ETELÄ-SAVON MUUTTOLIIKEKATSAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SAVON MUUTTOLIIKEKATSAUS"

Transkriptio

1 1 TRENDIKATSAUS 1/15 (.9.15) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 1517 ETELÄ-SAVON MUUTTOLIIKEKATSAUS KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN MUUTTOLIIKKEEN MÄÄRÄLLISEEN KEHITYKSEEN, RAKENTEESEEN JA TRENDEIHIN Tähän katsaukseen on koottu tiivis tietopaketti Etelä-Savon muuttoliikkeen määrästä ja rakenteesta sekä muuttoliikkeen tulevaisuuden kehityskuluista, heikoista signaaleista ja trendeistä. Katsauksessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen ylläpitämää muuttoliiketilastoa sekä maksullista muuttaneiden taustatiedot tietokantaa. Lisäksi katsauksessa on hyödynnetty erilaisia laadullisia aineistoja kuten aiheeseen liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja lehtiartikkeleita. Muuttoliikkeen määrällisen kehityksen tarkastelussa tarkastellaan maakunnan väestön kehitystä eri osatekijöittäin sekä muuttojen määriä sekä niiden suuntia Etelä-Savon sisällä ja yli maakunnan rajojen. Muuttojen rakenteen tarkastelussa keskitytään muuttajien profiilin hahmottamiseen muuttajien iän, koulutustason, pääasiallisen toiminnan, työllisten muuttajien työnantajasektorin ja toimialan sekä muuttajien tulotietojen kautta. Tiedot esitetään pääasiassa maakunta ja kuntatasoisesti. Muuttoliiketilaston uusimmat muuttotiedot ovat vuodelta 14 ja muuttaneiden taustatiedot tietokannan tiedoissa vuodelta 1. Viive selittyy sillä, että tietokannan tiedot yhdistetään useammasta eri ajankohtina päivittyvistä rekisteristä. Pidemmän aikavälin kehityksen hahmottamiseksi tiedot esitetään uusimman tilastovuoden poikkileikkaustilanteen lisäksi aikasarjoina. Muuttajien taustatiedot -tietokannan tiedot esitetään katsauksessa pääosin kolmen vuoden (11) kehityksenä. Käytetty alueluokitus on vuoden 14 luokitus. Muuttajien taustatietojen tarkastelussa pääpaino on maassamuutossa ja tiedot esitetään ilman siirtolaisuutta. Maahanmuuttajien ja maastamuuttajien profiili esitetään omana kohtanaan. Katsaus on tuotettu Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuusloikka hankkeessa (ESR). SISÄLTÖ 1. Johdanto. Etelä-Savon väestökehitys, muuttoliikkeen määrä ja suunnat 3. Muuttajien profiili 4. Muuttoliikkeen trendit ja heikot signaalit 5. Liite Mistä Etelä- Savon muutetaan? Mitä muuttajat tienaavat? Millä aloilla muuttajat työskentelevät??

2 1 JOHDANTO Muuttoliike on uutisotsikoiden, ajankohtaisohjelmien, poliittisten keskusteluiden ja mielipidekirjoituksien kestoaihe. Tällä hetkellä erityisen paljon keskustelua käydään maahanmuuton ja pakolaisuuden ympärillä. Eikä ihme, sillä turvapaikanhakijoiden määrä on lyhyessä ajassa kasvanut Suomessa kaikkia ennakkoarvioita suuremmaksi, eikä tarkkaa käsitystä tulijoiden lopullisesta määrästä ole kenelläkään. Pidemmällä aikavälillä muuttoliikekeskustelun ykkösaiheina Suomessa ovat olleet väestön ja työpaikkojen keskittyminen suurimpiin kasvukeskuksiin sekä toisten alueiden yhä syventyvät muuttotappiot. Muuttotilastoja tuijottaessa helposti unohdetaan, että monet maassamuuton piirteet ovat säilyneet samankaltaisina jo yli sadan vuoden ajan. Esimerkiksi keskittymiskehitys ei ole vain tämän päivän ilmiö, vaan jatkunut jo yli 1 vuoden ajan. Alueellinen keskittyminen, kaupungistuminen ja maaseudun sekä haja-asutusalueiden tyhjentyminen ovat jatkuneet katkeamattomana ketjuna 188-luvulta lähtien. Maaseudun tyhjentyminen alkoi Etelä- ja Lounais-Suomessa jo 19-luvulla. Vuonna 1995 haja-asutusalueiden väestön määrä vähentyi ensimmäisen kerran alle miljoonan ihmisen (Lähde: Tilastokeskus). Paikasta toiseen on muutettu niin hyvinä kuin huonoina aikoina, milloin työn- ja toimeentulon tai opiskelupaikan perässä, vaihtelun- ja viihtymisenhalusta tai yksinkertaisesti valoisemman tulevaisuuden toivossa. Muuttojen ykkösmotiivina toimi 188-luvulta 197-luvun ensisijaisesti työ ja toimeentulon turvaaminen. -luvulla muutot ovat kaukomuuttojen sijasta yhä useammin lähimuuttoja, joissa ajureina toimivat ennen asumiseen, ympäristöön, viihtyvyyteen ja mielikuviin liittyvät tekijät. Muuttoliikkeen tarkastelusta haasteellista tekee se, että sen kohde on nimensäkin mukaisesti liikkeessä. Kun katse tarkentuu yhteen kohteeseen tai ilmiöön, on se ennättänyt usein muuttua jo toisesta päästä niin, että kokonaiskuvan tai syy-seuraussuhteiden tulkitseminen käy haasteelliseksi, jopa mahdottomaksi. Lisäksi moni selvältäkin tuntuva muuttotilasto sisältää usein laadulliseen harhan tai riskin sen väärin tulkitsemiseen. Trendinä muuttoliike on haastava kuvattava etenkin maakunnallista tarkastelua tehtäessä, sillä siinä on otettava huomioon myös maakunnan sisäinen muuttoliike. Tässä tarkastelussa luodaan yleiskuva Etelä-Savon muuttoliikkeeseen ja pyritään tilastojen valossa vastaamaan erityisesti kysymykseen, kuka ja millainen on Etelä- Savon muuttaja nyt ja tulevaisuudessa? Tulosten toivotaan olevan apuna erityisesti maakunnan erilaisissa suunnittelu- ja päätöksentekotehtävissä toimiville, erityisesti kunnissa. Katsauksen toivotaan toimivan myös pohjana aiheen jatkotarkasteluille ja tarjoavan aineksia ja faktaa muuttoliikettä koskeviin keskusteluihin. 1.1 TIIVISTELMÄ KESKEISISTÄ TULOKSISTA Muuttoliiketarkasteluissa näkökulma on helposti jako voittajiin ja häviäjiin. Muuttovoitot tulkitaankin dynaamisten, menestyneiden ja vetovoimaisten alueiden tunnusmerkeiksi ja muuttotappiot taas merkeiksi alueen taantumisesta ja kriisiytymisestä. Huolestunein mielin muuttotilastojaan ovat viime vuodet saaneet tarkastella erityisesti maan pohjoiset ja itäiset maakunnat, mukaan lukien Etelä-Savo. Muuttovirroilla onkin useita taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia. Muuttajien mukana alueet menettävät sekä aineellisia että henkisiä resurssejaan, joilla on sekä välittömiä että pitkällä aikavälillä konkretisoituvia vaikutuksia esimerkiksi kuntien talouteen. Konkreettisimpia menetyksiä ovat muuttajien mukanaan viemät verotulot. Tuloalueet usein taas hyötyvät uusista asukkaista, mutta toisaalta myös tulijat aiheuttavat kasvavia, kustannuksia aiheuttavia tarpeita, jotka liittyvät niin yksityisiin kuin julkisiinkin palveluihin. Isoja kulueriä ovat eritoten lasten päivähoitoon, peruskouluun sekä ikääntyneiden palveluiden järjestämiseen liittyvät kustannukset. Koko maan mittakaavassa muuttovirrat ovatkin luonteelta ns. nollasummapeliä, jossa yhden voitot ovat aina pois muilta toimijoilta. Muuttovoittoluvut eivät siis yksinään kerro, onko kunta jollain tavoin hyötynyt uusista asukkaista. Kunta voi siis periaatteessa hyötyä myös muuttotappiosta esimerkiksi silloin, kun se menettää suuren joukon työttömiä, mutta saa tilalle pienemmän joukon työllisiä. Ovathan työllisten tulot usein jopa neljä kertaa työttömien tuloja suuremmat. Muuttoliikkeen rakenne eli muuttovirtojen demografiset ja sosioekonomiset ominaisuudet määrittävät siis enemmän kuntien saamia hyötyjä tai kärsimiä tappioita kuin mahdollisimman suuri nettomuuttovoitto. Muuttajien mukanaan tuomat tai viemät resurssit tai tarpeet koostuvat monista aineellisista ja aineettomista asioista. Hyödyt ja kustannukset myös muuttuvat niin, että tulomuuttajan tarpeet muuttuvat elämänvaiheen mukana

