AC30A0250 Leadership

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AC30A0250 Leadership"

Transkriptio

1

2 AC30A0250 Leadership Nuorempi tutkija, KTM Noora Rantanen Huone Vastaanotto tiistaisin klo Puh

3 Kurssin tausta ja tarkoitus Kurssin tavoitteena on johdattaa opiskelijat johtamistyön ja -tilanteiden monimuotoisuuden ymmärtämiseen ja tutustuttaa leadership -tutkimuskenttään. Pääteemoina mm. leadership ajattelun kehittyminen, johtajuus sosiaalisena konstruktiona, johtajuuden etiikka, sukupuolinäkökulma johtajuuteen, toimiva työyhteisö, johtajuuden ja työyhteisöjen kehittäminen, työyhteisön ongelmatilanteet sekä muutos- ja konfliktijohtaminen.

4 Osaamistavoitteet Opintojakson käytyään opiskelija ymmärtää ja osaa määritellä johtajuuteen liittyvät keskeiset käsitteet, tunnistaa nämä käsitteet määritelmistä ja kykenee kuvaamaan kyseisten käsitteiden välisistä yhteyksistä muodostuvat teoreettiset kokonaisuudet. Lisäksi hän tunnistaa eri erilaisten johtajuustutkimuksen paradigmojen väliset peruserot, kykenee näkemään ja lukemaan organisatorisia tilanteita monipuolisesti ja osaa muodostaa omia, perusteltuja kantoja johtajuutta koskeviin kysymyksiin.

5 Kurssin suoritustapa ja arvostelu Luennot 18h, vk 3-8, tiistaisin klo 10-13, sali 2303 Loppuarvosana 0-5 Arvostelu pistettä Tentti 60% -> 60 pistettä Harjoitustyöt 40% -> 40 pistettä Kurssin läpäisemiseksi kaikki harjoitustyöt (4kpl) tulee palauttaa ja tentistä saatava vähintään puolet pisteistä (30/60) Osallistumisesta harjoitustöiden purkamissessioihin saa lisäpisteitä

6 Arviointimatriisi Kuvaus Pisteitä / % pisteistä Osoitat poikkeuksellisen korkeaa laatua ja kurssisisältöjen erinomaista tuntemusta. Esittelet olennaisia argumentteja uskottavasti. Osoitat omaperäisyyttä ja erinomaista kykyä ajatella kriittisesti. Viestintätaitosi ovat erinomaiset. Saavutat oppimistavoitteet täysin ja ylität roolisi luomalla omia tavoitteita täydentämään annettuja tavoitteita. Osoitat kurssisisältöjen hyvää hallintaa. Esität selkeitä ja hyvin rakennettuja argumentteja. Osoitat olevasi kykenevä kriittiseen ajatteluun. Viestit hyvin. Saavutat oppimistavoitteet täydellisesti ja joiltain osin ylität ne. Osoitat kohtuullista kurssisisältöjen hallintaa. Osaat perustella ja ajatella kriittisesti, mutta rajoitetusti. Viestintätaitosi ovat keskitasoa. Saavutat oppimistavoitteet ja joiltain osin ylität ne. Ymmärrät kurssisisällöt perustasolla, mutta epävarmuutta ja virheitä on havaittavissa. Argumentaatio ja kriittinen ajattelu ovat hyvin rajoittuneet. Viestintätaitosi ovat välttävät. On kuitenkin selvää, että saavutat oppimistavoitteet. Työsi uupuu niin laajuutta kuin syvyyttä. Saavutat oppimistavoitteet rimaa hipoen. Arvosana Työskentelysi on epätyydyttävää. Et saavuta oppimistavoitteita

7 Kurssikirjallisuus 1) Nahavandi, Afsanef (2003), The Art and Science of Leadership. 2) Järvinen, Pekka (2000), Esimiestyö ongelmatilanteissa. 3) Kets de Vries, Mandfred (1991), Yritysmaailman sankarit ja häviäjät. Miksi yksi johtaja onnistuu ja toinen ei? 4) Luennoitsijan määräämät artikkelit (löytyvät Nopasta) 5) Luentomateriaalit ja harjoitustyöt

8 Aikataulu ja teemat Viikko 3 Kurssin yleiset asiat Johdatus teemaan, johtajuustutkimuksen historiaa Viikko 4 Johtamistutkimuksen nykysuuntia Viikko 5 Harjoitusten 1-2 purkaminen Viikko 6 Yksi totuus vai monta todellisuutta? - Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Viikko 7 Näkökulmia työyhteisössä toimimiseen Viikko 8 Harjoitusten 3-4 purkaminen

9 Harjoitustyöt 4 kpl kurssiaiheisiin liittyviä harjoituksia Harjoitukset voi tehdä yksin, pareittain tai max. 4 hengen ryhmissä Tehtävänä tutustua luentojen aiheisiin liittyviin materiaaleihin ja vastata esseemuotoisesti tehtävänantoon Harjoitusmateriaalit ja tehtävänannot löytyvät Nopasta Harjoituksen pituus min. 4, max. 12 sivua (fontti 12, riviväli 1), vastauksen pituudella ei niinkään merkitystä, vaan sisällöllä Esittele aina työn alussa lyhyesti tehtävä sekä materiaalin (esim. artikkeli) keskeinen sisältö ja kerro miten aihe on kytköksissä muussa kurssimateriaalissa esitettyihin käsitteisiin ja teorioihin

10 Harjoitustyöt Harjoitukset arvostellaan pistein 0-10 per harjoitus, yht. max. 40 pistettä Arvosteluperusteet : Aiheen esittely ja kytkeminen kurssimateriaaliin Pohdinnan ja analyysin syvyys Käytännön case-esimerkkien lisäarvo työlle Kriittisyys, argumentointi ja analyyttisyys Muotoseikat, ulkoasu, luettavuus

11 Harjoitustöiden palautus ja purku Harjoitusten 1. ja 2. palautus luennoitsijalle sähköpostilla mennessä Harjoitusten 1. ja 2. purkusessio tiistaina 1.2. Harjoitusten 3. ja 4. palautus luennoitsijalle sähköpostilla mennessä Harjoitusten 3. ja 4. purkusessio tiistaina Purkusessioihin osallistuminen vapaaehtoista, joskin sessioon osallistuvat saavat 5 lisäpistettä per sessio! Jokainen sessioon osallistuva valmistautuu esittelemään oman työnsä tulokset ja aktiivisesti keskustelemaan aiheesta -> valmistele sessiota varten 5-15 min esitys (esim. PP-kalvot)

12 Tentti - Koostuu kolmesta tehtävästä Kurssin ydinkäsitteistön määrittely ja tunnistaminen (20 pistettä) Teoreettisten kokonaisuuksien hallinta (20 pistettä) Luentoja ja harjoitustöitä koskeva essee (20 pistettä) Tentit perjantaina 4.3. ja maanantaina 11.4.

13 Johtajuus oppiaineena ja käsitteenä

14 Johtaminen oppiaineena - Johtaminen oppiaineena Johtaja/esimies: Johtaminen, johtajuus ja esimiestaidot/työ (Miten johtaja toimii?) Ihmiset: Organisaatiokäyttäytyminen (Miten ihmiset toimivat organisaatioissa yksilöinä ja ryhminä?) Organisaatio (rakenne): Organisoiminen (Mikä organisaatio on? Miksi se on olemassa? Miten se toimii?) Ympäristö: Organisaatio ja ympäristö (Millainen on organisaation suhde ympäristöön?)

15 Johtamisen ilmiön näkökulmat - Tiede: Mitä johtaminen todella on - Oppi: Miten pitäisi johtaa - Käytäntö: Mitä johtaminen on todellisessa arkielämässä

16 Johtaja ja johtajuus käsitteinä - Robbins & Judge (2009): Johtajuus on kyky vaikuttaa ihmisjoukkoon vision tai tavoitteiden saavuttamiseen myötävaikuttavalla tavalla Northouse (2008): Johtaminen on prosessi, jossa yksilö [johtaja] vaikuttaa ihmisryhmään siten, että tämä ryhmä pyrkii saavuttamaan yhteisen tavoitteen Nahavandi (2003): Johtaja on henkilö, joka vaikuttaa yksilöihin ja ryhmiin organisaatioissa, auttaa heitä asettamaan tavoitteita ja ohjaa heitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sallimalla heidän tehokkaan työskentelynsä - Chemers (2002): Johtajuus on sosiaalisen vaikuttamisen prosessi, jossa yksi henkilö voi värvätä toisten avun ja tuen tietyn päämäärän tai tehtävän saavuttamiseksi Browning (1981): Johtaminen on kykyä vaikuttaa johdettaviin saaden aikaan kollektiivista toimintaa sekä merkittävää muutosta.

17 Johtaja ja johtajuus käsitteinä - Johtaminen liittyy ryhmädynaamisiin rooleihin ja ryhmän sisäisiin yhteistyöprosesseihin johtajan persoonallisuuteen ja piirteisiin saada toiset ihmiset toimimaan haluamallaan tavalla ihmisten vaikuttamiseen siten, että he toimivat tiettyä tavoitetta/visiota kohti johtajan käyttäytymiseen ja toimintatapaan toisten vakuuttamiseen jostain asiasta toisilta ihmisiltä saatuun valtaan ihmisten välisiin vuorovaikutussuhteiden rakentumiseen rakenteiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen muutoksen aikaansaamiseen ja läpivientiin merkitysten luomiseen

18 Johtaja ja johtajuus käsitteinä Manager asioiden johtaja - Lyhyen aikavälin fokus operatiiviseen johtamiseen - On osa systeemiä - Säilyttää rakenteita - Persoonaton - Hallinnoi, valvoo - Välttää riskiä - Tasapainottelee - Pitää etäisyyttä ihmisiin - Vaikutusvalta muodollista, perustuu asemaan ja sanktioiden käytön mahdollisuuteen Leader ihmisten johtaja - Pitkän aikavälin fokus strategisessa kokonaiskuvassa ja visiossa - On itsenäinen - Luo muutosta - Persoonallinen, visionääri - Innovoi, inspiroi - Ottaa tarvittaessa riskejä - Haastaa - Kohtaa ihmiset suoraa, kommunikoi - Vaikutusvalta muodollista tai epämuodollista, voi perustua muihin kuin rakenteellisiin tekijöihin

19 Johtaja ja johtajuus käsitteinä - Johtamisen neljä perustehtävää (Fayol, 1916): 1. Suunnittelu 2. Organisointi 3. Johtaminen 4. Kontrollointi - Johtamistaidot (Katz, 1974): 1. Tekniset taidot 2. Inhimilliset taidot 3. Käsitteelliset taidot - Esimiehen roolit (Mintzberg, 1990): 1. Tiedonkulkuroolit 2. Ihmissuhderoolit 3. Päätöksentekoroolit

20 Johtajuustutkimuksen historiaa

21 Johtamistutkimuksen suuntia Piirreteoriatutkimus = millainen johtaja olet? vanha suuntaus, n ns. uudet piirreteoriat, n keskiössä persoonallisten tekijöiden mittaaminen - Tyyliteoriatutkimus = kuinka johtaja toimii? n havaittavan käyttäytymisen/johtamistyylin tarkkaileminen - Tilanneteoriatutkimus = kuinka tehokas johtaja olet? n otetaan huomioon kontekstin vaikutus johtamiseen Johtaja-alaissuhdeteoriatutkimus n johtajuus vuorovaikutussuhteissa

22 Johtajien yksilölliset piirteet (Lewin, 1935)

23 Suurmiesteoriat - Varhaisimpia johtamisen piirreteorioita - Näkökulma hallitseva 1900-luvun alusta 1940-luvun alkuun - Historian merkittävät miehet ( Aleksanteri Suuri, Napoleon I, Ludvig IV, Jefferson, Lincoln, Gandhi) - Perustuu elämäkertahistorioihin - Keskittyy rajattuun määrään ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä - Korostaa genetiikkaa, johtajuus perustuu synnynnäisiin vahvuuksiin

24 Yksilökeskeinen persoonallisuuspiirreteoria (Rogers, 1959) - Yksilöllisistä havainnoista muodostuu henkilön fenomenologinen kenttä ts. kukin ihminen näkee maailman omalla tavallaan - Havainnot yhdistetään minäkäsitykseen - Havainnot sekä tulkinnat itsestä ja ympäristöstä vaikuttavat käyttäytymiseen - Persoonallisuuden pysyviksi osatekijöiksi voidaan ymmärtää organismi, minäkäsitys ja ihanneminäkäsitys - Persoonallisuuden liikkeelle paneva ja sitä ylläpitävä voima on tarve itsensä toteuttamiseen (vrt. Maslow, 1949)

25 Sosiaalis-kognitiivinen teoria (Bandura,1977) - Peruslähtökohtansa on, että persoonallisuuden kehitys on tulosta biologisten tekijöiden ja koettujen tekijöiden vuorovaikutuksesta - Kehityksen oletetaan tapahtuvan ensisijaisesti mallioppimisen ja suoran kokemuksen kautta - Persoonallisuuden keskeisiä rakennekäsitteitä ovat minäkäsitykset ja päämäärät, keskeisenä osatekijänä myös minäpystyvyyden -käsite (self-efficacy)

26 Kontrollikäsitysteoria (Rotter, 1954; 1966) - Ihmisen käyttäytyminen voidaan ymmärtää toimijan kontrolliodotusten perusteella - Kontrolliuskomus: missä määrin henkilö itse uskoo voivansa vaikuttaa toimintaansa - Ulkoisessa kontrolliodotuksessa yksilö näkee ensisijaisesti ulkopuoliset syyt omaan asemaansa vaikuttavina tekijöinä, kun sisäisessä kontrolliodotuksessa yksilö kokee voivansa hallita itse elämäntilannettaan.

27 Big five (Cattel 1940-luku, Fiske, 1949, Tupes & Christel, 1961) - Ns. viiden suuren persoonallisuuspiirteen teoria on nykyisin vallitsevin persoonallisuusteoria - Persoonallisuutta kuvataan viiden ulottuvuuden yhdistelmänä: 1. sosiaalisuus (ulospäin suuntautuneisuus) 2. miellyttävyys (ystävällisyys, mukautuvaisuus) 3. tunnollisuus (itsekuri, sitkeys) 4. tasapainoisuus (tunteiden hallinta) 5. avoimuus uusille kokemuksille

28 Tyyppi A (Friedman & Rosenman, 1959) - Pyritään selittämään ihmisten suhtautumista työhön sekä stressioireiden esiintymistä työyhteisössä - Tyyppi A piirteitä: Työteliäisyys, kunnianhimo, kiireisyys Aggressiivisuus, pyrkimys kilpailla muiden kanssa Suuri kontrollin- ja vallanhimo sekä suoritustarve Taipuvaisuus täydellisyyden tavoitteluun Kokee epäonnistumisen tunteita ja ottaa asiat henkilökohtaisesti

29 Itsehavainnointi/tarkkailu (Snyder, 1974; 1982; Gangestad & Snyder 2000) - Ns. itseä koskevien vihjeiden seurannan teoria - Kuvaa yksilön sosiaalisen ympäristön vihjeiden havainnointia ja oman toiminnan ohjausta - Itsetarkkailu voidaan jakaa korkeaan (high selfmonitoring) ja matalaan (low self-monitoring) itsetarkkailuun - Teoriaa jatkokehittelyvät Lennox & Wolfe (1984): itsehavainnointimittari, jossa 13 väittämää 6-portaisella Likert-asteikolla, mitataan: 1) ) yksilön kykyä muuttaa itsestään muille antamaansa vaikutelmaa 2) yksilön herkkyyttä tehdä havaintoja muiden ulkoisesta käytöksestä

30 MBTI (Myers & Briggs, 1962) - Eri ulottuvuudet kuvaavat 1. I-E: asennetta ympäristöön: introvertti vs. ekstravertti 2. S-N: tapaa hankkia informaatiota: tosiasiallinen vs. intuitiivinen 3. T-F :päätöksenteon perustetta: ajatteleva vs. tunteva 4. J-P: elämäntyyliä: järjestelmällinen vs. spontaani. - Neljä ulottuvuutta + kahdeksan preferenssiä -> 16 persoonallisuustyyppiä - Testaa itsesi netissä:

31 Machiavellismi (Christie & Geis, 1970) - Toisten ihmisten oma-aloitteista manipulointia - Ihmiset ovat heikkoja, erehtyviä, herkkäuskoisia eivätkä erityisen luotettavia, persoonattomia kohteita, joita pitää manipuloida päästäkseen omiin tavoitteisiinsa - Tarkoitus pyhittää keinot - Moraali ja oikeudenmukaisuus eivät kuulu johtajalle Johtajan ainoana moraalina on pyrkiä päämääräänsä hinnalla millä hyvänsä

32 Narsismi (Kets de Vries, 1991; 1994; Kets de Vries & Miller, 1985) - Persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö - Narsismin tyyppejä: Reaktiivinen narsismi: persoonallisuuden rakentuminen kompensoivana tai reaktiivisena suojautumisena negatiivisia tunteita vastaan Itseään peittävä narsismi: liiallisten virikkeiden, ylikuormituksen ja kannustuksen aiheuttama vääristynyt kuva itsestä ja omista kyvyistä Rakentava narsismi: terve itsetunto ja huomattavan suuri luottamus omiin kykyihin ja osaamiseen

33 Johtajien persoonallisuus (Kets de Vries, 1991; 1994) - Menestyvän johtajan piirteitä: Vahva visio ja näkemyksellisyys Kyky rakentaa tehokkaasti verkostoja Kyky erottaa olennainen epäolennaisesta Kyky vaikuttaa ihmisiin Kyky sitouttaa Oman ala tiedollinen hallinta Kyky erottaa toistuvia malleja Sitkeys Kyky kestää omat ja alaisten regressiot

34 Johtajien persoonallisuus (Kets de Vries, 1991; 1994) Luonteenlaatu Narsistinen Aggressiivinen Vainoharhainen Huomiohakuinen Vetäytyvä Kontrolloiva Passiivisvihamielinen Epäitsenäinen Masokistinen Todennäköisyys toimia johtajana Erittäin suuri Suuri Suuri Keskimääräinen Keskimääräinen Suuri Vähäinen Erittäin vähäinen Erittäin vähäinen Todennäköisyys toimia alaisena Vähäinen Vähäinen Keskimääräinen Suuri Keskimääräinen Suuri Suuri Suuri Suuri

35 Piirreteorioiden kritiikkiä - Piirteitä on runsaasti, ellei loputtomasti - Malleissa ei ennustettavuutta, tietyt piirteet lisäävät todennäköisyyttä menestyä johtotehtävissä, mutta eivät takaa sitä - Ei huomioi tilannetekijöiden vaikutusta (konteksti) - Ei huomioi alaisten merkitystä (vuorovaikutussuhteita) Tutkimus subjektiivista Yhteys piirteiden ja vaikuttavuustulosten välillä on epäselvä, selitysvoima heikkoa Epäkäytännöllinen lähestymistapa johtajuuden kehittämisen näkökulmasta

36 Tyyliteoriat - Yksiulotteisen jatkumon mallit Tannenbaum ja Schmidt (1957; 1958): autoritaarinen vs. demokraattinen johtamistyyli, autokratian ja demokratian väliset tasot White & Lippit (1960), Lewin (1963): kolmannen ulottuvuuden lisäys: ns. antaa mennä (laissez faire) johtamistyyli - Kaksiulotteiset mallit Likert (1967): painotus ihmisiin vs. painotus tuotantoon Blake & Mouton (1964; 1978), managerial grid: asiaorientoitunut vs. ihmisorientoitunut johtamistyyli - Kolmiulotteiset mallit Reddin (1970): 3D-malli

37 Autokratian ja demokratian väliset tasot (Tannenbaum & Schmidt, 1957; 1958)

38 Autoritaarinen - demokraattinen - laissez faire -johtamistyylit (White & Lippitt, 1960; Lewin,1963) Autoritaarinen johtamistyyli Demokraattinen johtamistyyli Laissez-faire (antaa mennä) johtamistyyli - Johtajakeskeinen - Vaikutusvalta ja valvonta johtajalla - Viestintää vähän, yksinsuuntaista - Johtaja hyökkäävä ja etäinen - Usein kaunaa, pelkoa ja riitaa - Työn laatu usein hyvä - Laaja yhteistyö ja osallistuminen - Avoin kommunikointi - Luottamus - Arvonanto ja ystävällisyys -Töistä yhdessä sopiminen -Työn laatu hyvä -Mukavuus, mutta epävarmuus - Vaikutusmahdollisuus sillä, joka sattuu sen ottamaan - Järjestelmällisen kommunikaation ja seurannan puuttuminen - Hosuminen, vastuuttomuus ja epäjärjestys -Työmotivaatio yleensä heikko -Työn laatu heikkoa

39 Tuotanto vs. ihmissuhteita painottava johtajuus (Likert,1967)

40 Managerial Grid (Blake & Mouton, 1964; 1978) - - 9/1-tyyli: Autoritaarinen johtaminen - 1/9-tyyli: Ihmiskeskeinen johtaminen - 1/1-tyyli: Johtamisvastuun välttäminen - 5/5-tyyli: Traditionaalinen johtaminen - 9/9-tyyli: Ihannejohtaminen

41 3D (Reddin,1970)

42 Tyyliteorioiden kritiikkiä Yhteys tyylien ja vaikuttavuustulosten (moraali, työtyytyväisyys, tuottavuus) välillä on epäselvä, selitysvoima heikkoa - Ei ole löydetty yhtä universaalia johtamistyyliä, joka toimisi lähes kaikissa tilanteissa - Jotkut malleista uudelleen testattuina eivät ole tuottaneet samoja lopputuloksia kuin alkuperäiset tutkimukset -> kun hypoteesi ei saa empiirisessa tutkimuksessa tukea, teoria tulisi hylätä

43 Tilanneteoriat - Tilannejohtamisen teoria (situationaalinen teoria, Hersey & Blanchard, 1967; 1988) - Polku-päämäräteoria (Evans, 1970; House, 1971) - Kontingenssiteoria (Fiedler, 1964; 1967)

44 Tilannejohtamisen teoria (Hersey & Blanchard, 1967; 1988) 1. vaihe: johtaminen tehtäväkeskeisesti (käskevä) 2. vaihe: huomio alaisten inhimillisiin tarpeisiin ja motivointiin (myyvä) 3. vaihe: myönteisen työilmapiirin tukeminen (osallistuva) 4. vaihe: ihmiskeskeinen johtamistyyli jää taka-alalle, esimies siirtää vastuun alaiselle suoriutua tehtävistään itsenäisesti (delegoiva)

45 Polku-päämääräteoria (Evans, 1970; House, 1971) - Esimies on tehokas, kun hän luo alaiselleen yhdessä tämän kanssa haasteellisen, selkeän ja saavutettavissa olevan päämäärän ja auttaa alaista tällä polulla hänen pyrkiessään tuohon päämäärään - Esimies onnistuu tehtävässään jos hän kykenee vaikuttamaan alaistensa motivaatioon, työtyytyväisyyteen ja suoritusvalmiuteen - Esimiehellä neljä mahdollista johtamistyyliä: 1. Ohjaava 2. Tukeva 3. Osallistava 4. Tehtäväkeskeinen

46 Tilannejohtamisen kontingenssimalli (Fiedler, 1964; 1967) - Tarkoituksena yhdistää tilanne ja yksittäisen johtajan johtajuustyyli - Huomio sekä yksilössä, että johtamisen kontekstissa - Johtajan oma tyyli stabiili, perustuu persoonallisuuteen - Johtajien tulisi kehittää ymmärrystään omasta johtamistyylistään (tehtävä- vai ihmissuhdesuuntautuntut), ympäristöstä sekä kyvystä analysoida ympäristöä ja sovittaa kaksi ed. mainittua tekijää toisiinsa - Kolme ulottuvuutta, jotka kuvaavat johtamisen vaikuttavuutta määrittäviä tilannetekijöitä: 1.Johtaja-alais suhteet (hyvät vai huonot?) 2.Tehtävärakenne (korkea vai matala?) 3.Asemavalta (vahva vai heikko?)

47 Tilannejohtamisen kontingenssimalli (Fiedler, 1964; 1967) Tehtäväsuuntautunut Ihmissuhdesuuntautunut Hyvä Suoriutuminen Huono Suotuisa Keskinkertainen Epäsuotuisa Kategoria I II III IV V VI VII VIII Johtajaseuraaja - suhteet Tehtävärakenne Asemavalta Hyvät Hyvät Hyvät Hyvät Huonot Huonot Huonot Huonot Korkea Korkea Matala Matala Korkea Korkea Matala Matala Vahva Heikko Vahva Heikko Vahva Heikko Vahva Heikko

48 Tilanneteorioiden kritiikkiä Tutkimukset aiheesta pääasiassa väitöskirjoja, ei julkaisuja kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä, vahvan julkaisukulttuurin puuttuminen kyseenalaistaa tutkimussuuntauksen teoreettiset lähtökohdat Heikko tutkimusevidenssi, teorioiden validiteetti ja reabiliteetti kyseenalaista Teorioiden kehittelyssä tehtyjä muutoksia ja teoreettisia taustoja ei ole selitetty tarkasta tai riittävästi Tutkimukset huonosti toteutettuja ja tulokset keskenään ristiriitaisia Yksilö vs. ryhmätason johtamisongelmat? LPC-malli ei onnistu selittämään miksi jotkut yksilöt ovat tietyissä tilanteissa tehokkaampia tietyn johtamistyylin alaisena kuin toiset

49 Johtaja-alaissuhdeteoriat - Johtajan ja alaisen välinen vaihtosuhde (LMX) - Suhdenäkökulma

50 Johtajan ja alaisen välinen vaihtosuhde (Dansereau et al., 1975; Graen & Cashman, 1975) - (LMX ) = Leader-member exchange theory, HUOM! tilanneteoria - Korostaa johtajan ja alaisen vuorovaikutuksen merkitystä johtajuuden muokkautumisessa. - Jako sisä- ja ulkoryhmään - Uudemmat tutkimukset ovat tuoneet tukea erityisesti seuraaville LMX teorian väitteille: Johtajat erottelevat seuraajansa toisistaan. Eroavuudet eivät ole sattumanvaraisia. Sisäryhmäläiset saavat parempia suoritusarvioita, heillä on vähäisempi aikomus lähteä organisaatiosta, he ovat tyytyväisempiä esimiehiinsä ja ylipäänsä työhönsä.

51 Suhdenäkökulma (Bauer & Green, 1996; Linden & Maslyn, 1998) - Lähtökohtana johtajan ja alaisen tavoitteista ja toiminnasta irrallinen suhdemekanismi ja sen kehittyminen - Yhteistoiminnan mahdollistava suhde muotoutuu erilaisissa tunnustelevissa toiminnoissa - Osapuolet rakentavat osittain tiedostamattomasti mallin yhteisistä tekijöistä ja omaksuvat suhdemekanismin mukaiset roolit - Keskeistä tulkinta ja roolien uudelleen konstruktoiminen

52 Suhdeteorioiden kritiikkiä LMX sotii oikeudenmukaisuuden periaatetta vastaan, edistää syrjintää -> vaikutuksia työyhteisöön niin yksilö- kuin ryhmätasolla - Jos kaikilla mahdollisuus päästä osaksi sisäryhmää, mitkä ovat strategiat ja keinot siihen? - Selitysvoima heikko, kuinka suhde johtajan ja alaisen välillä muodostuu? - Mittaaminen ongelmallista, tulokset eivät vertailukelpoisia keskenään

53 KIITOS

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

YHTEISÖJEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN 4. lähiopetuskerta

YHTEISÖJEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN 4. lähiopetuskerta YHTEISÖJEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN 4. lähiopetuskerta organisaatiotjayhteisot.wordpress.com/ SEURAA KOTIBLOGIA 3.3.2016 Aikataulu 11.02.16 TO 12:00-16:00 LS5 18.02.16 TO 12:00-16:00 LS5 25.02.16

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Nuoret naiset johtamisurille Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Johtajuus on Tehtäväkokonaisuus, johon liittyy odotuksia, vastuita ja velvollisuuksia Suhde, jossa on määritelty

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Yrittäjän kompetenssi

Yrittäjän kompetenssi Tiina Hautala & Aki Karppinen Yrittäjän kompetenssi 24.4.2009 Johtamisen laitos Kauppatieteellinen tiedekunta ESITYKSEN SISÄLTÖ - Saneerausyrittäjien persoonallisuus - Saneerausyrittäjien taidot verrattuna

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Harjoitustyöinfo kevät TU-A1100 Tuotantotalous 1

Harjoitustyöinfo kevät TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitustyöinfo kevät 2016 TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitustyö Kurssin harjoitustyö on kokonaisuus, joka etenee vaiheittain viikkoharjoituksissa eli harjoitustyön ohjaustilaisuuksissa kurssin luentojen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE)

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Saimaan amk Ritva Kosonen Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Valtaetäisyys Russia Power Distance Miten vähemmän valtaa omaavat ryhmän jäsenet hyväksyvät sen, että valta on jaettu epätasaisesti?

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen johtamisen arki

Varhaiskasvatuksen johtamisen arki Varhaiskasvatuksen johtamisen arki Eeva Hujala Varhaiskasvatuksen VI johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2012 Leadership is one of the most observed and least understood phenomena on earth Johtajuus tutkimuskohteena:

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa. TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

9.9.2010. Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Johtamisen sivuainekokonaisuus

9.9.2010. Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Johtamisen sivuainekokonaisuus Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Johtamisen sivuainekokonaisuus Kirjallisuuskuulustelussa suoritetaan kaksi teosta: pakollisen Robbinsin kirjan lisäksi suoritetaan Peltosen tai Sennettin

Lisätiedot

Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016

Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016 Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016 Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu, Tuotantotalouden laitos Anu Hakonen & Virpi Liinalaakso Tervetuloa kurssille! Kurssin opettajina

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

MUUTOS 6! - Projektityössä jaksaminen! Vinkkejä työhyvinvoinnin ja motivaation ylläpitämiseen. 11.12.2009 Janne Marniemi Net Effect Oy

MUUTOS 6! - Projektityössä jaksaminen! Vinkkejä työhyvinvoinnin ja motivaation ylläpitämiseen. 11.12.2009 Janne Marniemi Net Effect Oy MUUTOS 6! - Projektityössä jaksaminen! Vinkkejä työhyvinvoinnin ja motivaation ylläpitämiseen 11.12.2009 Janne Marniemi Net Effect Oy 1 11.12 ohjelma Aikataulu: klo 9.00 Tervetuloa ( Välkky-hankkeen edustaja)

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirja on epätyypillinen muutosjohtamista käsittelevä teos Kokemuksen ja teoreettisen yhdistelmä 4.2.2011 Lahja Harju 1 Kirjan jokaisen

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

VIENTI- JA TUONTITOIMINTA Syksy 2010

VIENTI- JA TUONTITOIMINTA Syksy 2010 VIENTI- JA TUONTITOIMINTA Syksy 2010 WRAP-UP Sami Saarenketo KURSSIKUVAUS Opettaja(t): Professori KTT Sami Saarenketo, vierailevia luennoitsijoita (OP-Pohjola, Tulli, Outotec ) Suoritustavat Luentoja ja

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara!

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! 1 Esimiesvalmennus entistä tietoisempaan johtajuuteen Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! Hyvä johtaja ja esimies! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia

Lisätiedot

Henkilöstön kasvun mahdollistaminen muutoksessa haaste esimiestyölle

Henkilöstön kasvun mahdollistaminen muutoksessa haaste esimiestyölle Henkilöstön kasvun mahdollistaminen muutoksessa haaste esimiestyölle Esimiestyö ja muutoksessa selviytyminen 30.5.2008 Eeva-Liisa Antikainen Esimiestyö ja muutoksessa selviytyminen. ela Humanistinen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400. Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi

LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400. Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400 Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi Kurssitietoa KTK3, 3. 4. periodi, 6 op 1. Infoluento 2. Ryhmien muodostaminen

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen

Lisätiedot

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? 1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä:

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä: METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan Yhteistyössä: Mhy-johto johtamishaasteiden äärellä Metsänhoitoyhdistykset elävät suurta muutoksen aikaa.

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Henry Uudista ja uudistu messut 28.9.2011 Saara Tarumo, toimitusjohtaja 1 Taustaksi ALEXANDER PAY MANAGEMENT Palkitsemisen

Lisätiedot

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus JOHTAMISEN MUUTOS ESIMIESTYÖN UUDET OSAAMISET -valmentava ote ja fasilitoivat menetelmät -strateginen ajattelu -asiakastyö JOHTAMISVOIMA määrääminen ohjeina, vaatimuksina ja kontrollina Hieararkinen johtaminen

Lisätiedot

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA

I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA SISÄLLYS Lukijalle...11 Johdanto...13 I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA Mitä on sosiaalinen vuorovaikutus?...19 Sosiaalisten vuorovaikutustyylien kehittyminen...20 Vuorovaikutustaitojen kehittämisen

Lisätiedot

Suorituksen johtaminen

Suorituksen johtaminen Suorituksen johtaminen Vaasan yliopisto Kevät 2010 Juhani Kauhanen juhani.kauhanen@hse.fi 3/28/2010 Juhani Kauhanen 1 Suorituksen johtaminen Esityksen tavoitteet: - määritellä asiantuntijuus - kuvata esimieheltä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut 16.4.2015 VARHAISKASVATUKSEN STRATEGISET VALINNAT 2011-2015

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 1.-2. 10.2009 Joensuu Minna Isoaho, KTM Fountain Park Fellow Stratebility Oy Tausta näkemysten takana 1. Rohkea

Lisätiedot

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014. 1 Pekka Huuhtanen tutk.

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014. 1 Pekka Huuhtanen tutk. Pekka Huuhtanen Consulting Työstä innostuminen Pekka Huuhtanen Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014 1 Pekka Huuhtanen tutk.prof, emeritus Poiminta Hesarista 15.5.2014 Moni on halunnut sanoa, että

Lisätiedot

ESIMIESTEN TYÖHYVINVOINTI. Anu Järvensivu FT, Erikoistutkija Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto anu.jarvensivu@uta.fi

ESIMIESTEN TYÖHYVINVOINTI. Anu Järvensivu FT, Erikoistutkija Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto anu.jarvensivu@uta.fi ESIMIESTEN TYÖHYVINVOINTI Anu Järvensivu FT, Erikoistutkija Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto anu.jarvensivu@uta.fi Esimies ja työhyvinvointi Tavanomainen tarkastelukulma: Esimies alaisten työhyvinvoinnin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Johtamisviestintä työyhteisöviestinnän muotona

Johtamisviestintä työyhteisöviestinnän muotona YLIOPISTOKIRJASTOT Johtamisviestintä työyhteisöviestinnän muotona MARJA-LIISA NIINIKOSKI 28.5.2010 TEEMAT 1. JOHTAMISVIESTINNÄN LÄHTÖKOHTIA 2. NÄKÖKULMIA JOHTAMISVIESTINTÄÄN Management Leadership Viestintä

Lisätiedot

KANNUSTAVA JOHDETTAVA

KANNUSTAVA JOHDETTAVA Karl-Magnus Spiik Ky Kannustava johdettava / sivu 1 KANNUSTAVA JOHDETTAVA on kaksiosainen ( 2 pv + 2 pv ) käytännönläheinen valmennus käyttäytymisen, asenteiden ja yhteistyön ammatillisuudesta (hyvät alaistaidot).

Lisätiedot

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin.

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Lähiesimies muutoksen etulinjassa Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Työluotsin ryhmävalmennus organisaation lähiesimiehille auttaa heitä toimimaan tehokkaasti

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot