4 Tikkurilan suuralue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 Tikkurilan suuralue"

Transkriptio

1 4 13

2 alueittain 21 4 Tikkurilan suuralue Pinta-ala (km²) 23,1 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 28,7 27,3 Vieraskieliset 21 () 6,8 9,1 Työttömyysaste 29 () 7,7 9,1 Työllisyysaste 28 () 75,4 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 111, 14,1 Aluekuvaus ja historia sijaitsee pääradan molemmin puolin, Lahdenväylän ja Tuusulanväylän välisellä alueella. Etelässä alue rajoittuu Helsinkiin ja muualla Aviapoliksen, Koivukylän ja Hakunilan suuralueisiin. Helsinki-n lentokenttä sijaitsee naapurissa ja alueen eteläosassa kulkee Kehä III. en keskus sijaitsee Tikkurilassa, joka on myös kaupungin hallinnollinen keskus. Muut suuralueen kaupunginosat ovat Hiekkaharju, Jokiniemi, Viertola, Kuninkaala, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta, Koivuhaka ja Helsingin pitäjän kirkonkylä. ella on pinta-alaltaan n pienin kaupunginosa, Helsingin pitäjän kirkonkylä, joka on Uudenmaan alueen kirkonkylistä parhaiten säilyneitä. Tällä valtakunnallisestikin merkittävällä alueella on runsaasti kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja suojeltuja rakennuksia, joihin kuuluu myös n vanhin rakennus, kivinen Pyhän Laurin kirkko. Luonto ja elinympäristö Keravanjokilaakson maisemallisesti arvokas alue ulottuu myös elle. Jokiniemen pohjoisosasta avautuu kaunis näkymä vanhan Hanabölen kylän viljelysmaisemaan. Kuninkaalan eteläosassa sijaitseva Kalkkikallio kohoaa 65 metriä merenpinnan yläpuolelle ja sen etelärinne on suojeltu luonnonsuojelulailla. Simonkylän ja Ruskeasannan välissä kiemurteleva Kylmäoja on puolestaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Lisäksi ella on Itä-n suurin liikuntakeskittymä, Tikkurilan urheilupuisto. Asuminen ja väestö n ensimmäiset kerrostalot valmistuivat 195-luvulla Tikkurilan ja Jokiniemen kaupunginosiin. 196-luvulta lähtien elle on valmistunut asuntoja melko tasaiseen tahtiin. Ainoastaan 2-luvulla asuntotuotanto on ollut selvästi alhaisempaa kuin muina aikoina. Alueella on enemmän kerros- kuin pientaloja ja runsas puolet asunnoista on omistusasuntoja. Vuoden 211 alussa en väkiluku oli hieman yli 37 6 ja vain Myyrmäen suuralueella oli enemmän asukkaita. Pienehköstä koosta ja suuresta asukasmäärästä johtuen on tiheämmin asuttua kuin muut suuralueet. Väestö lisääntyi nopeasti etenkin 198-luvun alkupuolelta aina 2-luvun alkuun saakka. ella perheväestöön kuuluvien osuus ja perheiden keskikoko ovat pienempiä kuin monilla muilla suuralueilla. Elinkeinoelämä Työpaikkatarjonta on varsin runsasta ja alueen työpaikkaomavaraisuusaste oli 111 prosenttia vuonna 28. Ainoastaan Aviapoliksen suuralueella se oli suurempi. Hallinnollisessa keskuksessa Tikkurilassa on paljon työpaikkoja, kuin myös Hakkilan ja Koivuhaan kaupunginosissa. Vuonna 28 suuralueella oli töitä tarjolla työntekijälle, joista runsas viidennes työskenteli kaupan parissa. Kehityssuunnitelmat Tikkurilaan rakentuu lähivuosina korkeatasoinen kaupunkikeskusta, jonka suunnittelussa pyritään luomaan jalankulkijoille miellyttäviä ja turvallisia liikkumisreittejä. Tikkurilan keskusta saa muun muassa uuden kirkon, uusia asuntoja, maanalaisen pysäköintihallin ja laajennetun terveysaseman. 195-luvulla rakennettua kaupungintaloa sivurakennuksineen kunnostetaan ja talon yhteyteen rakennetaan uusi lisärakennus, jonka tiloissa kokoontuu kaupunginvaltuusto. Toinen suuri rakennushanke on Tikkurilan asemakeskus, jonka toiminnat suunnitellaan uudelleen. Matkustajamäärät kasvavat, kun Kehäradan valmistuttua vaihto kaukojunista lentokentän lähijuniin tapahtuu Tikkurilassa. Jokiniemestä kasvaa tulevaisuudessa yhä selkeämmin osa Tikkurilan keskustaa. Asemakeskukseen liittyvän asemasillan Jokiniemen puoleiseen päähän pyritään saamaan liike- ja toimitilaa sekä asemalle johtava aukio. Lähelle rataa sijoittuu toimitilaa, asumista ja vanhusten palvelukeskus. Tikkurilantiestä on suunniteltu Lentokentän ja Tikkurilan yhdistävää asuin- ja liikerakennusten reunustamaa kaupunkimaista bulevardia, jonka mitoituksessa on varauduttu pikaraitiotien rakentamiseen. n Akselin yritysalue sijaitsee pääosin Hakkilassa ja alue säilyy raskasta liikennettä aiheuttavien logistiikkayritysten keskeisenä sijaintipaikkana. Asuinrakentamista on tulossa esimerkiksi Simonkylään, jossa vesitornin viereen rakennetaan asuinkerrostaloja. Uusien asuntojen keskittymiä tulee myös Malminiityn ja Malmipellon alueille. 131

3 Ikärakenne 21, Väestö *) ennuste Väkiluku Väestönmuutos Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia , , , , , , 215* * 4113 Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 8 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 15 Aviopari ilman 31 Ikärakenne *) ennuste Väkiluku Ikä, vuotta, * * Aviopari ja 29 Enintään perusaste Avopari ilman 17 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,7 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Asuntokuntia Tulonsaajat Henkilöluku, Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

4 4 Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen työvoima Iän mukaan, Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja, Huoneluku, Asumisväljyys, m 2 /asukas 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntoja Muu Helsingin seutu Muu kunta ,4 66 3,5 2 2, ,3 21 2, 7 36, Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

5 6 Hiekkaharju Hiekkaharju Pinta-ala (km²) 1,5 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 27,9 27,3 Vieraskieliset 21 () 3,2 9,1 Työttömyysaste 29 () 5,9 9,1 Työllisyysaste 28 () 76,9 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 21,1 14,1 Aluekuvaus ja historia Hiekkaharjun kaupunginosaan kuuluu etelässä tiivis radanvarsitaajama, joka liittyy Tikkurilan keskustaajamaan. Pohjoisosan Hiekkaharjusta kattaa Rekolanojan laakson viljelyaukea. Alunperin Hiekkaharjulla tarkoitettiin vain rautatieseisaketta. Kaupunginosaa alettiin kutsua Hiekkaharjuksi todennäköisesti vasta viime sodan jälkeen. Hiekka ei kuulunut paikalliseen sanastoon, mikä viittaa uudempaan nimistöön. Hiekkaharjun taajama sijaitsee luode-kaakko -suuntaisella pitkällä harjulla, joka alkaa merestä, kulkee Helsingin Kallvikinlahden kautta n ja Keski-Uudenmaan halki noin 6 kilometrin matkan. Hiekkaharjun asuinalueen kohdalla harju on jääkauden jälkeisten merivaiheiden aikana tasoittunut laajaksi selänteeksi, jolle on ollut helppo rakentaa. Hiekkaharju on n ainoa harju. Ennen alueen rakentamista harju oli karua metsäaluetta, mänty- ja kanervakangasta. Luonto ja elinympäristö Hiekkaharjun pohjoisosa on Rekolanojan laakson viljelymaisemaa, jota Hiekkaharjun kohdalla kutsutaan Malmipelloksi. Laakso on tärkeä virkistysalue hiekkaharjulaisille. Komean peltoaukean keskellä kulkee Rekolan- 134

6 alueittain 21 6 Hiekkaharju oja, jonka laajat puronvarsilehdot ja tuoreet lehtorinteet erottuvat kauas pellon laidalle. Hiekkaharjun kohdalla Rekolanojan vesikasvillisuus on edustavaa. Purovarren metsässä puolestaan kasvaa muun muassa korpinurmikka, joka on pääkaupunkiseudulla harvinainen heinälaji. Lisäksi alueella pesivien lintujen määrä on runsas ja pesivien lajien joukossa on myös silmälläpidettäviin kuuluva rantasipi. Aikaisemmin joki on mutkitellut voimakkaasti, mutta uomaa on suoristettu. Vanhat mutkat muodostavat erillisiä pieniä makkarajärviä, jotka ovat vähitellen kasvamassa umpeen. Asuminen ja väestö Hiekkaharjua rajaavan pääradan ansiosta seudun palstoittaminen aloitettiin suhteellisen varhain. Omakotiasutus alkoi levittäytyä harjuselänteille jo 192- ja 193-luvuilla, mutta 195- ja 196-luvuilla rakentaminen vilkastui huomattavasti. Kaupunginosa on rakentunut melko tiiviiksi asuinalueeksi, jolla on vahvat ominaispiirteet. Kasvillisuus on tiheää ja hyvin hoidettua, katuja reunustavat joko rakennetut aidat tai pensasaidat. Alueen rakennuskanta on vaihtelevaa ja asuinrakennukset kuisteineen ja yksityiskohtineen ovat viehättäviä. Katualueet on kaavassa määritelty kapeiksi ja omakotialueen viehättävyyttä lisää myös tonttikatujen huoliteltu ilme ja hyvin hoidetut istutukset. 198-luvulla Hiekkaharjuun nousi jälleen runsaasti asuntoja. Sen jälkeen asuntoja on rakennettu tasaiseen tahtiin. Hiekkaharjussa on pientalojen lisäksi kerrostaloja, joista valtaosa sijaitsee Hiekkaharjun pääväylän, Hiekkaharjuntien, varressa. Hiekkaharjun väestönkehitys on ollut aaltoilevaa. Väestömäärä alkoi pienentyä 197-luvulla, mutta 198-luvun puolivälissä asukasluku nousi vilkkaan rakentamisen ansiosta. 199-luvulta lähtien väestömäärä on kasvanut pientä vuosittaista vaihtelua lukuun ottamatta. Tulevina vuosina alueen väkiluku kuitenkin kasvaa sadoilla asukkailla, kun pohjoiseen rakentuu Malmipellon alue. Hiekkaharjun väestö on keskimääräistä vanhempaa. Alueen väestöstä lähes 18 prosenttia on 65 vuotta täyttäneitä, mikä on neljänneksi eniten koko lla. Hiekkaharjussa asuu paljon yksin asuvia ja asuntokuntien keskikokokin jää alle kahden hengen. Koulutustaso on korkeampi ja työttömyysaste alhaisempi kuin lla keskimäärin. kymmenen vuoden ajan pysytellyt melko samalla tasolla. Vuonna 28 alueella oli 453 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja tarjoavat alueen palvelut, kuten Hiekkaharjun alakoulu ja useat päiväkodit. Hiekkaharjussa on myös Suopursun palvelutalo ja päivätoimintakeskus, Tikkurilan toimintakeskus sekä pari hoivakotia, jotka tarjoavat asumis- ja muita palveluja ikääntyneille tai vammaisille. Alueella on myös päivittäistavarakauppa ja pienimuotoista yritystoimintaa. Kehityssuunnitelmat Hiekkaharju on suurelta osin pientaloaluetta. Asuinalue on melko tiivis, mutta edelleen alueella on paljon tontteja, joissa on rakennusoikeutta jäljellä. Alue tulee vuosien varrella jonkin verran täydentymään kuten moni muukin n pientaloalue. Tonttien lohkomisen ja täydennysrakentamisen lisäksi Hiekkaharju tulee kasvamaan nykyisen asuinalueen pohjois- ja koillispuolelle parhaillaan rakentuvalla puutarhamaisella pien- ja kerrostaloalueella. Uusi asuinalue kasvattaa valmistuttuaan Hiekkaharjun väkilukua noin 1 4 asukkaalla. Alueelle on kaavoitettu myös päiväkoti. Elinkeinoelämä Hiekkaharju on lähes kokonaan asuinaluetta, joten työpaikkoja on varsin vähän. Työpaikkamäärä on runsaan 135

7 6 Hiekkaharju Ikärakenne 21, Hiekkaharju Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , ,7 53 1, , ,6 215* * 4759 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 1 Aviopari ja 31 Avopari ilman 13 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Aviopari ilman 38 Korkea-aste Hiekkaharju Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,7 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

8 6 Hiekkaharju Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta ,2 63 3,9 2 2, ,4 21 2, 7 37,2 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Hiekkaharju Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

9 61 Tikkurila Tikkurila Pinta-ala (km²) 1, 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 23,5 27,3 Vieraskieliset 21 () 11,3 9,1 Työttömyysaste 29 () 9,8 9,1 Työllisyysaste 28 () 74,1 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 249,8 14,1 Aluekuvaus ja historia Tikkurila sijaitsee Helsingin rajalla, pääradan varrella, Kehä III:n tuntumassa. Tikkurila oli aikanaan vanha kauppapaikka, jonne sisämaan hämäläiset toivat turkiksiaan myytäväksi. Nahat niputettiin kymmenen kappaleen eriksi ja yhtä tällaista nippua kutsuttiin tikkuriksi. Tästä kaupunginosa on saanut nimensäkin. Tikkurilan kehittyminen asuinalueena on pitkälti kytkeytynyt päärataan. Helsinki-Hämeenlinna rataosuus valmistui vuonna 1862, jolloin junat alkoivat pysähtyä myös Tikkurilassa. Tikkurilan asema oli tuohon aikaan Helsingin pitäjän ainoa pysähdyspaikka. Lähiliikenteen junat alkoivat kulkea muutama vuosikymmen myöhemmin. Rautatieaseman myötä Tikkurilan alueelle alkoi muuttaa väkeä, joka kulki töihin Helsinkiin. Asukkaiden lisäksi rautatie toi teollisuutta ja kauppoja. Tikkurilan vanha rautatieasema vuodelta 1862 on maamme vanhin rautatieasema ja Pyhän Laurin kirkon jälkeen n vanhin kivirakennus. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfeltin, taidemaalari Edelfeltin isän, suunnittelema punatiilinen asema on ainoa alkuperäisessä asussaan säilynyt esimerkki tiilisestä asema-arkkitehtuurista Helsingin Hämeenlinnan radalla. Uusrenessanssia edustavassa valtakunnallisesti merkittävässä ja suojellussa asemarakennuksessa toimii nykyisin n kaupunginmuseo. 138

10 alueittain Tikkurila Tikkurila on ollut kunnan hallinnollinen keskus jo vuodesta 1946, jolloin entinen maalaiskunnan keskus Malmi liitettiin Helsinkiin. Kaupungintalo ja sitä vastapäätä sijaitseva Tikkurilan kirkko otettiin käyttöön vuonna Suojellut rakennukset muodostavat harmonisen kokonaisuuden. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas on n ensimmäinen kivikoulu, Tikkurilan kansakoulu, jonka rakennukset valmistuivat vuonna 1926 ja Keravanjokeen laskevassa jyrkässä rinteessä sijaitsee Söderlingin mylly (Veininmylly), joka on katsomisen arvoinen rakennus 193-luvun loppupuolelta. Nykyisin tiloissa toimii kesäkahvila. Myös myllärin talo naapurissa, Villa Söderbo, kuuluu n kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin. Lähistöllä sijaitsee arvokkaat vanhat Silkin punatiiliset tehdasrakennukset, jotka on rakennettu vuosina Luonto ja elinympäristö Keravanjoen rannan puistossa on mukava nauttia ulkoilmasta ja istuskella hopeapajujen varjossa. Jokirannassa sijaitsevan tiedekeskus Heurekan kivipuutarhassa voi puolestaan tutustua moninaiseen kivilajistoon. Asuminen ja väestö n ensimmäiset kerrostalot valmistuivat Tikkurilaan 195-luvulla. Tämän jälkeen kerrostalorakentaminen kiihtyi ja esimerkiksi Kukkakedon punatiiliset kerrostalot rakennettiin 196-luvulla joen tuntumaan. Tehokkaasta rakentamisesta huolimatta Tikkurilassa on pääosin onnistuttu säilyttämään 195-luvun henki ja sen ajan inhimillinen mittakaava. Tikkurila on tiivistynyt ja täydentynyt uusien asuinkerrostalojen myötä eikä pitkiä katkoja rakentamisessa ole ollut. 2-luvun puolivälissä valmistui Tikkurilan eteläkärkeen uusi maamerkki, Kielotorni, joka on 55-metrisenä n korkein asuinrakennus. Tikkurila on n kerrostalovaltaisimpia kaupunginosia, jonka asunnoista puolet on vuokra-asuntoja. Asuntojen keskikoko on n alhaisimpia, 59 neliömetriä. Pinta-alaltaan n kolmanneksi pienimmässä kaupunginosassa oli vuoden 211 alussa lähes 5 asukasta. Tikkurila on Myyrmäen jälkeen n tiheimmin asuttua aluetta. Alueen väestö on vanhusvoittoista ja lasten osuus on pienempi kuin missään muualla lla. Tikkurilassa on eniten yksin asuvia ja vähiten suuria perheitä koko lla. Elinkeinoelämä Tikkurilan kaupunginosassa oli vuonna 28 kolmanneksi eniten työpaikkoja Lentokentän ja Veromiehen jälkeen. Tikkurilan asema hallinnollisena keskuksena näkyy työpaikkatilastoissa, koska useampi kuin joka neljäs työpaikka oli julkisen hallinnon toimialalla. Muutoin alueen 6 6 työpaikkaa jakaantuivat eri toimialoille. Tikkurilan keskustassa on kaupungintalo sekä kaupungin ja valtion paikallishallinnon virastoja. Kaupungintaloa vastapäätä on Tikkurilan kirkko, kirkkoherranvirasto ja seurakuntien virastotalo, joiden takana on puolestaan sosiaali- ja terveysasema. Kaupungintalon itäpuolella on kaupungin pääkirjasto näyttelytiloineen sekä Metropolian ja Laurean ammattikorkeakoulut. Hieman pohjoisempana on aikuisopisto sekä Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ja n käräjäoikeuden komea talo ratsastajapatsaineen. Tikkurilassa on useita päiväkoteja, palvelutalo, neuvola ja nuorisotila. Lisäksi alueella on Kelan toimipiste ja n matkakeskus, jossa toimii yhteispalvelupiste ja kaupungin matkailuneuvonta. Myös kulttuuripalveluita on sijoittunut Tikkurilaan. Vilkkaan kauppakadun, Tikkuraitin, varrella sijaitsevista vähittäiskaupoista ja tavarataloista tikkurilalaiset sanovat yleensä löytävänsä kaiken tarpeellisen. Lähellä asemaa on kauppakeskus Tikkuri. Tiedekeskus Heureka edistää Tikkurilan kehitystä matkailukeskuksena. Nykyisin tässä tieteen tivolissa käy vuosittain noin 25 vierailijaa. Heureka on Tikkurilan ja koko n maamerkki, jonka sateenkaaren värejä heijastava julkisivu näkyy päivittäin tuhansille junamatkustajille. Kehityssuunnitelmat Tikkurilaan rakentuu lähivuosina korkeatasoinen kaupunkikeskusta. Suunnittelussa pyritään luomaan jalankulkijoille miellyttäviä ja turvallisia liikkumisreittejä yhdistämällä korttelien piha-alueet yhä paremmin osaksi keskustan kävelyverkostoa. Keskustaan rakennetaan maanalainen pysäköintihalli, uusia asuntoja ja uusi kirkko. Lisäksi terveysasemaa laajennetaan. n 195-luvulla rakennettua kaupungintaloa ja sen sivurakennusta kunnostetaan parhaillaan. Kaupungintalon yhteyteen rakennetaan uusi lisärakennus, jonka tiloissa kokoontuu tulevaisuudessa kaupunginvaltuusto. Kaupungintalon vastapariksi tulee 4-kerroksinen asuinkerrostalo, joka rajaa uutta toria ja luo hienon portin torilta puistoon. Puistoon tulee monipuolisia toimintoja, kuten skeitti- ja parkour-paikka, pienempien lasten leikkipaikkoja, paikka esiintymislavalle, taidetta ja istutuksia. Toinen suuri rakennushanke on Tikkurilan asemakeskus. Kun rakenteilla olevan Kehäradan liikenne alkaa, vaihtavat matkustajat kaukojunista lentokentän lähijuniin Tikkurilassa. Tikkurilan asemasta tulee Suomen toisiksi vilkkain rautatieasema. Matkustajamäärän kasvun vuoksi suunnitellaan koko asema toimintoineen uudelleen. 139

11 61 Tikkurila Ikärakenne 21, Tikkurila Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , , , , ,9 215* * 6324 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 6 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 2 Aviopari ilman 32 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 17 Avopari ilman 25 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Tikkurila Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,5 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

12 61 Tikkurila Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Muu Helsingin seutu Muu kunta Asumisväljyys, m 2 /asukas 199 2, 56 3,8 2 1, ,8 21 1, , Tikkurila Työpaikkojen määrä Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntotuotanto Tuotettuja asuntoja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

13 62 Jokiniemi Jokiniemi Pinta-ala (km²) 2,1 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 27,6 27,3 Vieraskieliset 21 () 11,3 9,1 Työttömyysaste 29 () 9,4 9,1 Työllisyysaste 28 () 72,7 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 92,5 14,1 Aluekuvaus ja historia Jokiniemen kaupunginosa sijaitsee Tikkurilan itäpuolella, pääradan varrella. Etelässä ja idässä alue sivuaa Keravanjokea, pohjoisessa Rekolanojaa. Hiekkaharjun matala harjuselänne ulottuu Jokiniemen puolelle päättyen Winterinmäeksi kutsuttuun moreenimäkeen. Muuten Jokiniemi on alavaa, maisemallisesti arvokasta Keravanjokilaaksoa. Laakson reunalta, vanhan merenlahden rannalta, on löydetty runsaasti merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Lämpimillä ja kuivilla hiekkarinteillä on asuttu jo kampakeraamisella kaudella 3-26 ekr. Keskiajalla Jokiniemi peltoalueineen kuului Tikkurilan kylään. Historiallinen Kuninkaantie kulki alueen läpi ja ylitti Keravanjoen Hakkilan kivisiltaa pitkin. Silta rakennettiin 18- ja 19-lukujen taitteessa ja nykyisin suojeltu silta toimii kevyen liikenteen väylänä. Jokiniemi alkoi kehittyä teollistumisen alettua, sillä alueella riitti koskivoimaa. Lähellä Tikkurilaa sijaitsevaan Tikkurilankoskeen perustettiin vuonna 1757 mylly ja vuonna 1862 myllyn yhteyteen öljynpuristamo. Samana vuonna valmistui päärata Tikkurilaan, mikä antoi teollistumiselle lisää vauhtia. Viisi vuotta myöhemmin rakennettiin öljynpuristamon viereen vernissakeittämö, kaunis tiilirakennus, josta on muodostunut alueen maamerkki. Öljynpuristamo ja vernissatehdas olivat alkuna ku- 142

14 alueittain Jokiniemi koistavalle maali- ja lakkateollisuudelle, joka vuosien mittaan laajeni ja sai nimekseen Tikkurilan Väritehtaat, nykyisin Tikkurila Oy. Vernissatehdas toimii tällä hetkellä nuorten kulttuurin monitoimitalona, mutta muut tehdasrakennukset purettiin 198-luvun lopussa. Vernissatehdas ja siihen liittyvä Tikkurilankosken pato ovat suojeltuja. Maatalouden Tutkimuskeskus 19-luvun alusta on toinen merkittävä laitos Jokiniemen historiassa. kymmenten kuluessa alueelle on noussut useita eri tyylisuuntien rakennuksia koristeellisista jugendtaloista linjakkaisiin funktionalistisiin rakennuksiin muodostaen rakennushistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Tutkimusaseman arvoa nostaa myös se, että vuosina tutkimuskeskuksen, silloisen maanviljelystaloudellisen koelaitoksen, assistenttina toimi Lauri Kristian Relander. Majapaikkaansa tämä vuosina Suomen presidenttinä toiminut herra piti jugendtalossa, joka valmistui Jokiniemeen vuonna 197. Nykyisin tiloissa toimii Metsäntutkimuslaitos, jonka tiloissa ylläpidetään Relander-museota. Jokiniemessä on myös muita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Satomäen kerrostaloalueen kupeessa on mahdollisesti jo 18-luvun alkupuolelta oleva asuinrakennus, joka on oiva esimerkki perinteisestä talonpoikaisesta rakentamisesta. Urheilutiellä sijaitsee puolestaan suojeltu Tikkurilan ruotsinkielinen kansakoulu, Dickursbyskola, jonka vanhin osa on valmistunut vuonna Radanvarrella on komealla paikalla Lars Sonckin piirtämä Grönbergin talo, joka edustaa tyyliltään 193-luvun funktionalismia. Luonto ja elinympäristö Jokiniemen pohjoisosaan on rakentunut varsinainen urheilun monitoimipaikka, Hiekkaharjun urheilupuisto. Puisto sai alkunsa jo vuonna 1949 valmistuneesta Hiekkaharjun urheilukentästä, joka oli lajinsa ensimmäinen lla. Nykyisin urheilupuistossa voi urheilukentän tarjoamien mahdollisuuksien lisäksi harrastaa vaikkapa tennistä, koripalloa, sulkapalloa tai squashia. Talvella puisto täyttyy luistelijoista ja hiihtäjistä, jotka voivat kiertää urheilukenttää ympäri hiihtolatua tai jäädytettyä luistelurataa pitkin. Jokiniemen ja Havukosken peltoalueille on rakentunut Hiekkaharjun golfkenttä. Peltojen läpi kulkee myös maisemaltaan kaunis kevyen liikenteen raitti. Jokiniemen pohjoisosassa kiemurtelee kasvistollisesti ja kalastoltaan arvokas Rekolanoja. Asuminen ja väestö Jokiniemen laajamittaisempi rakentaminen alkoi 195- ja 196-luvuilla. Tällöin rakennettiin muun muassa Urheilutien varteen kerrostaloja, jotka lukeutuvat n vanhimpiin. Kerrostalot ovat onnistuneita esimerkkejä 5-luvun rakentamisesta. kymmenten vaihteessa Jokiniemen itälaidalle kohosi Satomäen kerrostaloalue, joka oli yksi ensimmäisistä laajemmista kerrostaloalueista lla. Satomäen kupeeseen rakennettiin puolestaan 197- ja 198-luvuilla opiskelija-asuntoja. Yksi uusimmista asuntoalueista, Navethalia, on rakennettu opiskelija-asuntojen ja Satomäen kerrostalojen viereen, entisen maatalouden tutkimuskeskuksen maille. Suojeltujen rakennusten viehättävään ympäristöön on noussut eri tyyppisten pientalojen kokonaisuus. Jokinimessä oli vuoden 211 alussa runsaat 4 9 asukasta. Jokiniemessä asuu paljon nuoria, asukkaista useampi kuin joka viides kuuluu vuotiaiden ikäryhmään, mikä selittynee opiskelija-asuntojen suurella määrällä. Yli 44-vuotiaita Jokiniemessä asuu selvästi vähemmän kuin lla keskimäärin. Elinkeinoelämä Työpaikkoja alueella oli vuonna 28 lähes 2 5, joista lähes joka neljäs oli julkisen hallinnon toimialalla. Jokiniemessä on paljon kunnan tai valtion toimipaikkoja. Radan varren laajalla toimisto- ja asuinalueella ovat muun muassa Metsähallitus, Keskusrikospoliisi, Metsäntutkimuslaitos ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskus. Jokiniemessä voi suorittaa koulupolkunsa aina ammattikouluun tai lukioon saakka. Lisäksi alueella on ruotsinkielinen alakoulu, jonka yhteydessä on pieni Hiekkaharjun kirjasto ruotsinkielisine kokoelmineen. Jokiniemessä toimii myös useita päiväkoteja, työvoimatoimisto, maahanmuuttajien yhteispalvelutoimisto ja kulttuuri- ja monitoimitalo Vernissa. Keskellä asuinaluetta sijaitsee 192-luvulla rakennettu navettarakennus, jossa pääsee katsomaan teatteri Navethalian esityksiä. Kehityssuunnitelmat Sijainti Tikkurilan sekä pääradan että tulevan Kehäradan vieressä tulee tekemään Jokiniemestä yhä näkyvämmän alueen. Alueen tuleva rakentaminen on tärkeä imagotekijä koko kaupungille. Jokiniemestä kasvaakin tulevaisuudessa yhä selkeämmin osa Tikkurilan keskustaa. Asemakeskukseen liittyvän asemasillan Jokiniemen puoleiseen päähän pyritään saamaan liike- ja toimitilaa sekä asemalle johtava aukio. Pääradan ja Jokiniementien väliselle alueelle sijoittuu tulevaisuudessa toimitilaa, asumista ja vanhusten palvelukeskus. Keskellä Jokiniemeä sijaitseva Winterinmäki kunnostetaan tulevaisuudessa yhtenäiseksi lähivirkistysalueeksi ja sen läheisyyteen on suunnitteilla asuntorakentamista. Dickursby skolan puolestaan kehittyy ruotsinkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen keskukseksi. Vanhat koulurakennukset perusparannetaan ja koulua laajennetaan. 143

15 62 Jokiniemi Ikärakenne 21, Jokiniemi Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , ,3 28 5, , ,5 215* * 6497 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 22 Aviopari ja 22 Enintään perusaste Aviopari ilman 2 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 29 Korkea-aste Jokiniemi Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,6 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

16 62 Jokiniemi Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta ,2 58 3,9 2 2, 59 3,4 21 1,9 6 33,4 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Jokiniemi Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

17 63 Viertola Viertola Pinta-ala (km²) 1,6 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 27,5 27,3 Vieraskieliset 21 () 4,3 9,1 Työttömyysaste 29 () 6,3 9,1 Työllisyysaste 28 () 77, 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 53,1 14,1 Aluekuvaus ja historia Viertola sijaitsee Tikkurilan kyljessä rajautuen etelässä Keravanjokeen ja lännessä Kylmäojaan. Pohjoisessa alue sivuaa Simonkylän kaupunginosaa. Nimensä kaupunginosa on saanut Keravanjoen toisella puolella sijainneesta Viertolan kartanosta, joka 19-luvun alkupuolelle saakka tunnettiin Bäckbyn kartanona. Viertola on tasaista Keravanjokilaaksoa, jonka asutushistoria ulottuu kauas. Sekä Keravanjoen että Kylmäojan varresta on löydetty merkkejä keskiaikaisesta asutuksesta. Myöhemmin Viertola kuului Tikkurilan kylän viljelyalueisiin. Aluetta on jo kauan aikaa jäsentänyt vanha liikenneverkko. Eteläosassa kulkee historiallinen Kuninkaantie, nykyinen Tikkurilantie, ja pohjoiseen suuntautuu vanha kylätie, Osmankäämintie. Kiinteä osa Viertolan historiaa on Keravanjoen varressa sijainnut Havin saippuatehdas, jonka vanhimmat osat rakennettiin 193-luvulla. Saippuatehdas oli aikanaan Pohjoismaiden suurimpia pesujauhetehtaita ja tehtaan korkea kuivaustorni oli pitkään tunnettu maamerkki, joka näkyi kauas. Tehdas lopetti toimintansa vuonna 21, jonka jälkeen alkoi keskustelu tehdasrakennusten tulevaisuudesta. Rakennuksen kohtalo herätti paljon mielenkiintoa 146

18 alueittain Viertola ja muun muassa Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys ja Museovirasto olisivat toivoneet tehtaan ja sen korkean tornin suojelemista. Rakennus kuitenkin purettiin ja sen tilalle rakennettiin kerros- ja rivitaloja. Luonto ja elinympäristö Viertolan vähäiset viheralueet sijaitsevat Keravanjoen varrella ja aivan pohjoisessa, Tikkurilan urheilupuiston ja Kylmäojan tuntumassa. Arvokkaisiin luontokohteisiin kuuluu Keravanjoen varressa kasvava heinäkaura, joka on vantaalaisittain harvinainen. Alueen vieressä on myös varsin runsaslajinen kuiva keto, Viertolan niitty, joka on paikallisesti merkittävä. Viertolan länsilaidalla virtaa Kylmäoja, joskin sen arvokkaimmat luontokohteet sijaitsevat pohjoisempien kaupunginosien alueilla. Viertolan pohjoisosassa sijaitsee Itä-n suurin liikuntakeskittymä, Tikkurilan urheilupuisto. Urheilupuisto tarjoaa monia mahdollisuuksia liikunnan harrastukseen ja alueella sijaitsee myös hotelli. Urheilutalossa voi harrastaa useita eri sisäpelilajeja ja sen yhteydessä on kuntosalin lisäksi Tikkurilan keilahalli ja biljardisali. Valtti Areena on monitoiminen jäähalli, jossa voi jääurheilulajien lisäksi pelata vaikkapa rullakiekkoa tai järjestää tapahtumia. Urheilupuiston lukuisilla ulkokentillä viihtyvät esimerkiksi jalkapallon ja amerikkalaisen jalkapallon ystävät. Alueella on myös harjoitusjäähalli sekä uimahalli punttisaleineen. Viertolan erinomaisia liikuntamahdollisuuksia lisää eteläosassa sijaitseva Tiikeriareena, jonne suuntaavat etenkin salibandyn, sulkapallon ja aerobicin harrastajat. Asuminen ja väestö Viertolan alueelle on tehty yksi n vanhimmista asemakaavoista, Peltolan asemakaava, joka on vuodelta 191. Myös alueen kadun- ja tiennimistö ovat n vanhimpia. Sittemmin asuinalue on tiivistynyt ja kasvanut yhteen Tikkurilan kanssa. Viertolan omakotialueen rakentaminen aloitettiin 195-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä asutus tiivistyi ja alkoi rivitalojen rakentaminen. Tikkurilan kasvaessa myös kerrostalorakentaminen levisi Viertolan puolelle. Aluksi rakennettiin Tikkurilan kaupunginosan rajalla. Myöhemmin rakentaminen ohjattiin Peltolantien varrelle, jota nyt reunustaa molemmin puolin matalahkojen, puna- ja keltatiilisten kerrostalojen ketju. Erityisen vilkasta rakentaminen oli Viertolassa 198-luvulla, mutta alueelle on valmistunut yli tuhat asuntoa sen jälkeenkin. Viertolan väkiluku kasvoi 197-luvun puolivälistä aina 2-luvun alkupuolelle saakka. Sen jälkeen väkiluku on pysytellyt samalla tasolla, ollen vuoden 211 alussa Viertolassa asuu keskimääräistä enemmän vanhuksia ja vähemmän alle 16-vuotiaita. Monet asukkaista ovat lapsettomia pariskuntia. Elinkeinoelämä Viertolan työpaikkakehitys on ollut aaltoilevaa. Esimerkiksi vuosina 199 ja 2 alueella oli runsaat 2 työpaikkaa, kun useina muina vuosina työpaikkojen määrä on ollut 1 5 kieppeillä. Vuonna 28 Viertolassa oli hieman yli 1 6 työpaikkaa. Itäinen Viertola on samaa toiminnallista kokonaisuutta Tikkurilan kanssa. Rajalla on joukko kaupungin virastoja sekä kauppojen ja ravintoloiden keskittymä. Viertolalaisten on siis helppo saavuttaa kaupalliset palvelut, mutta myös julkiset palvelut ovat kunnossa. Kaupunginosassa on Viertolan alakoulu, Peltolan yläkoulu ja Jokirannan erityisopetusta antava yhtenäiskoulu. Lisäksi alueella on useita päiväkoteja sekä muita julkisen hallinnon palveluja, kuten palvelutalo ja päihdeongelmaisten palvelukeskus. Tikkurilan urheilupuiston laidalle rakennettiin vuonna 1997 sipulikattoinen ortodoksinen kirkko. Musiikin ja tanssin harrastajat suuntaavat tanssiteatteri Raatikkoon, joka tuottaa tanssiteoksia kaikenikäisille. Kehityssuunnitelmat Viertolan läpi kulkevan Tikkurilantien varsi on yksi alueen kehityskohteista. Tikkurilantiestä on suunniteltu Lentokentän ja Tikkurilan yhdistävää asuin- ja liikerakennusten reunustamaa kaupunkimaista bulevardia, jonka mitoituksessa on varauduttu pikaraitiotien rakentamiseen. Tikkurilantien eteläpuolella on muutamia rakentamattomia kerros- ja pientalotontteja sekä asuntorakentamiseen varattuja täydennysrakentamisalueita. 147

19 63 Viertola Ikärakenne 21, Viertola Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , ,4 89 1, , ,6 215* * 5559 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 12 Avopari ja Aviopari ja 28 Enintään perusaste Avopari ilman 16 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Aviopari ilman 37 Korkea-aste Viertola Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,7 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

20 63 Viertola Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Muu Helsingin seutu Muu kunta Asumisväljyys, m 2 /asukas 199 2, ,3 2 2, ,6 21 2, 72 37, Viertola Työpaikkojen määrä Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntotuotanto Tuotettuja asuntoja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

21 64 Kuninkaala Kuninkaala Pinta-ala (km²) 3,2 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 29,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 5,8 9,1 Työttömyysaste 29 () 6,9 9,1 Työllisyysaste 28 () 76,2 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 163,6 14,1 Aluekuvaus ja historia Kuninkaalan kaupunginosa sijaitsee Tikkurilan ja pääradan itäpuolella. Kaupunginosa ulottuu kapeana kaistaleena aina pääradasta Lahdenväylään. Koko eteläraja on yhteinen Helsingin kanssa. Kuninkaalan eteläosassa kulkee Kehä III ja keskiosaa halkoo Vanha Porvoontie. Kuninkaalan ruotsinkielinen nimi Fastböle mainitaan ensimmäisen kerran jo 15-luvun asiakirjassa muodossa Fasteböleby. Nimen taustalla on miehennimi Faste. Suomenkielinen nimi Kuninkaala on varsin erilainen kuin ruotsinkielinen vastinparinsa ja se on todennäköisesti saanut alkunsa alueella sijainneesta Konungsin talosta. Kuninkaala virallistettiin alueen nimeksi vuonna Kuninkaalan asutushistoria ulottuu pitkälle menneisyyteen. Kehä III:n varresta on löydetty viitteitä siitä, että alueella olisi asuttu jo kivikaudella. Lähempää Keravanjokea on puolestaan löydetty keskiaikainen kylänpaikka. Kuninkaala kuuluu n vanhoihin maatalouskyliin. Keravanjoen mutkassa sijainnut kylä on ollut suhteellisen pieni, mutta se on säilyttänyt itsenäisen asemansa Tikkurilan kasvaessa joen toisella puolella. Aikanaan Kuninkaalan kylämäen juurelta levittäytyivät pellot kaikkiin ilmansuuntiin ja kylällä oli myös oma mylly Tikkurilankosken rannalla. LAHDENVÄYLÄ 15

22 alueittain Kuninkaala Kuninkaalan kylä on kyläkuvallisesti arvokasta aluetta. Kylämäki on säilynyt rakenteeltaan hyvin ja puolenkymmentä tilojen päärakennusta muodostaa tiiviin ryhmän kyläraitin varrella. Kylän kulttuurihistoriallista arvoa nostaa sen sijainti aivan Tikkurilan keskustan tuntumassa. Merkittävimmät talot kylämäellä ovat Konungs, Gjutars, Markusas, Orädders, ja Påkas, joista vanhimmat ovat 17-luvun alusta. Kylän pohjoispuolella lähellä vanhaa Kuninkaantietä sijaitsee arvokas Helsinggård, joka on vuonna 1913 käyttöön vihitty Dickursby Ungdomsförening seuratalo. Päivisin tässä talossa ja sen viereen rakennetuissa uusissa tiloissa toimii ruotsinkielinen päiväkoti Linda. Koskivoiman ansiosta Kuninkaalan ja Jokiniemen rajamaastoon kehittyi teollisuutta, jota vauhditti entisestään pääradan valmistuminen Tikkurilaan. Jokiniemen puolella sijainneista öljynpuristamosta ja vernissatehtaasta sai alkunsa myös Tikkurilan Väritehtaat, nykyisin Tikkurila Oy. Kuninkaalan puolella sijaitseva Tikkurila Oy käsittää useita eri aikakauden rakennuksia, jotka ovat osa n modernia teollista rakennusperintöä. Luonto ja elinympäristö Kuninkaalan hienoimmista maisemista saa nauttia Kehä III:n eteläpuolella sijaitsevalla Kalkkikalliolla, jonka mäeltä aukeaa kaunis näköala Keravanjokilaaksoon. Kallion lähes 65 metriä meren pinnan yläpuolelle kohoava laki ja etelärinne on suojeltu luonnonsuojelulailla. Kalkkikallio on monipuolinen luontokohde, jonka keskiosan yhtenäinen kallioalue on karua männikköä, rinteillä kasvaa rehevää lehtoa ja metsäalueella on kosteita korpipainanteita. Kehä III:n pohjoispuoliset kalliot ovat puistomaista aluetta, eikä niitä ole suojeltu. Kalkkikallio sisältää nimensä mukaisesti runsaasti kalkkia ja se luovuttaa sitä kasvien käyttöön. Alueella kasvaa muun muassa rauhoitettu soikkokaksikko. Kallioalue on merkityksellinen myös linnuston suojelun kannalta. Etenkin kulorastaalle on tarjolla sopivan avointa kalliohabitaattia, mutta alueella viihtyvät myös lehtopöllö ja varpushaukka. Asuminen ja väestö Kuninkaalan pientaloasutus on rakennettu kolmelle erilliselle pientaloalueelle, jotka ovat rakentuneet eri aikaan. Heidehofin ja Kuusikon asuinalueet sijaitsevat lähellä Kehä III:a ja kolmas pieni asuinalue on Vanhan Porvoontien ja Lahdenväylän välissä. Heidehof on saanut nimensä saksalaisesta rouvasta nimeltä Heidi, joka omisti alueelta talon. Talo oli Heidehofin alueen kantatila, jonka maista lohkotuille tonteille rakentui kokonainen pientaloalue 19-luvun alkupuolella. Heidehofin rakennuskanta on kuitenkin iältään vaihtelevaa, koska vuosien saatossa tämäkin asuinalue on tiivistynyt. Asuinrakennukset ovat sijoittuneet alueelle maastonmuotoja ja rakennettua ympäristöä seuraillen. Kuusikon asuinalue on saanut nimensä siitä, että aikanaan alueella oli kuusi taloa. Kuusikon, kuin myös Heidehofin, laajempi rakennusvaihe oli 195- ja 196-luvuilla. Kuusikon aluetta on täydennetty erityisesti 198- ja 199-luvuilla. 199-luvulla rakentui suurin osa Lahdenväylän länsipuolella sijaitsevasta asuinalueesta, jonka lisäksi lähelle päärataa nousi pieni vaaleiden ja matalien kerrostalojen alue. Uudempi rakennustuotanto on monipuolistanut Kuninkaalan asuntokantaa ja alueen asunnoista joka viides sijaitsee kerrostaloissa. Saman verran on myös rivi- ja paritaloja. Kuninkaalan väkiluku oli huipussaan 2-luvun alkupuolella, jonka jälkeen asukasmäärä on pientä vuosittaista vaihtelua lukuun ottamatta laskenut. Vuoden 211 alussa Kuninkaalassa asui runsaat 2 7 asukasta. Elinkeinoelämä Kuninkaalassa on korkea työpaikkaomavaraisuusaste eli alueella on huomattavasti enemmän työpaikkoja kuin alueella asuu työllisiä. Vuonna 28 kaupunginosassa oli lähes 2 5 työpaikkaa, joista suurin osa oli joko teollisuuden tai kaupan toimialoilla. Kuninkaalaan alkoi rakentua 2-luvulla Porttipuiston yritysalue, jonka veturina toimi Ikea. Ikean ympärille on muodostunut erikoiskaupan keskittymä, josta löytyy etenkin rakentamisen, huonekalukaupan ja sisustamisen liikkeitä. Julkisia palveluja Kuninkaalassa on vähän. Kuusikossa on alakoulu ja ryhmäperhepäiväkoti. Jokiniemen rajan lähellä on ruotsinkielinen päiväkoti. Kehityssuunnitelmat Kuninkaalassa on pari asuntoalueen laajennukseen ja täydennysrakentamiseen varattua aluetta, jotka on mahdollista ottaa tulevaisuudessa käyttöön. Muutoin asuntorakentaminen tulee keskittymään rakentamattomille pientalotonteille sekä suurikokoisille tonteille, joilla on rakennusoikeutta jäljellä. Kuninkaalan länsireunalle, Heurekaa vastapäätä, kaavaillaan kulttuurikeskittymää. Usean eri laitoksen muodostaman keskuksen on määrä rakentua vaiheittain parin seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Keskukseen on tulossa ainakin Heureka, musiikki- ja tanssitalo sekä hotelli. Hankkeeseen tulee todennäköisesti mukaan myös muita laitoksia ja yrityksiä. Ikean tavaratalo laajenee paikoitustalon ja varaston laajennuksen kautta. Porttipuistoon on suunnitteilla myös rautakaupan, puutarhatarvikkeiden ja kodin sisustuksen suurmyymälä Ikean tavarataloa vastapäätä Kehä III:n eteläpuolelle. Kuninkaalan tulevaisuuteen vaikuttavat myös n Akselin yritysalueen suunnitelmat. 151

23 64 Kuninkaala Ikärakenne 21, Kuninkaala Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , ,4 81 2, , ,3 215* * 2499 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 12 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 12 Aviopari ilman 3 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 35 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 11 Korkea-aste Kuninkaala Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,9 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

6 Korson suuralue 202

6 Korson suuralue 202 6 22 alueittain 21 6 Korson suuralue Pinta-ala (km²) 19,5 24,4 Väestö 1.1.21 28873 197 636 Asukkaita / km² 148 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 29,3 27,3 Vieraskieliset 21 () 9,2 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

5 Koivukylän suuralue

5 Koivukylän suuralue 5 174 alueittain 21 5 Koivukylän suuralue Pinta-ala (km²) 16,7 24,4 Väestö 1.1.21 24865 197 636 Asukkaita / km² 1487 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 3,4 27,3 Vieraskieliset 21 () 1,6 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

1 Myyrmäen suuralue 14

1 Myyrmäen suuralue 14 1 14 alueittain 21 1 Myyrmäen suuralue Pinta-ala (km²) 35,4 24,4 Väestö 1.1.21 5163 197 636 Asukkaita / km² 1442 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 24,5 27,3 Vieraskieliset 21 () 8,2 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

3 Aviapoliksen suuralue

3 Aviapoliksen suuralue 3 16 alueittain 21 3 Aviapoliksen suuralue Pinta-ala (km²) 38, 24,4 Väestö 1.1.21 15617 197 636 Asukkaita / km² 411 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 26,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 7,2 Työttömyysaste

Lisätiedot

2 Kivistön suuralue 62

2 Kivistön suuralue 62 2 62 alueittain 21 2 Kivistön suuralue Pinta-ala (km²) 71,5 24,4 Väestö 1.1.21 776 197 636 Asukkaita / km² 19 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 33,9 27,3 Vieraskieliset 21 () 2,5 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki Tikkurilan lähivuodet Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki 1932 Tikkurila 1942 Tikkurila Tikkurilan keskusta v. 2010 Tikkurilan keskusta v. 2015 (DIXIn eteläpää tuolloin

Lisätiedot

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden 5 HEPOLAN SUURALUE 51 HEPOLAN TILASTOALUE 64 Suuralueeseen kuuluvat Ajoksen, Veitsiluodon, Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat sekä Iso-Ruonaojan eteläpuoliset maaseutualueet. Hepolan suuralueeseen kuuluvat

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

2 KOIVUHARJUN SUURALUE

2 KOIVUHARJUN SUURALUE 19 2 KOIVUHARJUN SUURALUE 21 KOIVUHARJUN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Kemin pohjoiset kaupunginosat, lentokenttä ja Kemijoen suistoalue. Koivuharjun suuralue jakaantuu Koivuharjun, Karihaaran ja

Lisätiedot

1 SAUVOSAAREN SUURALUE

1 SAUVOSAAREN SUURALUE 1 SAUVOSAAREN SUURALUE 11 SAUVOSAAREN TILASTOALUE 4 Sauvosaaren suuralue jakaantuu Sauvosaaren, Peurasaaren ja Karjalahden tilastoalueisiin. 11 SAUVOSAAREN TILASTOALUE Sauvosaaren tilastoalue (11) muodostaa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

7 Hakunilan suuralue 242

7 Hakunilan suuralue 242 7 242 alueittain 21 7 Hakunilan suuralue Pinta-ala (km²) 36,2 24,4 Väestö 1.1.21 28897 197 636 Asukkaita / km² 798 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 25,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 14,4 Työttömyysaste

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA TAVOITTEET / OHEISMATERIAALI Väestö, asuminen, julkiset palvelut, päivittäistavarakauppa ja työpaikat 2012 Kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö 15.10.2012 Ritva

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat energianero Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat TOIMITILOJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA Tikkurila lyhyesti Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa palvelut ovat lähellä. Keskustassa

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

MYYNTIESITE. Pellaslaakson pientalokortteli

MYYNTIESITE. Pellaslaakson pientalokortteli MYYNTIESITE Pellaslaakson pientalokortteli Kulttuurimaisemaa ja arvokkaita luontokohteita Pellaslaakso on vanhaa espoolaista kulttuurimaisemaa, jonka poikki kulkee historiallinen Kuninkaantie. Maiseman

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) Kaupunkisuunnittelulautakunta Nimistöryhmä 21.1.2013

VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) Kaupunkisuunnittelulautakunta Nimistöryhmä 21.1.2013 VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) NIMISTÖRYHMÄN KOKOUS Aika klo 16.00 Paikka Kokoushuone 215, kaupunkisuunnittelu, Kielotie 28, Tikkurila Läsnä Erkki Pekola pj. Minna Kuusela jäsen Timo Kallaluoto

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Vantaalle on helppo tulla ja mukava asettua

Vantaalle on helppo tulla ja mukava asettua Keskellä elämää Tervetuloa Vantaalle! Sisältö Otsikko... 2 Otsikko toinen... 4 Vantaalle on helppo tulla ja mukava asettua asumaan. Monipuolisella Vantaalla on pitkä historia, mutta myös rohkeutta uudistua.

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus.

20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus. 20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus. Malmin lentoaseman tulevaisuus? Pinta-ala 127 hehtaaria (tummennettu alue) itäpuolella Tattarisuon teollisuusalue koko alueen itäinen haara

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

VALMISTELUMUISTIO 20.12.2004 ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET

VALMISTELUMUISTIO 20.12.2004 ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET VALMISTELUMUISTIO 20.12.2004 ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET 20.12.2004 Alueiden yleiskuvaukset 2 (28) ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET SISÄLLYSLUETTELO 1. Myyrmäki-Martinlaakso 3 1.1. Rakentuminen 3 1.2. Asukkaat 5 1.3.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013 Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena Juho Kiuru 13.3.2013 Johdanto Kytö, Hannu & Kiuru, Juho: Asuinalueiden elinkaari (2013) Vaattovaara, Mari: Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Jokaisen Oma Ympäristö

Jokaisen Oma Ympäristö 1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä 2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu

Lisätiedot

Esipuhe. Vantaalla maaliskuussa 2016. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Esipuhe. Vantaalla maaliskuussa 2016. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö VANTAA ALUEITTAIN 215 Esipuhe Ensimmäinen n kaupunginosittaista aikasarjatietoa sisältänyt alueittain -julkaisu koottiin kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikössä yli kolme vuosikymmentä sitten vuoden 198

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot