Sosiaalihuolto muutoksessa EP

Transkriptio

1 Sosiaalihuolto muutoksessa EP

2 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaalija terveyspalvelut koko maassa eriarvoisuuden vähentäminen Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne kustannuskehityksen tasapainottaminen palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu. Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

3 Keinot sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena selkeä ja tehokas hallinto Vahva kansallinen ohjaus Asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen.

4 Kehittämistoiminta ja rakenteet Alueellisessa panostamisessa kehittämistoimintaan on suuria eroja. Se ei kaikkialla integroidu riittävästi palvelutoiminnan kehittämiseen. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä monialainen yhteistyö kunnassa edellyttää rakenteita, jotka mahdollistavat ja tukevat kunnan eri hallinnonalojen yhteistä vastuun ottamista ja työnjakoa hyvinvointitavoitteisiin pääsemiseksi. Peruspalvelujen ja erityispalvelujen saumattomuus helpottaa päätöksentekoa ja yhteistyötä.

5 Perustana asukkaiden näkemykset (30 ) Sosiaali- ja terveysalueen sekä tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän olisi kerättävä alueensa asukkaiden näkemyksiä väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilasta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen laadusta ja toimivuudesta. Näin saadaan kokemustietoa palvelujen saatavuudesta, saavutettavuudesta ja laadusta sekä asukkaiden hyvinvoinnin tilasta hyödynnettäväksi suunnittelussa, päätösten valmistelussa ja päätöksenteossa. Näkemyksiä olisi kerättävä kaikilta väestöryhmiltä ja kerätty aineisto tulisi analysoida.

6 joilla on painoarvoa! Asukkaiden näkemykset olisi mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon laadittaessa sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöstä sekä sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien vuotuisia toimintasuunnitelmia. Asukkaiden näkemyksillä tulisi olla todellista painoarvoa suunnitelmia laadittaessa, eikä näkemyksiä tulisi sivuuttaa ilman asianmukaisia perusteita. Tämä edellyttää sitä, että tieto näkemyksistä on kerätty helposti hyödynnettävässä muodossa.

7 Välineitä Osallistumista ja vaikuttamista tulee edistää erityisesti järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kansalaisraateja, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa, valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia eri toimielimiin, keräämällä palautetta, suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä niiden käyttäjien kanssa, sekä tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen omaaloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

8 Huom! Rakenteellinen sosiaalityö (SHL 7 ) Kunnan on huolehdittava sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon keräämisestä ja välittämisestä sekä sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä rakenteellisen sosiaalityön ja muiden tarkoituksenmukaisten keinojen avulla. Tietoa on tuotettava siten, että se on mahdollista ottaa huomioon kunnan talousarviota ja sosiaalihuollon järjestämissuunnitelmaa laadittaessa ja tarkistettaessa.

9 Valtakunnallinen kehittämisohjelma Uusi valtakunnallinen kehittämisohjelma perustuisi valtioneuvoston eduskunnalle antamaan sosiaali- ja terveydenhuollon selontekoon. Ohjelmassa tulisi ottaa huomioon eduskunnan antama palaute selonteosta. STM laatii kehittämisohjelman nelivuosittain, ja sitä voitaisiin tarvittaessa muuttaa. Valtakunnallisessa kehittämisohjelmassa määritellään koko ohjelmakauden keskeisimmät sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä ohjaavat sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset.

10 Kehittämistoiminta sosiaali- ja terveysalueella Sote-alue vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä ja osaamisen vahvistamisesta. Lisäksi se päättää yhtenäisestä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteesta alueellaan sekä tuottamisvastuussa olevissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Vaikka varsinainen kehittämistyö tapahtuu sosiaalija terveydenhuollon toimintayksiköissä, niin uudistumista tukevan toimintakulttuurin, käytäntöjen ja osaamisen vahvistuminen tarvitsee kehittämisen tukirakenteen.

11 Kehittämisrakenteet Sote-alueen kehittämisrakenteiden tulisi yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta integroituneeksi kokonaisuudeksi. Kehittämisrakenteiden tehtävänä olisi tukea alueellaan sosiaalija terveydenhuollon käytännönläheistä kehittämistyötä ja tietoon perustuvien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen juurruttamista. Tehtävänä olisi myös tukea palvelujen järjestämissuunnitelman laatimista sekä viedä vaikuttavuuden arviointiin perustuvaa tietoa toiminnan kehittämiseen ja päätöksentekoon.

12 Kaste & aluejohtoryhmät Kaste-ohjelmakauden aikana aluejohtoryhmien rooli on kehittynyt kohti alueen strategisen suunnannäyttäjän roolia. Niiden toiminnan kehittäminen tähän suuntaan edellyttää vahvemman seurantatietopohjan keräämistä muusta alueilla tehtävästä kehittämistoiminnasta ja tietoisuutta koko kuntakentän sosiaalija terveyspalveluiden tilasta. Monilähteinen kehittämisrahoitus ja tutkimus olisi myös saatava paremmin ohjelman tueksi.

13 Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on siirtää palvelujen painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin terävöittää työskentelymallia estää väliinputoamiset (erityistä tukea tarvitsevat & lapset ja nuoret) varmistaa toimiva yhteistyö (ei poisohjausta!).sillä yhteiskunnallisissa ongelmissa on parempi luottaa rakenteellisiin ratkaisuihin kuin ihmisten hyvään tahtoon! (Professori Terttu Utriainen)

14 Muutos! Nyt tehdään se, mitä kauan on toivottu. Ihmiset haluavat kotipalveluja ja muita matalan kynnyksen palveluja sekä oman työntekijän, jolle samoja asioita ei tarvitse selittää yhä uudestaan. Jokainen toivoo, että asiat selvitetään kerralla, eikä juoksuteta monella eri luukulla. Kun apua saadaan ajoissa, kriisitilanteet ja raskaiden tukitoimien tarve vähenee. Ministeri Susanna Huovinen (STM Tiedote 175/2014)

15 Sosiaalipalveluja on järjestettävä: 1) tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen; 2) asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen; 3) taloudellisen tuen tarpeeseen; 4) sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi; 5) lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta aiheutuvaan tuen tarpeeseen; 6) äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen; 7) lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi; 8) päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen.

16 16 Sosiaalityö Sosiaalityöllä tarkoitetaan tavoitteellista asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta.

17 Aikuissosiaalityön palveluissa puutteita niissä kunnissa, joissa sosiaalityön palvelujen riittävyys arvioitiin kohtalaiseksi tai heikoksi, asuu lähes 2/3 väestöstä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä ikääntyneet & nuoret jäävät herkimmin ulkopuolelle erityisesti nuoret tarvitsisivat räätälöityä tukea tarvitaan uudenlaisia matalan kynnyksen palveluja ja asiakkaiden osallistamista palvelujen kehittämiseen! (Kuntaliitto )

18 18 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen; valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet.

19 "Osallistava sosiaaliturva pyrkimys luoda ihmisille enemmän mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan; tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä päämääränä on työttömien työllistyminen avoimille työmarkkinoille tai että ihmisen elämäntilanne ainakin paranisi työryhmä on miettinyt, mitä osallistava sosiaaliturva voisi käytännössä olla nykyisen kuntouttavan työtoiminnan ja työvoimahallinnon tarjoamien aktiivitoimenpiteiden lisäksi on pohdittu mm. osallistumista järjestettyyn liikuntaan tai kansalaisopiston kursseille yleishyödyllisiä töitä voisivat olla sellaiset yksinasuvien ikäihmisten auttamispalvelut, joita ei muuten saa, esimerkiksi piha- ja lumityöt.

20 Yhteisösosiaalityön tarve kasvaa etsivä työ niiden ihmisten parissa, jotka jäävät ilman palveluita julkisten palvelujen ja yhteisöjen yhteen saattaminen rooli välittäjänä, ammattien rajojen ylittäjänä sosiaalityön rooli matkan päästä tarkkailevana valmentajana, ihmisiä opetetaan elämään ongelmiensa kanssa tarvitaan ystäviä, vertaisryhmiä, kansalaistaloja (Leena Eräsaari, Sosiaalitieto 5-6/2011)

21 Sosiaalityö - valmiina muutokseen? käytännön osaamisen kehittäminen organisointi & johtaminen vaikuttavan työn tasot ja orientaatiot: yksilö, yhteisö, rakenteet - varhainen & korjaava tuki herkkyys monimuotoiselle ja -tulkintaiselle arjelle sosiaalityö osana integroituvaa palvelujärjestelmää: joustava työtapa eri ympäristöissä & rajapinnoilla vaikuttavien työkäytäntöjen tunnistaminen, kehittäminen ja levittäminen

22 Murrosajan filosofiaa Keskeistä on nähdä, mikä loppuu ja kannattaa lopettaa ja mikä on uusi, johon kannattaa kurottautua. Murrosaika on pikemmin vuosien tai vuosikymmenien kuin vuoden parin mittainen. On siis kohdattava riskit, lopetettava vanha, vasta sitten voidaan rakentaa tulevaisuutta. Jolleivät kyvyt ja osaaminen tai rohkeus ja voimavarat ja johtamistaito riitä, pudotaan vanhan ja uuden väliin ja murrosta seuraa sitäkin huonommat ajat. Murroksen läpi kulkemiseen liittyvät sen sijaan tulevaisuuden mahdollisuudet. (Myllylä, Yrjö: Murrosajan filosofia ja uuden sukupolven toivo ja mahdollisuudet. Seminaarimuistio ).

23 KIITOS!!!