AC30A0250 Leadership
|
|
- Jorma Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 AC30A0250 Leadership Nuorempi tutkija, KTM Noora Rantanen Huone Vastaanotto tiistaisin klo Puh
3 Kurssin tausta ja tarkoitus Kurssin tavoitteena on johdattaa opiskelijat johtamistyön ja -tilanteiden monimuotoisuuden ymmärtämiseen ja tutustuttaa leadership -tutkimuskenttään. Pääteemoina mm. leadership ajattelun kehittyminen, johtajuus sosiaalisena konstruktiona, johtajuuden etiikka, sukupuolinäkökulma johtajuuteen, toimiva työyhteisö, johtajuuden ja työyhteisöjen kehittäminen, työyhteisön ongelmatilanteet sekä muutos- ja konfliktijohtaminen.
4 Osaamistavoitteet Opintojakson käytyään opiskelija ymmärtää ja osaa määritellä johtajuuteen liittyvät keskeiset käsitteet, tunnistaa nämä käsitteet määritelmistä ja kykenee kuvaamaan kyseisten käsitteiden välisistä yhteyksistä muodostuvat teoreettiset kokonaisuudet. Lisäksi hän tunnistaa eri erilaisten johtajuustutkimuksen paradigmojen väliset peruserot, kykenee näkemään ja lukemaan organisatorisia tilanteita monipuolisesti ja osaa muodostaa omia, perusteltuja kantoja johtajuutta koskeviin kysymyksiin.
5 Kurssin suoritustapa ja arvostelu Luennot 18h, vk 3-8, tiistaisin klo 10-13, sali 2303 Loppuarvosana 0-5 Arvostelu pistettä Tentti 60% -> 60 pistettä Harjoitustyöt 40% -> 40 pistettä Kurssin läpäisemiseksi kaikki harjoitustyöt (4kpl) tulee palauttaa ja tentistä saatava vähintään puolet pisteistä (30/60) Osallistumisesta harjoitustöiden purkamissessioihin saa lisäpisteitä
6 Arviointimatriisi Kuvaus Pisteitä / % pisteistä Osoitat poikkeuksellisen korkeaa laatua ja kurssisisältöjen erinomaista tuntemusta. Esittelet olennaisia argumentteja uskottavasti. Osoitat omaperäisyyttä ja erinomaista kykyä ajatella kriittisesti. Viestintätaitosi ovat erinomaiset. Saavutat oppimistavoitteet täysin ja ylität roolisi luomalla omia tavoitteita täydentämään annettuja tavoitteita. Osoitat kurssisisältöjen hyvää hallintaa. Esität selkeitä ja hyvin rakennettuja argumentteja. Osoitat olevasi kykenevä kriittiseen ajatteluun. Viestit hyvin. Saavutat oppimistavoitteet täydellisesti ja joiltain osin ylität ne. Osoitat kohtuullista kurssisisältöjen hallintaa. Osaat perustella ja ajatella kriittisesti, mutta rajoitetusti. Viestintätaitosi ovat keskitasoa. Saavutat oppimistavoitteet ja joiltain osin ylität ne. Ymmärrät kurssisisällöt perustasolla, mutta epävarmuutta ja virheitä on havaittavissa. Argumentaatio ja kriittinen ajattelu ovat hyvin rajoittuneet. Viestintätaitosi ovat välttävät. On kuitenkin selvää, että saavutat oppimistavoitteet. Työsi uupuu niin laajuutta kuin syvyyttä. Saavutat oppimistavoitteet rimaa hipoen. Arvosana Työskentelysi on epätyydyttävää. Et saavuta oppimistavoitteita
7 Kurssikirjallisuus 1) Nahavandi, Afsanef (2003), The Art and Science of Leadership. 2) Järvinen, Pekka (2000), Esimiestyö ongelmatilanteissa. 3) Kets de Vries, Mandfred (1991), Yritysmaailman sankarit ja häviäjät. Miksi yksi johtaja onnistuu ja toinen ei? 4) Luennoitsijan määräämät artikkelit (löytyvät Nopasta) 5) Luentomateriaalit ja harjoitustyöt
8 Aikataulu ja teemat Viikko 3 Kurssin yleiset asiat Johdatus teemaan, johtajuustutkimuksen historiaa Viikko 4 Johtamistutkimuksen nykysuuntia Viikko 5 Harjoitusten 1-2 purkaminen Viikko 6 Yksi totuus vai monta todellisuutta? - Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Viikko 7 Näkökulmia työyhteisössä toimimiseen Viikko 8 Harjoitusten 3-4 purkaminen
9 Harjoitustyöt 4 kpl kurssiaiheisiin liittyviä harjoituksia Harjoitukset voi tehdä yksin, pareittain tai max. 4 hengen ryhmissä Tehtävänä tutustua luentojen aiheisiin liittyviin materiaaleihin ja vastata esseemuotoisesti tehtävänantoon Harjoitusmateriaalit ja tehtävänannot löytyvät Nopasta Harjoituksen pituus min. 4, max. 12 sivua (fontti 12, riviväli 1), vastauksen pituudella ei niinkään merkitystä, vaan sisällöllä Esittele aina työn alussa lyhyesti tehtävä sekä materiaalin (esim. artikkeli) keskeinen sisältö ja kerro miten aihe on kytköksissä muussa kurssimateriaalissa esitettyihin käsitteisiin ja teorioihin
10 Harjoitustyöt Harjoitukset arvostellaan pistein 0-10 per harjoitus, yht. max. 40 pistettä Arvosteluperusteet : Aiheen esittely ja kytkeminen kurssimateriaaliin Pohdinnan ja analyysin syvyys Käytännön case-esimerkkien lisäarvo työlle Kriittisyys, argumentointi ja analyyttisyys Muotoseikat, ulkoasu, luettavuus
11 Harjoitustöiden palautus ja purku Harjoitusten 1. ja 2. palautus luennoitsijalle sähköpostilla mennessä Harjoitusten 1. ja 2. purkusessio tiistaina 1.2. Harjoitusten 3. ja 4. palautus luennoitsijalle sähköpostilla mennessä Harjoitusten 3. ja 4. purkusessio tiistaina Purkusessioihin osallistuminen vapaaehtoista, joskin sessioon osallistuvat saavat 5 lisäpistettä per sessio! Jokainen sessioon osallistuva valmistautuu esittelemään oman työnsä tulokset ja aktiivisesti keskustelemaan aiheesta -> valmistele sessiota varten 5-15 min esitys (esim. PP-kalvot)
12 Tentti - Koostuu kolmesta tehtävästä Kurssin ydinkäsitteistön määrittely ja tunnistaminen (20 pistettä) Teoreettisten kokonaisuuksien hallinta (20 pistettä) Luentoja ja harjoitustöitä koskeva essee (20 pistettä) Tentit perjantaina 4.3. ja maanantaina 11.4.
13 Johtajuus oppiaineena ja käsitteenä
14 Johtaminen oppiaineena - Johtaminen oppiaineena Johtaja/esimies: Johtaminen, johtajuus ja esimiestaidot/työ (Miten johtaja toimii?) Ihmiset: Organisaatiokäyttäytyminen (Miten ihmiset toimivat organisaatioissa yksilöinä ja ryhminä?) Organisaatio (rakenne): Organisoiminen (Mikä organisaatio on? Miksi se on olemassa? Miten se toimii?) Ympäristö: Organisaatio ja ympäristö (Millainen on organisaation suhde ympäristöön?)
15 Johtamisen ilmiön näkökulmat - Tiede: Mitä johtaminen todella on - Oppi: Miten pitäisi johtaa - Käytäntö: Mitä johtaminen on todellisessa arkielämässä
16 Johtaja ja johtajuus käsitteinä - Robbins & Judge (2009): Johtajuus on kyky vaikuttaa ihmisjoukkoon vision tai tavoitteiden saavuttamiseen myötävaikuttavalla tavalla Northouse (2008): Johtaminen on prosessi, jossa yksilö [johtaja] vaikuttaa ihmisryhmään siten, että tämä ryhmä pyrkii saavuttamaan yhteisen tavoitteen Nahavandi (2003): Johtaja on henkilö, joka vaikuttaa yksilöihin ja ryhmiin organisaatioissa, auttaa heitä asettamaan tavoitteita ja ohjaa heitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sallimalla heidän tehokkaan työskentelynsä - Chemers (2002): Johtajuus on sosiaalisen vaikuttamisen prosessi, jossa yksi henkilö voi värvätä toisten avun ja tuen tietyn päämäärän tai tehtävän saavuttamiseksi Browning (1981): Johtaminen on kykyä vaikuttaa johdettaviin saaden aikaan kollektiivista toimintaa sekä merkittävää muutosta.
17 Johtaja ja johtajuus käsitteinä - Johtaminen liittyy ryhmädynaamisiin rooleihin ja ryhmän sisäisiin yhteistyöprosesseihin johtajan persoonallisuuteen ja piirteisiin saada toiset ihmiset toimimaan haluamallaan tavalla ihmisten vaikuttamiseen siten, että he toimivat tiettyä tavoitetta/visiota kohti johtajan käyttäytymiseen ja toimintatapaan toisten vakuuttamiseen jostain asiasta toisilta ihmisiltä saatuun valtaan ihmisten välisiin vuorovaikutussuhteiden rakentumiseen rakenteiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen muutoksen aikaansaamiseen ja läpivientiin merkitysten luomiseen
18 Johtaja ja johtajuus käsitteinä Manager asioiden johtaja - Lyhyen aikavälin fokus operatiiviseen johtamiseen - On osa systeemiä - Säilyttää rakenteita - Persoonaton - Hallinnoi, valvoo - Välttää riskiä - Tasapainottelee - Pitää etäisyyttä ihmisiin - Vaikutusvalta muodollista, perustuu asemaan ja sanktioiden käytön mahdollisuuteen Leader ihmisten johtaja - Pitkän aikavälin fokus strategisessa kokonaiskuvassa ja visiossa - On itsenäinen - Luo muutosta - Persoonallinen, visionääri - Innovoi, inspiroi - Ottaa tarvittaessa riskejä - Haastaa - Kohtaa ihmiset suoraa, kommunikoi - Vaikutusvalta muodollista tai epämuodollista, voi perustua muihin kuin rakenteellisiin tekijöihin
19 Johtaja ja johtajuus käsitteinä - Johtamisen neljä perustehtävää (Fayol, 1916): 1. Suunnittelu 2. Organisointi 3. Johtaminen 4. Kontrollointi - Johtamistaidot (Katz, 1974): 1. Tekniset taidot 2. Inhimilliset taidot 3. Käsitteelliset taidot - Esimiehen roolit (Mintzberg, 1990): 1. Tiedonkulkuroolit 2. Ihmissuhderoolit 3. Päätöksentekoroolit
20 Johtajuustutkimuksen historiaa
21 Johtamistutkimuksen suuntia Piirreteoriatutkimus = millainen johtaja olet? vanha suuntaus, n ns. uudet piirreteoriat, n keskiössä persoonallisten tekijöiden mittaaminen - Tyyliteoriatutkimus = kuinka johtaja toimii? n havaittavan käyttäytymisen/johtamistyylin tarkkaileminen - Tilanneteoriatutkimus = kuinka tehokas johtaja olet? n otetaan huomioon kontekstin vaikutus johtamiseen Johtaja-alaissuhdeteoriatutkimus n johtajuus vuorovaikutussuhteissa
22 Johtajien yksilölliset piirteet (Lewin, 1935)
23 Suurmiesteoriat - Varhaisimpia johtamisen piirreteorioita - Näkökulma hallitseva 1900-luvun alusta 1940-luvun alkuun - Historian merkittävät miehet ( Aleksanteri Suuri, Napoleon I, Ludvig IV, Jefferson, Lincoln, Gandhi) - Perustuu elämäkertahistorioihin - Keskittyy rajattuun määrään ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä - Korostaa genetiikkaa, johtajuus perustuu synnynnäisiin vahvuuksiin
24 Yksilökeskeinen persoonallisuuspiirreteoria (Rogers, 1959) - Yksilöllisistä havainnoista muodostuu henkilön fenomenologinen kenttä ts. kukin ihminen näkee maailman omalla tavallaan - Havainnot yhdistetään minäkäsitykseen - Havainnot sekä tulkinnat itsestä ja ympäristöstä vaikuttavat käyttäytymiseen - Persoonallisuuden pysyviksi osatekijöiksi voidaan ymmärtää organismi, minäkäsitys ja ihanneminäkäsitys - Persoonallisuuden liikkeelle paneva ja sitä ylläpitävä voima on tarve itsensä toteuttamiseen (vrt. Maslow, 1949)
25 Sosiaalis-kognitiivinen teoria (Bandura,1977) - Peruslähtökohtansa on, että persoonallisuuden kehitys on tulosta biologisten tekijöiden ja koettujen tekijöiden vuorovaikutuksesta - Kehityksen oletetaan tapahtuvan ensisijaisesti mallioppimisen ja suoran kokemuksen kautta - Persoonallisuuden keskeisiä rakennekäsitteitä ovat minäkäsitykset ja päämäärät, keskeisenä osatekijänä myös minäpystyvyyden -käsite (self-efficacy)
26 Kontrollikäsitysteoria (Rotter, 1954; 1966) - Ihmisen käyttäytyminen voidaan ymmärtää toimijan kontrolliodotusten perusteella - Kontrolliuskomus: missä määrin henkilö itse uskoo voivansa vaikuttaa toimintaansa - Ulkoisessa kontrolliodotuksessa yksilö näkee ensisijaisesti ulkopuoliset syyt omaan asemaansa vaikuttavina tekijöinä, kun sisäisessä kontrolliodotuksessa yksilö kokee voivansa hallita itse elämäntilannettaan.
27 Big five (Cattel 1940-luku, Fiske, 1949, Tupes & Christel, 1961) - Ns. viiden suuren persoonallisuuspiirteen teoria on nykyisin vallitsevin persoonallisuusteoria - Persoonallisuutta kuvataan viiden ulottuvuuden yhdistelmänä: 1. sosiaalisuus (ulospäin suuntautuneisuus) 2. miellyttävyys (ystävällisyys, mukautuvaisuus) 3. tunnollisuus (itsekuri, sitkeys) 4. tasapainoisuus (tunteiden hallinta) 5. avoimuus uusille kokemuksille
28 Tyyppi A (Friedman & Rosenman, 1959) - Pyritään selittämään ihmisten suhtautumista työhön sekä stressioireiden esiintymistä työyhteisössä - Tyyppi A piirteitä: Työteliäisyys, kunnianhimo, kiireisyys Aggressiivisuus, pyrkimys kilpailla muiden kanssa Suuri kontrollin- ja vallanhimo sekä suoritustarve Taipuvaisuus täydellisyyden tavoitteluun Kokee epäonnistumisen tunteita ja ottaa asiat henkilökohtaisesti
29 Itsehavainnointi/tarkkailu (Snyder, 1974; 1982; Gangestad & Snyder 2000) - Ns. itseä koskevien vihjeiden seurannan teoria - Kuvaa yksilön sosiaalisen ympäristön vihjeiden havainnointia ja oman toiminnan ohjausta - Itsetarkkailu voidaan jakaa korkeaan (high selfmonitoring) ja matalaan (low self-monitoring) itsetarkkailuun - Teoriaa jatkokehittelyvät Lennox & Wolfe (1984): itsehavainnointimittari, jossa 13 väittämää 6-portaisella Likert-asteikolla, mitataan: 1) ) yksilön kykyä muuttaa itsestään muille antamaansa vaikutelmaa 2) yksilön herkkyyttä tehdä havaintoja muiden ulkoisesta käytöksestä
30 MBTI (Myers & Briggs, 1962) - Eri ulottuvuudet kuvaavat 1. I-E: asennetta ympäristöön: introvertti vs. ekstravertti 2. S-N: tapaa hankkia informaatiota: tosiasiallinen vs. intuitiivinen 3. T-F :päätöksenteon perustetta: ajatteleva vs. tunteva 4. J-P: elämäntyyliä: järjestelmällinen vs. spontaani. - Neljä ulottuvuutta + kahdeksan preferenssiä -> 16 persoonallisuustyyppiä - Testaa itsesi netissä:
31 Machiavellismi (Christie & Geis, 1970) - Toisten ihmisten oma-aloitteista manipulointia - Ihmiset ovat heikkoja, erehtyviä, herkkäuskoisia eivätkä erityisen luotettavia, persoonattomia kohteita, joita pitää manipuloida päästäkseen omiin tavoitteisiinsa - Tarkoitus pyhittää keinot - Moraali ja oikeudenmukaisuus eivät kuulu johtajalle Johtajan ainoana moraalina on pyrkiä päämääräänsä hinnalla millä hyvänsä
32 Narsismi (Kets de Vries, 1991; 1994; Kets de Vries & Miller, 1985) - Persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö - Narsismin tyyppejä: Reaktiivinen narsismi: persoonallisuuden rakentuminen kompensoivana tai reaktiivisena suojautumisena negatiivisia tunteita vastaan Itseään peittävä narsismi: liiallisten virikkeiden, ylikuormituksen ja kannustuksen aiheuttama vääristynyt kuva itsestä ja omista kyvyistä Rakentava narsismi: terve itsetunto ja huomattavan suuri luottamus omiin kykyihin ja osaamiseen
33 Johtajien persoonallisuus (Kets de Vries, 1991; 1994) - Menestyvän johtajan piirteitä: Vahva visio ja näkemyksellisyys Kyky rakentaa tehokkaasti verkostoja Kyky erottaa olennainen epäolennaisesta Kyky vaikuttaa ihmisiin Kyky sitouttaa Oman ala tiedollinen hallinta Kyky erottaa toistuvia malleja Sitkeys Kyky kestää omat ja alaisten regressiot
34 Johtajien persoonallisuus (Kets de Vries, 1991; 1994) Luonteenlaatu Narsistinen Aggressiivinen Vainoharhainen Huomiohakuinen Vetäytyvä Kontrolloiva Passiivisvihamielinen Epäitsenäinen Masokistinen Todennäköisyys toimia johtajana Erittäin suuri Suuri Suuri Keskimääräinen Keskimääräinen Suuri Vähäinen Erittäin vähäinen Erittäin vähäinen Todennäköisyys toimia alaisena Vähäinen Vähäinen Keskimääräinen Suuri Keskimääräinen Suuri Suuri Suuri Suuri
35 Piirreteorioiden kritiikkiä - Piirteitä on runsaasti, ellei loputtomasti - Malleissa ei ennustettavuutta, tietyt piirteet lisäävät todennäköisyyttä menestyä johtotehtävissä, mutta eivät takaa sitä - Ei huomioi tilannetekijöiden vaikutusta (konteksti) - Ei huomioi alaisten merkitystä (vuorovaikutussuhteita) Tutkimus subjektiivista Yhteys piirteiden ja vaikuttavuustulosten välillä on epäselvä, selitysvoima heikkoa Epäkäytännöllinen lähestymistapa johtajuuden kehittämisen näkökulmasta
36 Tyyliteoriat - Yksiulotteisen jatkumon mallit Tannenbaum ja Schmidt (1957; 1958): autoritaarinen vs. demokraattinen johtamistyyli, autokratian ja demokratian väliset tasot White & Lippit (1960), Lewin (1963): kolmannen ulottuvuuden lisäys: ns. antaa mennä (laissez faire) johtamistyyli - Kaksiulotteiset mallit Likert (1967): painotus ihmisiin vs. painotus tuotantoon Blake & Mouton (1964; 1978), managerial grid: asiaorientoitunut vs. ihmisorientoitunut johtamistyyli - Kolmiulotteiset mallit Reddin (1970): 3D-malli
37 Autokratian ja demokratian väliset tasot (Tannenbaum & Schmidt, 1957; 1958)
38 Autoritaarinen - demokraattinen - laissez faire -johtamistyylit (White & Lippitt, 1960; Lewin,1963) Autoritaarinen johtamistyyli Demokraattinen johtamistyyli Laissez-faire (antaa mennä) johtamistyyli - Johtajakeskeinen - Vaikutusvalta ja valvonta johtajalla - Viestintää vähän, yksinsuuntaista - Johtaja hyökkäävä ja etäinen - Usein kaunaa, pelkoa ja riitaa - Työn laatu usein hyvä - Laaja yhteistyö ja osallistuminen - Avoin kommunikointi - Luottamus - Arvonanto ja ystävällisyys -Töistä yhdessä sopiminen -Työn laatu hyvä -Mukavuus, mutta epävarmuus - Vaikutusmahdollisuus sillä, joka sattuu sen ottamaan - Järjestelmällisen kommunikaation ja seurannan puuttuminen - Hosuminen, vastuuttomuus ja epäjärjestys -Työmotivaatio yleensä heikko -Työn laatu heikkoa
39 Tuotanto vs. ihmissuhteita painottava johtajuus (Likert,1967)
40 Managerial Grid (Blake & Mouton, 1964; 1978) - - 9/1-tyyli: Autoritaarinen johtaminen - 1/9-tyyli: Ihmiskeskeinen johtaminen - 1/1-tyyli: Johtamisvastuun välttäminen - 5/5-tyyli: Traditionaalinen johtaminen - 9/9-tyyli: Ihannejohtaminen
41 3D (Reddin,1970)
42 Tyyliteorioiden kritiikkiä Yhteys tyylien ja vaikuttavuustulosten (moraali, työtyytyväisyys, tuottavuus) välillä on epäselvä, selitysvoima heikkoa - Ei ole löydetty yhtä universaalia johtamistyyliä, joka toimisi lähes kaikissa tilanteissa - Jotkut malleista uudelleen testattuina eivät ole tuottaneet samoja lopputuloksia kuin alkuperäiset tutkimukset -> kun hypoteesi ei saa empiirisessa tutkimuksessa tukea, teoria tulisi hylätä
43 Tilanneteoriat - Tilannejohtamisen teoria (situationaalinen teoria, Hersey & Blanchard, 1967; 1988) - Polku-päämäräteoria (Evans, 1970; House, 1971) - Kontingenssiteoria (Fiedler, 1964; 1967)
44 Tilannejohtamisen teoria (Hersey & Blanchard, 1967; 1988) 1. vaihe: johtaminen tehtäväkeskeisesti (käskevä) 2. vaihe: huomio alaisten inhimillisiin tarpeisiin ja motivointiin (myyvä) 3. vaihe: myönteisen työilmapiirin tukeminen (osallistuva) 4. vaihe: ihmiskeskeinen johtamistyyli jää taka-alalle, esimies siirtää vastuun alaiselle suoriutua tehtävistään itsenäisesti (delegoiva)
45 Polku-päämääräteoria (Evans, 1970; House, 1971) - Esimies on tehokas, kun hän luo alaiselleen yhdessä tämän kanssa haasteellisen, selkeän ja saavutettavissa olevan päämäärän ja auttaa alaista tällä polulla hänen pyrkiessään tuohon päämäärään - Esimies onnistuu tehtävässään jos hän kykenee vaikuttamaan alaistensa motivaatioon, työtyytyväisyyteen ja suoritusvalmiuteen - Esimiehellä neljä mahdollista johtamistyyliä: 1. Ohjaava 2. Tukeva 3. Osallistava 4. Tehtäväkeskeinen
46 Tilannejohtamisen kontingenssimalli (Fiedler, 1964; 1967) - Tarkoituksena yhdistää tilanne ja yksittäisen johtajan johtajuustyyli - Huomio sekä yksilössä, että johtamisen kontekstissa - Johtajan oma tyyli stabiili, perustuu persoonallisuuteen - Johtajien tulisi kehittää ymmärrystään omasta johtamistyylistään (tehtävä- vai ihmissuhdesuuntautuntut), ympäristöstä sekä kyvystä analysoida ympäristöä ja sovittaa kaksi ed. mainittua tekijää toisiinsa - Kolme ulottuvuutta, jotka kuvaavat johtamisen vaikuttavuutta määrittäviä tilannetekijöitä: 1.Johtaja-alais suhteet (hyvät vai huonot?) 2.Tehtävärakenne (korkea vai matala?) 3.Asemavalta (vahva vai heikko?)
47 Tilannejohtamisen kontingenssimalli (Fiedler, 1964; 1967) Tehtäväsuuntautunut Ihmissuhdesuuntautunut Hyvä Suoriutuminen Huono Suotuisa Keskinkertainen Epäsuotuisa Kategoria I II III IV V VI VII VIII Johtajaseuraaja - suhteet Tehtävärakenne Asemavalta Hyvät Hyvät Hyvät Hyvät Huonot Huonot Huonot Huonot Korkea Korkea Matala Matala Korkea Korkea Matala Matala Vahva Heikko Vahva Heikko Vahva Heikko Vahva Heikko
48 Tilanneteorioiden kritiikkiä Tutkimukset aiheesta pääasiassa väitöskirjoja, ei julkaisuja kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä, vahvan julkaisukulttuurin puuttuminen kyseenalaistaa tutkimussuuntauksen teoreettiset lähtökohdat Heikko tutkimusevidenssi, teorioiden validiteetti ja reabiliteetti kyseenalaista Teorioiden kehittelyssä tehtyjä muutoksia ja teoreettisia taustoja ei ole selitetty tarkasta tai riittävästi Tutkimukset huonosti toteutettuja ja tulokset keskenään ristiriitaisia Yksilö vs. ryhmätason johtamisongelmat? LPC-malli ei onnistu selittämään miksi jotkut yksilöt ovat tietyissä tilanteissa tehokkaampia tietyn johtamistyylin alaisena kuin toiset
49 Johtaja-alaissuhdeteoriat - Johtajan ja alaisen välinen vaihtosuhde (LMX) - Suhdenäkökulma
50 Johtajan ja alaisen välinen vaihtosuhde (Dansereau et al., 1975; Graen & Cashman, 1975) - (LMX ) = Leader-member exchange theory, HUOM! tilanneteoria - Korostaa johtajan ja alaisen vuorovaikutuksen merkitystä johtajuuden muokkautumisessa. - Jako sisä- ja ulkoryhmään - Uudemmat tutkimukset ovat tuoneet tukea erityisesti seuraaville LMX teorian väitteille: Johtajat erottelevat seuraajansa toisistaan. Eroavuudet eivät ole sattumanvaraisia. Sisäryhmäläiset saavat parempia suoritusarvioita, heillä on vähäisempi aikomus lähteä organisaatiosta, he ovat tyytyväisempiä esimiehiinsä ja ylipäänsä työhönsä.
51 Suhdenäkökulma (Bauer & Green, 1996; Linden & Maslyn, 1998) - Lähtökohtana johtajan ja alaisen tavoitteista ja toiminnasta irrallinen suhdemekanismi ja sen kehittyminen - Yhteistoiminnan mahdollistava suhde muotoutuu erilaisissa tunnustelevissa toiminnoissa - Osapuolet rakentavat osittain tiedostamattomasti mallin yhteisistä tekijöistä ja omaksuvat suhdemekanismin mukaiset roolit - Keskeistä tulkinta ja roolien uudelleen konstruktoiminen
52 Suhdeteorioiden kritiikkiä LMX sotii oikeudenmukaisuuden periaatetta vastaan, edistää syrjintää -> vaikutuksia työyhteisöön niin yksilö- kuin ryhmätasolla - Jos kaikilla mahdollisuus päästä osaksi sisäryhmää, mitkä ovat strategiat ja keinot siihen? - Selitysvoima heikko, kuinka suhde johtajan ja alaisen välillä muodostuu? - Mittaaminen ongelmallista, tulokset eivät vertailukelpoisia keskenään
53 KIITOS
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
Lisätiedot21C00250 Organisaatiokäyttäytyminen, 6 op
21C00250 Organisaatiokäyttäytyminen, 6 op SYLLABUS Versio 17.8.2016 Opettajan yhteystiedot Nimi: Apulaisprofessori Olli-Pekka Kauppila, KTT S-posti: olli-pekka.kauppila@aalto.fi Huone: Arkadia E.3.11,
LisätiedotOpettaja pedagogisena johtajana
Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki
LisätiedotCxO Mentor Oy. Miten autan esimiestäni johtamaan minua? CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2013
CxO Mentor Oy Miten autan esimiestäni johtamaan minua? CxO Academy 12.6.2013 Eerik Lundmark Pomon pulma Alaisen suoriutuminen - rooli johtajana Yksilön johtamisen ongelma Alaisen luontainen toiminta ja
LisätiedotModuuli 8 Vihreän liiketoiminnan johtaminen
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Moduuli 8 Vihreän liiketoiminnan johtaminen Osa 2 Johtamistyylit ja -tekniikat Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan
LisätiedotMiten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo
Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,
LisätiedotNuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi
Nuoret naiset johtamisurille Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Johtajuus on Tehtäväkokonaisuus, johon liittyy odotuksia, vastuita ja velvollisuuksia Suhde, jossa on määritelty
LisätiedotOhjelma tänään: Etätehtävä täksi kerraksi. Toimiva työyhteisö organisaatiokäyttäytyminen LEA2LL068:28 Orientaatio Riitta Rautava
Toimiva työyhteisö organisaatiokäyttäytyminen LEA2LL068:28 Orientaatio 17.1.2008 Riitta Rautava Ohjelma tänään: Tehtävän 1 purku (lehtiartikkeli) Mitä ORGANISAATIOKÄYTTÄYTYMINEN tarkoittaa yksilö ja ryhmäpohdintaa
LisätiedotYHTEISÖJEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN 4. lähiopetuskerta
YHTEISÖJEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN 4. lähiopetuskerta organisaatiotjayhteisot.wordpress.com/ SEURAA KOTIBLOGIA 3.3.2016 Aikataulu 11.02.16 TO 12:00-16:00 LS5 18.02.16 TO 12:00-16:00 LS5 25.02.16
LisätiedotOrganisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I
Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Tämän päivän oppimistavoitteet Ymmärtää, mitä motivaatio on ja mikä sen merkitys on työssä suoriutumiselle Oppia keskeisimmät motivaatioita
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotTyöturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa
Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi
LisätiedotHYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM
HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotOsuva-loppuseminaari
Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat
LisätiedotJOHTAMINEN UUDESSA MAAILMASSA kohti innostavaa ja vastuuttavaa johtamiskulttuuria DAN SOBACK
JOHTAMINEN UUDESSA MAAILMASSA kohti innostavaa ja vastuuttavaa johtamiskulttuuria DAN SOBACK Johtamisen Suuri Murros Käännetään pyramidit JOHTO HENKILÖSTÖ Ohjeistaa ja hallinnoi Mahdollistaa ja tukee Henkilöstö
LisätiedotOrganisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I
Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Tämän päivän oppimistavoitteet Miten ihmiset tulkitsevat ja arvioivat toisiaan Millaisia oikoteitä käytämme toistemme arvioinnissa Miten
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotJOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius
JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.
LisätiedotOrganisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I
Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Oppimistavoitteet Ymmärtää, mitä johtajuus on Selventää, miten johtajuus suhteutuu eräisiin muihin käsitteisiin, kuten valtaan ja pakottamiseen
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotYrittäjän kompetenssi
Tiina Hautala & Aki Karppinen Yrittäjän kompetenssi 24.4.2009 Johtamisen laitos Kauppatieteellinen tiedekunta ESITYKSEN SISÄLTÖ - Saneerausyrittäjien persoonallisuus - Saneerausyrittäjien taidot verrattuna
LisätiedotDialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014
Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotProjektien suunnittelu ja ohjaus TU-C3010
Projektien suunnittelu ja ohjaus TU-C3010 Kurssin henkilökunta: Vastuuopettaja + opettajat: Jere Lehtinen, Juri Matinheikki, (Karlos Artto) Kurssiassistentit: Ukko Kilpinen Kurssin suorittaminen Kurssin
LisätiedotAJATTELE ITSE. Hanna Vilkka
AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Johdanto kurssiin Ma 29.10.2018 klo 10-12 PR101 Vastuuopettaja kurssilla Eetu-Pekka Heikkinen Huone: TF214 - Prosessin kiltahuoneen portaikosta 2. kerrokseen ja käytävää etelää kohti
LisätiedotHarjoitustyöinfo kevät TU-A1100 Tuotantotalous 1
Harjoitustyöinfo kevät 2017 TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitustyö Kurssin harjoitustyö on kokonaisuus, joka etenee vaiheittain viikkoharjoituksissa eli harjoitustyön ohjaustilaisuuksissa kurssin luentojen
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Johdanto kurssiin Ma 30.10.2017 klo 10-11 SÄ114 Vastuuopettaja kurssilla Eetu-Pekka Heikkinen Huone: TF214 - Prosessin kiltahuoneen portaikosta 2. kerrokseen ja käytävää etelää kohti
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotHarjoitustyöinfo kevät TU-A1100 Tuotantotalous 1
Harjoitustyöinfo kevät 2016 TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitustyö Kurssin harjoitustyö on kokonaisuus, joka etenee vaiheittain viikkoharjoituksissa eli harjoitustyön ohjaustilaisuuksissa kurssin luentojen
LisätiedotEnnakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin
Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Johanna Ahonen Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Mari Keränen Varmasti esimiehenä 6.6.2017
LisätiedotSaimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE)
Saimaan amk Ritva Kosonen Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Valtaetäisyys Russia Power Distance Miten vähemmän valtaa omaavat ryhmän jäsenet hyväksyvät sen, että valta on jaettu epätasaisesti?
LisätiedotPerheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015
Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotLUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio
LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana
LisätiedotJOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS
JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate
Lisätiedot35C00250 Hankintojen johtaminen Kurssin esittely
Tieto- ja palvelutalouden laitos / logistiikka 35C00250 Hankintojen johtaminen Kurssin esittely Kurssin tavoitteet Kurssin suorittaminen Työmäärä ja tyytyväisyys Tiedotus ja yhteystiedot Kurssin tavoitteet
LisätiedotJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,
LisätiedotProaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013
Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )
Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.
LisätiedotSovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.
Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus
LisätiedotESIMIESTEN KOULUTUS 2017
ESIMIESTEN KOULUTUS 2017 Miksi tulet esimieskoulutukseen? Ammattillisen identiteetin kasvua ja kehitystä.avainasioita ovat itsetuntemus, luovuus ja uudistuminen. Työyhteisön toiminnan tunnistaminen ja
LisätiedotKandiaikataulu ja -ohjeita
Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten
Lisätiedot1. Kysely - tulokset Anna Saloranta Tampereen yliopisto
1. Kysely - tulokset Anna Saloranta Tampereen yliopisto anna.saloranta@staff.uta.fi Pippuri Kysely1 15.8.-13.9.2017 347 vastaanottajaa 93 vastaajaa Vastausprosentti 27% Mitä mitattiin? Kyselyssä oli neljä
LisätiedotSuorituksen ja palkitsemisen johtaminen (Ako-E3140) Syksy Aalto-yliopiston avoin yliopisto Anu Hakonen
Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (Ako-E3140) Syksy 2016 Aalto-yliopiston avoin yliopisto Anu Hakonen Tervetuloa kurssille! Kurssin opettajana toimii Anu Hakonen (FT) Vaasan yliopiston Kauppatieteellisen
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotTU-C9280 Viestintä 1. Luento 3, , Sisäinen viestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne
TU-C9280 Viestintä 1 Luento 3, 30.9.2016, Sisäinen viestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon sisäisen viestinnän
LisätiedotKurssin suorittaminen. Merkkituotteet strategisessa markkinoinnissa KTT Eiren Tuusjärvi
Kurssin suorittaminen Merkkituotteet strategisessa markkinoinnissa KTT Eiren Tuusjärvi Kurssin tavoitteena: Kehittää syvällinen ymmärrys ja analyyttisiä kehikkoja brändien strategisesta roolista liiketoiminnassa
LisätiedotKeinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.
Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun. Olisiko nyt jo aika kääntää katse henkilöstökustannuksista kasvun tekijöiksi? 11 % suomalaisista työntekijöistä on sitoutunut työnantajaansa
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen
LisätiedotTunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään
Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista
LisätiedotKurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos
Kurssijärjestelyt ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 8. syyskuuta 2015 Luennon sisältö Kurssin
LisätiedotKuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline
Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut
LisätiedotRiihimäen-Hyvinkään kauppakamari
Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotHoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotYLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE
YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE Psykologia Kasvatustiede Oikeustiede Lääketiede/farmasia/biologia Lukuvuonna 2018 2019 (Ennakkotieto, muutokset mahdollisia) Psykologiasta Kehityspsykologian
LisätiedotA35C00250 Hankintojen johtaminen Kurssin esittely
Tieto- ja palvelutalouden laitos / logistiikka A35C00250 Hankintojen johtaminen Kurssin esittely Kurssin tavoitteet Kurssin suorittaminen Kurssin tavoitteet Kurssin tavoitteet Tutustuttaa hankintatoimen
LisätiedotYmpäristöasioiden sovittelu
Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
Lisätiedothuono JOHTAM NEN Tuhon tieltä toimivaan työyhteisöön
Pauli Juuti huono JOHTAM NEN Tuhon tieltä toimivaan työyhteisöön Copyright 2018 Tekijä & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Satu Kontinen KL 69.11 UDK 65.01 isbn 978-952-495-481-5 Painopaikka:
LisätiedotVarhaiskasvatuksen johtamisen arki
Varhaiskasvatuksen johtamisen arki Eeva Hujala Varhaiskasvatuksen VI johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2012 Leadership is one of the most observed and least understood phenomena on earth Johtajuus tutkimuskohteena:
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotSISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät
SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................
LisätiedotVUOROVAIKUTUSHARJOITUS
VUOROVAIKUTUSHARJOITUS ESIM. STRATEGIAN JA ARVOJEN JALKAUTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUSJOHTAMINEN JUHA ARIKOSKI 4.4.2017 TEORIAA: KIELITIEDE, LOGIIKKA JA SEMIOTIIKKA Uskomme denotaatioon Denonaatio = sanan
LisätiedotVerkostoitumisen saloja VoimaNaisille
Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen
LisätiedotHyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
LisätiedotEsimiehestä kaikki irti?
Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu
LisätiedotVarhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto
Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2-3.4.2014 Johtajat muutoksentekijöinä Eeva Hujala Tampereen yliopisto Johtajat muutoksessa ja muutosjohtajina Eletään johtajuuden muutoksen
LisätiedotSysteemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa
Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa Toimintakulttuurin muutos -seminaari 31.10.2017 1 31.10.2017 Yleinen systeemiteoria lähtökohta systeemiselle ajattelulle Systeemiteorian näkökulmasta
LisätiedotValmentava esimiestyö voimavaraksi
Valmentava esimiestyö voimavaraksi LuoKe-hankkeen esimiesvalmennus Seinäjoella 12.12.2018 Riitta Viitala, Vaasan yliopisto KOLME VÄITTÄMÄÄ ESIMIESTYÖSTÄ Hyvät johtajaominaisuudet ovat pääosin synnynnäisiä
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotOsallistava ihmisten johtaminen. Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat:
Osallistava ihmisten johtaminen Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus 8.9.2016 Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat: Kari Laine Jarna Savolainen Yhdessä kehittämällä tuloksia Taloudellinen tulos Asiakastyytyväisyys
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotLyhyet kurssikuvaukset
Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä
LisätiedotInternet ja tietoverkot
811338A 0. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2014 / 2015 Luennoija 811338A 5 op 9. 1. 6. 3. 2015 nimi: Juha Kortelainen e-mail: juha.kortelainen@oulu.fi vastaanotto: torstai klo 10 12,
LisätiedotYhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot
Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2011 Sisältö Kurssilla tarkastellaan työyhteisöjen viestintää viestinnän johtamisen (communications
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotTULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN
www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen
LisätiedotKVANTITATIIVISET TUTKIMUSMENETELMÄT MAANTIETEESSÄ
KVANTITATIIVISET TUTKIMUSMENETELMÄT MAANTIETEESSÄ Syksy 2018 Kurssi-info 29.10.2018 OSAAMISTAVOITTEET Kurssin jälkeen opiskelija osaa tulkita ja arvioida numeeristen aineistojen tarjoamat mahdollisuudet
LisätiedotTavoitteet: Kurssilla tarkastellaan viestintää johtamisen ja asiantuntijatyön näkökulmasta. Teoreettisesti kurssi nojaa. dynaamisiin muutosmalleihin
Johtajuus ja asiantuntijaviestintä Yleistä Leif Åberg kevät 2012 Aika ja paikka: 20.01. - 02.03.2012 perjantaisin kello 9-13 Unioninkatu 40, sali 6 Kurssi on viestinnän erikoiskurssi (5 op), tai osa Johtamisen
LisätiedotTU-C3010 Projektien suunnittelu ja ohjaus (5 op.)
TU-C3010 Projektien (5 op.) Kevät 2018 Kurssin tavoitteet ja sisältö Kurssin tavoitteena on opettaa opiskelijoille projektiliiketoiminnan, erityisesti projektinhallinnan käsitteet, toimintatavat ja menetelmät.
LisätiedotKurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos
Kurssijärjestelyt CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 10. Tammikuuta 2017 Luennon sisältö
LisätiedotSinä itse. Esimiesarvio esimiestyön kehittämisen tukena Päivi Visuri
Sinä itse Esimiesarvio esimiestyön kehittämisen tukena Päivi Visuri Miksi esimiesarvioita tehdään? Oulun kaupunkistrategiaan on kirjattu tavoitteeksi johtamistyön tukeminen. Kaupunkistrategiaa toteutetaan
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotMUUTOS 6! - Projektityössä jaksaminen! Vinkkejä työhyvinvoinnin ja motivaation ylläpitämiseen. 11.12.2009 Janne Marniemi Net Effect Oy
MUUTOS 6! - Projektityössä jaksaminen! Vinkkejä työhyvinvoinnin ja motivaation ylläpitämiseen 11.12.2009 Janne Marniemi Net Effect Oy 1 11.12 ohjelma Aikataulu: klo 9.00 Tervetuloa ( Välkky-hankkeen edustaja)
LisätiedotSuorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016
Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016 Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu, Tuotantotalouden laitos Anu Hakonen & Virpi Liinalaakso Tervetuloa kurssille! Kurssin opettajina
LisätiedotTyöyhteisötaidot Kalevi Paldanius. Savonia-ammattikorkeakoulu
Työyhteisötaidot 20.11.2014 Kalevi Paldanius Savonia-ammattikorkeakoulu Työyhteisötaidot * esimies- ja alaistaidot * riittävä avoimuus * vuorovaikutus Johtamisen avainsana Keskustelu Ilman sitä ei paljon
Lisätiedot