SELVITYS AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JATKOTUTKINNOISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JATKOTUTKINNOISTA"

Transkriptio

1 SELVITYS AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JATKOTUTKINNOISTA

2 KUVAILULEHTI Julkaisija Opetusministeriö Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tekniikan ja liikenteen alan valmisteluryhmä Puheenjohtaja: Veijo Hintsanen Sihteeri: Eero Suosara Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Opetusministeriö Toimielimen asettamispvm Dnro Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Selvitys ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan jatkotutkinnoista Julkaisun osat Tiivistelmä Valmisteluryhmän tehtävänä oli laatia opetusministeriön ja sivistyspoliittisen ministeriryhmän käyttöön selvitys ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta, rakenteesta, sisällöstä ja suuntautumisesta tekniikan alalla. Valmisteluryhmä esittää, että tekniikan ja liikenteen alalla käynnistetään ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot vuonna Valmisteluryhmän raportista muotoutuu ammattikorkeakoulun jatkotutkinnosta seuraava kuva: 1. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto on työelämälähtöinen korkeakoulututkinto, joka suoritetaan pääsääntöisesti työn ohessa. Lähtökohtana on, että opiskelijalta vaaditaan insinööritutkinnon jälkeen vähintään 2-3 vuoden työkokemus ennen opintojen aloittamista. Tällä estetään pitkän yhtäjaksoisen koulutusputken muodostuminen ja taataan riittävä työelämäyhteys. 2. Tutkinto luo ammatilliselle väylälle luontevan ja omaleimaisen etenemisväylän kansainväliselle master-tasolle. Tutkinto on profiililtaan erilainen kuin yliopistojen maisteritutkinto / diplomi-insinöörin tutkinto. Kansainvälinen tasovertailtavuus on sekä ammattikorkeakoulujen että opiskelijoiden ja työelämän kannalta tärkeää. 3. Amk-tutkinnon ja jatkotutkinnon kokonaiskesto on 200 ov eli (140+60) ov tai (160+40) ov. Tutkintoon kuuluu vaativa 20 ov:n projektityö/opinnäytetyö, joka liittyy yrityksen (opiskelijan työpaikan) toimintojen kehittämiseen. Tutkintoon voi sisältyä sekä tekniikan syventäviä että tutkintoa laaja-alaistavia opintoja, jotka voidaan suorittaa myös useassa osassa. 4. Tutkinnon määrälliset puitteet sovitetaan yhteen jo olemassa olevien aikuiskoulutusohjelmien resursseihin. Tutkinto täydentää ammattikorkeakoulujen normirahoitteisen ammatillisten erikoistumisopintojen järjestelmää, jonka jo olemassa oleva rahoitus mahdollistaa myös jatkotutkinnot. 5. Amk-jatkotutkintoon on tarkoitus ottaa noin % amk-tutkinnon suorittaneista. Tekniikan alalla tämä merkitsisi noin opiskelijaa vuodessa. 6. Amk-jatkotutkinnot kehitetään pilottivaiheen kautta / avulla. Jatkotutkintojen järjestämisoikeus sidotaan laatukriteereihin, joihin kuuluvat mm. opetushenkilöstön tasovaatimukset, ammattikorkeakoulun kokemus sekä tutkintoon johtavan koulutuksen että ammatillisten erikoistumisopintojen järjestämisessä, näytöt tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä näytöt työelämäyhteyksistä jatkotutkinnon järjestämisessä. 7. Jatkotutkintojen monimuotoiseen toteutukseen kuuluu yhtenä osana myös yhteistyö sekä suomalaisten että ulkomaalaisten korkeakoulujen ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa (esim. Johtamistaidon Opisto). Amk-jatkotutkinto avaa suoran ja taloudellisen väylän merkittävään osaamisen lisäämiseen ja samalla opiskelijalle tien kansainväliselle master-tasolle. 8. Yliopistojen ammatilliset lisensiaattitutkinnot voisivat olla luonteva jatkoväylä amk-jatkotutkinnon suorittaneille heidän edetessään kohti tohtorin tutkintoa. Avainsanat (asiasanat) Ammattikorkeakoulu, tutkintojärjestelmä, jatkotutkinto, tekniikka Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Kokonaissivumäärä 16 Jakaja Kieli Hinta Luottamuksellisuus Kustantaja

3 Opetusministeriölle Opetusministeriö asetti ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon valmisteluryhmän tekniikan ja liikenteen alalle kirjeellään Valmisteluryhmän loppuraportti luovutetaan opetusministeriön käyttöön mennessä.

4 Taustatietoina asetuskirjeessä mainitaan: Valtioneuvoston päättämän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulujen opintoviikon laajuiset ammatilliset jatkotutkinnot käynnistetään asteittain muutamilla aloilla, joilla työelämän tarpeet sitä edellyttävät ja kokemusten pohjalta tehdään ratkaisut jatkotutkintojärjestelmän laajentamisesta. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen käynnistämistä tämän linjauksen mukaisesti on valmisteltu opetusministeriössä, keskeisille tahoille järjestetyissä työseminaareissa sekä hallituksen sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä. Sivistyspoliittisen ministeriryhmän kokouksessa sovitun mukaisesti laaditaan myöhemmin tapahtuvan päätöksenteon pohjaksi yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja työelämän edustajien kanssa lisäselvitykset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta, tutkintojen tavoitteista ja rakenteesta sekä tutkintoihin johtavien koulutusohjelmien suuntautumisesta tekniikan, kaupan ja hallinnon sekä terveydenhuollon aloilla. Päätökset aloista, joilla ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot käynnistetään tehdään myöhemmin ja ottaen huomioon myös valmisteltavat selvitykset. Valmisteluryhmään asetuskirjeessä nimetään: Puheenjohtajaksi rehtori Veijo Hintsanen, Hämeen ammattikorkeakoulu, jäseniksi koulutuspäällikkö Manu Altonen, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto hallituksen puheenjohtaja Kari Karaslahti, Konetehdas K&K Oy, Suomen Yrittäjät johtaja Hannu Saarikangas, Insinööriliitto ry opiskelija, tekniikan ja liikenteen alan vastaava Toni Mulari, SAMOK ry projektipäällikkö Jari Jokinen, Opetusministeriö ja sihteeriksi kehitysjohtaja Eero Suosara, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Valmisteluryhmän tehtävänä on laatia opetusministeriön ja sivistyspoliittisen ministeriryhmän käyttöön selvitys ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta, rakenteesta, sisällöstä ja suuntautumisesta tekniikan Valmisteluryhmän toiminta Valmisteluryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa. Valmisteluryhmä kuuli asiantuntijana Teknillisen korkeakoulun rehtoria Paavo Urosta, joka on myös Yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtaja. Loppuraporttiin liittyy ryhmän jäsenen Manu Altosen eriävä mielipide.

