VINKKEJÄ LÄMMITYSLASKUN PIENENTÄMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VINKKEJÄ LÄMMITYSLASKUN PIENENTÄMISEEN"

Transkriptio

1 Lämpövinkki Oy VINKKEJÄ LÄMMITYSLASKUN PIENENTÄMISEEN Pikaopas Jari Lehtinen

2 Sisältö Miksi lukisit tämän oppaan?...3 Miksi energian hinta nousee?...3 Oppaan sisältö...5 Mihin energiaa kuluu?...5 Mistä tietää, että ratkaisu toimii?...6 Kokonaisuus ratkaisee...7 Kartoituspalvelut...7 Kuntotarkastus...7 Lämpökuvaus...8 Lisäeristäminen...8 Lämpöhäviöt...9 Yläpohjan lisäeristäminen...10 Seinien lisäeristäminen...11 Ikkunoiden uusiminen...12 Ikkunamallit...12 Ikkunaremontti palveluna...14 Lisälämmitys...14 Tulisijat...15 Kiertoilmatakka...16 Ilmalämpöpumppu...18 Toiminta...19 Sijoittelu...19 Lämmityksen säätäminen...20 Ilmalämpöpumpun hankinta...20 Lisälämmitysvaihtoehtojen vertailu...20 Lämmitysjärjestelmän uusinta...21 Maalämpö...22 Mitoitus...23 Lämmönkeruupiiri...24 Muuta huomioitavaa...24 Ilma-vesilämpöpumppu...25 Oletko valmis toimimaan?...26 Lähdemateriaali...26 Lämpövinkki...27 Copyright 2009 Lämpövinkki Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. 2

3 Miksi lukisit tämän oppaan? Maksatko talosi lämmittämisestä liikaa? Tuntuuko siltä, että talon lämmittämiseen tarvittava energian hinta nousee jatkuvasti? Haittaavatko kylmyys ja vetoisuus asumismukavuuttasi? Mietitkö keinoja talosi jälleenmyyntiarvon nostamiseksi? Tiesitkö, että omakotitalojen lämmittäminen Suomessa aiheuttaa 7-8 miljoonan tonnin vuosittaiset hiilidioksidipäästöt? Se on reilu kymmenesosa koko maan kasvihuonepäästöistä. Miten voit taloosi liittyvillä valinnoilla osallistua kasvihuonepäästöjen torjuntaan? Kenties olet huomannut, että on olemassa keinoja alentaa lämmittämisestä johtuvia kustannuksia, parantaa talon eristävyyttä ja lisätä asumismukavuutta. Mutta sopivatko nämä keinot sinulle ja sinun taloosi? Kannattaako niitä hankkia? Miten näiden asioiden kanssa pitäisi edetä, jotta tuloksia saadaan järjellisin kustannuksin ja ilman kohtuutonta ajallista panosta? Tässä oppaassa kerron, miten alennat talosi lämmittämisen kustannuksia. Saat myös muita hyötyjä. Talon energiatehokkuuden parantaminen lisää lähes poikkeuksetta asumismukavuutta ja kasvattaa talon arvoa. Talon energiatehokkuuden parantamiseen liittyvä investointi eroaa kodin muista hankinnoista. Jos remontoit kylpyhuonetta tai keittiötä, lisäät toki asumismukavuutta ja kasvatat talosi arvoa. Näin käy myös energiaremontissa. Lisäksi saat rahasi takaisin pienentyneen lämmityslaskun muodossa. Kun investointi on maksettu takaisin, muuttuu säästö tuotoksi. Tämä tuotto on kaiken kukkuraksi verotonta tuloa. Miksi energian hinta nousee? Omakotitalojen lämmittämisessä tarvittava energia saadaan pääosin uusiutumattomista luonnonvaroista kuten öljystä, hiilestä, maakaasusta ja uraanista. Myös teollisuus ja liikenne kuluttavat tätä samaa energiaa. Nämä energiavarastot ovat rajalliset, eivätkä ne riitä loputtomiin. Tämä nostaa energian hintaa. Lisäksi energian kysyntä kasvaa. Kasvua ylläpitää talouden kasvu erityisesti Kiinassa, Intiassa, Kauko- ja Lähi-idässä. Näillä alueilla teollisuuden ja liikenteen kasvu sekä väestön keskiluokkaistuminen lisäävät energian kulutusta. Aikaisemmista öljynhintaennustuksistaan tunnetuksi tullut kanadalainen Jeff Rubin pelkää, että raakaöljyn hinta ylittää pian jopa 200 dollarin rajan. Rubinin mukaan öljyn hintaa nostaa nyt yksinkertainen yhtälö: lisääntyvä kysyntä ja vähenevä tarjonta. - On vain yksi suunta, johon hinta menee: ylös. Taantuma tarjosi tässä asiassa meille vain hengähdystauon. Kauppalehti.fi

4 c/kwh Vinkkejä lämmityslaskun pienentämiseen Vaikka pidämme nykyistä sähkön hintatasoa kovana, on sähkön hinta useimmissa EU-maissa vielä selvästi Suomen ja Pohjoismaiden hintoja korkeammalla. EU:n pyrkimysten mukaisesti sähkön vapaata kauppaa maiden välillä tullaan edistämään. Tämän johdosta hinnat harmonisoituvat EU:ssa ja aiheuttavat lisää korotuspaineita sähkön hinnalle Suomessa. Saksassa suurin osa sähköntuotannosta perustuu kivihiilen ja ruskohiilen käyttöön. Tämän vuoksi Saksan hinnat eivät voi juuri laskea hiililauhdevoiman muuttuvien kustannusten alapuolelle. Tämän vuoksi on vaikea uskoa, että yhteyksien rakentaminen Pohjoismaista Saksaan laskisi koskaan pohjoismaisia hintoja. Kehitys kulkee todennäköisesti siihen suuntaan, että pohjoismaiset hinnat lähestyvät hiilisähkön muuttuvia kustannuksia ja samalla Saksan hintoja. Asko Vuorinen, Energiankäyttäjän Käsikirja Oheisesta kuvasta selviää pientalon lämmitysenergian hintakehitys vuosina Öljy Suora sähkölämmitys Kaukolämpö 2 0 Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto Energian hintaan vaikutetaan myös poliittisin päätöksin. Energiaan liittyvällä verotuksella pyritään hillitsemään kulutuksen kasvua ja ohjaamaan mm. kuluttajien valintoja energiaa säästäviin ratkaisuihin. Energiasta kannettavina valmisteveroina valtio saa vuosittain lähes 3 miljardia euroa. Suomi ja EU ovat sitoutuneet merkittäviin kasvihuonepäästöjen leikkauksiin. Tämän johdosta on todennäköistä, että uusiutumattomaan energiaan kohdistuvat veropaineet entisestään kasvavat ja kuluttajahinnat nousevat. 4

5 Tuulet suurvaltapolitiikassa heilauttelevat niin ikään energian hintaa. Monen selkkauksen takaa löytyy suuremman tai pienemmän maan tarve turvata energian saantinsa. Energiaa käytetään surutta politiikan välineenä ajettaessa omia poliittisia tai sotilaallisia pyrkimyksiä. Maailman suurista konfliktipesäkkeistä suuri osa on maissa, joiden talous riippuu öljystä tai kaasusta. Koko maailma maksaa aivan suotta öljyn hinnassa päivittäistä riskilisää Lähi-idän kestokonfliktien vuoksi. Ehkä kestokonfliktien perussyy on, että paikalla ovat aina maailman huonoimmat poliitikot ja maailman huonoimmat sotilaat? Ilkka Lampi, Kauppalehti Oppaan sisältö Tämä opas on kirjoitettu tavalliselle omakotitalon omistajalle. 5 Tavallisella omakotitalon omistajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, jolla ei ole rakentamiseen tai lämmittämiseen liittyvää erikoisosaamista. Heidän ajankäyttönsä kohdistuu eri elämänalueille ja heillä on rajallisesti aikaa talon energiatehokkuuden kehittämiseen, vaikka asia heitä kiinnostaakin. Uusien talojen rakennusmääräykset ovat tiukentuneet ja tiukkenevat edelleen talon energiatehokkuuteen liittyen. Tämä on pakottanut rakentamiseen liittyvän teollisuuden kehittämään uutta teknologiaa. Alalle on lanseerattu uusia käsitteitä, kuten passiivitalo ja matalaenergiatalo. Näissä taloissa lämmittämiseen tarvitaan energiaa murto-osa perinteisiin taloihin verrattuna. Talojen lämmittämiseen käytetään nykyisin yhä enemmän teknologiaa, joka hyödyntää ilmaan tai maahan varastoitunutta ilmaista auringosta peräisin olevaa energiaa. Näitä innovaatioita voidaan osin hyödyntää myös vanhoissa taloissa. Tässä oppaassa kuvatut keinot talon lämmityskustannusten alentamiseksi on valittu siten, että ne sopivat moniin erilaisiin taloihin ja tilanteisiin. Yhteistä näille keinoille on se, että ne ovat käytännössä testattuja ja niistä on positiivisia kokemuksia. Oppaassa käsiteltävien keinojen lisäksi markkinoilta löytyy paljon muitakin tuotteita ja palveluita, joilla talon energialaskua voidaan alentaa. Näiden hankinta ja käyttöönotto edellyttää kuluttajalta kuitenkin enemmän aikaa ja paneutumista asiaan. Tässä oppaassa esiteltävät ratkaisut on helppo hankkia ja ottaa käyttöön. Mihin energiaa kuluu? Pientalossa energiaa kuluu talon lämmittämiseen, kotitaloussähköön, käyttöveden lämmittämiseen ja ilmanvaihdon tuloilman lämmittämiseen. Keskimäärin energiaa kuluu vuodessa kwh/m 2. Energiankulutus vaihtelee kuitenkin merkittävästi taloittain. Tähän vaikuttavat mm. erot talojen eristävyydessä, talon lämmitysjärjestelmä ja asukkaiden asumiskäyttäytyminen. Noin puolet tarvittavasta energiasta kuluu talon lämmittämiseen. Kotitaloussähkön osuus koko energialaskusta on tyypillisesti noin neljäsosa. Käyttöveden lämmitykseen kuluu noin 15 prosenttia ja ilmanvaihdon tuloilman lämmittämiseen noin 10 prosenttia. Talokohtaiset

6 eroavuudet energian kulutuksen jakautumisessa vaihtelevat myös suuresti. Asukkaiden määrä ja lämpimän veden käyttötottumukset muuttavat helposti käyttöveden lämmittämisen osuutta. Lämmön talteenottolaiteen käyttö ilmanvaihdossa pienentää tuloilman lämmittämisen osuutta jne. Pientalon energiankulutus Talon lämmitys 50 % Kotitaloussähkö 25 % Käyttöveden lämmitys 15 % Ilmanvaihto 10 % Mistä tietää, että ratkaisu toimii? Lehdissä ja muussa mediassa esitellään usein testejä erilaisista laitteista ja materiaaleista. Näillä pyritään helpottamaan kuluttajan valintoja. Näitä testejä tarvitaan, mutta niiden ongelmana on, että ne keskittyvät yleensä vain tuotteen tai materiaalin teknisiin ominaisuuksiin. Riittääkö näin selvitetty paremmuus aina kuluttajalle? Lämmityslaskun alentamiseen liittyvä ratkaisu koostuu yleensä itse tuotteesta ja siihen liittyvästä palvelusta. Jonkun pitää kertoa kuluttajalle, sopiiko tuote hänelle ja hänen taloonsa. Minkälainen malli tuotteesta kannattaa valita ja mitä lisävarusteita tarvitaan? Miten asennus ja käyttöönotto toteutetaan? Kuka nämä suorittaa? Mitä hyötyä tuotteesta saadaan? Vaikka tuote olisi kuinka hyvä tahansa jää odotettu hyöty saamatta, mikäli tuote on tarkoitukseen sopimaton, se on virheellisesti mitoitettu tai väärin asennettu. Onneksi tuotteista ja palveluista koostuvia ratkaisuja testataan joka päivä oikeissa olosuhteissa ja tilanteissa. Markkinoilla toimiva kysynnän ja tarjonnan laki valikoi ja seuloo elinvoimaisimmat tuotteet ja palvelut heikommista. Tavallisen omakotitalon omistajan kannattaa kohdistaa valintansa niihin ratkaisuihin, jotka on markkinoilla jo seulottu. Jos kyseistä ratkaisua myydään satamäärin ja sillä on tyytyväisiä käyttäjiä, voi valintansa tehdä paljon turvallisemmalla mielellä. Yhtenä toimivan ratkaisun tunnusmerkkinä on lisäksi se, että myyjällä on valmius toimittaa ratkaisu avaimet käteen periaatteella. 6

7 Kokonaisuus ratkaisee Mitä keinoja omakotitalon omistajalla sitten on, kun hän haluaa pienentää talon lämmittämisestä aiheutuvia kuluja? Hän voi: parantaa talonsa eristystä, hankkia lisälämmitysratkaisun, vaihtaa lämmitysjärjestelmää, kilpailuttaa energiaa myyviä yrityksiä tai muuttaa asumiskäyttäytymistään. Jos haluat kilpailuttaa sähkön myyjiä, saat apua osoitteesta Lämpövinkin kotisivuilta ositteesta löytyy vinkkejä, joiden avulla saat energialaskua pienemmäksi asumiskäyttäytymistä muuttamalla. Tässä oppaassa keskitytään kolmeen ensin mainittuun keinoon. Nämä keinot ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa nähden. Se paljonko energialaskusi pienenee lisäeristämisen ansiosta, riippuu siitä millä energialla lämmität. Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttaa se, miten hyvin talo on eristetty ja aiotaanko eristystä mahdollisesti tulevaisuudessa parantaa. Paljonko lisälämmitysratkaisu todellisuudessa säästää, riippuu siitä mitä energiaa päälämmitysjärjestelmä nyt tai tulevaisuudessa käyttää. Myös talon muut perusratkaisut on otettava huomioon. Seinien lisäeristäminen ei ole kaikissa taloissa taloudellisesti järkevää. Talon ilmanvaihtoon liittyvät asiat on huomioitava lisäeristämisessä. Energiamuodon vaihtaminen suoralla sähköllä lämmitettävissä taloissa voi olla liian kallis operaatio jne. Kun talon energialaskua haluaa pienentää, pitää asiaa ja tilannetta tarkastella kokonaisuutena. Mitä keinoja juuri tässä talossa ja tilanteessa kannattaa käyttää? Onko järkevämpää parantaa talon eristävyyttä vai vaihtaa lämmitysjärjestelmään, jonka käyttökustannukset ovat nykyistä alhaisemmat? Jos keinoja on useampia, missä järjestyksessä ne kannattaa toteuttaa? Miten valinnat vaikuttavat asumismukavuuteen ja talon arvoon? Kartoituspalvelut Talon kunnon selvittämiseksi on olemassa erilaisia palveluita. Käymme läpi näiden palveluiden sisältöä ja arvioimme näistä koituvia hyötyjä talon energiatehokkuuden parantamisessa. Kuntotarkastus Kuntotarkastus termiä käytetään yleisesti tilanteissa, joissa talon kuntoa selvitetään asuntokaupan yhteydessä. Tavoitteena on selvittää asunnon kunto ja mahdolliset tulevat korjaustarpeet. Näillä on luonnollisesti vaikutusta kaupan kohteena olevan talon arvoon. Kuntotarkastus tehdään havainnoimalla kohdetta, tutkimalla rakennukseen liittyviä asiakirjoja ja haastattelemalla kohteen omistajaa. Kohteen havainnoinnilla tarkoitetaan yleensä sitä, että rakennus tarkastetaan näkyviltä osiltaan. Tarkastuksen kohteina ovat ylä- ja alapohja, 7

8 lattiakaivot, kosteiden tilojen pinnoitteet, vesikatto, pellitykset jne. Arviointi perustuu pitkälti suorittajan asiantuntemukseen ja kokemukseen. Tarkastuksen yhteydessä voidaan tehdä mm. pintapuolisia kosteusmittauksia, mitata sisäilman suhteellinen kosteus ja sisälämpötila. Tarvittaessa porataan rakenteisiin reikiä ja irrotetaan listoja havaintojen vahvistamiseksi. Kuntotarkistukset antavat yleensä hyvän kuvan rakennuksen kunnosta. Rakenteiden sisällä olevat viat eivät välttämättä näy ulospäin ja tällöin ne helposti jäävät havainnoimatta ammattitaitoiseltakin tarkastajalta. Rakenteiden sisällä saattaa olla vuotokohtia, joista energiaa valuu hukkaan. Nämä eivät välttämättä selviä kuntotarkistuksen yhteydessä. Lämpökuvaus Mikäli rakenteiden todellinen kunto ja mahdolliset lämpövuodot halutaan selvittää, voidaan käyttää lämpökuvausta. Kuvaus tehdään lämpökameralla. Lämpökamera muodostaa kuvan kuvattavan kohteen pintalämpötilasta sen lähettämän infrapunasäteen perusteella. Lämpökuvauksen etuna on, että rakenteissa piilevät lämpövuotokohdat voi selvittää varmuudella ilman rakenteiden purkamista. Lämpökuvauksella selviää mahdolliset ilmavuodot rakenteissa, jotka voivat johtua rakenteiden halkeamisesta tai heikoista liitoksista. Myös kastuneet lämmöneristeet tai eristeiden puuttuminen selviää kuvauksen avulla. Yleisimmin ongelmia esiintyy: ikkuna- ja ovirakenteissa talojen nurkissa seinä ja kattorakenteiden liitoskohdissa alapohjan ja sokkelirakenteen liitoskohdissa välipohjien ja seinien liitoskohdissa vesikatoissa Lämpökuvauksesta saatujen tietojen perusteella mahdolliset korjaustoimenpiteet voidaan kohdistaa oikeisiin paikkoihin ja mitoittaa oikean suuruisina. Näin lisäeristämiseen liittyvä remontti saadaan kokonaiskustannuksiltaan edullisemmaksi. Lisäeristäminen Talon lämmöneristävyyden parantaminen on pitkällä aikavälillä kannattavin energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävä investointi. Parannettu eristys vaikuttaa lämmityskustannuksiin koko talon jäljellä olevan käyttöiän. Vanhoissa taloissa lämmöneristys on toteutettu selvästi uusia rakennuksia heikommin. Teollisesti valmistettujen eristysmateriaalien (mineraalivillat ja Styrox) käyttö yleistyi vasta 60- luvun lopulla. Tätä ennen käytettiin omakotitalojen eristeenä lähinnä turvetta, sammalta, kutterilastua ja sahanpurua. Nykyisten eristemateriaalien eristyskyky on noin kaksinkertainen vanhoihin verrattuna. 8

9 Vanhojen eristemateriaalien ongelmana on lisäksi se, että eristeet painuvat helposti kasaan seinien yläpäässä ja ikkunoiden alla. Rakenteisiin syntyy helposti kohtia, joista eriste käytännössä puuttuu kokonaan. Huonon eristävyyden lisäksi rakenteeseen voi näin syntyä kosteutta ja tämän aiheuttamia lisävaurioita. Eristepaksuudet ovat myös muuttuneet. Seinärakenteiden eristepaksuudet olivat vielä luvulla tyypillisesti 10 senttiä ja yläpohjan eristepaksuus 20 senttiä. Nykyisissä uusissa taloissa eristepaksuudet ovat kaksinkertaiset. Seuraavasta taulukosta selviävät heikon eristyksen haitat ja lisäeristämisen hyödyt. Heikon eristyksen haitat Iso lämmityslasku Vedon tunne, erityisesti lattianrajassa Alhainen pintalämpötila lattiassa, seinissä ja ikkunoissa Heikko äänieristys Huono eristys laskee talon arvoa Lisäeristämisen hyödyt Lämmityslasku pienenee Asumismukavuus nousee, kun vedon ja kylmän tunne vähenee tai poistuu Äänieristys paranee Talon arvo kasvaa Huollon tarve vähenee esim. ikkunoiden ja seinien maalaus Lämpöhäviöt Talon lämmittämiseen käytettävä energia poistuu talosta johtumalla ulkoseinien, ylä-ja alapohjarakenteiden sekä ikkunoiden ja ovien läpi. Lämpöhäviöiden jakautuminen eri rakenneosien suhteen vaihtelee taloittain talon iästä, koosta, tyypistä ja rakennusmateriaaleista riippuen. Talon rakenteiden kautta johtumalla poistuva energia jakautuu tyypillisesti oheisen kuvan mukaisesti. Talon lämmitys/lämpöhäviöt Alapohja 20 % Yläpohja 25 % Ikkunat ja ovet 25 % Ulkoseinät 30 % 9

10 Lisäeristysremonttia ei kannata tehdä suin päin suunnittelematta. Kun halutaan säästää energiaa, kannattaa asiaa lähestyä kokonaisuuden kannalta. Mistä energiaa häviää eniten? Missä järjestyksessä remontit kannattaa tehdä? Miten tiivistyneiden rakenteiden vaikutus huomioidaan ilmastoinnissa? Lisäeristämiseen liittyvät mahdollisuudet kannattaa huomioida myös aina, kun jotakin talon rakenneosaa korjataan jostakin muusta syystä. Yläpohjan lisäeristäminen Helpoin ja usein myös kustannustehokkain tapa parantaa talon eristystä on yläpohjan lisäeristäminen. Lisäeristeen voi asentaa vanhan eristeen päälle, mikäli tilaa eristeelle on. Eristeen ja vesikaton väliin pitää jättää noin 10 sentin tuuletusväli. Eristeen valinnassa pitää olla tarkkana. Esimerkiksi purueristeisiin taloihin ei ole yleensä asennettu minkäänlaista höyrysulkua. Puru sitoo ja luovuttaa kosteutta olosuhteiden mukaan. Tästä syystä purueristeen päälle pitää valita teknisesti samalla tavalla toimiva eriste. Puukuitueriste on suositeltava vaihtoehto yläpohjan lisäeristämiseksi. Sen ominaisuudet ovat hyvin lähellä vanhoja hengittäviä eristemateriaaleja. Puukuitueristeen hengittävä rakenne ei korvaa ilmanvaihtoa, mutta lievittää merkittävästi sen puutteista aiheutuvia haittoja. Rakennepiirros yläpohjan lisäeristämisestä Yläpohjan lisäeristyksen saa myös palveluna. Tällöin puukuitueriste puhalletaan asennustilaan siten, että vanhan ja uuden eristekerroksen paksuudeksi tulee senttiä. Puhallettavan eristeen lisäetuna on, että eriste muodostaa yhtenäisen ja saumattoman kerroksen, jossa kaikki rakenteisiin liittyvät raot täyttyvät. Vanhoissa omakotitaloissa yläpohjan eristevahvuus on vain senttiä. Noin 30 prosentissa taloja eristevahvuus on alle 15 senttiä. Näissä taloissa yläpohjan lisäeristämisellä saa- 10

11 daan helposti 15 prosentin säästö talon lämmittämisen kustannuksiin. Keskikokoisen omakotitalon lisäeristyksen saa noin 1000 eurolla. Jos taloa lämmitetään sähköllä tai öljyllä, on säästö investoinnin arvoon nähden hyvä. Panostus lisäeristämiseen maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa ja tämän jälkeen saadaan säästön verran verotonta tuottoa vuosittain. Energian hinnan noustessa tuotto luonnollisesti kasvaa. Seinien lisäeristäminen Seinien lisäeristäminen on kannattavaa, kun se tehdään muun korjausrakentamisen yhteydessä. Eristämisen parantamisen lisäkustannus on vain murto-osa julkisivuremontin kustannuksista. Eristämisestä saatava hyöty on kuitenkin merkittävä ja se vaikuttaa koko talon jäljellä olevan käyttöiän. Paras hyöty seinien lisäeristämisellä saavutetaan hirsi- ja purueristeisissä taloissa. Saneerattavan talon seinien eristävyyttä voidaan parantaa kolmella tavalla. Lisäeristys voidaan asentaa seinän sisä- tai ulkopuolelle tai eriste voidaan uusia kokonaisuudessaan. Seinien eristäminen sisäpuolelta tai vanhan eristeen uusiminen kokonaan, ovat haastavampia toimenpiteitä. Näin toteutettu seinän lisäeristäminen vaikuttaa aina rakennuksen kosteustekniseen toimintaan. Höyrynsulku, rakenteessa tarvittavat tuuletusraot ja talon ilmastointi on suunniteltava ammattilaisten toimin. Seinien eristäminen ulkopuolelta sen sijaan on helppo, turvallinen ja tehokas tapa parantaa eristystä. Rakennuksen ympärille saadaan yhtenäinen eristekerros väliseinien sekä ylä- ja alapohjarakenteiden yli. Puukuitueriste on hyvä valinta lisäeristeeksi hirsi- ja purueristeisiin taloihin. Puukuitueriste on rakennusfysikaalisilta ominaisuuksiltaan lähellä purueristettä. Vanhoissa hirsi- ja purueristeisissä taloissa ulkoverhous on usein asennettu suoraan hirsiseinän tai vinolaudoituksen päälle ilman tuuletusrakoa. Kun tuuletusrako puuttuu, ei lauta kuivu kunnolla kosteiden kelien jälkeen ja maali rapistuu helposti laudasta. Rapistunut maali päästää lisää kosteutta lautaan ja ulkoverhouksen kunto heikkenee nopeasti. Edellä kuvatun tilanteen korjaaminen on useimmiten tärkein syy ulkoverhousremontin tekemiseen. Vanhan rakenteen ja ulkoverhouksen uusiminen nostaa talon arvoa ja tuo iloa silmälle. Yksinkertaistettuna hirsi-/purueristeseinän lisäeristysremontti etenee seuraavasti: Lisäeristäminen aloitetaan poistamalla mahdollinen ulkoverhous, rimoitus ja vuorauspahvi siten, että hirren pinta tai vinolaudoitus saadaan näkyviin. Hirren/vinolaudoituksen päälle asennetaan koolaus (esim. 50 mm x 50 mm rimat, maksimiväli 600 mm) ja seinä oikaistaan koolauksen alle tulevien kiilojen avulla. Seinäeriste ruiskutetaan seinään. Villakerros täyttää mahdolliset raot ja muodostaa yhtenäisen saumattoman eristeen. Tuulensuojalevy voidaan asentaa seinään heti ruiskutuksen jälkeen. Tuulensuojalevyn päälle naulataan tuuletusvälin laudat, jotta ilma saadaan kiertämään ulkoverhouksen alla. Lopuksi asennetaan ulkoverhous. 11

12 Rakennepiirros purueristeisen seinän lisäeristämisestä Seinän ulkopuolisessa lisäeristysremontissa on huomioitava, että seinän paksuus kasvaa vanhaan rakenteeseen verrattuna 8-10 senttiä. Tämän johdosta räystäät lyhenevät vastaavasti ja ikkunat ovat saman verran aikaisempaa ulkoseinän pintaa syvempänä. Seinän kasvu näkyy myös seinän ja sokkelin yhtymäkohdassa. Seinien lisäeristäminen ulkoverhousremontin yhteydessä on tehokas tapa parantaa talon energiatehokkuutta. Suurin hyöty saadaan hirsi- ja purueristeisissä taloissa, joissa seinän lämmöneristyskyky saadaan kaksin-/kolminkertaiseksi lisäeristämisen avulla. Talon lämmittämisestä syntyviin kustannuksiin saadaan näin prosentin säästö. Ikkunoiden uusiminen Ikkunoiden uusiminen on toimiva keino parantaa talon energiatehokkuutta. Uusien talojen tiukentuneet rakennusmääräykset ovat saaneet ikkunoiden valmistajat kehittämään energiatehokkaampia ikkunoita ja kehitys on ollutkin melkoista. Tämän päivän tekniikkaa edustavat ikkunat ovat energiatehokkuudeltaan jopa 2-3 kertaa parempia kuin vuotta sitten. Vanhojen ikkunoiden uusimista voi usein perustella myös asumismukavuuden parantamisella. Vanhoista ikkunoista vetää ja ikkunan pinta hohkaa kylmää pakkasella. Vanhoja ikkunoita saa lisäksi rapsutella ja maalata säännöllisin väliajoin. Seuraavan maalausremontin lähestyessä kannattaakin vakavasti harkita ikkunoiden uusimista, mikäli ikkunat ovat malliltaan vanhat. Ikkunamallit Tyypillisin ikkunatyyppi saneerauskohteissa on MSE-ikkuna. Kyseessä on kaksipuitteinen sisään aukeava rakenne, jossa on kolme lasia. Sisäpuitteessa on kaksilasinen eristyslasi, joten rakenteessa on vain 4 pestävää pintaa. Lämmön eristävyyttä parannetaan yleensä vielä si- 12

13 ten, että eristyslasin sisälasina on selektiivilasi ja eristyslasielementin välissä on ilman sijasta täytekaasu. MSE-rakenteessa ulkopuite on suojattu alumiinilla, joka vähentää merkittävästi ikkunoiden huollon tarvetta ja kasvattaa käyttöikää. Kuva MSE-ikkunasta Selektiivilasin pinnassa on kalvo, joka mahdollistaa ulkoa tulevan lämpösäteilyn sisäänpääsyn, mutta heijastaa sisältä tulevan lämpösäteilyn takaisin huonetilaan. Eristyslasin sisällä on normaalisti ilmaa. Ilma voidaan korvata jalokaasulla, joka johtaa lämpöä ilmaa huonommin ja näin eristyslasielementin lämmöneristävyys paranee. Yleensä jalokaasuna käytetään argonia. Ilmassa on argonia noin 1 % ja kaasu on myrkytön. Selektiivilasin ja argon kaasun lisääminen rakenteeseen parantaa ikkunan lämmöneristävyyttä noin 30 prosenttia. MSE-ikkunan lämmöneristävyyttä on mahdollista parantaa vielä tästäkin. Yksilasinen ulkopuite voidaan vaihtaa kaksilasiseen eristelasiin. Tämä parantaa eristävyyttä edelleen noin 30 prosentilla. Ikkunoiden valmistuksen laatuun kannattaa kiinnittää huomioita. Kun puutyöt ja heloitukset on tarkasti tehty, on ikkuna tiivis ja toimiva. Hyvät ikkunat avautuvat ja sulkeutuvat helposti ilman säätelyä. Hyvin asennetut tiivisteet, helat ja pintakäsittelyn virheettömyys viestivät myös laadusta. Turvallisinta on valita ulkonäöltään mahdollisimman samantyyliset ikkunat kuin vanhatkin. Vaikka värivaihtoehtoja on paljon, toimii perinteinen valkoinen väri parhaiten. Etenkin tummaksi maalatut tai petsatut puupinnat imevät puoleensa valoa ja lämpöä. Ikkunaelementti on kuin kasvihuone, jossa lämpötila on aurinkoisella ilmalla korkea. Korkeassa lämpötilassa puu halkeaa helpommin, halkeamiin imeytyy kosteilla keleillä vettä ja puuosien rapistuminen kiihtyy. 13

14 Ikkunaremontti palveluna Ikkunaremontin voi ostaa palveluna. Myyjän osaamista kannattaa hyödyntää oikean ikkunamallin valinnassa, asennusaukon mittaamisessa, välikarmien ja puitejakojen määrittelyssä. Mahdolliset lisävarusteet on syytä myös huomioida jo tässä vaiheessa. Hyttysverkot, korvausilmaventtiilien asennus ja sälekaihtimet saadaan helposti samalla mittauksella ja tehdastoimituksena valmiiksi asennettuina. Karmin syvyyttä on myös hyvä pohtia myyjän kanssa. Syvyyden kasvattaminen voi tulla kyseeseen, mikäli ulkoseinien eristävyyttä aiotaan parantaa. Seinien lisäeristäminen kasvattaa seinän paksuutta ja ikkuna saattaa jäädä häiritsevästi seinärakenteen sisään. Oikealla karmisyvyydellä saadaan ikkunan pinta halutulle tasolle sisällä ja ulkona. Ikkunaremontti tehdään yleensä normaalin asumisen yhteydessä. Tämä on hyvä huomioida ennen asennuksen alkamista. Työn sujumiseksi on hyvä siirtää asennustyön tiellä olevat huonekalut syrjään ja suojata ne. Ikkunoiden vaihdon voi tehdä kylmemmälläkin ilmalla. Vanhan ikkunan purku ja uuden asentaminen sujuu nopeasti, eikä kylmää ilmaa pääse liikaa sisätiloihin. Ikkunan lisäksi poistetaan ikkunoiden listoitukset, vanhat ikkunaeristeet ja kiilat. Ikkunaremonttiin kannattaa sisällyttää myös ikkunaukon rakenteiden kunnon tarkastus ja mahdollisten vaurioiden korjaus. Ikkunan oikea asennus vaikuttaa myös ikkunan energiatehokkuuteen. Ikkunan karmin ja seinärakenteen väli on tiivistettävä huolellisesti. Tiivisteenä käytetään pääsääntöisesti uretaanivaahtoa. Remontin viimeisenä työvaiheena ovat listoitukset sisällä ja ikkunan pielien ja pellitysten tekeminen ulkona. Normaalin omakotitalon ikkunaremonttiin menee yleensä muutama päivä. Ikkunaremontin avulla on myös mahdollista pienentää energialaskua. Kun kaksilasiset ikkunat vaihdetaan uusin energiaa säästäviin ikkunoihin, päästään tyypillisesti 15 prosentin säästöön talon lämmityskustannuksissa. Lisälämmitys Omakotitalon lämmityslaskua voi alentaa käyttämällä lisälämmittämistä. Jotta lämmittämisen kulut laskevat, pitää lisälämmittimen käyttökustannusten olla päälämmitysjärjestelmän kuluja alemmat. Parhaimmillaan lisälämmitys toimii suoran sähkölämmityksen rinnalla, kun sähköpattereiden termostaatit oikeinsäädettyinä kytkevät kalliin sähkölämmityksen pois päältä lisälämmittimen toimiessa. Myös öljylämmitteisissä taloissa saadaan lämmittämisen kuluja alennettua, kunhan huone tai patterikohtaiset termostaatit toimivat. Käyttökelpoisia vaihtoehtoja ovat tulisijat ja ilmalämpöpumput. Tulisijoilla on pitkät perinteet omakotitalojen lämmittämisessä, kun ilmalämpöpumppujen merkittävämpi myynti alkoi vasta 2000 luvun puolella. 14

15 Tulisijat Tulisijoja on asennettu noin 80 prosenttiin taloista. Yhtenä tulisijan hankintamotiivina on varmasti ollut sähköstä riippumattoman varalämmitysratkaisun hankkiminen. Näissä luonnonolosuhteissa tämä on fiksu päätös, vaikka sähkön toimitukset luotettavasti pelaavatkin. Osa omakotitaloissa asuvista, myös käyttää takkaansa ahkerasti. Pinokuutiometri puuta sisältää energiaa kwh, joten ahkera käyttäjä säästää useita satoja euroja vuodessa lämmittäessään puilla. Jos tulisijoja on käytössä enemmän kuin yksi, pystyy niillä kattamaan omakotitalon lämmitystarpeen lähes kokonaan. Heittokuutiosta koivua saa megawattitunnin energiaa 40 eurolla. Saman määrän sähköä saa sadalla eurolla. Tietenkin tulipesien hyötysuhde ratkaisee lopullisen eron, mutta joka tapauksessa puulla saa halpaa energiaa. Aamulehti Puun käyttö on ympäristöystävällistä. Mikäli poltettavaksi tarkoitettu puu jätettäisiin metsiin mätänemään, vapauttaisi tämä hiilidioksidin joka tapauksessa. Puun poltto ei siis lisää kasvihuonepäästöjä. Polttopuun laadulla on suuri merkitys parhaan tehon aikaansaamisessa. Puun pitää olla kuivaa. Kostean puun poltossa osa energiasta kuluu kosteuden poistamiseen ja paras teho jää saavuttamatta. Hanki kuivaa puuta tai kuivata sitä sateelta suojassa vuosi tai kaksi. Tulisijan käyttö aiheuttaa jonkin verran pienhiukkaspäästöjä. Tästä voi tulla ongelmia, tiivisti rakennetulla pientaloalueella, jossa on paljon ahkeria tulisijan käyttäjiä. Pienhiukkaspäästöihin voi vaikuttaa tulisijan valinnalla ja tulen sytytystavalla. Yleensä paras tapa on sytyttää tuli puiden päältä. Tällöin puun helposti kaasuuntuvat yhdisteet palavat ja luovuttavat lämpönsä eivätkä vain haihdu savun mukana ilmaan. Näin lämpöä saadaan enemmän talteen, ja puun poltosta aiheutuu vähemmän päästöjä. Tulisija kannattaa sijoittaa mahdollisimman keskelle rakennusta, jotta lämpö pääsee leviämään mahdollisimman laajalle. Tulisijat ovat yhä useammin myös sisustuksellisia elementtejä, ja ne halutaan näkyvälle ja keskeiselle paikalle talossa. Pääperiaatteena on, että tulisijan teho valitaan lämmitettävän tilan koon perusteella. Tehon tarve riippuu kuitenkin merkittävästi ulkolämpötilasta. Ihanteellisinta on valita tulisija, jonka tehoa voidaan luotettavasti säätää. Perinteisen suomalaisen varaavan tulisijan hyvät ominaisuudet ja hyödyt ovat laajalti tunnettuja. Hyvällä tulisijalla voi oikein käytettynä hyödyntää jopa % poltettavan puun sisältämästä energiasta. Varaavien tulisijojen toimivuus perustuu suureen massaan. Yli 1000 kilon tulisija varaa puista polttamalla saadun lämmön rakenteisiinsa ja luovuttaa sen hitaasti asuntoon. 15

16 Viime vuosina markkinoille on tullut uusia tuotteita ja tekniikkaa tulisijoihin liittyen. Tämä on tuonut uusia innovatiivisia mahdollisuuksia tulisijan hyödyntämiseksi erityisesti saneerauskohteissa. Kiertoilmatakka Kiertoilmatakassa palavan puun palotapahtuma on erilainen perinteiseen varaavaan tai avotakkaan verrattuna. Palamisprosessi tapahtuu kaasutiiviissä pesässä, johon happea ohjataan hallitusti useasta eri suunnasta. Lisäksi paloilma esilämmitetään takassa olevan lämmön avulla. Näin puusta palamisen yhteydessä vapautuvat kaasut ja pienhiukkaset saadaan käytettyä tehokkaammin palamistapahtumassa, eivätkä ne karkaa hormia pitkin ulos. Lämmitystehoa voidaan säätää puhtaassa palamistapahtumassa portaattomasti ja säätö vaikuttaa heti. Kiertoilmatakan palamistilassa poltetaan muutamaa puuta kerralla palamisajan ollessa useita tunteja. Kiertoilmatakan tapa luovuttaa lämpöä huonetilaan on myös erilainen. Kiertoilmatakka kierrättää huoneen ilmaa takkasydämen ja tulisijan kuorirakenteen välissä. Tämän johdosta kiertoilmatakan lämmitysteho tuntuu heti, lämpö jakautuu tasaisemmin huoneessa ja myös lattiapinnat ovat lämpimät. Kiertoilmatakan erilaisen palamistapahtuman ja rakenteen ansiosta tulta voidaan pitää jatkuvasti takassa ja nauttia elävästä tulesta. Lämpö ei varastoidu takkaan, vaan lämmitettävään tilaan ja sen rakenteisiin. Pintalämpötila on alhainen. Tämä helpottaa tulisijan sijoittamista ja käyttömukavuutta. Kiertoilmatakan rakenne ja tapa luovuttaa lämpöä antavat laajat mahdollisuudet rakentaa joustavasti ja räätälöidysti erilaisia tulisijoja. Nämä tulisijat voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin. 16

17 Valmistakat ovat valmiita tuotepaketteja, jotka pitävät sisällään takkasydämen ja elementeistä koostuvan kuorirakenteen. Takkasydän ja kuorirakenteen elementit asennetaan asennuskohteessa ja takka pintakäsitellään. Kevyttakat ovat teräsrunkoisia valmiita design-takkoja, jotka voidaan ottaa sellaisenaan käyttöön hormiliitoksen jälkeen. Pienestä koosta huolimatta kevytakat ovat tehokkaita lämmittimiä. Ne on helppo sijoittaa ja asentaa. Räätälöidyt takat ovat käyttäjien yksilöllisten toiveiden mukaan rakennettuja. Malli- ja pinnoitevaihtoehdot ovat lähes rajattomat. Kiertoilmatakka antaa uusia mahdollisuuksia korjausrakentajalle. Kiertoilmatakka on selvästi varaavaa takkaa kevyempi. Varaavassa takassa lattia pitää aina piikata auki ja valaa paksumpi pohja tulisijalle, ellei sitä asenneta vanhan takan tilalle. Kiertoilmatakka voidaan useimmiten asentaa ilman pohjan vahvistusta ja osa takoista voidaan asentaa jopa puulattian päälle.

18 Kiertoilmatakkojen laajan mallivalikoiman ansiosta sopivan kokoinen ja tehoinen takka löytyy lähes jokaiseen tilaan. Tulisija voidaan tarvittaessa räätälöidä kooltaan, muodoltaan ja ulkonäöltään asennettavaan tilaan sopivaksi. Kiertoilmatakan kaveriksi sopii yleensä parhaiten metallielementtipiippu. Se on harkko ja tiilipiippua keveämpi ja näitä helpompi asentaa saneerauskohteissa. Varaavalla tulisijalla tai kiertoilmatakalla voi alentaa merkittävästi lämmityskustannuksia. Saatava hyöty riippuu takan sijoittelusta ja ennen muuta käyttökertojen määrästä. Ahkera käyttäjä tienaa satoja euroja vuodessa. Lämmityskulujen pienentämisen lisäksi tulisijalla komistetaan talon sisustusta ja luodaan tunnelmaa. Energialasku pienenee, asumismukavuus ja talon arvo nousevat tulisijan ansiosta. Ilmalämpöpumppu Ilmalämpöpumppu hyödyntää ilmassa olevaa lämpöenergiaa, jonka aurinko on tuottanut. Se on lisälämmityslaite, joka ottaa ulkoyksikkönsä avulla lämpöä ulkoilmasta ja luovuttaa sen sisäyksikkönsä avulla huonetilaan. Ilmalämpöpumpun käytöstä hyötyvät eniten suoran sähkölämmityksen käyttäjät, joilla on isohko lämmityslasku. Säästö lämmityskustannuksissa voi parhaimmillaan olla prosenttia. Keskimäärin säästö lienee 20 prosentin luokkaa. Ilmalämpöpumpulla saatava sähkön säästö on Energianetin keräämien tilastojen mukaan noin 20 %, jolloin kwh kulutus putoaa arvoon kwh. Säästetty energia on noin kwh. Asko Vuorinen, Energiankäyttäjän Käsikirja Ilmalämpöpumpun avulla sisäilmaa voi puhdistaa laitteessa olevan suodattimen avulla. Ilmaa voi myös viilentää kesähelteellä, jolloin energian kulutus luonnollisesti kasvaa. 18

19 Paras hyötysuhde saadaan syksyisin ja keväisin, kunhan ulkolämpötila ei ole liian kylmä. Mitä alemmaksi ulkolämpötila laskee, sitä vähemmän ilmalämpöpumppu lämmittää. Toimiakseen ilmalämpöpumppukin tarvitsee sähköä. Kulutetun sähkön ja tuotetun energian suhdetta kuvataan lämpökertoimella. Jos lämpökerroin on 2, saadaan jokaista kulutettua sähkökilowattia kohti 2 lämpökilowattia. Lämpökertoimista puhuttaessa joudutaan helposti sekavaan viidakkoon. Ilmalämpöpumppujen myyjillä ja valmistajilla on omia tapojaan laskea ja määritellä näitä lämpökertoimia. Käyttäjän näkökulmasta oleellisin kerroin on niin sanottu vuosilämpökerroin. Eli paljonko lämpöä tuotetaan vuoden aikana verrattuna käytettyyn sähköön. Normaalivuosina ilmalämpöpumpun vuosilämpökerroin vaihtelee 2 ja 2,5 välillä. Toiminta Ilmalämpöpumpun toimintaperiaate on yksinkertainen ja tuttu kodin muista laitteista. Jääkaapit ja pakastimet toimivat samalla periaatteella. Näissä lämpö otetaan höyrystimen, kylmäaineen ja kompressorin avulla talteen kaappiin laitetuista elintarvikkeista ja lämpö siirretään huonetilaan. Ilmalämpöpumpun toimintaperiaate on sama. Elintarvikkeiden sijasta lämpö otetaan talteen ulkoilmasta ja siirretään sisätilaan. Ulkoyksikön käydessä laitteeseen huurtuu ja tiivistyy kosteutta riippuen ulkolämpötilasta. Ulkoyksikössä on automaattinen sulatusjärjestelmä. Tiivistyneen ja sulatetun veden määrä voi olla ajoittain runsasta ja siksi näiden vesien poisjohtaminen hallitusti on tärkeää. Mikäli vesi jää paikoilleen, voi siitä talvella muodostua ongelmia. Pihassa kulkureitille voi syntyä jääpeite tai ulkoyksikön alle syntyvä jääpaasi kasvaa kiinni koneeseen. Mikäli laitetta käytetään asunnon jäähdytykseen, kondensoituu sisäyksikköön runsaasti vettä. Tämä on huomioitava asennuksessa, jotta vesi saadaan johdettua viemäriin tai ulos. Muussa tapauksessa tiivistynyt vesi voi aiheuttaa vaurioita talon rakenteille ja pintamateriaaleille. Sijoittelu Jotta haluttu hyöty ilmalämpöpumpusta saadaan, pitää se sijoittaa niin, että sisäyksikön kautta kiertävä ilma leviää hyvin eri puolille taloa. Mitä avoimempi asunto on, sitä paremmin lämmitys toimii. Ilmankiertoon kannattaa kiinnittää huomiota myös ulkoyksikön sijoittelussa. Yksikkö kannattaa sijoittaa siten, että sen läpi kertaalleen kiertänyt ilma ei kierrä yksikköön takaisin. Lisäksi sisä- ja ulkoyksikön olisi hyvä olla mahdollisimman lähellä toisiaan. Tällä minimoidaan lämpöhäviö kylmäaineputkissa ja helpotetaan kompressorin työkuormaa. 19

20 Sijoittelussa kannattaa huomioida myös yksiköiden puhallinäänet, jotka saattavat häiritä. Kumpaakaan yksikköä ei kannata asentaa lähelle makuuhuonetta. Lämmityksen säätäminen Tavoitteena on, että ilmalämpöpumppu tuottaisi mahdollisimman ison osan lämmitysenergiasta ja päälämmitysjärjestelmä kytkeytyy päälle vasta, kun ilmalämpöpumpun teho ei kanna. Sähkölämmityspattereiden termostaatit ovat yleensä riittävän hyvälaatuisia toimivan yhteislämmityksen aikaansaamiseksi ilmalämpöpumpun kanssa. Toimivan säädön voi tehdä esimerkiksi siten, että asettaa ilmalämpöpumpun termostaatin + 21 asteeseen ja sähköpatereiden termostaatin hieman alemmaksi esim asteeseen. Vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän kanssa säätö on käytännössä vaikeampi toteuttaa ja ilmalämpöpumpun hyöty jää pienemmäksi. Ilmalämpöpumpun hankinta Ilmalämpöpumpun hankinnan ei pitäisi olla vaikeaa. Pumppujen myyjiä on paljon ja kilpailun pitäisi pitää huolen hintatasosta ja laadusta. Näyttää tällä kertaa käyneen niin, että kilpailu on pitänyt paremmin huolen hintatasosta kuin laadusta. Tähän lopputulokseen päätyy, kun keskustelee aiheesta pumppujen myyjien kanssa ja seuraa lehtikirjoituksia. Lämpöpumpuissa muhii jättiskandaali. Kuluttajaviraston lakimies Mika Hakamäki ei säästele sanojaan, kun puhe tulee lämpöpumpuista. Hakamäen mukaan alalla häärii paljon ammattitaidotonta väkeä ja myös varsinaisia vilunkiveikkoja. He haluavat vain kuoria kerman kuumina käyvistä pumppumarkkinoista. Kauppalehti Asiakkaat sadattelevat: Lämpöpumpuista farssi. Ilmalämpöpumpuissa on hirveän paljon häikkää, sanoo oululainen kuluttajaoikeusneuvoja Anna-Kaisa Veijola-Heikkinen. Ne eivät toimi, toimivat huonosti tai takuukorjauksia ei tehdä. Tai osia ei saada. Siellä on nyt jotakin hämminkiä. Laitteet toimivat kesällä mutta jäätyvät talvella. Tekniikka & Talous Oheisen kaltaisia kirjoituksia lehdissä ja juttuja mediassa näkee ja kuulee lähes päivittäin. Ilmalämpöpumppuja myytiin Suomessa viime vuonna lähes Joukkoon mahtuu varmasti myös onnistuneita kauppoja ja asennuksia. Jos lämpöpumpun aikoo hankkia, kannattaa myyjän ja asentajan valintaan kiinnittää tavallista enemmän huomiota. Ilmalämpöpumpun asennuksen saa suorittaa vain kylmälaiteasennuksiin sertifioitu asentaja. Pumppu kannattaa ostaa asennettuna ja tarkistaa, että sertifioitu asentaja asentaa laitteen. Lisälämmitysvaihtoehtojen vertailu Vaikka tulisijat ja ilmalämpöpumput ovat täysin eri tuotteita, niillä on osittain sama käyttötarkoitus. Kumpaakin voidaan käyttää omakotitalon lisälämmittämiseen ja molemmilla voidaan samanlaisissa tilanteissa alentaa lämmittämisestä aiheutuvia kustannuksia. Ne voidaan 20

21 nähdä keskenään kilpailevina vaihtoehtoina. Seuraavassa taulukossa on lueteltu kummankin tuotteen hyvät ja huonot puolet. Tulisija Ilmalämpöpumppu + toimii varalämmittimenä jos sähköä ei saada + on tulisijaa edullisempi hankkia + tuli takassa luo tunnelmaa + viilentää ilmaa tarvittaessa + sisustuksellinen elementti + huoneilmaa voidaan suodattaa + ei aiheuta kasvihuonepäästöjä + voidaan säätää toimimaan automaattisesti + pitkä käyttöikä + polttoainetta ei tarvitse varastoida eikä käsitellä + hyödynnetty pitkään, hyviä kokemuksia - vaatii puun hankinnan, varastoinnin ja käsittelyn - yksiköiden käyntiääni saattaa häiritä - on ilmalämpöpumppua kalliimpi hankkia - ei miellytä esteettisesti kaikkien silmää - alan maine Lämmitysjärjestelmän uusinta Mahdollisuudet lämmitysjärjestelmän uusimiseksi vaihtelevat sen mukaan, minkälainen järjestelmä taloon on alun perin asennettu. Jos lämmitysmuotona on suora sähkölämmitys, on sen vaihtaminen toiseen lämmitysmuotoon isompi ja kalliimpi projekti. Tällöin kannattaa ensin selvittää talon lisäeristämiseen ja lisälämmittämiseen liittyvät mahdollisuudet. Jos talon lämmönjako hoidetaan vesipattereilla, tai vettä käyttävällä lattialämmityksellä, on lämmitysjärjestelmän uusiminen ja energiamuodon vaihtaminen taloudellisesti järkevällä tavalla mahdollista. Uudehkoa ja toimivaa järjestelmää ei tietenkään kannata suin päin vaihtaa. Muutokset energian hinnassa vaikuttavat kuitenkin herkästi eri lämmitysmuotojen kilpailukykyyn. Öljy ottaa pannuun Tässä lepää Matti Ryhäsen öljykattila, valmiina viimeiselle matkalleen. Polttoaineen hinta ja likainen imago kannustavat öljylämmittäjiä lämmitysjärjestelmien vaihtoon Energia, 6/2008 Mitä vaihtoehtoja omakotiasujalle on tarjolla, kun lämmitysjärjestelmää halutaan vaihtaa? Lämmitysjärjestelmien muutoksissa suosituin järjestelmä on maalämpö. Myös puuta energiana käyttävät lämmitysjärjestelmät (hake, klapi ja pelletti) sekä kaukolämpö kasvattavat markkinaosuuttaan. Kaukolämmön yleistymistä rajoittaa luonnollisesti kaukolämpöverkon rajallisuus. On todennäköistä, että kaukolämpö on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi lämmitysmuoto myös omakotitaloissa, kunhan verkosto laajenee. Muutama vuosi sitten markkinoille lanseerattiin ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä, jonka asennusmäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Puuta lämmön lähteenä käyttävät lämmitysjärjestelmät ovat suosittuja eteenkin maaseudulla, jossa puuta on totuttu käyttämään ja polttoaineen varastointiin löytyy tiloja. Asunrakennusten lisäksi maatilan muita rakennuksia lämmitetään samalla järjestelmällä ja poltettava puu saadaan usein omasta metsästä. 21

22 Maalämpö Maalämpöpumppujen käyttö alkoi ns. energiakriisin jälkeen 1970-luvulla. Järjestelmän suosio on kasvanut ja parhaimmillaan se on aina, kun öljyn ja sähkön hinta on korkealla. Uusista omakotirakentajista maalämmön valitsi joka neljäs vuonna Maalämmön käyttökustannukset ovat selvästi muita lämmitysratkaisuja alhaisemmat, ja hankintakustannus on jonkin verran korkeampi. Tästä syystä maalämpö on kannattavampi ratkaisu isommissa taloissa. Raja kuitenkin laskee kaiken aikaa energian kallistumisen myötä. Maasta saatava lämpö on peräisin auringosta. Lämmön keräämiseen ja talteenottoon tarvitaan lämmönkeruupiiri ja laitteisto, joka toimii sähköllä. Laitteisto koostuu lämpöpumpusta ja varaajasta. Maalämpöjärjestelmän tehokkuutta kuvataan ilmalämpöpumpun tapaan lämpökertoimella. Tämä kertoo, paljonko järjestelmä tuottaa lämpöenergiaa käytettyyn sähköenergiaan verrattuna. Vuosilämpökerroin on pääsääntöisesti kolmen luokkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käyttäjä ostaa 1/3-osan talonsa ja käyttövetensä lämmittämiseen tarvittavasta energiasta ja saa 2/3-osan ilmaiseksi maasta. Maalämmön hyödyt ovat: maalämpö on vaivaton käyttää, eikä se vaadi juurikaan huoltoa maalämpö on ympäristöystävällinen ja pienentää lämmityksestä aiheutuvia kasvihuonepäästöjä lämmittämisen energiakustannukset laskevat tyypillisesti noin kolmasosaan maalämmön käyttöönoton myötä talon myyntiarvo nousee maalämmön asennuksen jälkeen maalämmön hankintahinta on monia muita lämmitysmuotoja kalliimpi, mutta edelliset käyttökustannukset tekevät siitä hyvän sijoituksen pitkällä aikavälillä kun investointi on kuoletettu, se tuottaa verotonta tuottoa 22

23 Mitoitus Maalämpöjärjestelmän hankinnassa järjestelmän mitoitus on yksi tärkeimmistä vaiheista. Maalämpöpumppu pitää mitoittaa siten, että haluttu teho saavutetaan. Lämpökaivo on mitoitettava siten, että se kykenee tuottamaan tarvittavan määrään energiaa. Maalämpöpumput voidaan mitoittaa joko täysteholle tai osateholle. Osateholle mitoittaminen tarkoittaa sitä, että kovimmilla pakkasilla maalämpöpumpun tuottaman energian lisäksi hyödynnetään laitteistossa olevaa sähkövastusta. Täysteholle mitoitettu maalämpöpumppu kattaa koko energiatuotannon talon ja käyttöveden lämmittämiseksi kovimmillakin pakkasilla. Molemmat mitoitustavat ovat toimivia. Osateholle mitoitettu lämpöpumppu on halvempi, mutta se kuluttaa enemmän sähköä, koska sähkövastusta joudutaan käyttämään kovilla pakkasilla. Lämpökaivo voi olla myös matalampi. Täysteholle mitoitettu laitteisto maksaa enemmän, mutta käyttö on edullisempaa. Asiansa osaavalta myyjältä saa opastusta mitoitustavan valintaan ja hän kykenee luotettavasti mitoittamaan maalämpöpumpun ja lämpökaivon. Mitoituksen tekemiseksi myyjä tarvitsee tietoa talosta, sen koosta ja tilavuudesta, asukkaista, lämpimän veden käytöstä, energiankulutuksesta jne. Mitä luotettavimpina myyjä saa pyytämänsä tiedot, sen paremmat edellytykset hänellä on tehdä mitoitus oikein. Tässä vaiheessa on hyvä selvittää myös mahdolliset tulevat remontit talon laajentamiseen tai talon energiatehokkuuden parantamiseen liittyen. Ne pitää ehdottomasti huomioida maalämpöjärjestelmän valinnassa ja mitoituksessa. Ilmalämpöpumppujen tapaan, myös maalämpöpumppujen toimituksiin ja asennuksiin on liittynyt ongelmia. Onneksi niitä on vähemmän kuin ilmalämpöpumpuissa. Useimmissa tapauksissa ongelmien taustalla on virheellisesti tehty mitoitus. Syy voi olla teknisessä osaamisessa. Myyjän puutteellinen myyntiosaaminen hinnaltaan arvokkaan järjestelmän myynnissä aiheuttaa myös ongelmia. Ostajina meillä kaikilla on taipumus tinkiä hintaa alaspäin. Tyhmä ei ole se joka pyytää, vaan se joka antaa. Kovassa paineessa myyjän pokka pettää, jos on vielä muutama hävitty kauppa takana. Houkutus tarjota alimitoitettua pumppua ja tätä kautta liian pientä lämpökaivoa kasvaa. Asiakkaalle saadaan sopiva hinta, itselle kauan odotettu tilaus ja esimies hetkeksi tyytyväiseksi. Mahdollisen alimitoituksen haitat ovat seuraavat: Haluttua energiansäästöä ei saada, koska lämpöpumppu ja kaivo ovat liian pienet. Järjestelmän sähkövastusta joudutaan käyttämään odotettua enemmän ja tämän johdosta sähkölasku on odotettua suurempi. Alimitoitettu kaivo voi jäätyä, eikä se kykene tuottamaan ilmaista maalämpöenergiaa. Isosta investoinnista odotettu tuotto jää saamatta. 23

24 Lämmönkeruupiiri Lämmönkeruupiiri voidaan rakentaa kolmella eri tavalla. Putkisto voidaan asentaa pintamaahan vaakatasoon noin 1-2 metrin syvyyteen. Toisena vaihtoehtona on lämpökaivon poraaminen. Kaivon syvyys vaihtelee lämmöntarpeen ja kaivon vedenkierron mukaan. Normaalitilanteessa metrin kaivo riittää. Jos lämmöntarve on poikkeuksellisen suuri, voidaan porata useampi kaivo samaan lämmönjakopiiriin. Tässä tilanteessa on huomioitava se, että kaivot eivät saa olla liian lähellä toisiaan. Etäisyyden on oltava vähintään 15 metriä. Lämmönkeruupiiri voidaan upottaa myös vesistön pohjaan, mikäli vettä on lähellä ja lupa keruupiirin asentamiseen heltiää. Kun maalämpö hankitaan vanhaan taloon, on porakaivo yleensä paras ratkaisu. Lämmönkeruupiirin asentaminen pintamaahan edellyttäisi käytännössä koko tontin kääntämistä ylösalaisin. Harva omakotiasuja on valmis uhraamaan puutarhansa ja istutuksensa tähän. Lämpökaivon poraus kyetään tekemään siististi parissa päivässä ja kaivosta ei välttämättä jää maan pinnalle pysyviä näkyviä merkkejä. Lämpökaivon tehoon vaikuttaa kaivon vesisyvyys ja veden virtaus kaivossa. Jos vesi vaihtuu kaivossa nopeasti, tuottaa se paremmin lämpöä. Kaivoa tehtäessä voi käydä myös niin, että vettä ei tule kaivoon. Tällöin kaivo täytetään vedellä. Vastuunsa tunteva maalämpöjärjestelmän myyjä mitoittaa kaivon aina sillä oletuksella, että kaivoon ei tule vettä ja se joudutaan täyttämään. Lämpökaivo pystytään tekemään useimmille tonteille. Kaivon sijainnissa kannattaa vielä huomioida naapuri. Hänelläkin saattaa olla lämpökaivo tai suunnitelmia sellaisen rakentamiselle. On hyvä varmistaa, että kaivot ovat riittävän kaukana toisistaan. Maaperä saattaa joissakin tilanteissa estää toimivan lämpökaivon rakentamisen. Jos tontti sijaitsee soraharjulla ja matka peruskallioon on pitkä, voi kaivon poraaminen tulla liian kalliiksi. Muuta huomioitavaa Maalämpöpumppu mahtuu yleensä helposti vanhan öljylämmitys- tai sähkökattilan tilalle. Kun vaihto tehdään, pitää teknisen tilan lämmitys varmistaa. Maalämpöpumppu ei tuota hukkalämpöä samaan tapaan kuin esimerkiksi öljykattila. Patteriverkoston kunto ja riittävyys kannattaa myös varmistaa ennen asennusta. Riittävyyttä pystyy arvioimaan patteriverkostoon syötettävän menoveden lämpötilan perusteella. Jos talo lämpiää kovilla pakkasillakin alle 55 asteen menovedellä, niin nykyinen patteriverkosto riittää. Jos menovesi on lämpimämpää, pitää pattereita asentaa lisää tai vaihtaa suurempiin. Koko remontti kannattaa ostaa avaimet käteen periaatteella. Näin eri työvaiheiden vastuurajoista ei tule erimielisyyttä. Myös vanhan järjestelmän ja öljysäiliön purku sekä kierrätys kannattaa sisällyttää urakkaan. Investointi maalämpöön näyttäisi tarjoavan 322 prosentin tuoton. Tänä vuonna maalämpö leikkaa perheemme energialaskua 1100 euroa. Investoinnin takaisinmaksuaika on seitsemän vuotta sillä oletuksella, että sähkö kallistuu maltillisesti viisi prosenttia vuodessa. Seitsemän vuoden kuluttua pumppu alkaa tuottaa puhdasta voittoa. Kahdessakymmenessä vuodessa ra- 24

25 haa jää muihin tarkoituksiin euroa enemmän. Sijoitus maalämpöön näyttäisi tarjoavan 322 prosentin tuoton, johon verottajan kynnet eivät yllä. Terho Puustinen Energialehden pääkirjoituksessa, 6/2008 Ilma-vesilämpöpumppu Uusimpia tulokkaita lämmitysjärjestelmämarkkinoilla edustaa ilma-vesilämpöpumppu. Sitä voisi luonnehtia ilmalämpöpumpun ja maalämpöpumpun risteytykseksi. Sisäyksikkö on toimintaperiaatteeltaan samanlainen maalämpöjärjestelmän kanssa. Lämmönkeruupiirin tehtävän järjestelmässä korvaa ulkoyksikkö, joka on periaatteessa samanlainen ilmalämpöpumpun ulkoyksikön kanssa. Ulkoyksikön teho ja fyysinen koko ovat selvästi ilmalämpöpumppua suuremmat. Tämän järjestelmän käyttö on maalämmön tapaan mahdollista vain niissä taloissa, joissa lämmönjako on hoidettu vesipattereilla tai vettä käyttävällä lattialämmityksellä. Käyttöveden lämmitys hoituu myös hyvin. Ilma-vesilämpöpumpun teho ja vuosilämpökerroin jää maalämpöjärjestelmää pienemmäksi. Ulkoyksikön kyky tuottaa lämpöenergiaa laskee, kun pakkanen kiristyy. Näissä tilanteissa laitteeseen sijoitettu sähkövastus ottaa suuremman roolin lämmöntuottamisessa ja tämä heikentää hyötysuhdetta maalämpöön verrattuna. Laitteen teho on parhaimmillaan syksyisin tai keväisin ja aina kun lämpötila on korkeampi kuin 20 astetta. Joissakin tapauksissa ilma-vesilämpöpumppu on mahdollista asentaa vanhan öljylämmityksen rinnalle. Tällöin öljyä käytetään kylmällä ilmalla, kun tehon tarve on suurin. Säästöä lämmityskustannuksiin saadaan tälläkin tuotteella. Käyttökustannukset saadaan yleensä noin puoleen öljyyn tai sähkölämmitykseen verrattuna. Syntyvä säästö voi vaihdella suuresti talojen välillä. Hyvin eristetyssä talossa huipputehon tarve on paljon pienempi kuin huonosti eristetyssä. Kun lämpö pysyy hyvin talon sisällä, joudutaan lämmitysjärjestelmän sähkövastusta käyttämään harvemmin ja näin sähköä säästyy. Jos talo vuotaa ja päästää lämmön helposti ulos, joudutaan kallista sähkövastusta käyttämään usein ja sähkölasku on suurempi. 25

Lämmityslasku pienemmäksi

Lämmityslasku pienemmäksi 2013 Lämmityslasku pienemmäksi Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 6.2.2013 Sisältö Miksi lukisit tämän oppaan?... 3 Miksi energian hinta nousee?... 3 Oppaan sisältö... 5 Mihin energiaa kuluu?... 5 Mistä tietää,

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Lämpöpumput taloyhtiöissä

Lämpöpumput taloyhtiöissä Lämpöpumput taloyhtiöissä Käsiteltävät aiheet: Lämpöpumppujen toimintaperiaate Maalämpöjärjestelmät Poistoilmalämpöpumput Vesi-ilmalämpöpumput Juho Rinta-Rahko Lämpöpumppujärjestelmien määrät Käyttöön

Lisätiedot

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti Ulkoa tuleva

Lisätiedot

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA

YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA Eksergia.fi Olennainen tieto energiatehokkaasta rakentamisesta Päivitetty 12.1.2015 SISÄLTÖ Yleistä lämpöpumpuista Lämpöpumppujen toimintaperiaate Lämpökerroin ja vuosilämpökerroin

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille

Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi 01.12.2010. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi 01.12.2010. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi 01.12.2010 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä 23.2.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä 23.2.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä 23.2.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

KYTKE KOTISI MAAPALLOON!

KYTKE KOTISI MAAPALLOON! KYTKE KOTISI MAAPALLOON! Nauti asumisesta ympäristöä kuormittamatta! SENERA maalämpö Mitä maalämpö on? Maalämpö on peruskallioon varastoitunutta uusiutuvaa ja puhdasta aurinko- ja geotermistä energiaa.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

KOULUTUS, LAAJA, Vaihtoehtoisia tekniikoita

KOULUTUS, LAAJA, Vaihtoehtoisia tekniikoita KOULUTUS, LAAJA, Vaihtoehtoisia tekniikoita 1/2016 Vaihtoventtiilitekniikka Vaihtoehtoisia maalämpötekniikoita Lämpöpumppu vuorottelee lämmitystä lämmönjakoverkon ja käyttöveden välillä. Käyttövesi on

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010 ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET Lämpöpumput 1.10.2010 Lämpöpumpun toiminta ja pääkomponentit Lämpöpumppu ottaa lämpöä alemmasta lämpötilatasosta ja siirtää sitä korkeampaan lämpötilatasoon.

Lisätiedot

Pientalon laadunohjaus ja lämpöpumput Jussi Kummu

Pientalon laadunohjaus ja lämpöpumput Jussi Kummu Pientalon laadunohjaus ja lämpöpumput 4.10.2017 Jussi Kummu Pientalon maalämpö Tilojen lämmitys, käyttöveden lämmitys Lämpöä kerätään energiakaivosta, pintamaasta tai vesistöstä Markkinoilla runsaasti

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

Joustavaa tehokkuutta kotisi lämmöntarpeeseen

Joustavaa tehokkuutta kotisi lämmöntarpeeseen Joustavaa tehokkuutta kotisi lämmöntarpeeseen LÄMPÖÄSSÄ by ROTEX HPSU Compact on todistetusti monipuolinen ja energiatehokas ilma/vesilämpöpumppu patteri- ja lattialämmitysjärjestelmiin sekä käyttöveden

Lisätiedot

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 15 pientalot ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE Öljylämmitteisessä talossa lämmöntuotto tapahtuu öljykattilassa. Järjestelmään kuuluvat kattilan lisäksi öljypoltin,

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Mikä on tehostumista, tehostumisen ympäristövaikutus ja mikä on sen hinta? Tehostumisen määrä, kwh Ympäristökriteerit;

Lisätiedot

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo.

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. Kaikki yhdeltä toimittajalta!! KYSY ILMAINEN MITOITUSSUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO.

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

TULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen

TULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen TULIKIVI Green tuoteperhe Onni Ovaskainen 5.6.2013 W10 Vesilämmitysjärjestelmä P10 Pellettijärjestelmä W10 P10 Vesilämmitysjärjestelmä W10 W10 vesilämmitysjärjestelmä: Missä energia kuluu 150 m 2 talossa?

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

POISTOILMAN LÄMMÖN TALTEENOTTO 50%

POISTOILMAN LÄMMÖN TALTEENOTTO 50% POISTOILMAN LÄMMÖN TALTEENOTTO ELINKAARIMALLILLA JOPA 50% SÄÄSTÖ LÄMMITYSKULUISSA PALVELUKONSEPTI MARKKINOIDEN EDELLÄKÄVIJÄLTÄ PARAS PALVELUKOKONAISUUS, 2 P A L V E L U K O N S E P T I JOKA PARANTAA ASUMISVIIHTYVYYTTÄ

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Ekologinen kokonaisuus

Ekologinen kokonaisuus HYBRIDILÄMMITYS Ekologinen kokonaisuus Savumaxin elämäntehtävä on rahaa säästävien lämmitysratkaisujen toimittaminen kaikkiin koteihin Suomessa ja lähialueilla. SAVUMAX-HYBRIDILÄMMITYS Savumax-tuoteperhe

Lisätiedot

Rakenna & Remontoi FENESTRA OY

Rakenna & Remontoi FENESTRA OY Rakenna & Remontoi FENESTRA OY 28.01.2011 Timo Laitinen Fenestra Oy 2011 Fenestra Oy on laadukkaiden ovi- ja ikkunaratkaisujen täyden palvelun toimittaja. Palvelemme paremmin tarjoamalla laajan valikoiman

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys Valitse sopiva rinnakkaislämmitys KANSIKUVA: Shutterstock Ota yhteys asiantuntijaan: www.ley.fi Varmista, että talo on kokonaisuutena mahdollisimman energiatehokas: eristykset, ovet, ikkunat Arvioi, onko

Lisätiedot

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita 10 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS 1 1. TURVALLINEN 2. HUOLETON LVI lämmittimet ovat suljetun rakenteensa ansiosta lapsija paloturvallisia. Lämmittimien ja

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Harkkotalo kuluttaa vähemmän

Harkkotalo kuluttaa vähemmän Dipl.ins Petri Mattila P.T. Mattila Ky petri.mattila@saunalahti.fi Espoo 3.8.25 Harkkotalo kuluttaa vähemmän VTT vertasi pientalojen energiatehokkuutta VTT teki vuonna 25 vertailututkimuksen (VTT tutkimusraportti

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Miten tehdään betonikerrostaloon edullinen ja turvallinen julkisivuremontti? Toimitusjohtaja Veli Ollila ThermiSol Oy

Miten tehdään betonikerrostaloon edullinen ja turvallinen julkisivuremontti? Toimitusjohtaja Veli Ollila ThermiSol Oy Miten tehdään betonikerrostaloon edullinen ja turvallinen julkisivuremontti? Toimitusjohtaja Veli Ollila ThermiSol Oy Haaste ja mahdollisuus Vanhojen lähiökerrostalojen julkisivujen rapautuminen on iso

Lisätiedot

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien.

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien. KUNTOTARKASTUKSEN KIRJALLINEN HAASTATTELUOSA Kuntotarkastuksessa myyjälle ja ostajalle parhaimman hyödyn saamiseksi, toivomme teidän vastaavan kysymyksiin huolellisesti ja parhaanne mukaan. Täytetty lomake

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013 Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

Kokeneempi. Osaavampi

Kokeneempi. Osaavampi Kokeneempi. Osaavampi. 020 7737 300 www.tomallensenera.fi Tom Allen Seneran tunnusluvut Tom Allen: maalämpöalan edelläkävijä Suomessa (perustettu 1991) Tom Allen Senera Oy: yli 9 000 asennettua maalämpö-

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Tyrnävä SÄÄSTÖÄ JA MUKAVUUTTA

Tyrnävä SÄÄSTÖÄ JA MUKAVUUTTA Tyrnävä 16.11.2017 SÄÄSTÖÄ JA MUKAVUUTTA Energiamurros on käynnissä Älykäs energia Tarve tehdä jotain! Puhtaan energian tuotanto Älykäs energian hallinta Sähkölämmitystä on joka puolella Pientalot 485.000

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista Teijo Perilä, LPP Partners Oy Näkökulmia sähkölämmityksen tehostamiseen ja uusiutuvien käyttöön Sähkön käytön tehostaminen ja uusiutuvan energian käyttö

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

OPAS ILMALÄMPÖPUMPUN OSTAJALLE SÄÄSTÖÄ SÄHKÖNKULUTUKSEEN JA MUKAVUUTTA ASUMISEEN

OPAS ILMALÄMPÖPUMPUN OSTAJALLE SÄÄSTÖÄ SÄHKÖNKULUTUKSEEN JA MUKAVUUTTA ASUMISEEN OPAS ILMALÄMPÖPUMPUN OSTAJALLE SÄÄSTÖÄ SÄHKÖNKULUTUKSEEN JA MUKAVUUTTA ASUMISEEN WWW.MATTHIASFRIED.FI 0440 245 666 OIKEIN VALITUN JA ASENNETUN ILMALÄMPÖPUMPUN HYÖDYT PÄÄSEVÄT PARHAITEN OIKEUKSIINSA Ilmalämpöpumppu

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri

Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Esitysmateriaalit Leanheat-yritys kahdella sivulla Tekoälysäädön toimintaperiaate Mitä tehdään ja mitä on saatu aikaiseksi? Yhteenveto ja käytännön

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä. 1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot