2 / 2007 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti

Transkriptio

1 2 / 2007 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti

2 2 PÄÄKIRJOITUS Kylänraitti 2/2007 Kimpassa on kivaa! Pääkirjoitus 2 Luin jonkin aikaa sitten Hesarista uutisen, joka veti syystäkin vakavaksi. Vanhus oli saanut Mannerheimintiellä sydänkohtauksen ylittäessään katua. Kukaan ei tullut auttamaan: autoilijat istuivat peltilehmissään kurja kyynisyys kasvoillaan. Pysäkillä olleet käänsivät katseensa pois, jotta eivät havaitsisi mitään, mikä vaatisi heiltä toimenpiteitä. Vihdoin löytyivät auttajat: keskiikäinen maahanmuuttajanainen ja kaksi englantia keskenään puhuvaa teinipoikaa. Mitä tämä kertoo meistä suomalaisista? Missä on välittäminen? Missä on huolenpito? Mihin on unohtunut partion opettama lause Ole valmis auttamaan? Yhteisöllisyys opettaa meitä ottamaan huomioon toiset ihmiset. Se ei jaottele heitä sukulaisiin, tuttaviin tai vieraisiin. Koulun tehtävä on kasvattaa meistä sosiaalisia, yhteiskuntakelpoisia ja aktiivisia kansalaisia, koska kotien resurssit ovat usein rajalliset. Koulun ja kodin tehtävä on kylvää meihin yhteisöllisyyden siemen, joka tuottaa hyvän ja kypsän hedelmän. Osallistumalla erilaisten järjestöjen toimintaan, joiden päämäärä on tehdä töitä paremman huomisen puolesta sekä tukea heikommassa asemassa olevia, on aina merkki positiivisesta yhteisöllisyydestä. Tärkeintä on epäitsekkyys ja itsensä paneminen likoon asian puolesta. Veikkola on tullut tunnetuksi runsaasta järjestötoiminnasta ja talkoohengestä. Älkäämme antako tämän perinteen kuihtua, vaan vaalikaamme sitä huolella. Paras tapa tutustua ympärillä oleviin ihmisiin on osallistua yhteisömme toimintaan. Yhdessä oleminen ja tekeminen kasvattavat meitä välittämään ja ottamaan huomioon toinen toisemme. Yksilö on tärkeä, mutta yhteisön jäsenenä hän on vielä tärkeämpi. Matti Saartamo Sisällysluettelo Uutiset 3 Ajassa Sjökullan remontti valmistumassa 4 - Liikenteen tärkeät merkit 6 - YTV-lipun käyttömahdollisuudet 7 - Kyläkyselyn tuloksia 8 - Postilaatikko 8 Kylänraitilla Kulttuuri Ympäristö Ajanviete 25 Nuoret Urheilu Tapahtumakalenteri 31 Kansikuvat 1. Veikkolan kylän siivoustalkoiden lopuksi kokoonnuttiin kylätalon pihalle paistamaan makkaraa. Tähän kuvaan kerkesivät (vasemmalta) Paavo ja Maikki Sortti, Leena Aarras, Tuovi Hyvärinen, Matti Knuuttila ja Katriina Aatsalo. Ks. s Kartanoteatterin vapputanssiaiset Furuhedissä, kuvassa yksi illan seitsemästä solistista Päivi Mäkinen. Säestämässä Arto Vuorela. Lisää kuvia Tanssii tavisten kanssa -juhlasta sivulla Koululaisten kuvataidekilpailussa veikkolalaiset pärjäsivät hienosti. Fasaanin piirsi Sarita Sulkumäki, 6. lk. Lisää kilpailusta sivulla 27. Päätoimittaja Matti Saartamo matti.saartamo@manari.fi Toimitussihteerit Maria Feldt ja Marjokaisa Piironen Toimituskunta Katriina Aatsalo,Maria Feldt, Tapani Iivari, Raija Kari, Raili Leidenius, Marjokaisa Piironen, Paavo Sortti Kirsi Suni Askartelu ja sarjakuva Franz Raschbacher KYLÄNRAITTI 2/2007 Kylänraittia julkaisee Veikkolan kyläyhdistys. Taitto Urkki Löfqvist Painopaikka Kangasalan lehtipaino Oy Seuraava numero 3/2007 ilmestyy aineistopäivä Aineisto kylanraitti@gmail.com Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää aineistoa. Ilmoitukset Paavo Sortti TOIMITUSSIHTEERI KYLÄNRAITTI-LEHDELLE Haluatko ansiolistallesi kokemuksen Kylänraitin toimitussihteerin tehtävistä? Tarjoamme aitiopaikan Veikkolan asioiden seuraamiseen ja niihin vaikuttamiseen, sekä mukavaa toimitusseuraa kotoisissa ympäristöissä. Tehtävä on talkootyötä, josta ei makseta palkkaa. Yhteydenotot: Kirsi Suni, puh Matti Saartamo, puh Ilmoitushinnat v (mv) 1/16 s 60 e 1/8 s 100 e 1/4 s 180 e 1/2 s 300 e 1/1 s 450 e Neliväri-ilmoitukset ja määräpaikat sopimuksen mukaan. Jakelu Kylänraitti jaetaan vapaaehtoisvoimin Veikkolassa, Haapajärvellä, Kurkistossa, Kylmälässä, Lapinkylässä ja Siikajärvellä. Lisäksi lehteä saa kylän liikkeistä, kirjastolta ja kylätalolta. Kustantaja Kylänraittia julkaisee Veikkolan kyläyhdistys Byförening i Veikkola ry. neljä kertaa vuodessa. Painosmäärä: 4000 kpl ISSN Veikkolan Kyläyhdistys VEIKKOLAN KYLÄYHDISTYS Puheenjohtaja Raija Kari , raija.kari@saunalahti.fi Varapuheenjohtaja Matti Saartamo , matti.saartamo@manari.fi Rahastonhoitaja Paavo Sortti , paavo.sortti@elisanet.fi Sihteeri Katriina Aatsalo , katriina.aatsalo@pp.inet.fi Muut hallituksen jäsenet: Tuovi Hyvärinen, , tuovi.hyvarinen@hus.fi Pirkko-Liisa Iivari, , pirkko.iivari@kolumbus.fi Pirkko Kautto, , pirkko.kautto@elisanet.fi Matti Knuuttila, , mattikn@sci.fi Raili Leidenius, , perhe.leidenius@kolumbus.fi Marjokaisa Piironen, , marjokaisa@gmail.fi Varajäsenet Maria Feldt, , maria@feldt.fi Tapani Iivari, , tapani.iivari@kolumbus.fi Rauno Lahti, , rauno.lahti@kolumbus.fi Tuire Liljeström, , aulis.liljestrom@elisanet.fi Nuorisojaos Marja Huovila, , marja.huovila@kolumbus.fi Frisbeegolf Pyry Ahlfors, , pyry.ahlfors@saunalahti.fi Talviuinti Pirkko-Liisa Iivari, , pirkko.iivari@kolumbus.fi

3 Kylänraitti 2/2007 UUTISET 3 VEIKKOLA-PÄIVÄ LAUANTAINA Kyläyhdistys järjestää parin vuoden tauon jälkeen Veikkola-päivän. Tori on avoinna klo Toritapahtumaan on ilmoittaunut lähialueen yrittäjiä, jotka tuovat torille mm. yrttien ja kukkien taimia, hunajaa, lemmikkieläinten tarvikkeita, lahjatavaroita, käsitöitä. Lisäksi paikalla jaetaan tietoa öljypolttimista ja lvi-huoltotöistä. Toripaikan tarjoaa Veikkolan kyläyhdistys: i lmoittautumiset os. veikkola@gmail.com. Kylätalo Veikkolan kylätalo, Vanhatie 29, Veikkola Päivystys kylätalolla ti, ke, to ja la Kyläpiian ajan varaus kylapiika@gmail.com, gsm Kylätalon kokoushuoneen varaukset: Veikkolaverkko veikkola.fi Yhdistykset ovat torilla klo 15-17: Toivomme, että lähialueen yhdistykset esittäytyvät torilla klo aikaan. Toripaikka on ilmainen, rekvisiitta tuotava itse. Varaa paikka os. veikkola@gmail.com tai Lehden painoon mennessä mukaan ovat ilmoittautuneet KIRVES ja MLL, joka järjestää perhepolun ja seikkailupaikan pienokaisille. Toritanssit klo Tanssi tai kuuntele! Ämmässuon retki Järjestämme opastetun bussiretken Ämmässuon kaatopaikalle, lähtö 10-kiskan vierestä klo 13.00, paluu samaan paikkaan klo mennessä. Ämmässuolla käyttövastaava Pertti Ruuskanen opastaa meitä, kierrämme aluetta bussilla. YTV tarjoa kahvia ja pullaa. Ilmoittaudu retkelle heti os. veikkola@gmail.com, viimeistään 23.5 mennessä bussivarauksen ja tarjoilujen vuoksi. Mihin Veikkola on menossa? Veikkolan koulun auditoriossa Kehityskäytävä ja metropolialueella valtion näkemyksen mukaan Kehityskäytävä ja metropolialueen reuna Kehityskäytävä ja metropolialueen reuna Hista, Espoon apulaisliikennesuunnittelupäällikkö Davy Beilinson, 20 min. ( ) Huhmari, Vihdin kunnan edustaja, 20 min ( ) Veikkola, Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio, 20 min ( ) Paneeli aiheesta Mihin Veikkola on menossa kylän päättäjät eli valtuutetut Tervetuloa! Navalan juhannus on koko perheen juhla Kansallisromanttista juhannusjuhlaa vietetään aattona klo Navalan puistossa Veikkolassa. Opastus juhlapaikalle Veikkolan keskustasta. Juhlaan kuuluvat vuodesta toiseen Haapajärvestä nouseva näkki, sydänkulkue, juhannussalon koristelu, yhteislaulut molemmilla kotimaisilla kielillä, kansantanssit ja Pohjois-Kirkkonummen jätevesi-ilta Haja-asutusalueiden jätehuoltomääräykset tiukkenevat. Vakituisesti asuvien ja kesämökkiläisten on pistettävä jätehuolto kuntoon muutaman vuoden aikana. Vanhat järjestelmät eivät riitä, mutta mitä tilalle? Monella on edessä kallis hankinta. piirileikit. Pullakahvien ja mehun jälkeen latotanssia. Tule ajoissa, näkkikin tulee pian yhden jälkeen. Liput aikuisilta kahdeksan, lapsilta kolme ja perhelippu 20 euroa. Lipun hinnalla koko ohjelma, kahvi tai mehu ja pulla sekä lasten kukkakimput. Navalan juhla sopii kaikenikäi- Pohjois-Kirkkonummen jätevesiilta järjestetään Veikkolan koululla keskiviikkona klo 18 alkaen. Mitä vaihtoehtoja on? Mitkä ovat kunnan vesihuoltosuunnitelmat? sille. Tule kokemaan vanhanajan juhannustunnelma idyllisessä Navalan puistossa Haapajärven rannalla. Jos sataa, juhlitaan tanssiladossa. Tilaisuuden järjestää Veikkolan kyläyhdistys. Lisätietoja: puheenjohtaja Raija Kari raija.kari@saunalahti.fi Ovatko vesiosuuskunnat ja yhteishankkeet vaihtoehto? Uuden asetuksen vaatimukset ja niiden täyttäminen. Tervetuloa kuuntelemaan, kyselemään ja keskustelemaan! Veikkolan kyläyhdistys ja Länsi- Uudenmaan Kylät Lauantaina klo Navalan kartanon ladolla Kartanoteatterin iloinen orkesteri Olutteltta Arpajaiset Runsas puffetti Veikkolan Veitikka Ketjunheittoa kello Aulis ja Tuire Liljeström opettavat tanssimaan hidasta englantilaista valssia Liput: Aikuiset 10 e, lapset ja nuoret 2 e Tervetuloa viihtymään! Veikkolan kyläyhdistys

4 4 AJASSA Kylänraitti 2/2007 Sjökullan remontti valmistumassa Biolämpölaitos korvaa neljä öljykattilaa. Sjökullan meijerirakennus on nyt entistä ehompi. Valtio myi Sjökullan kartanon kurssikeskuksen maa-alueineen Markku Nikolalle pari vuotta sitten. Kahteen viime vuoteen on sisältynyt paljon perusparannus- ja muutostöitä. Valkoinen entinen meijeritalo näyttää nyt hienolta. Pehtorin talo, tilan entinen päärakennus, on saanut muun muassa uuden ulkovärin ja perusteellisen sisäremontin. Kaunis kirkkomainen viljamakasiini restauroidaan ulkoapäin. Käyttötarkoitusta sillä ei vielä ole. Makasiinia ympäröinyt puistikko samoin kuin tilan metsät on siistitty puistomaisiksi. Sjökullan rakennuksista kaukaisin, entinen kurssikeskuksen ruokala, on myyty parturikampaamo A-tyylin omistajille, jotka ovat tekemässä taloon perusteellista remonttia. Pehtorin talossa on kaksi asuntoa ja meijerissä kolme. Kylmälän pienyritystalo Vuonna 1919 rakennetusta navetasta, joka toimi kurssikeskuksena, on tulossa varsinainen Kylmälän yritystalo. Siellä on jo vuoden verran ollut normandialainen ravintola Arsene Flipo. Anne Kontkasen VEIKKOLAN TAKSI leikkaa talteen A-tyyli -parturikampaamolla riittää asiakkaita. GroovyWood tekee puusepäntöitä. Luontaistuoteliikkeellä, Develabilla, on varasto ja toimisto. Kylänraitin lukijoille tutun Topi Tjäderin kangaspainatukseen erikoistunut yritys, TopDot, toimii myös entisessä navetassa. Rakennusliike L&L-rakennus on niin ikään löytänyt tilat Sjökullasta. Kartanon pellot on vuokrannut viljelyskäyttöön maanviljelijä Åke Hellström. Entisen lantalan tiloissa käynnistyy lähiviikkoina haketta ja pellettiä käyttävä ympäristöystävällinen biolämpölaitos, joka korvaa nykyiset neljä öljylämpöpoltinta. Ranskalaisia elintarvikkeita ja sisustustuotteita tuova maahantuontiliike Maison Provencale on tulossa entisen lantalan ja AIV-rehutornin tiloihin. Vapaana on enää yksi reilun 50 neliömetrin suuruinen vanhaan navettaan remontoitu toimistotila. On yritystoimintaa, jonka kannalta ei ole oleellista sijaita juuri Kehä Kolmosen sisäpuolella, tai yritys tarjoaa palveluja juuri paikallisesti. Jo paikkakunnalla asuvien ei tarvitse lähteä aamuruuhkassa töihin pääkaupunkiseudulle, vaan he arvostavat työpaikkaa maalla lähellä kotia, Markku kertoo. Ainakin Topi, Anne ja Groovy- Woodin Mikko ovat tällaisia. Sjökullan navetta tarjoaa jo nyt työpaikan ihmiselle. Hiljaisia miehiä Yläkerran majoitustiloissa pitävät majaa rovaniemeläisen rakennusliike Suokon rakennusmiehet. He ovat töissä dumppereillaan Ämmässuon laajennustyömaalla ja ykköstien parantamisessa. Minua varoiteltiin ongelmista, kun vuokrasin tilat rakennusporukalle, mutta sen rauhallisempaa väkeä saa etsiä, Markku Nikola kertoo. Entisen Navetta-kurssikeskusrakennuksen remontti on valmis kesäkuussa. Markku Nikola arvioi, ettei Sjökullan oston ja sen perinpohjaisen remontoinnin ole lyhyellä tähtäimellä alunperinkään ollut tarkoitus olla taloudellisesti tuottava sijoitus. On joka tapauksessa hienoa, että Sjökulla on paremmassa kunnossa kuin vuosikymmeniin! Teksti: Raija Kari Veikkolan Koskentori p TAKSIKESKUS Lähitaksi Sjökullan navetta on Kylmälän pienyritystalo. Sjökullan historiaa Sjökulla on alkuaan muodostettu Bengtas-, Lintas-, Paavola- ja Nikula-nimisistä taloista, jotka mainitaan ensimmäistä kertaa 1500-luvun puolivälissä. Tilat kulkivat erillisinä tiloina, kunnes ne kaikki vuonna 1889 joutuivat Eerikinkartanon omistajalle, valtioneuvos Wahlbergille. Sjökullan pinta-ala oli tuolloin 550 hehtaaria. Vuonna 1898 Oitbackan kartanon Teodor Kiseleff yhdisti tilan. Kun viimeinen yksityinen omistaja Carl Fredrik Simolin myi tilan vuonna 1933 Valiolle, peltoja oli 225 hehtaaria. Sodan jälkeen tila siirtyi valtiolle. Se lohkottiin maanhankintalain perusteella. Lohkomisen jälkeen 42 hehtaarin tila luovutettiin ruotsinkieliselle karjakkokoululle, jonka hallinnassa se oli vuoteen Tästä vuodesta alkoi maatalouskurssikeskuksen aika. Pehtorin talo, rakennuksista vanhin, on vuodelta 1895, viljamakasiini vuodelta 1905, meijeri ja navetta vuodelta 1919.

5 Kylänraitti 2/2007 AJASSA 5 Raimo Nikola, Veikkolan keskustan rakentaja Raimo ja Anita Nikola ostivat Kylmälästä maata vuonna Kahdeksantoista hehtaarin tila silloisine rakennuksineen maksoi nykyrahassa euroa. Muutto Hämeenkylästä silloisesta Helsingin maalaiskunnasta tapahtui 34 vuotta sitten. Alkuun lapset eivät viihtyneet kovin hyvin, kaverit kun jäivät entiseen asuinpaikkaan, mutta hyvin on kuitenkin kotiuduttu. Kaikki Nikolat asuvat yhä Kylmälässä. Raimo Nikola kertoi perustaneensa vuonna 1955 Mattoala Oy -nimisen lattiapäällystealan yrityksen. Mattotöitä tehtiin parikymmentä vuotta. Alussa töitä riitti kahdelle, ja lopussa töissä oli 35 henkeä. Toimitilarakentaminen tuli tutuksi, kun yhtiö rakennutti oman toimitalonsa Lauttasaareen vuonna Viljelijäksi Kylmälään Jo yrittäjäaikaan Raimo perheineen rentoutui viljelemällä pientilaa Lopella. Kun hän myi yrityksensä, oli luonnollista, että hän ryhtyi harrastamaan maanviljelyä omalla ja vuokraamillaan pelloilla Kylmälässä ja Kurkistossa. Tilalla kasvatettiin suomenlampaita jalostukseen vuoteen 1991 saakka, jolloin myös maanviljelys lopetettiin. Metsissä on riittänyt myytävää ja Raimolle raivattavaa. Hakkuut on tehty niin, että niiden jälkeenkin on ollut helppo kulkea sienessä ja marjassa. Kaikkia puita ei ole pantu nurin, vaan siemenpuut on jätetty kasvamaan istutusten lomaan. Viime vuosien poikkeuksellisen kovissa myrskyissä moni siemenpuu on kaatunut, Raimo harmittelee. Kylmäläntien varressa on kyltti, jossa kaupataan edelleenkin polttopuuta. Nikoloilla on maata myös Siuntion rajalla Evitskogissa ja Veikkolassa Kalevanmäessä, johon kunta on kaavoittamassa yritystontteja. Liikekeskuksen kolmas vaihe Nikolat perustivat Veikkolankoski Oy:n vuonna 1982, kun Veikkolan liiketalon ensimmäinen vaihe rakennettiin. Perässä seurasi lisäosa, Veikkola 2, vuonna Nyt suunnitteilla on Veikkola 3, uusi liiketalo torin laitaan. Tulevaan uuteen, osin kaksikerroksiseen taloon alkaa nyt olla riittävä määrä vuokralaisia; 85 prosenttia tiloista on varattu. Vaikka tiloja ei ole ilmoiteltu julkisesti, kysyntä on ollut vilkasta, joten Veikkolassa on ollut selkeä tarve lisätoimitiloille. Veikkolan uuden liiketalon julkisivu rajoittuu toriin ja takaosa Turuntiehen. Kun esisopimukset vuokralaisten kanssa on tehty, voidaan yritysten nimet julkistaa. Taloihin on tulossa todennäköisesti isompi varsinainen apteekki, pankki, pari kampaamoa, kauneushoitola, eläintarvikeliike, kukkakauppa, fysioterapiapalveluita ja kahvila/ravintola. Vain 150 neliötä, tilat kahdelle pienelle yritykselle, on enää vapaana. Niihin pyritään saamaan veikkolalaisille lisäpalveluita tuottavia yrityksiä. Liiketaloon tulossa kahvila Kaljakuppilaa ei edes oteta. Yksi kaljapaikka tälle kylälle taitaa riittää. Nesteen kahviolla ja pitserialla on paikkansa, mutta perhekahvilaa on kaivattu, Raimo sanoo. Uusi liiketalo noudattelee etupuoleltaan torin laitaa. Takaosa rajau- tuu Turuntiehen. Alakertaan torin laitaan tulee näyteikkunallisia tiloja. Tontilla on 13 autopaikkaa talossa asioiville. Loput seitsemän paikkaa sijoittuvat Kymppikioskin viereiselle parkkialueelle. Tontilla kasvava komea Douglas-puu koetetaan säästää. Valmista reilun vuoden päästä Nyt on edessä lopullisten piirustusten teko ja rakennusluvan haku. Toinen Nikolan veljeksistä on arkkitehti, ja hänen vastuullaan on uuden talon suunnittelu. Valmista pitäisi olla ensi vuoden loppuun mennessä. Niin kauan kuin rakennustöitä ei vielä ole aloitettu, autot saavat olla Kympin takaisella kolmiotontilla. SEO:n tontin vuokrasopimus päättyi huhtikuussa. Sille tontille on kaavoitettu uusia liityntäpaikkoja, mutta on epävarmaa, milloin ne ovat raivaus- ja puhdistustöiden takia käytössä. Teksti: Raija Kari Veikkolan tori eläväksi! Kyläyhdistys haluaa elävöittää Veikkolan torin käyttöä. Neuvottelujen tuloksena kunta antoi yhdistykselle luvan yrittää elävöittämistä kesälauantaisin asti. Näin kokeiluluonteisesti yhdistys hoitaa lauantaipäivien torivaraukset, valvonnan ja niiden tilitykset kunnalle. Kyläyhdistys saa tästä työstä pienen korvauksen. Tämän lisäksi kyläyhdistys on Kylänraitin painoon mennessä tekemässä kunnalle aloitetta, jossa kiinnitetään huomiota torin vuokrauspäi- viin ja valvontaan, toripaikkojen määrään, torin siisteyteen sekä esitetään torin nimen muuttamista Kosken torista Veikkolan toriksi. Yhdistys haluaa rauhoittaa torin juhlapyhinä, lisätä toripaikkoja nykyisestä neljästä vähintään kymmeneen ja saada torin roskille paikka. Oletko lähialueen yrittäjä tai asukas, jolla on myytävänä jotakin uutta tai vanhaa? Voisitko myydä tuotteitasi Veikkolan torilla joskus lauantaisin? Toripaikka (4x4m) maksaa 13 euroa. Lauantain toriaika ei ole vielä Kylänraitin painoon mennessä varmistunut; todennäköisesti se on klo 7 ja 16 välillä. Varaa pian toripaikkasi Veikkolan kyläpiialta, puh , kylapiika@gmail.com tai tule käymään kylätalolla, Vanhatie 29. Lisätietoja myös netistä: Marjokaisa Piironen Kiinnostaako kimppaautoilu? Kimppa-autoilu on edullista, jos tarvitset henkilöautoa vain silloin tällöin ja jos ajat vähemmän kuin kilometriä vuodessa. Vuokraa auto käyttöösi pariksi tunniksi, päiväksi, viikonlopuksi tai vaikka viikoksi. Oletko kiinnostunut liittymään osuuskuntaan, joka hoitaa puolestasi auton vakuutuksen, huollot, korjaukset ja muun ylläpidon? Sinä maksat vain ajamistasi kilometreistä sekä vuotuisen jäsenmaksun. Veikkolaan ollaan perustamassa kimppa-auto-osuuskuntaa. Jos kimppa-autoilu kiinnostaa, lähetä viestiä Simo Sipolalle: simo. sipola@yle.fi tai lähetä tekstiviesti numeroon Laita viestiin yhteystietosi. Seikkailukilpailu - myös kuntoilijoille ARKKITEHTISUUNNITTELUA kotikylällä Veikkolassa järjestetään 9.6. lauantaina seikkailukilpailu, No Limit Adventure on Multisport Cupin II osakilpailu. Kilpailukeskuksena on Veikkolan koulu ja osittain urheilukenttä. Kilpailu alkaa 07:00, ja voittajat ovat maalissa koululla klo Mukaan odotetaan yli 50 kaksimiehistä joukkuetta. Lajeina ovat tässä kilpailussa pyöräily, juoksu, suunnistus, melonta, köysitehtävä ja yllätystehtävä quest. Kilpasarjojen (miehet, naiset ja sekaparit) lisäksi on myös kuntosarja (myös kaksihenkinen joukkue), johon kuka tahansa voi ilmoittautua mukaan. Kilpailun kesto on kilpasarjassa 6 tuntia ja kuntosarjassa 4 tuntia. Kilpailijat tulevat näkymään katukuvassa aika ajoin. Vaihtopaikalla, joka on koululla ja/tai urheilukentällä, on säpinää! Yleisöllä on vapaa pääsy. Tulkaa katsomaan ja kannustamaan kilpailijoita! Lisätietoja: Mika Pasonen ja mika#multisport.fi Omakotitalot Laajennukset Remontit Poikkeusluvat Arkkitehtitoimisto Jussi Aulanko Metsäkalliontie 5, Veikkola jussi.aulanko.@bene.fi

6 6 AJASSA Kylänraitti 2/2007 Veikkolan elämän ja liikenteen tärkeät merkit Veikkolan kasvu on ollut niin ennätysmäistä, että jos meillä olisi oma kylävaakuna, siihen sopisi tunnukseksi haikara. Monet muistavat viime vuoden syksyn Kylänraitin upean kansikuvan, jossa oli yhdeksän haikaraa Haapajärven länsirannan puissa. Veikkolaan sopisi hyvin myös se, että heti Taajamamerkkien jälkeen olisi Lapsiavaroitusmerkki. Tässä jutussa on kaksi näkökulmaa: Mitkä ovat Veikkolassa erityisen tärkeitä liikennemerkkejä, ja miten niiden vaikutusalueella pitää käyttäytyä? Kiertoliittymän tunnukset Kiertoliittymän eli liikenneympyrän välttämättöminä merkkeinä ovat väistämisvelvollisuus risteyksessä, suojatie ja pakollinen kiertosuunta (kuva 1). Kärjellään seisova kolmio - olkoon nimeltään väistökolmio - on erittäin voimakas merkki. Sen kohdalla pitää ehdottomasti välttää viime hetken puikahduksia ja suojatien käyttäjien pelottelua. Suojatie on nimensä mukainen vain silloin, kun me moottoriajoneuvon kuljettajana annamme heikommille suojatiellä aikaa ja tilaa. Se ei ole kohteliaisuutta, vaan se on velvollisuus. Ajotavat kiertoliittymissämme eivät vielä ole sellaisia kuin niiden pitäisi olla: Ympyrään ajava on aina väistämisvelvollinen. Ympyrässä vilkutetaan vain oikealle. Ympyrästä poistuvan on aina väistettävä suojatiellä kulkevia. Nopeusrajoitus Nopeusrajoitus on tieosuutta, liikenneväylän luonnetta ja rakennetta koskeva todellinen viesti Kalljärven Maansiirto Oy Pauli Konttinen, Veikkola p kalja@kolumbus.fi kuva 1 kuva 2 eikä mitään kiusantekoa. Monet kuitenkin näyttävät ajattelevan, että esimerkiksi Lapinkyläntien 50/60 km/h rajoitus on asetettu vain haittaamaan kiireisen tai sellaiseksi tekeytyvän nykyihmisen matkantekoa. Ilmeisesti myös monet minun takanani ajavat hermostuneina ajattelevat, että vain heitä kiusatakseni noudatan - jokseenkin tarkasti - näitä mutkaiselle ja katveiselle tielle asetettuja rajoituksia. Saatan ajaa ns. alinopeuttakin, jota lainsäädäntömme ei tunne. Joidenkin liikennevalistajien kritiikistä huolimatta tilannenopeus-käsite on mielestäni hyvin kuvaava. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että joissakin tilanteissa voi huoletta ja ilman syyllisyyttä ajaa ylinopeutta. Veikkolassa on paljon 40 tai 30 km/h nopeusrajoituksia. Alempaa näistä käytetään asuinalueitten sisäisillä kaduilla tai niille johtavilla pikkuteillä. Näiden rajoitusten vaikutusalueella voidaan käyttää hidasteita, esimerkiksi töyssyjä. Neljänkympin alueella töyssystä täytyy varoittaa, mutta kolmenkympin alueella se ei ole pakollista (kuva 2). Kevyen liikenteen väylä Tämä on erityinen väylä, joka meillä on sallittu myös mopoilijoille (kuva 3). Meillä käytettävien merkkien mukaan väylällä on ns. oikeanpuoleinen liikenne. Jalankulkija voi valita, kummassa laidassa kulkee, mutta pyöräilijä tai mopoilija ohittaa oikealla kulkevan jalankulkijan vasemmalta puolelta. Tämä väylä ei ole tarkoitettu leikkipaikaksi, eikä kukaan saa valloittaa väylää koko leveydeltään. Muu vaara Loivasti kaartavan Turuntien mäessä hieman yli kilometrin päässä Nesteen asemalta länteen on keskikorokkeella varustettu suojatie. Ennen sitä on Muu vaara -merkki ja sen lisäkilvessä Palosasema (kuva 4). Sama varoitus on tietysti myös Nummelasta päin ajaville. Tämän merkin nähdessään fiksu autoilija tai motoristi ennakoi sen, että paloaseman kohdalla voi olla erityistä valppautta vaativa tilanne. Taajama Taajama-ohjemerkki tarkoittaa aina myös 50 km/h nopeusrajoituksen alkamista. Taajama päättyy -merkistä alkaa 80 km/h nopeusrajoitus, ellei aivan muutaman kymmenen metrin matkalla muuta näytetä (kuva 5). Taajamamerkkien sisältämiin nopeusrajoituksiin liittyy kylämme erikoisuus, jota moni ei ole tainnut huomata. Se löytyy Turunväylälle johtavalta Veikkolantieltä. Kun moottoritien ylittävältä, elokuuhun asti remontissa olevalta sillalta ajetaan Veikkolan taajamaan päin, alkaa 60 km/h nopeusrajoitus. Tämän rajoitusmerkin ja Taajama päättyy -merkin välisellä noin 300 metrin matkalla on vastakkaisilla kaistoilla eri nopeusrajoitus: moottoritielle päin 80 ja taajaman suuntaan 60 km/h. Teksti ja kuvat: Tapani Iivari kuva 3 kuva 4 kuva 5 Rakennusten pohjatyöt Louhinnat Salaojitukset Viemäröinnit Jätevesijärjestelmät Purkutyöt 20 vuoden kokemuksella SOITA JA KYSY LISÄÄ! Sinunkin kotiisi * Laatukeittiöt suoraan valmistajalta * Laajasta malllistosta jokaisen makuun * Suunnittelu ja asennuspalvelu *Keittiöt *Kylpyhuoneet * Eteiset puh Könninkuja VEIKKOLA puh. (09) faksi (09)

7 AJASSA Kylänraitti 2/ YTV-lipun käyttömahdollisuudet laajenivat YTV:n matkakortti on kelvannut tämän kuun alusta kaikissa suorissa Helsingin ja Veikkolan välillä kulkevissa busseissa. YTV, Kirkkonummen kunta ja liikennöitsijät M. Tervo Oy sekä J. Vainion liikenne Oy ovat tehneet sopimuksen matkakortin käyttöönotosta. Nyt veikkolalaiset voivat maksaa matkansa YTV-lipulla kaikissa Veikkolan läpi kulkevissa bussivuoroissa. Uudistus parantaa joukkoliikennetarjontaa etenkin arkena kello 10 11, jolloin useita Vainion bus- seja menee peräkkäin Helsingin suuntaan. Matkahuollon lipputuotteelle ladattava Kirkkonummilippu kävi veikkolalaisten kannalta tarpeettomaksi, sillä se on noin euron YTV:n lippua kalliimpi eikä tarjoa vaihtomahdollisuutta pääkaupunkiseudulla. Kirkkonummi-lippu hyödyttää veikkolalaisia vain silloin, kun he käyttävät usein Wikströmin palveluja ja liikkuvat pääosin Kirkkonummella pohjois eteläsuunnassa. Lisäksi erityisryhmät, kuten opiskelijat ja kansaneläkettä nauttivat, ovat oikeutettuja alennuksiin. Satunnaisesti bussia käyttävät voivat ladata matkakortille rahaa, joka oikeuttaa Veikkolan alueella 60 minuutin Espooseen, 80:n minuutin ja Helsinkiin matkustettaessa sadan minuutin aikana tapahtuvaan vaihtoon mille tahansa matkakorttijärjestelmän piirissä olevalle linjalle. On hyvä huomata, että matkakorttia käyttävien ei tarvitse maksaa kaksinkertaista yömaksua kello 23:00 jälkeen lähtevissä vuoroissa. Yömaksu koskee vain kello tehtäviä matkoja. Tällöin myös kausilippua käyttävien tulee suorittaa erillinen yömaksu. Matkahuollon lipputuotteita (kilometritariffiin perustuva kertamaksu, 22 tai 44 matkan sarjalippu, Kirkkonummi-lippu) käyttävät matkustajat maksavat kaksinkertaisen maksun kello 23 lähtevissä vuoroissa. Siinä normaalin matkan hintaan lisätään 20 kilometrin kertamaksu. Veikkolan kautta kulkevat vuorot merkitään edelleen linjatunnuksella 280 (moottoritietä) ja 290 (Turuntietä). Kirkkonummen kunta, YTV ja M. V. Wikström Oy käyvät edelleen neuvotteluja, mutta toistaiseksi YTV:n matkakortti ei kelpaa Wikströmin autoissa. Jouni Kiviniitty SEOn tarina on päättynyt Eerikinkartano vuokrasi SEOn tontin Valter Gerkmanille 50 vuodeksi. Vuokra-aika umpeutui maanantaina 7.5. Paikalle on tulossa liityntäpysäköintialue. Valter Gerkmanin poika, nykyinen vuokraaja Lars Gerkman, tarjosi maaliskuussa autokorjaamona toiminutta rakennusta ilmaiseksi kunnalle. Kunta ei kuitenkaan ottanut vastaan huonokuntoista rakennusta, vaan kunnanhallitus kehotti Gerkmania poistamaan rakennuksen kolmen kuukauden kuluessa vuokrasopimuksen päättymisestä ja panemaan alueen kuntoon. Gerkmania viipymättä suorittamaan ympäristökeskuksen vaatimat tutkimus- ja selvitystoimet sekä toteuttamaan ne puhdistamistoimet, jotka ympäristökeskus selvitysten perusteella toteaa tarpeellisiksi vuokra-alueella harjoitetun toiminnan johdosta. Veikkolan pubi on suljettu. Suosittu Aleksin autokorjaamo on lopettanut. Aleksi myy kristalleja Teräsmännyn kiinteistössä. Autojen korjaamiselle ei ole toistaiseksi löytynyt tiloja. Kylänraitin aikataulun takia jäi varmistumatta, alkoiko rakennuksen purku 7.5. maanantaina, kuten eräs kyläläinen paikanpäällä mainitsi. Samoin kunnanhallitus kehotti Raija Kari Seon tarina on päättynyt ja kohta tulevat purkajat

8 8 AJASSA Kylänraitti 2/2007 Kyläkyselyn tuloksia Vuoden 2006 laajan kyläkyselyn perusteella laadittiin Veikkolan ensimmäinen kyläsuunnitelma. Saimme sen painatukseen avustusta Aktia Säästöpankkisäätiöltä ja saatoimme jakaa sen jokaiseen talouteen Veikkolassa. Lisäksi Kirkkonummen kunta on jakanut sitä alueemme uusille asukkaille Tervetuloa kuntaan -paketin yhteydessä. Kyläsuunnitelmamme on saanut myös kansainvälistä huomiota. Sitä on toimitettu Latviaan, ja Helsingin yliopisto on kääntämässä siitä suurta osaa venäjäksi. Tänä vuonna suunnitelmaa päivitetään kunnalta ja muilta viranomaisilta saatavilla tiedoilla sekä maaliskuussa toteutetun suppean kyläkyselyn avulla. Kysely julkaistiin Kylänraitissa 1/2007 ja Veikkolaverkossa. Saimme vastauksia 51. Toivottavasti lähetit oman vastauksesi! Kyläsuunnitelman päivitykset julkaistaan Veikkolaverkossa: freewebs.com/veikkolaverkko/kylasuunnitelma.htm. Painotuotteena sitä ei julkaista joka vuosi. Tämän vuoden kyläkysely jakaantui kolmeen osioon: 1) tyytyväisyys luottamushenkilöihin 2) edellisessä kyselyssä ankarinta kritiikkiä saaneet terveydenhuollon palvelut 3) kylätalon ja sen palveluiden käyttö. Ruusuja: Veikkolalaisen kannattaa aina äänestää veikkolalaista: omat ehdokkaamme pitävät ansiokkaasti kylän asioita asialistoilla puoluekannasta riippumatta. Positiivisina seikkoina tuotiin esille kunnallistekniikan rakentamisen vauhdittuminen ja ratkai- sujen etsiminen koulun ahtauden pienentämiseksi. Risuja: Puuttuvasta melusuojauksesta tuli useita kommentteja. Tulkaapa katsomaan Paasitietä nyt, kun puut on kaadettu uusien talojen edestä. Motari näkyy ja kuuluu Impivaarantielle asti... Puoluepolitiikka menee ohi oman kylän kehittämisen. Hirveä sääli, että eivät osaa tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen. Koulun rakentamiseen täytyisi saada vauhtia. 2. Julkisten terveydenhoitopalveluiden kehittyminen (vastausprosentit palveluita käyttäneistä) Miten palvelut ovat muuttuneet vuoden aikana? Viime vuonna tehtiin kuntalaisaloite neuvolapalvelujen parantamiseksi. Vastaajien mielestä kaikki julkisen terveydenhoidon palvelut ovat parantuneet: lastenneuvola, äitiysneuvola ja hammashoito. 3. Kylätalon palvelut Kylätalon kokoustilaa käytetään ja aiotaan käyttää runsaasti: Mahdollisuus tutustua kunnan tiedotuksiin ja kuulutuksiin kylätalolla kiinnosti vastanneita suuresti. Sen sijaan kylätalon muita palveluita, kuten tietokoneen käyttömahdollisuutta ja astioiden lainausta, ei koettu niinkään tärkeäksi. Melko usea vastaaja oli saanut apua nettisivujen rakentamiseen ja kehittämiseen sekä muuta tietoteknistä tukea. Kyselyyn vastanneista 61 % ilmoitti sähköpostiosoitteensa. Lähetimme heille ensimmäisen kylätiedotteen maaliskuussa ja toisen huhtikuussa. Jos et ole vielä saanut kylätiedotetta sähköpostiisi, niin varmista, että meillä on sähköpostiosoitteesi: veikkola@gmail. com. Kyläkyselyn tiedot kokosivat Maija Hakala, Pirkko Kautto ja Marjokaisa Piironen. ostaa & myy & palvelee OSTAA: vanhaa, mutta hyvää käyttötavaraa: huonekaluja, yms. Huom.haemme myös tavaraa pois nurkista! MYY: mm. upeita BILLNÄS-kalusteita ja uniikkeja kodin kalusteita, sisustustarvikkeita, kodinkoneita, astioita, kirjoja. HOITAA: etsimme kokonaisuuksistasi puuttuvia esineitä ja ilmoitamme löydöistä. Myynti: Pe klo 15-19, la klo Ma-pe sopimuksen mukaan! PALVELEE: talonmiespalveluita ja pikku remontit, huollot, korjaukset - ongelmajätteen kuljetukset... keksi itse lisää!! VUOKRAA: säilytys- ja varastotilaa edulliseen neliö- & kuutiohintaan! Myös muuttolaatikoita. Tavara lahjoituksia - eko kierrätystä. Terveisin ja tervetulotoivotuksin Keijo Ruhanen keijo.ruhanen@aana.fi Puusepäntie 6, Lapinkylä / Voitko näyttää kyntesi? Käytän tuotemerkkejä LCN ja O.P.I. rakennekynnet salonkimanikyyrit party nails Mikaela Hynninen

9 Kylänraitti 2/ Oma rantasauna keskellä kylää Tarjoa kaupunkilaisystävälle tai omalle perheelle elämys: saunahetki puilla lämmitettävässä rantasaunassa ja uintia löylyjen lomassa! AJASSA Kyläyhdistyksen rantasauna sijaitsee Lamminjärven rannalla Lammaskallion uimarannalla. Sunnuntai-iltapäivisin lokakuusta huhtikuun loppuun sauna on avantouimareiden käytössä. TILITOIMISTO VEIKKOLASSA Kevät on rantasaunan parasta aikaa, koska uiminen kevätviileässä vedessä virkistää. Saunaa vuokrataan yksityiskäyttöön tai ryhmille. Saunan voi vuokrata vaikkapa taloyhtiön pihatalkoiden tai jonkin muun tapahtuman mukavaksi lopuksi. Vankka kokemus tilitoimistotyöstä ja eri toimialoista, myös taloyhtiöt. Pyydä tarjous! Teollisuustie 9, Veikkola, puh , gsm satu.nerola@tilipalvelunerola.fi, Sauna on jatkuvalämmitteinen puusauna, jonka kiukaan vesisäiliöstä saa lämmintä vettä. Vesi on kannettava järvestä, mutta se menee viemäriverkostoon, joten saunassa voi peseytyä rasittamatta Lamminjärveä. Saunassa on pieni pukeutumistila, jonka läpi mennään saunaan. Lisätilana voi käyttää rannan pukukoppeja. Saunaan mahtuu hyvin istumaan 5 8 henkilöä kerrallaan. Sauna lämpiää kesällä noin tunnissa kylpykuntoon. Saunan vuokra on 20 euroa neljältä tunnilta ja aina 20 euroa kahdesta lisätunnista. Vuokra-aikaan sisältyy saunan lämmitys ja loppusiivousaika. Saunan vuokraaja huolehtii saunan lämmityksestä, veden kantamisesta järvestä sekä saunan siivouksesta käytön jälkeen. Vuokraaja huolehtii myös puiden kantamisesta puuvajasta seuraavan käyttäjän tarpeisiin. Saunan pukuhuoneessa on lämmitys- ja sulkemisohjeet. Kyläsauna varataan ja avain noudetaan nyt 10-kioskilta. Kyläyhdistys on toimittanut 10-kioskille kalenterin, johon varaukset merkitään. Varaaja jättää puhelinnumeronsa kalenteriin. Saunan voi varata samana päivänäkin, jos se on vapaa. Varaukset tehdään paikanpäällä kioskissa ja maksetaan varattaessa käteisellä. Avain voidaan antaa tuntia ennen vuokrausajan alkua, ja se palautetaan tunnin kuluessa vuoron päätyttyä. Illalla 10-kioskin sulkemisen jälkeen loppuvasta vuorosta avain tuodaan aamulla. Teksti: Pirkko-Liisa Iivari Kuva: Tapani Iivari Ruusuja Veikkolan koulun iltavahtimestarille! Hän aina niin ystävällisesti kysyy: kuinka voin auttaa? Hän auttaa musiikkisoittimien kantamisessa, Ruusu Tomakselle! Kyläyhdistyksen kamera katosi koulun pihalle. Se ehti olla kateissa noin minuutin, kun sitä alettiin joukolla etsiä. Lopulta selvisi, että koulun oppilas Tomas Hanwell oli löytänyt kameran koulun pihalta ja kiikuttanut sen ohjaa eksyneitä käytävillä jne. Kiitos ystävällisestä palvelusta! Tuovi ja Sanna-Kaisa Hyvärinen saman tien koulun kansliaan. Koulussamme on siis nopeita ja rehellisiä oppilaita. Tomaksen ansiosta kamera saatiin takaisin ja tähänkin Kylänraittiin monia kuvia. Terveisin Kaisa, kyläpiika Seniorikerho toimii nyt Veikkolan seniorit kutsuttiin kylätalolle perjantai-iltana pohtimaan senioriyhdistyksen perustamista. Tästä kokouksesta evästyksen saanut työryhmä päätti torstaina kylätalon yläkerran piparintuoksussa seniorikerhon perustamisesta. Tiistaina seniorien kerho kokoontui ensimmäisen kerran. Niin kuin Kylänraitin viime numerossa kerrottiin, kylämme senioritoiminnan alkusysäyksenä oli kiinnostuneitten nimilista, jonka Raimo Elonsalo keräsi joulukuun alussa. Raimo on konkari, joka toimi usean vuoden ajan Kirkkonummen Kansallisen Senioriyhdistyksen puheenjohtajana. Tämän vuoden alusta hänen seuraajanaan on ollut Pirkko Merilä. Raimo on yhä yhdistyksen hallituksessa. Oman yhdistyksen sijasta kerho Maaliskuun puolivälin kokoukseen meitä kerääntyi tusinan verran. Raimo Elonsalo tuli kummiksemme kylätalolle. Tapaamisemme oli juhlallisen perustavan kokouksen sijasta ennemmin tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Aluksi perustelin ehdotukseni siitä, että Veikkolan oman senioriyhdistyksen sijasta voisimme perustaa kerhon. Raimo Elonsalo kertoi meille Kirkkonummen emoyhdistyksestä, joka on perustettu vuonna 1979, ja tuki ajatustamme kerhon perustamisesta. Kirkkonummen emoyhdistyksessä on mm. muistikerho, jossa seniorien aivonystyröitä sopivasti ärsytetään nokkelilla päättelytehtävillä. Yhdistyksellä on myös liikunta- ja matkapäiviä. Esimerkiksi huhtikuussa käytiin Lopella Marskin majalla. Toukokuun loppupuolen liikuntapäivänä tehdään opastettu käynti Hietaniemen hautausmaalla. Parituntisen keskustelumme päätteeksi tulimme siihen tulokseen, että työryhmä kokoontuu miettimään sellaisen seniorikerhon perustamista, joka kuuluu Kirkkonummen Kansalliseen Senioriyhdistykseen. Työryhmä piparin tuoksussa Maaliskuun lopussa työryhmämme kokoontui kylätalon yläkerran pieneen, piparintuoksuiseen huoneeseen. Piparintuoksu johtui siitä, että huoneessa on mainion piirtäjämme Franz Raschbacherin piirustusten mukaan piparista rakennettu Eerikinkartano ja sen Veikkolan kylätalolla kokoontuivat seniorikerhon ensimmäiseen kokoukseen Kirsti Laulaja, Terttu Blom, Sirkka Wickström, Elina Sihvola, Voitto Salo, Raimo Elonsalo, Tapani Iivari ja Eero Sihvola. lähitienoo. Tämä oli viime joulukalenterin kohteena osuuspankin ikkunalla. Raimo Elonsalon myötävaikutuksella ryhmämme, Leena Airikkala- Valo, Terttu Blom ja minä, päätyi siihen, että kutsumme seniorikerhon ensimmäiseen kokoukseen. Seniorikerhon syntymäpäivä Tuona tiistaina meitä oli koolla kylätalolla kahdeksan henkeä. Keskustelimme kaikessa rauhassa senioritoiminnan eri puolista ja täytimme jäsenyyskaavakkeita, jotka annoimme Raimolle. Hän antoi meille kansallisen senioriliiton pinssin ja oman yhdistyksemme toimintakalenterin. Jäseninä saamme myös kansallisen senioriliiton julkaiseman Patina-lehden, joka tänä vuonna ilmestyy seitsemän kertaa. Yhdistyksen jäsenmaksu on 14 euroa vuodessa. Merkitkää kalenteriin! Päätimme tämän vuoden kokoustemme aikataulusta. Kesäkuukausia lukuun ottamatta kokoonnumme kuukauden kolmantena tiistaina klo 10 alkaen. Seuraavat kokoukset, joihin kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita, ovat kylätalolla, os. Vanhatie 29, tiistaisin klo 10 alkaen 22.5., 18.9., ja Maanantaina joulukuun 10. päivänä menemme klo 14:ksi Kirkkonummen keskustan palvelutalolle yhdistyksemme puurojuhlaan. Kaikista näistä tiedotamme Kirkkonummen Sanomien yhdistyksille ja seuroille varaamalla Tapahtumapäivyri-palstalla. Liikkeelle, arvoisat seniorit! Nuorissa on tulevaisuus ja meissä aina tämä päivä eilisen kokemuksin rikastettuna. Tapani Iivari tapani.iivari@kolumbus.fi Kuva: Mika Iivari

10 10 AJASSA Kylänraitti 2/2007 Koti ja koulu -yhdistyksen vappuperinne jatkui Ulla on päässyt kokeilemaan ilmapallomyyjän taitojaan yhdistyksen vappujuhlassa. Vapunaattona Veikkolan koulu täyttyi pienistä keijuista, merirosvoista, aaveista, pikku Myystä ja muusta juhlaväestä. Veikkolan Koti ja koulu -yhdistyksen vappujuhlan puuhakkaassa juhlassa liikuttiin ja leikittiin, nähtiin koululaisten loistavia esityksiä, tutustuttiin koulun tukioppilastoimintaan sekä MLL:n ehkäisevän päihdetyön projektiin. Syötiin herkkuja, ratsastettiin ponilla, ihailtiin värikkäitä piirustuksia ja savitöitä. Päivän päätti upea Airborne - bändin keikka. Airborne koostuu Veikkolan koulun oppilaista. Lasten ja vanhempien vappujuhla kokosi koululle runsaasti lapsia ja vanhempia. Veikkolan Koti ja koulu -yhdistys on toiminut jo 22 vuotta, ja meno vain jatkuu! Olet erittäin tervetullut mukaan keksimään, keskustelemaan ja puuhaamaan koulun kaikkien lasten hyväksi. Yhdistys on oivallinen paikka tutustua koulun toimintaan ja muihin vanhempiin. Saat tietoa yhdistyksen toiminnasta sähköpostitse. Ilmoittaudu postituslistaan Tuija Kaurilalle, tuijakaurila@netti.fi. Listalle voit ilmoittautua, vaikka lapsi ei vielä olisi koulussa. Voit myös piipahtaa yhdistyksen sivuilla - yhdistykset. Koskentorin päiväkodin ja esikoulun vanhempainyhdistyksestä löytyy lisätietoa osoitteesta Teksti: Johanna Artola Kuvaaja: Petri Rautavaara. Katja Ryan Robin-poikansa kanssa. Veikkola-päivä lauantaina

11 AJASSA Kylänraitti 2/ Kohtaamme Kymppikioskilla Helena Räikkä. Hei, kuka olet? Helena Räikkä. Millä alalla työskentelet? Olen tiedottajana seurakunnassa. Mistä tulet? Hämeenlinnasta. Missä asut? Hämeenlinnassa. Mikä toi sinut Kymppikioskille? Tuli nälkä ja jano, kun tein hommia mökkipalstallamme Kolmirannassa. Mitä teet kesällä? Uin, käyn ulkomailla ja teen metsäperkaushommia palstallamme. Mikä närästää? Kun kaikki menee talouden ehdoilla. Pitäisi puhua enemmän pehmeistä arvoista ja ihmisyydestä. Mistä nautit? Kuusivuotiaasta pojantyttärestäni. Oletko havainnut Veikkolan muuttuvan ja mihin suuntaan? Joo, samalla kun on siistiytynyt, tullut hiukan stereomaiseksi. Toki on yritetty huomioida ympäristö eikä ihan huonolla maulla. Mitä tilasit? Hampurilaisen ja kivennäisvettä. Maistuiko? Joo. Teksti: Matti Saartamo Kuva: Eija Ahvo Vadelmaraikaste Hajuaisti on tärkeä vierailla mailla matkaillessa. Sen avulla voi oppia vieraasta kulttuurista jotakin sellaista, jota ei sanoin pysty kertomaan. Miten esimerkiksi kuvailla sitä, miltä haisee ruuhkabussi Aix-en-Provencen keväthelteessä. Tai mitä tulee mieleen nuuhkiessa talvista kaupunki-ilmaa, kun tuhannet takat tupruttavat ilmoille palokaasujaan. Hajut ja tuoksut avaavat tuntemattomia ovia. Ne opettavat uusia tapoja nähdä jo hieman tuttu mutta kuitenkin monin paikoin tuntematon ympäristö. Otetaan esimerkiksi Provence. Olen asunut Ranskassa kerran aiemmin ja matkustanut täällä sen lisäksi kolmenkymmenen viime vuoden aikana kymmenkunta kertaa. Provencessa olen käynyt kolme kertaa ennen viime syksyä, jolloin muutimme tänne. Silti vasta nyt, kuluneen vuoden aikana, olen oppinut haistamaan Ranskan tai ainakin sen eteläosan. Alkusyksyn provencelaiskukkuloilla tuoksuu vielä vahvasti kesältä. Lämpimänä päivänä timjami ja rosmariini päästävät ilmaan pistävää tuoksuaan, jota aromaattinen villilaventeli pehmentää. Sateen jälkeen pyökin, tammen ja männyn kitkerä tuoksu tuntuu sieraimissa, kun patikoi täällä vuoriksi kutsuttujen kukkuloiden metsäisiä alarinteitä. Aluskasvillisuus ja erilaiset köynnökset kietovat miedon vehreytensä raikkaaseen syysilmaan. Marras-joulukuussa tulevat ensimmäiset kylmät yöt. Öinen kaupunki-ilma saa silloin makean vivahteen: poltetun puun tuoksu. Se on erilainen kuin suomalaisen lehtipuun, koivun, lepän ja haavan polttamisesta syntyvä kitkerä katku. Makea savun haju lähtee hedelmäpuista, plataanista ja muista meillä harvinaisista tai tuntemattomista puulajeista. Talven tullen poltetun puun imelään tuoksuun tottuu. Siitä oppii jopa pitämään. Etelä-Ranskan talvet ovat meikäläisittäin leutoja. Kulunut talvi oli erityisen lempeä. Pakkaspäiviä ei ollut yhtä ainoaa, hallaöitä vain kymmenkunta. Siksi luonto tuoksui voimakkaasti läpi talven. Lastemme koulureitti kulkee suuren puiston halki. Siellä kasvaa toistakymmentä eri lajia lehtipuita sekä lehtikuusia. Aamuinen kävely kouluun avasi aistit. Kun laittoi silmät kiinni, saattoi melkein kuvitella kävelevänsä marraskuisessa Hesperian puistossa Töölössä. Täällä maatuvien lehtien märkä haju on tosin voimakkaampi ja jotenkin makeampi kuin töölöläispuistossa. Eikä meri tuoksu kaukaisesti, sillä matkaa rantaan on yli 30 kilometriä. Tuoksu tuo kuitenkin muistuman lapsuudestani, jolloin kävin koulua Töölössä. Kevät alkoi tänä vuonna aikaisin. Jo helmikuussa lämpötila kohosi pariinkymmeneen asteeseen, ja paistattelimme auringossa parvekkeellamme shortseissa ja T- paidassa. Lämpötilan nousu toi uudet tuoksut. Ensin tuoksuivat ja kukkivat mantelipuut, kulta(sade)pensas ja juudaksenpuu. Tarinan mukaan Juudas hirttäytyi puuhun. Näin alun perin valkokukkaisen puun kukat punastuivat häpeästä. Kaunis taru, mutta niin on puukin. Se suorastaan hehkuu vaaleanpunaisine kukkineen muuten valkokukkaisten puiden keskellä. Juudaksenpuun vaaleanpunaiset kukat tuoksuvat miedosti, kuin häpeillen kantajansa nimeä. Kevät palauttaa yrttien tuoksut luontoon. Timjami, rosmariini ja salvia sekä lukuisat muut, minulle tuntemattomat yrtit kukkivat ja täyttävät kukkuloiden ja vuorten rinteet raskaalla läsnäolollaan. Myös iirikset huumaavat makealla, hieman myskisellä tuoksullaan. Vuorten kukkaloisto on kaiken kaikkiaan huikea. Samoin tuoksut. Valitettavasti kaltaiseni amatööribotanisti ei pysty sanomaan, mikä kukista kulloinkin levittää viettelevää parfyymiaan. Mutta se ei onneksi estä iloitsemasta niistä. Kokonaan toinen hajumaailma avautuu kevään tullen kaupungissa. Ranskalaisten tapa hajustaa itseään ja ympäristöään tunkee kevään tullen nenään. Liekö tapa peräisin renessanssiajalta. Tuolloin Ranskassa hajuvesiä käyttivät niin naiset kuin miehetkin. Tuiskaus puuteria ja parfyymia hoiti pesun virkaa. Ruusu- ja appelsiininkukkavettä pirskotettiin keholle ja vaatteisiin. Eikä pelkästään peittämään ihmisen lian hajua vaan ilmeisesti myös tupakan ja huonosti parkitun nahan lemua. Ranskalaiset ovat sittemmin vähentäneet tupakointiaan, ja he osaavat parkita nahkaa aiempaa paremmin, mutta Ranska on edelleen vahvasti parfymoitu maa. Osa miehistä tuntuu kylpevän partavedessä tai eau de colognessa. Eivätkä naisetkaan varsinaisesti kitsastele pirskottaessaan hajuvettä yllensä. Ei siinä mitään, kukin tyylinsä mukaan. Lämpötilan noustessa ilmassa leijuu kuitenkin usein väkevä hien ja parfyymin lemu. Herkkänenäisemmän se saa yskimään. Me muut vedämme syvään henkeä ja jatkamme matkaa kohti seuraavaa hajuelämystä. Renessanssiajan runsaus pätee myös isoon joukkoon ranskalaisten hygienia- ja siivoustuotteita. Kaupasta saa ainakin kymmenkuntaa erituoksuista vessapaperia. Erilaiset pesu- ja siivousnesteet ovat niin vahvasti hajustettuja, että oikein pahaa tekee käyttää niitä. Mitä myrkkyjä tuoksujen tuottamiseksi on käytetty? Tai mitä tehoaineita ne peittävät alleen? Ravintolan vessassa käynti voi Ranskanmaalla olla ikimuistoinen kokemus. Alkaa nimittäin yököttää, kun istuu pytyllä ja pöntön raikasteeksi tarkoitettu vadelmaesanssi tunkee nenään. Siinä jää se itte eli uloste kakkoseksi. Tai sitten nenää pistelee ainutkertainen hajujen kimara. Jos huonosti käy, niin esanssi täyttää koko hotellinkäytävän, kuten kävi kesällä Olin reilaamassa kaverini kanssa, ja päädyimme halpaan marseillelaiseen hotelliin. Hotellin käytävä löyhkäsi niin vahvasti vadelmaraikasteelta, että aluksi teki hiukka pahaa, kun kipusi vinoja ja natisevia portaita omaan huoneeseen. Se hyvä puoli siinä oli, että kun haistoi hämärässä portaikossa vadelmaesanssin, tiesi tulleensa oikeaan kerrokseen. Alemmissa kerroksissa käytettiin nimittäin eri tuoksua. Simo Sipola

12 12 AJASSA Muistaisin, että... Kylänraitti 2/2007 MONIPUOLISET HOITOPALVELUT LÄHELLÄ SINUA! FYSIOTERAPIA LYMFATERAPIA VOICE MASSAGE TERAPIA VYÖHYKETERAPIA (myös vauvat) Hoidot lääkärin lähetteellä tai ilman! Hieroja Kyösti Laatikainen; vastaanotto ke ja pe 17- p Meiltä myös lahjakortit eri hoitoihin! FYSIO-LYMFA RITVA HERNETKOSKI Vanhatie 26, VEIKKOLA , Kumman autio ja hiljainen on kylän keskusta, kun lähtee raitille tallustamaan kuuden maissa pyhäaamuna. Ihmisiä ei juuri tapaa. Pikkulintujen liverryksestä erottuu mustarastaan laulu. Koulun rapuilla etuoven edessä on kolme tyhjää kaljapulloa ja yksi muovinen limsapullo. Koulun takana pulloja on lisää niin, että osa on levällään kentällä ja osa katsomorakennuksessa. Myös metsikössä koulun ja liittymäntien välissä on muutama tyhjä kaljapullo. Kokoontumispaikka Tuossa metsikössä sijaitsi joskus tanssilava. Muistaisin, että silloinkin paikalla pyhäaamuisin oli paljon tyhjiä pulloja. Seurakuntatalon edustalla on pari kaljapulloa, ja myös päiväkodin pihalla on juotu kaljaa. Siinä aivan lähellä, kahden soramontun välissä kiekkokaukalon yläpuolella, on kapea metsäkaistale. Silloin kun itse olin nuori ja opettelin viikonloppuiltoja viettämään muualla kuin kotona, keräännyimme usein paikalle. Joskus teimme nuotion ja paistoimme makkaraa. Aamuisin paikalla oli paljon tyhjiä pulloja. Muistaisin, että ei meillä silloin ollut oikein mitään paikkaa minne mennä. Nyt paikka vaikuttaa hylätyltä. Katse ei löydä yhtään tyhjää pulloa. Sen verran on siis nuoriso kaupunkilaistunut, että ahterin alle on saatava höylättyä lautaa tai pala betonista rappua. Urheilukenttä Turuntien toiselle puolelle hiekkakuppaan on joskus rakennettu urheilukenttä. Nyt rakennetaan uutta entisen taakse. Kovin vanha ei entinenkään urheilukenttä ole. Lapsuudessani paikalla oli vain hiekkakuoppa. Jotkut pojat ajoivat siellä mopoilla kilpaa. Urheilunkentän toisessa päässä, paikassa missä voi hypätä pituutta ja korkeutta, on tartanilla lukuisa määrä tyhjiä kaljapulloja, mutta myös muovisia siideripulloja sekä peltisiä lonkero- ja oluttölkkejä. Niin paljon niitä on, että ne hädin tuskin mahtuvat kahteen isoon muovikassiin. Muistaisin, että jo lapsena joskus ihmettelin hiekkakuopalle yön aikana salaperäisesti ilmestyneitä tyhjiä pulloja. Silloin ei muovipulloja ollut. Juomatölkit tulivat kesken nuoruuteni. Supistunut kivi Moukarihäkin yläpuolelta metsiköstä pitäisi löytyä valtavan suuri kivi. Muistaisin, että kivi oli niin iso, että lapsena sitä pari kesää katselin maankamaralta, ennen kuin uskalsin kiivetä sen päälle. Nyt kivi ei näytä kovin suurelta. Se on kai supistunut. Metsikön ja parkkipaikan välissä on pellistä kyhätty aita. Sen yläosaan Espoon suunnalta nouseva aurinko jo ulottaa säteitään. Muistaisin, että jo lapsuudessani aamuaurinko pilkisti paikalle aivan samasta suunnasta. Torin laidalla, pankin edustalla, on penkkejä, missä kulkijan on hyvä levähtää. Aamulenkillä on saaliiksi kertynyt kasa tyhjiä pulloja ja tölkkejä. Muistaisin, että jo lapsena pyhäaamuisin kylältä kertyi saaliiksi kasa tyhjiä pulloja. Niin se vain on kylä muuttunut ja kehittynyt niiden viiden vuosikymmenen aikana, jolloin itse olen raitilla tallustanut. Pekka Lempiäinen PIHA KUNTOON BETONILAATAT MUURIKIVET REUNA- JA PIHAKIVET KUKKARUUKUT VESIKOURUT LOISKEKUPIT KAIVONRENKAAT VALURAUTAKANSISTOT KULJETUSPALVELU SEMENTTIVALIMO T. HAAPANEN OY Teollisuustie 13, Veikkola puh (09) , (09) Gsm Fax (09) Sorat Hiekat Murskeet Sepelit OMALÄÄKÄRI KIVINEN KY Yleislääkäri Ulla Kivinen,. arkisin Lastenlääkäri Petteri Hovi, tiistaisin klo Kuljetus Suominen Oy Jukka Suominen Puh

13 Kylänraitti 2/2007 AJASSA 13 Opo oppilaan tukena ja ohjaajana Hilppa Konttori aloitti viime syksynä Veikkolan koulun oppilaanohjauksen lehtorina Matti Mertalan vuorotteluvapaan sijaisena. Hilppa Konttori tuli Veikkolaan jo vuonna 2002, jolloin hän aloitti uuden Koskentorin päiväkodin johtajana. Hän on alkuaan lastentarhan opettaja. Hän on opiskellut työn ohessa ja suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa vuonna 2004 pääaineenaan kasvatustiede ja oppilaanohjaus. Ennen Veikkolaan tuloaan hän työskenteli päiväkodin hallinnollisena johtajana. Oppilaanohjauksen keskeinen sisältö on oppilaan opiskeluvalmiuksien tukeminen sekä oman elämän suunnittelun ja hallinnan valmiuksien kehittäminen. Tähän pyritään lisäämällä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia omasta itsestä, koulutuksesta ja työelämästä. Opinto-ohjausta toteutetaan eri menetelmin: oppitunneilla sekä henkilökohtaisesti että ryhmäohjauksessa. Oppilaanohjaus toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa muiden oppilaitosten, työ- ja elin- Opo oppilaan tukena ja ohjaajana keinoelämän sekä muiden oppilaanohjauksen kannalta merkityksellisten tahojen kanssa. Kodin ja koulun yhteistyö on oppilaanohjauksessa ensiarvoisen tärkeä, Hilppa Konttori kertoo. Uudet seiskaluokkalaiset haastatellaan lukuvuoden alussa, ja tällöin muodostuu henkilökohtainen kontakti oppilaaseen. Tämän jälkeen ohjaus jatkuu luokkamuotoisena tai pienryhmissä. Kevätlukukaudella käydään läpi 8. luokan valinnaisaineet valintoineen sekä perehdytään vähitellen työelämään. Työelämääntutustumisjakso (TET), joka kestää yhden päivän, tehdään koulussa erilaisissa työtehtävissä, esim. siistijänä ja järjestelijänä. Omien valmiuksien ja itsetunnon kehittymisen kautta alkaa vähitellen hahmottua kuva siitä, mitä koulun jälkeen. Kasiluokalla tapahtuu ainevalintaohjausta seuraavalle luokalle. Oppilaat ovat olleet myös kased2- hankkeessa, joka on kasvun ja kehityksen tukemisen hanke yhteistyössä Omnian kanssa. Ohjatussa leirikoulussa ohjataan toiminnallisin menetelmin ammatillisen peruskoulutuksen eri koulutuslinjoihin. K8-tapahtumassa toukokuussa kaikki Kirkkonummen 8-luokkalaiset perehtyvät ammatilliseen koulutukseen linjaesittelyissä. Tällöin he saavat ensi käden tietoa eri linjoista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista. 9. luokalla on lukukauden aluksi jokaiselle oppilaalle tunnin haastattelu, jossa käydään läpi oppilasta koskevia asioita. Tässä tilanteessa selvitellään myös oppilaan tavoitteita ja suunnitellaan, mihin oppilaan kannattaa panostaa alkavan lukuvuoden aikana. Tarvittaessa opastusta jatketaan yksilökohtaisena. Oppilaat tekevät myös yrityskäyntejä, ja heillä on eri alojen edustajien pitämiä oppitunteja, joissa selviää tulevaisuutta ajatellen tärkeitä asioita. TET-jaksot ovat kouluviikon mittaiset ja tapahtuvat loka- ja tammikuussa. Oppilaat itse hankkivat omat harjoittelupaikkansa. Kyläyhdistys on ollut mukana jo kaksi kertaa TET-työnantajana. Tällöin oppilaat ovat työstäneet Veikkolan Joulukalenterin perehtyen samalla kotikylänsä yrittäjyyteen, Hilppa Konttori kertoo. Ysiluokkalaiset ovat mukana myös Taitaja 9 -kilpailuissa, joissa keskitytään käden taitojen osaamisen näyttöön. Oppilaiden ohjaukset jatkuvat aina yhteishakuun asti. Hilpalla on oma vahva kristillinen arvopohja. Nuorten voiman ja ilon havaitseminen kantaa myös eteenpäin haastavassa työtehtävässä. Tärkeätä on siirtää oppilaille toivoa, ajan ja elämän valmiuksia sekä itseluottamusta. Nuoret ovat arvokkaita myös ihmisinä. Koulussa arvioidaan suorituksia, mutta ihmisyys on ensisijaisen arvokasta, ja se luo perustan myös suoritusten arvioinnissa. Ihmisyyttä ei pidä arvostella pelkästään suoritusten mukaan. Jokainen nuori on arvokas, Hilppa Konttori toteaa lopuksi. Teksti ja kuva: Katriina Aatsalo

14 14 AJASSA Kylänraitti 2/2007 Postilaatikko - talon ja kylän käyntikortti Mitä postin vastaanottajasta kertoo nuhruinen, irtokantinen, vinossa tolpassa jököttävä postilaatikko? Siistiin, kätevään, joka säällä toimivaan ja selvillä vastaanottajan tiedoilla varustettuun laatikkoon jakajan on helppo tuoda postia, ja vastaanottajan on sitä mukava noutaa. Veikkolassa ei tarvitse pitkään kierrellä esimerkiksi Kylänraittilehteä jakamassa, kun näkee sekä upeita postilaatikkorivejä että postille tarkoitettuja epämääräisiä lootia. Näyttää siltä, että postin- ja lehdenjakajia joko arvostetaan tai heitä pidetään ihmishahmoisina taruolentoina, jotka ilmestyvät kuin tyhjästä yön pimeydessä, aamuhämärässä tai iltapäivällä, jolloin oikeat ihmiset ovat oikeasti töissä. Yritystä: Pihlajatien postilaatikkorivistössä on yritystä. Alunperin laatikot ovat mahtuneet katoksen alle, ja ne ovat ilmeisesti olleet samanlaisia. Oman lisänsä rivistöön tuovat maitolaituri ja roskalaatikot. Jugend: Kolme postilaatikkoa saa näinkin sievästi ja kestävästi esille. Nämä löytyvät Turuntien läheltä vastapäätä teollisuusaluetta. Laatikot kuntoon Postilaatikoita on moneen jakoon: päältä, päästä tai sivulta avattavia, välikannellisia, lukittavia, monenlaista materiaalia, monia värejä. Rautakaupat auttavat tarvitsijaa. Monipuolisuudessakin on ongelmansa. Vaikka laatikot olisivat upeita, jopa kopeita, mutta liki jo- kainen samassa rivistössä olisi erilainen, se ei jakajaa miellyttäisi. Parhaassa tapauksessa saman rivistön laatikot ovat samanlaisia. Tämä hieman keskusjohtoinen ratkaisu palvelee sujuvaa jakelua. Ammattijakaja arvostaa sitä, että postin voi sujauttaa laatikkoon yhdellä kädellä. Postilaatikossa on oltava selkeästi vastaanottajan nimi ja osoitenumero, mieluusti koko lähiosoite. Nämä tiedot voi merkitä esimerkiksi kirjoitettuna tai tulostettuna tekstinä, joka on kosteudelta suojattu. Joku tyylittelee ja käyttää kaiverrettua kilpeä. Osoitenumeroita voi ostaa tarrana. Sujuva ja turvallinen paikka Kylässämme on valitettavan paljon sellaisia postilaatikkoja, joiden kohdalle jakaja ei voi turvallisesti autolla ajaa. On epäkohteliasta, kun jakaja pakotetaan jalkautumaan. On myös umpiteitä, joiden päässä ei ole kääntöpaikkaa. Jakajan täytyy kääntää autonsa esimerkiksi yksityisen talon pihaaukolla. Tule keskustelemaan toiveittesi kodista asuntoasiantuntijoidemme kanssa Suunnitteletko kodin hankintaa, rakentamista tai remontoimista? Tule ja kerro toiveesi asuntoasioiden osaajille. Saat reilun laina- ja välitystarjouksen lisäksi asiantuntevaa neuvontaa ja opastusta. Autamme sinua tekemään asuntotoiveistasi totta. Tervetuloa! Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Koskentie 3, Veikkola

15 Kylänraitti 2/2007 AJASSA 15 Parhaat päivänsä nähnyt, peltivaurioita kärsinyt postiloota. Henkilöautoilijan silmin nähtynä Lapinkyläntien varressa sijaitseva laatikko on hyvinvaarallisessa paikassa. Postilaatikkojen edustan on oltava mahdollisimman tasainen. Jakajan pitää voida jatkaa matkaa suoraan eteenpäin. Kuopat ja kivenmurikat laatikkojen edustalla ovat haitallisia tai vahingollisia auton renkaille ja alustarakenteille. Talvikeli on asia erikseen. Hyvin toimivilla asutusalueilla lumityöt tehdään joko vuorotellen tai talkoilla niin, ettei posteljoonin tarvitse jalkautua eikä juuttua ajolinjojen lumeen. Jotkin laatikot on sijoitettu käsittämättömän haitallisiin, jopa liikenneturvallisuutta vaarantaviin paikkoihin. Miten esimerkiksi yleisen tien varressa voi olla postilaatikko ilman minkäänlaista ajoradan levikettä? Tällaiselle paikalle täytyy ehdottomasti olla Tiehallinnon kirjallinen lupa. Miten se on voitu saada? Jakajat ovat meidän asiallamme Lehden- ja postinjakajien ei tarvitse hyväksyä huonokuntoisia tai asiattomasti sijoitettuja laatikkoja. Jos kerran vastaanottajalla on oikeus kieltäytyä mainoksista ja ilmaisjakelusta, pitää jakajilla olla oikeus kieltäytyä jakamasta postia kelvottomiin laatikkoihin. Postilaatikko on kotitalouden ulkona sijaitseva osa. Sen ulkonäöllä ja toimivuudella annamme paljon puhuvan viestin elämäntavastamme. Toivottavasti tuo viesti on yhä säännöllisemmin tervetulotoivotus postille ja kiitoksen osoitus arvokasta työtään tekevälle jakajalle. Vaarallinen: Turuntien varrella on yksinäinen postilaatikko, jonka Kylänraitin jakajat kokevat vaaralliseksi. Sen kohdalla ei ole levennystä, vain kapea piennar. Lisätietoja postilaatikoista, niiden rakenteista ja sijoittamisesta löytyy mm. kaikkiin Suomen omakoti-, pari- ja maataloihin jaettavan Suomela-lehden numerosta 2/07 tai nettiosoitteesta Teksti: Tapani Iivari Kuvat: Tapani Iivari, Raili Leidenius, Marjokaisa Piironen KOHTAUSPAIKKANA KYMPPI SUOMEN COOLEIN TERASSI Avoinna: ma-pe 6-21, la-su Avoinna 365 päivää vuodessa Veikkauksen pelit ja arvat Elintarvikkeita monipuolisesti Ruoka-annoksia, hampurilaisia ja pikkulämpimiä Hyvää kahvia ja tuoretta pullaa edullisesti Jäätelöä, makeisia, kylmiä juomia lapsille ja aikuisille Veikkolan kioski Ky Koskentori, Veikkola p

16 16 AJASSA Kylänraitti 2/2007 Kylätalon avointen ovien päivä Lauantaina 17. maaliskuuta Veikkolan kylätalon avointen ovien päivän aikana talolla kävi yli 50 kyläläistä, suurin osa ensimmäistä kertaa. Tässä muutamia kävijöiden vaikutelmia: mahtavaa, että saatiin viimein kylätalo kiva piha, jonka ison pöydän ääressä on varmaan kiva kokoustaa kesäisin hyvä sijainti keskellä asutusta onpa viihtyisä talo, ihan kuin isoäidin talo mielenkiintoista nähdä, kuinka piparkakkutalo säilyy hieno juttu, että saatiin ompelimokin kylätaloon. Teksti ja kuvat: kyläpiika Marjokaisa Piironen Kokoushuoneessa kerättiin kävijöiden nimet vieraskirjaan, aina kun muistettiin. Kirjoitusvuorossa Elina Mäkinen, vasemmalla puolellaan Aino Tamsi. Ikkunoista näkyy Kalljärvelle, siis silloin, kun puissa ei ole lehtiä. Veikkolan kylätalo, Vanhatie 29, Veikkola Päivystys kylätalolla ti, ke, to ja la Kyläpiian ajan varaus gsm Keittiö oli jälleen suosittu. Tuoreet pullat ja kahvi maistuivat ainakin Anneli Jukoselle, Matti ja Mervi Sandkvistille sekä Keijo Ruhaselle. Huomaa, kuinka kiltisti kävijät noudattivat eteisessä olevaa ohjetta: Tossut jalkaan tai suojat kenkiin, kiitos! Yläkerran pienemmässä huoneessa on piparkakkutalomuseo. Pipari-Eerikinkartanosta lähtee vieläkin upeat tuoksut, joita tässä nuuhkivat Marjut Frantsi ja Eero Lankia lapsineen. Kyläyhdistyksen entinen sihteeri Antti Rautiainen pistäytyi myös pikaisesti. Hän lainasi kyläyhdistyksen samppanjalaseja tyttärensä 18-vuotisjuhliin. Kylmässä eteisessä oleva kaappi toimii myös jääkaappina talvisaikaan. Siivoustalkoissa makkara maistui Yläkerran suuremmassa huoneessa pidettiin Ompelimo Paulan avajaisia. Aulis Liljeström ihasteli järvimaisemaa ja Tuire Liljeström katseli Paulan työtä. Ompelimo ottaa Kylätalolla vastaan töitä ma 13 17, ti ja ke 13 15, muina aikoina sopimuksen mukaan. Lisätietoja: - yritykset - Ompelimo Paula. Kuluttajaesitteet lisäaineista saatavilla kylätalolla Elintarviketurvallisuusvirasto, Evira, on uudistanut jo monelle kuluttajalle tutut esitteet lisäaineista, E-koodiavainvihkosen ja Elintarvikkeiden lisäaineet -esitteen. Esitteet ovat saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. E-koodiavain on tarkoitettu kuluttajille elintarvikkeiden merkinnöissä esiintyvien lisäaineiden lu- kemisen avuksi. Elintarvikkeiden lisäaineet -esitteessä on esitelty lisäaineiden käyttötarkoitus, ryhmänimet, mistä lisäaineita valmistetaan, lisäaineiden valvonta ja paljon muuta kuluttajille hyödyllistä informaatiota lisäaineista. Saatavilla on myös juliste Kuinka paljon elintarvikkeissa on lisäaineita?. Toukokuun ensimmäisenä lauantaina parikymmentä veikkolalaista keräsi roskia kylänraitilta. Tänä vuonna voitiin keskittyä keräämään roskia muualta kuin torin läheisyydestä. Sillä kunnan työntekijä Kalle on tehnyt Veikkolan keskustassa todella hyvää työtä, haravoinut ja kerännyt kaikki roskat. Kiitos ja kumarrus Kallelle! Kolmen tunnin aikana talkooväki keräsi toistakymmentä jätesäkkiä täyteen roskia. Anton Raschbacher (4 v.) oli onnettarena arpomassa kahta Veikkola-T-paitaa talkoolaisten kesken. Onni suosi Rasmuksen isää ja Sortin Paavoa. Veikkolan vitonen Saman päivän iltana Veikkolan vitonen -sauvakävelytapahtuma alkoi kylätalon pihalta. Ritva Hernetkoski (kuvassa 2. vasemmalta) veti alku- ja loppuverryttelyn. Ryhmä kokeili myös liitokiekon heittoa Veikkolan frisbeegolfradalla ja totesi sen hyvin hauskaksi lajiksi. Osa porukasta jaksoi vielä mennä kyläsaunaan ja uimaan. Teksti ja kuvat: Marjokaisa Piironen Sauvakävelijät ihastelivat siivouspäivän jätesaalista sekä kylätalon kulmalla näkyvää Herbert Hjeltin toimittamaa hevosenlantakuormaa.

17 Kylänraitti 2/2007 AJASSA 17 Kylätalolla tapahtuu Tähän mennessä kyläyhdistyksen EU-hankkeen neljän kuukauden aikana kylätalolla on pidetty lukuisia kokouksia ja koulutuksia. Vaikka talo ei niin suuren suuri olekaan, siellä on mahtunut olemaan samanaikaisesti kolme eri ryhmää: yksi työhuoneessa, toinen kokoushuoneessa ja kolmas yläkerran historiahuoneessa (piparkakun tuoksussa). Saimme kolmeksi viikoksi apua Vihdistä, kun työharjoittelija Maija Hakala sai kunnaltaan luvan tulla kyläpiian apulaiseksi. Maijaa saamme kiittää kyläkyselyn tulosten purkamisesta ja kylätalon pihan hoidosta. Tässä kuvakavalkadissa on esimerkkejä joistakin tapahtumista kylätalolla. Lisää kuvia Veikkolaverkossa kylätalo ja piika. Teksti ja kuvat: Marjokaisa Piironen Kylätalolla tapaa mielenkiintoisia ihmisiä. Tässä Veikkolan kunniapalopäällikkö Ville Åstrand esittelee äskettäin tekemiään tekstiilikäsitöitä Veikko Kalloselle. Veikko puolestaan on juuri tullut Lamminjärveltä, jossa hän aurasi lukuisia tunteja ja onnistui talkoilemaan hienon luisteluradan koko järven ympäri ja poikki. Sitä oli hyvä kuutamokeikkalaisten luistella! Pohjois-Kirkkonummen Martat saivat sivujensa uudeksi ylläpitäjäksi Akseli Tolvin. Hän oli kylätalolla koulutuksessa isoäitinsä Kaarina Tolvin kanssa. Keskellä työharjoittelija Maija Hakala opastamassa nettisivujen ylläpitoa Länsi-Uudenmaan kyläasiamies Pirkko Kaskiselle. Vasemmalla seurantalokonsultti Joakim Åsten ihmettelee, kuinka helppoa se voikaan olla valtakunnan kyläasiamiehet tutustuivat Veikkolan kylätalo ja sinne piika -hankkeeseen ja pitivät myös oman kokouksensa kylätalolla. Kyläpiika valmisti heille lounaan, josta erityisesti alkuruoka Balsamoitu Veikkola ja jälkiruoka Kylätalon hometorakat jäivät kyläasiamiesten mieleen Eerikinkartanon johtokunta tutustui kylätaloon ja pohti kokouksessaan mm. kartanon tulevaa käyttöä. Kuvassa vasemmalta pj. Roger Forsman, kunnanpuutarhuri Hans-Eric Sjöblom, Mika Fahler ja Lasse Streng. Kestovaippayhdistyksen Länsi-Uudenmaan kokoukseen tulee osallistujia mm. Lohjalta ja Inkoosta. He totesivat kerran: Kyllä teillä on ihana kylätalo. Joka kylällä pitäisi olla tällainen.

18 18 KULTTUURI Kylänraitti 2/2007 KARTANOTEATTERI TIEDOTTAA Kartanoteatterin mennyt talvi on osoittanut, että teatteriharrastus on tullut jäädäkseen Veikkolaan. Kirkkonummen Kansalaisopisto on talven ja kevään aikana mahdollistanut kolmen kurssin aloittamisen: ilmaisupiiri, nukkepiiri ja soittopiiri. Ilmaisu- ja nukkepiireissä on opiskeltu ilmaisun perusasioita, nukkien valmistamista kierrätysmateriaaleista ja tarinan kerrontaa. Soittopiiristä muodostui Kartanoteatterin Iloinen orkesteri, jolla on jo nyt hallinnassaan liki kolme tuntia tanssimusiikkia. Tähänastinen toiminta Nukkepiiri esitti maaliskuulla Leijonien lastentapahtumassa Kartanon Aarrearkku -nimisen näytelmän, ja Vapputanssiaisissa nähtiin musikaalisia eläimiä. Ilmaisuryhmä esittäytyi tanssiaisissa pienellä kuvaelmalla, joka esitteli Eerikinkartanon väkeä. Monenlaista piikaa, renkiä, mamsellia, lapsenpäästäjää, voinvalmistajaa, paakaria, karjakkoa, metsänhoitajaa ym. löytyi kartanon maisemista. Vieläpä Kapakan aikoina liköörin valmistukseen erikoistunut munkki vieraili kuvaelmassa. Soittopiiri viihdytti Vapputanssiaisten yleisöä seitsemän soittajan ja seitsemän solistin voimin! Perheystävällinen juhla sai lapset ja vanhemmat sekä mummut ja vaarit tanssinpyörteisiin. Kaikki maan hedelmät Kartanoteatterin tuleva näytelmä on kirjailija Raija Orasen kirjoittama Kaikki maan hedelmät. Näytelmä tapahtuu Veikkolan Eerikinkartanossa v Tähän mielenkiintoiseen ajanjaksoon sisältyy Suomen historian kannalta merkittäviä tapahtumia, jotka tulevat esiin valtioneuvos von Wahlbergin perheen vaiherikkaassa tarinassa. Syksy 2007 Kansalaisopiston alaisuudessa toimivat Kartanoteatterin piirit kokoontuvat Veikkolan koululla maanantaisin ja tiistaisin klo Opettajina toimivat mm. Eija Ahvo, Bojan Baric, Satu Jämsä ja Pauliina Ruhanen. Piireissä opiskellaan useita eri osa-alueita, jotka liittyvät tulevaan näytelmään. Mukana ovat ilmaisu, tanssi, laulu, puvustus, lavastus, nuket ym. Varsinainen lukujärjestys on nähtävillä syksyn ensimmäisessä tapaamisessa. Uudet ja vanhat teatterin harrastajat ovat tervetulleita. Ilmoittaudu! Kerro kiinnostuksestasi ja ilmoittaudu jo nyt mukaan syksyn toimintaan osoitteella eija. Eija Ahvo Ravintolateatteria Kylmälän kartanomiljöössä Hormoonihurmio Tämä esitys meidän oli ihan pakko tehdä. Tulkaa katsomaan traaginen farssikomedia maustettuna katkeransuloisin sävelin. Näette naisia mummokuumeen kourissa helmat hampaissa. Kuulemme, mitä kummia naiset parhaassa iässä parkaisee. Onko keski-iässä muutakin kuin geeliä, pillereitä ja laastareita? Vai ollako ilman? Ja mitä ilman? Näin näyttelijät Päivi Mäkinen ja Liisa Paatso houkuttelivat esitteessään yleisöä katsomaan kantaaottavaa pienoisnäytelmäänsä HORMOONIHURMIO, joka vieraili Kylmälässä, ravintola Arsene Flipossa maaliskuussa. Hyvin oli viesti mennyt perille: esitys oli loppuunmyyty, ja tunnelma ravintolassa oli loistava. Vaikka takana on yli 500 esitystä, ei uupumisesta näkynyt merkkiäkään. Päinvastoin: lämmin miljöö ja innostunut yleisö virittivät näyttelijät panemaan itsensä täysillä likoon. Vaikka esitys kosketti ensisijaisesti naisen maailmaa, se oli myös tarpeellinen tietopaketti miessukupuolelle. Komedian keinoin siinä käytiin läpi vaihdevuosien salattu maailma, kuten esitteessä sanottiin: Vaihdevuodet eivät saa olla Vaietut vuodet. Veikkolan Kartanoteatterin järjestämä teatterivierailu oli piristävä ruiske Pohjois-Kirkkonummen kulttuurielämään. Siinä yhdistyivät sopivalla tavalla erinomainen keittiö, hyvä viihde ja virikkeellinen esitys. Kulinarismi ja kulttuuri ovat aina kulkeneet käsi kädessä. Yleisö oli tyytyväinen iltaan ja toivoi, että teatteri-illat jatkuvat. Näin myös tapahtuu: ainakin pari vierailua on suunniteltu ensi syksylle. Niistä kerrotaan tarkemmin alkusyksystä ilmestyvässä Kylänraitissa. Kartanoteatteri järjestää: Kesäteatteriretki Hämeenlinnan Kesäteatteriin Häähotelli Mimosan Hipiä Lauantaina Näytelmän käsikirjoituksen ovat tehneet Perttu Pesä ja Asko Sahlman. Juice Leskisen musiikkiin perustuva tarina kertoo lemmenpulmista, joita hotellissa asustava shamaani ratkoo taikojaan tekemällä. Taiat tehoavat kaikkiin muihin paitsi shamaanin omaan vaimoon... Ohessa linkki näytelmän mainokseen: Teatteriliput ja bussimatka yhteishintaan 35 e. Lähtö klo 12 Veikkolan Nesteeltä. Esityksen ruokailumahdollisuus Hämeenlinnan Piparkakkutalossa omalla kustannuksella. Paluu Veikkolaan n. klo 20. Sitovat ilmoittautumiset mennessä sähköpostitse osoitteeseen: tai puhelin /Saartamo Vastauspostina lähetämme osallistujainfon ja maksuohjeet. Kaikki kiinnostuneet tervetuloa! Retki Eerikinkartanon ja Wahlbergin suvun juurille Kartanoteatterin tulevan näytelmän aihemaailma kumpuaa Wahlbergin/Sinebrychoffin sukujen kiehtovasta historiasta. Lähde mukaan to kuulemaan tarinoita menneisyydestä. Ohjelma Klo kokoontuminen Sinebrychoffin museon edessä (Bulevardi 40). Opastettu kierros museolehtori Leena Hannulan opastuksella. Sinebrychoffin museosta jatkamme Hietaniemen ortodoksiselle hautausmaalle, jossa laskemme kukat Wahlbergin sukuhaudalle. Tule mukaan mielenkiintoiselle retkelle historian havinaan! Retken hinta 6 e. Ilmoittautuminen 6.6 mennessä ainotamsi@gmail.com. Teksti: Matti Saartamo Kuvat: Marjokaisa Piironen

19 Kylänraitti 2/2007 KULTTUURI 19 Tanssii tavisten kanssa Tanssiharrastus on kasvattanut huimasti suosiotaan viime aikoina. Syynä lienee suosittu televisio-ohjelma Tanssii tähtien kanssa. Veikkolan Kartanoteatteri osallistui tanssin boomiin ja järjesti perinteiset iltamat Tanssii tavisten kanssa Furuhedin nuorisoseuratalolla huhtikuun lopulla. Samalla saatiin näytteitä Eija Ahvon ilmaisu-, Bojan Baricin nukke- ja Satu Jämsän vetämän orkesteripiirin työskentelyistä. Kirkkonummen kansalaisopiston kursseihin kuuluvien piirien suosiosta kertoo, että pelkästään laulusolisteja oli seitsemän. Onnistuneen illan kruunasivat leikkimieliset kisailut, jossa arvioitiin mm. illan omaperäisimmät puvut, parkettien partaveitset ja erikoisimmat tanssityylit. Kuvia lisää osoitteessa: Kuvat: Birgitta Kaikkonen Vakiotanssien SMpronssi Veikkolaan Aulis ja Tuire Liljeström osallistuivat vapun jälkeisenä viikonloppuna tanssiurheilun ikäkausimestaruuskisoihin Muuramen kulttuurikeskuksessa. Menestystä tuli, vaikka semifinaalin jälkeen olimme vaarassa pudota, Aulis kertoi TV:n tanssikilpailun tuomaristoa siteeraten. LVI- ja öljypoltinalan ekspertti Aulis ja Tuire-vaimo ovat jo pitkään harrastaneet vakiotansseja kilpailumielessä. Loukkaantumi- sen jälkeen Aulis sai itsensä kuntoon, ja Muuramessa lauantaina 5.5. finaalissa kaikki osui kohdalleen. Liljeströmit nappasivat seniorien S3-sarjan vakiotansseissa SM-pronssia. Sarjan mestaruuden veivät Raimo Kekola Soile Maunuksela Helsingistä, hopeaa Esko Mikkola ja Sinikka Mikkola Porista. Tapani Iivari von Wahlbergin taiteilijastipendi jaettiin kolmelle Illan nuorimmat osanottajat viihtyivät myös parketilla. Parhaasta tanssista palkittiin illan hehkein daami, Raili Räsänen Kylmälästä. Kirkkonummen sivistyslautakunta päätti keskiviikkona 2.5. kolmen taiteilijastipendin jakamisesta von Wahlbergin rahastosta. Kuvataiteilija Antti Rajalahti saa euron työstipendin. Insinööri ja arkkitehti Franz Raschbacherille myönnettiin e työstipendi ja laulajatar Mirka Kristiina Arolalle e projektistipendi. Arola saa stipendin osallistuakseen laulun mestarikurssiin. Mainion piirtäjämme Franzin stipendi myönnettiin kuvasarjan tekemiseksi ulkomaalaisen huolista ja ilonaiheista Suomessa ja Kirkkonummella. Ratalahti saa stipendinsä valmistellakseen osallistumistaan näyttelyihin. Iloisen Orkesterin kapellimestari Satu Jämsä ja Sari-Anneli Parviainen jammaamassa. VEIKKOLAN SIVUAPTEEKKI Avoinna ma klo 9-18 ti-pe klo 9-17 Koskentie 3, Puh Juhlakansa oli kiitollisesti noudattanut kutsua pukeutua värikkäästi. Eerikinkartanon historiasta nähtiin kuvaelma, jossa esiintyivät mm. vasemmalta Mia Koskinen, Mervi Sandkvist, Tatu Lankinen, Neli Baric, Aino Tamsi, Bojan Baric, Eija Ahvo ja Heidi Finer- Mattila. Yksi seitsemästä laulusolistista oli kirjailija Raija Oranen. Häntä säesti mm. Arto Vuorela, kitara, ja Päivin sisar Elina Mäkinen, viulu. Simo Komulainen voitti persoonallisimman asupalkinnon vaimonsa kanssa.

20 20 KULTTUURI Kylänraitti 2/2007 Mitä kuuluu, Veikkola DADA? Mikä on Veikkola DADA 2007, tapahtuman taiteellinen johtaja Miika Uuksulainen? Se on jatkoa erinomaisesti onnistuneelle Veikkola DADA festivaalille. Kolme konserttia ja 512 kuulijaa olivat hyvä saavutus ensi kertaa järjestettävälle tapahtumalle. Samat periaatteet jatkuvat, tähtäämme vain vieläkin korkeammalle. Festivaalilla kuullaan entiseen tapaan korkeatasoista kamarimusiikkia, josta osa on vähän tuntemattomampaa. Tekstin ja musiikin yhdistäminen kuuluu myös tapahtuman luonteeseen. Mitä on tulossa ensi syksynä? Tarjoamme taas kantaesityksen, tällä kertaa kokonaan uuden musiikkisadun. Kirmo Lintinen säveltää musiikin Arja Puikkoselta tilattuun satuun Haapaneitty, Mettäntyttö. Satu yhdistelee vanhoja myyttejä, nykyaikaa ja lapsinäkökulmaa. Sadun lukijaksi on lupautunut näyttelijä Ismo Kallio, ja musiikista vastaa GT-ensemble. Sanapajan lapsilla on merkittävä osuus järjestettävän lastenkonsertin toteutuksessa. Samana iltana Veikkolan koululla on kamarikonsertti Intiimejä kirjeitä. Konsertin säveltäjänimiä ovat Ibert, Martinu, Bach ja Janacek. Saman aikakauden luettuna tekstinä konsertissa kuullaan Janacekin kirjeitä. Lukijana on Rea Mauranen ja mahdollisesti joku yllätysnimi. Rea on kokenut musiikin kanssa työskentelijä. Hän oli mukana jo edellisen DADA-tapahtuman tekstiosuuksissa. Tänä keväänä hänet on nähty sekä oopperassa Punaisen viivan vahvassa puheroolissa että omissa konserteissaan L. Onervan runojen tulkitsijana. Sunnuntaina on Haapajärven kauniissa puukirkossa konsertti Jousten kutsu. Silloin kuullaan Ginasteran, Savikankaan ja Brahmsin säveltämää jousimusiikkia. Festivaalin musisoinnista vastaa GT-ensemble. Mikä tämä kokoonpano on? GT-ensemble perustettiin Kanariansaarten musiikkijuhlilla vuonna Yhtyeen jäsenet ovat Radion Sinfoniaorkesterin soittajia ja aktiivisia kamarimuusikoita. Heitä kuulee mm. Avanti!n, Zagrosyhtyeen sekä Virtuosi di Kuhmon riveissä. Yhtye oli pääesiintyjänä Janakkalan kamarimusiikkipäivillä kesällä 2004 ja tietysti Veikkola DADA festivaalilla. Veikkola DADAn taiteellinen johtaja Miika Uuksulainen. GT-ensemblessa soittavat Petri Aarnio, Maaria Leino ja Mirka Malmi (viulu), Atte Kilpeläinen, Camilla Koiso-Kanttila ja Max Savikangas (alttoviulu), Timo Alanen ja Miika Uuksulainen (sello), Erkki Tuura (kontrabasso), Mari Kunnari (huilu), Sanna Niemikunnas (oboe) ja Elina Mustonen (cembalo). Yhtye mukautuu mitä moninaisimmiksi kokoonpanoiksi ohjelmiston mukaan. GT-ensemblen jäseniä yhdistää paitsi halu korkeatasoisen kamarimusiikin soittamiseen myös kiinnostus kulinaarisiin nautintoihin. Yhtye onkin nimetty virtuoosisen kondiittorin ja suuren musiikin rakastajan Göran Tuunaisen mukaan. Miksi festivaali Veikkolassa? Veikkola on sekä kylä että kasvukeskus. Täällä on sopiva ilmapiiri tällaiselle hieman kokeilevalle festivaalille. Ihan omalta kannalta tuntuu myös mielekkäältä olla tekemässä itselle tärkeätä kulttuuria omalla kylällä. Tuomme kulttuuria sinne missä ihmiset ovat eikä päinvastoin. Teksti: Arja Puikkonen Kuvat: Juha Puikkonen Ensi syksynä GT-ensemblen ohjelmassa on musiikkisadun kantaesitys. Kuva edellisen festivaalin Babar-konsertista. Kirkkonummen III musiikkipäivät KIRKKONUMMEN MUSIIK- KIPÄIVÄT ovat alueellisesti merkittävä ja edelleen laajentuva konserttisarja. Saamme elo-syyskuussa jo kolmannen kerran nauttia vaikuttavista konserttikokonaisuuksista ja taide-elämyksistä. Konserttisarjan esiintymispaikat ovat tänä vuonnakin eri puolilla kuntaa, jotta mahdollisimman monella olisi tilaisuus kuulla klassista musiikkia. Uutuutena ovat kartanomiljöössä toteutettavat tunnelmalliset kamarimusiikki-illat. Kirkkonummen Musiikkipäivien taiteellisesta johdosta vastaavat perustajajäsenet, pianotaiteilija Eveliina Sumelius-Lindblom ja viulisti, kapellimestari Pekko Lindblom. Avajaiskonsertti pidetään perjantaina Kirkkonummen keskustan seurakuntatalossa. Konserttissarja jatkuu sunnuntaina ja edelleen kahden seuraavan viikon aikana päättyen syyskuun toiseen viikonloppuun Täsmälliset tiedot konserttien päivämääristä, esityspaikoista, esiintyvistä taiteilijoista ja ohjelmista tulevat löytymään Kirkkonummen III Musiikkipäivien omalta kotisivulta Kannattaa pitää mielessä ja nauttia kulttuurista. Raili Leidenius Veikkola soikoon! Kulkijat-yhtye esitti puhuttelevaa musiikkia johtajanaan ja laulusolistinaan Arto Vuorela, joka tässä soittaa banjoa. Sunnuntaina huhtikuun 29. päivänä pidettiin seurakuntakodilla Yhteisvastuukonsertti, jonka yleisö ilmaisi tyytyväisyytensä näin: Lisää tällaista Veikkolaan. Konsertin viiden euron hintaisis- ta käsiohjelmista kertynyt tuotto meni tämän vuoden Yhteisvastuukeräykseen. Sillä autetaan suomalaisia ja perulaisia lapsia, joiden vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia. Monipuolisessa ohjelmassa oli sekä yhtye-, kuoro- että solistiesityksiä. Myös yleisö saattoi konsertin aluksi ja lopuksi yhtyä Jaakko Löytyn tekemiin lauluihin. Konsertissa esiintyi ensimmäisenä Kulkijat-yhtye. Sitä johtanut Arto Vuorela on musiikin moniosaaja: Hän lauloi, soitti kitaraa, banjoa ja huuliharppua sekä esiintyi myös säveltäjänä. Magdaleenat-kuoroa johti Sanna Kuoppala. Hän ja Olga Ovchinnikova vuorottelivat pianistina. Nuorten lauluryhmä esiintyi erikseen ja myös konsertin loppupuolella yhdessä Magdaleenojen kanssa. Konsertin solisteja olivat viulisti Anna Vuorela, pianisti Vuokko Iivari, sellisti Juhana Ritakorpi sekä laulajat Johanna Siltala ja Taru Nyman. Ketään esiintyjää ja mitään teosta väheksymättä haluan mainita erikseen Kaj Chydeniuksen ja Pentti Saaritsan laulun Bogotan lapset. Taru Nymanin esitys sai minut pyyhkäisemään kosteutta silmänurkasta. Teksti ja kuva: Tapani Iivari