5 Saatuaan työnsä päätökseen valmisteluryhmä luovuttaa loppuraportin opetusministeriön käyttöön. Helsingissä Veijo Hintsanen, puheenjohtaja Manu Altonen Kari Karaslahti Hannu Saarikangas Toni Mulari Jari Jokinen Eero Suosara, sihteeri

6 SISÄLTÖ Sivu 1. AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOON LIITTYVIÄ TAUSTOJA Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon tilanne Korkeakoulutuksen rakenne Korkeakoulututkintojen järjestelmä Suomessa Duaalijärjestelmän kansainvälinen tilanne Tutkintojen harmonisointi Euroopassa VALMISTELURYHMÄN SELVITYKSET, KANNANOTOT JA ESITYKSET Valmisteluryhmän selvitykset Saksalaisia ammattikorkeakoulun jatkotutkintoja Koulutustarjonta ja opiskelijoiden hakeutuminen koulutukseen Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve eri näkökulmilta / valmisteluryhmän näkemyksiä ja kannanottoja Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve aluekehityksen kannalta Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve tutkimus- ja kehitystoiminnan ja kansallisen innovaatiojärjestelmän kannalta Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve yrityksen kannalta Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve opiskelijan kannalta Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve ammattikorkeakoulun kannalta Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto koulutusjärjestelmän kannalta Valmisteluryhmän esitykset Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämisperiaatteet Jatkotutkintojen käynnistäminen Jatkotutkintojen sisältö Näkemyksiä lainsäädännöstä ja käynnistämisvaiheesta... 17

7 2 1. AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOON LIITTYVIÄ TAUSTOJA 1.1 Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon tilanne Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnosta on säädetty ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen (256/1995) 3 :ssa. Valtioneuvoston hyväksymässä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa todetaan ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoista: Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja kehitetään siten, että ammattikorkeakoulujen kyky tuottaa uutta tietoa työelämästä, ammatillisesta asiantuntijuudesta ja sen kehittämisestä vahvistuu. Ammatilliset jatkotutkinnot ovat laajuudeltaan opintoviikkoa, ja ne käynnistetään asteittain muutamilla aloilla, joilla työelämän tarpeet sitä edellyttävät. Valmistelutyötä ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen käynnistämiseksi on tehty vuodesta 1997 lähtien. 1.2 Korkeakoulutuksen rakenne Ammattikorkeakoulujen perustamisen myötä Suomessa päädyttiin korkeakoulutuksessa duaalijärjestelmään, jossa toisen pilarin muodostaa yliopistoista ja muista tiede- ja taidekorkeakouluista koostuva yliopistosektori ja toisen pilarin aikaisemman ammatillisen korkea-asteen ja opistoasteen koulutuksen pohjalle rakennettu, työelämän kehittämiseen painottuva ammattikorkeakoulusektori.

8 3 Ammattikorkeakouluissa opetuskielenä on yleensä suomi tai ruotsi. Kokonaan englanninkielisessä koulutuksessa opiskelee noin 4000 opiskelijaa, joista ulkomaalaisia, suomen kieltä osaamattomia noin Lisäksi ammattikorkeakouluissa on noin 1500 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voi nykyisellään suorittaa tutkintoon johtavia jatko-opintoja suomalaisessa yliopistosektorin korkeakoulussa. Mikäli AMK-insinööri siirtyessään DI-opintoihin saa hyvitystä Koulutus ja tutkimus ohjelmassa olevan valtioneuvoston suosituksen mukaisesti puolet ammattikorkeakoulusektorin opinnoista eli 80 ov, hänen suoritettavakseen DI-tutkintoon jää 100 ov. Nämä opinnot painottuvat teoreettisten perusopintojen vahvistamiseen ja tutkimuksellisiin opintoihin. AMK-insinööri voi suorittaa master-tason tutkinnon myös ulkomailla ov opinnoilla. Mikäli hän tähtää ammattikorkeakoulutyyppiseen jatkotutkintoon, 40 ov yleensä riittää. Silloin sisältö painottuu ammatillisen osaamisen syventämiseen. Jatko-opiskelu ulkomailla ei ole kansainvälisten vaihtoohjelmien mukaista opiskelijavaihtoa, joten siihen liittyy taloudellisia rasitteita. Ammattikorkeakoulut järjestävät laajamittaisena täydennyskoulutuksena asetuksessa määriteltyjä ammatillisia erikoistumisopintoja, jotka valtio pääosin rahoittaa. Niiden laajuus on nykyisin 20 tai 40 opintoviikkoa, jatkotutkintojen käynnistymisen jälkeen ilmeisesti 20 ov. Ammattikorkeakouluasetus myös mainitsee, että erikoistumisopinnot voivat olla myös osana ammattikorkeakoulun jatkotutkintoa. Erikoistumisopinnoista osa akkreditoidaan Korkeakoulujen arviointineuvoston toimesta ja kirjataan valtakunnalliseen erikoistumisopintorekisteriin. 1.3 Korkeakoulututkintojen järjestelmä Suomessa Korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetussa asetuksessa (464/1998) määritellään korkeakoulututkinnoiksi - yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin, tohtorin ja muut vastaavat jatkotutkinnot - maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja eräät muut upseerin tutkinnot - ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja ei ole kirjattu järjestelmään. Valtioneuvoston Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sanoo ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen asemasta: Korkeakoulututkintojen järjestelmää kehitetään vastaamaan työelämän kehittämistarpeita ottaen huomioon myös tutkintorakenteiden kansainvälinen kehitys. Tärkeä lähtökohta on Suomen korkeakoulujen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Tämä näkökohta otetaan huomioon myös ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämisessä.

9 4 1.4 Duaalijärjestelmän kansainvälinen tilanne Korkeakoulutusta toteutetaan kahden erilaisen järjestelmän avulla. Duaalijärjestelmä on hallitseva järjestelmä EU:ssa ja yleistymässä muuallakin Euroopassa. Anglosaksisissa maissa on hallitsevana yhden pilarin järjestelmä, jossa kaikki korkeakoulutus tapahtuu yliopistoissa. Euroopan ulkopuolella mm. Singapore, Japani ja Etelä-Afrikka ovat duaalijärjestelmässä. Ainakin Englannissa, Skotlannissa, USA:ssa ja Australiassa jotkin yliopistot painottuvat ammattikorkeakoulutyyppiseen rooliin ilman virallista duaalijärjestelmää. Lukuisissa teollisuusmaissa on asetettu koulutustavoitteet oleellisesti korkeammalle viimeisten vuoden aikana ja tämän muutoksen toteuttamiseen on pidetty tarkoituksenmukaisena luoda aikaisempaan yliopistokoulutukseen verrattuna käytännöllisemmin painottuneita ammattikorkeakouluja tai yliopistojen ammattikorkeakoulutyyppisiä tiedekuntia tai koulutusohjelmia. Ammattikorkeakoulun master-tasoinen, ammattikorkeakoulututkinnon jälkeinen tutkinto on otettu käyttöön Saksassa 1998, lähinnä tekniikan alalla. Saksassa on käytössä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa bachelor-master -rakenteen mukaisia tutkintoja ja niiden rinnalla vanhan järjestelmän mukaisia tutkintoja. Hollannin ammattikorkeakoulut (HBO) voivat järjestää maksullisia master-tasoisia jatko-opintoja. Useissa EU:n maissa ollaan ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja käynnistämässä tai valmistelemassa. Tällaisia maita ovat mm. Ruotsi, Belgia, Itävalta, Espanja, ja Portugali. Myös Sveitsissä ja Latviassa valmistellaan ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoa. 1.5 Tutkintojen harmonisointi Euroopassa Suomen ammattikorkeakoulu-uudistus 1990-luvulla teki Euroopan puitteissa suomalaisen insinöörikoulutuksen aseman ymmärrettävämmäksi. Tämä on tehnyt helpommaksi sekä ammatillisen tunnustamisen Euroopassa että ammattikorkeakoulujen kansainvälisen opiskelijavaihdon. Euroopan ulkopuolella koko Euroopan kirjavaa järjestelmää ei ymmärretä. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoihin ja niiden rinnastuksiin tullee vaikuttamaan Euroopassa suunnitteilla oleva korkeakoulutuksen rakenteiden harmonisointi. Sen pohjana ovat kaksi julistusta Sorbonnen yliopiston 800-vuotisjuhlan yhteydessä EU:n neljän suuren maan opetusministerit allekirjoittivat Sorbonnen julistuksen ja allekirjoitti Bolognassa, EU:n rehtorien konferenssin yhteydessä 29 Euroopan maan opetusministerit (mukana kaikki EU-maat) Bolognan julistuksen. Julistusten mukaan kansainvälinen tutkintojen tunnustaminen edellyttää, että Euroopan tutkintorakenteet tehdään ymmärrettävämmiksi ja läpinäkyvämmiksi toisaalta undergraduate-tasolla ja toisaalta graduate-tasolla. Julistukset korostavat myös tutkintojen moni- ja laaja-alaisuuden kohentamista sekä tutkintorakenteiden asteittaista harmonisointia. Niissä määritellään, että undergraduate-opintojen tulee kestää vähintään kolme vuotta ja tuottaa tutkinto, joka on käyttökelpoinen Euroopan työmarkkinoilla. Graduate-opinnot johtavat toiseen tutkintoon eli master- tai doctor-tutkintoon. Julistukset nostavat esiin myös opiskelija- ja henkilöstövaihdon ja eurooppalaisen yhteistyön korkeakoulutuksen laadunvarmistuksessa. Sorbonnen ja Bolognan julistusten tunnustettu tulkitsija Guy Haug on laatinut CRE:n (Confederation of European Union Rectors Conference) raportin ( ), joka kuvailee vallitsevaa tilannetta, hahmottaa sitä tulevaisuutta, jota julistuksilla ajetaan takaa, ja vetää yhteen niitä julkisia keskusteluja,

10 5 joita julistukset ovat aiheuttaneet. Haug muistutti myös, että Bolognan julistus ei ole vain julistus vaan myös toimintaohjelma, jonka takaraja on vuosi Näyttää siltä, että yhä useammin kansainvälisille opiskelijoille tarkoitetuista ohjelmista rakennetaan ns. master-tason kokonaisuuksia, jotka edellyttävät bachelor-tasoista tutkintoa. Näistä lyhyistä masterohjelmista on tehty kansainvälisiä tuotteita, joita myyvät esimerkiksi amerikkalaiset, englantilaiset, hollantilaiset, australialaiset ja nyttemmin myös saksalaiset korkeakoulut. Bolognan julistuksen yhtenä tavoitteena on eurooppalaisen koulutuksen kilpailukyvyn vahvistaminen myös globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Harmonisointitarve lähtee liikkeelle kansainvälisestä tutkintojen tunnustamisesta. Esimerkiksi USA ja Kanada ovat maailmanlaajuisesti rakentamassa sopimusjärjestelmää tekniikan alan Bachelor- ja Mastertutkintoihin perustuvien ammatillisten insinöörinimikkeiden tunnustamisesta. Sopimuksia on olemassa tai tekeillä useimpien maailman valtioiden kanssa. EU ei ole mukana, koska EU:ssa ei ole toisaalta tutkintojen akkreditointia ja toisaalta ammatillista vahvistusjärjestelmää. Erillisinä maina EU:sta mukana neuvotteluissa ovat Iso-Britannia ja Irlanti. Euroopan maista vain Ruotsi ja Suomi eivät ole kehittämässä kansallistakaan akkreditointijärjestelmää tekniikan alalle (Giuliamo Augusti, SEFI ). EY:n yleinen tutkintojen tunnustamisjärjestelmä, jonka voimaanpanosta on säädetty laissa 1597/1992, rakentuu periaatteelle, jonka mukaan tutkinnon tuottama kelpoisuus tunnustetaan muissa EU/ETAvaltioissa sen mukaan, minkä kelpoisuuden tutkinto tuottaa suorittamismaassa. Jotta suomalaisten korkeakoulututkintojen tuottama kelpoisuus voidaan Euroopan sisämarkkina-alueella tunnustaa, on tutkintojen tuottamasta kotimaisesta kelpoisuudesta säädettävä. Tiukasti tulkiten kelpoisuuden määrittely on tarpeen ainoastaan julkisten virkojen ja tehtävien osalta, mutta on huomattava, että tutkinnon asemalla tutkintojärjestelmässä on usein vaikutusta palkkatason määräytymiseen myös yksityisellä sektorilla. Kansainvälisissä yhteyksissä järjestelmällä on kiistatta vaikutuksia myös muuhun kuin EU-direktiivein säädeltyyn tutkintojen tunnustamiseen. 2. VALMISTELURYHMÄN SELVITYKSET, KANNANOTOT JA ESITYKSET 2.1 Valmisteluryhmän selvitykset Tässä kohdassa tarkastellaan ammattikorkeakoulun jatkotutkintoa vain tekniikan ja liikenteen alan kannalta Saksalaisia ammattikorkeakoulun jatkotutkintoja Saksassa vuoden 1998 lainsäädäntömuutoksella tehtiin yliopistojen välitutkinto ja ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto mahdolliseksi. Muutos on yhteensopiva Bolognan julistuksen tavoitteiden kanssa. Moni saksalainen ammattikorkeakoulu on lähtenyt niitä toteuttamaan. Bachelormaster-rakenteisia tutkinto-ohjelmia on yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa yhteensä noin 450, joista pääosa tekniikassa. Ohessa on tiivistetty ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon muutaman toteutuksen keskeisiä piirteitä. Ohjelmat akkreditoidaan alueellisesti ja alueelliset akkreditoijat liittovaltiotasolla.

11 6 Saksassa ammattikorkeakoulujen (Fachhochshulen) jatkotutkinnoista käytetään nimeä master-tutkinto. Kaikki master-tutkinnot näyttävät painottuvan toisaalta syvennettyyn tekniikan osaamiseen, monialaisuuteen, laaja-alaisuuteen ja kansainvälisyyteen ja toisaalta vahvaan työelämäsidonnaisuuteen. Melkein kaikki toteutetaan englanninkielellä ja niihin halutaan myös ulkomaalaisia opiskelijoita. Melkein kaikissa ohjelmissa joko tarjotaan mahdollisuutta tai velvoitetaan suorittamaan yksi lukukausi ulkomailla, Kaikissa käy pohjakoulutuksena ammattikorkeakoulun diplomi-insinööritutkinto. Useimpien pohjaksi on luotu myös oma, ammattikorkeakoulun diplomi-insinööritutkinnosta lyhennetty bachelor-tutkinto pohjakoulutusvaihtoehdoksi. Useimpien ohjelmien aloitusvuosi on 2000 tai 2001, joitakin on aloitettu Esimerkiksi arvostetulla Fachhochschule Esslingenillä (FHTE) on kaksi tekniikan jatkotutkintoa: autotekniikka sekä informaatio- ja automaatiotekniikka. 4-vuotisen ammattikorkeakoulun diplomiinsinööri-tutkinnon rinnalla on 3,5-vuotinen bachelor-tutkinto, joka on rakennettu poistamalla toinen diplomi-insinöörikoulutuksen kahdesta puolen vuoden harjoittelujaksoista. 1,5-vuotisiin jatkoopintoihin master-tutkintoa varten voi tulla kummalla tahansa perustutkinnolla, jolloin kokonaispituudeksi tulee bachelor-tutkinnon pohjalta 5 vuotta. Master-opinnot ovat kokonaan englanninkieliset ja tarkoitettu myös ulkomaalaisille. FHTE aloitti jatkotutkinto-opinnot vuonna FHTE:n jatkotutkinto on suunniteltu päätoimiseen opiskeluun. Opiskelumenetelmiä on perinteiseen opiskeluun verrattuna monipuolistettu ja opiskelu on projektiluontoisempaa ja englanninkielistä. Teknisen osaamisen syventäminen, laaja-alaistaminen, monialaisuus ja yritystoiminnan globalisoituminen ovat keskeisiä. Opiskeluun kuuluu pakollisena osana lukukausi ulkomailla, ellei opiskelijan aiempaan tutkintoon sisälly vastaavaa jaksoa. Opiskelu on toisen ja kolmannen lukukauden osalta vahvasti työelämäsidonnainen projektiopintoineen ja opinnäytetöineen. Fachhochschule Karlsruhe on käynnistänyt jatkotutkinnon useilla tekniikan aloilla (ainakin tietokonetekniikka, eurooppalaisen rakentamisen hallinnointi, prosessitekniikka, konetekniikka, myyntiinsinööri ja anturijärjestelmätekniikka). Konetekniikassa bachelor-tutkinto on lyhennetty 3-vuotiseksi, jolloin on vähennetty muutakin kuin harjoittelua. Master-tutkinto on 1,5-vuotinen. Muutamaa Masterohjelmaa tarjotaan myös kansainvälisesti. Fachhochschule Hamburgin auto- ja kevytrakennetekniikan master-ohjelmassa pohjana on ammattikorkeakoulun diplomi-insinööritutkinto, ei erillistä bachelor-tutkintoa. Laajuus autotekniikassa ja kevytrakenteissa on periaatteessa kolme lukukautta mutta voidaan toteuttaa myös ilman lukukausien välisiä lomia. Autotekniikan opintojen 1. lukukausi toteutetaan Englannissa ja kolmannen voi suorittaa Hollannissa. Kevytrakennetekniikan opinnot voi suorittaa myös osa-aikaisesti 4 vuodessa. Prosessiosaston master-tutkinto on kaksivuotinen, johon voi tulla kolmivuotisella bachelor-tutkinnolla alkuun tai 4-vuotisella ammattikorkeakoulun diplomi-insinööritutkinnolla puoliväliin. Master-opintojen 1. vuosi näyttää olevan samoja opintoja kuin diplomi-insinööritutkinnon 6. ja 7. lukukausi. Kaikki ohjelmat ovat englanninkielisiä. Fachhochschule Münchenin tuotantotaloudessa bachelor-opinnot on lyhennetty. Master-opinnot kestävät 1,5 vuotta bachelor-pohjalla ja yhden vuoden ammattikorkeakoulun diplomi-insinööripohjalla. Opinnot ovat englanninkielisiä ja osan opinnoista voi suorittaa ulkomailla. Konetekniikan opinnot ovat kokonaan englanninkieliset ja yksi lukukausi opiskellaan ulkomailla.

12 7 Fachhochschule Aalenin master-ohjelma muovitekniikassa on kaksivuotinen ja englanninkielinen. Yksi lukukausi on ulkomailla. Pohjakoulutuksena edellytetään bachelor-tutkinto tai ammattikorkeakoulun diplomi-insinööritutkinto Koulutustarjonta ja opiskelijoiden hakeutuminen koulutukseen Suomessa on paljon teknisen alan osaamista ja kehittämistaitoa. Samanaikaisesti on puutetta teknisen alan henkilöstöstä. Esimerkiksi tietoteollisuus ja metalliteollisuus tarvitsisivat enemmän insinöörejä, kuin korkeakoulut pystyvät tuottamaan. Näiden alojen opiskelijat sidotaan yrityksiin jo ensimmäisillä harjoittelujaksoilla. Toimintaa joudutaan sijoittamaan ulkomaille koulutetun työvoiman puutteen vuoksi. Biotekniikka ja hyvinvointiala ovat toistaiseksi suhteellisen pieniä teknillisen korkeakoulutuksen saaneiden työllistäjiä mutta ovat nopeassa kasvussa ja kärsivät työvoiman saatavuudesta. Erityisesti yliopistoissa mutta myös ammattikorkeakouluissa on valmistuvien määrään liittyen merkittävänä sisäisenä ongelmana opintojen keskeyttäminen vallankin tekniikan alalla. Ammattikorkeakouluissa on tilanteen korjaamiseksi tehty ja tekemässä lukuisia muutoksia. Pääsykokeiden luonnetta on muutettu hakijan motivaatiota ja teknisiä taipumuksia paremmin mittaavaksi. Opintojen ohjaamiseen panostetaan voimakkaasti ja uraohjaus on nostettu keskeiseen rooliin ohjauksessa. Yritysten kanssa tehtävillä puitesopimuksilla sidotaan yrityksiä yhteistyöhön yrityksen palveluksessa olevien opiskelijoiden tutkintojen nopeaan loppuunsaattamiseen. Teknillisellä alalla on myös puutetta toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista. Se on osasyynä tuotantoyksiköiden sijoittumiseen ulkomaille. Lukion ja ammatillisen koulutuksen valintatilanteessa toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoima ei ole riittävä lukioon verrattuna ja ammatillisen koulutuksen volyymiä on jouduttu valtakunnallisesti alentamaan ja lukioiden kapasiteettia vastaavasti lisäämään. Työntekijätason tehtävät monipuolistuvat ja muuttuvat vaativammiksi, jonka seurauksena työntekijätason tehtäviä siirtyy ammattikorkeakoulun suorittaneiden hoidettaviksi. Tästä huolimatta teollisuus on vakavasti huolissaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen kyvystä tuottaa riittävästi työntekijöitä. Omaehtoisen ammatillisen aikuiskoulutuksen, muun muassa lyhytmuotoisen täydennyskoulutuksen tukirahoitusta on päätetty oleellisesti vähentää ja samalla lopettaa kokonaan ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton selvityksen mukaan työnantajat käyttävät henkilöstön täydennyskoulutukseen 4,6 % palkkakustannuksista, jolla saadaan keskimäärin 4 koulutuspäivää vuodessa. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta käytetään lisäksi tähän tarkoitukseen. Ammattikorkeakoulujen ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusta käytetään nyt tekniikan alalla pääosin teknikosta AMK-insinööriksi ja insinööristä AMK-insinööriksi kouluttamiseen, pienemmässä määrin erikoistumisopintoihin. Teknikoiden ja insinöörien koulutus AMK-insinööreiksi on vähenemässä. Edellisiä pitempikestoisempaa koulutusta ammattimiehestä AMK-insinööriksi aikuiskoulutuksena on vältetty, koska se vähentäisi oleellisesti koulutukseen pääsevien määrää. Ammattikorkeakouluissa on sisäisiä paineita siirtää tekniikan alan aikuiskoulutusrahoitusta muiden alojen aikuiskoulutukseen. Tämä on samaa ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen rahoitusta, josta osa on ajateltu käytettävän ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen rahoittamiseen.

13 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen rahoitusperiaate on opiskelijamäärä- ja opintoviikkolähtöinen. Tämä tarkoittaa, että ammattikorkeakoulu saa 40 ov koulutusohjelman opiskelijasta vain yhden vuoden korvauksen, vaikka tutkinnon suorittamiseen kuluisi kaksi tai kolme vuotta. 8

14 9 2.2 Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve eri näkökulmilta / valmisteluryhmän näkemyksiä ja kannanottoja Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve aluekehityksen kannalta Ammattikorkeakoulut ovat aluekehityksen keskeisiä toimijoita maakuntaliittojen, TE-keskusten, teknologiakeskusten, osaamiskeskusten, kehitysyhtiöiden ja yliopistojen ohella. Ammattikorkeakoulu hoitaa tehtäväänsä koulutustoiminnan, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä erilaisten palvelu-, tuki- ja koordinointitoimintojen kautta. Kaikki tämä edellyttää ammattikorkeakoulujen itsensä kehittymistä. Siihen taas ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tarjoaa merkittävän lisän. Alueellinen innovaatiojärjestelmä perustuu lukuisten toimijoiden saumattomasti toimivaan verkostoon. Innovaatioiden perusideoiden lähteenä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat muodostavat keskeisen osan. Ammattikorkeakoulun jatko-opiskelija on varsin potentiaalinen innovaation perusideoija päästessään käyttämään hyväksi omaa ja yrityksensä osaamista sekä ammattikorkeakoulun tarjoamaa opetusta ja opinnäytetyön ohjausta, jotka hänen työnsä kannalta antavat uusia virikkeitä ja uutta tukea ideoiden kehittämiselle. Nykyisissä, alueellisten toimien pohjalta syntyneissä kasvukeskuksissa näkee helposti, kuinka tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa kehitetty koulutus on nopeasti vaikuttanut alueen taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen. Tähän soveltuu uutena ja vahvasti yrityslähtöisenä tekijänä myös ammattikorkeakoulun jatkotutkinto. Ammattikorkeakoulun on erityisesti avustettava alueensa pk-yritystoiminnan kehittymistä. Pk-yrityksillä ei ole mahdollisuuksia lähettää ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöstöään nykymuotoisiin pitkäaikaisiin koulutuksiin (DI-opinnot tai ulkomainen master-koulutus), koska henkilöstön irrottaminen päätoimiseen opiskeluun ei ole mahdollista. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tarjoaa yrityksen kannalta maksuttoman keinon saada samanaikaisesti henkilöstöään ja omaa toimintaansa kehitetyksi työhön sisältyvällä ja työn ohessa tapahtuvan opiskelun ja siihen liittyvän ammattikorkeakoulun ohjauksen avulla. Ammattikorkeakoulun erikoistumisopinnoilla on saman tapaista mutta vaatimattomampaa vaikutusta. Ne eivät kuitenkaan voi ottaa yhtä paljon huomioon yrityksen tarpeita kuin mitä jatkotutkinto voi Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve tutkimus- ja kehitystoiminnan ja kansallisen innovaatiojärjestelmän kannalta Suomalaisesta tutkimushenkilökunnasta on tutkijankoulutuksen eli vähintään tohtorin- tai lisensiaatintutkinnon suorittaneita 15 %. Yritysten piirissä toimivasta tutkimushenkilökunnasta tohtoreiden osuus on vain 4,4 %. Käytännössä maisterin tutkinnon suorittaneet tutkijat ja ammattikorkeakouluista valmistuneet vastaavat valtaosasta Suomessa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistyöstä. Moniammatillisten tiimien lisääntyminen työelämässä edellyttää, että myös muut kuin varsinaisen tutkijakoulutuksen suorittaneet kykenevät riittävässä määrin tiedonhankintaan ja -hallintaan. Ammattikorkeakoulun keskeinen tehtävä on työelämälähtöinen tutkimus- ja kehitystoiminta. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaa ei rahoiteta perusrahoituksella samalla tavalla

15 10 kuin yliopistojen tekemää perustutkimusta, vaan jokaiselle projektille on etsittävä erikseen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminta on vallitsevasti olemassa olevan tietämyksen soveltamista uusissa tilanteissa ja ympäristöissä. Tätä työtä tekevät rajoitetusti ammattikorkeakoulun opiskelijat. Kuitenkin vaativissa tehtävissä ammattikorkeakoulun henkilökunta tekee päätyön. Tällaisen työn mahdollistaa ammattikorkeakoulun henkilökunnalle vain tiivis ja säännöllinen yhteistyö työelämän kanssa myös muulloin kuin varsinaisen kehittämistyön aikana. Kaikkinainen yhteistyö on tarpeellista, mutta ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon ohjaaminen tarjoaa yhden parhaimmista tavoista kehittää myös ammattikorkeakoulun henkilökunnan valmiuksia. Myös jatko-opiskelijoiden opinnäytetyöt itsessään tulevat olemaan tällaista tutkimus- ja kehitystyötä. Yhä useammat uudet innovaatiot ovat monialaisen työn tuloksia. Esimerkiksi kulttuurista tai ihmistieteistä lähtevän idean toteutus vaatii uusinta tekniikka. Uuden teknisen innovaation tuottaminen edellyttää sen kulttuuristen ja inhimillisten vaikutusten ja mahdollisuuksien huomioon ottamista. Tuoteidean saattaminen innovaatioksi vaatii tuotekehityksen lisäksi ja ohessa muun muassa markkinoinnin asiantuntijoita. Tällainen monialaisuus on yksi perussyitä, miksi ammattikorkeakoulut Suomessa ovat yleensä monialaisia. Yhä parempaa uusimpaan tieteelliseen ja teknologiseen tietoon perehtymistä ja uudenlaisia valmiuksia edellytetään tulevaisuudessa kaikilta tutkimustehtävissä toimivilta työntekijöiltä. Monitieteisyys, uusien työtehtävien edellyttämä poikkitieteellinen osaaminen asettaa koulutukselle uudenlaisia vaatimuksia. Sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista tutkimus- ja suunnittelutehtäviin valmistuvien koulutuksessa tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon tieteellisen tutkimuksen nopea kehitys ja suuntautuminen sekä uuden yritystoiminnan muuttuvat tarpeet Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve yrityksen kannalta Työn ja sen haasteiden sekä sopivan koulutuksen vuorottelu on tehokas tapa kehittää yritysten osaamista. Työelämän monet muutokset kuten rakennemuutokset, nopea tekninen kehitys, kansainvälistyminen ja liiketoiminnan globalisoituminen ovat johtaneet siihen, että henkilöstöltä odotetaan aiempaa monipuolisempia taitoja ja muutosvalmiuksia sekä syventymistä uuteen tekniikkaan, uusiin osaamisalueisiin. Tarvitaan henkilöstön perinteisen, lyhytmuotoisen täydennyskoulutuksen rinnalle myös mahdollisuuksia osallistua sellaisiin laajempiin opiskelukokonaisuuksiin, joissa näitä taitoja voidaan hankkia. Yrityksille on harvoin mahdollista kouluttaa henkilöstöään päätoimisessa opiskelussa, joten opiskelumahdollisuus työn ohessa on tärkeä vaihtoehto. Toisaalta yritysten kehittymisen ja ammattikorkeakouluille annetun tehtävänkin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että opiskelu kohdistuu niihin asioihin, jotka yrityksessä nähdään tarpeellisina, ja kohdistuu yrityksen ja kyseisen henkilön oman työn ajankohtaisten asioiden kehittämiseen. Euroopan laajuisesti teollisuus esittää tekniikan alan korkeakoulutuksen kehittämisvaatimuksia ja työssä oleville jatko-opiskelumahdollisuuksia tarkoituksena laaja-alaisuusominaisuuksien kehittäminen. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) selvityksen mukaan suuressa teollisuudessa työskentelevillä on tehtävästä riippuen erityisesti seuraavia osaamisen kehittämistarpeita: - tietotekniikka

16 11 - kielitaito ja kansainvälisyys - johtaminen ja esimiestaidot - vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot - myynti- ja markkinointitaidot - asiakaspalvelutaito - talousosaaminen - muutoksen hallinta ja elinikäinen oppiminen. Lisäksi TT:n koulutustarveluettelossa esiintyy keskeisenä aiheena - teknisen ammattitaidon syventäminen. Selvityksen mukaan pk-teollisuus toi esiin seuraavia osaamistarpeita: - elinikäinen oppiminen - tietotekniikka - kielitaito - johtamis- ja esimiestaidot - vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot - sisäinen yrittäjyys. Niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa tapahtuva ammattikorkeakoulujen ohjelmien muokkaaminen ja jatkotutkintojen rakentaminen tähtäävät vahvasti näihin taitoihin tai joihinkin niistä. TT:n selvityksen toimenpide-ehdotuksissa esitetään vahvasti elinikäisen oppimisen järjestelmän kehittämistä aikuisväestöä varten. Ehdotuksia ovat: - Yksilöllisten oppimistilanteiden suhteellista osuutta kasvatetaan koulumuotoisen opetuksen kustannuksella. Siirrytään avoimiin oppimisympäristöihin. - Tietoverkkojen ja hypermedian tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään. - Opetushenkilöstön asenne ja uusien roolien omaksuminen ratkaisevat, kuinka suomalaiset omaksuvat elinikäisen oppimisen ideologian. - Avataan rationaaliset ja realistiset väylät eritasoisten ja poikkitieteellisten tutkintojen suorittamiseen. - Rakennetaan aikuisten ammatillinen tutkintojärjestelmä ja avataan opintosuorituspankki. - Rakennetaan opintosuoritusten kannustejärjestelmä. - Tehostetaan aikuisväestön opintoneuvontaa. - Lisätään aikuisväestön koulutushalukkuuteen liittyvää motivointitutkimusta. - Luodaan elinikäisen oppimisen tulosten arviointijärjestelmä. Metalli- ja elektroniikkateollisuuden yritysten palveluksessa on 40 % ammattikorkeakouluissa metallija konetekniikan sekä elektroniikka-, tietotekniikka- ja sähköalan insinööritutkinnon suorittaneista vuonna Metalliteollisuuden keskusliitto (MET) on vuonna 1999 selvittänyt projektiraportissaan Metalli- ja elektroniikkateollisuus, visio 2008" alan tärkeimpien kehitys- ja menestystekijöiden muutossuuntia vuoteen Osaaminen, henkilöstön rekrytointi ja henkilöstön pysyvyys ovat keskeisiä muutoksen hallintatekijöitä ja puolessa yrityksistä keskeisiä kasvua rajoittavia tekijöitä. Mainitun METin selvityksen ja vuonna 2000 julkaistun selvityksen Metalli- ja elektroniikkateollisuuden teknisten osaajien tarve vuosina " mukaan nykyiset koulutusvolyymit tuottavat riittävästi ammatillisen perustutkinnon elektroniikka ja sähköalalla

17 12 suorittaneita mutta ei riittävästi kone- ja metallialalla suorittaneita. Kone- ja metallialalla ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden puute on suurin ongelma. Kummankin alan insinööreistä ja diplomiinsinööreistä selvitysten mukaan tulee kasvavaa puutetta. Henkilöstötarve muuttuu korkeakoulutuksen suuntaan toisaalta osaamisen merkityksen lisääntymisen vuoksi ja toisaalta sen vuoksi, että korkeasti koulutettua henkilöstöä käyttävät alat kasvavat muita aloja nopeammin. Lisäystarve painottuu tutkimusja kehitystoimintaan, suhteellisesti suurimpana projektien ja alihankintaketjujen hallintaan. Teknisellä henkilöstöllä, johon insinöörit kuuluvat, vahvaksi motivaatiotekijäksi pysyvyyden kannalta on noussut urakehitys. Erityisesti lisäkoulutuksen osana nähdään tärkeänä tiimi- ja yhteistyötaidot. Muitakin laajaalaisuustaitoja nostetaan esiin. METin selvitys urakehityksen, teknisen osaamisen ja laajaalaisuustaitojen korostamisineen kuvaa sitä tarvekehitystä, johon ammattikorkeakoulun jatkotutkinnollakin osaltaan pyritään vastaamaan. Tässä kohdassa on rajoituttu yrityksiin ja lähinnä teollisuusyrityksiin. Insinööreistä vain noin puolet toimii teollisuuden palveluksessa Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve opiskelijan kannalta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista suurin osa on haluttomia sitoutumaan täysipäiväiseen, monivuotiseen opiskeluun taloudellisista ja sosiaalisista syistä. Toisaalta tarvetta ja halua jatkaa opintoja tutkintotavoitteisesti on paljon. Tästä syystä on tarpeen synnyttää työn ohessa, kohtuuajassa, mutta kansainväliset mitat täyttäen, suoritettavia jatkotutkintoja. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on suunniteltu tällaiseksi. Erityisesti tekniikan alalla on koko Euroopassa ollut tunnusomaista laaja-alaisuuden puute, mihin teollisuus on vuosikymmeniä kiinnittänyt huomiotaan, viime aikoina yhä kasvavin äänenpainoin. Tässä laaja-alaisuustekijöillä tarkoitetaan esimerkiksi kansainvälisiä taitoja, kommunikointitaitoa, yhteistyöja tiimitaitoja, johtamistaitoja, projektitaitoja, talousosaamista ja itseopiskelutaitoja. Laajaalaisuustarpeet voivat joidenkin kohdalla olla moninaisia, joidenkin kohdalla taas urakierron ja tehtävien muuttumisen kautta harvoihin laaja-alaisuustekijöihin rajoittuvia ja silloin työn kannalta hyvin keskeisiä, syventäviä. Uusimmat projektiopiskelumenetelmät korjaavat näitä puutteita, mutta siihen eivät riitä lyhyet koulutusjaksot. Tarvitaan laajempi, jatkotutkintotyyppinen kokonaisuus, jotta siinä voidaan varsinaisen substanssiosaamisen yhteydessä oppia näitä laaja-alaisuustaitoja. Yritystoiminnan kansainvälistyminen ja globalisoituminen vaatii insinööriltä kykyä tasavertaisesti kilpailla muiden EU-kansalaisten kanssa samoilla työmarkkinoilla. Jo suomalaisen yrityksen tehtävissä ulkomailla tarvitaan tutkinnon rinnastus kyseisen maan tutkintoon. Aikaisemmin tuli usein vaikeuksia lähinnä kansainvälisissä projekteissa, kun suomalaista insinööritutkintoa ei ollut nimetty Suomessa korkeakoulututkinnoksi. Nyt ollaan tulossa uuteen tilanteeseen, jossa monessa tilanteessa tarvitaan rinnastuksia master-tutkintoon. Tällaisen rinnastuksen tuottamiseen soveltuisi hyvin ammattikorkeakoulun jatkotutkinto. Toistaiseksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen insinöörin jatko-opiskelumahdollisuudet ovat diplomi-insinööriopinnot yliopistosektorilla tai master-opinnot ulkomaalaisessa korkeakoulussa. Kummankin opiskelumuodon haittoja ovat ainakin osittainen opintojen päätoimisuus sekä vaikeus sovittaa omaa työtä ja opiskelua tehokkaasti yhteen. Diplomi-insinööriopinnoissa lisähaittana on opintojen laajuus ja ulkomaisissa opinnoissa opintojen maksullisuus. Molemmat opinnot soveltuvat parhaiten, kun niihin voi siirtyä heti ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen.

18 13 Opiskelijan kannalta korkeakoulutyyppi ratkaisee koulutuksen suuntautumisen. Maisteriopintojen olennainen tavoite on valmiuksien saaminen tieteellisiin jatko-opintoihin. Ammattikorkeakoulussa koulutus on voimakkaasti työelämäorientoitunutta. Nykyiset kokemukset viittaavat myös siihen, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet haluavat perustutkinnon tavalla orientoitunutta jatkotutkintoa, joskin osa siirtyy yliopistosektorille. Insinööriliiton tekemän kyselyn mukaan lähes kaikki alle 40-vuotiaat ammattikorkeakouluista valmistuneet insinöörit ovat kiinnostuneita ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoista Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve ammattikorkeakoulun kannalta Valtioneuvoston Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja kehitetään siten, että ammattikorkeakoulujen kyky tuottaa uutta tietoa työelämästä, ammatillisesta asiantuntijuudesta ja sen kehittämisestä vahvistuu. Ammattikorkeakoulun tehtävät ovat kouluttaminen elinikäisen oppimisen pohjalta, työelämän kehittäminen ja alueellinen kehitystyö. Kaikki nämä edellyttävät ammattikorkeakoulun vahvaa vuorovaikutusta työelämän kanssa ja ammattikorkeakoulun osaamisen lisääntymistä, syventymistä ja monipuolistumista. Ammattikorkeakoulun henkilöstön osaamisen kehittymistä palvelevat heidän oma opiskelunsa ja heidän tekemänsä työelämän tutkimus- ja kehitystyö. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot työelämään tehtyine, vaativine opinnäytetöineen tuovat yhden uuden ja merkittävän henkilöstön osaamisen kehittämismuodon. Vaikka suomalaista korkeakoulupolitiikkaa on laajasti pidetty onnistuneena, on suomalaisten yliopistojen, kuten useimpien muiden Euroopan maiden yliopistojen suurena ongelmana opintojen pitkittyminen ja opintonsa keskeyttäneiden suuri määrä. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kehittämään tutkinto-opiskelun edellytyksiä siten, että tutkintoihin tarvittava aika lyhenee. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa tavoite on konkretisoitu opetuksen ja opintojen ohjauksen sekä tutkintorakenteiden kehittämiseksi ja tutkintovaatimusten tarkistamiseksi. Vaikka ammattikorkeakouluissa opintojen pitkittyminen ja keskeyttäminen eivät ole yhtä suuria ongelmia kuin yliopistoissa, asiaan on tarpeen kiinnittää huomiota. Suomalaiset yliopisto-opiskelijat ja ammattikorkeakouluopiskelijat ovat jo aloittaessaan keskimäärin vanhempia kuin useimmissa muissa OECD-maissa. Korkeakoulutuksen ei pitäisi enää tarpeettomasti pidentää tätä aikaa. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden jatko-opiskelu yliopistoissa on paljon aikaa vievää. Tässä suhteessa ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot mahdollistavat pidemmän aktiivisen toiminnan työssä sekä tutkinnon lyhyemmän keston että opiskelun työsidonnaisuuden kautta. Ammattikorkeakoulun on tärkeätä saada yrityselämästä pätevää, ammatissaan kehittynyttä ja substanssituntemukseltaan ajantasaista luennoitsijavoimaa. Ammattikorkeakoulujen opettajakunnan osaamista ja käytettävyyttä monipuolistaa, jos osa ammattikorkeakoulun lehtoreista tulee ammatillista väylää, ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kautta. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tulisi kelpuuttaa ylemmän korkeakoulututkinnon rinnalla ammattikorkeakoulun lehtorin koulutukselliseksi pätevyysvaatimukseksi.

19 14

20 Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto koulutusjärjestelmän kannalta Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnosta ei tule eikä ole tarkoitus kehittää maisteritutkintoa tai diplomiinsinööritutkintoa. Mutta siitä on tarkoitus rakentaa tutkinto, joka saa kansainvälisen masterrinnastuksen. Tällöin hyväksytään se duaalijärjestelmän periaate, että tutkinnon tasoa ei mitata yksinomaan sen teoreettisuudella. Mikäli yliopisto-opinnot muodostaisivat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelle pääasiallisen jatkotutkintoväylän harkinnanvaraisine opintoviikkohyvityksineen, olisi vaarana, että ammattikorkeakoulun koulutusohjelmat alkaisivat muokkautua lähemmäs yliopisto-opintoja runsaampien hyvitysten toivossa. Tällöin alkaisi vaarantua ammattikorkeakoulun perusidea ja koko duaalijärjestelmä. Ei voida ajatella, että Suomeen muodostuisi 50 yliopistoa. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoima ei ole riittävä verrattuna lukion vetovoimaan. Peruskoululaiselle tieto siitä, että ammatillinen väylä ei johda umpiperään, antaa lisää uskallusta lähteä ammatilliselle toiselle asteelle, vaikka sitten jatko-opiskelu ei koskaan toteutuisikaan. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia tulee vuosittain olemaan noin (nuorten koulutuksesta vajaa ja loput aikuiskoulutuksesta). Kolmasosa tutkinnon suorittaneista tulee olemaan tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. On arvioitu, että jatkokoulutuspaikkaa näistä valmistuneista haluaa noin %. Vuositasolla se merkitsee ammattikorkeakoulusektorilla tekniikassa noin aloituspaikkaa. Yhden opiskelijapaikan nykyiset vuosikustannukset yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa eivät olennaisesti poikkea toisistaan. Koulutuksen lyhyemmän keston vuoksi ammattikorkeakouluväylä on kuitenkin taloudellisesti edullisempi. Oheisessa taulukossa on Tilastokeskuksen ja Insinööriliiton tilastojen mukaiset, ammattikorkeakoulusta vuosittain valmistuneiden insinöörien määrät ja kumulatiiviset määrät vuosina sekä vastaavat arviot vuosille Teknillisistä oppilaitoksista valmistuneet insinöörit, joilla ei ole ammattikorkeakoulututkintoa, eivät ole luvuissa mukana. Vuosi e 2001 e 2002 e 2003 e tutkintoja vuonna tutkintoja kumulatiivisesti Valmisteluryhmän esitykset Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämisperiaatteet Valmisteluryhmä pitää tarpeellisena luoda tekniikan alalle yliopistoissa suoritettavien tutkintojen rinnalle ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille ensisijaiseksi tarkoitettu ammattikorkeakoulujen

21 16 jatkotutkinto. Tällöin ryhmä pitää edellytyksenä, että jatkotutkintokoulutus toteutetaan niin, että opinnot yleensä suuntautuvat opiskelijan työn ja hänen työpaikkansa kehittämiseen ja että opinnot voidaan suorittaa työn ohessa opiskellen ja nopeammin kuin olisi mahdollista suorittaa yliopistosektorilla ylempi korkeakoulututkinto. Työn ohessa opiskeleminen tulee toteutuksessa ymmärtää ensisijaiseksi vaihtoehdoksi. Valtioneuvoston Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulujen ammatilliset jatkotutkinnot ovat laajuudeltaan opintoviikkoa. Valmisteluryhmä esittää tekniikan ja liikenteen koulutusalalla insinöörien jatkotutkinnon pääsääntöiseksi laajuudeksi 40 ov, jolloin perustutkinnon ja jatkotutkinnon yhdistetty laajuus on 200 ov. Näin päädytään kansainvälisesti pääasiallisesti käytettyyn laajuuteen, joka sopii yhteen mm. Bolognan julistuksen ja saksalaisten ohjelmarakenteiden kanssa. Suomalainen kahdesta pilarista koostuva korkeakoulujärjestelmä on ollut hyvä ratkaisu ja sitä on syytä kehittää edelleen ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon avulla. Tällöin opiskelija voi jatkaa ammattikorkeakouluissa opintojaan sen työelämälähtöisen ajattelutavan pohjalta, joka on hallitsevana perustutkinnossa ja monen kohdalla jo ammatillisessa koulutuksessa ennen ammattikorkeakoulua. Koulutusmahdollisuuksien jatkumisella jatkotutkintoihin asti on myös merkitys sille, että peruskoululaiset paremmin uskaltavat hakeutua opintoihin ammatilliselle väylälle. Valmisteluryhmä näkee tärkeänä, että ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot sisällytetään lainsäädäntöön ja ohjelmat hyväksytään sellaisilla tavoilla, että kansainvälinen vertailtavuus mastertutkintoon ei vaarannu. Tämä edellyttää myös kansallisen rinnastuksen yliopisto-opintoihin. Opetusministeriön mukaan sellaisen rinnastuksen tekeminen, että ammatillisen jatkotutkinnon tuottama kelpoisuus muodostuu ylemmän korkeakoulututkinnon mukaisesti edellyttää, että jatkotutkintoon

22 17 kuuluu riittävä määrä syventäviä oman alan opintoja ja että tutkintoon kiinteästi kuuluva työelämän kehittämisprojekti tukee tätä erikoistumista ja syventymistä. Näitä samoja periaatteita valmisteluryhmä pitää tärkeinä myös opiskelijan, työnantajan ja korkeakoulun hyödyn kannalta. Opiskelijalla tulee olla insinöörikoulututkinnon jälkeen alaltaan ja ammatissaan vahva, ainakin 2-3 vuoden työelämäkokemus ja hänen tulee voida käyttää tätä kokemusta ja sen syventämistä oleellisena osana jatkotutkinnon suoritusta ja erityisesti siihen sisältyvää kehittämisprojektia. Ammattikorkeakoulun tulee valitessaan jatkotutkinto-opiskelijat varmistaa, että valitulla on riittävät edellytykset kyseisen koulutusalan jatkotutkinnon suorittamiseen. Esimerkiksi yliopistossa korkeakoulututkinnon suorittaneen tulee tarvittaessa suorittaa ammattikorkeakoulun määrittelemät lisäopinnot. Yksittäisen jatkotutkintokoulutusohjelman tarpeet ovat johdettavissa ensisijaisesti ohjelmaan liittyvän teollisuuden alan osaamistarpeiden kasvusta ja muutosnopeudesta sekä alueellisista erityistarpeista, esimerkkinä muovitekniikka. Toisaalta tulee ottaa huomioon kunkin ammattikorkeakoulun oma erityisosaaminen ja vahvuudet Jatkotutkintojen käynnistäminen Koska ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on uusi ammattikorkeakoulun toimintamuoto, on erityisesti alkuvaiheissa tärkeätä varmistua siitä, että ammattikorkeakoululla on ohjelman luomiseen riittävän korkeatasoinen ja työelämäläheinen osaaminen ja riittävä tutkinnon alaa edustavan työelämän tuki. On tarpeen varmistaa ammattikorkeakoulun edellytykset toteuttaa koulutus ennen kuin opetusministeriö vahvistaa ammattikorkeakoulun jatkotutkinnonanto-oikeuden. Ministeriön muistion sisältämät kriteerit, jotka ammattikorkeakoulun jatkotutkintohakemuksen kokeiluvaiheessa tulee täyttää, ovat tärkeä lähtökohta nykytilanteessa: Ammattikorkeakoulun osaaminen - AMK on toiminut vakinaisena vähintään 2 vuotta - AMK on järjestänyt AMK-opintoja kyseisellä koulutusalalla - AMK:lla on kokemusta alan erikoistumisopintojen järjestämisestä Työelämäyhteydet sekä tutkimus- ja kehitystyö - Jatkotutkintojen kehittämishankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa - AMK:lla on aktiivista tutkimus- ja kehitystoimintaa jatkotutkinnon alalla Opettajien taso - Vastaavalla opettajalla on yliopettajan kelpoisuus - Vastaavalla opettajalla on yliopettajalta vaadittava työkokemus - Muilla jatkotutkinto-opettajilla on asetuksen edellyttämä virkakelpoisuus ja työkokemus alalta. Näiden peruskriteerien lisäksi on tärkeätä varmistua siitä, että tarjottava koulutus on kaikilta osiltaan valtakunnan kärkitasoa. Erityisesti tekniikassa, jossa opintojen runsas valinnaisuus on hyvin tärkeä

23 18 elementti, on korkeatasoisen tarjonnan toteuttamisessa tärkeätä käyttää hyväksi valtakunnallista verkkoa. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot tulisi käynnistää vuonna 2001, koska Euroopan koulutusjärjestelmä on nyt muokkautumassa vastaamaan kansainväliseen kilpailuun ja kansainvälisiin tutkintorinnastuksiin. Toisaalta vuonna 2001 alkaa olla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita ja työelämäkokemusta omaavia jatkotutkinnoille soveltuvassa määrin Jatkotutkintojen sisältö Valmisteluryhmä näkee tarkoituksenmukaisena, että jatkotutkinto sisältää ammattikorkeakoulun organisoimia, jatkotutkinnon alaan kuuluvia syventäviä opintoja sekä opinnäytetyönä suoritettavan 20 ov laajuisen työelämän kehittämistehtävän. Erikoistumisopintoja voidaan lukea hyväksi jatkotutkintoa suoritettaessa ammattikorkeakoulun määrittelemällä tavalla. Jatkotutkinto eroaa täten erikoistumisopinnoista siten, että jatkotutkinnossa tulee olla ammatillisesti syventävää ainesta, kun erikoistumisopinnot voivat olla perusidealtaan pelkästään perustutkintoa laajentavia. Puhtaasti teknologialähtöisten opintojen lisäksi opintoja kaivataan uusille osaamisalueille, esimerkiksi: - kansainvälistyvät toimintaympäristöt ja teknologiaosaamisen kytkeminen liiketoimintaosaamiseen - teknologisten innovaatioiden kehittäminen ja kohdentaminen yksittäisten yritysten ja asiakkaiden konkreettisiin tarpeisiin - teknologiaprosessien ja logististen ketjujen suunnittelu Yksilön tarpeiden ja yrityksen tarpeiden tulee opinnoissa kohdata niin opintojen sisällön kuin kehittämisprojektinkin osalta. Näin menetellen sekä opiskelijan talouden että yritysten työvoiman käytettävyyden kannalta saavutetaan opinnoista suurin hyöty. Tämä merkitsee sitä, että jatkotutkinnon tulee sisällöllisesti tarjota vaihtoehtoja opiskelijan työn ja taustojen huomioon ottamiseksi. Samalla, kun opinnäytetyönä tehtävä kehittämisprojekti lähtee työelämän tarpeista, sen tulee olla mielekäs osa jatkotutkinnon kokonaisuutta ja palvella sen tavoitteita. Sen tulee hahmottaa opiskeltavaa kokonaisuutta ja sen tulee osoittaa myös alan teoreettista tuntemusta. Koska ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarkoitus on osaltaan ylläpitää duaalijärjestelmää, ammattikorkeakoulujen tulee välttää rakentamasta sellaisia teoreettispainotteisia tai tieteelliseen tutkimukseen pohjaa luovia ohjelmia, jotka ovat tunnusomaisia yliopistosektorin teknillisille korkeakouluille. Jatkotutkinnon sisällön ja toteutuksen on tarpeen korostaa myös opintojen laaja-alaisuutta (esimerkiksi kansainväliset taidot, kommunikointitaito, yhteistyö- ja tiimitaidot, johtamistaito, projektitaidot, talousosaaminen ja itseopiskelutaito). Ohjelmaan voi sisältyä kansainvälinen opiskelijavaihto, mutta pakollinen se ei voi olla työn ohessa opiskelemisen vuoksi. Mahdollinen esimiestehtäviin valmistava ja ihmissuhdeasioita käsittelevä osio voidaan toteuttaa yhteistyössä kokeneiden kouluttajien kuten esimerkiksi Johtamistaidon Opiston (JTO) kanssa. Opintojen tulee korostaa yksilösuorituksia samalla, kun laaja-alaisuusvaatimus korostaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN. Virkamiesryhmän suunnitelma Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto

AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN. Virkamiesryhmän suunnitelma Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN Virkamiesryhmän suunnitelma 25.5.2000 Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 1. NYKYINEN SÄÄDÖSPOHJA Toistaiseksi ammattikorkeakoulut ovat

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

1. Päätoiminen opiskelu

1. Päätoiminen opiskelu Opetusuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja valmistava koulutus, talouskoulu 1. Päätoiminen opiskelu Opiskelija voidaan lukea rahoitukseen oikeuttavaksi

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta opiskelijan oppimiseen ja osaamiseen Opetussisällöistä

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hallitusneuvos Maiju Tuominen Ammattipätevyysdirektiivi

Lisätiedot