KOTINI TERAPIATALOSSA Asukkaiden kokemuksia kotiutumisesta Terapiataloon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTINI TERAPIATALOSSA Asukkaiden kokemuksia kotiutumisesta Terapiataloon"

Transkriptio

1 Jonna Havia & Minna Vihervaara KOTINI TERAPIATALOSSA Asukkaiden kokemuksia kotiutumisesta Terapiataloon Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Helmikuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Työn nimi Aika Tekijä/tekijät Havia Jonna, Vihervaara Minna KOTINI TERAPIATALOSSA. Asukkaiden kokemuksia Terapiataloon kotiutumisesta Työn ohjaaja Sivumäärä Lehtori, TtM Uusimäki Heleena liitettä Työelämäohjaaja Hoitotyön johtaja, TtM Renlund Hanna Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kuinka asukkaat ovat kotiutuneet uuteen palvelukotiin Kokkolan Terapiataloon. Terapiatalo on kolmikerroksinen asumispalvelukeskus, jossa asuminen perustuu omistamiseen tai vuokraamiseen. Lisäksi Terapiatalossa on hoito-osasto, joka on kohdistettu pitkäaikaissairaille. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kotiutumista edistäneitä ja sitä vaikeuttaneita tekijöitä sekä esittää tutkimustuloksista esille nousseita kehittämishaasteita Terapiatalon henkilökunnalle. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2007 ja se koostuu viiden Terapiatalon asukkaan haastatteluista. Asukkaat olivat muuttaneet Terapiataloon kesällä Haastattelut nauhoitettiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä tutkimustehtävittäin. Terapiataloon muuttaminen lisäsi asukkaiden turvallisuuden tunnetta palveluiden, turvallisen ympäristön ja hoitohenkilökunnan tuella. Asukkaat kokivat terveydentilansa kohentuneen ja muutosten myötä myös elämänlaatu kokonaisuudessaan parani. Terapiatalossa asumista ei koettu palveluasumisena, vaan asunto tuntui omalta kodilta. Tuloksissa korostui asukkaiden kokemus oman elämänsä hallinnasta ja valintojen tekemisestä omasta tahdosta, esimerkiksi muuttopäätöksen ja palveluiden suhteen. Tulokset osoittavat asukkaiden tyytyväisyyttä Terapiataloon ja pääasiassa onnistuneita kokemuksia kotiutumisestaan. Kotiutumista vaikeuttaneet tekijät liittyivät muuttotilanteen ennakoimattomuuteen, Terapiatalon ympäristön keskeneräisyyteen sekä terveydentilan muutoksiin. Muutokset terveydentilassa tarkoittavat niin fyysisen kuin psyykkisen hyvinvoinnin huononemista. Kotiutumista vaikeuttaneet tekijät eivät kuitenkaan olleet yhteydessä Terapiatalon toimintaan, vaan sen kehittämiseksi esitettiin toiveita vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksiin. Lisäksi keskusteltiin myös asumiskustannuksista, jotka olivat asunnon ja palveluiden suhteen kohtuulliset, mutta kustannusten lisääntyminen askarrutti asukkaiden tulevaisuutta. Asiasanat ikääntynyt, ikäihminen, kotiutuminen, sopeutuminen, palveluasuminen

3 ABSTRACT DEPARTMENT OF HEALTH CARE AND SOCIAL SERVICES Date 25 th March 2008 Authors Havia Jonna, Vihervaara Minna Degree programme Degree Programme in Nursing Name of thesis MY HOME IN THE THERAPY HOUSE. Experiences of Residents of Becoming Accustomed with Living in the Therapy House Instructor Heleena Uusimäki, MSc, Lecturer Supervisor Hanna Renlund, MSc, Head of Nursing Pages 30 pages, 5 appendices The aim of the present study was to describe how residents had become familiar with living in their new home, the Kokkola Therapy House (Terapiatalo). The Therapy House is a three-storey residential service centre in which living is based either on ownership or rental. The Therapy House also has a ward meant for chronically ill patients. The purpose of the study was to find out factors both facilitating and complicating familiarization with living in the new environment as well as to give the Therapy House personnel developmental challenges derived from the results. The material for the study was gathered in 2007 and it consisted of the interviews of five residents of the Therapy House. They had moved into the Therapy House in the summer of The interviews were recorded and interpreted according to the research tasks, by means of material-oriented content analysis. Moving into the Therapy House increased the residents feeling of security, because of the services, a safe environment and the nursing personnel. Living in the Therapy House was not seen as service housing; instead, residents had the feeling that they were living in a home of their own. According to the results, the residents experiences of being in control of their own life and of making choices of their own free will stood out, for example, regarding both their decision of moving and choice of services. The findings of the study indicate that the residents were satisfied with the Therapy House, and that they had mainly experienced their becoming familiarized with living there as successful. The factors that complicated the familiarization process had to do with the unpredictability of the change of residence, with the unfinished environment of the Therapy House. However, the factors complicating the residents adaptation to living in the Therapy House were not linked to its work. Instead, it was expected that the activities of the Therapy House would be developed by providing leisure activities. Housing costs were also discussed. Although these were moderate, considering the accommodation and services, their increase gave the residents concern for their future. Key words aged, aged person, becoming familiarized with living, adjustment, service living

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHESTYMISTAVAT Vanhuus, ikääntyvä ja ikäihminen Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus Ikääntyneille tarkoitettuja asumismuotoja Kotihoito Palveluasuminen Laitosasuminen Sopeutuminen ja kotiutuminen 6 3 AIHEALUEESTA TEHTYJÄ AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 8 4 TUTKIMUS YMPÄRISTÖNÄ TERAPIATALO 11 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 13 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohderyhmä Aineiston keruu Aineiston analysointi 15 7 TUTKIMUSTULOKSET Haastateltavien taustatietoja Kotiutumista edistävät tekijät Turvallisuus Elämän laatu Oman elämän hallinta Kotiutumista vaikeuttavat tekijät Muuttotilanne Ympäristö Terveydentila Kehitettävät asiat Asumiskustannukset Vapaa-ajan toiminta 22 8 POHDINTA Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettiset kysymykset Tutkimustulosten pohdintaa 25 9 JATKOTUTKIMUSHAASTEET 28 LÄHTEET 29 LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Suomessa ikääntyneiden laitos- ja asumispalveluissa oli vuoden 2006 lopussa 12,1 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Säännöllistä kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa saivat 11,5 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä vuonna 2005, jolloin tehtiin viimeisin kotihoidon asiakaslaskenta. Nämä molemmat kattavuudet ovat laskeneet 2000 luvulla, vaikka asiakasmäärät ovat hieman lisääntyneet. Kotipalveluissa tämä kehitys koskee sekä säännöllistä, että tilapäistä palvelujen käyttöä. Stakesin indikaattoripankin mukaan Kokkolan väestöstä 65-vuotta täyttäneiden osuus oli vuonna ,1 prosenttia. Keski-Pohjanmaalla yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä silloin oli 14,2 prosenttia, kun taas koko Suomessa 14,6 prosenttia. Vuoteen 2006 mennessä ikääntyneiden osuus koko Suomessa oli noussut 16,5 prosenttiin. Samana vuonna oli mitattu Keski-Pohjanmaalla olevan yli 65-vuotiaita 17,0 prosenttia väestöstä ja Kokkolassa 15,7 prosenttia. ( Stakes 2006.) Palvelukoti Kokkolan Terapiatalo on uusi ikääntyneille palveluasumista tarjoava palvelukoti. Terapiatalo avattiin asukkaille kesällä Toiminta on asiakaslähtöistä ja tavoitteena on mahdollistaa yksilöllisesti itsenäinen kotona selviytyminen. Terapiatalon toiminta-ajatuksena on myös mahdollistaa asiakkaiden yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti ylläpitää ja kehittää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää asukkaiden kokemusten perusteella heidän kotiutumistaan Terapiataloon. Haastattelemalla asukkaita hankimme tietoa edistäneistä ja puolestaan vaikeuttaneista tekijöistä kotiutumiseen liittyen. Lisäksi tavoitteena on selvittää mahdolliset kehittämishaasteet Terapiatalon toiminnassa. Tutkimuksesta tekee ajankohtaisen se, että vanhusten määrä Suomessa on kasvussa ja ihmisten odotukset palvelujen määrän sekä laadun suhteen ovat vaativampia. Laitosasumisen ja palveluasumisen sijaan arvostetaan kotihoitoa yhä enemmän.

6 2 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHESTYMISTAVAT 2.1 Vanhuus, ikääntyvä ja ikäihminen Vanheneminen on osa ihmisen elämänkaarta. Ihmisen ikä määräytyy biologisesti; sen sijaan vanhuus on sosiaalisesti määriteltävä käsite. Vanhenemisen nopeus on yksilöllistä ja siksi alkamisikä on mahdotonta määritellä. Suomessa vanhuuseläkettä alkaa saada 65 vuoden ikäisenä. Eläkeikä ja vanhuus eivät kuitenkaan ole sama asia. Eliniän ja toimintakykyisen elinajan piteneminen nostaa vanhuuden alkamisikää. Vanhuutta tutkiva tiede gerontologia on myös löytänyt perusteita sille, että varsinainen vanhuus alkaisi vasta vuoden iässä. (Himberg, Laakso, Peltola & Vidjeskog 1998, 113.) Ikääntyminen sisältää ihmisen ruumiissa tapahtuvia anatomisia ja fysiologisia muutoksia, mielessä ja henkisessä kyvyissä tapahtuvia muutoksia sekä sosiaalisia muutoksia. Vanhenemiseen vaikuttavat edellisten lisäksi myös yksilön elämäntapa ja ulkoiset olosuhteet. Ikääntyessä ulkopuolisen avun ja hoivan tarve lisääntyy vanhenemiseen liittyvien luonnollisten sairauksien takia. (Himberg ym. 1998, 113.) Tutkimuksessamme käytämme käsitettä ikääntynyt ja ikäihminen, sillä se kuvasi parhaiten kohderyhmäämme. 2.2 Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus Suomen perustuslaissa on säännökset perus- ja ihmisoikeuksista, joiden toteutuminen on julkisen vallan turvattava. Se toimii myös pohjana ikääntyneiden hoidon ja palvelujen toteutumiselle sekä kehittämiselle. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001.) Valtakunnallinen laatusuositus on kohdistettu iäkkäiden henkilöiden hoidon ja palvelujen järjestämiseksi sekä niiden laadun kehittämiseksi. Suositus koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, mutta painottuu iäkkäiden kotihoitoon, palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Tarkoituksena on, että kunnat voivat kehittää paikallisten tarpeiden ja voimavarojensa mukaisesti palvelurakenteitaan. Suositus ei kuitenkaan ole kuntia sitova normi. Sen tavoitteena on edistää asiakkaiden, omaisten ja muiden kuntalaisten osallistumista tavoitteiden asettamiseen ja toiminnan arviointiin. Käytännössä suositusten

7 3 toteutuminen vaatii yhteistyötä valtakunnallisesti, alueellisesti sekä paikallisesti ja sen seuranta tapahtuu valtakunnallisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001.) Laatusuosituksen ensisijainen tavoite on, että mahdollisimman moni ikääntynyt voi elää itsenäisesti omassa kodissaan sekä tutussa asuin- ja sosiaalisessa ympäristössään. Ikäihmiset vastaavat itse ja lähiverkostonsa avulla omasta hyvinvoinnistaan sekä käyttävät samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Kun niiden käyttäminen ei onnistu, turvaudutaan ikääntyneille suunnattuihin palveluihin. Heikentynyt toimintakyky on palvelujen käytön yleisin peruste. Dementia on ikäihmisellä yksi tärkeimmistä palvelujen tarvetta lisäävistä tekijöistä. Alentuneen toimintakyvyn ohella myös yksin asuminen, puutteelliset asunnot ja asuinympäristöt sekä omien tukihenkilöiden puute ovat palvelujen tarvetta lisääviä tekijöitä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001.) Palvelutarjonta perustuu ikääntyneiden tarpeisiin. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito sekä niihin liittyvät tukipalvelut ja omaishoidon tuki tulisi mitoittaa kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavasti. Palveluasumisen mitoituksessa otetaan huomioon asukkaiden tarvitsemat palvelut. Jotta asianmukainen ja asiakasta kunnioittava hoito saavutettaisiin, on jokaisessa kunnassa oltava ajantasainen vanhuspoliittinen strategia. Sen tarkoituksena on turvata ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet. Siinä määritellään tavoitteet iäkkäiden kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämisessä sekä eri hallintokuntien vastuut näiden tavoitteiden toteutumisessa. Lisäksi strategiaan on sisällytettävä palvelurakenteen kehittämisohjelma, jossa asetetaan mitattavissa olevat tavoitteet ikääntyneiden kuntalaisten palvelutasolle ja palvelutoiminnan voimavaroille sekä määritellään toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001.)

8 4 2.3 Ikääntyneille tarkoitettuja asumismuotoja Oma Koti Kotona asuminen tuettuna -Kotipalvelu, kotisairaanhoito -Terveydenhuollon ehkäisevä työ -Tukipalvelut Palvelu- koti Ryhmä-/ Pienkoti Vanhainkoti ja Terveyskeskuksen vuodeosasto Kotona asuminen Laitosmainen asuminen KUVIO 1. Ikäihmisten asumismuotoja (mukaillen Lukkaroinen 2002, 81.) Kotihoito Kotihoidolla tarkoitetaan hoitoa ja palvelua, jossa ikääntynyt ihminen on suurimman osan vuorokaudesta kodissaan erilaisten palvelujen tukemana. Kotihoidon palvelut tukevat asiakasta päivittäisissä toiminnoissa, joista hän itse ei suoriudu. Hoitohenkilökunnan tulee tukea ikääntyneen itsenäistä suoriutumista, mutta ei tehdä asioita hänen puolestaan. Kotihoidon työntekijöiden työ perustuu kuntouttavaan työotteeseen, jossa huomioidaan asiakkaan voimavarat. Kotihoito sisältää kotisairaanhoidon, kotipalvelun, terveydenhuollon ehkäisevän työn sekä tukipalvelut, joita ovat muun muassa ateria-, turvaja kuljetuspalvelu. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002.)

9 Palveluasuminen Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palveluasumisen siten, että se on tarkoitettu päivittäistä apua tarvitseville. Palveluasumiseen kuuluvat niin asunnon kuin palveluiden järjestäminen. Asunnoissa on kiinnitetty huomiota liikkumisen esteettömyyteen, turvapalveluihin ja apuvälineisiin. Palvelutaloissa on asukkaiden yhteistiloja ja monet toimivat jopa palvelukeskuksina. Erittäin monia vanhainkoteja ja vanhustentaloja on muutettu palveluasunnoiksi. Peruspalveluita tarjoaa joko kunnan kotipalvelu, kotisairaanhoito tai palvelutalon henkilökunta. Palveluasuminen ei edellytä ympärivuorokautista henkilökuntaa. Kustannukset asunnoista ovat vuokra tai vastike sekä kulut käytettävistä palveluista. Palveluasumista palvelutaloissa, palveluasuntoryhmissä tai yksittäisissä palveluasunnoissa järjestävät kunnat, järjestöt ja yksityiset yrittäjät. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007.) Tehostettua palveluasumista on palvelutalojen ryhmäasunnoissa ja dementiakodeissa annettava vanhusten hoito ympärivuorokautista apua tarvitseville. Laitosasuminen tulee kysymykseen vasta, kun henkilö ei selviydy kotona tai palveluasumisessa ja on ympärivuorokautisen hoidon ja tuen tarpeessa. (Kokkolan kaupunki 2003.) Laitosasuminen Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ikäihmisten laitoshoitoon kuuluu hoidon sekä hoivan lisäksi usein myös kuntouttavaa toimintaa. Laitoshoito on osavuorokautista, lyhytaikaista tai pitkäaikaishoitoa. Lakisääteisiä laitoshoidon palveluja ovat vanhainkotien ja terveyskeskusten vuodeosastojen ja erikoissairaanhoidon laitospalvelut. Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan myös erilaissa hoito-, hoiva-, veljes- ja sairaskodeissa. Myös järjestöt ja yksityiset yritykset tuottavat laitospalveluja vanhainkodeissa ja yksityissairaaloissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007.) Lyhytaikaisella ja jaksottaisella laitoshoidolla tuetaan vanhuksen kotona selviytymistä ja hoitavan omaisen jaksamista. Samalla ehkäistään pysyvän laitoshoidon tarvetta. Lyhytaikaishoitojaksot voivat olla säännöllisiä, jolloin ne vuorottelevat kotona asumisen kanssa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007.)

10 6 Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilölle, jolle ei voida enää järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Siihen sisältyy hoidon lisäksi täysi ylläpito kuten ruoka, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Pitkäaikaishoidosta päättää yleensä alueellinen työryhmä, johon tavallisesti kuuluvat ainakin kotisairaanhoitaja ja/tai kotipalvelutyöntekijä, pitkäaikaishoidosta kunnassa vastaava lääkäri ja vanhustyön sosiaalityöntekijä. Mukana voivat olla myös esimerkiksi psykologi ja fysioterapeutti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007.) Kokkolassa toimii Sas-työryhmä (selvitä, arvioi, sijoita), johon kuuluu sijoittajasairaanhoitaja, lääkäri sekä sosiaalityöntekijä. Työryhmä vastaanottaa ja käsittelee hakemukset vanhainkoteihin sekä palvelutaloihin. Lisäksi he tekevät päätökset paikkojen antamisesta. (Kokkolan perusturva.) 2.4 Sopeutuminen ja kotiutuminen Sisar Callista Royn mukaan ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavat ympäristö eli ihmisen sisäinen ja ulkoinen maailma sekä ihmisen kyky tulla toimeen ympäristönsä kanssa. Ihmisen selviytymiskyvyt hän jakaa automaattiseen ja hankittuun mukautumisjärjestelmään, joilla ihminen reagoi ympäristöstä tuleviin ärsykkeisiin. Automaattiset selviytymiskeinot ovat synnynnäisiä ja hankitut mekanismit syntyvät taas prosessien kuten oppimisen kautta. Mukautumismekanismin avulla ihminen kykenee sopeutumaan ympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja vaikuttaa vastavuoroisesti itse ympäristöönsä. Sopeutuminen eli mukautuminen riippuu ensisijaisesti ympäristön ihmiselle antamista ärsykkeistä, joihin ihminen selviytymismekanisminsa avulla reagoi. (Andrews & Roy 1994, 18-19, 32, 34-35, 39.) Muuttotilanteen ympäristö tuottaa ihmiselle lukemattomia ärsykkeitä, näistä riippuu ihmisen tuottama reaktio, eli sopeutuuko hän uuteen tilanteeseensa. Ikääntyvän sopeutumiseen uudessa kodissa vaikuttavat kaikki muuttotilanteeseen liittyvät tekijät, sekä ikääntyvän kyky vastata niihin ja tuottaa mukautuva reaktio. Vaikuttamalla ympäristöön eli ärsykkeisiin, voidaan tällöin vaikuttaa ihmisen tuottamaan reaktioon. Ikääntyvän sopeutumista ja kotiutumista voidaan siis edistää merkittävästi vaikuttamalla muuttotilanteeseen, ikäihmisen ja hänen omaisten ennakkoasenteisiin, kodin fyysisiin

11 7 puitteisiin, viihtyvyyteen ja ilmapiiriin. Lisäksi myös palveluasumisessa on merkityksensä hoitohenkilökunnan kyvyllä kohdata ja vastaanottaa uusi asukas omaisineen. (Jäämaa & Laukkanen 2004, 25.) Sopeutumisella tarkoitetaan siis mukautumista uuteen ympäristöön ja sen asettamiin vaatimuksiin. Sopeutumiseen vaikuttaa myös ikääntyneen oma perusluonne sopeutumiskykyisyydestä. Elämänhistorialla, sosiaalitaustalla ja vakaumuksellisella näkemyksellä on merkittävä vaikutus ikääntyneen sopeutumiseen. (Huhtala & Isopahkala 2000,6.) Tutkimuksessamme sopeutumisella tarkoitetaan ikäihmisten mukautumista palveluasumiseen ja elämäntilanteeseen vaikuttavaan muutokseen. Koti käsitteenä voidaan määritellä monella eri tavalla. Kodilla on fyysinen ulottuvuus, mutta myös psyykkisellä ja sosiaalisella ulottuvuudella on merkityksensä. Sen lisäksi, että koti on ihmisen asumispaikka, siihen liittyy myös olennaisesti vaatimus kodin tunnusta. Kotiutumiseen vaikuttaa muun muassa se, että ihminen on luonut kodin mieleisekseen ja se tuntuu turvalliselta. Koti on paikkana tuttu, siinä hoituvat arkipäivän asiat ja siellä ihminen itse päättää asioistaan. Lisäksi kotiin liittyvät aina tunteet ja muistot. (Jäämaa & Laukkanen 2004, 26.) Kodista ja tutusta ympäristöstä luopuminen on aina suuri muutos varsinkin iäkkäiden ihmisten elämässä. Se voi aiheuttaa stressiä niin ikäihmiselle kuin hänen omaisilleen. Palvelukotiin muuttaessa ikääntyvä joutuu opettelemaan osittain uudet tavat ja arkielämän rutiinit. Uusi ympäristö voi aiheuttaa tunteita siitä, että elämä ei ole enää samalla tavalla itsensä hallinnassa kuin ennen. Myös kodin ulkopuoliset asiat joudutaan opettelemaan uudella tavalla eikä liikkuminen ja sosiaaliset kanssakäymiset onnistu samalla tavalla. (Parviainen 1996, 10.)

12 8 3 AIHEALUEESTA TEHTYJÄ AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA Ikääntyneiden muuttotilannetta ja sopeutumista uuteen asuinympäristöön on tutkittu jonkin verran Suomessa aikaisemmin. Tutkimusten mukaan ikääntyneillä on monenlaisia kokemuksia ja tuntemuksia siirtymisestä palveluasumiseen. Seuraavia tutkimuksia yhdisti ikäihmisten kokema turvallisuuden tunne, jonka he kokivat lisääntyneen muuton seurauksena. Anitta Koistisen tekemän pro gradu -tutkielman (2006) tarkoituksena on tarkastella ikäihmisen kokemuksia kodin vaihtamisesta. Muuttuvaa kotia ja asuinympäristöä tarkastellaan hyvinvointia tukevana symbolisena ympäristönä. Ympäristö ei ole konkreettinen, vaan sen ominaisuudet ovat ihmisten tunteisiin, muistoihin, arvoihin ja odotuksiin perustuvia. (Koistinen 2006.) Yleisesti tutkimuksen kohderyhmän ihmiset olivat tyytyväisiä asumiseensa uudessa kodissa. Yksityisyyden tärkeys korostui, mutta ongelmana olivat kuitenkin yksinäisyys sekä terveydentilaan kohdistuneet huolet. Muuttaminen toi ihmisten elämään paljon uusia kokemuksia vastuusta sekä mahdollisuuksia ajanviettoon. Ikäihmiset kokivat uudessa asuinympäristössä kotiutumista ja turvallisuutta, mutta myös vierauden kokemuksia. (Koistinen 2006.) Huhtalan ja Isopahkalan opinnäytetyö (2000) on tutkimus vanhainkotivanhusten kokemuksista laitokseen sopeutumisesta. Sopeutumista tutkittiin hyvinvointi ja onnellisuus -käsitteiden avulla Erik Allardtin teoriaa hyväksi käyttäen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota hyödyntämällä vanhusten kokonaisvaltainen hoitotyö rikastuisi. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia tutkimustehtäviin, jotka liittyivät laitokseen joutumisen kokemuksiin, laitosyhteisöön sopeutumiseen sekä sen pitämiseen kotina. Lisäksi tutkimuksessa haettiin tekijöitä, jotka vaikuttivat hyvinvointiin sekä onnellisuuteen. (Huhtala & Isopahkala 2000.) Tulosten mukaan laitokseen joutuminen aiheutti vanhuksille ristiriitaisia tunteita, joten vanhainkotiin sopeutuminen ei ollut toteutunut kaikkien vanhusten kohdalla. Vanhainkoti koettiin laitokseksi eikä kodiksi. Jokapäiväisiin askareisiin toivottiin toimintaa toteutuvan

13 9 enemmän. Tärkeä tutkimustulos oli, että vanhukset voisivat itse vaikuttaa parhaiten laitokseen sopeutumiseen. Sen sijaan hyvinvoinnin ja onnellisuuden toteutumiseen henkilökunnalla ja omaisilla on merkittävä osuus. (Huhtala & Isopahkala 2000.) Annukka Klemolan väitöskirjatutkimuksen (2006) tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää keskipohjalaisten vanhusten siirtymävaihetta omasta kodista hoitokotiin. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin siirtymävaiheen merkityksiä vanhukselle siten, että hoitohenkilöstö kykenee tukemaan vanhusta siirtymävaiheen aikana. (Klemola 2006.) Tuloksena selvisi, että siirtymävaiheessa vanhukset kokivat jääneensä yksin ilman riittävää tietoa ja tukea. Hoitokotiin muuttamiseen reagoitiin yksilöllisesti. Hoitokoti tarjosi asuinympäristönä vanhuksille turvaa, mutta oman elämän hallintaa se ei tukenut. Vanhukset kokivat siirtymävaiheen kielteiseksi elämänvaiheeksi. Se harvoin käynnistyi vanhuksen omasta toiveesta tai sille ei ollut aina perusteltua syytä. Hoidon suunnittelu oli siirtymävaiheen aikana puutteellista ja hoidosta puuttui vastuutaho. (Klemola 2006.) Jäämaan ja Laukkasen opinnäytetyön (2004) tarkoituksena oli kehittää vanhusten hoitotyötä tutkimalla tulotilannetta Lahden Diakoniasäätiön palvelukoti Betelissä uuden asukkaan muuttaessa palvelukotiin. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten uudet asukkaat ja heidän omaisensa kokivat tulotilanteen ja siinä annetun tiedon, sekä miten he kokivat niiden edistävän asukkaan kotiutumista. (Jäämaa & Laukkanen 2004, 33.) Tutkimuksen tuloksissa selvisi että kokemukset olivat pääasiassa myönteisiä. Tulotilanne koettiin ystävälliseksi ja tieto hoito- ja palvelusopimuksen sisällöstä riittäväksi. Tulotilanteen koettiin edistävän uuden asukkaan kotiutumista siinä määrin, kuin se tulotilanteen puitteissa kuviteltiin olevan mahdollista. ( Jäämaa & Laukkanen 2004, 5.) Özlem Özer-Kemppaisen väitöskirjatutkimuksen (2006) tavoitteena oli esittää asumisvaihtoehtoja, jotka monipuolistavat asumisratkaisuja eri elämäntyyleille ja antavat mahdollisuuden valita kaikkein sopivimman asuinympäristön niin ikääntyville kuin ikääntyneille ja muillekin ikäluokille. Lähtökohdiksi oli valittu ikääntyneiden näkökulma ja sosiaalisen vanhenemisen viitekehys. (Özer- Kemppainen 2006, )

14 10 Tutkimustulokset osoittavat että ikääntyneet ovat tyytyväisiä palveluasumiseen. Haastateltavien turvallisuuden tunne kasvoi palvelutaloon muuton jälkeen. Turvallisuutta edisti turvatekniikka sekä pysyvä asukassuhde, joka vaikutti asukkaiden taloudelliseen turvaan. Turvallisuuden tunne ja asuntonsa kodiksi tunteminen olivat toisistaan riippuvaisia tunteita. Palvelu- ja senioritalojen keskeinen sijainti sekä arkipalvelut ja talon tarjoamat palvelut vaikuttivat asukkaiden muuttopäätökseen. (Özer-Kemppainen 2006, )

15 11 4 TUTKIMUSYMPÄRISTÖNÄ TERAPIATALO Tutkimuksemme tarkoituksena on saada tietoa Kokkolassa sijaitsevan uuden palveluasumista tarjoavan palvelukodin toiminnasta sekä kehittää sen toimintaa. Palvelukotihanke sai alkunsa Kokkolan kaupungin Perusturvakeskuksen selvityksestä vuonna 2002, jonka mukaan kotiin annettavien tukipalvelujen määrä on riittämätön. Kyseinen selvitys pohjautuu keskipohjalaisten kuntien edustajien sekä yksittäisten palveluiden käyttäjien haastatteluihin, joiden toiveiden ja tarpeiden mukaan Terapiatalon kaltaista palvelua tarvitaan. Nykykäsityksen mukaan terveydenhuollon asiakas haluaa yhä enemmän vaikuttaa elämänlaatuunsa sekä mahdollisuuksiin valita itselleen parhaiten sopivia palveluita ja olla aktiivisena toimijana mahdollisimman pitkään. Vuonna 2004 Keski-Pohjanmaan Palvelukotiyhdistys ry sekä Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy ovat perustaneet yhdessä hankkeen toteuttamista ja hallinnointia varten kiinteistöosakeyhtiön Kiinteistö Oy Kokkolan Terapiatalon. Kyseinen osakeyhtiö omistaa talon, huolehtii talon kunnosta ja muusta ylläpidosta. Vuokra-asuntojen tuottamisesta ja asumistoiminnan ylläpitämisestä vastaa Keski-Pohjanmaan Palvelukotiyhdistys ry. Edellä mainittu hoitotyön yritys puolestaan vastaa hoitotoiminnasta sekä rahoittaa palvelutilat. (Keski-Pohjanmaan palvelukotiyhdistys 2004.) Terapiatalo eroaa palvelutalosta ja vanhainkodista siten, että yksilön valintamahdollisuudet avunsaannin osalta korostuvat. Palvelukoti Kokkolan Terapiatalon toiminta-ajatuksena on tarjota yksilöllisten tarpeiden mukaisesti avohoitopainotteista kotona selviämistä sekä mahdollisuutta ylläpitää ja kehittää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Palvelukoti on kotihoitoa tukeva ja korvaava kodinomainen asumis- ja hoitoyksikkö, monipalvelukeskus. (Keski-Pohjanmaan palvelukotiyhdistys 2004.) Kiinteistö Oy Kokkolan Terapiatalo on kolmikerroksinen asumispalvelukeskus, jossa asuminen perustuu omistamiseen tai vuokraamiseen. Asuntoja on kahdessa kerroksessa yhteensä kaksikymmentä, joista puolet on vuokra-asuntoja ja puolet omistusasuntoja. Lisäksi molemmissa kerroksissa on runsaasti käytävä- ja virkistystilaa. Asunnot ovat suunnattu ikäihmisille, vammaisille, parantumattomasti sairaille sekä palveluasumista tarvitseville. Vuokra- tai omistusasunnoissa asuvilla on mahdollisuus yksilöllisten tarpeiden mukaan ostaa palveluita joko Terapiatalon tarjoamana Keski-Pohjanmaan

16 12 Hoitopalvelu Oy:ltä, mahdollisilta muilta yksityisiltä yrityksiltä tai Kokkolan kaupungilta. Asuntoihin on mahdollista saada kotisairaanhoitoa, kotipalvelua sekä kaikkia muita ikääntyneille suunnattuja tukipalveluita. Asukkailla on myös mahdollisuus ateriapalveluun päivittäin talon omassa keittiö-ruokala Kotipolussa. Palvelukoti Kokkolan Terapiatalon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee hoidollisia palveluja tarjoava hoito-osasto Kotipolku, jossa on kahdeksan yhden ja kahden hengen hoitoasuntoja. Hoidolliset palvelut ovat sekä talon asukkaiden, että talon ulkopuolelta tulevien asiakkaiden käytössä. Palvelut on suunnattu pitkäaikaissairaille, jotka kotihoidon lisäksi tarvitsevat ajoittain asiantuntijapalveluita. Kohderyhmään kuuluvat myös intervallihoidettavat, lyhytaikaista välihoitoa tarvitsevat kuten leikkauksista kuntoutuvat sekä saattohoitopotilaat. (Keski-Pohjanmaan palvelukotiyhdistys 2004.)

17 13 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tarve tutkimuksemme tekemiseen on tullut sekä Keski-Pohjanmaan palvelukotiyhdistyksen, että Kokkolan Terapiatalon henkilökunnan aloitteesta ja itse tutkijoiden kiinnostuksesta uuteen asumismuotoon. Tutkimustulosten avulla tavoitteena on kyseisen palveluasumisen kehittäminen asiakkaiden kokemuksia ja tarpeita hyödyntäen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää seuraavat tutkimustehtävät: 1. Millaiset asiat ovat edistäneet kotiutumista Terapiataloon? 2. Millaiset asiat ovat vaikeuttaneet kotiutumista Terapiataloon? 3. Millaisia asioita asukkaat kokevat tarpeelliseksi kehittää Terapiatalon toiminnassa?

18 14 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 6.1 Kohderyhmän valinta Kvalitatiivisessa tutkimuksessa kohderyhmää ei valita satunnaisesti, vaan otoksen sijasta voidaan puhua harkinnanvaraisesta näytteestä, koska tilastoinnin ja yleistysten sijasta pyritään ymmärtämään jotakin tapahtumaa tai saamaan tietoa jostakin paikallisesta ilmiöstä sekä etsimään niihin uusia näkökulmia. (Hirsjärvi & Hurme, 2000, ) Tutkimuksemme aineiston keräämistä varten valitsimme yhdessä Terapiatalon yksikönjohtajan kanssa viisi tiedonantajaa kohderyhmäksemme. Haastateltavinamme oli kaksi naista, mies ja pariskunta, jotka olivat kaikki muuttaneet uusiin asuntoihin kesällä Tutkimukseen osallistuneilta henkilöiltä edellytimme sujuvaa keskustelua sekä orientoitumista aikaan ja paikkaan. Tutkimukseen osallistuneita tiedotettiin tutkimuksen aiheesta ja tarkoituksesta sekä suullisesti että kirjallisesti. (LIITE 3.) Heille kerrottiin myös tutkimuksen olevan täysin vapaaehtoinen ja heidän henkilöllisyytensä pidetään salassa koko työn ajan. Lisäksi pyysimme heiltä kirjallisen suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta. 6.2 Aineiston keruu Opinnäytetyössämme käytämme kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Laadullisessa tutkimuksessa suositaan ihmistä tutkimuksen tiedonantajana ja silloin tutkijan suorittaman havainnoinnin, haastattelun ja keskustelun kautta päästään esille tutkittavien asioiden näkökulmaan. Kyseisiä metodeja ovat muun muassa teemahaastattelu, osallistuva havainnointi, ryhmähaastattelut sekä erilaisten dokumenttien erittelevät analyysit. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 1997, 165.)

19 15 Ennen tutkimusaineiston hankintaa olemme anoneet tutkimusluvan Terapiatalon yksikönjohtajalta. Luvan myöntämiseen osallistuivat myös muut hallituksen jäsenet. (LIITE 1.) Aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Teemahaastattelussa aihealueet eli teemat ovat kaikille haastateltaville samat. Haastattelussa kysymykset tai kysymysten muoto ei kuitenkaan ole ennalta määritelty. (Hirsjärvi & Hurme, 2001, 48.) Tutkimusaineiston keräämistä varten laadimme haastattelurungon. (LIITE 2.) Sen avulla voitiin muotoilla edeltävästi tutkimuksen kannalta asianmukaiset teemat. Haastattelurungon kysymykset olivat tyypiltään avoimia kysymyksiä, joiden aihepiirit eli teema-alueet olivat kaikille haastateltaville samat. Haastattelurungon avulla kävimme avoimen keskustelun haastateltavien kanssa, mutta sen avulla saimme kuitenkin rajattua keskustelut. (Syrjälä, Ahonen, Syrjäläinen & Saari, 1996, 86.) Haastattelut toteutimme henkilökohtaisesti jokaisen asukkaan kanssa heidän kotonaan. Haastatteluaika oli ennalta suunniteltu ja sovittu haastateltavien kanssa heidän toiveidensa mukaisesti. Ennen haastattelun aloittamista kertasimme vielä tutkimuksen tarkoitusta ennalta lähetetyn saatekirjeen mukaisesti. (LIITE 3.) Lisäksi haastateltavat allekirjoittivat suostumuksen. (LIITE 4.) Jokaisessa haastattelussa oli mukana molemmat tutkijat, jotka vuorotellen esittivät kysymyksiä. Tutkimusaineisto kokonaisuudessaan nauhoitettiin ja nauhoitukset kirjoitettiin käsin auki. Auki kirjoitettuja A4 sivuja oli kahdeksan. 6.3 Aineiston analysointi Tutkimuksen aineisto kuvaa tutkittavaa ilmiötä ja analyysin tarkoitus on luoda sanallinen ja selkeä kuvaus tutkittavasta ilmiöstä. Sisällönanalyysillä pyritään järjestämään aineisto tiiviiseen ja selkeään muotoon kadottamatta sen sisältämää informaatiota. Laadullisen aineiston käsittely perustuu loogiseen päättelyyn ja tulkintaan, jossa aineisto ensin hajotetaan osiin, käsitteellistetään ja kootaan uudestaan uudella tavalla loogiseksi kokonaisuudeksi. Laadullisen aineiston sisällönanalyysi voidaan tehdä joko aineistolähtöisesti, teoriaohjaavasti tai teorialähtöisesti. Aineistolähtöinen analysointitapa

20 16 perustuu induktiiviseen päättelyyn ja teorialähtöinen deduktiiviseen päättelyyn. Tässä tutkimuksessa käytämme aineistolähtöistä eli induktiivista sisällönanalyysimenetelmää. (Tuomi ym. 2002, 110.) Induktiivisen aineiston analyysi voidaan erotella kolmeen vaiheeseen, johon kuuluvat aineiston redusointi eli pelkistäminen, aineiston klusterointi eli ryhmittely sekä aineiston teoreettisten käsitteiden luominen eli abstrahointi. Aineiston redusoinnissa analysoitava informaatio voi olla auki kirjoitettu haastatteluaineisto, jokin muu asiakirja tai dokumentti, joka pelkistetään siten, että aineistosta karsitaan tutkimukselle epäolennainen pois. Pelkistäminen voi olla informaation tiivistämistä tai pilkkomista osiin. Tutkimusaineiston analysointivaiheen aloitimme auki kirjoittamalla haastattelut, joista alleviivasimme tutkimustehtäviämme koskevat vastaukset ja pelkistimme sanat, lauseet ja ajatuskokonaisuudet. Tämän jälkeen asetimme tutkimustehtävät pääluokiksi, joiden alle asetimme pelkistetyt asiailmaukset. (Tuomi ym. 2002, ) Aineiston klusteroinnissa käydään tarkasti läpi aineistosta koodatut alkuperäisilmaukset ja etsitään samankaltaisuuksia ja/tai eroavaisuuksia kuvaavia käsitteitä. Samaa asiaa tarkoittavat käsitteet ryhmitellään ja yhdistetään luokaksi sekä nimetään sisältöä kuvaamalla käsitteellä. Luokittelussa voidaan käyttää esimerkiksi tutkittavan ilmiön ominaisuutta, piirrettä tai käsitystä. Ryhmittelyssä aineisto tiivistyy kun yksittäiset tekijät sisällytetään yleisimpiin käsitteisiin. Sisällön analysointimenetelmää käyttäen jatkoimme ryhmittelemällä samaa tarkoittavat ilmaisut yhteen ja muodostimme niistä alaluokkia. Analysoinnin edetessä alaluokkia yhdistämällä tiivistimme aineistoa yläluokiksi. Tutkimuksen analysoinnin avuksi muodostimme abstrahointikaavakkeita. (LIITE 5.) (Tuomi ym. 2002, ) Kolmannessa vaiheessa eli aineiston abstrahoinnissa erotetaan tutkimuksen kannalta olennainen tieto ja valikoidun tiedon perusteella muodostetaan teoreettisia käsitteitä ja johtopäätöksiä. Käsitteellistämisessä empiirinen aineisto liitetään teoreettisiin käsitteisiin ja tuloksissa esitetään empiirisestä aineistosta muodostettu malli, käsitejärjestelmä, käsitteet tai aineistoa kuvaavat teemat. (Tuomi ym. 2002, )

21 17 7 TUTKIMUSTULOKSET 7.1 Tiedonantajien taustatiedot Tutkimuksemme haastatteluihin osallistui viisi Terapiatalon asukasta. Heistä naisia oli kolme ja miehiä kaksi. Tietoa antaneiden ikäjakauma haastattelu hetkellä oli vuotta. Haastatteluun osallistui yksi avioliitossa asuva pariskunta sekä kolme yksin asuvaa ikäihmistä. Kenenkään alkuperäinen kotipaikkakunta ei tullut haastattelussa esille. Mutta he kaikki olivat asuneet Kokkolassa ennen Terapiataloon muuttoa. Puolet haastateltavista asui vuokra-asunnoissa ja puolet omistusasunnoissa. Asuntojen neliömäärä vaihteli hieman. Kaikissa asunnoissa oli kuitenkin sama määrä huoneita, makuuhuone ja olohuone sekä keittotilat. Asuntoihin kuului myös omat pesutilat ja osassa oli oma sauna. Keskustelimme haastateltavien kanssa myös heidän elämäntilanteestaan ennen muuttoa. He kertoivat oman tai puolison terveydentilan vaikeutuneen niin, että kokivat tämän tärkeimmäksi muuttoon johtaneeksi syyksi. Terveysmuutosten vuoksi avuntarve on lisääntynyt huomattavasti ja asuminen on näin ollut turvatonta. Useimmat heistä kokivat kuormittavansa liikaa omaisia sekä läheisiä ja tämän myötä uskoivat sen vähenevän. 7.2 Kotiutumista edistävät tekijät Ikäihmisten kotiutumista Terapiataloon edistivät turvallisuus, elämänlaatu ja oman elämän hallinta Turvallisuus Asukkaat olivat oman kertomansa mukaan muuttaneet Terapiataloon, koska kokivat aiemmissa asunnoissa asumisen turvattomaksi lähinnä heikentyneen terveydentilan vuoksi. Turvallisuuden tunnetta lisäsi sosiaalinen tuki, tulevaisuus, tiedonsaanti ja asunnon sijainti.

22 18 Ikäihmisten sosiaalinen tuki muodostui lähinnä omaisista, Terapiatalon henkilökunnasta ja riittävästä avunsaannista. Kahdella haastateltavista oli lapsia ja suhde heihin koettiin tärkeäksi voimavaraksi. Asukkailla, joilla ei ollut lapsia, oli joko omia tai puolison sisaruksia, joiden tuen he kokivat merkittäväksi. Omaisten ja läheisten kanssa pidettiin säännöllisesti yhteyttä tapaamisin ja puhelimitse. Omaiset ja läheiset osallistuivat ikääntyneiden hoitoon vaihtelevasti riippuen heidän elämän tilanteestaan ja asuinpaikasta. He olivat osallistuneet asunnon hankkimiseen ja muuttoon kuitenkin erittäin aktiivisesti, josta haastateltavat olivat kovin kiitollisia. Terapiatalon henkilökunta on osa sosiaalista tukea ja heistä olikin positiivinen mielikuva kaikilla. Heidän avoimuutensa ja läsnäolonsa sekä tieto siitä, että talossa on aina henkilökuntaa, lisää ikääntyneiden turvallisuutta. Henkilökunta on aivan ihanaa. Kivaa, ei niissä oo mitään moittimista. Aina tervehtii Ne on semmosia vapaita. Haastateltavista kaikki olivat asuneet Kokkolassa jo ennen muuttoa Terapiataloon, joten ympäristö oli tuttua. Asunnon sijainti miellytti kaikkia, koska palvelut ovat lähellä. He kertoivat myös muuttaneen elämänsä aikana jo useita kertoja ja kukaan heistä ei muuttanut suoraan alkuperäisestä kotitalosta palveluasumiseen. Kynnys ei niin suuri, ku ei lähtenyt alakuperäisestä kodista. Totuttu asumaan tällä alueella. Haastateltaville muuttaminen oli tuttua ja näin ollen myös helpompaa. He kokivat, että asunto tuntui heti kodilta ja sitä edes auttoivat omat henkilökohtaiset tavarat, jotka he ottivat mukaan edellisestä kodista. Useimmat heistä olivat hankkineet kuitenkin uudet huonekalut muuton yhteydessä. Muuttoa ja kotiutumista Terapiataloon helpotti myös ennakkoon saatu tieto asunnoista sekä Terapiatalon tarjoamista palveluista, kuten päivittäisestä ruokailu mahdollisuudesta, kotipalvelusta sekä kotisairaanhoidosta. Lisäksi he kokivat tulevaisuuden olevan turvattu asunnon pysyvyyden kannalta. Asia nousi esiin lähinnä heidän osalta, jotka asuivat vuokra-asunnoissa. Sillä heillä on vakituinen vuokrasopimus, jonka turvin he saavat asua asunnoissaan niin kauan, kun on tarvetta. Kaikki haastateltavat uskoivat, että Terapiatalossa on heidän viimeinen kotinsa ja he aikoivat asua pysyvästi.

23 19 Tuntui heti kodilta, ku tiesi jo tullessa mihin muuttaa Elämänlaatu Haastateltavat toivoivat, että elämänlaatu Terapiataloon muuttaessa paranisi tai ainakin säilyisi ennallaan, riippuen heidän elämäntilanteestaan muuttohetkellä. Heidän ajatuksensa ja toiveensa liittyivät lähinnä terveydentilaan sekä sosiaalisiin suhteisiin. Sosiaaliset suhteet sisältävät läheisten ihmisten läsnäolon sekä muut Terapiatalon asukkaat. Haastateltavat kertoivat, että suhteet läheisiin ihmisiin säilyivät ennallaan uudessa asuinpaikassa. He pitivät yhteyttä ja tapasivat heitä, kuten aikaisemminkin, joten muutto Terapiataloon ei ole vaikuttanut ihmissuhteisiin. Perhe ollu onnellisia muutosta ja käy kylässä kuten ennenkin. Kukin haastateltavista käytti Terapiatalon tarjoamaa ruokailumahdollisuutta talon ravintolassa. He toivatkin esiin ruokailutilanteen merkityksen sosiaalisten suhteiden osalta. He kokivat ruokailun tärkeäksi sosiaaliseksi tapahtumaksi, jolloin oli mahdollisuus keskustella muiden asukkaiden kanssa. Osa oli ystävystynyt talossa asuvien muiden ikääntyneiden kanssa ja yhdelle oli osa asukkaista tuttuja entuudestaan. Kaikilla haastatelluista oli päällimmäisenä muuttoon johtaneena syynä terveydentilan huonontuminen. Haastateltaessa nousi esille huoli puolison sekä omaisten ja läheisten jaksamisesta. He, joilla oli puoliso, olivat hekin jo ikääntyneitä, eikä heidänkään terveydentilansa enää ollut niin vakaa. Useimmat omaiset ja läheiset olivat työikäisiä, joten heillä oli työkiireitä ja joillakin heistä oli vielä lapsia huolehdittavana. Muuttaessaan Terapiataloon haastateltavat uskoivat helpottavansa läheisten ja puolison kuormittavuutta sekä omaa jaksamistaan. Lisäksi Terapiatalo antaa useita mahdollisuuksia palveluihin, jotka vaikuttavat ikääntyneiden elämänlaatuun. Haastateltavat uskoivat muuton lisäävän myös henkistä hyvinvointi turvallisuuden tunteen myötä ja täten elämänlaadun paranevan. Lapsilla kiireinen elämä, niiltä ei voi vaatia. Pääsee helepommalla kumpikin.

24 Oman elämän hallinta Kotiutumiseen liittyvänä tärkeänä tekijänä haastateltavat nostivat esille oman elämän hallinnan. Oman elämänsä hallintaan liittyi valintojen tekeminen sekä omatoiminen tekeminen. Ikääntyneille itsenäinen valintojen tekeminen elämässä oli tärkeää. Terapiatalosta teki kodin se, että sai tehdä mitä halusi ja milloin halusi. Muutto Terapiataloon oli helpompaa, koska se oli kaikilla oma päätös. Päätökseen ei ollut kukaan vaikuttanut muuten kuin suosittelemalla kyseistä asumismuotoa. Valintojen tekeminen nousi esiin myös tukipalveluiden oston suhteen. Asukkailla on mahdollisuus valita vapaasti, kuinka paljon he ostavat tukipalveluita, kuten kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluita. He voivat myös valita palvelut joko Terapiatalon tai esimerkiksi kunnan tarjoamana. Ei oo pakko ottaa palveluita, eikä mikään oo pakonomaista. Omatoimisella tekemisellä haastatellut tarkoittavat omia harrastuksia ja omaan tahtiin tekemistä. 7.3 Kotiutumista vaikeuttavat tekijät Kodin vaihtamista vaikeuttavat tekijät liittyivät lähinnä muuttotilanteeseen, asuintilojen ja Terapiatalon ympäristöön sekä oman tai puolison terveydentilaan Muuttotilanne Osalla haastateltavista kodin vaihtamista vaikeutti ennakoimattomuus tulevasta. Tunne kohdistui muuttotilannetta edeltävään aikaan ja muuttohetkeen. Päätöksenteko kodin vaihtamisesta täytyi tehdä nopeasti ja omakotitalo tai edellinen osake täytyi myydä mahdollisimman pian. Lisäksi odotukset muuton onnistumisesta ja tulevasta kodista aiheuttivat pelon tunteita.

25 21 Paljosta on jouduttu luopumaan, kun omakotitalosta muutti. Talon myynti tuli nopeasti ja siksi pelättiin meneekö kaikki niin kuin suunniteltiin Ympäristö Asukkaat eivät maininneet haastattelutilanteessa ympäristön vaikuttaneen kotiutumiseen, mutta kertoivat sen jääneen mieleen. Terapiatalon yhteiset tilat olivat vielä muuttaessa keskeneräiset ja rakennustoimintaa oli vielä meneillään asuntoihin muuttaessa. Lisäksi asunnon siivoaminen tuntui työläältä. Hirveen hyvän vaikutuksen anto, vaikka olihan tämä keskeneräinen, niin kuin nuo yleiset tilat. Ensin joutui siivoamaan, kun tätä ei oltu siivottu ollenkaan rakentamisen jäljiltä. Terapiatalon yleiset tilat olivat haastateltavien mielestä hyvät, mutta asuntoihin tullessa tilat tuntuivat pieniltä, johtuen edellisten asuntojen suuremmista tiloista ja omien tavaroiden määrästä. Kaappitilaa oli vähän ja sauna- ja pesutiloissa puutteita. Asukkaat kuitenkin ovat kokeneet, että ovat voineet niihin itse vaikuttaa esimerkiksi hankkimalla lisätilaa tai pyytämällä turvallisuussyistä pesutiloihin tukikahvoja. Tuntemukset kävivät ilmi keskusteltaessa ensivaikutelmista asuntoihin muuttaessa seuraavasti. Kyllähän se hyvä oli, tuntui vaan ahtaalta ja seinät oli lyhkäset Ei voinut kuvitella mitään niin hyvää, vaikka asunto oli pieni. En kaipaa isompaa Paljon piti panna tavaroita pois, kun asunto oli pienempi Terveydentila Yleisesti elämäntilanteessa oli tapahtunut positiivisia muutoksia ja terveydentilan kohentumista. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuitenkin vaikuttivat joko omat tai puolison sairaudet tai puolison kuolema, jotka aiheuttivat yksinäisyyden ja pärjäämättömyyden tunteita uudessa kodissa.

26 22 Kaikki tavarat ei vieläkään ole paikallaan, kun ei ole toista joka sanoo mihin ne pannaan. 7.4 Kehitettävät asiat Tutkimusaineistosta ilmeni kehitettävää asumiskustannuksiin ja vapaa-ajan kulkuun liittyviin asioihin Asumiskustannukset Asukkaat kokevat vuokran ja palvelut kalliiksi, vaikka mielellään kuitenkin niistä maksavat, koska palvelu on tarpeellinen ja ympäristö turvallinen. Aineistosta ilmenee, että kustannusten pysyminen ennallaan on ensisijainen toive. Toivottavasti asuminen täällä on pysyvää, jos nuo maksut ei nouse kattoon, asuminen on kallista jo ennestään. Olen saanut kaiken tarvittavan, ei ole parannettavaa, mutta asuminen on kyllä kallista, kun maksaa vuokran ja palvelut. Palveluista kuitenkin mielellään maksaa, parempi että ne on paikan päällä Vapaa-ajan toiminta Haastateltavat viettävät paljon aikaa yhteisissä tiloissa muiden asukkaiden kanssa, eikä kehitettävää heidän mielestä paljon ole. Terapiatalon keskeinen sijainti on mahdollistanut harrastustoiminnan muualla kuin Terapiatalossa. Aineistosta kuitenkin ilmeni toiveita, että Terapiatalossa järjestettäisiin yhteistä vapaa-ajan toimintaa liittyen liikuntaan, musiikillisiin harrastuksiin ja hengelliseen toimintaan. Täällä voisi olla enemmän yhteistä harrastustoimintaa niin kuin jumppaa, yhteisiä lauluhetkiä ja hengellistä toimintaa joka yhdistäisi asukkaita.

27 23 8 POHDINTA 8.1 Tutkimuksen luotettavuus Tutkimusmenetelmien luotettavuutta käsitellään yleensä validiteetin ja reliabiliteetin näkökulmasta. Validiteetilla tarkoitetaan, onko tutkimuksessa tutkittu sitä, mitä on luvattu ja reliabiliteetilla tarkoitetaan tutkimustulosten toistettavuutta. Kyseiset käsitteet kuitenkin vastaavat lähinnä määrällisen tutkimuksen tarpeita. Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa painottuu tutkimuksen sisäinen johdonmukaisuus, eli koherenssi. Tällä tarkoitetaan tutkimuksen osatekijöiden järkevyyttä suhteessa toisiinsa. Nämä tekijät ovat tutkimuksen kohteen valinta, tutkimuksen tarkoitus, tutkijan motiivi ja sitoumus tutkimukseen, tutkittavien valinta, aineiston keruu ja käytetyt menetelmät, tutkijatutkittava-suhde, tutkimuksen kesto, aineisto analyysi ja tutkimuksen raportointi. (Tuomi ym ) Tutkimuksessamme olemme perustelleet kohteen valintaa ja tutkimuksen tarkoitusta, jota tukee tutkijoiden kiinnostus hoitotyöhön, aiheen ajankohtaisuus sekä ikääntyneiden tukeminen kotona asumiseen mahdollisimman pitkään. Tutkimusprosessin eri vaiheet on suoritettu kirjallisuuden ja aikaisempien tutkimusten ohjaamana ja teoriatietoon perustuen. Uskottavuuden kannalta on tärkeää, että kohderyhmää valittaessa teimme yhteistyötä Terapiatalon yksikönjohtajan kanssa valmistellen tiedonantajia haastatteluun etukäteen. Näin he tiesivät haastattelujen olevan luottamuksellisia. Kohderyhmän jäsenet saivat vielä suostumuksen jälkeen perua haastattelun ja ymmärsivät, että haastateltavaksi ryhtyminen oli täysin vapaaehtoista. Haastatteluun valmistautuminen etukäteen lisäsi luottamusta ja avointa ilmapiiriä haastattelutilanteissa. Tutkimusaineiston analysointi tapahtui laadullisen tutkimuksen sisällönanalysointimenetelmien mukaisesti keräämästämme tutkimusaineistosta. Aineistoa analysoitaessa huomasimme, että haastateltavat olivat miettineet tarkasti kotiutumiseensa vaikuttaneita asioita, jolloin haastattelurungon kysymykset eivät täysin tukeneet tutkimustamme. Osaltaan tämä helpotti analysointivaihetta ja tutkimustulokset vastasivat täysin asukkaiden ajatuksia, eikä tutkijoiden käsityksiä kotiutumisesta. Suurempi kohderyhmä olisi saattanut antaa kuitenkin laajempaa näkemystä eri asioista, mitkä vaikuttavat kotiutumiseen.

28 24 Tutkimustulosten raportoinnista käy ilmi, että useat vastaukset esittävät asukkaiden tyytyväisyyttä Terapiataloon, mutta vapaa keskustelu kuitenkin mahdollisti sen, että asukkaat esittivät myös kehitettäviä asioita keskustelun edetessä. Luotettavuutta kyseenalaistaa se, että pääasiassa haastateltavien terveydentila oli huonontunut ja avun tarve lisääntynyt ennen Terapiataloon muuttoa, jolloin palvelut ja avun saaminen mahdollisti elämäntilanteen parantumisen huomattavissa määrin. Tästä syystä haastateltavat olivat erittäin tyytyväisiä saamansa mahdollisuuteen muuttaa Terapiataloon, eivätkä halunneet tuoda esille mahdollisia negatiivisia kokemuksia. 8.2 Tutkimuksen eettiset kysymykset Tutkimustyö vaatii jatkuvaa eettisten ongelmien ratkaisua. Se alkaa tutkimusongelmien ja kohderyhmän valinnasta. Tutkijoiden tulee pohtia, miksi tutkimukseen ryhdytään ja millä perusteella tutkimusaihe valitaan. Tutkimusongelmien tunnistamisessa tulevat kysymykseen ne arvot, jotka ohjaavat tietyn tutkimusongelman valintaa ja tutkimusta. Tässä tutkimuksessa lähtökohtana on asukkaiden näkökulma Terapiataloon kotiutumisesta ja näkemys siitä, mitä Terapiatalossa voitaisiin kehittää. (Paunonen & Vehviläinen- Julkunen 1997, 28.) Tutkimustyön etiikkaa tarkastellaan myös tutkijoiden ja tutkimusorganisaation välisessä suhteessa. Molemmilla osapuolilla on vastuu tulosten käytöstä esimerkiksi millaista tietoa voidaan käyttää ja millaista ei. Tutkimuksen tarpeen määritteli Terapiatalon johto, jolta haimme kirjallista tutkimuslupaa ja valmistelimme sitä varten tutkimussuunnitelman. (Paunonen & Vehviläinen- Julkunen 1997, 28.) Saatuamme tutkimusluvan mietimme Terapiatalon yksikön johtajan kanssa kohderyhmän valintaa. Tärkeää oli, että yksikön johtajalla oli runsaasti kokemusta hoitotyöstä ja että, hän perusteli tarkoin, miksi tiedonantajat mahdollistaisivat haastattelut. Kun kohderyhmä oli selvinnyt, yksikön johtaja kysyi heiltä suullisen suostumuksen tutkimukseen ja varmisti, että tutkijat voivat ottaa heihin yhteyttä haastatteluajankohtaa varten. Lisäksi asukkaat saivat kirjallisen selvityksen siitä, ketkä tutkimuksen tekevät ja mikä on tutkimuksen

29 25 tarkoituksena. Haastateltavien tuli saada selvyys tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuudesta sekä mahdollisuudesta perua tai keskeyttää osallistumisensa. Ensimmäisellä tapaamisella sovimme haastateltavien kanssa haastatteluajankohdan sekä esitimme kirjallisen suostumuksen. Näin haastateltavat saivat aikaa miettiä ja varmistua halukkuudestaan osallistua tutkimukseen. Lisäksi kohderyhmä sai selvyyden siitä, että takaamme luottamuksellisuuden ja anonymiteetin tutkimuksessamme sekä hävitämme nauhoitetut haastattelut tutkimuksen päätyttyä. Tieto tutkimukseen osallistuneista oli ainoastaan yksikön johtajalla, tutkijoilla sekä kohderyhmällä. Jokainen haastateltava ilmoitti osallistumisestaan muille asukkaille ja omaisilleen omasta tahdostaan. Haastattelutilanteessa olimme valmiita keskeyttämään asukkaiden toiveesta, koska tiesimme että sellaisia tilanteita saattaisi esiintyä. Lisäksi kysyimme haastattelun lopuksi asukkaan kokemuksia haastattelutilanteesta. Pyrimme kuitenkin välttämään liikaa samaistumista kohderyhmän jäseniin. Näin ollen tapaamiskertoja oli kaksi. Ensimmäisellä tapaamiskerralla sovimme asukkaiden kanssa haastattelun ajankohdasta ja toisella kerralla suoritimme haastattelun. Haastattelujen kesto pyrittiin rajaamaan noin kolmeenkymmeneen minuuttiin, joka ilmoitettiin tiedonantajille etukäteen. 8.3 Tutkimustulosten pohdinta Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja analysoida, millaiset asiat ovat edistäneet ja vaikeuttaneet asukkaiden koitutumista Terapiataloon sekä millaisia asioita he haluaisivat kehittää Terapiatalon toiminnassa. Tutkimuksella saatujen tulosten perusteella pyrittiin selvittämään kokevatko asukkaat uuden asunnon kodinomaisena ja kuinka Terapiatalo voisi kehittää toimintaansa. Tutkimuksestamme saatujen tulosten perusteella asukkaiden kotiutumista edistivät turvallisuuden tunne omassa kodissaan, elämänlaadun paraneminen sekä oman elämän hallinta. Vastaavanlaisia tuloksia on esitetty myös aikaisemmissa tutkimuksissa. Kodin fyysisen ympäristön lisäksi tärkeimpinä tekijöinä nousevat kodin sosiaaliset ja psyykkiset tekijät. Kodissa vanhuksille loivat turvallisuutta elämänhistoria, sosiaalinen tuki ja uskonto. (Klemola 2006.)

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Miten kustannuksia voidaan vähentää ja palvelun laatua parantaa? Paikka: Pohjois Karjalan rajavartioston tila, Onttola Aika: 17.2. 2011

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 2015 SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 1 Yleiset periaatteet Suonenjoen kaupungin vanhuspalvelut tuottavat ja järjestävät sosiaalihuoltolain ( :t 17, 22, 23, 24 ja 25) mukaisia asumispalveluja

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Instituutti Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Tekes Mona 2010-2012 Moniaistinen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot