JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN MUSEOITA KOSKEVA PALVELUVERKKOSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN MUSEOITA KOSKEVA PALVELUVERKKOSELVITYS"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN MUSEOITA KOSKEVA PALVELUVERKKOSELVITYS Wihurin taidesäätiön kokoelman näyttelyssä. Taustalla Risto Suomen maalaus Unessa, jonka näen, kannan yön kruunua, 1992 Jyväskylän kaupunki Museopalvelut

2 Sisältö Tiivistelmä Museoverkko vuoteen Toimeksianto...8 Museoiden yleiset tehtävät...8 Museokasvatus Jyväskylän museoiden vahvuutena...9 Innovatiivista toimintaa museoyksiköissä...9 Museo oppivana organisaationa...10 Museotoiminta Jyväskylässä nykytilan kuvaus...11 Jyväskylän museopalvelut...11 Jyväskylän taidemuseo...11 Keski-Suomen museo...12 Suomen käsityön museo...13 Muut museot...14 Alvar Aalto -museo...14 Keski-Suomen ilmailumuseo...16 Jyväskylän yliopiston museot...16 Museoiden tilat, sijainti ja toimipisteiden määrä...17 Museo- ja näyttelytilat...18 Jyväskylän taidemuseo...18 Keski-Suomen museo...19 Suomen käsityön museo...20 Keski-Suomen museo erillismuseot ja -kohteet...21 Toimisto ja arkistotilat...21 Säilytystilat...22 Museoiden nykyisiin tiloihin liittyvät kehittämistarpeet...22 Toiminnan taloudelliset edellytykset...22 Jyväskylän museoiden nettomenot per asukas vuonna Menojen ja tulojen kehitys museopalveluiden yksiköissä Kiinteistömenot...24 Henkilöstömenot...25 Varsinaisen toiminnan menot...26 Omatoiminen tuotto...27 Valtionosuus ja valtionosuusuudistuksen vaikutukset...28 Kehittämistarpeet...28 Avustukset museoille...29 Jyväskylän kaupungin avustukset museoille...29 Museoiden harkinnanvaraiset avustukset...29 Kehittämistarpeet...30 Kävijämäärät, ilmaiskävijät ja pääsymaksut...30 Kehittämistarpeet...32 Aukioloajat ja käyttöaste...32 Kehittämistarpeet...33 Henkilöstön optimaalinen koko ja henkilöstön työhyvinvointi...33 Henkilöstö museoittain Eläköityminen...34 Työhyvinvoinnista...35 Kehittämistarpeet...36 Konservointipalvelut...36 Konservointikeskus konservointipalvelujen tarjoajana...36 Konservoinnin painopiste omiin kokoelmiin...37 Kehittämistarpeet...38 Tulevaisuuden mahdollisuudet...38 Ruusupuiston aseman vahvistaminen Jyväskylän museotoiminnassa...38 Keskustasijainnin museotoiminnalle tarjoamat mahdollisuudet

3 Liitteet: Liite 1, Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2010, nykytila Liite 2, Tilavaihtoehto A, toiminta jatkuu nykyiseen tapaan Liite 3, Tilavaihtoehto B, keskusta-alueen museo- ja näyttely-yksikkö Liite 4, Tilavaihtoehto C, keskusta-alueen museo- ja näyttely-yksikkö kaupungin omiin tiloihin Liite 5, Keski-Suomen museon erillismuseot Liite 6, Museoiden tilat 2011 Liite 7, Nettomenot/asukas 2009 Liite 8, Nettomenot/asukas 2009 museotyypeittäin Liite 9, Varsinaisen toiminnan menot 2009 Liite 10, Vakinainen henkilökunta Liite 11, Konservointiselvitys (2008), esitys kehittämistoimista Liite 12, Ruusupuiston museoiden yhteistyön tiivistämisestä ja yhdyskäytävästä saatavat hyödyt Liite 13, Museoiden taloustilasto 2009 Liite 14, Keski-Suomen ilmailumuseota koskeva aloite Tiivistelmä Museoverkko vuoteen 2020 Yleistä Jyväskylä on museoiden kaupunki. Kaupungin alueella toimii kuusi paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittävää museota. Jyväskylän kaupungin talousarviossa on Museopalveluiden määräraha, jonka piiriin kuuluvat Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo. Lisäksi kaupunki rahoittaa avustuksin Alvar Aalto -museota, Keski-Suomen ilmailumuseota, Keski-Suomen luontomuseota sekä Suomen Tietojenkäsittelymuseota. Museoiden talouteen liittyvä keskeinen ongelma pitkin 2000-lukua on ollut varsinaiseen asiakkaalle suuntautuvan toimintaan (näyttelyt, museokasvatus, kokoelmat, julkaisut, tiedotus, markkinointi) käytettävän rahoituksen väheneminen kustannustason jatkuva nousun sekä säästötoimenpiteiden seurauksena tehtyjen leikkausten myötä. Valtakunnallisesti vertailtuna museotoimintaa pidetään Jyväskylässä yllä keskimääräistä alemmilla kustannuksilla per asukas. Vuonna 2009 Jyväskylän museoiden nettomenot olivat keskimäärin 9,62 euroa/ asukas kun valtakunnallinen keskiarvo (46 museota) oli 15,15 euroa/ asukas. Museoiden toiminnan rahoitukseen tulee hakea ratkaisuja museoiden yhteistyötä kehittämällä sekä tulokehitykseen vaikuttamalla. Konkreettisia ratkaisuja ovat museotilojen yhteiskäytön lisääminen, näyttelyohjelmien pitkäjänteinen yhteensovittaminen, useamman museon voimien yhdistäminen erikoisnäyttelyiden toteuttamiseksi sekä museokauppa- ja kahvilatoiminnan kehittäminen. Kaikkien Jyväskylässä toimivien museoiden välistä yhteistyötä tulee kehittää edelleen. Yhteistyön osa-alueita ovat alueen museotoiminnan kehittäminen osana Keski-Suomen kulttuuriperintöstrategiaa sekä museotoiminnan yksittäiset osa-alueet: markkinointi, erikoisnäyttelyt ja muut yhteistyöhankkeet sekä museokasvatus ja siihen liittyvän osaamisen ja hyvien käytäntöjen jakaminen sekä yhteistyön ja yhteistyömuotojen kehittäminen mm. koulujen ja oppilaitosten kanssa. Jyväskylän museot tunnetaan museokentällä valtakunnallisesti innovatiivisesta ja edistyksellisestä museokasvatuksesta ja vahvasta pedagogisesta osaamisesta. Tavoitteena 3

4 on, että Jyväskylän museopalveluilla on museokasvatustiimi, jonka toiminnan painopisteenä on museopedagogiikan hyvien käytänteiden kehittäminen ja uusien toimintatapojen löytäminen. Kehittämistyötä tehdään yhdessä alueen (kulttuuri)toimijoiden, yhteisöjen, yliopiston ja muiden oppilaitosten kanssa. Näyttelytoiminta Jyväskylän kaupungin museoilla on näyttelytoimintaa kolmessa eri museokohteessa sekä Grafiikkakeskukseen kuuluvassa Galleria Harmoniassa. Museot järjestävät kukin 2-4 päänäyttelyä vuosittain sekä useita pienempiä näyttelyitä usein yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Nykyisen rahoituksen puitteissa näyttelytoimintaa voidaan tehostaa näyttelyiden määrää vähentämällä, museoiden näyttely-yhteistyötä lisäämällä ja voimavaroja keskittämällä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. pitkäjänteisempää (3-5 vuotta) näyttelyohjelmien yhteensovittamista vuodesta 2013 alkaen sekä museoiden yhteisiä erikoisnäyttelyitä (mm. teema- ja epookkinäyttelyt), joita voidaan toteuttaa yhteistyössä myös muiden museoiden kanssa. Pitkäjänteisempää toiminnan ja talouden suunnittelua tukisi myös siirtyminen kolmivuotiseen budjetointiin. Kävijät, ilmaiskävijät ja museoiden käyttöaste Jyväskylän kaupungin museoissa käy vuosittain noin kävijää. Jyväskylän museotoiminnan erityispiirre on ilmaiskävijöiden erityisen suuri osuus. Jyväskylä on ollut valtakunnallinen edelläkävijä kaupunkina, jossa museokäynnin kynnystä on madallettu mm. ottamalla käyttöön perjantaipäivien ilmainen sisäänpääsy. Jyväskylän kaupungin museoissa ilmaiskävijöiden osuus kaikista kävijöistä on noin 93 %. Näitä ovat mm. kaikki alle 18-vuotiaat ja päiväkoti- ja koululaisryhmät. Noin neljännes kaikista kävijöistä on perjantaipäivien kävijöitä. Myös erilaiset tapahtumat tuovat museoihin runsaasti ilmaiskävijöitä. Viime vuosina myös kulttuuriluotsit luotsattavineen ovat päässeet museoihin ilmaiseksi. Jyväskylän taidemuseo luopuu kokeiluluontoisesti Tunne maisema -näyttelyn ajaksi perjantaipäivien ilmaisesta sisäänpääsystä. Syksyllä 2011 museoissa otetaan ilmaispäivinä käyttöön vapaaehtoinen pääsymaksu. Vuoden 2012 alussa arvioidaan edellä mainittujen ratkaisujen vaikutukset kävijämääriin ja pääsymaksutuloihin ja päätetään ilmaispäiväkäytännön jatkamisesta jatkossa. Samalla tarkistetaan nykyisten ilmaisasiakasryhmien tarkoituksenmukaisuus. Museoiden käyttöastetta nostetaan museotoimintaa keskittämällä. Tähän selvitykseen sisältyvien keskitettyjen ratkaisumallien jatkotyöstäminen avaa konkreettisia keinoja käyttöasteen nostamiseen. Aukioloajat Museot ovat avoinna ti su klo Museoiden aukioloajat tarkistetaan vuoden 2012 alusta yhteistyössä kaupungissa toimivien muiden museoiden kanssa ja asiakaspalvelun tarpeita vastaavasti. Viikonlopun aukioloa voidaan lyhentää ja vastaavasti lisätä avoinnapitoa yhdelle arki-illalle viikon aikana. Henkilöstö Jyväskylän kaupungin museoissa on 49 vakinaista työntekijää. Valtionosuuteen oikeuttavien henkilötyövuosien määrä on 42. Lisäksi Suomen käsityön museossa on jo kolme vakanssia, jotka rahoitetaan erikoismuseon saamalla harkinnanvaraisella avustuksella. Nykytasolla henkilötyövuoden hinta on euroa, josta valtionosuus on 47 %. Jyväskylän kaupungin tuottavuusohjelmassa kaupungin talouden tasapainottamiseksi todetaan, että vakanssien vapautuessa arvioidaan, voidaanko tehtävä hoitaa olemassa olevalla henkilöstöllä tai tehtäviä uudelleen järjestelemällä. Valtionosuuden säilyminen on kyettävä turvaamaan niissä toiminnoissa, joissa se on sidottu henkilötyövuosiin, kuten museot, teatteri ja orkesteri. 4

5 Vuoteen 2017 mennessä museoyksiköissä kuusi työntekijää saavuttaa eläkeiän. Museoiden toimintaa ja henkilöstöresurssien käyttöä tehostetaan suuntaamalla osin uudelleen vapautuvaa työpanosta museoammatillisiin tehtäviin sekä muokkaamalla työnkuvia toimintaympäristön tarpeita vastaavaksi. Museotilojen ja toimintojen keskittämisen myötä ja museotoimenjohtajan jäädessä eläkkeelle (2016) organisoidaan uudelleen museopalveluiden hallinto siirtymällä kahden johtajan hallintomalliin nykyisen kolmen sijasta. Jatkoselvitykset uuteen hallintomalliin siirtymiseksi käynnistetään vuoden 2011 aikana. Vuonna 2011 eläkkeelle jäävän Suomen käsityön museon toimistosihteerin tehtävät yhdistetään nyt osa-aikaisen museon valvojan tehtäviin. Nimike muutetaan syksyllä 2011 museoassistentiksi ja samalla tehtävä muuttuu kokopäiväiseksi. Kolmasosa vapautuvasta henkilöstöresurssista suunnataan valokuvaajan (amanuenssi) vakanssin vakinaistamiseen, loppuosa rahoitetaan museon saamasta OKM:n harkinnanvaraisesta avustuksesta. Valokuvaajalle haetaan täyttölupaa vuoden 2012 alusta alkaen. Järjestelyllä päästään eroon jo vuosia jatkuneesta määräaikaisen valokuvaajan pätkätyösuhteesta. Kehitetään museoyksiköiden yhteistyötä muodostamalla museoyksiköiden väliset tiimit toiminnan eri osa-alueille: talous- ja hallinto, museotekniikka, museokasvatus, tiedotus ja markkinointi, kokoelmat ja näyttelyt. Aikataulutus noudattaa palveluorganisaatiouudistuksen aikatauluja sekä museokasvatuksen strategioiden valmistumista (2011) ja niiden vakiinnuttamista museokäytäntöön (2012). Toimintoja kokoavien tilaratkaisujen myötä selvitetään mahdollisuudet hankkia avoinnapito, asiakaspalvelu ja siivous ostopalveluina. Henkilöstön työhyvinvointia kehitetään huolehtimalla työn tekemisen sujuvuudesta aiempaa paremmin. Keinoja tähän ovat Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon näyttelytilojen toimivuuden parantaminen, museoiden näyttelyohjelmien pitkäjänteinen suunnittelu ja yhteensovittaminen, tapahtumatarjonnan koordinointi, yhteisten palvelujen ja yhteistoiminnallisuuden kehittäminen sekä työntekijöiden monipuolisen osaamisen hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen. Talous 2012 Laskennalliset valtionosuudet huomioiden Jyväskylän kaupunki kattaa 55 % museoidensa kaikista menoista. Näistä 83 % koostuu kiinteistö- ja henkilöstökuluista. Vuodesta 2012 lähtien menoja kasvattavat edelleen aiempiin tehtyihin päätöksiin perustuvat ratkaisut: Grafiikkakeskuksen siirtyminen Veturitalleille sekä Käsityöläiskotien avaaminen osana Vanhaa pihaa. Siirtyminen Veturitalleille kasvattaa Jyväskylän taidemuseon tilakustannuksia noin eurolla vuosittain. Vanhan pihan vuokravaikutukset ovat euroa ja valvontakulut euroa vuodessa. Valvonta on mahdollista hankkia ostopalveluna. Vuoden 2012 alusta Kuormaajantien varastotilat jäävät kokonaan pois käytöstä, mikä vähentää Keski-Suomen museon vuokrakuluja eurolla Tilat 2012 Museopalveluiden yksiköiden toiminta jakautuu lähes kahteenkymmeneen eri kohteeseen, joista yhdeksän on Keski-Suomen museon erillismuseoita. Vuonna 2006 osana kaupungin talouden tasapainotustoimenpiteitä Jyväskylän taidemuseo luopui huonokuntoisista ja ongelmallisista vaihtuvien näyttelyiden tiloista Valtiontalossa ja Suomen käsityön museo supisti käytössä olleita varastotilojaan. Tämä on vähentänyt museoiden tiloja noin 500 m². Kokoelmakeskukseen on keskitetty aiemmin seitsemässä eri kohteessa sijainneet varastotilat, mikä on vähentänyt museoiden käytössä olevia tiloja noin tuhannella neliömetrillä. Jatkossa museoiden toimintaa voidaan tehostaa toimitilojen hajasijoitusta edelleen vähentämällä ja keskittämällä toimintoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi erityisesti huomioiden asiakaspalvelun tarpeet. Toimisto- ja arkistotilojen keskittäminen mahdollistaa myös uudenlaisia henkilöstöratkaisuja sekä tukee ja vahvistaa tiimityötä 5

6 Jo tehtyjen päätösten pohjalta museoiden käytössä olevat tilat vähenevät vuoden 2012 alusta alkaen 382 m²: Grafiikkakeskuksen tilat vähenevät 116 m² ja Keski-Suomen museon Kuormaajantien varasto (266 m²) jää pois käytöstä. Tiloja ja toimintoja keskittämällä tulevaisuuteen Ruusupuiston museot Alvar Aalto -museon peruskorjaus valmistuu ja uusi perusnäyttely avautuu Keski-Suomen museon korjauksen yhteydessä rakennetaan arkkitehtonisesti korkeatasoinen yhdyskäytävä Ruusupuiston museoiden välille Keski-Suomen museon perusnäyttelyt uusitaan ja Jyväskylän taidemuseon keskisuomalaisen kuvataiteen kokoelmanäyttely toteutetaan niiden yhteydessä Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon yhteinen museokauppa sijoitetaan Keski-Suomen museon ala-aulaan Museoiden kahvilapalvelut sijoittuvat Alvar Aalto -museoon ja Keski-Suomen museon kahvio toimii tarvittaessa tilauskahvilana Museoiden työpaja-, opinto- ja kokoustilat ovat yhteiskäytössä Asemakaava mahdollistaa Keski-Suomen museon maanalaisen laajennuksen yläpihan parkkipaikan alle Museoiden pysäköintitilat ovat riittävät Keskustan museo- ja näyttely-yksikkö Citymuseo Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon asiakaspalvelu, näyttelytoiminta ja tapahtumatarjonta keskitetään yhteen kohteeseen kaupungin keskusta-alueella Samaan yhteyteen keskitetään museopalveluiden ja kolmen museon hallinnon sekä keskusta-alueen henkilöstön työtilat sekä kirjasto- ja arkistotilat. Luovutaan nykyisistä epäkäytännöllisistä tiloista Kauppakatu 23:ssa ja Kauppakatu 25:ssa Tiloihin sijoitetaan alueen museoiden yhteinen infopiste ja museopalveluiden pedagoginen yksikkö Osa tiloista on yhteiskäytössä eri toimijoiden kanssa ja niitä voidaan vuokrata myös ulkopuolisten toimijoiden käyttöön Avoinnapito, museokauppa- ja kahvilapalvelut voidaan ulkoistaa Nykyisissä museotiloissa olevat esine- ja teosvarastot siirretään Kokoelmakeskuksen yhteyteen Keskustasijainti ja kaupallisen keskustan läheisyys tarjoavat museoille erinomaisen toimintaympäristön ja vahvistavat niiden pyrkimyksiä toimia kaupunkilaisten kohtaamispaikkana Kaupunginkirjaston peruskorjauksen hankesuunnitelman yhteydessä vuonna 2012, selvitetään mahdollisuudet sijoittaa Citymuseon toiminta Kaupunginkirjastolta vapautuviin tiloihin. Selvitetään muut tila-vaihtoehdot. 6

7 Muut kohteet Keski-Suomen museon erillismuseot ja -kohteet Erillismuseot ovat auki yleisölle säännöllisesti Avoinnapito, opastus- ja tapahtumatoiminta järjestetään pääosin museoiden muodostaman valvoja-/opasringin turvin Huolehditaan suojeltujen ja vaalittavien museorakennusten kunnosta Vanha piha vakiinnuttaa asemansa vetovoimaisena matkailukohteena Kokoelma- ja konservointikeskuksen kehittäminen Kokoelmakeskuksen lisätilatarpeisiin haetaan ratkaisua alueella sijaitsevista kaupungin omistamista lähikiinteistöistä Museopalveluiden tulevissa säilytystilaratkaisuissa huomioidaan alueen muiden museoiden säilytystilatarpeet ja niihin liittyvät yhteistyömahdollisuudet Konservointikeskuksesta tehdään Jyväskylän kaupungin museoita palveleva yksikkö, jossa työskentelee kaksi tekstiilikonservaattoria, kovien materiaalien konservaattori sekä rakennuskonservaattori. Muut museot ja kohteet Alvar Aalto -museon peruskorjaus toteutetaan hankesuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmissa varaudutaan museoita yhdistävän käytävän rakentamiseen. Keski-Suomen ilmailumuseosäätiö ratkaisee museon tilakysymyksen erillishankkeena tähänastiset suunnitelmat ja esitykset huomioiden. Jyväskylän kaupunki on säätiön jäsen. (Museon laajennuksen hankesuunnitelma Propelli 2004, suunnitelman päivitys 2009, Keski-Suomen ilmailumuseota koskeva aloite Jälkimmäinen on tämän selvityksen liitteenä, ks. Liite 10) Suomen Tietojenkäsittelymuseon kokoelmat ja toiminta on mahdollista kytkeä Keski- Suomen ilmailumuseon laajennushankkeeseen. Toistaiseksi toiminnan ylläpito varmistetaan jatkamalla Jyväskylän kaupungin avustuskäytäntöä. Nykytilanteessa ei ole perusteltua käynnistää kaupungissa uusia museohankkeita, jotka edellyttävät Jyväskylän kaupungin rahoitusta ( päivätty esitys Mustankiven museokeskuksesta Kuokkalaan, jossa ehdotetaan Mustakivi Oy:n tontin jatkokehittämistä museokokonaisuudeksi Sulkulantien varteen) Museoverkko vuoteen 2020 Mikäli museotoimintaa jatketaan nykyisissä tiloissa (Keski-Suomen museo, Alvar Aallon katu 7/ Ruusupuisto; Jyväskylän taidemuseo, Kauppakatu 23; Suomen käsityön museon Kauppakatu 25), joudutaan joka tapauksessa toteuttamaan Keski-Suomen museon peruskorjaus sekä ratkaisemaan Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön näyttelytiloihin liittyvät toiminnalliset ongelmat, kuten tavarahissien puute sekä asiakaskäytössä olevien hissien käyttöön, sijaintiin ja toimintaan liittyvät ongelmat. Vaihtoehdon Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon hajautetulle nykysijainnille sekä käytössä olevien tilojen toiminnallisille korjauksille tarjoaa museotoiminnan keskittäminen vetovoimaisemmiksi ja asiakaspalvelun tarpeita paremmin vastaaviksi kokonaisuuksiksi vuoteen 2020 mennessä. Riittävän suurina kokonaisuuksina uudet tilaratkaisut tarjoavat mahdollisuuden ulkoistaa esimerkiksi avoinnapitoon sekä kahvilatoimintaan liittyvät palvelut. Tilavaihtoehdot ja kustannusvaikutukset A) Museoiden toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa, nykyiseen tapaan. Vaihtoehto pitää sisällään Keski-Suomen museon peruskorjauksen sekä yhdyskäytävän rakentamisen Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto museon välille. Vuotuiset menot kasvavat noin 7

8 euroa, jonka rahoitus koostuu omatoimisen tuoton kasvusta ( e) ja kaupungin osuuden kasvusta, joka on euroa. Liite 2. Nykytilanne (2010) on esitetty liitteessä 1. B) Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon toiminta sekä museoiden työtilat keskitetään Citymuseoon. Vaihtoehto pitää sisällään myös Keski-Suomen museon peruskorjauksen ja yhdyskäytävän rakentamisen. Vuotuiset menot kasvavat noin euroa, josta omatoimisen tuoton kasvun osuus on euroa ja kaupungin osuuden kasvu euroa. Liite 3 C) Citymuseo sijoitetaan kaupungin omiin tiloihin ja toteutetaan Keski-Suomen museon peruskorjaus sekä yhdyskäytävä. Vuotuiset menot kasvavat noin euroa, josta omatoimisen tuoton osuus on ja kaupungin rahoitusosuuden kasvu euroa. Liite 4 Toimeksianto Apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistön päätöksellä 32/ ja toimintasäännön 3 :n 4. kohdan perusteella käynnistettiin Jyväskylän kaupungin museoita koskeva palveluverkkoselvitys. Toimeksiannon mukaisesti selvityksessä tulee arvioida kriittisesti toimipisteiden ja muiden museon vastuulla olevien tilojen määrä, sijainti, käyttöasteen nostomahdollisuudet, aukioloaikojen tarkoituksenmukaisuus, henkilöstömäärän optimaalinen koko ja työhyvinvoinnin kehittämistarpeet, tulojen lisäämismahdollisuudet ja avustettavien museaalisten toimijoiden määrä siten, että museopalveluiden tuottavuutta voidaan parantaa vuodesta 2012 alkaen 2 %:lla vuosittain. Lisäksi selvityksessä on analyysi keskeisistä talouden tunnusluvuista vertailukelpoisiin kaupunkeihin nähden. Asiaa valmistelemaan nimettiin työryhmä, johon kuuluvat vastuualuejohtaja Ari Karimäki, museotoimenjohtaja Päivimarjut Raippalinna, museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen, museonjohtaja Simo Kotilainen, suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo, kehittämisjohtaja Tapio Soini, talousjohtaja Seppo J. Mäkinen ja varaluottamusmies Ritva Palviainen. Työryhmä on kuullut pysyvänä asiantuntijana intendentti Kaarina Mikonrantaa Alvar Aalto -museosta sekä kutsuttuina asiantuntijoina vs. museonjohtaja Rauni Valtosta Keski-Suomen ilmailumuseosta ja Jyväskylän yliopiston museoiden edustajina museonjohtaja Janne Vilkunaa, intendentti Pirjo Vuorista (kulttuurihistoriallinen osasto), intendentti Tanja Koskelaa (Keski-Suomen luontomuseo) ja hallituksen puheenjohtajaa Heikki Hankaa sekä kulttuurijohtaja Elli Ojaluotoa. Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijoina on kuultu kaupunginarkkitehti Ilkka Halista ja hankejohtaja Anne Sandelinia. Museoiden yleiset tehtävät Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista perintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. (Laki museolain 1. ja 2. :n muuttamisesta 2005) Korotettua valtionosuutta saavien museoiden tehtävänä on edistää museotoimintaa, kulttuuriympäristön säilymistä ja visuaalista kulttuuria toiminta-alueellaan, huolehtia alueensa museotoiminnan keskinäisestä yhteistyöstä sekä kulttuuriperintöön ja taiteeseen liittyvän tiedon saatavuudesta sekä antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä antamalla lausuntoja ja tarjoamalla asiantuntijapalveluja. Korotetun valtionosuuden edellytyksenä on, että maakuntamuseolla, aluetaidemuseolla ja valtakunnallisella erikoismuseolla on suunnitelma alueellisen tai valtakunnallisen toiminnan painopisteistä ja tavoitteista, joista museot neuvottelevat Museoviraston kanssa nelivuotiskausittain, aluetaidemuseot yhdessä Valtion taidemuseon kanssa. 8

9 Museokasvatus Jyväskylän museoiden vahvuutena Jyväskylän museot ovat avoimia oppimisympäristöjä, jotka tarjoavat mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, osallistumiseen ja kulttuurin tuottamiseen sekä siitä nauttimiseen riippumatta sosiaalisesta asemasta, etnisestä taustasta tai asuinpaikasta. Museot ovat osa sitä yhteisöä, missä ne toimivat. Ne tukevat kansalaisia yksilöinä ja yhteisön jäseninä ja luovat olosuhteita ja ympäristöjä, missä ihmisten kohtaaminen, yhdessä tekeminen, osallisuus ja yhteisöllisyys ovat mahdollisia. Museot tarjoavat palveluja kaikille ikäryhmille päiväkotilapsista ikäihmisiin. Asiakkaina ovat myös muut organisaatiot, laitokset ja palveluita tarjoavat toimijat. Museokasvatus on yleisöpalvelua, johon kuuluvat opintokäynnit, esitelmät, luennot, näyttelyt ja niiden esittelyt, erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet, työpajat ja opintoprojektit museoissa ja niiden ulkopuolella. Museot tuottavat lainattavaa opetusja havaintomateriaalia käytettäväksi kouluissa, päiväkodeissa, vanhustyössä jne. Museokasvatusta ovat myös kokoelmat, näyttelyt, julkaisut, verkkotuotannot, tiedotus ja markkinointi, jopa museokauppa. Museolta saa ohjausta ja asiantuntija-apua koulujen, oppilaitosten ja muiden yhteisöjen tarpeisiin, museo-, taidekasvatuksen tai tapahtumien järjestämiseen. Museoiden palveluita ja toimintoja suunniteltaessa otetaan huomioon erityisryhmien tarpeet esim. lapset ja nuoret, vammaiset, ikääntyneet ja maahanmuuttajat, joiden kanssa tehdään yhteistyötä mm. erilaisissa taide- ja museokasvatusprojekteissa. Projekteissa syntyneitä hyviä käytäntöjä ja kokemuksia sovelletaan museotyössä laajemminkin ja levitetään muiden kulttuuripalveluiden tarjoajien käyttöön. Jyväskylän museot tunnetaan museokentällä valtakunnallisesti innovatiivisesta ja edistyksellisestä museokasvatuksesta ja vahvasta pedagogisesta osaamisesta. Kullakin museolla on omat vahvuutensa ja kukin museo on profiloitunut oman tehtäväalueensa osaajaksi ja asiantuntijaksi. Innovatiivista toimintaa museoyksiköissä Jyväskylän taidemuseon vahvuutena on sosiokulttuurisesti innostavan pedagogisen toiminnan kehittäminen ja verkostomainen organisaatioiden rajat ylittävä yhteistyö ennen kaikkea paikallisten, mutta myös alueellisten ja valtakunnallisten laitosten, opetus- ja sivistyspalveluiden tarjoajien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Taidemuseon käynnistämistä erillisrahoitteisista projekteista on syntynyt kaupunkiin vakiintunutta toimintaa. Kahdella valtakunnallisella palkinnolla huomioidusta Lokasuoja-projektista (1999) syntyi nuorten kulttuuriyhdistys Väristys ja Kulttuuriklubi Siperia 1. Taidetta pitkään ikään -projekti ( ) rohkaisi esimerkillään luomaan kaupunkiin laitosasiakkaiden hyvinvointia edistävän Taideapteekin, ja Monikulttuurikeskus Gloriassa jatketaan Kulttuurisauna-projektissa ( ) syntyneitä käytänteitä osana keskuksen toimintaa. Keski-Suomen museon museokasvatustyössä on tärkeää ihmisen elämään ja elinympäristöön liittyvät tyypilliset, harvinaiset ja katoavat ilmiöt. Museon vahvuutena on kulttuuriympäristöön liittyvä kulttuuriperintökasvatus, joka lisää tietoa ja ymmärrystä kulttuurimaisemasta, rakennetusta kulttuuriympäristöstä sekä arkeologisesta kulttuuriperinnöstä ja vahvistaa ympäristölukutaitoa. Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon museolehtorit palkittiin Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry:n Ympäristökasvatuksen ruusu -palkinnolla vuonna Kulttuurihistoriallisten perusnäyttelyjen lisäksi esimerkkeinä tavoitteellisesta ja kestävästä kulttuuriperintökasvatuksen kehittämistyöstä ovat muun muassa koululaisille ja muille museoasiakkaille tarkoitetut prosessidraamatyöpajat. Tarinoiden ja draaman avulla rakennetaan vuorovaikutteisia ja viihdyttäviä tilanteita, joissa pohditaan kulttuuriperinnön kautta ihmisenä olemisen haasteita ja elämän perusarvoja. Keski-Suomen museo haluaa näin vastata myös oppilaitosten pyrkimyksiin etsiä uudenlaisia tapoja opettaa ja oppia. Esimerkiksi Jyväskylän ammattiopiston matkailualan opiskelijoille on ostopalveluna jo viitenä vuotena järjestetty Keskisuomalainen kulttuuriperintö ja luonto -opintojakso yhteistyössä Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen luontomuseon kanssa. Keski-Suomen museo on myös vetovastuussa valtakunnallisessa Minun kulttuuriperintöni -verkko-opetusmateriaalihankkeessa. 1 Lokasuoja-projekti sai Länsi-Suomen lääninhallituksen tunnustuksen ansiokkaasta nuorisotyöstä Keski- Suomessa ja ICOM:n Suomen komitean Vuoden museoteko-palkinnon 9

10 Maakuntamuseona Keski-Suomen museo tekee pitkäjänteistä neuvonta- ja perinnekasvatustyötä koko maakunnassa. Muun muassa Päivä Eilisessä -sivusto työpajoineen tarjoaa tietoa ja käytännön opastusta kotiseutumuseoiden ja koulujen yhteistyön pohjaksi. Suomen käsityön museossa museopedagogiikan lähtökohtana ovat eri-ikäiset ja eriaikaiset asiakkaat museo-, käsityö-, kulttuuri- ja matkailukentällä. Museo on panostanut palvelumuotoiluun ja vuorovaikutteiseen asiakkuuteen niin museotiloissa kuin verkossakin. Museo on ollut ensimmäisten joukossa vuorovaikutteisten verkkoaineistojen tuottamisessa. Uusimpia vuorovaikutteisia verkkonäyttelyitä ovat KuKako (Kulttuuria Kaikista Kolkista) ja Muotoilusanasto. Kukakoa voidaan hyödyntää kulttuuriperintöopetuksessa. Kukako oli ehdolla 2010 Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon saajaksi. Kukako- verkkoaineistolla osallistuttiin myös valtakunnalliseen JOY -kampanjaan (Jokaisen Oma Ympäristö). Muotoilusanastoa voi kuka tahansa kommentoida. Kaikki verkon käyttäjät voivat yhteisesti muodostaa sisältöjä käsitteille: muotoilu, käytettävyys, innovaatio Museo on mukana pilottimuseona pohjoismaisessa saavutettavuusverkostossa. Museon perusnäyttelyissä on eri aistein koettavia esineitä. Museossa on vuodesta 2000 lähtien ollut AvoinPAJA, jossa asiakkaat voivat omatoimisesti tehdä käsitöitä. Museo on tuottanut vanhuksille hoitotyön tueksi työvälineitä: muistelusalkkuja vanhuksille sekä ensiapulaukun mielenterveyskuntoutujille. Jyväskylän museot ovat kehittäneet toimintaansa myös yhdessä museoiden tilojen ja palveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta edistävissä yhteishankkeissa kuten Esteetön museo- ja Avoin museo -projekteissa vuosina Avoinmuseo.fi -sivustoa käytetään edelleen valtakunnallisena malliesimerkkinä saavutettavasta museoportaalista. Maahanmuuttajat ovat opiskelleet kieltä ja suomalaista kulttuuria museoissa Elämää Suomessa -kursseilla vuodesta Lentämisen ihme- (2008) ja Lupa olla isä (2010) -projektit olivat esimerkkejä museoiden teemallisesta markkinointiyhteistyöstä. Viimeisin esimerkki museoiden ja kulttuuripalveluiden yhteistyöstä on vapaaehtois- ja vertaistyötä kehittävä sosiokulttuurinen innovaatio Kulttuuriluotsi-hanke, jossa museokasvatus ja taidekasvatus yhdistyvät ennalta ehkäisevään ja terveyttä edistävään työhön. Kulttuuriluotsit ovat eri-ikäisiä, taustoiltaan erilaisia vapaaehtoisia, jotka ovat valmiita jakamaan osaamisensa yhteisesti, antamaan oman työpanoksensa kulttuurin ja kulttuuripalveluiden saavutettavuuden edistämiseksi. Luotsit toimivat mm. kulttuurikavereina vanhuksille, pitkäaikaispotilaille, vammaisille ja henkilöille, jotka eivät muutoin tulisi lähteneeksi museoon, näyttelyyn, kirjastoon, teatteriin tai konserttiin. Museot ovat kouluttaneet yli 170 kulttuuriluotseja vuosina Tällä hetkellä aktiivisesti toimivia luotseja on noin sata. Vuonna 2010 luotsattiin kulttuurin pariin yli henkilöä. Luotsitoiminta on herättänyt kiinnostusta valtakunnallisesti. Suomessa on alkamassa tai suunnitteilla vastaavaa toimintaa noin kymmenellä eri paikkakunnalla. Kulttuuriluotsit saivat valtakunnallisen museo- ja taidekasvattajien yhdistyksen Pedaali ry:n palkinnon vuoden museopedagogisesta teosta vuonna Museo oppivana organisaationa Museopalveluiden yhteinen pedagoginen strategiatyö on käynnistetty vuonna Työn aloittamisen taustalla ovat haasteet, jotka tulevat vaikuttamaan eniten museotyössä tulevaisuudessa. Niitä ovat globalisaatio, alueellinen murros, väestömuutokset, kulttuurinen monimuotoistuminen, tieto- ja viestintäteknologinen murros ja toimintatapojen muutokset. Suomessa oman haasteensa asettaa koko maan pysyttäminen asutettuna ja palveluiden turvaaminen myös syrjäseuduilla. Keskeisten muutossuuntien taustalla on nähtävissä suomalaisen yhteiskunnan arvoja ja peruspilareita. Näitä ovat ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys, hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen ja kulttuuriperintö kansalaisten vastuuna ja oikeutena. Strategiatyön tavoitteena on määritellä museoiden yhteisiä intressi- ja sidosryhmiä ja pedagogisia tavoitteita suhteessa yhteiskunnan tarpeisiin ja erilaisiin palveluiden tilaajiin esim. koululaitokseen, ammatilliseen ja yliopistolliseen koulutukseen tai sosiaali- ja terveyspalveluihin, yrityksien sekä muihin yhteistyökumppaneihin, alueen museoihin, taidelaitoksiin ja kulttuuritoimijoihin. Työn tavoitteena on kehittää museoille yhteistä toimintakulttuuria ja menetelmiä käytännön museotyöhön ja edistää museoiden yhteistoimintaa sitouttamalla koko henkilöstö strategioiden valmisteluun. 10

