1.4. Kulttuurien välisen oppimisen haasteita monikulttuurisissa työyhteisöissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.4. Kulttuurien välisen oppimisen haasteita monikulttuurisissa työyhteisöissä"

Transkriptio

1 1.4. Kulttuurien välisen oppimisen haasteita monikulttuurisissa työyhteisöissä Pirkko Pitkänen, professori, kasvatustiede, Tampereen yliopisto Maahanmuuton kasvu, yhdessä talouden ja tuotannon kansainvälistymisen kanssa, haastaa työyhteisöt ja koulutusorganisaatiot panostamaan kulttuurien välisen työn valmiuksien kehittämiseen. Kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntyminen työyhteisöissä tuo esiin monia uusia koulutustarpeita ja kulttuurien välisen oppimisen haasteita. Kansallisesti, etnisesti ja kulttuurisesti monimuotoisten työpaikkojen arjessa kohtaavat paitsi erilaiset ihmiset myös erilaiset toimintakulttuurit. Yhteisen kielen puute, erilaiset työn tekemisen tavat ja maailmankatsomukselliset erot voivat aiheuttaa kitkaa päivittäisessä työnteossa. Tässä artikkelissa tarkastellaan monikulttuurisen henkilöstön kokemuksia julkisen ja yksityisen sektorin työssä. Tavoitteena on selvittää, millaisia oppimishaasteita uusi tilanne tuo työyhteisöille. Monimuotoistuvien työyhteisöjen arkea tarkastellaan paitsi viranomaistyön myös Itä Suomessa sijaitsevien yritysten näkökulmasta. Artikkelissa kuvataan, millaisia kokemuksia yrityksillä on kulttuurien välisestä työstä ja millaisia arvioita julkishallinnon edustajat kulttuurien välisestä oppimisesta esittävät. Taustaa Suomi on perinteisesti ollut maa, josta on lähdetty milloin Amerikkaan, milloin Ruotsiin tai muualle. Tilanne on kuitenkin muuttunut viime vuosikymmeninä, sillä 1990 luvun alun jälkeen maahan muuttavien määrä on lisääntynyt Suomessa suhteellisen nopeasti. Kun Suomessa asuvien ulkomaalaisten lukumäärä oli 1970 luvun puolivälissä noin , määrä oli vuoden 2006 lopussa jo lähes ( / ). Erityisen nopeaa kasvu on ollut pääkaupunkiseudulla, missä tällä hetkellä asuu yli puolet Suomen ulkomaalaisväestöstä. Silti ulkomaalaistaustaisten määrä on Suomessa edelleen sekä suhteellisesti että absoluuttisesti EU maiden alhaisimpia: vain noin 2,5 prosenttia väestöstä on jonkin toisen maan kansalaisia. 42

2 Suurin osa Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista on tullut maahan muista syistä kuin työvoimansa tarpeen vuoksi. Tavanomaisimmat syyt ovat perhesiteet Suomeen, kuten suomalaisten puolisoiden ja muiden perheenjäsenten tapauksessa. Työn vuoksi Suomeen tulleita on vain noin kymmenesosa kaikista muuttajista; noin kuudenneksella muuton syynä on pakolaisuus tai suojelun tarve, ja joka kymmenes on tullut maahan paluumuuttajan statuksella. Kuluvan vuosikymmenen aikana ulkomaalaistaustaisen työvoiman määrä on kuitenkin lisääntynyt. Erityisen selvää kasvu on ollut Helsingin seudulla, mutta erilaisten kulttuurien rinnakkaiselo näkyy työyhteisöissä enenevästi myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. (Forsander, Raunio, Salmenhaara & Helander 2004; Lepola 2000: 375; Pitkänen & Atjonen 2002.) Näihin päiviin saakka työperusteinen muutto Suomeen on ollut pääosin markkinaohjautunutta, yritykset ovat hankkineet työntekijöitä ulkomailta tai työntekijät hankkineet itse töitä Suomesta. Viime vuosina myös julkiselta vallalta on kuitenkin kaivattu aktiivisia toimia ulkomaalaisten työntekijöiden saamiseksi maahan. Taustalla on huoli ikärakenteen muutosten aiheuttamasta huoltosuhderasituksesta ja työvoiman määrän vähenemisestä. (Forsander ym. 2004; Lepola 2000: 375; Pitkänen & Atjonen 2002.) Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana Suomen maahanmuuttopolitiikan linjauksia muutettiinkin työperusteisen maahanmuuton edistämisen suuntaan (Hallituksen esitys maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi 2006). Aktiivinen maahanmuuttopolitiikka on meidän oloissamme uutta, sillä perinteisesti ulkomaalaisten asettuminen Suomeen on ollut monin tavoin rajoitettua. Samoin maahanmuutto ja työvoimapolitiikan yhdistäminen on uutta ja vaatii viranomaisilta kokonaisvaltaista vastuunottoa työperusteisten muuttajien integroitumisesta Suomen yhteiskunta ja työelämään. (Ks. myös Hallituksen maahanmuutto ja pakolaispoliittinen ohjelma 1997.) Kulttuurienvälisen työn haasteita Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen kysymykset ilmenevät monikulttuurisen työyhteisön arjessa monin tavoin; paitsi arkipäivän käytäntöjen myös arvojen ja normien tasolla (Trompenaars 1995: 21 28). Erilaisten ajatus ja toimintatapojen ja näkemysten kohtaamisesta syntyvä jännite voi yhtäältä toimia virikkeenä työn kehittämiselle ja erilaisille innovaatioprosesseille, toisaalta se voi aiheuttaa hankausta päivittäisessä yhteistyössä. (Forsander ym. 2004: 27). Jotta kulttuurienvälisiin kitkatekijöihin voidaan puuttua ja kääntää ne kulttuurisen oppimisen prosesseiksi, on tärkeää tietää, millaisissa kysymyksissä hankauksia ilmenee. Vuosina kartoitimme itäsuomalaisten yritysten henkilöstöjohdon kokemuksia ja käsityksiä ulkomaalaistaustaisesta henkilöstöstä 1. Lisäksi selvitettiin, miten erilaiset et 1 Tutkimuksessa Kulttuurien välinen työ itäsuomalaisissa yrityksissä haastateltiin kymmenen yrityksen henkilöstöjohtoa, ulkomaista syntyperää olevia työntekijöitä sekä heidän suomalaistaustaisia kollegojaan. Työsuojelurahaston ja Suomen Akatemian (LEARN tutkimusohjelma) rahoittama tutkimus oli osa laajempaa tutkimushanketta Learning intercultural competency in the workplace, joka toteutettiin yhteistyössä Tampereen, Joensuun, Vaasan, Jyväskylän ja Manchesterin yliopistojen sekä Anne Frank Housen kanssa (ks. hank 43

3 niset ja kulttuuriset taustat vaikuttavat työyhteisön päivittäiseen toimintaan sekä johdon ja työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen. Kieli ja kommunikaatiovaikeudet osoittautuivat selkeimmin päivittäistä yhteistyötä hankaloittaviksi tekijöiksi. Väärinkäsitysten vaaraa pelättiin etenkin palvelualalla. Joissakin palvelualan yrityksissä asiakkaat olivatkin valittaneet ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden heikosta suomen kielen taidosta. Kommunikaatio ongelmien taustalla saattoivat olla myös puutteelliset tiedot keskustelukumppanien rooliodotuksista tai käyttäytymisrutiineista, esimerkiksi kohteliaisuuskäytännöistä (vrt. Kaikkonen 1995: 35 37). Hierarkkisuuteen suhtautuminen ja kohteliaisuuskäytännöt osoittautuivat selkeästi kulttuurienvälisen työn haasteiksi, etenkin pienissä ja keskisuurissa palvelualan yrityksissä (vrt. Hofstede 1997). Kohteliaisuuteen liittyvät kysymykset tuottivat päänvaivaa paitsi asiakaspalvelutilanteissa myös esimies alais suhteissa. Sinuttelun ja teitittelyn välisen rajan vetäminen tuntui olevan erityisen vaikeaa ulkomaalaistaustaisille. Joiltakin asiakkailta oli asiasta tullut myös valituksia. Hämmennystä aiheutti muun muassa se, että monet ulkomaista syntyperää olevat työntekijät oudoksuivat esimiehen sinuttelemista. Kulttuurierot näkyivät erityisesti tilanteissa, joissa sukupuoliroolit poikkesivat lähtömaissa totutuista. Esimerkiksi miespuolisten ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden oli joissakin tapauksissa vaikea työskennellä naispuolisen johtajan alaisena. Sen sijaan kansainvälisesti toimivissa yrityksissä, joilla oli runsaasti kokemuksia eri kulttuureista ja ulkomaalaistaustaisesta henkilöstöstä, kohteliaisuuskäytäntöihin ja muihin päivittäisen kanssakäymisen muotoihin oli totuttu (vrt. Forsander ym. 2004: ). Työntekijöiden uskonnollisen taustan ei katsottu vaikuttavan paljonkaan työyhteisön päivittäiseen toimintaan. Tosin uskonnollisten symbolien käyttö oli muutamissa tapauksissa aiheuttanut hämmennystä. Esimerkiksi palvelualalla saatettiin vieroksua työntekijöiden hunnun käyttöä, ja joskus sen käyttö jopa kiellettiin kokonaan. Keskusteluissa nousivat esiin myös sovituista aikatauluista kiinni pitäminen ja suhtautuminen ajankäyttöön yleisemminkin (vrt. Hampden Turner & Trompenaars 2000: ). Toisaalta joidenkin suurten, kansainvälisten yritysten edustajat korostivat, että monikulttuurisuutta ymmärtävillä johtamis ja toimintatavoilla voidaan lisätä yrityksen vetovoimaisuutta kansainvälisillä markkinoilla ja siten auttaa yritystä pärjäämään kilpailussa osaavasta työvoimasta (vrt. Forsander ym. 2004: 27, 74, 207; Raunio 2002). Samoin joissakin pk yrityksissä tuotiin esiin, että uusien työntekijöiden myötä työyhteisöön tulee uusia vaikutteita ja erilaisia työnteon tapoja. Yritysten katsottiin hyötyvän ulkomaisen työvoiman käytöstä toimintojen monipuolistumisen ja toimintakulttuurien kehittymisen myötä. Myös kielitaidon ja palveluhenkisyyden uskottiin paranevan. Lähes kaikki haastatellut henkilöstöjohtajat korostivat ulkomailta Suomeen muuttavien ammattitaidon muokkaamista suomalaiseen työelämään sopivaksi. Monilla tuntui olevan vahvoja ennakkoluuloja ulkomailla suoritettuja tutkintoja kohtaan. Myös ulkomailla hankittua työkokemusta arvioitiin kriittisesti. Lähes kaikissa tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä työskennelleet ulkomaalaistaustaiset olivatkin ylikoulutettuja nykyisiin tehtäviinsä. Varauksellisesta suhtautumisesta kertoo myös, että ulkomaista syntyperää olevat olivat lähes poikkeuksetta aloittaneet työnsä erilaisissa tilapäistöissä tai harjoittelijoina. (Pitkänen 2005: ; Pitkänen 2006: ) 44

4 Kielitaidon ja Suomessa hankitun koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi ulkomaalaistaustaisilta vaadittiin oikeanlaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten työmotivaatiota ja ahkeruutta sekä oikeaa suhtautumista työntekoon. Eräs tutkimusta varten haastateltu yritysjohtaja totesi: Asenne täytyy olla oikea. Täytyy olla asenteellisesti oikein suuntautunu elikkä haluaa tehdä aidosti oikeaa työtä. Oikealla haastateltava viittasi etnisesti suomalaiseen (vrt. Alasuutari & Ruuska 1999: ; Anttonen 1998). Yleisesti ottaen voidaankin sanoa, että suomalainen työntekijä oli standardi (vrt. Paananen 1999: 127). Ongelmallista tässä on, että mikäli suomalaisuus nähdään oikean mitaksi, ulkomaalaistaustasta tai etnisestä erilaisuudesta tulee väistämättä vaje, joka täytyy korvata muilla ominaisuuksilla. Joidenkin haastateltavien kommentit antoivatkin viitteitä siitä, että ulkomaalaistaustaisilta vaadittiin ominaisuuksia, jotka suomalaisilta puuttuivat. Vastatessaan kysymykseen, millaisen ulkomaalaistaustaisen ottaisi töihin, päivittäistavarakaupan johtaja totesi: samat ominaisuudet tietty edellytän ja vaadin kun ihan suomalaiselta, suomalaistaustaiselta työntekijältä. Ja se, että mitä hän pystyy sitten sen lisäksi tavallaan niin kun tarjoamaan, on tietysti se hänen kielitaitonsa. Ulkomaista syntyperää olevilta odotettiin myös myönteistä suhtautumista työntekoon: Täytyy olla mieleltään tämmönen ilonen ja hyvin positiivisluontonen. Kiinnostus kulttuurienväliseen oppimiseen Kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntyminen vaatii yrityksiä ja muita organisaatioita panostamaan henkilöstökoulutukseen. Tarvitaan vieraiden kulttuurien tuntemusta, tietoa muiden maiden ja kansojen toimintakulttuureista sekä erilaisista arvo ja normijärjestelmistä ihmisten toiminnan ja käyttäytymisen ohjaajina. Muutosvalmiutta ja halua uuden oppimiseen vaaditaan erityisesti johdon edustajilta. Kulttuurienvälisen yhteistyön edistämiseksi ja henkilöstön viihtyvyyden takaamiseksi tarvitaan taitavaa ja osaavaa johtamista, joka ottaa huomioon paitsi työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet myös heidän erilaiset kulttuuriset taustansa (Trux 2001). Mikäli esimies ei tunnista alaistensa erilaisia maailmankuvia, aikakäsityksiä tai oppimistyylejä, hän todennäköisesti tulkitsee työntekijöiden käyttäytymistä oman kulttuurinsa toimintasääntöjen ja arvojärjestelmien pohjalta. Siksi monikulttuurisen työyhteisön johtajalta vaaditaankin kulttuurista herkkyyttä ja myös omien asenteiden tiedostamista. Vuosina selvitimme itäsuomalaisten yrittäjien kokemuksia kulttuurien välisestä työstä ja suhtautumista kulttuurien väliseen oppimiseen (Pitkänen & Atjonen 2002) 2. Tutkimuksessa todettiin, että kolme neljästä yritysjohtajasta oli huolissaan maahanmuuttajien ammatillisesta osaamisesta. Sen sijaan omaan opiskeluun kiireisillä yritysjohtajilla ei tuntunut olevan aikaa eikä motivaatiota: yli puolet ei ollut kiinnostunut minkäänlaisesta koulutuksesta. Vaikka peräti 77 prosenttia vastaajista arvioi tietonsa riittämättömiksi, kiireisillä yritysjohtajilla ei tuntunut olevan aikaa tai kenties motivaatiota tietojensa kartuttamiseen. Ulkomaalaisten maahantuloon ja työluvan saantiin liittyvät säädökset kiinnostivat erityisen vähän. Kuitenkin kysyttäessä suhtautumista ulkomaalaisten työ ja oleskeluluvan saantiin liittyviin määräyksiin, hyvin monet ilmoittivat, etteivät tunne määräyksiä riittävän 2 Tutkimusalue kattoi Pohjois Karjalan, Kainuun, Pohjois Savon ja Etelä Savon maakunnat. Aineisto hankittiin syksyllä 2001 alueella toimivien pienten, keskisuurten ja suurten yritysten yksikönjohtajille suunnatulla lomakekyselyllä (n=717). 45

5 hyvin voidakseen ottaa kantaa. Myöskään toisten maiden kokemukset ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista eivät juuri kiinnostaneet. Jonkin verran enemmän tietoa kaivattiin kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen kysymyksistä (41 %), vieraista kulttuureista (38%) ja ulkomaalaisten yritysten toimintakulttuureista, mutta kipeää tarvetta tähänkään ei tunnettu. (Pitkänen & Atjonen 2002: ) Julkisella sektorilla koulutushalukkuus näyttäisi olevan suurempaa. Eri alojen viranomaisten suhtautumista kulttuurienväliseen työhön selvitettiin vuosina ja valtakunnallisilla survey tutkimuksilla (Pitkänen & Kouki 1999; Pitkänen 2006) luvun lopulla tutkimukseen osallistuivat rajavartijat, poliisit, yleissivistävien oppilaitosten opettajat, sosiaalityöntekijät ja työvoimaviranomaiset, ja seitsemän vuotta myöhemmin mukana olivat lisäksi ammatillisten oppilaitosten opettajat, lääkärit, sairaanhoitajat ja oikeusviranomaiset (tuomarit, syyttäjät, julkiset oikeusavustajat) 3. Vuonna 2005 hankittu aineisto (Pitkänen 2006) osoitti, että kulttuurienvälisestä työstä on tullut arkipäivää monilla paikkakunnilla. Verrattaessa tilannetta seitsemän vuoden takaiseen havaittiin, että myös viranomaisten valmiudet toimia monikulttuurisissa työympäristöissä olivat parantuneet. Ongelmia tuotiin esiin aiempaa harvemmin. Opettajat mainitsivat aiempaa harvemmin ongelmaksi kielivaikeudet, epävarmuuden maahanmuuttajien erityistarpeista sekä oman koulutuksensa riittämättömyyden, rajavartijat puolestaan epävarmuuden maahanmuuttajien erityistarpeista. Myös viranomaistyön organisatoriset puitteet näyttävät parantuneen. Aiempaa harvempi rajavartija, sosiaalityöntekijä ja työvoimaviranomainen mainitsi ongelmaksi selkeiden toimintaohjeiden puutteen. Samoin aiempaa harvempi poliisi ja rajavartija raportoi ohjeiden ja käytännön välisestä ristiriidasta. Sosiaalityöntekijät taas eivät pitäneet taloudellisten resurssien riittämättömyyttä enää yhtä suurena ongelmana kuin seitsemän vuotta aikaisemmin. (Pitkänen & Kouki 1999; Pitkänen 2006.) Myös viranomaisten luottamus omiin kulttuurienvälisen työn valmiuksiinsa oli lisääntynyt. Kuviosta 1 selviää, miten viranomaisten suhtautuminen omaan koulutustarpeeseen oli muuttunut seitsemän vuoden aikana. Kun aiemmin lähes kolmannes vastaajista koki oman koulutuksensa riittämättömyyden melko tai hyvin ongelmalliseksi, nyt suoritetussa tutkimuksessa tätä mieltä oli selvästi harvempi. Eniten koulutustarpeita mainitsivat hoitajat, sosiaalityöntekijät ja työvoimaviranomaiset, ja vähiten oikeusviranomaiset ja lääkärit. Viranomaiset kaipasivat etenkin kielikoulutusta sekä vähemmistöjen kulttuurisiin käytäntöihin ja kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen kysymyksiin liittyvää koulutusta. Vieraita kieliä halusivat opiskella etenkin rajavartijat, sairaanhoitajat, työvoimaviranomaiset ja poliisit. Rajavartijoista peräti 89 prosenttia kaipasi ainakin hieman lisää kielikoulutusta, ja noin joka kolmas työvoimaviranomainen ja hoitaja kaipasi kielikoulutusta runsaasti lisää. Sen sijaan (akateemisesti koulutetut) lääkärit, opettajat ja oikeusviranomaiset olivat tyytyväisempiä kielitaitoonsa. Kuitenkin esimerkiksi lääkäreistä yli puolet tunsi tarvitsevansa ainakin hieman koulutusta. Valtaosa vastaajista kaikissa ammattiryhmissä kaipasi ainakin jonkin verran lisää koulutusta vähemmistöjen 3 Tutkimusaineisto hankittiin valtakunnallisella postikyselyllä. Vuonna 1998 vastaajia oli ja vuonna

6 50 % Opettajat (yleissiv.) Rajavartijat Poliisit Työvoimaviranomaiset Sosiaalityöntekijät Kuvio 1. Oman koulutuksen riittämättömyyden melko tai hyvin ongelmalliseksi työssään ulkomaalaistaustaisten kanssa kokevien osuudet vuosina 1998 ja 2005 kulttuurisista käytännöistä ja kulttuuristen käytäntöjen taustalla olevista arvo ja normijärjestelmistä. Useimmin asian mainitsivat sosiaalityöntekijät (92 93 %) ja harvimmin rajavartijat (65 %). Sosiaalityöntekijöistä ja hoitajista joka kolmas kaipasi aihealueesta runsaasti lisää koulutusta. Sen sijaan lääkärit toivat koulutustarpeitaan esiin selvästi muuta terveystoimen henkilöstöä harvemmin. Yli puolet vastaajista kaikissa ammattiryhmissä kaipasi ainakin hieman lisää koulutusta vieraista uskonnoista. Useimmin koulutusta kaipasivat sairaanhoitajat ja sosiaalityöntekijät (yli 75 %). Hoitajista joka viides kaipasi koulutusta runsaasti lisää. Myös kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen kysymykset kiinnostivat. Yli 60 prosenttia vastaajista kaikissa ammattiryhmissä kaipasi ainakin jonkin verran koulutusta; useimmin sosiaalityöntekijät (89 %), ja harvimmin oikeusviranomaiset (63 %). Runsaasti lisää koulutusta kaipasi suunnilleen joka neljäs työvoimaviranomainen, sosiaalityöntekijä ja hoitaja. Muiden maiden kokemukset ja ulkomaalaisten maahanmuuttoon liittyvät kysymykset kiinnostivat hieman vähemmän. Ainakin jonkin verran lisää koulutusta maahanmuutto ja kotouttamispolitiikan tavoitteista ja muiden maiden kokemuksista kaipasi yli puolet työvoimaviranomaisista, ammatillisista opettajista, sosiaalityöntekijöistä ja hoitajista. Lopuksi Koulutus ei tarjoa nopeita ratkaisuja, mutta sen avulla on mahdollista päästä kestäviin ratkaisuihin. Koulutuksen avulla voidaan tehdä monia tiedostamattomia käytäntöjä näkyviksi ja osoittaa keskeisiä muutostarpeita ja oppimisen haasteita. Keskeinen kysymys kuuluu, kuinka eritaustaista henkilöstöä voidaan auttaa kehittymään taitaviksi toimijoiksi kansallisesti, etnisesti ja kulttuurisesti monimuotoisissa työympäristöissä. Ulkomail 47

7 ta Suomeen muuttavat joutuvat käymään läpi joskus vaikeankin kulttuurisen oppimisen prosessin. Erilaisuuden kohtaaminen on usein uusi tilanne myös kantaväestöön kuuluville ja vaatii sekä joustavuutta että halua uuden oppimiseen. Keskeiset oppimismotivaatioon liittyvät haasteet löytyvät yksityiseltä sektorilta. Yksityisen sektorin työyhteisöissä ulkomaalaistaustaiseen henkilöstöön suhtautumiseen vaikuttavat taloudelliset realiteetit. Yrityksen liiketoimintastrategia määrittää viime kädessä, mihin henkilöstöstrategiassa pyritään. Henkilöstöhallinnon näkökulmasta keskeiseksi nouseekin kysymys: Miten yhdistää toiminnan taloudellinen tuloksellisuus ja koko henkilöstön viihtyvyys? Monikulttuurisissa työyhteisöissä kulttuurieroista johtuvat kitkatekijät näyttävät kulminoituvan erityisesti kieli ja kommunikaatiovaikeuksiin. Lisäksi ulkomaalaistaustaiselta henkilöstöltä odotetaan Suomessa hankittua ammatillista koulutusta ja työkokemusta. Tutkimuksissa todettiin, että ulkomaalaistaustaisen henkilöstön työssä menestymisen kannalta on oleellista nimenomaan Suomessa hankittu koulutus ja suomalaisen työelämän käytäntöjen tunteminen. Tottuminen etniseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen voi olla vaativa ja aikaa vievä prosessi, sillä toimintakulttuurin muutokset edellyttävät uuden oppimista ja vakiintuneista toimintatottumuksista poisoppimista (Beamer & Varner 2001; Jasinskaja Lahti ym. 2002; Smith & Bond 1993: 176). Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen taitoja koetellaan erityisesti silloin, kun kontaktit ovat jatkuvia. Yhteisiin päämääriin ponnistelu ja päivittäinen kanssakäyminen voivat toisaalta onnistuessaan poistaa ennakkoluuloja ja stereotyyppistä suhtautumista. (Kim & Gudykunst 1988.) Osallistuminen monikulttuurisen työyhteisön päivittäiseen toimintaan voi olla kulttuurikoulutusta parhaimmillaan. Harjaannutaan kulttuurienvälisen kanssakäymisen taitoihin, opitaan tuntemaan vieraita kulttuureja ja toisten kansojen tapoja. Kulttuurien tuntemus lisääntyy, samoin suvaitseva suhtautuminen erilaisuuteen. Pelkkä kanssakäyminen ei kuitenkaan vielä riitä asenneilmapiirin paranemiseen. Jotta niin kävisi, vuorovaikutuksen ja yhteistyön on oltava onnistunutta ja tuloksellista. Monikulttuurisessa työyhteisössä muutosvalmiutta vaaditaan koko henkilöstöltä: työyhteisön kokonaisuudessaan tulee sopeutua etniseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Keskeinen kysymys kuuluu, missä määrin vähemmistöasemassa olevat voivat osallistua työyhteisön yhteisten pelisääntöjen määrittämiseen. Työyhteisö on vahvasti monikulttuurinen vasta silloin, kun toimintaperiaatteita etsitään yhdessä ja niistä tehdään pysyviä rakenteellisten muutosten avulla (ks. Grillo 2001; Vertovec 2001). Tässä artikkelissa tarkasteltujen työyhteisöjen henkilöstöpolitiikan voidaan katsoa perustuvan kulttuurisen sulauttamisen ideologiaan: ulkomailta Suomeen muuttaneilta ja etnisten vähemmistöjen edustajilta odotettiin sopeutumista työyhteisön vakiintuneisiin toimintamalleihin. Erityisesti yksityissektorin pienissä yrityksissä uskottiin, että oli helpompaa jatkaa entiseen tyyliin ja opettaa uudet tulokkaat talon tavoille. Ongelmana tässä on, että maahanmuuttajat ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat voivat kokea työyhteisön institutionalisoituneet käytännöt itselleen vieraiksi tai peräti syrjiviksi. 48

8 Etnisesti ja kulttuurisesti monimuotoinen henkilöstö voi parhaimmillaan olla yritykselle voimavara ja positiivinen muutosvoima. Vähemmistöjen erilaiset käytännöt ja toimintatavat voivat avata totutuista poikkeavia mahdollisuuksia. Etenkin maahanmuuttajien martoimintaympäristön välillä, mahdollistaa uusia tulkintoja ilmiöille, joille kantaväestö on sokeutunut (ks. Forsander ym. 2004: 71; Hall 1997). On kuitenkin syytä muistaa, että inhimilliset persoonalliset ominaisuudet eivät jakaudu kansallisten tai etnisten rajojen mukaan. Maahanmuuttajat tai etniset vähemmistöt eivät muodosta homogeenisia ryhmiä. Siksi henkilöiden ominaisuuksia tarkasteltaessa tulee huomioida etnisten ryhmien välisten erojen ohella ryhmien sisäiset erot (Lehtonen & Löytty 2003: 7 13). Henkilöstön viihtyvyyden ja toiminnan tuloksellisuuden yhdistämiseksi monikulttuurisissa työympäristöissä tarvitaan kulttuurisensitiivistä johtamista ja organisatorisia ratkaisuja. Samanlaisen kohtelun periaate voi olla toimiva ja oikeudenmukainen suhteellisen homogeenisissa työyhteisöissä, mutta monikulttuurisessa ympäristössä tilanne on toinen. Samanlaisen kohtelun periaate voi johtaa siihen, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvat työntekijät viihtyvät työssä huonosti eikä heidän osaamistaan ja valmiuksiaan pystytä hyödyntämään optimaalisesti. Keskeistä monikulttuurisuutta ymmärtävissä johtamis ja toimintakulttuureissa onkin henkilöstön etnisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden tunnustaminen. Taustalla on ajatus, että ihmiset ovat erilaisia mutta samanarvoisia. Henkilöstöjohdon tämä asettaa haasteellisen tehtävän eteen: tarvitaan eriyttäviä tukitoimia, sillä eri kulttuureista tulevien työntekijöiden taustat ja tarpeet voivat olla hyvin erilaisia. Haasteena on tällöin työyhteisö, jossa työntekijöitä ei kohdella samalla tavalla, vaan kunkin henkilöstön jäsenen osaamista pystyttäisiin hyödyntämään ja kehittämään parhaalla mahdollisella tavalla. LÄHTEET Alasuutari, P. & P. Ruuska (1999). Post patria? Globalisaation kulttuuri Suomessa. Tampere: Vastapaino. Anttonen, A. (1998). Vocabularies of citizenship and gender: Finland. Critical Social Policy, 18(3), Beamer, L & I. Varner (2001). Intercultural communication in the global workplace. Boston: Mc Graw Hill Companies. 2nd edition. Forsander, A., M. Raunio, P. Salmenhaara & M. Helander (2004). Sykettä ja suvaitsevaisuutta. Globaalin osaamisen kansalliset rajat. Helsinki: Edita. Grillo, R. D. (2001). Transnational migration and multiculturalism in Europe. Teoksessa 49

9 A. Rogers (toim.) Transnational communities programme. Working paper series WPTC Hallituksen maahanmuutto ja pakolaispoliittinen ohjelma. Hyväksytty Hallituksen esitys maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi. Hyväksytty Hall, E. T. (1977). Beyond Culture. New York: Anchor Press. Hamden Turner, Ch. H. & F. Trompenaars (2000). Building cross cultural competence. How to. New Haven & London: Yale University Press. Hofstede, G. (1997, 1991). Culture and organizations: Software of the mind. New York: Mc Graw Hill Companies. Jasinskaja Lahti, I., K. Liebkind & T. Vesala (2002). Rasismi ja syrjintä Suomessa: Maahanmuuttajien kokemuksia. Helsinki: Gaudeamus. Kaikkonen, P. (toim.) (1995). Kulttuuri ja vieraan kielen oppiminen. Tapaustutkimus lukiolaisten ranskan ja saksan kielen ja kulttuurin oppimisen opetuskokeilusta. Osa II. Tampere: Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja A1/95. Kim, Y. Y. & W. B. Gudykunst (toim.) (1988). Theories in intercultural communication. London: Sage. Lehtonen, M. & O. Löytty (2003). Miksi Erilaisuus? Teoksessa M. Lehtonen & O. Löytty (toim.) Erilaisuus. Tampere: Vastapaino, Lepola, O. (2000). Ulkomaalaisesta suomenmaalaiseksi. Monikulttuurisuus, kansalaisuus ja suo Helsinki: SKS. Paananen, S. (1999). Suomalaisuuden armoilla. Ulkomaalaisten työnhakijoiden luokittelu. Tilastokeskuksen tutkimuksia 228. Helsinki: Hakapaino. Pitkänen, P. & S. Kouki (1999). Vieraiden kulttuurien kohtaaminen viranomaistyössä. Helsinki: Edita. Pitkänen, P. & P. Atjonen (2002). Kohti aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa: Kulttuurinen monimuotoisuus Itä Suomen yrityselämässä. Joensuu: University of Joensuu & Regional Council of North Savo. Pitkänen, P. (2005). Kulttuurien välinen työ itäsuomalaisissa yrityksissä. Teoksessa P. Pitkänen (toim.) Kulttuurien välinen työ. Helsinki: Edita,

10 Pitkänen, P. (2006). Työyhteisö muutoksessa: etnokulttuurinen monimuotoisuus itäsuomalaisissa yrityksissä. Teoksessa H. Toiviainen & H. Hänninen (toim.) Rajanylitykset työssä: Yhteistoiminnan ja oppimisen uudet mahdollisuudet. Jyväskylä Juva: PS kustannus, Pitkänen, P. (2006). Etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus viranomaistyössä. Helsinki: Edita. Smith, P. B. & M. H. Bond (1993). Social psychology across cultures: Analysis and perspectives. Cambridge: Cambridge University Press. Trompenaars, F. (1995). Riding the waves of culture: Understanding cultural diversity in business. London: Nicholas Brealey Publishing. Trux, M. L. (2001). Monimuotoinen työyhteisö. Teoksessa M. L. Trux (toim.) Aukeavat ovet kulttuurien moninaisuus Suomen elinkeinoelämässä. Helsinki: WSOY, Vertovec, S.( 2001). Transnational challenges to the new multiculturalism. Teoksessa A. Rogers (toim.) Transnational communities programme. Working Paper Series WPTC Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä. Rekisteritilanne

Retorisesta moniarvoisuudesta etnistä tasa-arvoa edistävään viranomaistyöhön

Retorisesta moniarvoisuudesta etnistä tasa-arvoa edistävään viranomaistyöhön Retorisesta moniarvoisuudesta etnistä tasa-arvoa edistävään viranomaistyöhön PIRKKO PITKÄNEN Johdanto Suomalainen yhteiskunta muuttuu, kansainvälistyy ja monimuotoistuu. Jo nyt kansallisesta, etnisestä

Lisätiedot

Tutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana

Tutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana Tutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana Haaga-Helia 15.11.2010 Eila Minkkinen SISÄLTÖ Lähtökohdat Tavoitteet ja rajaukset Tutkimustiedon hyödyntäminen Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää.

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. Monikulttuurisen työyhteisön haasteet Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. 1 Perehdytysoppaiden utopia Monikulttuurisuus esitetään ideaalina olotilana * jotain

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KOTOUTUMISESTA

ASUKASKYSELY KOTOUTUMISESTA ASUKASKYSELY KOTOUTUMISESTA TOTEUTETTIIN WEBROPOL-KYSELYNÄ KUNTIEN JA EKSOTEN NETTISIVUJEN KAUTTA AJALLA 11.4.-2.5.12 KYSYMYKSET SUOMEN-, ENGLANNIN- JA VENÄJÄNKIELISINÄ: 1. Mitkä asiat mielestäsi ovat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Monimuotoinen työyhteisö Esimerkkejä Itellan toteuttamista ohjelmista monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä

Monimuotoinen työyhteisö Esimerkkejä Itellan toteuttamista ohjelmista monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Monimuotoinen työyhteisö Esimerkkejä Itellan toteuttamista ohjelmista monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Wilberforce Essandor, kehityspäällikkö Itella Oyj Tausta Työnantajan sitoutuminen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA 15.11.2012 maakunta-asiantuntija Tuula Telin Visio: SATAKUNTA ON MONIARVOINEN MAAKUNTA, JOSSA KAIKILLA MAAKUNNAN ASUKKAILLA ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ, SAADA TOIMEENTULO

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN TYÖYHTEISÖN VIESTINTÄ. YTT Katja Keisala katja.keisala@uta.fi

MONIKULTTUURISEN TYÖYHTEISÖN VIESTINTÄ. YTT Katja Keisala katja.keisala@uta.fi MONIKULTTUURISEN TYÖYHTEISÖN VIESTINTÄ YTT Katja Keisala katja.keisala@uta.fi MULTI-TRAIN Kulttuurien välisen työn valmiuksien kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä Viisi työyhteisöä eri puolilla

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Mitä tutkittiin ja miksi? - tutkimus on osa

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016) OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

HYVINVIOINTIALAN II ENNAKOINTIKAMARI

HYVINVIOINTIALAN II ENNAKOINTIKAMARI HYVINVIOINTIALAN II ENNAKOINTIKAMARI Kohti toimivaa ja tyytyväistä monikulttuurista hoitotyön työyhteisöä - työvälineenä monitahoinen perehdytysohjelma 6.3.2012 AMIEDU Hyvinvointialan osaamiskeskus Hoito-,

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia

Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia Liisa Männistö Helsinki 19.5.2010 YES III Yhdenvertaisuus Etusijalle Kansallinen syrjinnän vastainen tiedotuskampanja

Lisätiedot

Haetaan läsnl. snä olevaa aikuisuutta. Sunniva Drake 2009

Haetaan läsnl. snä olevaa aikuisuutta. Sunniva Drake 2009 Haetaan läsnl snä olevaa aikuisuutta Sunniva Drake 2009 Haetaan läsnä olevaa aikuista isoon kirjastoon osaamista lisää: maahanmuuttajien palveluihin, nuorten kanssa toimeen tulemiseen, verkkomaailman kohtaamisiin,

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys 1. Maahanmuuttajat Suomessa 2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3. Eri potilasryhmien erot 4. Miten kohdata eri kulttuurista tulevia potilaita? 5. Monikulttuurisen

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl. MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.fi/mod Kenelle MOD on tarkoitettu? * kansalaisjärjestöjen työntekijät

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

EK STTK TYÖSUHDEPÄIVÄ TYÖYHTEISÖN MONINAISUUS VOIMAVARANA

EK STTK TYÖSUHDEPÄIVÄ TYÖYHTEISÖN MONINAISUUS VOIMAVARANA EK STTK TYÖSUHDEPÄIVÄ TYÖYHTEISÖN MONINAISUUS VOIMAVARANA 11.02.2010 johtaja, palvelusektori Toimihenkilöunioni TU ry 2 Työyhteisön moninaisuus Mitä tarkoitamme? Mitä siedämme? Mihin sitoudumme? 3 Monimuotoinen

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Leonardo da Vinci: Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Helsinki 6.9.2013 Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Hankkeissa mukana hyvin erilaisia ja tasoisia toimijoita todelliset intressit hankkeeseen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Yo Mamana! Ajankohtaisia kysymyksiä maahanmuuttajaperheiden kanssa työskentelyssä -koulutus 22.10.2013 Saija Kuittinen Psykologi

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Pohdintaa kv-osaamisen vaikuttavuudesta. Kaija Matinheikki-Kokko Kaija.matinheikki-kokko@metropolia.fi Korkeakoulujen kevätpäivät 14.5.

Pohdintaa kv-osaamisen vaikuttavuudesta. Kaija Matinheikki-Kokko Kaija.matinheikki-kokko@metropolia.fi Korkeakoulujen kevätpäivät 14.5. Pohdintaa kv-osaamisen vaikuttavuudesta Kaija Matinheikki-Kokko Kaija.matinheikki-kokko@metropolia.fi Korkeakoulujen kevätpäivät 14.5.2014 Tampere Lokaali Globaali toiminta-alue Onnistunut kotikansainvälistyminen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Työsuojelu muuttuneessa työelämässä

Työsuojelu muuttuneessa työelämässä Työsuojelu muuttuneessa työelämässä Anu Raappana, tutkimuspäällikkö Sari Niemi, TKI-asiantuntija Lahden Tiedepäivä 2015 Kiinnostuksen kohteemme Mitä on työsuojelu? Työelämän muutos Työssä (ympäristössä,

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen työidentiteettien muotoutuminen ammattilaissukupolvien ja ammattiryhmien kohtaamisissa

Varhaiskasvatuksen työidentiteettien muotoutuminen ammattilaissukupolvien ja ammattiryhmien kohtaamisissa Varhaiskasvatuksen työidentiteettien muotoutuminen ammattilaissukupolvien ja ammattiryhmien kohtaamisissa Kirsti Karila Tay Päivi Kupila Tay 15.11.2010 Työsuojelurahaston rahoittama hanke Tutkimuksen lähtökohdat

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän?

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Jukka-Pekka Kivioja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1. Työ tapahtuu verkostoissa

Lisätiedot

Monikulttuurisia kykyjä työelämään Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja työssä oppimisesta

Monikulttuurisia kykyjä työelämään Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja työssä oppimisesta Monikulttuurisia kykyjä työelämään OTSIKKOKENTTÄ Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja työssä oppimisesta Salon seudun aikuisopiston lähihoitajaopiskelijat 26.5.2014 Maahanmuuttajille

Lisätiedot

Keskustelua maahanmuuttajien työllistämiskokemuksista sekä haasteista Maahanmuuttaja työelämässä-asiakastilaisuus 11.3.2010

Keskustelua maahanmuuttajien työllistämiskokemuksista sekä haasteista Maahanmuuttaja työelämässä-asiakastilaisuus 11.3.2010 Keskustelua maahanmuuttajien työllistämiskokemuksista sekä haasteista Maahanmuuttaja työelämässä-asiakastilaisuus 11.3.2010 rizak Mohamed Tutkija, Kehettämisasiantuntija, Consullor Tel. 050 408 8022 abdirizak.moh@gmail.com

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Hoitajarekrytointi kolmansista maista Kielitaitovaatimukset

Hoitajarekrytointi kolmansista maista Kielitaitovaatimukset Hoitajarekrytointi kolmansista maista Kielitaitovaatimukset HYVÄ-neuvottelukunnan kokous 27.2.2014 Päivi Mäenpää HR Consultant +358 50 310 9924 paivi.maenpaa@opteam.fi Kielitaitovaatimus YKI4/B2 on hyvä,

Lisätiedot