Joulurauhaa! Tässä numerossa mm.: Vuoden 2011 Cowgirl Pihvikarjapäivät ja Elma koosteet. Nautamatkailu avartaa. Rotuyhdistysten katsaukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joulurauhaa! Tässä numerossa mm.: Vuoden 2011 Cowgirl Pihvikarjapäivät ja Elma koosteet. Nautamatkailu avartaa. Rotuyhdistysten katsaukset"

Transkriptio

1 PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI (nro 11) Joulurauhaa! Tässä numerossa mm.: Vuoden 2011 Cowgirl Pihvikarjapäivät ja Elma koosteet Nautamatkailu avartaa Rotuyhdistysten katsaukset

2 Puheenjohtajan kynästä: Maatalouden Maatalouden harjoittamisen kannattavuus on aina ajankohtainen asia. Näin on ollut ja tullee olemaan. kannattavuus & tulevaisuus Joulurauhaa tiloille, tilallisille, eläimille & Pihvikarjan lukijoille! Miksi maatalouden ja alkutuotannon sitten arvioidaan olevan ala joka menettää merkitystään ja joka näivettyy? Väestön määrä maapallolla kuitenkin kasvaa ja elintarvikkeet ovat päivittäisiä hyödykkeitä. Voisi ajatella että alkutuotannosta saisi tulevaisuudessa yhä useampi toimeentulonsa. Maatalouden pitäisi olla tulevaisuuden ala. Kotimaassa tilanne on se, että tilojen määrä jatkaa vähenemistään. Maatalousalan oppilaitokset ovat myös osin liipasimella ja alalle tulee yhä vähemmän nuoria. Ne, jotka lähtevät opiskelemaan, ovat innostuneita ja näkevät elinkeinon tulevaisuuden alana. Useimmilla heistä on vahva side maatalouteen ja maaseutuun. Vanhemmat ovat rakentaneet ja kehittäneet tilaa ja se on ratkaisevaa, että nuori sukupolvi pystyy jatkamaan. Voitaneen sanoa, että innostus alaan tulee usein veren perintönä. Olen vaihtanut ajatuksia useiden nuorten viljelijäopiskelijoiden kanssa. Minulla on ollut siihen mahdollisuus, kun opiskelijat ovat vierailleet tilallamme ja tutustuneet kasvinviljelyyn ja lihakarjankasvatukseen. Innostus ja tulevaisuuden usko on heillä vahva. Mielestäni on hienoa, että nuoret viljelijät tulevat alalle ja ovat valmiita elinkeinon harjoittamiseen nimenomaan tämän päivän ehdoilla. Vallitsevaan tilanteeseen sopeudutaan. Ympäristön hyväksi ollaan valmiita tekemään toimenpiteitä. Tilojen välistä yhteistyötä tehdään menestyksekkäästi. Töitä osataan ulkoistaa. Asioita osataan miettiä ruoan kuluttajan näkökulmasta. Erittäin tärkeää on myös omaksua mitä erilaisimpien papereiden ja kaavakkeiden täyttö ja niiden merkitys. Yhdestä asiasta olen varma; viljelijän rooli tilansa johtamisessa korostuu. Johtaminen on nähtävä muunakin kuin henkilöstöjohtamisena. Tilan johtaminen on strategista suunnittelua, yhteistyökuvioiden kehittämistä, hintojen sekä kustannusten vertailua ja paljon muuta. Nuorille pitää osata kertoa asioista totuudenmukaisesti. Itselläni on taipumus mieluummin varovasti rohkaista nuoria maatalousalalle kuin mollata elinkeinoamme. Mielestäni maatalouden harjoittamista täytyy osata verrata muilla aloilla toimimiseen ja yrittämiseen. Jokaisella alalla on hyvät ja huonot puolensa. Jokaiselta alalta löytyy menestyjiä sekä niitä, jotka eivät saa millään yritystoimintaansa vauhtiin. Lehdistö on merkittävä tiedonvälittäjä. Mielestäni maatalousalan lehdistöllä on myös vastuunsa siitä, kuinka suuria uhkakuvia elinkeinomme niskaan langetetaan. Jos me tämän hetken toimijat alennumme ainoastaan elinkeinomme mollaamiseen, niin se karsii tehokkaimmin nuoret alalta. Me tiedostamme lihakarjan kasvatuksen menestymismahdollisuudet alkutuotannossa. Pidän tärkeänä, että koko Pihvikarja-ala tuo yhteistuumin alamme positiiviset puolet esille. Tässä tuotantomuodossa on mahdollisuus myös uusille sukupolville. Meidän tulee nähdä tuotannonalamme Suomen maatalouden tulevaisuuden ykkösvaihtoehtona. Siihen sillä on nimittäin edellytykset. Hyvää Joulunaikaa & Menestystä Uudelle Vuodelle! Antti Veräväinen puheenjohtaja t: Pihvikarjaliiton hallitus & lehtityöryhmä 3

3 Toiminnanjohtajan kuulumisia Kummivasikan kuulumiset Faban uusi edustajisto kokoontui ensimmäisen kerran Oulussa Taannoisissa vaaleissa lihakarja-listalta valittiin edustajistoon kaksi henkilöä, Arto Isomäki ja Minna Toivettula. Edustajisto valitsi osuuskunnan hallitukseen Juha Kantoniemen Ähtäristä, Marko Kivelän Kokkolasta, Anna Lappalaisen Siilinjärveltä, Tiina Mitikan Iitistä, Niclas Sjöskogin Pedersörestä ja lihakarjan edustajaksi Minna Toivettulan Ylöjärveltä. Mikään itsestään selvyys lihakarjan edustajan valinta hallitukseen ei ollut, joten hyvä, että paikka saatiin. Ennen edustajiston kokousta rotuyhdistykset ottivat kantaa hallituspaikkaan ja varsinkin Viking Geneticsin liharotukomitean paikkoihin. Kutakuinkin yksimielisesti löytyi kaksi eniten kannatusta saanutta nimeä. Valinnan kuitenkin teki Faban hallitus omista näkökulmistaan lähtien; vähäisempänä ei varmaankaan ollut riippumattomuus ulkopuolisista tai kilpailevista sidosryhmistä. Rotukomiteaan valittiin Jyri Tanner ja Minna Toivettula. Hyviä valintoja molemmat vaikka rotuyhdistysten ykkösnimiä ei kelpuutettukaan. Onnea Jyrille ja Minnalle! Kulunut syksy oli sateinen ja kuivikkeiden korjuu melkoista arpapeliä. Osaa pahnapaaleista ei oikein kuivikkeiksi voi kutsua, märikkeiksi paremminkin. Kosteina paalatut oljet homehtuvat ja pölisevät käsiteltäessä. Takavuosien ammattitauti, homepölykeuhko, on edelleen olemassa oleva uhka, vaikka siitä ei viime vuosina ole niin paljon puhuttukaan. Rehujen käsittelyyn ja kuivitukseen liittyvät työt tulisi järjestää siten, että pölyyn ei tarvitsisi jäädä. Esimerkiksi rehusilppurilla kuivike silputaan ja levitetään ja sitten lähdetään ulos ja pois pölystä. Hengityksensuojaimen tulisi olla vähintään luokkaa P2. Itse silmälasien käyttäjänä tuskailen, kun rillien kanssa hyvin istuvaa suojainta ei tahdo löytyä. Suojaimen käytöstä tulee helposti laistettua. Poikkeuksellisen pitkä kasvukausi piti ruohon kasvussa pitkälle marraskuuhun. Osalle laitumia ja nurmia ehti kasvaa melkoinen ruohomassa talven alle. Toisaalta laitumet kärsivät pahasti märkyydestä eikä kuraantumiselta vältytty. Keväällä onkin syytä varautua korjaamaan syksyn ja talven jälkiä. Kuollutta kasvimassaa pois nurmiäkeellä, tasoitusta ja paikkakylvöä. Parhaat tulokset omalla tilalla täydennyskylvöistä ja nurmen hoitotöistä on saatu, kun homma on päästy tekemään varhain keväällä, aamupakkasilla. Pelto on kantanut hyvin ja kosteutta itämiseen on riittänyt. Sopivista keleistä ei kuitenkaan aina ole takeita eikä työtä pääse tekemään optimiaikaan. Täydennyskylvöt ovat onnistuneet kyllä ensimmäisen sadonkorjuunkin jälkeen tehtyinä. Luomunurmen rikantorjuntaan paras konsti on ennaltaehkäisy kun kasvusto on tiheää ja aukotonta ei siellä ole rikoille niin paljon tilaa tarjolla. Tavanomaisessa tuotantotavassa voi ja kannattaa turvautua kemialliseen torjuntaan. Rehupaalin verkon ja muovin sekä itse tekemisen hinta on sama riippumatta siitä onko sisällä sitten puhdasta timotei-apilanurmea tai saunakukkaa. Vaikutus ruokintapöydällä on kuitenkin vallan toinen eikä ainakaan saunakukan eduksi. Vasikan vuosi lähenee loppuaan. Hyvää oppimateriaalia vuosi ainakin tuotti ja toivottavasti tavoitettiin ne tilat, joilla vasikkakuolleisuus on ollut korkea. Asioita voi parantaa ja tekemistä kannustaa taloudellisen tuloksen parantuminen. Emolehmän vuoden tuotokseen, vasikkaan, kannattaa panostaa. Virkeät ja hyvinvoivat vasikat ovat ilo silmälle ja paremmat päiväkasvut kukkarolle. Rauhallista Joulua ja Karjaonnea vuodelle 2012 toivottaen Maarit Kallio Hei taas kaikille! Vuosi on lopuillaan ja niin on myös minun maitovasikan kauteni, vieroitusaitauksen portit kolahtavat kiinni ja äidit jäävät huutelemaan aidan toiselle puolelle. Pyydän anteeksi naapurit, muutama päivä siinä aina vähän mekastetaan, ennen kuin kaikki tyytyvät kohtaloonsa. Vuosi on mennyt vauhdilla, kaikenlaista kommervenkkiä olen sisarusten kanssa koittanut keksiä. Huomattiin yhtenä päivänä että paimen ei ollutkaan päällä ja seikkailimme aidan takana jo melko kaukana ennen kuin meidät keksittiin. Hauskaa oli kyllä, löysimme viljavaraston ja kaikkea muuta mielenkiintoista, tosin kivaa ei kyllä enää siinä vaiheessa ollut kun tuo hoitaja tuli koiriensa kanssa meitä karhaamaan takaisin aitaukseen. Vähän meinas harmittaa kun jäätiin kakkoseksi niille koirille nopeudessa Ensi vuonna ehkä nähdään näyttelyissä, jos opin kävelemään asiallisesti talutuksessa, sitä täytyy vähän miettiä. Äiti on kuulemma ollut nuorena aika mahdoton talutettava, ja mun isoveljet, mutta lopulta annettuaan periksi niistä on tullut mitä helpoimpia käsitellä. Jonkin verran ainakin meinaan laittaa hanttiin, en minä ihan niin vain sellaiseen alistu. Toivotan kaikille karvaisille ja vähemmän karvaisille ystäville rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2012! Terveisin Fancy Ylä-Prinkkilästä pihvikarja PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI JULKAISIJA: Pihvikarjan kasvattajien liitto ry PÄÄTOIMITTAJA: Maarit Kallio LEHTITOIMIKUNTA: Maarit Kallio, Liisa Linna, Maarit Sievänen ILMOITUSMYYNTI: Lehtitoimikunta KUVAT: Kirjoittajat, rotuyhdistykset, Liisa Linna, BigStockPhoto KANSIKUVA: Liisa Linna, BigStockPhoto PAINOPAIKKA: Ecapaino, Lahti PAINOS: kpl ULKOASU: Neiti Sievänen,

4 Pihvikarjapäivät Cowgirl 2011 Himoksella Riikka Palonen Pihvipäivät järjestettiiin nyt toista kertaa ja jälleen Himoksella, keskellä Suomea. Saimme varsin mielenkiintoisia luennoitsijoita ja suurin osa päivien luennoista onkin tulossa uusituille nettisivuille luettavaksi niillekin, jotka eivät paikalle ehtineet. Riikka hattua ja pystiä noutamassa... Kuvassa myös Maarit K. ja Antti V. Suomesta löytyy varsin runsaasti ansioituneita ja huomionarvoisia pihvikarjankasvattajia, alalla toimijoita ja yhteistyökumppaneita, joille tittelin voisi antaa. Tänäkään vuonna päätös ei ollut helppo, mutta lopulta yksimielinen: Riikka Palonen Köyliöstä on ehdottomasti ansainnut Cowgirl -tittelin. Saimme runsaasti yhteistyökumppaneita mukaan ständeineen ja ainut mikä oikeastaan jäi harmittamaan oli viime vuotta vähäisempi osallistujamäärä. Marraskuu oli tänä vuonna varsin täynnä eri toimijoiden tapahtumia ja samaan aikaan järjestettiin myös suuren suosion saaavuttaneet Agriteknika-messut huimalla kävijällään, joten väkeä riittänyt kaikkialle viimevuotiseen tapaan. Ennen virallista osuutta olivat rotuyhdistysten kokoukset ja kokoontumiset, vaikka kaikki eivät pitäneet virallista kokousta. Päivät avasi ajankohtaisilla terveisillä suoraan Brysselistä maatalousneuvos Kari Valonen. Paneelikeskustelu käsitteli tänä vuonna taloudellista tapaa tehdä rehua ja illaksi saimme pihvipuheen pitäjäksi Limousinyhdistyksen tuoreen puheenjohtajan Joel Puhakaisen. Joel kertoi päivällisellä tarjotun Limousin-sisäpaistin mielenkiintoisen ja hyvin erilaisen tarinan. Kyseessä oli LTK:n tutkimuseläin, 6 vuotias 4 kertaa poikinut lehmä. Nostetta naaraista -hankkeen avulla on tavoitteena saada sama korvaus myös naaraspuolisista teuraista ja kuten pihvi-illallisille osallistunut väki totesi sisäpaisti oli mitä parhainta juhlaruokaa, eroa sonniin tuskin kukaan havaitsi. Illallisille osallistui kaikkiaan noin 80 ihmistä, tunnelma oli korkealla ja kruunattuamme uuden Cowgirlin Riikka Palosen cowboyhatulla, toivotimme illan orkesterimme Seppo Tammilehdon ja Punaisen kitaran tervetulleeksi estradille. Lattialla oli koko illan ensimmäisestä kappaleesta lähtien melkoinen vilske aina yhtä hurmaavan orkesterin hemmotellessa tanssivaa väkeä extrapitkään ensin kahdella 45 minuutin setillä ja vielä tunnin lisäajalla. Torstaina kuuntelimme luentoja seosrehuista, nautatilan maanäyte- ja rehuanalyyseistä sekä kivennäisruokinnasta. Viimeisenä päivien päätteeksi oli myös erittäin mielenkiintoinen aihe: virolaiset Hindrek ja Siim Older Older Gruppista luennoivat otsikolla Tavoitteena hyvä ja pitkäikäinen nurmi. Kaikenkaikkiaan päivät onnistuivat hyvin ja ensi vuoden tilaisuus on jo työn alla, ajankohtaa joudumme miettimään uudestaan. Vuosi on täynnä työntäyteisiä kausia ja työhuiput eivät osu samaan aikaan joka puolella maata, eri tapahtumien yhdistäminen olisikin kenties järkevää. Kuulostelimme jälleen myös osallistujien tunnelmia ja ajatuksia. Palautteista on kooste erikseen tässä lehdessä. Liisa Linna Riikka Palonen, Cowgirl 2011 Riikan ansiolista on pitkä, alkaen maamme tällä hetkellä suurimman rotuyhdistyksen perustamisesta ja päättyen tämän vuoden puolella tapahtuneeseen historialliseen eläinkauppaan. Riikka myi ensimmäisenä suomalaisena kasvattamansa jalostuseläimen rodun kotimaahan. Siihen väliin on mahtunut lukemattomien tasokkaiden jalostuseläinten maahantuonti erityismaininnalla vastuullisesti oman, varsin persooonallisen ja korkealle arvostetun ravintola Korkea Tammen ylläpito, jossa tilan tuottama liha myydään lautasen kautta ulos yhä kasvavalle asiakaskunnalle, oleminen vuosien ajan positiivisesti esillä valtakunnallisessa mediassa tuoden kotimaista pihvilihantuotantoa tavalliselle kuluttajalle tutuksi, vain muutamia ansioita mainitakseni. Sen lisäksi hän on auttanut varmasti kymmeniä kasvattajia alkuun, toiminut Suomen Highland Cattle Clubin puheenjohtajana sekä varapuheenjohtajana, luonut suhteita ulkomaille arvostettuihin kasvattajiin, järjestänyt lukuisia ulkomaanreissuja esimerkiksi maailman suurimpiin ja arvostetuimpiin HC-näyttelyihin Obaniin ja Saksan Bundesrasseschauhin. Onnea Riikalle! 6 7

5 Pihvikarjapäivien palautetta Pihvikarjayhdistykset Pihvikarjayhdistykset ovat olleet mukana perustamassa Pihvikarjankasvattajien liittoa. Jos olet kiinnostunut jostain tietystä rodusta/ roduista, käy tutustumassa alla oleviin sivustoihin ja ota rohkeasti yhteyttä! Tässä kooste marraskuussa vietetyistä Pihvikarjapäivistä. Kiitämme saamastamme palautteesta se on tärkeää, jotta ensi vuoden Pihvikarjapäivät olisivat entistä paremmat. Palautteita tuli kaikkiaan 13 kpl. PÄIVIEN AJANKOHTA: 11 mielestä sopiva 1 mielestä liian aikaisin 1 ei kommentoinut PÄIVIEN OHJELMA: 3 piti sitä erittäin hyvänä 7 hyvänä 2 huonona 1 ei kommentoinut LISÄKOMMENTTEJA PÄIVIEN OHJELMASTA: Luomuasia oli hyvä ja onnistunut kokonaisuus, hyvä kun tulee tietoa oikeasta elämästä, ei pelkkiä tutkijoiden luentoja, paneeli loistava, Kallen luomuesitelmä loistava ja mielenkiintoinen, Harri Jalli innostava puhuja, virolaisille ensi kerralla tulkki mukaan, asia mielenkiintoista. Luentomateriaalit toivottiin saatavan edes osittain paperilla, luentopaikka kylmä näin pienellä porukalla, ulkomaiset puheenvuorot plussaa ja uusia ajatuksia, ehkä joka vuosi ei tarvitsisi järjestää. Kahta osallistujaa ohjelma ei miellyttänyt: Ohjelma olisi pitänyt suunnitella monipuolisemmaksi ja oikeasti lihakarjatiloja palvelevaksi, nurmialan huippuja kaivattiin, kannattaako keskittyä pelkästään yhteen aiheeseen, mihin unohtui liha-alan kriisi ja siitä keskustelu. Päivien ohjelma oli huono, varsinkin ekana päivänä, toisena päivänä parempia luentoja, pelasti kokonaisuutta. JÄRJESTELYT: 8 mielestä onnistuneet 3 mielestä kohtalaiset 2 ei vastannut MAJOITUKSESTA ei ollut valittamista kenelläkään. ILTAJUHLA: Hyvää ruokaa, hyvä bändi, tunnelma kohdallaan. Tämä toistui useassa palautteessa. Kahdessa palautteessa oli moitetta istumäjärjestyksestä, hallituksen väki haluaa erottua ja istuvat omassa pöydässään, ilmapiiri ei ollut eikä ole avoin. Kommentti: Pöytä piteni sitä mukaa kun väkeä siihen halusi tulla, istumajärjestys oli vapaa, kaikki olivat tervetulleita istumaan myös siihen pitkään pöytään. Kutsuttuina vieraina pöytään sijoitettiin pihvipuheenpitäjä ja cowgirl-tittelin saaja. Hallituksen jäseniä istui ympäri salia. Liiton väki on valmis keskustelemaa aiheesta kuin aiheesta, yhteystiedot löytyvät netistä sekä liiton lehdistä. Yhteydenottoja jäsenistöltä on kaivattu sekä kyselty eikä niitä koskaan tule liikaa. TERVEISET LIITOLLE: Toivottavasti olemme tervetulleita ensi vuonnakin, päivien ajankohtaa mietittiin sekä mahdollisuutta Pihvikarjapäivien järjestämisestä jonkun muun tapahtuman yhteyteen. Nettisivujen uusimista toivottiin tiuhempaan, samoin tiedotteita tiheämpään jäsenistölle. Toivottiin myös pihvilihan brändäämistä sekä kehuttiin ohjelman väljyyttä. Infopisteellä kuulostelimme herkällä korvalla kommentteja ja saimme pelkästään positiivista palautetta, kaikkien toiveena oli että tapahtuma järjestetään myös ensi vuonna. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille, teitte päivistä ikimuistoiset! Vastanneiden kesken arvottiin Hyvää pihvilihasta -keittokirja. Voittajaksi nostettiin Lauri Annila Valkeakoskelta. ONNEA VOITTAJALLE! PIHVIKARJALIITON HALLITUS Antti Veräväinen, puheenjohtaja (Akaa) Puhelin antti.veravainen@pihvikarjaliitto.fi Henrik Jensen, varapuheenjohtaja (Salo) Puhelin henrik.jensen@inkere.fi Arto Isomäki (Ähtäri) Puhelin isomarster@gmail.com Päivi Ollila (Haapavesi) Puhelin paiviollila78@gmail.com Pekka Kokkonen (Iisalmi) Puhelin pekka.kokkonen@pp8.inet.fi Liisa Linna (Alavus) Puhelin liisa_linna@hotmail.com Petteri Mäkelä (Hattula) Puhelin petteri.makela@htt.inet.fi Esa Karjalainen (Vaala) esa.karjalainen@pp1.inet.fi Aarne Schildt (Porvoo) Puhelin aarne.schildt@bosgard.com VARAJÄSENET: Jukka Salin (Virrat) Puhelin jukka.salin@hotmail.com TOIMINNANJOHTAJA Maarit Kallio Puhelin maarit.kallio@pihvikarjaliitto.fi OTA YHTEYTTÄ. LUODAAN YHTEINEN TULEVAISUUS! KESKUSTELEMME MIELELLÄMME LISÄÄ! Suomen Angusyhdistys ry Puheenjohtaja Jyrki Ankelo Puhelin Sihteeri Maiju Pesonen Puhelin Suomen Charolaisyhdistys ry Puheenjohtaja Kaarlo Schildt Puhelin (019) Sihteeri Heta Östergård Puhelin (02) Suomen Herefordyhdistys ry Puheenjohtaja Antti Toivonen Puhelin Sihteeri Johanna Jahkola Puhelin Suomen Highland Cattle Club ry Puheenjohtaja Johanna Rotola-Pukkila Puhelin Sihteeri Liisa Volanen Puhelin Suomen Limousinkasvattajat ry Puheenjohtaja Joel Puhakainen Puhelin Sihteeri Johanna Jantunen Puhelin Suomen Simmentalyhdistys ry Puheenjohtaja Maarit Kallio Puhelin Sihteeri Kaisa Sirkko Puhelin

6 Takana upea Angusyhdistyksen tuplajuhlavuosi Kulunut vuosi 2011 on ollut todellinen Anguksen juhlavuosi. Olemme juhlineet aiheilla Angus 60 vuotta Suomessa ja Angusyhdistyksen 30-vuotista taivalta. Vuosi on ollut merkittävä koko pihvikarjaväelle, koska juuri Angukset olivat ensimmäisiä liharotuisia nautoja maassamme. Juhlavuosi huipentui pidettyyn Nordic Touriin ja sen päätteeksi pidettyyn illallisjuhlaan Aulangolla. Kesän ollessa kauneimmillaan, saimme kierrättää kansainvälisiä vieraitamme ympäri Suomen Anguskasvattajien luona. Pitkäjänteisen työn tulosta oli mukava esitellä. Vieraamme olivatkin hämmästyneitä suomalaisen Angusjalostuksen ja -karjojen tasosta. Olemme osanneet käyttää hyödyksemme niin siemen- ja alkiotuonteja olemassa olevaan monipuoliseen eläinainekseemme. Kiertue ja koko juhlavuosi on ollut kaikin puolin onnistunut. Yhdistyksemme toiminta on vireää ja mukavaa. Pyrkimyksenämme on kehittää sekä rotua ja sen ominaisuuksia että yhdistystä auttamaan jäseniään kasvatus- ja jalostustyössä. Anguksella on yhtä aikaa kaikki pihvirotuisen eläimen tavoiteltavat ominaisuudet: helpot poikimiset, pirteät ja elinvoimaiset vasikat, hyvät emo-ominaisuudet, erinomaiset rehunkäyttö- ja laidunnusominaisuudet sekä mikä parasta maukas, marmoroitunut liha. Genomitestaus on uusi apuväline jalostustyössä erityisesti lihan syöntilaadun eli mureus- ja marmoroitumisominaisuuksien mittaamisessa. Angus on ainoa liharotu maailmassa, jossa testauksen varmuus on luotettava, sillä rotua ja sen ominaisuuksia on tutkittu laajalti mm. USA:ssa ja Kandassa, joissa testausaineistoa on kerätty. Suomalainenkin Anguskanta perustuu pitkälti pohjoisamerikkalaisiin sukulinjoihin. Tosiasia on, että ympäristön ja ilmaston kannalta on tärkeää vähentää lihansyöntiä. Tällöin kuluttajan valintaa ohjaavat erityisesti lihan maku, tuotannon alkuperä ja eettisyys. Anguksella on kaikki valttikortit kohdata tuo tulevaisuuden kuluttaja, joka syö vähemmän, mutta parempaa! Suomen Angusyhdistyksen puolesta pj. Jyrki Ankelo PIDÄ OMAN ROTUSI PUOLIA LÄHETÄ VALOKUVIA Pihvikarja-lehteen tarvitaan säännöllisesti hyviä valokuvia eläimistä ja tilojen elämästä. Esittelemme mielellämme kaikkia pihvirotuja tasapuolisesti, mutta käytettävissä ei kerta kaikkiaan ole riittävästi kuvia OTTAKAA SIIS HAASTE VASTAAN sekä tiloilla että rotuyhdistyksissä ja lähettäkää lehteen edustamanne rodun kuvia! Mikäli sinulta löytyy painokelpoisia kuvia, lähetä niitä osoitteeseen kerro viestissäsi myös, mistä kuva on otettu ja kuka sen kuvasi. SUURKIITOS! SARVANAN ANGUS JALOSTUSELÄIMIÄ Katariina ja Kalle Sarvana Sarvanantie MUROLEEN KANAVA Puhelin VANHA-ANNILAN ANGUS MYYTÄVÄNÄ JALOSTUSELÄIMIÄ Lauri Annila Annilantie Valkeakoski Puhelin RANTOLAN ANGUS ANGUS JALOSTUSELÄIMIÄ SOTKAMOSTA Janne Lukkari Rekivaarantie Sotkamo Puhelin ja PELTONIEMEN ANGUS JALOSTUSELÄIMIÄ MUSTANA JA PUNAISENA 10 Elina ja Jaakko Eskonen Lähteensuontie Somero Puhelin

7 Charolaisväki syystapaamisessa Elimäellä Suomen Charolaisyhdistys r.y. on jo useita vuosia järjestänyt vuoden päätapahtumana jäsenistölleen syystapaamisen. Yhdistyksellä on vain yksi vuosikokous ja se on perinteisesti pidetty Ikaalisten emolehmäseminaarin yhteydessä. Kun syksyllä on peltotyöt saatu päätökseen ja eläimet sisälle ja vasikat vieroitettua, löytyy helpommin aikaa yhteiseen tapahtumaan. Syystapaaminen järjestettiin tänä vuonna Elimäellä. Lauantaina pääsimme vierailemaan Lasse ja Matti Hannolan tilalle. Kuulumisten vaihtamisen lomassa saimme ihailla tasaista ja rauhallista nupoa jalostuskarjaa. Kahdessa erillisessä pihattonavetassa tiineitä emoja oli reilu 120 kappaletta ja myös kaikki nuorkarja kasvatetaan itse. Jalostuskarjassa siemennetään paljon ja myös alkionsiirtoa on käytetty jalostuksen edistämiseksi. Aurinkoisessa säässä vietetyn tilavierailun jälkeen siirryimme ravintola Alppiruusuun ruokailemaan. Yhdistyksen tarjoaman lounaan jälkeen luomu-asiantuntija Reijo Käki ProAgriasta kertoi meille palkokasvien viljelyn mahdollisuuksista. Mahdollisimman suurella valkuaisomavaraisuudella voi merkittävästi säästää rehustuksen kuluja. Ja tapaamisessa tietysti keskusteltiin ajankohtaisista asioista kuten ensi kevään tuontispermojen valinnoista ja mahdollisuudesta saada myös charolaishiehoja jatkossa vientiin ulkomaille. Ensi syksynä syystapamista vietetään virallisemmissa puitteissä totutun tilavierailun sijaan. Silloin Suomen Charolaisyhdistys r.y. täyttää 30 vuotta ja tätä juhlistetaan marraskuussa juhlaillallisen merkeissä. Heta Östergård Suomen Charolaisyhdistys r.y.:n sihteeri Vielä marraskuun lopulla muutaman emon ryhmä sai nauttia laitumesta. Charolaisväkeä Hannolassa YLÄ-PRINKKILÄN & RYEHILL HIGHLAND laadukkaat Highland Cattle jalostuseläimet lihan suoramyynti TERVETULOA TUTUSTUMAAN! YLÄ-PRINKKILÄ Liisa RYEHILL Riikka Hauhon Myllärit Oy jalostaa viljasi tilakohtaiseksi täysrehuksi. Tilasekoitus on edullinen ja vaivaton ratkaisu. Tiedustele uuden asiakkaan tutustumishintaa. Hauhon Myllärit (03) , TERISTEN HEREFORD & ANGUS Antti Veräväinen (03) Teristentie 77, Toijala JALOSTUSTAVOITTEENAMME HYVÄLUONTEISET, HELPPOHOITOISET, NOPEAKASVUISET JA HYVIN LUOKITTUVAT ELÄIMET. TERVETULOA TUTUSTUMAAN!! Anne-Marie Rosenlew Kartanonkuja 100, SIURO Puh.nro / anne-marie.rosenlew@finnbeef.fi 12 13

8 Nautamatkailu avartaa Viime itsenäisyyspäivänä mietiskelin nautoihin liittyvää lähimennyttäni. Mieluisa harrastus on muuttunut melkein päätoimiseksi. Tässä poimintoja omista matkakokemuksista, jotka saattavat kiinnostaa sekä tuottajia että lehteä lukevia kuluttajia. Suosittelen vastaanottavalla mielellä tehtyä nautamatkailua. Kohteet voivat olla yllättäviä. Skotlannissa Kansainvälinen ylämaankarjan kasvattajien kokous oli Glasgow ssa syksyllä Siihen liittyi laaja kierros Skotlannin ylämaissa ja Atlantin saarilla sekä tutustuminen Obanin ylämaankarjan näyttelyyn ja huutokauppaan. Obanisssa kävin toistamiseen helmikuussa Nähty ja keskusteluissa kuultu korostivat pito-olosuhteiden merkitystä rodun ominaisuuksille ja jalostukselle. Vanha brittitotuus naudan sopeutumisesta pito-olosuhteisiin pitää edelleen paikkansa. Ympäristöolot, ilmasto, ruokinta sekä omistajien käytös ja toimet muokkaavat rodun ajan kuluessa paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Tämä pätee ilmeisesti oikein tulkittuna edelleen ja koskee kaikkia rotuja. Skotlannissa oli hyvä tilaisuus kansainväliseen verkottumiseen, mielipiteiden vaihtoon ja vanhojen tuttavuuksien vahvistamiseen. Suhteiden luominen eri maiden kasvattajiin, omien näkemysten avartuminen ja tiedon lisääntyminen puoltavat vahvasti uuttakin osallistumista ulkomaisiin tilaisuuksiin. Laitumella Skotlannissa: Glengorm, Isle of Mull Virossa Virossa käynti on ollut virkistävää. Tartossa oli pohjoismainen soveltavan etologian eläinten hyvinvointia käsittelevä symposiumi tammikuussa 2011 ja kansainvälinen eläinsemiotiikan konferenssi huhtikuussa 2011, jolloin kävin myös Saarenmaalla. Kontaktit tutkijayhteisöihin antavat virikkeitä myös käytäntöön ja helpottavat yhteydenottoja, kun niitä tarvitaan. Tutkijat eivät aina ole tarpeeksi tietoisia karusta todellisuudesta tiloilla. Uusi matka Saarenmaalle yhdessä muutamien suomalaisten ylämaankarjan kasvattajien kanssa toteutui lokakuussa Kohdattiin varsin uhkarohkeaa yritystoiminnan aloittamista ilman riittäviä taustatietoja. Eläinten käsittelyn merkitys tuli korostetusti esille. Nähtiin myös onnistunutta tuotantoa ja selviytymistä, kun tiedon ja kokemusten hankintaan oli panostettu riittävästi. Viron eläinkanta voi lähitulevaisuudessa merkitä uutta mahdollisuutta Suomen ylämaankarjan monimuotoisuudelle. Virossa on Tanskan, Skotlannin, Saksan ja Suomen tuontia. Norjassa Pohjoismainen ylämaankarjan kasvattajien tapaaminen Norjassa heinäkuussa 2011 toi esille suppeiden yhteisöjen ongelmat yhdistysten ylläpidossa. Vaikka ylämaankarjan kasvattajat Suomessa ovat olleet melko aktiivisia, enemmistö on täälläkin yhdistystoiminnan ulkopuolella. Norjan yhdistys oli melkein lopahtanut ja mukana olleet tanskalaiset ja ruotsalaiset kertoivat myös omissa maissaan vaikeuksista löytää yhdistyksiin uutta verta ja aktiivisia jäseniä hallituksiin. Suomessa Kotimaassa olen matkaillut ylämaankarjan tuottajien kokouksissa ja lukuisilla yksityisillä tilavierailuilla, tutkijoiden ja viranomaisten seminaareissa, väitöstilaisuuksissa, käräjillä todistajana ulkokasvatuksen pito-olosuhteista, karjanäyttelyissä ja messuilla, myös muiden nautarotujen parissa Antina ovat oman tiedon lisääntyminen, verkostoituminen, sosiaaliset kontaktit ja enimmäkseen mielihyvä, vaikka joskus harmistus. Näyttelyissä Skotlannissa ja kotimaassa korostui ehkä kaupallisuus jalostuksen kustannuksella. Tapahtumilla on kuitenkin merkitystä yhteydenpidossa muihin tuottajiin ja erityisesti suureen yleisöön ja sitä kautta asiakkaisiin. Tilavierailuja ei kannata vältellä. Olen aina saanut hyvän vastaanoton. Keskeisin tavoitteeni eli henkilökohtainen kontakti tilan nautoihin ja niiden käyttäytymisen havainnointi ovat onnistuneet rodusta riippumatta. Uusien eläinten kohtaaminen vie aina voiton mielenkiintoisiinkin ihmisiin verrattuna. Netissä Virtuaalimatkailu internetissä on antanut mukavaa taustatietoa: kokonaiset vanhat kirjat ja lehtiartikkelit, verkkokantakirjat, tilojen nettisivut, kuvagalleriat luetteloa loputtomiin. Kiinnostavia matkakohteita löytyy helposti. Tilavierailut Skotlannissa ja eläinsemiotiikan konferenssiin osallistuminen toteutuivat täysin verkkolöydösten pohjalta. Muutama yhteydenotto sähköpostitse riitti. Matti Mäkelä LUE LISÄÄ Pihvikarja 2/08, nauta 4/

9 Esittelyssä Suomen Limousinkasvattajat ry:n uusi puheenjohtaja Elmia 2011 Vuonna 2010 tapasimme Ruotsin Limousinyhdistyksen ihmisiä Ikaalisissa, kiitos Tenhon tilan aktiivisista yhteyksistä naapurimaahamme. Kokoustelun ja yhteisten mielipiteitten vaihdon jälkeen olikin iloinen yllätys, kun alkukesällä Suomen limousinkasvattajien puheenjohtaja Arto Isomäki ilmoitti saaneensa kutsun saapua ELMIA karjanäyttelyn Limousin Show n tuomariksi. 1. hieholuokan voittaja, omistaja Eva ja Håkan Bengtsson, esittelijänä Sofia Bengtsson. vähintään kerran vuodessa järjestetään leiri, jossa nuoret tutustuvat eläinten käsittelyyn ja ennen kaikkea toisiinsa. Tästä upeasta toiminnasta pääsimme nauttimaan torstaina Limousin Show ssa jossa ammattimaiseen tyyliin nuoret esittelivät nuoremmat eläimet. Puhakkalan tilaa on isännöinyt vuodesta 2004 alkaen Joel Puhakainen. Joel on Suomen Limousinkasvattajat ry:n uunituore puheenjohtaja. Tila sijaitsee Etelä-Savossa, Juvan kunnassa, Hietajärven kylässä. Tila on tiettävästi ollut Puhakaisen suvun omistuksessa vuodesta Puhakkalassa on ollut lypsykarjaa ainakin 1800-luvulta lähtien aina vuoteen Sukupolvenvaihdos tilalla on tehty 2004 ja pihatto valmistui 45 emolle vuonna Tilalla siirrettiin ensin pellot luomuun vuonna 2008 ja vuodesta 2011 ovat myös eläimet olleet luomutuotannon piirissä. Emolehmät hankittiin karjantarkkailutiloilta ja eläinainekseen panostettiin heti alusta alkaen. Rodunvalinta on tarkkaan harkittu. Limousin valittiin pääroduksi sen ruhon ominaisuuksien, parhaan lihaprosentin ja hyvän rehunkäyttökyvyn takia sekä sen vuoksi, että sillä on kyky kestää vahvaakin ruokintaa rasvoittumatta. Sonnin valinnassa painotetaan helppoja poikimisia eli kykyä periyttää sopivaa syntymäpainoa, hyvää rakennetta ja lisäksi hyvää luonnetta. Kansainvälisyydestä tukea jalostukseen Jokaiselle jalostajalle kehittynee omia mielipiteitä parhaista ominaisuuksista oman tilan tarpeiden mukaan, mutta tällä hetkellä omassa jalostuksessa ruhon pituuteen ja jalkojen rakenteeseen kiinnitetään erityisesti huomiota. Osaksi käytetään myös siemennystä, jolla yritetään saada parhaille emoille niille sopivia ja haluttuja ominaisuuksia parantavia huippusonneja. Joel Puhakaisen tietotekniikan ja matematiikan opinnoista Helsingissä on ollut paljon apua yhdistyksen toiminnassa. Kielitaito ja erinomainen osaaminen atk-puolella auttavat yhdistystä kehittämään edelleen toimintaansa. Joel on ollut yhdistyksen johtokunnan jäsen vuodesta Onnea Joel! Samassa yhteydessä saivat myös kasvattajat kutsun saapua tutustumaan näyttelyyn ja Ruotsin yhdistyksen toimintaan. Siitä olikin jo kulunut aikaa, kun yhdistys on ollut vierailulla naapurimaassamme Ruotsissa. Ruotsin yhdistys järjesti yhteisen illanvieton, missä tutustuimme toisiimme ja vaihdoimme kokemuksia niin yhdistysten kuin lihakuvioidenkin osalta. Yhdistyksen rahastonhoitaja Carina Hanssoniin teki suuren vaikutuksen se, että meillä oli mukana useita nuoria tuottajia, jotka ovat siirtyneet lypsylehmistä lihantuottajiksi ja se, että yhdistys vaikuttaa Suomessa kovin aktiiviselta. Minuun taas teki valtavan vaikutuksen ja suorastaan kateellisena katselin ja kuuntelin, millä rotuyhdistykset yhdessä ovat Ruotsissa saaneet käynnistettyä Junior Handler -toiminnan. Nuoret tapaavat säännöllisesti ja ovat innostuneita eläinten näyttelytoiminnasta. Riippuen alueesta he tapaavat jopa kerran viikossa, mutta Tutustuminen ruotsalaiseen jalostustilaan Torstaiaamulla ennen Limousin Show ta pääsimme tutustumaan Tuggarpin tilaan, joka edustaa tyypillistä Limousin-jalostuskarjaa Ruotsissa. Aurinkoinen aamu ja lihaksikkaat lehmät tervehtivät meitä vierailijoita juuri avatussa tuulipuistomaisemassa. Lehmiä eivät suurisiipiset jättiläiset tuntuneet häiritsevän. Emäntä tosin sanoi, että jos tulee väärästä suunnasta heillä ei vielä kukaan nuku, kun ääni tunkeutuu makuukammariin. Ruotsin yhdistyksessä on 95 jäsentä, joista 53 on jalostuskarjaan keskittyneitä. Eläimiä myydään paljon risteytyskarjoihin lihakkuutta lisäämään. Suurin osa tiloista sijaitsee eteläisessä Ruotsissa ja tilakoko vaihtelee 3-80 eläimen välillä. Vuonna 2010 Ruotsissa syntyi limousinia, joista 33 % lasketaan kuuluvaksi jalostuseläintilojen eläinainekseen. Torstai päivän kohokohtana Limousin Show Heja Arto! kuva2 tulee perässä Kiitos Ruotsin Limousinyhdistys, oli mukava tavata ja tutustua teihin. Tack Svenska Limousinförening. Det var mycket trevligt att träffa och lära känna er! 16 17

10 ELMAmessut Maaseutu keskellä kaupunkia veti tänäkin vuonna ennätysmäärän yleisöä messukeskukseen. Kävijöitä ELMA-messuilla oli kaikkiaan (joista perjantaina , lauantaina ja sunnuntaina ). Pihvikarjaliitto ja Suomen Hereford yhdistys olivat taas yhteisellä osastolla jo legendaarisen Rimpulan alias Millolan Pepperin kera. Pepperillä oli mukana myös morsmaikku sekä keväinen vasikka. Osasto oli varmasti yksi suosituimmista, pelkästään Pepperiä käytiin aivan varta vasten katsomassa ja kuvaamassa. Sain kuulla yhden jos toisenkin tarinan messujen historiasta ja Pepperin touhuista. Itse olin lauantain osastolla kertomassa suomalaisesta pihvilihan kasvatuksesta ja jakamassa liiton lehtiä laatikkokaupalla. Sama ilmiö, johon olen näiden muutaman vuoden aikana messuilla kierrettyäni törmännyt; kotimaisen pihvilihan kysyntä on kasvanut, lähellä olevia suoramyyntitiloja kysellään ja tuotteista ollaan valmiita myös maksamaan. Olisikin selkeä tarve saada mahdollisimman monen suoramyyntiä harjoittavan tilan yhteystiedot samalle paperille tai esimerkiksi tähän liiton lehteen. Sitä voisi jakaa eri tapahtumissa, Farmarissa, Okrassa, Elma-messuilla jne. Tällä hetkellä voi vain antaa rotuyhdistysten nettisivujen osoitteita ja opastaa etsimään niistä. Ensi vuonna olisi kiinnostusta Elma-messujen järjestäjillä ottaa enempikin rotuja esille, siinä olisi loistava tilaisuus lähialueen suoramyyntiä harjoittaville tiloille olla esillä ja hankkia lisää asiakkaita, jos niitä on tarve saada vielä lisää. Messuilla ei myöskään ole koskaan liikaa väkeä kertomassa eläimistä ja suomalaisesta tuotannosta. Jos vähänkään kiinnostaa tulla osastolle jakamaan tietoa ja vastaamaan mitä mielenkiintoisimpiin kysymyksiin niin lämpimästi tervetuloa. Yhteyttä vain esimerkiksi liiton hallitukseen. Liisa Linna Messuilla tänä vuonna päivystivät: perjantaina Antti Veräväinen, Mikko Leikola, Anu Juurakko, Jyri ja Tia Tanner perheineen sekä Henrik Jensen lauantaina Mikko Leikola ja Anu Juurakko, Henrik, Oskar ja Robert Jensen, Liisa ja Mikael Linna sekä Axi Holström sunnuntaina Mikko Leikola, Anu Juurakko, Axi Holström ja Maarit Kallio 18 19

11 Heinillä härkien kaukalon Jouluviikko alkoi harmaana. Edes kunnon ensilunta ei ollut satanut koko syksynä, vain satunnaisia räntäkuuroja, jotka olivat sulaneet saman tien pois märkään maahan osuessaan. Pakkasen puolella oli käyty vain satunnaisesti ja luonto tuntui olevan vuodenaikaan nähden lämpimästä säästä hämillään. Ruoho jatkoi sitkeästi kasvuaan ja kukkamaan reunaan keväällä istutetut orvokit päättivät kukkia uudelleen, kun eivät osanneet lakastuakaan. Jaanan katse osui violetteihin kukkiin. Hän oli huolestunut. Pihlaja ei ollut vieläkään poikinut, vaikka olisi jo pitänyt. Kaikki muut syysryhmän emot olivat jo poikineet, mutta Pihlaja vain söi ja märehti. Tämä olisi viides kerta ja lehmä oli valtavan iso. Kai sieltä kaksoset tulee, Jaana mietti. Pihlaja oli tehnyt kaksoset aikaisemminkin ja silloin kaikki oli mennyt hyvin. Tänään on joka tapauksessa joulusiivouspäivä, Jaana päätti, poikii sitten lehmä tai ei. Kari hakisi anopin jouluksi heille ja huusholli oli vielä kuin pommin jäljiltä. Anoppi oli halunnut tehdä lanttu- ja maksalaatikot itse ja se oli Jaanalle helpotus. Kai sitä piparintuoksuista joulua laittaisi, jos näiltä töiltä edes jotenkin ehtisi, Jaana ajatteli hienoista katkeruutta tuntien. Joulumieli oli hukassa muutenkin, sillä tämä olisi ensimmäinen joulu ilman Matiasta. Poika kokisi amerikkalaisen joulun vaihto-oppilasperheessään. Lapset olivat olleet pettyneitä. Miks äiti sun pitää mennä jouluna töihin? Eiks joku muu voi hoitaa ne kipeet lehmät? Entä jos pukin poro on sairas ja se tarvis sun apua ja sit sä et ookkaan täällä kun ne tulee? Janne ei ollut ollut sen ilahtuneempi, mutta hän ymmärsi liiankin hyvin, miksi Tea oli tarjoutunut päivystämään jouluna. Kevään yt-neuvottelut olivat johtaneet ensin lomautuksiin ja sitten irtisanomisiin tuotannollis-taloudellisin perustein. Äkkiä Janne oli työtön asuntovelallinen ja perheen elatus vaimon varassa. Tealle joulunpyhät merkitsivät parempaa tiliä eikä hänellä muutoinkaan ollut paljon vaihtoehtoja. Tealla ei ollut vakituista virkaa eikä sijaisella ollut varaa olla turhan nirso. Päivystysvuorosta ei etukäteen koskaan tiennyt. Tuotantoeläinten omistajat eivät turhaan soitelleet, mutta lemmikkieläinten omistajat saattoivat vaivata päivystävää eläinlääkäriä silloinkin, kun asia olisi aivan hyvin voinut odottaa normaalia virka-aikaa. Päivystysalue oli myös hirvittävän laaja eikä hän tuntenut aluetta vielä kovinkaan hyvin. Toivottavasti kelit eivät olisi huonot, Tea ajatteli. Hänen vanhempansa olivat luvanneet tulla aatonaattona. Lapset olivat riemuissaan, sillä nykyään he tapasivat isovanhempiaan harvoin näiden muutettua Espanjaan eläkepäiviään viettämään. Markku maksoi ostoksensa. Kassarouva oli tullut jo sen verran tutuksi parin vuoden aikana, että tervehti vapaalla ollessaankin. Mukava ihminen, mutta jotenkin Markkua vähän hävetti. Viinakaupan kassako sitä on meikäläisen ainoa sosiaalinen kontakti, hän ajatteli. Eron jälkeen Markusta oli tullut ihmisarka. Uusiin ihmisiin oli vaikea tutustua ja vanhoja tuttuja hävetti kohdata. Joka toinen perjantai hän haki lapset luokseen ja vei heidät takaisin sunnuntai-iltana. Viikonvaihteet lasten kanssa hän oli onnellinen ja hetken saattoi kuvitella, että kaikki oli kuten ennen. Kun hän lapset vietyään palasi kotiin, iski yksinäisyys musertavana ja masennus ympäröi hänet kuin märkä räntäsade. Eronnut mies on kuin orpo piru, jolla ei ole muuta lohtua kuin narauttaa kossupullon korkki auki, Markku ajatteli. Joulusta vasta vaikea tulisi. Markku hakisi lapset aatonaattona ja veisi heidät takaisin aattona, hyvissä ajoin ennen iltaa; niin oli lasten äidin kanssa sovittu. Pitkä tulee piruparan joulusta, Markku huokasi. Jaana kiirehti sisälle. Kieltämättä oli mukavaa mennä valmiiseen kahvipöytään, mutta silti Jaanaa harmitti. Anoppi oli ottanut keittiön haltuunsa aivan kuin hän ei olisi sieltä koskaan pois ollutkaan. Niin kävi joka kerta ja Jaana tunsi itsensä ulkopuoliseksi omassa kodissaan. Anoppi oli vanhan ajan emäntä, aina työn touhussa ja huusholli jämptisti järjestyksessä. Jaanan valtakunta oli navetta ja sinne hän mielellään pakeni, kun seinät alkoivat sisällä kaatua päälle. Kari ei lehmistä perustanut. Lypsykarja oli vaihtunut emolehmiin seitsemän vuotta sitten, kun Kari oli lähtenyt töihin vanhan lapsuudenkaverinsa konepajalle. Kyllä se Pihlaja nyt sitten poikii, Jaana ilmoitti päästyään keittiöön, saadaan jouluvasikka. Kari ei näyttänyt ilahtuneelta. Tartteeko niitten kantturoitten jouluaattona poikia, en minä ainakaan jää kyttäämään, haudallakin pitää ehtiä käymään. Jaana tiesi, että anoppi halusi jouluaaton hartauteen ja hautausmaalle kynttilöitä sytyttämään ja Karin pitäisi lähteä kuskiksi. Menkää te vaan, eiköhän se lehmä ihan itse sen homman hoida. Jaana ei sanonut ääneen, että häntä huolestutti, että jokin sai hänet aavistelemaan vaikeuksia. Saunotaan ja syödään sitten rauhassa. Minä pääsen sitten vaikka yöhartauteen, jos muuten jaksan lähteä. Vaikka enhän minä jaksa, Jaana ajatteli itsekseen. Kirkkoon teki kyllä mieli lähteä, mutta ennestään Jaana tiesi kuinka saunomisen ja kinkun syönnin jälkeen kävisi: uni maittaisi makeasti ellei hän sitten innostuisi heti lukemaan joululahjakirjaa pikkutunneille saakka. Kari ja anoppi lähtivät kierrokselleen. Kirkon ja hautausmaan lisäksi he kävisivät tervehtimässä Kalle-serkkua, joka oli 85 täytettyään ja leskeksi jäätyään muuttanut kirkolle vanhusten palvelutaloon. Jaana palasi navetalle. Pihlajan poikiminen ei tuntunut edistyvän. Lehmä makasi ja katsoi häneen kuin apua anoen: tee jotain. Jaana päätti kokeilla missä asennossa vasikka on. Sairaskarsinaa heillä ei ollut, vain ruokintapöydässä pari lukkopaikkaa. Lehmät poikivat karsinaan muiden joukkoon ja tarvittaessa eristys toteutettiin irtoaidoilla. Jaana oli totuttanut lehmänsä käsittelyyn, useimmat olivat varsin kesyjä ja antoivat ottaa kiinni. Alun perin lypsykarjan parsinavetasta oli halvalla korjattu emoille pihatto. Jaana veti pitkän siemennyskäsineen käteensä, liukasti hanskan geelillä ja lehmän peräpäätä lämpimällä vedellä huuhdeltuaan aloitti tunnustelun. Hänen kätensä löysi vasikan sorkat ja syvemmältä turvan. Vasikka oli ainakin oikeassa asennossa. Poikiminen tuntui pysähtyneen. Pihlajalla ei ollut kunnon synnytyspolttoja. Jaana kokeili Pihlajan korvia ja takapäätä: selvästi kylmät. Ei kai tällä ole poikimahalvauksen oireita, Jaana ajatteli. Tästä en yksin selviä. Kukahan nyt jouluna päivystää? Tea oli lähtenyt heti ja arvioinut olevansa perillä tunnissa. Navigaattorin mukaan tilalle tuli matkaa 72 kilometriä. Pelkkään navigaattoriin Tea ei luottanut, hän piti myös karttaa mukanaan hahmottaakseen paremmin minne oli menossa. Tällä kylällä hän ei ollut ennen käynyt. Oli alkanut pakastaa ja tien pinta kävi liukkaaksi. Illaksi oli luvattu pakastuvaa ja alijäähtynyttä vettäkin saattaisi sataa. Tea huokasi raskaasti: pimeässä ajaminen oli tarpeeksi raskasta ilman ylimääräistä liukkauttakin. Hänen pitäisi olla jo lähellä. Aika tarkkaan tunti siinä meni, hän ehti ajatella, kun se tapahtui: peura loikkasi tien poikki, Tea jarrutti äkkiä, auto lähti luisuun, kiepahti tiellä nokka menosuuntaan ja liukui perä edellä ojaan. Onneksi perässä tuleva auton kuljettaja ehti reagoida ajoissa ja onnistui pysähtymään. Se oli liki piti, ajatteli Markku. Jos vauhtia olisi ollut vähänkin enemmän, hän ei olisi ehtinyt pysähtyä. Hän pysäköi autonsa Mäensivun tienhaaraan ja kiirehti katsomaan miten ojaan ajaneelle oli käynyt. Markku oli helpottunut, kun näki kuljettajan nousevan autosta. Auto oli sen verran syvällä ojassa, että työntämällä sitä ei sieltä saataisi. Nainen katsoi autoaan murheellisen näköisenä. Oletko kunnossa, Markku kysyi päästyään naisen ja auton luokse. Avaisitko peräkontin, niin vien varoituskolmion. Olen minä kunnossa, mutta minun olisi pitänyt päästä Mäensivun tilalle sairaskäynnille. Eläinlääkäri Tea Jokinen, nainen esitteli itsensä. Markku Leppänen. Melkein perille pääsit, ei olisi ollut enää kuin pari kilometriä. Mun autoni on tuossa Mäensivun tienhaarassa. Vien sen kolmion ja voin sitten heittää sinut perille. Nainen näytti helpottuneelta: Kiitos, voisitko ajaa autosi tähän, siirrän tavaroitani kyytiin. Osaakohan sitä varautua oikein Peuraa väistin ja se olikin aika liukasta. Saisikohan tuota autoa ojasta millään, pitäisikö soittaa hinausauto Mäensivun isäntä voi varmaan traktorilla vetää auton tielle, tuskin siinä mitään pahempaa kävi, Markku rauhoitteli huolestunutta eläinlääkäriä. Jaana kiirehti ulos kuullessaan auton ääneen. Eläinlääkäri oli hänelle ennestään tuntematon. Oli aina mukavampi, jos jo ennestään tunsi tulijan. Eläinlääkärin virat olivat kuntayhtymän virkoja ja vakilääkärit jo vanhoja konkareita. Harvemmin heillä nyt eläinlääkäriä tarvittiin kuin lypsykarjan aikaan. Terveydenhuoltokäynti tehtiin kerran vuodessa, mutta saattoi mennä kuukausia, ettei eläinlääkärille tarvinnut soittaa. Poikimisetkin sujuivat yleensä ilman, että ihmisen täytyi asiaan puuttua. Mutta jos apua tarvittiin, niin eikös vain ollutkin yö tai pyhäpäivä. Yhtään ylimääräisiä kuluja ja harmeja talous ei olisi kestänyt. Jaana oli tehnyt marraskuussa välitilinpäätöksen ja kulunut vuosi ei hyvältä näyttänyt. Palkkaa tehdyille työtunneille ei juuri jäänyt. Jaanan elanto tilalta tuli, mutta tilan kehittämiseen ei rahaa liiennyt. Sehän on Leppäsen Markku jonkun naisen kanssa, ehti Jaana hämmästyä ennen kuin selvisi mitä oli tapahtunut. Voisinhan minäkin tulla avuksi, jos kerran isäntä on kirkkoreissulla, Markku tarjoutui. Jos vaan jotkut saappaat mullekin löytyis Tulisitko tosiaan avuksi, täytyisi irtoaitoja kantaa, Jaana innostui. Haen vain sinulle suojavaatteet. Nopeasti hän etsi sisältä puhtaan haalarin sekä hanskat ja pipon ja nappasi mukaansa Karin turvasaappaat. Jaana oli lähettänyt Karille viestin, mutta vastausta ei ollut kuulunut. Kännykkä oli varmasti äänettömällä jouluhartauden ajan eikä Kari ehkä huomaisi katsoa puhelintaan pitkään aikaan. Jaana tiesi myös, että anopille oli tärkeää tavata Kalle-serkku ja hän ei olisi halunnut kiirehtiä toisia kotiin, jos vain jotenkin muuten pärjäisi. Jaana sai Markun avulla rakennettua lehmän ympärille eristyskarsinan. Lehmä makasi karsinan kulmassa siten, että karsinan aitoja voitiin käyttää hyväksi kahdella sivulla ja irtoaidoista tehtiin toiset kaksi sivua. Eläinlääkäri tutki lehmän. Kyllä tällä tosiaan poikimahalvauksen oireita on ja poikiminen ei siksi edisty. Annan kalsiumia suoneen nyt ensin. Meillä ei koskaan ennen ole emolehmällä ollutkaan poikimahalvausta. Lypsylehmillä niitä kyllä oli. Onhan tämä vähän turhan tuhdissa kunnossa. Epäilin, että kaksoset olisivat, kun on niin iso, Jaana puheli. Ei tämä emolehmälläkään ihan tuntematon vitsaus ole, mutta toki harvinainen. No niin, nyt lähti menemään. Jalkaremmit jos olisi, niin ne voisi laittaa varmuuden vuoksi, ettei satu mitään repeämistä, kun lehmä yrittää ylös. Onhan meillä sellainen, haenkin heti. Tuonko poikima-apulaitteen, jos yritämme vasikkaa vetää? Markku, tule auttamaan, viedään kumimatto sinne alustaksi

12 Markulla oli itselläänkin maatila, mutta lehmät heiltä olivat lähteneet jo ennen kuin hän aloitti tilanpidon reiluna parikymppisenä. Olihan hän poikana lypsänyt ja monessa lehmän poikimisessakin mukana ollut, mutta ei hän voinut sanoa lehmistä mitään sen paremmin ymmärtävänsä. Itse asiassa häntä oli vähän pelottanut mennä karsinaan isojen eläinten joukkoon, mutta kun Jaana meni rohkeasti edeltä ja eläimet väistivät heitä, kun Jaana komensi, hän päätti mennä rohkeasti mukana. Karsinan kokoaminen oli käynyt näppärästi ja lehmä oli saatu omaan rauhaansa. Eläinlääkärin otteet olivat varmat vaikka melko nuorelta tuo näytti. Jaanaa Markku ei ollut tavannut aikoihin vaikka Mäensivun ja Leppäsen välillä ei ollut matkaa kolmea kilometriä. Kari oli häntä muutaman vuoden vanhempi, eivätkä he oikeastaan koskaan olleet liikkuneet samoissa porukoissa, mutta poikasena hän oli joskus ollut Mäensivussa heinätöissä. Se oli tavallaan vaihtotyötä kun Mäensivun koneella paalattiin Leppäsen heinät, niin Leppäseltä tultiin avuksi paalinkeruuseen. Markku huomasi muistelevansa aurinkoisia heinäpäiviä pientä haikeutta tuntien: kuinka selkeää ja huoletonta elämä olikaan ollut. Silloin, kun viriteltiin mopoja ja vasta ujosti katseltiin tyttöjä, mutta ei vielä osattu kaivata sen ihmeempää. Jaanan ääni havahdutti hänet nykyhetkeen ja hän seurasi toisen perässä tavaroita hakemaan. Tea oli väsynyt. Päivystys oli alkanut aatonaattoiltana ja yö oli jäänyt lyhyeksi. Joskus rankan työputken jälkeen Tea mietti, oliko tämä todella sitä mitä hän haluaisi loppuelämänsä tehdä. Varmasti pääsisin jollain pieneläinklinikalla helpommalla, hän ajatteli, mutta jaksaisinko kaikkia niitä rasittavia lemmikinomistajia, jotka tuntuivat tietävän joka asian aina paremmin kuin eläinlääkäri. Lehmien ja sikojen pitäjät olivat realisteja ja ymmärsivät paremmin niin elämää kuin kuolemaakin. Yleensä tuottajat kohtelivat eläimiään hyvin, mutta oli hän nähnyt myös sellaista, mitä ei olisi koskaan suonut näkevänsä. Tämä karja oli selvästi hyvin hoidettu, eläimet kesyjä ja rauhallisia ja emäntä karjastaan ylpeä. Sairaskarsina puuttui, mutta irtoaidoilla tehty eristys takasi heille työrauhan. Emäntä laittoi lehmälle pannan kaulaan ja toi valmiiksi köyden, jolla lehmän voisi tarvittaessa sitoa kiinteään karsinatolppaan kiinni. Teaa kiinnosti syyspoikimakausi; yleensähän emot poikivat keväällä. Kiinnostuneena hän kuunteli, kun Jaana kertoi perustelunsa kahdelle jaksolle. Entiselle lypsykarjanpitäjälle keinosiemennyksen käyttö oli luonnollista. Talvella oli aikaa seurata kiimoja. Kun lehmät olivat sisällä, oli siementäminen helppoa. Viime talvena kaikki siemennettiin, kun siitossonni oli jo edellisenä syksynä myyty eteenpäin ja uusi ostettiin vasta kesän astutuskaudelle. Yhdellä sonnilla pärjättiin tässä kahden poikimakauden systeemissä hyvin. Pihlaja oli uusinut ja sen poikiminen oli siirtynyt turhan pitkälle, sillä tavoitteena oli tiivis poikimakausi 60 päivän sisään ja siihen oli valtaosin päästykin. Jakamalla poikimakausi kahtia saatiin tilantarvetta tasattua ja poikivilla vasikoineen oli väljemmät olot. Syysemot laidunsivat kesän ja niiden poikimiset sujuivatkin yleensä hyvin, koska ne olivat kesän jälkeen hyvässä kunnossa. Jaana selvitti myös jaksavansa itse paremmin valvoa poikimiset, kun kaksi kautta tasasi työhuippua. Pihlajan poikiminen tuntui lähtevän etenemään. Lehmä makasi edelleen. Kokeillaanpa, saadaanko narut jalkoihin, Tea määräsi. Vasikka oli sorkista päätellen iso, mutta onneksi tulossa oikeassa asennossa. Narut saatiin kiinni jalkoihin ja Jaana ja Markku vetivät. Käytetään vetolaitetta, Tea sanoi. Kiristetään vetoa aina työntöjen mukaan. Jaana asetteli narut vetolaitteen koukkuihin. Apulaite oli hankittu lypsykarjan aikana, jolloin heilläkin oli parsinavetassa ollut enemmän sääntö kuin poikkeus antaa vetoapua. Aluksi hän olikin liian helposti mennyt emojen avuksi ennen kuin oppi luottamaan siihen, että ne osasivat poikia varsin hyvin ilman hänen apuaankin. Nykyisin hän ei automaattisesti rynnännyt vetämään vasikkaa ulos vaan seurasi sivusta ja puuttui asiaan vasta, jos lehmä todella tarvitsi apua. No niin, nyt vetoa! Loppujen lopuksi vasikka liukui pahnoille helposti, kun sen pää oli saatu ulos. Sonni ja hengissä sentään, Jaana sanoi. Annetaan se emälle nuoltavaksi. Markku veti vasikan Jaanan kanssa emän eteen ja emä alkoikin heti nuolla vasikkaa. Uskoisin, että lehmä yrittää pian ylös, Tea sanoi. Ellei, niin sitten pitää lääkitä uudelleen. Jaana katsoi Pihlajan mahaa. Ei kai siellä ole toinenkin? Pitäisikö kokeilla, saisin sitten ainakin mielenrauhan. Tea epäili mielessään, ettei toista vasikkaa olisi. Aika isohan tuo sonni on, mutta voihan sen kokeilla. Hän laskeutui yhä makaavan lehmän taakse kyljelleen siten, että pystyi viemään kätensä pitkälle lehmän sisälle. Täällähän tosiaan on toinen. Takatilassa. Nyt pitäisi taas saada ne narut kiinni. Tällä kohtaa aina toivoisi, että käsivarsi olisi pidempi! Takatilassa olevan vasikan napanuora katkeaa helposti kun lantio on tullut ulos ja silloin vasikka saattaa vetää synnytysnesteitä henkeensä. Tämä vaikuttaa kylläkin paljon pienemmältä kuin tuo ensimmäinen. Tea onnistui saamaan narut vasikan jalkoihin. Lehmä alkoi ponnistaa itse ja he saivat vasikan ulos. Pikkuruinen lehmävasikka oli hengissä ja alkoi nostaa päätään. Virkeä pikkuinen. Onpa vasikoilla melkoinen kokoero. Tuo sonni on isohko ja lehmä pikkuruinen. Annan vielä kipulääkkeen lehmälle. Sekakaksoset. Hengissä sentään molemmat ja suhteellisen virkeitäkin vielä. Lehmä nousi ylös ja nuoli vuoroin molempia vasikoitaan. Jaana huokasi. Lehmä oli juonut ämpärillisen lämmintä vettä, mutta hänen pitäisi järjestää tänne vesiastia ja ruokaa, sillä emo ja kaksoset täytyi jättää erilleen. Sitten pitäisi huolehtia, että molemmat vasikat varmasti saavat ternimaitoa. Hän huomasi Karin tulleen navetan ovelle ja juttelevan Markun ja eläinlääkärin kanssa. Me lähdetään Markun kanssa yrittämään sitä eläinlääkärin autoa ojasta. Menkää te kahville sillä välin, äiti sanoi laittavansa. Me tullaan sitten perästä. Poikkesin tullessa katsomaan sitä autoa jo, ei se kovin pahasti taida olla. Ei siinä 22 23

13 kohtaa ainakaan pitänyt mitään kiviä olla. Mennään me kahville sitten, Jaana sanoi. Toivottavasti ei ole tullut puheluita tällä välin. Ei onneksi. Siinä sitten onkin miettimistä, jos se auto ei olekaan ajokunnossa. Täytyy sitten varmaan soittaa taksi, että pääsee kotiin. Tai voisihan mies ehkä tulla hakemaan, kun isovanhemmat ovat siellä lasten kanssa. Että pitikin sattua, Tea harmitteli. Pääasia, ettet loukannut itseäsi. Ja tulipa sairaskäyntikin tehtyä, Jaana hymyili. Vai joulukaksoset sieltä tuli, anoppi sanoi. Jouluvasikoita on tullut joskus ennenkin. Yhtenäkin jouluna, kun lapset olivat vielä pieniä oli vaikea poikiminen. Aatto se oli silloinkin. Isännän oli iskias niin pahana, ettei tahtonut mitään saada tehdyksi. Minä siinä sitten yritin vaan voimat tahto loppua. Hilja-mummu vihdoin soitti Leppäselle, että jos sieltä voisi saada apua. Isäs sitten tulikin ja kyllä me sen vasikan hengissä saimme. Et sinä Markku taida näitä muistaakaan, taisit olla niin pieni vielä. Oltiinhan meiltäkin sitten joskus apuna puolestamme. Silloin oli lehmiä vähän joka talossa ja apuun mentiin toinen toisillemme. Nyt taitaa vaan kaikki touhuta omia töitänsä eikä naapuriinkaan poiketa enää muuten kun käskyn perästä. Taitaa meillä olla samassa rapussa asuvien kanssa enemmän tekemistä toistemme kanssa kuin täällä on naapureilla nykyään. Markkua hymyilytti. Mäensivun Aili oli kova puhumaan. Aivan varmasti hän oli kaupunkiin muuttaessaan tutustunut samassa rapussa asuviin. Eläinlääkäri oli jo lähtenyt ajamaan kotiin päin. Ojaanajosta selvittiin säikähdyksellä, mitään vaurioita ei autosta löytynyt. Jaana oli palannut navetalle huolehtimaan lehmästä ja vasikoista. Kari puolestaan ilmoitti lähtevänsä saunan lämmitykseen. Markkukin alkoi tehdä lähtöä. Kai sitä saunaa lämmittämään täytyy tästä lähteä minunkin. Mitäs jos jäisit meille saunaan ja jouluaterialle? On taas toi kinkkukin mieluummin reilun kokonen, että kyllä siitä piisais syötävää isommallekin väelle. Kun se Matiaskin on siellä rapakon takana. Ja meinaan kun tässä jouluaattona joudut tämmösiin hommiin. Kari etsi sanoja. Siis, jollei sulla ole muuta. Niin, että kiitos nyt ens hätään ainakin. Kiitos. Ilman sinua olisi käynyt hassusti. Jaana oli tullut sisään. Jääthän? No totta kai Markku jää. Miehet saakin sitten mennä saunaan saman tien, me naiset menemme sitten. Haes Jaana hantuuki! Mäensivun Ailille ei auttanut kieltääkään. Ehkä tästä ei tulisikaan loputtoman pitkä ja yksinäinen joulu. Heinillä härkien kaukalon, nukkuu lapsi viaton. Enkelparven tie kohta luokse vie Jaana lauloi katsellen emoa ja kaksosvasikoita. Jouluyö, juhlayö, päättynyt kaik on työ. Laulu vaihtui. Pihlaja imetti vasikoitaan ynisten aina välillä huolehtivasti. Navetassa oli rauhallista, melkein harrasta. Eläimet kuuntelivat märehtien. Jouluevankeliumin sanat nousivat Jaanan mieleen ja hän veisasi jouluvirren viimeisen säkeistön. Tämä on minun jouluhartauteni, hän hymyili itsekseen astuessaan ulos kiristyvään pakkassäähän. Gloria in Excelsis Deo! Maarit Kallio 24 25

14 INKERE HEREFORD MENESTYKSELLISTÄ HEREFORD- JALOSTUSTA JO YLI KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA Kun haet karjaasi helppoja poikimisia, hyvää kasvua ja erinomaista rakennetta, tule tutustumaan Thorsvikin Herefordeihin Thorsvikin väki toivottaa kaikille Hyvää Joulua! Henrik Jensen, Tilanhoitaja Paavo Kuuluvainen puh (hinnat ja kauppa) Karjanhoitaja Kaisu-Maija Nenonen puh (tiedot eläimistä ja suvuista) Vieraat aina tervetulleita! Soita etukäteen Björn von Konow p PAIKKA SINUN ILMOITUKSELLESI? Katso mediakortti lehden viimeiseltä sivulta tai lue lisää netistä: Tervetuloa mukaan pihvikarja-alan ammattilaisten lehteen! VUOLTEEN LIMOUSIN Sonneja kesän astutuksiin, myös nupoja. Parkkuuntie 1137, Länsi-Teisko Juho , Kari OSTETAAN TEURASKARJAA RAHTITEURASTUS RAHTILEIKKUU LIHA HIETANEN OY Puh. (03)

15 Suomen Highland Cattle Club ry toivottaa kaikille rauhallista Joulua ja HC vuosinäyttely Kokemäellä menestystä vuodelle 2012 Tuomari esittelee workshopissa miten esitetään kehässä. Suomen Highland Cattle Club ry järjesti kansallisen vuosinäyttelyn tänä vuonna Kokemäen raviradalla Raviradan alueella yhdistyksen jäsenten voimin järjestetty näyttely sai monet kasvattajat ympäri Suomea tuomaan eläimiään näyttelyyn ja lisäksi yleisöäkin saapui paikalle mukavasti. Tuomarina tässä näyttelyssä toimi arvostettu kasvattaja ja tuomari Archie McArthur Skotlannista. Arvostelut sekä näyttelyn päätteeksi pidetyn workshopin tulkkasi ammattitaidolla Johanna Jahkola. Workshopissa tuomari opasti kasvattajia kiinnittämään huomioita oikeisiin asioihin eläimissä ja näin valitsemaan oikean tyyppisiä eläimiä karjaansa. Myös yleisöllä oli mahdollisuus esittää tuomarille kysymyksiä kaikesta mikä liittyi Highlandien kasvatukseen. Workshop kestikin hyvän tovin, kysymyksiä sateli runsaasti. Rotunsa parhaaksi valittiin Evelyn of Vainio-Ketola, jolla oli mukana sonnivasikka Ian Ruadh of Rekola, omistajat Liisa ja Risto Volanen Pertunmaalta. Uroschampion tänä vuonna on Angus of Tordarroch, omistaja Riikka Palonen Köyliöstä. Tässä näyttelyssä laskettiin liikkeelle myös uusi kiertopalkinto, Palosen pökkäys. Ikuisesti kiertävän kiertopalkinnon saa paras ensikertalainen näytteilleasettaja ja ensimmäisenä palkinnon sai sastamalalainen Ojalan tila, omistaja Jukka Isotalo. Ajatus tähän kiertopalkintoon on tullut Riikka Palosen Fabalta saamasta pronssisesta ansiomerkistä. Ensi vuonna kansallinen vuosinäyttely järjestetään elokuussa Pertunmaalla. Lämpimästi tervetuloa eläinten kanssa tai ilman, rentoon ja lämminhenkiseen tapahtumaan! Jetta Isopahkala 28 29

16 Simmentalia suoramyyntinä Parempi hinta tarttis hyvälle lihalle saada, oli Jaakko Tapion ja Jarkko Rautiaisen perusajatuksena, kun he perustivat Simmentalpihvi J & J Oy:n. Parasta priimaa lähiruokapiireille ja palvelutiskeihin, ei tusinatavaraa tarjousaltaaseen. Lähiruoka kiinnostaa ja premium-luokan tuotteella on kysyntää, kun hinta-laatusuhde on kohdallaan. Jaakko ja Jarkko ovat molemmat innokkaita jalostajia, jotka myyvät eläimiään myös siitokseen. Lihan suoramyynti tarjoaa jalostajalle mahdollisuuden nähdä konkreettisesti miten päämääriin päästään lopputuotteen eli lihan osalta. Jarkko on jo aikaisemmin ollut suoramyyjä, mutta nyt yhteisen yrityksen kautta pystytään palvelemaan laajempaa asiakaskuntaa ja vastaamaan kysyntään paremmin. Simmental on kuin hyvä viini tai myöhäinen ohralajike, toteaa Jarkko. Se on parhaimmillaan vasta vähän vanhempana. Teuraat ovat noin kk ja silloin teuraspainotkin ovat melko korkeita ja fileet isoja. Markkinat näille ovat kuitenkin löytyneet helposti. Simmental-rotuisten eläinten liha voi marmoroitua ja varmimmin näin tapahtuu, kun eläin on vanhempi ja rasvaa on myös nahan alla. Perimällä on vaikutusta ja kaikkien eläinten liha ei marmoroidu. Rotu kuitenkin kestää voimakasta ruokintaa rasvoittumatta, joten kasvatus korkeisiin teuraspainoihin ja vanhemmaksi maksaa itsensä takaisin. Ruokinnalla on suuri merkitys lihan laatuun. Molempien tuottajien eläimet ruokitaan hyvin samanlaisella reseptillä. Perustana on hyvä säilörehu. Jarkko käyttää korjuuseen noukinvaunua ja rehu on ollut D-arvoltaan jopa yli 70, jolloin on annettu kuivaa heinää kuitulisänä. Jaakko on tehnyt rehun hieman vanhempana, osin ajankohdan on sanellut korjuumenetelmänä käytetty pyöröpaalaus. Myös Jaakolla on suunnitelmissa korjata säilörehu paremmin sulavana. Lisäksi annetaan ohraa ja rypsiä sekä kivennäiset ja vitamiinit. Kaikkiaan ruokintakonsepti perustuu kotoisiin rehuihin ja väkevään ruokintaan. Lehmästä ei kuitenkaan yritetä tehdä sikaa vaan muistetaan, että kyse on märehtijästä ja silloin hyvälaatuinen korsirehu on ruokinnan perusta. Jarkolla oli jo ennestään teurastus Savo-Karjalan Lihan Sastamalan teurastamossa ja leikkaus pääkaupunkiseudulla. Tämän rinnalle on rakennettu toinen ketju, jossa teurastus tapahtuu Hahtolan Liha Oy:ssä Isossakyrössä ja leikkaus Rantalassa. Jakelun tuottajat hoitavat itse omalla kylmäkalustolla. Suoramyyjän täytyy olla valmis asiakaspalveluun ja se vaatii oman osaamisensa. Toisaalta näissä kohtaamisissa saa suoraa palautetta ja asiakasta voi opastaa lihan käsittelystä ja antaa vinkkejä mitä hyvästä raaka-aineesta kannattaa valmistaa. Jaakko toteaakin, että heillä hinta-laatusuhde on varmasti kohdallaan eikä samaa tavaraa oikeastaan edes kaupasta juuri löydä. Kaikenlaisia ideoita pyörii kehittelyn alla. Jaakolla ja Jarkolla on ollut yhteistyötä jo ennen yhteisen yrityksen perustamistakin, sillä siitossonneja on Ruotsista hankittu sillä periaatteella, että sonnit tulevat tekemään töitä molemmilla tiloilla. Laajempikin kasvattajien välinen yhteistyö voisi jatkossa mahdollistaa hyvien sonnien tuontia ja kierrättämistä useammalla tilalla. Hyvä eläinaines on onnistuneen lopputuotteen premiumluokan lihan tuottamisen perusta. Maarit Kallio 30 31

17 32 Kutsumattomia vieraita Lihanautatilat ovat toistaiseksi säästyneet suunnitelmallisilta eläinaktivistien iskuilta. Sikatilat ovat joutuneet kohteiksi säännöllisesti ja sopivasti joulun alle osuvalla kampanjoinnilla pyritään vaikuttamaan kinkkuja hankkiviin kuluttajiin. Laittomien keinojen käyttöä puolustellaan eläinten olosuhteiden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, mutta aktivistien perimmäisenä tavoitteena on ajaa alas koko lihantuotanto ja saada ihmiset lopettamaan lihansyönti. Sikalat ja broilerhallit ovat tuotantorakennuksina sellaisia, että ne voidaan lukita ja ulkopuolisten pääsy tuotantotiloihin estää. Ylimääräiset kävijät ovat aina tautiriski vaikka mentäisiin sisään aivan asiallisesti suojavaatteissa tautisulun kautta. Tuotanto tapahtuu seinien sisällä ja katseilta piilossa. Vielä muutama vuosi sitten rakennuksien ovia ei juurikaan pidetty lukittuina vaan luotettiin siihen, että asiallinen kielto ovella riittää. Toisaalta ajateltiin, että esimerkiksi tulipalotilanteessa on helpompi pelastaa eläimiä, kun ovet ovat lukitsemattomia. Useilla nautatiloilla tuotantorakennukset ovat aivan toisen tyyppisiä avoimia ja käytännössä mahdottomia kokonaan lukita. Emolehmät useimmiten laiduntavat kesäisin ja koko tuotantotapa on enemmän silmien alla. Eläinten olosuhteita ja hyvinvointia voi arvioida sivusta ilman, että karjan laitumille tai karjasuojiin täytyy edes mennä. Ternivasikkakasvattamot ja lypsynavetat ovatkin sitten jo suljetumpia ja ehkä näin myös houkuttelevampia iskun kohteita. Oli navetta sitten minkä tyyppinen hyvänsä lämmin tai kylmä, suljettu tai avoin, parsinavetta tai pihatto, makuuparret tai kuivikepohja, lukittavissa tai ei ei kenelläkään ole asiaa sisään ilman omistajan lupaa. Paitsi tuottajalle, yöllinen kuvausretki aiheuttaa harmia myös kuvauksen kohteille, eläimille. Eläimet tunnistavat hoitajansa ja tottuvat rutiineihin. Kun rutiineista poiketaan, on ensimmäinen reaktio pelko. Emolehmät tottuvat hoitajan öisiin valvontakäynteihin poikimakaudella, mutta joukko outoja ihmisiä voi saada aikaan paniikkireaktion. Pahimmillaan kutsumattomat vierailijat voivat tuoda mukanaan tuliaisina tauteja, joista tuotantotappioiden lisäksi koituu kipua ja epämukavuutta eläimille. Tutun sikatilalle oli yritetty lastaustilan kautta sisään tuulisena yönä. Lastaustilaan asti pääsi, mutta siitä eteenpäin ei. Asia tuli ilmi seuraavana aamuna, kun auki jätetty lastaustilan ulkoovi oli lentänyt saranoiltaan tuulen voimasta. Hänen naapuritilallaan kuvaajat kävivät ja isännästä tuli vasten tahtoaan julkkis. Yhtäkkiä Ylen kuvausryhmä ajoi pihaan ja vaati haastattelua ja pääsyä sikalaan. Isäntä ei antanut haastattelua, vaan kääntyi pois. Kyseisen isännän tuntien ratkaisu oli oikea, sillä itsensä tuntien hän tiesi, ettei olisi tilanteessa kyennyt hillitsemään suuttumustaan. Miten sitten aktivistien käyntiin voi varautua, paitsi lukitsemalla paikat? Entä, jos lukittujen ovien taktiikka ei onnistu? Eläinten hyvä hoitokaan ei takaa sitä, etteikö sairastumisia ja kuolemisia silti tapahtuisi. Hyvät tuotanto-olosuhteet ja eläinten hyvinvointiin tähtäävät toimet antavat kuitenkin edellytykset pudottaa pohja pois asiattomilta kohuväitteiltä. Hyvinvoiva eläin on myös tuottava eläin. Eläimet vastaavat hyvään hoitoon ja johdonmukaiseen käsittelyyn käyttäytymällä rauhallisemmin ja ollen helpompia hoitaa. Ympäristö kannattaa pitää siistinä. Jos ja kun raatoja syntyy, tulee niistä huolehtia asianmukaisesti. Medialle pitäisi jaksaa antaa haastatteluja ja tuotantotiloja pyydettäessä esitellä. Kaikilta se ei onnistu ja silloin voi olla viisainta kävellä pois tilanteesta, jos tunteet ovat liian pinnassa. Moni iskun kohteeksi joutunut on kokenut tilanteen ahdistavana, pelottavana, suuttumusta ja raivoa herättävänä. Sairaskarsinassa olevista eläimistä otetuilla kuvilla, kuvamanipulaatiolla ja tarkoitushakuisilla kuvakulmilla saadaan aikaiseksi pahaa jälkeä. Vastatessaan syytöksiin tuottaja jää helposti alakynteen, kun vastassa on ammattitoimittaja. Pahaa oloa pitäisi päästä purkamaan, eristäytyminen ei asiaa auta. Jos eläinten olosuhteissa on korjaamista ja hoidossa puutteita, tulee ne tunnustaa ja paneutua tilanteen korjaamiseen. Vakavissa laiminlyönneissä on yleensä kyse paljon muustakin kuin piittaamattomuudesta eläinten hyvinvoinnista. Taustalla saattaa olla päihde- tai mielenterveysongelmia, muita terveysongelmia, syvää talousahdinkoa tai ihmissuhdeongelmia. Silloin eläinten heitteille jääminen on vain jäävuoren huippu ja apua tarvitsee myös ihminen, eivät ainoastaan eläimet. Näitä tapauksia kuitenkin aktivistien kuvauksissa harvemmin tulee esille. Taktiikka on pikemminkin saada aivan tavallinen tuotanto leimattua epäeettiseksi tehotuotannoksi ja kyseenalaistaa kotieläintuotanto kokonaisuudessaan. Lihantuotanto on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Meiltä vaaditaan kustannustehokkuutta ja samalla edellytetään yhä parempia tuotanto-olosuhteita ja enemmän eläinten hyvinvointia tukevia ratkaisuja. Tuottaja on monesti hankalassa raossa yrittäessään vastata samanaikaisesti molempiin vaatimuksiin. Löysät kuluista pitäisi saada pois, mutta toisaalta pitäisi tuottaa menetelmillä, jotka tulevat kiistatta kalliimmiksi. Tilan lisääminen eläintä kohti parantaa hyvinvointia, mutta kuinka paljon tilaa voidaan lisätä, että tuotannon talous kestää sen? Tai toisin päin, onko hyvinvointia lisäävä investointi mahdollista kuolettaa paremmalla taloudellisella tuloksella? Tuotanto voi yhtä aikaa olla sekä kustannustehokasta että eettistä ja eläinten lajinmukaisen käyttäytymisen huomioon ottavaa. Työtään ja tekemisiään voi kehittää. Kaiken keskellä, muistetaan huolehtia omasta hyvinvoinnistamme. Oma jaksaminen on perusta sille, että eläimistä jaksetaan pitää hyvää huolta. Ja jos kutsumattomia vieraita omalla navetalla liikkuu, on niitä varmaan liikkunut myös naapurin navetalla. Mukavampi olisi kumminkin kun tulisivat kutsuttuina ja päivännäöllä. Maarit Kallio Hereford yhdistyksen kohokoh a 2011 Helmikuussa 2011 Seinäjoella, SARKA näy elyn yhteydessä järjeste in Hereford show HEREFORD SHOW 2011 Sarka Hereford show 2011 best in show and heifer champion ; APH Whitney birth sire:rmr 1 Pilot ET dam:munka Petra ET damsire: Remitall Online 122L Bull champion; AT Happy birth sire:wilgor SQD 55K Big Northern dam:at Stockmas damsire: Wnh Stockmaster 9925 Venäjän Hereford vien Hereford kesäpäivä INKEREn kartanossa Hereford hiehojen kysyntä Venäjälle on ollut huoma avaa. Viimeisen 2 vuoden aikana on myyty n. 300 hiehoa. Määrä on huoma ava kokonais hf eläinmäärään nähden, Herefordien kokonaismäärä Suomessa on myös kasvanut. Toivomme e ä Suomalaisiin Herefordeihin ollaan tyytyväisiä uudessa ko maassaan. 33

18 Pienryhmätoiminta hankkeen työkaluna Asiasta ja asian vierestä Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen yhtenä toimintamuotona ovat olleet pienryhmät. Ne ovat koonneet muutamia maatalousyrittäjiä yhteen ja koulutukset on järjestetty ryhmän toivomuksia kuunnellen. Emolehmäväelle ei aikaisemmin ole ollut Keski-Suomessa tarjolla räätälöityjä koulutuksia, mutta nyt Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin hallinnoima hanke on tarjonnut koulutuspäiviä ja pienryhmiä emoväen tarpeisiin. Jarno Halisen blondilehmä päivän vanhan vasikkansa kanssa. Kuva: Mirja Riipinen Syyskuussa 2010 alkanut emolehmäjalostuksen pienryhmä kokosi yhteen yhdeksän tilaa. Lähes kaikki yleisimmät pihvirodut olivat edustettuina. Viiden kokoontumiskerran aikana kuultiin jalostettavista ominaisuuksista, eläinvalinnasta, hedelmällisyydestä ja kannattavuudesta. Vierailevia luennoitsijoita oli FABA:lta, Finn Beefiltä ja Emovetiltä. Tilakäynteihin oli tarjolla asiantuntijoita samoista yrityksistä. Mitään ennakkovaatimuksia ei ryhmään osallistumiselle asetettu, vaan kaikki kokemukseen katsomatta olivat tervetulleita. Kun laukaalainen Jarno Halinen sai teurastamon kautta tietoa Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista, hän tarttui tilaisuuteen heti. Ammattilainenkin kaipaa päivitystä tietoihinsa ja jalostukseen keskittyvä pienryhmä tarjosi mahdollisuuden siihen. Halinen kasvattaa tilallaan blondeja ja jalostus kiinnostaa sekä oman eläinaineksen kehittämisen kannalta, että jalostuseläinten myyntimahdollisuuksien paranemisen vuoksi. Pienryhmä tarjosi myös mahdollisuuden asiantuntijan tilakäyntiin. Halisen tilalla Katri Strohecker Finn Beefiltä kävi arvioimassa eläinainesta ryhmänvetäjä Mirja Riipisen kanssa. Ulkopuolisen silmin annettu arvio omista eläimistä antaa objektiivisemman näkökulman, Jarno Halinen toteaa. Jatkossa Halinen aikoo osallistua koulutuksiin ajan sallimissa puitteissa. Hanke on saamassa jatkoaikaa ja emolehmäpienryhmät jatkavat taas syksyllä toimintaansa. Suunnitelmissa on alkionsiirtoryhmä, luomuryhmä ja aloittaville tuottajille suunnattu pienryhmä. Syksyn ohjelmaan kuuluivat myös opintomatkat sekä kotimaahan että ulkomaille. Kotimaan matka suuntautui marraskuussa Itä-Suomeen ja ulkomaan matkalla suunnattiin Ranskaan Sommet de l élevage-näyttelyyn lokakuussa. Lisätietoa hankkeesta ja koulutuksista löydät osoitteista: Mirja Riipinen Eläinsuojelulaki rauhaan! Toivottavasti lakia ei ruveta taas rukkaamaan, kun ääriryhmät päästetään riehumaan TV:ssä. Mitä enemmän lakiin kuin lakiin liitetään yksityiskohtia, sitä vaikeammin tulkittavia ja käytännössä toteutettavia ne ovat. Nyt mennään historiaan. Vuoden 1971 eläinsuojelulaki, joka on ollut pohjana onneksi myöhemmille näkemyksille olisi ollut mielestäni riittävän yleisluontoinen. Hovioikeuden presidentti Eero Corell oli sen laatinut. Vanhimmat ohjeet olivat toki jo keisari Aleksanteri II:n kaudelta, senaatin antamia 1860-luvulta ja saarnastuolista luettavia! Corellin aikaa kesti SEY:ssä (Suomen eläinsuojeluyhdistyksessä) miltei kolme vuosikymmentä. Tallella on minullakin hänen allekirjoittamansa valtuutus vuodelta 1973, jolla agronomi, eläinlääketieteen yo. A-K Jaakkola toimii eläinsuojeluvalvojana jne Vuonna 1901 perustetun yhdistyksen eräänä tärkeänä tavoitteena oli perustajiensa mukaan, joihin kuului myös eversti Torsten Forstén, paitsi eläinten hyvinvointi etenkin hevosten parempi hoito, jotta niiden liha voitaisiin käyttää ihmisten ravinnoksi! Lisäksi teurastusmenetelmien kehittäminen kuului ohjelmaan. Yhdistyksen hallituksessa kului kuusi vuotta muiden talkoolaisten kera. Karismaattiset herrat kuten poliisiylijohtajat, Korkeasaaren eläinlääkäri, edeltäjäni puheenjohtajana professori Haakon Westermarck, kenraali Pajarin tarmokas tytär jne. Keskustelu oli korrektia ja päätökset sopuisia. Pääsin vaikuttamaankin; tehtiin tieteellisiä neuvottelukuntia; ideoin hevostalousoppilaitoksille ja raviohjastajille palkinnon, jota vieläkin jaetaan! Hallituksen tuki turkistarhaukselle oli merkittävä, vaahtoajia ja ilmiantajia vastaan. Poliisimestari E. Urja kertoi, että vielä 50-luvulla saatettiin omistajaa syyttää eläinrääkkäyksestä, jos mullit oli päästetty ulos aurinkoisille keväthangille karkeloimaan! Kaudellani jatkoin valistuslinjalla, sillä pienistä ihmisistä tämäkin on aloitettava. Olin piirtänyt, kirjoittanut, kuljettanut lapsia navetassa (silloin se oli vielä sallittua!) ja orivarsalaitumella. Helsingin Temppeliaukion kirkkoon järjestin luontoaiheisen konsertin lapset esiintyjinä oli taidenäyttelyitä ja Pohjoismaiden neuvoston lastenvuoden seminaaria ym. Omakin jälkikasvu oli valjastettu töihin! Omat omalaatuiset näkemykseni eläinsuojelusta johtivat kouluissa kulkemiseen, jo toinen sukupolvi on menossa niin kauan kun käsi pelaa ja jalat kantavat! Kouluihin jaettavaa materiaalia olen saanut kaikilta alan yhteisöiltä, josta suurkiitos. Lisäpuhtia antaa kilpailun mahdollisuus Luontoliiton kanssa, joka yhteiskunnan kustannuksella tarjoaa harrastelijoiden myötä outoja käsityksiä maa- ja metsätaloudestamme. Pirjolan mullit v Tekijä Maria Rosina Jaakkola, 11 v. Tänä vuonna joulukuussa samalla tekijällä on taidenäyttely Pariisissa. En ole enää eläinsuojeluvalvoja. Sain lähes neljän vuosikymmenen talkootyön jälkeen ensimmäisen jäsenmaksulaskun. En maksanut. Nykyinen puheenjohtaja ilmoitti, että tasa-arvon (???) nimissä on maksettava! Tasa-arvon nimissä viljelijöiden edustajaa ei ole enää edes hallituksessa. Railakas ulosheitto näiltä nousukkailta, jotka eivät enää hyväksy edes turkistarhausta. Ei hätää; tilalleni on tullut ex-liivimalli kera siippansa ja lauma kaupunkilaisia vetokoiria! Nykyeduskunnassamme on vaikeaa päästä framille, joten kaikki mahdollisuudet on käytettävä. Missä ennen kissaihmiset sirpamaisine vaatimuksineen loistivat, nyt sarisöpöset sikamaisine juttuineen kyselytunnilla liikututtavat rahvasta. Ja eläimellinen meno jatkuu. Terveisin A-K PS. Kerran vielä siitä jokamiehenoikeudesta. YM:n virkamies tuunailee sitä satasivuista opustansa, mutta kenelle ja miksi? Jokamiehenoikeus ei ole laki vaan vain traditio, joka voidaan lopettaa. Limousin Junior poika Ossi 7 v

19 niksinurkka poikimaneuvola Neuvolan täti on käynyt tänä syksynä jokusenkin keskustelun seleenistä ja sen saannin varmistamisesta. Aihe on ollut esillä useammassakin ammattilehdessä, mutta mistään uudesta asiastahan ei ole kyse. Hevosen kengittäjä opetti vinkin, jolla saa hevosen nostamaan jalkansa. Tuli mieleen kokeilla samaa temppua lehmään, kun takajalat eivät suostuneet nousemaan kuljetushäkin kyytiin. Toimi! Siispä jakoon seuraava konsti, Tiedossa on, että maaperämme on seleeniköyhää ja siksi väkilannoitteisiin onkin lisätty seleeniä jo pitkään. Kasvit eivät seleeniä tarvitse, mutta ihmiselle ja eläimille se on välttämätöntä. Toisaalta seleeni on liikaa saatuna myrkky. Suomessa tarvenormi naudalle on 0,1 mg / kg kuiva-ainetta. Myrkytysvaara on, jos saanti ylittää 2 mg / kg kuiva-ainetta. Seleenin puute aiheuttaa lihasrappeumaa nuorilla naudoilla. Pahimmillaan vasikkasadossa käy kato, kun vasikat syntyvät heikkoina ja ilman nopeaa seleenilisää kuolevat. Seleenin puutteen seuraukset eivät aina ole näin dramaattisia. Joskus vain ihmetellään epämääräisen heikkoja vasikoita, jääviä jälkeisiä ja huonoa hedelmällisyyttä. Seleenin riittävästä saannista kannattaa kuitenkin herätä huolehtimaan ennen kuin tilanne on niin sanotusti päällä. Ensinnäkin kivennäisruokinnasta tulee huolehtia läpi naudan elinkaaren. Vaihtoehtoja löytyy nykyisin mukavasti, myös luomuun hyväksyttyjä. Emoille on räätälöity omat kivennäisensä eikä enää tarvitse yrittää pärjätä lypsylehmien kivennäisillä. Kivennäisen valintaan pitäisi hinnan lisäksi vaikuttaa ainakin syötettävän karkearehun koostumus siis apilaa vai ei ja tuotosvaihe. Kivennäisen tulisi olla myös sopivan maittavaa, mutta ei toisaalta mitään karamelliakaan, jos kivennäinen on vapaassa syötössä. Useimmissa tapauksissa seleeniä saadaankin naudan ruokavalioon tarpeeksi tällä tavoin, jos kotoisten rehujen seleenipitoisuus on kohtalainen. Luomutuotannossa rehujen seleenipitoisuutta ei väkilannoitus nosta. Moni luomutuottaja onkin traagisten vasikkamenetysten jälkeen ottanut tavaksi pistää syntyneille vasikoille lisäseleeni pistoksena välittömästi. Taattua konstia ei kuitenkaan enää voi käyttää, sillä valmisteen saatavuus loppui. Täytyy siis lähteä ratkaisemaan ongelmaa huolehtimalla emojen riittävästä seleeninsaannista, ettei vasikalla olisi puutosta. Normaalien kivennäisten lisäksi on saatavilla seleeni- E-vitamiinivalmisteita useammaltakin valmistajalta. Toinen konsti onkin sitten se, että miten saada tämä lisä annosteltua oikein ja varmasti perille jokaiselle karvakorvalle. Valmisteet ovat yleensä melko väkeviä sekä päiväannokset varsin pieniä ja koska seleeni liika-annoksena on myrkky, täytyy huomioida ne muut syötettävät peruskivennäiset myös annosmäärää laskettaessa. Aperuokinnassa lienee viisainta lisätä seleenivalmiste appeeseen. Vapaaseen kivennäisruokintaan hyvin maittavat valmisteet eivät sovi, joten ne pitäisi pystyä antamaan yksilöllisesti jokaiselle. Ei aina välttämättä aivan helppo juttu ei kaksinkertainen annos heti oireita aiheuta, mutta suurempi huoli on se aina ilman jäävä arkajalka. Neuvolan täti ymmärtää kyllä monen tuottajan haikailevan sen piikin perään varmana vaihtoehtona. Seleenin puute voi yllättää tavanomaisessa tuotannossakin. Jos kesää on vietetty luonnonlaitumilla ja sisäruokintakauden kattaukseen kuuluu paljon lannoittamattomilta nurmilta tehtyjä rehuja, saattaa vajetta ilmetä. Monilla on myös käytössä sellaisia lannoitteita, joihin seleeniä ei ole lisätty. Rehujen kivennäispitoisuuksien analysointi antaa pohjan oikean kivennäisruokinnan suunnitteluun. Seleenikuuria ennen poikimakautta suositellen Neuvolan täti Liityttyäsi voit osallistua jäsenhankintakampanjaan lisätietoa jäsensivuilla, katso: Hintoihin lisätään alv. 23 % LIITY PIHVIKARJALIITON JÄSENEKSI! Nimi KYLLÄ, haluan/haluamme liittyä: Henkilöjäseneksi, 147 /vuosi Yhdistysjäseneksi, 201 / vuosi (alan yhdistykset) Kannattajajäseneksi, 403 / vuosi (yritykset, muut yhdistykset) Ilmoitan muuttuneet yhteystietoni Tila/yritys/yhdistys Osoite Puhelin Sähköposti www-sivut jolla nousee niin kavio kuin sorkkakin: Ota riimunaru tai köysi ja vie se jalan ympärille. Pidät siis kiinni narun päistä siten, että jalka jää lenkin sisään. Sitten kuljetat narua kohti sorkkaa. Juuri sorkan yläpuolelle kohdistettu paine saa lehmän nostamaan jalkansa. Pihvikarjaliitto / jäsenasiat c/o Johanna Jantunen Metsä-Paavolantie 10 A TOIJALA 36 37

20 Vieressä PIHVIKARJA-LEHDEN MEDIAKORTTI 2012 kolumnistimme ILMOITUSPAIKKA KOKO PERUS- HINTA JÄSEN-HINTA ETU- PAKETTI 3,5 Anna-Kaarinan Joulutervehdys Pihvikarjan lukijoille! Takakansi 210 x 297 mm (+ 3 mm bleed) alv. -15 % kts. alta Etu- tai takakannen sisäpuoli 210 x 297 mm (+ 3 mm bleed) alv. -15 % kts. alta Kokosivu sisäsivuilla 210 x 297 mm (A4 + 3 mm bleed) alv. -15 % kts. alta Sisäsivuilla 1/2 sivu (180 x 130 mm) alv. -15 % kts. alta Sisäsivuilla 1/4 sivu (90 x 120 mm) alv. -15 % kts. alta Sisäsivuilla rivi-ilmoitus 88 x 53 mm alv alv. kts. alta Sisäsivuilla rivi-ilmoitus 42 x 53 mm 80 + alv alv. kts. alta ETUPAKETTI 3,5: Etupaketilla 3 ilmoitusta perushintaan tai jäsenille jäsenhintaan ja neljäs ilmoitus -50 %. Kyllä maalla on mukavaa! ILMOITUSMYYNTI: Toiminnanjohtaja Maarit Kallio, , maarit.kallio@pihvikarjaliitto.fi Pihvikarjan kestävät kalusteet nautakasvattamot_käyttäri_paino.pdf Liisa Linna, , liisa_linna@hotmail.com ILMESTYMINEN: Pihvikarja-lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa. Painosmäärä kpl. Pihvikarja-lehdellä C tavoitat edullisesti ja kattavasti alan ammattilaiset. Julkaisija: Pihvikarjankasvattajien liitto ry. M Y CM Kustannustietoista suunnittelua Pihvikarjan ilmestymiskuukaudet ovat maaliskuu, heinäkuu ja joulukuu. MY CY CMY K Marko Lappalainen marko.lappalainen@nautakasvattamot.fi Lentokentänkatu 5 B Tampere ILMOITUSVARAUKSET: maaliskuun lehteen mennessä heinäkuun lehteen mennessä joulukuun lehteen mennessä 38 39

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme?

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 Palautekysely 22.8.2014 miten menestymme? Palautekysely 22.8.2014 Vastasiko asiaosuus odotuksianne? 4,96 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

Nuorten erofoorumi Sopukka

Nuorten erofoorumi Sopukka 1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Keskiviikko

Keskiviikko Maanantai 11.6.2018 Piristyspartion toinen viikko lähti käyntiin matkaamalla Rantakylään vanhusten taloille. Kävimme pyytämässä asiakkaita mukaan aamupäivän ohjelmaamme ja saimme kasaan mukavan kokoisen

Lisätiedot

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Sisällysluettelo: Sivu 3: Puutarhurin poika ja Kuningas. Sivu 10: Siili Saunoo. Sivu 15: Tekijät

Sisällysluettelo: Sivu 3: Puutarhurin poika ja Kuningas. Sivu 10: Siili Saunoo. Sivu 15: Tekijät Lasten Satutunti Sisällysluettelo: Sivu 3: Puutarhurin poika ja Kuningas Sivu 10: Siili Saunoo Sivu 15: Tekijät Tervetuloa Satutunnin pariin. Voit satuja kuunnellessasi myös seurata niitä kirjastasi. Kun

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ilmailuinsinöörien kerho perjantai, 12. kesäkuuta 2009. Jäsenkirje 1/2009

Ilmailuinsinöörien kerho perjantai, 12. kesäkuuta 2009. Jäsenkirje 1/2009 Jäsenkirje 1/2009 Vuosi 2009 on ehtinyt jo kesän kynnykselle. Ilmailuinsinöörien kerho lähestyy teitä nyt toimikauden ensimmäisellä jäsenkirjeellä, jossa esitellään tämän vuoden johtokunta, kartoitetaan

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu 28.4.2011 Sisältö Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja 1. Tuottajan kannalta 2. Lihana kuluttajalle 3. Lihan markkinointi 4. Tuotannon

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Markkinointi & viestintä. Olkkarikekkerit 2018

Markkinointi & viestintä. Olkkarikekkerit 2018 Olkkarikekkerit 2018 Olkkarikekkerit! -keikkasarja toi yhteen naapuruston lapsia eri puolilla Helsinkiä loppuvuodesta 2018. Vuoden pimeimpänä aikana olohuoneiden nurkissa nähtiin viisi erilaista elämystä:

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?

KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin? KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Moi Radek! Moi! Tunnetko jo Jussin? En tunne. Hän on Jussi, meidän työkaveri. Hauska tutustua. Mä oon Radek. Ootko sä se uus puolalainen? Joo, kyllä olen. Hauska tutustua

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Bob käy saunassa. Lomamatka

Bob käy saunassa. Lomamatka Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Liharotutuonnit 2016 Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Venture 70X Heart-Index on nuori sonni, joka edustaa pitkälti amerikkalaisia sukulinjoja. Se on homotsygoottinupo, eli se ei toisin sanoen

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

nykyisyydestä ja kenties tulevastakin.

nykyisyydestä ja kenties tulevastakin. Tervepä teille! Kesä, syksy ja kohta jo talvikin on takana. Eli onko nyt tallikausi? Kaipa niin sitten. Pitänee yrittää sitäkin, mutta mutta Lienee tässä hieman muutakin asiaa kuin noista saamattomuuksistani

Lisätiedot

Positiivisuudella työhyvinvointia

Positiivisuudella työhyvinvointia Positiivisuudella työhyvinvointia Tarja Kupias, Loistotähti Oy Onnistumisvalmentaja, hypnoosi- ja rentoutusohjaaja, naurujoogaohjaaja musiikintekijä, äänittäjä, spiikkeri, äänitetuottaja Tutustu minuun

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Maahanmuuttajien kokemuksia perhevalmennuksesta ja sen tarpeesta Kävitkö perhevalmennuksessa?

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

PIRKKA STREET BASKET KEVÄT PALAUTTEET. Kysely seuroille kiertueen jälkeen 14/19 vastausta Vaihtoehdot: Lisäksi avoimet vastaukset

PIRKKA STREET BASKET KEVÄT PALAUTTEET. Kysely seuroille kiertueen jälkeen 14/19 vastausta Vaihtoehdot: Lisäksi avoimet vastaukset PIRKKA STREET BASKET KEVÄT 2019 - PALAUTTEET Kysely seuroille kiertueen jälkeen 14/19 vastausta Vaihtoehdot: Kyllä Ei Jotain siltä väliltä Lisäksi avoimet vastaukset Vastaukset on analysoinut Veera Sääski

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina TERVETULOA VOIMANPESÄÄN Miian tarina Ajattelin, että tää on viimeinen ovi, jonka avaan. Oon hakenut apua jo niin monesta paikasta tuntuu, että kukaan ei osaa auttaa. Sossu sanoi, että mun kannattais mennä

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

2. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

2. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN GO-SEURA HALLITUKSEN KOKOUS 30.8.2015 PÖYTÄKIRJA Paikka: YliGon kerhohuone, Mannerheimintie 5 B Osallistujat: Anttoni Maula, puheenjohtaja Arto Heikkinen, sihteeri Henry Hemming

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Pietarin matka. - Sinella Saario -

Pietarin matka. - Sinella Saario - Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot