Tehtäviä kulttuuriympäristöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tehtäviä kulttuuriympäristöstä"

Transkriptio

1 Tehtäviä kulttuuriympäristöstä Maanviljelys kulttuurimaiseman muok- kaajana Rakentaminen ja valaistus Kulttuuriympäristö ja pyhä Veistokset ja sankarit Emilia Lahti

2 2 Sisällysluettelo 1. Tehtävä 1: Maanviljelys kulttuurimaiseman muokkaajana Sanaselitys 1.2 Peltomaiseman muutos historian saatossa 1.3 Kuvan ajoittaminen 1.4 Lisämateriaalia 1.5 Liite 2. Tehtävä 2: Rakentaminen ja valaistus Rakentamisen historiaa 2.2 Kulttuurinen asuminen 2.3 Valaistuksen, sähkön ja tulen merkitys 2.4 Vastaukset 2.5 Liitteet Liite Liite 2 3. Tehtävä 3: Kulttuuriympäristö ja pyhä Kulttuuriympäristö 3.2 Pyhä 3.3 Vastaukset ja määritelmät 4. Tehtävä 4: Veistokset ja sankarit Veistokset osana kulttuurimaisemaa 4.2 Sankaripatsaat 4.3 Erilaisia naiskuvia 4.4 Vastaukset

3 3 Tehtävä 1: Maanviljelys kulttuurimaiseman muokkaajana Heinäntekijät. Kuva: Antti Järnefelt 1.1 Sanaselitys Keksikää itsenäisesti tai ryhmittäin seuraaville sanoille selitys ennen tietopaketin (liite, s. 7-14) lukemista. Jos kyseessä on esimerkiksi esine, koettakaa selittää, miltä esine näyttää. Tiedättekö, mihin sitä tarvitaan? Selittäkää sanat uudestaan tietopaketin lukemisen jälkeen: mitä uutta opitte? 1. Aura 2. Vetojuhta 3. Sirppi 4. Viikate

4 4 5. Lyhde 6. Kyntäminen 7. Kylväminen 8. Kaski 9. Elonkorjuu 1.2 Peltomaiseman muutos historian saatossa Lukekaa tietopaketti (liite, s. 7-14) maanviljelyksestä A. Pohtikaa yhdessä peltomaiseman muutosta Pohtikaa tietopaketin maanviljelystekstin lukemisen jälkeen yhdessä, miltä oheisen kuvan peltomaisema on näyttänyt vuotta sitten? Entä 2000 vuotta sitten? Tai 100 vuotta sitten? Tutkikaa ja käyttäkää apuna piirroksia entisaikojen ihmisistä, heidän työvälineistään ja vaatteistaan. B. Piirrä kuvasarja peltomaiseman muutoksesta Piirrä kolmen kuvan kuvasarja maanviljelysmaiseman kehittymisestä. Käytä apunasi tietopakettia ja piirroksia (liite, s. 7-14). Ensimmäinen kuva Piirrä kuva siitä, miltä kuvan maisema on näyttänyt jääkaudella, vuotta sitten. Toinen kuva. Piirrä edellisen kuvan jatkoksi kuva siitä, miltä kuvan peltomaisema on näyttänyt 2000 vuotta sitten eli kivikaudella. Osattiinko silloin jo viljellä maata? Missä varusteissa, ketkä olivat töissä ja mitä heillä oli yllään?

5 5 Kolmas kuva. Piirrä kahden edellisen kuvan lisäksi kolmas kuva, jossa piirrät maiseman 100 vuoden takaa. Miltä silloin peltomaisema on näyttänyt? Ketkä ovat viljelleet maata ja missä varusteissa? 1.3 Kuvan ajoittaminen Pohtikaa yhdessä, miltä ajalta (sivulla 3) on. Mitkä vihjeet kuvassa auttavat sinua ajoittamaan kuvan tiettyyn kulttuuriin ja tiettyyn aikaan? 1.4 Lisämateriaalia Kuvia Maanviljelyshistoriaa ja maanviljelyskulttuuria havainnollistamaan löydätte kuvia Internetistä. Hakukoneisiin voi laittaa tietopakettiin liittyviä sanoja kuten esimerkiksi kivikausi, pronssikausi, rautakausi sekä maanviljelyssanoja kaskenpoltto, vetojuhta, aura, lyhteet, riihi. Kuvia ja lisätietoa Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kulttuurien tutkimuslaitoksen verkkoopetuspaketti maatalouden historiasta kuvineen ja teksteineen on hyvä lisämateriaali tietopaketin aiheille.

6 6 Lähteet ja kirjallisuus Kirjallisuus Kirkinen, Heikki, 1984, Suomi välimaastossa. Sukupolvien perintö. 1. Talonpoikaiskulttuurin juuret. Helsinki: Kirjayhtymä. Kurtén, Björn, 2000, Jääkauden Euroopassa komeita eläimiä. Tiede-lehti 7/2000. Sallinen, Pirkko, 1984, Elinkeinot ja yhteisö. Sukupolvien perintö. 1. Talonpoikaiskulttuurin juuret. Helsinki: Kirjayhtymä. Salo, Unto, 1984, Pyyntikulttuurista maan viljelyyn. Sukupolvien perintö. 1. Talonpoikaiskulttuurin juuret. Helsinki: Kirjayhtymä Teerijoki & Nenonen, 1998, Historian suursanakirja. Porvoo;; Helsinki;; Juva : WSOY. Internet-lähteet

7 7 1.5 Liite Tietopaketti: Maanviljelyksen historiaa Esihistoriallinen aikakausi Kivikausi (9000eaa->1500 eaa.) Pronssikausi (1500eaa 500eaa) Rautakausi (500eaa 1200jaa) Elinkeinojen historia Pyynti- ja keräilykulttuuri, maanviljelyksen lisääntyminen Maanviljelyksen lisääntyminen Peruselinkeinoiksi maanviljelys ja karjanhoito Kaski- ja peltoviljely rinnakkaisina Maanviljelyksen saapuminen Suomeen Jääkausi alkoi Suomessa puolitoista miljoonaa vuotta sitten ja päättyi vuotta sitten. Suomen niemimaan ensimmäiset asukkaat saapuivat kivikaudella noin 9000 vuotta sitten jääkauden päätyttyä ja he harjoittivat pyynti- ja keräilykulttuuria tuhansien vuosien ajan. Maanviljelys alkoi vähitellen lisääntyä kivikauden loppupuolelta lähtien. Ajanlaskun alusta saakka maanviljelystä ja karjanhoidosta tuli peruselinkeinoja, ja pyynti- ja keräilykulttuuri vähenivät. Maanviljelyksessä käytettiin kahta eri viljelemistapaa: kaski- ja peltoviljelyä. Kaskiviljely Kaskiviljely on vanhin Suomessa käytetty viljelysmuoto ja se oli tärkein viljelysmuoto aina 1700-luvulle saakka. Kaskiviljelyssä metsää poltetaan, jotta maa saataisiin viljelyskasveille ravinteikkaammaksi ja laiduneläimille maukkaammaksi. Mistä sana kaskiviljely juontaa juurensa? Viron kielellä sana kask tarkoittaa koivua. Lehti- ja sekametsän kaskiviljely onkin Suomessa vanhin kaskiviljelymuoto. Kaskiviljely lisääntyi rautakaudella (500eaa-1200/1300 jaa). Syyksi on arveltu työkalujen kehittymistä: rautakirveillä kaskimetsää oli helpompi raivata kuin aiemmilla työvälineillä.

8 8 Kaskesta saatiin muutama sato, sillä kaskipellon ravinteet kuluivat nopeasti loppuun. Kaskimaa oli aika ajoin jätettävä uudelleen metsittymään ja kasvattamaan ravintovarastojaan. Kaskiviljely eteni niin, että naiset, lapset ja vanhukset katkoivat kesän alussa kaskimetsästä pensaat ja puiden alaoksat niin korkealta, kuin vain kukin ylettyi. Sen jälkeen hakkuutaitoiset täysikasvuiset miehet kaatoivat kasken kirveellä. Tämän jälkeen isäntä tai kaskijoukon vanhin sytytti kasken palamaan. Kaski sytytettiin palamaan tikulla, jonka päässä paloi tuohikäpry. Polttoalueen ympärille piti raivata turvavyöhyke, ettei palo levinnyt väärille alueille. Tulen suuntaa pyrittiin ohjaamaan märällä luudalla, hosalla. Onkohan sana hosuminen saanut tästä nimensä? Tulen leviämistä rajoittavat ihmiset joutuivat ainakin aika lailla hosumaan ohjaillessaan tulen suuntaa. Kaskeajan varusteet Voit varmasti kuvitella, kuinka kuuma työmaa kaskenpolttajilla oli. Vaatetusta ei siis tarvittu paljon, pelkät pellavaiset alusvaatteet ja suojaavat jalkineet riittivät vallan mainiosta. Sääriä suojaamaan pantiin joskus kalsut, kierretyt rätit. Jaloissa olivat lötöt tai tohvelivirsut, jotka tehtiin itse tuohesta eli koivun uloimmasta, valkoisesta kuoresta. Tohvelivirsu. Kuvitus: Emilia lahti Kaskiviljelty maisema näytti tilkkutäkiltä: kaadettuja puita, poltettua maata, kylvettyä peltoa, heinäistä ahoa ja pensaita. Itä-Suomessa kaskiviljely on jättänyt selviä jälkeä kulttuurimaisemaan: siellä kaskiviljelyn jälkiä ovat nykypäivänä komeat koivikot. Viimeiset perinteiset kasket poltettiin maassamme 1940-luvulla Savossa.

9 9 Peltoviljely Peltoviljely oli kaskiviljelyä helpompi ja varmempituottoisempi viljelymenetelmä. Peltoviljely mahdollisti sen, että perheet saattoivat asettua asumaan peltojensa äärelle, eikä heidän tarvinnut muuttaa tai matkustaa hyvien kaskimetsien perässä, niin kuin kaskiviljely olisi vaatinut. Peltotalous syrjäytti kaskitalouden viimeistään viikinkiajan alussa 800-luvulla. Peltoviljely aloitettiin kaatamalla metsää ja luomalla pellolle ojat. Peltoviljely ei perustu metsien polttamiselle, vaan lannoitukseen. Ennen lannoitteena käytettiin karjanlantaa. Karjan lanta kerättiin talteen, vietiin pelloille sille tarkoitetuilla kuljetusvälineillä ja levitettiin pelloille erityisillä työkaluilla. Korjuuaika Sato korjattiin syksyllä samaan aikaan niin kaski- kuin peltomaastakin. Erityisen tärkeitä päiviä maanviljelijöille olivat Ollin (29.7.) ja Laurin (10. 8.) päivät heinä- ja elokuussa. Nauris ja peruna otettiin maasta kuitenkin vasta syys-matin aikaan syyskuussa (21.9.) ja viimeistään syyskuun lopussa, Mikkelinpäivään (29.9.) mennessä. Miten kaskiviljely ja peltoviljely erosivat toisistaan? Kaskiviljely ja peltoviljely olivat siis erilaisia tapoja tehdä peltomaata. Kaskimaassa hyvä viljelysmaa saatiin polttamalla, peltomaassa lannoittamalla. Sekä kaski- että peltoviljelymailla kasvatettiin suunnilleen samoja viljelyskasveja: ruista, vehnää ja ohraa. Viljelysmaissa viljeltiin näiden lisäksi esimerkiksi humalaa oluenvalmistukseen sekä hernettä ja pellavaa. Kaski- ja peltomaiden viljely Kaskiviljely ja peltoviljely olivat keinoja saada pelto aikaiseksi. Tämän jälkeen peltoa alettiin viljellä. Pellon viljelemiseen tarvittiin omanlaisiaan työvälineitä ja monia työvaiheita. Aura oli väline, jolla peltokasveille valmistettiin kyntöalusta. Auran avulla maata möyhennettiin eli kynnettiin. Aura kiinnitettiin yleensä vetojuhtaan, hevoseen tai härkään, ja isäntä tai emäntä ohjasi auran suuntaa.

10 10 Auraaminen, vetojuhtana hevonen Kuvitus: Emilia Lahti Maata muokkaamaan käytettiin lisäksi esimerkiksi kuokkaa tai lapiota. Kuokka. Kuvitus: Emilia Lahti Kyntämisen jälkeen maahan kylvettiin siemenet. Kylväjät heittelivät möyhennettyyn peltoon tai tasoitettuun kaskituhkaan siemeniä tuohesta taivutetusta tai puusta tehdystä astiasta. Kun vilja oli kypsää, se oli valmis leikattavaksi. Viljaa leikattaessa eli sadonkorjuussa käytettiin sirppiä tai viikatetta. Sirppi. Kuvitus: Emilia Lahti

11 11 Viikate. Kuvitus: Emilia Lahti Vilja leikattiin esihistorialliselta ajalta saakka aina 1700-luvulle asti sirpillä. Vanhimmat sirppilöydöt on tehty ajalta ennen ajanlaskun alkua ja niitä on löytynyt muun muassa naisten haudoista. Tästä on päätelty, joskin elonleikkuu olisi ollut naisten työtä. Videoleike: Rukiin leikkuu sirpillä Videoleike Rukiin leikkuu sirpillä 20s./806KB Viljan leikkaamisen jälkeen viljat sidottiin lyhteille eli pitkien keppien ympärille kuivumaan. Sen jälkeen vilja vietiin reellä, kärryillä tai paarimaisilla sapilailla riiheen kuivumaan. Riihessä vilja myös puitiin eli siitä irrotettiin jyvät yleensä hakkaamalla kepakolla. Kepakko. Kuvitus: Emilia Lahti Saadut jyvät kuljetettiin vilja-aittaan ja olkia käytettiin eläinten ruokana.

12 12 Video: Viljan varastointi aittaan ja käsikivillä jauhaminen Videoleike Viljan varastointi aittaan 29s./1012KB Videoleike Käsikivillä jauhaminen 21s./876KB Metsästys ja kalastus, maanviljely ja karjanhoito vaihtelivat pääelinkeinon paikalla aina tilanteen ja vuodenajan mukaan. Ruokaakin syötiin satojen suuruuden ja vuodenaikojen mukaan. Maanviljelys oli suomalaisten pääelinkeino pitkään. Suomen teollistuminen on kuitenkin johtanut siihen, ettei maanviljelys ole enää suomalaisten pääelinkeino. Vielä 1800-luvun lopulla 75 % sai toimeentulonsa maatalo1950-luvulla puolet, nykyään alle neljännes. Maanviljelijöitä 1900-luvulla. Kuvitus: Emilia Lahti

13 13 Puintia keskiajalla. Kuvitus: Emilia Lahti Rautakausi, mies ja nainen. Kuvitus: Emilia Lahti

14 14 Rautakausi, poika. Kuvitus: Emilia Lahti Viikatemies. Kuvitus: Emilia Lahti

15 15 Tehtävä 2: Rakentaminen ja valaistus Yksityiskohta Jan Karlsgårdin ulkoilmamuseosta, Ahvenanmaalta Kuva: Heljä Järnefelt 2.1 Rakentamisen historiaa Vastaukset kysymyksiin löytyvät sivuilta Rakentamisammatti-kilpailu Kirjoita paperille niin monta talonrakentamiseen liittyvää vanhaa ja uutta ammattia kuin muistat. Kuka keksi eniten?

16 Suomalaisen rakentamisen historiaa. A. Pohtikaa seuraavia kysymyksiä Oletko nukkunut aitassa? Millaista se oli? Oletko ikinä käynyt navetassa, sikalassa, kanalassa tai hevostallissa? Mitä näit, haistoit tai kuulit? Oletko ollut savusaunassa? Miten se erosi tavallisesta saunasta? Miten arvelet, että Suomessa on entisaikoihin asuttu? B. Lukekaa tietopaketti (liite 1, s ) suomalaisen rakentamisen historiasta Mikä suomalaisen historian asumismuoto kiehtoo sinua eniten? Millaisessa historiallisessa talossa olisi mielenkiintoista asua? Mistä jälleenrakentaminen johtui? Millaisia arvelet tulevaisuuden talojen olevan? Piirrä kuva tai kuvaile se sanoin esimerkiksi parillesi Puutyötunti: Rakentakaa kota, kivikautinen koti Kivikautinen asuinrakennus oli puusta ja nahasta valmistettu kota, jota oli helppo siirtää ravinnon perässä liikuttaessa. Kivikautinen elämä kodassa on varmasti ollut aivan erilaista kuin nykyinen elämä taloissa. Nyt pääsette kokeilemaan, miltä se on tuntunut! Kivikautisen elämän makuun pääsette rakentamalla sopivaan paikkaan koulun läheisyyteen kivikautisen kodan. Hyvä ohje rakentamiseen löytyy esimerkiksi osoitteesta: e&id=17:kota-asumuksena&catid=5:kivikauden-kulttuurit&itemid=13

17 Kulttuurinen asuminen Suomalainen asuminen Suomessa ihmiset asuvat monenlaisissa asunnoissa. Millaisia erilaisia asuintaloja keksit? Millaisessa itse asut? Kuinka monessa erilaisessa asuintalossa olet elämäsi aikana asunut? Mistä materiaaleista Suomessa rakennetaan? Koteja ympäri maailman Etsi kuvia kodeista ympäri maailman. Etsi kuva esimerkiksi iglusta, kodasta, tiipiistä, jurtasta, slummista yms. A. Minkä mallisia talot ovat? Mitä selityksiä keksit sille, että rakennukset ovat sen näköisiä? B. Mistä materiaaleista talot on kenties rakennettu? Miksi rakennukset on rakennettu niistä materiaaleista? Vaihtokauppa A. Tutustukaa alla olevaan YK:n määritelmään slummista Slummi on alue tai yhteisö, jolla ei ole mahdollisuutta yhteen tai useampaan kansainvälisesti sovituista mittareista: 1. Mahdollisuus puhtaaseen veteen: Mahdollisuus puhtaaseen veteen ilman, että sen saamiseksi ei tarvitse nähdä kohtuuttomasti vaivaa. 2. Mahdollisuus viemäröintiin: Mahdollisuus hävittää ulosteet viemäröintijärjestelmän avulla.

18 18 3. Turvattu omistusoikeus: Yksityisellä ihmisellä tai yhteisöllä täytyy olla valtion puolelta turvattu omistusoikeus lunasta maansa. Ihmiset ovat turvattomia jos a) heiltä puuttuu kirjallinen todistus maan omistusoikeudesta tai b) jos he tuntevat turvattomuutta mahdollisten pakkohäätöjen vuoksi. 4. Kestävät asunto-olot: Asunto on kestävä, jos se sijaitsee turvallisella alueella (ei esimerkiksi alueella, joka on altis tulville) ja se suojaa säävaihteluilta kuten kuumuudelta, sateelta, kylmyydeltä ja kosteudelta. 5. Riittävä asuma-alue: Asunnossa tulee olla riittävästi elintilaa siellä asuville ihmisille eikä se saa olla tungokseen asti täynnä. Lähde: B. Asunnon vaihtokauppa Kuvittele, että vaihtaisit asuntoa viikoksi slummissa asuvan omanikäisesi lapsen tai nuoren kanssa. Kuvaile hänen kotiaan. Mitä erilaista ja uutta hänen siellä olisi? Miten hän suhtautuisi sinun kotiisi? Kummalle muutos olisi suurempi? Mitä ongelmia, entä oivalluksia kenties kokisitte? Maailman asunnot Soveltuu yläkoulun englannin tunnille A. Lukekaa erilaisista asunnoista maailmalla osoitteesta

19 19 B. Vastatkaa sen pohjalta ryhmissä seuraaviin kysymyksiin. 1. Miksi mongolialaiset muuttavat asuinsijojaan? 2. Miten kiinalaisen Miao-heimon talot on rakennettu? 3. Miksi kiinalaisen Hakka-perhe asuu ympyränmuotoisissa taloissa? 4. Mikä pakottaa Filippiiniläisen Bagobo-heimon rakentamaan talonsa uudelleen? 5. Mitä Thaimaalaisen Lafu-heimon talojen alla pidetään? 6. Mistä Uros-heimo saa Perussa elantonsa? 7. Milloin alkuperäisasukkaat Kanadassa käyttävät tiipii-telttoja? 8. Miksi arvelet kreikkalaisen saaren talojen olevan juuri valkoisia? 9. Miksi Espanjan Cuebassa asutaan maanalaisissa taloissa? 10. Miten Lapissa asuvien suomalaisten kesäasuminen eroaa heidän talviasumisestaan? 2.3 Valaistuksen, sähkön ja tulen merkitys Luokka savupirtin valaistuksessa Lukekaa tietopaketti (liite 2, s ) valaistuksen kehittymisestä Suomessa. Rakentakaa luokkaan savupirttiä muistuttavat valaistusolosuhteet. Peittäkää ikkunat, jotta luonnonvaloa äreen valona voi toimia kännykän valo. Pohtikaa teemavalaistuksen himmeydessä, miten valaistus vaikuttaa elämiseen. Miten heikko valaistus rajoittaa elämää? Mitä arkiaskareita voitiin ennen tehdä lähes pimeässä, mitä ei? Miten arvelet tuon ajan ihmisten viihdyttäneen itseään ja toisiaan, jos valaistusta tai sähköä ei ollut saatavilla?

20 Sähkökatkoksessa Nykyaikana työssä, koulussa ja vapaa-ajalla sähköllä ja valaistuksella on tärkeä merkitys. Sähkökatkos mullistaa arkea kummallisella tavalla. Suoritustapa 1 A. Onko kohdallesi ikinä sattunut sähkökatkosta? Mitä tapahtui? B. Miten sähkökatkos vaikuttaa esimerkiksi kotona tai ostoskeskuksessa? Mitä asioita sähkökatkoksen aikana ei voi tehdä, mitä asioita voi? C. Jos sähkökatkos iskisi kouluunne juuri nyt, miten se näkyisi luokassa? Voisiko oppituntia vielä jatkaa? D. Mikä sähkökatkoksen aiheuttaa? Suoritustapa 2 Jakaantukaa neljään ryhmään. Kysymys 1: (Käsitellään jokaisessa ryhmässä) Onko kohdallesi ikinä sattunut sähkökatkosta? Mitä tapahtui? Kysymys 2: (Jokaisella ryhmällä yksi kysymys, jakakaa kysymykset etukäteen) Mitä sähkökatkos merkitsee: 1) Kotona lapsia hoitavalle perheenäidille 2) Ostoskeskuksessa työskentelevälle kauppiaalle 3) Työpaikalla yövuorossa työskentelevälle tehdastyöläiselle 4) Iltaansa viettävälle omanikäisellesi koululaiselle? Esitelkää ryhmien vastaukset luokalle.

21 Kynttilöiden valaminen Tehtävä soveltuu erimerkiksi fysiikan, kemian ja historian oppitunnille. Entisaikaan tavallinen kansa käytti kynttilöitä vain erityistilaisuuksissa kuten jouluna. Varakkaammissa perheissä kynttilöitä poltettiin arkenakin esimerkiksi kattokruunuissa. Kynttilöiden valajina toimivat saippuankeittäjät ja teurastajat, mutta koska kynttilöiden valaminen ei vaatinut erityistaitoja, se sujui myös tavalliselta kansalta vaikkapa joulun alla. Valakaa kynttilöitä itse. Omien kynttilöiden valaminen on hauskaa puuhaa. Voitte tehdä erimallisia kynttilöitä käyttämällä muotteina vaikkapa maito- tai viilipurkkeja. Kynttilöiden valamisessa voi säästää luontoa hyödyntämällä vanhoja kotoa tuotuja tai kirpputorilta ostettuja kynttilöitä. Ohjeita kynttilöiden valamiseen löytyy internetistä esimerkiksi osoitteesta: htm. Mitä kyseinen sananlasku tarkoittaa? Tulen merkitys Pohtikaa yhdessä tulen merkitystä entisajan ihmisille. Käyttäkää apunanne tietopakettia (liite 2, s ) valaistuksen historiasta. 1. Mihin tulta on entisaikoihin käytetty? Mitä ovat olleet arkipäivän kotiaskareet, joihin tulta on tarvittu? Entä missä ammateissa tulta on käytetty? 2. Mihin tulta nykypäivänä käytetään? 3. Mihin asioihin emme tulta enää tarvitse nykyaikana?

22 Vastauksia Talonrakennusammatteja arkkitehti, elementtiasentaja, ikkuna- ja oviasentaja, kalusteasentaja, kattoasentaja, kattoja ulkopintaeristäjä, kirvesmies, laatoittaja, LVI-asentaja, LVI-insinööri, lasittaja, lattianpäällystäjä, maalari, matto- ja parkettiasentaja, mittamies, muurari, pintakäsittelijä, rakennesuunnittelija, rakennusinsinööri, rakennuskonemies, rakennusmestari, rakennusmies, rakennustyönjohtaja, raudoittaja, sisäkattoasentaja, suunnitteluassistentti, sähköasentaja, torninosturinkuljettaja, työmaainsinööri, vedeneristäjä Lähteet vastaus kohtaan B: mistä jälleenrakentaminen johtui? Jälleenrakentaminen viittaa Suomessa yleensä talvi- ja jatkosotien jälkeiseen aikaan, 1940-luvun loppuun ja 1950-luvulle. Silloin jouduttiin lyhyessä ajassa rakentamaan paljon uusia asuintaloja sodassa tuhoutuneitten tilalle. Lisäksi Suomen täytyi luovuttaa sodan jälkeen suuria maa-alueita pois, jolloin tuhannet perheet joutuivat lähtemään entisiltä kotiseuduiltaan, joten heille täytyi rakentaa uudet kodit Vastaukset Betoni, puu, tiili, kivi, hirsi Vastaukset 1. Miksi Mongolialaiset muuttavat asuinsijojaan? o Kun heidän kotieläimensä ovat syöneet alueen ruohon.

23 23 o imals have eaten the grass in 2. Miten kiinalaisen Miao-heimon talot on rakennettu? o Miao-heimo rakentaa talonsa kivistä. o 3. Miksi kiinalaisen Hakka-perheen asumukset on rakennettu ympyrän muotoon? o Talot suojaavat ulkopuolisilta. o 4. Mikä pakottaa Filippiiniläisen Bagobo-heimon rakentamaan talonsa uudelleen? o Puut kasvavat. o 5. Mitä Thaimaalaisen Lafu-heimon talojen alla pidetään? o Lehmiä, sikoja ja kanoja. o 6. Mistä Uros-heimo saa Perussa elantonsa? o Kalastuksella ja turismilla. o a 7. Milloin alkuperäisasukkaat Kanadassa käyttävät tiipii-telttoja? o Juhlien aikana. o 8. Miksi arvelet Kreikkalaisen saaren talojen olevan juuri valkoisia? o Pitää viileänä

24 24 9. Miksi Espanjan Cuebassa asutaan maanalaisissa taloissa? o Se pitää lämpötilan sopivana: kesällä viileänä, talvella lämpimänä. o 10. Miten Lapissa asuvien saamelaisten (sami) kesäasuminen eroaa heidän talviasumisestaan sivuston mukaan? o Koska saamelaiset ovat paimentolaisia (nomad) he muuttavat kesäisin ja talvisin. Heidän talviasuntonta on tehty puusta ja savesta (clay). Kesäisin he asuvat siirrettävissä taloissa, jotka muistuttavat alkuperäisten amerikkalaisten asuntoja (kodat). o summer and in winter. In their winter houses which are made of wood and clay... In summer, they live in transferable houses which look like the ones of Vastauksia - Tehtiin askareita enemmän ulkona, kun sisällä ei nähty - Tehtiin sellaisia asioita, mihin valaistusta ei tarvittu: kerrottiin tarinoita ja arvoituksia, pelattiin pelejä, leikittiin leikkejä, laulettiin lauluja ja lausuttiin runoja Vastauksia - Sähkökatkos kotona Vaikuttaisi mm: o Valot, TV, tietokone, radio, cd, ruuanlaitto, jääkaappi ja pakastin, pesukoneet

25 25 Tekemistä esimerkiksi: o Kännykän tai kynttilän valossa askareet esim. lukeminen o Jutteleminen o Kävelylle lähteminen (ellei katuvalojen sammuminen tuota ongelmaa) o Parillisten ja akullisten sähkölaitteiden käyttö Kannettava tietokone, jos akkua jäljellä Radio, jossa paristot -Sähkökatkos kodin ulkopuolella Vaikuttaisi o Katuvalot o Kaupoista ja ostoskeskuksista valot, kassat, hälytysjärjestelmät o Työpaikoilta valot, tietokoneet, työvälineet esim. teollisuudesta o TV- ja radiolähetykset loppuisivat o Hissit pysähtyisivät o Valvontakamerat sammuisivat - Oppitunnin jatkaminen ulkona tai sisällä tehden asioita, joihin valoa tai sähköä ei tarvitse. - Sähkökatkoksen saattaa aiheuttaa esim. oikosulku, ukkonen tai sähkölinjojen vahingoittuminen esimerkiksi myrskyssä kaatuneiden puiden takia - Hätäverkko toimii julkisissa tiloissa ja suurissa rakennuksissa akuilla ja pitää hätävalot päällä (esim. uloskäyntivalot) Vastaushahmotelmia 1. Lämmitys (nuotio, takka) Valaistus (nuotio, takka, päreet, kynttilät)

26 26 Kokkaus (ruuan kypsentäminen takassa tai nuotiossa) Veden lämmittäminen esim. peseytymistä ja pyykin pesua varten Seppä, höyryveturinkuljettaja, leipuri, lääkäri, kaskiviljelijä, hitsaaja, lasimestari, 2. Tunnelmavalaistuksen luomiseen (kynttilät, tuikut), nuotiossa, grillauksessa (ellei ole sähkögrilli), takassa 3. Sähkö on korvannut tulenkäytön arkiaskareissa

27 Liitteet Liite 1 Tietopaketti: Suomalaisen rakentamisen historiaa Kivikaudella ihmisten kotina oli kota, joka voitiin ottaa tarvittaessa mukaan, kun asuinsijaa muutettiin ravinnon perässä. Kota syntyi suorista ja pitkistä puista, jotka nojasivat toisiinsa. Puiden päälle laitettiin eläinten nahkoista tehty kate. Sateella nahka kastui ja homehtui, mutta rasvaamalla nahka kesti vettä. Kun maata alettiin viljellä, perheet asettuivat asumaan peltojen viereen ja ihmiset alkoivat kodan sijasta rakentaa pysyvämpiä asumuksia, taloja. Kylätkin alkoivat vähitellen syntyä. Maanviljelyksen tarpeisiin pihapiireihin alkoi nousta asuinrakennusten lisäksi myös muunlaisia rakennuksia työvälineiden säilytystä, karjan hoitoa ja viljan käsittelyä varten. Tärkeimpiä maanviljelijöiden pihapiirin rakennuksia olivat aitta, eläinsuojat, riihi, sauna ja heinälato. Aitassa säilytettiin tavaroita ja pihapiirissä saattoi olla omat aittansa eri tarkoituksiin, kuten vilja-aitta, vaateaitta, ruoka-aitta ja tavara-aitta. Aittoja saatettiin käyttää myös makuukammareina, vaikka aitoissa ei ollut aina ikkunoitakaan. Eläinsuojia olivat esimerkiksi tallit, navetat ja kanalat. Lehmät, lampaat ja hevoset viettivät toki paljon aikaa myös ulkosalla. Riihi oli heinän puimista varten. Pellolla kuivattu heinä puitiin riihessä eli siitä erotettiin jyvät esimerkiksi hakkaamalla puisilla varstoilla. Jyvät kuljetettiin vilja-aittaan ja olkia käytettiin eläinten ruokana. Pihapiirissä oli usein myös sauna, joka saattoi olla savusauna. Savusaunassa ei ollut savupiippua, joten savu tuli tällöin saunan sisälle ja mustasi savusaunan seinät. Sauna lämmitettiin pari kertaa viikossa, kesällä saatettiin saunoa joka päivä. Saunomista kunnioitettiin, eikä saunassa sopinut riidellä, laulaa tai metelöidä. Saunaa käytettiin peseytymisen lisäksi myös pyykin pesuun, pellavan kuivaamiseen ja lihan savustamiseen. Sauna oli myös paikka, jossa synnytettiin. Heinälato oli rakennus, joka täyttyi heinäkuussa heinänkorjuun aikaan. Maanviljelijäperheen tyypillinen asunto ennen 1700-lukua oli hirsistä salvottu savupirtti. Nurkassa lämmitti kiuas ja ruoka kokattiin ulkokodassa. Syrjäisemmillä seuduilla asuttiin savupirteissä vielä 1900-luvun alussa. Savutupa oli sisältä savusta värjääntynyt mustaksi. Savupirttien katossa oli kuitenkin reikä, josta osa savusta pääsi poistumaan. Ikkunoita ei savuisuuden takia ollut, vain muutama luukku seinällä. Sisällä savutuvassa oli aina erittäin lämmin. Savupirttien jälkeen 1500-luvulla alettiin rakentaa paritupia, joissa vanhaa hirsi-

28 28 mökkiä vastapäätä rakennettiin toinen huone ja väliin porstua, eteinen. Paritupa oli siis kahden asuinhuoneen ja porstuan rakennus. Ensimmäiset savupiiput rakennettiin 1500-luvulla. Kun savu ei enää mustannut huoneita, lasiset ikkunatkin alkoivat yleistyä, ja valon määrä parituvissa lisääntyi luvulla rikkaiden asuntoihin rakennettiin ylellisesti kamareita vierashuoneiksi ja saleja kaakeliuuneineen luvuilla hallitsijat määräsivät, että virkamiesten talot tuli rakentaa karoliinisen pohjakaavan mukaan. Kaupunkien merkitys oli 1600-luvulle asti vähäinen, ja olemassa olleet kaupungitkin, kuten Turku ja Viipuri olivat kovin vaatimattomia ja pieniä luvulla ylimystö alkoi rakentaa kartanoita, jotka heijastelivat kunkin ajan rakennusihanteita: barokkia, rokokoota ja uusklassismia luvulla Pohjanmaalla kehittyi komea kaksikerroksinen kaksifooninkinen asuintalo ja Karjalassa karjantalona tunnettu asuitilojen ja karjansuojan yhdistelmä. Suurin osa kansasta asui kuitenkin edelleen 1700-luvulla pienissä harmaissa savupirteissä. Asuintaloja ei maalattu ulkoa, vaan ne jätettiin puun värisiksi, kunnes punamullan ja keltaisen keittomaalin käyttö alkoi yleistyä raatihuoneiden ja kirkkojen ulkomaalauksesta kaupunkien talojen kautta vähitellen maaseudun asuintaloihin luvun lopussa kaupunkeihin alkoi nousta näyttäviä hallintorakennuksia ja puisia asuinkortteleita. Uusklassisen arkkitehtuurin ammentamat antiikin vaikutteet näkyvät esimerkiksi Helsingin Senaatintorilla Tuomiokirkon pylväsrakennelmissa luvulla teollistuminen ja kaupungistuminen vaikuttivat rakentamiseen ja kaupunkikuvaan radikaalisti, kun esimerkiksi kerrostalojen ja liikennerakentamisen määrä lisääntyi luvun alkua leimasi valkoinen funktionalismi, jota seurasi sotien jälkeinen valtava jälleenrakentamisen urakka ja muutto kaupunkeihin. Asuntopulan ratkaisuksi jälleenrakennuksessa kehitettiin tyyppitalo. Suunnittelijat tekivät muutamia yksinkertaisia talomalleja, jotka sopivat kaikenlaisille tonteille. Helppojen ohjeiden avulla kokematonkin rakentaja selviytyi rakennustöistä omin voimin ja talkootyöllä. Rakennetut talot olivat pelkistettyjä, linjakkaita ja tehokkaita ja elementtirakentaminen syrjäytti pian tiili- ja puutalojen käsin rakentamisen luvulla puukaupunkien keskustat purettiin uusien kivisten talojen alta, ja samalla havahduttiin rakennusten suojeluun. Rakennuskantamme radikaali uudistuminen luvulla ja tulipaloille herkän puun käyttö rakennusmateriaalina ovat johtaneet siihen, että

29 29 kaikesta rakennuskannasta 80% on syntynyt sotien jälkeen. Vanhoja asuinrakennuksia on säilynyt erittäin vähän. Tämän päivän suomalaiset siirtyvät edelleen kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin ja kaupunkikuvaa leimaavat liikerakennukset, ostoskeskukset ja korjausrakentaminen. Lähteet ja kirjallisuus Kirjallisuus Juhani U. E. Lehtonen, 1985, Sisustus ja asuminen. Sukupolvien perintö. 2. Talonpoikaiskulttuurin kasvu. Kirjayhtymä: Helsinki. Internet-lähteet

30 Liite 2 Tietopaketti: Valaistuksen historiaa Lämpimät asumukset olivat kylmässä Suomessa kaiken toiminnan elinehto. Eri aikakausina Suomessa asumuksia on lämmitetty ja valaistu eri tavoin. Kivikaudella kota rakennettiin nuotion ympärille ja eristettiin tervalla tai lumella. Pienessä kodassa nuotio valaisi hyvin. Ennen 1500-lukua Suomessa asuttiin savupirteissä, jotka olivat sisältä erittäin lämpimiä. Uuni oli savupirttien asukkaille elintärkeä. Jos tulta ei saatu syttymään tai jos uuni rikkoutui tai rikottiin, asunnosta tuli asumiskelvoton. Savupirtissä valoa saatiin uunivalkean lisäksi pienistä luukkuakkunoista ja auki olevasta matalasta ovesta. Talvella luukkuakkunoita ja ovea ei voinut pitää auki, joten valoa saatiin uunivalkean lisäksi päreistä. Päre oli pitkä, pihkattomasta männystä kiskottu puunkaistale, joka palaessaan antoi valoa arkisiin toimiin ja työntekoon. Päre asetettiin palamaan pärepihtiin pöydälle, lattialle tai seinänrakoon. Päre paloi melko lyhyen aikaa, noin kymmenisen minuuttia ja usein päreitä tarvittiin monta palamaan yhtä aikaa. Koko pitkän talven varalle päreitä olikin valmistettava aika lailla, erään laskelman mukaan jopa yli yhdeksi vuodeksi. Savupiippujen rakentaminen alkoi Suomessa 1500-luvulla. Kun savu ei enää mustannut huoneita, ikkunalasi yleistyi ja päivänvaloa alkoi tulvia koteihin. Ikkunat sijoitettiin kohti etelää ja pöydät usein ikkunoiden eteen. Pimeässä yleisvalonlähde oli 1800-luvulle saakka tulisija ja päreet toimivat askareiden erityisvalona. Kynttilät olivat talonpoikaisväestön keskuudessa ylellisyyttä ja vain juhlatilaisuuksia varten. Kynttilöitä valmistivat aluksi saippuankeittäjät, sittemmin teurastajat. Myös kodeissa valettiin kynttilöitä itse esimerkiksi joulun alla. Kynttilästä pyrittiin saamaan suuriin mahdollinen hyöty, kehittämällä sitä eri tarkoituksiin. Yökynttilänjalka oli ikään kuin kahvallinen lautanen, jossa kynttilälle oli keskellä pidike. Kynttilänkannat käytettiin hyödyksi, kun ne valettiin uusiksi kynttilöiksi. Seinälle kiinnitettävässä lampettikynttilänjalassa oli seinää vasten asettuva metallilevy, joka heijasti kynttilän valoa laajemmalle. Kynttiläkruunu oli hyvä yleisvalon lähde, mutta se oli vain ylimystön käytössä.

31 31 Öljylamppu alkoi yleistyä kaupungeissa 1860-luvulla, kun Suomeen alettiin saada puhdistettua petrolia. Öljylamppujen saapuminen oli vallankumouksellista ja öljylamppujen tieltä saivatkin väistyä aiemmat valaisinkeinot. Öljylamppu valaisi paremmin ja pidempään ja oli suojakupunsa ansiosta paloturvallisempi kuin kynttilät ja päreet. Sähkövalaistuksen ensiaskeleet otettiin Suomessa Finlaysonin Tampereen tehtaalla, jonne asennettiin Suomen ensimmäiset hehkulamput vuonna Yksityistaloissa hehkulamput alkoivat vähitellen valaista sellaisinaan, varjostimet yleistyivät vasta myöhemmin. Lähteet ja kirjallisuus: Kirjallisuus Lehtonen, Juhani U. E Sisustus ja asuminen. Sukupolvien perintö. 2. Talonpoikaiskulttuurin kasvu. Kirjayhtymä: Helsinki. s Internet-lähteet Vuorio, Leena 2009 Pärepihti. Katsottu Tikka, Satu 2006 Perinnerakennus ongelmallinen valaistuskohde? Katsottu Kokemäenjoen laakson esihistorian sivusto Katsottu Suomen maatalousmuseo Sarka Katsottu

32 32 Tehtävä 3: Kulttuuriympäristö ja pyhä Linnunpesä. Kuva: Heljä Järnefelt 3.1. Kulttuuriympäristö Vastauksia ja määritelmiä tehtäviin sivuilta Pohtikaa sanaa kulttuuriympäristö. Mitä se tuo mieleen? Mitkä asiat mahtavat kuulua kulttuuriympäristöön?

33 Kotiseutuni kulttuuriympäristö A. Rakennetut kulttuuriympäristöt kotiseudullamme Tutustukaa sivustoon rky.fi, jossa museovirasto on listannut valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Vastatkaa sitten seuraaviin kysymyksiin sivuston pohjalta. 1. Miksi sivuston kohteet on valittu? Mitä kohteena oleminen käytännössä tarkoittaa? 2. Etsikää sivuston hakupalvelusta oman kotiseutunne kohteet, jotka on valittu valtakunnallisesti merkittäviksi. Mitä mieltä olet listasta? Mitkä kohteista ovat sinulle tuttuja? Oletko vieraillut paikoissa? Mitä tiedät niistä? Miksi arvelet niiden ansainneen paikan listalla? B. Muinaisjäännökset kotiseudullamme Muinaisjäännökset ovat muinoin eläneiden ihmisten toiminnasta jääneitä jälkiä, jotka on suojeltu muinaismuistolailla. Muinaisjäännöksiä ovat esimerkiksi esihistorialliset haudat, laivojen hylyt ja linnat. Museovirasto ylläpitää muinaisjäännösten rekisteriportaalia osoitteessa kulttuuriymparisto.nba.fi. Portaaliin on listattu Suomen muinaisjäännökset kunnittain. Lähde: museovirasto Etsikää muinaisjäännerekisteristäsi oman kotikuntanne ja kaupunginosanne muinaisjäänteitä (Vinkki: käytä apuna ctrl + F toimintoa) Yhteistehtäviä 1. Mitä muinaisjäännöksiä lähialueiltanne on löytynyt? 2. Miltä historialliselta aikakaudelta löydöt ovat peräisin? 3. Lukekaa tarkemmat kuvaukset löydöksistä. Mitä lisätietoja sieltä löytyi? Mitä yllättävää, mitä tuttua?

34 34 Yksilötehtäviä 1. Valitse muinaisjäännöksistä mielestäsi mielenkiintoisin. Miksi valitsit juuri sen? 2. Suunnittele valitsemistasi muinaisjäännöskohteista matkailijaretki luokkatovereillesi. Kokoa kohteista tietopaketti, jonka kokoamiseen voit käyttää muinaisjäännösportaalin lisäksi yleisestä historiasta tai oman paikkakuntasi historiasta kertovia teoksia. 3. Vertaile kuntasi muinaisjäännöskohteita. Millaisia löytöjä on eniten alueelta tehty? Erottuuko jokin muinaisjäännös erityisesti löydösten joukosta? Miksi? Kulttuuriympäristö ja eläimet A. Kuuluvatko eläimet kulttuuriympäristöön? Kulttuuriympäristö ymmärretään yleensä vastakkaisena luonnonympäristölle. Kulttuuriympäristö on ympäristö, jossa näkyy ihmisen vaikutus. Luonnonympäristössä, kuten esimerkiksi koskemattomissa erämetsissä, ihmisen vaikutus ei näy. Voitte käydä keskustelua siitä, kuuluuko kulttuuriympäristöön eläimiä ollenkaan. Vai kuuluvatko siihen kotieläimet, kuten lehmät, tai perinteiseen suomalaiseen maisemaan kuuluvat eläimet, kuten esimerkiksi harakat ja hirvet. B. Onko olemassa eläinlajeja, jotka eivät mielestäsi kuulu kulttuuriympäristöön? Perustele. Voitte jakaa luokan myös kahtia: toiset keksivät syitä sille, miksi kaikki eläimet kuuluvat kulttuuriympäristöön, toiset keksivät syitä sille, miksi kaikki eläimet eivät kuulu kulttuuriympäristöön. Kuuluvatko kulttuuriympäristöön vain söpöt ja ihmisille harmittomat eliöt vai voivatko vieraslajit ja ihmiselle epämieluisat tai jopa vaaralliset lajit kuulua kulttuuriympäristöön?

35 35 Vinkki: voitte keskustella esimerkiksi seuraavista eliöistä: tuhoeläimet (hyönteiset, rotat), hyttyset, räkättirastaat, käärmeet, fasaanit ja citykanit. Fasaani. Lähde: Gary Noon, Wikimedia Commons Citykani. Lähde: Wikimedia Commons, Lsi John

36 Vaakunat A. Oman kunnan vaakuna Etsikää kuntanne vaakuna esimerkiksi internetin kunnat.fi osoitteesta (kunnat.fi -> kunnat ja kuntayhtymät). Pohtikaa vaakunanne symboliikkaa ennen kuin luette siitä kertovan tekstin: Mitä arvelette, että kuntanne vaakuna kuvaa? Jos siinä on jokin eläin, miksi juuri se eläin? Lukekaa lopuksi kuntanne vaakunasta kirjoitettu kuvaus. Oliko sen antama tieto yllättävää? B. Suunnittele ja piirrä oma vaakuna Käytä suunnittelussa apuna kunnat.fi sivuston Suomen kuntavaakunatpalvelua. Millaisia kuvia ja värejä vaakunoissa on käytetty? Mitä haluaisit omalla vaakunallasi viestittää, minkä tarinan se kertoo? Millaisen kunnan vaakuna piirtämäsi vaakuna on?

37 Pyhä Pohdi sanaa pyhä. Mitä se merkitsee? Millaiset asiat ovat yleisesti ihmisille pyhiä, entä sinulle? Voiko linnunpesän ajatella olevan pyhä? Miksi, miksi ei? Pyhät eläimet eri kulttuureissa A. Suomalaisen kulttuurin pyhät eläimet Onko suomalaisessa kulttuurissa ollut tai onko vieläkin joitakin pyhiä eläimiä? Miksi niitä on pidetty pyhinä? B. Muiden kulttuurien pyhät eläimet, esimerkkinä pyhä lehmä Jos Suomessa karhu on ollut pyhä eläin, maailmalla esimerkiksi lehmät tai rotat ovat edelleen pyhiä. Jotkin eläimet ovat pyhiä esimerkiksi siksi, että niiden ajatellaan olevan jumalallisia tai jumalan maallinen ruumiillistuma.

38 38 Intiassa pyhien lehmien annetaan kulkea vapaasti kaduilla. Lähde: Wikimedia Commons, Adam Jones Hindulaisuudessa kunnioitetaan lehmiä. Niitä pidetään jumalallisina, jopa jumalien äitinä. Lehmistä on vähitellen historian kuluessa tullut pyhä eläin ja syyt ovat sekä käytännöllisiä että uskonnollisia. Lehmän ajatellaan olevan maan äiti, sillä se antaa paljon (maitoa, nahkaa, lihaa), mutta ei vaadi itselleen mitään. Intia pääuskontoa harjoittavat hindut eivät syö naudanlihaa ja noudattavat ahimsan, elämän kunnioittamisen, periaatetta. Lehmien annetaan kulkea kadulla vapaana ja yhtenä päivänä vuodessa lehmät pestään ja koristellaan. Lehmän surmaaminen saattaa johtaa voimakkaaseen reaktioon väkijoukossa, jopa voimakkaampaan kuin ihmisen surmaaminen.

39 39 Miksi lehmien suojeleminen on niin tärkeää hindulaisille? Mikä on saanut tavan säilymään satoja vuosia? Onko Suomessa mitään eläintä, joka saa lähes samanlaista kohtelua ja Lähteet Lal, Vinay & van Loon, Borin 2005, Hindulaisuus. Vasta-alkaville ja edistyville. Helsinki: Hakapaino Piirrä suomalainen taruhahmo Kreikkalaisessa tarustossa esiintyi muutamia ihmisten ja eläinten yhdistelmiä, myyttisiä taruhahmoja, joilla osa vartalosta oli eläimen, osa ihmisen. Taruhahmo, joka oli lantiosta ylöspäin ihminen ja lantiosta alaspäin hevonen, kutsuttiin kentauriksi. Minotauriksi kutsuttiin ihmistä, jolla oli härän pää. Miltä näyttäisi ihmisen ja suomalaisen muinaisuskon palvoman eläimen yhdistelmä? Piirrä suomalainen vastine kreikkalaisen taruston kentaureille ja minotaureille. Miltä näyttäisi ihmisen ja karhun, ihmisen ja hirven tai ihmisen ja suden yhdistelmä? Keksi luomallesi taruhahmolle nimi ja tarina.

40 Vastauksia ja määritelmiä Kulttuuriympäristö: Määritelmä Kulttuuriympäristön muodostaa kolme asiaa: rakennusperintö, kulttuurimaisema ja muinaisjäännökset. Rakennusperintö tarkoittaa rakennuksia ja rakennettuja alueita sekä esimerkiksi siltoja, teitä ja majakoita. Kulttuurimaisema tarkoittaa niitä luonnon alueita, joita ihminen on käyttänyt. Esimerkiksi maanviljelysmaisema on kulttuurimaisemaa, sillä maanviljelysmaisemassa näkyy ihmisen kädenjälki.. Muinaisjäännökset ovat muinoin eläneiden ihmisten toiminnasta jääneitä jälkiä, jotka on suojeltu muinaismuistolailla. Muinaisjäännöksiä ovat esimerkiksi esihistorialliset haudat, laivojen hylyt ja linnat. Kukin kokee kulttuuriympäristön omalla tavallaan: toisen mielestä kaupunkilähiö on kauneinta kulttuuriympäristöä, toista kiinnostaa sorakuopan tarina. Kulttuuriympäristön vastakohta on luonnonympäristö. Lähde: Fasaanit ja citykanit: Määritelmä Fasaanit Metsästäjät ovat istuttaneet fasaaneita pitkin historian ympäri maailmaa. Alun perin fasaanit ovat Aasiasta. Suomeen fasaanin toi makeistehtailija Karl Fazer vuonna Fasaani viihtyy asutuskeskuksissa, ei maaseudulla. Se aiheuttaa ihmisnaapureilleen päänvaivaa, sillä se kaivaa ravintoa etsiessään puutarhoihin kuoppia ja niiden kiekaisut saattavat olla välillä aika ikäviä aamuherätyksiä. Fasaanit yöpyvät korkeassa kuusessa oksien suojassa ja ne syövät pehmeitä lehtiä, kukintoja, matoja, hyönteisiä ja siemeniä. Suurin fasaanilintu on riikinkukko. Citykanit Citykanit eli villikanit ovat alun perin olleet vapaaksi päästettyjä lemmikkikaneja. Villinä luonnossa söpöt kanit aiheuttavat kuitenkin tuhoa järsimällä puiden ja pensaiden kuoria, jolloin kasvit kuolevat. Puistoalueiden tuhoutuminen aiheuttaa kaupungeilla suuria rahallisia vahinkoja. Villikanit kaivavat lisäksi hautausmailla hautoja. Villikanit lisääntyvät nopeasti, mutta niillä ei ole Suomessa luonnollisia vihollisia, jotka pitäisivät niiden kannan kurissa.

41 41 Suomessa muutamat ketut ja huuhkajat eivät riitä tasapainon ylläpitämiseen. Citykani aiheuttaa muutoksia ravintoverkossa ja luonnon monimuotoisuudessa. Vieraslajit Citykanit ja fasaanit ovat vieraslajeja. Vieraslajit ovat lajeja, jotka eivät olisi pystyneet leviämään uudelle alueelle ilman ihmistä. Minkkikin on vieraslaji, sillä ihmiset toivat sen Suomeen alun perin turkiseläimeksi, mutta se pääsi karkaamaan luontoon ja aiheuttaa siellä tuhoja. Lähteet Juha K. Kairikko Pajari, Katriina rojen+loven/ Maa- ja metsätalousministeriö

42 A: Vastauksia Pyhiä eläimiä esimerkiksi karhu, joutsen, uhanalainen saimaannorppa Karhun pyhyys liittyy sen kokoon ja vaarallisuuteen: sen on täytynyt pysyä koskemattomana, sillä suuttuessaan se saattaa olla hyvinkin vaarallinen Karhu on Suomessa luonnonvarainen eläin, osa metsiämme, alkuperäinen asukas Karhulla on ollut merkittävä rooli suomalaisessa muinaisuskonnossa: sitä on pidetty suomalaisten esi-isänä, sille on keksitty parisataa kutsumanimeä, se on ollut pyyntikulttuurin aikana hyvä saalis ja siksi kunnioitettu Joutsenen pyhyys liittyy kenties siihen, että se on kaunis ja suuri lintu, eikä se ole uhkaava Saimaannorppa on uhanalainen, joten sitä ei saa tappaa, mikä tekee siitä tietyllä tapaa pyhän ja koskemattoman

43 43 Tehtävä 4: Veistokset ja sankarit 4.1 Veistokset osana kulttuurimaisemaa Vastauksia ja ideoita kysymyksiin sivuilta Veistokset ja patsaat Pohtikaa yhdessä tai pienissä ryhmissä: Miksi veistoksia ja patsaita pystytetään? Kuka niitä tekee ja mistä materiaaleista? Mitä patsaita tunnet? Nimeä joitakin tuntemiasi patsaita Suomessa ja ulkomailla. Muistele, missä ympäristössä ne sijaitsevat. Mikä patsas se oli? Muistatko patsaan nimeä? Sopivatko ne mielestäsi ympäristöönsä? Miksi? Miksi ne on pystytetty juuri siihen paikkaan? Esittävät ja abstraktit veistokset jakavat mielipiteitä Perinteisesti patsaat ovat esittäneet jotakin merkkihenkilöä ja henkilöstä on useimmiten tehty rintakuva tai patsas eli kokokuva luvulla abstraktien veistosten määrä kuitenkin lisääntyi. Helsingin Sibelius-puistossa oleva Sibelius-monumentti edustaa abstraktia veistostaidetta.

44 44 Sibelius-monumentti. Kuva: Emilia Lahti Katsele hetki yllä olevaa kuvaa Sibelius-monumentista. Mikä idea veistoksen taustalla on ollut? Mitä veistoksen muoto mielestäsi kuvaa? Jean Sibelius oli suomalaisen musiikkihistorian suurin säveltäjä. Hänen kunniakseen pystytettävästä muistomerkistä järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka Eila Hiltusen ehdotus Passio Musicae voitti. Katsojat voivat kulkea teoksen sisällä ja muodostaa siellä äänillään kaikuja. Veistos paljastettiin vuonna Teos on valmistettu haponkestävästä teräksestä. Sen korkeus on 8,5 m, pituus 10,5 m, siinä on 600 putkea ja se painaa 24 tonnia. Kaikki eivät olleet kuitenkaan tyytyväisiä pelkkään abstraktiin muistomerkkiin kansallissäveltäjästä. Jälkikäteen monumenttiin liitettiin myös esittävä veistos: viereiselle kalliolle sijoitettiin Sibeliuksen pään muotoinen veistos. Mitä itse pidät abstrakteista veistoksista? Mitä hyviä, mitä huonoja puolia keksit abstrakteista veistoksista? Entä esittävistä? Lähde:

45 Veistoksen suunnittelu Mikä asia tai kuka henkilö mielestäsi ansaitsisi veistoksen? Suunnittele, millainen se olisi. Olisiko se abstrakti, esittävä vai jotain siltä väliltä? Mistä materiaalista? Minkä antaisit sille nimeksi? Voit myös toteuttaa suunnittelemasi veistoksen. 4.2 Sankaripatsaat Sammatin sankarivainajien patsas. Kuva: Heljä Järnefelt Millainen patsas on kyseessä? Tutki kuvassa olevaa patsasta ja sen ympäristöä. Samantyyppisiä patsaita on ympäri Suomea. Minkälainen patsas on kyseessä ja minkä takia se on pystytetty?

46 Mikä on miehen tarina? Kirjoita tarina siitä, mitä patsaan henkilö sinulle kertoo. Mitä on tapahtunut ennen tilannetta, jossa patsaan henkilö nyt on? Miksi patsaan henkilö on kyseisessä asennossa, mistä se mielestäsi viestii? Käytä mielikuvitustasi rohkeasti Historia sankareiden näkökulmasta A. Lue tietopaketti sankarikuvan historiasta. Tietopaketti: Sankarikuvan historiaa Aiemmin historiantutkimuksessa ajateltiin, että historia tarkoitti vain suurmiesten ja sankareiden historiaa. Nykyään ajatellaan, ettei historia ole pelkästään sankareiden vaan kaikkien ihmisten historiaa: tavallisten ihmisten, naisten, lasten ja ei-valkoihoisten historiaa. Erityisesti naisten historia on historiankirjoituksessa jäänyt harmittavan vähälle. Meille kerrotaan historian tapahtumista valkoihoisten miessankareiden ja -merkkihenkilöiden, kuten esimerkiksi Ceasarin, Jeesuksen, Napoleonin ja Hitlerin näkökulmasta. Kuitenkin kertoessamme vain valkoihoisten suurmiesten tarinaa, osa tarinasta jää kertomatta. Voisimme kertoa tarinoita tavallisista ihmisistä, tavallisten kyläyhteisöjen elämästä sekä esimerkiksi Aasian ja Afrikan historiasta. Voisimme keskittyä sellaisiin kysymyksiin, kuin: Miten naisten elämä on historian saatossa muuttunut? Millaista oli olla lapsi 1700-luvulla? Miten Afrikassa elettiin ennen eurooppalaisten siirtomaa-aikaa? Kun historiasta kerrotaan, on tärkeää, että kerrotaan mahdollisimman monenlaisten ihmisten, ei vain harvojen sankareiden ja valtion hallitsijoiden tarina. Länsimainen sankari on ollut aina mies, mutta kuva sankariudesta on muuttunut eri aikakausien ihanteiden mukaan. Antiikin kreikassa sankarimiehen ihanneominaisuuksia olivat jalous, ylhäisyys, atleettisuus, pelottomuus ja reiluus. Nämä ominaisuudet näkyvät hyvin antiikin taiteessa, esimerkiksi miehiä esittävissä patsaissa, ja ne ovat vaikuttaneet myös myöhempien aikakausien miesihanteisiin. Viktoriaanisella ajalla 1800-luvulla miessankari oli seikkailija, joka edusti britti-imperiumin valtaa siirtomaissa ympäri maailman. Ensimmäi-

47 47 sessä maailmansodassa sankarin perikuva oli siisti, jykeväleukainen, vaaleaihoinen, vaaleahiuksinen ja heteroseksuaalinen sotilas. Luonteeltaan hän oli kunnollinen ja suojelevainen. Myös toisessa maailmansodassa miessankareita kuvasivat rautainen kovuus, isänmaallisuus, rohkeus, toverillisuus ja kuolema kohtalona. Maailmansotien jälkeen jälleenrakennus vaati kovaa työntekoa, joten ihannemies oli hiljainen ja vahva työntekijä hippiin. Hippiajan satoa ovat naisten ja homojen vapautumisliikkeet, jolloin vahvan, hierarkian yläpuolella olevan monituhatvuotisen miessankarin ihanne muuttui. Lähde: Peter Burke (ed.) 2001, New perspectives on historical writing. Cambridge : Polity B. Edustaako patsas perinteistä sankarikuvaa? Kun olet lukenut tietopaketin, vertaa tietopaketin kertomaa perinteistä sankarikuvaa ja patsaan välittämää sankarikuvaa toisiinsa. Mitä eroa, mitä yhtäläisyyksiä? Onko patsaan mies perinteisessä mielessä sankari? Miksi, miksi ei? C. Ketkä ovat nykyajan sankareita? Nimeä kolme. - Miksi he ovat sankareita? - Mitä sukupuolta he edustavat? - Onko oma käsityksesi sankareista muuttunut lapsuudesta? Miten? D. Sankarius ja sukupuoli - Ketä naissankareita tiedät? - Voivatko naiset olla sankareita? - Mikä on naisen paikka historiassa? - Mikä on sankariuden ja sukupuolen suhde? Onko nykypäivän sankarius erilaista kuin ennen? Miten?

48 Erilaisia naiskuvia Soveltuu yläasteen ja lukion oppitunneille. Havis Amanda. Kuva: Emilia Lahti Larin Parasken patsas. Kuva: Emilia Lahti A. Vertaile kuvien patsaita. Tunnistatko kuvien patsaat? Keitä he kenties ovat olleet? Minkä arvelet olleen patsaan naisen sosiaalinen asema? Tietopaketti: Havis Amanda ja Larin Paraske Havis Amanda Helsinkiin haluttiin 1900-luvun alussa suihkulähde, joka elävöittäisi ja eurooppalaistaisi kaupunkikuvaa. Veistoksen toteutti Pariisissa opiskeleva Ville Vallgren ja se pystytettiin Helsingin Kauppatorille vuonna Havis Amandan malleina ovat tiettävästi olleet kaksi

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

Virtuaalimuseon esineisiin tutustuminen

Virtuaalimuseon esineisiin tutustuminen Virtuaalimuseon esineisiin tutustuminen 5. Esineet ennen vanhaan (Tehtävä sovellettavissa eri ikäryhmillle) Oppilaat katselevat kuvia virtuaalimuseon vanhoista esineistä ja tutustuvat niihin opettajan

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: 1. Millainen sää oli uudenvuodenaattona? 2. Miten tyttö oli menettänyt puukenkänsä? 3. Millaiset hiukset tulitikkutytöllä oli?

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

MENESTYVÄN MIEHEN MAKU

MENESTYVÄN MIEHEN MAKU 3 MENESTYVÄN MIEHEN MAKU Teksti Elli Mäkilä, kuvat Mikko Ala-Peijari Porilainen sisustussuunnittelija Riia Rauhala suunnitteli helsinkiläiselle sinkkumiehelle maskuliinisen kodin, jossa näkyy naisen kädenjälki.

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa

Lisätiedot

Koulutehtävien vastaukset BIOLOGIA, HISTORIA, KÄSITYÖ, KUVATAIDE, YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO SEKÄ ÄIDINKIELI

Koulutehtävien vastaukset BIOLOGIA, HISTORIA, KÄSITYÖ, KUVATAIDE, YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO SEKÄ ÄIDINKIELI Virsut vinossa Koulutehtävien vastaukset BIOLOGIA, HISTORIA, KÄSITYÖ, KUVATAIDE, YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO SEKÄ ÄIDINKIELI 1-6 luokat Teemana ovat kotiseudun luonnonolot. Tutkitaan kuinka alueen luonto

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo I-MONIKKO Heljä Uusitalo YKSIKKÖ JA MONIKKO Kun puhut yhdestä ihmisestä, asiasta tai esineestä, käytät yksikköä. Koira haukkuu autossa. Kun ihmisiä, asioita tai esineitä on monta, käytät monikkoa. Koirat

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Muinaisjää. äännökset perinnemaisemissa. rkeä yhteinen menneisyys

Muinaisjää. äännökset perinnemaisemissa. rkeä yhteinen menneisyys Muinaisjää äännökset perinnemaisemissa Muinaisjäännöksillä ja perinnemaisemilla tärket rkeä yhteinen menneisyys Muinaisjäännökset ovat näkyvin kyviä merkkejä maisemassa samasta toiminnasta, josta myös

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu Sarjassa Päiväkodit Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu.

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu. Lain mukaan joka kodissa täytyy olla palovaroitin. Tulipalo alkaa usein keittiöstä. Jos rasva syttyy palamaan, laita kansi päälle. Älä koskaan käytä vettä. Huolehdi palavasta kynttilästä. Älä tupakoi sängyllä

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain? Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa

Lisätiedot

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten parissa kyselytutkimuksen asumisesta

Lisätiedot

NUORET RAKSALLE. Rakennusalan esittely Pirkanmaa 2012. Rakennusteollisuus RT ry Harri Kaipio, 25.1.2012

NUORET RAKSALLE. Rakennusalan esittely Pirkanmaa 2012. Rakennusteollisuus RT ry Harri Kaipio, 25.1.2012 NUORET RAKSALLE Rakennusalan esittely Pirkanmaa 2012 Rakennusteollisuus RT ry Harri Kaipio, 25.1.2012 Rakentamista on kaikkialla Yksi ala Rakennusalan ammatit Kirvesmies Muurari Elementtiasentaja LVI-asentaja

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro KEVÄT

Eerolan tila, Palopuro KEVÄT 1. Tilan menneisyyttä ja nykypäivää Eerolan tila perustettiin 208 vuotta sitten vuonna 1800, jolloin ajat olivat nykypäivään verrattuna hyvin erilaiset. Silloin ei ollut vielä tietoakaan autoista, radioista,

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Jokaisen Oma Ympäristö

Jokaisen Oma Ympäristö 1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä 2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Genius loci eli paikan henki Mistä hankkeessa on kyse? Tarinallisuus

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

Luonto kutsuu seikkailuun!

Luonto kutsuu seikkailuun! PERHE METSÄVUOSI 2011 Luonto kutsuu seikkailuun! Tekemistä luontoretkelle Lapsen vanhemmalle Jännittävä luonto on lähempänä kuin arvaat! Suhde luontoon rakentuu jo lapsena. Luonto herättää lapsen uteliaisuuden.

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Paluu juurille. Arctic Finland House

Paluu juurille. Arctic Finland House Paluu juurille Kartiomaisten asumusten historia ulottuu tuhansien vuosien päähän pohjoisille alueille, missä alkuperäiskansojen on täytynyt suojata itseään kylmää vastaan. Lapin alkuperäisasukkaiden erilaisista

Lisätiedot

Elämysmatkalle bangladeshilaiseen bambumajaan

Elämysmatkalle bangladeshilaiseen bambumajaan Elämysmatkalle bangladeshilaiseen bambumajaan Lähetysyhdistys Kylväjän työ Bangladeshissa Kylväjän työ Bangladeshissa aloitettiin vuonna 1976 yhden vähemmistökansan, oraonien, keskuudessa maan luoteisosassa.

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN on uusi kahden arkkitehdin perustama oululainen design-studio. Parhaillaan työn alla on korusuunnittelua, ja ensimmäinen mallisto "Origami" julkistetaan

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Valokuvaus ja kuvankäsittely kurssin portfolio

Valokuvaus ja kuvankäsittely kurssin portfolio Valokuvaus ja kuvankäsittely kurssin portfolio Juha Karjalainen Kurssin ensimmäinen tehtävä Ensimmäisenä tehtävänämme oli ottaa kuvia järjestelmäkameralla eri asetuksilla kuten valotusaika, polttoväli

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Kirjoita laatikoihin oikeat sanat! Voit käyttää samaa sanaa useamman kerran. Turun katedraalikoulu. Turun akatemia

Kirjoita laatikoihin oikeat sanat! Voit käyttää samaa sanaa useamman kerran. Turun katedraalikoulu. Turun akatemia LAATIKKOTEHTÄVÄ Kirjoita laatikoihin oikeat sanat! Voit käyttää samaa sanaa useamman kerran. kirkko lukio Turun katedraalikoulu kirkko keskiaika yliopisto kirkko Turun akatemia Aurajoki piispa Perimätieto

Lisätiedot

TURVALLISESTI KODISSANI. Oma turvallisuuteni. Valitse kyllä tai ei. Tiedän hätänumeron. Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti.

TURVALLISESTI KODISSANI. Oma turvallisuuteni. Valitse kyllä tai ei. Tiedän hätänumeron. Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti. Oma turvallisuuteni Valitse kyllä tai ei. TURVALLISESTI Tiedän hätänumeron. kyllä ei KODISSANI Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti. Huoneessani on toimiva palovaroitin. Tiedän, mitä

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

LAPPUTEHTÄVÄT. Annan oppilaiden ottaa sattumanvaraisesti kummastakin pinkasta yhdet laput.

LAPPUTEHTÄVÄT. Annan oppilaiden ottaa sattumanvaraisesti kummastakin pinkasta yhdet laput. LAPPUTEHTÄVÄT LAPPUHAHMO Tee lappuja kahdelle eriväriselle paperille, niin että kirjoitat toisen väriseen lappunippuun vain adjektiiveja ja toisen värisiin lappuihin objekteja. Annan oppilaiden ottaa sattumanvaraisesti

Lisätiedot