mielentilan sytykkeiksi myös Samuli Heimosen myöhemmän maalaustuotannon ja niiden vastaanottajien välille.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "mielentilan sytykkeiksi myös Samuli Heimosen myöhemmän maalaustuotannon ja niiden vastaanottajien välille."

Transkriptio

1 Dali Samuli Heimosen kehitys kuvataiteilijaksi perustuu railakkaan vastakohtaiselle alkuasetelmalle. Hän nimittäin kertoo, ettei kuvataide ollut edes hänen valinnainen aineensa koulussa. Hän oli kiinnostunut musiikista, mistä todistaa myös rivi kitaroita ateljeen seinällä. Hän ei käynyt kuvataidekoulua eikä liioin pitänyt piirtämisestä sadeja pakkaspäivinäkään. Kuvataide ei kuulunut millään tavoin myöskään kodin elämänpiiriin. Heimonen muistaa kirjoittaneensa koulussa aineen Nykytaide on roskaa. Vasta sarjakuvat ja levykansien taide hölläsi nuoren miehen kuvakieltoa. Erityisesti Pink Floydin ja Tangerine Dreamin levyt, joihin Hipgnosis on tehnyt visuaalisen ulkoasun, olivat suuria elämyksiä. Kun Samuli Heimonen sitten näki kuvan Salvador Dalin maalauksesta Muiston pysyvyys, tapahtui ilmestyksenomainen täyskäännös. Samaan aikaan Dalista innostui myös hänen koulukaverinsa Mika Purola, joka sittemmin lähti opiskelemaan elokuva-alaa. He alkoivat piirtää ja maalata dalimaiseen tyyliin ja toivat kuviaan kouluun toistensa arvioitaviksi. Saarijärven kirjastosta he lainasivat kaikki Daliin ja surrealismiin liittyvät teokset. Taide oli aivonpoimuihin kätkenyt salaisuus, jonka Dali houkutteli esiin. Debyytti surrealistina tapahtui lukion ensimmäisellä luokalla vuonna Ryhmä koulun oppilaita osallistui Saarijärven museon järjestämään näyttelyyn Tilanomaista Suomi 75. Mikäli muistan, show taisi olla pääasiallisesti minun ja Mikan. Yksi seinä oli täynnä lattiasta kattoon ripustettuja maalauksiamme. Maalausten edessä oli vanha sohva, johon museovieraat saattoivat istahtaa katselemaan tauluja ja ihastelemaan Jari Ruotsalaisen rakentamia liikkuvia valoja. Tilan päädyssä oli alttari, jossa oli oikean alttaritaulun massiiviset kehykset. Maalasimme siihen Mikan kanssa kopion Dalin teoksesta Ristin pyhän Johanneksen Kristus (1951). Alttarille oli ripoteltu surrealistiseen tyyliin sekavia esineitä aina lehmänsarvista pieniin keraamisiin veistoksiin. Mukana oli myös pääkalloinstallaatio Sukupolvien ketju 2B. Lehmänkallon päälle oli asetettu ihmisen pääkallo ja ylimmäksi apinan pääkallo. Näyttelyn teemaan liitettynä kokonaisuus huokui surrealismiin historiallisesti latautunutta provokaatiota. Erityisesti koulu ja museo olivat näyttämishaluisten tekijöiden kohteena. Heimonen kertoo tutkineensa tuohon aikaan jokaisen Dalin kuvan niin perinpohjaisesti, että ne ovat vieläkin kirkkaina muistin galleriassa. Shokeeraavan ensiesiintymisen jälkeen hänelle tuli halu nähdä Dalin maalauksia myös luonnossa. Hän sai selville, että lähin Dalin keskeisistä maalauksista Wilhelm Tellin arvoitus (1933) on Moderna Museetissa Tukholmassa. Hän matkusti Tukholmaan katsomaan maalausta: Viivyin työn eteen asetetulla tuolilla pitkään. Tunne oli ristiriitainen: tuttu maalaus oli edessäni, mutta en tunnistanut sitä enää. Olin perehtynyt asiaani, jonka luulin hallitsevani, mutta maalauksen näkeminen pyyhki kaiken pois ja asetti minut täysin uuden asian kanssa vastakkain. Tunteella ei ollut niinkään tekemistä itse maalauksen ominaisuuksien kanssa, vaan maalauksen lähellä olemisen kanssa. Mitään parempaa vertausta kuin se, että äärimmäisen tuttu ja täysin vieras kohtaavat ristiriidattomasti, en keksi.1 Äärimmäisen tuttu ja täysin vieras sopivat hyvin keskeisiksi signaaleiksi ja

2 mielentilan sytykkeiksi myös Samuli Heimosen myöhemmän maalaustuotannon ja niiden vastaanottajien välille. Saarijärvi Globaaliin kilpailuun valmentautuvassa Innovaatio-Suomessa näyttää unohtuvan kovin helposti, että hyvin monet nykytaiteemme lahjakkaimmista edustajista ovat tulleet maaseudun ytimestä. He tekevät mahdottomasta mahdollisen jos mittarina käytetään vaikkapa luovan kaupungin ja huippuyliopiston kriteereitä taiteellisen luovuuden edellyttämästä dynamiikasta ja strategisista haasteista. Maalaispaikkakunnaksi juuri Saarijärvellä on syntynyt poikkeuksellisen suuri määrä eri alojen taiteilijoita. Tapperin veljesten kotitalosta Juholasta ei ole pitkä matka Lannevedelle, jossa Tarmo Manni julisti monena kesänä juhannusrauhattomuuden alkaneeksi ja istahti muuripataan voikukkaseppeleellä koristautuneena. Saarijärven museossa oman paikkakunnan taiteilijoiden esittely on muodostunut ainutlaatuiseksi näyttelysarjaksi. Museon taidekokoelmien hankintaperiaatteita ei myöskään ole tarvinnut erityisemmin suunnitella, sillä kokoelmien kaikki tärkeimmät taiteilijat ovat saarijärveläisiä. Samuli Heimonen liittyi taiteilijasukupolvien pitkään ketjuun vuonna 2002, kun Saarijärven museo järjesti hänen siihen asti laajimman näyttelynsä. Saarijärveläisen taiteen historiallisen alkupään voi sijoittaa Summasjärven rannalla sijaitsevaan Kivikauden kylään ja edetä Runebergin, Tapperien ja Siikamäkien kautta nykypäivään ja ketjun nuorimpaan jäseneen Samuli Heimoseen. Heimosen mukaan monet hänen taiteensa aiheet periytyvät lapsuuden kokemuksiin. Heimosen ensimmäistä taiteellista opiskeluvaihetta merkitsivät Saarijärven kansalaisopiston kuvataidekurssit. Juryttäessään paikallisen taiteilijaseura Sienan näyttelyä Saarijärven museossa vuonna 2007, hän luonnehti omaa suhdettaan kotikuntaansa: Siena järjestää omia kursseja ja tekee yhteistyötä kansalaisopiston kanssa. Itse olen ponnistanut kansalaisopiston taidepiireistä. Muistan kuinka muut kurssilaiset ottivat meidät nuoret avosylin vastaan. Uskon, että pitkien perinteiden ansiosta saarijärveläisen on helpompi valita taide ammatiksi kuin jollakin muulla paikkakunnalla.2 Lukion päättymisen jälkeen Heimonen ei kovasta pyrkimisestä huolimatta päässyt taidekorkeakouluun ja siksi hän otti käyttöönsä oivalliseksi osoittautuneen varasuunnitelman. Hän aloitti taideopinnot Oriveden Opistossa vuonna Siinä vaiheessa hänen näkemyksensä taideopetuksesta muistutti akateemista perinnettä tai ehkäpä siinä tunnistaa vielä enemmän nuoruuden ehdottomuutta: Minulla oli tiukka käsitys siitä, mikä on taidetta ja mikä ei. Oletin, että opettajat opettaisivat meitä kuin olisi olemassa jokin yhteinen sopimus siitä, mitä taide on. Järkytys oli valtava, kun jokainen opettikin kuvan tekemistä täysin eri perustein. Kaikki oli viime kädessä päätettävä itse. Oman taidekäsitykseni mukaan tekninen taituruus kuvata ihmistä realistisesti oli kaiken pohja. Toisin sanoen vanhat mestarit olivat ainoita oikeita maalareita ja surrealistit muuten vaan kiinnostavia. 3 Ensimmäisen Oriveden vuoden aikana Samuli Heimonen liittyi maalareiden yksilöllisyyttä korostavaan ja monityyliseen ajattelutapaan, joka 1980-luvun alussa

3 syntyneen uuden maalauksen hengessä ei tunnusta itsestään selviä tyylejä eikä modernismin auktorisoimia sääntöjä. Heimosen mukaan hän Oriveden vuotenaan pääsi irti Dalin suorasta vaikutuksesta ja alkoi maalata aikaisempaa arkisempia aiheita. Kun toisaalta liittää Heimosen varhaisen taidekäsityksen jonka mukaan realismi on kaiken pohja ja surrealismi muuten vaan kiinnostaa kaikkeen siihen, mihin taideopetus häntä johdatti, syntyy aika hyvä resepti hänen maalaustensa lähestymistavaksi. Yksi tärkeimmistä opeista tuli taidemaalari Tuomo Saalin kurssilla. Hänen johdollaan tutustuimme vanhojen mestareiden tekniikkaan tekemällä kopiomaalauksia. Keskeisenä oli yhtenäinen alusväri, tooni, josta lähdimme kasvattamaan maalausta tarkemmaksi ja värikkäämmäksi. Maalaan itse asiassa edelleen samalla perusajatuksella. Ajatus itsestäni maalarina sai tuolloin voimakasta vahvistusta. Opettaja vai taiteilija Monelle taiteilijalle vuosi Oriveden opiston kuvataidelinjalla on toiminut oikein hyvänä pohjana jatkaa taideopiskelua. Samuli Heimoseen vuosi vaikutti kaksijakoisesti. Hän haki sekä taidekouluihin että Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolle. Hän pääsi molempiin ja päätti lähteä opiskelemaan taideteolliseen kuvaamataidonopettajaksi. Opettajan ura tuntui juuri itsekriittisessä elämänuraa hahmottelevassa vaiheessa paljon taiteilijan ammattia turvallisemmalta vaihtoehdolta. Syy oli siis proosallinen ja myös siinä mielessä, että siihen vaikuttivat kodin huolehtivat neuvot. Päätös synnytti luonnollisesti kivuliaita katkoksia maalaamisessa. Keväällä 2000 Samuli Heimonen sai erityisen syyn keskittyä pelkästään taiteelliseen työskentelyyn. Alkuperäisenä tarkoituksena tai peitetarinana oli tehdä maalaukset opettajakoulutuslaitoksen päättötyönäyttelyyn. Sitä varten hän oli varannut ajan yksityisnäyttelylleen Galleria Bausta Helsingistä saman vuoden syksyksi. Heimonen oli kuullut opiskelijaystävältään Tommi Toijalta, että Taidekeskus Salmelassa on tarjolla vierasateljeita nuorten taiteilijoiden käyttöön. Hän päätti tarttua tilaisuuteen ja muutti kevätkaudeksi Mäntyharjulle. Kaarina Kaikkosen pitämällä piirustuskurssilla Heimonen oli huomannut yllätyksekseen piirtävänsä rujon epätarkasti mutta dramaattisesti, mikä heti tuntui ratkaisevalta taiteelliselta löydöltä. Kun hän kehitteli oivallustaan maalauksessa, hän korvasi hiilen mustalla ja valkoisella värillä. Dramaattisen vaikutelman hän loi niiden äärimmäisillä kontrasteilla. Seuraavaksi mukaan tulivat valumajäljet ja paksujen ja ohuiden pintojen vaihtelu. Maalaamisen ilmaisulliset ainekset tuntuivat olevan valmiina, mutta ilman välitöntä työskentelyjaksoa hän ei olisi pystynyt vakuuttumaan löydöistään käytännössä. Vain nopean reaktion avulla hän kykeni selvittämään ajatuksiaan hajottavan ongelman: opettajaksi vai sittenkin taiteilijaksi. Yksinäisen residenssikauden alkuvaiheessa halua työskentelyyn hidasti sopivan aiheen puuttuminen. Kierrellessään paikkakuntaa hän löysi Mäntyharjun kirkon hautausmaalta vanhan kirkkoveneen ja sai inspiraation. Lähdin sokkona liikkeelle aiheesta, jonka satuin päiväkävelyllä näkemään.4

4 Ensimmäinen maalaus veneestä ei tyydyttänyt tekijää, sillä se perustui liiaksi ulkoiseen havaintoon ja näköisyyteen. Lopputulos oli ennemminkin veneen muotokuva, johon maalari ei ollut kyennyt siirtämään ratkaisevan löytönsä maalaustapaa. Vene oli kuitenkin hänen alkutuotantonsa ensimmäinen suuri aihe. Kirkkovene synnytti hänessä myös sisäisen pakon löytää aiheelle toiston ja variaatioiden avulla oikean ilmaisutavan ja atmosfäärin. Veneen piti jatkossa, maalaus maalaukselta, upota mielen arkkityyppisiin syvyyksiin ja tulla sitten näkyväksi maalauspinnalle ajattoman ajan monumentaalisessa hahmossa. Maalausperiodi Mäntyharjulla merkitsi kahdessa tärkeässä mielessä ratkaisevaa käännettä Samuli Heimosen taiteessa: Salmelan erakkuudessa hän todella hioi esiin taiteellisen yksilöllisyytensä ja sen seurauksena hänet myös valittiin Taidekeskus Salmelan nuoreksi taiteilijaksi Taidekeskuksen toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala näki Heimosen maalauksia Salmelassa, mutta vasta vierailtuaan Galleria Baussa, hän esitti kutsun. Salmelan näyttely poiki muutamia yksityisnäyttelyitä ja muitakin työtarjouksia. Laaja medianäkyvyys hyödytti ainakin minua suuresti näyttelyitä hakiessani. Toisaalta Helsingin galleriakuviot ovat aivan oma maailmansa, jossa olin jo hiukan kiinni ennen Salmelaa. Mitä ilmeisimmin juuri Salmelan kauden tuottamien taiteellisten ja institutionaalisten saavutusten rohkaisemana Heimonen uskaltautui muuttamaan myös opiskelusuunnitelmaansa ja haki Taideteollisen korkeakoulun kuvataiteiden maisteriohjelmaan (Pallas). Koska aikaisemmat opinnot korvasivat paljon maisteriohjelman opintoja, Heimosella oli jatkossa runsaasti aikaa maalata korkeakoulun työhuoneessa. Kun paine opiskelun ja taiteen tekemisen välillä hellitti, alkoi myös akuutti ristiriita niiden välillä purkautua ja muuttua auliiksi palvelusuhteeksi. Vielä vuosituhannen lopulla Heimonen sai kannustavan vihjeen hakea Porvoon taiteilijataloon ja hän tarttuikin tilanteeseen suurena mahdollisuutena. Salmelasta saadun kokemuksen pohjalta hän oli jo varma siitä, että poissa suurkaupungin ja koulun hektisyydestä on todella mahdollista keskittyä oman taiteen tekemiseen. Heimosen taiteen kannalta muutot ovat olleet vaivalloisuudestaan huolimatta tuiki tärkeitä. Taiteilija muistaa, kuinka hän aloitti ensimmäisen veturityönsä Rauta-ajan ja heti toisen Kivisydämen vain viikkoa ennen muuttoa. Tieto työhuoneen vaihdosta ja muutosta Porvooseen oli tehnyt olon levottomaksi. Tuntui kuin uusi sivu olisi vaihtumassa elämässä, siispä töiden aiheiden piti myös vaihtua. Otin varaslähdön. 5 Samuli Heimonen muutti vaimoineen Porvooseen vuonna Ateljeetalo sijaitsee Porvoon vanhassa kaupungissa ja on taiteilijan mukaan niin loistava paikka, että hän alkoi pian muuton jälkeen kutsua itseään porvoolaiseksi. Hän muistaa, että Helsingissä asuessaan hän ei suinkaan nimittänyt itseään helsinkiläiseksi. Porvoosta käsin hän sai valmiiksi myös taiteen maisteritutkinnon. Porvoon aika oli taiteellisesti erittäin hedelmällinen. Siellä syntyivät maalaussarjat monista tärkeistä teemoista (mm. veneet, junat, lentokoneet, vuoret, temppelit). Taiteilijatalon stipendi on rajattu neljän vuoden oleskeluun, mikä loppua kohden kyseenalaisti taiteilijan porvoolaisuuden. Niinpä Heimonen päätti vaimonsa kanssa alkaa riittävän ajoissa etsiä vanhaa kansakoulua ateljeeasunnoksi. Sellainen löytyi Kangasniemen Kaihlamäen kylästä Etelä-Savosta. Perheen esikoinen syntyi Kaihlamäessä vuosi sitten.

5 Kyläkoulun luokkahuoneessa ovat syntyneet uusimmat maalaukset Vuoden nuori taiteilija näyttelyyn. Kuin aavistaen tiedon kutsusta Heimonen lopetti viime kesänä vuosia jatkuneen opetustyön entisessä opiskelupaikassaan Oriveden opistossa. Valinta antoi varmasti myös henkisen vakuutuksen siitä, että taidemaailmassamme niin käänteinen ja poikkeuksellinen liikesuunta, maallemuuton riski, oli kannattanut ottaa. Kun taiteilija on kuitenkin jo laajasti tunnettu ja toimivat kontaktit taidekeskuksiin olemassa, voi aivan hyvin asua kauempanakin. Opetustyötä Samuli Heimonen ei halua lopettaa, mutta jatkossa se on vain satunnaisempaa. Kuvataiteilijoiden ensisijainen syy opettamiseen perustuu yleensä taloudelliseen välttämättömyyteen. Heimosen kohdalla suhde on symbioottinen. Taiteilija ja opettaja kuuluvat toisiaan inspiroivina vahvasti hänen identiteettiinsä. Nyt, kun ei enää ole ahdistavaa ongelmaa siitä, ollako taiteilija vai opettaja, voi olla sekä taiteilija että opettaja. Kaihlamäen vuosina myös Heimosen taiteen synkkä ehdottomuus on väistynyt. Maalaukset ovat muuttuneet vähitellen värikkäämmiksi, empaattisemmiksi ja hivenen humoristisemmiksi, mikä monissa uusissa teoksissa tarkoittaa myös groteskia leikkisyyttä. Kaksoiskuva Selvimmin Kaihlamäessä tapahtuneen muutoksen tunnistaa suurikokoisista teoksista, joissa taiteilija soveltaa erityisesti 1500 luvulla eläneeltä Giuseppe Arcimboldolta periytynyttä ja surrealistien, etenkin Salvador Dalin ja Max Ernstin suosimaa kaksoiskuvan periaatetta. John Heartfieldin kaksoiskuvaan perustuvat sodanvastaiset valokuvakollaasit tuovat esiin myös metodin kriittisen voiman, josta nykymaalari voi valmentaa osumatarkkuuttaan saadakseen mahdollisimman pitävän otteen omasta ajastaan. Heimonen on maalannut ihmisjoukkoja ja heidän luomiaan monimutkaisia rakenteita, jotka tietyltä etäisyydeltä katsoen muuntuvatkin osaksi suurta eläinhahmoa (Dynamo 2006, Vartija 2006, Jalusta 2007). Ateljeessa on runsaasti taiteilijan keräämiä läpileikkauskuvia. Ne ovat toimineet teoksissa käytettyjen rakenteiden innoittavina esikuvina ja malleina. Aikaisemmin hän käytti kaksoiskuvan ideaa hahmotellessaan ihmisen järkytystä tuottavaa suhdetta luontoon. Uusimmista koloristisista maalauksista traagisuus puuttuu. Luonto muotoilee kaksoiskuvien monumentaalisen hahmon, jossa ihmiset ja heidän aikaansaannoksensa ovat pieninä osasina. Kaksoiskuva kuten surrealistinen esinekin syntyy kahden tai useamman toisilleen vastakkaisen ja etäisen realiteetin kohtaamisesta. Juuri kuvaelementtien täsmällisen osuvasta yhteentörmäyksestä muodostuu katsojaa tehokkaasti jo sinänsä aktivoiva kolmas merkitys, joka nostaa torjutun ja kielletyn tietoisuuteen. Kyse on aivan kuin kuva-arvoituksesta, jonka ratkaiseminen sysää vastaanottajan käsittelemään todellisuuttaan ja maailmankuvaansa. Heleissä maalauksissaan Samuli Heimonen on omistautunut kaksoiskuvan sisältämän efektin virtuoosimaiselle ilmentämiselle. Sen tuloksena vieraiksi tulleet realiteetit asettuvat luonnon määrittelemään järjestykseen. Vastaanottaja ei enää jää näkemänsä edessä ahdistavaan rajatilaan, vaan Andre Bretonia6 soveltaen laukaisee oikosulun.

6 Kaksoiskuvan idea paljastuu kuin pilvilampaita nähneen assosiaatiotaidoilla myös täysin abstraktisilta näyttävistä maalauksista (Avautuminen 2007). Esittävä aihe ja abstraktiin ekspressionismiin liittyvä ilmaisu sulautuvat kokonaisuudeksi. Tyylin sisältämä vapaa liike onkin eläinhahmojen synnyttämä. Maalaukset tuovat konkreettisesti ilmi sen, mitä taiteilijat tarkoittavat, kun he sanovat luovansa kuten luonto luo. Samalla kaksoiskuva näyttäisi aiheuttavan täsmällisen oikosulun herooisen taiteilijan ja luonnon välille, jonka seurauksena julistus kiteytyykin muotoon: Luonto luo! Dramaattisuuden ainekset Samuli Heimosen opiskelu- ja taiteilijavuosia seuraamalla huomio terästäytyy toistuvaan yksityiskohtaan. Juuri siihen keskittymällä voi saada vähä vähältä varmemman käsityksen siitä, miksi hän on kohonnut yhdeksi nykytaiteemme lahjakkaimmista ja menestyneimmistä taiteilijoista. Ainoa varma asia on liittynyt oikeastaan vain ehdottomaan haluun maalata. Vuosien opiskelun ja ahkeran maalaamisen tuloksena hän on saanut taiteelliset kykynsä esiin ja maalaustensa käyttövoimaksi. Se on tapahtunut aivan kuin pieninä palkkioina kerrallaan, maalaus maalaukselta. Muita strategioita hänellä ei näytä olleenkaan. Yksilöllisyys ei synny yksin. Se vaatii rinnalleen ehdottomasti myös valppaan vuorovaikutuksen taiteen ja todellisuuden kanssa. Heimosen taide on kehittynyt sirpalemaisesti, mutta ihailtavan johdonmukaisesti luovaa ailahtelua tietysti unohtamatta. Maalatessani en aina tietoisesti pohdi kuvien taustoja, mutta todellisuudessa jokaisen kuvan takana on olemassa aikaisemmin tehtyjä kuvia, historiallisia tapahtumia, kertomuksia, esikuvia, filosofiaa. Näen taidehistorian eräänlaisena leikkaa ja liimaa -järjestelmänä, jossa taiteilijat ovat hakeneet menneisyydestä aineksia luodakseen jotakin uutta. Pyörä on keksittävä aina uudestaan. 7 Kun Samuli Heimonen opiskeli kuvataiteiden Pallas-ohjelmassa, hän huomasi maalarina joutuneensa yllättäen marginaaliin ja puolustuskannalle. Hän huomasi, että kiinnostus kohdistui ennen kaikkea älylliseen, ironiseen ja uusia taidemuotoja hyödyntävään taiteeseen. Reaktio vaikuttaa ymmärrettävältä. Maalaukseenhan on suhtauduttu viime vuosikymmeninä hyvin paradoksaalisesti. Se on tuomittu kuolleeksi ja seuraavassa hetkessä taas nostatettu suurimman huomion kohteeksi, kunnes se jälleen on haluttu siirtää merkityksettömänä taidehistoriaan. Heimosen kokemukseen maalauksen vanhakantaisuudesta nykytaiteessa sopii lohduksi ranskalaisen filosofin Maurice Merleau-Pontyn näkemys maalaustaiteesta: Ajatus, että maalaustaide voisi olla universaalia ja totaalista, että kaikki maalaustaide on toteutettu, on mieletön. Vaikka maailma olisi vielä olemassa miljoonia vuosia, maalareiden olisi, jos heitä vielä olisi jäljellä, yhä sitä maalattava. Se maalaus maailmasta ei koskaan voi tulla valmiiksi. 8 Samuli Heimosen taiteesta syntyy vahva tunne, että hän sisukkaasti etsii suuria aiheita ja puuttuvia sirpaleita, leikkaa ja liimaa, jotta pystyisi luomaan maalauksen keinoin mahdollisimman kiteytyneen ja vavahduttavan tulkinnan ajastamme. Nuoren taiteilijan velvollisuudentuntoisella energisyydellä hän haluaa tavoittaa siveltimenkärkeensä maailman nyt-hetken. Aina

7 kun hän tuntee siinä onnistuneensa, hän esittää myös hyvän puolustuspuheen maalauksen korvaamattomuudesta nykytaiteessa. Salmelan residenssissä Heimonen alkoi maalata kohtaamaansa vene-aihetta ja huomasi, että häntä ei tyydytä nähtyyn sidottu lopputulos. Aiheen toisto kehitti työskentelyn tajunnanvirranomaiseksi ja paljasti veneestä arkeologisen muinaisuuden ja elämän katoavaisuudesta muistuttavan hylyn hahmot. Kaikissa keskeisissä teemoissaan Heimonen on etsinyt aiheen sisään tunkeutuvaa ilmaisutapaa toiston keinoin. Sillä tavoin hän on saavuttanut dramaattisen tason, jonka seurauksena myös maalaukselliset menetelmät ovat nousseet yhtä tärkeiksi teoksen elementeiksi kuin tekemiseen sysännyt aihe, ellei joskus jopa tärkeämmiksikin. Useimmiten mustaan ja valkoiseen keskittynyt ja äärimmilleen viritetty valöörikontrasti, paksut ja ohuet värikerrokset, valohämy ja äärettömyydestä tunkeutuva pimeys sekä valumat nostattavat esiin teosten voimakkaan atmosfäärin. Jokin muu väri on pikemminkin mustan ja valkoisen välttämätön virittäjä tai määrällisenä kontrastina se tuo esiin jotain täsmentävää kuvan sommitteluun ja sisältöön. Vaikka teokset ovat esittäviä ja kertovia, taiteilija pyrkii maalausprosessin aikana etäännyttämään aiheen niin, ettei vastaanottaja voi itsestään selvästi sanallistaa, mitä kuvassa tunnistaa. Maalaus aivan kuin kehottaa häntä omistautumaan tunnelmaan, jossa ilmiselvä kauneus on murtunut jylhäksi kauneudeksi tai kauheaksi kauneudeksi. Juuri siksi teos synnyttää mielikuvia, jotka ryntäävät toisiaan vasten ja muuttavat tulkinnan änkytykseksi. Myöskään taiteilija ei tarkasti tiedä, mitä maalausprosessin aikana tulee tapahtumaan. Heimonen maalaa mielellään suurta pintaa, koska silloin työskentely on fyysisesti kokonaisvaltaista. Silloin ruumiillinen tieto tai muisti kumoaa suunnitellun itsestäänselvyydet. Akryyliväreillä tehdyn alusmaalauksen siveltimenvedot tulevat fyysisen liikkeen spontaanisuudesta, jonka vauhdikkuutta silottelemattomat räiskeet dokumentoivat. Ei olekaan ihme, että Heimonen uusimmissa maalauksissaan soveltaa juuri tällaista maalaustapaa kaksoiskuvan toisen, ei-esittävän, kuvan hahmottamiseen. Seuraavassa vaiheessa maalari siirtyy öljyväriin ja työskentely alkaa edetä kaaoksesta kohti järjestystä. Harkinta liittyy kuitenkin myös siihen, mitä kaaoksesta saa jäädä näkyviin ja missä kohdin sitä pitää jopa korostaa. Voimakkaat eleet ja figuratiivista selkeyttä uhmaavat roiskeet palvelevat lopullisen maalauksen häilyvää dramaattisuutta. Kaikki sattumalta ilmennyt, vahingot, jopa virheet, joskus likainen värikin voi ujuttaa maalaukseen uusia elementtejä ja työstötapoja, jotka houkuttelevat taiteilijan teemansa seuraavaan variaatioon. Heimonen mieltää samaan teemaan liittyvän maalaussarjan kuin still-kuviksi samasta tapahtumasta.9 Tietyssä vaiheessa Heimonen kertoo tunnistavansa, että kun tekemisessä on täydellisen sisäistynyt lataus, furioso, maalaus tuntuukin alkavan tehdä itse itseään. Silloin hän saa toimia assistenttina, joka avuliaasti toteuttaa maalauksen tahdon. Siksi lopputulos yllättää tai jopa järkyttää häntä itseäänkin. Sellaista tuntemusta taiteilija voi pitää myös onnistumisensa kriteerinä.

8 Itse maalaustapa edellyttää suurta kangasta, mutta Heimosen mukaan myös visuaalinen teho vaatii hieman ihmiskehoa suurempaa mittakaavaa. Myös miniatyyrikoossa on mahdollista luoda monumentaalinen vaikutus. Kyse on aiheen suhteesta maalauksen tilaan ja sen kautta suhteesta vastaanottajaan. Heimonen on käyttänyt sekä katsojan pienuutta korostavaa näköpistettä alhaalta ylös tai suonut hänelle jumalallisen mahdollisuuden tarkkailla kuvan tapahtumaa ylhäältä alas. Hän sanoo nauttivansa suuresti juuri tilailluusion luomisesta. Maalarin pitääkin siitä suuresti nauttia tai kyseenalaistaa se maalauksen omin keinoin, sillä muuten hänen on syytä siirtyä aivan toisille ilmaisun alueille. Heimonen pyrkii luomaan kuvaan niin voimakkaan tilailluusion, että hän tuntee työskentelyn aikana siirtyvänsä maalaamaan rakentamansa tilan sisään ja astuvansa siitä ulos, kun teos on valmis. Näin maalari on kuin roolihenkilö tai osallinen maalauksen esittämässä spektaakkelissa. Monumentaalinen teoskoko ja huikaiseva tilailluusio vetävät vastaanottajan kuvan yhteyteen. Yhteys syntyy kuitenkin aina turvallisen etäisyyden päästä, vaikka maalauksen aiheuttamat mielentilat olisivat kuinka shokeeraavia tahansa. Maalaus on interaktiivisuudeltaan vanhakantainen, mutta siinä on yhä edelleen myös sen voima. Maalaus ei nimittäin vaihda kuvaa eikä katoa pois. Siksi se myös antaa katsojalle kylliksi aikaa käsitellä vavahtanutta mieltään. Samuli Heimonen on risteilevien tunteiden maalari. Ylevä Pallas-ohjelman kirjallisessa päättötyössä Samuli Heimonen lähestyi taidettaan kuin ulkopuolisena tutkijana ja toi teorian taiteellista itseymmärrystään lisääväksi apuneuvoksi. Hän huomasi, että erityisesti ylevän käsite sopii hänen taiteensa tulkintaan ja paneutui sen merkityksiin. Heimonen havaitsi, että monet käsitteeseen liittyvät ja varsinkin klassiset merkitykset löytyvät kuin ohjekirjan mukaan aseteltuina hänen taiteestaan. Hän on kuitenkin omaksunut ylevän perussisällön taidehistorian välityksellä eräänlaisena hiljaisena tietona. Tieto on siirtynyt ennen kaikkea tutkimalla tarkasti kiinnostavien maalareiden taideteoksia. Maalarin, joka työskentelee intuition ja silmän intellektuaalisuuden pohjalta, pitää suhtautua taiteen teoreettiseen tietoon varovaisesti ja valikoivasti. Muuten renki saattaa alkaa briljeerata isännän mandaatilla. Ylevän tutkimisen kautta Heimonen on tutustunut siihen taidehistorialliseen ja esteettiseen viitekehykseen, johon hänellä nykytaiteilijana on yhteys. Samalla käsite on toiminut kuin hyvänä instrumenttina, jolla hän on voinut hioa tiettyjä jo olemassa olleita piirteitä taiteessaan. Ylevä on erikoinen mutta oivallinen lähtökohta myös taiteilijan itsekritiikille. Kun hän maalauksensa viimeistelyvaiheessa istahtaa tuolille, hänen on pakko katsoa aikaansaannostaan myös niin kuin edustaisi näyttelyvierasta. Ylevän kokemus on nimittäin katsojan etuoikeus. Ylevä on rajakokemus, jossa pelko ja kauhu yhdistyvät mielihyvään. Mielihyvä ja mielipaha sekoittuvat. Tuttu muuttuukin oudoksi ja kammottavaksi. Klassisessa, romantiikasta periytyvässä muodossaan ylevä on mielletty ennen kaikkea luontoon sisältyvänä kokemuksena. Etäältä nähty luonnontapahtuma kuten ukkosmyrsky voi synnyttää pelon tunteen mutta, järkytys laukeaakin mielihyväksi, koska kokija tietää, ettei se uhkaa häntä. Kant kutsui kokemusta nerokkaasti negatiiviseksi mielihyväksi.10

9 Jos nykytaiteilija jättäytyy vain ylevän tuottaman vastakohtaisuuden koreografiksi, hänen taiteensa muuttuu nopeasti pelkäksi suurieleisyydeksi, josta jää pateettisuuden, kitsin ja viihdeteollisuuden tuottama jälkimaku. Siksi onkin välttämätöntä, että taiteilija pureutuu syihin, joista vastakohtainen kokemus syntyy. Kyse on silloin niistä teemoista, jotka sysäävät taiteilijan kuvaamaan ylevän tunteen nostattamaa rajakokemusta. Helposti ajattelee niin, että ylevä on menneisyyteen unohtunut nostalgiaa herättävä käsite. Romantiikkaa siis. Asia on kuitenkin aivan toisin. Ylevä on lopulta kaikkien asemastaan kamppailevien arvojen ja aatteiden kristallisoima yläkäsite. Se pitääkin siis ensin puhdistaa kaikista naamioivista, manipuloivista ja viheliäisistä käyttötarkoituksista, jotta taiteilija voisi radikalisoida ylevän osaksi nykytaidettaan. Samuli Heimosen taiteesta tulee ensimmäiseksi mieleen kaksi suurta ilmiötä, joiden uljuus on verhottu ylevän avulla. Yksi on teknologinen ylevä ja toinen on historiakäsitykseen liittyvä suuren kertomuksen periaate. Ne myös lomittuvat monin tavoin toisiinsa niin, että usein on kyse yhdestä ja samasta asiasta. Samuli Heimosen maalauksissa esiintyy savuavia taloja, pudonneita lentokoneita ja ihmisen ja luonnon epävakaasta suhteesta kertovia kaksoiskuvia. Kun siis ylevä käsitetään pelon tunteeksi, joka muuttuu mielihyväksi, voisi Heimosen taiteen kohdalla edetä vielä seuraavaan vaiheeseen: sitten pelko valtaa jälleen mielihyvän. Maailmalta tulevat uutiset kertovat tarkasti, miksi nykytaiteilija kyseenalaistaa ylevän logiikan ja korostaa ensisijaisesti ylevän negatiivista puolta. Ihmisjoukkojen maisema on Heimosen maalauksissa kuin maapallon autioitunutta pintaa luvun maisemamaalaukseen rinnastaen maisemaa voisi kutsua maailmanmaisemaksi, jossa nimettömät ihmismassat vaeltavat. Heimonen sanoo ihailevansa barokin maalareita, jotka niin taitavasti maalaavat figuurit pimeydestä valoon. Ihmisjoukoissa hän on soveltanut tätä periaatetta tehokkaasti. Taiteilija sanoo nuorena ihailleensa saarijärveläisen taidemaalarin Väinö Rusasen maalauksia, joissa esiintyy suuria ihmisjoukkoja. Rusasen teosten lähtökohta palautuu sitä vastoin Cézannen Kylpijöihin.11 Paljon myöhemmin Heimonen löysi keinon kuvata ihmisjoukkoja globaalin levottomuuden vaeltavina vertauskuvina ja ylevään verrattavaan ristiriitaan dramatisoituna. Heidän maailmanmaisemansa on kuin spoteilla valaistu näyttämö. Lapsena kuljin talvisin jäätietä kouluun. Joskus kun lunta satoi sopivasti ja tuuli hiukan, jäällä saattoi tuntea olevansa valkoisessa tyhjyydessä. Tuohon valkoiseen tilaan oli mahdollista kuvitella kaikenlaisia asioita: tapahtumia, taisteluita tai vaikkapa jään alta kohoava valtava muinainen patsas. Jäätie oli sekin jonkinlainen mielen näyttämö. Lähteet: Keskeisin lähde on taiteilijan haastattelu ajalla Heimonen, Samuli: Kirjallinen päättötyö. Pallas kuvataiteiden maisteriohjelma 2002

10 Heimonen, Samuli: Kaikki on kesken ja alussa. Teoksessa Tie taiteilijaksi (väliasema Orivesi). toim. Olavi Jama. Jyväskylä 2004 Helenius, Börje: Samuli Heimosen ihmeellinen maailma. Kaitaro, Timo: Runous, raivo, rakkaus.tampere 2001 Merleau-Ponty, Maurice: Silmä ja mieli. Suom. Kimmo Pasanen. Jyväskylä 1993 Myllylä, Anneli: Nyt on aika keskittyä perheeseen ja taiteeseen. Saarijärveläinen lehti Vainikkala, Erkki: Ylevä rajakokemus vai ratkaisu. Artikkelikokoelmassa Sublim ylevä sublime. toim Erkki Vainikkala. Jyväskylä 1990 Ylioja, Merha: Väinö Rusanen. Saarijärven museo 1992

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie

Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie Opettajan materiaali Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011 Luova tie Maalaamaan voi oppia monin tavoin. Monet lähestymistavat ovat tarpeellisia, niin tarkat, tiettyyn teoriaan tai tekniikkaan pohjautuvat

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 KOULU, ESIKOULU JA ERITYISOPPILAAT PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 Kevään teemana on piirtäminen, jota tutkitaan monelta kantilta pääasiassa sarjakuvan ja pilapiirroksen maailmoissa. Marraskuussa 2011 suomalainen

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia

Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia Mustikasta maalaukseksi Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia Kuva: Anu-Maarit Moilanen. 2007. Anu-Maarit Moilanen 2010 Värikylvyn historia Pori 2003: Porin lasten kulttuurikeskus ja Satakunnan

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA työpajat 2013-2014 TYÖPAJAOPETUS Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Kuvataiteen työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti yli 14 vuotiaille, kaksi vuotta periodiopetuksessa

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

TAIDEOPINNOT Taideteollinen ammattikoulu, iltalinja, yleisellä ja graafisella linjalla 1969 1971 Suomen Taideakatemian koulu, taidemaalaus 1974 1978

TAIDEOPINNOT Taideteollinen ammattikoulu, iltalinja, yleisellä ja graafisella linjalla 1969 1971 Suomen Taideakatemian koulu, taidemaalaus 1974 1978 1 (5) OLLI KOKKONEN s. 1952 Jämijärvi OSOITE: Likolahdenkatu 67 as 3 44150 ÄÄNEKOSKI Puh. 040 324 7171 ANSIOLUETTELO Teoksia ensi kerran esillä v. 1969 TAIDEOPINNOT Taideteollinen ammattikoulu, iltalinja,

Lisätiedot

Kuvataiteilija haluaa tehdä työnsä kuin iskelmätähti.

Kuvataiteilija haluaa tehdä työnsä kuin iskelmätähti. Samuli Heimonen Kuvataiteilija haluaa tehdä työnsä kuin iskelmätähti. Ollaan keskellä hiljaisuutta, metsäseudulla Keski-Suomen Kangasniemellä. Kuvataiteilija Samuli Heimonen astuu ulos valkoisesta isosta

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA Visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä OSA A: KUVATAIDE Sisällys RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA... 1 Visuaalisten

Lisätiedot

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 2006 1.6.2006 Tom Linkopuu 1 KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Toiminta-ajatus 2. Kuvataiteen opetuksen

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä

Lisätiedot

NOSTALGIA PROJEKTI PIIRUSTUS & MAALAUS. Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93. Maalausohje s. 95. Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s.

NOSTALGIA PROJEKTI PIIRUSTUS & MAALAUS. Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93. Maalausohje s. 95. Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s. PIIRUSTUS & MAALAUS Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93 Maalausohje s. 95 Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s. 97 Oman elämän maalaus s. 99 Maalaa lemmikkisi s. 101 Liitteet Viivan tekoa luovuuden

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

MENESTYVÄN MIEHEN MAKU

MENESTYVÄN MIEHEN MAKU 3 MENESTYVÄN MIEHEN MAKU Teksti Elli Mäkilä, kuvat Mikko Ala-Peijari Porilainen sisustussuunnittelija Riia Rauhala suunnitteli helsinkiläiselle sinkkumiehelle maskuliinisen kodin, jossa näkyy naisen kädenjälki.

Lisätiedot

Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014

Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014 Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014 Perehtymismateriaali ennen näyttelykäyntiä. Soveltuu perusopetukseen 5 9-luokille ja 2. asteelle. Minimalismi Tarkastele kuvaa: Muistuttaako teos jotakin? Millaisia

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella Pukeutumisvalmentaja Päivi Kokkonen Life & Beauty Training Silkbel www.silkbel.com Päivi Kokkonen PUKEUTUMISVALMENTAJA

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Piirrä oma valolinjasi

Piirrä oma valolinjasi Freedom Valo on yksi arkkitehtuurin peruselementtejä. Ilman valoa tilan linjat ja yhteydet katoavat. Päivänvalo on suunnittelun itsestään selvä lähtökohta, ja keinovalo jatkaa siitä mihin luonnonvalo

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ihmisen chakrajärjestelmä

Ihmisen chakrajärjestelmä Ihmisen chakrajärjestelmä Aivan ulommaisena meitä ympäröi aura. Se toimii suojaavana kerroksena ihmisen ja maailman välissä. Aurassa on neljä kerrosta, neljä energiakehoamme fyysisen kehomme ympärillä;

Lisätiedot

rajatonta visuaalisuutta SEISMO FACTORY www.seismo.fi www.panoramic-display.com

rajatonta visuaalisuutta SEISMO FACTORY www.seismo.fi www.panoramic-display.com rajatonta visuaalisuutta SEISMO FACTORY www.seismo.fi www.panoramic-display.com Isoa, upeaa, sau TÄYTTÄ KUVAA Panoramic on modulaarinen näyttely- ja sisustusratkaisu, jossa rakenteet piiloutuvat täysin

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

LECTIO 1.2.2013. Tapio Tuominen

LECTIO 1.2.2013. Tapio Tuominen 61 Tapio Tuominen LECTIO 1.2.2013 Väitöstyössäni kysyin, miten rituaalinen käyttäytyminen ilmenee esittävien kuvien maalaamalla ja piirtämällä tapahtuvan tekoprosessin eri vaiheissa alkaen ideoiden keruusta

Lisätiedot

ARKKITEHTUURI VIDEO DIGITAALINEN KUVA VALOKUVA KERAMIIKKA KUVANVEISTO PIIRUSTUS SARJAKUVA KUVATAIDE PIIRUSTUS-MAALAUS-GRAFIIKKA PIIRUSTUS MAALAUS

ARKKITEHTUURI VIDEO DIGITAALINEN KUVA VALOKUVA KERAMIIKKA KUVANVEISTO PIIRUSTUS SARJAKUVA KUVATAIDE PIIRUSTUS-MAALAUS-GRAFIIKKA PIIRUSTUS MAALAUS TYÖPAJAT 2009-2010 Lukuvuoden 2009-2010 työpajoiksi tarjoamme: ARKKITEHTUURI VIDEO DIGITAALINEN KUVA VALOKUVA KERAMIIKKA KUVANVEISTO PIIRUSTUS SARJAKUVA KUVATAIDE PIIRUSTUS-MAALAUS-GRAFIIKKA PIIRUSTUS

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet Opintojaksot Perusopinnot 25 op 687600P Johdatus taidehistoriaan 5 op 687601P Taidehistorian peruskurssi 13 op 687602P Kotimaan ekskursio 3 op 687603P Valinnaiset opinnot 4 op Aineopinnot 35 op 687604A

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Taidepäivät 4.-9.6.2012 JÄsenasiat

Taidepäivät 4.-9.6.2012 JÄsenasiat Jäsentiedote 04.05.2012 Taidepäivät 4.-9.6.2012 JÄsenasiat www.lty-taide.fi Lestijokilaakson taidepäivät MA 4.6.- LA 9.6.2012 Teemana Yhteisestä kannusta Lestijokilaakson taidepäiviä on järjestetty tässä

Lisätiedot

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 Auli, Maj, Kaija ja Anne jututtivat Suomen Tanssiterapiayhdistyksen järjestämän tanssiterapeuttien jatkokoulutuksen jälkeen kouluttajaamme, keho- ja tanssiterapeutti

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta Tiedekunnasta valmistuneet yrittäjät Erja Tuhkala, Katariina Imporanta ja Marjo Remes luovat pohjoista vaihtoehtoa vaatealalle hauskoilla

Lisätiedot

Luon yhdessä webbisivuja tekevän firman kanssa projektille visuaalisen ilmeen, joka toistuu webissä sekä julkiseen tilaan tulevissa julisteissa.

Luon yhdessä webbisivuja tekevän firman kanssa projektille visuaalisen ilmeen, joka toistuu webissä sekä julkiseen tilaan tulevissa julisteissa. Teoksessa on niin performatiivinen kuin yhteisötaiteellinenkin näkökulma. Äänitystilanne on performatiivinen tilanne luo keskustelun mahdollistamalla sille ajan ja paikan - ja tuo yhteen ennestään toisilleen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio 8 Kide 5 2010 Laura Junka-Aikio Millä alalla liikutaan, kun sopraano kirjoittaa laulusta yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan, politiikantutkija tekee käsitteellisen lyhytelokuvan ja mediataiteilija muuttaa

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPPOJEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT MAAILMALTA

VÄHITTÄISKAUPPOJEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT MAAILMALTA VÄHITTÄISKAUPPOJEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT MAAILMALTA Teksti Annika Hirvi Kuvat: GIA-kilpailu 2007 Julkisivu Riviera Maisonin myymälän ilme ulkoapäin on mahtava: talo talon sisällä, erittäin erikoinen ratkaisu.

Lisätiedot