VANHEMPIEN KOKEMUKSIA VERTAISTUESTA ESPOON PERHEKESKUSPROJEKTIN PERHEVALMENNUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHEMPIEN KOKEMUKSIA VERTAISTUESTA ESPOON PERHEKESKUSPROJEKTIN PERHEVALMENNUKSESSA"

Transkriptio

1 VANHEMPIEN KOKEMUKSIA VERTAISTUESTA ESPOON PERHEKESKUSPROJEKTIN PERHEVALMENNUKSESSA Marika Ståhlberg Tiina Virtanen Diakonia ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Sosiaali-, terveys ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) Terveydenhoitaja (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Ståhlberg, Marika ja Virtanen, Tiina. Vanhempien kokemuksia vertaistuesta Espoon Perhekeskusprojektin perhevalmennuksessa, Helsinki 2005, s.61 ja 4 liitteet Diakonia ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali- terveys ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK), terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyömme käsittelee Espoon Perhekeskusprojektin perhevalmennusta. Tutkimuksemme on tarkoitus kartoittaa ensimmäistä lastaan odottavien tulevien vanhempien kokemuksia uudentyyppisen perhevalmennuksen vertaistuesta. Tavoitteena on saada perhevalmennuksen kehittämistä palvelevaa tietoa. Valmennukseen osallistuneet vanhemmat vastasivat kyselykaavakkeeseen viimeisen ennen vauvan syntymää olleen perhevalmennuksen päätteeksi. Tutkimustapa on kvantitatiivinen. Aineisto, 48 vastauslomaketta on analysoitu käyttäen SPSS-ohjelmaa. Vastaukset kolmeen avoimeen kysymykseen teemoiteltiin ja analysoitiin erikseen. Vanhempien kokemukset perhevalmennuksesta olivat pääpiirteiltään positiivisia. Vastauksissa ei ollut vahvoja kannanottoja vertaistuesta, vanhemmat olivat odottavalla kannalla toisiinsa tutustumisen suhteen. Ystävyyssuhteiden luominen vasta vauvan syntymän jälkeen tuntui monesta todennäköisemmältä. Vauvan syntymään liitettiin myös odotus vahvemmasta vertaisuuden kokemisesta ryhmässä. Asiasanat: Vertaistuki, sosiaalinen verkosto, perhekeskus, perhevalmennus,

3 3 ABSTRACT Ståhlberg, Marika and Virtanen, Tiina. Peer Support in Family Coaching Groups: parents experiences. Helsinki, spring Language: Finnish, 61 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit. Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education; Bachelor of Social Sciences and Public Health Nurse. This study concerns family coaching in a family center project (Perhekeskus-projekti) in the City of Espoo, Finland. The goal of the study is to evaluate how parents who had participated in family coaching groups experienced peer support. In Finland, the addition of peer support to family coaching is a relatively new approach. All parents involved in the study were expecting their first child. The study was made in order to promote the further development of family coaching. The information was gathered with the help of questionnaires (n=48) handed out to the parents after the last meeting before the birth of their child. The research method is quantitative. The data was analyzed using SPSS-program. The answers to three open questions were divided into themes. The parents responded mainly positively to the peer support. However, the respondents had been primarily awaiting information and practical advice from the family coaching. Meeting other parents before the birth of the child was seen as a positive addition to the coaching. Nevertheless, many of the respondents were expecting more support from the group after the birth of the child. Key words: Peer support, social network, family center, family coaching

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TARKOITUS TUTKIMUKSEN TAUSTAA LEKSANDIN MALLI LEKSANDISTA ESPOOSEEN VERTAISTUKI VANHEMPIEN TUENTARVE PERHEVALMENNUS RYHMÄN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ TUTKIMUKSIA PERHEVALMENNUKSESTA PERHEVALMENNUS ESPOOSSA PERHEVALMENNUSRYHMÄT PERHEKESKUSPROJEKTISSA NEUVOLA NEUVOLAN ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ PERHEKESKEISYYS PERHE VANHEMMUUS PARISUHDE ODOTUS ÄITIYS ISYYS LAPSIPERHE ESPOOSSA TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTON KERUU...27

5 5 9 TUTKIMUKSEN TULOKSET VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT ÄIDIT ISÄT RYHMIEN VIIHTYVYYS JA TAPAAMISET RYHMIEN VUOROVAIKUTUS ITSETUNTEMUS JA VANHEMMUUTEEN KASVU RYHMIEN YHTEISHENKI VANHEMPIEN MUITA TOIVEITA JA AJATUKSIA VALMENNUKSESTA ANTOISINTA PERHEVALMENNUKSESSA VANHEMPIEN ARVIOITA PERHEVALMENNUKSEN MERKITYKSESTÄ POHDINTA TULOSTEN POHDINTA, JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSEHDOTUS TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS TUTKIMUKSEN EETTISYYS OMA AMMATILLINEN KASVU LÄHTEET LIITTEET...58 LIITE 1 HAUKILAHDEN NEUVOLAN PERHEVALMENNUSOHJELMA...58 LIITE 2 SAATEKIRJE...60 LIITE 3 KYSELYKAAVAKE...61 LIITE 4 TUTKIMUSLUPA... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.

6 6 1 JOHDANTO Monet tutkimukset ja lehtikirjoitukset kertovat huolestuttavia uutisia tämän päivän perheiden tilanteesta. Lapsiperheet ovat tiukoilla taloudellisesti ja sosiaalisesti. Taloudellisten resurssien heikkous rasittaa perheitä. Parempien työmahdollisuuksien perässä joudutaan muuttamaan pois kotiseudulta, jossa olisivat tutut sosiaaliset kontaktit ja esimerkiksi lastenhoitoapua saatavilla tarvittaessa. Arjen paineet aiheuttavat kireyttä vanhempien välille. Vaikeudet saattavat jopa kärjistyä perheen hajoamiseen. Avioerotilastot kertovat myös perheiden ongelmista. Neuvoloissa on huomattu lapsiperheiden tilanne ja sen parantamiseksi on kehitetty vanhemmuutta tukevia työmuotoja. Espoon kaupungissa on aloitettu Espoossa on lapsen hyvä kasvaa-ohjelma, joka linjaa alueen lapsipolitiikkaa. Sen arvoperusta on lapsilähtöinen ja lapsiperheiden palvelut rakennetaan sen mukaisiksi. Ohjelma painottaa lapsuuden ainutkertaisuutta elämänvaiheena. Kasvaakseen tasapainoiseksi aikuiseksi lapsi tarvitsee hoivaa, rakkautta, turvaa ja rajoja. Espoon kaupungin peruspalveluiden yhtenä tehtävänä on tukea vanhempia lasten kasvatuksessa. (Espoon kaupunki 2005.) Tutkimuksemme liittyy Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) ja Espoon kaupungin kumppanuushankkeeseen, joka muodostuu Diakin perhekeskusprojektista sekä Espoon Perhekeskusprojektista. Espoossa projekti on alkanut vuonna 2003 ja päättyy Sen tavoitteena on lasten hyvinvoinnin edistäminen ja vanhemmuuden tukeminen. Diak on mukana suunnittelemassa uutta perhevalmennusmallia, joka on suunnattu espoolaisille ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Tutkimuksemme käsittelee vanhempien kokemuksia näiden perhevalmennusryhmien vertaistuesta. Espoossa on panostettu lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen muidenkin hankkeiden kautta. Vuosina on järjestetty kaksi vanhemmuuden tukemiseen keskittyvää projektia; Haasteena vanhemmuus ja Osallistuva vanhemmuus -projektit. Näille hankkeille sekä Perhekeskusprojektille on yhteistä, että niillä kaikilla pyritään vanhemmuuden

7 7 tukemiseen moniammatillisen työn, vertaistuen ja ennaltaehkäisevän työn keinoin. Ajatus perhekeskusten perustamiseen Espooseen saatiin Ruotsin Leksandista. (Espoon kaupunki 2005.) 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tämän tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa Espoon Perhekeskusprojektin perhevalmennusryhmiin osallistuneiden tulevien vanhempien kokemuksia vertaistuesta valmennusryhmässä. Tutkimuksessamme pyrimme selvittämään, ovatko vanhemmat saaneet tukea ryhmän jäseniltä, ovatko he kokeneet antaneensa sitä ja minkä merkityksen vanhemmat ovat tuelle antaneet. Selvitämme myös, mitkä tekijät kokemuksiin ovat vaikuttaneet. Toivomus vertaistuen toteutumisen tutkimiseen perhevalmennusryhmissä tuli Perhekeskusprojektin työntekijöiden ja suunnittelijoiden taholta. Samaan aikaan käynnistyivät myös tutkimukset monimuotoisesta isyydestä ja moniammatillisuudesta. Vertaistukea perhevalmennusryhmissä on tutkittu aiemminkin, mutta Espoon Perhekeskusprojektin perhevalmennuksen vertaistuesta ei ole vielä tutkimuksia. 3 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Ruotsissa perhekeskukset syntyivät laman jälkeisessä tilanteessa, jossa hyvinvointipalveluita karsittiin. Eri ammattiryhmien keskuudessa heräsi huoli perheiden pärjäämisestä. Heidän ajatuksenaan oli moniammatillisen yhteistyön kautta säilyttää perheille suunnatut palvelut mahdollisimman koskemattomina. Yhteistyön pohjalta perustettiin Ruotsiin ensimmäinen perhekeskus (Mulju 2002, 28.)

8 8 Perhekeskuksissa toimii useita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. He kaikki tekevät koulutuksensa mukaista työtä. Moniammatillisessa yhteistyössä he pyrkivät kehittämään perhekeskuksen toimintaa ja muokkaamaan omaa työtään perhekeskusta hyödyttäväksi. Mukana toiminnassa on myös kolmannen sektorin perheiden hyvinvoinnista kiinnostuneita tahoja, esimerkiksi kirkko. Työtä tehdään perheiden parhaaksi, lasten psyykkisen ja fyysisen terveyden hyväksi sekä sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseksi. (Mulju 2002, 28.) Perhekeskustoiminta on laajentunut Ruotsissa koskemaan yli 60 kuntaa. Toimintaa varten perustettuja keskuksia kutsutaan eri nimillä esimerkiksi familjecentrum tai familjens hus. Toiminta on kuntakohtaista, mutta yleismallina perhekeskuksissa on avoin päiväkoti, äitiysja lastenneuvola sekä sosiaalitoimen palvelut kaikki saman katon alla. (Paavola 2004, 8.) Vuonna 1999 perustettiin Ruotsissa perhekeskuksien yhdistys Föreningen för Familjecentraler. Sen jäsenyys voi olla perhekeskus- tai työntekijäkohtainen. Tavoitteena yhdistyksellä on luoda kansanterveystyön pohjalta moniammatillisia menetelmiä lasten terveyden edistämiseksi sekä kehittää työmuotoja, jotka lisäävät yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia. Tukitoimet perustuvat yhteistyöhön vanhempien kanssa. (Paavola 2004, 8.) 3.1 Leksandin malli Thomas Johansson ja Ingegerd Jons käynnistivät Leksandissa perhekeskustoiminnan vuonna Työ perhekeskuksissa on kehittynyt synnytysvalmennuksesta laajaksi perheiden hyvinvointia tukevaksi eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöksi. Työssä on edetty vahvalla luottamuksella siihen, että lisäämällä vanhemmuuden ja parisuhteen tukea sekä vanhempien vertaisryhmätoimintaa voidaan lasten hyvinvointia parhaiten edistää. Valmista mallia työn kehittämiselle ei ole ollut. Johansson ja Jons uskovat, että suhteellisen yksinkertaisen vanhempainkasvatuksen keinoin voidaan antaa työkaluja vanhemmuuteen ja että vanhemmat tarvitsevat toistensa tukea. (Paavola 2004, 8-9.)

9 9 Perhekeskuksen toimintamalli perustuu pitkäkestoiseen vanhempainkasvatukseen, joka antaa mahdollisuuden kaikkien vanhempien osallistumiseen sekä yksilöllisesti, että ryhmässä. Tavoitteena on luoda pysyvä sosiaalinen verkosto, johon lapset ja vanhemmat osallistuvat ja jota he kehittävät. Toiminnalla pyritään edistämään hyvinvointia, eikä sitä ole suunnattu erityisesti ongelmiin. Leksandin mallin työtavat ovat sovellettavissa myös muihin kuntiin. (Paavola 2004, 9.) 3.2 Leksandista Espooseen Diakonia-ammattikorkeakoulun Kauniaisten yksikön johtaja Timo Junkkaala innostui Ruotsin Leksandin mallista ja sai Espoon kaupungin mukaan hankkeeseen. Espoossa perhekeskusprojekti käynnistyi 2003 ja vuoden 2004 alussa sille saatiin Etelä-Suomen lääninhallitukselta valtion avustus. (Viinikka 2004, 28.) Kumppanuushankkeessa Diakin vastuualueeksi sovittiin koulutus, kehittäminen ja arviointi. Hankkeelle saatiin Rahaautomaattiyhdistyksen rahoitus vuosiksi (Pietilä-Hella 2004, 24.) Kilossa perhekeskusprojekti on aloitettu Nyt mukana ovat myös Espoon keskus, Espoonlahti, Tapiola ja Matinkylä-Olari. Projektin tarkoituksena on luoda suomalaiseen yhteiskuntaan soveltuva uudenlainen, moniammatillinen neuvola- ja perhetyön malli. Perhekeskuksen tavoite on vastata paremmin perheiden tarpeisiin tukemalla vanhemmuutta ja lasten turvallista kasvua. Perheiden arjessa selviytymistä pyritään tukemaan luomalla perhe- ja sosiaalipalveluihin uusia toimintamalleja ja -kulttuureja. (Viinikka 2004, 28.) Toimintaa toteutetaan mm. perheryhmien, äiti-vauvaryhmien, isäryhmien, perheleirien, perhevalmennuksen ja vanhempainryhmätoiminnan kautta. Projekti on Diakoniaammattikorkeakoulun Helsingin ja Kauniaisten yksikön ja Espoon kaupungin yhteishanke. Diakonia-ammattikorkeakoulu osallistuu toiminnan arviointiin ja suunnitteluun sekä vastaa perhekeskustoiminnan mallintamisesta ja työntekijöiden lisäkoulutuksesta. Perhevalmennuksessa, päivähoidossa ja muissa lasten palveluissa on otettu käyttöön toimintamalleja, joissa edistetään vanhempien osallistumista ja vertaisryhmätoimintaa.

10 10 4 VERTAISTUKI Vertaistuki on vapaaehtoista ja vastavuoroista kokemusten vaihtoa. Vertaisryhmissä samassa elämäntilanteessa olevien tai samoja ongelmia kohdanneiden on tarkoitus tukea toisiaan. Vertaistuen keskeinen funktio on siinä kokemuksessa, että henkilö ei ole yksin tilanteessaan. Vertaisuuden kokemus antaa toivoa ja uskoa tilanteesta selviytymiseen. Mukana oleminen vertaisryhmässä antaa myös mahdollisuuden uudelleen suuntautumiseen ja tulevaisuuteen orientoitumiseen. (Pöyhtäri 2005.) Tutustuminen toisiin vanhempiin kasvattaa henkisiä voimavaroja ja uskoa omaan itseensä. Muiden tilanteiden näkeminen ja samanlaisuuksien havaitseminen auttaa vanhempia näkemään omat ongelmansa laajemmasta näkökulmasta. Ongelmia aletaan pitää kaikille vanhemmille yhteisinä ja ratkaistavissa olevina. (Rönkä & Kouvalainen 1997, 31.) Vallimies-Patomäen (1998, 32) mukaan naisten odotukset sosiaalisesta tuesta raskauden aikana eroavat paljon toisistaan. Toiveet liittyvät kuitenkin usein tiedon saamiseen, rohkaisuun ja konkreettisiin neuvoihin. Vertaistuki on yksi sosiaalisen tuen elementti. Vertaistuesta vanhempi saa itsearviointinsa tueksi ryhmän jäseniltä tietoa, joka auttaa häntä arvostamaan itseään vanhempana. Vanhempi voi ryhmässä esimerkiksi todeta sen, että muillakin perheillä on samoja ongelmia ja että vaikeudet eivät aina merkitse huonoa vanhemmuutta. (Viljamaa 2003, 47.) Järvisen (1998, 38) tutkimuksessa äitien kokemuksista lastenneuvolan vanhempainryhmistä selvisi, että äidit toimivat toisilleen arvokkaina tiedonlähteinä. He saivat toisiltaan tietoa, jolla oli käyttöä juuri sen hetkisessä tilanteessa. Tiedollinen tuki avarsi äitien ajatuksia. Uudet näkökulmat auttoivat käytännön tilanteissa ja elämän jäsentämisessä. Äitien mielestä vertaisryhmän jäseniltä oli helpompaa ottaa vastaan neuvoja kuin muulta sosiaaliselta verkostolta. Äidit kokivat ryhmätapaamiset mielekkääksi vaihteluksi ja arjen rytmittäjäksi. He kokivat, että ryhmä oli heidän oma juttunsa, jossa äiti ja lapsi olivat

11 11 pääosassa. Positiivisena nähtiin myös se, että he saivat itse olla vaikuttamassa ryhmän toimintaan. Äidit pitivät lastenneuvolaa luontevana paikkana pitää ryhmätapaamisia. (Järvinen 1998, 38) Kotona olevat äidit kokivat vertaistuen tärkeämmäksi kuin työssäkäyvät. Muualta kuin neuvolasta saatu sosiaalinen tuki korreloi positiiviseen kokemukseen neuvolapalveluista. Vanhemmat, jotka saivat tukea muualtakin kuin neuvolan taholta, olivat yleisesti tyytyväisiä neuvolan toimintaan ja kokivat sen omakohtaisen merkityksen ja henkilökohtaisen tuen suureksi. (Viljamaa 2003, ) Vähemmän tukea muualta saaneilla tilanne oli päinvastainen. Naiset, jotka kokivat puolisoltaan saamansa tuen riittämättömäksi, eivät olleet tyytyväisiä myöskään vertaistuen ja perhekeskeisen työotteen riittävyyteen. Sosiaalista tukea saaneet miehet toivoivat muita miehiä enemmän neuvolan auttavan heitä vanhemmuuden rakentumisessa. (Viljamaa 2003, ) 4.1 Vanhempien tuentarve Häggman-Laitilan ym. (2000, 28-29) Varhaista tukea lapsiperheille-teoksesta käy ilmi, että perheet tarvitsevat tukea vanhemmuuteen, lasten kasvatukseen ja hoitoon, sosiaalisen verkoston ylläpitämiseen, parisuhteeseen ja perheenjäsenten terveyteen liittyviin asioihin. Näistä eniten apua vanhemmat toivoivat vanhemmuuden tukemisen. Tulokset kertovat vanhempien uupumuksesta, epävarmuudesta ja riittämättömyyden tunteista. Ajan jakaminen työn ja perheen välillä sekä vastuun jakaminen herättivät erimielisyyksiä vanhempien kesken. Lasten kasvatuksessa ja hoidossa vanhempien yleisin huolenaihe on lapsen luonne ja käyttäytyminen. Pienten lasten vanhempien huolena ovat

12 12 usein lapsen unirytmi ja ruokailu. Rajojen asettaminen lapsille ja oikeanlaisten virikkeiden tarjoaminen askarruttavat myös monia vanhempia. (Häggman-Laitila ym. 2000, ) Vanhemman ja lapsen suhteen tukeminen on keskeistä lapsen terveen kehityksen edistämisessä. Lapsen ja hänen vuorovaikutusympäristönsä arvioiminen voi olla hankalaa. Perheen toimintaa tarkkailemalla voidaan arvioida tuen tarvetta. On olemassa tiettyjä piirteitä, joita voidaan tulkita jonkinasteiseksi häiriöksi lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksessa. Näitä ovat fyysiseen rankaisemiseen ja hylkäämiseen perustuvat kasvatustavat, lämmön puuttuminen vanhemmuudesta, vanhempien keskinäiset ristiriidat ja epäedulliset psykososiaaliset olot. Biologisiksi riskitekijöiksi voivat muodostua mm. lapsen ja vanhemmat temperamentit. (Poikkeus, Laakso, Aro, Eklund, Katajamäki & Lajunen 2002, 161.) Tarkan ym. (2001) mukaan sosiaalinen verkosto lisää vanhempien itseluottamusta vanhempana ja herkistää heitä lapsen tarpeille. Pekki ja Tamminen (2002, 62) ovat tutkimuksessaan kartoittaneet aikuisten näkemyksiä lapsen perustarpeista ja oikeuksista. Tärkeimpinä asioina olivat lasten turvallisuuteen ja suojelemiseen liittyvät näkökohdat. Terveydenhuollon ammattilaisten ohjaus ja tuki on merkittävää äitiyteen kasvussa. Konkreettista neuvontaa toivottiin esimerkiksi imetyksestä, lapsen ruokailusta sekä unirytmeistä. Tietoja ja keskustelua lapsen kasvusta ja kehityksestä toivottiin enemmän. Tässäkin tutkimuksessa vanhempien toive kasvatus -ja parisuhdeasioiden käsittelystä nousi myös esille. Äidit kritisoivat liiallista keskittymistä kasvun seurantaan. He sen sijaan odottivat enemmän psykososiaalista tukea. (Tarkka ym ) 5 PERHEVALMENNUS Vanhemmuuteen valmistautumisen ja synnytyksen onnistumisen tukeminen on neuvolan perhe- ja synnytysvalmennuksen päämäärä. Valmennusryhmät ovat tärkeä osa äitiyshuoltoa. Osallistumista perhevalmennusryhmiin tulisi tarjota vanhempien tarpeista lähtien, huomioiden myös esimerkiksi monikkoperheet. Nykyajan vanhemmat tietävät

13 13 paljon lapsen saamisesta jo ennen esikoisensa syntymää. Perhevalmennukselta toivotaan toisten vanhempien sekä ammattilaisten tukea ja enemmän isien huomioimista ja tukemista. (Stakesin perhesuunnittelun ja äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 1999, 79.) Myös Mäkelän ja Siewertin (2001) tutkimuksen sekä Stakesin asiantuntijaryhmän (1999) mukaan vanhemmat toivovat perhevalmennustapaamisilta aikaa keskusteluun. Parhaiten perhevalmennus toteutuu pienryhmissä, joissa ryhmän koko on neljästä kuuteen paria. Tällöin edellytykset keskustelulle ovat parhaimmat. Koottaessa ryhmää on hyvä ottaa huomioon kyseisen ryhmän tietotaso. Näin voidaan tarjota heikoimman tietotason omaaville perheille heidän tarvitsemaansa tukea ja autetaan heitä myönteisempään synnytyskokemukseen ja vältetään enemmän tietävien vanhempien turhautuminen. (Stakesin perhesuunnittelun ja äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 1999, 80.) 5.1 Ryhmän toimintaedellytyksiä Ryhmän toimintaedellytyksiä ovat sen ulkoiset rakenteet. Näitä ovat fyysinen ympäristö, ryhmän kokoontumistiheys, tapaamisaika, ryhmän henkilömäärä ja siihen liittymisen tapa. Ihmissuhderyhmissä ryhmän intensiivisyys eli riittävä kesto ja kokoontumistiheys nousevat tärkeiksi tekijöiksi. (Niemistö 1999, 51-54). Ryhmän koko vaikuttaa sen luonteeseen. Yleensä pienryhmäksi katsotaan 5-12 henkilön ryhmä. (Niemistö 1999, ) On kuitenkin tärkeämpää määritellä ryhmä sen tarkoituksen kuin henkilömäärän mukaisesti. Ryhmän jäsenmäärä vaikuttaa kahteen vastakkaiseen ryhmäilmiöön, ryhmän kiinteytymiseen ja toisaalta sen hajoamiseen. Kiinteytyminen näkyy jäsenten ryhmää kohtaan tuntemana samanmielisyytenä ja vetovoimana. Ryhmän kiinteys ymmärretään usein myönteisesti. Se kertoo yhteishengestä ja ryhmäytymisestä. Kiinteytymisessä on myös kielteinen puoli, ryhmäpaine. Sillä tarkoitetaan jonkin asteista vaatimusta ryhmän normien mukaiseen käyttäytymiseen. (Niemistö 1999, )

14 14 Toisena ryhmän ominaisuutena nähdään hajoaminen, jota tapahtuu ryhmän jäsenten pyrkiessä muodostamaan pienempiä alaryhmiä. Alaryhmät voivat edustaa vastakkaisia näkemyksiä, jolloin tilanne on altis ristiriidoille. Tämä on yleisempää jos ryhmäkoko on suuri. Tutkimuksissa on todettu, että ryhmän jäsenten vuorovaikutus vähenee, jos ryhmässä on enemmän kuin yhdeksän henkilöä. Ryhmäkoon kasvaessa jäsenten passiivisuus lisääntyy ja henkilökohtaiset kontaktit vähenevät. (Niemistö 1999, ) Suurissa ryhmissä koetaan usein turhautumista, koska yksimielisyyteen on vaikea päästä. Ryhmän tuottavuutta haittaavat sen koosta johtuvat vaikeudet. Vaikka tällaisessa ryhmässä olisi pienryhmään verrattuna enemmän aineellisia ja henkisiä voimavaroja, niin ryhmän tuottavuutta vähentävät henkilöiden impulssit ja ryhmän taipumus vastakkaisuuksiin. Pienryhmässä yksilöt pääsevät helpommin esiin ja sen toiminta voi muodostua yhdenmukaiseksi ja yhteistyökykyiseksi. Pienryhmän etuja ovat sen aktiivisuus ja jäsenten tasainen osallistuminen. Pienessä ryhmässä mahdollistuvat jäsenten persoonallinen vuorovaikutus ja yksilöllisten tarpeiden esiintuominen ja huomioiminen. (Niemistö 1999, ) Tutkimuksen mukaan yksilön ominaisuuksista ryhmätilanteessa vaikuttavat sukupuoli, älykkyys, sopeutuvuus, ihmiskeskeisyys. Dynamiikkaan vaikuttavat myös yksilön erityistaidot, motivaatio, kyvykkyys sekä itsevarmuus ja dominoivuus, jotka ovat usein johtajan ominaisuuksia. Naiset ovat tutkimusten mukaan ryhmätilanteissa miehiä aktiivisempia. Naiset käyttävät enemmän elekieltä sanomansa tueksi. He mukautuvat enemmistön mielipiteeseen helpommin kuin miehet. Miehet esiintyvät ryhmässä naisia varmemmin ja kilpailevammin. Ryhmän jäsenen älykkyys tekee hänestä suositumman ja vähemmän mukautuvan. (Niemistö 1999, ) Perhevalmennus tapahtuu ryhmissä, joten edellä esitetyt seikat määrittävät myös sen toimintaa. 5.2 Tutkimuksia perhevalmennuksesta Stakesin toimesta on tutkittu perhevalmennuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Perheet toivovat tutkimuksen mukaan ajan tasalla olevaa tietoa eri ammattiryhmiltä. Tietoa tarvitaan raskauden kulusta ja tunne-elämän muutoksista sekä sosiaalisen tuen

15 15 merkityksestä raskauteen ja synnytykseen. Synnytyspeloista, poikkeavista synnytyksistä sekä kivunlievityksestä kaivataan myös informaatiota. Näiden lisäksi lapsivuodeaika, imetys ja lapsen hoito sekä isän rooli raskauden aikana, synnytyksessä ja lapsen hoidossa nousivat esiin vanhempien toiveissa perhevalmennukselta. (Viisainen 1999, ) Helsingin terveysviraston äitiysneuvonnan asiantuntijaryhmä on julkaissut suosituksensa perhevalmennuksen sisällöstä ja toteutuksesta. Suosituksessa annetaan ohjeet tukimateriaalista, valmennuksen suunnittelusta, siihen käytettävistä tiloista, kokoontumiskertojen määrästä ja yhteistyöstä ammattiryhmien välillä. (Mäkelä & Siewert 2001, 33.) Mäkelä ja Siewert (2001, 35-46) ovat tutkineet Helsingin alueella pidettyjen perhevalmennusten asiakastyytyväisyyttä. Tutkimusprojektin aikana seurattiin yhdeksää eri perhevalmennusryhmää. Ryhmäkoot vaihtelivat 2-24 henkilöön. Suurin osa osallistujista oli ensisynnyttäjiä. Osalla havainnoiduista terveysasemista seurattiin tarkoin äitiyshuollon asiantuntijaryhmän suosituksia perhevalmennuksesta. Toiset etenivät eri järjestyksessä, kuitenkin perusasiat läpikäyden. Kokoontumiset olivat pääsääntöisesti luentomaisia ja suurin osa ajasta kuunneltiin terveydenhoitajan puhetta. Vierailevia asiantuntijoita olivat mm. kätilö, hammaslääkäri, fysioterapeutti ja psykologi. Osallistujat eivät alkaneet aktiiviseen keskusteluun. Erillinen isäryhmä oli vain yhdellä terveysasemalla, muillakin sellainen oli ollut, mutta toiminta oli loppunut osallistujien puutteessa. Isäryhmäkokeiluja oltiin käynnistämässä kahdella terveysasemalla. Tutkimukseen osallistujat, perinteisen mallin perhevalmennuksen käyneet vanhemmat antoivat valmennuksesta pääosin myönteistä palautetta. Vanhemmat kokivat saaneensa eniten eväitä lapsen hoitoon ja synnytykseen. He kokivat hyötyvänsä valmennuksesta myös raskauden kannalta ja kasvussaan vanhemmuuteen. Vanhemmat pitivät siitä, että saivat mahdollisuuden kuunnella vauvaperheen kokemuksia jo lapsensa saaneelta perheeltä. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että puoliso saa tietoa. Kritiikki kohdistui mm liian suuriin ryhmäkokoihin, opetuksen teoreettisuuteen ja passiivisuuteen. Jotkin vanhemmat toivoivat lisää keskustelua ja pitivät antoisana muiden vanhempien tapaamista. Jotkut vastaajista olisivat halunneet enemmän tietoon keskittyvää valmennusta. (Mäkelä & Siewert 2001, )

16 16 Mikkasen (2003, 51) tutkimuksessa, joka koski terveydenhoitajien näkemyksiä perhevalmennuksesta, kävi ilmi, että suurin osa tutkituista arvioi perheiden tarvitsevan perhevalmennusta ja piti sitä erittäin tai melko tarpeellisena. He kokivat perheiden tarvitsevan oikeaa tietoa ja taitoa koskien lastenhoitoa ja kasvatusta. 5.3 Perhevalmennus Espoossa Espoon alueella tarjotaan kaikille vanhemmille perhevalmennusta neuvolan toimesta. Tulevilla vanhemmilla on mahdollisuus tutustua etukäteen synnytyssairaalaan ja osallistua neuvoloiden perhevalmennusryhmiin. Valmennuksessa tarjotaan perheille mahdollisuus vanhemmuuden pohdiskeluun ja valmennetaan koko perhettä vauvan syntymään. Tulevia vanhempia autetaan ymmärtämään raskausajan fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia ja heille annetaan ohjausta synnytykseen. (Espoon kaupunki 2005.) Perhettä tuetaan myös vastuulliseen vanhemmuuteen korostaen parisuhteen merkitystä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Perhevalmennuksessa pyritään vastaamaan tiedollisesti tämän ajan haasteisiin. Tutkimuksemme kohteena oleva uudenmallinen perhevalmennus eroaa kaikille tarjottavasta valmennuksesta eniten moniammatillisuuden, vertaistuen ja isien erityisen huomioimisen osaltaan. (Espoon kaupunki 2005.) 5.4 Perhevalmennusryhmät perhekeskusprojektissa Perhekeskuksen pilottityöntekijät saivat suunnitelman laajennetusta perhevalmennusmallista valmiiksi syksyllä 2003 (Viinikka 2004, 30). Valmennuksessa painotetaan tiedon ja vanhemmuuden tukemisen lisäksi toimivan parisuhteen merkitystä sekä vertaistukea (Paavola 2004, 4). Tämä uudentyyppinen perhevalmennus alkoi maalishuhtikuussa 2004 viidellä pilottialueella. Alueiksi valittiin Suvela (Espoon keskus), Latokaski-Nöykkiö (Espoonlahti), Kilo (Leppävaara), Haukilahti (Tapiola) ja Matinkylä- Olari.

17 17 Valmennus sisältää kuusi tapaamista ennen lapsen syntymää (E-kerrat) ja kuusi lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana (J-kerrat). (Pietilä-Hella 2004, 26.) Tapaamiset kestivät kerrallaan 1½-2 tuntia (Viinikka 2002, 17). Osalla valmennuskerroista äidit ja isät jakaantuvat omiin ryhmiin keskustelemaan. Erityisesti tuleviin isiin ja isyyden vahvistamiseen on kohdistettu huomiota. Ohjaaja määräytyy kunkin kokoontumiskerran aiheen mukaisesti. Pilottitiimien työntekijöille järjestettiin tehtävään valmentavaa koulutusta. Lisäksi Diak on pitänyt pilottiryhmien vetäjille kolme konsultaatiokertaa moniammatillisesta työskentelystä. (Viinikka 2004, 30.) Perhevalmennuksen oli tarkoitus toteutua laadullisesti ja määrällisesti valmennusrungon mukaisesti. Liitteenä on Haukilahden uuden perhevalmennuksen toteutunut ohjelma (LIITE 1). Espoon uudenlainen valmennus tarjoaa perheille mahdollisuuden tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin perheisiin, vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia heidän kanssaan sekä saada tietoa. Tietoa annetaan pienen vauvan hoitamisesta, synnytykseen valmistautumisesta ja itse synnytyksestä sekä asuinalueen lapsiperheiden palveluista. (Espoon kaupunki 2005.) Valmennuksessa keskustellaan parisuhteen hoitamisesta uudessa elämäntilanteessa, vanhemmuuteen kasvamisesta, vauvaperheen arkipäivän sujumisesta ja perheen kasvamiseen liittyvistä asioista yleensä. Aiheita voivat olla muutkin vanhempien esille nostamat aiheeseen liittyvät asiat. Perhevalmennuskokoontumisten kautta pyritään luomaan äideille ja isille mahdollisuus ystävyys-, yhteistyö- ja avunantoverkostojen luomiseen omalla asuinalueellaan. (Espoon kaupunki 2005.) 6 NEUVOLA Suomessa neuvolan palvelut ovat maksuttomia. Näin ollen ne ovat kaikkien perheiden ulottuvilla. Palveluiden käyttö on vakiintunutta ja runsasta. Suomessa vain kaksi tuhannesta raskaana olevasta naisesta ei ole ollut neuvolan seurannassa ennen synnytystä. Raskauden aikana äidit käyvät noin 16 kertaa neuvolassa ja isät osallistuvat käynteihin enenevässä määrin. Äitiysneuvolan tavoite on perinteisesti ollut täysiaikaisen ja

18 18 terveen lapsen syntymä. Parinkymmenen viime vuoden ajan tavoitteet ovat laajemmat. Raskausaikana perheille tarjotaan valmennusta synnytystä varten ja tukea vanhemmuuteen kasvamisessa. Sosiaalisen ja henkisen tuen tarve perheissä on tullut ilmeiseksi neuvolakäynneillä. (Lehto ym. 2001, 57.) Suomalaiset lapset käyvät neuvolassa ensimmäisen vuoden aikana noin 12 kertaa. Neuvolassa seurataan lapsen kasvua ja kehitystä, tuetaan imetystä sekä annetaan lapselle tarpeelliset rokotukset. (Lehto ym. 2001, 57). Neuvolan palveluita kohdennetaan perheiden tarpeiden mukaan. Toiset perheet tarvitsevat vain neuvolan peruspalveluita, kun taas toiset tarvitsevat hyvinkin intensiivistä tukea. Neuvolan tulee olla mukana terveyseroja kaventavassa ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta edistävässä työssä. (Neuvolatoiminnan asiantuntijatyöryhmä 2003, 11.) Neuvolatoiminnan asiantuntijatyöryhmän (2003, 11) suosituksen mukaan neuvolan tehtäviin kuuluu lapsiperheitä koskevien ongelmien ennaltaehkäisy ja jo olemassa oleviin ongelmiin vaikuttaminen. Yhteisöllisyyden, lapsiperheiden yhteenkuuluvuuden, perheiden keskeisen yhteistyön ja yleensä vertaistuen edistäminen ovat niin ikään neuvolan työkenttää. Neuvolan tulisi myös huolehtia siitä, että vanhemmilla on mahdollisuus osallistua vertaistukiryhmiin ennen ja jälkeen lapsen syntymän. Neuvolan asiakkaiden vuorovaikutusta voidaan edistää myös ryhmäneuvolatapaamisilla. Vanhemmat voivat keskustella keskenään lapsen kehityksestä ja pyytää terveydenhoitajalta neuvoja. Ryhmäneuvolasta on saatu vanhemmilta myönteistä palautetta. Ryhmiä on järjestetty jatkoksi perhevalmennusryhmille ja vanhemmat ovat itse jatkaneet tapaamisia. (Rantamaa 1990, 78.) Viljamaan (2003, 95-98) tutkimuksen mukaan mitä enemmän vertaistukea ja pienryhmiä naisen palveluhistoria on sisältänyt, sitä suuremmaksi he ovat kokeneet neuvolapalveluiden merkityksen ja saadun henkilökohtaisen tuen. Miesten kokemus omakohtaisen merkityksen kohdalla oli sama. Vähemmän koulutetut vanhemmat toivoivat neuvolapalveluilta vanhemmuuden pohtimista ja sosiaalista tukea. Korkeammin koulutetut naiset toivoivat enemmän oman lapsisuhteen pohtimista ja vertaistukea. He olivat haluttomampia käymään läpi puolisosuhdettaan perhevalmennuksessa. Avoliitossa elävät naiset ja yksinhuoltajat olivat neuvolapalveluihin tyytyväisempiä kuin avioliitossa elävät.

19 Neuvolan ennaltaehkäisevä työ Ennaltaehkäisevästä työstä puhutaan silloin, kun perheen tukeminen aloitetaan ennen lapsen syntymää tai kun lapsi on alle kolmevuotias. Työskentely aloitetaan ajoissa ja lapsen kannalta keskeisessä vaiheessa. Tarkoitus on antaa perheille valmiuksia tulevien ongelmatilanteiden ratkaisuun ja mahdollisuus saada apua heti kun he sitä kokevat tarvitsevansa. Varhaisen tuen antaminen merkitsee myös perheiden tukiverkostojen vahvistamista. (Häggman-Laitila, Ruskomaa, Euramaa 2000, 21.) Neuvoloiden ennaltaehkäisevää työtä on vaikeuttanut asiakkaiden ongelmien kasvu ja resurssipula. Kritiikki on kohdistunut neuvolatyön painottumiseen liiaksi mittauksiin, punnituksiin ja rokotuksiin. Jotkut asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että neuvoloiden työn luonnetta pitäisi muuttaa enemmän perheterapeuttiseen suuntaan. Neuvolatyöntekijät ovat myös muutoksen kannalla, mutta resurssipula ja kiire ovat olleet esteenä uusien työmuotojen kehittämiselle. Lapsiperheprojektin yhteydessä haastateltujen terveydenhoitajien mielestä intensiivinen perhetyö sopisi perinteisen neuvolatyön ohella heidän tehtäväkenttäänsä. Vertaisryhmätoiminta neuvoloissa koettiin työntekijöiden taholta myös tärkeäksi ongelmien ennaltaehkäisyn kannalta. (Kaakinen & Hietikko 2001, ) 6.2 Perhekeskeisyys Perhekeskeisyydellä tarkoitetaan sitä, että jokainen perhe on omanlaisensa ja työ rakentuu perheen arvojen ja voimavarojen pohjalta. Ei ole olemassa tiettyä mallia, jota voitaisiin soveltaa kaikkiin perheisiin. Yleensä toimivin työmuoto on perheen omia selviytymiskeinoja ja yhteenkuuluvuutta tukeva. Perhe on oman tilanteensa ja arkipäivänsä asiantuntija. Oletus perhetyössä on, että kaikki vaikuttaa kaikkeen, esimerkiksi jos joidenkin perheenjäsenten välisessä suhteessa tapahtuu muutos, se vaikuttaa toisiin perheenjäseniin. Ulkopuoliset asiat heijastuvat koko perheeseen. (Häggman-Laitila ym. 2000, )

20 20 Perhekeskeisyys ja perheiden asiantuntijuus ovat merkityksellisiä myös perhekeskusten toiminnassa. (Kalliomaa 2004, 34.) Mikkasen (2000, 47) kyselytutkimuksessa terveydenhoitajille perhekeskeisyyttä perhevalmennusryhmissä toteutettiin lähinnä perheen kuulumisia ja tilannetta kyselemällä ja kannustamalla perhettä neuvolapalvelujen käyttöön. Perhekeskeisyydeksi koettiin myös useiden kotikäyntien teko. Osalle vastaajista perhekeskeisyyden toteutumiselle oli keskeistä lisäksi perheen tunteminen, heidän tarpeidensa, tilanteen ja toiveiden huomioiminen. Pelkosen (1994, 30) mukaan lähtökohtana lapsiperheiden varhaiselle tuelle pidetään perheen voimavaroja ja asiantuntijuutta sekä ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Lapsiperheiden omien voimavarojen tukemisen on useissa tutkimuksessa todettu olevan tärkeää. Vatajan (1998, 13) mukaan voimavaroja painottavalle perhetyölle on ominaista tulevaisuusorientaatio ja tavoitteellisuus. On tärkeää että perhe itse uskoo mahdollisuuksiinsa parantaa tilannettaan. (Välimäki 2001, ) Työntekijän ja perheen välinen yhteistyö vaatii perheen asiantuntemuksen arvostamista. Perhe itse määrittää heille merkitykselliset asiat. Kun kohderyhmä on pienten lasten perheet, on yleensä mahdollista tukea ja auttaa perhettä ajoissa, ennen ongelmien syntymistä tai pitkittymistä Ennaltaehkäisevälle työlle tyypillistä on, että huoli lapsesta on vielä vähäinen ja perheellä on motivaatiota ratkaista tilanne. (Heino, Berg & Hurtig 2000, 190.) 7 PERHE Perheympäristö ja perhe-elämä tarjoavat palkitsevaa ja rakastavaa vastavuoroisuutta. Ne ovat keskeisiä lapsen kasvamiselle ehjäksi aikuiseksi sosiaalis- moraalisella sekä persoonallisella tasolla. (Gerris 1994, 144.) Taskinen (1994, 3-5) määrittelee perheen sosiaaliseksi ja psykologiseksi yksiköksi. Perinteisesti perheellä on tarkoitettu ryhmää, jonka jäsenet liittyvät toisiinsa avo- tai avioliiton kautta tai biologisin perustein. Nykyisin perusteita saattavat olla myös adoptio tai keinohedelmöitys.

21 21 Sosiaaliset, tunteenomaiset ja juridiset siteet perheenjäsenten välillä erottavat heidät muista sosiaalisista ryhmistä. Ulkoisista muutoksista huolimatta tunne perheeseen kuulumisesta säilyy sen jäsenten kesken. Perhemuotoja ovat ydinperhe, suurperhe ja uusperhe. Länsimaissa ydinperheet, joihin kuuluu yksi tai kaksi huoltajaa lapsineen ovat yleisimpiä. Suurperheeseen kuuluu joko enemmän kuin kaksi sukupolvea tai kaukaisempiakin sukulaisia. Uusperheet ovat uudelleen avioituneita tai avoliitossa asuvia henkilöitä lapsineen. (Taskinen 1994, 3-5.) Lapsiperheeksi katsotaan avo- tai avioliitossa elävät yhteisessä taloudessa elävät puolisot ja heidän kanssaan asuvat alle 18-vuotiaat lapset. Tämän lisäksi lapsiperheen muodostaa toinen vanhemmista lapsineen. Lapsena pidetään myös ottolasta sekä toisen puolison lasta mutta ei kasvattilasta. Lapsiperheet jaetaan neljään tyyppiin, aviopari tai avopari ja lapsi / lapset, äiti tai isä ja lapsi / lapset. (Sulku & Välimäki 1996, 6.) Euramaa-Granin (1998, julkaisematon moniste) mukaan Mannerheimin lastensuojeluliiton Lapsiperhe-projektin yhteydessä haastateltujen terveydenhoitajien mukaan asiakasperheet kärsivät uupumuksesta, väsymyksestä ja jaksamattomuuden tunteesta. Perheiden ongelmat liittyivät vanhemmuuteen, lasten kasvatukseen sekä puutteisiin sosiaalisessa verkostossa. Arkipäivän käytännön asioista selviytyminen aiheutti myös ongelmia, etenkin äidit kärsivät väsymyksestä. Äidit tunsivat itsensä yksinäisiksi, perhe eristäytyi muusta yhteisöstä ja sukulaiset saattoivat asua kaukana. 7.1 Vanhemmuus Nykyään vanhemmuus nähdään lapsen edun kautta tai vanhemmuutta voidaan hahmottaa ihmisen henkilökohtaisena, vapaana valintana ja hänen yksilöllisyytensä ilmentymänä. Vanhemman tehtävä on rakastaa lastaan, pitää tästä huolta ja tarjota turvallisen elämän perusta. (Hirsjärvi, Laurinen & tutkijaryhmä 1998, ) Vanhemmuuden roolikarttaa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollossa työvälineenä esimerkiksi perhevalmennuksessa. Sen avulla vanhemmuutta käsitellään eri roolien kautta; huoltajan, rakkauden antajan, opettajan, ihmissuhdeosaajan ja rajojen asettajan. Lapsi tarvitsee vanhempia kaikissa näissä rooleissa. (Helminen & Iso-Heiniemi 1999,15.)

22 22 Vanhemmat ovat entistä tietoisempia kasvatustehtävästään, mutta sitä vaikeuttavat yhä moninaisemmat asiat. Tietoa kasvatuksesta on saatavilla paljon, mutta se on usein ristiriitaista. Keskustelua on käyty eri tahojen vaikutuksista lapsen kehitykseen. Mikä on vanhempien osuus kasvatuksesta, kun lapseen vaikuttavat myös mm. päiväkoti, media ja muu yhteisö? (Rönkä & Kinnunen 2002, 4-5.) Vanhemmat ovat menettäneet auktoriteettiasemansa tiedon, viisauden ja elämäntaidon jakajina. Muutokset vanhemmuudessa ovat johtaneet lasten ja vanhempien roolien hämärtymiseen. Suhde on muuttunut tasavertaisemmaksi. (Hirsjärvi ym. 1998, 31.) Parisuhde Väestöliiton tutkimuksen mukaan puolisot etsivät parisuhteesta etenkin tunteiden jakamista. Monet vastaajista näkivät myös, että hyvä parisuhde turvaa lapsen terveen kasvun. Etenkin naiset kokivat riitojen lisääntyneen lasten syntymän jälkeen. (Paajanen 2003, ) Mannerheimin lastensuojeluliiton tutkimuksen mukaan lasta odottavia pareja askarruttaa lapsen parisuhteeseen tuoma muutos. He miettivät ajankäytön ja sukupuolielämän muuttumista sekä uudenlaisia roolejaan, äitinä ja isänä. Parisuhteen säilyminen hyvänä vaatii puolisoilta työskentelyä ja kommunikointia. (Häggman-Laitila & ym 2000, 55.) Odotus Raskaus on psykoanalyyttisen teorian mukaan yksi naisen elämän keskeinen käännekohta, niin sanottu kehityskriisi. Raskauden kulku vaikuttaa sekä hänen persoonallisuutensa kehitykseen, että hänen suhtautumiseensa tulevaan lapseen. Positiivisen synnytyskokemuksen tulkitaan merkitsevän onnistunutta kehitystehtävien ratkaisemista. (Nieminen & Nummenmaa 1985, 72.) Naisen tullessa raskaaksi hänessä käynnistyy kehitystapahtumia, jotka muuttavat hänen suhdettaan omaan itseensä, puolisoonsa, äitiinsä ja muokkaavat suhdetta tulevaan lapseen. Tulevan äidin on rakennettava minäkuvaansa elementit, jotka liittyvät äitiyteen.

23 23 Lapsen tulo perheeseen merkitsee kehitystapahtumaa myös parisuhteessa. Vanhempien välisen suhteen tulee väljentyä niin, että syntyvä lapsi saa elintilaa. Odottavan äidin suhde omaan äitiinsä muuttuu. Hänen on läpikäytävä prosessi, jossa hän siirtyy tyttären roolista äidin rooliin. (Nieminen & Nummenmaa 1985, 29.) Raskauteen liittyy useimman naisen kokemuksissa huolta ja pelkoa. Alkuraskaudessa nainen saattaa huolehtia raskauden jatkumisesta. Raskauden edetessä kasvaa huoli sikiön hyvinvoinnista. Loppuvaiheessa useita naisia alkaa huolettaa synnytys: Selviääkö vauva, ovatko kivut kestettävissä? Pelkoa tunnetaan asioista, joiden tiedetään kuuluvan synnytykseen ja myös niistä, joita ei osata odottaa. (Sevon & Huttunen 2002, 90.) Penin (1994, 74-75) mukaan moni raskaana oleva nainen ei spontaanisti kerro synnytyspeloistaan, siksi neuvolan henkilökunnan tulisi tehdä aloite asian käsittelylle. Synnytyksestä saadaan tietoa monista eri lähteistä. Tämä tulisi huomioida perhevalmennuksessa ja siellä olisi tarjottava ajankohtaista ja paikkansapitävää tietoa. 7.2 Äitiys Äiti on yleensä lapsen ensisijainen suojan ja turvan antaja (Seppälä 2000, 16). Äitiydestä on hankala löytää kattavaa määritelmää. Se merkitsee jokaiselle hieman eri asiaa. Määrittelemisen vaikeus ilmeni useista tutkimuksista. Äitiys on koko elämän kestävä työ (Roos & Rotkirch 1997, 8). Se vaihtelee kulttuureittain ja ajan mukana, sen merkitys ei siis ole pysyvä eikä itsestään selvä. Äitiys on yhä suuressa määrin normi, vaikka nykyään on hyväksyttävää olla nainen monella tavalla. Äitiyden identiteetit ovat kuitenkin rajoitetumpia, niitä ohjaavat kulttuuri ja sosiaalisesti hyväksytyt ideologiat. (Hirsjärvi ym. 1998, ) Äidin hoivaa kuvataan psykoanalyyttisin teorioin, kiintymyssuhdeteorian ja evoluutiopsykologiaan pohjaavista näkökulmista. Ensin mainitussa teoriassa korostetaan äidin ja lapsen tiiviin yhdessäolon välttämättömyyttä vauvan ja lapsen tasapainoiselle kehitykselle. Isän tehtävänä on sen mukaan sosiaalisen ja taloudellisen turvan antaminen. (Säävälä, Keinänen & Vainio 2001, 4-5.)

24 24 Sosiaali- ja terveysalalla lasten ja vanhempien parissa työskenteleviä koulutetaan varhaisen vuorovaikutuksen tarkkailuun ja tukemiseen. Koulutus pohjautuu mm. Bowlbyn 1950-luvulla kehittämän kiintymyssuhdeteoriaan. Malli perustuu äidin ja vauvan väliselle vuorovaikutukselle ja jättää isän sivurooliin. Kiintymyssuhdeteoriaan pohjautuva ajattelu saattaa syyllistää äitiä, kun tämä ei kykene täyttämään Bowlbyn esittämiä vaatimuksia. Säävälän, Keinäsen ja Vainion (2001, 5) mukaan nämä näkökulmat korostavat tarpeettomasti vanhempien sukupuolieroja. Isät ja äidit luovat erilaiset suhteet vauvaan. Neuvolatyössä on huomioitava, että hyvän äitiyden kriteerit ovat usein erilaiset kuin hyvän isyyden. Äidiksi tulemiseen liittyy voimakkaita sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä ja arvostuksia. Ne vaikuttavat naisen elämään jo raskausaikana. Tutkimustiedon mukaan äidit kantavat valtaosan lapseen liittyvästä vastuusta erityisesti vauvaikäisten hoidossa. Odotusaikaan liittyy vauvan hyvinvointiin tähtäävä, suureksi osaksi lääketieteellinen kontrolli neuvolassa. (Sevon & Huttunen 2002, 72.) Tarkka, Lehti, Kaunonen, Åstedt-Kurki ja Paunonen-Ilmonen (2001) ovat tutkineet äitien odotuksia terveydenhoitajan äideille antamasta tuesta. Odotukset kohdistuivat sekä tuen sisältöön että tapaan, jolla tukea annetaan. Tutkimuksesta ilmeni että, perheiden kanssa työskentelyssä kaivataan yksilöllisempää ja keskustelevampaa työotetta. Keskusteleva ja yksilöllinen työote on pyritty saamaan myös Espoon pilotti-perhevalmennusryhmien työn osaksi. Perhevalmennus perustuu sekä ammattilaisten antamaan informaatioon että ryhmässä käytyihin keskusteluihin. Naiset tulevat äideiksi nykyisin hyvin vaihtelevissa elämäntilanteissa. Synnytysiän nousun myötä raskaaksi tulo on epävarmempaa. Raskausajan ongelmat ovat näistä syistä moninaisemmat. Tietoa raskaudesta on saatavilla runsaasti, mikä on hyvä asia, mutta tieto lisää mielikuvia ainoasta oikeanlaisesta raskaudesta. (Sevon ym. 2002, 74.) Useimmat naiset kokevat äitiyden osaksi elämänsuunnitelmaansa. Naiset pohtivat usein tarkkaan sitä, ovatko he itse ja heidän kumppaninsa valmiita lasten tuloon. Yhteinen päätös lasten hankkimisesta sisältää lupauksen siitä, että tulevasta yritetään selvitä yhteisvoimin. (Sevon ym. 2002, )

25 Isyys Tutkimuksissa isistä, jotka ovat toimineet joko päävastuussa lapsesta tai tasavertaisena vanhempana äidin rinnalla, ovat osoittaneet, että isä pystyy antamaan vauvalle kaiken, mitä äitikin, imetystä lukuun ottamatta. Myös isä ja vauva pystyvät luomaan toisiinsa symbioottisen suhteen. Kyvyn hoitaa voidaan sanoa löytyvän ihmisestä, jota itseä on hoidettu kyllin hyvin lapsena. Hoivatakseen ihmisen täytyy pystyä eläytymään toisen tilanteeseen, sekä tarjota lohtua ja turvaa. Vauva hyväksyy hoitajakseen henkilön, joka vastaa hänen tarpeisiinsa, tarjoaa hellyyttä ja huomiota. (Keinänen 1997, 67.) Molempien vanhempien osallistuessa yhtälailla hoitoon lapsi saa monipuolisemman kuvan todellisuudesta. Lapsen maailmankuvan ja todellisuudentajun kehittymiselle on edullista, että häntä hoivaavat kaksi erilaista, mutta turvallista ihmistä. Lapsi käyttää molempia vanhempiaan kehityksensä palveluksessa. Mahdollisuus samaistua sekä miehisiin että naisellisiin ominaisuuksiin näyttää olevan kytköksissä vahvan ja joustavan minuuden, sekä hyvän sukupuoli-identiteetin kehittymiseen. (Keinänen 1997, 67.) Tutkimuksen mukaan noin 40 % isistä käy satunnaisesti vauvan kanssa neuvolassa. Perhevalmennukseen osallistuu % isistä, kun perhe odottaa ensimmäistä lastaan. Ryhmätilanteen on oltava riittävän turvallinen, jotta isä tai tuleva isä uskaltaa puhua avoimesti. Isäryhmien tehtävä on rohkaista ja tukea isiä löytää oma tapansa toimia vanhempana. Ryhmä tarjoaa mahdollisuuden omien kokemusten jakamiseen odotusaikana ja vauvan synnyttyä. Tapaamisissa jaetaan tietoa isyyteen liittyvistä asioista ja pohditaan käytännön tilanteisiin toimintatapoja. Neuvola ja ryhmätoiminta voivat auttaa isiä saamaa kokemuksia hyväksytyksi ja kuulluksi tulemisesta. (Säävälä, Keinänen & Vainio 2001, ) Perhevalmennus ja isäryhmät ovat muodostuneet tuleville isille siksi osaksi neuvolatoimintaa, jonka he katsovat itselleen sopivimmaksi tavaksi hankkia valmiuksia elämänmuutokseen. Resurssien niukkuuden vuoksi isäryhmät ovat hyvä vaihtoehto kun halutaan saada mahdollisimman moni isä mukaan yhteiskunnan palveluihin joiden tavoite on tukea miesten kasvua isyyteen. Yksi tärkeä isäryhmien järjestämisen syy on se, että isät saavat keskustella vertaistensa kanssa ilman äidin läsnäoloa. Äidin paikallaolo saattaa passivoida isää kun äiti ottaa perheen edustajan roolin. (Säävälä ym. 2001, )

26 26 Perhesuhteiden ja isän vanhemmaksi kasvussa on tärkeää, että hän lähtee mukaan neuvolakäynneille jo raskausaikana. Työntekijän olisi osattava saada myös isä tuntemaan itsensä tervetulleeksi. Terveydenhoitajan suhdetta tulevaan isään saattaa vaikeuttaa se, että miehillä on toisistaan poikkeavia toiveita ja valmiuksia isyyteen. Oikeanlaisen vuorovaikutustavan löytämiseksi terveydenhoitajan tulisi kyetä arvioimaan tulevan isän lähtökohtia jotta isä saataisiin mukaan perheen muutosprosessiin. (Säävälä ym. 2001, ) 7.4 Lapsiperhe Espoossa Vuoden 2004 alussa Espoossa oli perhettä. Niistä 46 % oli avio- tai avopareja, joilla oli lapsia. Perheistä 41 % oli lapsettomia ja yksinhuoltajaperheitä 13 %. Perheissä oli keskimäärin 1,79 lasta. Suurimmat perheet olivat Pohjois-Espoossa ja Suur- Kauklahdessa. Alle kouluikäisten lasten osuus on vähentynyt noin kahdella prosentilla viime vuosina. Vuoden 2004 aikana syntyi 495 uutta perhettä. Lapsellisten avioparien määrä kasvoi eniten. (Munter 2004, ) Noin kolmasosa Espoon kotitalouksista on lapsiperheitä. Lapsista suurin osa on terveitä ja hyvinvoivia. Lasten saamassa perushoivassa saattaa kuitenkin olla perheiden välillä suuriakin eroja. Lapsiperheistä joka kymmenes saa toimeentulotukea. Heikosti toimeentulevien perheiden määrä on kasvussa. (Espoon kaupunki 2005.) Koulutus- ja tulotaso Espoossa on muuhun maahan verrattuna korkea. Työttömien määrä on kuitenkin Espoossa noussut vuoden 2001 jälkeen. Vuonna 2002 avioerojen määrä oli 44% solmituista avioliitoista. Noin viidennes lapsiperheistä on yksinhuoltajaperheitä. Yksilapsisia perheitä on muuhun maahan verrattuna paljon. Puolessa lasten perheistä molemmat vanhemmat käyvät työssä. Erityisesti nuorissa lapsiperheissä vanhempien työpäivät ovat pitkiä. Lapset siirtyvät varhain päivähoitoon vanhemman palatessa työhön. Vilkas kaupungin sisäinen muuttoliike aiheuttaa nuorissa perheissä juurettomuuden ja yksinäisyyden tunteita. Vanhemmilla ei aina ole suvun turvaverkkoa auttamassa lapsen kasvatus- ja hoitotehtävässä. (Espoon kaupunki 2005.)

27 27 8 TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTON KERUU Kysymykset laadittiin aiheesta kirjoitetun teoriatietoon perustuen. Vastausvaihtoehdot kysymyskaavakkeen asteikossa olivat yhdestä viiteen, jossa yksi merkitsi erittäin huonoa ja viisi erittäin hyvää. Numero kolme tarkoitti kohtalaista. Avoimia kysymyksiä oli lisäksi kolme. Tutkimusmenetelmämme oli suurelta osin kvantitatiivinen ja tulokset analysoitiin käyttäen SPSS-ohjelmaa. Ristiintaulukoimme äitien ja isien vastaukset saadaksemme tietää, onko heidän vastauksissaan merkittäviä eroja. Avoimet kysymykset analysoitiin luokitellen vastaukset teemoittain. Kaavakkeen alussa on taustatieto-osuus. Viimeisen sivun kysymykset ovat yhteiset toisen tutkijaparin kanssa. Niistä käytimme omaan aiheeseemme liittyvät vastaukset. (LIITE 3) Tiedon keruu tapahtui jokaisen viiden pilottialueen viimeisellä valmennuskerralla ennen vauvan syntymää. Pilottialueet ovat Suvela, Latokaski-Nöykkiö, Kilo, Haukilahti ja Matinkylä-Olari. Nämä ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat olivat olleet mukana yhteensä kuudessa ryhmätapaamisessa. Tapaamiskertojen perusteella vanhemmat arvioivat uudenlaista perhevalmennusta ja vertaistuen toteutumista siinä. Tiedon keruu tapahtui kyselykaavakkein. Äitien ja isien kysymykset olivat samat, mutta he vastasivat niihin erikseen. Tarkoituksenamme oli kerätä vastaukset saman tien takaisin. Kysymyksemme oli yhdistetty toisen tutkijaparin kaavakkeisiin. Perhevalmennusta haluttiin tutkia myös isien ja moniammatillisuuden näkökulmista. Vanhempien vaivaaminen pyrittiin näin minimoimaan. Vanhemmat täyttivät lomakkeet perhevalmennuksen päätteeksi tai vastasivat niihin kotona. Vanhemmat saivat meiltä suullisesti lyhyen selostuksen tutkimuksesta. Lisäksi kyselyn ohessa oli saatekirje. Jokaiselle valmennuskerralle oli ennalta sovittu ohjelma, myös viimeiselle. Kyselyiden täyttämiseen ei kaikilla pilottialueilla oltu varattu aikaa. Tarkoituksena oli saada kaikki vastaukset paikan päällä, jotta kato olisi mahdollisimman pieni. Emme tarjonneet postitusvaihtoehtoa ensimmäiseksi, vaan vain jos emme muuten olisi saaneet vastauksia lainkaan. Osa vanhemmista halusi mieluummin vastata kysymyksiin kotona. Olimme

28 28 varautuneet tähän ja kotona täytettävien lomakkeiden mukaan annettiin vastauskuori ja postimerkki. Kotiin viedyistä kaavakkeista osaa ei palautettu. Valmennusryhmissä oli keskimäärin kuudesta seitsemään paria, joista vastauksen saimme 48 vanhemmalta. 9 TUTKIMUKSEN TULOKSET Olemme jaotelleet tulokset siten, että taustatietojen jälkeen käsittelemme ryhmän viihtyvyyteen ja ajankohtaan sekä osallistumiskertoihin liittyviä asioita. Seuraavassa kappaleessa selvitämme vanhempien näkemyksiä keskustelun mahdollisuudesta, kuulluksi tulemisesta, ryhmän avoimuudesta sekä keskinäisestä neuvomisesta ja tukemisesta. Kolmannessa kappaleessa keskitytään vanhempien kokemukseen itsetuntemuksen kasvusta ja luottamuksesta itseen ja puolisoon vanhempana. Siinä käsitellään myös vanhempien näkemystä siitä, missä määrin valmennusryhmään osallistuminen hyödytti heidän parisuhdettaan. Vanhempien arvio ryhmähengestä ja toisiinsa ystävystymisestä sekä perhevalmennukselle annettu arvosana selviävät viimeisessä osassa. 9.1 Vastaajien taustatiedot Kaikki vastaajat odottivat ensimmäistä lastaan. Täytettyjä lomakkeita saimme yhteensä 48. Käsittelemme työssämme äidit ja isät erikseen. Äitiyttä ja isyyttä ei voi suoraan verrata keskenään. Heillä on lapsen elämässä osittain eri merkitykset. Aiemmissa tutkimuksissa heidät on käsitelty erikseen ja havaittu vastauksissa olevan eroja. Samanaikaisesti työmme kanssa on tutkittu myös monimuotoista isyyttä. Oletamme, että Perhekeskusprojektille on eritellyistä vastauksista enemmän hyötyä, onhan isille ja äideille eri ryhmätkin. Tutkimuksemme aihe, vertaistuki, vaatii sukupuolten erittelyä. Äidit ovat ensisijaisesti vertaisia toisille äideille ja isät toisille isille. Vertaisuus voidaan kokea myös perheenä tai vanhempana sukupuolesta riippumatta.

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Monimuotoinen perhevalmennus

Monimuotoinen perhevalmennus Monimuotoinen perhevalmennus Terveydenhoitajapäivät 2012 Terveydenhoitaja, fasilitaattori, imetysohjaajakouluttaja, työnohjaaja Anni Mäkinen Perhevalmennuksen ydinajatukset Perhevalmennus on parisuhteen

Lisätiedot

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09. Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos skylän n yliopisto

Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09. Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos skylän n yliopisto Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09 Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos Jyväskyl skylän n yliopisto Esityksen teemat I. Vanhemman oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TERVEYDENHOITAJIEN NÄKEMYKSIÄ UUDISTUVASTA PERHEVALMENNUKSESTA

TERVEYDENHOITAJIEN NÄKEMYKSIÄ UUDISTUVASTA PERHEVALMENNUKSESTA TERVEYDENHOITAJIEN NÄKEMYKSIÄ UUDISTUVASTA PERHEVALMENNUKSESTA Kati Kuusisto Heidi Mäki Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

ESPOON LAAJENNETUN PERHEVALMENNUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN ASIAKKAILTA SAADUN PALAUTTEEN POHJALTA

ESPOON LAAJENNETUN PERHEVALMENNUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN ASIAKKAILTA SAADUN PALAUTTEEN POHJALTA ESPOON LAAJENNETUN PERHEVALMENNUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN ASIAKKAILTA SAADUN PALAUTTEEN POHJALTA Kaisa Kakko ja Nina Kuusisto Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki Sosiaali-

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Opas on kehitetty Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä syksyllä 2012 Tekijät: Tia Luoto ja Mira Ponkilainen Sisällys Esipuhe

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot