Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 14. Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12 krs, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 14 Kokoustiedot Aika tiistai klo 17:30-17:55 Paikka Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12 krs, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Jaana Jalonen, puheenjohtaja Abdi Abdifitah Leena Hoppania Minna Laakso Jasminiitta Lumme Janne Jokinen Kimmo Metsä Monika Marschan Aki Saariaho Antti Saarinen Jani Tiainen Seija Töyrylä Teresia Volotinen Muut saapuvilla olleet Pirjo Mutanen Juha Vilja Alen Nsambu Marianne Långvik-Huomo Jaana Tyrni Sini Sormunen Ulf Johansson Tuija Seppänen talous- ja hallintojohtaja johtava intendentti nuorisovaltuuston edustaja henkilöstön edustaja kirjastopalveluiden johtaja kulttuurilautakunnan tiedotuksesta vastaava kaupunginhallituksen edustaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 2 / 14 Allekirjoitukset Jaana Jalonen puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Aki Saariaho Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8 krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 3 / 14 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 14 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 15 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Espoolaisten hyvinvoinnin tila raportti 6 17 Oikaisuvaatimus kulttuurilautakunnan myöntämistä vuoden 2014 toiminta-avustuksista 10

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kulttuurilautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Kulttuurilautakunta on kutsuttu koolle kulttuurilautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kulttuurilautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginhallituksen edustajalle toimitetulla sähköisellä kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kulttuurilautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Aki Saariaho.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kulttuurilautakunta Sivu 6 / / / Espoolaisten hyvinvoinnin tila raportti Valmistelijat / lisätiedot: Helena Sarjakoski, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi Espoolaisten hyvinvoinnin tila raportin sekä toimenpidesuunnitelmat raportin esille tuomiin kehittämiskohtiin kulttuurin tulosyksikön osalta. Käsittely Päätös Kulttuurijohtaja Susanna Tommilan estyneenä ollessa asian esitteli johtava intendentti Juha Vilja. Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Hyvinvointikertomus 2013 Espoon kaupunki julkaisi syksyllä 2013 hyvinvointikertomuksen Espoolaisten hyvinvoinnin tila Hyvinvointikertomus on lakisääteinen asiakirja, joka laaditaan vähintään kerran valtuustokaudessa. Asiakirja toimii suunnittelun ja päätöksenteon pohjana. Edellinen hyvinvointikertomus laadittiin Monessa suhteessa espoolaiset kokevat hyvinvointinsa tilan hyväksi. Väestön sairastuvuusindeksi on maan parhaita. Espoon vahvuuksia ovat muun muassa nuorekas ikärakenne, korkea syntyvyys, positiiviseksi kääntynyt muuttoliike ja koulutettu väestö. Myös vieraskielisten maahanmuutto on kaupungille tulevaisuuden voimavara, joka tuo lisäresursseja nuorten työikäisten pieneviin ikäryhmiin. Hyvinvointi on kuitenkin laaja käsite ja eri väestö- ja ikäryhmien välillä on suuria eroja. Esimerkiksi noin 9 % espoolaisista tuntee itsensä yksinäiseksi, yli 75-vuotiaiden naisten kohdalla luku on 15 %. Huolestuttava kehityspiirre on pienituloisuusrajan alapuolella elävien lasten määrän kasvu sekä lastensuojelun tukitoimien piirissä olevien vuotiainen määrän kasvu. Erityisesti vieraskielisten lasten kohdalla on suhteellisen paljon pahoinvointina. Toimeentulotuen tarve kasautuu

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kulttuurilautakunta Sivu 7 / 14 maahanmuuttaja-, pienten lasten ja monilapsiperheisiin. Taloudellinen eriarvoisuus näkyy lasten arjessa syrjintänä ja kiusaamisena. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on muita huomattavasti suurempi riski jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Espoossa on myös paljon hyvinvointieroja eri alueiden välillä. Osa kuntalaisista ei koe saaneensa tarvitsemaansa apua arkielämää vaikeuttaviin ongelmiin. Erityisesti Espoon keskuksen alueella palveluja ei ole koettu saatavan tarpeeksi ja myös Espoonlahden alueella ollaan palveluihin muita alueita tyytymättömämpiä. Kulttuurin asema hyvinvoinnin edistämisessä Suomen Kuntaliitossa käynnistettiin 2009 kuntien kulttuuripolitiikan seurannan ja arvioinnin kehittämishanke, jonka puitteissa on määritelty 15 erilaista indikaattoria työkaluiksi kuntien omaan kehittämistyöhön. Yksi indikaattoreista on taiteen ja kulttuurin maininta kunnan hyvinvointikertomuksessa. Indikaattori kuvaa sitä, kuinka hyvin kunnan kulttuuritoiminta on kyennyt edistämään taiteen ja kulttuurin käyttöä kunnan hyvinvointipolitiikassa sekä kunnan suhtautumista kulttuuripalveluiden saatavuuteen ja kulttuuripalveluiden merkitykseen asukkaiden arjessa. Asiantilaa on esitetty arvioitavaksi esimerkiksi seuraavalla asteikolla: 1) Taidetta ja kulttuuria ei mainita lainkaan kunnan hyvinvointikertomuksessa 2) Taide ja kulttuuri mainitaan hyvinvointikertomuksessa muiden osioiden yhteydessä 3) Taide- ja kulttuurilähtöisille hyvinvointipalveluille on oma osionsa hyvinvointikertomuksessa. Espoolaisten hyvinvoinnin tila raportissa kulttuuri mainitaan ainoastaan kohdassa Kuntalaisten palvelut, jossa esitetään FCG:n 2012 toteuttaman Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksen tuloksia espoolaisten tyytyväisyydestä kunnan palveluihin. Kyselyyn sisältyy palveluryhmäkohta Kulttuuri- ja sivistyspalvelut, joihin Espoossa ollaan varsin tyytyväisiä (4,01 asteikolla 1-5). Taiteen ja kulttuurin maininta kunnan hyvinvointikertomuksessa - indikaattorin mukaan arvioiden taide ja kulttuuri eivät toistaiseksi ole saavuttaneet näkyvää roolia Espoon hyvinvointipolitiikassa. Esimerkiksi liikunnan harrastaminen on nostettu raportissa esiin nuorten hyvinvoinnin tilaa arvioitaessa. Kuitenkin taiteen ja kulttuurin harrastamisen merkitys terveyden ylläpitäjänä ja sairauksien ennaltaehkäisijänä sekä toimintakyvyn ylläpitäjänä on osoitettu lukuisin tutkimuksin. Kulttuuri rikastuttaa elämysmaailmaa, kulttuuritoiminnan myötä syntyy verkostoja, jotka auttavat hallitsemaan elämää paremmin. Kulttuuriosallistuminen lievittää yksinäisyyttä ja tarjoaa mahdollisuuksia yhteisöllisiin kokemuksiin. Kulttuuri auttaa myös juurtumaan uuteen ympäristöön. SITO:n uudessa organisaatiossa yhdistetty Kulttuurin tulosyksikkö helpottaa Espoon kulttuurin ja taiteen toimijoiden koko kentän tarkastelua laajemmassa viitekehyksessä myös hyvinvointipalvelujen näkökulmasta. Samaten kaupungin poikkihallinnolliset kehitysohjelmat kannustavat

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kulttuurilautakunta Sivu 8 / 14 kehittämään kulttuuripalveluja entistä enemmän hyvinvointipalvelujen suuntaan. Espoolaisten hyvinvoinnin tila raportin mukaan kehittämistarpeet liittyvät ensisijaisesti lapsiperheiden pienituloisuuteen, lasten ja nuorten pahoinvointiin, nuorten syrjäytymiseen, vieraskielisen väestön kotouttamiseen, ikääntyvän väestön nopeaan kasvuun ja alueiden välisiin hyvinvointieroihin. Lapsiperheiden pienituloisuus ja lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet Perheiden taloudellinen tilanne vaikuttaa lasten ja perheiden harrastusmahdollisuuksiin. Raportin mukaan koko Espoon tasolla taloudelliset haasteet vaikeuttavat harrastamista 20 %:n kohdalla, alueellisessa tarkastelussa haasteellisin tilanne on Keski-Espoon ja Matinkylä-Olarin alueen perheillä. Edullisten ja myös kokomaan maksuttomien lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen sisällyttäminen palvelutarjontaan on tärkeää, huomioiden myös alueellinen saatavuus. Kaupungin kaikki kulttuuritoimijat toteuttavat palveluja KULPS!-toimintaan, joka on maksutonta kaikille Espoon koululaisille. KULPS!-toiminnan lisäksi kulttuuritiloissa järjestetään erilaisia ilmaisesityksiä tms. toimintaa päiväkotiryhmille sekä muille lapsille ja nuorille (hiihtolomaleffat ja muu elokuvatarjonta, avoimet työpajat, näyttelyt, pienimuotoiset konsertit jne.) Taiteen perusopetusta kehitetään Espoossa selkeämmin osaksi espoolaista koulutusjärjestelmää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rinnalla. Tavoitteena on että se olisi Espoon kaikilla alueilla entistä useamman saavutettavissa ja luontevana osana lapsen ja nuoren arkipäivää. Kirjasto tarjoaa lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia (kerhot, musiikin tekeminen, esiintymismahdollisuudet) erityisesti niillä alueilla, joilla lapsilla ei ole mahdollisuutta osallistua maksullisiin harrastuksiin (vrt. Entressen kirjasto). Kirjasto tarjoaa palveluja myös lukija oppimisvaikeuksisten sekä muiden erityistarpeisten nuorten lukuharrastuksen ja kirjaston käytön tukemiseen. Suunnitteilla on myös Älä dissaa -bussi. Matinkylän ja Opinmäen palvelutorien suunnittelussa nuorten näkökulmaa pidetään keskeisesti esillä. Vieraskielisen väestön kotouttaminen Erityisesti vieraskielisen väestön kohdalla on suhteellisen paljon pahoinvointia, kotouttamistoimenpiteet eivät ole onnistuneet riittävästi. Kotoutuminen tarkoittaa paitsi yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietojen ja taitojen antamista maahanmuuttajille, myös hänen oman kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämisen mahdollisuuksien tukemista. Kirjastot ovat merkittävällä tavalla ottaneet vastuuta kotouttamistoimenpiteistä. Kaupunginkirjasto tarjoaa lähes sadalla kielellä tieto- ja kulttuuriaineistoja sekä erikielisiä tapahtumia. Kirjastot ottavat vastaan runsaasti eritaustaisia kieli- ja työelämäharjoittelijoita ja kirjastoissa järjestetään kielikahvilatoimintaa. Maan suurimman maahanmuuttajaryhmän palveluja laajennetaan mm. avaamalla 2014 venäjänkieliset HelMet-verkkosivut. Kulttuuripalvelujen kulttuurineuvolatoiminnalla on tavoitettu erityisesti maahanmuuttajataustaisia lapsiperheitä.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kulttuurilautakunta Sivu 9 / 14 Ikääntyvän väestön palvelutarpeet Ikääntyvä väestö kasvavana kulttuurinkäyttäjäryhmänä on tiedostettu eri kulttuurilaitoksissa. Kaupunginmuseo järjestää senioreitten historiallisia iltapäiviä, jotka ovat olleet suosittuja. Kulttuuritaloissa järjestetään iltapäiväkonsertteja ja muita erityisesti senioriväestölle suunnattuja tilaisuuksia. Palvelutalo- ja hoivakotikäynnit kuuluvat esimerkiksi Tapiola Sinfonietta muusikoiden virkatyöhön, palvelukotikäyntejä tekevät myös monet muut kulttuuritoimijat. Kirjastoissa järjestetään opastuksia ja työpajoja, joissa eri- ikäiset toimivat yhdessä toisiaan auttaen. Kirjaston kotipalvelukonseptia uudistetaan Elinvoimaa ikääntyville -ohjelman mukaisesti tuomalla mm. tietotekniikkaopastusta kotiin asti. Näön ongelmista kärsivien sekä muistisairaiden yhdenvertainen mahdollisuus kirjallisuuden harrastamiseen pyritään kirjastoissa turvaamaan. Kulttuuripalvelujen alueellinen saatavuus Kirjaston alueellinen verkosto toteuttaa kulttuurin peruspalveluja Espoon eri alueilla. Kirjastoja on viime aikoina voimakkaasti kehitetty matalan kynnyksen kohtaamispaikoiksi ja olohuoneiksi. Vastaavanlaisia tavoitteita on myös muilla taide- ja kulttuurilaitoksilla. Erityisesti ei-työelämässä olevien (eläkeläiset, työttömät, kotiäidit) kohdalla mahdollisuus olla ja harrastaa jotakin yhdessä muiden kanssa voi olla erityisen tärkeä hyvinvointia edistävä tekijä, jonka tulisi olla helposti saavutettava palvelu Espoon kaikilla alueilla. Harkinnanvaraisilla kulttuuriavustuksilla on mahdollista aktivoida eri taustoista tulevia kuntalaisia kulttuuritoiminnan pariin. Kohdeavustuksilla voidaan paikata myös alueellisessa tarkastelussa näkyviä aukkoja kulttuuripalveluissa. Maahanmuuttajataustaisten avustuksen hakijoiden kohdalla tulee huomioida, että he tarvitsevat kantaväestöä enemmän henkilökohtaista neuvontaa omien hankkeiden toteuttamisessa. Kulttuuriavustusten myöntämisperiaatteet on tarkoitus päivittää tämän vuoden aikana. Uudistuksen valmistelutyössä tulisi huomioida hyvinvointiraportissa esille tulevat eri väestöryhmien tarpeista liittyen kaupungin nopeasti muuttuvaan väestörakenteeseen. Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kulttuurilautakunta Sivu 10 / / / Oikaisuvaatimus kulttuurilautakunnan myöntämistä vuoden 2014 toiminta-avustuksista Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Kasvi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta hylkää Espoon Taiteilijakilta ry:n tehdyn oikaisuvaatimuksen selostusosassa mainituin perustein. Käsittely Päätös Kulttuurijohtaja Susanna Tommilan estyneenä ollessa asian esitteli johtava intendentti Juha Vilja. Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Oikaisuvaatimus - Oikaisuvaatimuksen liitteet Selostus Espoon Taiteilijakilta ry on toimittanut kaupungille oikaisuvaatimuksen kulttuurilautakunnan päätöksestä koskien kulttuurilautakunnan myöntämiä vuoden 2014 toiminta-avustuksia. Oikaisuvaatimuksessaan Espoon Taiteilijakilta ry perustelee oikaisuvaatimustaan sillä, että kulttuurilautakunta päätti kulttuurijohtaja Susanna Tommilan päätösehdotuksen vastaisesti myöntää toiminta-avustusta vain Espoon Kuvataiteilijat ry:lle taidelainaamo- ja galleriatoimintaan. Päätöksessä jätetään Espoon Taiteilijakilta ry kokonaan ilman toiminta-avustusta. Tehdyllä päätöksellä suljetaan Espoon Taiteilijakilta ry:n näkemyksen mukaan espoolaisten ammattikuvataiteilijoiden yhdistys, Espoon Taiteilijakilta ry, kaupungin rakenteellisen kulttuuriyhteistyön ulkopuolelle. Oikaisuvaatimuksessaan Espoon Taiteilijakilta ry toteaa, että kulttuurijohtaja Susanna Tommilan päätösehdotuksessa esitettiin myönnettäväksi Espoon Taiteilijakilta ry:lle toiminta-avustusta taidelainaamotoimintaan euroa ja Espoon Kuvataiteilijat ry:lle toiminta-avustusta galleriatoimintaan euroa. Oikaisuvaatimus voidaan tehdä laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Espoon Taiteilijakilta ry:n oikaisuvaatimuksessa vedotaan lähinnä tarkoituksenmukaisuusperusteeseen. Oikaisua päätökseen vaaditaan, koska kulttuurilautakunnan päätös on Espoon Taiteilijakillan näkemyksen mukaan kulttuurisilta arvoiltaan kestämätön ja käsiteltävän asian sisältöön nähden asiantuntematon. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan oheismateriaalina.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kulttuurilautakunta Sivu 11 / 14 Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n 14 kohdan mukaan lautakunnan tehtävänä on päättää avustusten myöntämisestä. Espoon kaupungin hallintosäännön 8 :n mukaan asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Kokouksessaan kulttuurilautakunnan jäsen teki keskustelun yhteydessä kannatetun muutosehdotuksen, jonka lautakunta yksimielisesti hyväksyi. Edellä olevin perustein kulttuurilautakunnan päätös ei ole lainvastainen eikä sitä ole myöskään tarkoituksenmukaisuusperusteella syytä muuttaa. Tiedoksi - Espoon Taiteilijakilta ry, ote

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 12 / 14 Muutoksenhakukielto kuntalaki 91 ( 14-16) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 13 / 14 Kunnallisvalitus ( 17) Kunnallisvalitusohje Edellä mainittuihin päätöksiin haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Muutosta päätöksiin haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 14 / 14 Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallintooikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie HELSINKI Puhelin: Telekopio: Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Virastoaika: Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituksen käsittelyn maksullisuus Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu.