VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 21/2010/1 Dnro LSSAVI/87/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJA Simo Perälä ja Maarit Noppa Rehukyläntie Nopankylä ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Tilalla on pihattonavetta, jossa pidetään 65 lypsylehmää, 55 hiehoa ja 15 vasikkaa (alle 6 kk). Tilalle rakennetaan uusi nuorkarjapihatto, johon tulee tilat yhteensä 136 hieholle ja vasikalle ja 13 ummessa olevalle lypsylehmälle. pihattonavetassa tehdään muutoksia kahdessa vaiheessa. Aluksi pihattonavetassa tehdään parsimuutoksia niin, että sinne tulee tilat 99 lypsylehmälle ja 20 vasikalle (alle 6 kk). Myöhemmin pihattonavettaa laajennetaan niin, että sinne tulee tilat enintään 137 lypsylehmälle ja 20 vasikalle. Tilan kokonaiseläinmääräksi tulee laajennuksen jälkeen 150 lypsylehmää, 116 hiehoa ja 40 vasikkaa (alle 6 kk). Eläinsuojat sijaitsevat Ilmajoen kunnan Lahdenkylässä tilalla Mäntylä RN:o 1:39. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA AIKAISEMMAT LUVAT Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a - kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos eläinsuoja on tarkoitettu yli 75 lypsylehmälle tai yli 200 lihanaudalle. Nykyisellä toiminnalla on Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Ilmajoen kunnan Nopankylässä maatalousvaltaisella hajaasutusalueella noin 15 kilometriä kuntakeskuksesta länteen. Tilalla on nykyisin yksi eläinsuoja, jossa on tilat 65 lypsylehmälle ja 70 nuorelle naudalle. Toimintaa laajennetaan rakentamalla vanhan eläinsuojan pohjois-luoteispuolelle uusi nuorkarjapihatto ja laajentamalla pihattonavettaa luoteeseen. Vanhan navettarakennuksen pohjoispuolelle rakennetaan uusi m³:n lietesäiliö. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat vanhasta pihattonavetasta noin 205 metrin etäisyydellä etelässä, 210 ja 240 metrin etäisyydellä kaakossa ja 250 metrin etäisyydellä etelä-kaakossa. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat suunnitellusta nuorkarjapihatosta noin 190, 200 ja 210 metrin etäisyyksillä pohjoisessa ja navettarakennukseen tehtävästä laajennusosasta noin 235 metrin etäisyydellä etelässä. Rakennettavasta lietesäiliöstä on etäisyyttä lähimpään naapurin asuinrakennukseen noin 210 metriä. Tila sijaitsee Nenättömänluoman valuma-alueella ja Nenättömänluoma virtaa rakennettavasta lietesäiliöstä noin 20 metrin etäisyydellä. Tila ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Tervahaminan ensimmäisen luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 4 kilometrin etäisyydellä eläinsuojista.

3 3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilan pihattonavetassa on tällä hetkellä tilat 65 lypsylehmälle, 55 hieholle ja 15 vasikalle (alle 6 kk). Tilalle rakennetaan uusi nuorkarjapihatto, johon tulee osasto 13 ummessa olevalle lehmälle ja 10 pian poikivalle hieholle sekä kuusi 21 eläimen osastoa vasikoille tai hiehoille. Nuorkarjapihattoon tulee tilat yhteensä 136 hieholle ja vasikalle ja 13 ummessa olevalle lypsylehmälle. Kun nuorkarjalle saadaan tilat uuteen nuorkarjapihattoon, muutetaan pihattonavetan nuorkarjaparret lypsylehmille sopiviksi, jolloin lypsykarjanavettaan tulee tilat yhteensä 99 lypsylehmälle ja 20 vasikalle. Tässä vaiheessa lehmät lypsetään 2x5 (tai 2x7) lypsyasemalla. Myöhemmin navettarakennusta jatketaan noin 21,6 metrin pituisella laajennusosalla navetan luoteispäätyyn. Laajennusosaan tulee lypsylehmäparsia, poikimakarsina, toimisto ja tilat kahdelle lypsyrobotille. Kun laajennus on tehty kokonaan, on pihattonavetassa tilat enimmillään 137 lypsylehmälle ja 20 vasikalle ja tilan kokonaiseläinmäärä on enimmillään 150 lypsylehmää, 116 hiehoa ja 40 vasikkaa (alle 6 kk). Nuorkarjapihaton ilmastointi toteutetaan luonnollisella ilmanvaihdolla ja pihattonavetassa koneellisella ilmanvaihdolla. Pihattonavetassa on visiiriruokintapöytä. Tilalla tuotetaan laajennuksen jälkeen kg maitoa ja kg naudanlihaa vuodessa. Kaikki sonnivasikat myydään välitykseen. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Ilmajoen kunnan vesijohtoverkosta. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu lietelannalla lukuun ottamatta pihattonavetan vasikkaosastoa (20 vasikkaa), jonka lannankäsittely on kuivikelannalla sekä rakennettavaa kestokuivikepohjaista poikimakarsinaa, jonka ala on noin 47 m² ja lannan varastointitilavuus noin 37 m³. Pihatossa on ritilälattia. Kuivikkeena käytetään turvetta. Tilalla on nykyisin m³:n kattamaton lietesäiliö, 270 m³:n katettu pumppusäiliö, 330 m³:n katettu lietesäiliö ja 50 m³:n kuivalantalan alla oleva virtsasäiliö. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan m³:n lietesäiliö sekä m³:n etälietesäiliö tilalle Aatonpelto RN:o 1:319 noin 0,9 km:n etäisyydelle tilalta luoteeseen. Lietekuiluissa on laajennuksen jälkeen lietetilavuutta noin 470 m³. Lietekuilut toimivat padotuksella. Lietteen varastointitilavuus on laajennuksen jälkeen yhteensä noin m³. Kuivalannan varastointia varten tilalla on pinta-alaltaan 176 m²:n kuivalantala, jossa reunojen korkeus on noin yksi metri ja varastointikorkeus noin 1,8 metriä. Kuivalantalan varastointitilavuus on noin 316 m³. Kuivalannan varastointitilavuus on kuivikepohjan kanssa noin 353 m³.

4 4 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 167,62 hehtaaria. Lannanlevityspelloista 75,96 ha on omaa ja 91,66 ha vuokrapeltoa. Lannanlevityspeltoja ei hakemuksen mukaan sijaitse pohjavesialueella. Lannasta 50 % levitetään viikoilla 19 20, 30 % viikoilla ja 20 % viikoilla Lannanlevitys tapahtuu omalla kalustolla ja osin urakoitsijan toimesta. Tilalla laidunnetaan ummessa olevia lehmiä. Laidunala on noin 22 ha. Laidunkausi kestää 5 kk vuodessa. Eläimet ovat laidunkaudella yön sisällä. Laitumet tai osa niistä rajoittuvat vesistöön. Eläinten juotto on järjestetty vesialtailla. Laitumella ei ole ruokintapaikkaa. Maitohuoneen ja eläinsuojan pesuvedet sekä eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Maitohuoneen ja eläinsuojien pesuvesien määrä on yhteensä noin 200 m³. Säilörehun varastointi Jätteet Varastot Tilalla valmistetaan noin tonnia esikuivattua säilörehua pyöröpaaleihin. Säilörehu tehdään tilan omalla kalustolla ja paalit varastoidaan peltolohkoilla. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet (7 kpl/vuosi), muovijätteet, jäteöljyt, metalliromut ja ongelmajätteet kuten akut ja loisteputket. Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräyksen kautta Honkajoki Oy:lle. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. Muut jätteet toimitetaan jäteasemalle. Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin ja 400 litraa. Säiliöt on varustettu lukituksella. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 200 litraa. Nämä säilytetään konehallissa. Tilan säilörehut tehdään biologisilla säilöntäaineilla. Tila on sitoutunut luonnonmukaiseen tuotantoon, joten kasvinsuojeluaineita tai väkilannoitteita ei käytetä lainkaan. Tilan toiminnassa tarvittavat pesuaineet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa varastotiloissa. Eläinten hoidossa ja lääkinnässä tarvittavat aineet säilytetään erillisessä säilytystilassa navetan yhteydessä. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Lietelantaa ajetaan enintään seitsemän päivää levitysjaksoa kohden. Seminologi käy tilalla pari kertaa vii-

5 5 kossa. Tilan sisällä aiheutuu liikennettä seosrehun teosta ja jakamisesta sekä pyöröpaalien siirtelystä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tuotantorakennusten välittömässä läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia. Tuotantorakennukseen ei ole naapureilla suoraa näköyhteyttä muiden rakennusten tai puuston takia. Mahdollisia hajuhaittoja ei pitäisi aiheutua naapurustolle. Ilmanvaihto mitoitetaan siten, että pistekuormitus on mahdollisimman pieni. Navetan sisäilman laatu pyritään pitämään oikeilla ruokinta- ja hoitotoimenpiteillä mahdollisimman hyvälaatuisena. Tila kuuluu karjantarkkailuun. Ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä vältetään suunnittelemalla ruokinta tuotostason mukaan. Lannan levitys pyritään hoitamaan tehokkaasti ja hyvää tekniikkaa käyttäen. Levitysajankohdissa pyritään ottamaan huomioon ympäröivä asutus. Säilörehun tekoketju pidetään tehokkaana, jolloin siitä aiheutuva liikenne on lyhytjaksoista. Tuotantorakennuksen ympäristö pyritään pitämään siistinä. Haittaeläinten esiintyminen pyritään estämään ja tarvittaessa ryhdytään torjuntatöihin. Lietelannan levityksessä käytetään urakoitsijan toimesta multausvaunua. Lietelantalat katetaan kevytkatteella esim. turpeella. Tilalla on aggregaatti sähkökatkojen varalta. Työohjeet on kirjattu ylös ja toimintasuunnitelmat häiriötilanteiden varalta keskusteltu työntekijän kanssa. Tautiriskit on tiedostettu. Tautien tulo tilalle pyritään estämään. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Tarkastus Lupahakemus on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 16 Seinäjoki ja Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla, Wolffintie 35, Vaasa , sekä Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Ilkantie 18, Ilmajoki Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Ilmajoen kunnanvirastossa, Ilkantie 17, Ilmajoki. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ilmajoen kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristöviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmään.

6 6 Lausunto Hakemuksessa on pyydetty lausunnot Ilmajoen kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta on Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastoon saapuneessa lausunnossa todennut, että alueen maankäyttöratkaisua (suunnittelutarveratkaisu) ei ole vielä tehty. Maankäyttöratkaisusta päättää tekninen lautakunta. Ympäristölautakunta ei ota tässä lausunnossaan kantaa tulevaan maankäytön ratkaisuun, vaan tarkastelee lupahakemusta ympäristönsuojelulainsäädännön kannalta. Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä maidontuotantotoiminnan laajentamiselle tilalle Mäntylä RN:o 1:39 sekä etälietesäiliön sijoittamista tilalle Aatonpelto RN:o 1:319. Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Ympäristölautakunta katsoo, että eläinsuojan sijaintipaikka esitettyjen suunnitelmien mukaisesti on sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista haittaa naapureille. Käytettäessä ympäristöministeriön kirjeen dnro YM4/401/2002 ohjeistusta olisi talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavan uuden kotieläinsuojan etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen olla noin 320 metriä. Pienempää etäisyyttä mahdollistavia seikkoja tässä hankkeessa ovat: kyseessä on olemassa olevan eläinsuojan laajennus, naapurustossa ei asutusaluetta, laajennus suuntautuu poispäin lähimmästä häiriintyvästä kohteesta ja kyseessä on navetta. Toisaalta suurempaa etäisyyttä edellyttävä seikka tässä hankkeessa on, että tilan kaikkia lantavarastoja ei ole katettu. Lähin asutus etälietesäiliöön nähden sijaitsee noin 440 metrin etäisyydellä. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita laajennettavan eläinsuojan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointitarpeisiin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Mikäli lannan levitysalaa sijaitsee pohjavesialueella, tulee lannan levityksessä huomioida pohjavedensuojelusuunnitelmassa annetut määräykset pohjaveden suojelusta. Eläinsuojan wc-vedet on esitetty johdettavaksi lietesäiliöön. Hakemuksessa on esitetty riittävät tiedot jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Tilan polttoainesäiliöt tulee varustaa suoja-

7 7 altaalla, katoksella, lukituksella, ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Polttonesteiden säilytysalueen läheisyyteen tulee varata imeytysainetta mahdollisten onnettomuuksien varalta. Lupamääräyksissä tulee huomioida, että lannan kuormaus-, lastaus- ja kuljetustoiminta sekä lannanlevitys voidaan toteuttaa siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Taajaan rakennetun alueen välittömässä läheisyydessä suositellaan, että lannan pintalevitystä vältetään ja lanta kynnetään tai mullataan neljän tunnin kuluessa levityksestä, muilla alueilla vuorokauden kuluessa levityksestä. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Ilmajoen kunnanhallitus yhtyy ympäristölautakunnan lausuntoon. Etelä-pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa, että Etelä-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueen maaseuturyhmällä ei ole erityistä huomautettavaa lupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annetusta lausunnosta ajalla Hakija on ilmoittanut suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Simo Perälälle ja Maarit Nopalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotannon laajentamiselle Ilmajoen kunnan Lahden kylässä tilalla Mäntylä RN:o 1:39 seuraavin lupamääräyksin. Ympäristölupa myönnetään enintään 150 lypsylehmän, 116 hiehon ja 40 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon annetut lausunnot lupamääräyksissä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

8 8 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta, kuivalanta sekä maitohuoneen ja eläinsuojien pesuvedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliössä ja kuivalantaloissa. Lietelannan, pesuvesien sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietteen kokoomakuilujen tilavuus (470 m³). Kuivalannan, eläinsuojien pesuvesien ja sadeveden 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään 186 m³. Kuivalannan varastotilavuuteen voidaan laskea myös kuivikepohjien varastotilavuus (37 m³). Lietelannan varastointitilat tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista. Uudet lietesäiliöt tulee olla toimintavalmiina ennen kuin toiminta eläinsuojassa voidaan aloittaa. Lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uusien lietesäiliöiden lastausalueet tulee rakentaa tiiviiksi. Eläinsuojan piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei asfaltoida, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Myös eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Eläinsuojan ja maitohuoneen pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään nykyisen eläinsuojan wc-vedet erikseen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti mennessä. Pyöröpaalit tulee varastoida riittävän kovapohjaisella alustalla ja ne tulee avata eläinsuojan sisällä, jolloin mahdolliset puristenesteet saadaan talteen. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta sekä eläinsuojan ja maitohuoneen pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 152 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston ase-

9 9 tuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Tila-alueella oleva m³:n lietesäiliö sekä rakennettava m³:n lietesäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esim. turpeella, leca-soralla tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvaa katetta tulee ylläpitää. Katettujen liete, virtsa ja pumppusäiliön (330 m³, 50 m³ ja 270 m³) kattorakenteet tulee pitää kunnossa. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tai kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäi-

10 10 senä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan, lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Pilaantunut rehu tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa ja käyttää pellolla lannoitteena. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Varasto tulee sijoittaa siten, että se on naapureihin nähden suotuisa. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 1 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee merkitä selvästi mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa.

11 11 Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Suoja-altaan koko tulee olla vähintään puolet säiliön tilavuudesta. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva ja palamattomasta materiaalista. Toimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estävällä laitteella. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantalan, öljysäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä (m 3 /vuosi) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja - sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää ( 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.

12 12 Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin tai rehun varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 9. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaista eläinsuojan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.

13 13 Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Laajennuksen jälkeen tilalle tulee tilat 150 lypsylehmälle, 116 hieholle ja 40 vasikalle. Ympäristöministeriön kirjeen (YM4/401/2001, Kotieläinsuojia koskeva ympäristölupa) liitteen yksi mukaan lasketuilla eläinyksikkökertoimilla tilan eläinyksikkömäärä on laajennuksen jälkeen eläinyksikköä. Verrattaessa toimintaa ympäristöministeriön kirjeen liitteen 3 mukaiseen tilanteeseen, voidaan todeta, että mikäli kyseessä olisi uudelle, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava kotieläinsuoja, vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 1330 eläinyksikön navetalta vähintään 295 metrin etäisyyttä suotuisissa ja 320 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa. Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulisi olla vähintään 100 metriä. Eläinsuojat sijaitsevat maa- ja metsätalousvaltaisella hajaasutusalueella. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat pihattonavetasta noin 205, 210 ja 240 metrin etäisyyksillä ja nuorkarjapihatosta noin 190, 200 ja 210 metrin etäisyyksillä. Rakennettavasta lietesäiliöstä on etäisyyttä lähimpään naapurin asuinrakennukseen noin 210 metriä. Etäisyys naapureihin täyttää vanhojen eläinsuojien laajennuksia koskevan etäisyyssuosituksen. Lähimpien naapureiden asuinrakennusten ja eläinsuojien välillä on osittain metsää tai rakennuksia ja tilan pihapiirissä olevat kattamattomat lietesäiliöt tulee lupamääräysten mukaan kattaa kelluvalla katteella. Kun otetaan huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Aluehallintovirasto on katsonut, että eläinsuojan toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, kun annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristölupaharkinnassa on otettu huomioon eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijainti alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön,

14 14 erityisesti maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuus tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin m³ vuodessa ja kuivalantaa noin 186 m³ vuodessa. Lietesäiliöön johdetaan lisäksi maitohuoneen ja eläinsuojan pesuvedet. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan mitoituksessa tulee huomioida myös sadevedet. Esitetyt lantalatilavuudet (6 120 ja 353 m³) ovat 12 kuukauden liete- ja kuivalantamäärälle riittävät varastotilavuudet. Lietteen, lannan, pesu- ja jätevesien säilytystilojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Wc-vesien käsittely vastaa valtioneuvoston asetuksen (542/2003) vaatimuksia. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on yksi hehtaari 1,3 lypsylehmää, yksi hehtaari 3,5 hiehoa/lihanautaa ja yksi hehtaari 11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi, hakemuksessa yhteensä 167,62 hehtaaria. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä. Hajuhaittaa vähennetään myös kattamalla rakennettava ja m³:n lietesäiliö kelluvalla katteella ja pitämällä katetut lietevarastot katettuina sekä pitämällä lietesäiliöiden, lantaloiden ja eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös

15 15 huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lantalarakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) Eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta

16 16 olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.

17 17 Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan muun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Haavisto Anita ja Markku Korpihyövältintie NOPANKYLÄ Haavisto Sirpa ja Veli Korpihyövältintie NOPANKYLÄ Honkaniemi Tuula Vanha Havintie JUKAJA Huhtala Pasi Vaasantie HUISSI Hyövälti Erkki Pihkapolku KURIKKA Jaakkola Suvi ja Elias Mustaasnevantie NOPANKYLÄ Kammi-Rahnasto Eero kuolinpesä Kammi-Rahmasto Raimo Suomelankuja 3 A KOSKENKORVA Kalajainen Riitta ja Heikki Jurvantie NOPANKYLÄ Korpi-Hyövälti Esko Moskalantie PIIKKIÖ Koskela-Koivisto Martti Rehukyläntie NOPANKYLÄ Kuusisto Mika Suorttilantie LAIHIA Kuusisto Reima Rehukyläntie NOPANKYLÄ Kuusisto Tapani Korpihyövältintie NOPANKYLÄ Lammi Marjo Korpihyövältintie NOPANKYLÄ Latva-Hoppala Jukka Mustaasnevantie NOPANKYLÄ Mylläri Anna-Maija Opintie KURIKKA Palomäki Aino Mustaasnevantie NOPANKYLÄ

18 18 MUUTOKSENHAKU Pentinmäki Maria Korpihyövältintie NOPANKYLÄ Pitkämäki Eija-Liisa Rehukyläntie NOPANKYLÄ Saarinen Johanna Metsänhoitajankatu 4 E HELSINKI Tuomela Virve-Liisa ja Matti Västiläntie KOSKENKORVA Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa ja Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Heikki Pajala Tarkastaja Paavo Mäkinen Liitteet Asemapiirros Valitusosoitus Sijaintikartta