3 3 merkittävästi. Runsaasti lapsiperheitä saaneiden kuntien investointitarpeet kasvavat muita voimakkaammin, vaikka useat kunnat käyttävät kaikkia mahdollisia keinoja houkutellakseen lapsiperheitä. Muuttoliikettä voidaan siis tarkastella sekä määrällisestä ja laadullisesta näkökulmista. Etelä-Savon muuttoliikkeen määrällinen tarkastelu kertoo vääjäämättä alueen väestökehityksen olevan laskevaa. Maakunnan muuttotappiot ovat pysytelleet viime vuosikymmenet ajoittaisista valonpilkahduksista huolimatta pakkasen puolella. Kokonaisnettomuutto oli plusmerkkinen viimeksi vuonna 199 (+196). Toisaalta aivan viimeisimpinä vuosina muuttotappioiden määrät ovat pienentyneet ja vuonna 14 päästiin jo hyvin lähelle kasvua (-4). Taustalla on maakunnassa jatkunut positiivinen nettosiirtolaisuus sekä maassamuuton kautta tapahtuneen muuttotappion pienentyminen viime vuosien aikana. Etelä-Savon kuntien välisistä tulo- ja lähtömuutoista noin neljännes tapahtuu maakunnan sisällä ja noin kolme neljäsosaa yli maakuntarajojen. Väkeä maakunnasta on menetetty erityisesti Uudellemaalle, Pohjois-Savoon ja Keski-Suomeen. Toisaalta näistä maakunnista myös muutetaan Etelä-Savoon paljon. Etelä-Savosta poismuuttajina ovat yleisimmin olleet nuoret peruskoulunsa päättäneet ja jatko-opintoihin suuntaavat. Vaikka nuorten ikäluokkien muutot ovat huomattavia muissakin maakunnissa, on Etelä-Savossa esimerkiksi 15 4 vuotiaiden muuttoalttius muuhun maahan verrattuna Kainuun jälkeen maan suurinta. 35 vuotta täyttäneet ja tätä vanhemmat ikäluokat muuttavat taas vähemmän, eikä niissä synny maakunnassa enää muuttotappiota. Etelä-Savo siis menettää vuosittain suuren osan maakunnan nuorista ikäluokista mutta saa nettomuuttovoittoa kaikista ikäluokista 35 vuotta täyttäneistä ylöspäin. Taloudellisesta näkökulmasta asetelma on periaatteessa maakunnalle optimaalinen, sillä vanhempien ikäluokkien edustajat ovat todennäköisesti useammin työllisiä ja tuovat alueelle näin myös enemmän verotuloja kuin nuoremmat, opiskeluvaiheessa vielä olevat. Toisaalta nuorten poismuuttajien paluumuutto maakuntaan esimerkiksi valmistumisen jälkeen on epävarmaa, varsinkaan elleivät työmarkkinat alueella vedä. Jokaisen kunnan kannalta ihannemuuttajia ovat työlliset, aktiivi-ikäiset, koulutetut ja hyvätuloiset muuttajat. Katsauksen tilastoaineiston valossa, sekä korkeanja keskiasteen koulutetuista syntyy maakunnassa enemmän muuttotappioita kuin voittoa. Pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteluna suurimmat nettomuuttotappiot ovat viime vuosina syntyneet Etelä-Savossa nimenomaan työllisissä. Ainoastaan muutama Etelä-Savon kunta on saanut viimeisimpien vuosien aikana muuttovoittoa työllisistä. Pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteluna Etelä-Savossa on syntynyt muuttovoittoa lähinnä eläkeläismuuttajista. Vuosien 1 1 aikana eläkeläisistä saatiin Etelä-Savossa muuttovoittoa noin parin sadan henkilön verran. Määrä ei sinänsä vaikuta suurelta, mutta kiinnostavaksi sen tekee esimerkiksi se, että valtakunnallisesti vertailtuna Etelä-Savon eläkeläisten tulo- ja lähtömuuttajien prosenttiosuudet kaikista muuttajista ovat maan korkeimmat. Jo entuudestaan ikääntyneessä maakunnassa ei välttämättä ole yllättävää, että ikääntyneet korostuvat myös muuttotilastoissa. Taloudellisesta näkökulmasta ikääntyneet mielletään kuitenkin helposti kuntataloutta rasittavaksi tekijäksi, eikä heitä nähdä kovin haluttavana tulomuuttoryhmänä. Eläkeläismuuttajat voidaan kuitenkin nähdä myös potentiaalina. Nykypäivän ikääntyneet vaikuttavat kunnan veropohjaan eri tavalla kuin entisaikoina. Kansaneläkkeen saajia on vähemmän kuin ennen ja työeläkkeen saajien määrä on taas kasvanut. Työeläkkeen saajat taas maksavat kuntaan kunnallisveroa suhteellisesti enemmän kuin palkansaajat. Lisäksi ns. nuoret eläkeläiset eli noin 6 65 vuotiaat, harvemmin vielä tuovat piikkiä terveyspalveluiden kysyntään. Työuransa jälkeen takaisin synnyinkuntaansa muuttava eläkeläinen ei siis välttämättä päädykään suoraan kunnan palveluverkon rasitteeksi, vaan tuo alueelle vielä vuosikymmenien ajan paitsi verotuloja myös elinvoimaa ja euroja aktiivisena osallistujana ja kuluttajana. Erityisesti kesämökeistään tunnetulle maakunnalle voisikin olla etua jos ikääntyneistä hyvätuloisista kesäasukkaista mahdollisimman suuri osa päätyisi eläköitymisen jälkeen alueen pysyviksi asukkaiksi. Muuttajien tulojen suhteen on tilastoissa havaittavissa jotain positiivisia signaaleja. Ensinnäkin tulo- ja lähtömuuttajien tulorakenne poikkeaa toisistaan niin, että kaikkein pienituloisimpia ja täysin tulottomia on lähtömuuttajissa tulomuuttajia enemmän, ja suurituloisia taas enemmän tulomuuttajissa kuin lähtömuuttajissa. Kaiken kaikkiaan maakunnan muutoista (sekä lähtö-että tulo), suurin osa tehdään pienituloisten tuloluokissa. Suurin nettomuuttotappio maakunnassa syntyi vuosina 11 euromääräisesti -9 vuodessa ansaitsevissa -955 sekä 9 vuodessa ansaitsevissa (-61). Tappiot selittyvät mitä ilmeisimmin lähtömuuttajien nuorella ikäprofiililla. Muuttajien määrälliset osuudet ovat sekä lähtö- että tulomuuttajien osalta pienemmät, mitä korkeampaa tuloluokkaa tarkastellaan. Vaikka volyymit ovat toista luokkaa pienituloisten muuttomääriin verrattuna, syntyy suurimmissa tuloluokissa maakunnassa muuttovoittoa euroa vuodessa ansaitsevista ylöspäin.

4 4 Toiseksi, tulomuuttajien keskimääräiset tulot ovat Etelä-Savossa lähtömuuttajien keskimääräisiä tuloja paremmat. Vain kahdessa Etelä-Savon kunnassa tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat lähtömuuttajien keskimääräisiä tuloja pienemmät. Kunnat toisin sanoen näyttävät vetävän keskimäärin paremmin ansaitsevia kuin niistä muuttaa pois. Tulorakenteen ja keskimääräisten tulojen ohelle myös alueen tulo- ja lähtömuuttajien tulokertymää voidaan käyttää muuttojen laadullisen tarkastelun välineenä. Etelä-Savossa lähtömuuttajien tulokertymä vuonna 1 oli 4,15 miljoonaa euroa tulomuuttajien tulokertymää suurempi. Eroa selittää erityisesti se, että tulomuuttajia oli vuonna 1 noin 6 henkilöä vähemmän kuin maakunnasta lähtijöitä. Kunnittain tarkasteluna tulokertymä vaihtelee kunnittain Etelä-Savossa suuresti. Kuntataloudellisesta näkökulmasta katsottuna optimaalisin tilanne tulokertymän suhteen on silloin, kun tulomuuttajat tuovat alueelle suuremmat tulot kuin lähtömuuttajat vievät. Vuonna 1 tällaiseen plusmerkkiseen tulo- ja lähtömuuttajien erotukseen päätyi Etelä-Savon kunnista noin puolet (Sulkava, Puumala, Hirvensalmi, Kangasniemi, Joroinen, Mäntyharju). Tulevaisuuden muuttovirtojen rakenteet ja suuntautuminen riippuvat muun muassa taloustilanteen ja työmarkkinoiden kehittymisestä. Kiinnostavaa on nähdä, miten eläkeläisten, eritysesti ns. suurten ikäluokkien, vuosina syntyneiden muuttoliike lähivuosina kehittyy. Kuluvaa vuotta 15 voidaan pitää vuotena, jolloin viimeisetkin suuresta ikäluokasta eläköityvät. Kasvaako eläkeläisten nettomuuttovoitto entisestään vain tasoittuuko määrä vähitellen? Kiinnostavaa on niin ikään myös maahanmuuton kehitys. Etelä-Savossa nettosiirtolaisuus on ollut viimeisen parikymmentä vuotta ainoa väestökehityksen osa-alue, jossa kehitys ei ole ollut miinusmerkkistä. Nousujohteisuudesta huolimatta määrät ovat kuitenkin olleet melko maltillisia ja siirtolaisuuden nettomuuttovoitto pysytellyt noin -3 henkilön verran plussalla. Euroopan pakolaisuuskriisiin pitkittyessä erityisesti pakolaisten määrän kehityksessä tullee tapahtumaan liikettä, joka näkyy tulevina vuosina niin koko maan kuin Etelä-Savonkin muuttoliikeluvuissa. Viimeiseen lukuun on koottu eri lähteistä muuttoliikkeeseen liittyviä poimintoja: heikkoja signaaleja ja trendejä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisia kehityssuuntia myös Etelä-Savon muuttoliikkeellä voi tulevaisuudessa olla.

5 Henkilöä ETELÄ-SAVON VÄESTÖNKEHITYS, MUUTTOLIIKKEEN MÄÄRÄ JA SUUNNAT.1 VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN 5 Etelä-Savo on kärsinyt vuosikausia paitsi väestö- myös muuttotappiosta, joka on koskettanut erityisesti nuorten ikäluokkia Viime vuosina muuttoliike on kuitenkin kääntynyt lähelle nollaa sekä kuntien välisen muuton vähentymisen että nettosiirtolaisuuden määrän kasvun vuoksi Maakunnan väestön kokonaismuutos on viime vuosina ollut tappiollinen 91 henkilön välillä. Syvät tappiot selittyvät ennen muuta luonnollisella väestömuutoksella. Ihmisiä kuolee ikääntyneessä maakunnassa vuosittain enemmän kuin uusia syntyy. Maahanmuuton merkitys on koko -luvun ajan kasvanut alueiden väestödynamiikassa. Siirtolaisuudella on ollut myönteinen vaikutus myös Etelä-Savon väestön kokonaismuutokseen, Nettosiirtolaisuus on ainoa väestönkehityksen positiivinen osatekijä kun luonnollinen väestönkehitys on ollut tappiollista ja kuntien välinen nettomuutto negatiivista. 1 Etelä-Savon väestönkehitys osatekijöittäin Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Luonnollinen väestönlisäys Kokonaisnettomuutto Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Kokonaismuutos

6 maakunta, nettomuutto 6. MUUTTOJEN MÄÄRÄT JA SUUNNAT Maan sisäinen muuttoliike on ollut koko -luvun erityisen vilkasta ja keskittävää. 1-luvulla Suomessa on tehty vuosittain keskimäärin 9 muuttoa, joista kaksi kolmesta on tehty oman kunnan sisällä ja kolmasosa kunnan rajat ylittäen. 1-luvulla keskimäärin vain joka neljäs kunta on saanut muuttovoittoa. Muuttovoitot keskittyvät suuriin keskuskaupunkeihin ja niiden läheisyydessä olevalle vaikutusalueelle. Väestöään ovat menettäneet erityisesti maan pohjoiset ja itäiset alueet, Etelä-Savo mukaan lukien. Suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella on vain pistemäisesti muuttovoittoisia paikkakuntia jonkun poikkeuksellisen paikallisen syyn vuoksi. Vuonna 14 Etelä-Savosta muutti henkilöä muihin maakuntiin ja Etelä-Savoon muutti 4 53 henkilöä muista maakunnista. Etelä-Savon nettomuuttotappio muihin maakuntiin oli näin ollen 75 henkilön herran miinuksella. Kokonaisnettomuutto oli positiivinen viidessä Etelä-Savon kunnassa vuonna 14: Puumalassa (6), Sulkavalla (4), Pertunmaalla (), Heinävedellä (15) ja Hirvensalmella (13). Suurimmat muuttovirrat Etelä-Savosta kohdistuvat Uudellemaalle, Pohjois-Savoon ja Keski-Suomeen. Näistä maakunnista myös muutetaan Etelä-Savoon eniten. Samana vuonna suurimmat nettomuuttotappiot Etelä-Savosta syntyivät Pirkanmaalle (33), Pohjois-Savoon (-6) sekä Pohjois-Karjalaan (-51). Maakuntien välinen muuttoliike Etelä-Savon osalta Nettomuutto: vuonna 14, aluejako Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Etelä-Savo - 75 KOKO MAA Uusimaa 5 Pohjois-Savo -6 Keski-Suomi 5 Pohjois-Karjala -59 Etelä-Karjala -51 Pirkanmaa 33 Päijät-Häme -5 Kymenlaakso 77 Varsinais-Suomi -33 Pohjois-Pohjanmaa -7 Kanta-Häme 19 Lappi 14 Etelä-Pohjanmaa 1 Satakunta -9 Kainuu 9 Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Savoon muuttaneet (4 53) Etelä-Savosta muuttaneet (4 798) 4 6 Henkilöä Puumala Sulkava Pertunmaa Heinävesi Hirvensalmi Mäntyharju Juva Enonkoski Mikkeli Joroinen Rantasalmi Kangasniemi Pieksämäki Savonlinna Kuntien nettomuutto Etelä-Savossa 14, Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Kang Mänt Hirve Savon Pieks Ranta Mikk Enon Heinä Pertu Sulka Puum asnie Joroi Juva yharj nsalm linna ämäki salmi eli koski vesi nmaa va ala mi nen u i Muut maakunnat netto Etelä-Savon kunnat netto Kokonaisnettomuutto

7 KUNTA (TULOMUUTTAJAT YHTEENSÄ 14) KUNTA (LÄHTÖMUUTOT YHTEENSÄ 14) 7.3 MUUTTOJEN SUUNNAT KUNNITTAIN 14 Kuntien välisillä muutoilla tarkoitetaan kaikkia kuntien rajat ylittäviä muuttoja, sekä maakunnan sisällä tapahtuvia että maakunnan kunnasta johonkin toiseen maakuntaan suuntautuvia muuttoja. Vuonna 14 Etelä-Savossa tehtiin 6 7 kuntien välisistä lähtömuuttoa. Näistä neljännes oli Etelä-Savon sisällä tehtyjä, kuntien rajat ylittäviä muuttoja ja kolme neljäsosaa (4798 hlöä) muualle Suomeen suuntautuneita muuttoja. Muista maakunnista Etelä- Savoon muutti yhteensä 453 henkilöä. Etelä-Savon kuntien välisen muuton lähtömuuttajat 14 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Etelä-Savon sisällä toiseen kuntaan muuttaneet; 1474; 4 % Muualle Suomeen Etelä-Savosta muuttaneet; 4798; 76 % Yhteensä 6 7 lähtömuuttajaa Etelä-Savon lähtömuuttajat kunnittain 14, Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Sulkava (85) Savonlinna (169) Rantasalmi (16) Puumala (73) Pieksämäki (73) Pertunmaa (77) Mäntyharju (46) Mikkeli (7) Kangasniemi (11) Juva (1) Joroinen (78) Hirvensalmi (117) Heinävesi (153) Enonkoski (7) Etelä-Savoon (1 474) Muualle Suomeen (4 798) Etelä-Savon tulomuuttajat kunnittain 14 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Etelä-Savon kuntien välisen muuton tulomuuttajat 14 Etelä-Savon sisällä kunnasta toiseen muuttaneet ; 1474; 5 % Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Muulta Suomesta Etelä- Savoon muuttaneet ; 453; 75 % Yhteensä tulomuuttajaa Sulkava (19) Savonlinna (147) 4 Rantasalmi (131) Puumala (99) 39 6 Pieksämäki (64) Pertunmaa (96) 6 7 Mäntyharju (43) Mikkeli (14) 5 Kangasniemi (176) Juva (9) 17 1 Joroinen (53) 5 1 Hirvensalmi (17) 7 55 Heinävesi (164) Enonkoski (64) Etelä-Savosta (yht ) Muualta Suomesta (yht. 4 53) HENKILÖT

8 8.4 KUNTIEN MUUTTOSUUNNAT 14 Alla on esitetty jokaisen Etelä-Savon kunnan kohdalta 1 yleisintä lähtömuuttojen suuntautumiskuntaa sekä kunnat, joista siihen muutettiin eniten (top 1) vuonna 14. Ylemmässä (keltaisella) taulukossa on kunnan tulomuuttajat lähtöalueittain suuruusjärjestyksessä ja alemmassa (ruskealla) ko. kunnasta muuttaneet muuton kohdekunnan ja muuttajien määrän mukaan. Tulo - Enonkoski Tulo - Heinävesi Tulo - Hirvensalmi Tulo - Joroinen Tulo - Juva Tulo - Kangasniemi Tulo - Mikkeli KOKO MAA 64 KOKO MAA 164 KOKO MAA 17 KOKO MAA 53 KOKO MAA 9 KOKO MAA 176 KOKO MAA 14 Lähtö - Savonlinna 37 Lähtö - Varkaus 4 Lähtö - Mikkeli 6 Lähtö - Varkaus 13 Lähtö - Mikkeli 6 Lähtö - Jyväskylä 39 Lähtö - Helsinki 184 Lähtö - Helsinki 4 Lähtö - Joensuu 15 Lähtö - Jyväskylä 11 Lähtö - Kuopio 6 Lähtö - Savonlinna 14 Lähtö - Mikkeli 3 Lähtö - Jyväskylä 174 Lähtö - Joensuu 4 Lähtö - Outokumpu 15 Lähtö - Helsinki 1 Lähtö - Pieksämäki 6 Lähtö - Rantasalmi 1 Lähtö - Helsinki 16 Lähtö - Kuopio 13 Lähtö - Kajaani 3 Lähtö - Liperi 13 Lähtö - Lahti 5 Lähtö - Leppävirta 11 Lähtö - Jyväskylä 1 Lähtö - Pieksämäki 9 Lähtö - Savonlinna 118 Lähtö - Hanko Lähtö - Kuopio 11 Lähtö - Vantaa 5 Lähtö - Mikkeli 11 Lähtö - Pieksämäki 1 Lähtö - Kuopio 8 Lähtö - Kouvola 11 Lähtö - Jyväskylä Lähtö - Mikkeli 11 Lähtö - Kouvola 4 Lähtö - Jyväskylä 1 Lähtö - Varkaus 1 Lähtö - Toivakka 7 Lähtö - Pieksämäki 97 Lähtö - Kuopio Lähtö - Leppävirta 8 Lähtö - Tuusula 4 Lähtö - Helsinki 9 Lähtö - Helsinki 6 Lähtö - Äänekoski 6 Lähtö - Vantaa 8 Lähtö - Lappeenranta Lähtö - Helsinki 6 Lähtö - Juva Lähtö - Savonlinna 8 Lähtö - Kuopio 6 Lähtö - Joutsa 4 Lähtö - Lahti 71 Lähtö - Turku Lähtö - Polvijärvi 6 Lähtö - Järvenpää Lähtö - Hämeenlinna 5 Lähtö - Hämeenlinna 5 Lähtö - Kauniainen 4 Lähtö - Mäntyharju 71 Lähtö - Varkaus Lähtö - Jalasjärvi 3 Lähtö - Kuopio Lähtö - Heinävesi 3 Lähtö - Loppi 5 Lähtö - Lahti 4 Lähtö - Tampere 61 Lähtö - Enonkoski Lähtö - Heinävesi Lähtö - Hirvensalmi Lähtö - Joroinen Lähtö - Juva Lähtö - Kangasniemi Lähtö - Mikkeli KOKO MAA 7 KOKO MAA 153 KOKO MAA 117 KOKO MAA 78 KOKO MAA 1 KOKO MAA 11 KOKO MAA 7 Tulo - Savonlinna 35 Tulo - Kuopio 7 Tulo - Mikkeli 59 Tulo - Varkaus 16 Tulo - Mikkeli 6 Tulo - Jyväskylä 4 Tulo - Helsinki 68 Tulo - Mikkeli 8 Tulo - Varkaus 1 Tulo - Helsinki 9 Tulo - Mikkeli Tulo - Jyväskylä 1 Tulo - Mikkeli 35 Tulo - Jyväskylä 196 Tulo - Hämeenlinna 6 Tulo - Joensuu 14 Tulo - Mäntyharju 7 Tulo - Kuopio 19 Tulo - Helsinki 13 Tulo - Pieksämäki 16 Tulo - Kuopio 119 Tulo - Joensuu 3 Tulo - Savonlinna 13 Tulo - Pertunmaa 7 Tulo - Pieksämäki 19 Tulo - Savonlinna 13 Tulo - Espoo 11 Tulo - Tampere 16 Tulo - Jyväskylä Tulo - Liperi 7 Tulo - Jyväskylä 5 Tulo - Helsinki 1 Tulo - Kuopio 11 Tulo - Kuopio 1 Tulo - Lappeenranta 9 Tulo - Kuopio Tulo - Siikainen 6 Tulo - Varkaus 4 Tulo - Joensuu 9 Tulo - Lappeenranta 11 Tulo - Heinola 7 Tulo - Lahti 87 Tulo - Rantasalmi Tulo - Helsinki 5 Tulo - Järvenpää 3 Tulo - Savonlinna 9 Tulo - Espoo 6 Tulo - Lappeenranta 6 Tulo - Savonlinna 81 Tulo - Rääkkylä Tulo - Imatra 4 Tulo - Lahti 3 Tulo - Jyväskylä 8 Tulo - Uusikaupunki 6 Tulo - Tampere 6 Tulo - Espoo 74 Tulo - Varkaus Tulo - Jyväskylä 4 Tulo - Nurmijärvi 3 Tulo - Leppävirta 7 Tulo - Joensuu 5 Tulo - Kolari 4 Tulo - Joensuu 66 Tulo - Akaa 1 Tulo - Joroinen 3 Tulo - Espoo Tulo - Rantasalmi 6 Tulo - Pieksämäki 5 Tulo - Vesilahti 4 Tulo - Pieksämäki 63 Tulo - Mäntyharju Tulo - Pertunmaa Tulo - Pieksämäki Tulo - Puumala Tulo - Rantasalmi Tulo - Savonlinna Tulo - Sulkava KOKO MAA 43 KOKO MAA 96 KOKO MAA 64 KOKO MAA 99 KOKO MAA 131 KOKO MAA 1 47 KOKO MAA 19 Lähtö - Mikkeli 6 Lähtö - Heinola 17 Lähtö - Mikkeli 63 Lähtö - Mikkeli Lähtö - Savonlinna 3 Lähtö - Helsinki 148 Lähtö - Savonlinna 6 Lähtö - Helsinki 19 Lähtö - Mäntyharju 1 Lähtö - Kuopio 53 Lähtö - Lappeenranta 8 Lähtö - Varkaus 18 Lähtö - Kuopio 17 Lähtö - Helsinki 9 Lähtö - Kouvola 19 Lähtö - Helsinki 7 Lähtö - Jyväskylä 5 Lähtö - Imatra 7 Lähtö - Mikkeli 16 Lähtö - Mikkeli 81 Lähtö - Kirkkonummi 6 Lähtö - Pertunmaa 15 Lähtö - Hirvensalmi 7 Lähtö - Varkaus 44 Lähtö - Helsinki 5 Lähtö - Vantaa 7 Lähtö - Joensuu 74 Lähtö - Lappeenranta 6 Lähtö - Heinola 9 Lähtö - Mikkeli 6 Lähtö - Savonlinna 4 Lähtö - Sulkava 5 Lähtö - Joroinen 6 Lähtö - Jyväskylä 73 Lähtö - Juva 5 Lähtö - Jyväskylä 9 Lähtö - Joutsa 5 Lähtö - Tampere 4 Lähtö - Joroinen 4 Lähtö - Helsinki 4 Lähtö - Lappeenranta 5 Lähtö - Mikkeli 5 Lähtö - Espoo 8 Lähtö - Järvenpää 3 Lähtö - Helsinki Lähtö - Juva 4 Lähtö - Ikaalinen 4 Lähtö - Kitee 47 Lähtö - Salo 5 Lähtö - Hirvensalmi 7 Lähtö - Lahti 3 Lähtö - Suonenjoki 1 Lähtö - Ruokolahti 4 Lähtö - Jyväskylä 4 Lähtö - Parikkala 45 Lähtö - Vaasa 5 Lähtö - Lahti 6 Lähtö - Vantaa 3 Lähtö - Joroinen 19 Lähtö - Varkaus 4 Lähtö - Tuusula 4 Lähtö - Rantasalmi 4 Lähtö - Kouvola 4 Lähtö - Vantaa 6 Lähtö - Espoo Lähtö - Lahti 19 Lähtö - Kotka 3 Lähtö - Espoo 3 Lähtö - Vantaa 4 Lähtö - Imatra 3 Lähtö - Mäntyharju Lähtö - Pertunmaa Lähtö - Pieksämäki Lähtö - Puumala Lähtö - Rantasalmi Lähtö - Savonlinna Lähtö - Sulkava KOKO MAA 46 KOKO MAA 77 KOKO MAA 73 KOKO MAA 73 KOKO MAA 16 KOKO MAA 1 69 KOKO MAA 85 Tulo - Mikkeli 71 Tulo - Mäntyharju 15 Tulo - Mikkeli 97 Tulo - Mikkeli 7 Tulo - Savonlinna 4 Tulo - Helsinki 18 Tulo - Savonlinna 6 Tulo - Kouvola 17 Tulo - Heinola 1 Tulo - Kuopio 96 Tulo - Imatra 6 Tulo - Jyväskylä 16 Tulo - Kuopio 157 Tulo - Mikkeli 6 Tulo - Helsinki 15 Tulo - Mikkeli 9 Tulo - Jyväskylä 77 Tulo - Lappeenranta 5 Tulo - Juva 1 Tulo - Mikkeli 118 Tulo - Kuopio 5 Tulo - Lahti 13 Tulo - Hartola 6 Tulo - Varkaus 43 Tulo - Ruokolahti 4 Tulo - Varkaus 1 Tulo - Joensuu 17 Tulo - Puumala 5 Tulo - Pertunmaa 1 Tulo - Sipoo 5 Tulo - Tampere 38 Tulo - Sulkava 3 Tulo - Kuopio 1 Tulo - Lappeenranta 87 Tulo - Helsinki 3 Tulo - Jyväskylä 11 Tulo - Helsinki 4 Tulo - Joroinen 6 Tulo - Tampere 3 Tulo - Mikkeli 7 Tulo - Jyväskylä 73 Tulo - Joensuu 3 Tulo - Tampere 7 Tulo - Lahti 4 Tulo - Helsinki 5 Tulo - Juva Tulo - Lahti 5 Tulo - Tampere 61 Tulo - Juva 3 Tulo - Vantaa 7 Tulo - Jyväskylä 3 Tulo - Suonenjoki 4 Tulo - Jyväskylä Tulo - Vantaa 5 Tulo - Kouvola 45 Tulo - Kannonkoski 3 Tulo - Joensuu 6 Tulo - Järvenpää 3 Tulo - Savonlinna 18 Tulo - Sipoo Tulo - Helsinki 4 Tulo - Espoo 4 Tulo - Salo 3 Tulo - Kuopio 6 Tulo - Hirvensalmi Tulo - Vantaa 18 Tulo - Espoo 1 Tulo - Laukaa 4 Tulo - Varkaus 38 Tulo - Janakkala

9 %-osuus ikärymästä 9 3 MUUTTAJIEN PROFIILI 3.1 MUUTTAJIEN IKÄ Nuorten muuttajien muuttopäätöksillä on iso vaikutus alueiden olemassa olevaan ja varsinkin tulevaan kehitykseen, koska valintojen seurauksena syntyy usein positiivisia kerrannaisvaikutuksia tuloalueille ja negatiivisia supistumisvaikutuksia lähtöalueille. NUORET AKTIIVISIMPIA MUUTTAJIA Etelä-Savon muuttoliike on voimakkaasti iän mukaan valikoivaa. Ylivoimaisesti aktiivisimmin muuttavat 15 4 vuotiaat nuoret. Tässä ikäryhmässä maakunnassa syntyy vuosittain myös merkittävimmät muuttotappiot. Vuosina 1 14 Etelä-Savon tulo- ja lähtömuutoista jopa 63 % oli vuotiaiden muuttoja. Maakunnittain vertailtuna Etelä-Savosta pois muuttaneiden 154 vuotiaiden osuus koko ikäryhmän koosta oli vuonna 14 Kainuun jälkeen maan korkein! Vanhemmissa ikäluokissa muuttoja tehdään taas muun maan tavoin vähemmän, mutta niissä Etelä-Savo saa muuttovoittoa. 18, % 16, % 14, % 1, % 1, % 8, % 6, % 4, %, %, % Maakunnasta poismuuttaneiden %-osuudet eri ikäryhmissä Etelä- Savossa 314 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Etelä-Savon maakuntien välisen muuton muuttajat iän mukaan 114 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Yhteensä Yhteens ä Nettomuutto Tulomuuttajat Lähtömuuttajat ,6 % 154- vuotiaista muutti pois Etelä-Savosta v. 14! 16, % 14, % 1, % 1, % 8, % 6, % 4, %, %, % Maakunnasta pois muuttaneet 154 vuotiaat maakunnittain vuonna 14, %-osuus ikäryhmästä Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto 6, % 4,7 % 8,5 % 1, % 7,6 % 11,1 1,7 % 1,8 % % 13,6 % 9,4 % 8,4 % 9,8 % 8,8 %7,7 % 1, % 7,8 % 13,7 % 1,9 % 4, %

10 1 3. MUUTTAJIEN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Tulo- ja lähtömuuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan tai työmarkkina-aseman perusteella työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (opiskelijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja muut työvoimaan kuulumattomat). Kuntien kannalta optimaalisia muuttajia ovat sekä kuntataloudellisesta että myönteisten kerrannaisvaikutusten näkökulmasta työssä olevat (työlliset). Syy on yksinkertainen: yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin työvoiman ulkopuolella olevan tai työttömän työnhakijan. Kunnan kannalta muuttajien rakenteen suhteen on optimaalinen tilanne, kun työlliset ovat yliedustettuja tulomuuttajissa ja työvoiman ulkopuolella olevat sekä työttömät työnhakijat taas lähtömuuttajissa. SYVIMMÄT MUUTTOTAPPIOT TYÖLLISISSÄ JA OPISKELIJOISSA, ELÄKELÄISISTÄ MUUTTOVOITTOA! Etelä-Savon muuttajien rakenne on työmarkkina-aseman mukaan tarkasteltuna haasteellinen, sillä työllisissä on viime vuodet syntynyt selvästi nettomuuttotappiota. Vuosina 11 syntyi työllisissä muuttotappiota noin 86 henkilön verran. Työttömien nettomuutto on maakunnassa ollut taas viime vuosina nollan tuntumassa (11: 5) Työllisten ohella Etelä-Savo kärsi vuosien 11 aikana suurta muuttotappiot myös opiskelijoiden ryhmässä (yht.n.-68). Etelä-Savo sai vuosina 11 muuttovoittoa ainoastaan eläkeläisistä (+197). Kunnittain tarkasteltuna suurimmat eläkeläisten muuttovoitot olivat Savonlinnassa (+15) sekä Kangasniemellä (+45), Mikkelissä (+35) sekä Mäntyharjussa (+36). Etelä-Savon lähtö- ja tulomuutto sekä nettomuutto 11, Tuntematon Muut työvoiman ulkopuolella olevat Eläkeläiset Varusmiehet Opiskelija Lapsi (4) Työtön LÄHTÖMUUTTAJAT 11 TULOMUUTTAJAT 11 NETTO 11 Työllinen Koko väestö

11 KUNTIEN NETTOMUUTTO PÄÄASIALLISEN TOIMINNAN MUKAAN Tämän sivun kuvissa esitetään kunnittain (seutukuntien mukaan) nettomuutto (tulo- ja lähtömuuttajien erotus) pääasiallisen toiminnan mukaan Etelä-Savossa vuosina 1 1. Työllisistä syntyi muuttotappiota Hirvensalmea (+11) ja Mäntyharjua (+11) lukuun ottamatta jokaisessa kunnassa. Syvimmät työllisten muuttotappiot olivat Pieksämäen (-44) ja Savonlinnan (-333) kunnissa. Työttömien suhteen tilanne vaihteli seutukunnittain niin, että Savonlinnan ja Mikkelin seutukuntien kunnissa saatiin Mikkeliä lukuun ottamatta (-47) muuttovoittoa hieman työttömistä. Pieksämäen seutukunnan kunnissa syntyi taas muuttotappiota työttömistä. Ainoastaan Mikkelissä syntyi opiskelijoista muuttovoittoa (+46). Eläkeläisistä saatiin suurimmassa osassa kuntia muuttovoittoa, eniten Savonlinnassa (+15) sekä Kangasniemellä (+45). P I E K S ÄM ÄE N S E U T U K U N N AN N E T T O M U U T T O P ÄÄAS I AL L I S E N T O I M I N N AN M U K AAN 1-1, L ÄH D E : T I L AS T O K E S K U S, M U U T T AN E I D E N T AU S T AT I E D O T Vain Hirvensalmella ja Mäntyharjussa saatiin muuttovoittoa työllisistä! M I K K E L I N S E U T U K U N N AN N E T T O M U U T T O P ÄÄA S I AL L I S E N T O I M I N N AN M U K AAN 1-1, L ÄH D E : T I L AS T O K E S K U S, M U U T T AN E I D E N T AU S T A T I E D O T Hirvensalmi (4) Kangasniemi (-35) Mikkeli (-35) Mäntyharju (3) Pertunmaa (-73) Puumala (-55) T Y Ö L L I N E N T Y Ö T Ö N L A P S I ( - 14 V. ) O P I S K E L I J A V A R U S M I E S E L Ä K E L Ä I N E N M U U T Y Ö V O I M A A N K U U L U M A T O N S AV O N L I N N AN S E U T U K U N N AN N E T T O M U U T T O M U U T T AJ I E N P ÄÄAS I AL L I S E N T O I M I N N AN M U K AAN 1-1 L ÄH D E : T I L AS T O K E S K U S, M U U T T AN E I D E N T AU S T AT I E D O T Joroinen (-97) Juva (67) Pieksämäki (-44) Enonkoski (-61) Heinävesi (4) Rantasalmi (-6) Savonlinna (-333) Sulkava (5) T Y Ö L L I N E N T Y Ö T Ö N L A P S I ( - 14 V. ) O P I S K E L I J A V A R U S M I E S E L Ä K E L Ä I N E N M U U T Y Ö V O I M A A N K U U L U M A T O N T Y Ö L L I N E N T Y Ö T Ö N L A P S I ( - 14 V. ) O P I S K E L I J A V A R U S M I E S E L Ä K E L Ä I N E N M U U T Y Ö V O I M A A N K U U L U M A T O N

12 1 3.4 ELÄKELÄISTEN MUUTTOVOITTO ETELÄ-SAVOSSA Etelä-Savo profiloituu voimakkaasti ikääntyneiden maakunnaksi. Eikä ihme, sillä jopa 6.8 prosenttia maakunnan asukkaista on 65 vuotta täyttäneitä. Monessa kunnassa osuus on jopa suurempi. Ikääntyneisyys tulee esiin myös muuttotilastoissa, sillä pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna Etelä-Savo on saanut viimevuosina muuttovoittoa pääasiassa eläkeläisistä. Vuosien 1 1 aikana maakunnasta muutti 6 ja maakuntaan muutti 3 eläkeläistä, nettomuuttoa kertyi siis kaikkiaan 197 henkilön verran. Määrällisesti eniten eläkeläisten muuttoja oli Etelä-Savon keskuskaupungeissa Mikkelissä, Savonlinnassa, Pieksämäellä sekä Mäntyharjulla, Kangasniemellä ja Juvalla. Maakunnittain vertailtuna eläkeläisten nettomuuton absoluuttinen lukumäärä sijoittuu keskivälin paikkeille, mutta jos tarkastellaan eläkeläismuuttajien suhteellisia osuuksia kaikista muuttaneista, huomataan, että eläkeläisten osuudet sekä maakunnan kaikista tulo- että lähtömuuttajista ovat Etelä-Savossa maan korkeimmat: Tulomuuttajista eläkeläisten osuus vuosina 1 1 oli 11,4 prosenttia ja lähtömuuttajista vastaavasti 9,7 prosenttia. Eläkeläisten tulo-, lähtö ja nettomuutto Etelä-Savossa 11, ETELÄ-SAVON MAAKUNTA Mikkeli Savonlinna Pieksämäki Mäntyharju Kangasniemi Juva Joroinen Heinävesi Puumala Sulkava Rantasalmi Hirvensalmi Pertunmaa Enonkoski ETELÄ- Enonko Pertun Hirvens Rantas Sulkav Puumal Heinäv Joroine Juva Kangas Mäntyh Pieksä Savonli SAVON Mikkeli ski maa almi almi a a esi n niemi arju mäki nna MAAK UNTA Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Netto

13 Jämsä Pudasjärvi Pyhäjoki Lieksa Tervola Hämeenkoski Kauhava Kärsämäki Hanko Asikkala Alavus Geta Karijoki Vimpeli Forssa Lapinlahti Virolahti Karstula Joroinen Pieksämäki Halsua Harjavalta Pihtipudas Kinnula Suomussalmi Pyhäntä Tohmajärvi Suonenjoki Posio Leppävirta Paltamo Rantasalmi Viitasaari Saarijärvi Keuruu Parikkala Hirvensalmi Juankoski Mänttä-Vilppula Salo Kristiinankaupunki Rautjärvi Vehmaa Multia Pälkäne Heinävesi Juuka Lavia Luumäki Kemijärvi Oripää Savukoski Utajärvi Heinola Virrat Puolanka Polvijärvi Föglö Rautavaara Pielavesi Konnevesi Somero Punkalaidun Simo Kyyjärvi Rautalampi Kaavi Miehikkälä Ilomantsi Keitele Pertunmaa Mäntyharju Honkajoki Vaala Hyrynsalmi Enonkoski Padasjoki Ristijärvi Savitaipale Kemiönsaari Joutsa Juva Pelkosenniemi Kangasniemi Karvia Siikainen Rääkkylä Puumala Sysmä Kivijärvi Tuusniemi Kannonkoski Merikarvia Kuhmoinen Kaskinen Kustavi Kumlinge Brändö Kökar Luhanka 13 Vertailtaessa kaikkia Suomen kuntia eläkkeellä olevien tulomuuttajien prosenttiosuuksien suhteen, sijoittuu sadan ensimmäisen kunnan joukkoon jopa 9 eteläsavolaista kuntaa (v.1) Eläkeläismuuttajien osuuksia kuntien lähtömuuttajista tarkasteltaessa löytyy top1 listalla taas neljä eteläsavolaista kuntaa. Eläkeläisten kunnittaisia nettomuuttovoittoja vertailtaessa, sijoittuu Top1 muuttovoittoisimman listalle 7 eteläsavolaista kuntaa. Eläkeläisten näkyvyys muuttoluvuissa herättää pohtimaan, ovatko eläkeläiset vain rasite kuntataloudelle vai myös potentiaalia? 6,% 5,% 9 Etelä- Savon kuntaa TOP1 listalla! Etelä-Savon maakunta Kymenlaakson maakunta Kainuun maakunta Päijät-Hämeen maakunta Kanta-Hämeen maakunta Etelä-Karjalan maakunta Satakunnan maakunta Pohjois-Savon maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Lapin maakunta Keski-Suomen maakunta Ahvenanmaa KOKO MAA Pirkanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan Keski-Pohjanmaan maakunta Pohjanmaan maakunta Uudenmaan maakunta Eläkeläisten osuudet tulo- ja lähtömuuttajista 11 maakunnittain, Kunnat, joissa eläkeläisten osuus tulomuuttajista suurin(top1) vuonna 1, 9,7 % 8,1 % 8,4 % 7,9 % 7,1 % 7,4 % 8, % 7,3 % 7,1 % 6,4 % 6,6 % 7, % 6, % 6,1 % 6,4 % 5,6 % 5, % 5,5 % 5,3 % 5,8 % 11,4 % Eläkeläisten osuus lähtömuuttajista 1-1 (%) Eläkeläisten osuus tulomuuttajista 1-1 (%), % 5, % 1, % 15, % 4,% 3,%,% 1,%,%

14 KOULUTUSASTE taso vaikuttaa muuttoalttiuteen: mitä korkeampi koulutus on muuttajalla, sitä todennäköisemmin ja useammin muutetaan. Koulutettujen liikkuvuudella on olennainen merkitys alueen nykyisen ja varsinkin tulevan kilpailukyvyn näkökulmasta. asteittain tarkasteltuna aktiivisimpia muuttajia Etelä-Savossa vuosina 1 1 olivat keski-asteen koulutuksen saaneet. Tässä ryhmässä syntyi myös syvimmät muuttotappiot (-95 hlöä) Nettomuutto oli negatiiviinen myös korkeasti koulutettujen muuttajien kohdalla (-33) sekä ilman perusasteen koulutusta olevissa. (67) Kunnittain tarkasteltuna keskiasteen koulutettujen nettomuutto oli jokaisessa kunnassa Mäntyharjua (+15) lukuun ottamatta negatiivinen vuosina 1 1. Korkeakoulutetuista nettomuuttovoittoa saivat Hirvensalmi (+16), Kangasniemi (+3), Mäntyharju (+1), Heinävesi (+3) ja Rantasalmi (+5) Kokonaan vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevista muuttovoittoa saivat 1 1 Etelä-Savon kunnista Mikkeli (+7), Pieksämäki (+14), Sulkava (+5) ja Puumala (+). Kuntien välinen nettomuutto koulutusasteittain 11 Etelä-Savossa, Sulkava (5) Savonlinna (-333) Rantasalmi (-6) Heinävesi (4) Enonkoski (-61) Pieksämäki (-44) Juva (67) Joroinen (-97) Puumala (-55) Pertunmaa (-73) Mäntyharju (3) Mikkeli (-35) Kangasniemi (-35) Hirvensalmi (4) Hirvens Kangas Mäntyh Pertun Pieksä Enonko Heinäv Rantas Savonli Mikkeli Puumal Joroine Juva (- Sulkava almi (- niemi (- arju maa (- mäki (- ski (- esi (- almi (- nna (- (-35) a (-55) n (-97) 167) (5) 4) 35) (3) 73) 44) 61) 14) 6) 333) Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Korkea-aste Keskiaste

15 TYÖLLISTEN MUUTTAJIEN TYÖNANTAJASEKTORI Työnantajasektorit voidaan jakaa palkansaajien mukaan yksinkertaisesti julkiseen, yksityiseen ja muuhun sektoriin. Toimialasektorin määrittely perustuu Tilastokeskuksen viralliseen toimialaluokitukseen. Etelä-Savo sai muuttotappiota kaikilta työnantajasektoreilta vuosina 11. Syvin muuttotappio syntyi työllisissä palkansaajissa (- 87). Julkisen sektorin palkansaajista muuttotappio oli 543 ja yksityisen sektorin palkansaajista 86 henkilöä. Yrittäjistä muuttotappiota maakunnassa tuli -31 henkilön verran. Kiinnostavaa Etelä-Savon kuntien tarkastelussa on, että yrittäjistä saatiin vuosien 11 aikana muuttovoittoa ainoastaan Mikkelissä (+5), Mäntyharjulla (+5) ja Kangasniemellä (+13). Yksityinen sektori Julkinen sektori Etelä-Savon työllisten tulo-,lähtö- ja nettomuutto työnantajasektoreittain 11, Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Lähtömuuttajat 11 Tulomuuttajat 11 Nettomuutto 11 Yrittäjät Palkansaajat Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Mikkelin seutukunnan työllisten nettomuutto työnantajasektoreittain 11 (ilman siirtolaisuutta), Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Palkansaajat Yrittäjät Julkinen sektori Yksityinen sektori Pieksämäen seutukunnan työllisen nettomuutto työnanatajasektoreittain 11 (ilman siirtolaisuutta), Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Joroinen Juva Pieksämäki Palkansaajat Yrittäjät Julkinen sektori Yksityinen sektori Savonlinnan seutukunnan työllisten nettomuutto työantajasektoreittain 11 (ilman siirtolaisuutta), Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Enonkoski Heinävesi Rantasalmi Savonlinna Sulkava Palkansaajat Yrittäjät Julkinen sektori Yksityinen sektori TY

16 TYÖLLISTEN MUUTTAJIEN TOIMIALASEKTORI 11 ENITEN MUUTTAVAT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SEKÄ KAUPANALAN TYÖNTEKIJÄT Työllisten muuttajien toimialoja tarkasteltaessa Etelä- Savon muuttajat työskentelevät yleisimmin sosiaali- ja Työllisten tulo-,lähtö- ja nettomuutto toimialoittain 11 Etelä-Savossa terveyspalveluissa, kaupan alalla, hallinto- ja tukipalveluissa, teollisuudessa tai matkailussa Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Lähtömuuttajat 11 Eniten muuttotappiota Etelä-Savossa syntyi 11 Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu Tulomuuttajat 11 hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (5 hlöä), sosiaali Netto ja terveyspalveluissa ( hlöä), kaupanalalla ( Rahoitus- ja vakuutustoiminta hlöä). Taiteet, viihde ja virkistys Maatalous, metsätalous ja kalatalous Toimialoista muuttovoittoisia Etelä-Savossa olivat Kuljetus ja varastointi julkinen hallinto (+6 hlöä), teollisuus (+17), maa- Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta metsä ja kalatalous (+14) ja koulutus (+14) Kunnittain työllisten muuttajien nettomuuttovoitto- ja Rakentaminen Majoitus- ja ravitsemistoiminta tappioalat vaihtelevat melko paljon. Liitteessä kuvissa on esitetty kaikista Etelä-Savon kunnista työllisten Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja nettomuutto toimialoittain vuosina 11. Terveys- ja sosiaalipalvelut

17 MUUTTANEIDEN TULOT Jokainen muuttaja aiheuttaa kunnalle sekä tulo- että menovaikutuksia sekä luovuttavassa että vastaanottavassa kunnassa. Tulokunta saa muuttajien mukana verotuloja ja lähtökunnassa ne vähenevät. Muuttajien tulovaikutukset liittyvät ensisijaisesti verotuloihin, verotulotasaukseen ja valtionosuuksiin. Muuttojen suorat menovaikutukset liittyvät verotulojen vähenemiseen, julkisten palveluiden kysyntään, asuin- ja tonttitilan tarpeeseen, infrastruktuuriin liittyviin investointeihin ja palvelutuotannon järjestämiseen. Alueen kasvumahdollisuudet heikkenevät veropohjan ja inhimillisen pääoman menetyksen seurauksena. Muuttojen epäsuorat vaikutukset liittyvät muuttajien tulevan potentiaalin menettämiseen: muuttajien mukana siirtyy sen hetkisten tulojen lisäksi tulevia potentiaalisia tuloja, jotka lisääntyvät tulokunnissa ja vähenevät lähtökunnissa. Muuttoliikkeen yhteyttä kuntatalouteen voidaan arvioida muuttajien tulorakenteen, keskimääräisten tulojen ja laskennallisen tulokertymän avulla. Tulo- ja lähtömuuttajien tulorakenteessa verrataan tuloryhmittäin tulo- ja lähtömuuttajien kaikkia tuloja toisiinsa. Tuloryhmittäisen analyysin kautta päästään kiinni siihen, ovatko tulo- ja lähtömuuttajat tulotasoltaan tulottomia, pieni-, keski- vai hyvätuloisia. Jos kunnan tulo- ja lähtömuutto painottuu rakenteeltaan eri tuloryhmiin, se osoittaa selkeästi alueen muuttajien profiilissa olevat erot. Toinen vaihtoehto on verrata toisiinsa tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välistä erotusta: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän muuttajien profiili eroaa toisistaan. Muuttajien laskennallinen tulokertymä taas tarkoittaa alueen jokaisen tulo- ja lähtömuuttajan yhteenlaskettuja tuloja kalenterivuoden aikana. Tulo- ja lähtömuuttajien tulojen välinen erotus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Tuloissa huomioidaan kaikki verottajan tiedossa olevat tulot (valtionveron- ja kunnallisveron alaiset tulot, yrittäjätulot, pääomatulot, muut tulot)tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen erotus kertoo, saako kunta tulohyötyjä vai menorasitteita muuttoliikkeen rakenteen vuoksi TULORAKENNE MAAKUNNAN LÄHTÖMUUTTAJAT KESKIMÄÄRIN PIENENPITULOISIA KUIN TULOMUUTTAJAT Tulorakenteen mukaan tarkasteltuna Etelä-Savossa muuttavat eniten, sekä lähtöettä tulomuuttajissa, pieni ja keskituloiset ja kokonaan tulottomat. Näissä ryhmissä maakunnassa syntyy myös muuttotappiota. Keskimäärin parempituloiset yli 4 /v (n.35 /kk->) vuodessa ansaitsevat muuttavat maakunnassa vähemmän, mutta korkeimmissa tuloluokissa syntyy taas hieman muuttovoittoa. Etelä-Savo sai 11 muuttovoittoa kaikkein suurituloisimmista, euroa ja sitä enemmän vuodessa ansaitsevista. Suurutuloista nettomuuttovoittoluvut ovat kuitenkin melko pieniät, yli 5 vuodessa ansaitsevissa +49 henkilöä, ansaitsevissa 13 ja ansaitsevissa 14.. Muuttotappiota tuli sekä tulottomista (-53) että kaikkein pienituloisimmista tuloluokista sekä tulottomissa euroa vuodessa (n.-75 /kk) ansaitsevista muuttotappio oli suurin, noin 95 henkilöä euroa vuodessa, noin /kk ansaitsevien muuttotappio oli vastaavana aikana noin 6 henkilöä Ei tuloja Etelä-Savon muuttajien tulorakenne 11, Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Nettomuutto Lähtömuuttajat 11 Tulomuuttajat hlöä

18 18 Sulkava Savonlinna Rantasalmi Heinävesi Enonkoski Pieksämäki Juva Joroinen Puumala Pertunmaa Mäntyharju Mikkeli Kangasniemi Hirvensalmi Nettomuutto tulojen mukaan 11 Etelä-Savon kunnissa, Suurituloisten nettomuuttovoi tot painottuvat Mikkelin seutukuntaan! Hirvensalm Kangasnie i mi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Joroinen Juva Pieksämäki Enonkoski Heinävesi Rantasalmi Savonlinna Sulkava Ei tuloja

19 KESKIMÄÄRÄISET TULOT Etelä-Savon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat vuonna ja lähtömuuttajien Tulomuuttajat ansaitsivat siis keskimäärin 86 euroa enemmän lähtömuuttajat. Maakunnittaisessa suuruusvertailussa Etelä-Savon tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot asettuvat puolenvälin tuntumaan. Tulo ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen erotus, 86 euroa, oli taas Päijät-Hämeen (978 ) jälkeen maan toiseksi korkein. Kunnittain tarkasteltuna tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Hirvensalmella ja matalimmat Rantasalmella Lähtömuuttajista korkeimmat tulot olivat taas Puumalasta muuttaneilla ja pienimmät Rantasalmelta pois muuttaneilla Rantasalmea ja Savonlinnaa lukuun ottamatta tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat kaikissa Etelä-Savon kunnissa lähtömuuttajien keskimääräisiä tuloja suuremmat. Kunnittain verrattuna tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen erotus oli vuonna 1 optimaalisin Hirvensalmella, jossa tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat keskimäärin euroa lähtömuuttajia suuremmat. Toiseksi sijoittuu Mäntyharju, jossa tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa lähtömuuttajien keskimääräisiä tuloja enemmän. Etelä-Savon tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ja niiden erotus ( ) 1, Rantas almi Savonli nna - Nyslott Pertun maa Enonko ski Mikkeli - S:t Michel Tulomuuttajien keskimääräiset tulot (euroa) Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot (euroa) Netto Pieksä mäki ETELÄ -SAVO (MAAK UNTA) Juva Sulkav a Joroine n - Jorois Heinäv esi Mäntyh arju Kangas niemi Puumal a Hirvens almi

20 PÄIJÄT-HÄME ETELÄ-SAVO KANTA-HÄME POHJANMAA LAPPI KAINUU KESKI-POHJANMAA SATAKUNTA AHVENANMAA POHJOIS-SAVO POHJOIS-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA POHJOIS-KARJALA UUSIMAA PIRKANMAA KESKI-SUOMI ETELÄ-KARJALA VARSINAIS-SUOMI KYMENLAAKSO Tulo - ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen erotus (euroa) LÄHTÖ- JA TULOMUUTTAJIEN TULOKERTYMÄ Etelä-Savon lähtömuuttajien tulokertymä vuonna 1 oli kaikkiaan euroa ja tulomuuttajien tulokertymä euroa. Lähtömuuttajien tulokertymä erotus oli siis euroa tulomuuttajien tulokertymää suurempi. Maakunnittain vertailtuna Etelä-Savon lähtö ja tulomuuttajien tulokertymät sijoittuvat maan pienempien joukkoon 5.viimeiselle sijalle. Vain viidessä maakunnassa (Uusimaa, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Ahvenanmaa) tulomuuttajien tulokertymä oli lähtömuuttajien tulokertymää suurempi vuonna 1. Etelä-Savon tulo- ja lähtömuuttajien tulokertymän erotus ( ) on maakunnittaisessa vertailussa 8.sijalla. Kunnittain tarkasteluna Etelä-Savon tulo- ja lähtömuuttajien kuntien tulokertymät ja niiden erotus vaihtelevat suuresti.

21 1 Etelä-Savon tulo- ja lähtömuuttajien tulokertymä ja näiden erotus ( ) 1, Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot Erotus Lähtömuuttajien tulokertymä (1 euroa) Tulomuuttajien tulokertymä (1 euroa) ETELÄ-SAVO (MAAKUNTA) Mikkeli (seutukunta) Mikkeli - S:t Michel Savonlinna (seutukunta) Savonlinna - Nyslott Pieksämäki (seutukunta) Pieksämäki Mäntyharju Joroinen - Jorois Kangasniemi Juva Heinävesi Hirvensalmi Rantasalmi Puumala Sulkava Pertunmaa Enonkoski Pieksäm Savonlin ETELÄ- Enonkos Pertunm Sulkava Puumal Savonlin Mikkeli - Mikkeli Rantasa Hirvens Heinäve Kangas Joroinen Mäntyha Pieksäm äki na SAVO Juva na - S:t (seutuku ki aa a lmi almi si niemi - Jorois rju äki (seutuku (seutuku (MAAKU Nyslott Michel nta) nta) nta) NTA) Erotus Lähtömuuttajien tulokertymä (1 euroa) Tulomuuttajien tulokertymä (1 euroa)

Etelä-Savon muuttoliikekatsaus Muuttojen määrät, suunnat ja rakenne

Etelä-Savon muuttoliikekatsaus Muuttojen määrät, suunnat ja rakenne Etelä-Savon muuttoliikekatsaus Muuttojen määrät, suunnat ja rakenne Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto & muuttajien taustatiedot tietokanta Tulevaisuusloikka hanke Anne Kokkonen Sisältö Muuttojen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kunnat 2015 Maakunnat 2015

Kunnat 2015 Maakunnat 2015 Kunnat 2015 Maakunnat 2015 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , %

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , % Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos 2014-15, % Koko maa keskimäärin +1,2 % pienimmät: suurimmat: Kökar -8,1 Geta 10,6 Merijärvi -6,3 Kustavi 6,2 Kyyjärvi -6,3 Jomala 5,1

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45)

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45) Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain (19.4.2013 klo 8.45) Sähköisen ELY-keskus Tilatunnusten määrä vuonna 2012 (kpl) tukihakemuksen jättäneet tilat (kpl) Osuus kaikista tiloista (%) Uudenmaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Väliarvioinnin aineisto

Väliarvioinnin aineisto Väliarvioinnin aineisto Hankkeiden lkm Hakumenettelyt maakunnittain 60 50 40 30 20 8 49 14 8 Maakuntaliitot kilpailuttaneet 226 hanketta, joista noin puoleen hanke-ehdotuksia (117 hanketta) 43 Hankkeita,

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Palvelurakenteen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 ja tilanne vuonna 2011/2012 kunnittain ja maakunnittain Kuntaliitto 3.10.

Palvelurakenteen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 ja tilanne vuonna 2011/2012 kunnittain ja maakunnittain Kuntaliitto 3.10. Väestö 31.12. * 75 vuotta täyttäneet * 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä * Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ** Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta

Lisätiedot

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan PROMENA JALKINEIDEN EDUSTAJAT 1. Pohjois.Suomi Paula Soronen Puhelin 045 853 0877 2. Itä-Suomi Seppo Joutsemo Puhelin 045 911 2055 3. Keski-Suomi Lea Leppänen Puhelin 045 853 0850 4. Keski-Pohjanmaa ja

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Kriteeritarkastelua maakunnittain Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014 858/2014 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väestömuutos Hakijat 15.11. Haettavana olleet saaneet 31.12. Ennuste Kaikki käyttöaste asukasvaihtuvuus 15.11. - as.tarve taloudet as.tarve 2012 2012 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat Koko maa Invataksi 61 836 646 451 28 369 866 50,11 43,89 Paaritaksi 29 953 54 340 6 484 076 131,84 119,32 Taksi 337 255 2 539 189 139 100 865 63,03 54,78 Akaa Invataksi 66 1 462 82 640 60,41 56,53 Paaritaksi

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi?

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi? KUNTALIITTO Hkki Punnonen 12.3.2013 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi. Kaikki sairaanhoitopiirit ovat

Lisätiedot