Nautasivut Sikasivut Siipisivut 40-44

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nautasivut 14-33 Sikasivut 34-39 Siipisivut 40-44"

Transkriptio

1 RehuMakasiini 3/2011 T U O R E T T A T I E T O A R U O K I N N A S T A J A T U L O K S I A T I L O I L T A Nuoruuden innolla MAIDONTUOTTAJAKSI s.24 Nautasivut Sikasivut Siipisivut 40-44

2 RehuMakasiini 3 /2011 Tässä numerossa JULKAISIJA Rehuraisio Oy PL 101, Raisio Puh Faksi Sähköposti: VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin markkinointijohtaja Puh TOIMITUSSIHTEERI Marjo Keskikastari johdon assistentti Puh TOIMITUSKUNTA Ilmo Aronen tutkimus- ja kehitysjohtaja Pekka Heikkilä liiketoiminnan kehitysjohtaja Thomas Fagerholm markkinointipäällikkö Veli-Matti Reunasalo markkinointipäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari Puh ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki PAINATUS Jaakkoo-Taara Oy Painoprisma KANSIKUVA Satu Tanskanen ISSN vuosikerta Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Päivi Volanto kehityspäällikkö Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa Ajankuva Rypsipossua Ruotsiin 4 Viljojen analysointi tärkeää 4 NJF-yhdistyksen toiminta 5 Farmarin kuulumisia 6 Raision uudet tuotantopanokset 7 Peltoviljely Satokatsaus 8 Yhteistyö Yaran kanssa 9 Näköalapaikka Maatilojen rahoitusratkaisut, Panu Kallio 10 Välipala Provena-tuoteperhe uudistuu 12 Gluteenittomia herkkuja 13 Nauta Kuortilla panostetaan kestävyyteen 14 Raision uusi karjanrehuvalikoima 16 Maituri sarja 17 Uudet Pro-Maiturit 18 Uudet Opti-Maiturit 20 Enemmän tehoa rehuista 22 Koivulehdon tilan nuori emäntä Hanna Kuokkanen 24 Stressitön poikiminen 26 Tilareportaasi Hollannista 28 Vasikalle riittävästi rehua 29 Hakulisilla saadaan lehmät tuottamaan 30 Raision Tilaraportti esittelyssä 32 Ruokinnan suunnittelu tärkeää 33 Satatonnarit 33 Sika Uudistettu Rento-ruokintaohjelma porsaille 34 OVR-ruokinta porsailla 35 Lempiäisten tilalla puhalletaan yhteen hiileen 36 Possutohtorin palsta: Torju jyrsijät 38 Paavon niksinurkka 39 Siipi Uusi Kunto-ohjelma broilereille 40 Oma tiiviste kananuorikoille 41 Siilomerkintä emobroilertilalla 42 Piian puntaroimaa 44 Muuta Anttilan pakina 45 Uutisia 46 Ennakkotieto Raision risteilystä Kansikuvassa emäntä Hanna Kuokkanen, tilajuttu sivulla 24, kuvaaja Satu Tanskanen. 2 RehuMakasiini 3/

3 Kilpailukykyä Pääkirjoitus tehokkailla rakenteilla Huoli kotieläin- ja viljatilojen kannattavuudesta on viime aikoina noussut voimakkaasti esiin eri foorumeilla käydyissä keskusteluissa, eikä syyttä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että poliittiset päätöksentekijät ovat jostakin syystä onnistuneet pysymään tietämättöminä maatilojen todellisesta tilanteesta. Huomioni perustuu tässä kohtaa muun muassa budjettikaavailuihin, jossa maatalouden saamiin elintärkeisiin tukiin suunnitellaan merkittäviä leikkauksia. Tuntuu varsin murheelliselta, mikäli kiinnostus maatilojen toimintaedellytysten poliittiseen edunvalvontaan perustuu vain potentiaalisten äänestäjien laskevaan lukumäärään eikä kotimaisen ruuantuotannon strategiseen merkitykseen tulevaisuudessa. Paljon vartijana on myös jalostava ruokateollisuus. Sillä on ratkaiseva rooli siinä, millaista hintaa tuotteista saadaan markkinoilta. Toki jalostavan teollisuuden tilityskykyyn vaikuttaa markkinoilta (kotimaa ja vienti) saadun hinnan lisäksi myös kustannustehokkuus. Kauppa tietysti osaltaan päättää kuluttajille tarjottavan ruuan alkuperän omien ja kuluttajien arvovalintojen kautta. Tuotantopanokset ja tarvikkeet ovat kolmas merkittävä maatilojen kannattavuuteen vaikuttava tekijä. Niiden hinnat ovat viime vuosina nousseet merkittävästi, ja kokonaissumma ylitti viime vuonna 1,7 miljardia euroa. Onko tällä saralla jotakin tehtävissä? Vuonna 2007 Raisio teki merkittävän päätöksen ja luopui rehujen osalta pitkään jatkuneesta hyvästä yhteistyöstä perinteisen maatalouskaupan kanssa. Perinteiset kauppatavat ja rakenteet eivät tuottaneet maatiloille enää sellaista lisäarvoa, jolla kaupan palkkiota ja korkeampaa jakelukustannusta olisi voinut perustella. Kustannushyödyksi arvioitiin tuolloin 3-4 miljoonaa euroa. Naudanrehuissa lähdettiin suoran toiminnan rinnalla kehittämään edelleen yhteistyötä myös tuottajien omistamien meijeriosuuskuntien kanssa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä ja säästötavoitteet ovat osoittautuneet realistisiksi, joskin raaka-ainehintojen raju heilahtelu ja kustannusten nousu ovat hieman hämärtäneet tuottajille koituvaa hyötyä. Maatilojen väheneminen ja tilakoon kasvu mahdollistavat ja jopa edellyttävät tehokkaampaa rakennetta myös tuotantopanoksissa ja -tarvikkeissa. Säästöpotentiaalia on vaikea arvioida, mutta se lienee huomattava. Viimeisen vuoden aikana olemme harjoitelleet samalla tehokkaalla konseptilla myös tuotantopanos- ja tarvikekauppaa sekä kotieläin- että viljatiloille. Se on otettu hyvin vastaan - kiitämme luottamuksesta! Kauppatavan muutokselle on selkeästi ollut tilaus. Tulemme jatkossa laajentamaan tarjontaamme sellaisiin tuotteisiin ja palveluihin, joissa käsityksemme mukaan pystymme tuottamaan lisäarvoa teille tuottajille. Vaikka toimintamme näin laajenee ja muuttaa muotoaan, fokus on ja pysyy vahvasti ruokintaosaamisessa ja rehuratkaisuissa samoin kuin sopimusviljelijöidemme viljan jalostamisessa sekä markkinoiden hakemisessa sille viljalle, jota emme itse jalosta. Hyvää syksyä Raision agrobisneksistä! Leif Liedes RehuMakasiini 3/2011 3

4 Ajankuva Tämän vuoden viljasadon laatuvaihtelut ovat viime vuosia suurempia. Varmista onnistunut ruokinta teettämällä vilja-analyysi ja ruokintasuositus. Viljasadon määrä ja laatu yllätti Vanha sananlasku pitää paikkansa - vuodet eivät ole veljeksiä. Kaksi viimeistä kesää ovat olleet ennätyksellisen lämpimiä. Tänä vuonna lämpösumma on prosenttia suurempi kuin tavanomaisesti ja suurempi kuin viime vuonna. Tämä kesä on ollut myös huomattavasti sateisempi kuin viime kesä, joskin kuivuuttakin on kärsitty. Kasvukauden perusteella voitiin odottaa hyvää viljavuotta. Hyvä siitä monin paikoin syntyikin, mutta laatuvaihtelut ovat yllättäneet sekä positiivisesti että negatiivisesti. Tämän vuoksi oman sadon laadun tunteminen on erittäin tärkeää, jotta vilja voidaan täydentää oikein ja ruokkia eläimet tehokkaasti. Kulunut satokausi oli poikkeava Tämän vuoden viljojen laatu poikkeaa viime vuodesta. Viljojen valkuaispitoisuus ei ole tänä vuonna ongelma. Hehtolitrapainoissa varsinkin ohran ja kauran osalta on suurimmat vaihtelut. Ilmeisesti kesän olosuhteet ovat olleet otolliset erilaisille kasvitaudeille. Lisäksi viljojen lakoontuminen oli paikoitellen kovista sateista johtuen suurempaa, joka selittää viljojen alhaisempia hehtolitrapainoja. Tulevan talven ruokintaa tuleekin katsoa uusista lähtökohdista. Tehokkain ja taloudellisin ruokinta ei välttämättä ole se, mihin viime vuosina on totuttu. Viljojen analysointi on tärkeää Väki- ja korsirehujen analysointi on tärkeä kulmakivi hyvässä ruokinnassa. Kun näiden laatu tunnetaan, on helppoa suunnitella oikea täydennys. Lisäksi laadultaan parhaimmat perusrehut voidaan kohdistaa vaativimpiin tuotantovaiheisiin. Tällä tavalla voidaan säästää ruokintakustannuksia ja saavuttaa paras tuotos. Rehuraision asiakkaana sinulla on mahdollisuus saada tilan eläinten ruokinnassa käytettävistä viljoista ilmaiset vilja-analyysit ja niihin perustuva ruokintasuositus. Rehuraision asiakkaana saat ilmaisen vilja-analyysin ja ruokintasuosituksen. Käytä palvelua hyväksesi. Ruokintasuunnitelman ja tarvittavat välineet vilja-analyysin saamiseksi voit tilata alueesi myyntiedustajalta tai -neuvottelijalta. Yhteystiedot löydät tämän lehden takasivulta tai osoitteesta www. rehuraisio.com. Raimo Rantanen Rypsipossu rantautuu Ruotsiin HK Scanin ruotsalainen tytäryhtiö Scan Ab on päättänyt lanseerata Rypsipossu -konseptin Ruotsin markkinoille. Ruotsissa Rypsiporsas kulkee työnimellä Rapsgris. Suomen markkinoilla saadut hyvät kokemukset ovat päätöksen takana. Scan Ab on solminut Rehuraision kanssa sopimuksen, jonka mukaan Rehuraisio on valmis auttamaan sikojen Rypsipossu -konseptin mukaiseen ruokintaan liittyvissä asioissa. Yhteistyö on alkanut erinomaisesti. Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Scan Ab:n johtaja Denis Mattsson (vas.) ja Rehuraision johtaja Leif Liedes. 4 RehuMakasiini 3/2011

5 Pohjoismaiset tutkijat koolla Uppsalassa NJF on pohjoismaisten maatalousalan tutkijoiden yhdistys. Viime vuosina myös Baltian maiden tutkijat ovat liittyneet mukaan toimintaan. Yhdistys järjestää vuosittain lukuisia seminaareja eri tutkimusaloilla. Laajempi kongressi järjestetään neljän vuoden välein. Kesäkuussa kongressi järjestettiin Uppsalassa, Ruotsissa. Kokousvierailla oli tilaisuus tutustua valtavaan 300 lypsylehmän tutkimuspihattoon, johon asennetaan karuselliperiaatteella toimiva lypsyrobotti 180 lehmää varten. NJF:n toiminnan tavoitteena on edistää maataloustutkimusta Pohjoismaissa ja Baltiassa. Maatalousresurssien tehokas ja kestävä käyttö on yhdistyksen visiona. Yhdistyksen jäsenet työskentelevät tyypillisesti tutkimuksen, opetuksen, neuvonnan ja hallinnon palveluksessa. Myös maataloustuottajia ja teollisuudessa toimivia on yhdistyksen jäseninä. Kaikkia jäseniä yhdistää kiinnostus maataloustutkimukseen ja luottamus siihen, että tutkimukseen kannattaa panostaa. Yhdistyksen jäsenyyttä voi hakea osoitteessa Rehukongressin antia Osana NJF:n kesäkuista kongressia järjestettiin myös järjestyksessään toinen pohjoismainen rehututkimuskongressi. Tilaisuudessa oli kymmeniä esityksiä kotieläintutkimuksen eri aloilta. Nuori tohtoriopiskelija Mohammed Ramin esitti ensimmäisiä tuloksia Rehuraision ja Valion rahoittamasta väitöskirjatutkimuksesta, joka koskee märehtijöiden metaanin muodostusta. Professori Pekka Huhtanen, joka nykyisin työskentelee Ruotsin maatalousyliopiston Uumajan yksikössä, esitteli ruokinnansuunnittelujärjestelmää nimeltään Lypsikki. Lypsikki pohjautuu Suomessa käytössä olevaan rehuarvojärjestelmään. Lypsikin kehitystyössä on otettu huomioon ruokintatason vaikutus lehmien syöntikykyyn ja rehuannoksen sulavuuteen ja sen kehitystyössä on hyödynnetty satojen säilörehuruokinnalla tehtyjen tutkimusten tuloksia. Lypsikin avulla pyritään maksimoimaan taloudellinen tulos. Ruotsin Maatalousyliopiston Uumajan yksikössä professorina toimiva Pekka Huhtanen esitteli kokouksessa poikkeuksellisen laajaan tutkimusaineistoon perustuvaa Lypsikkinimistä ruokinnansuunnittelujärjestelmää. Ruotsissa panostetaan kotieläintutkimukseen Osana kongressiohjelmaa oli tilaisuus tutustua Uppsalan lähellä Lövstassa sijaitsevaan valtavaan kotieläintutkimusasemaan, jonka rakentaminen oli loppusuoralla. Ruotsin maatalousyliopistossa eläinlääketieteen ja kotieläintieteen opetus ja tutkimus toimivat samassa tiedekunnassa. Tämä tiedekunta hallinnoi tutkimusasemaa, joka vihitään virallisesti käyttöön ensi vuonna. Tutkimusasemalle valmistuu pihatot kolmellesadalle lypsylehmälle ja kolmellesadalle päälle nuorkarjaa. Lypsykarjapihattoon asennetaan tavanomaisen lypsyrobotin lisäksi myös uudentyyppinen automaattinen karusellilypsyasema. Kyseessä on siis karusellirobotti. Tutkimussikalaan tulee tilat 132 emakolle ja 960 lihasialle. Siipikarjalle on rakenteilla 1800 munivan kanan lattiakanala ja 1400 kanan virikehäkkikanala. Lisäksi broileripaikkoja tulee kahteen erilaiseen yksikköön yhteensä vajaat Tutkimusyksikköön tulee myös koeteurastamo ja biokaasulaitos. Ilmo Aronen RehuMakasiini 3/2011 5

6 Ajankuva Farmarin kuulumisia Faramari 2011 Maatalousnäyttely heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna houkutteli Poriin yli messuvierasta. Raision osasto oli Kirjuriluodolla messualueen keskeisellä paikalla pääkadun varrella, ja väkeä riitti mukavasti aamusta iltaan. Farmariviikonlopun säätilaan mahtui sekä hellettä, sadetta että ukkosmyräkkää. Onneksi messulatomme on tukevaa tekoa ja se kesti koettelemukset mainiosti. Lannoitekausi avattiin juuri sopivasti kesäkuun lopulla, joten niistä sekä muista tuotantopanoksista syntyi sopivasti jutun juurta viljelijöiden kanssa säiden päivittelyn lomassa. Kotieläintuottajille esiteltiin muun muassa uutta Raimix-perunarehua sekä tuotevalikoimaan juuri tulleita nautojen pastoja ja boluksia. Esillä olivat myös broilereiden uusi viljaruokintaohjelma sekä emakoiden uusi kiihotusrehu. Kun osastolla oli keskusteltu viljely- ja ruokinta-asiat, oli hyvä siirtyä Elovena-baariin mehulle ja keksille. Raision osastolla oli mahdollista voittaa pääsylipun viimeisen numeron perusteella pikavoitto, ja Lubria-teräketuöljypulloja, Nalle-pikapuuropakeja sekä lippiksiä jaettiinkin tiheään tahtiin. Lisäksi oli mahdollisuus osallistua kylpyläloman arvontaan, jos tunnisti purkeista härkä- Raision Maituri maistui Farmari-näyttelyn lehmille. pavun, lupiinin, vehnän ja kauran siemenet. Kaikkien lipukkeiden jättäneiden kesken arvottiin 15 tuotepalkintoa, jotka lähetettiin voittajille Farmarin jälkeisellä viikolla. MK 6 RehuMakasiini 3/2011

7 Yleisöä kiinnostivat messuilla sekä tuotteet ja tarjoukset kuin myös kilpailut ja maistiaiset. Arvonnan voittajat Raision osastolla siemententunnistamiskisaan osallistuneiden kesken arvottiin pääpalkintona kylpyläloma, jonka voitti Esa Ajosenpää Maskusta. Tuotepalkinnon voittivat: Jaana Järvinen, Köyliö Linda Tuijula, Masku Aki Lähteenoja, Eura Pauli Kohvakka, Kangasniemi Virpi Syväoja, Kurikka Ritva Heikkilä, Merikarvia Mirja Hänninen, Pienola Rauni Komula, Laihia Katja Hagan, Helsinki Mika Heikkilä, Sampu Suvi Hara, Huittinen Esa Pyykkö, Maakeski Päivi Vepsä, Pori Eira-Maija Savonen, Parkano Kati Korkee, Pori Raision Viljakauppayksikön Heidi Seitala sai messuille tutun ja mieluisan vieraan; siskon tytär Peppi Sainio poikkesi Elovena- baarissa mehulla ja keksillä. Parhaat onnittelut kaikille voittajille! Siemententunnistamiskilpailuun osallistui kolmen päivän aikana reilut 7000 messukävijää. Raision pastat ja bolukset täydentävät tasapainoista ruokintaa Raisio täydensi keväällä 2011 ruokintakonseptiaan tuomalla valikoimaansa valmisteita, joilla voidaan ehkäistä lehmien ruokintaperäisiä ongelmia. Tuotteita voi tilata kätevästi samalla kertaa rehutilauksen kanssa. Asiakkaat ovatkin ottaneet uuden palvelun hyvin vastaan. Tuotevalikoimaa laajennettiin Correct-pastoilla ja Bovicalcboluksilla, jotka ovat avuksi ja hyödyksi eläinten riskialtteimmassa tuotosvaiheessa. Ruokintaperäisten ongelmien nopea korjaaminen säästää lehmää ja vähentää ylimääräistä työtä. Jälkihoito tehostuu Melleillä. Tavoitteena hyvä terveys ja kestävyys Tasapainoinen ruokinta on peruslähtökohta, kun pyritään parantamaan lehmien kestävyyttä. Erityisesti poikimisen tienoilla lehmän vastustuskyky laskee ja erilaiset tuotantosairaudet voivat alentaa tuotosta tai johtaa jopa lehmän poistoon. Akuutteja ongelmia voidaan vähentää Raision pastatuotteiden sekä bolusten avulla. Piilevä poikimahalvaus, hapanpötsi, syömättömyys, ruokintahäiriöt, ketoosi ja hedelmällisyyshäiriöt ovat osittain ruokintaperäisiä ongelmia, joita voidaan ehkäistä oikealla ravitsemuksella. Mellit ylläpitävät lehmän hyvinvointia, joten ruokintaa kannattaa täydentää niiden avulla. Merja Holma RehuMakasiini 3/2011 7

8 Peltoviljely Kokonaissato viime vuott - laatu vaihtelee erinomaisesta kohtalaiseen Suomessa viljojen puinnit päästiin aloittamaan jo elokuun alussa, sillä lämmin kesä valmistutti viljat hyvissä ajoin. Sato-odotukset olivat selvästi viime kesää korkeammalla, sillä sateita saatiin huomattavasti viime kesää enemmän. Toisaalta sateet olivat pitkälti ukkoskuuroluontoisia paikallisia sateita, joten alueelliset erot ovat olleet valtavan suuria. Riittävä lämpö on kasvun edellytys, mutta pitkään jatkuneet helteet ja kuivuus ovat aiheuttaneet kasvustolle stressiä, mikä näkyy satotasoissa. Tike arvioi elokuun lopussa viljojen kokonaissatomääräksi 3,58 miljoonaa tonnia, mikä toteutuessaan olisi noin tonnia viime vuotta suurempi, mutta selvästi 2000-luvulla saatujen kokonaissatojen alapuolella. Vehnän ja ohran tuotanto kasvussa Vehnätase näyttää vahvalta, sillä ennakkosatoarvion mukaan lisääntynyt vehnän viljelyala sekä kohtuulliset satonäkymät nostavat vehnä sadon ennätysmäärään, yli tonniin. Kotoinen vehnän käyttö sekä tiloilla että teollisuudessa on ollut viime vuosina noin tonnia. Vehnän vientipotentiaali on ennätyksellisen suuri, kun laatukin näyttää täyttävän asetetut laatuvaatimukset. Ohran tuotantomäärä kasvaa myös selvästi viime vuodesta, mutta Tiken arvion mukaan jää 1,5 miljoonaan tonniin. Kun ohran vuosittainen käyttö on hyvin samalla tasolla, niin kasvusta huolimatta tuotantomäärä voi jäädä laskennallisesti jopa kotimaan käytön alapuolelle. Viime talvena varastot käytettiin melko tyhjiin, joten ohramarkkina voi viljoista olla kaikkein haastavin. Myös ohran laatu vaihtelee viljoista eniten. Kauran tuotantomäärän arvioidaan olevan miljoona tonnia, josta riittää myös vientiin. Kauran vientimäärä on viime vuosina vaihdellut tonnin välillä ja kotimaan käyttö on ollut noin tonnin tasolla. Öljykasvien tuotantoala laski viime vuoden huippualasta selvästi. Tuotanto- näkymiä kompensoi viime kesää paremmat satonäkymät, mutta joka tapauksessa jäädään viime vuoden kokonaismäärästä. Rypsin satotasot vaihtelevat ja rikkojakin näyttäisi olevan puidussa sadossa viime vuosia enemmän. Maailman markkinoilla korkea hintataso Maailmassa ennustetaan tuotettavan viljaa kuluvana satokautena 2011/12 enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samaan aikaan kuitenkin kulutus kasvaa heikoista talousnäkymistä huolimatta. Ennätyksellinen sato ei siis paikkaa alentuneita loppuvarastomääriä, koska myös käyttö kasvaa. Tämä pitää markkinat hermostuneina ja hintatason korkealla. Etenkin maailman tärkeimmän rehukasvin maissin tase on hyvin tiukka. USA on yksi tärkeimmistä maissin tuottajista ja kyseisellä alueella maissin kasvukausi on ollut haasteellinen kylvöistä sadonkorjuuseen saakka. Vaikeat kasvuolosuhteet ja niiden vaikutukset tuotantoalaan ja tuotantomäärään ovat olleet arvuuttelun kohteena koko kesän ajan, ja tämä on pitänyt markkinan hermostuneena. Tällä hetkellä näyttää, että maissin kokonaistuotanto jää odotettua pienemmäksi. Vehnän tilanne on parempi ja vehnällä tullaankin todennäköisesti korvaamaan maissin käyttöä sekä rehuteollisuudessa että bioetanolin raaka-aineena. Jyväkoko ongelmana Viljan laatua leimaavat viimevuoden tyyliin jyväkoko-ongelmat. Tällä kertaa syynä ovat kasvitaudit ja lako-ongelmat, jotka haittasivat muuten runsaan sadon 8 RehuMakasiini 3/2011

9 a korkeampi Lannoitevalikoima laajeni yhteistyösopimuksella Yaran kanssa Ohran laatu vaihtelee viljoista eniten. muodostumista. Paikallisesti myös kuivuus vaivasi kasvustoja, koska sateet olivat kuuroluontoisia. Vehnä selvisi olosuhteista parhaiten ainakin laadullisesti, sillä valkuaiset ovat olleet huippukorkeita. Surkastunutta pikkujyvää on tosin osassa vehnäeriäkin. Jo toisena vuonna peräkkäin syysvehnät onnistuivat hyvin. Harvinaista on, että niiden keskimääräinen valkuaispitoisuus on yli 13,5 prosenttia, vaikka satotaso on ollut korkea. Ilmeisesti syynä on ollut lämmin heinäkuu, joka on saanut typen vapautumaan maasta hyvin jyvän täyttymisen aikaan. Myös kevätvehnillä valkuainen on korkea, alkupään esinäytteiden perusteella jopa yli 14,5 prosenttia. Ohrasadossa on paljon eriä, jotka ovat hehtolitrapainoltaan erittäin matalia. Melko harvassa ovat olleet erät, joissa tavaran paino yltää parhaiden vuosien tasolle. Mallasohraesinäytteissä lajitteluasteet ovat keskiarvonakin erittäin matalia. Sen sijaan valkuainen on pysynyt hyvin aisoissa, keskiarvotason ollessa 11 prosentin tienoilla. Ilmeisesti kilomääräinen sato on ollut kohtalainen tautitorjutuilla lohkoilla ja tätä kautta valkuainen on kunnossa. Myös kaurasato on melko kevyttä jo toisena vuotena peräkkäin, vaikka tilanne onkin viime vuotta parempi. Minna Oravuo Raision lannoitevalikoimaan saatiin odotettua lisäystä, kun solmimme yhteistyösopimuksen Yaran kanssa. Yhteistyön myötä saamme myyntiimme laadukkaan ja laajan valikoiman johtavan lannoitevalmistajan tuotteita. Lisäksi pystymme yhdistämään resurssimme ja tietotaitomme asiakkaiden, teollisuuden, sekä ympäristön kannalta optimaalisten lannoitevaihtoehtojen kehittämisessä. Uusi yhteistyösopimus koostuu Raision ja Yaran yhteisestä ympäristöprojektista, jonka tavoitteena on vähentää Raision sopimusviljelyn ympäristövaikutuksia ja samanaikaisesti varmistaa viljelijöiden hyvä satotaso oikealla lannoituksella. Yhteistyöprojektin tärkeimmät tavoitteet ovat peltoviljelyn hiilijalanjäljen sekä vesistöjen ravinnepäästöjen pienentäminen erikseen määritellyissä kohteissa. Valkuaisomavaraisuuden nosto tärkeää Tavoitteena on myös etsiä yhdessä keinoja valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseksi. Pääpaino on rypsin ja rapsin satotason nostamisen sekä viljelyvarmuuden lisäämisen kautta kannustaa viljelijöitä lisäämään viljelyalaa merkittävästi seuraavan viiden vuoden aikana. Myös muiden valkuaiskasvien, kuten härkäpavun, herneen ja lupiinin, viljelyn edistäminen on yksi keskeisistä tavoitteista, sillä Suomen valkuaisomavaraisuus on edelleen vain 25 prosenttia. Molemmat yritykset ovat omalla alallaan edelläkävijöitä ympäristöasioissa, sillä Raisio on tehnyt jo pitkään työtä kehittääkseen kestävää ruokaketjua sekä vähentääkseen ruoantuotannon ympäristövaikutuksia. Yara on uuden teknologian ansiosta onnistunut merkittävästi pienentämään lannoitteidensa hiilijalanjälkeä ja merkitsee ainoana lannoitevalmistajana tuotteisiinsa hiilijalanjälkimerkin. Tarve laajemmalle NPK -valikoimalle Teimme lannoiteasiakkaillemme kesällä tyytyväisyyskyselyn, josta saimme paljon positiivista palautetta. Vastanneista yli 90 prosenttia olivat erittäin tai melko tyytyväisiä Raision myyjiltä saamaansa asiakaspalveluun sekä tuotetietouteen lannoiteasioissa. Näihin asioihin aiomme panostaa myös jatkossa lisäämällä muun muassa koulutusta kasvinravitsemusasioissa. Hyvistä laatuarvosanoista huolimatta huomasimme vastauksista heikkoutemme olevan suppea lannoitevalikoima erityisesti moniravinteisten lannoitteiden kohdalla. Ravinnemääriin haluttiin lisää vaihtoehtoja, sillä aiemmin valikoimissa olleet kaksi erilaista NPK -lannoitetta eivät vastanneiden mielestä riitä tasapainoiseen lannoitukseen. Typpilannoitteista haluttiin lisää NK -lannoitteita ja typpirikkilannoitteiden haluttiin ehdottomasti pysyvän valikoimissa jatkossakin. Lisäksi kaivattiin yksiravinteisia lannoitteita, hivenlannoitteita sekä typpiliuosta. Raisio on nyt vastannut asiakkaiden toiveisiin ja saanut valikoimiinsa kaikki Yaran lannoitteet, joista löytyy jokaisen asiakkaan kannalta tarpeellinen ratkaisu optimaaliseen peltoviljelyyn. SatoPlus -valikoimaa aiomme myydä jatkossakin. Heidi Seitala RehuMakasiini 3/2011 9

10 Näköalapaikka Maatilan rahoitustakin kannattaa suunnitella Velkaisimpien tilojen joukossa on paljon hiljan investoineita tiloja, joilla velkaa voi olla kaksi - kolme kertaa liikevaihdon verran. Vaikka nämä tilat ovat rahoittajan tarkimman seurannan alla, on tässä ryhmässä myös eturivin viljelijöitä, joilla tilanne pysyy hyvin hallinnassa. Velat lyhenevät ohjelman mukaan, eikä suurempia maksuhäiriöitä ainakaan toistaiseksi ole ollut. Joka tapauksessa riskien hallinta ja velkatilojen seuranta nousee yhä tärkeämpään rooliin. Rahoittajan on tarkalla silmällä arvioitava investoivien tilojen kyky selviytyä tulevista velvoitteista ja seurattava, miten heidän tilanteensa investoinnin jälkeen kehittyy. Samalla pitää muistaa myös se, että nimenomaan nämä investoivat tilat ovat niitä, jotka vielä vuoden päästä ovat aikeissa laajamittaisemmin maataloutta. harjoittaa Päivittäiset raha-asiat Maatilan päivittäisten raha-asioiden hoitamisessa keskeistä on maksuvalmiuden säilyttäminen eli se, että laskut kyetään maksamaan eräpäivinä. Hyvästä maksuvalmiudesta on selvää hyötyä, koska silloin hankinnat ja myynnit voidaan ajoittaa edullisimmin ja näin säilyttää myös mielenrauha. Huono maksuvalmius taas aiheuttaa lisäkustannuksia viivästyskorkoina ja mahdollisina kalliimpina rahoitusmuotoina. Haastetta maatilojen päivittäisen maksuvalmiuden ylläpitämiseen tuo se, että tuotantosuunnasta riippuen tulojen ajoittuminen voi vaihdella voimakkaas- Maataloustuotteiden ja tuotantopanosten kasvanut hintavaihtelu edellyttää myös hyvää maksuvalmiusvaraa. ti kerran kahdessa viikossa saatavasta tilityksestä muutaman kerran vuodessa saatavaan tilitykseen. Lisäksi maatalouden tuet ovat merkittävä osa tuloista ja niiden painottuminen loppuvuoteen jyrkentää entisestään maatilojen tulovirtojen kausivaihtelua. Hyvän maksuvalmiuden edellytys on huolellinen suunnittelu. Maksuvalmiustilanne vaikuttaa siihen, miten tarkasti ja millaisella jaksotuksella suunnittelu kannattaa tehdä. Usein kuukausitarkkuus on sopiva. Ennusteessa ei pidä pyrkiä liialliseen tarkkuuteen. Mukaan kannattaa ottaa suurimmat tulo- ja menoerät, lainaerät, verot sekä arvio yksityistalouden menoista. Kätevä tapa on pitää tilan ja yksityistalouden rahat eri tileillä. Suunnittelun etuna on se, että maksuvalmiutta voidaan säätää myyntejä ja ostoja ajoittamalla, keräämällä likviditeettiä ennen suuria lyhennys-, lannoite- tms. maksuja. Lisärahoitustarpeet ovat ennalta tiedossa ja kausiluottojen hankintaan on riittävästi aikaa. Ja pankki arvostaa sitä, että taloutta suunnitellaan ja rahoitustarpeet ovat hyvissä ajoin tiedossa. Sopivat luotolliset tilit ja kortin luotto-ominaisuudet ovat erinomaisia maksuvalmiuden tasaajia. Osuuspankista löytyy myös ratkaisuja ylimääräisen likviditeetin sijoittamiseen hyvällä tuotolla ja tuleviin rahoitustarpeisiin sopivasti. Maataloustuotteiden ja tuotantopanosten kasvanut hintavaihtelu edellyttää myös hyvää maksuvalmiusvaraa. Investoinnin rahoituksen suunnittelu Suuret investoinnit ovat maatilan elinkaarella merkittävimmät tapahtumat, joilla on ratkaiseva vaikutus tilan kehittymiseen. Investoinnit kannattaa kohdistaa sellaisiin hankkeisiin, joista tilan olosuhteissa saadaan suurin hyöty ja tuotto. Investointivauhdin pitää olla tasapainossa investoinnista saavutettavien tuottojen ja investoinnin takaisinmaksukyvyn kanssa. Liian nopean investointitahdin ja liian heikosti tuottaviin kohteisiin tehtyjen investointien seurauksena lainojen takaisinmaksuajat pitenevät huomattavan pitkiksi, mikä rajoittaa tulevia investointimahdollisuuksia ja heikentää tilan edellytyksiä kohdata odottamattomia muutoksia toimintaedellytyksissä. Investoinnin onnistumista edesauttaa omarahoitus, jolloin velan määrä jää pienemmäksi. Useimmiten maatilan omarahoitusosuudet koostuvat aiemmista säästöistä ja puunmyyntituloista. Investoinneissa velkamäärää pienentää merkittävästi monessa kohteessa maatalouden investointitukiavustus. Maatilojen mittavimpia investointeja ovat kotieläinrakennukset. Niissä suurimmat haasteet ovat investointikustannusten pysyminen kustannusarvion puitteissa ja tuotannon saaminen nopeasti suunnitellulle tasolle. Molempiin liittyvien riskien hallinta edellyttää hyvää suunnittelua. Rakennuksen investointikustannuksen ohella on tärkeätä muistaa ottaa mukaan suunnitelmaan kaikki välttämättömät investoinnit, jotka seuraavat rakennusinvestoinnista. Tilalla pitää olla kasvanutta tuotantoa vastaava koneistus. Suuremmat rehu- ja lantamäärät vaativat usein mm. lisää peltoa ja uusia viljelyteitä. Erittäin tärkeä, mutta valitettavan usein unohtuva asia on riittävä käyttöpääoma. Tuotanto- 10 RehuMakasiini 3/2011

11 Maatalouden pitkään jatkunut rakennekehitys näkyy maatilojen rahoituksessa. Yhtäältä meillä on kolmannes maatiloista täysin velattomia, toisaalta alle 10 prosentilla tiloista on yli puolet kaikista veloista. Tämä polarisoituminen on vain korostunut viime vuosina, ja näin ollen aivan samanlaiset rahoitusratkaisut eivät päde kaikille tiloille. rakennuksen valmistuttua eläinpaikat pitää saada nopeasti tuotantoon ja pääomaa tarvitaan kapasiteettia vastaavan eläinmäärän, rehujen ym. hankintaan. Investointien suunnitteluun liittyy myös verotuksen suunnittelu. Rakentamisen jälkeen maksuvalmius on usein tiukoilla, jota helpotetaan painamalla verojen määrä pieneksi poistojen avulla. Poistoja tulee kuitenkin tehdä enintään samassa määrin, kun lainoja lyhennetään, jolloin ei ajauduta kasvavien verojen ja hitaasti lyhenevien lainojen kierteeseen, jolloin uusiin investointeihin ja tilan edelleen kehittämiseen on heikosti mahdollisuuksia. Riskeiltä suojautuminen Unohtaa ei sovi myöskään varautumista erilaisten riskien varalta. Vakuutukset kattavat mahdolliset tuotantoseisokit sekä tuotanto-omaisuudelle sattuvat vahingot hyvin, kunhan muistaa päivittää vakuutukset riittävän usein. Uudet rakennukset ja niiden muutostyöt saattavat jäädä huomaamatta vakuutusturvan ulkopuolelle. Riskejä voi itsekin vähentää huolehtimalla esimerkiksi sähkölaitteiden turvallisuudesta. Vakuutusyhtiöt, kuten Pohjola Vakuutus, tarjoavat mielellään apua myös turvakartoituksen tekemiseen. Suuri merkitys on yrittäjäperheen omalla vakuutusturvalla. Liian usein unohtuu maatilan henkilöriskeiltä suojautuminen, vaikka hyvin tiedetään, että maatilan tärkein voimavara on yrittäjä itse puolisonsa kanssa. Riittävä henkivakuutus ja lainan turvaksi myönnettävä takaisinmaksuturva auttavat selviytymään, jos onnettomuus sattuu kohdalle ja mahdollistavat samalla yritystoiminnan jatkumisen keskeytyksittä. Maatilan tärkein voimavara on yrittäjä itse puolisonsa kanssa." Myös metsän vakuuttaminen on saattanut jäädä vähälle huomiolle, puolet metsistämme on näet edelleen vakuutusten ulkopuolella. Kuitenkin myrskyt saattavat pyyhkäistä suuriakin alueita hyvää metsää nurin, niin kuin olemme saaneet kokea. Samoin lumikuorma on viime vuosina tuhonnut puustoa. Tuotannollisten hintariskien suojaukseen on jo olemassa suojausmahdollisuuksia. Esimerkiksi futuurikaupan avulla viljan tai rypsin myyjä voi suojata tulevaa viljan myyntiään mahdollisen hinnan laskun varalta. Vastaavasti viljan käyttäjä voi suojata tulevat viljaostoksensa hinnan nousulta. Kun viljamarkkinoilla hinnat vaihtelevat huomattavasti, on maatilan tuloksen kannalta tärkeätä ennakoida tulevat tuotot tai kustannukset. Myös rahoituksen riskien suojautumiseen on mahdollisuuksia. Jos korkojen heilahtelut jatkuvat voimakkaina, on tulevilta koron nousuilta mahdollista suojautua hankkimalla lainalleen korkoputken, jonka puitteissa korko enintään saa liikkua, tai korkokaton, jonka yli korko ei saa nousta sovitun ajan kuluessa. Kuten edeltä käy ilmi, maatilan pankki- ja vakuutusasioiden hoidossa on varsin monta huomioitavaa kohtaa, ja tarpeet vielä vaihtelevat tilojen välillä. Näissä asioissa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Maamme johtavana maa- ja metsätalouspankkina OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa maatalousyrittäjille kattavimmat finanssipalvelut, joita kannattaa hyödyntää kaikissa tarpeellisissa tilanteissa. Kirjoittaja on Panu Kallio johtaja, OP-Pohjola RehuMakasiini 3/

12 Välipala Provena-tuoteperhe uudistuu kansainväliseksi Kotimainen gluteenittomaan ruokavalioon sopiva Provena-tuoteperhe saa uuden kansainvälisen ilmeen. Lisäksi tuoteperheeseen tulee uutuuksia. Uudistuksen myötä Provena-tuotteiden myyntiä on jatkossa tarkoitus laajentaa myös ulkomaille. Provenan gluteeniton kaura on kauraa, joka on kasvatettu, korjattu, jauhettu ja pakattu täysin erillään gluteenia sisältävistä viljoista. Tarkasti kontrolloitu tuotantoketju varmistaa, että Provena-tuotteet ovat gluteenittomia ja siksi myös keliaakikoille turvallisia. Puhtaassa kaurassa on kaikki kauran hyvät puolet: maku, ravitsevuus ja terveellisyys. Provena-pakkausten ulkonäkö muuttuu kansainväliseksi syksystä 2011 alkaen. Jatkossa Provena-tuotteiden erottaminen myymälässä on entistä helpompaa ja myös tuotteiden gluteenittomuudesta viestitään entistä selkeämmin. Suomenkieliset tekstit ovat muuten englanninkielisissä pakkauksissa selkeästi omassa laatikossaan. Tuoteperheeseen tulee syksyn aikana lisäksi kolme uutta tuotetta: Provena Kaurainen Jauhoseos, Kauraleipäseos ja Kauramysli. Tarkemmin Provena-tuoteperheeseen voi tutustus uudistuneilla Provenan nettisivuilla, osoitteessa Samasta paikasta löydät myös paljon lisää reseptejä herkkuihin, joista voivat huoleti nauttia kaikki - myös keliaakikot. Anna Peuravaara tuotepäällikkö, Ravintoraisio Oy Kaikille hyvää samasta pöydästä - helpot herkut ilman gluteenia Uusien gluteenittomien Provena-tuotteiden ansiosta ei enää tarvitse leipoa keliaakikolle erikseen, vaan voit nyt tarjota koko perheelle ja vieraillesi samoja leivonnaisia. Tuotteiden sisältämä kaura antaa niin hyvää makua että leivonnaiset maistuvat melkeinpä paremmilta kuin tavallisilla vehnäjauhoilla leivotut tuotteet. Leipominenkin on helppoa. Muistat vain huolehtia siitä, että kaikki käyttämäsi tuotteet ovat gluteenittomia etkä leipomisen aikana käsittele muita viljatuotteita. Kauraleipäseoksesta leivotut auringonkuivatuilla tomaateilla maustetut muffinssit maistuvat niin iltapalana kuin kahvipöydän suolaisena. Kauraisesta jauhoseoksesta tehty juustokakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä. Jos sitä sattuu jäämään, se säilyy tuoreen veroisena useammankin päivän. Mikäli kuitenkin haluat tehdä nämä leivonnaiset tavallisista vehnäjauhoista (esimerkiksi Sunnuntai erikoisvehnäjauhoista), käytä niitä sama määrä kuin Provenatuotteita. Pia Nieminen Raision kuluttajapalvelu 12 RehuMakasiini 3/2011

13 Helpot tomaattimuffinssit (10 12 kpl) 1 dl hienonnettua aurinkokuivattua tomaattia 1 dl hienonnettua ruohosipulia tai persiljaa 1 dl kermaa 3 munaa 2 dl juustoraastetta ½ dl aurinkokuivattujen tomaattien öljyä 1 dl Keiju Rypsiöljyä ½ tl rouhittua mustapippuria 3 ½ dl Provena Gluteeniton Kauraleipäseosta 2 tl leivinjauhetta Muffinssipelti tai paperisia isoja muffinssivuokia. Muffinssipellin voiteluun: Sunnuntai Juokseva Rypsiöljyvalmistetta Pinnalle: pinjansiemeniä 1. Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. 2. Leikkaa aurinkokuivatut tomaatit pieniksi kuutioiksi. Hienonna ruohosipuli. 3. Laita kulhoon aurinkokuivatut tomaatit, ruohosipuli, kerma, munat, juustoraaste, öljyt ja rouhittu mustapippuri. Sekoita. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe keskenään ja lisää seos taikinaan. Sekoita tasaiseksi. 4. Voitele muffinssipellin syvennykset Sunnuntai Juoksevalla. Jaa taikina syvennyksiin. Tai annostele taikina paperisiin muffinssivuokiin. Ripottele pinnalle pinjansiemeniä. 5. Paista uunin keskitasossa minuuttia muffinssivuoan koosta riippuen. Juustokakku (12 annosta) Pohja: 100 g Sunnuntai Leivontamargariinia 1 dl sokeria 1 muna 2 ½ dl Provena Gluteeniton Kaurainen Jauhoseosta ½ tl leivinjauhetta Täyte: 2 prk Sunnuntai Maustamatonta Rahkavalmistetta ½ dl (à 200 g) Juoksevaa Sunnuntai Rypsiöljyvalmistetta (tai 50 g Sunnuntai Leivontamargariinia sulatettuna) 2 dl kermaa 1 ½ dl sokeria 1 tl vanilliinisokeria 2 rkl sitruunamehua 1 rkl maissitärkkelystä 3 munaa Vuoan voiteluun: Sunnuntai Juokseva Rypsiöljyvalmistetta Vuoan reunoille: Provena Gluteeniton Kaurainen Jauhoseosta 1. Voitele ja jauhota irtopohjaisen (halkaisija 24 cm) pyöreän vuoan reunat. Leikkaa leivinpaperista vuoan pohjan kokoinen pala ja vuoraa sillä vuoan pohja. 2. Pohjaa varten vaahdota pehmeä margariini ja sokeri. Lisää muna hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille ylös asti. Laita vuoka kylmään täytteen teon ajaksi. 3. Sekoita täytteen ainekset keskenään. Kaada täyte pohjan päälle. 4. Paista kakku 175 asteisen uunin alatasossa n minuuttia. 5. Anna kakun jäähtyä vuoassaan mielellään seuraavaan päivään. Irrota kylmä kakku varovasti vuoasta ja koristele se halutessasi tuoreilla marjoilla tai hedelmillä. Juustokakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä. RehuMakasiini 3/

14 Nauta Kuortin tilalla panostetaan lehmien kestävyyteen Kun ammattitaitoinen ja alalle omistautunut tuottajaperhe panostaa pitkäjänteiseen jalostustyöhön, ruokintaan sekä ympärivuotiseen nuorkarjan ja lehmien ulkoiluun, ovat maidontuotannon edellytykset mitä parhaimmat. Isäntäpari Terhi ja Raimo Kuortti ovat tuottaneet maitoa yhdessä vuodesta 1983 alkaen Ikaalisten Kallionkielessä. Nykyinen pihatto valmistui vuonna 2002 ja lehmämäärää on sittemmin kasvatettu neljästätoista kahdeksaankymmeneen. Vuonna 2005 Kuortit siirtyivät robottilypsyyn. Karjan tunnusluvut puhuvat puolestaan: keskipäivämaito on tällä hetkellä 33 kiloa, viime vuoden vahvistettu rasvapitoisuus on keskimäärin 4,06 ja valkuainen 3,35 - ja karjassa on 12 suomenkarjalehmää! Tuotostaso ei tosin kerro kaikkea. Yksi tunnusluvuista on mitä vakuuttavin - keskipoikimakerta on huikeat 3,7. Se on tämän kokoisessa karjassa kunnioitettava saavutus Suomen keskiarvoon 2,3 ver- rattuna. Tästä sekä hyvästä tuotostasosta johtuen tilan elossa olevien lehmien elinikäistuotos on kiloa, ja poistettujen vastaava luku on kiloa. Mitä Kuortit tekevät toisin? Ulkopuolelta tarkasteltuna nostaisin ensimmäisenä esiin pitkäjänteisen jalostustyön. Tänä vuonna on kulunut 20 vuotta ensimmäisestä huuhtelusta ja alkionsiirrosta. Eläviä eläimiä ei ulkomailta ole tuotu kovinkaan monta, mutta alkioita on tilattu ulkomailta useita ja niistä on saatu paljon lehmävasikoita. Karjanjalostuksessa on myös onnistuttu, siitä hyvänä esimerkkinä on yhteensä kahdeksan 100-tonnaria. Näyttelyissä peräti Championiksi valittuja ovat olleet holsteinit Kuortin Barbie ja Hoff Outside Janice sekä Ayshire Kanna ja suomenkarjasta Haamu, Kirsikka ja Kuortin Varpu. Perheen lapset Katriina, Kristiina ja Kari-Pekka ovat näyttelyiden lisäksi osallistuneet myös JuniorHandler-kilpailuihin. Karjan hyvä jalostusarvo tuo luonnollisesti myös lisätuloja, koska hyvästä hiehosta myös maksetaan enemmän. Omaan uudistukseen tarpeettomat eläimet kannattaa tietysti myydä, ja alhaisen uudistusprosentin ansiosta myytävää on riittänytkin, viime vuonna peräti 33 hiehoa. Lehmät ulkona kesät talvet Kuorttien karja on yksi harvoista tavanomaisessa tuotannossa olevista robottilypsykarjoista, jossa lehmät ulkoilevat läpi Kun Terhi Kuortti täytti 50 vuotta, vietettiin tilalla samalla kertaa myös nelinkertaiset satatonnarijuhlat. Sankareiden yhteispotretissa Meirami, Muumi, Perodix ja Neilikka eivät suostuneet nostamaan päätään edes kuvaushetkeksi, koska maassa oli Maituria tarjolla. 14 RehuMakasiini 3/2011

15 Robottilehmiä maalaisidyllin keskellä. vuoden säiden suinkin salliessa. Terhin mukaan ulkoilu ei aiheuta isossakaan karjassa ongelmia, jos lehmävasikat tottuvat jo pienestä pitäen ulkona käymiseen. - Tällöin vältymme hiehojen työläältä opetusvaiheelta rikkoutuvine aitoineen. Myös keväiset eläinten juoksemiset loukkaantumisineen jäävät vähemmälle. Muutoinkin laiduntaminen ja ulkoilu parantavat lehmien terveyttä. Eläinten lihakset pysyvät hyvässä kunnossa, leviämisiä navetassa tapahtuu hyvin harvoin ja poikimiset sujuvat helposti. Ruokintaan on aina panostettu Kuortit käyttivät Maituri rehua sen kehittämisestä lähtien, kunnes rehustusta muutettiin muutama vuosi sitten Pihatto-Maiturin ja Amino-Maituri rehun yhdistelmään. Poikivan lehmän ruokintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Vitamiini-seleeni täydennyksen ansiosta lehmien vastustuskyky säilyy hyvänä, ja jatkuvan ulkoilun yhdysvaikutuksena poikimiset sujuvat helposti. Kolmatta kertaa poikiville annetaan lisäksi Calsium pastaa rutiinisti. Se onkin erittäin suositeltavaa, koska piilevä poikimahalvaus on karjoissa yleinen ongelma, joka johtaa moniin muihin hankaluuksiin. Karkearehut jaetaan kolmasti päivässä, minkä ansiosta lehmillä on aina tuoretta hyvää rehua syötävänään. Useampi jakokerta lisää syöntiä ja parantaa lehmien aktiivisuutta. Säilörehut tehtiin alun perin kokonaan omilta pelloilta, mutta karjakoon kasvettua ovat Kuortit tehneet osan karkearehuista myös naapureiden luomuja luonnonhoitopelloilta riittävän määrän turvaamiseksi. Näiltä kertyvän säilörehun osuus lehmien ruokinnasta on noin kolmasosa ja aiheuttaa luonnollisesti valitettavaa vaihtelua säilörehun ravitsemukselliseen arvoon, kun lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita ei voida käyttää kuten tavanomaisessa tuotannossa olevilla nurmilla. Tämä näkyy luonnollisesti myös keskituotoksessa nykyään. Vasikoille maitoa ja mysliä Kuortit panostavat myös vasikoiden ja hiehojen ruokintaan. Vasikat juotetaan täysmaidolla kolmasti päivässä yksilökarsinoissa, ja juottoautomaatille siirtyessään ne saavat maitoa kahdeksan litraa päivässä. Väkirehuna on aluksi Vasikan- Herkku-Mysli, johon tilalla ollaan erittäin tyytyväisiä muun muassa sen maittavuuden vuoksi. Lisäksi vapaasti syötössä on korkealaatuista heinää. Väkirehun syönnin lisäämiseksi ja pötsin kehittymisen nopeuttamiseksi vasikoilla on myös jatkuvasti puhdasta vettä saatavilla. Tämä takaa optimaaliset olosuhteet pötsimikrobien kehittymiselle. Myöhemmin hiehovasikoille annetaan Hieho-Maituria ja vanhempana ne saavat säilörehua vapaasti. Pihaton ikkunat tullaan syksyllä korvaamaan verholla ilmanvaihdon parantamiseksi. Verhoista apua ilmanvaihtoon Terhi ja Raimo ovat pitäneet nykyisen pihaton ilmanvaihtoa riittämättömänä jo pidempään. Erityisesti sisäruokintakaudella, kun ikkunoita ja ovia ei ole voinut pitää avoimena, ei kosteus ole poistunut navetasta riittävän tehokkaasti. Tämä on yleinen ongelma suomalaisissa navetoissa ja yksi oleellinen tekijä niin sorkkaongelmien kuin utaretulehduksienkin synnyssä, kun parrenpintoja ja käytäviä ei saada pysymään kuivina. Kuortit ovat päättäneet tänä syksynä korvata pääosan ikkunoista verhoratkaisulla. Tätä kannattaa muidenkin tuottajien harkita, jos ilmanlaatua ei muutoin pystytä turvaamaan riittävän hyvälle tasolle. Erityisesti silloin, jos karja ei ulkoile säännöllisesti. Mustialassa opiskeleva Kari-Pekka on jo nyt vahvasti mukana tilan töissä. Tulevaisuudessa hänellä on tarkoituksena suunnitella tilalle uusi navetta yhteistuumin vanhempiensa kanssa. On mielenkiintoista seurata, millaisen navetan tämä työlleen omistautunut ja edistyksellinen karjaperhe tulee rakentamaan. Kirsi Mäenpää RehuMakasiini 3/

16 Nauta Uusi karjanrehuvalikoima - KESTÄVYYS, TUOTOS, TEHOKKUUS Raision uudistettu karjanrehuohjelma sisältää kolme eri tuotesarjaa maitotilan tavoitteiden mukaan. Maituri sarja tähtää korkean tuotoksen lisäksi parempaan lehmien kestävyyteen. Pro-Maituri -sarjan tavoitteena on erityisesti maidon hyvä proteiinipitoisuus. Opti-sarjalla optimoidaan ruokintakustannukset, työn säästö ja tuotannon tehokkuus. Kestävyyttä huipputuotoksen ohella: Suomalaislehmien keskituotos on noussut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana lähes kiloa. Joka seitsemäs tarkkailukarja lypsää jo yli kymppitonnin tuotoksen. Tuotoksen nousu edellyttää entistä suurempaa panostusta lehmien hyviin olosuhteisiin ja kestävyyttä edistävään ruokintaan. Raision uusi Maituri sarja on kehitetty huippulehmien tarpeisiin, jotta näille saadaan enemmän elinvuosia. Sarjaan kuuluu Maituri täysrehu sekä Amino-Maituri puolitiiviste. Proteiinipitoista maitoa: Maidon valkuaispitoisuutta edistävä ruokinta parantaa tilan tulosta, sillä maidon hinnoittelu perustuu pääosin valkuaisen ja rasvan määrään. Pro-Maitureiden koostumus on suunniteltu erityisesti maidon proteiinin tuottamiseen. Pro-Maituri -rehujen glukogeenisillä ravinteilla sekä tasapainoisella aminohappokoostumuksella on myönteinen vaikutus valkuaispitoisuuteen. Pro-Maituri -sarjasta löytyy erilaisia täysrehuja sekä valkuaisrehuja täydentämään myös ääripään säilörehuja. Optimoitua taloudellisuutta: Tilakoon kasvaessa yhä useampi maidontuottaja ulkoistaa väkirehuruokinnan rehutehtaalle. Ruokinnan helppous ja eläinten hyvä terveys houkuttelevat osaltaan siirtymään optimoituun täysrehuruokintaan. Raision Opti-Maituri -tuotesarja tähtää ruokinnan tarkkuuteen ja taloudellisuuteen. Tehokkuutta voidaan parantaa Uudistetut Maiturit MAITURI vähentämällä metaanin tuotantoa eteerisen öljyn avulla. Opti-Maituri -ruokintaa on helppo täydentää yksittäisen lehmän tai ryhmän tarpeiden mukaan Melleillä topdressingillä. Opti-sarjan tuotteet sopivat mainiosti myös seosrehun komponentiksi. Merja Holma sarja Pro-sarja Opti-sarja Maituri Maituri 20 Pro Opti-Maituri 15 Pihatto-Maituri Opti-Maituri 18 Opti-Maituri 21 Opti-Maituri 23 Kombi Amino-Maituri Amino-Maituri Pro Opti-Maituri 26 Otpi-Maituri 28 Amino-Maituri 30 Pro Opti-Maituri RehuMakasiini 3/2011

17 MAITURI kestävyys ja korkea tuotos Tämän päivän huippulehmien haasteena on kestävyys. Tavoitteena on saada lisää poikimakertoja vähentämällä tyypillisiä poistoon johtavia ongelmia. Tasapainoinen ruokinta vähentää häiriöitä ja tuo lehmälle lisää elinvuosia. Kestävyyttä ja tuotosta edistäviä elementtejä Maituri ja Amino-Maituri rehuissa sooda E-vitamiini orgaaninen seleeni propyleeniglykoli biotiini suojattu metioniini ohitustärkkelys monipuoliset hiilihydraatit mikrobien toimintaa tehostava valkuaiskoostumus hyvä maittavuus Maituri täysrehu ja Amino-Maituri puolitiiviste on suunniteltu korkeatuottoisten eläinten tarpeisiin. Suomalaislehmät poikivat keskimäärin 2,3 kertaa. Pääosa poistoista liittyy utareeseen, hedelmällisyyteen sekä jalkoihin. Korkeat solut, sairaat sorkat ja huono tiinehtyvyys vievät liian paljon nuoria lehmiä lahtiin. Hyvät olosuhteet ja osaavat hoitajat saavat lehmät pysymään karjassa pidempään, kunhan ruokintaan vielä lisätään hyvinvointia edistäviä elementtejä. Maituri on kohottanut useiden tilojen keskituotosta viimeisen 15 vuoden aikana. Kymppitonnin karjoja oli tuotteen syntyessä vain muutama kymmenen, viime vuonna niitä oli jo kappaletta. Suomen parhaan karjan keskituotos ylsi viime vuonna jo kiloon. Väkirehuna oli Maituri , jonka koostumusta on vuosien saatossa päivitetty vastaamaan huippulehmien kasvavaa tarvetta. Nyt tuote on saanut uudistuneen koostumuksen lisäksi uuden nimen, Maituri Glukoosin niukka saanti rajoittaa tuotosta ja hedelmällisyyttä Poikimisen jälkeen korkeatuottoisten lehmien energiatase on aina miinuksella. Maitoon joudutaan käyttämään kudosten energiaa. Merkittävin energianlähde on glukoosi, joka on ensimmäiseksi tuotantoa rajoittava ravintoaine. Lisätyistä aminohapoista saadaan todellista hyötyä vasta, kun glukoosia on riittävästi. Glukoosia muodostetaan maksassa propionihaposta, glukogeenisistä amino- hapoista sekä rasvan glyserolista. pulehmä hyötyy myös pötsin ohittavas- Huipta tärkkelyksestä, joka tuo lisäglukoosia ohutsuolesta. Viisikymmentä kiloa lypsävä lehmä tarvitsee noin neljä glukoosia päivässä. Maidon laktoosin lisäksi glukoosia tarvitaan maitorauhasen rasvahapposynteesiin sekä energian lähteeksi. Glukoosin puute alentaa tuotosta sekä maidon valkuaispitoisuutta, kun aminohappojakin joudutaan käyttämään glukoosin lähteenä. Kudosrasvojen glyserolia voidaan käyttää glukoosin lähteeksi, mutta jos kudosten valkuaista joudutaan merkittävästi purkamaan, näkyy se todennäköisesti heikentyneenä hedelmällisyytenä. Ohitustärkkelystä ja suojattua metioniinia Suurin osa lehmän saamasta energiasta ja valkuaisesta tulee mikrobien kautta. Siksi pötsin olosuhteiden tulee olla optimaaliset, jotta mikrobit voivat tuottaa lehmille ravinteita. Rehuun lisätyt puskurit ja ohitustärkkelys vähentävät hapanpötsin riskiä. Soijarouhe stimuloi mikrobisynteesiä, ja rypsin mukana saadaan arvokasta ohitusvalkuaista ja histidiiniä. Korkeatuottoisten lehmien ensimmäiseksi tuotantoa rajoittavaa metioniini-aminohappoa on lisätty suojatussa muodossa. Metioniinilla on myös maksan toimintaa tehostava vaikutus. Lypsykauden alun lehmillä maksan pitää toimia täysillä, jotta glukoosia saadaan riittävästi. Glukogeenisten ravinteiden osuutta on entisestään kasvatettu lisäämällä re- Tärkkelyspitoisuus ja tärkkelyksen hajoamisnopeus (Norfor 2011) Tärkkelys % ka:sta Tärkkelyksen hajoamisnopeus kdst %/h Kaura Ohra Vehnä Maissi Herne Härkäpapu huun ohitustärkkelystä. Ohran, vehnän ja kauran tärkkelys fermentoituu nopeasti pötsissä tuoden mikrobeille energiaa, mutta kasvattaen samalla happokuormaa. Maissin ja palkoviljojen tärkkelys hajoaa hitaammin ja siitä saadaan lisäglukoosia ohutsuolen kautta, jolloin pötsin happamuutta voidaan vähentää (taulukko). Propyleeniglykoli nostaa nopeasti veren glukoositasoa. Pötsissä fermentoituvat viljan ja leikkeen hiilihydraatit sekä glyseroli kasvattavat propionihapon osuutta, joka käytetään maksassa glukoosin tuotantoon. Riittävä määrä glukogeenisiä ravinteita varmistaa korkean tuotoksen ja helpottaa hedelmällisyyttä. Vähemmän tulehduksia ja sorkkaongelmia Useissa kokeissa on todettu, että E-vitamiini parantaa vastustuskykyä ja vähentää tulehdusten riskiä. Ummessaolokaudella lehmälle pitäisi antaa milligrammaa E-vitamiinia päivässä ja aivan poikimista edeltävinä päivinä jopa milligrammaa, mikäli karjassa on runsaasti tulehduksia ja jälkeisten jäämisiä. Tunnutuskauden vähäisestä väkirehumäärästä ei saa näin paljoa E-vitamiinia, vaan se on syytä antaa erillisenä E-vitamiinivalmisteena, esimerkiksi Vita-Mellin muodossa. Lypsykauden alussa Maituri :ssa on jo riittävästi E-vitamiinia ja muita ravinteita heruvan lehmän tarpeisiin. Biotiini on B-ryhmän vitamiini, joka edesauttaa sorkkien ja kavioiden sarveisaineen muodostumista. Pötsissä tuotetaan biotiinia, mutta pötsin biotiinin tuotanto vähenee, kun ruokinnassa on runsaasti väkirehua. Ummessaoloajan karkearehuvaltaisella ruokinnalla pötsin biotiinintuotanto on jopa 400 prosenttia suurempi kuin herutuskauden väkirehuvaltaisella ruokinnalla. Väkirehuun lisätystä biotiinista on saatu hyötyä erityisesti korkeatuottoisten lehmien ruokinnassa. Merja Holma RehuMakasiini 3/

18 Nauta Pro-Maiturit tuottavat proteiinia maitoon Korkean maitotuotoksen ohella pitoisuuksilla on merkitystä maitotilin suuruuteen. Pro-Maituri -ruokinta tähtää hyvää tuotokseen ja pitoisuuksiin. Tasapainotettu energiakoostumus, glukogeeniset ravintoaineet sekä suojattu metioniini luovat edellytykset valkuaispitoisen maidon tuottamiseen. Ruokinnassa kannattaa panostaa maidon pitoisuuksien nostamiseen, sillä maidon hinnasta pääosa muodostuu valkuaisesta ja rasvasta. Valkuaisen painoarvo on suurempi kuin rasvan. Esimerkiksi kolme kymmenystä maidon valkuaispitoisuudessa vaikuttaa maidon hintaan lähes kaksi senttiä litralta. Energianpuute alentaa valkuaista Maidon rasvapitoisuuteen voidaan vaikuttaa varsin nopeastikin, mutta valkuaispitoisuuden säätäminen vaatii enemmän aikaa. Energiavajaus alentaa maidon valkuaispitoisuutta ja nostaa rasvan osuutta, kun kudosrasvoja poltetaan. Väkirehumäärän lisääminen nostaa valkuaispitoisuutta ja alentaa rasvaa. Väkirehumäärää lisättäessä kannattaa kuitenkin varoa pötsin liiallista happamoitumista. Erittäin alhainen maidon rasvapitoisuus on yleensä merkki happamasta pötsistä. Karkearehun osuuden lisääminen alentaa yleensä maidon valkuaispitoisuutta ja nostaa rasvaa. Säilörehun sulavuudella on myös vaikutus maidon koostumukseen. Nuorena korjattu säilörehu sisältää enemmän energiaa, joten sillä on myönteinen vaikutus maidon valkuaiseen. Rasva voi tällöin alentua. Energiapitoinen ruokinta nostaa maidon valkuaispitoisuutta. Energian koostumuksella on kuitenkin merkitystä valkuaisen muodostuksen kannalta. Lehmän merkittävin energianlähde on glukoosi. Runsas rasvan määrä ruokinnassa alentaa maidon valkuaispitoisuutta. Erityisesti öljymäinen rasva voi aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi kauralla on saatu alempi valkuaispitoisuus kuin ohralla. Öljyä sisältävillä kasviöljypuristeilla maidon valkuainen on hieman alempi kuin vähärasvaisilla rouheilla. kg maitoa Aminohappoja maitovalkuaiseen Maitovalkuaisen tuotantoon tarvitaan myös aminohappoja, joita saadaan rehun sulavista aminohapoista sekä mikrobivalkuaisesta. Aminohappokoostumuksellakin on merkitystä. Erityisesti korkeatuottoisella lehmällä voidaan havaita metioniinin puutetta. Jos ruokinnassa on aminohapoista vajausta, maidon valkuaispitoisuus alenee. Valkuaisruokinnan voimistuminen nostaa maidon määrää ennemmin kuin valkuaispitoisuutta. Merja Holma Suojatun metioniinin vaikutus maitotuotokseen ja maidon koostumukseen Minimi Keskiarvo Maksimi Maitotuotos Valkuaispitoisuus Rasvapitoisuus Kuuden kokeen tulokset (INRA Rennes, INRA Nancy, University of New Hampshire ja Ohio State University) % 18 RehuMakasiini 3/2011

19 TAVOITTEENA KORKEA VALKUAIS- PITOISUUS AMINO- MAITURI PRO PRO-MAITURISARJAN TUOTTEET: Pro-Maituri 20 sopii normaalin ja valkuaisköyhän säilörehun oheen. Pihatto-Maituri Pro sopii erityisesti sokeripitoisen säilörehun oheen matalamman tärkkelystason vuoksi Amino-Maituri Pro täydentää omaa viljaa/täysrehua ja säilörehua Amino-Maituri 30 Pro täydentää omaa viljaa/täysrehua ja erityisesti valkuaisköyhää säilörehua MAIDON KOOSTUMUKSEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ PRO- MAITUREISSA Ruokintasuosituksia pitoisuuksien nostoon 1. Hyvälaatuinen karkearehu sekä monipuolinen väkirehu täydennettynä riittävällä aminohappolisällä pitää maidon koostumuksen kohdallaan vuodenajasta riippumatta. 2. Väkirehun osuuden kasvaessa varmistetaan pötsin toiminta karkearehun kuidun avulla. Väkirehun osuuden nousu parantaa maidon valkuaispitoisuutta, mutta alentaa maidon rasvatasoa, mikäli pötsin ph laskee. Karkearehun kuitu edistää märehtimistä, pureskelua ja syljen eritystä, jolloin pötsiin saadaan enemmän neutraloivaa natriumvetykarbonaattia. 3. Rasvaruokinnassa muutokset pitäisi tehdä varovasti ja vähitellen, jotta maidon valkuaispitoisuus ei laskisi. 4. Tasapainotetaan valkuaisruokinta ohitusvalkuaisen ja helppoliukoisen valkuaisen osalta. Erilaiset valkuaislähteet monipuolistavat aminohappokoostumusta sekä säätävät pötsin valkuaistasetta. Suojattu metioniini täydentää aminohappojen saantia korkeatuottoisella lehmällä. 5. Lisätään ruokintaan puskureita. Näiden avulla saadaan tasapainotettua pötsin toimintaa sekä mahdollisesti nostettua maidon rasvapitoisuutta. Natriumvetykarbonaatti estää pötsin ph:n laskua ja vähentää siten myös sorkkaongelmien riskiä. 6. Pro-Maiturit on suunniteltu kohottamaan maidon pitoisuuksia korkeasta tuotoksesta huolimatta. Erityisesti Pro-tuotteet sopivat maidon proteiinin lisäämiseen. Suojattu rasva: maitotuotos +, rasvapitoisuus+ Propyleeniglykoli: maitotuotos +, valkuaispitoisuus + Fermentoituvat hiilihydraatit / propionihappo: maitotuotos+, valkuaispitoisuus + Histidiiniä rypsistä, peptidejä mikrobeille soijasta: maitotuotos +, valkuaispitoisuus+ Sooda: maitotuotos +, rasvapitoisuus + Suojattu metioniini: maitotuotos+, valkuaispitoisuus+, rasvapitoisuus+ RehuMakasiini 3/

20 Nauta Optimoi ruokintakustannuksia! Taloudellista ja tehokasta ruokintaa Opti-Maitureilla Tilakoon kasvaessa työmäärään on pakko kiinnittää huomiota. Kaikkea ei ehdi ja pysty tekemään itse, osa töistä joudutaan ulkoistamaan. Ostorehujen osuus on lisääntynyt karjatilojen ruokinnassa. Viime vuonna jo 2/3 lehmien syömästä väkirehusta hankittiin tilan ulkopuolelta. Opti-Maituri on helppo, taloudellinen ja tehokas väkirehuvalinta. Eteerinen öljy vielä parantaa tehokkuutta vähentämällä metaanin muodostusta. Maitotilojen rakennemuutos muuttaa suomalaislehmien ruokintaa eurooppalaiseen suuntaan. Omalla tilalla tuotetaan karkearehu ja väkirehut ostetaan rehutehtaasta. Peltoala ei riitä viljan tuottamiseen, joten väkirehuruokinta on järkevää ulkoistaa rehunvalmistuksen ammattilaisille, jotka osaavat optimoida ruokinnan koostumuksen. Viime vuonna suomalaislehmät söivät keskimäärin kuiva-ainekiloa. Väkirehua syötiin vajaa puolet kuiva-aineesta eli 45,9 prosenttia. Väkirehupotista lähes 65 prosenttia koostui ostorehuista. Eniten täysrehuja ja puolitiivisteitä käytettiin lehmän tiloilla, myös keskituotos oli tässä tilakokoluokassa korkein, kiloa (kaavio). kg/lehmä Ostoväkirehun määrä eri kokoisilla tiloilla (ProAgria 2010) 12,5-25 Tuotos 8641 kg Tuotos 9032 kg Tuotos 9078 kg Opti-Maiturit sopivat sekä appeeseen että erillisruokintaan Optimoidun täysrehuruokinnan suurin hyöty on positiivinen tuotantovaikutus. Ruokinnan tehokkuus paranee, kun metaanin muodostusta saadaan pienennettyä muun muassa eteerisen öljyn avulla. Yli- tai aliruokinta on helppo poistaa suunnittelemalla ja valitsemalla kulloinkin käytettävään säilörehuun sopiva valmisrehu. 20 RehuMakasiini 3/2011 Opti-sarjasta löytyy myös kattava valkuaisrehuvalikoima oman viljan täydennykseen. Opti-Maiturit sopivat erittäin hyvin myös seosrehun komponentiksi, jolloin osa täysrehusta annostellaan appeen mukana ja osa kioskin tai robotin kautta. Opti-Maitureiden sooda puskuroi pötsin ph:ta myös runsaammalla väkirehutasolla. Tärkkelystasoja on säädetty siten, että sarjasta löytyy sopiva tuote sekä sokeripitoisen säilörehun ohelle että pitkälle käyneen tuotteen täydennykseen. Opti-Maitureita voidaan täydentää tarpeen mukaan Vita-Mellillä, Aseto-Mellillä, Opti-Mellillä tai kivennäis-melleillä ryhmän tai yksilön tarpeen mukaan, esimerkiksi Top-Dressing-menetelmällä eli säilörehun päälle ripottelemalla. Näin saadaan ruokintaa tarkennettua, kun arvokkaat lisäarvokomponentit annostellaan vain niille eläimille, jotka niitä tarvitsevat. Merja Holma

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

MAITURI 12 000 on täällä!

MAITURI 12 000 on täällä! RUOKINNAN TÄRKEÄÄ TIETOA RUOKINNASTA SYKSY 2011 MAITURI 12 000 on täällä! RAISIOSTA AMMAT TITAITOA MAITURIT UUDISTUIVAT Pro-Maiturilla PITOISUUDET KUNTOON Taloudellinen ja tehokas OPTI-MAITURI KATSO MELLI-TARJOUS

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 sipuli 1 valkosipulin kynsi 3 porkkanaa 200 g vihreää papua (pakaste) 2 rkl margariinia

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Gluteenittomia herkkuja kaikkien makuun!

Gluteenittomia herkkuja kaikkien makuun! Gluteenittomia herkkuja kaikkien makuun! MIKÄ ON KELIAKIA? Keliakia on sairaus, jossa vehnän, rukiin ja ohran gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa. Keliakian hoitona on jatkuva gluteeniton ruokavalio:

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut)

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut) Ranskankermaiset ravunpyrstöt ( 8 annosta ) 1. Valuta 100 g kirjolohen mätiä jääkaapissa yli yön 2. Valuta 2 lasipurkillista ravunpyrstöjä (á noin 200 g) 3. Leikkaa 1 iso tai 2 keskikokoista punasipulia

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito

Lisätiedot

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Fortini täydennysravintojuoma Fortini Multi Fibre -täydennysravintojuomia voi nauttia jääkaappikylminä raikkaina pirtelöinä sellaisenaan. Joskus tarvitaan kuitenkin

Lisätiedot

Maatilojen rahavirrat 2009

Maatilojen rahavirrat 2009 Tuloerien sisältö Maatilojen rahavirrat 2009 Myyntitulolaskelmissa lähtökohtana ovat kunkin tuotteen tuotantomäärät sekä maksetut tuottajahinnat. Tuottajatilitysten yhteydessä maksetut tuet eivät sisälly

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

GLUTEN FREE Gluteenittomia reseptejä

GLUTEN FREE Gluteenittomia reseptejä GLUTEN FREE Gluteenittomia reseptejä herkullisiin hetkiin 1 Nauti vapaasti LÄMPIMÄSTÄ leivästä Uunituore, tuoksuva, lämmin leipä on yksi elämän suuria pieniä iloja. Se ja monet muut nautinnot, mehukkaasta

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

KUITURIKKAAT SIEMENLEIPÄSET (noin 12 kpl) (luontaisesti gluteeniton, maidoton, laktoositon, soijaton, munaton, hiivaton)

KUITURIKKAAT SIEMENLEIPÄSET (noin 12 kpl) (luontaisesti gluteeniton, maidoton, laktoositon, soijaton, munaton, hiivaton) LIITE 1: 1 (20) KUITURIKKAAT SIEMENLEIPÄSET (noin 12 kpl) (luontaisesti gluteeniton, maidoton, laktoositon, soijaton, munaton, hiivaton) 5 ¼ dl vettä 2 tl psylliumkuorijauhetta 2 rkl sokerijuurikashiutaleita

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen 1 Suomen Rehun laadukas rehuvalikoima vastaa jokaisen tilan tarpeisiin Suomen Rehun nautarehuvalikoima perustuu

Lisätiedot

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos

Lisätiedot

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Lihakeitto 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Pane liha veteen kiehumaan. Kuori pintaan muodostuva vaahto ja lisää

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille

Lisätiedot

Juustoinen katkarapusalaatti. Kastike 1/2 prk (à 400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 1/2 rkl makeaa chilikastiketta

Juustoinen katkarapusalaatti. Kastike 1/2 prk (à 400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 1/2 rkl makeaa chilikastiketta Juustoinen katkarapusalaatti 5-6 annosta 150 g katkarapuja 1/2 pak (à 350 g) Valio Polar täyteläinen juustoa 400 g makeaa melonia 1/2 pak kevätsipulia tai n. 1 dl ruohosipulia 1 ruukku jääsalaattia Kastike

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla,

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Agavesiirappi. 275 g. Agavesiirappi on täysin luonnollinen makeuttaja. Koska se on sokeria hiukan makeampaa, pienempikin määrä riittää antamaan makua.

Agavesiirappi. 275 g. Agavesiirappi on täysin luonnollinen makeuttaja. Koska se on sokeria hiukan makeampaa, pienempikin määrä riittää antamaan makua. Agavesiirappi Agavesiirappia (agavenektari) kutsutaan Meksikossa myös hunajavedeksi. Agavesiirapin maku muistuttaakin jonkin verran hunajaa, ja nestemäisen koostumuksensa vuoksi sitä voi käyttää hunajan

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

HEDELMÄKAKKU VINKKI! 3 4 rkl rommia, viskiä tai konjakkia (baarikaapin pullonpohjat kelpaavat hyvin)

HEDELMÄKAKKU VINKKI! 3 4 rkl rommia, viskiä tai konjakkia (baarikaapin pullonpohjat kelpaavat hyvin) HERKUT HEDELMÄKAKKU 6 dl vehnäjauhoja 1 rkl leivinjauhetta 4 dl vettä 180 g voita tai maidotonta margariinia 4 dl sokeria 180 g kuivattuja aprikooseja pilkottuina 3 munaa 375 g rusinoita 125 g coctailkirsikoita

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi!

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi! Kirkkaasti tehokkaimmat ruokintaratkaisut tilasi parhaaksi! 1 IFE-arvo uudistaa käsityksen ruokinnan tehokkuudesta Miksi yksi ruokinta tuottaa hyvin eikä ongelmia ole? Säilörehun ja viljan vaihtuessa tuotos

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Katarina Rehnström Mitä alalla edessä? Faktoja 2012 kaikki yksimahaisten rehut luomua 2012 luomunuorikot Säännöt tiukentuvat! Yksikkökoot kasvavat Kerroslattiakanalat

Lisätiedot

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut AJATTELE ISOSTI ETENE PIENESTI PIENIN ASKELIN EI KAADU LIUKKAALA =>

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

Kuvallisia ruoka- ja leivontaohjeita

Kuvallisia ruoka- ja leivontaohjeita Kuvallisia ruoka- ja leivontaohjeita Ohjeiden käyttäjälle Nämä kuvalliset, vaiheittain etenevät ohjeet ovat syntyneet vuosien opetustyön tuloksena. Ohjeet on tarkoitettu sellaisille opiskelijoille, joilla

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena

Lisätiedot

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla.

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla. MENU 2 Ruisleipää porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla Paahda ruisleipäviipaleita ja laita

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 33-40 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 18 FITNESS AAMIAISSMOOTHIE Ainesosat - 2 dl pakastevadelmia - Puolikas banaani - Vaniljan makuinen juotava jogurtti - Vähän hedelmätuoremehua - 3-5 rkl FITNESS-muroja

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

SMOOTHIEMIXIT. Paljon käyttövinkkejä! L = laktoositon VL = vähälaktoosinen M = maidoton K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön

SMOOTHIEMIXIT. Paljon käyttövinkkejä! L = laktoositon VL = vähälaktoosinen M = maidoton K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön SMOOTHIEMIXIT Paljon käyttövinkkejä! L = laktoositon VL = vähälaktoosinen M = maidoton K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön Aurinkoisia smootheja, väriä ja luonnollisuutta! Raikkaat smoothiemixit

Lisätiedot

Jokainen tila on erilainen

Jokainen tila on erilainen Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista

Lisätiedot

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS 2012 KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Melli-opas 2012 RUOKINNAN TEHOKKAAT TÄYDENTÄJÄT Elinikäistuotoksen

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Kirkkopyhien leivosten reseptit

Kirkkopyhien leivosten reseptit Kirkkopyhien leivosten reseptit Adventin leivos: mantelihyydyke Mantelihyydyke maustekakkupohjalla (pax 100) Maustekakkupohja Voi Kg 0,600 Vehnäjauho Kg 1,800 Sokeri Kg 0,675 Sooda Kg 0,012 Inkivääri Kg

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

TERVEELLISET VÄLIPALAT

TERVEELLISET VÄLIPALAT LÄHTEET TERVEELLISET VÄLIPALAT Opasleh nen 1-2 luokkalaisille h p://www.diabetes.fi/diabetes etoa/ruoka h p://www.kasvikset.fi/ h p://www.pienipaatospaivassa.fi/ h p://www.sydanlii o.fi/ Arffman S., Partanen

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset

Lisätiedot

Gluteeniton leivonta inspiroi nyt kotileipureita

Gluteeniton leivonta inspiroi nyt kotileipureita Kuvia toimitukselliseen käyttöön: www.akvamariini.fi/ffmmedia2016 Gluteeniton leivonta inspiroi nyt kotileipureita Mitä teet, kun juhlavieraasi ilmoittaa noudattavansa gluteenitonta ruokavaliota? Älä hätäänny,

Lisätiedot