FUTURA 3/2000, s Ari Lampinen, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, PL 35, Jyväskylä,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FUTURA 3/2000, s.81-95. Ari Lampinen, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, PL 35, 40351 Jyväskylä, ala@jyu.fi"

Transkriptio

1 Suomalaisen ilmastotalouden ilmiöitä Miten energiansäästö ja muut win-win-mahdollisuudet tullaan ottamaan huomioon Suomen ilmastonmuutoksen torjuntastrategiassa? Ari Lampinen, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, PL 35, Jyväskylä, Artikkelissa analysoidaan suomalaisia ilmastotaloudellisia laskentamalleja ja niiden tuloksia suhteessa lähivuosien Kioton sopimuksesta seuraaviin ilmastopoliittisiin tapahtumiin. Tulokset ja arviot Suomen mahdollisuuksista stabiloida kasvihuonekaasunsa vuoden 1990 tasolle vuoteen 2010 mennessä vaihtelevat hyvin paljon riippuen erityisesti siitä, ottaako kyseinen laskentamalli huomioon energiateknologian kehittämisen mahdollisuudet. Energian säästö on ulkomaisissa ilmastotaloudellisissa malleissa tärkein tekijä, jonka avulla päästöjen vähentäminen on mahdollista saavuttaa negatiivisin kustannuksin. Suomalaisissa malleissa ei pääsääntöisesti ole otettu huomioon energiansäästön mahdollisuuksia ja myöskin energiantuotannon käsittely on rajoittunut lähes kokonaan Suomen nykyiseen teknologiapalettiin, vaikka ulkomailta ja suunnittelupöydiltä löytyisi paljon uudenlaisia Suomeen soveltuvia teknologioita. Tämän vuoksi on syytä epäillä ministeriöiden mahdollisuuksia luoda kokonaistaloudellisesti edulliset ilmastonmuutoksen torjuntastrategiat tämän vuoden aikana. Avainsanat: ilmastonmuutos, ilmastotalous, energiansäästö, energiateknologia, energiatalous Elämme nyt keväällä 2000 kriittistä aikaa Kioton ilmastosopimuksen toimeenpanon kannalta. Haagissa Hollannissa järjestetään marraskuussa Rion ilmastonsuojelun puitesopimuksen 6. seurantakokous COP6 eli Kiotossa vuonna 1997 COP3:ssa solmitun laillisesti sitovan sopimuksen 3. seurantakokous. Siellä on tarkoitus päättää säännöistä, joilla määrätään Kioton sopimuksen sisältämien monien joustavuusmekanismien käytöstä eli epäsuorista tavoista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Yhteisymmärrys näistä säännöistä on edellytys sopimuksen ratifioinnille. EU on asettanut itselleen tavoitteen ratifioida Kioton sopimus vuonna 2002 eli 10 vuotta Rion kokouksen jälkeen. Tätä tarkoitusta varten kaikkien jäsenvaltioiden täytyy luoda omat suunnitelmansa EU:n keskinäisen taakanjaon mukaisten vähentämistavoitteiden toteuttamiseksi. Suomen hallituksen ohjelma valmistuu keväällä 2001 ja se tulee olemaan kooste eri ministeriöiden tekemistä toimenpideohjelmista. Vuonna 1999 saatiin valmiiksi Liikenneministeriön ympäristöohjelma (LM 1999) sekä Kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvan energian edistämisohjelma (KTM 1999). Sopimuksen toimeenpanossa keskeisten ministeriöiden Kauppa- ja teollisuusministeriön, Ympäristöministeriön, Liikenneministeriön ja Maa- ja metsätalousministeriön sektorikohtaiset Kioto-ohjelmat valmistuvat kesällä 2000 ja niistä koostetaan valtakunnallisen Kioto-ohjelman luonnos vuoden 2001 alkuun mennessä. Valtioneuvoston toimenpideohjelmien kannalta eräs keskeinen kysymys on, miten ilmastonmuutoksen torjunnan kustannukset ja hyödyt lasketaan ja miten tehokkaasti hyötymahdollisuudet hyödynnetään. Tästä riippuu, miten keinovalikoimaa painotetaan ja otetaanko kaikki merkittävät mahdollisuudet ylipäänsä huomioon. Suomen asenne on koko Kioton sopimuksen maailmanlaajuisen täytäntöönpanon kannalta tärkeä, sillä Suomi voisi periaatteessa ratifioinnista kieltäytyessään estää myös EU:n ratifioinnin, jolloin sopimus ei käytännössä voisi astua voimaan myöskään muualla maailmassa. Suomalainen ilmastotaloudellinen keskustelu uhkaa jättää muualla maailmassa havaitut win-win-mahdollisuudet huomiotta, mikä vaikuttaisi aivan ilmeisesti negatiivisesti Suomen ilmastonmuutoksen torjunnan strategiaan ja neuvotteluasenteisiin. Tämän artikkelin tarkoituksena on kontributoida keskusteluun tuomalla esiin toisaalta suomalaisten mallilaskelmien negatiivisuuden syitä ja toisaalta esittämällä parannusmahdollisuuksia. Ilmastotaloustutkimus Suomessa Ilmastonmuutoksen talouden tutkimus on Suomessa hyvin nuori tieteenala. YK:n ilmastonmuutoksen asiantuntijaelimen IPCC:n toinen eli viimeisin laaja yhteenveto (IPCC 1996a-c) maailman ilmastonmuutostietämyksen tilasta tuntee vain yhden suomalaisen taloustutkimuksen. Yksikään suomalainen ei ollut mukana IPCC:n yhteiskunnallisia kysymyksiä käsitelleessä työryhmässä (IPCC 1996c). Vaikka varhaisempiakin suomalaisia tutkimuksia on (Kasanen 1991/ETLA, Christensen 1991/VM, Mattila 1991/VATT ja Kinnunen 1992/ETLA) voidaan Suomen Akatemian vuosina toteutettua suomalaista ilmastonmuutoksen tutkimusohjelmaa SILMUa pitää varsinaisen ilmastotalouden tieteenalan lähtölaukauksena (SILMU 1996). Se sisälsi 3 taloustieteellistä tutkimusprojektia, joista ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen talouteen arvioinut ETLAn projekti (Kuoppamäki 1996) oli keskeisin. Kinnunen (1992) oli arvioinut ilmastonmuutoksen vaikutuksen välille 0,5.. +1,9 % BKT:sta vuodelle Kuoppamäki päätyi arvioimaan, että ilmastonmuutoksella olisi 4 miljardin markan, alle 1 % nykyisestä BKT:sta, positiivinen nettovaikutus Suomen kansantalouteen vuonna Hyötyvaikutus 6,7 mrd mk koostuu: - kohonneen lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden aiheuttamasta kasvun parantumisesta maataloudessa, 2 mrd mk - kohonneen lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden aiheuttamasta kasvun parantumisesta metsätaloudessa, 4 mrd mk

2 - kohonneen lämpötilan seurauksena vähenevästä lämmitystarpeesta ja kohonneen haihdunnan takia lisääntyvästä vesivoimasta, 0,7 mrd mk Haittavaikutusten yhteenlasketuksi määräksi saatiin 2,7 mrd mk. Se koostuu biodiversiteettihäviöistä, ympäristösiirtolaisuudesta ja lisääntyvästä kehitysavun tarpeesta, joka johtuu kehitysmaiden ilmastonmuutoshaitoista. Toisaalta Tirkkonen ja Wilenius (1996) ovat sosiologisessa SILMU-kyselytutkimuksessaan havainneet, että valtaosa Suomen ilmastoasiantuntijoista pitää ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia Suomen taloudelle suurempina kuin positiivisia. Ilmastonmuutoksen myönteisestä vaikutuksesta muodostui kuitenkin tiedotuksessa tiedeyhteisön ulkopuolelle SILMUohjelman keskeinen anti: esim. Aamulehti (1996) julisti SILMU-loppukonferenssin jälkeen sivun levyisin otsikoin, että Suomen talous hyötyisi ilmaston lämpenemisestä ja myös ympäri Suomea kiertänyt SILMU-näyttely jätti päällimmäiseksi mieleen saman rauhoittavan kuvan. Ympäristöpolitiikassa ja -taloustieteessä (esim. Hjerppe 2000) kyseistä tulosta pidetään edelleenkin esillä. Ennen Kioton ilmastokokousta tehdyt tutkimukset kasvihuonekaasupäästöjen vuoden 1990 tasolle rajoittamisen aiheuttamista pitkän aikavälin taloudellisista vaikutuksista osoittivat kahta (Christensen 1991 ja Honkatukia 1996) lukuunottamatta hyvin pienen 1,2.. +0,3 % vaikutuksen bruttokansantuotteeseen verrattuna normaaliksi arvioituun business-as-usual -kehitykseen eli referenssiskenaarioon. Riippuen siitä millaisia taloudellisia instrumentteja oletettiin käytettävän, vaikutus saatiin joko hieman positiiviseksi tai hieman negatiiviseksi (Taulukko 1). Taulukko 1. CO 2 -päästöjen v tasolle stabiloimisen aiheuttamat pitkän aikavälin vaikutukset ennen Kioton ilmastokokousta tehdyissä taloustutkimuksissa. Tutkimus BKT verrattuna Päästöt Kohdevuosi referenssiskenaarioon referenssiskenaariossa Christensen (1991) 1 VM -8,6.. -4,8 % +30 % 2010 Sulamaa (1995) HKKK -0,2 % +30 % 2000 Honkatukia (1996) HKKK -2,5 % +50 % - Honkatukia (1997) HKKK -1,2 % +31 % - Pohjola (1997) ETLA -0,8 % +50 % 2010 Alatalo (1998) 2 ETLA -0,6.. +0,3 % % Ainoana keinona fiskaalinen CO 2-vero. Vertailuvuosi = Kun palkat joustavat tai ovat alaspäin jäykät ja unilateraalinen hiilivero. Kioton kokouksen ja EU:n taakanjakokokouksen, kesäkuussa 1998, välillä tehtiin vain yksi tutkimus (Honkatukia 1998), jonka mukaan päästöjen rajoittaminen vuoden 1990 tasolle vuoteen 2010 mennessä merkitsee ,8 % bruttokansantuotteen laskua vuonna 2010 referenssiskenaarioon verrattuna (Taulukko 2). ETLAn pääjohtajan Pentti Vartian mukaan tutkimuksen perusvaihtoehdossa kansantuote pienenee lähes 50 miljardia markkaa vuosina , mutta vaikeudet jäävät pienemmiksi, jos ydinvoimakapasiteettia on mahdollista lisätä (Energia 1998). Tutkimuksen mukaan ydinvoimakapasiteetin lisääminen pudottaisi kustannukset nollaan. Taulukko 2. CO 2 -päästöjen v tasolle stabiloimisen aiheuttamat pitkän aikavälin vaikutukset Kioton ilmastokokouksen jälkeen tehdyissä taloustutkimuksissa. Tutkimus BKT verrattuna Päästöt Kohdevuosi referenssiskenaarioon referenssiskenaariossa Honkatukia (1998) 1 ETLA ,8 +32,6 % 2010 Lehtilä, Tuhkanen (1999) 3 VTT -0, % 2010 Honkatukia (2000) ETLA -6,1.. -2,5 +30 % (v. 2008) Kun palkat joustavat (kun palkat jäykät, BKT:n muutos olisi -7,1 %) eikä lisää ydinvoimaa rakenneta (mikäli rakennetaan lisää ydinvoimakapasiteettia muutos olisi 0 %). 2 Tutkimuksen rahoittivat Energia-alan keskusliitto FINERGY ry, Metsäteollisuus ry, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT ry ja Öljyalan keskusliitto ry. 3 Mukana myös CH 4 ja N 2O. 4 Tutkimuksessa ei arvioitu BKT-vaikutusta vaan laskettiin vain suorien kustannusten määrä: 2 mrd mk. EU:n taakanjakopäätöksen jälkeen on Suomessa ilmestynyt kaksi kustannuslaskelmaa, joiden tulokset poikkeavat huomattavasti toisistaan (Taulukko 2). Lehtilä ja Tuhkanen (1999) ottavat huomioon muutkin fossiilisille vaihtoehtoiset energiantuotantotavat kuin ydinvoiman. Heidän mallinsa on teknologinen ns. bottom-up malli kun taas Honkatukian (2000) malli on taloustieteellinen ns. top-down malli. Lehtinen ja Tuhkanen (1999, 52) ovat kuitenkin jättäneet energian säästön merkityksen marginaaliseksi, vaikka mainitsevat sen erittäin suuren teknologisen potentiaalin. Syyksi mainitaan se, että suuri teknologinen säästöpotentiaali on ollut aiemminkin olemassa, eikä sitä ole hyödynnetty johtuen erittäin nopean takaisinmaksun vaatimuksesta. Niinpä oletetaan tilanteen tältä osin pysyvän ennallaan. Mallissa tämä on toteutettu siten, että pienikin energiansäästö on normitettu maksamaan enemmän kuin ostoenergian hinta. Energiansäästön marginalisoinnista huolimatta teknologisen kehityksen huomioon ottava malli antaa siis kasvihuonekaasupäästöjen

3 rajoittamiselle varsin vähäiset suorat vuosikustannukset, yhteensä 2 mrd mk. Molempia malleja käsitellään lisää toisaalla tässä artikkelissa. Kaikki suomalaiset talouslaskelmat yhtä lukuunottamatta käsittelevät ainoastaan CO 2 -päästöjen vähentämistä, vaikka Kioton sopimukseen kuuluu 5 muutakin kaasu(ryhmää). Poikkeuksena Lehtilä ja Tuhkanen (1999) ottavat myös CH 4 :n ja N 2 O:n huomioon. Suomessa CO 2 -päästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 vuoteen ,5 %, mutta kaikkien kasvihuonekaasujen yhteisvaikutus vain +2,1 % (Hassi 2000). Suomen ilmastotalouspolitiikka Kioton jälkeen Joulukuussa 1997 neuvotellun Kioton sopimuksen jälkeen Suomen ilmastopolitiikassa oli eräs kriittinen vaihe. Ennen Kioton kokousta oli sovittu EU:n sisäisistä tavoitteista, ns. taakanjaosta, yht eisen -15 % tavoitteen saavuttamiseksi. Suomen osuutena oli rajoittaa päästönsä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2010 mennessä. Kioton lopullisen -8 % kokonaisvelvoitteen pohjalta EU:n jäsenmaat neuvottelivat kesäkuussa 1998 uuden taakanjakosopimuksen, jossa Suomen osuus jäi ennalleen eli stabiloinnin tasolle. Taulukko 3. Arvioita/tavoitteita Suomen CO 2 -päästöjen muutoksista välillä Arvioija Päästömuutos IPCC (1996a) 1-60 % EC (1996), markkinajohtoinen kehitys (conventional wisdom.. hypermarket) % EC (1996), energiapolitiikkaskenaario (forum) -19 % KTM (1997), markkinajohtoinen kehitys % KTM (1997), energiapolitiikkaskenaariot % Valtioneuvosto (1997), markkinajohtoinen kehitys (conventional wisdom) +34 % Valtioneuvosto (1997), energiapolitiikkaskenaariot % SAK (1997) +10 % FINERGY (1998) % TT (1998) % PVO (1998) % Kuntaliitto (1999) % Ympäristöjärjestöt (1999) 5-13 % TT (2000) % Fortum (2000), vuoteen 2005 mennessä % 1 Tämä on IPCC:n laskelma välittömästä globaalista vähennysvaatimuksesta, jotta ilmastonmuutos voitaisiin välttää. Mikäli päästöoikeudet jaetaan tasan maailman ihmisten kesken, Suomen velvoitteeksi tulee 80 %. 2 Conventional wisdom = ei uusia ympäristöpoliittisia toimenpiteitä, hypermarket = olemassaolevia ympäristöpoliittisia ohjauskeinoja puretaan (esim. Itävallassa lakkautettiin ympäristöministeriö helmikuussa 2000) 3 PVO:n laskelmien mukaan Suomi voisi kasvattaa päästöjään yli 25 %:lla ilman, että EU:n kokonaistavoite (-8%) vaarantuisi. 4 Kuntaliitto liittyi v.1997 ICLEI:n ilmastokampanjaan, jossa kukin kunta määrittää itse vähentämistavoitteensa, mutta tähtäimessä on vuonna 1988 sovitun Toronton protokollan 20 %. Joillakin kaupungeilla on tätä korkeampiakin vähentämistavoitteita, kts. Kampanjaan on Suomessa liittynyt mennessä 34 kuntaa, joissa asuu 40 % Suomen väestöstä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin tavoitteena on 17 % vähennys, vaikka arvioitu markkinajohtoinen kehitys johtaisi +22 % kasvuun. 5 Tämä ei ole ympäristöjärjestöjen tavoite, vaan 7 järjestön KTM:n vuoden 1997 skenaarioiden perusteella neljän yliopiston (JoY, HY, JY, TaY) tutkijoilla teettämä vaihtoehtoinen skenaario, jolla osoitetaan, että samoilla talouden reunaehdoilla taakanjakosopimuksen tavoitteet ovat saavutettavissa. 6 Referenssiskenaario nykyisellä taloudellisella ohjauksella TT:n jäsenkyselyn perusteella. Muut kyselyn arviot teollisuuden muutoksista vuoteen 2010 mennessä: sähkön tarve +50 %, polttoaineiden käyttö +45 %, tuotanto +105 %. Suomen hallituksen linja keväällä 1998 oli, että Suomi ei tule suostumaan päästöjen stabilointitavoitteeseen vaan tulee lisäämään päästöjä (Lipponen 1998). Hallituksen kanta perustui mm. vuoden 1997 energiastrategiaan (Valtioneuvosto 1997) ja Kauppa- ja teollisuusministeriön skenaariotarkasteluihin (KTM 1997), joissa Suomelle oli arvioitu hyvin korkea markkinajohtoisen kehityksen tuottama CO 2 -päästölisäys 34 % vuodelle 2010, kun EU:n komissio oli arvioinut, että koko EU:ssa markkinajohtoinen kehitys johtaisi vain 9-12 % päästölisäykseen (EC 1996). Valtionvarainministeriön julkaiseman lehdistötiedotteen mukaan Suomi ei tule suostumaan stabilointitavoitteeseen, koska se vahingoittaa Suomen taloutta (Liite 1; kyseisen tiedon levittyä Reutersin välityksellä ympäri maailman koettiin Helsingissä pieni pörssikriisi ulkomaisten sijoittajien kysellessä tiedon paikkaansapitävyyttä). Valtionvarainministeriön lausunnossa Ulkoministeriölle mainittiin, että VM ei yhdy niihin käsityksiin, joiden mukaan oletetaan myöhemmin päätettävien rangaistusseuraamusten olevan lieviä ja siten velvoitteiden täyttämättä jättämisestä ei seuraisi huomattavia haittavaikutuksia ja siten Suomen ei ole mahdollista juridisesti sitoutua alustavan päästökaton mukaiseen taakkaan vaan tarvitsemme sitä oleellisesti kevyemmän velvoitteen (Niinistö 1998). EU:n komission, Suomen hallituksen ja muiden tahojen esittämiä arvioita Suomen CO 2 -päästöjen muutoksista on koottu taulukkoon 3. Arvioista nähdään, että ns. markkinajohtoinen kehitys johtaisi hyvin suuriin päästölisäyksiin. Suomen

4 hallituksen virallisena ja useiden yhteisöjen kantana on ollut painottaa ilmastoneuvotteluissa tälläistä skenaariota. Arvioista kuitenkin nähdään myös, että päästöjen stabilointi ja huomattavakin pudotus on mahdollista, mikäli poliittisesti niin haluttaisiin tehdä. EU:n virallisena kantana on ollut painottaa ilmastoneuvotteluissa näitä aktiivisen ohjauksen skenaarioita. EC:n (1996) energiapolitiikkaskenaario, ns. forum-skenaario, tuottaisi -6 % vähennyksen vuoden 2010 CO 2 -päästöihin koko EU:ssa, mutta EU valitsi Kioton ilmastosopimuksen tavoitteekseen vielä voimakkaamman -15 % vähennyksen johtuen siitä, että forum-skenaariossa on jätetty ottamatta huomioon hyvin paljon mahdollisia päästönvähennystoimenpiteitä (IPSEP 1999). Suomelle forum-skenaario ennakoi -19 % verran taloudellista päästönvähennyspotentiaalia. Onko Suomen taakka kohtuuton? Suomen stabilointitavoitetta on erityisesti raskaan teollisuuden taholta pidetty liian vaativana. Syinä ovat (TT 1998): 1. Suomi on muita maita pidemmällä energiatehokkuudessa ja päästöjen rajoittamisessa. Suomen mahdollisuudet päästöjen rajoittamiseen ovat huomattavasti muita maita pienemmät, koska Suomi on 20 viime vuoden aikana jo toteuttanut suuren osan niistä toimista, joihin muut maat vasta ryhtyvät. Näitä ovat muun muassa bioenergian runsas hyödyntäminen ja sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä energian tehokas käyttö niin teollisuudessa kuin asumisessa ja liikenteessäkin. (Koroma) Uusiutuvien polttoaineiden käytön osuus koko EU:ssa on kuutisen prosenttia ja yhdistetyn tuotannon osuus sähkön tuotannosta 10 prosenttia. Suomessa vastaavat luvut ovat jo 23 ja lähes 35 prosenttia. Tämä on keskeisin syy siihen, että päästöjen vähentäminen on meille vaikeampaa kuin muille. (Sirkeinen) 2. Teollisuuden ja viennin rakenne painottuu energiaintensiiviseen teollisuuteen. 3. Harvan asutuksen takia liikenteen tarve ja siten päästöt ovat korkeat. 4. Suomessa on kylmä ilmasto. 5. Vuosi 1990 on Suomelle epäedullinen vertailuvuosi, koska Suomi toi silloin erityisen paljon, 17 %, sähköstään kun normaalivuosina osuus on 10 %. 6. Päästöjen on Suomessa ennustettu markkinaohjausskenaarioissa kasvavan enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Seuraavassa tarkastellaan kutakin ylläolevaa argumenttia ja huomataan, että kustakin ongelmaksi koetusta asiasta voidaan löytää myös etuja ja mahdollisuuksia. Argumentti 1: Energiatehokkuus ja uusiutuvien käyttö. Energiatehokkuusargumentilla viitataan yleensä fossiilisten ja biopolttoaineiden käytön korkeaan keskimääräiseen hyötysuhteeseen sähkön tuotannossa. Tämä on Suomessa n. 55 %, kun OECD-maiden keskiarvo on 35 % (Lehtilä ja Tuhkanen 1999). Pääsyynä on sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) korkea osuus, sillä CHP-laitoksissa saavutetaan polttoaineen käytölle % kokonaishyötysuhde, vaikkakin sähkön tuotannon osuus on Suomessa keskimäärin 27,6 % (SKY 1999). OECD-tilastoa dominoi kuitenkin USA n. 30 % keskihyötysuhteellaan. Koska on kysymys EU:n keskinäisestä taakanjaosta, täytyy vertailu tehdä EU:n sisäisesti. Taulukosta 4 nähdään, että Suomi sijoittuu CHP:n käytössä korkealle, mutta ei suinkaan aivan kärkeen. Oleellisinta kuitenkin on, että kaikki CHP:tä EU:n keskiarvoa enemmän käyttävät maat Suomea lukuunottamatta ovat sitoutuneet vähentämään päästöjään huomattavastikin huolimatta siitä, että ne ovat jo aiemmin tehneet enemmän kuin useimmat muut. Yleisesti CHP:tä pidetään eräänä kustannustehokkaimpana tapana päästöjen alentamiseen, joten EU:n virallisena tavoitteena on kaksinkertaistaa CHPsähkön osuus EU:n sähköntuotannosta vuoden %:sta 18 %:iin vuoteen 2010 mennessä (EC 1997a). Taulukko 4. CHP-tekniikkaa eniten käyttävät EU-maat verrattuna niiden EU-taakanjakosopimuksen mukaiseen päästövähennystavoitteeseen. CHP-käyttötiedot ovat vuodelta 1994 (EC 1997a). Maa CHP -voimaloiden osuus maan CHP -sähkön osuus Päästötavoite EU:n taakanjakosopimuksen sähköntuotantokapasiteetista sähkön tuotannosta mukaan Tanska 1 71 % 39 % -21 % Hollanti 34 % 40 % -6 % Suomi 29 % 31 % 0 % Saksa 1 23 % 9 % -21 % Itävalta 20 % 21 % -13 % Belgia 12 % 11 % -7,5 % Italia 10 % 11 % -6,5 % EU % 9 % -8 % 1 Tanskassa ja Saksassa suurta osaa asennetusta CHP-kapasiteetista käytetään osan vuotta lauhdevoimaloina. Lehtinen ja Tuhkanen (1999) mainitsevat, että Suomen CHP-kapasiteettia ei enää juurikaan voi taloudellisesti lisätä nykyisellä teknologiavalikoimalla. Oleellisempaa kuitenkin on, että potentiaalia riittää valt avan paljon, mikäli teknologiavalikoimaa laajennetaan. Potentiaalia riittää erityisesti siksi, että Suomessa on 10 MW yleensä käsitetty pienimmäksi taloudelliseksi voimalaitoskooksi. Tätä pienempiä CHP- tai muita voimalaitoksia on erittäin vähän, vaikka muualla maailmassa niitä löytyy kaikille kokoluokille yksittäisen talon järjestelmistä alkaen. Taulukossa 5 on esitetty

5 potentiaali CHP-teknologian laajentamiselle, mikäli lämmityksen loppukulutuksen määrä pidetään vakiona. Mikäli nämä mahdollisuudet hyödynnettäisiin täysimääräisesti, voitaisiin nykyisellä rakennusten lämmityskuormalla tuottaa samanaikaisesti 57 TWh lisää sähköä sekä lisäksi säästää 12 TWh sähköä suoralämmityksestä muuhun käyttöön. Tietenkin kaikki sähkö muuttuu lopulta uudelleenkäytettäväksi lämmitykseen. Taulukko 5. CHP-kaukolämpöteknologian lisäyspotentiaali Suomessa nykyisellä rakennusten lämmitysenergian loppukäyttötasolla. Tilastotiedot: Tilastokeskus (1999). Toimenpide Lämmitysenergiaa nyt: loppuenergia lämmityksessä Saatavissa lisäsähköä Primäärienergian lisäämistarve Kaikki suorat polttoainekäyttöiset Prim.energiakäyttö = 37 TWh 1 11,8 TWh 2 5,9 TWh lämmitysjärjestelmät CHPjärjestelmiksi Loppuenergiakäyttö= 25 TWh (η = 68 %) Kaikki suorat sähkölämmitys- Loppuenergiakäyttö= 12 TWh 5, = 20,6 TWh järjestelmät CHP-järjestelmiksi 17,7 TWh 3 Rakennusasteen 4 kaksinkertaistaminen Loppuenergiaa 28 TWh, johon 14,8 TWh 17 TWh nykyisissä CHP-laitoksissa liittyvää sähköä 13,2 TWh Rakennusasteen kaksinkertaista- Loppuenergiaa 37 TWh, johon 19,5 TWh 22,6 TWh minen uusissa 5 CHP-laitoksissa Kaukolämmön muut käytöt (kaukokylmä, veden puhdistus): 20 % nykyisestä lämpökäytöstä 6 YHTEENSÄ liittyvää sähköä 17,5 TWh Käyttölisäys 0,2 x 28 TWh = 5,6 TWh Loppuenergia nyt: 65 TWh lämpöä ja 13,2 TWh CHPsähköä 5,6 TWh 13 TWh 69,4 TWh 7 (57,4) 79,1 TWh = 6,8 Mtoe 1 Polttoaineiden käyttö kaikissa rakennustyypeissä yhteensä: 132 PJ (taulu 6.3). Loppuenergiakäyttö saatu tauluista 6.2 ja 6.3 laskemalla. Polttoainelämmityksen keskimääräinen hyötysuhde Suomessa on siis 25/37 = 68 %. 2 CHP-laitosten keskimääräiset hyötysuhteet (SKY 1999): sähkö 27,6 %, lämpö 58,3 %, yhteensä 85,9 %. 3 Lämmityksen loppuenergiakäyttöä 12 TWh kohti saadaan nyky -CHP-tekniikalla 5,7 TWh sähköä. Lisäksi säästetään lämmityssähkö muihin tarkoituksiin. 4 Rakennusaste on CHP-voimalan sähkön- ja lämmöntuotanto-osuuksien osamäärä eli nykyään Suomessa (27,6 %/ 58,3 %) = 0,47. Korvataan nämä laitokset sellaisilla, joiden kokonaishyötysuhde on sama, mutta sekä sähköä että lämpöä saadaan 43 % hyötysuhteella (esim. BIGCC), jolloin rakennusaste = 1. Lämmöntuotannon putoaminen täytyy korvata primäärienergian lisäkäytöllä: 48 TWh 65 TWh. 5 Tarkoittaa 2 ensimmäistä toimenpideriviä. 6 Käytetään rakennusasteen 1 CHP-voimaloita. Lämpökäyttö tarkoittaa nykyistä kaukolämpöloppukäyttöä, joka on hieman alle puolet kaikesta rakennusten lämmityksen loppuenergiankäytöstä (asuin- ja palvelurakennuksille 47,8 %). 7 Tästä 57,4 TWh on uutta sähköntuotantoa ja 12 TWh on vanhan sähköntuotannon vapauttamista lämmityskäytöstä. Teknisesti näinkin suuri muutos on mahdollinen muissa maissa jo nyt käytössä olevalla voimalatekniikalla eli tuomalla maahan ja kehittämällä täällä toisaalta pienvoimalateknologiaa (Solantausta ym. 1997, Worldwatch 2000) sekä toisaalta korkean hyötysuhteen modernia suurvoimalateknologiaa, esim. biomassan kaasutuskombivoimala BIGCC (IPCC 1996b). Taulukko 5:ssä laskettua sähköntuotantopotentiaalia voidaan edelleen nostamalla CHP-voimaloiden rakennusastetta sekä lisäämällä kaukolämmön käyttöä muihin kuin lämmitystarkoituksiin. Mikäli taulukko 5:n mukainen primäärienergialisäys 6,8 Mtoe toteutettaisiin uusiutuvalla bioenergialla (kiinteä biomassa ja biokaasu), mainittu sähköntuotannon lisäys saavutettaisiin ilman netto-co 2 -päästöjä. Kyseinen määrä vastaa nykyisen puuenergiakäytön kaksinkertaistamista, joka on Suomen uusiutuvan energian edistämisohjelman tavoitteena vuoteen 2025 mennessä (KTM 1999). CHP-sähköä tuotetaan teollisuudessa (12 TWh) lähes yhtä paljon kuin kaukolämpövoimaloissa (13,2 TWh) (Tilastokeskus 1999). Sielläkin voidaan toteuttaa taulukon 5 mainitsemia toimia. Modernilla teknologialla voitaisiin selluteollisuuden sähköylijäämä 2-3-kertaistaa nykyisellä puunkäyttötasolla. Se tarkoittaa 60 %:a Suomen kemiallisen metsäteollisuuden energiankulutuksesta (Gullichsen 1999). Lisäksi päästöjä voidaan oleellisesti vähentää korvaamalla nykyisten CHP-laitosten uusiutumattomat energianlähteet uusiutuvilla. Yhteensä 51 TWh primäärienergiankulutuksesta uusiutuvia on vain 7 %, joten uusiutuvien lisäyspotentiaali nykyisellä CHP-käytöllä on 47 TWh. Vielä parempi ratkaisu on pudottaa lämpökuormaa (kts. Argumentti 4). CHP-teknologian eräs rajoitus on se, että sähköä saadaan lämpökuormaan verrannollisesti eniten talvella. CHPvoimaloiden käyttöä voi lisätä esimerkiksi käyttämällä niitä kesällä lauhdutusvoimaloina (kuten Saksassa ja Tanskassa) tai tuottamalla kesällä lämpöä varastoon (kuten Oulussa) tai käyttämällä lämpöä kesällä muihin tarkoituksiin, kuten kaukokylmän tuotantoon absorptiolämpöpumpputekniikalla (kuten ABB tekee Helsingin toimistossaan) ja veden puhdistamiseen. Taulukossa 5 on mukana hieman viimeksi mainitun teknologian käyttöä. Itse asiassa jopa sähköä voidaan tuottaa normaalista 120-asteisesta kaukolämpövedestä olemassaolevalla kaupallisella ORC-teknologialla, jolla jo 70- asteisesta geotermisestä energianlähteestä ja aurinkolämmöstä tuotetaan sähköä. Järkevämpää olisi kuitenkin pudottaa kaukolämmön lämpötilaa ja siten lisätä sähkön tuotannon osuutta CHP-voimalassa.

6 Taulukon 5 laskelman tarkoituksena ei ole osoittaa, että juuri näin olisi edettävä, vaan ainoastaan, että CHP:llä on edelleen valtava laajentamispotentiaali Suomessa, vaikka sitä nykyäänkin käytetään varsin paljon. Tässä laskettua määrää biomassaa ei edes olisi käytettävissä. Eikä myöskään voi olettaa, että kaikesta suorasta polttoainelämmityksestä voitaisiin luopua. Sitä tullaan aina tarvitsemaan pakkashuippujen aikaan, mutta uusiutumattomia polttoaineita siihen ei välttämättä tarvita. Bioenergian lisäksi monilla muilla uusiutuvilla energianlähteillä, kuten tuulivoimalla ja aurinkoenergian moninaisilla muodoilla, on hyvin suuri tekninen lisäyspotentiaali, itse asiassa kertalukuja Suomen kokonaisenergiankulutusta suurempi. Suomen uusiutuvien edistämisohjelman mukaan (KTM 1999) uusiutuvien määrää kasvatetaan vuoteen 2010 mennessä 3,1 Mtoe:lla 17,6 mrd markan investointikustannuksin ja vuoden 2010 jälkeen jatketaan samansuuntaisesti. Se tarkoittaa, että muita energianlähteitä käyttäviä voimaloita ei enää tarvitse rakentaa. Suomen ohjelma on kansallinen kontribuutio EU:n uusiutuvan energian edistämisohjelmaan (EC 1997b), jonka tarkoituksena on rakentaa n. 140 Mtoe:n uusiutuvan energian lisäkapasiteetti EU:n alueelle vuoteen 2010 mennessä n mrd markan investointikustannuksin. Ohjelmaan sisältyvä yhteiskunnallisten ja ympäristövaikutusten analyysi osoittaa, että kansantaloudelle koituvat taloudelliset kustannukset ovat itse asiassa negatiiviset: talous hyötyy investointikustannuksia enemmän (Lampinen 1999). Kun verrataan eri maiden mahdollisuuksia uusiutuvan energian käyttäjinä oleellista on resurssin suuruus ja sen hyödyntämistehokkuus, ei nykyinen käyttömäärä. Esimerkiksi Hollannilla ei ole juuri lainkaan tavanomaisia uusiutuvia energianlähteitä vesivoimaa sekä biomassaa ja pienen pinta-alansa takia rajoitettu määrä tuuli- ja aurinkoenergiaa, mutta he pyrkivät silti uusiutuvissa 10 % osuuteen ja ovat valmiit kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen 6 %:lla. Tanska kärsii samoista uusiutuvan energian rajoitteista ja on lisäksi öljyn ja maakaasun suhteen omavarainen, mutta tavoittelee silti 36 % uusiutuvan energian osuutta vuoteen 2030 mennessä ja on lupautunut 21 % päästörajoituksiin vuoteen 2010 mennessä. Suomessa on ainoastaan vesivoiman potentiaali lähes käytetty. Muissa uusiutuvissa energiamuodoissa Suomella on hyvin suuri käyttämätön resurssi, vaikka nytkin uusiutuvien käyttöosuus Suomessa on EU -maista kolmanneksi korkein Ruotsin ja Itävallan jälkeen. Tuon resurssin käytön taloudellisuus johtuu mm. seuraavista seikoista: - Uusiutuvan energian teknologia on pienimuotoista ja modulaarista, joten sillä on etunaan suurten sarjojen valmistuksen taloudellisuus kännyköiden ja tietokoneiden tapaan. Pienvoimaloiden sarjavalmistusetu on huomattavasti merkittävämpi kuin suurvoimalaitosten skaalaetu, kuten auton moottorien hinta taulukossa 6 osoittaa. - Kun energia tuotetaan käyttöpaikoissa, riittää kilpailla energian vähittäishintojen, esim. 50 p/kwh, kanssa eikä sähkön suurtuotantokustannusten, esim. 15 p/kwh, kanssa. Tämä piirre mahdollistaa teknologian markkinoilletulon ennen suurissa sarjoissa valmistusta. - Koska uusiutuva energia on kotimaista ja sen käyttöteknologia haluttaessa myös kotimaista, se on kansantaloudellisesti edullisempaa kuin ulkomaisen energialähteen käyttö. - Uusiutumattomien energianlähteiden kansantaloudelliset epäsuorat kustannukset, erityisesti terveys- ja ympäristösektoreilla, ovat huomattavasti suuremmat kuin niiden energian hinta. Valitettavasti Suomessa käytetyt taloudelliset mallit eivät toistaiseksi osaa ottaa huomioon näitä keskeisiä tekijöitä. Taulukko 6. Energialaitosten rakennusinvestointikustannuksia. Laitostyyppi Käyttökerroin 1 Investointikustannus (mk/kw) Ydinvoimala 0, Vesivoimala 0,6-0, Tuulivoimala 0,2-0, Kivihiililauhdevoimala 0,2-0, Auton moottori Tarkoittaa keskimääräisen vuotuisen tuotantotehon ja nimellistehon eli maksimitehon suhdetta. Esim. tietty nimellisteho ydinvoimaa tuottaa vuodessa 3 kertaa enemmän energiaa kuin sama nimellisteho tuulivoimaa. Ilmoitetut käyttökerrointen arvot ovat Suomessa tyypillisiä arvoja. Argumentti 2: Teollisuuden ja viennin rakenne painottuu energiaintensiiviseen teollisuuteen. Tämä tilanne on muuttumassa, sillä elektroniikkateollisuuden merkitys on kasvussa. Se on jo liikevaihdoltaan ohittanut metsäteollisuuden. Metsäteollisuuden kasvusta huolimatta sen energiankäyttöä voidaan vähentää johtuen nykyisestä alhaisesta CHP-rakennusasteesta sekä useista muista teknisistä energiansäästömahdollisuuksista (Gullichsen 1999). Sähkömoottorit käyttävät arviolta 65 % teollisuuden energiasta ja niiden kulutusta voitaisiin vähentää jopa 60 %:lla (Peltola 2000). Pelkästään kuristinkäytöstä aiheutuva energiahävikki on teollisuudessa 5 TWh/v. Useat tutkimukset osoittavat, että teollisuuden energiankulutuksesta on pudotettavissa luokkaa 20 % nykyisellä teknologialla (Lepistö 1991, KTM 1995, Lehtilä ja Tuhkanen 1999). MOTIVAn toiminta ja teollisuuden vapaaehtoiset energiansäästösopimukset Kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa tulevat vähentämään teollisuuden energiankulutusta oleellisesti. Parhaimmillaan ollaan yksittäisissä tehtaissa päästy jopa 50 % säästötasolle.

7 Argumentti 3: Harvan asutuksen takia liikenteen tarve ja siten päästöt ovat korkeat. Euroopan ympäristötoimiston syksyllä 1999 ilmestynyt raportti Euroopan ympäristön tilasta (EEA 1999) mainitsee liikenteen kaikkein vaikeimmaksi sektoriksi kasvihuonekaasujen rajoittamisen kannalta. Suomen liikenneministeriön tavoitteena on kuitenkin saada liikenteen päästöt rajoitetuksi vuonna 2010 korkeintaan vuoden 1990 tasolle käyttäen hyvin laajaa keinovalikoimaa, mm. taloudellista ja hallinnollista ohjausta sekä ympäristöystävällisemmän teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa (LM 1999). Tavoite on mahdollinen teknisen kehityksen ansiosta, vaikka liikenteen määrä kasvaisi 18 % (LM 1998). Argumentti 4: Suomessa on kylmä. Kylmä ilma merkitsee sisätilojen lämmitysenergian kasvua verrattuna lämpimiin maihin. Suomen lämmitysenergian käyttö on kuitenkin onnistuttu stabiloimaan jo 1970-luvun alussa, eikä tulevaisuudessakaan ole nähtävissä syytä siihen, että rakennusten lämmitysenergian määrän tarvitsisi kasvaa. Päinvastoin, VTT Rakennustekniikka on osoittanut ETRR- ja RAKET -tutkimusohjelmissa, että kaikentyyppisten rakennusten lämmitysenergian tarvetta voidaan pudottaa jopa kymmeniä prosenttejä, sekä uudis - että korjausrakentamisen tapauksessa, alle 10 vuoden takaisinmaksuajalla (KTM 1993, VTT 1999). EU:n uusiutuvan energian edistämisohjelmassa (EC 1997b) passiivisen aurinkoenergian käyttö rakennusten energiankäytön vähentämiseksi on toiseksi tärkein teknologia bioenergian jälkeen: tavoitteena on 35 Mtoe:n suuruinen vuotuinen energiansäästö, siis suurempi kuin Suomen primäärienergiankulutus, vuoteen 2010 mennessä. Toisaalta kylmästä ilmasta on monenlaista energiateknologista hyötyä. Kylmä ilmasto merkitsee sitä, että CHP-teknologiaa voidaan käyttää enemmän, mikä nostaa polttoaineiden käytön hyötysuhdetta. Hyötysuhde nousee myös kaikissa muissa lämpövoimakoneissa, sekä liikenteessä että voimalaitoksissa, koska ne voidaan Suomessa lauhduttaa alempaan lämpötilaan: teoreettisesti lauhdutuslämpötilan alentaminen 30 asteella parantaa sähköntuotannon hyötysuhdetta 3 %- yksiköllä. Tuulivoiman tuotanto puolestaan hyötyy, koska ilman tiheys kasvaa lämpötilan laskiessa: siirryttäessä Kalifornian kesästä 30 asteesta Suomen talven 20 asteeseen saadaan samalla tuulen nopeudella 20 % enemmän energiaa. Ja energiaintensiivinen teollisuus säästää hyvin paljon energiaa, koska jäähdytyksen tarve poistuu tai vähenee murto-osaan lämpimien maiden olosuhteisiin verrattuna. Myös muut energiankulutussektorit hyötyvät vähäisestä jäähdytyksen tarpeesta. Suorassa polttoainelämmityksessä Suomen keskimääräinen hyötysuhde on 68 % (Taulukko 5), jota on mahdollista parantaa erittäin paljon. Parhaimmillaan suomalaiset lämmityskattilat pääsevät 95 % hyötysuhteeseen, mutta sekin on mahdollista kaksinkertaistaa. Hyötysuhteet ilmoitetaan yleensä ns. termodynamiikan 1. pääsäännön hyötysuhteena η, joka tarkoittaa polttoaineen käytön hyötysuhdetta maksimiarvonaan 100 %. Termodynamiikan 2. pääsäännön hyötysuhde sen sijaan määrää teoreettisen ylärajan tietyn tehtävän hyötysuhteelle. Esimerkiksi rakennuksen lämmitys 20 C:een, kun ulkolämpötila on -20 C, on teoreettisesti tehtävissä hyötysuhteella = T 1 /(T 1 -T 2 ) = 293 K/ 40 K = 733 % eli lämpöenergiaa voidaan siirtää rakennuksen sisään 7,3 kertaa enemmän kuin energiaa siirtotyöhön käytetään. Yli 100 % hyötysuhteen saavuttamiseksi on käytettävä lämpöpumpputekniikkaa. Suorat polttoainekäyttöiset lämpöpumput pääsevät nykyään n. 150 % hyötysuhteeseen ja mikäli kehitystyötä niiden parissa halutaan jatkaa on 200 % hyötysuhde täysin mahdollinen kaupallisissa laitteissa vuoteen 2010 mennessä. Se tarkoittaa polttoaineen kulutuksen puolittumista parhaaseen suomalaiseen lämmityskattilaan verrattuna ja kulutuksen putoamista kolmasosaan Suomen nykyiseen keskiarvolaitteistoon verrattuna. Argumentti 5: Vuosi 1990 on Suomelle epäedullinen vertailuvuosi, koska Suomi toi silloin erityisen paljon, 17 %, sähköstään kun normaalivuosina osuus on 10 %. Vuosi 1990 oli Suomen talouskuplan huippuvuosi, jolloin kasvihuonekaasupäästöt olivat suuremmat kuin koskaan ennen ja samaan tasoon päästiin seuraavan kerran vasta vuonna Mikäli edullisuutena pidetään mahdollisimman korkeaa lähtötasoa, jolloin siis sen ylläpitäminen olisi mahdollisimman helppoa, niin Suomelle oli todella onnekasta, että YK valitsi vertailuvuodeksi juuri vuoden Argumentti 6: Päästöjen on Suomessa ennustettu markkinaohjausskenaarioissa kasvavan enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Ennustukset ovat kovin subjektiivisia. Yritämme tässä artikkelissamme tuoda esiin, mitä erilaiset mallilaskujen taustaoletukset vaikuttavat lopputuloksiin. Ja erityisesti painotamme sitä, että on paljon todellisia, siis taloudellisestikin hyvin perusteltuja, mahdollisuuksia valita, millainen päästöjen tuleva kehitys on. Päästöjen vähentäminen ja hyvinvoinnin kasvu voidaan toteuttaa samanaikaisesti, kun toimitaan järkevästi (taloustieteen ja luonnontieteen nobelistien lausunnot ilmastonsuojelusta, VIPU 1999).

8 Kansainväliset päästöjen rajoittamisen kustannuslaskelmat energiansäästön korostunut merkitys IPCC on analysoinnut toisessa laajassa raportissaan (IPCC 1996c) suuren määrän kustannuslaskelmia vetäen niistä seuraavat johtopäätökset: % kasvihuonekaasupäästöistä voidaan useimmissa maissa vähentää negatiivisin tai nollakustannuksin (negatiivinen kustannus = kansantaloudellinen hyöty) - koska ilmastonmuutos ilman torjuntatoimia aiheuttaa kustannuksia, on taloudellisesti perusteltua sijoittaa torjuntaan enemmän kuin nollakustannustason määrä - päästöjen vuoden 1990 tasolle rajoittamisen kustannukset OECD-maissa ovat bottom-up malleilla laskettuna mitättömät ja top -down malleilla laskettuna 1-2 % bruttokansantuotteesta - mallilaskujen tulokset poikkeavat hyvin paljon toisistaan johtuen kaytetystä mallista, oletetusta väestön ja talouden kasvusta, energiantuotantovaihtoehtojen saatavuudesta ja hinnasta, päästörajoitustasoista, valituista ohjauskeinoista ja kohdevuodesta Niin sanotut top -down mallit mallintavat koko taloutta ja vertailevat tapausta, jossa mitään torjuntakeinoja ei käytetä, tapauksiin, joissa erilaisia ohjauskeinoja, kuten hiilivero ja päästökauppa, käytetään. Lähes kaikki top-town mallit on rakennettu siten, että päästöjen alentaminen täytyy ostaa toisten palvelujen ja hyödykkeiden kustannuksella. Talous koetaan optimaaliseksi ja kaikki sen toimijat oletetaan toimivan mahdollisimman tehokkaasti. Tällöin kaikki poliittinen ohjaus on tasapainoon kohdistuva häiriö, joka johtaa kansantuotteen laskuun. (DeCanio 1997) Niin sanotut bottom-up mallit eivät oleta, että nykyinen tilanne on optimaalinen, vaan ne olettavat, että on olemassa monenlaisia taloudellisia, institutionaalisia, kulttuurisia ja poliittisia tekijöitä, jotka estävät yhtiöitä ja yksilöitä käyttämästä hyväkseen parasta teknologiaa. Bottom-up tutkimukset ovat erityisesti tutkineet energian säästön mahdollisuuksia, kun esteitä on poistettu energiatehokkaaseen teknologiaan investoinnin tieltä. Päinvastoin kuin top-down mallit bottom up mallit pitävät mahdollisena, että energian säästöä ja siis päästöjen alentamista voidaan saavuttaa ilman kansantaloudellisia menetyksiä. (DeCanio 1997) Suuri enemmistö ilmastotalouden mallilaskuja on tehty top-down malleilla. Tätä ei kuitenkaan pidä ymmärtää siten, että top down mallit ovat taloustieteellisesti pätevämpiä. Kyse on vain taloustieteilijöiden suuntautumisesta erilaisiin koulukuntiin omien aatteidensa mukaisesti. Suomen ilmastotaloustutkimuksista kaikki muut paitsi Lehtilän ja Tuhkasen työ (1999) ovat pääasiallisesti top-down malleihin perustuvia. Energian säästöteknologioilla on suuri potentiaali samanaikaiseen päästöjen alentamiseen ja taloudelliseen kasvuun kuten von Weizsäcker ym. (1997) ja Lovinsit (1997) suurella esimerkkimäärällä osoittavat. Bottom-up laskelmia on tehty runsaasti USA:n taloudelle ja ne paljastavat kymmenien prosenttien päästövähennyspotentiaalin olemassaolon win-wintoimintamalleilla eli ilman kansantaloudellisia kustannuksia tai suorastaan negatiivisin kustannuksin (ASE 1997, Tellus 1997, UCS 1998). EU:n taloutta koskevia vastaavia tuloksia löytyy sekä komission dokumenteista (EC 1995, 1996, 1997ab) että tutkimusraporteista (IPSEP 1999). Myöskin suurin osa BKT:n laskua osoittavista talouslaskelmista vaihtavat merkkiä, kun muutama keskeinen alkuoletus muutetaan realistisemmaksi: esimerkiksi useimmat mallilaskijat olettavat uusiutuvan energian hinnan pysyvän samana tai nousevan tulevaisuudessa, kun taas fossiilisen energian hinnan oletetaan alenevan tulevaisuudessa (Repetto ja Austin 1997). Yhteenveto Kioton kokouksen jälkeiset eräiden eturyhmien voimakkaasti julkisuuteen tuomat taloudelliset uhkakuvat olivat aivan ilmeinen selkäydinreaktio Kioton kokouksen yllättävään lopputulokseen. Teollisuus ei ollut odottanut, että laillisesti sitovaan Kioton sopimukseen voitaisiin yltää (Niininen 2000, Santaholma 2000). Tilanne on nyt selkeästi muuttunut ja osa teollisuudesta pyrkii aktiivisesti hyödyntämään Kioton sopimuksen aukaisemia ilmastoystävällisen teknologian vientimarkkinoita (Niininen 2000, Santaholma 2000). Suomessa on edelleenkin paljon tarjottavaa muille maille, vaikka suuri ongelma onkin, että Suomessa kaupallistettu energiateknologia on lähes kokonaisuudessaan myyty ulkomaille, eli leijupetikattila-, soodakattila-, generaattori- ja sähkömoottoriteollisuus Foster-Wheelerille USA:han, Kvaernerille Norjaan ja ABB:lle Ruotsiin ja Sveitsiin. TEKESin CLIMTECH-ohjelma käynnistettiin v suomalaisen teknologian tunnetuksitekemiseksi ja viennin edistämiseksi ulkomaille sekä kotimaisten päästöjen vähentämiseksi (Savolainen ym. 2000). Mikäli tämä uusi näkemys läpäisee yrityskentän Suomella on erittäin hyvät mahdollisuudet hyötyä Kioton sopimuksesta sen kustannuksia enemmän. Kuitenkin eräät talouselämän ja tutkimuksen koalitiot ovat edelleen haluttomia käyttämään tilannetta hyödykseen. Näiden tahojen uhkakuvat saattavat muodostua Suomelle sekä sisä- että ulkopoliittisiksi uhkakuviksi globaalin ympäristöongelman pahentamisen lisäksi. Epäilemättä Lehtilän ja Tuhkasen (1999) malli tulee todistamaan päästövähennysten olevan kansantaloudellisesti hyödyllisiä, kun energiansäästöpotentiaali saadaan sinne merkittävällä tavalla integroitua. Erilaiset energiatehokkaan teknologian käytön esteet tulisi selkeästi identifioida ja esittää niille ratkaisukeinoja, kuten energia-auditointi, energiansäästösopimukset, ESCO-liiketoiminta (Siitonen 1999), normiohjaus, verotus, julkisen sektorin ja yritysten hankintaohjeistot, ekoenergia, vihreät todistukset, tutkimus- ja kaupallistamistuki, ostovelvoitelaki ja fossiilienergian

