AC30A0250 Leadership

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AC30A0250 Leadership"

Transkriptio

1

2 AC30A0250 Leadership Nuorempi tutkija, KTM Noora Rantanen Huone Vastaanotto tiistaisin klo Puh

3 Kurssin tausta ja tarkoitus Kurssin tavoitteena on johdattaa opiskelijat johtamistyön ja -tilanteiden monimuotoisuuden ymmärtämiseen ja tutustuttaa leadership -tutkimuskenttään. Pääteemoina mm. leadership ajattelun kehittyminen, johtajuus sosiaalisena konstruktiona, johtajuuden etiikka, sukupuolinäkökulma johtajuuteen, toimiva työyhteisö, johtajuuden ja työyhteisöjen kehittäminen, työyhteisön ongelmatilanteet sekä muutos- ja konfliktijohtaminen.

4 Osaamistavoitteet Opintojakson käytyään opiskelija ymmärtää ja osaa määritellä johtajuuteen liittyvät keskeiset käsitteet, tunnistaa nämä käsitteet määritelmistä ja kykenee kuvaamaan kyseisten käsitteiden välisistä yhteyksistä muodostuvat teoreettiset kokonaisuudet. Lisäksi hän tunnistaa eri erilaisten johtajuustutkimuksen paradigmojen väliset peruserot, kykenee näkemään ja lukemaan organisatorisia tilanteita monipuolisesti ja osaa muodostaa omia, perusteltuja kantoja johtajuutta koskeviin kysymyksiin.

5 Kurssin suoritustapa ja arvostelu Luennot 18h, vk 3-8, tiistaisin klo 10-13, sali 2303 Loppuarvosana 0-5 Arvostelu pistettä Tentti 60% -> 60 pistettä Harjoitustyöt 40% -> 40 pistettä Kurssin läpäisemiseksi kaikki harjoitustyöt (4kpl) tulee palauttaa ja tentistä saatava vähintään puolet pisteistä (30/60) Osallistumisesta harjoitustöiden purkamissessioihin saa lisäpisteitä

6 Arviointimatriisi Kuvaus Pisteitä / % pisteistä Osoitat poikkeuksellisen korkeaa laatua ja kurssisisältöjen erinomaista tuntemusta. Esittelet olennaisia argumentteja uskottavasti. Osoitat omaperäisyyttä ja erinomaista kykyä ajatella kriittisesti. Viestintätaitosi ovat erinomaiset. Saavutat oppimistavoitteet täysin ja ylität roolisi luomalla omia tavoitteita täydentämään annettuja tavoitteita. Osoitat kurssisisältöjen hyvää hallintaa. Esität selkeitä ja hyvin rakennettuja argumentteja. Osoitat olevasi kykenevä kriittiseen ajatteluun. Viestit hyvin. Saavutat oppimistavoitteet täydellisesti ja joiltain osin ylität ne. Osoitat kohtuullista kurssisisältöjen hallintaa. Osaat perustella ja ajatella kriittisesti, mutta rajoitetusti. Viestintätaitosi ovat keskitasoa. Saavutat oppimistavoitteet ja joiltain osin ylität ne. Ymmärrät kurssisisällöt perustasolla, mutta epävarmuutta ja virheitä on havaittavissa. Argumentaatio ja kriittinen ajattelu ovat hyvin rajoittuneet. Viestintätaitosi ovat välttävät. On kuitenkin selvää, että saavutat oppimistavoitteet. Työsi uupuu niin laajuutta kuin syvyyttä. Saavutat oppimistavoitteet rimaa hipoen. Arvosana Työskentelysi on epätyydyttävää. Et saavuta oppimistavoitteita

7 Kurssikirjallisuus 1) Nahavandi, Afsanef (2003), The Art and Science of Leadership. 2) Järvinen, Pekka (2000), Esimiestyö ongelmatilanteissa. 3) Kets de Vries, Mandfred (1991), Yritysmaailman sankarit ja häviäjät. Miksi yksi johtaja onnistuu ja toinen ei? 4) Luennoitsijan määräämät artikkelit (löytyvät Nopasta) 5) Luentomateriaalit ja harjoitustyöt

8 Aikataulu ja teemat Viikko 3 Kurssin yleiset asiat Johdatus teemaan, johtajuustutkimuksen historiaa Viikko 4 Johtamistutkimuksen nykysuuntia Viikko 5 Harjoitusten 1-2 purkaminen Viikko 6 Yksi totuus vai monta todellisuutta? - Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Viikko 7 Näkökulmia työyhteisössä toimimiseen Viikko 8 Harjoitusten 3-4 purkaminen

9 Harjoitustyöt 4 kpl kurssiaiheisiin liittyviä harjoituksia Harjoitukset voi tehdä yksin, pareittain tai max. 4 hengen ryhmissä Tehtävänä tutustua luentojen aiheisiin liittyviin materiaaleihin ja vastata esseemuotoisesti tehtävänantoon Harjoitusmateriaalit ja tehtävänannot löytyvät Nopasta Harjoituksen pituus min. 4, max. 12 sivua (fontti 12, riviväli 1), vastauksen pituudella ei niinkään merkitystä, vaan sisällöllä Esittele aina työn alussa lyhyesti tehtävä sekä materiaalin (esim. artikkeli) keskeinen sisältö ja kerro miten aihe on kytköksissä muussa kurssimateriaalissa esitettyihin käsitteisiin ja teorioihin

10 Harjoitustyöt Harjoitukset arvostellaan pistein 0-10 per harjoitus, yht. max. 40 pistettä Arvosteluperusteet : Aiheen esittely ja kytkeminen kurssimateriaaliin Pohdinnan ja analyysin syvyys Käytännön case-esimerkkien lisäarvo työlle Kriittisyys, argumentointi ja analyyttisyys Muotoseikat, ulkoasu, luettavuus

11 Harjoitustöiden palautus ja purku Harjoitusten 1. ja 2. palautus luennoitsijalle sähköpostilla mennessä Harjoitusten 1. ja 2. purkusessio tiistaina 1.2. Harjoitusten 3. ja 4. palautus luennoitsijalle sähköpostilla mennessä Harjoitusten 3. ja 4. purkusessio tiistaina Purkusessioihin osallistuminen vapaaehtoista, joskin sessioon osallistuvat saavat 5 lisäpistettä per sessio! Jokainen sessioon osallistuva valmistautuu esittelemään oman työnsä tulokset ja aktiivisesti keskustelemaan aiheesta -> valmistele sessiota varten 5-15 min esitys (esim. PP-kalvot)

12 Tentti - Koostuu kolmesta tehtävästä Kurssin ydinkäsitteistön määrittely ja tunnistaminen (20 pistettä) Teoreettisten kokonaisuuksien hallinta (20 pistettä) Luentoja ja harjoitustöitä koskeva essee (20 pistettä) Tentit perjantaina 4.3. ja maanantaina 11.4.

13 Johtajuus oppiaineena ja käsitteenä

14 Johtaminen oppiaineena - Johtaminen oppiaineena Johtaja/esimies: Johtaminen, johtajuus ja esimiestaidot/työ (Miten johtaja toimii?) Ihmiset: Organisaatiokäyttäytyminen (Miten ihmiset toimivat organisaatioissa yksilöinä ja ryhminä?) Organisaatio (rakenne): Organisoiminen (Mikä organisaatio on? Miksi se on olemassa? Miten se toimii?) Ympäristö: Organisaatio ja ympäristö (Millainen on organisaation suhde ympäristöön?)

15 Johtamisen ilmiön näkökulmat - Tiede: Mitä johtaminen todella on - Oppi: Miten pitäisi johtaa - Käytäntö: Mitä johtaminen on todellisessa arkielämässä

16 Johtaja ja johtajuus käsitteinä - Robbins & Judge (2009): Johtajuus on kyky vaikuttaa ihmisjoukkoon vision tai tavoitteiden saavuttamiseen myötävaikuttavalla tavalla Northouse (2008): Johtaminen on prosessi, jossa yksilö [johtaja] vaikuttaa ihmisryhmään siten, että tämä ryhmä pyrkii saavuttamaan yhteisen tavoitteen Nahavandi (2003): Johtaja on henkilö, joka vaikuttaa yksilöihin ja ryhmiin organisaatioissa, auttaa heitä asettamaan tavoitteita ja ohjaa heitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sallimalla heidän tehokkaan työskentelynsä - Chemers (2002): Johtajuus on sosiaalisen vaikuttamisen prosessi, jossa yksi henkilö voi värvätä toisten avun ja tuen tietyn päämäärän tai tehtävän saavuttamiseksi Browning (1981): Johtaminen on kykyä vaikuttaa johdettaviin saaden aikaan kollektiivista toimintaa sekä merkittävää muutosta.

17 Johtaja ja johtajuus käsitteinä - Johtaminen liittyy ryhmädynaamisiin rooleihin ja ryhmän sisäisiin yhteistyöprosesseihin johtajan persoonallisuuteen ja piirteisiin saada toiset ihmiset toimimaan haluamallaan tavalla ihmisten vaikuttamiseen siten, että he toimivat tiettyä tavoitetta/visiota kohti johtajan käyttäytymiseen ja toimintatapaan toisten vakuuttamiseen jostain asiasta toisilta ihmisiltä saatuun valtaan ihmisten välisiin vuorovaikutussuhteiden rakentumiseen rakenteiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen muutoksen aikaansaamiseen ja läpivientiin merkitysten luomiseen

18 Johtaja ja johtajuus käsitteinä Manager asioiden johtaja - Lyhyen aikavälin fokus operatiiviseen johtamiseen - On osa systeemiä - Säilyttää rakenteita - Persoonaton - Hallinnoi, valvoo - Välttää riskiä - Tasapainottelee - Pitää etäisyyttä ihmisiin - Vaikutusvalta muodollista, perustuu asemaan ja sanktioiden käytön mahdollisuuteen Leader ihmisten johtaja - Pitkän aikavälin fokus strategisessa kokonaiskuvassa ja visiossa - On itsenäinen - Luo muutosta - Persoonallinen, visionääri - Innovoi, inspiroi - Ottaa tarvittaessa riskejä - Haastaa - Kohtaa ihmiset suoraa, kommunikoi - Vaikutusvalta muodollista tai epämuodollista, voi perustua muihin kuin rakenteellisiin tekijöihin

19 Johtaja ja johtajuus käsitteinä - Johtamisen neljä perustehtävää (Fayol, 1916): 1. Suunnittelu 2. Organisointi 3. Johtaminen 4. Kontrollointi - Johtamistaidot (Katz, 1974): 1. Tekniset taidot 2. Inhimilliset taidot 3. Käsitteelliset taidot - Esimiehen roolit (Mintzberg, 1990): 1. Tiedonkulkuroolit 2. Ihmissuhderoolit 3. Päätöksentekoroolit

20 Johtajuustutkimuksen historiaa

21 Johtamistutkimuksen suuntia Piirreteoriatutkimus = millainen johtaja olet? vanha suuntaus, n ns. uudet piirreteoriat, n keskiössä persoonallisten tekijöiden mittaaminen - Tyyliteoriatutkimus = kuinka johtaja toimii? n havaittavan käyttäytymisen/johtamistyylin tarkkaileminen - Tilanneteoriatutkimus = kuinka tehokas johtaja olet? n otetaan huomioon kontekstin vaikutus johtamiseen Johtaja-alaissuhdeteoriatutkimus n johtajuus vuorovaikutussuhteissa

22 Johtajien yksilölliset piirteet (Lewin, 1935)

23 Suurmiesteoriat - Varhaisimpia johtamisen piirreteorioita - Näkökulma hallitseva 1900-luvun alusta 1940-luvun alkuun - Historian merkittävät miehet ( Aleksanteri Suuri, Napoleon I, Ludvig IV, Jefferson, Lincoln, Gandhi) - Perustuu elämäkertahistorioihin - Keskittyy rajattuun määrään ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä - Korostaa genetiikkaa, johtajuus perustuu synnynnäisiin vahvuuksiin

24 Yksilökeskeinen persoonallisuuspiirreteoria (Rogers, 1959) - Yksilöllisistä havainnoista muodostuu henkilön fenomenologinen kenttä ts. kukin ihminen näkee maailman omalla tavallaan - Havainnot yhdistetään minäkäsitykseen - Havainnot sekä tulkinnat itsestä ja ympäristöstä vaikuttavat käyttäytymiseen - Persoonallisuuden pysyviksi osatekijöiksi voidaan ymmärtää organismi, minäkäsitys ja ihanneminäkäsitys - Persoonallisuuden liikkeelle paneva ja sitä ylläpitävä voima on tarve itsensä toteuttamiseen (vrt. Maslow, 1949)

25 Sosiaalis-kognitiivinen teoria (Bandura,1977) - Peruslähtökohtansa on, että persoonallisuuden kehitys on tulosta biologisten tekijöiden ja koettujen tekijöiden vuorovaikutuksesta - Kehityksen oletetaan tapahtuvan ensisijaisesti mallioppimisen ja suoran kokemuksen kautta - Persoonallisuuden keskeisiä rakennekäsitteitä ovat minäkäsitykset ja päämäärät, keskeisenä osatekijänä myös minäpystyvyyden -käsite (self-efficacy)

26 Kontrollikäsitysteoria (Rotter, 1954; 1966) - Ihmisen käyttäytyminen voidaan ymmärtää toimijan kontrolliodotusten perusteella - Kontrolliuskomus: missä määrin henkilö itse uskoo voivansa vaikuttaa toimintaansa - Ulkoisessa kontrolliodotuksessa yksilö näkee ensisijaisesti ulkopuoliset syyt omaan asemaansa vaikuttavina tekijöinä, kun sisäisessä kontrolliodotuksessa yksilö kokee voivansa hallita itse elämäntilannettaan.

27 Big five (Cattel 1940-luku, Fiske, 1949, Tupes & Christel, 1961) - Ns. viiden suuren persoonallisuuspiirteen teoria on nykyisin vallitsevin persoonallisuusteoria - Persoonallisuutta kuvataan viiden ulottuvuuden yhdistelmänä: 1. sosiaalisuus (ulospäin suuntautuneisuus) 2. miellyttävyys (ystävällisyys, mukautuvaisuus) 3. tunnollisuus (itsekuri, sitkeys) 4. tasapainoisuus (tunteiden hallinta) 5. avoimuus uusille kokemuksille

28 Tyyppi A (Friedman & Rosenman, 1959) - Pyritään selittämään ihmisten suhtautumista työhön sekä stressioireiden esiintymistä työyhteisössä - Tyyppi A piirteitä: Työteliäisyys, kunnianhimo, kiireisyys Aggressiivisuus, pyrkimys kilpailla muiden kanssa Suuri kontrollin- ja vallanhimo sekä suoritustarve Taipuvaisuus täydellisyyden tavoitteluun Kokee epäonnistumisen tunteita ja ottaa asiat henkilökohtaisesti

29 Itsehavainnointi/tarkkailu (Snyder, 1974; 1982; Gangestad & Snyder 2000) - Ns. itseä koskevien vihjeiden seurannan teoria - Kuvaa yksilön sosiaalisen ympäristön vihjeiden havainnointia ja oman toiminnan ohjausta - Itsetarkkailu voidaan jakaa korkeaan (high selfmonitoring) ja matalaan (low self-monitoring) itsetarkkailuun - Teoriaa jatkokehittelyvät Lennox & Wolfe (1984): itsehavainnointimittari, jossa 13 väittämää 6-portaisella Likert-asteikolla, mitataan: 1) ) yksilön kykyä muuttaa itsestään muille antamaansa vaikutelmaa 2) yksilön herkkyyttä tehdä havaintoja muiden ulkoisesta käytöksestä

30 MBTI (Myers & Briggs, 1962) - Eri ulottuvuudet kuvaavat 1. I-E: asennetta ympäristöön: introvertti vs. ekstravertti 2. S-N: tapaa hankkia informaatiota: tosiasiallinen vs. intuitiivinen 3. T-F :päätöksenteon perustetta: ajatteleva vs. tunteva 4. J-P: elämäntyyliä: järjestelmällinen vs. spontaani. - Neljä ulottuvuutta + kahdeksan preferenssiä -> 16 persoonallisuustyyppiä - Testaa itsesi netissä:

31 Machiavellismi (Christie & Geis, 1970) - Toisten ihmisten oma-aloitteista manipulointia - Ihmiset ovat heikkoja, erehtyviä, herkkäuskoisia eivätkä erityisen luotettavia, persoonattomia kohteita, joita pitää manipuloida päästäkseen omiin tavoitteisiinsa - Tarkoitus pyhittää keinot - Moraali ja oikeudenmukaisuus eivät kuulu johtajalle Johtajan ainoana moraalina on pyrkiä päämääräänsä hinnalla millä hyvänsä

32 Narsismi (Kets de Vries, 1991; 1994; Kets de Vries & Miller, 1985) - Persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö - Narsismin tyyppejä: Reaktiivinen narsismi: persoonallisuuden rakentuminen kompensoivana tai reaktiivisena suojautumisena negatiivisia tunteita vastaan Itseään peittävä narsismi: liiallisten virikkeiden, ylikuormituksen ja kannustuksen aiheuttama vääristynyt kuva itsestä ja omista kyvyistä Rakentava narsismi: terve itsetunto ja huomattavan suuri luottamus omiin kykyihin ja osaamiseen

33 Johtajien persoonallisuus (Kets de Vries, 1991; 1994) - Menestyvän johtajan piirteitä: Vahva visio ja näkemyksellisyys Kyky rakentaa tehokkaasti verkostoja Kyky erottaa olennainen epäolennaisesta Kyky vaikuttaa ihmisiin Kyky sitouttaa Oman ala tiedollinen hallinta Kyky erottaa toistuvia malleja Sitkeys Kyky kestää omat ja alaisten regressiot

34 Johtajien persoonallisuus (Kets de Vries, 1991; 1994) Luonteenlaatu Narsistinen Aggressiivinen Vainoharhainen Huomiohakuinen Vetäytyvä Kontrolloiva Passiivisvihamielinen Epäitsenäinen Masokistinen Todennäköisyys toimia johtajana Erittäin suuri Suuri Suuri Keskimääräinen Keskimääräinen Suuri Vähäinen Erittäin vähäinen Erittäin vähäinen Todennäköisyys toimia alaisena Vähäinen Vähäinen Keskimääräinen Suuri Keskimääräinen Suuri Suuri Suuri Suuri

35 Piirreteorioiden kritiikkiä - Piirteitä on runsaasti, ellei loputtomasti - Malleissa ei ennustettavuutta, tietyt piirteet lisäävät todennäköisyyttä menestyä johtotehtävissä, mutta eivät takaa sitä - Ei huomioi tilannetekijöiden vaikutusta (konteksti) - Ei huomioi alaisten merkitystä (vuorovaikutussuhteita) Tutkimus subjektiivista Yhteys piirteiden ja vaikuttavuustulosten välillä on epäselvä, selitysvoima heikkoa Epäkäytännöllinen lähestymistapa johtajuuden kehittämisen näkökulmasta

36 Tyyliteoriat - Yksiulotteisen jatkumon mallit Tannenbaum ja Schmidt (1957; 1958): autoritaarinen vs. demokraattinen johtamistyyli, autokratian ja demokratian väliset tasot White & Lippit (1960), Lewin (1963): kolmannen ulottuvuuden lisäys: ns. antaa mennä (laissez faire) johtamistyyli - Kaksiulotteiset mallit Likert (1967): painotus ihmisiin vs. painotus tuotantoon Blake & Mouton (1964; 1978), managerial grid: asiaorientoitunut vs. ihmisorientoitunut johtamistyyli - Kolmiulotteiset mallit Reddin (1970): 3D-malli

37 Autokratian ja demokratian väliset tasot (Tannenbaum & Schmidt, 1957; 1958)

38 Autoritaarinen - demokraattinen - laissez faire -johtamistyylit (White & Lippitt, 1960; Lewin,1963) Autoritaarinen johtamistyyli Demokraattinen johtamistyyli Laissez-faire (antaa mennä) johtamistyyli - Johtajakeskeinen - Vaikutusvalta ja valvonta johtajalla - Viestintää vähän, yksinsuuntaista - Johtaja hyökkäävä ja etäinen - Usein kaunaa, pelkoa ja riitaa - Työn laatu usein hyvä - Laaja yhteistyö ja osallistuminen - Avoin kommunikointi - Luottamus - Arvonanto ja ystävällisyys -Töistä yhdessä sopiminen -Työn laatu hyvä -Mukavuus, mutta epävarmuus - Vaikutusmahdollisuus sillä, joka sattuu sen ottamaan - Järjestelmällisen kommunikaation ja seurannan puuttuminen - Hosuminen, vastuuttomuus ja epäjärjestys -Työmotivaatio yleensä heikko -Työn laatu heikkoa

39 Tuotanto vs. ihmissuhteita painottava johtajuus (Likert,1967)

40 Managerial Grid (Blake & Mouton, 1964; 1978) - - 9/1-tyyli: Autoritaarinen johtaminen - 1/9-tyyli: Ihmiskeskeinen johtaminen - 1/1-tyyli: Johtamisvastuun välttäminen - 5/5-tyyli: Traditionaalinen johtaminen - 9/9-tyyli: Ihannejohtaminen

41 3D (Reddin,1970)

42 Tyyliteorioiden kritiikkiä Yhteys tyylien ja vaikuttavuustulosten (moraali, työtyytyväisyys, tuottavuus) välillä on epäselvä, selitysvoima heikkoa - Ei ole löydetty yhtä universaalia johtamistyyliä, joka toimisi lähes kaikissa tilanteissa - Jotkut malleista uudelleen testattuina eivät ole tuottaneet samoja lopputuloksia kuin alkuperäiset tutkimukset -> kun hypoteesi ei saa empiirisessa tutkimuksessa tukea, teoria tulisi hylätä

43 Tilanneteoriat - Tilannejohtamisen teoria (situationaalinen teoria, Hersey & Blanchard, 1967; 1988) - Polku-päämäräteoria (Evans, 1970; House, 1971) - Kontingenssiteoria (Fiedler, 1964; 1967)

44 Tilannejohtamisen teoria (Hersey & Blanchard, 1967; 1988) 1. vaihe: johtaminen tehtäväkeskeisesti (käskevä) 2. vaihe: huomio alaisten inhimillisiin tarpeisiin ja motivointiin (myyvä) 3. vaihe: myönteisen työilmapiirin tukeminen (osallistuva) 4. vaihe: ihmiskeskeinen johtamistyyli jää taka-alalle, esimies siirtää vastuun alaiselle suoriutua tehtävistään itsenäisesti (delegoiva)

45 Polku-päämääräteoria (Evans, 1970; House, 1971) - Esimies on tehokas, kun hän luo alaiselleen yhdessä tämän kanssa haasteellisen, selkeän ja saavutettavissa olevan päämäärän ja auttaa alaista tällä polulla hänen pyrkiessään tuohon päämäärään - Esimies onnistuu tehtävässään jos hän kykenee vaikuttamaan alaistensa motivaatioon, työtyytyväisyyteen ja suoritusvalmiuteen - Esimiehellä neljä mahdollista johtamistyyliä: 1. Ohjaava 2. Tukeva 3. Osallistava 4. Tehtäväkeskeinen

46 Tilannejohtamisen kontingenssimalli (Fiedler, 1964; 1967) - Tarkoituksena yhdistää tilanne ja yksittäisen johtajan johtajuustyyli - Huomio sekä yksilössä, että johtamisen kontekstissa - Johtajan oma tyyli stabiili, perustuu persoonallisuuteen - Johtajien tulisi kehittää ymmärrystään omasta johtamistyylistään (tehtävä- vai ihmissuhdesuuntautuntut), ympäristöstä sekä kyvystä analysoida ympäristöä ja sovittaa kaksi ed. mainittua tekijää toisiinsa - Kolme ulottuvuutta, jotka kuvaavat johtamisen vaikuttavuutta määrittäviä tilannetekijöitä: 1.Johtaja-alais suhteet (hyvät vai huonot?) 2.Tehtävärakenne (korkea vai matala?) 3.Asemavalta (vahva vai heikko?)

47 Tilannejohtamisen kontingenssimalli (Fiedler, 1964; 1967) Tehtäväsuuntautunut Ihmissuhdesuuntautunut Hyvä Suoriutuminen Huono Suotuisa Keskinkertainen Epäsuotuisa Kategoria I II III IV V VI VII VIII Johtajaseuraaja - suhteet Tehtävärakenne Asemavalta Hyvät Hyvät Hyvät Hyvät Huonot Huonot Huonot Huonot Korkea Korkea Matala Matala Korkea Korkea Matala Matala Vahva Heikko Vahva Heikko Vahva Heikko Vahva Heikko

48 Tilanneteorioiden kritiikkiä Tutkimukset aiheesta pääasiassa väitöskirjoja, ei julkaisuja kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä, vahvan julkaisukulttuurin puuttuminen kyseenalaistaa tutkimussuuntauksen teoreettiset lähtökohdat Heikko tutkimusevidenssi, teorioiden validiteetti ja reabiliteetti kyseenalaista Teorioiden kehittelyssä tehtyjä muutoksia ja teoreettisia taustoja ei ole selitetty tarkasta tai riittävästi Tutkimukset huonosti toteutettuja ja tulokset keskenään ristiriitaisia Yksilö vs. ryhmätason johtamisongelmat? LPC-malli ei onnistu selittämään miksi jotkut yksilöt ovat tietyissä tilanteissa tehokkaampia tietyn johtamistyylin alaisena kuin toiset

49 Johtaja-alaissuhdeteoriat - Johtajan ja alaisen välinen vaihtosuhde (LMX) - Suhdenäkökulma

50 Johtajan ja alaisen välinen vaihtosuhde (Dansereau et al., 1975; Graen & Cashman, 1975) - (LMX ) = Leader-member exchange theory, HUOM! tilanneteoria - Korostaa johtajan ja alaisen vuorovaikutuksen merkitystä johtajuuden muokkautumisessa. - Jako sisä- ja ulkoryhmään - Uudemmat tutkimukset ovat tuoneet tukea erityisesti seuraaville LMX teorian väitteille: Johtajat erottelevat seuraajansa toisistaan. Eroavuudet eivät ole sattumanvaraisia. Sisäryhmäläiset saavat parempia suoritusarvioita, heillä on vähäisempi aikomus lähteä organisaatiosta, he ovat tyytyväisempiä esimiehiinsä ja ylipäänsä työhönsä.

51 Suhdenäkökulma (Bauer & Green, 1996; Linden & Maslyn, 1998) - Lähtökohtana johtajan ja alaisen tavoitteista ja toiminnasta irrallinen suhdemekanismi ja sen kehittyminen - Yhteistoiminnan mahdollistava suhde muotoutuu erilaisissa tunnustelevissa toiminnoissa - Osapuolet rakentavat osittain tiedostamattomasti mallin yhteisistä tekijöistä ja omaksuvat suhdemekanismin mukaiset roolit - Keskeistä tulkinta ja roolien uudelleen konstruktoiminen

52 Suhdeteorioiden kritiikkiä LMX sotii oikeudenmukaisuuden periaatetta vastaan, edistää syrjintää -> vaikutuksia työyhteisöön niin yksilö- kuin ryhmätasolla - Jos kaikilla mahdollisuus päästä osaksi sisäryhmää, mitkä ovat strategiat ja keinot siihen? - Selitysvoima heikko, kuinka suhde johtajan ja alaisen välillä muodostuu? - Mittaaminen ongelmallista, tulokset eivät vertailukelpoisia keskenään

53 KIITOS

21C00250 Organisaatiokäyttäytyminen, 6 op

21C00250 Organisaatiokäyttäytyminen, 6 op 21C00250 Organisaatiokäyttäytyminen, 6 op SYLLABUS Versio 17.8.2016 Opettajan yhteystiedot Nimi: Apulaisprofessori Olli-Pekka Kauppila, KTT S-posti: olli-pekka.kauppila@aalto.fi Huone: Arkadia E.3.11,

Lisätiedot

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Tämän päivän oppimistavoitteet Ymmärtää, mitä motivaatio on ja mikä sen merkitys on työssä suoriutumiselle Oppia keskeisimmät motivaatioita

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

YHTEISÖJEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN 4. lähiopetuskerta

YHTEISÖJEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN 4. lähiopetuskerta YHTEISÖJEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN 4. lähiopetuskerta organisaatiotjayhteisot.wordpress.com/ SEURAA KOTIBLOGIA 3.3.2016 Aikataulu 11.02.16 TO 12:00-16:00 LS5 18.02.16 TO 12:00-16:00 LS5 25.02.16

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Tämän päivän oppimistavoitteet Miten ihmiset tulkitsevat ja arvioivat toisiaan Millaisia oikoteitä käytämme toistemme arvioinnissa Miten

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Harjoitustyöinfo kevät TU-A1100 Tuotantotalous 1

Harjoitustyöinfo kevät TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitustyöinfo kevät 2016 TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitustyö Kurssin harjoitustyö on kokonaisuus, joka etenee vaiheittain viikkoharjoituksissa eli harjoitustyön ohjaustilaisuuksissa kurssin luentojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos

Kurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos Kurssijärjestelyt ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 8. syyskuuta 2015 Luennon sisältö Kurssin

Lisätiedot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2011 Sisältö Kurssilla tarkastellaan työyhteisöjen viestintää viestinnän johtamisen (communications

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Osallistava ihmisten johtaminen. Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat:

Osallistava ihmisten johtaminen. Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat: Osallistava ihmisten johtaminen Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus 8.9.2016 Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat: Kari Laine Jarna Savolainen Yhdessä kehittämällä tuloksia Taloudellinen tulos Asiakastyytyväisyys

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos

Kurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos Kurssijärjestelyt CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 10. Tammikuuta 2017 Luennon sisältö

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot

Internet ja tietoverkot 811338A 0. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2014 / 2015 Luennoija 811338A 5 op 9. 1. 6. 3. 2015 nimi: Juha Kortelainen e-mail: juha.kortelainen@oulu.fi vastaanotto: torstai klo 10 12,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2-3.4.2014 Johtajat muutoksentekijöinä Eeva Hujala Tampereen yliopisto Johtajat muutoksessa ja muutosjohtajina Eletään johtajuuden muutoksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400. Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi

LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400. Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400 Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi Kurssitietoa KTK3, 3. 4. periodi, 6 op 1. Infoluento 2. Ryhmien muodostaminen

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Investoi EBW johtajuustaitoihin EBW työelämän tunneäly järjestelmä antaa johtajuuden voiman sinun käsiisi! Sinä tiedät, millaista johtajuustyyppiä

Lisätiedot

Milloin olen Päällikkö, milloin Mentor, milloin Coach?

Milloin olen Päällikkö, milloin Mentor, milloin Coach? Milloin olen Päällikkö, milloin Mentor, milloin Coach? Teppo Nurminen 1 Johtamisen kokonaiskenttä Miksi? Leadership Coaching Management Miten? Mitä, kuka, milloin? 2 Ohjaavat menetelmät Ohjattavia paljon

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia kurssin toteutus yliopiston ja kolmannen sektorin yhteistyönä

Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia kurssin toteutus yliopiston ja kolmannen sektorin yhteistyönä Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia kurssin toteutus yliopiston ja kolmannen sektorin yhteistyönä Heli Valokivi, Tay & Mari Suonio, UEF Sosnet PEDASHOP II 11.4.2014 Kurssin

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016

Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016 Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016 Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu, Tuotantotalouden laitos Anu Hakonen & Virpi Liinalaakso Tervetuloa kurssille! Kurssin opettajina

Lisätiedot

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ERITASOISTEN SUORITUSTEN TUNTOMERKKEJÄ o pistettä vastaus ei täytä tehtävänantoa vastaus osoittaa, että kokelas ei ole ymmärtänyt lukemaansa vastauksessa ei ole tehtävän edellyttämiä

Lisätiedot

Pekka T. Järvinen Jukka Rantala Petri Ruotsalainen JOHDA SUORITUSTA

Pekka T. Järvinen Jukka Rantala Petri Ruotsalainen JOHDA SUORITUSTA Pekka T. Järvinen Jukka Rantala Petri Ruotsalainen JOHDA SUORITUSTA Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Pekka T. Järvinen, Jukka Rantala, Petri Ruotsalainen Kansi: Ea Söderberg,

Lisätiedot

Työyhteisötaidot Kalevi Paldanius. Savonia-ammattikorkeakoulu

Työyhteisötaidot Kalevi Paldanius.  Savonia-ammattikorkeakoulu Työyhteisötaidot 20.11.2014 Kalevi Paldanius Savonia-ammattikorkeakoulu Työyhteisötaidot * esimies- ja alaistaidot * riittävä avoimuus * vuorovaikutus Johtamisen avainsana Keskustelu Ilman sitä ei paljon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016 Aikataulu ja suoritustapa (Katso MyCourses) Luennot

Lisätiedot

Johtajuus ja asiantuntijaviestintä

Johtajuus ja asiantuntijaviestintä Johtajuus ja asiantuntijaviestintä Leif Åberg syyslukukausi 2010 12.11. - 17.12.2009 perjantaisin kello 9-13 Unioninkatu 40, sali 6 Kurssi on viestinnän erikoiskurssi (5 op), tai osa Johtamisen sivuainekokonaisuutta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Johtajuus ja asiantuntijaviestintä

Johtajuus ja asiantuntijaviestintä Uusittu 16.11.2010 Johtajuus ja asiantuntijaviestintä Leif Åberg syyslukukausi 2010 12.11. - 17.12.2009 perjantaisin kello 9-13 Unioninkatu 40, sali 6 Kurssi on viestinnän erikoiskurssi (5 op), tai osa

Lisätiedot

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Osastopäällikkö, valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kaikki johtajat ovat toivon jakajia 09.11.2015 2 Millä näkemyksellä

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

OSAAMINEN KAIVETAAN ESIIN

OSAAMINEN KAIVETAAN ESIIN OSAAMINEN KAIVETAAN ESIIN EN MINÄ OSAA KERTOA MITÄ MINÄ OSAAN OSAAMINEN ANALYSOIDAAN HENKILÖKOHTAISESTI HAASTATTELEMALLA JA DOKUMENTTIEN AVULLA KOULUTUSTAUSTA TYÖKOKEMUS JA TAIDOT PERSOONAALLISET OMINAISUUDET

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA?

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? Melina Bister, Helsingin yliopiston kielikeskus Kielikeskuslaisten Minikonferenssi IV, 26.11.2015 ITSENÄINEN

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ 18.4.2013 Osaamisen johtaminen Lähtökohtia Organisaation toiminnan perusta on sille hyväksytyssä strategiassa. Osaamisen johtaminen pyrkii strategisena

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian laitos TieVie-koulutuksen seminaari 16.1.2003 Jyväskylä Lähtökohtia Johdatus historiatieteeseen - historian perusopintojen

Lisätiedot

031075P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II 5,0 op

031075P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II 5,0 op 031075P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II 5,0 op Kurssin jokaiseen kolmeen välikokeeseen on ilmoittauduttava erikseen WebOodissa (https://weboodi.oulu.fi/oodi/). Huom! Välikoeilmoittautuminen on PAKOLLINEN.

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen Palveleva johtajuus - vetovoimaa Kirsi Rytkönen 25.3.2015 Palveleva johtajuus vetovoimaa Lorem ipsum ja dolor sit amet. Joka ei tunne historiaansa on tuomittu toistamaan sitä - Autoritaarinen, omaa etua

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Tämän päivän oppimistavoitteet Ymmärtää, miten yksilön piirteet ja arvot vaikuttavat hänen toimintaansa, asenteisiinsa ja tunteisiinsa Oppia

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

JOHDANTO. Rak Rakennusalan yritysten strateginen johtaminen Rak Rakennusalan yritysten strateginen johtaminen

JOHDANTO. Rak Rakennusalan yritysten strateginen johtaminen Rak Rakennusalan yritysten strateginen johtaminen Rak-63.3246 Rakennusalan yritysten strateginen johtaminen JOHDANTO 25.2.2016 Rak-63.3246 Rakennusalan yritysten strateginen johtaminen Kurssin vastaava opettaja: Assistant Professor Antti Peltokorpi antti.peltokorpi@aalto.fi

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen VAHVUUDET

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen VAHVUUDET TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen VAHVUUDET 19.1. 2017 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Agenda 19.1.2017 Läsnäololista Keskustelua kurssin tehtävistä Vahvuudet itsensä tuntemisessa ja johtamisessa

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä 17.3.2016 Maailman olennaiset muutokset 1: Tieto kaikkien saatavilla Jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Feedbackly Live case

Feedbackly Live case Feedbackly Live case Oppimistavoitteet 1. Opiskelija osaa analysoida yrityksen liiketoimintaympäristöä sekä hyödyntää asiakasymmärrystä liiketoiminnan kehittämisessä 2. Opiskelija hallitsee segmentoinnin

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta

Lisätiedot

Näkökulmia monimuoto-opetukseen

Näkökulmia monimuoto-opetukseen 1 Näkökulmia monimuoto-opetukseen Tietokoneohjelma on kuin runo, se ei valmistu koskaan Bill Gates Aiheita 2 Lähtötason arviointi Tentti ja/tai tentitön vaihtoehto yhdessä Kotitehtävät vs. luokkaharjoitukset

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot 2007 Mihin näitä tarvitaan? Luo suuntaviivat tulevalle ja ohjaa toiminnan kehittämistä Linjaa seuran tavoitteet Linjaa seuran periaatteet Ohjeistaa toimintaa On

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu

https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu Johdatus ohjelmointiin 811122P Yleiset järjestelyt: Kurssin sivut noppa -järjestelmässä: https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu 0. Kurssin suorittaminen Tänä vuonna kurssin suorittaminen tapahtuu

Lisätiedot