Isän sylistä. on turvallista ponnistaa kohti uusia kokemuksia, sivut. Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 6/2013

Transkriptio

1 Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 6/ Sivut 4 5 Tuttu ja tuntematon Tuomiokirkko Isän sylistä on turvallista ponnistaa kohti uusia kokemuksia, sivut 6 7 Sidan 8 Följ med på gudstjänst i Göteborg Salaperäinen Perintö kätkee sisäänsä myös seurakuntayhtymän vuosikertomuksen, liite lehden välissä

2 Kiitollisuudesta kohtuulliseen elämäntapaan Yhtenä kesän sunnuntaina vietetään jokaisessa Suomen seurakunnassa luomakunnan sunnuntaita. Viime sunnuntaina sitä vietettiin Kaarinan seurakunnassa, jossa kokoonnuttiin messuun luonnon helmaan Kuusiston piispanlinnan raunioille. Luomakunnan sunnuntain teemat muistuttavat siitä että Jumala, elämän antaja ja ylläpitäjä, kutsuu ihmistä vastuuseen luomakunnasta ja toimimaan tuhon voimia vastaan. Kirkko havahtui ympäristönsuojeluun 1970-luvulla. Huoli elinympäristön tilasta vahvistui 1980-luvulla. Kirkkojen keskuudessa puhuttiin maailmanlaajuisesti oikeudenmukaisuudesta, rauhasta ja luomakunnan eheydestä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ensimmäinen ympäristöohjelma tehtiin vuonna Vuonna 2001 perustettiin Kirkon ympäristödiplomi, joka on luterilaisen kirkon oma, seurakuntien olosuhteisiin sovitettu ympäristöjärjestelmä. Ympäristödiplomi antaa seurakunnille selkeät suuntaviivat ympäristövastuun kantamiseen ja muun muassa tekee ympäristökasvatuksesta olennaisen osan seurakunnan toimintaa. Ekologinen elämä sai katolisessa kirkossa oman suojeluspyhimyksensä, kun paavi Johannes Paavali II vuonna 1979 julisti yksinkertaisuuteen sitoutuneen Fransiskus Assisilaisen ekologisesti viisaan elämäntavan suojelijaksi. Fransiskaaninen yksinkertaisen elämäntavan ajatus on orastanut viime vuosina myös luterilaisessa elämänmuodossa. Fransiskaaninen yksinkertaisuuden periaate elää muun muassa Itä-Suomessa toimivassa San Damianon osuuskunnassa sekä Kaarinassa toimineen Morbackan yhteisön henkeä Anna hyvän kiertää ja hyvyyden karusellin pyöriä. vaalivassa Ukinrannassa Kangasalla. Fransiskaaninen ajattelu lähtee siitä, että Jumala on luonut maailman jakaakseen hyvyyksiä kaikille luoduille. Itsestään jakaminen on Hyvän ratkaisevin tuntomerkki, sanoittaa fransiskaanisuutta tutkinut dosentti Pauli Annala sandamiano.fi -sivuilla. Fransiskaaninen elämänmuoto perustaa ajatukselle hyvän kiertokulusta ja vastavuoroisuudesta. Ihmisen alkuperäinen osa on heittäytyä varauksetta hyvyyden karuselliin. Samaa ajatusta kertaa myös kirkon viisi vuotta sitten julkaistu ilmasto-ohjelma Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus. Vastuu luomakunnasta eli kohtuullinen elämäntapa ei synnykään ALUKSI syyllisyydestä vaan rakkaudesta ja kiitollisuudesta: luomakunnan kautta saadun hyvän ilon, rauhan, voiman, ravinnon vastaanottamisesta. Syvin voimanlähde ei ole syyllisyydentunto vaan taju perimmäisestä yhteenkuuluvuudesta kaiken luodun kanssa ja rakkaus luontoon. Anna siis hyvän kiertää ja hyvyyden karusellin pyöriä. Minna Vesanto SATTUVAT SANAT KUUKAUDEN SANA Se, että autamme ihmisiä, jotka ovat maassa laittomasti, ei tee toiminnastamme laitonta. Päinvastoin: lääkärin velvollisuus on auttaa aivan jokaista riippumatta yhtään mistään. Tekoja ei tarvitse hyväksyä, mutta kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään. Paperittomille maahanmuuttajille tarkoitetulla Global Clinicillä vapaaehtoisena työskentelevä Veera Luhtala, Kotiliesi 11/2013 Haaste eläkeiän mahdollisessa nostamisessa liittyisi siihen, pitenevätkö työurat eläkeiän noston seurauksena vai eivät. Jos eivät pitene, haaste siirtyy sosiaaliturvalle. Kuusikymppisten irtisanottujen on vaikea löytää työtä. Näiden ihmisten osalta on kohtuutonta elää sosiaaliturvan varassa 65-vuotiaaksi asti. Jos niin käy, uudistus on epäonnistunut. STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää, Suomen Kuvalehti 20/2013 Väestön ikääntyminen merkitsee sitä, että julkisen terveydenhuollon toimivuudesta on pidettävä huolta. Ikääntyminen lisää myös muistisairaiden määrää. Jos yhtä aikaa pyritään säästämään laitoshoidosta, kotihoidosta ja omaishoidon tuesta, seuraukset ovat karmeita. Syntyy tarpeetonta hätää ja lisääntyvää yksinäisyyttä. Yhteiskunnalla on täysi työ siinä, että saadaan hoitohenkilökuntaa huolehtimaan vanhuksista. Yksinäisyys, joka koskee myös aikuisväestöä ja osaa lapsiperheistä, on haaste. johon viranomaisten resurssit eivät riitä. Uskon, että seurakuntien Suurella Sydämellä -toimintaan haetaan tulevaisuudessa koko ajan lisää vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Päätoimittaja Pauli Juusela; Vantaan Lauri 19/2013 Kesä näkyy ja tuntuu. Se on suorastaan aistittavissa. Luonto huokuu voimakkaana elämää ja läsnäoloa. Vuoden kaunein aika on käsillä. Luontoäiti pukeutuu vihreään asuunsa. Ilmassa on suoranaista juhlan tuntua. Kirkkojen ovet käyvät näinä päivinä tiheään. Koulut päättävät lukuvuotensa kevätkirkkoon ja suvivirteen. Konfirmaatiokirkot ja vihkitilaisuudet täyttävät kirkkojen kesäaikaa. Tiekirkot avaavat ovensa turisteille. Vilskettä ja vipinää riittää siis kesälläkin. Kirkkoa on näinä aikoina moitittu mauttomaksi ja hajuttomaksi. Toimittaja Riikka Lehtovaara kirjoittaa Aamulehden kolumnissaan: Kirkon suurin ongelma on ehdottomasti se, että se ei tarjoa elämyksiä. Se ei tunnu miltään. Se ei tuoksu, ei ärsytä, ei liikuta, siis ei kiinnosta. Kirkossa käyminen on samalla tavalla kiusallista kuin etäiseksi jääneen sukulaistädin vierailu. Aikamme itseään toteuttava ihminen haluaa olla riippumaton ja vapaa myös hengellisellä kentällä. Kirkko, niin kuin Jeesuskin, jää marginaaliin. Ihminen pärjää ihan omillaan. Yhteydet yläkertaan hoituvat itsestään. Samalla elämän laiminlyödyin suhde, Mautonta! ihmisen ja Jumalan, jää retuperälle. Siksi onkin hyvä syy kysyä: Löytyykö kirkosta elämää ja elämän makua? Näkökulma ratkaisee. Jos asioita tarkastelee pintapuolisesti yleiseltä tasolta, saa aivan eri käsityksen kuin ruohonjuuresta. Yleistäminen ei tee oikeutta. Elämän makua tuskin on löydettävissä hallinnoinnin tai byrokratian vyöhykkeeltä. Se löytyy kohtaamisesta. Ihminen väsyy hektisen ajan keskellä kohtaamattomuuteen, siihen, että ei löydy niitä, joiden kanssa voisi jakaa elämän kipeitä Timo Jakonen asioita. Kohdatuksi tullut ihminen tulee samalla autetuksi. Kirkkoon tuli eräänä päivänä mies, joka halusi keskustella papin kanssa. Tuo mies oli lähtenyt töistä kesken työpäivän, kun sisimmässä oli niin pahaa oloa ja tuskaa. Sain keskustella ja lopuksi rukoilla miehen puolesta. Jotakin tärkeää tapahtui. Kirkosta lähti helpottunut kaveri. Kesäopaskin ihmetteli, mitä oikein oli tapahtunut. Mies kun oli lähtiessään halannut opasta ja kiittänyt avusta. Kirkossa saa olla elämänmakuista toimintaa. Kirkko on olemassa tulevaisuudessa, jos sen perustana on Jumalan tahto ja sille annettu tehtävä julistaa evankeliumia Kristuksesta, eikä se lähde yleisen mielipiteen perässähiihtäjäksi. Kun kirkossa annetaan tilaa Kristuksen kohtaamiselle hajuttomuus ja mauttomuus ovat poissaolevaa todellisuutta. Muuten voidaan laittaa lappu luukulle tai muodostaa kirkollinen perinneyhdistys, joka muistelee menneitä hyviä aikoja Jouni Lehikoinen Mikaelinseurakunnan kirkkoherra KANNEN KUVAT Isän kanssa lapsi voi turvallisesti etsiä omia rajojaan ja laajentaa omaa elämänpiiriään. Ilona Kairavuo hihkui riemusta, kun Antti-isä antoi hänen nauttia yläilmoista aukeavista maisemista. Kuva Timo Jakonen vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Toimitusneuvosto Anni Itähaarla, Pasi Ahola, Mia Henriksson, Lauri Palmunen, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Aiju von Schöneman, Päätoimittaja Paula Heino, Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, Toimittajat Juho Niemelä, Minna Vesanto Seurakuntien ilmoitukset Taitto ja kuvan käsittely Erkki Kiiski ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, puh , , Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset puh Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02) turku.tiedotus@evl.fi

3 3 Turkuun kolmas ympäristödiplomi Suvivirsi soi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on saanut kolmannen kirkon ympäristödiplominsa. Kirkkohallitus myönsi uuden diplomin kaudelle toukokuun lopussa. Ympäristödiplomin auditoinnissa saivat kiitosta erityisesti Piikkiön seurakunnan aktiivisuus ympäristöasioissa, Hannunniitun kerrostalojen energiainvestoinnit sekä välillisen vaikuttamisen välineet ympäristökasvatuksessa. Piikkiön seurakunnassa on herännyt vanhanajan talkootoiminta pappilan kedon haravointi- ja niittotalkoissa ja samalla on voitu vahvistaa seurakuntalaisten yhteisöllisyyttä, kirkkohallituksen päätöksessä todetaan. Vuonna 2009 yhtymään liittynyt Piikkiön seurakunta onkin päässyt kiitettävästi mukaan hyvään ympäristöasioiden hoitamiseen. Ansiokkaina kirkkohallitus mainitsee myös energiakysymysten selvittelyn seurakuntayhtymässä sekä energiaseurannan hyvät tulokset. Erityisesti Hannunniitun kerrostalojen energiainvestoinnit on arvioitu varsin merkittäviksi. Valtakunnallinen, vuonna 2009 aloitettu Pärskeitä-ympäristöohjelmasarja Radio Deissä todettiin hyväksi esimerkiksi välillisen vaikuttamisen menetelmästä ympäristökasvatuksessa. Auditoijat kiittivät myös seurakuntayhtymän tiedotuksen aktiivista roolia ympäristökysymyksissä. Diplomipäätöksen perusteluihin Kirkkohallitus nosti lisäksi seurakuntayhtymälle laaditun ympäristökasvatussuunnitelman, jollaiset on erikseen tehty myös valtaosalle seurakuntia, hautausmaille sekä varhaiskasvatuksen yksikölle. Kirkon oma ympäristöjärjestelmä, Kirkon ympäristödiplomi perustettiin vuonna Se on seurakuntia varten kehitetty väline, joka auttaa niitä täyttämään hyvin vastuutaan luomakunnasta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on saanut Kirkon ympäristödiplomin ensimmäisen kerran vuonna Ensimmäisenä tuomiokapituleista ympäristödiplomi myönnettiin nyt myös Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin virastolle. MV Minna Vesanto Inkerinsuomalaiset kokoontuvat Varissuolle Valtakunnalliset Inkerinsuomalaisten kesäjuhlat pidetään Turussa lauantaina 13. heinäkuuta klo Juhlan pääpuhujana on ministeri Pertti Paasio. Juhlajumalanpalveluksessa saarnaa kirkkoherra Martti Hirvonen. Päiväjuhlassa klo 15 juhlaesitelmän pitää yhteiskuntatieteiden opettaja, kirjailija Sinikka Paavilainen. Hän kertoo kokemuksiaan inkerinsuomalaisten kohtaamisista Espoossa. Päiväjuhlan paikkana on Varissuon kirkko, Kousankatu 6. Katariinanseurakunta ja Varissuon lähiö on ollut monen inkerinsuomalaisen paluumuuttajan koti Suomeen muuton jälkeen. Iltajuhlassa klo 19 alkaen kuullaan romanimusiikkia ja nähdään Lauluja tanssiyhtye Pihlajan kansantanssiesitys. Yhtyettä johtaa Galina Peltoinen. Iltajuhlassa esiintyvät myös inkerinsuomalaisten paluumuuttajien rock-yhtyeet RitmG ja Simppa ja neukut. Iltajuhlan paikkana on Varissuolla sijaitseva Kristillinen seurakunta Uusi Pesula, joka toimii osoitteessa Kousankatu 1. Tuomiokirkontorin Suvivirsikirkossa kajautettiin Suvivirsi noin 2500 veisaajan voimin sunnuntaina 26. toukokuuta. Monimuotoista ja leppoisaa kevätjuhlamessua värittivät SUMU Big Band, Aboa Gospel -kuoro sekä rukoustanssijat, jotka nostattivat kirkkokansan käsiä heti messun alkajaisiksi. Kirkon Ulkomaanavulle kertyi kolehtia 3500 euroa koulujen rakentamiseksi Haitiin. Seurakuntien yhteinen Suvivirsikirkko järjestettiin toista kertaa. Ensimmäisen kerran torilla laulettiin Suvivirttä kulttuurivuonna Henrikin hääyö taas elokuussa Haluatko tulla vihityksi mutkattomasti ehkä pienen joukon keskellä - tai vain kahdestaan tunnelmallisessa ympäristössä? Haluatko saada siunauksen jo solmimallesi avioliitolle tai pyytää rukousta rekisteröidylle parisuhteellesi? Henrikinkirkolla ja Tähkäpuistossa juhlitaan hääyötä lauantaina klo 18 alkaen. Parien ilmoittautuminen alkaa klo 17 Henrikinkirkolla. Vihkiajat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä, joten puhelinvarauksia ei tehdä. Ilmoittautumisen yhteydessä annetaan aika, jolloin pari tapaa vihkivän papin ja jolloin itse vihkiminen alkaa. Ilmoittautuminen päättyy klo 20. Vihkimistä varten tarvitaan voimassa oleva todistus avioliiton esteiden tutkinnasta, missä tulee olla merkintä rippikoulun käymisestä. Tämä koskee myös maistraatin antamaa todistusta. Lisäksi mukaan on hyvä ottaa vihkisormus sekä pyytää etukäteen vihkiraamattu kotiseurakunnasta, ellei morsian ole Henrikinseurakunnan jäsen. Todistajia ei välttämättä tarvita, vaan ne löytyvät kirkolta. Rekisteröidyn parisuhteen puolesta pidettävää rukousta tai avioliiton siunausta varten tarvitaan maistraatin antama todistus. Naimisiin DBTL:ssä Down by the Laituri on tänä vuonna myös Tahdon by the Laituri. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja DBTL tarjoavat naimisiin halajaville mahdollisuuden solmia liittonsa Aurajoen maisemissa kärkipään iskelmätähtien säestyksellä. Hääpäivä on perjantai ja ilmoittautumisaikaa hääpareilla on vielä perjantaihin saakka. Parit ilmoittautuvat pastori Kari Kanalalle, puh , jolta saa myös lisätietoja. Hääparit saapuvat jokirannassa sijaitsevalle DBTL-lavalle juhlallisesti yleisön ja musiikin keskeltä. Vihkimisen jälkeen esiintyjät laulavat pareille rakkauslaulun ja taikovat ilmoille häävalssin. Viime vuonna DBTL:n yhteydessä Mikaelinkirkossa järjestetyt Elvis-teemahäät keräsivät lukuisia hääpareja ja sankan yleisön. Järjestäjät toivovat yhtä suurta suosiota tällekin DBTLhääkesälle. Artistiyhteistyö jatkuu Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on jo useamman vuoden tehnyt yhteistyötä DBTL:n kanssa myös artistivalinnoissa. Tänä vuonna seurakuntayhtymän tukemat artistit ovat Suomen rap-suuruuksiin kuuluva Paleface, paljon huomiota lyhyessä ajassa herättänyt uusi teinipoppari Isac Elliot, debyyttialbuminsa hiljattain julkaissut, vaihtoehtoista folk-poppia soittava Viitasen Piia sekä suuremmalle yleisölle jo ennestään tuttu Jippu. Kesäkuun puolivälistä lähtien kannattaa tarkkailla osoitteita ja Toimituksen jälkeen on parien mahdollista siirtyä hetkeksi Ruususaliin nauttimaan lasillinen kuohuviiniä ja pala hääkakkua. Tarjoilu on varattu parien lisäksi muutamalle vieraalle. Tähkäpuistoon on rakennettu kaksi katosta toimituksia varten. Mikäli sääolosuhteet eivät katoksista huolimatta mahdollista ulkona oloa, pidetään toimitukset sisätiloissa. Lisätietoja seurakuntasihteeri Helena Pihl, p helena.pihl@evl.fi, ja vs. kappalainen Heidi Jokinen, p heidi. jokinen@evl.fi. sillä kilpailuun osallistumalla voi napata itselleen ja kaverilleen ilmaisliput DBTL:n ikärajattomalle The Alueelle. Voittajille ilmoitetaan täysosumista henkilökohtaisesti heinäkuun puolella. DBTL soi tutulla paikallaan Aurajoen rannassa heinäkuuta. Lippuja myy Lippupalvelu. Katso lisää JN Jussi Vierimaa Laatulehti-palkinto Kirkko ja me -lehdelle Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän julkaisema Kirkko ja me -lehti sai Kotimaan viestintäpalvelujen tämänvuotisen Laatulehti-palkinnon. Valinnan teki toukokuun lopussa tiedotusopin emeritusprofessori Kaarle Nordenstreng. Palkinnon vastaanotti lehden toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski. Nordenstreng teki valinnan 20 seurakuntalehden joukosta. Ennen päätöstään hän tutustui kunkin lehden kahteen alkuvuonna julkaistuun numeroon. Erityisesti hän arvosti tammikuun Kirkko ja me -lehden keskiaukeamalla julkaistua toimittaja Minna Uusivirran kirjoittamaa Lähi-Idän tilanteesta kertovaa juttua, jossa oli haastateltu Heikki Arikkaa ja Laura Kajalaa. Lisäksi Kirkko ja me oli joukosta ainoa, jonka sivuilla oli juttuja myös ruotsiksi ja englanniksi. Kirkko ja me -lehti on monille ainoa säännöllinen side seurakuntaan. Lehteä tehdään sen toiminta-ajatuksen mukaisesti kaikille alueen asukkaille, ei vain seurakunta-aktiiveille. Tässä lehti onkin onnistunut Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan varsin hyvin, sillä joka numerolla on säännöllisiä lukijoita noin , ja kirkkoon kuulumattomistakin peräti 59 prosenttia lukee lehteä säännöllisesti. Keskimäärin lehden lukemiseen käytetään 20 minuuttia. Kirkko on suuri viestintälaitos ja sen julkaisut sitä tärkeämpiä, mitä vähemmän kirkossa käydään, Nordenstreng painotti puheessaan.

4 4 Tuomiokirkon porrastasanteella sijaitsevan oven takaa löytyy turkulaisia ja matkailijoita palveleva Domcafé. Samalla porrastasanteella kävivät kiireiset keskiajan ihmiset pikaisesti poikkeamassa ulkoseinään sijoitetun matkailijoiden suojeluspyhimyksen Pyhän Kristoforuksen alttarin äärellä. Timo Jakonen Tuomiokirkosta eivät tarinat Harrastelijahistorioitsija Simo Tuomolaa kiehtovat Turun tuhannet tarinat, todet ja vähemmän todet. Toisinaan Tuomiokirkon liepeillä saattaa nähdä pitkäpartaisen miehen kulkevan ja selittävän kädet heiluen jotain mukanaan oleville ihmisille. Kyseinen partamies on Simo Tuomola ja ne muut luultavasti hänen ystäviään Helsingistä. Tuomola kun harrastaa intohimoisesti Turun historiaa, eikä jätä tilaisuutta käyttämättä, jos saa avartaa itäisen pääkaupungin asukkien tietämystä maailman historiallisesti merkittävistä paikoista. Niin kuin nyt vaikka Suurtorin ympäristöstä. Ja tietenkin siitä, että Helsingin yliopistoa ei perustettu 1640, kuten helsinkiläiset luulevat. Silloin perustettiin Turun Akatemia, jonka työtä jatkettiin Helsingissä Turun palon jälkeen. Mutta nyt pitäisi oikeastaan puhua Tuomiokirkosta. Tuomola on lupautunut kertomaan turistien ja miksei paikallistenkin iloksi muutamia tärppejä Tuomiokirkosta ja ennen kaikkea sen ympäristöstä. Sellaisia pikku juttuja, joihin ei ehkä aina tule kiinnitettyä huomiota. Kemiasta historiaan Tuomola on kirjoittanut Turun historiasta pari kirjaakin, joissa käy vuosi vuodelta läpi Turun keskeisiä tapahtumia, mutta historioitsija hän ei kuitenkaan ole: Historia ja etenkin Turun historia on ollut harrastukseni jo pitkään ja se on nimenomaan harrastus. Simo Tuomola kertoo samastuvansa kernaasti Tuomiokirkon unilukkari Erkki Tuomaanpoikaan, joka vuonna 1676 sai jalkapuurangaistuksen, kun oli ajanut unilukkarin tunnusmerkin eli pitkän parran pois. Aikoinaan luin kemiaa Åbo Akademissa, mutta sitten ajauduin Turun Sanomien elokuvakriitikoksi ja siitä edelleen toimittajan hommiin, Tuomola kertoo. Turun historian kanssa kävi niin, että kun vuosilukuja vain tuntui kertyvän, lopulta oli alettava kirjoittaa asioita ylös. Olin silloin vuosituhannen vaihteessa Aamuset-lehdessä työssä ja aloin julkaista pientä palstaa jossa kerrottiin, mitä minäkin vuonna oli tapahtunut. Siitä syntyi ajatus kertoa ikään kuin vuosilukujen tarina. Jääkaudesta lähdin liikkeelle ja sieltä kronologisesti sen mukaan mitä nyt eri ajoista tiedetään. Se oli sellainen Turun kaupungin selviytymistarina läpi vuosisatojen. Tuomolan kiinnostus historiaan on jatkunut, tällä hetkellä hän kirjoittaa blogia, jossa on ottanut itselleen tavoitteeksi kirjoittaa vuoden jokaista päivää kohden jonkin tapahtuman, joka on ollut Turulle merkityksellinen. 365 päivästä hän on jo kahdensadan paremmalla puolella. Kirjoitukset ovat historian ja esseis tiikan puolivälistä. Ne ovat aika pitkälti tarinoita, mutta sitähän historia on: yhtenä hetkenä näyttää, että asiat ovat näin ja sitten huomataan, että ne ovatkin noin. Turku on myös mielenkiintoinen kaupunki sikäli, että täällähän kun lapion lykkää ihan tahansa niin heti saadaan lisää tietoa. Olisi kovin mielenkiintoista, jos Tuomiokirkon ympärillä voitaisiin oikein kunnolla kaivaa! Tuomiokirkon muuria muistellen Mutta aloitetaan: ihan ensin mennään Tuomiokirkon taakse, Yliopistonmäen puolelle. Tuomola näyttää pientä riviä kiviä, jotka näyttävät, kun niitä tarkemmin katsoo, siihen vasiten asetellun. Ja ovatkin: siinä on se, mitä Tuomiokirkon muurista on jäljellä. Kirkon ympärillä oli nelisen sataa metriä pitkä muuri, joka oli parhaimmillaan miltei neljä metriä korkea ja toista metriä leveä. Se oli puolustusrakennelma ja siinä oli kuusi porttia niin että sisään kyllä pääsi monelta puolelta, Tuomola kertoo. Muurin näkee muuten myös Edelfeltin kuuluisassa maalauksessa Turun Akatemian vihkiäiset joskin tietenkin sellaisena kuin Edelfelt sen kuvitteli. Piispa Konrad Bitz sen rakennutti 1460-luvulla maailman pahuutta vastaan. Muurin suojassa ja osana sitä oli myös rakennuksia, esimerkiksi nyttemmin edesmennyt Katedraalikoulu, jota Agricolakin aikoinaan kävi ja joka jatkaa samalla nimellä Suurtorilla. Kirkon kellotkin olivat siinä muurissa, Tuomola kertoo. Ylipäänsä ennen vanhaan kirkon ympärillä oli saksalaistyyppisesti paljon taloja. Tuomiokirkon edessä oli jopa toinen kirkko, saksalainen kirkko, noin vuoteen 1642 saakka. Mutta miksi muuri purettiin? Turun palo sen lopullisesti vei. Mutta muurin oli myös annettu rapistua ehkä koettiin vanhat katolilaisuuteen viittaavat asiat rasitteena. Ja kai se toisaalta olisi ollut kallista korjatakin. Hyvä esimerkki asenneilmastosta oli kuitenkin esimerkiksi Daniel Juslenius, joka kirjoittaa Olavin luostarin palamisesta, että paavin vallan pahnat paloivat ja että se oli oikein ja niin pitikin! Tuomola sanoo. Tuomiokirkon ympäriltä on myös purettu paljon rakennuksia Turussa purkaminen on siis osattu kauan ennen 60-lukuakin! Ja ne mitä ei purettu vei Turun palo. Tuomiokirkon ympärillä näkee joissain paikoissa vielä vanhojen talojen sijainteja: kun muuten kirkon ympäristö on kivetty perinteisillä symmetrisillä katukivillä, niin vanhojen talojen kohdalla on käytetty pyöreitä nupukiviä. Salakäytävien verkostossa Palataan kirkon edustalle ja katsotaan Teräsmiehen röntgenkatseella maan sisään. Tarkoitus on etsiä salakäytäviä. Niitä pitäisi vilistä siellä jossain. Yhden version mukaan salakäytävä kulkisi kirkosta linnaan, mutta se on Topeliuksen tonttutarina eikä erityisen tieteellinen. Toisin kuin tohtori Daniel Jusleniuksen versio, joka on tieteellinen, koska Juslenius sentään oli professori kolmessa eri aineessa ja selvitti muun muassa senkin, mistä turkulaiset ovat peräisin: vedenpaisumuksen jälkeen nämä Jaafetin jälkeläiset siirtyivät Maagotin johdolla tänne ja perustivat Turun. Niin että tuskin yhden salakäytävän rakentaminen olisi sellaiselle porukalle ollut ylivoimaista! Ja kas: Arkeologisissa kaivauksissa löydettiin kirkon edustalta joku vuosi sitten kaarirakennelma, josta ei oikein tiedetä mikä se mahtoi olla. Mutta tässäpä yksi mahdollisuus: Daniel Juslenius kertoo, että Tuomiokirkolta olisi mennyt salakäytävä aina Maarian kirkkoon saakka joskin Juslenius ehkä tarkoitti Koroisten vanhaa piispanlinnaa. Ja se kuulemma lähti holvista liikkeelle ja oli oikea turkulaisen rakennustaidon voimainnäyte, kun se meni joenkin alitse, Tuomola kertoo. Itse salakäytävää tosin ei ole löydetty, mutta eihän se mitään todista: salakäytävää kutsutaan salakäytäväksi juuri siksi, että se on salainen. Sitä paitsi niitä voi olla useampiakin: Kerrotaan myös, että samoilla nurkilla olisi sijainnut Katedralskolanin rangaistuskuoppa, jonne uppiniskaiset opiskelijat laitettiin kärsimään väärinteoistaan, ja että sieltä olisi lähtenyt salakäytävä aina Naantalin Birgittalaisluostariin saakka, Tuomola kertoo. Siinä on sitten saanut jo lapio hiukan heilua, mutta mihinpä eivät Maagotin jälkeläiset pystyisi! Unikankareen kummulla Kirkon alta salakäytäviä tuskin lähtee, sillä katedraali on rakennettu graniittiselle Unikankareen kummulle. Mutta miksi juuri siihen? Ja miksi Unikankareita on siellä täällä vähän muuallakin Varsinais-Suomessa? Ehkäpä siksi, että Unikankareet ovat saattaneet olla vanhoja pyhiä paikkoja: Tuomiokirkonkin Unikankareelta on löytynyt vanhoja kuppikiviä, eli paikka lienee ollut vanha uhrilehto.

5 5 Vanhaan Tuomiokirkkoon ja asemakaavaan voi tutustua kirkon eteläpuoleiseen puistoon sijoitetusta pienoismallista. Historia on aika pitkälti tarinoita. Yhtenä hetkenä näyttää, että asiat ovat näin ja sitten huomataan, että ne ovatkin noin. lopu Aikoinaan Tuomiokirkkoa ympäröi 400 metriä pitkä muuri, mistä vieläkin muistuttavat muutamat kivet kirkon pohjoispuolella. Luonnonkansat palvoivat omia jumaliaan ja kun kristinusko tuli, se valloitti vanhat pyhät paikat. Samalla laillahan kirkolliset juhlapyhät löysivät paikan vanhojen pakanallisten juhlapyhien paikoilta, Tuomola miettii. Toki on myös niin, että savisessa Turussa saa olla iloinen aina kun löytää kalliota, joten sellaiselle on myös rakennusteknisesti mielekästä rakentaa. Seuraavaksi lähdetään nousemaan ulkoportaita. Puolessa välissä on tasanne, jossa on maassa valtavan kokoinen kiinnitysrengas. Sellainen, johon kirkon voisi sitoa, ettei se lähde seilaamaan maailman merille. Renkaan tarina on kuitenkin proosallisempi: sen avulla on nostettu kirkon kellot ylös torniin (ahtaissa portaissa olisikin voinut tulla hiki kantaessa, suurin kello kun painaa henkilöauton verran, 3600 kiloa.) Kun noustaan vielä ylemmäs, oikealla puolella on pieni tasanne, jossa on Domcafé. Seinässä on siinä kohtaa syvennys, joka ei olekaan ihan mikä hyvänsä syvennys: Se on vanha alttari katoliselta ajalta. Kristoforokselle omistettu, hän kun oli matkalaisten suojeluspyhimys, Tuomola kertoo. Rakennetaan, poltetaan, rakennetaan Kun katsoo kirkon tiiliseiniä huomaa nopeasti niiden muistuttavan melko paljon isoäidin tilkkutäkkiä: seiniä on muuteltu ja korjailtu sieltä sun täältä. Se ei ole ihme, sillä kirkkoa on laitettu uuteen uskoon (luterilaiseen) kerran, minkä lisäksi se on tuhottu ainakin kuusi kertaa tulen ja kirottujen tanskalaisten (no, vähän muidenkin) toimesta. Korjaustiilistä ei Kupittaan Saven syntykaupungissa onneksi ollut pulaa: Kirkolla oli omat savimontut tässä ihan lähellä, Mätäjärven savikuopiksi niitä sanottiin, Tuomola kertoo. Viimeisin tuho tapahtui Turun palossa, kun koko kellotorni luhistui. Aiemmin katto oli pyöreämpi muodoiltaan, tämä nykyinen on Engelin suunnittelema ja yli 85 metriä korkea. Eikä siinä vielä kaikki: Vuonna 2010 torni kasvoi 46,4 senttiä silloin nimittäin mittauksissa huomioitiin maan nousu. Tuomola pitää tarinoista ja Turku on niitä pullollaan, koska kirjoitettua todistusaineistoa menneistä ajoista ei juuri ole. Samasta syystä Turun historia ei ole kiveen hakattu. On niin paljon, mitä ei tiedetä, että se oikein kannustaa spekuloimaan. Niin kuin vaikka näin (ja nyt kielentutkijat silmät ja korvat kiinni): Turku ei ollut tyhjiö, kun kristinusko tuli tänne. Täällä on ollut jonkinlaista sotilaallistakin osaamista niin ettei tänne ihan tuosta vain ole tultu. Yleensä ajatellaan, että Turku tarkoittaa kauppapaikkaa, toria, mutta mitä jos se tulisikin turva -sanasta? Agricolakin kirjoitti sen turua. Ehkä jollain Turun kukkuloista on ollut kauan sitten jonkinlainen linnoitus, turva, josta sana olisi saanut alkunsa? Tuomolla miettii. Roope Lipasti Lisää Turku-tarinoita Tuomolan blogista: blogspot.fi/ Tuomiokirkko auki kesällä joka päivä aamuyhdeksästä iltakahdeksaan. Nupukivet kuutiokivien joukossa Tuomiokirkon ympäristössä kertovat muinaisten rakennusten paikat. Kirkon portaiden suuri rautarengas kummastuttaa kävijöitä. Sen selitys on kuitenkin melko arkinen, sillä sen avulla nostettiin suuri kirkonkello paikalleen torniin. Aiju von Schönemanin Tuomiokirkkotärpit Aiju von Schöneman on toiminut Tuomiokirkon oppaana vuosikausia ja tuntee kirkon kuin omat taskunsa. Mitä hänen mielestään turisti voisi bongata kun käy kirkossa? 1. Se, mitä kirkosta haluaa nähdä riippuu tietenkin vähän siitä, onko kyse lapsiryhmästä vai aikuisista. Lapsia esimerkiksi kiinnostaa aina, kun näytän Pormestarin kuorista lattiatiiliä, joihin kissa on jättänyt jälkensä. Toiset näkyvät heti siinä alttarin edustalla, mutta toiset ovat vähän piilossa penkin alla. Jälkimmäiset on tehnyt Turun linnatontun Murri-kissa silloin, kun linnaa pommitettiin ja se oli tontun kanssa tullut salakäytävää pitkin turvaan Tuomiokirkkoon. Åke Tottin hautakammiossa kannattaa kiinnittää huomio patsai- 2. siin. Ne ovat hieno esimerkki barokin aikakaudelta ja sikälikin erikoisia, että ovat kävelyllä irti seinästä. Muutakin mielenkiintoista niihin liittyy: Kristiina Brahe Per Brahen pikkusisko yrittää selvästi pitää päätään niin, että saisi itselleen kaksi leukaa. Siihen aikaan kun ei saanut olla ruipelo. Myös hautakammion enkeli on niin lihava, että tuskin niillä pikkuisilla siivillä olisi pystynyt kuin enintään matalalentoon. Jeesus puolestaan esitetään melkoisena bodarina ilmeisesti siksi että kun Kreivi Brahe saapui Turkuun, Kristuskaan ei voinut kärsiä! 3. Pääkuorissa taas kannattaa katsoa ylös. Siellä on Jeesus-vauva kuva näkyy ihan ovelle saakka. Jeesus-vauvalla on isot siniset silmät ja vaalea tukka, mikä ei ole vieläkään aivan yleistä juutalaisten keskuudessa. Kuva on 1850-luvulta. Jos menee naimisiin Tuomiokirkossa, niin pitää matkalla alttarille katsoa kerran sinne ylös niin saa suurisilmäisiä lapsia. Jos taas katsoo vasemmalle anoppiin, niin sitten tulee kierosilmäisiä. 4. naimisiin, sata metriä. Kerran yksi sulhanen Tuomiokirkon käytävä on luku sinänsä: Tuomiokirkossa on Pohjoismaiden pisin matka pyörtyi kolme kertaa sillä matkalla. Nykyään naimisiin voi mennä myös Tarkk ampujan kappelissa, joka on lähempänä ulko-ovea niin että riittää kun vain heittää sulhasen sisään, jolloin naimisissa ollaan kymmenen metrin päästä. Käytäviin, eli kirkon pohjapiirrokseen liittyy myös sellainen kaikille tuttu asia kuin ruudun hyppääminen. Kun hypitään ruutua, hypitään itse asiassa kirkon pohjapiirrosta: on kaksi poikkikäytävää, levennys ja lopuksi käydään alttarilla kääntymässä. 5. Eteläinen ovi on mielenkiintoinen siis se jonka toisella puolella on Mikael Agricolan patsas jolle veistäjä Oskari Jauhiainen antoi omat kasvonsa. Eteläinen ovi oli aikoinaan kirkon pääovi. Sisäpuolella näkyy vielä rautakoukut, joiden avulla ovi voitiin tarvittaessa teljetä. Ensinnäkin tietenkin vihollisten varalta, mutta myös jumalanpalvelusten ajaksi, sillä sieltä ei saanut lähteä kesken. Messun jälkeen oli yleensä markkinat, joten ovi suljettiin siksikin, ettei kukaan humalainen markkinavieras olisi saanut päähänsä yrittää sisään hevosen kanssa. Sellaistakin saattoi sattua.

6 6 Timo Jakonen Yhdessäviihtymisen mallia näyttivät Runosmäessä asuvat Antti ja Ilona Kairavuo. Kun isä ilmansuunnat Psykiatri Jari Sinkkonen puhuu ja kirjoittaa paljon pojista ja isistä ja siitä, kuinka tärkeä asia isäsuhde lapselle on silloinkin jos isää ei ole. Vanhempien kannattaa viettää lapsen kanssa ihan tavallista, välillä tylsääkin arkea. Jos sitä aikaa ei muka ole, niin sitä pitää tehdä, sanoo lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Kun psykiatri Jari Sinkkonen joskus 80-luvulla oli sairaalatyössä Helsingissä, eteen tuli 125 kouluikäisen pojan otos heillä kaikilla oli erilaisia käytöshäiriöitä mutta mikä mielenkiintoisinta, kun otosta katsoi tarkemmin, niin sadalla pojista oli olematon tai välinpitämätön suhde isään. Siis kahdeksallakymmenellä prosentilla! Se herätti kysymään, millainen kytkös isän ja pojan suhde on, Sinkkonen sanoo. Sitä kytköstä hän on sittemmin miettinyt lukuisissa kirjoissaan, nyt viimeksi sellaisessa, jossa kartoitettiin isäksi ensimmäistä kertaa tulevien miesten kokemuksia ja ajatuksia. Halusin vähän toisenlaista kysymyksenasettelua useinhan tutkimukset keskittyvät sairaalavinkkeliin ja erilaisiin ongelmiin. Halusin kääntää kupin toisin päin, pohtia sitä, mitä kaikkea myönteistä isäksi tulo voi merkitä. Siis niin kuin millaista on hyvä isyys, miten se hyödyttää lasta, tai millainen on hyvä avioliitto? Parisuhde kun tietenkin liittyy isyyteen, isyyttä on vaikea toteuttaa, jos parisuhde on kovin kitkainen, puhumattakaan jos vaikka huoltajuudesta on riidelty vuosikausia. Ole kiinnostunut lapsesta Sinkkonen on moneen otteeseen puhunut myös erilaisista oikeuksista. Lapsen oikeudesta lapsuuteen esimerkiksi. Asia, jonka luulisi olevan itsestään selvä, mutta kun ei se sitä aina ole. Hukassa voi olla esimerkiksi ymmärrys siitä, ettei lapsi ole pieni aikuinen. Lisäksi voi olla väärintulkittua tasa-arvoa. Viimeisin hullutus, johon itse olen törmännyt, oli kun joidenkin mielestä lapselle ei pidä sanoa ei pitää sanoa vaikka että se on vaarallista. Ajatuksena siis, että ei pitää sanoa jotenkin myönteisesti. Se on ihan plääh. Jos pitää sanoa ei, sitten sanotaan ei. Kun lapselle on asian pari kertaa selittänyt, niin sen jälkeen kyse ei enää ole siitä etteikö hän ymmärtäisi. Sen jälkeen aikuinen määrää. Sinkkosen mielestä oikeus lapsuuteen siis silloin kun puhutaan tavallisista perheistä, joissa kaikki on sinänsä hyvin voi olla uhattuna, jos vanhemmat neuvottelevat kaikesta ja kaikesta voi myös valittaa. Vanhemman on tiedostettava, että lapsi tarvitsee itseään vahvemmat vanhemmat. Se on lapsen turvallisuudentunteen kannalta tärkeää. Vastaavasti parhaiten lapsuuden toiselle suo olemalla kiinnostunut lapsen elämästä ja viettämällä kylliksi aikaa lapsen kanssa: Vain sillä lailla aikuinen oppii tuntemaan lapsen ja oppii ymmärtämään häntä. Mitä vähemmän lapsen kanssa ollaan, sitä huonompia tuloksia saadaan: lapsi laitetaan vääriin harrastuksiin, pelaamaan vaikka futista, kun kerran isäkin sattui siitä aikoinaan tykkäämään. Oletetaan, että lapsi tykkää tuosta ja tuosta. Minusta myös nämä viimeaikaiset keskustelut vaikka sitä, että antamalla lapsen maistaa alkoholia, hänelle kehittyy siihen luonteva suhde, ovat hieman hakotiellä. Se menee pikemmin niin, että jos lapsella on luottamuksellinen suhde vanhempiinsa, hänen riskinsä alkoholiongelmiin vähenee. Viettäkää suunnittelematonta aikaa Sinkkosen mielestä lapsen kanssa pitää viettää aikaa ja mielellään niin, ettei sille yhdessäololle ole valmista agendaa: Ei pidä olla isyys- tai äitiyskohtauksen vallassa, kun kohtaa lapsen. Aikuiselta vaaditaankin hyvää reflektointikykyä pitää olla halua olla tietämättä ennakolta asioita, pitää olla utelias ja kiinnostunut. Jos vain aina tietää kaikki asiat ilman dialogia, silloin lapsuus sotkeutuu. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pystyisi kohtaamaan lapsen spontaanisti, hetkessä. Vaikka saunanlauteilla tai sohvalla maaten. Ne ovat hyviä hetkiä, pakottomia tilanteita. Niistä tilanteista lähtee paljon tärkeitä asioita liikkeelle. Siinä oikein voi yllättyä, että tuollaisiako tuo on miettinyt! Sinkkonen kannustaakin vanhempia viettämään ihan tavallista, tylsääkin aikaa lapsen kanssa. Sen kummempaa sirkusta siihen ei tarvita. Ja jos sitä aikaa ei muka ole, niin sitä pitää tehdä:

7 7 Isän tärkeä rooli on luottavaisen tutkimisen tukeminen. Rohkaisu ja kannustaminen. näytti Ellei tee, niin siinäpähän sitten muistelee 60-vuotisjuhlissaan mennyttä elämää ja sitä, ettei oikein tunne lapsiaan ja on vieraantunut heistä. Nämä ovat kuitenkin valintoja ei ihan aina mutta melkein. Ja jos sitten elintaso on vähän pienempi niiden valintojen takia, niin kyllä lapset sen ymmärtävät kun selittää. Ja siihen, että onko isän kanssa vietetty aika tärkeää, niin on se: Tuoreen kirjani otoksessa oli mies, joka kävi 80-vuotiaan isänsä kanssa edelleen läpi kipeitä asioita lapsuudesta että miksi isä ei ollut hyväksynyt ja kehunut häntä. Se oli mielessä vielä vuosikymmenten jälkeenkin. Kyse on siis elämänikäisistä asioista. Isyyttä mielikuvissa Oikeuksia on toki muitakin kuin lapsen oikeus lapsuuteen. Vaikkapa lapsen oikeus isään. Se ei aina ole itsestään selvää ja esimerkiksi avioerolanteissa äiti usein on vahvemmilla lapsen suhteen. Ja sitten on tietenkin isiä, jotka ovat lähteneet huitelemaan muualle, ovat ehkä kyvyttömiä isyyteen tai ovat vaikka kuolleita. Silti näissäkin tapauksissa Sinkkosen mielestä olisi tärkeää, että kuitenkin jollain tasolla isä olisi lapselle olemassa. Lapsen oman psyyken ja identiteetin muodostumisen kannalta on tärkeää että hänellä on isä puolet geeneistä on kuitenkin tullut sieltä. Perhettä voisi ajatella kolmiomallina, jossa kärjissä on toisaalta vanhemmat ja sitten lapsi. Jos isää ei ole, niin hänelle pitäisi olla paikka edes mielikuvissa. Että sallittaisiin kysyminen ja puhuminen. Eikä se tietenkään tarkoita, että pitäisi esittää isä parempana kuin mitä hän on, mutta lapsen tason mukaan käydä läpi, mistä on kyse, Sinkkonen miettii. Ja ainakaan niin ei pitäisi tehdä, että kun lapsi kysyy isästä, sanotaan että voi voi kun sinulla ei ole isää. Niinkin kuulemma joskus käy: Tutkimustuloksissa hyvä parisuhde on yhteydessä lapsen myöhempään selviytymiseen elämässä. Siinä isän myönteinen kannustus ja tuki ovat tärkeitä, Sinkkonen muistuttaa. Ja näinkin: mitä enemmän ollaan isän kanssa, sitä vähemmän on lapsilla käytöshäiriöitä, mutta toisaalta mitä enemmän ollaan asosiaalisen isän kanssa, sitä enemmän käytöshäiriöitä pelkästään määrä ei siis ratkaise vaan myös laatu. Myös fyysinen läheisyys on tärkeää. Vieläkin meillä on kuin joku sota päällä, kun edelleenkään kaikki isät evät osaa osoittaa hellyyttä lapsille! Rohkaiseva isä Isä on erilainen kuin äiti (se muun muassa alkaa i:llä ja siinä on vain kolme kirjainta). Mutta on muutakin: isän ja lapsen suhde on toisenlainen kuin äidin ja lapsen suhde. Ja hyvä niin. Esimerkiksi kiintymyssuhde on erilainen, ja jos asiaa tutkitaan niin, että otetaan äidin ja lapsen suhde mittapuuksi, saadaan helposti tulos, etteivät isät ole yhtä kiintyneitä lapsiin kuin äidit. Kyllä he ovat, mutta kiintymyssuhde vain on erilainen. Sinkkonen hakee selvennystä populaarimusiikista: Eppu Normaali sanoo sen aika hyvin: Äiti repun mulle täytti/ isä ilmansuunnat näytti. Minusta siinä on paljon olennaista sanottu. Isän tärkeä rooli on sellainen luottavaisen tutkimisen tukeminen. Rohkaisu ja kannustaminen. Äidin luo taas kipitetään kun sattuu toki isänkin luo voi kipittää, mutta yleensä se on äiti. Sinkkonen ottaa esimerkin jalkapallokentän reunalta. Kun lapsi kaatuu ja loukkaa, niin jos äiti on kentän laidalla sinne mennään itkien hakemaan lohdutusta mutta jos se on isä, niin isä katsoo jalan, sanoo että ei tarvitse laittaa kipsiä, jatka peliä vain. Ja lapsi jatkaa, eikä ole moksiskaan, koska isältä ei odoteta samaa kuin äidiltä. Isän kuuluukin sanoa, että kyllä se siitä, menoks vaan. Tosin, jos on isä, jolta on tottunut saamaan suukkoja ja lohdutusta, niin hyvä juttu ei tätä ei ole tarkoitettu stereotypiaksi, Sinkkonen muistuttaa. Se on vähän sama juttu kuin että tytöt ovat tilastojen valossa tällaisia ja pojat tuollaisia, mutta ei siitä seuraa, etteikö tuo tyttö tai tuo poika voisi olla toisenlainenkin. Kuvaavaa oli, että kun Sinkkonen kysyi Isäksi ensi kertaa -kirjaansa varten haastattelemiltaan miehiltä sanoja, joilla isää kuvataan, niin tuli sellaisia kuin turvallinen, luotettava ja rehellinen. Mutta rakastavaa ei maininnut kukaan, vaikka sinänsä positiivisia määreitä kyllä tuli. Äitiin taas liitettiin pehmeitä adjektiiveja, lämmin, rakastava, Sinkkonen kertoo. Isätkin odottavat Vähän aikaa sitten lehdissä oli mainoskampanja, jossa oli miehiä vatsat pystyssä ja teksti Mies ei voi odottaa. Mainoksessa se mitä mies ei voinut odottaa oli uusi auto, mutta muutenkaan mainos ei aivan vastannut todellisuutta. Totta toki on, ettei mies kanna lasta mahassaan, mutta biologisia muutoksia isäksi tuleminen kyllä aiheuttaa. Tuleville isille voi tulla naisen raskauden myötä esimerkiksi päänsärkyä, pahoinvointia ja ärtyneisyyttä. Sitä kutsutaan Couvadesyndroomaksi: Mitä sitoutuneempi isä, sitä enemmän näitä esiintyi. Ja sama asia näkyi hormonitasolla: testosteronin taso vähenee jopa kolmasosan, prolaktiinin ja vasopressiinin määrä taas nousee. Luonto toisin sanoen laittaa vähän sordiinoa kehiin, kun lapsi on tulossa, Sinkkonen selittää. Monille miehille myös herää pesänrakennusvietti, tunne että pitää rakentaa jotain, ja se lastenhuoneen tapetointi myös tuottaa suurta tyydytystä. Mielenkiintoinen ja hälyttävä on havainto miesten synnytyksenjälkeisestä depressiosta: masennusoireita on jopa 30 prosentilla miehistä. Se on huolestuttavan korkea luku, mutta näitä ei havaita, koska kukaan ei kysy miehiltä. Esimerkiksi äitien tekemät vauvasurmat ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä merkittävästi ja yksi syy on että äidin masennukseen on osattu puuttua. Isien masennukseen olisi puututtava myös. Erityisen vaarallista on, jos molemmat vanhemmat kärsivät depressiosta, Sinkkonen sanoo. Seuraavaksi Sinkkonen aikoo kuitenkin hypätä pojista ja isistä ihan toisenlaisten aiheiden pariin: Kirjoitan parhaillaan kuuluisien säveltäjien sairauksista. Se on kiehtovat aihe, aika monet muutkin kuin Beethoven ovat saaneet kärsiä ikävistäkin sairauksista. Musiikki on aina ollut minulle tärkeää, tässä työssä saan nyt yhdistää harrastuksen ja työn! Roope Lipasti

8 8 Kyrkan och vi:s skribent delar med sig av erfarenheter från ett år i Åbos vänstad. Lika tydligt som knappen på svenska hittas på Åbo stads hemsidor hittas knappen suomeksi på hemsidan för Göteborg. Det kan tyckas förvånande, men ändå inte. Enligt statistik från 2011 är inte mindre än av Stor-Göteborgs invånare födda i Finland. Många har emigrerat hit i jakt på arbete och stannat kvar. Själv är jag här på ettårigt besök, som utbytesstudent i litteraturvetenskap vid Göteborgs universitet. Varje gång jag vandrar upp för backen till campus Humanisten, som ligger på en kulle ovanför Götaplatsen, går jag förbi en staty föreställande två hästar. De står på en sockel med en inskription på både finska och svenska: När vänskapsbanden knytes. Till fadderstaden Göteborg av medborgare i Åbo. Vänorter sedan kriget Göteborg och Åbo har varit vänorter sedan 1946, då en donation från Göteborg hjälpte till att bygga upp Åbo efter krigsslutet. Sedan dess sker ett pågående samarbete mellan orterna, både på stads- och församlingsplanet. Delegationer från församlingarna besöker varandra vartannat år. Storleksmässigt skiljer sig städerna från varandra, med invånare i Göteborg kontra i Åbo, men många andra egenskaper delas. Hamnstäder, universitetsstäder städer som slipper tänka på att vara residens åt kungar eller presidenter och istället kan köra sin egen grej. Svenska kyrkan i Göteborg är en samfällighet som består av 30 församlingar. Bland dem hittas allt från skärgårdsförsamlingar, förortsförsamlingar och villaområdesförsamlingar till innerstadsförsamlingar. Det finns också församlingsverksamhet på finska, främst koncentrerat till Domkyrkoförsamlingen. Som finlandssvensk Åbo har jag emellertid varit allt för överväldigad av det stora utbudet församlingsgemenskaper på svenska för att hinna utforska den finska. Jag tänkte ta er med på gudstjänst i tre olika kyrkor i mitt närområde, och ge en snabb glimt av hur det ter sig. Gudstjänstrundtur i Göteborg Barnvänliga Masthugget Masthuggskyrkan reser sig som ett av Göteborgs tydligaste landmärken sett från havet. Kyrkan, som stod färdig 1914, tronar högst uppe på Stigbergsliden och är hem åt en av Göteborgs yngsta församlingar sett till församlingsbornas medelålder som ligger på år. På församlingens område bor drygt människor av vilka 8500 hör till kyrkan. Under hösten bor jag också uppe på berget, ungefär femtio meter från kyrkan. Studenthuset är hiskeligt fult och backen upp obarmhärtigt brant, men utsikten från mitt rum består av kyrktorn, klippor och himmel, så det kunde vara värre. De söndagar jag går i gudstjänsten förundras jag över den stora mängden barn och den varma och lättsamma stämningen. Psalmerna som sjungs är bekanta, men klassas snarare som lovsånger i Finland, och prästen predikar på golvnivå, vandrande längs altargången. Tradionellt i Carl Johans Efter julen flyttar jag två kilometer västerut och bor nu i ett landshövdingshus i Majorna. Stadsdelens namn kommer från finska maja, och är den gamla hamnarbetarstadsdelen som rustats upp och blivit trendig. I dag bebos den främst av barnfamiljer, pensionärer och unga stil- och miljömedvetna vuxna. Hagakyrkan är en ljus oas i Göteborgs centrum. Hagakyrkan ligger nära flera av Göteborgs universitets campusområden, och dess park är populär både för studenter och barnfamiljer. Carl Johanskyrkan ligger mitt i de gamla arbetarkvarteren i Majorna. Emma Pemberton Ylva Vikström Från Masthuggskyrkan har man utsikt över Majorna och hamnområdet. Min närmaste kyrka är Carl Johanskyrkan vid Chapmans torg. Den vita stenkyrkan invigdes 1826 och ger ett förnämare, men också kalare inryck än Masthuggskyrkan. Under församlingens påskmässa är vi inte fler än ca 20 personer i kyrkbänkarna, och pensionärerna är i klar majoritet. Alla medverkande präster och textläsare är män, vilket känns lite tråkigt just denna dag. Könsfördelningen bland de anställda i församlingen är annars jämn. Psalmerna som sjungs är traditionella och högtidliga, men förstärks av en liten men entusiastisk kyrkokör som sjunger fräscha och inspirerande sånger. Stämningsfullt i Haga På vägen in till centrum åker jag förbi Hagakyrkan nästan varje dag. Haga är också en gammal arbetarstadsdel som renoverats och gentrifierats till den milda grad att det blivit både ett eftertraktat bostadsområde och en turistattraktion. Hagakyrkan, som invigdes 1859, är centrum för studentprästernas verksamhet, och jag deltar i Taizémässor där flera gånger under året. Både då, och under en vanlig söndagsmässa är stämningen i kyrkan ljus och människovänlig. Träbänkarna är utrustade med mjuka kuddar, ljuset faller in genom stora fönster och prästen i predikstolen pratar på ett sätt som känns både berörande och aktuellt. Även här är medelåldern på gudstjänstbesökarna hög, men lite heterogenare än i Majorna. När jag kommer ut ur Hagakyrkan efter gudstjänsten får jag genast stanna för att ge pengar åt en tiggande kvinna. Göteborg är en segregerad stad med stora sociala klyftor som skaver under den käcka ytan, vilket förstås inte nämns i turistbroschyrerna, men blir påtagligt när man rör sig i staden. Lyckligtvis är det också en stad med en stark känsla av kampanda och vilja till förbättring, och jag kan inte säga annat än att jag trivs här väldigt bra. Ylva Vikström Sommaren en underbar årstid? Sommar som för de flesta i arbetslivet handlar om semester med tid för vila och rekreation. Sommar och semester som handlar om att få syssla med det avvikande från vardagen. Säg den människa som inte gillar sommar, i mitt tycke jämte våren den bästa årstiden. Jag vet en som inte gillar vår eller sommar, men hon har en bra förklaring till det. Sommaren som för med sig så mycket förväntningar om allt man ska hinna med att göra. Runt veckosluten stressar många med att så snabbt som möjligt komma ut till stugan för att där kunna ta det lugnt. Är det här egentligen inte en väldigt konstig paradox? Stressa och jäkta för att väl framme vid målet kunna stressa ned och ta det lugnt. Det är lite samma sak som med mig som sliter med min kondition för att jag ska må bra. Skulle det inte bara vara lättare att bara ta det lugnt och därigenom ha det lugnare? Skulle det inte vara lättare att inte slita alls för att därigenom må bättre? Ja, säg den som vet. Emellanåt åker jag iväg en bit utanför staden till en begravningsplats där för att se till en grav. Jag kan åka dit antingen via en motorväg eller också ta den gamla vägen som är betydligt lugnare och skönare. Jag föredrar den gamla vägen framför motorvägen för då hinner jag med på ett annat sätt. Hinner med mycket mera genom att ta den långsamma vägen. Låter det konstigt? Motorvägen är ju byggd för att vi ska ha hinna snabbare fram till målet dit vi är på väg. Nu senast när jag åkte till begravningsplatsen tänkte jag följande: Om jag sover t ex 7 timmar varje natt betyder det att jag har 17 timmar av vaken, medveten tid. 17 timmar är minuter. Det är ganska många minuter att hinna göra många saker på. Någon kan å andra sidan tycka att det är väldigt lite tid. Det är lite samma sak som att någon tycker att glaset är halvtomt samtidigt som någon annan tycker att det är halvfullt. Inkommande sommar när jag ska ha min semester har jag planer som jag ska försöka förverkliga. Jag läste i en god bok om en övning som jag ska försöka ta till mig och praktisera, pröva att om det kan vara något för mig. Övningen handlar om att öva sig i att umgås med sig själv. Jag borde ju ändå vara den människa som vill och tar mig tid till att umgås med mig själv. Om jag inte vill umgås med mig själv så vem annan skulle vilja göra det. Får jag uppmana även dig att försöka, att göra det med dig själv. Börja med att ta en halv dag. Sträva efter att bli närvarande med dig själv för dig själv. Stäng av din telefon och vägra umgås med en dataskärm för en halv dag. En halv dag av en sommar kan du väl bjuda på. Det är ju trots allt dig själv du bjuder på. Du till dig själv. En halv dag av en hel sommar. Är inte du värd att få umgås med den trevligaste person som finns, du! Skulle du gilla personen kan du väl ta en halv dag till och göra ordentlig bekantsskap med denne nyfunne vän. Pröva vet ja! Johan Mullo Kaplan PS. Alltid där ett möte äger rum, där finns Gud med. Du, ha en välsignad sommar.

9 PERINTÖ Vuosikertomus 2012

10 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2 Vuosikertomus 2012 Kansan kirkko vuonna 2012 Muutaman viime vuoden tapaan kerromme edellisen vuoden toiminnastamme tavanomaisesta vuosikertomustyylistä poiketen. Kerromme esimerkkien voimalla siitä, mitä viime vuonna näimme toiminnassamme tärkeinä asioina. Kaikkien suomalaisten toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja kirkon tehtävänä on tarjota henkistä turvasatamaa kaikille meille, jotka joka päivä joudumme olemaan sopeutujia. Edustamme toivoa ja välittämistä ja monelle pelkkä kirkontornin näkeminen tai kirkonkellon lyönti on elämän uskoa antava asia. Kirkon kynnyksen ei pidä olla korkeampi kuin mihin jokainen jäsenemme yltää. Matalan kynnyksen linja ei tunnu aina uskottavalta, jos seuraa kirkon oppikeskustelua tai organisaatiomietintöjä. Kun kirkon sisäpiirit käyvät näistä asioista julkista keskustelua, on lähellä vaara, ettei seurakuntalainen pysty seuraamaan keskustelun vivahteita ja taidokkaasti piilotettuja sivalluksia. Siksikin pyrimme vuosikertomusliitteessä selkeään kerrontaan. Viime vuoden merkittäviä teemoja oli Turussa perustetun ja täällä juhlineen Suomen Pipliaseuran 200-vuotisjuhliin kytkeytynyt raamattukampanja. Johtoajatuksenamme oli korostaa Raamatun pysyvää merkitystä suomalaiselle kulttuuriperinnölle ja aivan jokapäiväiselle ajattelulle. Meillä kirkko on vuosisadat pitänyt olennaisena kaikkien kansalaisten nuorten ja vanhojen, naisten ja miesten sivistystason nostoa. Varmaankin kaikkia suomalaisia yhdistänyt idea yksilön vastuun ja yhteisöllisyyden yhteen kuulumisesta on mahdollistanut nykyisenkaltaisen Suomen, joka monilla mittareilla on maailman huippumaa. Me kirkon jäsenet voimme todeta kirkon onnistuneen monisatavuotisessa työssään inhimillisen yhteiskuntaihanteen ja terveen kristillisen identiteetin rakentajana. Tämä työ jatkuu. Raamattu opettaa, että ihminen ei ole täydellinen. Kirkkokaan ei ole täydellinen. Edelleenkään emme ole pystyneet vakuuttamaan kaikkia jäseniämme kristillisen kirkon yhteyttä luovasta tehtävästä, vaan joudumme vastakohtaisuuksia etsivässä mediailmastossa liian usein altavastaajan asemaan. Toivon, että vuosikertomukseen tutustuminen rohkaisee lukijoita hahmottamaan omaa rooliaan tässä yhteyden liikkeessä, jonka maallisen vetovastuun tavallinen kansa sai pari tuhatta vuotta sitten. Tarkemmista yksityiskohdista kiinnostuneet voivat tutustua täydelliseen toimintakertomukseemme nettiosoitteessa Hannu Kallio Seurakuntayhtymän hallintojohtaja PERINTÖ eille on saapunut paketti Amerikasta. Milloin pääsisitte noutamaan sen? Ääni puhelimessa oli ollut ystävällinen. Puhuja oli ensin tarkistanut, että oli soittanut tarkoittamalleen henkilölle. Eipä taida muita saman nimisiä olla, Aarre oli todennut. Aarre Johannes Kantojuuri. Aikanaan koulussa häntä oli nolottanut sanoa nimensä. Aina joku vitsiniekka oli puhjennut laulamaan On meillä aarre verraton. Sitten vielä Kantojuuri. Aikuisenakin nimi oli tuntunut kohtalon pilalta. Sukua oli jäljellä hän ja isä. Viime vuosina ei ollut tarvinnut esittäytyä. Eihän hän ketään vieraita ihmisiä tavannut. Harvoille tutuille hän oli Arska vaan. Kun soittaja oli kertonut asiansa, Aarre oli ilmoittanut tulevansa heti. * * * Ulkona pyrytti. Aarre harppoi tuiskua vastaan niin, että hengästyi. Hän oli ihmeissään. Puhelu ei ollut tullut matkahuollosta eikä postista vaan seurakuntayhtymän keskusrekisteristä. Hetken aikaa Aarre oli miettinyt, mikä ihmeen keskusrekisteri. Sitten hänelle valkeni, että aiemmin sitä kutsuttiin kirkkoherranvirastoksi. Hän ei muistanut, milloin oli viimeksi asioinut virastossa. Varmaankin kauan sitten isän kanssa järjestäessään äidin hautajaisia. Nyt sitten tämä paketti. Mikä ihme se oli? Kuka lähettäisi hänelle paketin Amerikasta? Hän ei ollut tilannut mitään. Ei varsinkaan seurakunnan kautta. Mitä paketissa on? Aarre kysyi virkailijalta keskusrekisterin tiskillä. Emme tiedä, virkailija sanoi ja nosti paketin tiskille. Sehän on osoitettu teille. Paketti ei ollut kovin suuri eikä painava. Sen päällä oli Aarren nimi. Miten löysitte minut? hän kysyi. Virkailija hymyili. Paketin mukana tuli lähete. Siinä mainittiin teidän syntymäaikanne. Täällä on totuttu etsimään johtolankoja Julkaisija Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Toimikunta Paula Heino Irma Hokka Hannu Hurme Armi Laaksonen Mervi Sipilä-Koski Nalle Öhman Tekstit Tytti Issakainen Kuvat Timo Jakonen Erkki Kiiski Taitto Erkki Kiiski Tapahtumia vuonna 2012 Turun ja Kaarinan seurakunnissa Kirkko on meidän. Jäsenet muodostavat seurakunnan. Tarvitaan silmiä ja korvia, käsiä ja jalkoja, päätä ja sydäntä kaikkia jäseniä. Vuonna 2012 seurakuntien tilaisuuksia suunnitteli ja toteutti suuri joukko tavallisia jäseniä. Jokainen tapahtumiin tuleva osallistuu yhteyteen omalla olemisellaan, laulullaan ja tuellaan. Ovi on auki kaikille. Maarian vapaaehtoisia siunattavana kotikirkon alttarilla. Arkkipiispa paneelikeskustelussa opiskelijoiden kanssa. Kynttilänpäivänä siunattiin Maarian kirkossa 17 vapaaehtoista, joista suurin osa osallistui vastuun kantamiseen Maarian seurakunnan diakoniassa. Seurakuntien vapaaehtoisten määrä nousee pariin tuhanteen. Kaikki vapaaehtoiset eivät kuulu kirkkoon, mutta haluavat olla mukana auttamassa ja tekemässä hyvää. Piikkiön seurakunnassa oli vilskettä lokakuisessa piispantarkastuksessa. Arkkipiispa Kari Mäkinen tapasi muun muassa koululaisia, partiolaisia, luonnonsuojeluväkeä, Kaarinan kaupungin johtoa, hoitokodissa asuvia vanhuksia ja sosiaalityön kenttäväkeä. Opiskelijat ja nuoret aikuiset alkoivat ladata henkisiä akkujaan Maarian seurakunnassa torstai-iltaisin kerran kuussa. Lataamo tarjosi lepoa ja virkistystä arjen hulinan keskellä. Rotta kotona! Kirkonrotta Rouskis sai oman pesäkolon Tuomiokirkkoon jouluaikaan. Lapset pääsivät kurkistelemaan Rouskiksen kotiin. Siimahäntä oli lapsille tuttu muun muassa lastenkirkko.fi:n joulukalenterista. Kotipesän rakensivat lastenohjaajat Lotta Leppänen ja Laura Lahtinen. Lastenkirkko.fi:n joulukalenteri keräsi vuonna 2012 jouluaikaan noin kävijän näkyvyyden. Neljäkymmentä luovia aloja harrastavaa nuorta laittoi ideansa likoon Heimokäräjillä syyskuussa. Käräjillä syntyi teatterin, musiikin, valokuvauksen, kirjoittamisen ja muiden alojen ryhmiä, jotka lähtivät ideoimaan alansa toimintaa seurakunnissa.

11 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 3 Vuosikertomus 2012 Palveleva rekisteri Kun seurakuntalainen tarvitsee virkatodistuksen, se tilataan seurakuntayhtymän keskusrekisteristä. Virasto palvelee yleisöä myös kaste- ja avioliittoasioissa. Rekisteri pitää yllä seurakuntien kirkonkirjoja ja väestörekisteritietoja. Esimerkiksi perunkirjoituksessa tarvittava sukuselvitys tilataan rekisteristä. Sukututkimusta varten rekisteristä saa tietoja 1860-luvun loppupuolelta lähtien. Keskusrekisteri sijaitsee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän toimitalossa Eerikinkatu 3:ssa. sukututkimuksiakin varten. Teidän osoitteenne löytyi helposti. Virkailija ojensi Aarrelle lähetekirjeen. Kirje oli kirjoitettu englanniksi. Michiganilaisen kirkon pastori pyysi siinä Turun seurakuntaa toimittamaan paketin Mr. Aarre Johannes Kantojuurelle, joka asui ehkä Turussa. Paketti oli Mr. Aarren tädiltä, Edla Anna-Maria Salmiselta. Edla oli elänyt pitkän kauniin elämän ja päässyt nyt Taivaan kotiin. Hän oli ollut nöyrä kristitty, oikea aarre a real treasure, pastori kirjoitti. Edla, jolla ei ollut omia lapsia, oli rahoittanut kirkon lastenkodin toimintaa. Hänen tahtonsa oli, että hänen arvokkain perintönsä tulisi lähimmälle sukulaiselle, Mr. Aarrelle. Edla oli muistanut Mr. Aarrea joka päivä rukouksissaan. Aarre liikahti vaivautuneesti. Joku tuntematon on rukoillut Ei hän tuntenut ketään Edla-tätiä Amerikasta. Mutta paketti oli nyt tässä, hänelle osoitettu. Lähettäjän oli täytynyt olla äveriäs, kun kerran oli pitänyt lastenkotiakin pystyssä. Oli kuka oli mahtaisiko paketti sisältää mojovan perinnön? Aarre kiitti, otti paketin kainaloonsa ja lähti. Lumisade oli tihentynyt. Tuuli tuprutti askelten jäljet heti umpeen. * * * Kotona Aarre avasi malttamattomana paketin. Monen paperikerroksen suojista kuoriutui esiin paksu kirjekuori ja mustakantinen, kulunut kirja. Kirjekuoressa oli kymmenen dollarin seteli, laulumoniste nuotteineen, piirustuksia, jotka olivat selvästi lasten tekemiä, ja kovakantinen vihko, johon oli kirjoitettu reseptejä. Kirjan kannessa kumpuili pyöreä kohokuvio, jonka tekstistä ei oikein saanut selvää. Kannen sisäpuolelle ja tyhjille alkulehdille oli pienellä käsialalla kirjoitettu nimiä ja päivämääriä. Nimilehdellä luki vanhanaikaisin kirjaimin: Uusi Testamentti ja Psaltari. Englannin ja ulkomaan Piplia-seuran kustantama. Helsingissä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, Hartiat painuivat kasaan. Aarre sysäsi kirjan käsistään. Hän vääntäytyi ikkunan luo ja tuijotti pyrymuuria. Tämmöinen touhu mokoman takia. Olisihan se pitänyt arvata. Näin hänelle kävi aina. Toiveet pettivät. Kuinka monta kertaa hän oli lähettänyt työhakemuksenkin toivoa täynnä. Turhaan. 80-luku oli toista. Häntä houkuteltiin firmasta toiseen. Hän syöksyi atk-alan nousukierteen mukana ja paahtoi vuosikausia pyöreitä päiviä. Siinä pyörityksessä ystävät linkoutuivat hänen elämästään ulkokehälle ja lopulta näkymättömiin. Oli vain yksi himo ja pakko: työ. Nyt ei viisikymppisiä ohjelmoijia enää tarvittu. Ei ainakaan niitä, joiden papereissa ammotti vuosien aukko loppuun palamisen vuoksi. Aika valui päivästä toiseen tuijotellessa tietokoneen ruutua ja harhaillessa netissä tietämättä, mitä etsi. Tai sitten hän tuijotti asunnon ainoasta ikkunasta vastapäistä taloa, jonka takaa kurkotteli Tuomiokirkon torni. Paketti oli saanut hänet pitkästä aikaa lähtemään edes ulos. Tuloksena kasa jonkun mummon muistoja, arvottomia papereita. Aarre vilkaisi pöydällä retkottavaa kirjaa. Sen välistä pilkotti jotakin. Hän avasi kirjan ja säpsähti. Sivujen välissä oli valokuva. Siinä hänen äitinsä ja isänsä hymyilivät nuorina ja juhlatamineissa. Heidän vierellään aurinkoisen oloinen nainen piteli sylissään vauvaa, jolla oli kastemekko. He seisoivat kiviportailla. Heidän takanaan kohosi selvästi Tuomiokirkon tumma ovi kaarevassa kehyksessään. Valokuvan taakse oli kirjoitettu: Aarre Johannes Turku. Aarre oli syntynyt samana vuonna maaliskuun 24. päivänä. Hän tajusi olevansa kuvan lapsi kastemekossa. Tuomiokirkossako hänet kastettiin? Kuka oli nainen, jonka sylissä hän oli? Oliko tässä sala-peräinen Amerikan Edla? * * * Selviäisikö kirjan ensilehdille kirjoitetuista nimistä jotakin? Aarre alkoi tutkia niitä. Alussa oli tuntemattomia nimiä 1700-luvulta lähtien: Evert, Sofia, Signe, Matti 1800-luvulla syntyneet ja luvulla kuolleet Johannes ja Maria oli kehystetty. Heidän alapuolellaan lueteltiin 1900-luvun ensikymmenillä syntyneet Mikko, Edla ja Martta. Martan perässä oli Aarren äidin nimi ja hänen jälkeensä Aarre Johannes. Aarre ponnahti ylös. Martta oli hänen äidinäitinsä! Edlan täytyi olla siis Martan sisko, äidin täti ja hänen oma kummitätinsä! Äidin puheissa Edla oli ollut aina Ella-täti, joka oli muuttanut Amerikkaan. Miten hän ei ollut sitä tajunnut? Tässä hänellä oli edessään selvitys suvusta, josta hän ollut tiennyt juuri mitään. Pulssi tiheni. Huone kävi liian pieneksi kiivaille askelille. Aarre tempaisi takin ylleen, juoksi portaat alas ja ulos. Pyry oli lakannut. Aarre suuntasi Tuomiokirkolle. Keväällä Tuomiokirkossa järjestetty laulukoulu laulutaidottomille sai jymymenestyksen. Sata osanottajaa ryntäsi mukaan heti. Laulukoulu uusittiin onnistuneesti syksyllä. Parinkympin osallistujamaksut menivät Yhteisvastuu-keräykselle. Maarian seurakunnan vapaaehtoistyöntekijät veivät joulutervehdyksen alueen yksin asuville vanhuksille. Tuliaisina oli kahvipaketti ja joululehti. Tapaaminen ja rupatteluhetki olivat joululahja niin asukkaalle kuin vierailijoillekin. Valtakunnallinen evankeliumijuhla kokosi kesäkuussa yli ihmistä Kupittaan kentälle sanan ja musiikin ääreen. Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen ja Mikaelinseurakunnan järjestämän juhlan työmyyrinä ahkeroi 800 talkoolaista. Evankelinen liike on yksi Suomen vanhoista merkittävistä herätysliikkeistä. Vanhusten viikolla lokakuussa laulettiin Turussa ja Kaarinassa vanhoja, suosittuja lauluja ja virsiä. 'Täällä Pohjantähden alla' ja 'Oi, katsohan lintua oksalla puun' soi viidessä kirkossa. Valokuva 1930-luvun alusta esittää työmiehiä tauolla rakenteilla olevan Martinkirkon katolla. Kanttori Anu Åberg laulaa itse ja laulattaa laulutaidottomia. Aikuiset palasivat elämän peruskysymyksien äärelle Katariinanseurakunnan jatkorippikoulussa. Etsijöille, epäilijöille ja ihmettelijöille tarkoitettu ryhmä aloitti kerran kuukaudessa tapahtuvat pohdiskelut syyskuussa. Minun Marttini -illoissa muisteltiin ja tarinoitiin Martin alueen rakkaista paikoista ja tapahtumista. Muisteluillat olivat osa TEHDAS Teatterin ja ja Martinseurakunnan yhteistä teatteriprojektia. Juuret ovat jokaiselle tärkeitä!

12 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 4 Vuosikertomus 2012 Aikamatka kirkkoihin ja kappeleihin Turun kirkoista ja kappeleista julkaistiin kesäkuussa uusi yhtenäinen esitesarja. Nämä minioppaat esittelevät rakennusten historiaa, arkkitehtuuria ja symboliikkaa. Koko esitesarjan voi hankkia kauniissa lahjakotelossa Tuomiokirkon infopisteestä. Lasten Tuomiokirkko Kuinka suuri kerrostalo mahtuu Tuomiokirkon sisälle? Montako enkeliä lentelee kirkossa? Tuomiokirkon esittelykorttien avulla kirkkoa voi katsella lasten näkökulmasta. Kortit esittelevät yhdeksän kohdetta. Esittely sisältää tietoa, keskustelukysymyksiä ja puuhaohjeita. Päiväkotiryhmät ja lapset vanhempineen ja kummeineen voivat pyytää kortit käyttöönsä Tuomiokirkon infopisteestä. Ne voi myös ladata seurakuntayhtymän nettisivuilta. Toukokuussa valmistuneet kortit ovat saatavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tuomiokirkon kiviportailla Aarre katseli tummaa ovea. Se oli sama kuin valokuvassa. Hän avasi painavan oven ja astui sisään. Kirkon keskikäytävä jatkui etäisyyksiin. Yllä kohosivat holvit korkeuteen. Kaukana edessä hohteli alttaritaulu. Aarre lähti sitä kohti. Alttaritaulun tuntumassa touhusi lapsiryhmä. Lapset ja pari aikuista piirittivät kastemaljaa ja juttelivat innokkaasti. Täällä minut siis kastettiin, Aarre ajatteli. Mahtoiko tuo olla se sama malja? Aarre kiersi kirkkoa. Ristikkoaitausten takana holvimaisissa tiloissa tuikki tähtitaivaita ja suikerteli lehviä. Pienet leijonat vartioivat kappeleihin haudattujen rauhaa. Miksi hän ei ollut tiennyt, että täällä lepäsi kuningatarkin tummassa arkussaan? Pois lähtiessään Aarre osti pienen kirkkoesitteen eteisen infopisteestä. Seuraavalla kerralla hän tietäisi enemmän. * * * Vaikka oli jo myöhä, Aarre soitti isälleen.isän hauras ääni kuulosti hämmästyneeltä. Viime soitosta oli kuukausia, tapaamisesta vielä kauemmin. Ei vain tullut käytyä toisella puolella Suomea. Isä selviytyi kyllä palvelutalossa uuden puolisonsa kanssa. Lyhyiden alkukuulumisten jälkeen Aarre kertoi Ellan paketista. Muistiko isä Ellasta jotakin? Isä haparoi tietojaan. Ella oli lähtenyt 20-luvulla Amerikkaan isonveljensä kanssa. Mikon kanssa, Aarre sanoi. Mikon kanssa leveämmän leivän toivossa, isä vahvisti. Sitten tuli lama. Taskut tyhjinä Ella ja Mikko palasivat Suomeen. Ella lähti takaisin talvisodan aattona, Mikko joutui rintamalle. Voitan vain tämän sodan ja tulen sitten perässä, Mikko oli sanonut Ellalle. Hän kaatui jatkosodassa, ja hänet haudattiin Turun hautausmaalle sankarihautaan. Ella teki Amerikassa töitä kotiapulaisena. Hän kävi sodan jälkeen pari kertaa Suomessa. Isäkin tapasi hänet. Ristiäisissä, Aarre sanoi. Aivan, isä muisti, sinun ristiäisissäsi viimeksi. Mukava, iloinen ihminen. Äidillesi hän oli läheinen. Olivat kirjeenvaihdossa. Tulehan käymään, isä sanoi puhelun lopuksi. Yritän tulla, Aarre vastasi, mutta lisäsi sitten: Tulen varmasti. Juhannuksena viimeistään. * * * Aamulla Aarre heräsi aikaisin. Hän etsi netistä Turun hautausmaan kartan ja sopivan bussin. Sankarihautojen rivistöt olivat lumen peitossa. Mikon hautakiveä oli mahdoton löytää. Keväällä uudelleen, Aarre ajatteli. Hänen mielessään välähti, että isäkin olisi saattanut päätyä näihin hautoihin eikä hän olisi siinä tapauksessa edes syntynyt. Sankarihaudoilta nousi tie mäelle, jolla seisoi vaalea rakennus. Ovelle johti pylväskäytävä. Se toi mieleen kreikkalaisen temppelin. Oven ikkunoissa kiipeili metallista taottuja köynnöksiä. Ovi oli kiinni. Aarre kiersi rakennuksen sivulle. Siellä koko seinä oli lasia. Seinästä työntyi ulos kapea kivestä tehty käytävä. Sen ulkopintaan oli veistetty ihmisen kaltaisia hahmoja. Veistokset alkoivat rakennuksen sisältä. Ne näyttivät liukuvan keveästi lasin läpi ulos, aivan kuin mitkään rajat eivät niitä enää pidättelisi. Rakennuksen toisella puolella kohosi korkea muistomerkki. Sen reunassa graniittinen naishahmo tuntui liitelevän kuin painottomana. Vieressä oli teksti: Rakkaus ei koskaan häviä. Kärleken aldrig förgår. Pro patria Bussille kävellessään Aarre näki opasteen, joka viittasi vaaleaan rakennukseen. Kyltissä luki Ylösnousemuskappeli. Alkuvuodesta lähtien koululaiset saattoivat lähettää kysymyksiään tekstiviesteinä Tekstaritupuun. Tekstaritupussa päivystivät kirkon nuorisotyön ammattilaiset. Koululaisia askarruttivat muun muassa koulukiusaaminen, kodin asiat ja seurustelu. Kesämatkailijoita varten Turun ja Kaarinan tiekirkot olivat jälleen auki. Kirkot kutsuivat sekä nähtävyyksien äärelle että hiljaisuuteen. Turun tuomiokirkossa poikkesi viime vuonna matkailijaa. Turun tuomiokirkkoon voi tutustua kännykkä kourassa. Älypuhelimeen internetistä ladattava Nomadi-sovellus kulkee retkeilijän kanssa etapista toiseen läpi keskiajan tarinoiden. Sovelluksen voi ladata osoitteesta m.citynomadi.com. Kuusiston piispanpäivillä kuljettiin muinaisten piispojen jalanjäljillä elokuussa. Vanhan piispanlinnan raunioilla vietettiin iloista lastentapahtumaa ja pidettiin markkinat. Kaarinan Piispanristiltä Kuusiston kirkkoon tehtiin kahdeksan kilometrin pyhiinvaellus. Kuusiston kirkko juhli 220-vuotisjuhliaan. Sen kunniaksi julkaistiin kirja kirkon ja seurakunnan historiasta. Toivoa oli horisontti täynnä lokakuussa Hirvensalossa, Kunstenniemen, Sinapin ja Hennalan leirikeskuksissa ja Taidekappelissa. Saariston tapahtumaviikon yltäkylläisessä paketissa suojeltiin lapsuutta, ihmeteltiin parisuhteen palikoita, saunottiin, laulettiin senioreiden toivelauluja, leikittiin merirosvoa ja hiljennyttiin. Viikko päättyi Kakskerran kirkossa sadonkorjuun kiitosjuhlaan. Isät ja lapset leikkivät ja touhusivat isänpäivää edeltävänä lauantaina Leaf Areenalla Kärsämäessä. Seurakuntayhtymä tarjosi toiminnallista yhdessäoloa pojille, tytöille ja heidän isilleen. Leaf Areenalla saattoi saada isänpäivän aattona vaikka kasvomaalauksen. Marraskuussa vietettiin Mikaelinkirkossa Äijämessua bluesin säestyksellä. Messuun osallistujat tunnustivat, ettei elämänpolku ole aina siloinen, mutta toivo on aina totta. Jatkoilla iskettiin tarinaa Mallaskukossa.

13 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 5 Vuosikertomus 2012 Kotona Aarre selasi Ella-tädin Uutta testamenttia. Sitä oli alleviivattu ahkerasti. Johanneksen evankeliumin kolmannen luvun kohdalla oli prässätty, haalistunut kukka. Sivulla paistoi punainen alleviivaus: Tuuli puhaltaa, missä hän tahtoo, ja sinä kuulet hänen humunsa, ja et tiedä, mistä hän tulee taikka minne hän menee. Seuraavan aukeaman väliin oli taitettu kellastunut paperi, rippikoulutodistus. Todistuksen oli allekirjoittanut rovasti Ivar Tallgren. Ella oli päässyt ripille juhannuksena 1927 Maarian kirkossa. Aarre yritti muistaa omaa rippikouluaan. Koulupäivän jälkeen hän oli raahautunut seurakuntakodille nuorten kihisevässä joukossa. Hänen edessään oli istunut eräs Tiina. Ajatukset olivat harhailleet ihan muualla kuin katekismuksessa. Millaista rippikoulu oli nykyisin? 1500 rippikoululaista Noin 1500 nuorta kävi jälleen rippikoulun Turussa ja Kaarinassa. Määrä on noin 93 prosenttia seurakuntayhtymän alueella asuvista, kirkkoon kuuluvista rippikouluikäisistä. Valtaosa nuorista käy rippikoulunsa leirillä. Erilaisista vaihtoehdoista ilmoitettiin ripariesitteessä, joka postitettiin nuorille edellisenä syksynä. Riparin ydin tiivistyy uskoon, elämään ja rukoukseen. Rippikoulu avaa nuorelle mahdollisuuden äänestää seurakuntavaaleissa, toimia kummina ja tulla vihityksi avioliittoon kirkossa. fi/toimintaa/kasvatus/zookkonen/ Aarre avasi tietokoneen ja naputteli hakusanoiksi rippikoulu turku. Ensimmäinen linkki vei hänet mukanaan: Seitsemäs taivas Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Oli jo ilta, kun hän huomasi, ettei ollut edes syönyt. * * * Täälläkään en ole koskaan käynyt, Aarre mietti seuraavana päivänä katsellessaan Maarian kirkon holveja. Onneksi kirkossa oli menossa jokin harjoitus, ja hänkin oli päässyt sisälle. Kalkituilla seinillä oli lapsekkaita maalauksia. Laivoja, joiden kannella miehet heiluttivat suuri kämmeniään. Ritari ratsun selässä peitsi ojossa. Outoja olioita olivatko ne pirun kuvia? Hienoja veistoksia saarnatuolin kyljessä. Miten vanhoja ne olivat? Kolmesataa vuotta? Neljäsataa? Ovensuusta Aarre otti mukaansa kirkon esitteen ja pudotti kolikon maksuksi lippaaseen. Kirkkomaalla mutkitteli lumisia polkuja. Erään polun varrella oli hautaristi, johon oli kaiverrettu Ivar Tallgrenin nimi. Ellan rippipappi lepäsi siis tässä. Vieressä oli muita Tallgreneja. Eräs heistä oli Anna-Maria. Oliko Ellasta tehty hänen kaimansa? Tänne voisi joskus tuoda kynttilän. * * * Illalla Aarre alkoi selvittää Ellan kirjekuoren sisältöä. Joukosta löytyi ohut taiteltu silkkipaperi. Se oli kirje. Rakas Aarre, olivat kirjeen ensimmäiset sanat. Aarren oli pakko nousta ja ottaa pari askelta. Kurkkua kuristi oudosti. Hän hengitti syvään ja seisahti ikkunan eteen. Ulkona oli pimeää. Tummasta lasista hän näki oman kuvansa. Hän aloitti lukemisen uudelleen. Rakas Aarre. Anteeksi, minä en ole kirjoittanut Sinulle. Sinun rakas Äiti oli minun hyvä ystävä. Hän kuoli, minä olin niin surullinen. Minulla ei ole Sinun addressi. Minä toivon tämä preivi tulee Sinulle. Minun Suomi on vähä huono. Lopun kirjeen Ella oli kirjoittanut englanniksi. Hän kertoi, että Aarren äiti ja isä olivat halunneet kauan lasta. Toivosta oli jo luovuttu. Yllätys ja ilo oli suuri, kun poika syntyi. Ella oli ehdottanut nimeksi Aarre. Johannes oli suvun perinteinen nimi, ja olihan Johannes Kastajakin yllätys vanhemmilleen. Oliko Aarrella lapsia, kenties pikku Johannes? Sitten seurasi Aarrelle vieras merkintä: 2 Cor. 4:7. Itsestään Ella kertoi vain, että taivaan Isä oli antanut hänellä rikkaan elämän. Hän oli rukoillut, että hänen rakkaalla kummipojallaan olisi myös hyvä elämä. Hänellä oli Aarrelle muutama pieni pyyntö. Ei ikinä, Aarre ajatteli luettuaan pyynnöt. Minuthan naurettaisiin ulos. Aarre kiukutteli Ellalle kauan ja kehitteli mielessään omia viimeisiä toiveitaan jälkeen jäävien kiusaksi. Ketään jälkeen jääviä ei tosin ollut. Mikaelinkirkko täyttyi ääriään myöten, kun Samuli Edelmann, Koop Arponen ja useat muut artistit konsertoivat TYKS:in lastenklinikan hyväksi marras- ja joulukuussa. Kaikkein pienimpien auttaminen on monien sydämenasia: tukea kertyi euroa Keskolalle ja uuden lastenosaston sisustamiseen. Työporukat ja yksityiset ihmiset osallistuivat innolla Lahja lapselle -keräykseen. Vähävaraisten perheiden lapset esittivät lahjatoiveita ja lahjoittajat toteuttivat ne. 123 talkoolaista kääri 1025 pakettia ja diakoniatyön tontut veivät ne perille. Joulunalusviikolla Paattisten, Martin ja Vahdon kirkoissa vietiin yleisö pohtimaan ahneen ja itsekeskeisen joulua. Paattislaisen Yrjänä Ermalan johdolla parikymmentä harrastajanäyttelijää, orkesteri ja laulajia esitti 'Joululaulu'-nimistä näytelmää, uutta tulkintaa Dickensin 'Saiturin joulusta'. Pääsymaksun tuotto meni Unicefille. Tuhannet turkulaiset ja kaarinalaiset lauloivat jälleen kauneimpia joululauluja kirkoissa ja seurakuntakodeissa. Joulumielelle johdatteli 57 joululaulutilaisuutta. Niiden kolehtituotolla autettiin hankkimaan lukutaitoa Aasian lapsille. Taas yksi pakettiautollinen vähävaraisten perheiden lasten joululahjoja lähdössä Diakoniakeskuksesta. Minna Rosvall lastaa autoa. Maarian kirkko täyttyi joulumieltä hakeneista laulajista.

14 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 6 Vuosikertomus 2012 Suuri sydän auttaa Tietokone, puhelin, digiboksi, netti apua! Suurella sydämellä -vapaaehtoistoiminnan digiapu pelasti vuoden aikana monia pulasta. Palvelu tarjoaa opastusta esimerkiksi tietokoneen ostoon ja verkkopankin käyttämiseen. Digiapu on tarkoitettu erityisesti ikääntyville, mutta myös muille neuvoa tarvitseville. Palvelu on maksutonta ja kertaluonteista. Digiapu järjestyy diakonian lähimmäisavun välityksen kautta. Suurella sydämellä -rekrytointisivusto aloitti Turussa elokuussa Yli kolmesataa vapaaehtoista on löytänyt oman hommansa sivujen kautta. Tehtäviä riittää ehtoollisavustajasta kissanhoitajaan. Lumet olivat jo sulaneet, kun Aarre vihdoin soitti seurakuntayhtymään. Hän oli päätellyt nettisivuilta, että oikea osoite olisi kasvatusasiain keskuksessa kohta Lapset ja lapsiperheet. Aarre änkytti asiansa. Sehän kuulostaa jännittävältä, ääni vastasi iloisesti puhelimessa. Eiköhän asia järjesty. Pari viikkoa myöhemmin Aarre vei Ellan lähettämät lasten piirustukset seurakunnan perhekerhoon. Paikalla oli lapsia, äitejä ja joku isäkin. Aarre kertoi orpotytöstä, joka lähti isonveljensä kanssa kauas Amerikkaan etsimään onneaan. Tytön nimi oli Ella. Minäkin olen Ella, ilmoitti yksi lapsista. Tämä Amerikan Ella siivosi, laittoi ruokaa ja hoiti lapsia. Lisäksi hän auttoi kotia, jossa asui äidittömiä ja isättömiä lapsia. Ella oli lapsille kuin mummo. Ja tässä nyt oli sen kodin lasten piirtämiä kuvia, jotka Ella pyysi tuomaan tänne kerhoon. Äidit ja lapset katselivat kuvia innokkaasti ja kyselivät lisää. Lapsille oli varattu värikyniä ja papereita, ja pian he kiikuttivat piirroksia Aarren katsottavaksi. Pienen Ellan piirroksessa hehkui keskellä suuri keltainen soikio, jolla oli silmät, naurava suu ja pari viivaa sivuilla, kädet. Se on Ella-mummo, piirtäjä esitteli. Keltaisen mummon molemmin puolin oli tiiviisti rinnakkain sinisiä, vihreitä, ruskeita ja punaisia soikioita. Niilläkin oli silmät ja suu hymyssä. Nämä on lapsia. Tyttö ojensi piirustuksen Aarrelle. Sinä saat sen omaksi. Kotona Aarre kiinnitti piirustuksen jääkaapin oveen. * * * Alkuun päästyään Aarre marssi jo viikon kuluttua Puutarhakadulle diakoniakeskukseen. Taskussa hänellä oli kymmenen dollarin seteli. Ella oli vaikeina vuosinaan saanut apua seurakunnan diakonissoilta. Hän toivoi, että Aarre toimittaisi hänen dollariroponsa kirkon laupeudentyöhön. Tätä paikkaa Ella varmaan tarkoitti, Aarre oli ajatellut luettuaan seurakuntayhtymän diakoniasivuilta: Diakonian tehtävänä on etsiä, lievittää ja poistaa ihmisten hätää ja kärsimystä. Kaikki sujui mutkattomasti. Juttelu diakoniatyöntekijän kanssa oli leppoisaa. Ellan dollarit päätettiin antaa Yhteisvastuukeräykseen. Mutta kun diakoniatyöntekijä yritti tulostaa lahjoituksesta Aarren pyytämän tositteen, tulostin ei toiminutkaan. Saanko katsoa? Aarre sanoi ja kumartui tietokoneen puoleen. Hetken kuluttua tulostin totteli. Taitaa olla leipälajisi, diakoni arveli. Ei tai on ollut, Aarre vältteli, mutta sitten sanat alkoivat vain tungeksia suusta ulos. Kohta hän tajusi kertoneensa koko elämäntarinansa. Puna poltti kaulaa, korvia kuumotti. Anteeksi, Aarre mutisi. Ei ollut tarkoitus. Tämä on oikea paikka puhua tällaisista, diakoni sanoi. Haluatko kertoa lisää? Tuntia myöhemmin Aarre seisoi diakoniakeskuksen pihalla. Taivas oli sininen. Aurinko häikäisi. Katolla istui mustarastas. Sen keltaisesta nokasta virtasi laulu, joka täytti pihan. Kevät on tullut, Aarre ajatteli. Taskussa hänellä oli vieraan ihmisen nimi, osoite ja puhelinnumero. Huomenna hän menisi opastamaan nimen omistavaa ikämiestä tietokoneen hankinnassa. Hänen oma nimensä oli nyt diakonian lähimmäisavun listalla. Hän oli lupautunut auttamaan eläkeläisiä erilaisissa tietotekniikan kysymyksissä. Kun rahat ei riitä Parasta pienimmille Miksi tili näyttää aina tyhjää? kysyttiin lokakuussa Kylpylähotelli Caribiassa. Seurakuntayhtymän järjestämässä Kun rahat ei riitä tapahtumassa asiantuntijat puhuivat ulosotosta, velkajärjestelyistä ja kirkon auttamismahdollisuuksista. Tilaisuus oli avoin ja maksuton. Lapsille oli järjestetty omaa ohjelmaa. Sitten lounastettiin ja käytiin koko perheen voimin pulikoimassa. Henrikinseurakunta ja kaupunki yhdistivät voimansa perheiden hyväksi. Henrikin alueella aloitettiin uudenlaisia perhekerhoja, joita vetävät kaupungin lastentarhanopettaja sekä seurakunnan lastenohjaaja ja perhetyöntekijä yhdessä. Kolme kertaa viikossa kokoontuvat kerhot ovat saaneet liikkeelle kotona pienten lasten kanssa olevat vanhemmat runsain joukoin. Turun ja Kaarinan seurakunnissa toimii näiden lisäksi 27 muuta perhekerhoa.

15 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 7 Vuosikertomus 2012 Kirjojen kirjan vuosi Tunteiden messu * * * Aarre asteli rivakasti Mikaelinkirkon vieritse. Hänen ohittaessaan kirkon ilmoitustaulua silmänurkassa vilahti päivämäärä hänen kastepäivänsä. Aarre palasi pari askelta takaisin. Voimasanoja 200 vuotta, juliste ilmoitti olisi Suomen Pipliaseuran merkkivuoden pääjuhla Mikaelinkirkossa. Koko viikonvaihde omistettaisiin Raamattuvuoden juhlintaan. Toukokuun 26. päivänä Aarre istui täydessä Mikaelinkirkossa ja seurasi näytelmän tapaista ohjelmaa. Esityksessä kohtalo viskoi skotlantilaista herra Patersonia maasta ja tehtävästä toiseen kaksisataa vuotta sitten. Juuri kun hän pääsi alkuun jossakin tehtävässä, sota tai muu sattuma pakotti hänet toisaalle. Hän päätyi Suomeenkin ja oli perustamassa Pipliaseuraa, jota nyt juhlittiin. Sattumako se meitä vie? Aarre ajatteli. Toisilla on hyviä, toisilla huonoja sattumia. Vastoinkäymisistä huolimatta herra Paterson ei jäänyt missään toimettomaksi. Uskotteko te Sanan voimaan? hän kysyi arkkipiispaltakin, joka istui yleisön joukossa. Ilmeisesti Paterson itse uskoi. Takaiskut näyttivät kääntyvän asioiden parhaaksi. Aarre kierteli vielä seuraavana päivänä Raamattujuhlan tapahtumissa. Eräältä myyntipöydältä hän osti sähköisen Raamatun. Kotona Aarre latasi e-piplian tietokoneelleen ja alkoi selata. Hän kirjoitti hakuun aarre. Tuloksena oli monta raamatunkohtaa. Yksi niistä oli Toisen korinttilaiskirjeen neljännen luvun seitsemäs jae. Aarre tajusi, että Ellan kirjeen outo merkintä tarkoitti tätä kohtaa. Tämä aarre on meissä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme. Aarre luki eteenpäin: Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa, neuvottomia mutta emme toivottomia Ei, nämä lauseet eivät koskeneet häntä. Ehkä Patersonin tapaisia ihmisiä, ei häntä. Hän sulki tietokoneen. Mielessä vihlaisi epämääräisesti. * * * Raamattuvuotta juhlittiin koko maassa Suomenkielinen Raamattu täytti 370 vuotta ja nykyinen kirkkoraamattu 20 vuotta. Lisäksi Kirjojen kirjan levitykseen erikoistunut, maan vanhin kristillinen järjestö Suomen Pipliaseura täytti 200 vuotta. Raamattuvuoden ekumeeninen pääjuhla järjestettiin Turussa toukokuisena helluntaiviikonloppuna. Kevään aikana Piplia luettiin kannesta kanteen Tuomiokirkossa järjestetyssä tempauksessa. Raamattua lukivat sadat vapaaehtoiset parilla kymmenellä kielellä. Syksyllä tapahtuma jatkui alkukristillisiä apokryfikirjoja lukien. Kesällä Aarre kävi isän 90-vuotisjuhlilla. Hän etsi Mikon haudan ja kävi äitinsä haudalla. Hän vei kukkia Tallgrenin haudalle. Puhelin oli alkanut soida. Häntä pyydettiin seurakunnan erilaisiin tehtäviin. Hän neuvoi ikäihmisiä kännykän käytössä ja digiboksin asentamisessa. Kalenteriin tuli varauksia. Tuttuja oli karttunut. Monet moikkailivat, kun hän kävi Lyhdyssä, jossa muutkin lähimmäisavun vapaaehtoiset liikkuivat. Kuitenkin Aarre löysi itsensä iltaisin tuijottamasta ikkunasta ulos tyhjin ajatuksin. Kuka välittää hänestä lopulta hänen itsensä takia? Kesä kääntyi syksyyn. Ellan yksi toive oli vielä täyttämättä. Laulumoniste piti toimittaa jollekin kirkkokuorolle. Aarre ei tuntenut yhtään kuoroa. Kirkkokuoro todennäköisesti laulaisi kirkossa. Kuoron löytäisi siis jumalanpalveluksesta. Mutta Aarresta tuntui vaikealta mennä sellaiseen. Hän ei tiennyt, milloin pitäisi nousta seisomaan, milloin istua. Viimeksi hän oli ollut jumalanpalveluksessa päästessään ripille. Ellan asia painoi Aarrea. Pakko sinne jumalanpalvelukseen olisi mennä. Voisiko sitä harjoitella etukäteen? Hän kääntyi taas internetin puoleen. Sieltä löytyi virtuaalikirkko. Miten se ei ollut osunut silmiin? Verkkosivuilla luvattiin myös, että Kaarinan seurakunnassa pidettiin messu, johon oli matala kynnys. Sopii minulle, Aarre ajatteli. Nuottipino kainalossa Aarre lähti eräänä sunnuntai-iltana Kaarinaan. Messussa oli helppo nousta ja istua joukon mukana. Mutta se tuntui sivuseikalta. Kaikki ihmisen aidot tunteet olivat Jeesukselle itselleen tuttuja, pappi sanoi Rakkaus ja viha, anteeksianto ja syyllisyys, rauha ja nolous ja muut tunteet ovat olleet Kaarinamessun teemoina syyskuusta lähtien. Sunnuntai-iltaisin Kaarinan kirkossa pidettäviä messuja valmistellaan seurakuntalaisten kanssa ja niihin on helppo tulla. Virtuaalikirkko Tervetuloa jumalanpalvelukseen myös internetin välityksellä! puheessaan. Hän hyväksyy meidät sellaisia kuin olemme. Sanat jäivät kaikumaan Aarren mielessä. Mutta kuoroa messussa ei ollut. Koska kynnys oli ylitetty, Aarre meni seuraavana sunnuntaina tavalliseen messuun. Siellä lauloi kuoro. Messun jälkeen hän antoi laulumonisteen kirkkokuoron johtajalle. Tämä alkoi heti hyräillä lauluja nuoteista. Hienoja, hän sanoi ja ihastui Aarren kertomukseen Ellasta. Tule kertomaan se kuorolle, kun alamme harjoitella näitä. * * * Jäljellä oli enää Ellan reseptivihko. Siihen ei liittynyt mitään toivetta. Oliko Ella tarkoittanut sen Aarren omaan kokkaamiseen? Hän ei osannut muuta kuin keittää puuroa ja perunoita. Kun Aarre kutsuttiin kuoron harjoituksiin kertomaan laulujen alkuperästä, hän otti mielijohteesta reseptikirjan mukaansa. Aarre jäi seuraamaan harjoituksia. Kahvitauolla hän näytti reseptejä pöytätovereille. Punatukkainen nainen alkoi selata sitä. Tämähän on aarre! nainen huudahti. Kaikki nauroivat, Aarrekin. Anteeksi, en tarkoittanut, punatukkainen sanoi häkeltyneenä. Ei mitään, Aarre rauhoitteli. Nainen kertoi vetävänsä nuorten kokkikerhoa seurakunnassa. Voisiko hän ottaa reseptivihkosta kopioita? Saat itsellesi koko vihkon, Aarre sanoi. Ne on käyttöön tarkoitettu. Kiitos! punatukkainen innostui. Tule joskus katsomaan kokkikerhoa. Ja tule päivälliselle. Laitan jotain näistä Ella-tädin herkuista. Sovitaan päivä heti. Sovittuna päivänä Aarre meni päivälliselle. Se oli erinomainen, ja he sopivat seuraavankin päivällisen. * * * Tanssia valossa Konemusiikki kaikui, valot välkkyivät ja kirkkokansa tanssi Mikaelinkirkossa maaliskuussa. Ensimmäistä kertaa Turussa järjestetty dancemessu kokosi kirkon täyteen osallistujia. Messuun kuuluivat kaikki luterilaisen jumalanpalveluksen osat. Dance-virret ja muu musiikki sekä visuaalinen ilme lavasteineen, valoineen ja videoseinineen toteutettiin huippuammattilaisten voimin. Marraskuun lopulla Aarren puhelin soi. Hän oli juuri avaamassa jääkaapin ovea. Ovessa hohtivat pikku Ellan mummo ja lapset. Nyt soitto ei tullut punatukkaiselta. Sä kuulemma hallitset digijutut, soittaja sanoi esittäydyttyään. No, jotain Voisiksä auttaa däänsmessussa? Missä? Däänsmessussa. Kirjotetaan D-A-N- C-E. Siis tanssi ja oikee messu. En oikein tiedä Kun me tarvitaan roudareita, jotka tajuu digihommat. Valot, äänet, musa. Sitä ei voi antaa kelle vaan. Porukassa kaikki on prooväkeä. Sua suositeltiin. Aarrelle tuli mieleen, että punatukkainen voisi pitää tästä messusta. No, milloin Hienoo! Messu on Mikaelinkirkossa tammikuussa. Palaveri olis joulukuun alussa? Pääsetkö mukaan? Siitä tulee komeeta.

16 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 8 Vuosikertomus 2012 Vuosi 2012 numeroina TULOT ,5 miljoonaa euroa SEURAKUNNALLISET TOIMINTAMENOT ,0 miljoonaa euroa TILIKAUDEN TULOS 4,6 miljoonaa euroa JÄSENYYSMUUTOKSET 2012 Kastetut Kuolleet Uusi jäseniä muuton perusteella Jäsenyys lakannut muuton vuoksi Kirkkoon liittyneet 603 Kirkosta eronneet Yleishallinto 2,4 % Paikallisseurakuntien toiminta 0,5 % Yhteiset seurakunnalliset tehtävät 3,6 % Hautausmaiden hoito 2,3 % Kiinteistöjen hoito 14,5 % Rahoitus, verotus 76,7 % MENOT miljoonaa euroa Jumalanpalveluselämä 5 % Kirkolliset toimitukset 7 % Tiedotus ja viestintä 8 % Musiikki 4 % Lapsi- ja nuorisotyö 29 % Diakonia ym. palvelu 23 % Lähetys ja kans.väl. diakonia 6 % Muu srk-työ 18 % VUODEN 2012 LOPUSSA Kirkkoon kuului Turussa 69,3 % Kirkkoon kuului Kaarinassa 79,7 % Yhteensä 70,8 % JÄSENMÄÄRÄT Henrikinseurakunta Kaarinan seurakunta Katariinanseurakunta Maarian seurakunta Martinseurakunta Mikaelinseurakunta Paattisten seurakunta Piikkiön seurakunta Tuomiokirkkoseurakunta Åbo svenska församling Yleishallinto 8,3 % Paikallisseurakuntien toiminta 20,2 % Yhteiset seurakunnalliset tehtävät 19,2 % Hautausmaiden hoito 6 % Kiinteistöjen hoito 31,3 % Rahoitus, verotus 5,5 % Investoinnit 9,5 % Yhteensä Muutos 605 Glimtar ur Åbo svenska församlings verksamheter 2012 Text: Mia Bäck Anna Pusa Skriftskolförnyelse Skriftskolan förnyades och ordningen svängdes om. Årets konfirmander började sin konfirmationsresa med läger och efter lägret träffades konfirmanderna i mindre grupper, deltog i gudstjänster och medverkade i gudstjänstgruppernas arbete. Församlingspastor Mia Bäck skrev en egen skribabok för Åbo svenska församling. Gudstjänstgrupper Verksamheten med de nya gudstjänstgrupperna berikade gudstjänstlivet. Gudstjänstgrupperna leddes av lekmannaordföranden och träffades i tur och ordning var sjätte vecka för att planera söndagens högmässa. Under högmässan hjälpte gudstjänstgruppmedlemmarna till med att koka kyrkkaffe, dela ut psalmböcker och gudstjänstagendor, gå i procession, läsa bibeltexter, skriva och be kyrkans förbön, tända ljus för avlidna och fungera som nattvardsvärdar och nattvardsassistenter. Utställningar Tre kvinnliga bildkonstnärer ställde ut sina konstverk i Aurelias första våning: Ingrid Weckström (Corpus femina), Eva Maria Nordling (Lux aeterna) och Pernilla Björk (Var människa). Intäkterna från utställningarna gick till olika missionsprojekt. Fastegrupp Under fastan samlades en fastegrupp under ledning av Laura Hellsten i Domkyrkan för att inspireras i sin fasta och reflektera över Patrik Hagmans bok Om kristet motstånd. Bibelfest Eftersom Bibelsällskapet fyllde 200 år uppmärksammades jubileet och Bibeln kontinuerligt under året. Höjdpunkten på festligheterna var en trädgårdsfest på Aurelias gård i maj med sång, dans, clownen Motzky och utländska gäster. Ny dagklubb Efter en lång paus startade samfälligheten en ny svenskspråkig dagklubb i Aurelia. Barn mellan 3 och 5 år deltog i dagklubben på tisdagar. Dagklubben var så populär att det var kö till platserna. Musikalkonsert ÅSF:s barnkör framförde en välbesökt och fartfylld musikal om Moses i april i Henrikskyrkan. Den sprudlande barnkören växer varje år och leds av kantor Birgitta Forsman. Under konserten medverkade också Frank Berger och Victor Wikström. Familjeläger Eftersom familjelägret under morsdagshelgen blivit så omtyckt ordnades två familjeläger under 2012, ett i maj och ett i oktober. Båda lägren var välbesökta och nytt för året var att tonåringarna hade eget program. Träffar för ensamstående föräldrar Diakon Katja Laaksonen samlade ensamstående föräldrar till måltidsgemenskap och samtal. Varje träff hade ett tema och besöktes av en gäst. Barnen hade eget program i Café aderton. Kyrkoherdeinstallation Under våren valde församlingen ny kyrkoherde: TD Björn Nalle Öhman. Han efterträdde prosten Eero Sepponen som gick i pension på sommaren. Björn Nalle Öhman installerades av biskop Björn Vikström under en festlig högmässa i Domkyrkan i mitten av september. Kyrkoherde Björn Öhman.

17 9 Kansallispyhäkkö vie taas keskiajalle Testauta taitosi Veli Olavilla ja tavaa itsellesi lukutaitotodistus. Tutustu kierroksilla keskiaikaiseen katedraaliin. Anna lauluyhtyeiden viedä sinut keskiajan vuosisadoille. Näe luomiskertomus varjokuvateatterina. Hiljenny messuissa ja hetkirukouksissa. Aisti aitoa keskiaikaa tunnelmallisessa katedraalissa! Siinäpä kesäisen viikonlopun kesäkuuta Keskiajan Turku Tuomiokirkossa -tapahtuma lyhyesti. Keskiajan Turku Tuomiokirkossa on osa Keskiajan Turku -tapahtumakokonaisuutta, joka levittäytyy Vanhalle Suurtorille Keskiaikaisina markkinoina, Aboa Vetuksen tienoille Hansakauppias Laurentiuksen markkinoina sekä Turun linnalle erityisesti lapsiperheille tehtyinä tapahtuminaan. Keskiajan Turku -tapahtumassa eletään tällä kertaa piispa Maunu Särkilahden aikaa vuonna Turun messukirja Missale Aboense, ensimmäinen Suomea varten tehty kirja, on tuolloin vasta julkaistu Veli Olavi ja Maria Eerikintytär Tällä todistuksell tekemmä kaikillen tiettäväks että Suomen kansan lukutaidon leviämisestä on kiittäminen taannoista kirkkoa. Veli Olavi noviiseineen kirjoittaa lukutaitotodistuksia suomea, ruotsia tai latinaa kelvollisesti tavaaville katedraalin edustalla joka tapahtumapäivä klo Kiitokseksi todistuksesta kulhoon voi jättää lanttinsa koulujen rakentamiseksi Haitiin. Apu menee perille Kirkon Ulkomaanavun kautta. Nahkurinemäntä Maria Eerikintytär kierrättää jälleen väkeä katedraalissa ja tutustuttaa yli 700 vuotiaan katedraalin keskiaikaan suosituilla, maksuttomilla opastuskierroksilla joka päivä klo ja 14. Opastuskierrokset kestävät noin 1-1,5 tuntia ja niillä käydään myös Tuomiokirkkomuseossa katsomassa keskiaikaisia pyhimysveistoksia. 2 X Koo -nukketeatteri esittää torstaina ja perjantaina luomiskertomusta varjokuvateatterin, antiikin ajalta periytyvän teatterin lajin keinoin Tarkk ampujan kappelissa. Luomisen seitsemän päivää eletään läpi valoilla, varjoilla, musiikilla, kerronnalla ja paperihahmoilla. Esitysten kesto on noin vartti ja ne on tehty sekä lapsille että aikuisille. Lumouksen sisaret ja Camerata Aboensis Viiden naisen vokaaliyhtye Lumous vie lukujen Espanjaan ja Ranskaan konsertissaan lauantaina klo 19. Laulut kertaavat 1100-luvulla eläneen naiskirjailija Marie de Francen Le Fresne -tarinaa kaksoissisaruksista, keskiajan naisten avioliittokokemuksia ja luostarien sisaryhteisöjen elämää. Konsertti onkin saanut nimekseen O Monialis! sisarten suojissa. Turkulainen vanhan musiikin taitaja lauluyhtye Camerata Aboensis laulaa muun muassa Espanjassa 1500-luvun lopulla vaikuttaneen Tomás Luis de Victorian messun Missa Ascendens Christus sunnuntaina klo 16. Konsertissa kuullaan myös muita renessanssimusiikin aarteita. Konsertteihin on vapaa pääsy. Käsiohjelmia voi ostaa ovelta 10 euron hintaan. Tuomiokirkko on avoinna joka päivä klo 9 20 (paitsi kirkollisten toimitusten aikana). Domcafé kirkon portaikossa palvelee to pe klo sekä la ja su klo Tuomiokirkkomuseoon on Keskiajan Turku -tapahtuman aikana vapaa pääsy. MV Keskiajan Turku Tuomiokirkossa torstaista sunnuntaihin Keskiaikaopastus katedraalissa joka päivä klo ja 14 Testaa taitosi ja tavaa itsellesi lukutaitotodistus. Veli Olavi katedraalin edustalla joka päivä klo Luomiskertomus varjokuvateatterina. 2 X Koo -nukketeatteri Tarkk ampujan kappelissa to ja pe klo 9, 9.45, 10.30, 11.15, 13.30, ja 15 O Monialis! sisarten suojissa Vokaaliyhtye Lumous la klo 19 Missa Ascendens Christus. Lauluyhtye Camerata Aboensis su klo 16 Keskipäivän rukous to, pe ja la klo 12 Veckomässa i Skarpskyttekapellet to kl 19 Iltakirkko Tarkk ampujan kappelissa la klo 18 Konfirmaatiomessu su klo 10, högmässa sö kl 12, Holy Communion Service on Sun at 16:00 Keskiajan Turku -päätösvesper su klo 18 Veli Olavi ahkeroi lukutaitotodistuksia markkinaväelle. Tilaa ilmaiset näytenumerot. Valitse lehdet joihin haluat tutustua. Voit valita yhden tai useamman lehden itsellesi tai läheisellesi. Toivomme Sinulle elämyksellisiä lukuhetkiä. Kiitos, haluan ilmaiset näytelehdet (Rastita haluamasi lehti/lehdet) Leikkaa irti ja postita. Postimaksu on maksettu puolestasi. KOTIMAA- YHTIÖT MAKSAA POSTI- MAKSUN KOTIMAA ASKEL LASTENMAA TILAAN ITSELLENI NÄYTELEHDET Nimi Osoite Postinro Postitoimipaikka Puhelin (myös suunta) Sähköposti TILAAN YSTÄVÄLLENI NÄYTELEHDET Nimi Vastauslähetys Tunnus HELSINKI Osoite Postinro Postitoimipaikka Puhelin (myös suunta) Sähköposti Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Lahjanumeroetu koskee vain tilauksia Suomessa. TIETOA, TUNNETTA, USKOA JA TOIVOA. KRISTILLINEN AIKAKAUSLEHTI. LASTEN KIVA KAVERI!

18 10 Turvallista ja kodikasta asumista Turun diakoniasäätiön Palvelutalo Esikossa, Uittamontie Turku. Tervetuloa tutustumaan! Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p HAUTAUSJÄRJESTELY-VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v perustettu perheyritys Linnankatu 3 Puh Myös liikeajan jälkeen Vähätorilla Maksuton asiakaspysäköinti ILMAINEN NEUVO OY:n Oikeudellinen puhelinpalvelu Puhelun hinta 2,95 e min + pvm/mpm Suloisessa suvessa Raija Ala - Lipasti KOLUMNI Joka vuosi kesän tulo yllättää. Vielä äsken odotin sitä innokkaasti. Lämpimän kesäntuoksuisen sateen jälkeen havahdun. Pysähtyminen. Melkein säikähdys. Kesä on tässä. Tässä hetkessä. Juuri äsken katujen varsilla oli likaisia lumikasojen rippeitä, nyt koivuissa on täydet lehdet ja voikukatkin jo hehkuvat syvän keltaisina. Maailma koko koreudessaan tuo silmät täyteen kauneutta. Elämä äärimmäisessä viehkoudessaan. Suvivirsi soi mielissämme. Pakahduttavaa. Luonto on paras opettaja. Sosiaalisessa mediassa kierrätetään elämänviisauksia. Itse koin voimakkaasti sarjakuvakertomuksen siitä, ketkä ovat parhaita hengellisiä opettajia. Piirroskuvassa ihminen kurkkii sinne tänne ympäristöään tarkkaillen ja saa parhaat viisaudet parhailta opettajilta. Elämän totuuksia hänelle kertovat kukka, kissanpentu, perhonen, muurahainen ja pieni lapsi. Ja taivas, aurinko, tähdet, lentävät taivaan linnut ja vesien kalat. Suurin oppi on yksinkertainen, kunhan vain ovat korvat ja silmät auki. Ja näemme ja kuulemme. Jos teillä on korvat, niin kuunnelkaa! Elämä on... Hengitän kesätuoksuista ilmaa syvään sisääni. Pohdin, kuinka osaisin elää uskomani mukaan. Tärkeimmät asiat ovat, vaikkakin arkisia ja aina läsnä, kuitenkin vaikeita toteuttaa. Yritän kuunnella tarkasti, niin luontoa kuin läheisiäni. Yritän tehdä oikeita tekoja ja - silloin kun huomaan toimineeni väärin - antaa anteeksi itselleni niinkuin annan toisillekin. Yritän olla rehellinen, rehellinen ainakin itselleni. Ajattelen, että kyllä elämä kantaa ja antaa minun olla sitä mitä olen, kun vain uskallan katsoa syvälle itseeni ja hyväksyä itseni kaikkineen. Lämpö poskillani. Tänään suorastaan höyryävän kuuma kesäpäivä. Huumaava maan ja kasvun tuoksu. Jäätelön maku kielellä. Tässä hetkessä, koko elämä. Olemme yhtä, koko luomakunta. Kuin kasvit tarvitsemme aurinkoa, ravintoa ja raikasta vettä. Kuin eläimet, vaistomme ajavat meidät rakastumaan pakottavat puolustamaan omiamme ja pakenemaan uhkaavaa. Ihmisinä meillä tuon kaiken lisäksi on vielä suurenmoinen mahdollisuus kommunikointiin toistemme kanssa. Voimme jakaa osaamistamme, tietoja ja taitoja. Mutta ennenkaikkea voimme jakaa rakkautta ja välittämistä. Aiemmin ajattelin, että jokainen tarvitsee rakkautta tarkoittaa pelkästään sitä, että jokaisen tarvitsee saada rakkautta. Nyt ymmärrän, miten suurta on, että on olemassa ihmisiä, eläimiä ja koko kaunis maailma, joita minä saan ja voin rakastaa ja rakkauteni myös sanoillani ja teoillani osoittaa. Raija Ala-Lipasti MessuT LuTherin kirkolla Su 2.6. klo 11 Olli Koskenniemi, Timo Nisula Su 9.6. klo 11 Tom Säilä Su klo 11 Ari Norro Su klo 11 Jari Rankinen Su ei messua, Evankeliumijuhla Lohtajalla Su 7.7. klo 11 Hannu Häkämies Su klo 11 Sanajumalanpalvelus Antero Toikka Su klo 11 Juhana Tarvainen Su klo 11 Sanajumalanpalvelus Lukas Brenner Su 4.8. klo 11 Timo Nisula Su klo 11 Pauli Huhtinen Su klo 10 SLEY:n kirkkopyhä Mikaelin kirkossa Su klo 11 Timo Nisula Turun Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a Välitämme. Kotimaa-yhtiöt ilmoitusmarkkinointi toivottaa aurinkoista ja hyvää kesää. Jaana Mehtälä , jaana.mehtala@kotimaa.fi Raamattukylän kesä 2013 ESITYKSET: klo 11 Salomo, klo 14 Kalastajat klo 11 Salomo, klo 14 Kalastajat klo Kalastajat klo 16 Salomo klo 11 Salomo, klo 14 Kalastajat klo 11 Salomo, klo14 Kalastajat klo 11 Salomo, klo 14 Kalastajat klo 11 Salomo, klo 14 Kalastajat 3.8. klo 15 Kalastajat 4.8. klo 14 Kalastajat klo 11 Salomo, klo 14 Kalastajat Yksi näyt. 12 e, molemmat 18 e. Myös kahvi- ja lounasmahdollisuus! Ennakkovar. Tilaa esite! Vivamon Raamattukylä Sivut sujuvasti nettiin kumppanina Vivamontie 2, LOHJA vivamo@sana.fi Grace & Peace Christian? If you had to describe to someone with very little knowledge of Christianity what it means to be a Christian what would you say? Or what kind of a picture would you draw? Would there be someone you would take as an example? I am not quite sure why but I have found myself wondering about this lately - about what it means to be a Christian. What is it that is most important to me in following Christ so that if someone asks me that would be my answer. Mind you no one has and that is not really even the point. I think my answer would combine two quotes from two amazing women of the Church; the first one from Julian of Norwich: All shall be well, and all shall be well and all manner of thing shall be well. The second one comes from St. Teresa of Avila. The quote is this: Christ has no body now, but yours. FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION No hands, no feet on earth, but yours. Yours are the eyes through which Christ looks compassion into the world. Yours are the feet with which Christ walks to do good. Yours are the hands with which Christ blesses the world. The two quotes make up what is most essential to me as a Christian. Trust in God s goodness, compassion and love through thick and thin and a call to express those very same qualities to the people around me in the world. I am not very good at it. In fact, I am rather bad at it at being a Christian, that is. I frequently find myself judging others and I complain and get frustrated with things instead of trusting that they will sort themselves out in due course and me loosing Suvimusiikkia saaristossa Kakskerran kirkossa soi kesän aikana suvimusiikki kerran kuussa. Sarja alkaa juhannussunnuntaina klo 17, jolloin Anna Satomaa laulattaa kesäisiä virsiä. Mukana on myös espoolaisen Candomino-kuoron perustaja Tauno Satomaa, joka valottaa virsien taustoja. Heinäkuun viimeisenä sunnuntaina klo 17 kirkossa esiintyy gregoriaaninen lauluyhtye Schola Cantorum Aboensis. Vuonna 1996 perustettu yhtye laulaa erityisesti keskiaikaisissa ja reformaatioajan suomalaisissa käsikirjoituslähteissä säilynyttä kirkkomusiikkia sekä omaa sävellystuotantoa. Konsertissa avustaa kanttori Anna Satomaa. sleep over them is, in fact, useless. But the Martha in me is just very strongwilled in that regard. So, I find myself mulling over and thinking about being a Christian and how that shows in me or, indeed, if it shows at all. Honestly, I really don t know. What others see is of course not what one can or should base one s life on but there is, at the end of the day, something to be said about reflecting that which is in the inside to the outside. We do it anyway. This summer this is what I shall be thinking about some more. How about you what might be on your mind? Whatever it may be, may the summer bring you a refreshed sense of who you are and who God is. Be blessed. Mia Pusa University Chaplain and Pastor of the Turku Cathedral International Congregation Elokuun viimeisenä sunnuntaina klo 17 kirkossa kuullaan mieskuoromusiikin helmiä Euga-kuoron tulkitsemina. Kuoro osallistui toukokuussa 2013 Euroopan suurimpaan mieskuorotapahtumaan Englannin Cornwallissa ja voitti siellä oman kilpailusarjansa.

19 11 Apocalyptica-sellisti Tuomiokirkossa Taiteiden yönä Sekä klassisen että heavymusiikin sellotaiturina tunnettu, Apocalyptica-yhtyeen riveissä maailmaa kiertänyt Perttu Kivilaakso loihtii Tuomiokirkon kynttilänvalossa ilmoille omia sävellyksiään sekä sovituksia tunnetuista suomalaisista melodioista Taiteiden yönä Iltahämärässä klo 23 alkavassa konsertissa kuullaan myös Händelin ja Verdin teoksia. Tuomiokirkko kylpee pelkän kynttilänvalon varassa, joten tunnelma on taattu. Turkulaistunut sellovirtuoosi Kivilaakso levittää sävelensä katedraalin holveihin bändikaverinsa Seurakunnat mukana Taiteiden yössä Mikko Sirénin tukemana. Sirén höystää Kivilaakson sellotulkintaa sekä rytmisoitinten että eteeristen ja tunnelmallisten, digitaalisesti luotujen äänimaisemien avulla. Apocalyptican muusikoiden rinnalla konsertissa kuullaan mezzosopraano Virpi Räisäsen laulutulkintaa. Räisästä pidetään yhtenä tämän hetken merkittävimmistä suomalaisista mezzosopraanoista. Kynttilänvalokonsertin järjestää Turun musiikkijuhlat. Liput ovat myynnissä Lippupalvelun toimipisteissä kautta maan. JN Yhteislaulua, djembe-rytmejä ja urut auki! Taivaallista kulttuuria on luvassa Taiteiden yössä Turun kaupunginkirjaston sisäpihalla. Torstaina 15. elokuuta klo 18 esiintyy Kaarinan seurakunnan Tarinatehdas, joka esittää pienoisnäytelmän Huone. Esitys kestää puoli tuntia. Klo on kirjaston sisäpihalla luvassa seurakuntien nuorten tuottamaa musiikkia. Nuotiomusiikin idea on, että yhteislauluun voi liittyä mukaan. Musiikkihetkeä rytmittävät elokuun illassa Kaarinan seurakunnan länsiafrikkalaisten djembe-rumpujen harrastajat muusikko Miika Hjorthin johdolla. Klo 21 on Tuomiokirkkotorille suunnitteilla urkumusiikkikonsertti. Siitä kerrotaan tarkemmin seurakuntien nettisivuilla ja lehti-ilmoituksissa. Vanhan Turun kasvikierros Timo Jakonen Menneitten aikojen Turusta on säilynyt muutakin kuin Tuomiokirkko. Pyhäkön ympäristön pihoilta ja puistoista löytyy vieläkin vanhojen istutusten jälkeläisiä. Emeritusylipuutarhuri Arno Kasvi opastuksella voi sukeltaa Turun vanhimpien puistojen ja Akatemian historiallisen kasvitieteellisen puutarhan kasvien kulttuurihistoriaan torstaina klo 16. Koska kierrokselle mahtuu vain 30 puutarhoihin ja kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisiin kasveihin hurahtanutta, kannattaa oma lippu hankkia nopeasti. Kymmenen euron hintaisia lippuja myydään Tuomiokirkon infossa. Hintaan sisältyy opastuksen lisäksi myös kahvit Domcaféssa. AALLON PITUUKSILLA YLE Turun Radio 94,3 (97,3) MHz Kesän aikana Seurapuheessa paneudutaan perhejuhliin niin ilossa kuin surussa. Enimmäkseen kuitenkin niihin elämän kaikkein iloisimpiin hetkiin. Seurapuhe torstaisin noin klo Radio Melodia 89,0 (95,7) MHz Toivo2000 seuraa kirkkovuoden kulkua, ottaa näkökulmaa pyhäpäivän teksteihin sekä kertoo kirkolliset uutiset. Kesän mittaan käydään purjehtimassa ja savenvalajan pajassa, puhutaan häämusiikista ja tapakulttuurista sekä selaillaan sarjakuvia ja ensimmäistä Suomea varten painettua kirjaa Missale Aboensea. Kesäkuun lopussa kysellään, miten uusi paavi Franciscus on muuttanut katolista kirkkoa. Ohjelmaisäntänä Hannu Huppe Hurme. Toivo2000 sunnuntaisin klo sekä uusintoina keskiviikkoisin ja perjantaisin klo Suosittu kesäkahvila avaa taas ovensa Hennalassa kaikelle kansalle. Iltapäivän aluksi työntekijä pitää hartaushetken, jonka jälkeen alkaa kahvi- ja voileipätarjoilu. Rantasaunassa on jokaiselle upea mahdollisuus kesän parhaisiin löylyihin. Sauna on naisille ja miehille yhteinen uimapukusauna. Radio Dei Turku 107,3 (99,4) MHz Pärskeitä on ekoasiaa luomakunnasta. Kesän aikana palataan ekologiseen keskiaikaan sekä tutustutaan kirkollisista kasveihin ja energiatehokkuussopimuksiin. Heinäkuussa Pärskeet käy kuulostelemassa Norppaoopperaaa sekä vaeltaa WWF:n perintömetsissä ja Piikkiön pappilan pihapiirissä. Kesästä 2009 lähetetty viikottainen Pärskeitä Ekoasiaa luomakunnasta -sarja päättyy 29. heinäkuuta. Jäähyväisohjelmassa vietetään Luomakunnan sunnuntaita. Pärskeitä maanantaisin klo ja perjantaisin klo vielä heinäkuun loppuun saakka Uutuusleffoja arvioi Maija Hangisto vielä kesän ajan. Heinäkuussa arvioidaan dvd-elokuvia. Elokuulta Kinoteekki-ohjelma jättää jäähyväiset ja siirtyy radioaalloilta hyvin ansaitulle radio-ohjelmien eläkelaitumelle. Kinoteekin virallinen jäähyväisohjelma lähetetään 2. elokuuta. Jäähyväisohjelmassa muistellaan Kinoteekki-ohjelman menneitä vuosia ja parhaita paloja. Kinoteekin elokuvakritiikkejä voi tulevaisuudessakin lukea internetissä com. Kinoteekki perjantaisin klo ja vielä heinäkuun loppuun saakka Seurakunnissa tehdään lähetystyön lisäksi myös monenlaista muutakin työtä monikulttuurisuuden ja kansainvälisten asioiden parissa. Viikon vieras Kaarina Hembree toimii kansainvälisessä työssä Henrikinseurakunnassa, jonka alueella Lausteen kaupunginosassa on vilkasta maahanmuuttajatoimintaa. Viikon vieras maanantaista perjantaihin klo Radio Dein päivittäiset ohjelmatiedot osoitteessa radiodei.fi > Ohjelmat. Radio City Turku 105,5 (103,5) MHz Radio City elää miehen elämää seurakuntayhtymän tuottamassa ohjelmasarjassa. Heinä elokuun ohjelmavirrassa eletään parisuhde-elämää. Virtuaalikirkko.fi Kansallispyhäkön sunnuntaimessut lähetetään suorana internetissä klo 10. Kesäkeskiviikot maalaismaisemissa Uimataitoisille uintimahdollisuus (syvä ranta!). Hennalassa ei kysellä mistä seurakunnasta olet,vaan olet aina lämpimästi tervetullut. Hennalan kesäkahvila on avoinna aina elokuun loppuun keskiviikkoisin klo Osoite on Hennalantie 10 (Satavan saari) Linja-autot 14 ja 15 tuovat melkein perille. HK Kotimaan matkaklubi ISTANBUL Vastakohtien kiehtova miljoonakaupunki Tässä ainutlaatuisessa kaupungissa voit kokea idän ja lännen kiehtovan sekoituksen. Kaupunki sijaitsee kahdella mantereella ja sen tunnelmassa on helposti havaittavissa niin nykyaikainen ja moderni Eurooppa kuin mystinen Aasia. Minareeteista kantautuvat rukouskutsut, basaarit kuhisevat ihmisiä ja ilman täyttävät mausteiden tuoksut. Istanbulin nähtävyydet hurmaavat matkaajan. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen. Matkaohjelma: 1. päivä: Helsinki - Istanbul: Turkish Airlinesin lento lähtee Helsinki-Istanbul klo Opastettu kuljetus hotellille. Sisäänkirjautuminen hotelliin ja lyhyt kierros hotellin ympäristössä oppaan johdolla. Tervetuloillallinen. 2. päivä: Bysantin Konstantinopoli Aamiaisen jälkeen puolenpäivän retki joka keskittyy Bysantin aikaan, jolloin kaupunki oli vielä itäisen Rooman pääkaupunki ja sitä kutsuttiin Konstantinopoliksi. Ensimmäiseksi vierailemme Hagia Sofian kirkossa. Tämän jälkeen tutustumme salaperäiseen maanalaiseen vesisäiliöön Yerebatan Sarayi hin ja lopuksi käymme Choran kirkossa, jossa on nähtävillä joitain maailman hienoimpia bysantinaikaisia mosaiikkeja. Omakustanteisen lounaan jälkeen on vuorossa muslimien tapaamista islamilaisessa säätiössä. Mukana tapaamisessa on islam-oppineita ja islamin tutkija Kari Vitikainen ELRIM-instituutista. Paluu takaisin hotelliin julkisilla liikennevälineillä. Illallinen. 3. päivä: Aamiainen. Lounas klo Iltapäivän retkellä on vuorossa kaupunkikierros, Sininen moskeija, Hippodromi, Topkapi ja sen haaremi. Illalla lisämaksullinen turkkilainen illanvietto 60 e/hlö (esitys, illallinen ja 2 juomaa) 4. päivä: Aamiainen. Aamupäivällä jumalanpalvelus Istanbulin luterilaisessa kirkossa. Mahdollisuus myös paikallisten kristittyjen tapaamiseen. Illalla Bosporinsalmen veneretki ja läksiäis-illallinen Hanedan ravintolassa Bosporinsalmen rannalla. 5. päivä: Aamiaisen jälkeen opastettu kuljetus Istanbulin kentälle, josta Turkish Airlinesin lento Istabul - Helsinki klo Pihla Syrjänen Gallup Pihla Syrjänen Onko sinulla kesätöitä? Matkan hinta: 980 e / hlö + toimitusmaksu 10 e. Lisämaksusta 1 hh 200 e, turkkilainen illanvietto 60 e / hlö. Matkan hintaan sisältyy: lennot Helsinki Istanbul Helsinki Turkish Airlinesin reitti-lennolla lentokenttäverot ja matkustajamaksut yöpymiset 2 hh ohjelmassa mainitut retket ja sisäänpääsyt opastuksella ateriat matkaohjelman mukaan (3 x illallinen, 1 x lounas + 4 juomaa) bussikuljetukset kohteessa matkaohjelman mukaan suomenkielisen paikallisoppaan palvelut kohteessa Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p Jaakko Halonen On, sain töitä rakennusfirmasta. Late Lehtonen Ei. Hain töitä kyllä eri paikoista, mutten saanut. Noora Ruohonen Saan ehkä töitä kirjakaupasta. Hain myös kaupungin töitä, muttei onnistanut. Wilma Hjerppe Hain töitä useista eri paikoista ja pääsin kauppaan kesätöihin.

20 12 Kesämusiikkia kirkoissa Kakskerran kirkossa Kakskerran kirkon kesämusiikit klo 17 Su Taas kukkasilla kukkulat, kesäisiä virsiä, Anna Satomaa, Tauno Satomaa Su Gregoriaaninen lauluyhtye Schola Cantorum Aboensis Su Mieskuoro Euga, johtajana Joonas Mikkilä Ke klo 19 Brinkhall soi -festivaali Avajaiskonsertti Virtuosi di Brinkhall klo 19, Kakskerran kirkko Stradella, Melani, Geminiani, Frescobaldi, Berwald David Hackston, kontratenori Minna Pensola & Antti Tikkanen, viulu Sini Vahervuo, nokkahuilu ja traverso Matias Häkkinen, cembalo Liput: 15/12/8 euroa Ennakkomyynti Brinhall soi -festivaalin konsertteihin Lippupalvelu La klo 19 Brinkhall soi -festivaali Päätöskonsertti: Il tramonto Ulf Långbacka: Mot ljuset Ottorino Respighi: Il tramonto Mikko Heiniö: Syyskesän laulu Ottorino Respighi: Trittico botticelliano Kamariorkesteri Refugium musicum Tuomas Rousi, kapellimestari Essi Luttinen, mezzosopraano Liput: 15/12/8 euroa Ennakkomyynti: Lippupalvelu Maarian kirkossa Ke klo 20 Kesäyö kirkkomaalla: Heikki Rainio, tenori. Pasi Helin, piano Ma klo 20 Turun Urkujuhlien konsertti, Tiina Ilonen, urut To klo 18 Kuorokonsertti Suomi-konferenssin kuoro, johtaa Jukka Joensuu Martinkirkossa Turun Urkujuhlien konsertti Ke klo 19 Katja Kolehmainen, sello ja Aino Laukola, cembalo. Mikaelinkirkossa Urkutuokio ja urkujen esittely su ja klo Turun Urkujuhlien konsertit Su klo 18 Péter Marosvári, urut, Oulu Ma klo 18 Santeri Siimes, Helsinki Paattisten kirkossa Paattisten kesämusiikit klo Akateeminen saksofonikvartetti Lavrenchukin musiikkiperhe 2.7. Henri Sarametsä, urut 9.7. Linda Hedlund, viulu. Elisa Järvi, piano Kristian Saarinen, urut 6.8. Raamattu- ja virsimeditaatio. Menni Heikkinen ja Mikko Laiho Tapulikahvio avoinna klo ja puoli tuntia konsertin jälkeen. Tuomiokirkossa To klo 19 Brinhall soi -festivaali Quattro Stagioni Vivaldi: Neljä vuodenaikaa Minna Pensola & Antti Tikkanen, viulu Kamariorkesteri Refugium musicum Liput: 15/12/8 euroa Ennakkomyynti: Lippupalvelu Turun tuomiokirkon iltamusiikki 40 vuotta Tiistaisin klo Attila Vadasz, Unkari Kaisa Suutela-Kuisma, Salo 2.7. Matthias Mück, Saksa 9.7. Markku Hietaharju, Turku Andrew Cannning, Ruotsi James D. Hicks, USA Henrico Stewen, Helsinki 6.8. Jan Lehtola, Lahti Thomas Monnet, Ranska Juhani Romppanen, Pori Markku Heikinheimo, Helsinki Vapaa pääsy. Ohjelma 7 e Turun Urkujuhlien konsertit Ti klo 20 James D. Hicks, urut, Yhdysvallat Ti klo 20 Henrico Stewen, Helsinki Louis Viernen kuusi urkusinfoniaa klo 13 Markku Hietaharju, urut. (5 e per konsertti) Kesämusiikkia Tuomiokirkossa keskiviikkoisin klo Laura Ahola, viulu Sakari Kivinen, sello, Miika Hartikainen, urut Marko Koskinen, urut Tomi Satomaa, urut 3.7. Markku Hietaharju, urut Johanna Koiranen, sopraano Jari Parviainen, basso Heikki Suokivi, urut Jukka Pietilä, baritoni 7.8. Minna Juhela, huilu Laura Olli ja Erkki Lahesmaa, sello Marjo Danielsson, sopraano, Birgitta Forsman, urut Risto Vuorinen ja Calle Björkman, kitara Ke klo 19 Lapsikuoro Virosta, joht. Tuulikki Jurjo. La klo 19 Vokaaliyhtye Lumous: O Monialis! -sisarten suojissa, käsiohjelma 10 e. Su klo 16 Camerata Aboensis: Missa Ascendens Christus, käsiohjelma 10 e. BUSSIT JUHANNUS- JUHLAAN Bussit lähtevät päätepysäkeiltä klo 17. Paluumatkalle n. klo 21. Edestakainen lippu 5 euroa. Maksu peritään kahvitilaisuuden yhteydessä. Mikaelista Mikaelinkirkko Nuutinkatu Iso-Heikkilän ympyrä Kanslerintie Pansiontie Suikkilantie Vienola Messukentäntie Pernontie Hyrköistentie Artukaistentie Suikkilantie Talinkorventie Kustavintie Vakka-Suomentie Kansallinen palvelutalo Maarian pappila Katariinasta Varissuon kirkko Littoistentie Satakielenkatu Tilhenkatu Littoistentie Jaaninitie Karjakujan taskupysäkki Jaanintie Kohmon päätepysäkki Kuralankatu Petkeltien päätepysäkki Vanha Hämeentie Tammitie Halistentie Gregorius IX:n tie Maarian pappila Maariasta 1 Köydenpunojankatu (kioski) Bilmarkinkatu Satakunnantie Viilarinkatu Myllykodin pysäkki Markulantie Kuninkojantie Aurorankatu Eskonkatu Varkkavuorenkatu (liikekeskus) Tammispaltantie Parrantie Mullintie (Taskulan seurakuntakoti) Maarian pappila Maariasta 2 Jäkärlän tori Asematie Kylmäalhonkatu Talolankatu Tampereen valtatie Yli Maarian seurakuntatalo Tampereen valtatie Runosmäki Pohjoiskaari, Signalistinkatu, Majoitusmestarinkatu, Nostoväenkatu, Varusmestarintie) Kaerlantie Kärsämäentie Maarian pappila Henrikistä Lauste Lehmusvalkama Saga Luolavuorentie Peltolantie Eteläkaari Ispoisten Puistotie Ispoisten seurakuntakoti Askaistentie Martinkirkko Itäinen Rantakatu Uudenmaankatu Aninkaistenkatu Maarian pappila Kaarinasta Kuovinkadun toimintakeskus Poikluomantie Poikluoman seurakuntatalo Pyhän Katariinan tie Kaarinan kirkko klo Oskarinaukio Kaarinantie Verkakaari Littoistentie Uusi Littoistentie Kaarinantie Auranlaakson ABC Maarian pappila DIAKONIA- RUOKAILUT Haliskahvila Kardinaalinkatu 3A, kellarikerros Haliskahvila jää kesälomalle 13.6., seuraava ruokakassien jako to klo 12 Jesari Jäkärlän Puistokatu 20 Jesari jää kesälomalle 14.6., seuraava ruokakassien jako pe klo 12 Runosmäen nuorisotalo Vellikello Piiparinpolku 17 Vellikello jää kesälomalle 13.6., seuraava ruokakassien jako to klo 13 JUMALAN- PALVELUKSET Ruusukirkko 4.8. klo 11 Henrikinseurakunta juhlistaa kesää ja luomakuntaa. Ruusukirkko Tähkäpuistossa, Henrikinkirkon vieressä. Tule levähtämään Sanan äärelle ja ruusujen tuoksuun! Sateen sattuessa sisällä kirkossa. KESÄKAHVILAT Nummen kesäkahvilassa Turun kaupungin ja Lehmusvalkaman Hyvinvointikeskuksen vetämät kesäpelit joka ke klo 13 15, satoi tai paistoi! Tervetuloa kahvittelemaan ja pelailemaan asti, Nummen srk-talo, Papinkatu 2. Kahvilan tuotto lähetystyön hyväksi. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella avoinna asti päivittäin ma pe klo ja la su klo Varaukset ja tiedustelut p Juhannusaatto klo Juhannuspäivä klo Su klo Keskiaikaiset markkinat : to pe klo ja la su klo Taiteiden yö klo Kesäkahvila Mikaelin srk-kodissa Ma klo (24.6. asti) Kesäpelit ja kesäkahvila Paakarlan srk-kodissa to klo (29.8. asti) KESÄN AUKIOLOT Vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka Poiju, Humalistonkatu 7 b, suljettu heinäkuussa. KESÄRAAMIS Keskiviikkoisin klo Tuomiokirkkoseurakunnan Kokoussalissa, Eerikink. 3. Jutellaan tulevan sunnuntain jumalanpalveluksen tekstien äärellä tutkien, pohtien, kuunnellen ja kohdaten. Pappi paikalla joka kerta. KIRKOT AVOINNA Maarian kirkko, Maunu Tavastin katu ma pe klo Mikaelinkirkko, Puistokatu 16 Ma pe klo (16.8. asti), kesäoppaat La klo (31.8. asti) Su klo (25.8. asti) muulloin tilaisuuksien yhteydessä Tuomiokirkko, Tuomiokirkontori 1 Avoinna kesällä joka päivä klo 9 20 KIRKOT JA KAPPELIT Tapahtumia Taidekappelissa Hartaus torstaisin klo 18 Martinseurakunnan järjestämänä Pyhän kosketus a Touch of the Sacred, opastettu tutustuminen Taidekappeliin keskiviikkoisin heinä ja elokuussa klo Hinta 10 e aikuinen Näyttelyt Taiteilija Hannu Konola, Mielen maisemia saakka Kuvanveistäjä Veikko Myller, veistoksia Avoinna ma pe klo to klo la su klo KUOROT Hae mukaan hulvattoman hauskaan kuoroon! Nuorisokuoro Turku Cathedral Youth Choir (joht. Anu Åberg) Koelaulu ke alkaen klo 16 Nuortentalolla, Eerikinkatu 1. Tai soita kuoronjohtajalle suoraan: p Kysy lisää tuomiokirkonnuorisokuoro@evl.fi, tai katso Facebook-sivut Turku Cathedral Youth Choir. MATKAT JA RETKET Tule mukaan Henrikinseurakunnan matkalle Tarttoon Lähtö Henrikinkirkolta perjantaina 27.9 kello ja paluu sunnuntaina 29.9 puolilta öin. Hinta 299 euroa sisältää matkat, hotellimajoituksen Tartossa hotelli Dorpatissa kahden hengen huoneessa (yhden hengen huoneesta lisämaksu 70 euroa), hotelli aamiaiset, yhden lämpimän aterian päivässä, vierailun ystävyysseurakunnassa, matkaohjelman. Ilm. seurakuntasihteeri Helena Pihlille klo 9 15, p Lisätietoja pastori Anssi Miettinen Maarian seurakunnan eläkeläisten kesäretkipäivä Ilm mennessä. Tied. Ulla Valtonen, p Retki oopperajuhlille Savonlinnaan Ohjelmassa Verdin La Traviata. Majoittuminen kesähotelli Vuorilinnaan kahden hengen huoneisiin soluasunnoissa. Paluumatkalla poikkeaminen Vanhassa Porvoossa. Matkalla mukana Liisa Purho ja Kaarina Hembree. Hinta: 350 e, johon sisältyy kuljetukset, majoitus, sisäänpääsyliput ja ruokailu matkojen aikana. Vielä muutama paikka jäljellä. Ilmoittautumiset seurakuntasihteeri Helena Pihlille, puh ja mahdolliset kysymykset Kaarina Hembreelle, puh To klo 16 Tuomiokirkon takapihojen kulttuurikasvillisuus ja tuhkasta nousseet puistot Emeritusylipuutarhuri Arno Kasvin opastama kierros Turun vanhimpien puistojen ja Akatemian historiallisen kasvitieteellisen puutarhan kasvien kulttuurihistoriaan. Hinta 10 e lähetystyön hyväksi, sis. opastuksen ja kahvit Domcaféssa. Paikkoja rajoitetusti. Liput Tuomiokirkon infosta. Retki Hengen uudistuksen kesäjuhlaan 3.8. Teemana Lohjalla on Tule Pyhä Henki ja vierailijoina mm. Pekka Simojoki & EtCetera-kuoro, Kirsi Rostamo, Jukka Jämsén ja Marko Huhtala. Koko ohjelma: Bussi klo 8.30 Ortodoksiselta kirkolta ja paluu n. klo 23. Hinta 15 e ja se sisältää bussimatkat. Sitovat ilm mennessä p tai pasi.jaakkola@evl.fi. Mikaelin kanssa saaristokierrokselle Matkalla 8 lauttaa, tusina siltaa. Matkanjohtajana kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Bussi Mikaelinkirkolta klo 8 ja paluu klo Hinta 60 e (sis. kuljetus turistibussilla, opas, lauttamaksut, lounas sekä munkkikahvit Savipajalla ja kahvi + suolainen kahvileipä Nauvossa). Ilmoitus erityisruokavaliosta. Ilm mennessä, srk-siht. Katriina Helala, p