ETELÄ-SAVON MUUTTOLIIKEKATSAUS

Transkriptio

1 1 TRENDIKATSAUS 1/15 (.9.15) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 1517 ETELÄ-SAVON MUUTTOLIIKEKATSAUS KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN MUUTTOLIIKKEEN MÄÄRÄLLISEEN KEHITYKSEEN, RAKENTEESEEN JA TRENDEIHIN Tähän katsaukseen on koottu tiivis tietopaketti Etelä-Savon muuttoliikkeen määrästä ja rakenteesta sekä muuttoliikkeen tulevaisuuden kehityskuluista, heikoista signaaleista ja trendeistä. Katsauksessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen ylläpitämää muuttoliiketilastoa sekä maksullista muuttaneiden taustatiedot tietokantaa. Lisäksi katsauksessa on hyödynnetty erilaisia laadullisia aineistoja kuten aiheeseen liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja lehtiartikkeleita. Muuttoliikkeen määrällisen kehityksen tarkastelussa tarkastellaan maakunnan väestön kehitystä eri osatekijöittäin sekä muuttojen määriä sekä niiden suuntia Etelä-Savon sisällä ja yli maakunnan rajojen. Muuttojen rakenteen tarkastelussa keskitytään muuttajien profiilin hahmottamiseen muuttajien iän, koulutustason, pääasiallisen toiminnan, työllisten muuttajien työnantajasektorin ja toimialan sekä muuttajien tulotietojen kautta. Tiedot esitetään pääasiassa maakunta ja kuntatasoisesti. Muuttoliiketilaston uusimmat muuttotiedot ovat vuodelta 14 ja muuttaneiden taustatiedot tietokannan tiedoissa vuodelta 1. Viive selittyy sillä, että tietokannan tiedot yhdistetään useammasta eri ajankohtina päivittyvistä rekisteristä. Pidemmän aikavälin kehityksen hahmottamiseksi tiedot esitetään uusimman tilastovuoden poikkileikkaustilanteen lisäksi aikasarjoina. Muuttajien taustatiedot -tietokannan tiedot esitetään katsauksessa pääosin kolmen vuoden (11) kehityksenä. Käytetty alueluokitus on vuoden 14 luokitus. Muuttajien taustatietojen tarkastelussa pääpaino on maassamuutossa ja tiedot esitetään ilman siirtolaisuutta. Maahanmuuttajien ja maastamuuttajien profiili esitetään omana kohtanaan. Katsaus on tuotettu Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuusloikka hankkeessa (ESR). SISÄLTÖ 1. Johdanto. Etelä-Savon väestökehitys, muuttoliikkeen määrä ja suunnat 3. Muuttajien profiili 4. Muuttoliikkeen trendit ja heikot signaalit 5. Liite Mistä Etelä- Savon muutetaan? Mitä muuttajat tienaavat? Millä aloilla muuttajat työskentelevät??

2 1 JOHDANTO Muuttoliike on uutisotsikoiden, ajankohtaisohjelmien, poliittisten keskusteluiden ja mielipidekirjoituksien kestoaihe. Tällä hetkellä erityisen paljon keskustelua käydään maahanmuuton ja pakolaisuuden ympärillä. Eikä ihme, sillä turvapaikanhakijoiden määrä on lyhyessä ajassa kasvanut Suomessa kaikkia ennakkoarvioita suuremmaksi, eikä tarkkaa käsitystä tulijoiden lopullisesta määrästä ole kenelläkään. Pidemmällä aikavälillä muuttoliikekeskustelun ykkösaiheina Suomessa ovat olleet väestön ja työpaikkojen keskittyminen suurimpiin kasvukeskuksiin sekä toisten alueiden yhä syventyvät muuttotappiot. Muuttotilastoja tuijottaessa helposti unohdetaan, että monet maassamuuton piirteet ovat säilyneet samankaltaisina jo yli sadan vuoden ajan. Esimerkiksi keskittymiskehitys ei ole vain tämän päivän ilmiö, vaan jatkunut jo yli 1 vuoden ajan. Alueellinen keskittyminen, kaupungistuminen ja maaseudun sekä haja-asutusalueiden tyhjentyminen ovat jatkuneet katkeamattomana ketjuna 188-luvulta lähtien. Maaseudun tyhjentyminen alkoi Etelä- ja Lounais-Suomessa jo 19-luvulla. Vuonna 1995 haja-asutusalueiden väestön määrä vähentyi ensimmäisen kerran alle miljoonan ihmisen (Lähde: Tilastokeskus). Paikasta toiseen on muutettu niin hyvinä kuin huonoina aikoina, milloin työn- ja toimeentulon tai opiskelupaikan perässä, vaihtelun- ja viihtymisenhalusta tai yksinkertaisesti valoisemman tulevaisuuden toivossa. Muuttojen ykkösmotiivina toimi 188-luvulta 197-luvun ensisijaisesti työ ja toimeentulon turvaaminen. -luvulla muutot ovat kaukomuuttojen sijasta yhä useammin lähimuuttoja, joissa ajureina toimivat ennen asumiseen, ympäristöön, viihtyvyyteen ja mielikuviin liittyvät tekijät. Muuttoliikkeen tarkastelusta haasteellista tekee se, että sen kohde on nimensäkin mukaisesti liikkeessä. Kun katse tarkentuu yhteen kohteeseen tai ilmiöön, on se ennättänyt usein muuttua jo toisesta päästä niin, että kokonaiskuvan tai syy-seuraussuhteiden tulkitseminen käy haasteelliseksi, jopa mahdottomaksi. Lisäksi moni selvältäkin tuntuva muuttotilasto sisältää usein laadulliseen harhan tai riskin sen väärin tulkitsemiseen. Trendinä muuttoliike on haastava kuvattava etenkin maakunnallista tarkastelua tehtäessä, sillä siinä on otettava huomioon myös maakunnan sisäinen muuttoliike. Tässä tarkastelussa luodaan yleiskuva Etelä-Savon muuttoliikkeeseen ja pyritään tilastojen valossa vastaamaan erityisesti kysymykseen, kuka ja millainen on Etelä- Savon muuttaja nyt ja tulevaisuudessa? Tulosten toivotaan olevan apuna erityisesti maakunnan erilaisissa suunnittelu- ja päätöksentekotehtävissä toimiville, erityisesti kunnissa. Katsauksen toivotaan toimivan myös pohjana aiheen jatkotarkasteluille ja tarjoavan aineksia ja faktaa muuttoliikettä koskeviin keskusteluihin. 1.1 TIIVISTELMÄ KESKEISISTÄ TULOKSISTA Muuttoliiketarkasteluissa näkökulma on helposti jako voittajiin ja häviäjiin. Muuttovoitot tulkitaankin dynaamisten, menestyneiden ja vetovoimaisten alueiden tunnusmerkeiksi ja muuttotappiot taas merkeiksi alueen taantumisesta ja kriisiytymisestä. Huolestunein mielin muuttotilastojaan ovat viime vuodet saaneet tarkastella erityisesti maan pohjoiset ja itäiset maakunnat, mukaan lukien Etelä-Savo. Muuttovirroilla onkin useita taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia. Muuttajien mukana alueet menettävät sekä aineellisia että henkisiä resurssejaan, joilla on sekä välittömiä että pitkällä aikavälillä konkretisoituvia vaikutuksia esimerkiksi kuntien talouteen. Konkreettisimpia menetyksiä ovat muuttajien mukanaan viemät verotulot. Tuloalueet usein taas hyötyvät uusista asukkaista, mutta toisaalta myös tulijat aiheuttavat kasvavia, kustannuksia aiheuttavia tarpeita, jotka liittyvät niin yksityisiin kuin julkisiinkin palveluihin. Isoja kulueriä ovat eritoten lasten päivähoitoon, peruskouluun sekä ikääntyneiden palveluiden järjestämiseen liittyvät kustannukset. Koko maan mittakaavassa muuttovirrat ovatkin luonteelta ns. nollasummapeliä, jossa yhden voitot ovat aina pois muilta toimijoilta. Muuttovoittoluvut eivät siis yksinään kerro, onko kunta jollain tavoin hyötynyt uusista asukkaista. Kunta voi siis periaatteessa hyötyä myös muuttotappiosta esimerkiksi silloin, kun se menettää suuren joukon työttömiä, mutta saa tilalle pienemmän joukon työllisiä. Ovathan työllisten tulot usein jopa neljä kertaa työttömien tuloja suuremmat. Muuttoliikkeen rakenne eli muuttovirtojen demografiset ja sosioekonomiset ominaisuudet määrittävät siis enemmän kuntien saamia hyötyjä tai kärsimiä tappioita kuin mahdollisimman suuri nettomuuttovoitto. Muuttajien mukanaan tuomat tai viemät resurssit tai tarpeet koostuvat monista aineellisista ja aineettomista asioista. Hyödyt ja kustannukset myös muuttuvat niin, että tulomuuttajan tarpeet muuttuvat elämänvaiheen mukana

3 3 merkittävästi. Runsaasti lapsiperheitä saaneiden kuntien investointitarpeet kasvavat muita voimakkaammin, vaikka useat kunnat käyttävät kaikkia mahdollisia keinoja houkutellakseen lapsiperheitä. Muuttoliikettä voidaan siis tarkastella sekä määrällisestä ja laadullisesta näkökulmista. Etelä-Savon muuttoliikkeen määrällinen tarkastelu kertoo vääjäämättä alueen väestökehityksen olevan laskevaa. Maakunnan muuttotappiot ovat pysytelleet viime vuosikymmenet ajoittaisista valonpilkahduksista huolimatta pakkasen puolella. Kokonaisnettomuutto oli plusmerkkinen viimeksi vuonna 199 (+196). Toisaalta aivan viimeisimpinä vuosina muuttotappioiden määrät ovat pienentyneet ja vuonna 14 päästiin jo hyvin lähelle kasvua (-4). Taustalla on maakunnassa jatkunut positiivinen nettosiirtolaisuus sekä maassamuuton kautta tapahtuneen muuttotappion pienentyminen viime vuosien aikana. Etelä-Savon kuntien välisistä tulo- ja lähtömuutoista noin neljännes tapahtuu maakunnan sisällä ja noin kolme neljäsosaa yli maakuntarajojen. Väkeä maakunnasta on menetetty erityisesti Uudellemaalle, Pohjois-Savoon ja Keski-Suomeen. Toisaalta näistä maakunnista myös muutetaan Etelä-Savoon paljon. Etelä-Savosta poismuuttajina ovat yleisimmin olleet nuoret peruskoulunsa päättäneet ja jatko-opintoihin suuntaavat. Vaikka nuorten ikäluokkien muutot ovat huomattavia muissakin maakunnissa, on Etelä-Savossa esimerkiksi 15 4 vuotiaiden muuttoalttius muuhun maahan verrattuna Kainuun jälkeen maan suurinta. 35 vuotta täyttäneet ja tätä vanhemmat ikäluokat muuttavat taas vähemmän, eikä niissä synny maakunnassa enää muuttotappiota. Etelä-Savo siis menettää vuosittain suuren osan maakunnan nuorista ikäluokista mutta saa nettomuuttovoittoa kaikista ikäluokista 35 vuotta täyttäneistä ylöspäin. Taloudellisesta näkökulmasta asetelma on periaatteessa maakunnalle optimaalinen, sillä vanhempien ikäluokkien edustajat ovat todennäköisesti useammin työllisiä ja tuovat alueelle näin myös enemmän verotuloja kuin nuoremmat, opiskeluvaiheessa vielä olevat. Toisaalta nuorten poismuuttajien paluumuutto maakuntaan esimerkiksi valmistumisen jälkeen on epävarmaa, varsinkaan elleivät työmarkkinat alueella vedä. Jokaisen kunnan kannalta ihannemuuttajia ovat työlliset, aktiivi-ikäiset, koulutetut ja hyvätuloiset muuttajat. Katsauksen tilastoaineiston valossa, sekä korkeanja keskiasteen koulutetuista syntyy maakunnassa enemmän muuttotappioita kuin voittoa. Pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteluna suurimmat nettomuuttotappiot ovat viime vuosina syntyneet Etelä-Savossa nimenomaan työllisissä. Ainoastaan muutama Etelä-Savon kunta on saanut viimeisimpien vuosien aikana muuttovoittoa työllisistä. Pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteluna Etelä-Savossa on syntynyt muuttovoittoa lähinnä eläkeläismuuttajista. Vuosien 1 1 aikana eläkeläisistä saatiin Etelä-Savossa muuttovoittoa noin parin sadan henkilön verran. Määrä ei sinänsä vaikuta suurelta, mutta kiinnostavaksi sen tekee esimerkiksi se, että valtakunnallisesti vertailtuna Etelä-Savon eläkeläisten tulo- ja lähtömuuttajien prosenttiosuudet kaikista muuttajista ovat maan korkeimmat. Jo entuudestaan ikääntyneessä maakunnassa ei välttämättä ole yllättävää, että ikääntyneet korostuvat myös muuttotilastoissa. Taloudellisesta näkökulmasta ikääntyneet mielletään kuitenkin helposti kuntataloutta rasittavaksi tekijäksi, eikä heitä nähdä kovin haluttavana tulomuuttoryhmänä. Eläkeläismuuttajat voidaan kuitenkin nähdä myös potentiaalina. Nykypäivän ikääntyneet vaikuttavat kunnan veropohjaan eri tavalla kuin entisaikoina. Kansaneläkkeen saajia on vähemmän kuin ennen ja työeläkkeen saajien määrä on taas kasvanut. Työeläkkeen saajat taas maksavat kuntaan kunnallisveroa suhteellisesti enemmän kuin palkansaajat. Lisäksi ns. nuoret eläkeläiset eli noin 6 65 vuotiaat, harvemmin vielä tuovat piikkiä terveyspalveluiden kysyntään. Työuransa jälkeen takaisin synnyinkuntaansa muuttava eläkeläinen ei siis välttämättä päädykään suoraan kunnan palveluverkon rasitteeksi, vaan tuo alueelle vielä vuosikymmenien ajan paitsi verotuloja myös elinvoimaa ja euroja aktiivisena osallistujana ja kuluttajana. Erityisesti kesämökeistään tunnetulle maakunnalle voisikin olla etua jos ikääntyneistä hyvätuloisista kesäasukkaista mahdollisimman suuri osa päätyisi eläköitymisen jälkeen alueen pysyviksi asukkaiksi. Muuttajien tulojen suhteen on tilastoissa havaittavissa jotain positiivisia signaaleja. Ensinnäkin tulo- ja lähtömuuttajien tulorakenne poikkeaa toisistaan niin, että kaikkein pienituloisimpia ja täysin tulottomia on lähtömuuttajissa tulomuuttajia enemmän, ja suurituloisia taas enemmän tulomuuttajissa kuin lähtömuuttajissa. Kaiken kaikkiaan maakunnan muutoista (sekä lähtö-että tulo), suurin osa tehdään pienituloisten tuloluokissa. Suurin nettomuuttotappio maakunnassa syntyi vuosina 11 euromääräisesti -9 vuodessa ansaitsevissa -955 sekä 9 vuodessa ansaitsevissa (-61). Tappiot selittyvät mitä ilmeisimmin lähtömuuttajien nuorella ikäprofiililla. Muuttajien määrälliset osuudet ovat sekä lähtö- että tulomuuttajien osalta pienemmät, mitä korkeampaa tuloluokkaa tarkastellaan. Vaikka volyymit ovat toista luokkaa pienituloisten muuttomääriin verrattuna, syntyy suurimmissa tuloluokissa maakunnassa muuttovoittoa euroa vuodessa ansaitsevista ylöspäin.

4 4 Toiseksi, tulomuuttajien keskimääräiset tulot ovat Etelä-Savossa lähtömuuttajien keskimääräisiä tuloja paremmat. Vain kahdessa Etelä-Savon kunnassa tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat lähtömuuttajien keskimääräisiä tuloja pienemmät. Kunnat toisin sanoen näyttävät vetävän keskimäärin paremmin ansaitsevia kuin niistä muuttaa pois. Tulorakenteen ja keskimääräisten tulojen ohelle myös alueen tulo- ja lähtömuuttajien tulokertymää voidaan käyttää muuttojen laadullisen tarkastelun välineenä. Etelä-Savossa lähtömuuttajien tulokertymä vuonna 1 oli 4,15 miljoonaa euroa tulomuuttajien tulokertymää suurempi. Eroa selittää erityisesti se, että tulomuuttajia oli vuonna 1 noin 6 henkilöä vähemmän kuin maakunnasta lähtijöitä. Kunnittain tarkasteluna tulokertymä vaihtelee kunnittain Etelä-Savossa suuresti. Kuntataloudellisesta näkökulmasta katsottuna optimaalisin tilanne tulokertymän suhteen on silloin, kun tulomuuttajat tuovat alueelle suuremmat tulot kuin lähtömuuttajat vievät. Vuonna 1 tällaiseen plusmerkkiseen tulo- ja lähtömuuttajien erotukseen päätyi Etelä-Savon kunnista noin puolet (Sulkava, Puumala, Hirvensalmi, Kangasniemi, Joroinen, Mäntyharju). Tulevaisuuden muuttovirtojen rakenteet ja suuntautuminen riippuvat muun muassa taloustilanteen ja työmarkkinoiden kehittymisestä. Kiinnostavaa on nähdä, miten eläkeläisten, eritysesti ns. suurten ikäluokkien, vuosina syntyneiden muuttoliike lähivuosina kehittyy. Kuluvaa vuotta 15 voidaan pitää vuotena, jolloin viimeisetkin suuresta ikäluokasta eläköityvät. Kasvaako eläkeläisten nettomuuttovoitto entisestään vain tasoittuuko määrä vähitellen? Kiinnostavaa on niin ikään myös maahanmuuton kehitys. Etelä-Savossa nettosiirtolaisuus on ollut viimeisen parikymmentä vuotta ainoa väestökehityksen osa-alue, jossa kehitys ei ole ollut miinusmerkkistä. Nousujohteisuudesta huolimatta määrät ovat kuitenkin olleet melko maltillisia ja siirtolaisuuden nettomuuttovoitto pysytellyt noin -3 henkilön verran plussalla. Euroopan pakolaisuuskriisiin pitkittyessä erityisesti pakolaisten määrän kehityksessä tullee tapahtumaan liikettä, joka näkyy tulevina vuosina niin koko maan kuin Etelä-Savonkin muuttoliikeluvuissa. Viimeiseen lukuun on koottu eri lähteistä muuttoliikkeeseen liittyviä poimintoja: heikkoja signaaleja ja trendejä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisia kehityssuuntia myös Etelä-Savon muuttoliikkeellä voi tulevaisuudessa olla.

5 Henkilöä ETELÄ-SAVON VÄESTÖNKEHITYS, MUUTTOLIIKKEEN MÄÄRÄ JA SUUNNAT.1 VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN 5 Etelä-Savo on kärsinyt vuosikausia paitsi väestö- myös muuttotappiosta, joka on koskettanut erityisesti nuorten ikäluokkia Viime vuosina muuttoliike on kuitenkin kääntynyt lähelle nollaa sekä kuntien välisen muuton vähentymisen että nettosiirtolaisuuden määrän kasvun vuoksi Maakunnan väestön kokonaismuutos on viime vuosina ollut tappiollinen 91 henkilön välillä. Syvät tappiot selittyvät ennen muuta luonnollisella väestömuutoksella. Ihmisiä kuolee ikääntyneessä maakunnassa vuosittain enemmän kuin uusia syntyy. Maahanmuuton merkitys on koko -luvun ajan kasvanut alueiden väestödynamiikassa. Siirtolaisuudella on ollut myönteinen vaikutus myös Etelä-Savon väestön kokonaismuutokseen, Nettosiirtolaisuus on ainoa väestönkehityksen positiivinen osatekijä kun luonnollinen väestönkehitys on ollut tappiollista ja kuntien välinen nettomuutto negatiivista. 1 Etelä-Savon väestönkehitys osatekijöittäin Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Luonnollinen väestönlisäys Kokonaisnettomuutto Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Kokonaismuutos

6 maakunta, nettomuutto 6. MUUTTOJEN MÄÄRÄT JA SUUNNAT Maan sisäinen muuttoliike on ollut koko -luvun erityisen vilkasta ja keskittävää. 1-luvulla Suomessa on tehty vuosittain keskimäärin 9 muuttoa, joista kaksi kolmesta on tehty oman kunnan sisällä ja kolmasosa kunnan rajat ylittäen. 1-luvulla keskimäärin vain joka neljäs kunta on saanut muuttovoittoa. Muuttovoitot keskittyvät suuriin keskuskaupunkeihin ja niiden läheisyydessä olevalle vaikutusalueelle. Väestöään ovat menettäneet erityisesti maan pohjoiset ja itäiset alueet, Etelä-Savo mukaan lukien. Suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella on vain pistemäisesti muuttovoittoisia paikkakuntia jonkun poikkeuksellisen paikallisen syyn vuoksi. Vuonna 14 Etelä-Savosta muutti henkilöä muihin maakuntiin ja Etelä-Savoon muutti 4 53 henkilöä muista maakunnista. Etelä-Savon nettomuuttotappio muihin maakuntiin oli näin ollen 75 henkilön herran miinuksella. Kokonaisnettomuutto oli positiivinen viidessä Etelä-Savon kunnassa vuonna 14: Puumalassa (6), Sulkavalla (4), Pertunmaalla (), Heinävedellä (15) ja Hirvensalmella (13). Suurimmat muuttovirrat Etelä-Savosta kohdistuvat Uudellemaalle, Pohjois-Savoon ja Keski-Suomeen. Näistä maakunnista myös muutetaan Etelä-Savoon eniten. Samana vuonna suurimmat nettomuuttotappiot Etelä-Savosta syntyivät Pirkanmaalle (33), Pohjois-Savoon (-6) sekä Pohjois-Karjalaan (-51). Maakuntien välinen muuttoliike Etelä-Savon osalta Nettomuutto: vuonna 14, aluejako Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Etelä-Savo - 75 KOKO MAA Uusimaa 5 Pohjois-Savo -6 Keski-Suomi 5 Pohjois-Karjala -59 Etelä-Karjala -51 Pirkanmaa 33 Päijät-Häme -5 Kymenlaakso 77 Varsinais-Suomi -33 Pohjois-Pohjanmaa -7 Kanta-Häme 19 Lappi 14 Etelä-Pohjanmaa 1 Satakunta -9 Kainuu 9 Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Savoon muuttaneet (4 53) Etelä-Savosta muuttaneet (4 798) 4 6 Henkilöä Puumala Sulkava Pertunmaa Heinävesi Hirvensalmi Mäntyharju Juva Enonkoski Mikkeli Joroinen Rantasalmi Kangasniemi Pieksämäki Savonlinna Kuntien nettomuutto Etelä-Savossa 14, Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Kang Mänt Hirve Savon Pieks Ranta Mikk Enon Heinä Pertu Sulka Puum asnie Joroi Juva yharj nsalm linna ämäki salmi eli koski vesi nmaa va ala mi nen u i Muut maakunnat netto Etelä-Savon kunnat netto Kokonaisnettomuutto

7 KUNTA (TULOMUUTTAJAT YHTEENSÄ 14) KUNTA (LÄHTÖMUUTOT YHTEENSÄ 14) 7.3 MUUTTOJEN SUUNNAT KUNNITTAIN 14 Kuntien välisillä muutoilla tarkoitetaan kaikkia kuntien rajat ylittäviä muuttoja, sekä maakunnan sisällä tapahtuvia että maakunnan kunnasta johonkin toiseen maakuntaan suuntautuvia muuttoja. Vuonna 14 Etelä-Savossa tehtiin 6 7 kuntien välisistä lähtömuuttoa. Näistä neljännes oli Etelä-Savon sisällä tehtyjä, kuntien rajat ylittäviä muuttoja ja kolme neljäsosaa (4798 hlöä) muualle Suomeen suuntautuneita muuttoja. Muista maakunnista Etelä- Savoon muutti yhteensä 453 henkilöä. Etelä-Savon kuntien välisen muuton lähtömuuttajat 14 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Etelä-Savon sisällä toiseen kuntaan muuttaneet; 1474; 4 % Muualle Suomeen Etelä-Savosta muuttaneet; 4798; 76 % Yhteensä 6 7 lähtömuuttajaa Etelä-Savon lähtömuuttajat kunnittain 14, Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Sulkava (85) Savonlinna (169) Rantasalmi (16) Puumala (73) Pieksämäki (73) Pertunmaa (77) Mäntyharju (46) Mikkeli (7) Kangasniemi (11) Juva (1) Joroinen (78) Hirvensalmi (117) Heinävesi (153) Enonkoski (7) Etelä-Savoon (1 474) Muualle Suomeen (4 798) Etelä-Savon tulomuuttajat kunnittain 14 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Etelä-Savon kuntien välisen muuton tulomuuttajat 14 Etelä-Savon sisällä kunnasta toiseen muuttaneet ; 1474; 5 % Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Muulta Suomesta Etelä- Savoon muuttaneet ; 453; 75 % Yhteensä tulomuuttajaa Sulkava (19) Savonlinna (147) 4 Rantasalmi (131) Puumala (99) 39 6 Pieksämäki (64) Pertunmaa (96) 6 7 Mäntyharju (43) Mikkeli (14) 5 Kangasniemi (176) Juva (9) 17 1 Joroinen (53) 5 1 Hirvensalmi (17) 7 55 Heinävesi (164) Enonkoski (64) Etelä-Savosta (yht ) Muualta Suomesta (yht. 4 53) HENKILÖT

8 8.4 KUNTIEN MUUTTOSUUNNAT 14 Alla on esitetty jokaisen Etelä-Savon kunnan kohdalta 1 yleisintä lähtömuuttojen suuntautumiskuntaa sekä kunnat, joista siihen muutettiin eniten (top 1) vuonna 14. Ylemmässä (keltaisella) taulukossa on kunnan tulomuuttajat lähtöalueittain suuruusjärjestyksessä ja alemmassa (ruskealla) ko. kunnasta muuttaneet muuton kohdekunnan ja muuttajien määrän mukaan. Tulo - Enonkoski Tulo - Heinävesi Tulo - Hirvensalmi Tulo - Joroinen Tulo - Juva Tulo - Kangasniemi Tulo - Mikkeli KOKO MAA 64 KOKO MAA 164 KOKO MAA 17 KOKO MAA 53 KOKO MAA 9 KOKO MAA 176 KOKO MAA 14 Lähtö - Savonlinna 37 Lähtö - Varkaus 4 Lähtö - Mikkeli 6 Lähtö - Varkaus 13 Lähtö - Mikkeli 6 Lähtö - Jyväskylä 39 Lähtö - Helsinki 184 Lähtö - Helsinki 4 Lähtö - Joensuu 15 Lähtö - Jyväskylä 11 Lähtö - Kuopio 6 Lähtö - Savonlinna 14 Lähtö - Mikkeli 3 Lähtö - Jyväskylä 174 Lähtö - Joensuu 4 Lähtö - Outokumpu 15 Lähtö - Helsinki 1 Lähtö - Pieksämäki 6 Lähtö - Rantasalmi 1 Lähtö - Helsinki 16 Lähtö - Kuopio 13 Lähtö - Kajaani 3 Lähtö - Liperi 13 Lähtö - Lahti 5 Lähtö - Leppävirta 11 Lähtö - Jyväskylä 1 Lähtö - Pieksämäki 9 Lähtö - Savonlinna 118 Lähtö - Hanko Lähtö - Kuopio 11 Lähtö - Vantaa 5 Lähtö - Mikkeli 11 Lähtö - Pieksämäki 1 Lähtö - Kuopio 8 Lähtö - Kouvola 11 Lähtö - Jyväskylä Lähtö - Mikkeli 11 Lähtö - Kouvola 4 Lähtö - Jyväskylä 1 Lähtö - Varkaus 1 Lähtö - Toivakka 7 Lähtö - Pieksämäki 97 Lähtö - Kuopio Lähtö - Leppävirta 8 Lähtö - Tuusula 4 Lähtö - Helsinki 9 Lähtö - Helsinki 6 Lähtö - Äänekoski 6 Lähtö - Vantaa 8 Lähtö - Lappeenranta Lähtö - Helsinki 6 Lähtö - Juva Lähtö - Savonlinna 8 Lähtö - Kuopio 6 Lähtö - Joutsa 4 Lähtö - Lahti 71 Lähtö - Turku Lähtö - Polvijärvi 6 Lähtö - Järvenpää Lähtö - Hämeenlinna 5 Lähtö - Hämeenlinna 5 Lähtö - Kauniainen 4 Lähtö - Mäntyharju 71 Lähtö - Varkaus Lähtö - Jalasjärvi 3 Lähtö - Kuopio Lähtö - Heinävesi 3 Lähtö - Loppi 5 Lähtö - Lahti 4 Lähtö - Tampere 61 Lähtö - Enonkoski Lähtö - Heinävesi Lähtö - Hirvensalmi Lähtö - Joroinen Lähtö - Juva Lähtö - Kangasniemi Lähtö - Mikkeli KOKO MAA 7 KOKO MAA 153 KOKO MAA 117 KOKO MAA 78 KOKO MAA 1 KOKO MAA 11 KOKO MAA 7 Tulo - Savonlinna 35 Tulo - Kuopio 7 Tulo - Mikkeli 59 Tulo - Varkaus 16 Tulo - Mikkeli 6 Tulo - Jyväskylä 4 Tulo - Helsinki 68 Tulo - Mikkeli 8 Tulo - Varkaus 1 Tulo - Helsinki 9 Tulo - Mikkeli Tulo - Jyväskylä 1 Tulo - Mikkeli 35 Tulo - Jyväskylä 196 Tulo - Hämeenlinna 6 Tulo - Joensuu 14 Tulo - Mäntyharju 7 Tulo - Kuopio 19 Tulo - Helsinki 13 Tulo - Pieksämäki 16 Tulo - Kuopio 119 Tulo - Joensuu 3 Tulo - Savonlinna 13 Tulo - Pertunmaa 7 Tulo - Pieksämäki 19 Tulo - Savonlinna 13 Tulo - Espoo 11 Tulo - Tampere 16 Tulo - Jyväskylä Tulo - Liperi 7 Tulo - Jyväskylä 5 Tulo - Helsinki 1 Tulo - Kuopio 11 Tulo - Kuopio 1 Tulo - Lappeenranta 9 Tulo - Kuopio Tulo - Siikainen 6 Tulo - Varkaus 4 Tulo - Joensuu 9 Tulo - Lappeenranta 11 Tulo - Heinola 7 Tulo - Lahti 87 Tulo - Rantasalmi Tulo - Helsinki 5 Tulo - Järvenpää 3 Tulo - Savonlinna 9 Tulo - Espoo 6 Tulo - Lappeenranta 6 Tulo - Savonlinna 81 Tulo - Rääkkylä Tulo - Imatra 4 Tulo - Lahti 3 Tulo - Jyväskylä 8 Tulo - Uusikaupunki 6 Tulo - Tampere 6 Tulo - Espoo 74 Tulo - Varkaus Tulo - Jyväskylä 4 Tulo - Nurmijärvi 3 Tulo - Leppävirta 7 Tulo - Joensuu 5 Tulo - Kolari 4 Tulo - Joensuu 66 Tulo - Akaa 1 Tulo - Joroinen 3 Tulo - Espoo Tulo - Rantasalmi 6 Tulo - Pieksämäki 5 Tulo - Vesilahti 4 Tulo - Pieksämäki 63 Tulo - Mäntyharju Tulo - Pertunmaa Tulo - Pieksämäki Tulo - Puumala Tulo - Rantasalmi Tulo - Savonlinna Tulo - Sulkava KOKO MAA 43 KOKO MAA 96 KOKO MAA 64 KOKO MAA 99 KOKO MAA 131 KOKO MAA 1 47 KOKO MAA 19 Lähtö - Mikkeli 6 Lähtö - Heinola 17 Lähtö - Mikkeli 63 Lähtö - Mikkeli Lähtö - Savonlinna 3 Lähtö - Helsinki 148 Lähtö - Savonlinna 6 Lähtö - Helsinki 19 Lähtö - Mäntyharju 1 Lähtö - Kuopio 53 Lähtö - Lappeenranta 8 Lähtö - Varkaus 18 Lähtö - Kuopio 17 Lähtö - Helsinki 9 Lähtö - Kouvola 19 Lähtö - Helsinki 7 Lähtö - Jyväskylä 5 Lähtö - Imatra 7 Lähtö - Mikkeli 16 Lähtö - Mikkeli 81 Lähtö - Kirkkonummi 6 Lähtö - Pertunmaa 15 Lähtö - Hirvensalmi 7 Lähtö - Varkaus 44 Lähtö - Helsinki 5 Lähtö - Vantaa 7 Lähtö - Joensuu 74 Lähtö - Lappeenranta 6 Lähtö - Heinola 9 Lähtö - Mikkeli 6 Lähtö - Savonlinna 4 Lähtö - Sulkava 5 Lähtö - Joroinen 6 Lähtö - Jyväskylä 73 Lähtö - Juva 5 Lähtö - Jyväskylä 9 Lähtö - Joutsa 5 Lähtö - Tampere 4 Lähtö - Joroinen 4 Lähtö - Helsinki 4 Lähtö - Lappeenranta 5 Lähtö - Mikkeli 5 Lähtö - Espoo 8 Lähtö - Järvenpää 3 Lähtö - Helsinki Lähtö - Juva 4 Lähtö - Ikaalinen 4 Lähtö - Kitee 47 Lähtö - Salo 5 Lähtö - Hirvensalmi 7 Lähtö - Lahti 3 Lähtö - Suonenjoki 1 Lähtö - Ruokolahti 4 Lähtö - Jyväskylä 4 Lähtö - Parikkala 45 Lähtö - Vaasa 5 Lähtö - Lahti 6 Lähtö - Vantaa 3 Lähtö - Joroinen 19 Lähtö - Varkaus 4 Lähtö - Tuusula 4 Lähtö - Rantasalmi 4 Lähtö - Kouvola 4 Lähtö - Vantaa 6 Lähtö - Espoo Lähtö - Lahti 19 Lähtö - Kotka 3 Lähtö - Espoo 3 Lähtö - Vantaa 4 Lähtö - Imatra 3 Lähtö - Mäntyharju Lähtö - Pertunmaa Lähtö - Pieksämäki Lähtö - Puumala Lähtö - Rantasalmi Lähtö - Savonlinna Lähtö - Sulkava KOKO MAA 46 KOKO MAA 77 KOKO MAA 73 KOKO MAA 73 KOKO MAA 16 KOKO MAA 1 69 KOKO MAA 85 Tulo - Mikkeli 71 Tulo - Mäntyharju 15 Tulo - Mikkeli 97 Tulo - Mikkeli 7 Tulo - Savonlinna 4 Tulo - Helsinki 18 Tulo - Savonlinna 6 Tulo - Kouvola 17 Tulo - Heinola 1 Tulo - Kuopio 96 Tulo - Imatra 6 Tulo - Jyväskylä 16 Tulo - Kuopio 157 Tulo - Mikkeli 6 Tulo - Helsinki 15 Tulo - Mikkeli 9 Tulo - Jyväskylä 77 Tulo - Lappeenranta 5 Tulo - Juva 1 Tulo - Mikkeli 118 Tulo - Kuopio 5 Tulo - Lahti 13 Tulo - Hartola 6 Tulo - Varkaus 43 Tulo - Ruokolahti 4 Tulo - Varkaus 1 Tulo - Joensuu 17 Tulo - Puumala 5 Tulo - Pertunmaa 1 Tulo - Sipoo 5 Tulo - Tampere 38 Tulo - Sulkava 3 Tulo - Kuopio 1 Tulo - Lappeenranta 87 Tulo - Helsinki 3 Tulo - Jyväskylä 11 Tulo - Helsinki 4 Tulo - Joroinen 6 Tulo - Tampere 3 Tulo - Mikkeli 7 Tulo - Jyväskylä 73 Tulo - Joensuu 3 Tulo - Tampere 7 Tulo - Lahti 4 Tulo - Helsinki 5 Tulo - Juva Tulo - Lahti 5 Tulo - Tampere 61 Tulo - Juva 3 Tulo - Vantaa 7 Tulo - Jyväskylä 3 Tulo - Suonenjoki 4 Tulo - Jyväskylä Tulo - Vantaa 5 Tulo - Kouvola 45 Tulo - Kannonkoski 3 Tulo - Joensuu 6 Tulo - Järvenpää 3 Tulo - Savonlinna 18 Tulo - Sipoo Tulo - Helsinki 4 Tulo - Espoo 4 Tulo - Salo 3 Tulo - Kuopio 6 Tulo - Hirvensalmi Tulo - Vantaa 18 Tulo - Espoo 1 Tulo - Laukaa 4 Tulo - Varkaus 38 Tulo - Janakkala

9 %-osuus ikärymästä 9 3 MUUTTAJIEN PROFIILI 3.1 MUUTTAJIEN IKÄ Nuorten muuttajien muuttopäätöksillä on iso vaikutus alueiden olemassa olevaan ja varsinkin tulevaan kehitykseen, koska valintojen seurauksena syntyy usein positiivisia kerrannaisvaikutuksia tuloalueille ja negatiivisia supistumisvaikutuksia lähtöalueille. NUORET AKTIIVISIMPIA MUUTTAJIA Etelä-Savon muuttoliike on voimakkaasti iän mukaan valikoivaa. Ylivoimaisesti aktiivisimmin muuttavat 15 4 vuotiaat nuoret. Tässä ikäryhmässä maakunnassa syntyy vuosittain myös merkittävimmät muuttotappiot. Vuosina 1 14 Etelä-Savon tulo- ja lähtömuutoista jopa 63 % oli vuotiaiden muuttoja. Maakunnittain vertailtuna Etelä-Savosta pois muuttaneiden 154 vuotiaiden osuus koko ikäryhmän koosta oli vuonna 14 Kainuun jälkeen maan korkein! Vanhemmissa ikäluokissa muuttoja tehdään taas muun maan tavoin vähemmän, mutta niissä Etelä-Savo saa muuttovoittoa. 18, % 16, % 14, % 1, % 1, % 8, % 6, % 4, %, %, % Maakunnasta poismuuttaneiden %-osuudet eri ikäryhmissä Etelä- Savossa 314 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Etelä-Savon maakuntien välisen muuton muuttajat iän mukaan 114 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Yhteensä Yhteens ä Nettomuutto Tulomuuttajat Lähtömuuttajat ,6 % 154- vuotiaista muutti pois Etelä-Savosta v. 14! 16, % 14, % 1, % 1, % 8, % 6, % 4, %, %, % Maakunnasta pois muuttaneet 154 vuotiaat maakunnittain vuonna 14, %-osuus ikäryhmästä Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto 6, % 4,7 % 8,5 % 1, % 7,6 % 11,1 1,7 % 1,8 % % 13,6 % 9,4 % 8,4 % 9,8 % 8,8 %7,7 % 1, % 7,8 % 13,7 % 1,9 % 4, %

10 1 3. MUUTTAJIEN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Tulo- ja lähtömuuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan tai työmarkkina-aseman perusteella työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (opiskelijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja muut työvoimaan kuulumattomat). Kuntien kannalta optimaalisia muuttajia ovat sekä kuntataloudellisesta että myönteisten kerrannaisvaikutusten näkökulmasta työssä olevat (työlliset). Syy on yksinkertainen: yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin työvoiman ulkopuolella olevan tai työttömän työnhakijan. Kunnan kannalta muuttajien rakenteen suhteen on optimaalinen tilanne, kun työlliset ovat yliedustettuja tulomuuttajissa ja työvoiman ulkopuolella olevat sekä työttömät työnhakijat taas lähtömuuttajissa. SYVIMMÄT MUUTTOTAPPIOT TYÖLLISISSÄ JA OPISKELIJOISSA, ELÄKELÄISISTÄ MUUTTOVOITTOA! Etelä-Savon muuttajien rakenne on työmarkkina-aseman mukaan tarkasteltuna haasteellinen, sillä työllisissä on viime vuodet syntynyt selvästi nettomuuttotappiota. Vuosina 11 syntyi työllisissä muuttotappiota noin 86 henkilön verran. Työttömien nettomuutto on maakunnassa ollut taas viime vuosina nollan tuntumassa (11: 5) Työllisten ohella Etelä-Savo kärsi vuosien 11 aikana suurta muuttotappiot myös opiskelijoiden ryhmässä (yht.n.-68). Etelä-Savo sai vuosina 11 muuttovoittoa ainoastaan eläkeläisistä (+197). Kunnittain tarkasteltuna suurimmat eläkeläisten muuttovoitot olivat Savonlinnassa (+15) sekä Kangasniemellä (+45), Mikkelissä (+35) sekä Mäntyharjussa (+36). Etelä-Savon lähtö- ja tulomuutto sekä nettomuutto 11, Tuntematon Muut työvoiman ulkopuolella olevat Eläkeläiset Varusmiehet Opiskelija Lapsi (4) Työtön LÄHTÖMUUTTAJAT 11 TULOMUUTTAJAT 11 NETTO 11 Työllinen Koko väestö

11 KUNTIEN NETTOMUUTTO PÄÄASIALLISEN TOIMINNAN MUKAAN Tämän sivun kuvissa esitetään kunnittain (seutukuntien mukaan) nettomuutto (tulo- ja lähtömuuttajien erotus) pääasiallisen toiminnan mukaan Etelä-Savossa vuosina 1 1. Työllisistä syntyi muuttotappiota Hirvensalmea (+11) ja Mäntyharjua (+11) lukuun ottamatta jokaisessa kunnassa. Syvimmät työllisten muuttotappiot olivat Pieksämäen (-44) ja Savonlinnan (-333) kunnissa. Työttömien suhteen tilanne vaihteli seutukunnittain niin, että Savonlinnan ja Mikkelin seutukuntien kunnissa saatiin Mikkeliä lukuun ottamatta (-47) muuttovoittoa hieman työttömistä. Pieksämäen seutukunnan kunnissa syntyi taas muuttotappiota työttömistä. Ainoastaan Mikkelissä syntyi opiskelijoista muuttovoittoa (+46). Eläkeläisistä saatiin suurimmassa osassa kuntia muuttovoittoa, eniten Savonlinnassa (+15) sekä Kangasniemellä (+45). P I E K S ÄM ÄE N S E U T U K U N N AN N E T T O M U U T T O P ÄÄAS I AL L I S E N T O I M I N N AN M U K AAN 1-1, L ÄH D E : T I L AS T O K E S K U S, M U U T T AN E I D E N T AU S T AT I E D O T Vain Hirvensalmella ja Mäntyharjussa saatiin muuttovoittoa työllisistä! M I K K E L I N S E U T U K U N N AN N E T T O M U U T T O P ÄÄA S I AL L I S E N T O I M I N N AN M U K AAN 1-1, L ÄH D E : T I L AS T O K E S K U S, M U U T T AN E I D E N T AU S T A T I E D O T Hirvensalmi (4) Kangasniemi (-35) Mikkeli (-35) Mäntyharju (3) Pertunmaa (-73) Puumala (-55) T Y Ö L L I N E N T Y Ö T Ö N L A P S I ( - 14 V. ) O P I S K E L I J A V A R U S M I E S E L Ä K E L Ä I N E N M U U T Y Ö V O I M A A N K U U L U M A T O N S AV O N L I N N AN S E U T U K U N N AN N E T T O M U U T T O M U U T T AJ I E N P ÄÄAS I AL L I S E N T O I M I N N AN M U K AAN 1-1 L ÄH D E : T I L AS T O K E S K U S, M U U T T AN E I D E N T AU S T AT I E D O T Joroinen (-97) Juva (67) Pieksämäki (-44) Enonkoski (-61) Heinävesi (4) Rantasalmi (-6) Savonlinna (-333) Sulkava (5) T Y Ö L L I N E N T Y Ö T Ö N L A P S I ( - 14 V. ) O P I S K E L I J A V A R U S M I E S E L Ä K E L Ä I N E N M U U T Y Ö V O I M A A N K U U L U M A T O N T Y Ö L L I N E N T Y Ö T Ö N L A P S I ( - 14 V. ) O P I S K E L I J A V A R U S M I E S E L Ä K E L Ä I N E N M U U T Y Ö V O I M A A N K U U L U M A T O N

12 1 3.4 ELÄKELÄISTEN MUUTTOVOITTO ETELÄ-SAVOSSA Etelä-Savo profiloituu voimakkaasti ikääntyneiden maakunnaksi. Eikä ihme, sillä jopa 6.8 prosenttia maakunnan asukkaista on 65 vuotta täyttäneitä. Monessa kunnassa osuus on jopa suurempi. Ikääntyneisyys tulee esiin myös muuttotilastoissa, sillä pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna Etelä-Savo on saanut viimevuosina muuttovoittoa pääasiassa eläkeläisistä. Vuosien 1 1 aikana maakunnasta muutti 6 ja maakuntaan muutti 3 eläkeläistä, nettomuuttoa kertyi siis kaikkiaan 197 henkilön verran. Määrällisesti eniten eläkeläisten muuttoja oli Etelä-Savon keskuskaupungeissa Mikkelissä, Savonlinnassa, Pieksämäellä sekä Mäntyharjulla, Kangasniemellä ja Juvalla. Maakunnittain vertailtuna eläkeläisten nettomuuton absoluuttinen lukumäärä sijoittuu keskivälin paikkeille, mutta jos tarkastellaan eläkeläismuuttajien suhteellisia osuuksia kaikista muuttaneista, huomataan, että eläkeläisten osuudet sekä maakunnan kaikista tulo- että lähtömuuttajista ovat Etelä-Savossa maan korkeimmat: Tulomuuttajista eläkeläisten osuus vuosina 1 1 oli 11,4 prosenttia ja lähtömuuttajista vastaavasti 9,7 prosenttia. Eläkeläisten tulo-, lähtö ja nettomuutto Etelä-Savossa 11, ETELÄ-SAVON MAAKUNTA Mikkeli Savonlinna Pieksämäki Mäntyharju Kangasniemi Juva Joroinen Heinävesi Puumala Sulkava Rantasalmi Hirvensalmi Pertunmaa Enonkoski ETELÄ- Enonko Pertun Hirvens Rantas Sulkav Puumal Heinäv Joroine Juva Kangas Mäntyh Pieksä Savonli SAVON Mikkeli ski maa almi almi a a esi n niemi arju mäki nna MAAK UNTA Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Netto

13 Jämsä Pudasjärvi Pyhäjoki Lieksa Tervola Hämeenkoski Kauhava Kärsämäki Hanko Asikkala Alavus Geta Karijoki Vimpeli Forssa Lapinlahti Virolahti Karstula Joroinen Pieksämäki Halsua Harjavalta Pihtipudas Kinnula Suomussalmi Pyhäntä Tohmajärvi Suonenjoki Posio Leppävirta Paltamo Rantasalmi Viitasaari Saarijärvi Keuruu Parikkala Hirvensalmi Juankoski Mänttä-Vilppula Salo Kristiinankaupunki Rautjärvi Vehmaa Multia Pälkäne Heinävesi Juuka Lavia Luumäki Kemijärvi Oripää Savukoski Utajärvi Heinola Virrat Puolanka Polvijärvi Föglö Rautavaara Pielavesi Konnevesi Somero Punkalaidun Simo Kyyjärvi Rautalampi Kaavi Miehikkälä Ilomantsi Keitele Pertunmaa Mäntyharju Honkajoki Vaala Hyrynsalmi Enonkoski Padasjoki Ristijärvi Savitaipale Kemiönsaari Joutsa Juva Pelkosenniemi Kangasniemi Karvia Siikainen Rääkkylä Puumala Sysmä Kivijärvi Tuusniemi Kannonkoski Merikarvia Kuhmoinen Kaskinen Kustavi Kumlinge Brändö Kökar Luhanka 13 Vertailtaessa kaikkia Suomen kuntia eläkkeellä olevien tulomuuttajien prosenttiosuuksien suhteen, sijoittuu sadan ensimmäisen kunnan joukkoon jopa 9 eteläsavolaista kuntaa (v.1) Eläkeläismuuttajien osuuksia kuntien lähtömuuttajista tarkasteltaessa löytyy top1 listalla taas neljä eteläsavolaista kuntaa. Eläkeläisten kunnittaisia nettomuuttovoittoja vertailtaessa, sijoittuu Top1 muuttovoittoisimman listalle 7 eteläsavolaista kuntaa. Eläkeläisten näkyvyys muuttoluvuissa herättää pohtimaan, ovatko eläkeläiset vain rasite kuntataloudelle vai myös potentiaalia? 6,% 5,% 9 Etelä- Savon kuntaa TOP1 listalla! Etelä-Savon maakunta Kymenlaakson maakunta Kainuun maakunta Päijät-Hämeen maakunta Kanta-Hämeen maakunta Etelä-Karjalan maakunta Satakunnan maakunta Pohjois-Savon maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Lapin maakunta Keski-Suomen maakunta Ahvenanmaa KOKO MAA Pirkanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan Keski-Pohjanmaan maakunta Pohjanmaan maakunta Uudenmaan maakunta Eläkeläisten osuudet tulo- ja lähtömuuttajista 11 maakunnittain, Kunnat, joissa eläkeläisten osuus tulomuuttajista suurin(top1) vuonna 1, 9,7 % 8,1 % 8,4 % 7,9 % 7,1 % 7,4 % 8, % 7,3 % 7,1 % 6,4 % 6,6 % 7, % 6, % 6,1 % 6,4 % 5,6 % 5, % 5,5 % 5,3 % 5,8 % 11,4 % Eläkeläisten osuus lähtömuuttajista 1-1 (%) Eläkeläisten osuus tulomuuttajista 1-1 (%), % 5, % 1, % 15, % 4,% 3,%,% 1,%,%

14 KOULUTUSASTE taso vaikuttaa muuttoalttiuteen: mitä korkeampi koulutus on muuttajalla, sitä todennäköisemmin ja useammin muutetaan. Koulutettujen liikkuvuudella on olennainen merkitys alueen nykyisen ja varsinkin tulevan kilpailukyvyn näkökulmasta. asteittain tarkasteltuna aktiivisimpia muuttajia Etelä-Savossa vuosina 1 1 olivat keski-asteen koulutuksen saaneet. Tässä ryhmässä syntyi myös syvimmät muuttotappiot (-95 hlöä) Nettomuutto oli negatiiviinen myös korkeasti koulutettujen muuttajien kohdalla (-33) sekä ilman perusasteen koulutusta olevissa. (67) Kunnittain tarkasteltuna keskiasteen koulutettujen nettomuutto oli jokaisessa kunnassa Mäntyharjua (+15) lukuun ottamatta negatiivinen vuosina 1 1. Korkeakoulutetuista nettomuuttovoittoa saivat Hirvensalmi (+16), Kangasniemi (+3), Mäntyharju (+1), Heinävesi (+3) ja Rantasalmi (+5) Kokonaan vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevista muuttovoittoa saivat 1 1 Etelä-Savon kunnista Mikkeli (+7), Pieksämäki (+14), Sulkava (+5) ja Puumala (+). Kuntien välinen nettomuutto koulutusasteittain 11 Etelä-Savossa, Sulkava (5) Savonlinna (-333) Rantasalmi (-6) Heinävesi (4) Enonkoski (-61) Pieksämäki (-44) Juva (67) Joroinen (-97) Puumala (-55) Pertunmaa (-73) Mäntyharju (3) Mikkeli (-35) Kangasniemi (-35) Hirvensalmi (4) Hirvens Kangas Mäntyh Pertun Pieksä Enonko Heinäv Rantas Savonli Mikkeli Puumal Joroine Juva (- Sulkava almi (- niemi (- arju maa (- mäki (- ski (- esi (- almi (- nna (- (-35) a (-55) n (-97) 167) (5) 4) 35) (3) 73) 44) 61) 14) 6) 333) Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Korkea-aste Keskiaste

15 TYÖLLISTEN MUUTTAJIEN TYÖNANTAJASEKTORI Työnantajasektorit voidaan jakaa palkansaajien mukaan yksinkertaisesti julkiseen, yksityiseen ja muuhun sektoriin. Toimialasektorin määrittely perustuu Tilastokeskuksen viralliseen toimialaluokitukseen. Etelä-Savo sai muuttotappiota kaikilta työnantajasektoreilta vuosina 11. Syvin muuttotappio syntyi työllisissä palkansaajissa (- 87). Julkisen sektorin palkansaajista muuttotappio oli 543 ja yksityisen sektorin palkansaajista 86 henkilöä. Yrittäjistä muuttotappiota maakunnassa tuli -31 henkilön verran. Kiinnostavaa Etelä-Savon kuntien tarkastelussa on, että yrittäjistä saatiin vuosien 11 aikana muuttovoittoa ainoastaan Mikkelissä (+5), Mäntyharjulla (+5) ja Kangasniemellä (+13). Yksityinen sektori Julkinen sektori Etelä-Savon työllisten tulo-,lähtö- ja nettomuutto työnantajasektoreittain 11, Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Lähtömuuttajat 11 Tulomuuttajat 11 Nettomuutto 11 Yrittäjät Palkansaajat Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Mikkelin seutukunnan työllisten nettomuutto työnantajasektoreittain 11 (ilman siirtolaisuutta), Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Palkansaajat Yrittäjät Julkinen sektori Yksityinen sektori Pieksämäen seutukunnan työllisen nettomuutto työnanatajasektoreittain 11 (ilman siirtolaisuutta), Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Joroinen Juva Pieksämäki Palkansaajat Yrittäjät Julkinen sektori Yksityinen sektori Savonlinnan seutukunnan työllisten nettomuutto työantajasektoreittain 11 (ilman siirtolaisuutta), Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Enonkoski Heinävesi Rantasalmi Savonlinna Sulkava Palkansaajat Yrittäjät Julkinen sektori Yksityinen sektori TY

16 TYÖLLISTEN MUUTTAJIEN TOIMIALASEKTORI 11 ENITEN MUUTTAVAT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SEKÄ KAUPANALAN TYÖNTEKIJÄT Työllisten muuttajien toimialoja tarkasteltaessa Etelä- Savon muuttajat työskentelevät yleisimmin sosiaali- ja Työllisten tulo-,lähtö- ja nettomuutto toimialoittain 11 Etelä-Savossa terveyspalveluissa, kaupan alalla, hallinto- ja tukipalveluissa, teollisuudessa tai matkailussa Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Lähtömuuttajat 11 Eniten muuttotappiota Etelä-Savossa syntyi 11 Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu Tulomuuttajat 11 hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (5 hlöä), sosiaali Netto ja terveyspalveluissa ( hlöä), kaupanalalla ( Rahoitus- ja vakuutustoiminta hlöä). Taiteet, viihde ja virkistys Maatalous, metsätalous ja kalatalous Toimialoista muuttovoittoisia Etelä-Savossa olivat Kuljetus ja varastointi julkinen hallinto (+6 hlöä), teollisuus (+17), maa- Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta metsä ja kalatalous (+14) ja koulutus (+14) Kunnittain työllisten muuttajien nettomuuttovoitto- ja Rakentaminen Majoitus- ja ravitsemistoiminta tappioalat vaihtelevat melko paljon. Liitteessä kuvissa on esitetty kaikista Etelä-Savon kunnista työllisten Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja nettomuutto toimialoittain vuosina 11. Terveys- ja sosiaalipalvelut

17 MUUTTANEIDEN TULOT Jokainen muuttaja aiheuttaa kunnalle sekä tulo- että menovaikutuksia sekä luovuttavassa että vastaanottavassa kunnassa. Tulokunta saa muuttajien mukana verotuloja ja lähtökunnassa ne vähenevät. Muuttajien tulovaikutukset liittyvät ensisijaisesti verotuloihin, verotulotasaukseen ja valtionosuuksiin. Muuttojen suorat menovaikutukset liittyvät verotulojen vähenemiseen, julkisten palveluiden kysyntään, asuin- ja tonttitilan tarpeeseen, infrastruktuuriin liittyviin investointeihin ja palvelutuotannon järjestämiseen. Alueen kasvumahdollisuudet heikkenevät veropohjan ja inhimillisen pääoman menetyksen seurauksena. Muuttojen epäsuorat vaikutukset liittyvät muuttajien tulevan potentiaalin menettämiseen: muuttajien mukana siirtyy sen hetkisten tulojen lisäksi tulevia potentiaalisia tuloja, jotka lisääntyvät tulokunnissa ja vähenevät lähtökunnissa. Muuttoliikkeen yhteyttä kuntatalouteen voidaan arvioida muuttajien tulorakenteen, keskimääräisten tulojen ja laskennallisen tulokertymän avulla. Tulo- ja lähtömuuttajien tulorakenteessa verrataan tuloryhmittäin tulo- ja lähtömuuttajien kaikkia tuloja toisiinsa. Tuloryhmittäisen analyysin kautta päästään kiinni siihen, ovatko tulo- ja lähtömuuttajat tulotasoltaan tulottomia, pieni-, keski- vai hyvätuloisia. Jos kunnan tulo- ja lähtömuutto painottuu rakenteeltaan eri tuloryhmiin, se osoittaa selkeästi alueen muuttajien profiilissa olevat erot. Toinen vaihtoehto on verrata toisiinsa tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välistä erotusta: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän muuttajien profiili eroaa toisistaan. Muuttajien laskennallinen tulokertymä taas tarkoittaa alueen jokaisen tulo- ja lähtömuuttajan yhteenlaskettuja tuloja kalenterivuoden aikana. Tulo- ja lähtömuuttajien tulojen välinen erotus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Tuloissa huomioidaan kaikki verottajan tiedossa olevat tulot (valtionveron- ja kunnallisveron alaiset tulot, yrittäjätulot, pääomatulot, muut tulot)tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen erotus kertoo, saako kunta tulohyötyjä vai menorasitteita muuttoliikkeen rakenteen vuoksi TULORAKENNE MAAKUNNAN LÄHTÖMUUTTAJAT KESKIMÄÄRIN PIENENPITULOISIA KUIN TULOMUUTTAJAT Tulorakenteen mukaan tarkasteltuna Etelä-Savossa muuttavat eniten, sekä lähtöettä tulomuuttajissa, pieni ja keskituloiset ja kokonaan tulottomat. Näissä ryhmissä maakunnassa syntyy myös muuttotappiota. Keskimäärin parempituloiset yli 4 /v (n.35 /kk->) vuodessa ansaitsevat muuttavat maakunnassa vähemmän, mutta korkeimmissa tuloluokissa syntyy taas hieman muuttovoittoa. Etelä-Savo sai 11 muuttovoittoa kaikkein suurituloisimmista, euroa ja sitä enemmän vuodessa ansaitsevista. Suurutuloista nettomuuttovoittoluvut ovat kuitenkin melko pieniät, yli 5 vuodessa ansaitsevissa +49 henkilöä, ansaitsevissa 13 ja ansaitsevissa 14.. Muuttotappiota tuli sekä tulottomista (-53) että kaikkein pienituloisimmista tuloluokista sekä tulottomissa euroa vuodessa (n.-75 /kk) ansaitsevista muuttotappio oli suurin, noin 95 henkilöä euroa vuodessa, noin /kk ansaitsevien muuttotappio oli vastaavana aikana noin 6 henkilöä Ei tuloja Etelä-Savon muuttajien tulorakenne 11, Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Nettomuutto Lähtömuuttajat 11 Tulomuuttajat hlöä

18 18 Sulkava Savonlinna Rantasalmi Heinävesi Enonkoski Pieksämäki Juva Joroinen Puumala Pertunmaa Mäntyharju Mikkeli Kangasniemi Hirvensalmi Nettomuutto tulojen mukaan 11 Etelä-Savon kunnissa, Suurituloisten nettomuuttovoi tot painottuvat Mikkelin seutukuntaan! Hirvensalm Kangasnie i mi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Joroinen Juva Pieksämäki Enonkoski Heinävesi Rantasalmi Savonlinna Sulkava Ei tuloja

19 KESKIMÄÄRÄISET TULOT Etelä-Savon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat vuonna ja lähtömuuttajien Tulomuuttajat ansaitsivat siis keskimäärin 86 euroa enemmän lähtömuuttajat. Maakunnittaisessa suuruusvertailussa Etelä-Savon tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot asettuvat puolenvälin tuntumaan. Tulo ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen erotus, 86 euroa, oli taas Päijät-Hämeen (978 ) jälkeen maan toiseksi korkein. Kunnittain tarkasteltuna tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Hirvensalmella ja matalimmat Rantasalmella Lähtömuuttajista korkeimmat tulot olivat taas Puumalasta muuttaneilla ja pienimmät Rantasalmelta pois muuttaneilla Rantasalmea ja Savonlinnaa lukuun ottamatta tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat kaikissa Etelä-Savon kunnissa lähtömuuttajien keskimääräisiä tuloja suuremmat. Kunnittain verrattuna tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen erotus oli vuonna 1 optimaalisin Hirvensalmella, jossa tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat keskimäärin euroa lähtömuuttajia suuremmat. Toiseksi sijoittuu Mäntyharju, jossa tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa lähtömuuttajien keskimääräisiä tuloja enemmän. Etelä-Savon tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ja niiden erotus ( ) 1, Rantas almi Savonli nna - Nyslott Pertun maa Enonko ski Mikkeli - S:t Michel Tulomuuttajien keskimääräiset tulot (euroa) Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot (euroa) Netto Pieksä mäki ETELÄ -SAVO (MAAK UNTA) Juva Sulkav a Joroine n - Jorois Heinäv esi Mäntyh arju Kangas niemi Puumal a Hirvens almi

20 PÄIJÄT-HÄME ETELÄ-SAVO KANTA-HÄME POHJANMAA LAPPI KAINUU KESKI-POHJANMAA SATAKUNTA AHVENANMAA POHJOIS-SAVO POHJOIS-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA POHJOIS-KARJALA UUSIMAA PIRKANMAA KESKI-SUOMI ETELÄ-KARJALA VARSINAIS-SUOMI KYMENLAAKSO Tulo - ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen erotus (euroa) LÄHTÖ- JA TULOMUUTTAJIEN TULOKERTYMÄ Etelä-Savon lähtömuuttajien tulokertymä vuonna 1 oli kaikkiaan euroa ja tulomuuttajien tulokertymä euroa. Lähtömuuttajien tulokertymä erotus oli siis euroa tulomuuttajien tulokertymää suurempi. Maakunnittain vertailtuna Etelä-Savon lähtö ja tulomuuttajien tulokertymät sijoittuvat maan pienempien joukkoon 5.viimeiselle sijalle. Vain viidessä maakunnassa (Uusimaa, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Ahvenanmaa) tulomuuttajien tulokertymä oli lähtömuuttajien tulokertymää suurempi vuonna 1. Etelä-Savon tulo- ja lähtömuuttajien tulokertymän erotus ( ) on maakunnittaisessa vertailussa 8.sijalla. Kunnittain tarkasteluna Etelä-Savon tulo- ja lähtömuuttajien kuntien tulokertymät ja niiden erotus vaihtelevat suuresti.

21 1 Etelä-Savon tulo- ja lähtömuuttajien tulokertymä ja näiden erotus ( ) 1, Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot Erotus Lähtömuuttajien tulokertymä (1 euroa) Tulomuuttajien tulokertymä (1 euroa) ETELÄ-SAVO (MAAKUNTA) Mikkeli (seutukunta) Mikkeli - S:t Michel Savonlinna (seutukunta) Savonlinna - Nyslott Pieksämäki (seutukunta) Pieksämäki Mäntyharju Joroinen - Jorois Kangasniemi Juva Heinävesi Hirvensalmi Rantasalmi Puumala Sulkava Pertunmaa Enonkoski Pieksäm Savonlin ETELÄ- Enonkos Pertunm Sulkava Puumal Savonlin Mikkeli - Mikkeli Rantasa Hirvens Heinäve Kangas Joroinen Mäntyha Pieksäm äki na SAVO Juva na - S:t (seutuku ki aa a lmi almi si niemi - Jorois rju äki (seutuku (seutuku (MAAKU Nyslott Michel nta) nta) nta) NTA) Erotus Lähtömuuttajien tulokertymä (1 euroa) Tulomuuttajien tulokertymä (1 euroa)