SELVITYS AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JATKOTUTKINNOISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JATKOTUTKINNOISTA"

Transkriptio

1 SELVITYS AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JATKOTUTKINNOISTA

2 KUVAILULEHTI Julkaisija Opetusministeriö Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tekniikan ja liikenteen alan valmisteluryhmä Puheenjohtaja: Veijo Hintsanen Sihteeri: Eero Suosara Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Opetusministeriö Toimielimen asettamispvm Dnro Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Selvitys ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan jatkotutkinnoista Julkaisun osat Tiivistelmä Valmisteluryhmän tehtävänä oli laatia opetusministeriön ja sivistyspoliittisen ministeriryhmän käyttöön selvitys ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta, rakenteesta, sisällöstä ja suuntautumisesta tekniikan alalla. Valmisteluryhmä esittää, että tekniikan ja liikenteen alalla käynnistetään ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot vuonna Valmisteluryhmän raportista muotoutuu ammattikorkeakoulun jatkotutkinnosta seuraava kuva: 1. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto on työelämälähtöinen korkeakoulututkinto, joka suoritetaan pääsääntöisesti työn ohessa. Lähtökohtana on, että opiskelijalta vaaditaan insinööritutkinnon jälkeen vähintään 2-3 vuoden työkokemus ennen opintojen aloittamista. Tällä estetään pitkän yhtäjaksoisen koulutusputken muodostuminen ja taataan riittävä työelämäyhteys. 2. Tutkinto luo ammatilliselle väylälle luontevan ja omaleimaisen etenemisväylän kansainväliselle master-tasolle. Tutkinto on profiililtaan erilainen kuin yliopistojen maisteritutkinto / diplomi-insinöörin tutkinto. Kansainvälinen tasovertailtavuus on sekä ammattikorkeakoulujen että opiskelijoiden ja työelämän kannalta tärkeää. 3. Amk-tutkinnon ja jatkotutkinnon kokonaiskesto on 200 ov eli (140+60) ov tai (160+40) ov. Tutkintoon kuuluu vaativa 20 ov:n projektityö/opinnäytetyö, joka liittyy yrityksen (opiskelijan työpaikan) toimintojen kehittämiseen. Tutkintoon voi sisältyä sekä tekniikan syventäviä että tutkintoa laaja-alaistavia opintoja, jotka voidaan suorittaa myös useassa osassa. 4. Tutkinnon määrälliset puitteet sovitetaan yhteen jo olemassa olevien aikuiskoulutusohjelmien resursseihin. Tutkinto täydentää ammattikorkeakoulujen normirahoitteisen ammatillisten erikoistumisopintojen järjestelmää, jonka jo olemassa oleva rahoitus mahdollistaa myös jatkotutkinnot. 5. Amk-jatkotutkintoon on tarkoitus ottaa noin % amk-tutkinnon suorittaneista. Tekniikan alalla tämä merkitsisi noin opiskelijaa vuodessa. 6. Amk-jatkotutkinnot kehitetään pilottivaiheen kautta / avulla. Jatkotutkintojen järjestämisoikeus sidotaan laatukriteereihin, joihin kuuluvat mm. opetushenkilöstön tasovaatimukset, ammattikorkeakoulun kokemus sekä tutkintoon johtavan koulutuksen että ammatillisten erikoistumisopintojen järjestämisessä, näytöt tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä näytöt työelämäyhteyksistä jatkotutkinnon järjestämisessä. 7. Jatkotutkintojen monimuotoiseen toteutukseen kuuluu yhtenä osana myös yhteistyö sekä suomalaisten että ulkomaalaisten korkeakoulujen ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa (esim. Johtamistaidon Opisto). Amk-jatkotutkinto avaa suoran ja taloudellisen väylän merkittävään osaamisen lisäämiseen ja samalla opiskelijalle tien kansainväliselle master-tasolle. 8. Yliopistojen ammatilliset lisensiaattitutkinnot voisivat olla luonteva jatkoväylä amk-jatkotutkinnon suorittaneille heidän edetessään kohti tohtorin tutkintoa. Avainsanat (asiasanat) Ammattikorkeakoulu, tutkintojärjestelmä, jatkotutkinto, tekniikka Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Kokonaissivumäärä 16 Jakaja Kieli Hinta Luottamuksellisuus Kustantaja

3 Opetusministeriölle Opetusministeriö asetti ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon valmisteluryhmän tekniikan ja liikenteen alalle kirjeellään Valmisteluryhmän loppuraportti luovutetaan opetusministeriön käyttöön mennessä.

4 Taustatietoina asetuskirjeessä mainitaan: Valtioneuvoston päättämän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulujen opintoviikon laajuiset ammatilliset jatkotutkinnot käynnistetään asteittain muutamilla aloilla, joilla työelämän tarpeet sitä edellyttävät ja kokemusten pohjalta tehdään ratkaisut jatkotutkintojärjestelmän laajentamisesta. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen käynnistämistä tämän linjauksen mukaisesti on valmisteltu opetusministeriössä, keskeisille tahoille järjestetyissä työseminaareissa sekä hallituksen sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä. Sivistyspoliittisen ministeriryhmän kokouksessa sovitun mukaisesti laaditaan myöhemmin tapahtuvan päätöksenteon pohjaksi yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja työelämän edustajien kanssa lisäselvitykset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta, tutkintojen tavoitteista ja rakenteesta sekä tutkintoihin johtavien koulutusohjelmien suuntautumisesta tekniikan, kaupan ja hallinnon sekä terveydenhuollon aloilla. Päätökset aloista, joilla ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot käynnistetään tehdään myöhemmin ja ottaen huomioon myös valmisteltavat selvitykset. Valmisteluryhmään asetuskirjeessä nimetään: Puheenjohtajaksi rehtori Veijo Hintsanen, Hämeen ammattikorkeakoulu, jäseniksi koulutuspäällikkö Manu Altonen, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto hallituksen puheenjohtaja Kari Karaslahti, Konetehdas K&K Oy, Suomen Yrittäjät johtaja Hannu Saarikangas, Insinööriliitto ry opiskelija, tekniikan ja liikenteen alan vastaava Toni Mulari, SAMOK ry projektipäällikkö Jari Jokinen, Opetusministeriö ja sihteeriksi kehitysjohtaja Eero Suosara, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Valmisteluryhmän tehtävänä on laatia opetusministeriön ja sivistyspoliittisen ministeriryhmän käyttöön selvitys ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta, rakenteesta, sisällöstä ja suuntautumisesta tekniikan Valmisteluryhmän toiminta Valmisteluryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa. Valmisteluryhmä kuuli asiantuntijana Teknillisen korkeakoulun rehtoria Paavo Urosta, joka on myös Yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtaja. Loppuraporttiin liittyy ryhmän jäsenen Manu Altosen eriävä mielipide.

5 Saatuaan työnsä päätökseen valmisteluryhmä luovuttaa loppuraportin opetusministeriön käyttöön. Helsingissä Veijo Hintsanen, puheenjohtaja Manu Altonen Kari Karaslahti Hannu Saarikangas Toni Mulari Jari Jokinen Eero Suosara, sihteeri

6 SISÄLTÖ Sivu 1. AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOON LIITTYVIÄ TAUSTOJA Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon tilanne Korkeakoulutuksen rakenne Korkeakoulututkintojen järjestelmä Suomessa Duaalijärjestelmän kansainvälinen tilanne Tutkintojen harmonisointi Euroopassa VALMISTELURYHMÄN SELVITYKSET, KANNANOTOT JA ESITYKSET Valmisteluryhmän selvitykset Saksalaisia ammattikorkeakoulun jatkotutkintoja Koulutustarjonta ja opiskelijoiden hakeutuminen koulutukseen Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve eri näkökulmilta / valmisteluryhmän näkemyksiä ja kannanottoja Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve aluekehityksen kannalta Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve tutkimus- ja kehitystoiminnan ja kansallisen innovaatiojärjestelmän kannalta Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve yrityksen kannalta Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve opiskelijan kannalta Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve ammattikorkeakoulun kannalta Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto koulutusjärjestelmän kannalta Valmisteluryhmän esitykset Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämisperiaatteet Jatkotutkintojen käynnistäminen Jatkotutkintojen sisältö Näkemyksiä lainsäädännöstä ja käynnistämisvaiheesta... 17

7 2 1. AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOON LIITTYVIÄ TAUSTOJA 1.1 Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon tilanne Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnosta on säädetty ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen (256/1995) 3 :ssa. Valtioneuvoston hyväksymässä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa todetaan ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoista: Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja kehitetään siten, että ammattikorkeakoulujen kyky tuottaa uutta tietoa työelämästä, ammatillisesta asiantuntijuudesta ja sen kehittämisestä vahvistuu. Ammatilliset jatkotutkinnot ovat laajuudeltaan opintoviikkoa, ja ne käynnistetään asteittain muutamilla aloilla, joilla työelämän tarpeet sitä edellyttävät. Valmistelutyötä ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen käynnistämiseksi on tehty vuodesta 1997 lähtien. 1.2 Korkeakoulutuksen rakenne Ammattikorkeakoulujen perustamisen myötä Suomessa päädyttiin korkeakoulutuksessa duaalijärjestelmään, jossa toisen pilarin muodostaa yliopistoista ja muista tiede- ja taidekorkeakouluista koostuva yliopistosektori ja toisen pilarin aikaisemman ammatillisen korkea-asteen ja opistoasteen koulutuksen pohjalle rakennettu, työelämän kehittämiseen painottuva ammattikorkeakoulusektori.

8 3 Ammattikorkeakouluissa opetuskielenä on yleensä suomi tai ruotsi. Kokonaan englanninkielisessä koulutuksessa opiskelee noin 4000 opiskelijaa, joista ulkomaalaisia, suomen kieltä osaamattomia noin Lisäksi ammattikorkeakouluissa on noin 1500 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voi nykyisellään suorittaa tutkintoon johtavia jatko-opintoja suomalaisessa yliopistosektorin korkeakoulussa. Mikäli AMK-insinööri siirtyessään DI-opintoihin saa hyvitystä Koulutus ja tutkimus ohjelmassa olevan valtioneuvoston suosituksen mukaisesti puolet ammattikorkeakoulusektorin opinnoista eli 80 ov, hänen suoritettavakseen DI-tutkintoon jää 100 ov. Nämä opinnot painottuvat teoreettisten perusopintojen vahvistamiseen ja tutkimuksellisiin opintoihin. AMK-insinööri voi suorittaa master-tason tutkinnon myös ulkomailla ov opinnoilla. Mikäli hän tähtää ammattikorkeakoulutyyppiseen jatkotutkintoon, 40 ov yleensä riittää. Silloin sisältö painottuu ammatillisen osaamisen syventämiseen. Jatko-opiskelu ulkomailla ei ole kansainvälisten vaihtoohjelmien mukaista opiskelijavaihtoa, joten siihen liittyy taloudellisia rasitteita. Ammattikorkeakoulut järjestävät laajamittaisena täydennyskoulutuksena asetuksessa määriteltyjä ammatillisia erikoistumisopintoja, jotka valtio pääosin rahoittaa. Niiden laajuus on nykyisin 20 tai 40 opintoviikkoa, jatkotutkintojen käynnistymisen jälkeen ilmeisesti 20 ov. Ammattikorkeakouluasetus myös mainitsee, että erikoistumisopinnot voivat olla myös osana ammattikorkeakoulun jatkotutkintoa. Erikoistumisopinnoista osa akkreditoidaan Korkeakoulujen arviointineuvoston toimesta ja kirjataan valtakunnalliseen erikoistumisopintorekisteriin. 1.3 Korkeakoulututkintojen järjestelmä Suomessa Korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetussa asetuksessa (464/1998) määritellään korkeakoulututkinnoiksi - yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin, tohtorin ja muut vastaavat jatkotutkinnot - maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja eräät muut upseerin tutkinnot - ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja ei ole kirjattu järjestelmään. Valtioneuvoston Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sanoo ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen asemasta: Korkeakoulututkintojen järjestelmää kehitetään vastaamaan työelämän kehittämistarpeita ottaen huomioon myös tutkintorakenteiden kansainvälinen kehitys. Tärkeä lähtökohta on Suomen korkeakoulujen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Tämä näkökohta otetaan huomioon myös ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämisessä.

9 4 1.4 Duaalijärjestelmän kansainvälinen tilanne Korkeakoulutusta toteutetaan kahden erilaisen järjestelmän avulla. Duaalijärjestelmä on hallitseva järjestelmä EU:ssa ja yleistymässä muuallakin Euroopassa. Anglosaksisissa maissa on hallitsevana yhden pilarin järjestelmä, jossa kaikki korkeakoulutus tapahtuu yliopistoissa. Euroopan ulkopuolella mm. Singapore, Japani ja Etelä-Afrikka ovat duaalijärjestelmässä. Ainakin Englannissa, Skotlannissa, USA:ssa ja Australiassa jotkin yliopistot painottuvat ammattikorkeakoulutyyppiseen rooliin ilman virallista duaalijärjestelmää. Lukuisissa teollisuusmaissa on asetettu koulutustavoitteet oleellisesti korkeammalle viimeisten vuoden aikana ja tämän muutoksen toteuttamiseen on pidetty tarkoituksenmukaisena luoda aikaisempaan yliopistokoulutukseen verrattuna käytännöllisemmin painottuneita ammattikorkeakouluja tai yliopistojen ammattikorkeakoulutyyppisiä tiedekuntia tai koulutusohjelmia. Ammattikorkeakoulun master-tasoinen, ammattikorkeakoulututkinnon jälkeinen tutkinto on otettu käyttöön Saksassa 1998, lähinnä tekniikan alalla. Saksassa on käytössä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa bachelor-master -rakenteen mukaisia tutkintoja ja niiden rinnalla vanhan järjestelmän mukaisia tutkintoja. Hollannin ammattikorkeakoulut (HBO) voivat järjestää maksullisia master-tasoisia jatko-opintoja. Useissa EU:n maissa ollaan ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja käynnistämässä tai valmistelemassa. Tällaisia maita ovat mm. Ruotsi, Belgia, Itävalta, Espanja, ja Portugali. Myös Sveitsissä ja Latviassa valmistellaan ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoa. 1.5 Tutkintojen harmonisointi Euroopassa Suomen ammattikorkeakoulu-uudistus 1990-luvulla teki Euroopan puitteissa suomalaisen insinöörikoulutuksen aseman ymmärrettävämmäksi. Tämä on tehnyt helpommaksi sekä ammatillisen tunnustamisen Euroopassa että ammattikorkeakoulujen kansainvälisen opiskelijavaihdon. Euroopan ulkopuolella koko Euroopan kirjavaa järjestelmää ei ymmärretä. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoihin ja niiden rinnastuksiin tullee vaikuttamaan Euroopassa suunnitteilla oleva korkeakoulutuksen rakenteiden harmonisointi. Sen pohjana ovat kaksi julistusta Sorbonnen yliopiston 800-vuotisjuhlan yhteydessä EU:n neljän suuren maan opetusministerit allekirjoittivat Sorbonnen julistuksen ja allekirjoitti Bolognassa, EU:n rehtorien konferenssin yhteydessä 29 Euroopan maan opetusministerit (mukana kaikki EU-maat) Bolognan julistuksen. Julistusten mukaan kansainvälinen tutkintojen tunnustaminen edellyttää, että Euroopan tutkintorakenteet tehdään ymmärrettävämmiksi ja läpinäkyvämmiksi toisaalta undergraduate-tasolla ja toisaalta graduate-tasolla. Julistukset korostavat myös tutkintojen moni- ja laaja-alaisuuden kohentamista sekä tutkintorakenteiden asteittaista harmonisointia. Niissä määritellään, että undergraduate-opintojen tulee kestää vähintään kolme vuotta ja tuottaa tutkinto, joka on käyttökelpoinen Euroopan työmarkkinoilla. Graduate-opinnot johtavat toiseen tutkintoon eli master- tai doctor-tutkintoon. Julistukset nostavat esiin myös opiskelija- ja henkilöstövaihdon ja eurooppalaisen yhteistyön korkeakoulutuksen laadunvarmistuksessa. Sorbonnen ja Bolognan julistusten tunnustettu tulkitsija Guy Haug on laatinut CRE:n (Confederation of European Union Rectors Conference) raportin ( ), joka kuvailee vallitsevaa tilannetta, hahmottaa sitä tulevaisuutta, jota julistuksilla ajetaan takaa, ja vetää yhteen niitä julkisia keskusteluja,

10 5 joita julistukset ovat aiheuttaneet. Haug muistutti myös, että Bolognan julistus ei ole vain julistus vaan myös toimintaohjelma, jonka takaraja on vuosi Näyttää siltä, että yhä useammin kansainvälisille opiskelijoille tarkoitetuista ohjelmista rakennetaan ns. master-tason kokonaisuuksia, jotka edellyttävät bachelor-tasoista tutkintoa. Näistä lyhyistä masterohjelmista on tehty kansainvälisiä tuotteita, joita myyvät esimerkiksi amerikkalaiset, englantilaiset, hollantilaiset, australialaiset ja nyttemmin myös saksalaiset korkeakoulut. Bolognan julistuksen yhtenä tavoitteena on eurooppalaisen koulutuksen kilpailukyvyn vahvistaminen myös globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Harmonisointitarve lähtee liikkeelle kansainvälisestä tutkintojen tunnustamisesta. Esimerkiksi USA ja Kanada ovat maailmanlaajuisesti rakentamassa sopimusjärjestelmää tekniikan alan Bachelor- ja Mastertutkintoihin perustuvien ammatillisten insinöörinimikkeiden tunnustamisesta. Sopimuksia on olemassa tai tekeillä useimpien maailman valtioiden kanssa. EU ei ole mukana, koska EU:ssa ei ole toisaalta tutkintojen akkreditointia ja toisaalta ammatillista vahvistusjärjestelmää. Erillisinä maina EU:sta mukana neuvotteluissa ovat Iso-Britannia ja Irlanti. Euroopan maista vain Ruotsi ja Suomi eivät ole kehittämässä kansallistakaan akkreditointijärjestelmää tekniikan alalle (Giuliamo Augusti, SEFI ). EY:n yleinen tutkintojen tunnustamisjärjestelmä, jonka voimaanpanosta on säädetty laissa 1597/1992, rakentuu periaatteelle, jonka mukaan tutkinnon tuottama kelpoisuus tunnustetaan muissa EU/ETAvaltioissa sen mukaan, minkä kelpoisuuden tutkinto tuottaa suorittamismaassa. Jotta suomalaisten korkeakoulututkintojen tuottama kelpoisuus voidaan Euroopan sisämarkkina-alueella tunnustaa, on tutkintojen tuottamasta kotimaisesta kelpoisuudesta säädettävä. Tiukasti tulkiten kelpoisuuden määrittely on tarpeen ainoastaan julkisten virkojen ja tehtävien osalta, mutta on huomattava, että tutkinnon asemalla tutkintojärjestelmässä on usein vaikutusta palkkatason määräytymiseen myös yksityisellä sektorilla. Kansainvälisissä yhteyksissä järjestelmällä on kiistatta vaikutuksia myös muuhun kuin EU-direktiivein säädeltyyn tutkintojen tunnustamiseen. 2. VALMISTELURYHMÄN SELVITYKSET, KANNANOTOT JA ESITYKSET 2.1 Valmisteluryhmän selvitykset Tässä kohdassa tarkastellaan ammattikorkeakoulun jatkotutkintoa vain tekniikan ja liikenteen alan kannalta Saksalaisia ammattikorkeakoulun jatkotutkintoja Saksassa vuoden 1998 lainsäädäntömuutoksella tehtiin yliopistojen välitutkinto ja ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto mahdolliseksi. Muutos on yhteensopiva Bolognan julistuksen tavoitteiden kanssa. Moni saksalainen ammattikorkeakoulu on lähtenyt niitä toteuttamaan. Bachelormaster-rakenteisia tutkinto-ohjelmia on yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa yhteensä noin 450, joista pääosa tekniikassa. Ohessa on tiivistetty ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon muutaman toteutuksen keskeisiä piirteitä. Ohjelmat akkreditoidaan alueellisesti ja alueelliset akkreditoijat liittovaltiotasolla.

11 6 Saksassa ammattikorkeakoulujen (Fachhochshulen) jatkotutkinnoista käytetään nimeä master-tutkinto. Kaikki master-tutkinnot näyttävät painottuvan toisaalta syvennettyyn tekniikan osaamiseen, monialaisuuteen, laaja-alaisuuteen ja kansainvälisyyteen ja toisaalta vahvaan työelämäsidonnaisuuteen. Melkein kaikki toteutetaan englanninkielellä ja niihin halutaan myös ulkomaalaisia opiskelijoita. Melkein kaikissa ohjelmissa joko tarjotaan mahdollisuutta tai velvoitetaan suorittamaan yksi lukukausi ulkomailla, Kaikissa käy pohjakoulutuksena ammattikorkeakoulun diplomi-insinööritutkinto. Useimpien pohjaksi on luotu myös oma, ammattikorkeakoulun diplomi-insinööritutkinnosta lyhennetty bachelor-tutkinto pohjakoulutusvaihtoehdoksi. Useimpien ohjelmien aloitusvuosi on 2000 tai 2001, joitakin on aloitettu Esimerkiksi arvostetulla Fachhochschule Esslingenillä (FHTE) on kaksi tekniikan jatkotutkintoa: autotekniikka sekä informaatio- ja automaatiotekniikka. 4-vuotisen ammattikorkeakoulun diplomiinsinööri-tutkinnon rinnalla on 3,5-vuotinen bachelor-tutkinto, joka on rakennettu poistamalla toinen diplomi-insinöörikoulutuksen kahdesta puolen vuoden harjoittelujaksoista. 1,5-vuotisiin jatkoopintoihin master-tutkintoa varten voi tulla kummalla tahansa perustutkinnolla, jolloin kokonaispituudeksi tulee bachelor-tutkinnon pohjalta 5 vuotta. Master-opinnot ovat kokonaan englanninkieliset ja tarkoitettu myös ulkomaalaisille. FHTE aloitti jatkotutkinto-opinnot vuonna FHTE:n jatkotutkinto on suunniteltu päätoimiseen opiskeluun. Opiskelumenetelmiä on perinteiseen opiskeluun verrattuna monipuolistettu ja opiskelu on projektiluontoisempaa ja englanninkielistä. Teknisen osaamisen syventäminen, laaja-alaistaminen, monialaisuus ja yritystoiminnan globalisoituminen ovat keskeisiä. Opiskeluun kuuluu pakollisena osana lukukausi ulkomailla, ellei opiskelijan aiempaan tutkintoon sisälly vastaavaa jaksoa. Opiskelu on toisen ja kolmannen lukukauden osalta vahvasti työelämäsidonnainen projektiopintoineen ja opinnäytetöineen. Fachhochschule Karlsruhe on käynnistänyt jatkotutkinnon useilla tekniikan aloilla (ainakin tietokonetekniikka, eurooppalaisen rakentamisen hallinnointi, prosessitekniikka, konetekniikka, myyntiinsinööri ja anturijärjestelmätekniikka). Konetekniikassa bachelor-tutkinto on lyhennetty 3-vuotiseksi, jolloin on vähennetty muutakin kuin harjoittelua. Master-tutkinto on 1,5-vuotinen. Muutamaa Masterohjelmaa tarjotaan myös kansainvälisesti. Fachhochschule Hamburgin auto- ja kevytrakennetekniikan master-ohjelmassa pohjana on ammattikorkeakoulun diplomi-insinööritutkinto, ei erillistä bachelor-tutkintoa. Laajuus autotekniikassa ja kevytrakenteissa on periaatteessa kolme lukukautta mutta voidaan toteuttaa myös ilman lukukausien välisiä lomia. Autotekniikan opintojen 1. lukukausi toteutetaan Englannissa ja kolmannen voi suorittaa Hollannissa. Kevytrakennetekniikan opinnot voi suorittaa myös osa-aikaisesti 4 vuodessa. Prosessiosaston master-tutkinto on kaksivuotinen, johon voi tulla kolmivuotisella bachelor-tutkinnolla alkuun tai 4-vuotisella ammattikorkeakoulun diplomi-insinööritutkinnolla puoliväliin. Master-opintojen 1. vuosi näyttää olevan samoja opintoja kuin diplomi-insinööritutkinnon 6. ja 7. lukukausi. Kaikki ohjelmat ovat englanninkielisiä. Fachhochschule Münchenin tuotantotaloudessa bachelor-opinnot on lyhennetty. Master-opinnot kestävät 1,5 vuotta bachelor-pohjalla ja yhden vuoden ammattikorkeakoulun diplomi-insinööripohjalla. Opinnot ovat englanninkielisiä ja osan opinnoista voi suorittaa ulkomailla. Konetekniikan opinnot ovat kokonaan englanninkieliset ja yksi lukukausi opiskellaan ulkomailla.

12 7 Fachhochschule Aalenin master-ohjelma muovitekniikassa on kaksivuotinen ja englanninkielinen. Yksi lukukausi on ulkomailla. Pohjakoulutuksena edellytetään bachelor-tutkinto tai ammattikorkeakoulun diplomi-insinööritutkinto Koulutustarjonta ja opiskelijoiden hakeutuminen koulutukseen Suomessa on paljon teknisen alan osaamista ja kehittämistaitoa. Samanaikaisesti on puutetta teknisen alan henkilöstöstä. Esimerkiksi tietoteollisuus ja metalliteollisuus tarvitsisivat enemmän insinöörejä, kuin korkeakoulut pystyvät tuottamaan. Näiden alojen opiskelijat sidotaan yrityksiin jo ensimmäisillä harjoittelujaksoilla. Toimintaa joudutaan sijoittamaan ulkomaille koulutetun työvoiman puutteen vuoksi. Biotekniikka ja hyvinvointiala ovat toistaiseksi suhteellisen pieniä teknillisen korkeakoulutuksen saaneiden työllistäjiä mutta ovat nopeassa kasvussa ja kärsivät työvoiman saatavuudesta. Erityisesti yliopistoissa mutta myös ammattikorkeakouluissa on valmistuvien määrään liittyen merkittävänä sisäisenä ongelmana opintojen keskeyttäminen vallankin tekniikan alalla. Ammattikorkeakouluissa on tilanteen korjaamiseksi tehty ja tekemässä lukuisia muutoksia. Pääsykokeiden luonnetta on muutettu hakijan motivaatiota ja teknisiä taipumuksia paremmin mittaavaksi. Opintojen ohjaamiseen panostetaan voimakkaasti ja uraohjaus on nostettu keskeiseen rooliin ohjauksessa. Yritysten kanssa tehtävillä puitesopimuksilla sidotaan yrityksiä yhteistyöhön yrityksen palveluksessa olevien opiskelijoiden tutkintojen nopeaan loppuunsaattamiseen. Teknillisellä alalla on myös puutetta toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista. Se on osasyynä tuotantoyksiköiden sijoittumiseen ulkomaille. Lukion ja ammatillisen koulutuksen valintatilanteessa toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoima ei ole riittävä lukioon verrattuna ja ammatillisen koulutuksen volyymiä on jouduttu valtakunnallisesti alentamaan ja lukioiden kapasiteettia vastaavasti lisäämään. Työntekijätason tehtävät monipuolistuvat ja muuttuvat vaativammiksi, jonka seurauksena työntekijätason tehtäviä siirtyy ammattikorkeakoulun suorittaneiden hoidettaviksi. Tästä huolimatta teollisuus on vakavasti huolissaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen kyvystä tuottaa riittävästi työntekijöitä. Omaehtoisen ammatillisen aikuiskoulutuksen, muun muassa lyhytmuotoisen täydennyskoulutuksen tukirahoitusta on päätetty oleellisesti vähentää ja samalla lopettaa kokonaan ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton selvityksen mukaan työnantajat käyttävät henkilöstön täydennyskoulutukseen 4,6 % palkkakustannuksista, jolla saadaan keskimäärin 4 koulutuspäivää vuodessa. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta käytetään lisäksi tähän tarkoitukseen. Ammattikorkeakoulujen ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusta käytetään nyt tekniikan alalla pääosin teknikosta AMK-insinööriksi ja insinööristä AMK-insinööriksi kouluttamiseen, pienemmässä määrin erikoistumisopintoihin. Teknikoiden ja insinöörien koulutus AMK-insinööreiksi on vähenemässä. Edellisiä pitempikestoisempaa koulutusta ammattimiehestä AMK-insinööriksi aikuiskoulutuksena on vältetty, koska se vähentäisi oleellisesti koulutukseen pääsevien määrää. Ammattikorkeakouluissa on sisäisiä paineita siirtää tekniikan alan aikuiskoulutusrahoitusta muiden alojen aikuiskoulutukseen. Tämä on samaa ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen rahoitusta, josta osa on ajateltu käytettävän ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen rahoittamiseen.

13 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen rahoitusperiaate on opiskelijamäärä- ja opintoviikkolähtöinen. Tämä tarkoittaa, että ammattikorkeakoulu saa 40 ov koulutusohjelman opiskelijasta vain yhden vuoden korvauksen, vaikka tutkinnon suorittamiseen kuluisi kaksi tai kolme vuotta. 8

14 9 2.2 Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve eri näkökulmilta / valmisteluryhmän näkemyksiä ja kannanottoja Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve aluekehityksen kannalta Ammattikorkeakoulut ovat aluekehityksen keskeisiä toimijoita maakuntaliittojen, TE-keskusten, teknologiakeskusten, osaamiskeskusten, kehitysyhtiöiden ja yliopistojen ohella. Ammattikorkeakoulu hoitaa tehtäväänsä koulutustoiminnan, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä erilaisten palvelu-, tuki- ja koordinointitoimintojen kautta. Kaikki tämä edellyttää ammattikorkeakoulujen itsensä kehittymistä. Siihen taas ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tarjoaa merkittävän lisän. Alueellinen innovaatiojärjestelmä perustuu lukuisten toimijoiden saumattomasti toimivaan verkostoon. Innovaatioiden perusideoiden lähteenä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat muodostavat keskeisen osan. Ammattikorkeakoulun jatko-opiskelija on varsin potentiaalinen innovaation perusideoija päästessään käyttämään hyväksi omaa ja yrityksensä osaamista sekä ammattikorkeakoulun tarjoamaa opetusta ja opinnäytetyön ohjausta, jotka hänen työnsä kannalta antavat uusia virikkeitä ja uutta tukea ideoiden kehittämiselle. Nykyisissä, alueellisten toimien pohjalta syntyneissä kasvukeskuksissa näkee helposti, kuinka tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa kehitetty koulutus on nopeasti vaikuttanut alueen taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen. Tähän soveltuu uutena ja vahvasti yrityslähtöisenä tekijänä myös ammattikorkeakoulun jatkotutkinto. Ammattikorkeakoulun on erityisesti avustettava alueensa pk-yritystoiminnan kehittymistä. Pk-yrityksillä ei ole mahdollisuuksia lähettää ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöstöään nykymuotoisiin pitkäaikaisiin koulutuksiin (DI-opinnot tai ulkomainen master-koulutus), koska henkilöstön irrottaminen päätoimiseen opiskeluun ei ole mahdollista. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tarjoaa yrityksen kannalta maksuttoman keinon saada samanaikaisesti henkilöstöään ja omaa toimintaansa kehitetyksi työhön sisältyvällä ja työn ohessa tapahtuvan opiskelun ja siihen liittyvän ammattikorkeakoulun ohjauksen avulla. Ammattikorkeakoulun erikoistumisopinnoilla on saman tapaista mutta vaatimattomampaa vaikutusta. Ne eivät kuitenkaan voi ottaa yhtä paljon huomioon yrityksen tarpeita kuin mitä jatkotutkinto voi Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve tutkimus- ja kehitystoiminnan ja kansallisen innovaatiojärjestelmän kannalta Suomalaisesta tutkimushenkilökunnasta on tutkijankoulutuksen eli vähintään tohtorin- tai lisensiaatintutkinnon suorittaneita 15 %. Yritysten piirissä toimivasta tutkimushenkilökunnasta tohtoreiden osuus on vain 4,4 %. Käytännössä maisterin tutkinnon suorittaneet tutkijat ja ammattikorkeakouluista valmistuneet vastaavat valtaosasta Suomessa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistyöstä. Moniammatillisten tiimien lisääntyminen työelämässä edellyttää, että myös muut kuin varsinaisen tutkijakoulutuksen suorittaneet kykenevät riittävässä määrin tiedonhankintaan ja -hallintaan. Ammattikorkeakoulun keskeinen tehtävä on työelämälähtöinen tutkimus- ja kehitystoiminta. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaa ei rahoiteta perusrahoituksella samalla tavalla

15 10 kuin yliopistojen tekemää perustutkimusta, vaan jokaiselle projektille on etsittävä erikseen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminta on vallitsevasti olemassa olevan tietämyksen soveltamista uusissa tilanteissa ja ympäristöissä. Tätä työtä tekevät rajoitetusti ammattikorkeakoulun opiskelijat. Kuitenkin vaativissa tehtävissä ammattikorkeakoulun henkilökunta tekee päätyön. Tällaisen työn mahdollistaa ammattikorkeakoulun henkilökunnalle vain tiivis ja säännöllinen yhteistyö työelämän kanssa myös muulloin kuin varsinaisen kehittämistyön aikana. Kaikkinainen yhteistyö on tarpeellista, mutta ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon ohjaaminen tarjoaa yhden parhaimmista tavoista kehittää myös ammattikorkeakoulun henkilökunnan valmiuksia. Myös jatko-opiskelijoiden opinnäytetyöt itsessään tulevat olemaan tällaista tutkimus- ja kehitystyötä. Yhä useammat uudet innovaatiot ovat monialaisen työn tuloksia. Esimerkiksi kulttuurista tai ihmistieteistä lähtevän idean toteutus vaatii uusinta tekniikka. Uuden teknisen innovaation tuottaminen edellyttää sen kulttuuristen ja inhimillisten vaikutusten ja mahdollisuuksien huomioon ottamista. Tuoteidean saattaminen innovaatioksi vaatii tuotekehityksen lisäksi ja ohessa muun muassa markkinoinnin asiantuntijoita. Tällainen monialaisuus on yksi perussyitä, miksi ammattikorkeakoulut Suomessa ovat yleensä monialaisia. Yhä parempaa uusimpaan tieteelliseen ja teknologiseen tietoon perehtymistä ja uudenlaisia valmiuksia edellytetään tulevaisuudessa kaikilta tutkimustehtävissä toimivilta työntekijöiltä. Monitieteisyys, uusien työtehtävien edellyttämä poikkitieteellinen osaaminen asettaa koulutukselle uudenlaisia vaatimuksia. Sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista tutkimus- ja suunnittelutehtäviin valmistuvien koulutuksessa tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon tieteellisen tutkimuksen nopea kehitys ja suuntautuminen sekä uuden yritystoiminnan muuttuvat tarpeet Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve yrityksen kannalta Työn ja sen haasteiden sekä sopivan koulutuksen vuorottelu on tehokas tapa kehittää yritysten osaamista. Työelämän monet muutokset kuten rakennemuutokset, nopea tekninen kehitys, kansainvälistyminen ja liiketoiminnan globalisoituminen ovat johtaneet siihen, että henkilöstöltä odotetaan aiempaa monipuolisempia taitoja ja muutosvalmiuksia sekä syventymistä uuteen tekniikkaan, uusiin osaamisalueisiin. Tarvitaan henkilöstön perinteisen, lyhytmuotoisen täydennyskoulutuksen rinnalle myös mahdollisuuksia osallistua sellaisiin laajempiin opiskelukokonaisuuksiin, joissa näitä taitoja voidaan hankkia. Yrityksille on harvoin mahdollista kouluttaa henkilöstöään päätoimisessa opiskelussa, joten opiskelumahdollisuus työn ohessa on tärkeä vaihtoehto. Toisaalta yritysten kehittymisen ja ammattikorkeakouluille annetun tehtävänkin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että opiskelu kohdistuu niihin asioihin, jotka yrityksessä nähdään tarpeellisina, ja kohdistuu yrityksen ja kyseisen henkilön oman työn ajankohtaisten asioiden kehittämiseen. Euroopan laajuisesti teollisuus esittää tekniikan alan korkeakoulutuksen kehittämisvaatimuksia ja työssä oleville jatko-opiskelumahdollisuuksia tarkoituksena laaja-alaisuusominaisuuksien kehittäminen. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) selvityksen mukaan suuressa teollisuudessa työskentelevillä on tehtävästä riippuen erityisesti seuraavia osaamisen kehittämistarpeita: - tietotekniikka

16 11 - kielitaito ja kansainvälisyys - johtaminen ja esimiestaidot - vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot - myynti- ja markkinointitaidot - asiakaspalvelutaito - talousosaaminen - muutoksen hallinta ja elinikäinen oppiminen. Lisäksi TT:n koulutustarveluettelossa esiintyy keskeisenä aiheena - teknisen ammattitaidon syventäminen. Selvityksen mukaan pk-teollisuus toi esiin seuraavia osaamistarpeita: - elinikäinen oppiminen - tietotekniikka - kielitaito - johtamis- ja esimiestaidot - vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot - sisäinen yrittäjyys. Niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa tapahtuva ammattikorkeakoulujen ohjelmien muokkaaminen ja jatkotutkintojen rakentaminen tähtäävät vahvasti näihin taitoihin tai joihinkin niistä. TT:n selvityksen toimenpide-ehdotuksissa esitetään vahvasti elinikäisen oppimisen järjestelmän kehittämistä aikuisväestöä varten. Ehdotuksia ovat: - Yksilöllisten oppimistilanteiden suhteellista osuutta kasvatetaan koulumuotoisen opetuksen kustannuksella. Siirrytään avoimiin oppimisympäristöihin. - Tietoverkkojen ja hypermedian tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään. - Opetushenkilöstön asenne ja uusien roolien omaksuminen ratkaisevat, kuinka suomalaiset omaksuvat elinikäisen oppimisen ideologian. - Avataan rationaaliset ja realistiset väylät eritasoisten ja poikkitieteellisten tutkintojen suorittamiseen. - Rakennetaan aikuisten ammatillinen tutkintojärjestelmä ja avataan opintosuorituspankki. - Rakennetaan opintosuoritusten kannustejärjestelmä. - Tehostetaan aikuisväestön opintoneuvontaa. - Lisätään aikuisväestön koulutushalukkuuteen liittyvää motivointitutkimusta. - Luodaan elinikäisen oppimisen tulosten arviointijärjestelmä. Metalli- ja elektroniikkateollisuuden yritysten palveluksessa on 40 % ammattikorkeakouluissa metallija konetekniikan sekä elektroniikka-, tietotekniikka- ja sähköalan insinööritutkinnon suorittaneista vuonna Metalliteollisuuden keskusliitto (MET) on vuonna 1999 selvittänyt projektiraportissaan Metalli- ja elektroniikkateollisuus, visio 2008" alan tärkeimpien kehitys- ja menestystekijöiden muutossuuntia vuoteen Osaaminen, henkilöstön rekrytointi ja henkilöstön pysyvyys ovat keskeisiä muutoksen hallintatekijöitä ja puolessa yrityksistä keskeisiä kasvua rajoittavia tekijöitä. Mainitun METin selvityksen ja vuonna 2000 julkaistun selvityksen Metalli- ja elektroniikkateollisuuden teknisten osaajien tarve vuosina " mukaan nykyiset koulutusvolyymit tuottavat riittävästi ammatillisen perustutkinnon elektroniikka ja sähköalalla

17 12 suorittaneita mutta ei riittävästi kone- ja metallialalla suorittaneita. Kone- ja metallialalla ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden puute on suurin ongelma. Kummankin alan insinööreistä ja diplomiinsinööreistä selvitysten mukaan tulee kasvavaa puutetta. Henkilöstötarve muuttuu korkeakoulutuksen suuntaan toisaalta osaamisen merkityksen lisääntymisen vuoksi ja toisaalta sen vuoksi, että korkeasti koulutettua henkilöstöä käyttävät alat kasvavat muita aloja nopeammin. Lisäystarve painottuu tutkimusja kehitystoimintaan, suhteellisesti suurimpana projektien ja alihankintaketjujen hallintaan. Teknisellä henkilöstöllä, johon insinöörit kuuluvat, vahvaksi motivaatiotekijäksi pysyvyyden kannalta on noussut urakehitys. Erityisesti lisäkoulutuksen osana nähdään tärkeänä tiimi- ja yhteistyötaidot. Muitakin laajaalaisuustaitoja nostetaan esiin. METin selvitys urakehityksen, teknisen osaamisen ja laajaalaisuustaitojen korostamisineen kuvaa sitä tarvekehitystä, johon ammattikorkeakoulun jatkotutkinnollakin osaltaan pyritään vastaamaan. Tässä kohdassa on rajoituttu yrityksiin ja lähinnä teollisuusyrityksiin. Insinööreistä vain noin puolet toimii teollisuuden palveluksessa Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve opiskelijan kannalta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista suurin osa on haluttomia sitoutumaan täysipäiväiseen, monivuotiseen opiskeluun taloudellisista ja sosiaalisista syistä. Toisaalta tarvetta ja halua jatkaa opintoja tutkintotavoitteisesti on paljon. Tästä syystä on tarpeen synnyttää työn ohessa, kohtuuajassa, mutta kansainväliset mitat täyttäen, suoritettavia jatkotutkintoja. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on suunniteltu tällaiseksi. Erityisesti tekniikan alalla on koko Euroopassa ollut tunnusomaista laaja-alaisuuden puute, mihin teollisuus on vuosikymmeniä kiinnittänyt huomiotaan, viime aikoina yhä kasvavin äänenpainoin. Tässä laaja-alaisuustekijöillä tarkoitetaan esimerkiksi kansainvälisiä taitoja, kommunikointitaitoa, yhteistyöja tiimitaitoja, johtamistaitoja, projektitaitoja, talousosaamista ja itseopiskelutaitoja. Laajaalaisuustarpeet voivat joidenkin kohdalla olla moninaisia, joidenkin kohdalla taas urakierron ja tehtävien muuttumisen kautta harvoihin laaja-alaisuustekijöihin rajoittuvia ja silloin työn kannalta hyvin keskeisiä, syventäviä. Uusimmat projektiopiskelumenetelmät korjaavat näitä puutteita, mutta siihen eivät riitä lyhyet koulutusjaksot. Tarvitaan laajempi, jatkotutkintotyyppinen kokonaisuus, jotta siinä voidaan varsinaisen substanssiosaamisen yhteydessä oppia näitä laaja-alaisuustaitoja. Yritystoiminnan kansainvälistyminen ja globalisoituminen vaatii insinööriltä kykyä tasavertaisesti kilpailla muiden EU-kansalaisten kanssa samoilla työmarkkinoilla. Jo suomalaisen yrityksen tehtävissä ulkomailla tarvitaan tutkinnon rinnastus kyseisen maan tutkintoon. Aikaisemmin tuli usein vaikeuksia lähinnä kansainvälisissä projekteissa, kun suomalaista insinööritutkintoa ei ollut nimetty Suomessa korkeakoulututkinnoksi. Nyt ollaan tulossa uuteen tilanteeseen, jossa monessa tilanteessa tarvitaan rinnastuksia master-tutkintoon. Tällaisen rinnastuksen tuottamiseen soveltuisi hyvin ammattikorkeakoulun jatkotutkinto. Toistaiseksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen insinöörin jatko-opiskelumahdollisuudet ovat diplomi-insinööriopinnot yliopistosektorilla tai master-opinnot ulkomaalaisessa korkeakoulussa. Kummankin opiskelumuodon haittoja ovat ainakin osittainen opintojen päätoimisuus sekä vaikeus sovittaa omaa työtä ja opiskelua tehokkaasti yhteen. Diplomi-insinööriopinnoissa lisähaittana on opintojen laajuus ja ulkomaisissa opinnoissa opintojen maksullisuus. Molemmat opinnot soveltuvat parhaiten, kun niihin voi siirtyä heti ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen.

18 13 Opiskelijan kannalta korkeakoulutyyppi ratkaisee koulutuksen suuntautumisen. Maisteriopintojen olennainen tavoite on valmiuksien saaminen tieteellisiin jatko-opintoihin. Ammattikorkeakoulussa koulutus on voimakkaasti työelämäorientoitunutta. Nykyiset kokemukset viittaavat myös siihen, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet haluavat perustutkinnon tavalla orientoitunutta jatkotutkintoa, joskin osa siirtyy yliopistosektorille. Insinööriliiton tekemän kyselyn mukaan lähes kaikki alle 40-vuotiaat ammattikorkeakouluista valmistuneet insinöörit ovat kiinnostuneita ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoista Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve ammattikorkeakoulun kannalta Valtioneuvoston Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja kehitetään siten, että ammattikorkeakoulujen kyky tuottaa uutta tietoa työelämästä, ammatillisesta asiantuntijuudesta ja sen kehittämisestä vahvistuu. Ammattikorkeakoulun tehtävät ovat kouluttaminen elinikäisen oppimisen pohjalta, työelämän kehittäminen ja alueellinen kehitystyö. Kaikki nämä edellyttävät ammattikorkeakoulun vahvaa vuorovaikutusta työelämän kanssa ja ammattikorkeakoulun osaamisen lisääntymistä, syventymistä ja monipuolistumista. Ammattikorkeakoulun henkilöstön osaamisen kehittymistä palvelevat heidän oma opiskelunsa ja heidän tekemänsä työelämän tutkimus- ja kehitystyö. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot työelämään tehtyine, vaativine opinnäytetöineen tuovat yhden uuden ja merkittävän henkilöstön osaamisen kehittämismuodon. Vaikka suomalaista korkeakoulupolitiikkaa on laajasti pidetty onnistuneena, on suomalaisten yliopistojen, kuten useimpien muiden Euroopan maiden yliopistojen suurena ongelmana opintojen pitkittyminen ja opintonsa keskeyttäneiden suuri määrä. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kehittämään tutkinto-opiskelun edellytyksiä siten, että tutkintoihin tarvittava aika lyhenee. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa tavoite on konkretisoitu opetuksen ja opintojen ohjauksen sekä tutkintorakenteiden kehittämiseksi ja tutkintovaatimusten tarkistamiseksi. Vaikka ammattikorkeakouluissa opintojen pitkittyminen ja keskeyttäminen eivät ole yhtä suuria ongelmia kuin yliopistoissa, asiaan on tarpeen kiinnittää huomiota. Suomalaiset yliopisto-opiskelijat ja ammattikorkeakouluopiskelijat ovat jo aloittaessaan keskimäärin vanhempia kuin useimmissa muissa OECD-maissa. Korkeakoulutuksen ei pitäisi enää tarpeettomasti pidentää tätä aikaa. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden jatko-opiskelu yliopistoissa on paljon aikaa vievää. Tässä suhteessa ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot mahdollistavat pidemmän aktiivisen toiminnan työssä sekä tutkinnon lyhyemmän keston että opiskelun työsidonnaisuuden kautta. Ammattikorkeakoulun on tärkeätä saada yrityselämästä pätevää, ammatissaan kehittynyttä ja substanssituntemukseltaan ajantasaista luennoitsijavoimaa. Ammattikorkeakoulujen opettajakunnan osaamista ja käytettävyyttä monipuolistaa, jos osa ammattikorkeakoulun lehtoreista tulee ammatillista väylää, ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kautta. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tulisi kelpuuttaa ylemmän korkeakoulututkinnon rinnalla ammattikorkeakoulun lehtorin koulutukselliseksi pätevyysvaatimukseksi.

19 14

20 Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto koulutusjärjestelmän kannalta Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnosta ei tule eikä ole tarkoitus kehittää maisteritutkintoa tai diplomiinsinööritutkintoa. Mutta siitä on tarkoitus rakentaa tutkinto, joka saa kansainvälisen masterrinnastuksen. Tällöin hyväksytään se duaalijärjestelmän periaate, että tutkinnon tasoa ei mitata yksinomaan sen teoreettisuudella. Mikäli yliopisto-opinnot muodostaisivat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelle pääasiallisen jatkotutkintoväylän harkinnanvaraisine opintoviikkohyvityksineen, olisi vaarana, että ammattikorkeakoulun koulutusohjelmat alkaisivat muokkautua lähemmäs yliopisto-opintoja runsaampien hyvitysten toivossa. Tällöin alkaisi vaarantua ammattikorkeakoulun perusidea ja koko duaalijärjestelmä. Ei voida ajatella, että Suomeen muodostuisi 50 yliopistoa. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoima ei ole riittävä verrattuna lukion vetovoimaan. Peruskoululaiselle tieto siitä, että ammatillinen väylä ei johda umpiperään, antaa lisää uskallusta lähteä ammatilliselle toiselle asteelle, vaikka sitten jatko-opiskelu ei koskaan toteutuisikaan. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia tulee vuosittain olemaan noin (nuorten koulutuksesta vajaa ja loput aikuiskoulutuksesta). Kolmasosa tutkinnon suorittaneista tulee olemaan tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. On arvioitu, että jatkokoulutuspaikkaa näistä valmistuneista haluaa noin %. Vuositasolla se merkitsee ammattikorkeakoulusektorilla tekniikassa noin aloituspaikkaa. Yhden opiskelijapaikan nykyiset vuosikustannukset yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa eivät olennaisesti poikkea toisistaan. Koulutuksen lyhyemmän keston vuoksi ammattikorkeakouluväylä on kuitenkin taloudellisesti edullisempi. Oheisessa taulukossa on Tilastokeskuksen ja Insinööriliiton tilastojen mukaiset, ammattikorkeakoulusta vuosittain valmistuneiden insinöörien määrät ja kumulatiiviset määrät vuosina sekä vastaavat arviot vuosille Teknillisistä oppilaitoksista valmistuneet insinöörit, joilla ei ole ammattikorkeakoulututkintoa, eivät ole luvuissa mukana. Vuosi e 2001 e 2002 e 2003 e tutkintoja vuonna tutkintoja kumulatiivisesti Valmisteluryhmän esitykset Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämisperiaatteet Valmisteluryhmä pitää tarpeellisena luoda tekniikan alalle yliopistoissa suoritettavien tutkintojen rinnalle ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille ensisijaiseksi tarkoitettu ammattikorkeakoulujen

21 16 jatkotutkinto. Tällöin ryhmä pitää edellytyksenä, että jatkotutkintokoulutus toteutetaan niin, että opinnot yleensä suuntautuvat opiskelijan työn ja hänen työpaikkansa kehittämiseen ja että opinnot voidaan suorittaa työn ohessa opiskellen ja nopeammin kuin olisi mahdollista suorittaa yliopistosektorilla ylempi korkeakoulututkinto. Työn ohessa opiskeleminen tulee toteutuksessa ymmärtää ensisijaiseksi vaihtoehdoksi. Valtioneuvoston Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulujen ammatilliset jatkotutkinnot ovat laajuudeltaan opintoviikkoa. Valmisteluryhmä esittää tekniikan ja liikenteen koulutusalalla insinöörien jatkotutkinnon pääsääntöiseksi laajuudeksi 40 ov, jolloin perustutkinnon ja jatkotutkinnon yhdistetty laajuus on 200 ov. Näin päädytään kansainvälisesti pääasiallisesti käytettyyn laajuuteen, joka sopii yhteen mm. Bolognan julistuksen ja saksalaisten ohjelmarakenteiden kanssa. Suomalainen kahdesta pilarista koostuva korkeakoulujärjestelmä on ollut hyvä ratkaisu ja sitä on syytä kehittää edelleen ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon avulla. Tällöin opiskelija voi jatkaa ammattikorkeakouluissa opintojaan sen työelämälähtöisen ajattelutavan pohjalta, joka on hallitsevana perustutkinnossa ja monen kohdalla jo ammatillisessa koulutuksessa ennen ammattikorkeakoulua. Koulutusmahdollisuuksien jatkumisella jatkotutkintoihin asti on myös merkitys sille, että peruskoululaiset paremmin uskaltavat hakeutua opintoihin ammatilliselle väylälle. Valmisteluryhmä näkee tärkeänä, että ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot sisällytetään lainsäädäntöön ja ohjelmat hyväksytään sellaisilla tavoilla, että kansainvälinen vertailtavuus mastertutkintoon ei vaarannu. Tämä edellyttää myös kansallisen rinnastuksen yliopisto-opintoihin. Opetusministeriön mukaan sellaisen rinnastuksen tekeminen, että ammatillisen jatkotutkinnon tuottama kelpoisuus muodostuu ylemmän korkeakoulututkinnon mukaisesti edellyttää, että jatkotutkintoon

22 17 kuuluu riittävä määrä syventäviä oman alan opintoja ja että tutkintoon kiinteästi kuuluva työelämän kehittämisprojekti tukee tätä erikoistumista ja syventymistä. Näitä samoja periaatteita valmisteluryhmä pitää tärkeinä myös opiskelijan, työnantajan ja korkeakoulun hyödyn kannalta. Opiskelijalla tulee olla insinöörikoulututkinnon jälkeen alaltaan ja ammatissaan vahva, ainakin 2-3 vuoden työelämäkokemus ja hänen tulee voida käyttää tätä kokemusta ja sen syventämistä oleellisena osana jatkotutkinnon suoritusta ja erityisesti siihen sisältyvää kehittämisprojektia. Ammattikorkeakoulun tulee valitessaan jatkotutkinto-opiskelijat varmistaa, että valitulla on riittävät edellytykset kyseisen koulutusalan jatkotutkinnon suorittamiseen. Esimerkiksi yliopistossa korkeakoulututkinnon suorittaneen tulee tarvittaessa suorittaa ammattikorkeakoulun määrittelemät lisäopinnot. Yksittäisen jatkotutkintokoulutusohjelman tarpeet ovat johdettavissa ensisijaisesti ohjelmaan liittyvän teollisuuden alan osaamistarpeiden kasvusta ja muutosnopeudesta sekä alueellisista erityistarpeista, esimerkkinä muovitekniikka. Toisaalta tulee ottaa huomioon kunkin ammattikorkeakoulun oma erityisosaaminen ja vahvuudet Jatkotutkintojen käynnistäminen Koska ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on uusi ammattikorkeakoulun toimintamuoto, on erityisesti alkuvaiheissa tärkeätä varmistua siitä, että ammattikorkeakoululla on ohjelman luomiseen riittävän korkeatasoinen ja työelämäläheinen osaaminen ja riittävä tutkinnon alaa edustavan työelämän tuki. On tarpeen varmistaa ammattikorkeakoulun edellytykset toteuttaa koulutus ennen kuin opetusministeriö vahvistaa ammattikorkeakoulun jatkotutkinnonanto-oikeuden. Ministeriön muistion sisältämät kriteerit, jotka ammattikorkeakoulun jatkotutkintohakemuksen kokeiluvaiheessa tulee täyttää, ovat tärkeä lähtökohta nykytilanteessa: Ammattikorkeakoulun osaaminen - AMK on toiminut vakinaisena vähintään 2 vuotta - AMK on järjestänyt AMK-opintoja kyseisellä koulutusalalla - AMK:lla on kokemusta alan erikoistumisopintojen järjestämisestä Työelämäyhteydet sekä tutkimus- ja kehitystyö - Jatkotutkintojen kehittämishankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa - AMK:lla on aktiivista tutkimus- ja kehitystoimintaa jatkotutkinnon alalla Opettajien taso - Vastaavalla opettajalla on yliopettajan kelpoisuus - Vastaavalla opettajalla on yliopettajalta vaadittava työkokemus - Muilla jatkotutkinto-opettajilla on asetuksen edellyttämä virkakelpoisuus ja työkokemus alalta. Näiden peruskriteerien lisäksi on tärkeätä varmistua siitä, että tarjottava koulutus on kaikilta osiltaan valtakunnan kärkitasoa. Erityisesti tekniikassa, jossa opintojen runsas valinnaisuus on hyvin tärkeä

23 18 elementti, on korkeatasoisen tarjonnan toteuttamisessa tärkeätä käyttää hyväksi valtakunnallista verkkoa. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot tulisi käynnistää vuonna 2001, koska Euroopan koulutusjärjestelmä on nyt muokkautumassa vastaamaan kansainväliseen kilpailuun ja kansainvälisiin tutkintorinnastuksiin. Toisaalta vuonna 2001 alkaa olla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita ja työelämäkokemusta omaavia jatkotutkinnoille soveltuvassa määrin Jatkotutkintojen sisältö Valmisteluryhmä näkee tarkoituksenmukaisena, että jatkotutkinto sisältää ammattikorkeakoulun organisoimia, jatkotutkinnon alaan kuuluvia syventäviä opintoja sekä opinnäytetyönä suoritettavan 20 ov laajuisen työelämän kehittämistehtävän. Erikoistumisopintoja voidaan lukea hyväksi jatkotutkintoa suoritettaessa ammattikorkeakoulun määrittelemällä tavalla. Jatkotutkinto eroaa täten erikoistumisopinnoista siten, että jatkotutkinnossa tulee olla ammatillisesti syventävää ainesta, kun erikoistumisopinnot voivat olla perusidealtaan pelkästään perustutkintoa laajentavia. Puhtaasti teknologialähtöisten opintojen lisäksi opintoja kaivataan uusille osaamisalueille, esimerkiksi: - kansainvälistyvät toimintaympäristöt ja teknologiaosaamisen kytkeminen liiketoimintaosaamiseen - teknologisten innovaatioiden kehittäminen ja kohdentaminen yksittäisten yritysten ja asiakkaiden konkreettisiin tarpeisiin - teknologiaprosessien ja logististen ketjujen suunnittelu Yksilön tarpeiden ja yrityksen tarpeiden tulee opinnoissa kohdata niin opintojen sisällön kuin kehittämisprojektinkin osalta. Näin menetellen sekä opiskelijan talouden että yritysten työvoiman käytettävyyden kannalta saavutetaan opinnoista suurin hyöty. Tämä merkitsee sitä, että jatkotutkinnon tulee sisällöllisesti tarjota vaihtoehtoja opiskelijan työn ja taustojen huomioon ottamiseksi. Samalla, kun opinnäytetyönä tehtävä kehittämisprojekti lähtee työelämän tarpeista, sen tulee olla mielekäs osa jatkotutkinnon kokonaisuutta ja palvella sen tavoitteita. Sen tulee hahmottaa opiskeltavaa kokonaisuutta ja sen tulee osoittaa myös alan teoreettista tuntemusta. Koska ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarkoitus on osaltaan ylläpitää duaalijärjestelmää, ammattikorkeakoulujen tulee välttää rakentamasta sellaisia teoreettispainotteisia tai tieteelliseen tutkimukseen pohjaa luovia ohjelmia, jotka ovat tunnusomaisia yliopistosektorin teknillisille korkeakouluille. Jatkotutkinnon sisällön ja toteutuksen on tarpeen korostaa myös opintojen laaja-alaisuutta (esimerkiksi kansainväliset taidot, kommunikointitaito, yhteistyö- ja tiimitaidot, johtamistaito, projektitaidot, talousosaaminen ja itseopiskelutaito). Ohjelmaan voi sisältyä kansainvälinen opiskelijavaihto, mutta pakollinen se ei voi olla työn ohessa opiskelemisen vuoksi. Mahdollinen esimiestehtäviin valmistava ja ihmissuhdeasioita käsittelevä osio voidaan toteuttaa yhteistyössä kokeneiden kouluttajien kuten esimerkiksi Johtamistaidon Opiston (JTO) kanssa. Opintojen tulee korostaa yksilösuorituksia samalla, kun laaja-alaisuusvaatimus korostaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ESITYKSEN SISÄLTÖ Tunnustamisen tarkoitus ja toimivalta Akateeminen ja

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Opetussuunnitelma Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus >> Opintojaksoluettelo >> Opintojen suoritusjärjestys

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Uusimmat korkeakoulupoliittiset ulkoiset arvioinnit Pratt, J.&Kekäle, T.&Maassen, P.&Papp, I.&Perellon, J.&Utti,

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä

Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä alalla Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto, kaupallis-tekninen tiedekunta Kauppatieteellisen alan valtakunnallinen tapaaminen Turun kauppakorkeakoulu,

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 214 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (turvallisuusala, aikuiskoulutus, työavain 25-439-14) HEL 2014-005591 T 01 01 01 01 Päätös

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutus muutoksessa Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutustarjonta ammattikorkeakouluissa Täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen bioanalyytikoille suunnattu täydennyskoulutustarjonta vähäistä

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu 3.9.2010 / sh Avoin ammattikorkeakoulu Lähellä Sinua Avoin ammattikorkeakoulu k k Sinulle, joka suunnittelet hakeutuvasi ammattikorkeakouluopintoihin haluat jouduttaa opintojasi ja suorittaa opintoja etukäteen

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 161/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintamastuslain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tilintarkastuslakia muutettavaksi niin, että ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot