YTY-teema Kunnat ja ilmastonmuutos. Yhdyskunta tekniikka ympäristö
|
|
- Santeri Tuominen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YTY-teema 2007 Kunnat ja ilmastonmuutos Yhdyskunta tekniikka ympäristö
2 Ilmasto muuttuu Meillä ja muualla lisääntyneet poikkeukselliset sääilmiöt, kuten myrskyt, kaatosateet, tulvat ja leuto talvi, ovat saaneet meidät ymmärtämään, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa. Se ei enää ole meille vain vuosisatojen päässä siintävä uhkakuva, vaan todellinen ilmiö. Tätä havaintoa tukevat hallitusten välisen ilmastopaneelin raportit ja tiedemiesten havainnot. Myös kansalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Muutos on vääjäämätön, mutta sitä voidaan hillitä ja siihen on sopeuduttava. Kumpikaan ei yksin riitä. Ilmastonmuutoksen kannalta olennaista on, kuinka paljon ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasuja pääsee ilmakehään. Kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmaston lämpenemistä, jolla on monia vaikutuksia. Kasvihuonekaasut ovat peräisin energian tuotannosta ja liikenteestä. Kasvihuonekaasuja muodostuu myös teollisuusprosesseissa, maataloudessa ja kaatopaikkajätteistä. (Kaavio 1) Sopeutumisella pyritään vähentämään yhdyskuntien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Sopeutumisen keinoja valittaessa on aina varmistettava, etteivät ne ole ristiriidassa ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteiden kanssa. Kuntasektorilla on tärkeä vastuu Kasvihuonekaasujen vähentämisen merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei ole vaikea ymmärtää. Toteuttaminen on kuitenkin vaikeaa. Ilmastonmuutoksen hillintä on maailmanlaajuista toimintaa, jossa Suomessa kuntasektorilla on tärkeä vastuu. Energiantuotanto, energiansäästö sekä yhdyskuntarakenteeseen ja liikennetarpeeseen vaikuttaminen ovat kuntien merkittäviä keinoja vähentää kasvihuonekaasuja. Ilmaston kannalta merkittävät toimet ovat poikkeuksetta järkeviä myös kuntatalouden näkökulmasta. Kuntien toimet eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäksi tarvitaan laajaalaisia muutoksia ja valintoja kansalaisilta, yrityksiltä ja valtiolta. Ennen virsta väärään kuin vaaksa vaaraan Sopeutuminen ilmaston muuttumiseen ja sen aiheuttamiin sääilmiöihin tapahtuu paikallisesti ja kansallisesti. Uhat eivät ehkä vielä ole täysin konkretisoituneet, joten ilmiön hallinnan kustannuksia voi olla vaikea hyväksyä. Sopeutuminen edellyttää kuitenkin riittävän pitkää näkökulmaa. Ilmiö on otettava huomioon jo nyt maankäytön ohjauksessa ja kunnallisen infrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa. Kuntien on varauduttava myös poikkeusoloihin, sillä palveluista tulee voida huolehtia kaikissa olosuhteissa. Sopimuksia ja tavoitteita Suomi on mukana YK:n ilmastosopimuksen mukaisessa Kioton pöytäkirjassa ja sen jatkoksi solmitussa 15 EU-maan taakanjakosopimuksessa. Sopimuksen mukaan Suomen päästöt vuonna 2012 eivät saa ylittää vuoden 1990 tasoa. Suomen kansalliset ilmasto- ja energiastrategiat ovat vuosilta 2001 ja Energiantuotanto on mukana EU:n päästökauppajärjestelmässä. Suomen hallituksen ohjelmassa on vaatimus päästövähennysten oikeudenmukaisesta taakanjaosta Euroopan unionin jäsenmaiden kesken. Kasvihuonekaasupäästöjä on voitava vähentää ja kompensoida niillä keinoin, mitkä ovat kullekin jäsenmaalle luontevimmat teknisesti ja taloudellisesti sekä myös yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa jäsenmaan valinnanvapautta esimerkiksi energiansäästön ja uusiutuvan energian välillä myöhemmin sovittavan maakohtaisen päästövähennystavoitteen sisällä. Hallitusohjelma painottaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen välttämättömyyttä. Hillitsemisen keinoina ovat uusiutuvien biopolttoaineiden, vesivoiman ja jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa ja kotitalouksissa sekä määrätietoinen energiansäästö. Näiden edistämistä aiotaan vauhdittaa polttoaineveromuutoksilla; veroja lisätään fossiilisille polttoaineille lämmityksessä ja liikenteessä samalla 2
3 kun biopolttoaineet pidetään verottomina. Kotitalouksien sähköveroa ja kivihiilen veroja on tarkoitus nostaa. Hallitus ei sulje pois ydinvoiman lisärakentamisen mahdollisuutta sähköntuotantoa varten. Kunnallisen energiantuotannon kannalta merkittävää on hallituksen vetoomus luopua kivihiili- ja öljykäyttöisistä kaukolämpökattiloista ympäristöperusteella tai niiden käyttöiän päättyessä. Erityisesti puulle on nyt kysyntää sekä energialähteenä että teollisuuden raaka-aineena. Haaste on otettu vastaan Kuntien päättäjien ja asiantuntijoiden kannattaa ottaa ilmastonmuutos vakavana haasteena. Tässäkin asiassa ennakointi on viisautta. Vaikuttamistapoja on tarjolla runsaasti. Kuntaliitto ja useat kunnat ovat jo ottaneet ilmastonmuutoksen tuoman haasteen vastaan. Tämä näkyy muun muassa kuntien ilmastokampanjassa. Energiansäästön edistämisessä ja uusiutuvan energian käyttöönotossa sekä yhdyskuntien jätehuollossa on saavutettu hyviä tuloksia. Kunnat ovat myös aloittaneet varautumisen ilmastonmuutokseen muun muassa olemalla mukana erilaisissa kansallisissa tai EU-ohjelmien mukaisissa varautumisen ja sopeutumisen tutkimus- ja selvityshankkeissa. Kuntaliitto, eräitä kaupunkeja ja yksi maakunta ovat mukana Itämeren maiden yhteisessä ASTRA-hankkeessa. Se tuloksena saadaan sopeutumisstrategioiden tekoa helpottavaa aineistoa ja hyviä käytäntöjä. Kaavio 1: Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain v (%) Liikenne 19,9 % Haihtumapäästöt 0,3 % Kotitaloudet, palvelut jne. 8,0 % Teollisuuden oma energiatuotanto 16,9 % Kokonaispäästöt 69,3 milj. t CO 2 ekv. Lähde: Tilastokeskus v päästöt Ilmastotavoitteita Muut Jäte 2,0 % 4,0 % Maatalous 8,0 % Liuottimet ja muu tuotteiden käyttö 0,2 % Teollisuusprosessit 9,0 % Energiatuotanto 31,8 % Euroopan Yhteisö haluaa kevään 2007 Eurooppaneuvoston linjauksissa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä tai 30 %, mikäli muut teollisuusmaat saadaan päästövähennyksiin mukaan ja lisätä uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin vuoteen 2020 lisätä liikenteen biopolttoaineiden osuus 10 %:iin vuoteen 2020 mennessä parantaa ekotehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä 3
4 Vaikutukset yhdyskunnissa Myrskyt Tuulisuuden ja voimakkaiden tuulien arvioidaan lisääntyvän. Myrskyissä sähkölinjoille kaatuvien puiden aiheuttamat laajat sähkökatkot yleistyvät, koska harvaan asutun maan sähkönjakelussa ilmajohtojen osuus on suuri. Pitkät sähkökatkot aiheuttavat häiriöitä myös muissa yhdyskuntatekniikan palveluissa, kuten vedenjakelussa ja viemäröinnissä. Liikenneväylille kaatuvat puut haittaavat liikennettä, aiheuttavat onnettomuusvaaroja ja vaikeuttavat myrskyvaurioiden korjaamista. Myrskytuulet vaurioittavat rakennusten kattoja ja julkisivuja. Yhdyskuntatekniset rakenteet, kuten valaisinpylväät ja liikenteenohjauslaitteet, voivat vaurioitua myrskyissä. Kaatuvat puut ja rakenteet aiheuttavat aina myös hengenvaaran ihmisille. Sateet ja tulvat Sateet ovat aikaisempaa rankempia ja vettä sataa myös talvella, jolloin jäätynyt maa lisää pintavaluntaa ja siten tulvia talvella erityisesti Etelä- ja Keski-Suomen kaupunkimaisilla alueilla. Vesistöjen vedenpinnat voivat nousta vesisateiden ja toisaalta jää- ja hyydepatojen vuoksi epätavallisina aikoina. Merenpinnan keskikorkeuden arvioidaan nousevan. Kun myös merenpinnan korkeusvaihtelut Itämerellä lisääntyvät matalapaineiden ja myrskytuulten vaikutuksesta, tulvariskialueet laajenevat rannikoilla. Vedenottamot ja -puhdistamot sekä runkoviemärit sijaitsevat yleensä alavilla alueilla ja ovat siten vaarassa jäädä tulvan alle. Seurauksena voi olla vedenottamon veden pilaantuminen, jätevesien puhdistamoiden häiriöt ja jätevesien ohijuoksutus vesistöön. Viemäreiden ylikuormitus aiheuttaa padotusta, josta seuraa vesivahinkoja kiinteistöissä. Suuret virtaamat aiheuttavat eroosiovaurioita luonnollisten uomien rannoilla. Maahan sijoitetut energia- ja vesihuollon verkostot sekä muut rakenteet voivat vaurioitua. Tulviminen katkaisee paikoin liikenneväyliä veden pinnan nousun tai maarakenteiden sortumisen vuoksi. Rankat lumisateet lisäävät rakennusten lumi- 4
5 Kuva: Jaakko Alatalo kuormia ja voivat aiheuttaa kattojen sortumia ja muita rakennevaurioita. Taloudellisten menetysten lisäksi tästä aiheutuu terveyden- ja hengenvaaraa. Liikenteelle lumisateista aiheutuu ongelmia, koska nykyistä kunnossapitokalustoa ei ole mitoitettu ääritilanteita varten. Kuivuus Kuivuus vaikeuttaa vesihuoltolaitosten raakaveden saantia erityisesti pohjavettä käyttävillä laitoksilla. Virtaamien pieneneminen voi heikentää raakaveden laatua myös pintavesilaitoksilla. Kiinteistöjen kaivojen kuivuminen aiheuttaa tarvetta vedenkuljetukseen. Pohjaveden pinnan aleneminen voi vaikuttaa myös maaperän ominaisuuksiin ja heikentää alueelta saatavan pohjaveden laatua. Kuivuuden seurauksena lisääntyvät maastopalot työllistävät pelastuslaitoksia, ja savukaasut heikentävät ilman laatua. Liikenneväylien ja muiden alueiden pölyhaitat lisääntyvät. Viheralueiden kasvillisuus kärsii aiheuttaen lisääntyvää ylläpidon tarvetta. Vesistöjen pinnan kesäaikainen aleneminen heikentää niiden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Lämpötilaolot Sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa ankaria pakkasjaksoja ainakin maan pohjoisosissa. Vastaavasti kovat helteet voivat yleistyä kaikkialla maassa. Energian tuotannon ja jakelun kuormitushuiput lisääntyvät pakkasten ja helteiden seurauksena lämmitys- tai ilmastointitarpeen lisääntyessä. Ankarat pakkaset voivat vaikeuttaa vedenjakelua, polttoainehuoltoa ja liikennettä monin tavoin. Talvella nollan molemmin puolin vaihtelevat lämpötilat aiheuttavat erityisiä haasteita liikenneväylien kunnossapitoon ja voivat lisätä erityisesti liukkaudentorjunnan kustannuksia, vaikka lumimäärät keskimäärin vähenisivätkin. 5
6 Energian tuottaminen Energia-asiat haltuun ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Kansainväliset sopimukset ja Suomen oman energia- ja ilmastostrategian toimeenpano edellyttävät kunnilta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia. Kasvihuonekaasupäästöistämme noin 80 % on peräisin energiasta: lämmön ja sähkön tuotannosta sekä liikenteen polttoaineista. Monet kunnat ovat itse merkittäviä energiantuottajia. Suomen sähköntarpeesta noin 15 % tuotettiin vuonna 2005 kuntien energialaitoksissa hajautetusti eri puolilla maata. Käytössä oli erilaisia polttoaineita kuten kivihiiltä, maakaasua, öljyä ja turvetta sekä puuta. Tuotetusta kaukolämmöstä kuntien osuus oli suuruusluokaltaan 80 %. Kaukolämpö käytetään tuotantopaikkojen läheisyydessä. Energian tuotantolaitosten omistajina kunnilla on vaikutusmahdollisuudet energialähteiden valintaan myös ilmastovaikutusnäkökulmasta. Polttoainevalinta vaikuttaa päästöihin jopa vuotta eteenpäin. Kahdentoista suurimman kaupungin energiantuotannon yhteiset vuotuiset hiilidioksidipäästöt muodostavat 15 % kokonaispäästöistä. Uusiutuvan energian käyttö kuntien energiantuotannossa perustuu lähinnä puun ja tuulienergian 6
7 käyttöön. Uusiutuvan energian käyttöä voidaan kunnissa lisätä. Myös kauko- tai aluelämmityksen lisärakentamismahdollisuuksia on edelleen useissa taajamissa. Polttoaineiden käytön ja päästöjen kannalta tehokas lämmön ja sähkön yhteistuotanto tulee kannattavaksi yhä pienemmissä kokoluokissa. Jätteen hyödyntäminen energiantuotannossa Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt ovat kunnissa vähentyneet 1990-luvulla noin 50 %. Tähän on päästy mm. jätteiden kierrätyksen ja kaatopaikkakaasun talteenoton avulla. Kaatopaikkojen metaanikaasuista osa jää kuitenkin edelleen hyödyntämättä, sillä talteenotto lämpö- ja sähköenergiaksi on usein ongelmallista pitkien siirtoetäisyyksien takia. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ja kaatopaikkojen lisääntyvän tilantarpeen sekä muiden ympäristöhaittojen takia jätteenpoltto energiaksi tulee yleistymään. Energiantuottajat ja jätehuollosta vastaavat voivat yhteistyöllään osaltaan turvata yhdyskuntien tai teollisuuden lämmön ja sähköntarvetta. Lisätietoa: > Energiahuolto Päästökauppa Vuoden 2005 alusta voimaan tullut päästökauppa kannustaa vähentämään kaukolämmön ja sähkön tuotannon kasvihuonekaasujen päästöjä. Päästökaupassa valtio jakaa kasvihuonekaasupäästöt ilmaiseksi yli 20 MW:n lämpötehon kokoisille toiminnanharjoittajille. Toistaiseksi päästöoikeusmäärät ovat olleet suurempia kuin tarve, joten päästökaupalla ei vielä ole ollut polttoainevalintoihin merkittäviä vaikutuksia. Tulevaisuudessa, kun jaettavat päästöoikeudet niukkenevat ja ne kallistuvat, tarkoitettua ohjausvaikutusta voi syntyä. Fossiilisista polttoaineista kuten kivihiilestä, öljystä ja maakaasusta sekä osin turpeesta siirrytään erilaisten uusiutuvien polttoaineiden sekä jätteiden käyttöön energiantuotannossa. Jätteen osuuden kasvattamisella energiantuottaja voi pienentää muutoin tarvitsemiaan päästöoikeuksia. 7
8 Energian käyttö Kunnan tuottamat palvelut tarvitsevat energiaa Kunnissa lämpöä ja sähköä tarvitaan mm. palvelurakennusten lämmittämiseen ja tilojen tai katujen valaisemiseen. Lisäksi energiaa tarvitaan esimerkiksi vesien ja jätevesien pumppaamiseen sekä puhdistamiseen. Työkoneet ja liikennevälineet eivät käy ilman öljyä. Myös useisiin kunnan hankkimiin ostopalveluihin sisältyy energiaa. Energiansäästö on kunnissa tärkeää. Motivaatioita tähän on entistä enemmän, kun energiakustannukset ovat nousseet % vuodesta Energiaan kuluu merkittävästi rahaa eikä energian hinta tulevaisuudessa ole laskemassa. Energian ja sitä kuluttavien laitteiden hankinnat sekä rakennusten suunnittelun kilpailuttaminen ovat keinoja säästää myös tulevissa käyttökustannuksissa. Kuntien omistamasta julkisesta rakennuskannasta lämpiää nyt kaukolämmöllä noin 60 % ja kevyellä polttoöljyllä 20 %. Lämmitysenergian ja sähköenergian kustannukset ovat kutakuinkin yhtä suuret. Sähköenergian kulutus kasvaa kuitenkin kaiken aikaa laitekannan ja laajenevien palvelujen myötä. Käyttämällä uusiutuvaa energiaa, kuten puuta ja maalämpöä, tai kaukolämpöä rakennuksissaan, kunta vaikuttaa tuleviin päästöihin ja ympäristön tilaan. Uusiutuvan energian valinta vahvistaa osaltaan myös paikallista ja seudullista työllisyyttä. Lisätietoa: > Energiansäästön tietopalvelu Kaavio 2: Energian loppukäyttö sektoreittain 2005 Rakennusten lämmitys 21 % Teollisuus 48 % Liikenne 17 % Lähde:Tilastokeskus, Energiatilastot 2005 Muut 14 % Mitä ei tunne, sitä ei voi hallita Energian kulutusseuranta on kaiken energiansäästämisen lähtökohta. Jotta säästötoimia ja niiden taloudellisuutta voidaan arvioida, täytyy tietää miten tehdyt toimenpiteet vaikuttavat todelliseen kulutukseen. Seuranta mahdollistaa myös vikatilanteisiin puuttumisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Rakennuskohtaista kulutusseurannan käyttöä ja kattavuutta tulee kunnissa lisätä. Kuntien rakennuksissa on jo tehty runsaasti energiakatselmuksia. Katselmuksissa ehdotetaan toimenpiteitä ennen kaikkea sähkötekniikkaan (35 %) ja ilmanvaihtoon (32 %). Lämmitysjärjestelmään kohdistuvia ehdotuksia on noin 15 %. Kuntien rakennuksissa arvioidaan edelleen energiakatselmusten perusteella olevan melkoisesti energiansäästövaraa. Lämmössä säästettävää arvioidaan olevan yli 10 % ja sähkössä 6 8 %. Energiankulutuksen alentamiseksi edelleen tarvitaan investointeja muun muassa lämpöpumppuihin, Kaavio 3: Suomen käyttämät energialähteet 2005 Puupolttoaineet 20 % Öljy 27 % Ydinenergia 18 % Hiili 11 % Lähde:Tilastokeskus, Energiatilastot 2005 Muut 2 % Vesivoima 4 % Sähkön nettotuonti 4 % Turve 5 % Maakaasu 9 % 8
9 lämmön talteenottoon ja erilaisiin uusiin ilmastointija valaistusjärjestelmiin sekä automaatioon. Energian käytön tehostamismahdollisuuksia on edelleen käyttämättä ja hyvänkin saavutetun kulutustason ylläpito vaatii jatkuvia ponnisteluja. Hankinnoilla linjataan tulevaa energiankulutusta Tavaroiden ja palveluiden julkiset hankinnat ovat ilmastomuutoksen kannalta merkittävässä asemassa. Kunta voi omalla hankintapolitiikallaan vaikuttaa energiaa säästävien, ympäristö- ja elinkaarivaikutuksiltaan kestävien tuotteiden ja palvelujen yleistymiseen. Myös energialähteet kuten erilaiset polttoaineet ja sähkö ovat kuntien kannalta merkittäviä hankintoja. Kuntien ja kuntayhtymien osuus kaikista julkisista hankinnoista on noin kolme neljännestä. Se on suuruusluokaltaan 15 miljardia euroa vuodessa. Julkisten hankintojen avulla voidaan edistää tuotekehitystä ja markkinoilla olevaa valikoimaa. Hankintalainsäädäntö mahdollistaa tarjousten valintaperusteena joko hinnan tai kokonaistaloudellisen edullisuuden. On suositeltua käyttää valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta, jossa hinnan lisäksi voidaan määritellä muut tilaajan tärkeiksi katsomat kriteerit painoarvoineen. Ympäristöystävällisille ja energiaa säästäville tuotteen ominaisuuksille tulee asettaa riittävän suuri painoarvo jo tarjouspyynnöissä. Näin voidaan ottaa huomioon myös elinkaarikustannukset aina tuotteen kierrätettävyyttä ja hävittämistä myöten. Myös palveluhankintojen määrittelyssä tulisi kiinnittää huomiota tuottajan käyttämien materiaalien ominaisuuksiin palvelun laadun lisäksi. Pienissäkin hankinnoissa tulee noudattaa kestävän hankinnan periaatetta. Nämä on hyvä sisällyttää kuntien omiin hankintaohjeisiin uuden voimaan tulleen hankintalain myötä. Hyvien ympäristö- ja energiankäyttöominaisuuksien merkitys on keskeinen jo rakentamisen suunnittelupalveluita tilattaessa. Toteutusvaiheessa urakoitsija ei enää voi vaikuttaa lopputuotteen laatuun, jonka suunnittelija on määritellyt. ESCO-toiminta Joissain tapauksissa nopeasti itsensä takaisin maksamat investoinnit voivat määrärahojen puuttuessa jäädä toteuttamatta. Tällöin kannattaisi harkita myös käyttömenoja rasittamattoman ulkopuolisen rahoitusmenetelmän käyttöä esimerkiksi energiapalveluyritysten tarjoamalla ESCO-menettelyllä. Lisätietoa: > verkkojulkaisut > ESCO-opas Tampereella energiansäästö on yhteistyötä Tampereella energiansäästötyötä on tehty pitkään ja tuloksellisesti. Esimerkiksi vuonna 2005 energiansäästön taloudellinen hyöty oli yli 2,5 miljoonaa euroa. Työ ei ole projektinomaista, vaan työtä on tehty järjestelmällisesti siten, että energiatehokkuus on jokaisen vastuulla ja osa kaikkea toimintaa. Energiansäästötyötä helpottamaan ja monipuolistamaan perustettiin energiatoimisto vuonna Toimisto käynnistyi kolmivuotisena EU-projektina. Nykyisin toimistoa pyörittää kaupungin kestävää kehitystä edistävä tytäryhtiö Ekokumppanit Oy ja ympäristötietokeskus Moreenia. Energiatoimisto koordinoi uuden energiatehokkuussuunnitelman laatimista sekä vuosittaista energiansäästöraportointia. Energiatoimisto toimii kaupungin edustajana kansallisissa ja kansainvälisissä energiansäästöverkostoissa ja se toimii tiiviissä yhteistyössä energia-alan asiantuntijoiden kanssa. Energiatoimiston tehtävä on tuoda uusia ajatuksia ja toimintamalleja kaupungin energiansäästötyöhön. Tärkeä rooli energiatoimistolla on myös kuntalaisten ja kunnan alueella toimivien yritysten energiansäästötietouden lisääjänä: Energiatoimistolla on kotitalouksien energiankäytön neuvontapuhelin ja ympäristötietokeskus Moreeniasta kotitaloudet voivat lainata sähkönkulutusmittaria ja vierailla näyttelyssä, joka ohjaa vastuullisiin arkipäivän valintoihin. Energiatoimisto on myös mukana järjestämässä vuosittaista energiansäästöviikkoa, järjestää koulutus- ja tiedotustilaisuuksia sekä koordinoi tukirahoitteisia energiansäästö- ja ilmastohankkeita. Tampereen energiatoimisto on toiminut yhteistyössä myös muiden kuntien kanssa. Lisätietoja: 9
10 Kuntien energiaohjelmalla ja energiatehokkuussopimuksilla tuloksiin Kunnat ovat vuodesta 1997 alkaen voineet tehdä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa energiansäästösopimuksia sekä energia- ja ilmastosopimuksia. Tämän käytännön jatkamiseksi on valmisteltu uusi Kuntien energiaohjelma ja uudet energiatehokkuussopimukset yhdessä kuntien, Motivan sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Vapaaehtoisluonteisella energiaohjelmalla ja sopimusmenettelyllä halutaan edistää kunnan pitkäjänteisiä energiansäästötoimia ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa vuosina Tämä on tärkeää myös taloudellisesti, sillä valtion kuntien energiansäästöinvestointeihin ja energiakatselmuksiin suuntaamaa tukea kohdistetaan jatkossa erityisesti energiaohjelma- ja sopimuskunnille. Ilmastokampanja kuntien tukena Kuntaliiton vetämä Kuntien ilmastokampanja on käytännöllinen keino selvittää kunnan kattava kasvihuonekaasujen päästötilanne Kasvener-laskentaohjelman avulla. Samalla voidaan käynnistää päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutokseen varautuminen. Ilmastokampanjassa on tällä hetkellä mukana 49 kuntaa. Energiayhteistyötä seuduilla ja alueilla Kunnat voisivat esimerkiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä ottaa energia-asiat yhteiseen erityistarkasteluun. Lähtökohtina voisi olla oman kulutuksen alentaminen, uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen ja kustannustehok- 10
11 Lisätietoa > Ilmastonmuutos» Kuntien ilmastonsuojelukampanja Ilmastotyötä Kuopiossa Kuopio on ollut paikallistason ilmastotyön uranuurtajia Suomessa. Ensimmäinen kasvihuonekaasupäästöjen kartoitus Kuopiossa tehtiin jo vuonna Kuopion kaupunki on osallistunut alusta lähtien aktiivisesti Suomen Kuntaliiton ilmastokampanjaan toteuttamalla lukuisia paikallisia kampanjoita mm. energiansäästöviikkojen yhteydessä sekä laatimalla selvityksiä kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä ja niiden vähentämismahdollisuuksista. Oma paikallinen ilmastostrategia Kuopiossa laadittiin ensimmäisten joukossa vuonna Keskeisintä strategian laatimisessa oli paikallisten lähtökohtien tunnistaminen, eri tahojen vaikutuskanavien löytäminen ja yhteistyön edistäminen tärkeimpien tahojen kesken. Strategiaa ja ilmastonmuutosta yleensä tehtiin tunnetuksi Ilmastonmuutoksen viestintäohjelman tuella laajassa paikallisessa tiedotuskampanjassa, jossa kohderyhminä olivat kaupunkilaiset, yrittäjät ja päättäjät. Ilmastostrategian toimia on viety eteenpäin mm. kouluttamalla Kuopion kaupungin henkilökuntaa energiankäyttöön liittyvissä asioissa, aktivoimalla pk-yrityksiä energia- ja ympäristöasioissa sekä edistämällä energiansäästötoimia laajemminkin julkisyhteisöissä ja kiinteistöyhtiöissä. Yhteiskumppanina tässä työssä ovat olleet Motiva Oy ja lukuisat paikalliset toimijat. Ilmastotyössä tärkeässä asemassa ovat olleet konkreettiset, paikalliset toimet ja asenteiden muuttaminen niin, että paikallisten toimienkin merkitys globaalissa ilmastonmuutoksessa ymmärretään paremmin. Kuopion kaupunki on palkittu Energiansäästöviikon kunniamaininnalla vuonna 2003 sekä Kuntaliiton ilmastokampanjan tunnustuksella vuonna Lisätietoa > Virastot ja laitokset >Ympäristökeskus > Kuopion Ilmastostrategia ja sen viestintähanke Energiatoimistot kuuden parantaminen sekä uusien toimintamallien mahdollinen hyödyntäminen. Käytännön toimissa ovat tärkeitä kunnan lämmön ja sähkön sekä polttoaineiden säännöllisen kulutusseurannan järjestäminen, laite- ja energiahankinnat sekä tarvittavien selvitysten teettäminen. Myös kuntien henkilöstön energiankäytön jatkuvalle opastukselle on tarvetta. Suurimmilla paikkakunnilla ja maakunnissa asukkaiden ja yritysten energia-asioihin aktivoimista ja neuvontaa tulisi kehittää esimerkiksi energiatoimistojen ja ympäristökeskusten kautta. Kuntien tai maakuntien perustamat energiatoimistot palvelevat kuntia puolueettoman energiansäästöön ja uusiutuvan energian käyttöönottoedellytyksiin liittyvän asiantuntemuksen ja neuvonnan antajina. Varsinais-Suomen energiatoimisto on tukenut alueensa kuntia ilmastoasioissa perustamisestaan vuonna 1997 alkaen. Energiatoimisto on kannustanut kuntia liittymään ilmastokampanjaan, avustanut kuntia kampanjaan liittyvissä laskenta- ja selvitystehtävissä ja järjestänyt useita kuntatapahtumia. Energiansäästö ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen ovat toimiston keskeisiä tehtäviä. Lisätietoa: 11
12 Maankäytön hajautumista ja liikenteen kasvua voidaan rajoittaa Asutuksen ja palvelujen leviäminen laajalle alueelle johtaa nykyistä pidempiin työ-, opiskelu- ja vapaaajan matkoihin. Hajautuneelle maankäytölle ei pystytä järjestämään toimivaa joukkoliikennettä. Autoliikenne lisääntyy ja sen myötä polttoaineen kulutus kasvaa. Kasvihuoneilmiötä edistävien päästöjen määrää ei kyetä teknisin keinoin riittävästi hillitsemään. Autojen koon kasvu ja liikenteen lisääntyminen syövät tekniikan tuomat hyödyt ja kokonaispäästöt lisääntyvät. Maankäytön hajautuminen pienentää yhtenäisiä metsäalueita, ns. hiilinieluja, joilla on tärkeä merkitys kasvihuonepäästöjen kerääjinä ja varastoijina. Maakunta- ja yleiskaavatasolla voidaan ohjata yhdyskuntarakennetta, toimintojen sijoittumista ja yhtenäisten rakentamattomien alueiden säilyttämistä. Kaavoituksessa, muussa suunnittelussa ja haja-asutuksen sijoittamisessa tehtävät valinnat vaikuttavat suoraan liikenteeseen ja yhdyskuntateknisten verkostojen tarpeeseen. Laajan verkoston rakentaminen ja ylläpito aiheuttavat kasvavaa energiankulutusta ja riskejä verkoston toimivuudessa myrskyjen ja tulvien lisääntyessä. Maankäytön ja liikenteen ohjauksessa onnistuminen edellyttävät yhteistyötä kuntien kesken, selkeitä strategioita ja tavoitteiden viemistä käytäntöön. Yleiskaava, maapoliittinen ohjelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma toteuttamisohjelmineen ovat yhdyskuntarakenteen ja toimintojen ohjauksen keskeiset työkalut. Kestävää yhdyskuntarakennetta ei saavuteta ilman riittävää ja oikein sijoittunutta ja ajoitettua tonttitarjontaa tai toimivaa liikennejärjestelmää. Liikenteen päästöt kuriin Tehokkain tapa hillitä liikenteen päästöjen kasvua on liikkumistarpeiden ja autoliikenteen vähentäminen. Liikennemääriä voidaan vähentää maankäyttöä eheyttämällä ja kaupunkirakennetta tiivistämällä. Maankäytön suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee luoda edellytykset, joissa liikkumistarpeita voidaan hoitaa kulkien jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Sen sijaan tulisi välttää autokaupunkeja, joissa kotitaloudet tarvitsevat vähintään kaksi autoa selvitäkseen arkipäivän liikkumistarpeistaan. Myös valtion toimien ja päätösten tulee tukea kuntien pyrkimyksiä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikenteen kasvun hillintään. Lähiympäristön toimintojen sijoittelulla ja liikenneratkaisuilla vaikutetaan ihmisten kulkumuodon valintaan. Turvalliset kevyen liikenteen yhteydet ja luontevat yhteydet joukkoliikennepysäkeille ovat tärkeitä. Näin toteutetaan jalankulku- ja joukkoliikennekaupunkia, jossa voidaan luoda mahdollisuudet käyttää kestävän kehityksen kulkumuotoja. 12
13 Luottamushenkilön muistilista kaavoitukseen Yleiskaava asumisen, työpaikkojen, palvelujen ja muiden toimintojen sijoittaminen siten, että liikkumistarve vähenee ja etäisyydet pysyvät kohtuullisina liikennemuodon valinta: jalan, pyörällä, autolla vai joukkoliikenteellä yhtenäisten rakentamattomien alueiden säilyttäminen Suunnittelulla voidaan vaikuttaa Asemakaavoituksella ja tontinluovutusehdoilla ohjataan lähiympäristöä ja rakentamista. Myös alueiden lämmitysmuodoilla, lämmitysenergiavalinnoilla ja rakennusten energiankulutuksella on merkittävä vaikutus päästöjen määrään. Alueiden ja rakennusten suunnitteluratkaisuilla vaikutetaan alueiden pienilmastoon. Ilmaston lämmetessä asuntojen ja työpaikkojen jäähdytystarve lisääntyy. Lisääntynyt jäähdytystarve johtaa energiankulutuksen kasvuun. Rakennusten massoittelulla ja sijoittelulla suhteessa ilmansuuntiin ja toisiinsa on suuri vaikutus lämmitys- ja jäähdytystarpeisiin ja sitä kautta alueiden energiankulutukseen. Eheä yhdyskuntarakenne mahdollistaa kaukolämmön käytön ja laajojen alueiden lämmitykseen voidaan valita uusiutuvat energialähteet. Kun lämmitys joudutaan hoitamaan tonttikohtaisesti, voidaan rakennusten lämmitysenergiavalintoihin vaikuttaa esim. tontinluovutusehdoilla. Näillä voidaan asemakaavan ohella ohjata myös rakennusten energiankulutukseen vaikuttavia rakenteellisia ratkaisuja. Asemakaava liikkumistarpeen vähentämistä tukeva toimintojen sijoittaminen kevyttä ja joukkoliikennettä tukeva rakenne energiatehokas lähiympäristön rakentamistapa (alueiden pienilmasto, lämmitys- ja jäähdytystarve) Tontinluovutusehdot energiatehokkaat rakentamisen ratkaisut jäähdytys- ja lämmitystarpeen minimoiminen Haja-asutuksen sijoittaminen liikkumistarpeen vähentäminen kevyen ja joukkoliikenteen tukeminen uusiutuvat ja paikalliset lämmitysenergian lähteet taajamien lievealueiden eheyttämismahdollisuudet Lisätietoja: > Julkaisuja > Asuminen, maankäyttö ja rakentaminen Kuntaliiton ja ympäristöministeriön esitteitä: Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon - tietoa maapolitiikasta kuntien päättäjille Viekö hajarakentaminen kuntaa vai kunta hajarakentamistamista - Opas päättäjille Yhdyskuntarakenne eheäksi - ajateltavaa kuntapäättäjille Maksuttomia esitteitä saa Kuntaliiton sivulta > Julkaisuja > Maksuttomia julkaisuja ja esitteitä 13
14 Miten varautua muutokseen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on tärkeää, koska verkostojen laajuus lisää niiden ylläpidon tarvetta sekä haavoittuvuutta erilaisille ilmastonmuutoksen seurauksille. Tulvavahinkojen estämiseen varaudutaan parhaimmin rajoittamalla kaavoituksessa rakentamista riskialueille. Asemakaavatasolla vaikutetaan alueiden vesitasapainoon ja huolehditaan aluevarauksista teknisiä järjestelmiä varten. Rakentamisen sijoittuminen, rakennusten korkeusasemat sekä hulevesien johtaminen ja imeyttäminen ratkaistaan alueen yksityiskohtaisessa kaavoituksessa. Näin voidaan estää tulvia ja niiden sattuessa johtaa vesiä siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa. Ongelmallisimpiin paikkoihin rannikolla ja vesistöjen varrella joudutaan rakentamaan tulvasuojelua varten patoja, penkereitä ja pumppaamoja. Riskien kartoitus varautumisen pohjatyönä Olemassa olevien yhdyskuntien varautuminen ilmastomuutoksen vaikutuksiin lähtee riskien kartoittamisesta. Maaston korkeussuhteet sekä vesistöjen sijainti suhteessa rakennettuihin alueisiin ja teknisen huollon laitoksiin ja verkostoihin vaikuttavat oleellisesti tulvien todennäköisyyteen ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Myrskylle herkillä sähkönjakelualueilla on tarve selvittää mitkä toiminnot on varustettava varavoimalaittein. Kunnossapidon kapasiteetin mitoittamiseksi tulee arvioida lumisateiden ja nollakelin esiintymisen todennäköisyydet jne. Riskien kartoittaminen on tarpeellista myös monien yksittäisten kiinteistöjen osalta. Riskikartoituksen perusteella voidaan asettaa toimenpiteet vahinkojen torjumiseksi tärkeysjärjestykseen. Useita suunnitteluohjeita tulee tarkistaa Keskeisinä keinoina myrsky- ja lumivahinkojen välttämisessä on rakenteiden mitoituksen tarkistaminen ja soveltaminen uudisrakennusten lisäksi heikoiksi havaittujen rakenteiden peruskorjauksiin. Puiden aiheuttamien vaarojen vähentämiseen voidaan taajama-alueilla jossakin määrin vaikuttaa puistoihin istutettavien puulajien valinnalla. Viemäreiden mitoituksen tarkistaminen uudisrakentamisen ja peruskorjauksen yhteydessä valittua riskitasoa vastaavaksi on tärkeä ja pitkävaikutteinen toimenpide. Vesijohtojen osalta routasuojauksen tarve on arvioitava uudelleen. Yhteistyötä ja valmiutta tarvitaan Sähkölinjojen raivaus, verkonhallinnan automaatiojärjestelmät ja kumppanuusjärjestelyt kunnossapitohenkilöstön kokoamisessa auttavat sähkökatkojen haittojen minimoinnissa. Kriittisimpien yhdyskunnan toimintojen energiansaanti tulee turvata varavoimajärjestelyjen avulla. Kunnossapitotehtävissä tulee varautua tulvatilanteiden hallintaan esimerkiksi tulvasuojelurakenteiden ja varavedenottamoiden kunnossapidolla, liikenteen ohjauksella jne. Kansalaisille tulee tarjota riittävästi tietoa ja ohjeistusta tulvatilanteeseen varautumisesta ja yksityisen omaisuuden vahingoittumisen estämisestä. Vesihuollon toimintavarmuutta myös erityisoloissa voidaan parantaa esimerkiksi perustamalla alueellisia vesihuoltolaitoksia ja tiivistämällä vesihuoltolaitosten yhteistyötä. Jakeluverkostojen laajentaminen uusiin kiinteistöihin parantaa kiinteistöjen valmiuksia kohdata kuivuutta. Teknisiä järjestelmiä ei mitoiteta sääilmiöiden 14
15 äärimmäisten arvojen mukaan. Mitoitusarvojen ylittyessä tarvitaan kunnossapito-organisaation lisäksi pelastustointa ihmisten ja omaisuuden välittömään turvaamiseen. Rakentamisen ohjauksen uudistamistarve Maankäytön suunnittelu, samoin kuin rakennusvalvonta, on kehitetty uudisrakentamisen ohjaamiseen. Nykyiset ohjauskeinot soveltuvat huonosti ilmastomuutokseen varautumiseen ja sopeutumiseen olemassa olevassa yhdyskunnassa tai yksittäisessä kiinteistössä. Kiinteistönomistajan velvollisuudet, samoin kuin viranomaisen mahdollisuudet, velvoittaa muuttamaan olemassa olevia rakennuksia uusia olosuhteita vastaaviksi, ovat heikot. Esimerkiksi tulvasuojelun toteuttaminen on kiinteistökohtaisesti usein mahdotonta toteuttaa ja vaatii lisäksi toimenpiteitä kunnalta. Kustannusten kohdistamiseen hyödynsaajille tai maksuvelvollisuuteen ei ole olemassa toimivia säännöksiä. Maankäytön ja rakentamisen ohjausjärjestelmää olisi aiheellista täydentää säädöksillä, jotka tukisivat olemassa olevien yhdyskuntien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Alue- ja kaukolämpö mahdollistavat lämmön sekä sähkön yhteistuotannon ja siten energiantuotannon varmuuden parantamisen sekä alueellisesti hajautetun tuotannon. Maankäyttö- ja rakennuslakia täydentämällä kunnille tulisi antaa mahdollisuus ohjata kaavamääräyksillä uusien rakennusten lämmitystapavalintoja. Tavoitteena ovat paikallisesti ja ilmaston kannalta parhaiden uusiutuvien energialähteiden käyttö sekä liittyminen alue- tai kaukolämpöön. Kokkolassa on varauduttu merenpinnan muutoksiin ASTRA on Euroopan unionin Interreg III ohjelmaan kuuluva ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvä Itämeren maita käsittävä hanke, jossa on useita suomalaisia osapuolia. Esimerkiksi Kokkolan ASTRAhankkeessa ja sitä täydentävissä VTT:n selvityksissä on tavoitteena tunnistaa ilmastonmuutoksen ja siitä aiheutuvien ääri-ilmiöiden (merenpinnan kohoaminen, myrskyt, lisääntyvä valunta, kuivuudet jne.) riskikohteet ja -toiminnot Kokkolan Vanhansatamanlahdella. Hanke on osoittanut nykyisten rakentamiskorkeuksien tarkistamistarpeen, nykyisten rakennusten suojaamistarpeet maisemavaikutuksineen sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden rantaniittyjen hoitotarpeet. Lue lisää Kuntaliiton sivuilta: 15
16 Kunnat ja ilmastonmuutos Suomen Kuntaliiton yhdyskunta, tekniikka ja -ympäristö yksikkö osallistuu ilmastonmuutosta koskevaan keskusteluun tällä YTY-teemalla Kunnat ja ilmastonmuutos. Julkaisussa esitellään kuntien keskeistä roolia muutoksen hillinnässä ja siihen varautumisessa. Siinä kuvataan niitä lukuisia tapoja, joilla kuntien päätökset ja valinnat vaikuttavat ilmastoon. Kuntien ja niiden organisaatioiden tulee tehdä osansa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja muutoksiin varautumisessa. Teemanumero kertoo näistä eri keinoista. Se valottaa myös hyviä käytäntöjä, joita on syntynyt jo eri puolilla Suomea. Julkaisu on tarkoitettu kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille ja kaikille muillekin asiasta kiinnostuneille. Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö -yksikkö Toinen Linja 14 PL 200, Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09) Kuvat: Jaakko Alatalo, futureimagebank.com Pramedia Oy/Painoprisma Oy 16
YTY-teema Kunnat ja ilmastonmuutos. Yhdyskunta tekniikka ympäristö
YTY-teema 2007 Kunnat ja ilmastonmuutos Yhdyskunta tekniikka ympäristö Ilmasto muuttuu Meillä ja muualla lisääntyneet poikkeukselliset sääilmiöt, kuten myrskyt, kaatosateet, tulvat ja leuto talvi, ovat
LisätiedotKunnat ilmastonmuutoksessa
Kunnat ilmastonmuutoksessa 1 Ilmastonmuutosta on hillittävä ja muuttuvaan ilmastoon sopeuduttava Kunnat ovat tärkeitä Ilmastonmuutoksen hillintä on maailmanlaajuinen tehtävä, jossa kunnilla on tärkeä vastuu.
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotHiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus
Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotKUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)
KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotKuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotVähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa
Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotE S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön
Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Taina Koivistoinen ja Katariina Oinas 10.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 tiivistelmä Finadapt raportista nro 9 Ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotKunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski
Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotIlmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto
Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 30.11.2017 Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan valinnat Yhdyskuntarakenne
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
LisätiedotPirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
LisätiedotKUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli
KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotMUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm
MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro
Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen
LisätiedotMIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA
TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi
Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.
LisätiedotIlmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö
Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen
LisätiedotJOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ
JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ KOHTI HIILINEUTRAALIA JOENSUUTA 2025 Kari Karjalainen I Kaupunginjohtaja I 4.2.2019 PÄÄMÄÄRÄ Hiilineutraali Joensuu vuoteen 2025 mennessä Yhdessä tehden vähennämme päästöjämme -60
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotKohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström
Kohti hiilineutraalia kuntaa Biosfärområdets vinterträff i Korpoström 2.3.2018 Valonia Kuntien yhteinen palvelukeskus Valonia on alueellinen kestävän kehityksen palveluorganisaatio Toiminut vuodesta 1997,
LisätiedotTeollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä
Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa
LisätiedotILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA
2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100
LisätiedotKestävän kehityksen kokonaisarvio
Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
LisätiedotIlmasto-ohjelman taustatekijät
Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan
LisätiedotOULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?
OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
LisätiedotHelsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.
Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotHämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 10.2.2015 16 Lausunto valtuustoaloitteesta ja kuntalaisaloitteesta, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteen asettamista
LisätiedotOULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa
LisätiedotMitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta
Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Pirkanmaan ympäristöohjelmaseminaari 8.10.2018 Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Esityksen sisältö Pirkanmaan päästöjen nykytilanteesta
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotLiite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotIlmastonmuutos haastaa kunnat ja maakunnat
Ilmastonmuutos haastaa kunnat ja maakunnat Lapin maakuntatilaisuus 22.5.2018, Rovaniemi Kalevi Luoma Mihin kuntien ilmastotyö perustuu: ilmastopolitiikka Kansainväliset ilmastoneuvottelut» Pariisin sopimus
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotKampanjan tavoitteet
Kampanjan tavoitteet Yleisesti: ilmastonmuutoksen hillintä fossiilivoimaloiden sulkemista vauhdittamalla Espoossa: hiilenpoltto Suomenojalla korvattava energiatehokkuudella ja päästöttömällä uusiutuvalla
LisätiedotRovaniemen ilmasto-ohjelma
Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotSeudulliset ilmasto-ohjelmat
Seudulliset ilmasto-ohjelmat kuntien ja seutuyhteistyön roolit ja velvoitteet ilmastonmuutoksen hillinnässä Oulunseudun kuntapäättäjien Kestävä Yhdyskunta -seminaari 3.12.2008 Tutkimuspäällikkö Yhdyskuntasuunnittelun
LisätiedotSähköisen liikenteen foorumi 2014
Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotHankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia
Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Anu Kerkkänen, Kuntaliiton ilmastohankkeen kolmas teemaseminaari: Ilmastonäkökulma energiantuotantoon Helsinki, Kuntatalo 24.11.2010 Mikä ilmastohanke?
Lisätiedot