9 subventioiden poistaminen. Ehkäpä suurin este kaikista on energiansäästöteknologialta vaadittava nopea takaisinmaksuaika energiantuotantoteknologiaan verrattuna. Se on tyypillisesti pari vuotta ja sitä lyhyempi, mitä suuremmasta hankintayksiköstä on kysymys. Suuryhtiö saattaa vaikkapa 1 MW lisää sähköä tarvitessaan vaatia tuon määrän säästävältä teknologialta puolen vuoden takaisinmaksuaikaa, kun vaihtoehtona olevalta voimalayksiköltä vaaditaan vuoden takaisinmaksuaika. Tämän ilmeisen taloudellisen epäkohdan tiedostaminen on jo tavoite sinänsä ja riittää jo pitkälle sen poistamistalkoissa. Viitteet Aamulehti (1996) Suomen talous hyötyisi ilmaston lämpenemisestä. Jari Kainulainen, 5.6., s. 6. Alatalo Johanna (1998) Hiilidioksidiveron kaksoishyötyvaikutus. Tutkimusraportti B141, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Helsinki. ASE (1997) It Doesn t Have to Hurt Efficient, Clean, Low-Cost Approaches to Carbon Reduction. Alliance to Save Energy and Business Council for Sustainable Energy, Washington. Christensen Arne (1991) Stabilization of CO2 emissions Economic effects for Finland. Discussion paper no. 29, Ministry of Finance, Economics Department, Helsinki. DeCanio Stephen (1997) The Economics of Climate Change. Background paper, Redefining Progress, San Francisco. EC (1995) Environment friendly energy services to the benefit of the consumer and industry. Direktiiviehdotus, COM(95)369, Brussels. EC (1996) European Energy to 2020: A Scenario Approach. Special issue of Energy in Europe, Energy Directorate DG XVII of European Commission, Brussels, Spring. EC (1997a) A Community strategy to promote combined heat and power (CHP) and to dismantle barrieres to its development. Communication from the Commission to the Council and the European Parliament, COM(97)514 final, European Commission, Brussels, EC (1997b) Energy for the Future: Renewable Sources of Energy. White Paper for a Community Strategy and Action Plan, COM(97)599 final, European Commission, Brussels, EEA (1999) Environment in the European Union at the turn of the century. European Environment Agency, Copenhagen. Energia (1998) ETLA selvitti Kioto-rajoitusten vaikutuksia: Suomen BKT-trendi voi laskea 3-6 %. Energia 4-5, s , toukokuu. FINERGY (1998) Finergy: Nollatavoite ei käy. Finergyn lausunto, Energia 3/1998, s. 25, huhtikuu. Fortum (2000) Fortum vähentää hiilidioksidipäästöjään ja perustaa oman ilmastorahaston. Tiedote Gullichsen Johan (1999) TKK:n selluloosatekniikan emeritusprofessorin haastattelu, Tekniikka & Talous, , s. 10. Hassi Satu (2000) Ympäristöministerin esitelmä Ilmastotoimikunnan seminaarissa Ilmastonmuutos ja talous Eduskunnassa 18.2.; Kioton ilmastosopimuksen kustannukset arvioimatta. Kaarina Järventaus, Helsingin Sanomat, Hjerppe Reino (2000) Ilmastonmuutosten ja niiden torjunnan taloudellisten vaikutusten arviointi. VATT:in ylijohtajan esitelmä Ilmastotoimikunnan seminaarissa Ilmastonmuutos ja talous Eduskunnassa Honkatukia Juha (1996) Are There Double Dividents? Simulation Results from a Dynamic, Imperfectly Competitive CGE-Model for Finland. Working papers K-22, Helsingin kauppakorkeakoulu. Honkatukia Juha (1997) Taxes, Tradable Permits, and the Macroeconomic Consequences of Emission Control Policies for Finland. Are There Double Dividents in Finland. Keskustelualoite W-196, Helsingin kauppakorkeakoulu. Honkatukia Juha (1998) Arvioita ilmastotavoitteen kokonaistaloudellisista vaikutuksista Suomessa. Keskusteluaiheita 641, 26.5., Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Helsinki. Honkatukia Juha (2000) The Effects of Abatement Policies on the Finnish Economy. In Pirilä Pekka (ed.): Climate Change, Socioeconomic dimensions and consequences of mitigation measures, p , Fortum Oy, Edita, Helsinki. IPCC (1996a) Climate Change 1995, The Science of Climate Change, Contribution of Working Group I to the Second Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. J.T. Houghton, L.G. Meira Filho, B.A. Callander, N. Harris, A. Kattenberg and K. Maskell (eds.), Cambridge University Press. IPCC (1996b) Climate Change 1995, Impacts, Adaptations and Mitigation of Climate Change: Scientific-Technical Analysis, Contribution of Working Group II to the Second Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Robert Watson, Marufa Zinyowera, Richard Moss (eds.), Cambridge University Press. IPCC (1996c) Climate Change 1995, Economic and So cial Dimensions of Climate Change, Contribution of Working Group III to the Second Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. James Bruce, Hoesung Lee and Erik Haites (eds.), Cambridge University Press. IPSEP (1999) Cutting Carbon Emissions While Making Money, Climate Saving Energy Strategies for the European Union. Florentin Krause, Jonathan Koomey and David Olivier, Energy Policy in the Greenhouse, Volume II, Part 2, Executive Summary, International Project for Sustainable Energy Paths, El Cerrito, USA. Kasanen Pirkko (1991) Taloudelliset ohjauskeinot energian käytön hiilidioksidipäästöjen rajoittamisessa. C61, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Helsinki.

10 Kinnunen Jouko (1992) Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset. Tutkimusraportti B77, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Helsinki. KTM (1993) ETRR, Energy -efficient buildings and building components. Final report on the energy research program , KTM reviews B:163. KTM (1995) Energiansäästötoimikunnan mietintö. Kauppa- ja teollisuusministeriön raportti 24/95. KTM (1997) Energiatalous 2025, Skenaariotarkasteluja. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 3/1997. KTM (1999) Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 4/1999. Kuntaliitto (1999) Energia-asiat paikallisagendatyössä. Maija Vähä-Rahka, Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Kuoppamäki Pasi (1996) The Impacts of Climate Change on the Finnish Economy. In (SILMU 1996), p ; Kuoppamäki Pasi (1996): Impacts of Climate Change From a Small Nordic Open Economy Perspective, Tutkimusraportti B119, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Helsinki. Lampinen Ari (1999) EU aikoo kaksinkertaistaa uusiutuvan energian kulutusosuuden vuoteen 2010 mennessä. VIPU 1/1999, s Lehtilä Antti ja Tuhkanen Sami (1999) Integrated cost-effectiveness analysis of greenhouse gas emission abatement, The case of Finland. VTT Publications 374, Technical research centre of Finland, Espoo. Lepistö Arto (1991) Energiansäästöprojektin loppuraportti. Kauppa- ja teollisuusministeriö, B:100. Lipponen Paavo (1998) Speech of the prime minister at Conference on Environmental Economics, organized by the Finnish Commission for Sustainable Development, Hyvinkää, LM (1998) Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt ja niiden kehitys. Tieliikenteen hiilidioksidityöryhmän mietintö, Liikenneministeriön julkaisuja 26/98. LM (1999) Liikenteen toimintalinjat ympäristökysymyksissä. Liikenneministeriö. Lovins Amory and Lovins Hunter (1997) Climate: Making Sense and Making Money. Rocky M ountain Institute, Colorado. Mattila Veli-Matti (1991) Hiilidioksidipäästöt, talous ja taloudellinen ohjaus. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Keskustelualoitteita 9, Helsinki. Niinistö Sauli (1998) VM: Vuoden 1990 taso erittäin vaikea. Sauli Niinistö, Energia 3/1998, s. 23 ja s. 5, huhtikuu. Niininen Heikki (2000) Tekesin Climtech-ohjelman neuvottelukunnan puheenjohtajan ja Fortumin johtajan puheenvuoro Climtechseminaarissa VTT:ssä Otaniemessä Peltola Mauri (2000) Energiansäästöä maailmanlaajuisesti. Energia 1/2000, s Pohjola Johanna (1997) CO2-päästöjen vähentämisen kansantaloudelliset vaikutukset. Keskusteluaiheita 624, , Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Helsinki. PVO (1998) PVO: Suomen taakka oikeudenmukaiseksi. Pohjolan Voima Oy:n lausunto, Energia 3/1998, s. 28, huhtikuu. Repetto Robert and Austin Duncan (1997) The Costs of Climate Protection: A Guide for the Perplexed. World Resources Institute, Washington. SAK (1997) Teollisuuden ammattiliitot varoittavat hallitusta ilmansuojeluintoilusta. Jarmo Aaltonen, Helsingin Sanomat, , s. A7. Santaholma Juhani (2000) Finergyn puheenjohtajan ja kansainvälisen kauppakamarin energiakomission puheenjohtajan puheenvuoro Tekesin Climtech-ohjelman seminaarissa VTT:ssa Otaniemessä Savolainen Ilkka, Tuhkanen Sami, Ohlström Mikael, Pipatti Riitta, Pingoud Kim ja Johansson Allan (2000) Teknologia ja ilmastonmuutos, Lähtökohtia CLIMTECH-teknologiaohjelmalle. Teknologiakatsaus 85/2000, TEKES, Helsinki. Siitonen Eero (1999) ESCO-yritys tarjoaa energiansäästöä ilman omaa investointipanosta. Energia 10/1999, s SILMU (1996) The Finnish Research Programme on Climate Change. Final Report, Jaana Roos (ed.), Publications of the Academy of Finland 4/96, Edita, Helsinki. SKY (1999) Combined Heat and Power an effective and clean solution for energy production. Suomen Kaukolämpö Oy, Kauppa- ja teollisuusministeriö ja TEKES. Solantausta Yrjö, Kurkela Esa, Ståhlberg Pekka and Sipilä Kai (1997) New Concepts for Small Scale Power Production from Biomass. Bioenergia-tutkimusohjelman julkaisuja 13, Jyväskylän Teknologiakeskus Oy. Sulamaa Pekka (1995) Dynamic Computable General Equilibrium Model for Finnish Energy and Environmental Policy Analysis. Working papers K-20, Helsingin kauppakorkeakoulu. Tellus (1997) Policies and Measures to Reduce CO2 Emissions in the United States, An Analysis of Options for 2005 and Tellus Institute and Stockholm Environment Institute, Boston. Tilastokeskus (1999) Energiatilastot Energia 1999:2. Tirkkonen Juhani ja Wilenius Markku (1996) The politics of climate. In (SILMU 1996), p ; Juhani Tirkkonen ja Markku Wilenius (1995) Ilmastonmuutos, politiikka ja Suomi, Raportti tutkijoiden ja päättäjien näkemyksistä ja keskinäisestä vuorovaikutuksesta (PÄÄTE-hanke). SILMU, Suomen Akatemian julkaisuja 8/95, Edita, Helsinki.

11 TT (1998) Kioton ilmastosopimuksen toteuttaminen vaativaa, Suomalaisten taakka yli kaksinkertainen EU:n keskitasoon verrattuna. Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala ja Pertti Salminen, Teollisuustieto 9-10/98, 16.6., s. 21; Epärealistinen ilmastotavoite uhkaa talouden ja työllisyyden kasvua. Johannes Koroma, Teollisuustieto 5/98, 16.4., s. 8; Ilmastotavoitteita ei saavuteta energiapolitiikan keinoin. Ulla Sirkeinen, Teollisuustieto 8/98, 3.6., s. 8-10; Ilmastourakka taannuttaisi taloutta. Johannes Koroma, Helsingin Sanomat, 23.4., s. 2; Teollisuus: Kioton ilmastosopimus uhkaa talouskasvua ja työllisyyttä. Marko Junkkari ja Kaarina Järventaus, Helsingin Sanomat, TT (2000) Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonalan puheenvuoro Tekesin Climtech-ohjelman seminaarissa VTT:ssä Otaniemessä UCS (1998) A Small Price to Pay, US Action to Curb Global Warming is Feasible and Affordable. Union of Concerned Scientists and Tellus Institute, Cambridge, USA. Valtioneuvosto (1997) Suomen energiastrategia, Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 5/1997. VIPU (1999) Luonnontieteilijät ja taloustieteilijat vetoavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. VIPU 1/1999, s VTT (1999) RAKET, Rakennusten energiankäytön tutkimusohjelma, Loppuraportti. VTT Rakennustekniikka. von Weizsäcker Ernst, Lovins Amory and Lovins Hunter (1997) Factor Four, Doubling Wealth, Halving Resource Use. The New Report to the Club of Rome, Earthscan, London. Worldwatch (2000) Maailman tila Luku 8: Sähkön pientuotanto kasvaa, Seth Dunn ja Christopher Flavin, Worldwatch-instituutti, Gaudeamus, Helsinki. Ympäristöjärjestöt (1999) Uusiutuva energiapolitiikka, vertailevia skenaarioita Kauppa- ja teollisuusministeriön Energiatalous 2025 skenaariotarkasteluihin. Veli Pohjonen, Harri Lammi, Ari Lampinen, Jarmo Vehmas ja Simo Kyllönen, Julkaisijat: Dodo, Greenpeace Pohjola, Luonto-Liitto, Maan Ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen WWF. Liite 1: Reutersin uutinen Valtiovarainministeriön tiedotteesta FINLAND SAYS EU EMISSION TARGETS TO HURT ECONOMY Apr 07, 1998 HELSINKI, April 7 (Reuters) - The Finnish finance ministry said on Tuesday the economy would suffer were Finland to meet the emission ceilings set by the European Union (EU) in the wake of the Kyoto Protocol on climate change. It said Finland will not be able to commit to the targets provisionally allocated to it before a key EU meeting in June expected to finalize limits on emissions. The United Nations Conference on Climate Change, held in Kyoto in December 1997, agreed that the EU should cut greenhouse gas emissions by eight percent between 2008 and It is up to the EU to agree how the burden should be distributed between the 15 member states. Already prior to Kyoto, EU environment ministers set as a provisional target that Finland should cut its emissions to 1990 levels by ``It is impossible for Finland to accept as legally binding the burden set by the provisional emissions ceiling, we need a materially lighter obligation,'' the finance ministry said in a statement. It said that in order to meet current limits it would have to impose administrative restrictions on businesses that would be contrary to the principles of market economy. The ministry is not opposed to the emission limits agreed at Kyoto, but rather the way in which the burden has been distributed within the EU. The statement came at the end of consultations am ong various ministries before Finland's official position is announced. The matter will now go before a government committee dealing with climate policy, which should decide on the negotiating position before the June meeting. Heikki Sourama, a finance ministry official dealing with the issue, said the current target assumed that the amount of electricity generated from nuclear and gas -fired power stations would increase and that the government would raise taxes on energy. But Finland may not be able to raise the energy tax if EU decides to go ahead with its own common energy tax. Also, the country has not yet decided if it wants to expand its nuclear power capacity. ``It is impossible to demand that by June we should accept this target,'' Sourama s aid.

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Teollisuusneuvos Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Ajankohtaista energia- ja ilmastoasioissa (TEM näkökanta) Energia- ja ilmastostrategia (2020-EU-tavoitteet,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Bioenergiapolitiikka & talous

Bioenergiapolitiikka & talous Argumenta: Biomassa kestävä käyttö 4.5. 2011 Kommentteja Juha Honkatukian esitykseen: Bioenergiapolitiikka & talous Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Kommentti 1. Makromallin

Lisätiedot

SUOMEN ILMASTOPOLIITTINEN VAPAAMATKUSTUSONGELMA

SUOMEN ILMASTOPOLIITTINEN VAPAAMATKUSTUSONGELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta tiistaina 21.2. Asiantuntijakuuleminen/ VNS 5/2005 vp: Energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia - kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan PROTOKOLLAN toimeenpanemiseksi

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Footer Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Biosaimaa - uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Esa Vakkilainen professori esa.vakkilainen@lut.fi tekniikka&talous 26.4.2013

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastorintamalta. Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen

Ajankohtaista ilmastorintamalta. Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen Ajankohtaista ilmastorintamalta Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen Meneillään valtionhallinnossa Energiatehokkuuslaki (HE 182/2014 vp); katselmusvelvoitteet,

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI Oulu 3.12.2008 Kaarin Taipale, kaupunkitutkija Chair, Marrakech Task Force on Sustainable Buildings and Construction www.environment.fi/sbc ICLEI Local Governments

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailuetu- Business outlook Energiatehokkuuden markkinat ja liiketoimintamahdollisuudet. Aaltonen Consulting Oy

Energiatehokkuudesta kilpailuetu- Business outlook Energiatehokkuuden markkinat ja liiketoimintamahdollisuudet. Aaltonen Consulting Oy Energiatehokkuudesta kilpailuetu- Business outlook Energiatehokkuuden markkinat ja liiketoimintamahdollisuudet Visio Olla edelläkävijä liiketaloudellisten, teknisten ja lainsäädäntöön liittyvien tietojen

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus ja tiekartta Rajaus: liikenteen ja rakennusten energiatehokkuus omissa osissa Tässä: energiatehokkuus yleisesti & teollisuus,

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot