Jyvässeudun Työttömät ry 20-vuotta!

Transkriptio

1 Juhlajulkaisu Kievarin U U T I S E T 3/ vuotta!

2 OTA YHTEYTTÄ Puheenjohtaja, palveluosaston esimies Tuija Öystilä Toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa Pääemäntä Pirjo-Liisa Junttila (014) Pääemännän assistentti Työnsuunnittelija Pia Kervinen TYÖTÄ TOIMEENTULOA ELÄMÄNLAATUA EDUNVALVONTAA TULE KÄYMÄÄN Jokikievari Matarankatu / Keittiö Avoinna: ma pe la Jokikievarin toimisto toimisto@jstry.fi Avoinna: ma pe Matarankatu 4, 3. kerros Hallinnollinen toimisto, kutomo ja ompelimo toimisto2@jstry.fi Avoinna: ma pe Tässä numerossa: Pääkirjoitus: Ilmassa on juhlan tuntua... 4 Syksyn edunvalvontaa... 5, 20-vuotta TYÖTÄ, TOIMEENTULOA, ELÄMÄNLAATUA JA EDUNVALVONTAA... 6 MONITOIMIOHJAAJA Tarja Oksanen KOKEMUSLIIKKUJA Tiina Nyman AKTIIVINEN Wire-liikkuja HANNU KORHONEN; vapaaehtoistyöntekijä Vietämme yhdistyksen 20-vuotis juhlapäivää Tervetuloa kakkukahville Matara-saliin. (Matarankatu 6, 2.kerros. Sisäänkäynti pääovesta.) Kievarin Uutiset Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Julkaisija Yhteystiedot Matarankatu toimisto2@jstry.fi LEHDEN TIEDOT Päätoimittaja Tuija Öystilä tuija.oystila@jstry.fi Taitto Jenni Tikkinen Harri Kansanoja Kannen kuva Harri Toikkanen Painopaikka Jyväskylän Yliopistopaino Seuraava lehti 4/2012 ilmestyy joulukuussa Palautteet ja osoitteenmuutokset toimisto2@jstry.fi Jokikievarissa tarjolla myös juhla-ateria jäsenhintaan! Ateriahinnat Varsinaiset jäsenet 4e Kannatusjäsenet 6e Muut asiakkaat 8e 2 3

3 Pääkirjoitus: Ilmassa on juhlan tuntua Syksyn edunvalvontaa Yhdistyksemme toiminta alkoi virallisesti eli 20 vuotta tulee täyteen ihan justiinsa. Yhdistyksen 20-vuotisen toiminnan vaiheista voitte lukea tässä lehdessä olevasta artikkelista TYÖTÄ, TOI- MEENTULOA, ELÄMÄNLAATUA JA EDUNVALVONTAA. Artikkeli on Eija Tuohimaan tekemä tiivistelmä Satu Kortelaisen kirjoittamasta Jyvässeudun Työttömät ry:n muistelmista, jotka julkaistaan kokonaisuudessaan yhdistyksen 20-vuotisjuhlassa. Tiivistelmä sekä muistelmat löytyvät juhlan jälkeen myös yhdistyksen nettisivuilta. Itse olen ollut melko aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa lähes viisi vuotta erilaisissa rooleissa. Aloitin opintojen työssäoppimisjaksolla ja nyt olen puheenjohtaja sekä palveluosaston esimies. Tähän väliin mahtuu työelämävalmennus ja palkkatukityö sekä koko ajan ohella myös vapaaehtoistyötä. Tänäkin aikana on tapahtunut monenlaista muutosta ja myllerrystä, saati sitten koko 20 vuoden aikana. Yhdistyksen aikaisemmista vaiheista olen kuullut pitempään mukana olleilta toimijoilta. Olen myös mielenkiinnolla lukenut Sadun kirjoittamia muistelmia, joihin hän haastatteli varhaisempien vuosien toimijoita, jotka suurelta osin ovat jääneet jo pois aktiivisesta toiminnasta. Olisimme mielellämme muistaneet ansiomerkein pitkäaikaisia toimijoita, mutta valitettavasti STKL:n ansiomitaleja ei enää myönnetä. STKL:n toiminta päättyi vuonna 2011 eikä uudessa järjestössä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä ole tehty vielä päätöksiä mitalien myöntämisestä. Yhdistyksemme toiminta niin kuin yhteiskuntakin on 20 vuoden aikana muuttunut melkoisesti. Vuosien varrella vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työllistäminen on noussut yhä tärkeämmäksi toiminnaksi edunvalvonnan rinnalle. Näyttää siltä, ettei työllemme loppua näy, sillä Jyväskylän työllisyystilanne on jatkuvasti heikompi kuin useimmissa suurissa kaupungeissa. Jyväskylän työttömyysaste oli elokuun lopussa 12.6 prosenttia ja työttömyyden ennustetaan vielä lisääntyvän talven aikana. Toivottavasti rahoittajatkin arvostavat työtämme ja jatkossakin rahoittavat toimintaamme. Lopuksi vielä yhdestä viimeisimmästä myönteisestä muutoksesta eli ruokalan muutosta, joka vihdoin tapahtui. Saimme lopultakin koko toimintamme samaan pihapiiriin Matarankadulle Tourulaan. Ruokalamme Jokikievari aloitti toimintansa täydellä teholla 1. lokakuuta. Havaintojeni mukaan lounasasiakkaita on ollut mukavasti. Joukossa on paljon uusia sekä ilahduttavan paljon myös entisiä asiakkaita. Kumppanuustalo on nyt näin ollen tyhjentynyt toimijoista ja odottaa lopullista tuomiotaan, onko se sitten puskutraktori vai pelastaako Kauko Sorjosen säätiö vanhan ja sairaan rakennuksen. Tuija Öystilä Puheenjohtaja Mukavaa syksyn jatkoa kaikille ja Tervetuloa ruokailemaan Jokikievariin! Meneillään olevan kuntauudistuksen myötä yhä useammat kunnat liittyvät yhteen ja tämä yhdistyminen tulee näkymään lisääntyvänä järjestötyön tarpeena, sillä järjestöt tuottavat kunnille peruspalveluita tukevia palveluita. Työttömien edunvalvojina meitä huolestuttaa se, että hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013 yksityisen sektorin palkkatukiin (joihin järjestöjen tukityöllistäminen lukeutuu) varattu määräraha supistuu reilulla 12 miljoonalla eurolla vuoteen 2010 verrattuna. Valtion varainvaliokunnan työ- ja elinkeino jaoston kuulemisessa esitimme, että työvoimapolitiikan määrärahoihin 150 miljoona euron lisäystä vuodelle Tällä summalla pystyisimme takaamaan työllisyydenhoidon toimenpiteet joustavasti myös muille kohderyhmille kuin pelkästään nuorille, samalla tasolla kuin vuonna Lisäksi esitimme 7 miljoonaa euroa korvamerkittyä rahaa TVY ry:n jäsenjärjestöjen toiminnan kehittämiseen. Tämä määräraha tarvitaan ohjaavan henkilöstön palkkauskustannuksiin, heidän moniammatillisen osaamisen kehittämiseen sekä yhdistysten yleisiin hallintokuluihin. Avustuksen jakoperusteeksi esitimme työllisyyspoliittisen avustuksen jakoperusteista poikkeavaa tapaa, siten että varat ohjautuisivat aidosti paikkakunnille, joilla niihin on suurin tarve. Olennaista on, että valtion talouden kannalta nämä esitetyt lisäykset ovat pieniä menoeriä, joista yhteiskunta saa osansa takaisin veroina ja säästöinä. Lisäksi nämä panostukset tulevat näkymään sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntymisenä kansalaisten keskuudessa ja sitä myöten edelleen säästöinä yhteiskunnan menojen kehityksessä. Esitys työttömyysetuuden suojaosan käyttöönottokokeilusta Tässä kohden vertaamme työttömyysturvaa eläkkeeseen sekä opintotukeen. Niissä molemmissa on tulonsiirron lisäksi mahdollisuus ansaita suojaosuuden suuruinen ansiotulo, ilman että se vaikuttaa etuuden määrää pienentävästi. Ehdotimme työttömyysturvan aktivointilisän suuruudeksi 500 euroa kuukaudessa. Sama malli oli käytössä ennen vuonna 1994 tehtyjä suuria leikkauksia ja oletamme tämän mahdollisuuden lisäävän työttömien omaehtoista työnhakua, pätkätöiden vastaanottamista mm. erilaisissa avustavissa tehtävissä sekä vähentävän harmaata taloutta. Näin kuntien toimeentulotukimenot alenisivat ja etuuden saajille kertyisi samanaikaisesti työttömyysturvan ohella myös eläke-etuutta. Työttömyysturva uudistuu ensi vuonna Työttömyysturvaan on tulossa kolme suurta muutosta ensi vuoden alusta. Keskeisin uudistus on työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopuminen puolison tulojen osalta. Jos työttömän pariskunnan toinen osapuoli on saanut töitä, tähän asti toisen saama työmarkkinatuki on saattanut pienentyä samanaikaisesti. Näin käytössä olevat tulot eivät ole nousseet odotetusti. Vuoden alussa luovutaan myös vuosilomakorvausten jaksottamisesta. Tähän saakka korvaus pitämättömistä lomista on maksettu työn päättyessä. Lomakorvaus on syönyt oikeuden työttömyysetuuteen, jota on alettu maksaa vasta myöhemmin. Vuoden 2013 alusta oikeus työttömyysetuuteen syntyy suoraan normaalin omavastuuajan jälkeen. Työttömyyspäivärahoissa omavastuuaika on seitsemän päivää ja työmarkkinatuessa viisi päivää. Kolmantena uudistuksena kokeillaan työllistymisbonusta. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneille maksetaan yhden kuukauden työmarkkinatuki täysimääräisenä työllistymisen jälkeen. Vastaavasti bonuksen saa myös silloin, kun enimmäisaika työttömyyspäivärahaa on tullut täyteen. Työllistymisbonusta maksetaan kuntakokeiluun valituissa kunnissa, joihin Jyväskyläkin kuuluu, vuoden 2015 loppuun asti. Työllistymisbonusta ei kuitenkaan saa, mikäli työnantaja saa palkkatukea tai työsuhde on kestoltaan alle kolme kuukautta. Uudistuksen tarkoitus on kannustaa vastaanottamaan tarjottu työ. Kun työnhakija ottaa vastaan osa-aikaisen työn, työttömyysetuuden sovittelu myöhästyttää usein etuuden maksamista. Kokeilun ansiosta toimeentuloon ei tule katkosta. Tasavallan presidentin tapaaminen Alkusyksystä meillä oli ilo vierailla Presidentin Linnassa, jossa presidentti Niinistö otti meidät vastaan todella lämminhenkisesti. Viemisenä meillä oli järjestökentän terveisten ohella Dawlat Yarin valmistama kurdiryijy sekä kutomo-ompelimossa yhteistyössä videonauhoista valmistettu design käsilaukku rouva Jenni Haukiolle. Tilaisuuden musiikillisesta tervehdyksestä vastasi Kievarin Kööri. Eija Tuohimaa Toiminnanjohtaja 4 5

4 , 20-vuotta TYÖTÄ, TOIMEENTULOA, ELÄMÄNLAATUA JA EDUNVALVONTAA Kievarinkööri uransa alkutaipaleella. Mukana laulamassa mm. Pirjo- Liisa Junttila, Jyri Kiikka ja Esa Virtakainen. Säestäjänä Antti Simola. Jyväskylässä työttömien toiminta sai alkunsa SAK:n myötävaikutuksella vuonna Tuolloin alkava lamakausi koetteli eteenkin SAK:n alaisiin ammattiliittoihin kuuluvia vaatetus-, rakennusja metalliteollisuuden työntekijöitä, jotka joutuivat sankoin joukoin irtisanotuiksi. Aluksi työttömät saivat käyttöönsä Järjestöjentalolta maksuttomat kokoustilat. Ajan oloon kokoustoiminta säännöllistyi ja järjestäytymisen tuloksena syntyi Keski-Suomen työttömien toimikunta Koska epämuodollisten toimijoiden oli vaikea saada julkisia avustuksia, toimikunta vietiin vuotta myöhemmin yhdistysrekisteriin nimellä Keski-Suomen Työttömien yhdistys ry. Pelkkä kokoustaminen ei enää riittänyt, vaan työttömät kaipasivat yhteistä tekemistä ja yhteiskunnallista näkyvyyttä. Niinpä SAK alkoi hankkia soppatykkejä, jotka kiersivät eri paikkakunnilla työttömien tapahtumissa. Sopan jako antoi mielekästä fyysistä tekemistä ja lisäsi työttömien yhteenkuuluvuuden tunnetta. Merkittävin tuonaikaisista ponnistuksista oli kaikkien palkansaajajärjestöjen yhdessä toteuttama suurmielenosoitus, vuonna 1991, josta SAK kantoi päävastuun. Täkäläisen ay-liikkeen yhtenäisyydestä ja joukkovoimasta kertoo paljon se, että Keski-Suomesta saatiin 1000 ihmistä liikkeelle tähän tapahtumaan. Jyväskylän kaupungista ja kaupunkiseurakunnasta muodostui tärkeitä toiminnan tukijoita jo yhdistyksen alkutaipaleella. Työvoimahallinnon kanssa tehtiin niin ikään aktiivista yhteistyötä alusta lähtien. Kun Keski-Suomen maakuntiin alkoi myöhemmin syntyä myös muita työttömien yhdistyksiä, muutettiin yhdistyksen nimi Jyvässeudun Työttömät ry:ksi. Ihmiset ovat tulleet työttömien toimintaan mukaan hyvin moninaisin tavoin. Sisääntulotavat kertovat paljon siitä, millä tavoin työttömiä on rekrytoitu toimintaan mukaan. Yksi sisääntulotarina kertoo miehestä, joka joutui yhdistyksen johtovastuuseen vahingossa lääkärireissullaan, kun vaimo huomasi sanomalehdestä, että Järjestöjentalolla on työttömille ilmainen hernerokkatarjoilu. Melko hiljattain työttömäksi jäänyt mies lähti hyväuskoisena syömään hernerokkaa ja huomasi yllättäen joutuneensa keskelle työttömien yhdistyksen vuosikokousta. Siinä tuli meille puheenjohtaja, kokouksen vetäjä oli todennut jo hänelle ovelta. Toisaalta yhdistyksen toimintaan on tultu hyvinkin tietoisin motiivein ja suunnitellusti. Niinpä toinen sisääntulotarina kertoo naisesta, joka tuli mukaan kurssitoiminnan kautta ja sai toimintaenergiaa työttömiin kohdistuvasta vähättelystä. Vähättely synnytti halun näyttää, että työttömät pystyvät samoihin asioihin kuin työssä käyvätkin. Vuonna 1993 yhdistys sai ensimmäisen oman toimitilansa Galleria Beckerin piharakennuksesta Seminaarinkadulta, jossa myös ruokalatoiminta käynnistyi. Samassa yhteydessä toimi kaupungin nuorisoverstas, jonka kanssa jaettiin toimitilojen lisäksi puhelin, faksi ja tietokone. Alkuaikana yhdistyksellä oli vain yksi palkattu keittiö- Työttömien hyväksi myyty hernerokka maistui ohikulkijoille. työntekijä. Muut toimijat tekivät työtään vapaaehtoispohjalta. Ruokailijamäärä kehittyi hyvin nopeasti muutamasta hengestä muutamaan kymmeneen, ja kolmesta pienestä huoneesta koostuvat tilat kävivät ahtaiksi. Uutta toimitilaa ryhdyttiin etsimään jo saman vuoden syksynä. Toiminta oli vilkasta ahtaudesta huolimatta. Vuoden 1993 aikana tehtiin aktiivista koulutusyhteistyötä Työväen Sivistysliiton, Kansan Sivistysliiton ja Suomen Punaisen Ristin kanssa. Myös Jyväskylän työväenopiston kanssa virisi monenlaista kädentaitoihin liittyvää harrastusyhteistyötä. Työväenopiston silloinen rehtori otti työttömien toiminnan järjestämisen asiakseen. Raha-automaattiyhdistykseltä saatiin taloudellista tukea, ja työttömät ryhtyivät käymään päiväsaikaan ilmaisilla kädentaitokursseilla, joilla tarjontaa riitti metallitöistä kokkikursseihin. Eurooppalainen marssi työpaikkojen puolesta Rantakievarin kulmilla. Toiminnan perusta oli näin luotu, ja Rantakievariin muuton myötä keväällä 1994 toiminta laajeni ja monipuolistui edelleen. Muuton myötä tilaa tuli tuntuvasti lisää, ja toimitila kasvoi edelleen vuosien mittaan yli 1200 neliöön, kun muitakin kerroksia otettiin käyttöön. Työttömiksi jääneet rakennusalan ammattilaiset remontoivat ennen muuttoa keittiötilat uuteen uskoon. Helloja ja muita kalusteita saatiin lahjoituksina eri tahoilta ja ruokailuastioita pengottiin Rantakievarin vintille jääneistä Keskon tavaroista. Myös Metalli 74:ltä tuli lahjoitustavaraa. Ruokalan lisäksi saatiin nopeasti alulle kutomo, ompelimo, kirpputori, tenavatupa, parturi ja jopa hierojan vastaanotto. Terveydenhoitajan vastaanottokin saatiin aikaan Jytky-projektin tuella. Kävijöiden määrä nousi jo vuoden 1994 aikana noin 150 henkeen päivässä ja kasvoi parina seuraavana vuonna edelleen. Tilat olivat paitsi suuret, jopa hulppeatkin, ja niitä muistellaan sekä haikeina että hilpeinä. Toiminta puhkesi lyhyessä ajassa kukoistukseen. Yhdistyksen arjen täyttivät monenkirjavat tapahtumat, joita riitti kuutamotansseista pilkkikisoihin ja kullanhuuhdonnasta sienifestivaaleihin. Rantakievarin puuhakas henki vaikutti myös siten, että talossa näkivät päivänvalon lukuisat uudet yhdistykset ja osuuskunnat, mm. Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry, Ruokapankki ja Toimihenkilöpörssi (myöhemmin Työsiltana 6 7

5 Kansanedustaja Susanna Huovinen ja ministeri Tarja Filatov sekä JST ry:n toiminnanohjaaja Maini Taskinen ja puheenjohtaja Tuulikki Väliniemi tunnettu). Jyväskylän työttömien tuki ry laitettiin alulle Jyvässeudun Työttömät ry:n sisällä vuonna Rantakievarin purku-uhka oli tiedossa vuosia ja aktiivisesta kamppailusta huolimatta rakennus meni matalaksi syksyllä Uudistuvan Lutakon asuinalueen imagoon ei työttömien yhdistystoiminnan katsottu enää soveltuvan, joten vetoomukset talon säilyttämisen puolesta kaikuivat kuuroille korville. Lähtö Rantakievarista oli kova paikka monille yhdistysaktiiveille ja muutto rinnastui heidän mielessään pitkälti kodin menetykseen. Yhdistyksen toimitilat pienenivät muuton myötä tuntuvasti, mutta suurin pettymys oli kuitenkin uuden toimipaikan osoittautuminen epäkelvoksi. Entisestä Jyväskylän yliopiston biologian laitoksesta remontoitiin kuudella miljoonalla mummonmarkalla järjestötoimijoiden yhteinen Kumppanuustalo, johon oli kohdistunut suuria odotuksia toimijoiden yhteen kokoajana. Rakennuksen kosteusvaurio ja sitä seurannut homeongelma teki suunnitelmat vuosien mittaan tyhjiksi. Kansanruokalatoimintaa kokeiltiin myös eri lähiöissä, joissa se ei kuitenkaan osoittautunut kannattavaksi. Parhaimmillaan yhdistyksellä oli lähiöruokalat Keltinmäessä, Kuokkalassa, Pupuhuhdassa ja Huhtasuolla. Yhdistyksen palkkatuettu työllistämistoiminta kehittyi erityisen vahvasti päivällisaterian, lauantaiaukiolon ja pitopalvelun vuoksi, jotka tarkoittivat käytännössä vuorotyöhön siirtymistä ja lisäsivät paitsi keittiöhenkilökunnan myös vahtimestareiden ja siivoojien tarvetta. Rantakievarin aikaan Jyvässeudun Työttömät ry työllisti vuositasolla parhaimmillaan noin henkilöä, kun vuosien aikana työntekijöitä oli jo noin Myös muissa työllisyyspoliittisissa toimenpiteissä olevien määrät kasvoivat. Kumppanuustalon homeongelman viimein paljastuttua koko laajuudessaan, osa toimitiloista sinetöitiin, ja Palveluosasto eli yhdistyksen hallinnollinen toimisto, kutomo ja ompelimo muuttivat väistötilaan Cygnaeuksenkadulle keväällä Kansanruokala Kellarikievari jäi edelleen Kumppanuustalolle, ja siirtyy sieltä vasta kesällä 2012 Tourulaan muodostuneeseen kansalaistoiminnankeskus Mataraan, jonka naapuritaloon yhdistyksen palveluosasto on muuttanut Cygnaeuksenkadulta jo syksyllä Toiminnan tuloksellisuuden perustelu rahoittajille on ollut aina oma taiteenlajinsa, sillä työllistettyjen elämänlaadun paranemista on vaikea mitata numeerisesti. Mittariksi kelpuutetaan lähinnä avoimille markkinoille työllistettyjen määrä, jonka pienuus on ollut jatkuvana kritiikin kohteena. Tällöin on unohdettu, että työpaikat vaihtuvat pääasiassa jo avoimilla markkinoilla työssä olevien kesken. Palkkatyötä ei yksinkertaisesti riitä kaikille, jolloin pienelläkin tukipätkällä on iso merkitys työttömän ihmisen elämänkaaressa. Toiminnan tie on kaiken kaikkiaan ollut pitkä ja kivinen. Sitä ovat leimanneet varojen puute, lainsäädännön muuttuminen ja yleensä ottaen jatkuvassa muutoksessa eläminen. Työttömät ovat tässä pyörityksessä monesti jääneet taka-alalle ja heistä on tullut yhteiskunnallisessa mielessä välttämätön paha ja työttömyydestä normaali tila, millä on ollut vaikutuksensa ihmisten osallistumishaluun ja mielialaan ylipäänsä. Kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuden poistaminen jättäisi kuitenkin tuhannet ihmiset täysin vaille yhteiskuntaosallisuutta, työtä ja työkykyä ylläpitäviä aktiviteetteja. Tämä on tiivistelmä Satu Kortelaisen kirjoittamista Jyvässeudun Työttömät ry:n muistelmista, jotka julkaistaan kokonaisuudessaan vietettävässä yhdistyksen 20-vuotisjuhlassa. Tervetuloa juhlimaan kanssamme! -Yhdessä olemme enemmän - Eija Tuohimaa, toiminnanjohtaja Kuvat: JST ry kuva-arkisto HYVINVOINTIRYHMÄ Hyvinvointiryhmä kokoontuu torstaisin klo Matarankadun toimipisteessä. Muutoksista ilmoitetaan erikseen. Lisätietoja: Marja Kortesalmi p , marja.kortesalmi@jstry.fi KIRJALLISUUSPIIRI UUDET RYHMÄT! Painonhallintaryhmä Oletko tyytymätön painoosi? Onko ruokavaliossasi korjaamista? Haluatko löytää uusia, terveellisiä ruoka-ohjeita? Ryhmä on avoin kaikille. Kokoonnumme kaksi kertaa kuukaudessa osoitteessa Matarankatu 4. Seuraava kokoontuminen on maanantaina klo kokoushuone Kanervassa. Ryhmä kokoontuu Matarankadun toimipisteessä noin kaksi kertaa kuukaudessa. Lisätietoja: p , toimisto2@jstry.fi Harrasteryhmät Harrasteryhmiin voi liittyä milloin tahansa ja kuka tahansa. Osallistuminen on pääasiassa maksutonta (vain joihinkin tapahtumiin saattaa joutua maksamaan sisäänpääsymaksun). KIEVARIN KÖÖRI TarinaTupa Luodaan yhdessä elämänkokemusta jakava, yhteisöllisyyttä lisäävä, ryhmäläisiä osallistava ja voimaannuttava keskusteluryhmä. Tehdään yhdessä säännöt ja toimintatavat niin, että ryhmään on mukava tulla ja siellä on hyvä olla. Kokoonnumme kerran kuukaudessa osoitteessa Matarankatu 4. Ensimmäinen kokoontumiskerta on tiistaina klo Ryhmä on avoin kaikille. Ei ennakkoilmoittautumista. Kööri harjoittelee maanantaisin klo Matarankatu 6:ssa. Esiintymistilaukset: Erkki Autio, p Pirjo-Liisa Junttila, p Harrasteryhmien toiminnasta tiedotetaan ilmoitustauluilla ja Internetsivuillamme. Seuraa ilmoittelua! 8 9

6 Eivät ole tuulesta temmattuja puheet Tarjan iloisesta ja lämpimästä persoonasta ja innostuneesta otteesta työhönsä. Kun kerron, että on tarkoitus tuoda esille Wire-liikuntaryhmien ohjaajaa, neuvojaa ja opastajaa eli häntä itseään, Tarjan vaatimattomuus ja nöyryys tulevat esille. Lämmittelemme siis ensin puhumalla Wire-liikunnasta ja huomaa heti, että se on Tarjan intohimon kohde. Harvoin näkee niin työhönsä paneutunutta, avointa ja positiivista energiaa uhkuvaa ihmistä. WIRE-sana tuli jäädäkseen. Sehän tarkoittaa Verkostosta Voimaa Inhimillisiin ratkaisuihin Elämässä vuoden alusta yksi huoli poistui, kun minut ja työttömien liikuntaryhmät vakinaistettiin kaupungin liikuntapalveluihin. Kaupungin liikunta- ja kulttuuripalvelut tulevat yhdistymään 2013 Kulttuuri- ja Elämänlaatu- otsikon alle. Uutena ja toisena MONITOIMIOHJAAJA Tarja Oksanen Paavo Pesusieni -hahmot Tarjan työpöydällä muistuttavat häntä ilon irtiottamisesta arjen keskellä ja toisten huomioimisen ja auttamisen tärkeydestä. vastuualueenani vuodesta 2008 alkaen ovat olleet tarpeelliset asiakaskyselyt sekä mielenterveyskuntoutujien Mieli Virkeäksi- liikuntaryhmien organisointi. Wire- vakioviikkoliikuntaryhmien lisäksi on edelleen asiakaskyselyissä toivottu kokemusliikuntaa. Siinä pääsee kokeilemaan aivan uusia liikuntalajeja, esim. keilausta ja vesivoimistelua. Sitä mukaa kun saan koulutuksen uuteen lajiin,kuten steppilauta- ja kahvakuulaharjoittelu, tuon ne mukaan ryhmiin. Työttömien terveystarkastukset ovat myös juurtuneet käyttöön terveysasemien terveydenhoitajien vastaanotoille, ja se on erityisen hyvä asia, Tarja kertoo. Kajaanista kotoisin oleva liikunnallinen Tarja meni aikoinaan lukioon, kun ei tiennyt, mitä haluaa. Pikkusiskonsa kanssa Tarja innostui kuntohoitajakoulutuksesta. Sisko pääsi sisään, ja Tarjalla jäi pisteen päähän. Hän meni talouskouluun. Sen jälkeen olikin kuntohoitajaksi opiskelu ja siirtyminen työelämään Kajaanin terveyskeskukseen monipuolisiin töihin. Neurologia alkoi kiinnostaa Tarjaa, ja hän haki opiskelemaan Ouluun 1988 yo-pohjaiseen lääkintävoimistelija- koulutukseen eli jumppariksi. Tarja valmistui 1991 laman aikana, muutti Keski-Suomeen ja pääsi töihin yksityiselle kuntoutuslaitokselle Jämsänkoskelle. Sotainvalidien sairaskoti tuli myös tutuksi ja oli hyvin opettavainen työpaikka. Sain kolme poikaa ja olin välillä töissä, ja tietysti mietitytti, miten ammattitaidon käy, kun ei ole mukana työelämässä. Pätkätyöllisyys ja työttömyys tulivat tutuksi. Siitä olen tyytyväinen, että olen saanut työskennellä niin valtio-, kunta- kuin yksityissektorilla ja saanut monipuolista sekä arvokasta työkokemusta. Se, miten Tarja tuli Wire-toimintaan mukaan, kertoo unelmien toteutumisen mahdollisuudesta ja myönteisen ajattelun voimasta ja toiveikkuuden säilyttämisestä vaikeinakin aikoina. Minulle soitettiin Wire-projektista ja kiinnostuin valtavasti asiasta, koska olin ehtinyt olla silloin yli puoli vuotta työttömänä hoitovapaan jälkeen. Kun soitto tuli, Wire-projekti oli ollut käynnissä puoli vuotta syksyllä Minulta kysyttiin, olisinko kiinnostunut työstä hankkeen parissa. Innostuin jo puhelimessa aivan valtavasti. Tunsin, että tässä on se haaste, joka vastaa arvojani ja on merkityksellistä työtä. Koin, että minulla on annettavaa itsekin työttömyyden kokeneena. Hankkeen jatku- misen kannalta oli tärkeää, että suoritin työterveyshuollon moniammatillisen erikoistumiskoulutuksen ja olen nyt työfysioterapeutti ja työskentelen erityisliikunnanohjaajana Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluissa työttömien työnhakijoiden Wire-liikuntaryhmien vastuuohjaajana. Edelleen Tarja kertoo: Ennaltaehkäisevä työ on tullut minulle tärkeäksi. Siirtyminen varsinaisesta hoitotyöstä ohjaamiseen ja neuvontaan on juuri Tiina Nyman, 47, on kahden aikuisen lapsen äiti ja yhden lapsenlapsen isoäiti eli Mamu. Tiina vaihtoi IT-alalta ihmisläheisempään ammattiin. Ennen Wire-toimintaa Tiina ei ollut harrastanut minkaanlaista liikuntaa. Hoikkana hän ajatteli, ettei tarvitse kuntoilla. Lisäksi muistot koululiikunnasta ja pakkohiihdosta olivat vieneet kiinnostuksen liikuntaan. Vuonna 2002 Tiina osallistui Wireenglantia asiakaspalveluun kurssille, 2003 Wire-aktiivijaksolle sekä kuntoutusjaksolle. Kuntoutusjaksosta oli hyötyä selkävaivoihini, jotka olivat vaivanneet pitkään ulkotöissä selkä meni uudelleen huonoon kuntoon, mutta Wire-liikuntaryhmien avulla sain selkäni siedettävään kuntoon keväällä Tiina on osallistunut Wire-liikuntaryhmiin aina kun on ollut mahdollista eli ollessaan työttömänä aika ajoittain. Vaihtelunhaluinen Tiina on osallistunut mm. kuntosalitreenaamiseen, vesijumppaan, kuntojumppaan ja keilaukseen. Oli helppo tulla mukaan liikuntaryhmiin, kun kynnys oli matala eikä tarvinnut olla muotikuteissa. Kun huomasin, KOKEMUSLIIKKUJA Tiina Nyman Aktiivinen ja iloinen Wire-liikuntaharrastaja. miten huonossa kunnossa olin, lopetin tupakanpolton. Siitä sitten pikkuhiljaa kunto alkoi kohota ja oli kiva huomata jaksavansa paremmin tehdä töitäkin. Työhaastattelussa minusta tuntui hyvältä kertoa työnantajalle olleeni aktiivinen työttömyysjaksoina; sitä työnantajat arvostaa. Tiina pitää erittäin tärkeänä että Wire-liikuntaryhmätoimintaa on jatkossakin tarjolla ilmaiseksi työttömille. Ryhmien vertaistuki ja niissä tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus on myös iso tekijä monelle ryhmäläiselle. Tarja on ihana ilopilleri, joka tuo sopivas- sitä, mitä haluankin tehdä. Tunnistan heikkouteni ja koulutuksen avulla pyrin kehittämään itseäni ja osaamistani. Koulutus tuo lisää virikkeitä työhön. Wire-liikuntaryhmien ikäjakauma on suuri, mutta nuorten osuus on kuitenkin pieni. Se on hyvä asia Tarjan mielestä, sillä on hyvä, että nuoret ovat erityiskohteena työllistämisessä. Miesten osuus ryhmissä on noussut johtuen suurten yritysten irtisanomisista Keski-Suomen alueella. Asiakaspalautteen mukaan liikuntaryhmien lajit ovat olleet suosittuja, ja ne on koettu hyviksi ja monipuolisiksi. Lisäksi ryhmäläiset pitivät tärkeänä sitä että ohjelmarunko pysyy samana. Tarja toivottaa kaikki työttömät rohkeasti Wire-liikunnan pariin. Fyysisen kunnon lisääntymisen lisäksi tulee lisämausteena myös sosiaalisen ja psyykkisen hyvänolon lisääntymistä. Teksti ja kuva: Marja Kortesalmi ti uusia liikuntamuotoja iloksemme ja hyödyksemme. Teksti ja kuva: Marja Kortesalmi 10 11

7 AKTIIVINEN Wire-liikkuja Irjan reipas ja ryhdikäs olemus innostaa muitakin liikkumaan. 61-vuotias Irja Yksjärvi on löytänyt Wire-liikunnan avulla omat lempiliikuntalajinsa. Työssä ollessa ei juurikaan jaksanut harrastaa liikuntaa. Sitten kun jäin työttömäksi pitkän työputken jälkeen, kuulin kaverilta Wire-liikunnasta ja soitin Tarja Oksaselle. Hän sai houkuteltua minut mukaan, mikä olikin aivan loistojuttu. Irja on ollut mukana kolme vuotta kuntojumpassa ja kaksi vuotta vesijumpassa. Kuntojumppa on kokonaisvaltaista ja siksi tehokasta, eikä siinä tarvitse osata askelkuvioita. Irjan mielestä se on monelle ja etenkin keski-ikäiselle tärkeä asia; silloin voi rennommin vain keskittyä itse asiaan. Olen mielestäni ikäisekseni keskimääräistä paremmassa kunnossa. Kävelen paljon. Teemapäivät ovat olleet innostavia ja hyödyllisiä piristysruiskeita muun toiminnan lomassa. Irjan mielestä Wire:n erityisliikunnanohjaaja Tarja Oksanen on ihminen oikealla paikallaan. Tarja on innostava ja kannustava sekä hyvä esimerkki liikkuvasta ihmisestä. Hän elää niin kuin opettaa. Toivon, että Tarja pysyy mukana vaikka ryhmäläiset vaihtuvat. Se luo hyvältä tuntuvaa turvallisuutta alati muuttuvassa maailmassa. Irja kertoo, että lämmittää mieltä, kun ryhmässä kysellään perään, missä on ollut, jos on jäänyt kerta väliin. Samassa tilanteessa olevien kanssa puhutaan samaa kieltä ja muutoinkin juttua riittää laidasta laitaan. Vaikka kesätauko on paikallaan, Irja sanoo odottavansa tulevan syksyn liikuntaryhmiä innoissaan. Teksti ja kuva: Marja Kortesalmi - työkykyä ylläpitävää liikuntaa työttömille työnhakijoille MAANANTAI Ryhmä Paikka Alkamisajankohta 11:15 12:45 Kuntojumppa Kilpajäähallin liikuntasali, Rautpohjankatu 10 Vko 36 TIISTAI 10:00 12:00 Kuntosali (ohjattu) 12:00 13:00 Venyttely ja rentoutus 11:30 13:00 Omatoiminen Sählyryhmä Wire työttömien työnhakijoiden liikuntaryhmiin ilmoittaudutaan paikan päällä. Ryhmät ovat maksuttomia työttömille ja ryhmiin voi ilmoittautua koko syyskauden. Poikkeuksena ennakkoilmoittautuminen *Vesivoimisteluun muiden Wire liikuntaryhmien yhteydessä, maksu Wellamo 2 /kerta. Kuntopiiri kello joka kuukauden ensimmäinen torstai Kuokkalan Graniitissa. Lisätietoa: Tarja Oksanen Erityisliikunnanohjaaja Tarja.L.Oksanen@jkl.fi Puhelin (014) / Jyväskylän kaupunki Kuntoportti 3, Jyväskylä Kuokkalan Graniitti kuntosali Vko 36 Pohjanlahdentie 12 Kuokkalan Graniitti painisali, Vko 36 Kuokkalan Graniitti sählykaukalo KESKIVIIKKO 13:30 15:00 Kuntojumppa Kilpajäähallin liikuntasali, Rautpohjankatu 10 TORSTAI 10:00 12:00 Kuntosali (ohjattu) Kuokkalan Graniitti kuntosali Pohjanlahdentie 12 Vko 36 Vko 36 Vko 36 12:00 12:30 Venyttely Kuokkalan Graniitti painisali Vko 36 PERJANTAI 09:30 10:15 *Vesivoimistelu Wellamo, Vaajakoski uimahalli* Vko 36 maksu 2 /kerta Savonmäentie 7 12:30 14:00 Omatoiminen Sulkapallo Monitoimitalo palloilusali / kenttä 3 Kuntoportti 3 Vko

8 OIVA2 - Projekti Harrasteryhmät Edelleensijoittaminen Ryhmä kokoontuu Matarankadun toimipisteessä noin kaksi kertaa kuukaudessa. Yhteystiedot: Lisätietoja: Projektin vetäjä Kaija p. Suuronen , toimisto2@jstry.fi P kaija.suuronen@jstry.fi Työn ja osaavan tekijän kohtauspaikka Kouluttaminen OIVA2 -projekti OIVA2 -projekti järjestää Harrasteryhmiin edelleensijoittaa voi liittyä milloin tahansa työttömiä ja kuka tahansa. ja Osallistuminen ostaa lyhytkestoisia on pääasiassa maksutonta (vain työnhakijoita joihinkin tapahtumiin yrityksiin saattaa ja joutua maksamaan koulutuksia sisäänpääsymaksun). asiakkailleen. yksityistalouksiin HYVINVOINTIRYHMÄ Jyväskylässä. KIEVARIN KÖÖRI Hyvinvointiryhmä kokoontuu torstaisin klo Kööri harjoittelee maanantaisin klo Matarankadun toimipisteessä. Muutoksista ilmoitetaan erikseen. Tutustu netissä: Matarankatu 6:ssa. Esiintymistilaukset: Lisätietoja: Marja Kortesalmi Erkki Autio, p p , marja.kortesalmi@jstry.fi Pirjo-Liisa Junttila, p KIRJALLISUUSPIIRI Harrasteryhmien toiminnasta tiedotetaan ilmoitustauluilla ja Internetsivuillamme. Seuraa ilmoittelua! Yhdistys työllistää pitkäaikaistyöttömiä tukirahoilla puolesta vuodesta yhteen vuoteen, esim. keittiötöihin, vahtimestareiksi, siivoojiksi, toimistotöihin ja kudonnan- ja ompelunohjaukseen. Lisäksi yhdistys tarjoaa mahdollisuuden harjoitteluun, työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan. Jokikievariin tarvitaan palkkatukeen oikeutettuja ruokapalvelutyöntekijöitä, kokkeja ja leipuri. Lisätietoja työtehtävistä: Pääemäntä Pirjo-Liisa Junttila pirjoliisa.junttila@jstry.fi JST ry työllistää Työllistyminen on mahdollista TE-toimiston, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelun sekä työvoiman palvelukeskuksen (TYP) kautta. Työttömät työnhakijat voivat myös itse ottaa yhteyttä suoraan osastojen esimiehiin. AVOIMET TYÖPAIKAT Palveluosastolle haetaan palkkatukeen oikeutettua tiedottajaa/toimistotyöntekijää. Lisätietoja työtehtävistä: Palveluosaston esimies Tuija Öystilä tuija.oystila@jstry.fi Osaajasta yrittäjäksi TeMo-projektin avulla TeMo-projekti on Sovatek-säätiön Töihin!-palvelun kehittämishanke, jonka tarkoituksena on rakentaa uusi työllisyyttä edistävä, matalan kynnyksen yrittäjyysvalmennuksen palvelumalli. Valmennus on tarkoitettu yritystoiminnasta kiinnostuneille työttömille työnhakijoille, joilla on kiinnostusta ja edellytykset toimia yrittäjänä. Voit varata ajan vapaamuotoiseen keskusteluun yksilövalmentajan kanssa. Valmennuksessa käsittelemme asioita sinun tarpeesi mukaan. Tule rohkeasti juttelemaan, jos yrittäjyyden tai osuustoiminnan mahdollisuus on käynyt mielessäsi. Yrittäjyyteen voi oppia, jos on halua ja tahtoa kehittää omaa osaamistaan. Yrittäjyyttä suunnittelevan on hyvä asennoitua hakemaan tietoa, olemaan aktiivinen ja kiinnostunut oman osaamisen suunnasta ja ajan ilmiöistä. Mikäli sinulla on alustava liiketoimintasuunnitelma rakenteilla, voit saada ohjausta ja neuvontaa sen edistämiseen sekä yritysidean täsmentämiseen ja kehittämiseen. Yrittäjyyden mahdollisuutta on hyvä miettiä osana työnhakua. Valmennuksen puitteissa voit liittyä työosuuskuntaan tai perustaa oman yrityksen tuetusti. Kun kartoitamme yhdessä tavoitteitasi ja osaamistasi, voi kirkastua ajatus myös siitä ettei yrittäjyys ole suunta, johon haluat kulkea. Yhteistyötahojamme ovat mm. Jyväskylän TE-toimisto sekä Yrityspalvelukeskus Luotsi. Toiminta-alueenamme on Keski-Suomi, Jyväskylän seutukunta, Hankasalmi, Laukaa, Petäjävesi, Uurainen, Muurame ja Toivakka. TeMo-projekti on saanut Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta osarahoitusta Euroopan Sosiaalirahastosta. Projektityöntekijät: Projektipäällikkö: Anu Laasanen, puh , anu.laasanen@sovatek.fi Yksilövalmentaja: Ilona Ukkonen, puh , ilona.ukkonen@sovatek.fi JYVÄSKYLÄN UUSIOTUOTE RY PUUTYÖPAJA POLKUPYÖRÄKORJAAMO Polkupyöräkorjaamossa korjataan ja huolletaan polkupyöriä. Myytävänä myös kunnostettuja polkupyöriä sekä jonkin verran kierrätysosia. Otamme vastaan hylättyjä polkupyöriä, myös noutokuljetus. Puutyöpajassa kunnostetaan ja entisöidään huonekaluja, ovia ja ikkunoita, sekä teemme asiakkaan toivomusten mukaisia tilaustöitä. Avoimista työpaikoistamme ilmoitellaan myös nettisivuillamme JYVÄSKYLÄN UUSIOTUOTE RY Vapaudenkatu 8, Avoinna: Ma-To , Pe POLKUPYÖRÄKORJAAMO / Matti Ihalainen PUUTYÖPAJA / Raimo Saunanen / Matti Ihalainen 14 15

9 Jokikievari AVOINNA: ma pe la ATERIOIDEN HINNAT Varsinaiset jäsenet Kannatusjäsenet Matarankatu Aamiainen 8 10 Lounas Päivällinen Kahvia ja ruokaa on saatavilla ma-pe klo 20 asti. Muut asiakkaat vuotiaat Alle 4-vuotiaat Aamiainen 3,00 3,00 3,00 2,00 ilmainen Ruoka-annos 4,00 6,00 8,00 3,00 ilmainen Salaattilautanen 3,00 3,00 3,00 3,00 ilmainen Kahvi 0,90 1,10 0,90 1,10 0,90 1,10 Jäsenkortti esitettävä! Jäseneksi voit liittyä toimistoissamme Pääemäntä Matarankatu Pirjo-Liisa 4:ssä Junttila tai 6:ssa. Varsinaiseksi jäseneksi voivat liittyä työttömät työnhakijat, lomautetut 4476 työttömyyskorvausta saavat, työttömänä koulutuksessa olevat, pirjoliisa.junttila@jstry.fi työttömyyseläkeläiset ja tukityöllistetyt. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu on 5 / Pääemännän vuosi. assistentti Muut henkilöt voivat liittyä kannatusjäseniksi. Kannatusjäsenen jäsenmaksu on 12 / vuosi. Pitopalveluhinnasto 2012 Leivonnaiset Täytekakut Pakkaus...1,50. 3.munan,.n henkilölle...17,50. 4.munan,.n..10.henkilölle... 19,50. 6.munan,.n henkilölle...24,50. 8.munan,.n henkilölle... 33,00. - gluteeniton ja laktoositon lisä edellisiin...3, munan,.n henkilölle... 40, munan,.n henkilölle... 45, munan,.n henkilölle... 50, munan,.n henkilölle... 55,00. - gluteeniton ja laktoositon lisä edellisiin...5, munan,.n..50.henkilölle... 85,00. - gluteeniton ja laktoositon lisä edelliseen...7,00. Hääkakku.n..60.henkilölle...130,00. Muut leivonnaiset Itävaltalainen.suklaakakku/juustokakku...25,00. Hyytelökakut... 23,00. Kahvikakut...10,00..13,00. /kpl Toscakakku/mokkaleivos.-.pieni/iso...18,00../.32,00. /pelti Marjapiiras.-.pieni/iso...13,00../.22,00. /pelti Pullapitko...8,00. /kg Pullakranssi... 10,00. /kg Pullakranssi,.täytetty... 12,00. /kg Pikkupullat...0, ,90. /kpl Pikkuleivät...20,00..22,00. /kg Kääretortut...8,00..10,00. /kpl Suolaiset.piiraat... alk..30,00. /pelti Voileipäkakku....30,00. /kg Pasteijat,.liha/riisi/muna...1,00. /kpl Tuulihatut...0,80. /kpl Tuulihatut,.täytetyt...1,00. /kpl Sarvet...0,70. /kpl Täytetyt.sarvet.-.pienet/isot...0,90./.2,80. /kpl Sämpylät... 0,30..0,50. /kpl Sämpylät,.täytetyt... 1,50..2,50. /kpl Karjalanpiirakat...0,80. /kpl Karjalanpiirakat,.päällystetyt...2,00. /kpl Karjalanpiirakat,.kylmäsavulohi...2,50. /kpl Leivonnaisten ja ruokien hintoihin sisältyy alv 13%, astiavuokraan ja palvelumaksuun alv 23%. Jäsenille pitopalveluhinnoista -10 % Asiakkaan toivomuksesta valmistamme myös muita ruokia ja leivonnaisia. Cocktailpiirakat...0,40. /kpl Cocktailpiirakat,.päällystetyt...0,80. /kpl Cocktailpiirakat,.kylmäsavulohi...1,00. /kpl Ruoat Juusto-/kinkkuvoileipä...1,80. /kpl Meetwurstivoileipä...2,00. /kpl Lohi-/sillivoileipä...2,50. /kpl Pizzapelti.+.salaatti.ja.kastike... (20,00. ).22,00. /pelti Kiusaukset...6,00. /hlö Poro-,.lohi-.ja.broilerikiusaus...8,00. /hlö - Kiusausannoksiin sisältyy salaatti ja kastike, patonki/sämpylä ja levite Laatikot.+.salaatti.ja.kastike... 5,00..8,00. /hlö Lasagne.+.salaatti.ja.kastike...7,00. /hlö Lohi-/lihakeitto...7,00. /litra Muut.keitot...5,00. /litra Lihapullat.sika-nautajauhelihasta...8,00. /kg Lihapullat.nautajauhelihasta...9,00. /kg Ruokaisa.salaatti... 4,00..7,00. /hlö Salaattiateriaan sisältyy patonki/sämpylä ja levite Vihreä.salaatti...3,00. /hlö Salaattiateriaan sisältyy patonki/sämpylä ja levite Astiavuokrat Ruokaserviisi...0,50. /setti Iso lautanen + veitsi ja haarukka + leipälautanen Leipälautanen.tai.juomalasi...0,20. /kpl Kahviserviisi...0,50. /setti Kuppi + lusikka + asetti + kakkulautanen Pöytäliina... 5,00..6,00. /kpl PALVELUMAKSU... 45,00. /h Tilaaminen: Leivonnaiset.ja.pitopalvelu.tilataan.suoraan. pääemäntä.pirjo-liisa.junttilalta.tai. apuemännältä..leivonnaiset.myös.suoraan. leipureiltamme.. Pääemäntä.Pirjo-Liisa.Junttila. puh Pääemännän.assistentti. puh Apuemäntä./.Leipurit puh Jokikievari. Matarankatu Jyväskylä 16 17

10 HANNU KORHONEN; vapaaehtoistyöntekijä Hannu on 64 vuotias ja jäänyt eläkkeelle vajaa vuosi sitten. Hän työskenteli virkamiehenä metsäalan virastossa ja aikansa haaveiltuaan yrittäjyydestä sanoutui irti ja perusti veljensä kanssa isännöitsijäpalveluyrityksen. Hannulla ja Helena vaimolla on neljä lastenlasta mutta silti heiltä liikenee aikaa vapaaehtoistyöhön. Meidän molempien isät eivät eläneet kovin vanhoiksi. Hoidin vanhaa äitiäni lähes omaishoitajana ja hän sai asua sen ansiosta omassa kodissaan 90-vuotiaaksi asti. Sekä isännöitsijän työssä että oman äidin hoitamisessa kuin myös vapaaehtoistyössä tarvitaan palvelualttiutta ja kuuntelemisen kykyä, empaattista asennetta ja kykyä asettua samalle tasolle. Mietimme nyt vaimoni kanssa tapaa, jolla haluamme kohdata vapaaehtoistyössä toisia ihmisiä. Hannu ja Helena osallistuivat Ilolla ei ole ikää -tapahtumaan, joka oli suunnattu ikääntyville. Siellä oli SPR:n osasto, jossa kerrottiin vapaaehtoistyöstä. Hannu ja Helena eivät kuitenkaan päässeet varsinaiseen koulutukseen. Lehdestä Hannu luki Vaparin ilmoituksen, jossa etsittiin erityisesti miespuolisia vapaaehtoistyöntekijöitä. Hannu ja Helena menivät tilaisuuteen, jossa Vaparin Sari Välimäki kertoi, mitä on vapaaehtoistyö ja missä sitä tarvitaan. Menimme ainoina vapaaehtoistyöntekijöinä ensimmäistä kertaa Palokan Luhtiseen. Meidät otettiin heti lämpimästi vastaan. Itsellä oli hieman epävarma olo, että mitäs nyt pitäisi tehdä. Koska ohjelman runko oli jo sovittu, toimimme spontaanisti avustaen ja keskustellen. Kokeneemman vapaaehtoisen mukana olo olisi ollut suotavaa. Toisella kerralla minulla oli kitara mukana, musiikki lähentää ja viihdyttää ihmisiä. Yksi vanha mies sai vakavan sairauskohtauksen ja olin varma, että se on nyt menoa. Mutta nopean ja tehokkaan hoidon ansiosta vanha herra saapui sairaalasta päästyään seuraamme vielä syömään. Oli helpottavaa nähdä hänet vielä jaloillaan. K e s k u s t e - lemme vapaaehtoisen ens i a p u t a i t o j e n tarpeellisuudesta silloin kun ollaan tekemisissä erityisesti vanhusväestön kanssa. Tokihan ensiaputaidot kuuluvat jo kansalaistaitoihin. Olen päätynyt siihen, että haluan kohdata yhden ihmisen kerrallaan ja vaikka ulkoiluttaa häntä tai lukea hänelle. Haluan luoda henkilökohtaisen vuorovaikutustilanteen, jossa molemmat tulevat nähdyksi ja kuulluksi. On ollut hieman yllättävääkin huomata, miten erilaisia yksilöitä vanhusväestössä on.. johonkin on tosi vaikea saada kontaktia, mutta tekemisen kautta hän saattaa avautua. Toinen saattaa hyvinkin avoimesti kertoa asioistaan ja elämästään heti tutustuttua. Hannun mielestä vanhojen ihmisten kanssa olisi tärkeää askarrella ja tehdä sellaisia asioita, joista heillä on kokemusta ja osaamista, kuten esim. vastanteko tai jokin muu katoamassa oleva käsityötaito. Nuoruudessa tai aikuisiällä opittu taito, joka on unohtunut, saattaa innostaa vanhuksen uudelleen aktiiviseksi osallistujaksi. Jakamisen ja onnistumisen kokeminen on myös kaikille tärkeää. Vapaaehtoisten kokemuksia kuunnelleena voi Helenan sanoja lainaten todellakin todeta: PIENI APU SUU- RI ILO. Teksti ja kuva: Marja Kortesalmi Sinustako vapaaehtoinen? Vapaaehtoiseksi ryhtymiseen riittää oman elämänkokemuksen tuomat tiedot ja taidot. Iällä ja sukupuolella ei ole väliä. Tärkeintä on läsnäolosi sekä toisten ihmisten kohtaaminen sellaisena kuin sinä olet. Toimii kuin harrastus. Auttamisen halu ja hyödyksi oleminen saavat useat lähtemään vapaaehtoiseksi. Vapaaehtoisena saat uutta sisältöä elämään sekä uusia ystäviä. Vapaaehtoistoiminta on kuin harrastus, jota teet silloin kuin se sinulle parhaiten sopii. Jokaiselle jotakin Voit valita useista tehtävistä juuri sinulle sopivan ja eniten kiinnostavan tavan osallistua ja vaikuttaa vapaaehtoistoiminnan kautta. Mukaan toimintaan Jos vapaaehtoistoiminta kiinnostaa, ota yhteyttä Vapariin. Vaparin yhteystiedot: Palvelusihteeri, puh leila.k.koskinen@jkl.fi Koordinaattori, puh sari.valimaki@jkl.fi VAPAAEHTOISTOIMINNAN INFOT Joka kuukauden viimeinen tiistai (pois lukien joulukuu) kello osoitteessa Matarankatu 6. lokakuu 30. pv marraskuu 27. pv tammikuu 29. pv helmikuu 26. pv maaliskuu 26. pv huhtikuu 30. pv toukokuu 28. pv Infoon ei tarvitse ilmoittautua ja se on maksuton

11 Jokikievari Matarankatu 6 Pääemäntä Pirjo-Liisa Junttila pirjoliisa.junttila@jstry.fi Pääemännän assistentti Toimisto toimisto@jstry.fi Matarankatu 4 Toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa eija.tuohimaa@jstry.fi Palveluosaston esimies Tuija Öystilä tuija.oystila@jstry.fi Toimisto toimisto2@jstry.fi Työnsuunnittelija Pia Kervinen pia.kervinen@jstry.fi OIVA-projekti Projektin vetäjä, Kaija Suuronen kaija.suuronen@jstry.fi