11 Strategian laatiminen kehittää museoiden henkilöstön ammattitaitoa, tekee pedagogista työtä näkyväksi, motivoi museoita oppimaan toisiltaan organisaatioina ja profiloitumaan toisiaan täydentäviksi yksiköiksi. Ammatillisen osaamisen turvaamiseksi museoiden tulee pyrkiä kehittymään oppivaksi organisaatioksi, jonka peruselementtejä ovat: yhteinen näkemys ja visio, työkulttuuri ja ilmapiiri, laatu ja prosessien kehittäminen, yhteistoiminnan kehittäminen sekä joustavuus ja moniosaaminen. Kaupunkiorganisaation uudistus antaa mahdollisuuden miettiä myös museopalveluiden pedagogista järjestelyä uudelleen. Yksi mahdollisuus on rakentaa kulttuuripalveluiden tarjoajien yhteinen pedagoginen foorumi KUKA-verkosto (museopalvelut, teatteri, sinfonia, kirjasto, kulttuuri- nuoriso- ja opetuspalvelut). Tähän voisi liittyä myös kaupunkiorganisaation ulkopuolisia toimijoita kuten muut museot, vapaa sivistystyö ja keskeiset oppilaitokset (Jyo, Jao, Jamk, Humak). Museotoiminta Jyväskylässä nykytilan kuvaus Jyväskylä on museoiden kaupunki. Kaupungin alueella toimii kuusi paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittävää museota, joiden toimialana on arkkitehtuuri, kuvataide, kulttuurihistoria, luonnontiede sekä sotahistoria. Esine- ja arkistokokoelmineen ja rakennuksineen museot hoitavat sekä kulttuurihistoriallisesti että taloudellisesti hyvin huomattavaa kulttuuriperintöomaisuutta. Vuonna 2010 museoiden yhteenlaskettu kävijämäärä oli kävijää. Jyväskylän kaupungin museot yhdistettiin hallinnollisesti museotoimeksi vuonna 2005 (museopalvelut 2009). Jyväskylän kaupungin museoita ovat Keski-Suomen aluetaidemuseona toimiva Jyväskylän taidemuseo, alueen maakuntamuseona toimiva Keski-Suomen museo sekä Suomen käsityön museo, joka on valtakunnallinen erikoismuseo. Nämä saavat alueelliseen, maakunnalliseen ja valtakunnalliseen toimintaan 10 %:lla korotettua (47 %), henkilötyövuosiin sidottua valtionosuutta. Vuonna 2010 museopalveluiden menot olivat euroa ja tulot euroa. Kaupungin museoiden yhteenlaskettu kävijämäärä oli , nousua edellisvuoteen oli noin Museoiden kokoelmiin kuuluu noin esinettä, kuvaa sekä laaja muu arkistoaineisto. Kuvien lisäksi on muuta arkistoaineistoa yhteensä 796 hyllymetriä: Jyväskylän taidemuseolla 120 hyllymetriä, Suomen käsityön museolla 69 hyllymetriä ja Keski-Suomen museolla 607 hyllymetriä. Jyväskylän kaupunki rahoittaa avustuksin Alvar Aalto -museota, Jyväskylän yliopiston luontomuseota sekä Keski-Suomen ilmailumuseota sekä Suomen Tietojenkäsittelymuseota. Vuonna 2011 Jyväskylän kaupungin rahoitus näille museoille on euroa. Vuonna 2010 näiden museoiden kävijämäärä oli Jyväskylän museopalvelut Jyväskylän taidemuseo Keski-Suomen aluetaidemuseo Jyväskylän taidemuseon tehtävänä on huolehtia oman toiminta-alueensa visuaalisen kulttuurin tallentamisesta, tutkimuksesta, opetuksesta, tiedonvälityksestä sekä näyttelyja julkaisutoiminnasta. Museon toimialaan kuuluvat erityisesti keskisuomalainen kuvataide, suomalainen ja kansainvälinen taidegrafiikka sekä kokoelmia täydentävä taide. Jyväskylän taidemuseo aloitti toimintansa itsenäisenä museona vuonna Sitä ennen se oli osa vuonna 1966 perustettua Alvar Aalto -museota, sen kuvataideosasto. Taidemuseo sai omat väliaikaiset tilansa kaupungin keskustasta entisistä pankki- ja postiloista keväällä

12 Museon nykyiset toimitilat sijaitsevat kolmessa eri kohteessa: toimisto, arkisto ja kirjasto Tietotalossa (Kilpisenkatu 1, D-porras), vaihtuvien näyttelyiden tila Holvi Kirkkopuiston laidalla (Kauppakatu 23) ja Grafiikkakeskus (Grafiikan paja ja Galleria Harmonia) Halosen talossa (Hannikaisenkatu 39). Vuoden 2012 keväällä Grafiikkakeskuksen toiminta siirtyy Veturitalleille. Museon kokoelmat koostuvat runsaasta teoksesta. Kokoelmista suurimmat ovat Jyväskylään deponoitu Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelma ja Jyväskylän kaupungin taidekokoelma (n teosta). Suomen Taidegraafikoiden kokoelma karttuu taiteilijoiden lahjoituksina. Jyväskylän kaupungin taidekokoelmaa kartutetaan hankintoina vuosittaisen taidehankintamäärärahan puitteissa. Vuonna 2010 taidehankintamääräraha oli euroa. Huomattava osa kokoelmasta on sijoitettu Jyväskylän kaupungin tiloihin. Museo järjestää Holvissa 4 5 vaihtuvaa päänäyttelyä vuosittain sekä pienempiä gallerianäyttelyitä. Myös Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelmasta koottu kokoelmanäyttely Oravien aarteita grafiikkaa 60-luvun kodista on esillä Holvissa. Jyväskylän taiteilijaseuran vuosinäyttely järjestetään yhteistyössä taiteilijaseuran kanssa vuorovuosin Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon tiloissa. Museon kansainvälisiin näyttelyihin kuuluvat vuodesta 1975 järjestetty Graphica Creativa ja vuodesta 1989 järjestetty valokuvataiteen näyttely Lumo. Galleria Harmoniassa järjestetään vuosittain kymmenkunta näyttelyä. Noin puolet näyttelyistä esittelee suomalaista ja kansainvälistä nykyvalokuvaa, ja niistä vastaa Luovan valokuvauksen keskus. Grafiikan pajassa työskentelee vuosittain suomalaisia ja ulkomaisia taidegraafikoita. Grafiikkakeskus osallistuu myös kansainvälisten residenssien järjestämiseen. Museolla on 11 vakinaista kokoaikaista työntekijää, joista kuusi on museoammatillisia. Valtionosuuteen oikeuttavien henkilötyövuosien määrä on 10. Museo saa korotettua valtionosuutta. Vuonna 2010 valtionosuus oli euroa. Vuonna 2010 museon kävijämäärä oli , noin enemmän kuin vuonna Keski-Suomen museo Jyväskylän kaupunginmuseo, Keski-Suomen maakuntamuseo Keski-Suomen museo tallentaa, dokumentoi ja tutkii keskisuomalaista kulttuuriperintöä, järjestää näyttelyjä ja muita museokasvatuksellisia palveluita eri-ikäisille asiakkaille ja erilaisille kohderyhmille. Museo edistää aineellisen ja henkisen kulttuuriperinnön sekä kulttuuriympäristön säilymistä ja niihin liittyvän tiedon saavutettavuutta. Keski-Suomen museo antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä. Museolla on Museoviraston kanssa tehty sopimus yhteistyöstä ja työnjaosta kulttuuriympäristön vaalimisessa sekä viranomaisrooli kulttuuriympäristön suojeluun ja hoitoon liittyvissä asioissa Keski-Suomessa. Keski-Suomen museo aloitti toimintansa vuonna 1932 vuotta aiemmin perustetun Keski- Suomen Museoyhdistys ry:n ylläpitämänä. Sodan jälkeen suojeluskunnalta lahjoituksena saadun omaisuuden turvin museoyhdistys rakennutti uuden museorakennuksen Ruusupuistoon. Vuonna 1961 valmistuneen talon suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Keski-Suomen museosta tuli virallisesti maakuntamuseo Vuoden 1981 alussa Keski-Suomen Museoyhdistys luopui Keski-Suomen museosta ja museo sekä käsityöläiskodit ja Pienmäen talomuseo kiinteistöineen ja kokoelmineen siirtyivät Jyväskylän kaupungille, joka luovutussopimuksen mukaisesti sitoutui ylläpitämään Keski-Suomen museota ja turvaamaan museon kehittämiseen tarvittavat resurssit. Luovutussopimuksen mukaisesti Keski-Suomen Museo- 12

13 yhdistyksellä on läsnäolo-oikeus lautakunnan/jaoston kokouksissa, kun käsitellään Keski- Suomen museota koskevia asioita. Keski-Suomen museo toimii kolmessa eri toimipisteessä. Näyttely- ja opetustilat sekä museokauppa sijaitsevat Ruusupuistossa olevassa Keski-Suomen museossa (Alvar Aallon katu 7), kokoelmayksikkö ja verstastilat ovat Kokoelmakeskuksessa (Salmiranta) ja arkistopalvelut, kulttuuriympäristön hoito, maakunnallinen museotyö sekä hallinto sijoittuvat Tietotaloon (Kilpisenkatu 1 C). Lisäksi Keski-Suomen museoon kuuluu yhdeksän erillismuseota ja -kohdetta Jyväskylässä, Hankasalmella ja Laukaassa. Erillismuseot ja -kohteet ovat: Heiskan taiteilijakoti, Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Vanhassa pihassa, Jyväskylän lyseon museo, Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo, Niitynpään työläiskotimuseo, Pienmäen talomuseo (Hankasalmi), Nojosniemen veneverstas (Laukaa), Rosenbröijerin hautakappeli sekä Vihtalahden aitta Korpelan talon pihapiirissä (Jyväskylä) 2. Liite 5 Keski-Suomen museon ja sen erillismuseoiden kokoelmissa on yli esinettä Jyväskylästä ja muualta Keski-Suomesta. Museon kuva-arkisto käsittää yli kokoelmaa, joissa on yli valokuvaa. Lisäksi tutkimusarkistossa on yli kokoelmaa sekä mittava rakennustutkimusaineisto koko maakunnan alueelta. Kokoelmat karttuvat pääosin lahjoituksilla. Kartunnan kriteerit ja painopisteet on kirjattu museon kokoelmapoliittiseen ohjelmaan. Keski-Suomen museossa on kaksi perusnäyttelyä. Niiden lisäksi museorakennuksen kahdessa vaihtuvien näyttelyjen tilassa järjestetään vuosittain noin 4 päänäyttelyä sekä muita näyttelyjä. Omien ja yhteistyönä muiden tahojen kanssa järjestettävien näyttelyjen teemat liittyvät pääosin kulttuurihistoriaan, kulttuuriympäristöön ja arkkitehtuuriin, vanhempaan keskisuomalaiseen kuvataiteeseen, kuvataiteeseen ja muotoiluun. Erillismuseoissa on esillä kohteiden alkuperäiset tai sisustetut interiöörit. Lisäksi Jyväskylän lyseon museossa on pieni vaihtuvien näyttelyjen tila. Pääosa erillismuseoiden rakennuksista on suojeltuja ja ne voidaan sellaisina käsittää osaksi museokokoelmaa. Keski-Suomen museon museorakennukseen sijoittuu näyttelytilojen lisäksi 84-paikkainen auditorio, pieni luentosali sekä kahvilaksi suunniteltu kokoustila. Oman käytön lisäksi opintotiloja vuokrataan. Keski-Suomen museossa 20 vakinaista vakanssia, joista 14 on museoammatillista. Kahdessa museoammatillisessa vakanssissa (amanuenssi/jyväskylä-rakennustutkimus ja amanuenssi/yritys- ja laitosmuseot) on ulkopuolinen rahoitus. Keski-Suomen museo saa henkilötyövuosiin sidottua korotettua valtionosuutta 19 vakanssista. Vuonna 2010 valtionosuus oli euroa. Vuonna 2010 Keski-Suomen museon ja sen erillismuseoiden kävijämäärä oli Kävijämäärä kasvoi edellisestä vuodesta henkilöllä. Suomen käsityön museo valtakunnallinen erikoismuseo Suomen käsityön museo toimii valtakunnallisena erikoismuseona suomalaisen käsityökulttuurin, käsityön perinteen sekä tiedon ja taidon säilyttäjänä, hoitajana, tallentajana ja välittäjänä. Museo edistää käsityön arvostusta ja tukee käsityöläisyyttä ammattina, harrastuksena ja taiteena sekä kannustaa luovaan yrittäjyyteen. Suomen käsityön museon kokoelmat, kirjasto ja arkistot muodostavat asiantuntevasti hoidetun kokonaisuuden, joka on helposti museon asiakkaiden saatavilla. 2 Keski-Suomen museolle lahjoitettu Nojosniemen veneverstaan kiinteistö on Keski-Suomen museon omassa hoidossa. Rosenbröijerin hautakappeli kuuluu Jääskelän tilan kokonaisuuteen ja Vihtalahden aitta Korpelan talon pihapiiriin. 13

14 Suomen käsityön museo on käsityön ja käsiteollisuuden asiantuntija, valtakunnallinen erikoismuseo, jonka osana toimivat Suomen kansallispukukeskus ja Konservointikeskus. Museo toimii Jyväskylässä. Museon toiminta perustuu Jyväskylän kaupungin ja opetusministeriön solmimaan sopimukseen, jonka mukaisesti museo toimii Jyväskylän kaupungin kulttuurilautakunnan alaisuudessa. Valtiota edustaa opetusministeriön asettama Suomen käsityön museon neuvottelukunta. Neuvottelukunnan puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan/jaoston kokouksissa. Museon perustamispäätöksenä pidetään Keisarillisen Senaatin päätöksellä saatua määrärahaa käsityömuseon toimintaa varten. Museo toimi aluksi Suomen Taideteollisuusyhdistyksen alaisuudessa Taideteollisuusmuseon yhteydessä. Vuosina museo toimi nimellä Valtion kotiteollisuusmuseo (Helsinki) Valtion kotiteollisuustoimiston alaisuudessa ja sen jälkeen vuosina museo toimi Taideteollisuusmuseon yhteydessä, minkä jälkeen sen kokoelmat varastoitiin ja museotoiminta lopetettiin. Museo aloitti toimintansa uudelleen itsenäisenä museona Jyväskylässä nimellä Suomen kotiteollisuusmuseo vuonna Kymmenen vuotta myöhemmin museo sai nimityksen valtakunnalliseksi erikoismuseoksi. Vuonna 1992 perustettu Suomen kansallispukukeskus toimii nykyään samoissa tiloissa museon kanssa ja vuonna 1995 museon yhteyteen liitettiin aiemmin Jyväskylän taide- ja tiedesäätiön ylläpitämä Konservointikeskus. Vuonna 1997 nimeksi vaihtui Suomen käsityön museo ja vuonna 2000 alkoi toiminta museon käyttöön peruskorjatussa kiinteistössä, Kauppakatu 25. Museo toimii nykyään kahdessa toimipisteessä. Kokoelmien säilytystilat ja Konservointikeskus sijaitsevat Salmirannassa. Museossa on esillä kolme perusnäyttelyä. Käsityössä elämän tuntu kertoo käsityöstä ihmisen elämänkaaressa koskettavin tarinoin. Aikamatka käsityöhön näyttelyn aikajanalle on poimittu otteita käsityön historiasta. Komeasti juhlaan näyttely kertoo tämän päivän kansallispuvuista ja niiden vaiheista. Museon neljässä erikokoisessa näyttelytilassa on vuosittain esillä 2 3 päänäyttelyä, 10 Näytönpaikkanäyttelyä, 4 Gallerianäyttelyä ja kaksi Kansallispukukeskuksen Kujanäyttelyä. Suomen käsityön museon ja Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmissa on noin esinettä koko Suomen alueelta, niistä on luetteloitu tietokantaan esinettä. Lisäksi museon ja Kansallispukukeskuksen kokoelmissa on noin valokuvaa ja arkistoaineistoa noin 69 hyllymetriä. Suomen käsityön museossa 16 vakinaista työntekijää, joista 11 on museoammatillisia. Lisäksi museossa työskentelee projektihenkilöstöä sekä eri oppilaitosten opiskelijoita ja harjoittelijoita. Museo saa Kansallispukukeskuksessa toimivan kansallispukukonsultin palkkaym. menoihin harkinnanvaraista kohdennettua avustusta euroa. Kahden vuonna 2008 vakinaistetun amanuenssin palkkamenot katetaan harkinnanvaraisella valtionavustuksella. Museo saa henkilötyövuosiin sidottua korotettua valtionosuutta 13 vakanssista. Vuonna 2010 valtionosuus oli euroa. Vuonna 2010 museossa oli kävijää. Muut museot Alvar Aalto -museo Alvar Aalto -museo toimii Jyväskylässä ja Helsingissä, joissa sillä on neljä yleisölle avointa kohdetta: Alvar Aalto -museo ja Muuratsalon koetalo sekä Alvar Aallon koti ja ateljee. Rakennustaiteen ja muotoilun erikoismuseona se on Aalto-informaation kansallinen ja kansainvälinen keskus. Museon tehtävänä on huolehtia Alvar Aallon aineellisen ja henkisen perinnön 14

15 jatkumisesta sekä edistää Aallon töiden ja ajatusten tunnettuutta. Museo hallinnoi kokoelmiaan, järjestää näyttelyitä, harjoittaa tutkimusta, tuottaa julkaisuja ja toimii arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen kentällä. Alvar Aalto -akatemia (seminaarit, koulutus, tutkimus) ja museon rakennusperintöyksikkö (rakennussuojelu) sijaitsevat Helsingissä. Alvar Aalto - museon toiminnasta vastaa Alvar Aalto -säätiö. Jyväskylän kulttuuripiireissä viriteltiin ajatusta paikallisesta taidelaitoksesta jo 1950/1960 -luvuilla. Museohanke lähti liikkeelle lokakuussa 1966 asian edistämiseksi perustetun museoseuran aloitteesta. Jyväskylän kaupunki tuli mukaan rakennushankkeeseen Suunnitteluprosessi aloitettiin Alvar Aallon idealuonnoksilla koko Ruusupuiston alueen tulevasta käytöstä. Museon nimeksi annettiin Alvar Aalto -museo, Jyväskylän taidekokoelmat. Uusi museorakennus avattiin yleisölle Museon toimialaan kuuluivat pitkään sekä arkkitehtuuri että kuvataiteet. Alvar Aalto -museoseuran hallinnasta museo siirtyi Jyväskylän kaupungille vuonna Tämä liitto purkautui vuonna 1998, jolloin Aalto-museo siirtyi Alvar Aalto -säätiön hallintaan ja museo sai arkkitehtuurin ja muotoilun erikoismuseon statuksen. Alvar Aalto -museo toimii Jyväskylässä neljässä eri toimipisteessä. Museorakennuksessa ovat esillä näyttelyt, lisäksi siellä toimii kahvila ja museokauppa. Rakennuksessa on tilat myös hallinto- ja arkkitehtuurikasvatustoiminnoille. Arkistotoimi (piirustus- valokuva- ja asiakirjakokoelmat) on sijoitettu vuokratiloihin Kankaankatu 17. Tilat ovat museaalisesti erinomaiset. Esinekokoelmat ja varastotilat sijaitsevat Vuoriluolat Oy:ltä vuokratuissa tiloissa Kanavuoressa. Tilat ovat museaalisesti erinomaiset. Muuratsalon koetalo toimii kesämuseona, jossa järjestetään opastettuja kierroksia. Rakennuksen omistaa Jyväskylän kaupunki (Elissa Aallon testamenttilahjoitus 1994). Koetalon käyttösopimus uusittiin Jyväskylän kaupungin ja Alvar Aalto -säätiön välillä vuonna Museon vuoden 2011 talousarvion loppusumma on euroa. Yleisavustukset vuodelle 2011 ovat valtionavustus: museo e / akatemia e, museon valtionosuus e, Jyväskylän kaupunki: museo e / akatemia e. Museolla on 17 vakituista työntekijää ja 14 valtionosuuteen oikeuttavaa henkilötyövuotta. Museon kokoelmat koostuvat arkkitehtuuripiirustuksista (n ), valokuvista (n ), ja asiakirjoista (n ). Museon esinekokoelmat käsittävät noin 1600 Alvar ja Aino Aallon muotoilutuotetta. Alvar Aalto -museon kokoelmat kattavat koko arkkitehdin tuotannon kaaren ja ovat lajissaan maailmanlaajuisesti ainutkertaiset. Museon perusnäyttely Alvar Aalto. Arkkitehti avattiin Museon vaihtuvien näyttelyiden tilassa (Galleriassa) järjestetään vuosittain 3-5 näyttelyä. Museo kierrättää tuottamiaan näyttelyjä myös muualla kotimaassa sekä ulkomailla. Vuonna 2010 museon kävijämäärä oli Alvar Aalto -museon peruskorjauksen hankesuunnittelu valmistuu vuoden 2011 aikana. Peruskorjaus toteutuu Museo ja uusi perusnäyttely avataan lokakuussa Arkkitehtonisesti laadukkaan yhdyskäytävän olemassaolo Alvar Aalto -museon ja Keski- Suomen museon välille tiivistäisi museoiden ja henkilökunnan yhteisyötä ja synergiaa (museokauppa, kahvila, auditorio, luentosali-, kokous- ja työpajatilat). Koko Ruusupuiston alueen kehittäminen on tärkeää molempien museoiden kannalta. 15

16 Keski-Suomen ilmailumuseo Keski-Suomen Ilmailumuseosäätiö perustettiin Jyväskylässä Säätiön perustajajäseninä olivat Keski-Suomen Maakuntaliitto, Puolustusministeriö, Jyväskylän maalaiskunta ja kaupunki, Jyväskylän lentoasema, Jyväskylän yliopisto ja tuolloin olemassa olleet neljä ilmavoimien kiltaa (Lentotekniikan, Viesti- ja tutka-, Lapin ja Satakunnan lennoston killat). Säätiön nykyinen kokoonpano on seuraava: Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen liitto, ilmavoimat, Finavia, Jyväskylän yliopisto, Ilmavoimien Kiltaliitto ry ja Lentotekniikan Kilta ry. Sopivat tilat museolle saatiin Luonetjärven varuskunnasta lentokentän laidalta tyhjäksi jääneestä lentokonehallista. Ilmailumuseo avattiin yleisölle Museohalli kävi pian ahtaaksi niin näyttelyn kuin varasto- ja henkilökunnan työtilojenkin puolesta. Valtion ja Jyväskylän maalaiskunnan maakauppojen tuloksena Tikkamannilan kylässä sijaitseva entinen elementtitehdaskiinteistö päätyi Puolustusministeriön omistukseen ja se saneerattiin ilmailumuseoksi 1980-luvun lopulla. Ilmailumuseo muutti uusittuihin ja tuolloin avariin tiloihin keväällä Rakennuksen kokonaisneliömäärä on m², näyttelytilaa m², kylmää säilytystilaa m². Museon kiinteistön on omistanut vuodesta 2003 lähtien Senaatti-kiinteistöt. Museon keskeisiin kehittämistarpeisiin kuuluu museon tilakysymyksen ratkaisu. Museon laajennuksesta on tehty hankesuunnitelma Propelli vuonna Suunnitelmaa on päivitetty vuonna Huhtikuussa 2011 on jätetty aloite Ilmailumuseon ja sen toimintojen sijoittamisesta Kankaan paperitehtaan tiloihin. Liite 14 Museon esinemäärä on noin ja siihen sisältyvät varsinaisiksi museoesineiksi luetteloidut esinettä sekä noin varusteeksi määriteltyä yksikköä. Ilmailumuseon kirjastoa on tällä hetkellä noin 380 hyllymetriä. Käsikirjoitusarkistoa on noin 170 hm. Valokuva-arkisto sisältää yli mustavalkoista otosta pääasiassa lentokoneista. Perusnäyttelyyn mahtuu noin 25 lentokonetta ja ne täyttävät koko käytettävissä olevan tilan. Uuden esille asetettavan lentokoneen tieltä pitää siirtää jotakin pois säilytykseen. Lentokoneiden lisäksi näyttelyssä on ollut alusta lähtien lentomoottoreita ja muita lentovarusteita sekä runsas kokoelma lentokoneiden pienoismalleja. Perusnäyttelyn lisäksi on järjestetty omana tuotantona tai lainattuina vaihtuvia näyttelyitä. Useita kertoja tähdättiin siihen, että museon julkaisusarjan uusin teos ja vuoden näyttely olivat samasta aiheesta. Ilmavoimien viestimuseo siirrettiin museon yhteyteen Esillepano on kokonaan uusittu Vakituista henkilökuntaa museolla on kahdeksan, joista kokoaikaisia tällä hetkellä viisi. (Ilmailu)museoammatillisia on viisi. Valtionosuuteen oikeuttavia henkilötyövuosia on seitsemän (7). Vuonna 2010 menot euroa, tulot euroa, josta valtionosuus euroa, Jyväskylän kaupungin avustus euroa, muut tuet euroa ja omatoiminen tuotto euroa. Museon kävijämäärä on vaihdellut noin :sta runsaaseen :een, vuonna 2010 se oli kävijää. Jyväskylän yliopiston museot Jyväskylän yliopiston museot koostuvat kulttuurihistoriallisesta osastosta ja luonnontieteellisestä osastosta, joista jälkimmäinen on vuodesta 2002 alkaen tunnettu nimellä Keski- Suomen luontomuseo. Museoiden lähtökohtana ovat Jyväskylän seminaarin eri oppiaineiden : Keski-Suomen ilmailumuseon ja teknologianäyttelyn hankesuunnitelma Jyväskylän maalaiskunnan vuosien EU-rahoituskehyksessä; Keski-Suomen ilmailumuseon laajennushankkeen toteutumismahdollisuudet

Jyväskylän kaupunki Museopalveluiden palveluverkkoselvitys 2016-2025 15.3.2016

Jyväskylän kaupunki Museopalveluiden palveluverkkoselvitys 2016-2025 15.3.2016 Jyväskylän kaupunki Museopalveluiden palveluverkkoselvitys 2016-15.3.2016 SISÄLTÖ diat Johdanto 3-4 Työryhmä 5 Museoverkkoselvitys 2011 6-7 Museoverkossa 2010-2015 tapahtuneet muutokset 8 Nykyinen museoverkko

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 11.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 11.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen taidekokoelmapoliittisen ohjelman loppuunsaattaminen 2. Keskisuomalaiseen taiteeseen liittyvän uuden tiedon tuottaminen ja saavutettavuus

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne

MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne Perustiedot... 2 Talous - Menot... 3 Talous - Tulot... 5 Henkilöstö - Laskennalliset henkilötyövuodet... 7 Henkilöstö - Todelliset henkilötyövuodet... 8 Avoinnaolo...

Lisätiedot

Museoala tänään ja huomenna

Museoala tänään ja huomenna Museoala tänään ja huomenna Museoiden toimintaympäristön tuore analyysi Museopäivät 2015 Lappeenranta 19.5.2015 Kimmo Levä Pääsihteeri Tavoite Tavoitteet: Ø Tietoa Suomen museoiden nykytilasta Ø Näkemyksiä

Lisätiedot

MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne

MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne Kävijät... 2 Perustiedot... 3 Talous - Menot... 4 Talous - Tulot... 6 Henkilöstö - Laskennalliset henkilötyövuodet... 8 Henkilöstö - Todelliset henkilötyövuodet... 9

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Nykytilanne Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2010

Nykytilanne Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2010 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 1 Nykytilanne Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2010 Museo Tilat m2 Vuokrat /vuosi /m2 Menot vuonna 2010 Tulot vuonna 2010 Henkilöstökulut Toimintamenot Menot yht

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita VOS 10+ museot Ajankohtaisia asioita Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto 23.9.2015 Museovirasto 2016 Toiminnan painopisteet Kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon tehostaminen pyrkimys mahdollistavaan

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Alueellinen museotyö ja kuntauudistus Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Kuntauudistuksen valmistelu Peruspalveluiden arvioinnin kehittäminen Museopoliittiset linjaukset Kuntauudistus Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Vapaa-aikatoimiala Palvelualue: Museopalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin

Lisätiedot

TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN

TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN PÄÄSYMAKSUT alv 0 % Aikuiset Opiskelijat (muut kuin taide- ja museoaineiden) Jyväskylän kaupungin työntekijät Ryhmät, yli 10 henkeä Lapset (alle

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

Suomen käsityön museo. Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014-2016 liittyvä selvitys

Suomen käsityön museo. Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014-2016 liittyvä selvitys Suomen käsityön museo Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014-2016 liittyvä selvitys Toimeksianto Jyväskylän kaupungin talousarvio 2014: Selvitetään mahdollisuus luopua Suomen käsityön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelma ja Suomen käsityön museo

Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelma ja Suomen käsityön museo 26.3.2014 Suomen käsityön museon ylläpidosta luopumisen vaikutukset Jyväskylän kaupungin talouteen ja museotoimintaan Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014 liittyvä selvitys 1 Jyväskylän

Lisätiedot

www.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi

www.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi MUSEOTILASTO 2013, Kyselyn rakenne MUSEOKÄYNNIT, vaihe 1/12... 1 PERUSTIEDOT, vaihe 2/12... 4 YLEISÖTYÖ, vaihe 3/12... 5 PÄÄSYMAKSUT, vaihe 4/12... 7 AVOINNA OLO, vaihe 5/12... 9 NÄYTTELYT, vaihe 6/12...

Lisätiedot

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan edistäminen neuvonnan ja ohjauksen sekä suunnitelmallisen ohjelmatyön (työkirja) avulla 2. Museoportaalin kehittäminen (kieliversiot,

Lisätiedot

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden usto Suomen metsämuseo ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2012 ALKAEN

TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2012 ALKAEN JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2012 ALKAEN PÄÄSYMAKSUT alv 0 % Aikuiset 6,00 e Opiskelijat (muut kuin taide- ja museoaineiden) 3,00 e Jyväskylän kaupungin työntekijät 3,00 e Ryhmät, yli

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

AINEISTON KÄYTTÄMINEN JULKAISU- TOIMIN AINEISTON VASTAAN- OTTAMINEN AINEISTON KERUU DOKUMEN- TAATIO KONSER- VOINTI IAKAS SASTO HTAJA TKIJAT NSER-

AINEISTON KÄYTTÄMINEN JULKAISU- TOIMIN AINEISTON VASTAAN- OTTAMINEN AINEISTON KERUU DOKUMEN- TAATIO KONSER- VOINTI IAKAS SASTO HTAJA TKIJAT NSER- IAKAS NDENTTI/ IMUS- JA OELMA- SASTO OTOIMEN- HTAJA TKIJAT NSER- TTORIT ETO- JA ERIAALI- RASTOT AINEISTON KERUU DOKUMEN- TAATIO PÄÄTIEDOSTOT (TIETOVARANNOT) LUETTELOINTITIEDOT VAATIIKO KONSERVOINTIA? MATERIAALIN

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseoiden esineellisen kulttuuriperinnön turvaaminen, laadullinen monipuolistaminen ja näyttelytoiminnan ja yleisötyön kehittäminen 2.

Lisätiedot

Suunnitelma. Joensuun taidemuseon alueellisesta toiminnasta 2014-2017. Joensuun kaupunki / Joensuun taidemuseo Kirkkokatu 23, 80100 Joensuu

Suunnitelma. Joensuun taidemuseon alueellisesta toiminnasta 2014-2017. Joensuun kaupunki / Joensuun taidemuseo Kirkkokatu 23, 80100 Joensuu Suunnitelma Joensuun taidemuseon alueellisesta toiminnasta 2014-2017 I Johdanto Aluetaidemuseon toiminta-ajatus ja yleiskatsaus toimintaan Joensuun taidemuseo tehtävänä on museolain ja asetusten mukaisesti

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä AVARA MUSEO Päätösseminaari 04.10.-05.10.2012 PORI Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä Museonjohtaja Esko Nummelin Porin taidemuseo AVARA MUSEO Valtakunnallinen osio. Toimintalinja: Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Etelä Savon kulttuuriympäristöohjelman toteuttaminen (2009 14)

Painopiste Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Etelä Savon kulttuuriympäristöohjelman toteuttaminen (2009 14) Neuvottelupäivämäärä 10.11.2010 Dnro 112/005/2010/21 Kauden 2011 2013 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseoiden tarkastuskäynnit 2. Museorakennusten kunnosta huolehtiminen 3. Etelä Savon

Lisätiedot

ALVAR AALTO -MUSEON JA KESKI-SUOMEN MUSEON NIVELOSAN YLEINEN SUUNNITTELUKILPAILU 29.6. 30.10.2015

ALVAR AALTO -MUSEON JA KESKI-SUOMEN MUSEON NIVELOSAN YLEINEN SUUNNITTELUKILPAILU 29.6. 30.10.2015 ALVAR AALTO -MUSEON JA KESKI-SUOMEN MUSEON NIVELOSAN YLEINEN SUUNNITTELUKILPAILU 1 SUUNNITTELUKILPAILUN TAVOITE Jyväskylän Ruusupuiston museot, Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo, ovat akateemikko

Lisätiedot

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 energiatoimisto perustettu henkilöstö toiminnan organisointi liikevaihto, kulurakenne rahoituksen lähteet palveluita kohderyhmät Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Thermopolis

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2010 3 2. TOIMINTA-AJATUS 4 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2010 4 Taidemuseon perusnäyttely 4 Taidemuseon näyttelyt 4 Arkeologisen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 1 Nuorisokeskukset Nykylaissa 12 : valtionavustukset toiminta ja rakentaminen tulosperusteisuus: nuorisokäyttö ja toiminta-ajatus yleishyödyllisyys, ylijäämä

Lisätiedot

Suomen käsityön museo

Suomen käsityön museo Suomen käsityön museo Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallispukualan toimijoiden verkoston kehittäminen ja kansallispukutietouden edistäminen. 2. Valtakunnallinen tallennus-

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET

Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET Uudenkaupungin museo järjestää opastuksia aikuis- ja lapsiryhmille. Opastuksia on tarjolla Wahlbergin talon, Luotsituvan, Merimiehenkodin ja Kalannin

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Museon avain Satakunnan Museo

Museon avain Satakunnan Museo Museon avain Satakunnan Museo Tuotteistettava palvelu: MUSEON AVAIN yritysten ja yhteisöjen vuosikortti sisäänpääsy museon neljään toimipisteeseen (myös vierasryhmän kanssa) viisi opastuskierrosta kokoustilojen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015. Nurmeksen kaupunki

KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015. Nurmeksen kaupunki KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015 Nurmeksen kaupunki 2 Sisällysluettelo JOHDANTO Nurmeksen kaupungin visio 2013 ja toiminta-ajatus 3 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 3 KULTTUURIPALVELUT JA MUSEO NURMEKSESSA

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Historiallinen museo Säästöpankkimuseo Vankilamuseo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Vuonna 2012 on tullut

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 73

KULTTUURILAUTAKUNTA 73 KULTTUURILAUTAKUNTA 73 Palvelu: Kulttuuripalvelut Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen 2012 2013 2014 2015 2015 / 2014 2015 / 2013

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen yhteistyön edistäminen sekä ammatillisten että paikallismuseoiden parissa 2. Osallistava, vuorovaikutteinen tiedonvälitys kulttuuriperintöön

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 3 Etelä-Karjala 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Etelä-Karjalan maakunta jakautuu kahteen seutukuntaan ja kymmeneen kuntaan. Kunnista Imatra ja maakuntakeskus Lappeenranta

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

MUSEOIDEN TOIMINTA VUONNA 2010

MUSEOIDEN TOIMINTA VUONNA 2010 MUSEOIDEN TOIMINTA VUONNA 2010 Paikallismuseotoiminnan kehittäminen -hanke Palautetaan 15.4.2011 mennessä: Museovirasto Museoalan kehittäminen PL 913, 00101 HELSINKI 1. MUSEON PERUSTIEDOT MUSEON NIMI JA

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä

Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Helsinki 21.11.2011 Tiina Tuulasvaara-Kaleva, tutkija, Poliisimuseo Mukailtu lainsäädäntöön liittyvin osin rikostarkastaja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Digitoinnin työpaja 2/4: Valokuvien digitoinnin suunnittelu 24.11.2009 Tutkija Panu Rissanen, Poliisimuseo Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva, Poliisimuseo

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 SIVISTYSTOIMEN ORGANISAATIO VALKEAKOSKI- OPISTO SIVISTYSTOIMEN KESKUS KIRJASTO- TOIMI KULTTUURI- TOIMI KANSALAIS- OPISTO TAITEEN PERUSOPETUS TILAUS- KOULUTUS KULTTUURI- TOIMISTO

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MUSEON MUSEOPEDAGOGINEN OHJELMA SISÄLTÖ:

UUDENKAUPUNGIN MUSEON MUSEOPEDAGOGINEN OHJELMA SISÄLTÖ: UUDENKAUPUNGIN MUSEON MUSEOPEDAGOGINEN OHJELMA SISÄLTÖ: 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2. PERUSNÄYTTELYT 2.1. Opastukset - Lapset - Aikuiset 2.2. Omatoimiset tehtävät lapsille ja lapsiryhmille 2.3. Työpajat

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Yhdessä erilainen. Jyväskylän museoiden pedagoginen strategia ja toimintasuunnitelma 2009-2015

Yhdessä erilainen. Jyväskylän museoiden pedagoginen strategia ja toimintasuunnitelma 2009-2015 Yhdessä erilainen Jyväskylän museoiden pedagoginen strategia ja toimintasuunnitelma 2009-2015 Pedastrategiaa koostavat museolehtorit Raija Manninen, Suomen Käsityön museo Tuula Vuolio-Vallenius, Keski-Suomen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot