Abraham Björklundin Sukuseuran JUHLA-AVIISI AD 2001

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Abraham Björklundin Sukuseuran JUHLA-AVIISI AD 2001"

Transkriptio

1 Abraham Björklundin Sukuseuran JUHLA-AVIISI AD 2001 Lennä ikiaikojen kiuru pyhän / kalmiston yllä ja laula heille / jotka vuosisatojen saatossa / tälle seudulle elämänäsä antoivat // Lalula kunniaa niille miehille / jotka rautaa takoivat ja niille / jotka korvesta ja rämeestä tämän / seudun viljavaksi loivat // BKÖRKLUNDIN SUVUN SUHDE ORISBERGIN RUUKKIIN Niilo Liakan Orisbergin ruukista kirjoittama historia käsittelee ruukin vaiheita lähinnä sen omistajien näkökulmasta. Käytännössä useat ruukin alkuaikojen omistajat eivät kuitenkaan astuneet jalallaankaan Orisbergin maaperälle. Heille ruuki edusti ainoastaan sijoituskohdetta. Onkin oikeutettua sanoa, että ruukin käsinkosketeltavan historian tekivät sen palveluksessa elämäntyönsä suorittaneet palkolliset. Ruukin palveluksessa ensimmäisen sadan vuoden aikana olleita henkilöitä ja heidän jälkeläisiään tutkittaessa merkittävimpänä sukuna esiin nousee Björklundin suku ja heidän esivahempansa. Björklundin suvun esi-isien vaikutus ruukin palveluksessa alkoi jo ennen v.1690 alkanutta ruukin hamarien toimintaa. V.1688, jolloin ruukin työntekijät ensi kertaa ilmestyivät Isonkyrön henkikirjoihin, esiintyy yhtenä ruukin rakentajana HANNU PAAVALINPOIKA -niminen mies. Tämä ensimmäiset lapion ja kirveen iskut suorittanut Hannu oli Abraham Björklundin äidinpuoleinen isoisä. Ruukin valmistuttua jatkoi Hannu ruukin palveluksessa kuolemaansa saakka sydenpolttajana. Isonvihan aikaansaaman hilaiselon katkaisi JAAKKO HEIKINPOIKA -niminen mies, joka ilmoitti halunsa viljellä autioksi jäänyttä ruukin tilaa. Tämä ruukin historian kannalta erittäin tärkeä henkilö oli Abraham Björklundin isä. Vaikka Jaakon yritys kariutuikin maksamattomiin kruunuveroihin, voidaan katsoa, että hänen ansiostaan ruukin maa-alue pysyi yhtenäisenä ja siten uuden yrittäjän kannalta houkuttelevana. Abraham Björklundin perheen jääminen ruukin alueelle talon menetyksestä huolimatta antoi myöhemmin Abrahamin aikuistuttua hänelle tilaisuuden hankkiutua ruukkiin sepän ammatin oppiin. Sattumallakin saattoi olla asiassa oma vaikutus, sillä ruukin palvelukseen Isonvihan jälkeen tulleet ensimmäiset sepät lupasivat työsopimuksessaan kouluttaa itselleen seuraajat ammattiinsa. Abrahamin ja hänen veljensä onneksi kumpainenkin seppä oli vailla sopivan ikäisiä omia lapsia. Björklundin seppäsuvun työsuhde Orisbergin ruukkiin ei todellisuudessa kestänyt kuin vajaat kaksi sukupolvea päättyen 1800-luvun alussa. Vaikka työsuhde katkesikin jatkui suvun seppäperinne kuitenkin voimakkaana pitäjänsepän ammatin kautta. Björklundin seppien jälkeläiset saavat olla omasta perinnöstään syystäkin hyvin ylpeitä, ovathan sukumme esi-isät osallistuneet Orisbergin ruukin alkuaikojen jokaiseen merkittävään tapahtumaan. Abraham Björklundin sukuseuran tärkeänä tehtävänä onkin vaalia tätä arvokasta perintöä toiminnallaan, sekä laajentaa suvun jälkeläisten tietoisuutta esi-isiemme ammatista ja elämän olosuhteista. Isossakyrössä heinäkuussa 1995 Matti Lehtiö

2 Abraham Björklundin Sukuseura ry Toimintakertomus v.2000 Vuosi 2000 oli Abraham Björklundin Sukuseuran kahdeksas toimintavuosi. Sukuneuvoston jäseninä ovat toimineet: sukuhaara Hallituksen ja sukuneuvoston jäsen Sukuneuvoston jäsen Vallinmäet Jorma Kukila Aulis Latvala Ruokakivet Niilo Malkamäki Esko Malkamäki Kriikut Kari Lähdesmäki Erkki Kriikku Marja Luhtanen Karhut Ilmari Karhu vpj Harri Ruohomäki Juhani Rantala Mäkiluomat Ritvä Södenberg Risto Luoma Pakat Salli Punkari Aino Jaatinen Wiemerö- Pollarit Ossi Polari pj Margit Kukkonen Tummungit Juhani Luoma Risto Killinen Kleemolat Anne Leskelä Heikki Kuivinen Muut Matti Lehtiö Eero Arosarka Sihteeri Eila Kuivinen, rahastonhoitaja Hilkka Puronvarsi tilintarkastajat: Jukka Kriikku ja Alpo Loukola, varalla: Antti Reini ja Antti Karhu. Hallituksen / sukuneuvoston kokouksia on pidetty kaksi ja muita tilaisuuksia seuraavan kertomuksen mukaan: Kriikun Myllyllä pidettiin hallituksen / sukuneuvoston vuosikokous, joka aloitettiin ympäristötalkoilla ja jäseniä paikalla oli 16 henkeä. Varsinaisen kokouksen alussa muistettiin hiljaisella hetkellä edesmennyttä, pitkäaikaista sukuneuvoston jäsentä Eero Arosarkaa. Alusta saakka hallituksen jäsenenä ollutta Aulis Latvalaa muistettiin 60-vuotismerkkipäivän johdosta ojentaen hänelle adressi, Kytösavun historiateos ja ruusu vaimolle vietäväksi. Sen jälkeen käsiteltiin hallituksen vuosikokoukselle varsinaisesti kuuluvat asiat. Muista asioista mainittavaa: - Puheenjohtaja esitteli julkaisemansa kirjan Torin laidalla - Harri Ranta on tutkinut sukuun kuuluvan Nikulan sukuhaaran, joten todettiin, että hän on oikeutettu saamaan kulukorvaukset. - Suunniteltiin pajan esittelyä ja Aapramin kisoja. Kokouksen jälkeen siirryttiin rantaterassille, jossa syötiin Marja-Liisa Kriikun grillaamia luomumakkaroita maalattiin talkoilla Erkki Kriikun keittämällä kunnon punamultamaalilla paja ja varastorakennus. Paja on ollut tehokkaassa käytössä. Reino Punkari, Ossi Polari ja Risto Luoma ovat olleet useita kertoja tekemässä milloin myllytupaan vaateripustimia, milloin patalappukoukkuja ja myllytuvan kattoon ripustettavan kynttiläkruunun, jonka Reino Punkari taitavasti viimeisteli. Myös rantanuotiolle on tehty takkakraaku. Tällaisina toimintapäivinä on otettu osaa mm.aidantekoon ja savimuotoilun ohjaamiseen.

3 Ossi Polari on tehnyt savitöitä myyntiin ja arpajaisvoitoiksi ja savesta myös sukuvaakunan, joka todettiin hyväksi, vaikkapa lahjaksi saimme tilaisuuden asettaa sukuumme kuuluvien taiteilijoiden tauluja näytteille Sinäjoen Taidehalliin Hällströmin Sukuseuran sukukokouksen yhteydessä järjestettyyn näyttelyyn. Sinne pääsivät 1-3 taulua seuraavilta: Oiva, Tarja, Timo ja Ossi Polari sekä Maria-Liisa Kuivinen. Aapramin Kisat pidettiin syyskuun 3.p:nä Kriikun myllyalueella. Tilaisuus aloitettiin yhteisellä ohjelmalla myllyn yläkerrassa. Yhteilaulua ja yksilauluaan säesti Hannu Polari kitaralla. Sukukuntien välisen kiertopalkinnon voitti Viemerö-Pollarit, joka joukkueeseen kuuluivat Margit Kukkonen, Hannu Polari ja Ossi Polari. Tikanheiton parhaat olivat: 1.Aulis Latvala; 2.Olavi Alanko ja 3.Sami Saari. Lapsille Marja-Liisa Kriikku kertoi tarinan Myllyntontusta, jonka jälkeen he etsivät alueelle piiloitettuja tonttuja. Päivän ohjelmaan kuuluivat myös pika-arpajaiset pidettiin Aapramin lauluilta, jonka säestäjänä oli jälleen Johanna Tuurinkoski. Illan kunniaksi kynttiläkruunu otettiin virallisesti käyttöön Sisko Kukilan sytyttäessä kynttilät. Myös sukuneuvoston kokous pidettiin illan kuluessa. Siinä päätettiin mm.ottaa osaa keväällä Seinäjoella järjesttäviin Sukumessuihin. Harri Ruohomäen kautta on saatu lahjaksi 100 kg herneitä, joita myydään 1/2 kg\ 5,- ja 1kg \ 10,-. Harri on hankkinut myös myytäväksi pastilleja, joihin on teetetty korteista etiketit. Myyntihinta on 5,-\ pussi. Illan tuotto oli likimain 700 mk. Harri ansaitsee jälleen kiitokset! Jälleen on vuoden aikana muistettu myös edesmenneiden Aarne Teerimäen, Eero Arosadan, Kerttu Kontsaan, Kalevi Markkulan, Vilho Kriikun ja Jari Koivupuiston omaisia addressilla. Kiitos jokaiselle kuluneen vuoden aikana tavalla tai toisella toimintaan osallistuneelle. Eila Kuivinen [kuva] [ Sukuseuran osallistui SUKUMESSUIHIN Järjestelytoimikuntaan kuuluivat Maria-Liisa, Eila ja Mauri Kuivinen sekä Ossi Polari. ] OIVA POLARI. EP KANSANTAIDE [kuva 103] [1. Jykevä tupakalustoon kuuvat laattiakaappi, jonka ovipielissä ja laatikoissa empire-ajalla yleistyneet rihlauskoristeet. Yläosan sivutolpissa koholeikkauspilarit. 2.Karmikaappi. Molemmat kaapit kuuluvat Etelä-Pohjanmaan museon kokoelmiin. Seinäjoki ] [kuva 104] [ 1. Yksinkertainen ja hienostunutta makua osoittava messukasukkojen säilytyskaappi Nurmon kirkon sakaristossa. 2. Karmihyllyjen valiota edustaa tämä maalaamaton seinäkaappi, jonka otsikkoa koristaa taidokkaasti tehty koristeleikkaus. Yksityisen omistuksessa, Alavus. ] SUKUTUTKIMUS Ossi Polari pyysi minua kirjoittamaan lyhyesti, muutamalla rivillä, sukututkimuksen eri muodoista. Se ei olisi mahdollista, ei ainakaan minulle. Mikäli kuvia olisi käytettävissä, niin muutamalla kuvalla se saattaisikin olla mahdollista, sillä yksi kuvahan kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. (Sen on Ossikin saanut tuta). Sukututkimussanaa ja siihen liittyvää sukututkijasanaa on käytetty varsin laveasti. Kun henkilö kiinnostuu esim.omista sukujuuristaan ja rupeaa etsimään lisätietoja omista esivanhemmistaan, niin kohta häneen liitetään ed.mainitut termit, sukututkimus ja sukututkija, ja hyvä niin, ei siinä mitään pahaa ole. Tosin näin tekevät useimmiten ko.henkilön kanssaihmiset kuin hän itse.

4 Varsin yleisestä on, että sukututkimus alkaa nykypäivän tiedoista, henkilöstä itsestään, hänen perheestään, vanhemmistaan ja isovanhemmistaan. Osa näistä tiedoista on tutkijalla jo ennestään, ja jonkin verran tietoja saadaan helposti haastattelemalla vanhempia sukulaisiaan ja vanhempia kyläläisiä. Muistitietoa kirjatessa on aina otettava huomioon niiden virhemahdollisuus, joten nekin pitäisi voida jollakin tavalla varmistaa. Muistitiedoista siirrytään usein kirkonkirjojen tietoihin, joita ovat mm.rippi- eli pääkirjat ja toisaalta historiankirjat, joita ovat syntyneiden / kastettujen sekä vihittyjen ja kuolleiden luettelot. Näiden avulla pystytään selvittämään esipolvet "helposti" 1700-luvun alkuvuosikymmenille, sillä ko.kirkonkirjoja alettiin pitämään seurakunnista riippuen pääosiltaan v Kun suvun esi-isä on näin saatu selville, niin innokkaimmat lähtevät selvittämään myös suvun muita sukuhaaroja esipolvista nykypäivään asti. Taitavat sukututkijat pystyvät selvittämään myöskin varhaisempia sukupolvia käyttäen apunaan mm.isäntäluetteloita, henkirahaluetteloita, voudintilejä, lainhuutopapereita, perunkirjoja, oikeuden pöytäkirjoja jne. Sukututkimus olisi helppoa, jos kaikki kirkonkirjat olisivat tallella. Jos niihin olisi merkitty henkilöstä kaikki ne tiedot, jotka hänessä pitäisi niissä näkyä. Jos kaikki tiedot olisivat kirjoittu selvästi luettavalla käsialalla. Jos kaikki kirkonkirkoihin merkityt tiedot olisivat oikeita. Vaan kun ei ole. Kirkonkirjoja on lukuisa määrä tuhoutunut tulipaloissa. Niitä ovat viholliset tuhonneet. Merkinnät ovat usein puutteellisia. Aina ei rippikirjasta löydy edes syntymäaikaa ja -paikkaa, puhumattakaan vihki- ja muuttomerkinnöistä. Käsiala on usein vaikeasti tulkittavaa saksalaisperäisine kirjaintyyppeineen, selityssarakkeissa pientä ruotsinkielistä tekstiä, on päällekkäinkirjoitusta ja yliviivauksia. Ota niistä sitten selvää. On runsaasti virhemerkintöjä kun pappikin on kirjannut osan tiedoista jälkikäteen usein pelkän oman muistinsa perusteella. On siirtokirjausvirheitä, joita tulee silloin kun siirretään vanhan rippikirjan tietoja uuteen rippikirjaan. Rippikirjoissahan on kirjasta riippuen vuosisarakkeita, joihin vuosittaiset ripilläkäynnit, 6-10 kappaletta. Näiden tultua täyteen, otetaan uusi rippikirja, johon siirretään kaikki tiedot vanhasta rippikirjasta. On inhimillistä, että kirjausvirheitä tapahtuu. Sukututkimus kirkonkirjojen perusteella on varsin yksinkertaista, logiikkaan perustuvaa tutkimusta silloin kun kaikki tiedot ovat asiallisesti kirjatut, mutta sitten kun tulee esiin ylläkuvattuja ongelmia, niin silloin jyvät erottuvat akanoista, eli harrastelijatutkijat ammattitaitoisista sukututkijoista. En ole koskaan käyttänyt itsestäni sukututkija-nimitystä, mutta en suinkaan pahastu, jos minua pidetään kokeneena harrastelija-sukututkijana. Sukututkimus on kaikissa muodoissaan varsin aikaa vievää ja suurutöistä. Sitä se on silloinkin, kun suku pysyy paikoillaan omassa pitäjässä tai maakunnassa. Tällöin tutkija voi koska tahansa mennä oman kuntansa kirjastoon tai alueensa maakuntakirjastoon, joista löytyy aina tutkimusaineisto mikrofilmien muodossa. Tilanne muodostuu hankalammaksi, jos suvussa tapahtuu muuttoliikettä. Tällöin tutkimus hidastuu ratkaisevasti. Mikrofilmit pitää kaukolainata oman kuntansa kirjastoon, jossa niillä on rajallinen katseluaika, kymmenestä päivästä yhteen kuukauteen, lähettäjäpisteestä riippuen. Kaukolainakäyttöön tarkoitettuja mikrofilmejä on kuvattu yleensä yhdet kappaleet. Mikäli mikrofilmit ovat vapaat, niin ne yleensä tulevat kahden viikon kuluessa. Elleivät ole, joutuu lainaaja odottamaan niiden palautusta. Usein joutuu peräti jonoon, jossa voi olla useampikin varaaja. Kun ottaa huomioon, että esim.maakunta-arkistojen lähettämien filmien katseluaika on yksi kuukausi, niin omaa vuoroaan voi joutua odottamaan pitkään. Pisin jonotusaika kohdallani on ollut neljä kuukautta. Tämän ajan tutkimus on pakosta keskeytynyt, koska tutkittavaa materiaalia ei yksinkertaisesti ole. Toinen kiusallinen asia on se, että sukututkijoita "rangaistaan" taloudellisesti muihin lainauksiin nähden. Siinä kun kirjan kaukolainaaja saa kirjan pienellä kaukolainamaksulla toisesta kirjastosta toiseen, niin mikrofilmien lainaajilla ei useinkaan näin ole. Useat kirjastot ovat sopineet oman alueensa maakunta-arkiston kanssa siitä, että kaikki kaukolainaus kirkon mikrofilmien osalta tapahtuu maakunta-arkiston toimesta. Näin eritoten Turun Maakuntaarkiston alueella. Joillakin maakunta-arkistoilla lainausmaksu on 7 mk rullalta, ja joillakin on minimimaksu 50 mk lainauskerralta, maksimirullamäärä 5 kpl. Ylläolevasta kuvauksesta tutkijan kannalta erinomaisen hankala esimerkki on tutkimani Abraham Abrahaminpoika Björklund, s , perheen muutto Isostakyröstä Noormarkkuun v Abraham itse muutti muutamia kertoja paikkakuntaa, mutta eritoten sitä tekivät hänen lapsensa ja lastenlapsensa. Parhaimpana esimerkkinä Abrahamintytär Helena, joka tutkimuksessani muutti paikkakuntaa peräti 11-kertaa, muutama ensimmäinen muutto tosin vanhempiensa mukana. - Vaikka Abraham Abrahaminpojan sukuhaarasta tulostin teksitä ainoastaan 24 sivua, niin tämän pienen tietomäärän kokoamiseen kaukolainasin 70 mikrofilmirullaa, 256 mikrofilmikorttia, edellisistä otin 200 valokopiota, tein Imatralta neljä tutkimusmatkaa Mikkelin Maakunta-arkistoon ja virkatodistuksia hankin 42 kpl. Siitä huolimatta tietoa kertyi ainoastaan 24 sivua. Ettei lukijalle jäisi väärää kuvaa, totean, ettei kaukolainamateriaalin tutkiminen ole yhtään vaikeampaa kuin paikalliskirjastoissa olevan materiaalin; se on samaa materiaalia. "Kärsivällisyyttä" tarvitaan vain vähän

5 enemmän ja tutkimuksen aikaväli on huomattavasti pidempi. Sukututkimus on ylläolevista vaikeuksista huolimatta, tai ehkä paremminkin niiden aiheuttamien haasteiden johdosta, sangen mielenkiintoista puuhaa. J.Douglas Stewart JR toteaa, että genealogin yleisin tauti on sukututkimusrokko, joka tarttuu hyvin aikuisiin. Lääkehoito ei tehoa. Sairaus ei ole kuolemanvakava, mutta pahenee jatkuvasti. Sairauden epätavallinen luonne on siinä, että mitä sairaammaksi potilas tulee, sitä enemmän hän nauttii siitä. KERTTU ANNIKKI KONTSAS Sukuseuramme uskollinen kirjoittaja ja osallistuja Siunauspuhe: kappalainen Marja Nikula Hyvät Kerttu Kontsaan omaiset, sukulaiset ja ystävät. Me olemme kokoontuneet saattamaan Kerttua iäisyysmatkalle ja muistelemaan häntä. Te olette murheellisia ja surun koskettamia, sillä olette menettäneet rakkaan ja läheisen suvun keskeisen ihmisen. Kerttu Kontsaan poismeno on jättänyt tyhjän paikan meille kaikille. Hänen elämänkaarensa oli 89 vuotta pitkä. Hän nukkui pois rauhallisesti syyskuun 23.p:nä 2000 Isonkyrön sairaalassa, jossa hän joutui olemaan vain vajaan kuukauden verran. Hänen pitkään ja toimeliaaseen elämäänsä on mahtunut paljon työtä ja toimintaa. Kerttu syntyi Isonkyrön kirkonkylässä maanviljelijäkodin tyttärenä. Hän kävi oppikoulun, kirjoitti ylioppilaaksi ja opiskeli Helsingin Yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa kahden lukuvuoden ajan. Sitten hän työskenteli kolme vuotta kotitalossaan. Seuraava työpaikka oli vakuutusvirkailijana Suomi-yhtiön pääkonttorissa Helsingissä useita vuosia. Opettajan työ kiinnosti häntä. Niinpä hän valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän Kasvatusopillisesta Korkeakoulusta vuonna Ensimmäinen opettajanpaikka oli Isonkyrön kirkonkylän koulussa vuoden ajan, toisen vuoden Ylistaron Untamalan koulussa. Kurikan Miedon koulussa kului seitsemän vuotta ja sitten eläkeikään saakka Laihian Kylänpään koulun opettajana. Kerttu Kontsas osallistui koulutyön lisäksi innokkaasti kristilliseen nuorisotyöhön sekä partiotyöhön ollen mm.tyttöjen lippukunnan johtajana. Myös tyttökerhon, tyttöjen ja naisten raamattupiirin vetäjänä täällä Isonkyrön seurakunnassa hän on toiminut. Hänellä oli kristillis-isänmaallinen elämänkatsomus. Hän osallistui monin tavoin seurakunnan asioihin. Eläkevuodet hän viettikin täällä synnyinsijoillaan sukulaisten ja monien ystävien keskellä. Nyt me saatamme hänet iäisyysmatkalle kiitollisina rikkaasta elämäntyöstä. Opettaja Yrjö Uimosen puhe muistotilaisuudessa. Kerttu Kontsas oli tullut Kylänpään kouluun, jota myös Lippomäen kouluksi kutsuttiin v.1955, kaksi vuotta minua aikaisemmin. Kerttu jäi eläkkeelle 62-vuotiaana 1973, koska hänellä ei ollut virkavuosia tarpeeksi toimittuaan aiemmin Suomi-yhtiössä. Vuonna 1955 Kertusta tuli heti johtajaopettaja ja näin olleen myös johtokunnan sihteeri. Samaan aikaan uuden koulurakennuksen suunnittelu oli alkanut. Kerttu ja johtokunnan puheenjohtaja Ruben Kauppi kantoivat suurimman vastuun rakennusvaiheista. Opettajat vaihtuivat siihen aikaan tiuhaan, osa oli epäpäteviä. Luokat olivat isoja esim.kertulla oli v oppilasta, välillä yli 40. V.1958 hän siirsi koulunjohtajan tehtävät minulle. Kylänpään historiassa mainitaan, että Kerttu oli tiukka kurinpitäjä ja opetti perusteellisesti. Kenenkään en ole kuullut sanovan hänestä pahaa. Oli todella oltava aihetta, kun hän suuttui ja olikin silloin ankarana. Opettajat ja muu henkilökunta tunsimme häntä kohtaan pelonsekaista kunnioitusta.

6 Säästäväisyys kuului Kertun ominaisuuksiin: mitään ei saanut heittää pois - jois vaikka tarvittaisiin joskus. Suurinta riehakkuutta Kerttu osoitti, kun osti mopedin ja kävi sillä Isossakyrössäkin. Ei siihen paljon kilometrejä kertynyt. Kerttu oli periaatteen ihminen: Koti, uskonto ja Isänmaa olivat tärkeät. Hänen elämäntapansa olivat erittäin säännölliset. Herätys kello 6. Matot tai vuodevaatteet parvekkeelle ja poikkeuksetta hän piiskasi niitä saman lukeman, olikohan se 20 kertaa. Sitten tuli aamuhartaus ja aamuvoimistelu. Illalla iltahartaus. Sunnuntaisin kirkossakäynti tai radion Jumalanpalvelus. Päivittäin raamatunlukua edeten järjestelmällisesti. Samoin soitonharjoitus, lukeminen, pyöräily ja siivous. Iltamyöhään luokasta näkyi valoa, kun hän tunnollisesti valmisti koulutyöt. Televisiota hän ei koskaan hankkinut. Olisi kai vienyt liikaa aikaa. Minkäänlaisiin naisellisiin hömpötyksiin ei Kertulta liiennyt mitään. Terveyden hoidostaan ja tilastaan hän oli tarkka. Jäätyään eläkkeelle hän monena vuonna jakoi stipendejä hyvin käyttäytyneille oppilaille. Muutenkn hän saattoi avustaa tarpeessaolevia kaikessa hiljaisuudessa ja oli muutenkin sydämellinen. Kerttu hoiti ystävyyssuhteensa esimerkillisesti. Aivan viime vuosiin hän muisti huomioiden laajan sukulais- ja tuttavapiirin nimi- ja syntymäpäivät sekä muut merkkitapaukset. Tästä johtuen tuli meillekin tavaksi käydä 17.3.Kertunpäivänä ja 9.9.syntymäpäivänä Isossakyrössä. Usein raikui Kertun iloinen, helakka nauru keskustelun lomassa. Tilaisuudet päättyivät tavallisesti iltavirteen, jonka Kerttu säesti urkuharmoonillaan. Tätä kautta me olemme tutustuneet Kertun useisiin sukulaisiin ja ystäviin, jotka ovat pitäneet aina Kertusta hyvää huolta. Hän luotti sukulaisiin ja ennenkaikkea Jumalaan. Viimeisen kerran tavatessamme syyskunn 9.päivänä Isossakyrössä, hän oli hyvin levollinen ja keskustelikin, vaikka sanat olivat välillä jo kateissa. Päätteeksi luimme Herran siunauksen ja hän jäi tyynenä makaamaan vuoteellaan odottaen, milloin viimeinen kutsu käy. Kuoleman pelkoa ei näkynyt. Herra korjasi kypsää viljaa. Hyvää iäisyysmatkaa! Sinikka Silvennoinen, Kertun sisarentytär muisteli kiitospuheessaan Kerttu-tätiä suvun keskeisenä ja kokoavana henkilönä. Hän luki ensiksi Psalmin 111. Hän kertoi, että Kerttu ei suosinut mitään mielipaikkoja raamatussa, jolloin moni hyvä kohta jäisi lukematta. Kerttu oli myös heidän esirukoilijansam jonka tuloksia oli juuri saatu kokea. Kerttu opetti myöskin ystävällistä ja kohteliasta käyttäytymistä kaikkia kohtaan ja suosi teitittelyä. Kerttu oli kaikessa täsmällinen, mutta ihmeekseen omaiset eivät löytäneet hänen jäljiltään ohjeita näitä viimeisiä toimia varten. Siinä tuli esiin luottamus omaisiin. Abraham Björklundin Sukuseura osallistui Kerttu Kontsaan hautajaisiin puheenjohtaja Ossi Polarin ja sihteeri Eila Kuivisen laskeman kukkalaitteen ja addressin kautta. He osallistuivat myös muistotilaisuuteen. [kuvateksti:] ["Vaasa "] Vuosisadan takainen herraskartanoromantiikka ei ole vielä niin kaukana, etteikö siihen voisi saada kosketusta tänäkin päivänä. Kartanoherrojen ja ruukinpatruunoiden muistomerkit, kartanot seisovat vielä paikoillaan Pohjanmaalla kertoen omaa kieltään kukoistuksen ajoistaan. Erittäin mielenkiintoisen kartanokierroksen voi tehdä Uudenkaarlepyyn ympäristössä, jossa muutaman kymmenen taipaleen varteen mahtuu neljä kartanoa. Tutustuminen näihin kartanoihin maksaa vaivan. Ne tarjoavat runsaasti nähtävää. Mutta ennen kaikkea niiden historia on hyvin rikas. Ja asian mielenkiintoisuutta lisää vielä se, että jokainen kartano on ulkonäöltään ja historialtaan erilainen.

7 KIMON RAUTARUUKKI 70 vuotta sitten taukosi metallin kalke Kimo Brukin takomossa. Kukoistava raudan valmistus oli loppunut raakaainepulan vuoksi. Mutta ruukki jäi kuitenkin paikoilleen rakennuksineen. Vielä tänäkin päivänä kertovat paksuista kivilohkareista rakennetun takomon rauniot menneistä tapahtumista. Alueella on lukuisia vanhoja rakennuksia, joita käytettiin asuntoina ja varastoina. Erittäin kaunis on patoamalla aikaansaatu lampi alueen keskellä. Lammessa sijaitsee pieni, vehmas saari, jonne johtaa kivinen, idyllinen kaarisilta. Lammen vesi on erittäin tyyni ja sen pintaan heijastuvat rannalla seisovat rakennukset kirkkaina peilikuvina. Ruukin perusti 1700-luvun alussa Peter Hejke, joka muutti ruukin Oravaisiin Kimojoen rannalle Orisbergistä, missä ruuki oli aikaisemmin toiminut. Muutto johtui siitä, että Oravainen tarjosi paremmat kuljetusmahdollisuudet Ruotsista tuotetulle malmille. Seudun talonpojat olivat erittäin taitavia hiilen polttajia; taidon he olivat käyneet oppimassa Ruotsissa. Lisäksi oli metsien puuaines mitä sopivinta masuuneissa käytettävän hiilen valmistukseen. Osittain tästä ja osittain takojien korkeasta ammattitaidosta johtuen tuli Oravaisten malmista kuulua koko Euroopassa. Ruukin kulta-aika oli vuoden 1783 jälkeen, jolloin se siirtyi B.M.Björkmanin haltuun. Hän oli erittäin yritteliäs ja rikas mies, joka omisti lukuisia maatiloja ja ruukkeja, mm. Fiskarsin ruukin ja Kepon kartanon. Vuosituotantoa kuvaava luku vuodelta 1788, jolloin malmia valmistettiin 295,5 tonnia. Malmin tuotannon loputtua jatkui toiminta sahan, kolmen myllyn ja voimalaitoksen merkeissä. Nämä laitokset omisti Johannes Smeds, joka kuoli 1920-luvulla. Hänen jälkeensä hoiti perikunta asioita vuoteen 1962 saakka, jolloin kartano siirtyi Keppo Ab:n n omistukseen. Yhtiön taholta on kauppaneuvos Emil Höglund antanut auliisti tietoja tämän selostuksen laatimiseen. Nykyään on em.laitosten lisäksi Kimossa minkkitarhausta, joka muodostaakin toiminnan pääosan. Maanviljelystä ei Kimossa ole koskaan harjoitettu voimaperäisesti, vaan maat on pääasiassa annettu pakkaetuna vuokralle työläisille. Kooltaan on Kimo ollut joskus useita tuhansia hehtaareja, mutta alue on pienentynyt mm.useissa konkursseissa. Nykyään on pinta-ala 500 hehtaaria, joka on pääosaltaan metsää. Eräänä erikoislaatuisena muistomerkkinä Oravaisten raudantuotannosta on hautausmaalla oleva rautaristien rivi. Näitä ristejä on pystytetty ruukin palveluksessa olleiden haudoille ja niissä on pyritty kuvaamaan vainajan ammattia. [kuva & teksti] [ Kimoon yritettiin kerran saada kirkkoa. Hanke jäi puolitiehen, sillä kellotpuli saatiin aikaan. Tapuli on yhä pystyssä tien varressa olevan aittarivin laidassa. ] NIILO LIAKKA: Torpparit (121) Orisbergin arkistoissa säilytettyjen talonkirjojen joukossa on useita torpansopimuksia, jotka valaisevat paikkakunnalla vanhempina aikoina tällä alalla vallinneita oloja. Ei yhtään näistä sopimuksista ole Orismalan ruukkitilan omistajan tekemää, mutta ne olivat voimassa talojen jouduttua heidän haltuunsa ja siksi niistä tähän otetaan selostuksia. Torpansopimus v:lta Talollinen Juho Ritari otti v.1805 torppariksensa tehtaansepän Aappo Björklundin. Sopimus tehtiin torpparin ja hänen vaimonsa elinajaksi, muuten seuraavilla ehdoilla: 1:ksi torpan tonttipaikka oli Koivuniemessä, johon torppari sai rakentaa talon metsästä otetuista puista tarpeelliset huoneet;

8 2:ksi peltoa sai torppari kaivaa niin paljon kuin jaksoi ja ehti, ja samoin kytöä raivata mielensä mukaan Koivuviittaan; 3:ksi niittyä sai tehdä Saraluhtaan, niin paljon kuin talon maalle sinne sai, sekä Voilahteen ("Voj-Lax") yhden ladonalan. Polttopuut, aidakset, hirret ja muut omat tarpeet torppari sai ottaa talon metsästä. Kymmenen ensi vuoden aikana ei torpparilla ollut muuta velvollisuutta kuin vahtia talon niittyä Saraluhdassa syötöltä. Heinänteon jälkeen hän sai itse syöttää niityssä, jonka aita oli hänen pidettävä kunnossa. Mainitun määräajan jälkeen torpparin oli tehtävä taloon 1-päivätyö viikossa, milloin isäntä vaati. Isännän kuoltua "saadaan tehdä uusi välikirja" jos jompikumpi puoli sitä haluaa." Välikirja v:lta Talollisen Jaakko Kärin maalle Kakusenmaahan Kinnarlammen päähän ryhtyi Niilo Åberg v.1809 asumaan uutta torppaa, josta tehdyssä välikirjassa olivat seuraavat määräykset: 1:ksi torppari saa rakentaa huoneet miilun paikalle talon sarkaan; 2:ksi peltomaata hän saa pitkin joen rantaa, uuden torpanpaikan ja Aunelan torpan välistä; 3:ksi niityksi torppari saa viljellä kaikki, mitä siinä Kärin talon sarassa on kelpaavaa maata, mutta ei Kinnarlammen niittyä; 4:ksi metsää saa käyttää omaksi tarpeeksi, mutta ei myytäväksi; 5:ksi torpparin on 3 vuoden perästä hakattava talolle sen metsästä 3 syltä halkoja, 5 vuoden perästä 5 syltä vuosittain; 6:ksi elukoita, jotka talosta viedään torpparin huostaan kesälaitumelle, hänen on hyvin hoidettava; 7:ksi torpparin tulee käyttäytyä rehellisesti ja siivosti isäntäänsä ja muita kohtaan; 8:ksi rasituksena torpparin on itsensä maksettava, jos niitä joutuu taloon suoritettavaksi, niin torpansopimus menee rikki. Sopimus tehtiin 50 vuoden ajaksi, jonka kuluttua rakennukset ja viljelykset joutuivat ilman korvausta talon haltuun. Tämän sopimuksen uudistivat v.1841 talollinen Antti Käri ja torppari Niilon Niilonp.Åberg. Silloin sisälsi välikirja seuraavat seikat: 1:ksi torppari sai viljelläksensä isänsä tekemät pellot sekä 4 t:rinalaa kytöä Kinnarlammelta; 2:ksi rakennus-, poltto-, aidas- ja seiväs- ym.puuta torppari oikeutettiin ottamaan talon metsästä omiksi tarpeiksi, mutta ei myytäväksi; 3:ksi sopimus tehtiin 50 vuodeksi, vuokraa oli torpparin maksettava 2.vuonna 6 riksiä, sittemmin 12 riksiä eli 4 ruplaa, 11 2/7 kop.hop.vuodessa, ja hänen oli hoidettava talon lehmiä niiden kesälaitumella ollessa, 4:ksi torpparin oli vastattava rasituksistansa; jollei hän sitä tehnyt, sopimus purkautui; V,1869 isäntä osti torpan ja yhdisti sen taloon. Välikirja v:lta 1823.

9 Talollinen SImo Ritari otti v.1823 Juho Jaakonp.Perälän torppariksensa seuraavilla ehdoilla: 1:ksi torpanpaikka oli oleva talon sarassa Laihian joen varressa, ja sai torppari tehdä pelloksi kaiken siinä olevan soveliaan maan, sekä myös niittyä jos halusi; 2:ksi niityksi torppari sai raivata kaiken taloon kuuluvan nevamaan Välkinevalla; 3:ksi huoneet torpparin tuli itse tehdä samasta metsäsarasta otettavista hirsistä; siitä hän sai myös ottaa myös poltto- ja muun kotitarvepuun. Perkiönmaalta hän sai tehdä sysimiilun, mutta ei muuten kuluttaa talon metsää; 4:ksi kruununmaksuista ja muista rasituksista torpparin oli itsensä vastattava; 5: ksi sopimus tehtiin 50 vuodeksi, mutta jos torppari ja hänen vaimonsa elivät sen jälkeen, he saivat yhdessä tahi jompikumpi hallita torppaa elinaikansa. Sen jälkeen oli lasten sovittava uusista ehdoista talon silloisen omistajan kanssa; 6:ksi torpasta oli torpparin 10 vuoden perästä tehtävä taloon 6 viikkoa päivätöitä, 3 viikkoa kesällä, 3 viikkoa talvella, talon ruoassa; sitä paitsi hänen oli hoidettava talon lehmiä kesälaitumella; Välikirja v:lta Talollinen Simo (Yli-) Ritarin ja Kustaa Juhonp.Björklundin välinen, 50 vuodeksi tehtävä, torpansopimus v:lta 1825 sisälsi seuraavat seikat: tulivat; 1:ksi Riihikydön sarasta torppari sai pelloksi, mitä siitä peltomaata löytyi; ja siihen myös rakennukset 2:ksi torppari sai niityksi, mitä isännän osuutta oli Kattilanevan sarassa; 3:ksi kytömaata torppari sai raivata Saraluhdan niitystä 1 trinalan; 4:ksi rakennuspuut sai ottaa talon metsästä Pitkästäsarasta Konikankaan takaa, ja polttopuut samasta sarasta. Jos torppari teki huoneet talon metsästä, ne olivat vuokra-ajan loppuessa luovutettava taloon, mutta jos otti puut muualta, niin sai viedä huoneet pois torpasta lähtiessänsä; 5:ksi päivätöitä oli torpparin tehtävä 1 viikkoa kesällä, 1 viikkoa talvella, mutta 2 vuoden kuluttua päivätyöt oli koroitettava kaksinkertaisiksi. Torpansopimus v:lta 1846 Talollinen Kustaa Markku otti v.1846 Jaakko Oravasaaren torppariksi Kärin maalle 50 vuodeksi. Sopimuksen ehdoista mainittakoon: 1:ksi torppari saa tehdä pelloksi Kinnarlammen ja Erkki Åberg -vainajan torpan välisen maan, kytömaaksi raivata n.1 trinalan torpan latvapuolelta; 2:ksi niittyä saa ladonalan Kinnarlammen ylipäästä; 3:ksi huoneet saa rakentaa soveliaaseen paikkaan kesätien viereen Erkki Åbergin torpan latvapuolelle. Siihen ja muihin omiin tarpeisiin oikeutetaan ottamaan talon metsästä puut, mutta jyrkästi kielletään hänet myymästä metsää; 4:ksi vuokra oli oleva 10 vuoden puolipaastosta v.1849 lukien 2 rupl.hop.vuodessa, sen jälkeen 3 rupl.vuodessa;

10 5:ksi vuokra-ajan loputtua rintaperillisillä oli oleva etuoikeus uudistaa sopimus ehdoilla, jotka silloin sovittiin. Viljelykset ja rakennukset sovittiin joutumaan vuokra-ajan päättyessä talon omaksi ilman korvausta; 6:ksi torpparille vakuutettiin häiritsemätön nautinto-oikeus mainittuihin etuihinsa niin kauvan kuin tunnollisesti suoritti velvollisuutensa, mutta muuten oli hänen ilman lähtöpäivää jätettävä torppa. [sivu 14] Torpansopimus v:lta Talollinen Juho Markku luovutti v.1847 edellämainitulle Jaakko Oravasaarelle Åbergin vanhan torpan rakennuksinensa 50 vuodeksi, ja olivat silloin ehtoina: 1:ksi torpparin haltuun joutui Kaukosaran metsäpalstasta kaikki, mikä sitä oli talolla kotopuolella Karimiilun pohjaa, sekä Palonevalta 3 trinalan laajuldelta, mistä parhaaksi katsoo; 2:ksi mainitusta metsäsarasta torpparilla on oikeus omiksi tarpeiksensa rakennuksiin ym.ottaa puita, mutta sopimuksen rikkoutumisen uhalla hän ei saa myydä puutavaraa; 3:ksi torppari maksoi lunastusta 150 rupl.hop. ja hänen oli vasta v:sta 1849 lähtien suoritettava 10 vuonna 3 rupl.hop., sitten 4 rupl.hop. vuodessa; 4:ksi jollei torppari ilmoita isännälle metsänvarkautta, joka on hänen tiedossansa, hän menettää kohta torpan, joka joutuu taloon. Torpparilla ei ole oikeutta myydä eikä luovuttaa toiselle torppaa ilman kirjallista suostumusta. Torppa joutuu mainensa ja rakennuksinensa taloon ilman korvausta, paitsi ostetut rakennukset, jotka ovat torpparin. Torpparisopimus v:lta Talollisen Juho Markun ja Matti Knoppin 50 vuodeksi tekemä torpansopimus (v:lta 1852) oli suomenkielinen ja sisälsi: 1:ksi kaikki, mitä Kärilän mettä poikki sarassa kelvollista tekomaata löytyy, niin saa (torppari) kaikki haltuunsa. "Siinä on kaikki tontti Pelto ja Kytö että myös Luhtamaat yhdes valita. Kujnka hyväks Löytä"; 2:ksi vuokraa torppari maksaa kohta 10 rupl.hop.; 3:ksi torppari hakkaa talolle vuosittain 15 syltä halkoja omin ruokinsa; 4:ksi torppari saa omat puutarpeensa talon metsästä "niin paljon kuin tarvitto, mutta ei myydä". Mitä huoneita asuu talon metsästä, ne joutuvat sopimusajan loputtua taloon. "Ja mettän pedähän (perään) hänen pitä kattoman ettei Saa muutkan Luvattomasti hakata." Taimi Karhun Lakia -kirje Puheenjohtaja Ossi Polarille Isokyrö tammikuussa 2001 Jäkyripää Ossi! Tässä kijoittaa Kyröön murteella toinen Jäkyripää. Minä pöppänä nuhtelen sua, kun silloin, kun teit nämä hyvät hampaat, sanoit: "me olemme sukulaisia", mutta et puhunut mitään Jenny Pollarista, laske sinä, kuinka kaukaisia. Minä en mitään enää laske, olen vanha, synt Toivon, että laitat onnittelukortin, kun täytän 87 v. No ei sun trenkää (se on Vöörin ruattia) mulle lähettää, minä oon pienen talon entinen emäntä. Sinä oot mun tiätääkseni rikas kokoomuksen pohatta, vaikka en minä konkurssia tehnyt, kun teit hyvät hampaat.

11 Kuule, ei tätä kirjettä yhyrellä istumalla preivattu, eikä yhyrellä istumalla luetakkaan. Huilata kans: sanoo poika, kun luki. Saisko mistään selville, kuinka vanhat mun hampaat on, kun olen syntynyt 1913 ja ensimmäiset tehtiin Kyröös, mun pitääs muistaa sen hammaslääkärin nimen, muistan luultavasti huomenna. Kävin hänen luonaan monta kertaa, paikattiin ja paikattiin, kun ne oli usein rikki, pesin ja pesin, ei siinä auttanu mikään. Meiltä on 18 km kirkolle ja 4 km hammaslääkäriin, siinä meni päivä, kun polkupyörällä kuljin. Meitä oli kolme: Juho Aukusti, Saima Orvokki ja Taimi Alice. Isä antoo meille rynamon lyhdyn rahat polkupyöriin. En koskaan saanut lyhtyä, kun se meni hampaisiin. Täs ny yks höppänä preivaa sulle kirjettä pitkää, kun näläkävuosi. Oo hyvä ja mee hornaamahan yäksi ja alakaa aamulla uusin voimin, jos ei tämä oo jo paperikoris, no sinne tämä kuuluuki. Minä eksyyn puhumahan ittestäni, ittestänsä huano pappi saarnaa, tapas vanha kansa sanua. Mua jäi kertomata sen tätipuoleni Iita Kotirannan kohtalo, kun se on kyllä siinä kasetis, siihen Iitan isännän etsimiseen tuli viisi kirjettä. Kotiranta kirjoitti, että hän hoiti kotitilaa kymmenen vuatta, ennenkuin meni vanginvartijan testiin ja hyväksyttiin siihen tehtävään, ne pitää olla aika kookkaita ja nopeita, että ne saa vangin kiinni, jos pääsee karkuun ja sitten usein kuulemma tulee tappelu ja ne vangit jotenkin saa teräaseita vaikka ne tarkastetaan kun tulee lomalta. Ei vanginvartijaksi oteta hellämielistä miestä. Iita kirjoitti, että jäärä Vaasan junasta pois Kyröön pysäkillä ja neuvoi tien Lehmäjoen Nikulaan. Mieskokelas friias tätiä viikon, sitten mentiin kihloihin tietysti Vaasaan ja samalla reissulla vihittiin. Kaksi vuatta asuttiin taloa hyvin, vaikka tyätä piti teherä pellolla pitkän päivän. Minä en ymmärrä, mihinä Iitan ja Kallen järkikulta oli, kun ne teki talonkirjat ilman hintaa Kotirannalle, kun se oli niin hyvä isäntä. Iikka-eno oli kuallut 50 v. Iikka oli aika hyvä isäntä, mutta hänellä oli se vika, että hän juopotteli aika usein kaksikin päivää, kerran oli krapulakin jonkun verran pois. Iikka päätti, että hän hakee kyröltä kantokuorman, jolla ennen lämmitettiin tupa. Iita tiesi, että oli sopimatonta lähteä kantoja hakemaan, mutta anti Iikan mennä kun täti oli niin vihoosnansa siitä juapottelusta. Iikka tuli ja sanoi, että hän ohmetteli, kun ei mennes eikä tulles tullut ketään vastaan, ei käypäläistäkään. Iita sanoi: nyt on pitkäperjantai! No no, kun talonkirjat oli tehty, niin Kotiranta muuttui häjyksi. Kalle-eno oli aina ollu hiras ja vanhempana vika paheni. Kotiranta potki Kallen maahan ja hutki kriimun varrella Kallea kasvoihin. Kalle huuti: älä lyä, älä lyä! Siinä oli toinen talo aivan lähellä mutta piha oli eri. Naapurin Lempi kuuli huuron ja juoksi hätään ja huuti: sinä et lyä Kallea enää yhtäkään kertaa! Kotiranta heitti kriimun varren maahan ja Kalle meni verta valuen tupaan. Silmät Kalle suojas käsillä, ettei näkö mennyt. Kalle sieppas takkakiveltä takkipannun ja meni serkkunsa Maija Karhulta kysymään, saako hän jäärä Maijan pihatuvan kamariin asumaan. Maija asui tuvas ja Maija lupas. Veli Iikka asui taloa ennen kuolemaa. Iita tapas viärä kaatinsa alla leipää ja voita, mairon sai ostaa talosta. Pitihän Kallen kaupastakin jotakin ostaa, kansaneläkettä ei vielä ollu. Lehmäjokivarrella oli kahren kilometrin matkalla paljon pajuja, niitä Kalle kuari ja vei kauppaan, niistä sai rahaa. Näin Kallen siinä monta kertaa, olin tyhmä etten menny juttelemaan. Kallella oli aina karvalakki korvilla, se kalvehti saman verran kuin lämmittikin. Naapurin isäntä jäi leskeksi ja piti huutokaupan. Ostin sieltä pienen kaffipannun Kallelle, ettei enää tarvinnu takkipannus kaffia keittää. Tämä on toista asiaa. Minä kirjoitin Ilmari Karhun isästä. Iikka-isäntä oli vanhanpojan alku. Hän kulki Kauhavalla friios pyärällä, hän meni Lehmäjoen kautta, näin monta kertaa, kun sinne oli pitkä. Hän toi siältä Eedit-nimisen hyvän emännän. Iikka ja Eedit ovat Elisa ja Ilmari Karhun vanhemmat. Elisa sai lapsihalvauksen ja jäi pieneksi ja toinen käsi on selän takana. Eedit oli kätevä emäntä. Ilmari kävi Jurvan käsityöpuuseppäkoulun. Täs hyppii asiat sinne tännr, se on sitä vanhuutta. Kotiranta alkoi sairastella ja tauti torettiin söväksi. Kotiranta myi talon ja erusti iselleen talon puita, että sai rakentaa jokirantaan vanhuuden kodin. Siinä oli kolme huonetta ja eteinen, ulkokartano, kanala, puulato ja sauna. Kotiranta meni lääkäriin ja määrättiin sairaalaan. Sinä päivänä

12 kun Kyröön taksi tuli Kotirantaa hakemaan, Kotiranta toi Iitalle paperin ja käski panna nimensä alle. Iita luki ja siinä oli: minä Iida Kotiranta lahjoitan omistamani pyykitetyn maan mieheni pojalle ilman rahaa. Iita sanoi: en paa nimeä, sinä kuolet pian, enkä minä jaksa kanoja hoitaa, myyn maan, nyt on maa hyväs hinnas ja tarvitsen rahaa. Kotiranta sieppasi pöydältä pitkän leipäveitten ja tuli käsi kohotettuna Iitan eteen ja sanoi: paa nimes tuahon paperiin ja kyllä minä sulle saatanan perkelehen ämmä näytän kuka täs ensin kualoo! Iita sanoi, anna tulla vaan, nimeäni en paa! Samas aukes tuvan ovi ja sieltä tuli miäs ja kysyi, onko tämä se talo, josta on tilattu kyyti Seinäjoelle? Kotiranta sanoi, minä tulen taksiin, leipäveitsi putosi pöydälle ja nimi jäi panematta. Jäi kertomatta se, että Iikka-enon jälkeen ei pidetty minkäänlaista perunkirjoitusta. Luhtamaa katsoi, että meillä on Iikalta perittävää. Siinä mentiin lakitupaan ja Kotiranta joutui maksamaan Mäki-Tuurin Sanna-tädille 14 tuhatta, ja mulle ja Orvokille 7 tuhatta, Luhtamaalle ja Matti Kleemolalle 7 tuhatta, Seidi ja Leo vainio-nikulalle 7 tuhatta. Iida otti maana Nikulan parasta peltoa, joka pyykitettiin. Jäi kertomatta, että pastori Rauramo tuli Iitalta kysymään, saako Kotirannan haudata Nikulan sukuhautaan. Täti sanoi: Saa, ei hauras enää riidellä. Rauha heidän muistolleen. Tuli mieleeni, kun mykkä-jussi sai ennen Kotirantaa kulkea mykän vaimonsa kanssa Nikulan peltojen päitse kotiin, sinne ei ollut karttatietä. Köniin mykän pahasti. Leo ja Seidin mies ja Nikulan Kauko päätti, että mennään antamaan kylän hivutusta Kotirannalle. Kotiranta sai kuulla ja sanoi: tervetulua, kyll tääl vastaanoteta, mut mahtaaks teittiä ol liia vähä? Puhui Turun murretta. Hivutus jäi antamatta. Teittiä oli liian vähä, kleiniä miähiä kaikki, häjyst olisi käynyt, jos olisivat menneet. Minä oon kätevä björkluntilaanen ja teen kasetin, Ilmari avustaa, siinä kerrotaan isän äidin kova kohtalo. Jos kaikki preivaasin, pitäs ottaa toiset kolme arkkia, et sinä jaksaasi tavata! Näin kirjoitti 87-vuotias Taimi Karhu [Kuva] [ Liisa Karhu ja hänen toinen miehensä Juha Kleemola. ] [Kuva: Liisa Lakia ] [Kuva] [Taimin ja Jussin sekä poikien Antin ja Arvon kotitalo ] SOTILASPIIRIN WIRKAILIJOITTEN TIETOON 1) Wirkailijan on joka päiwä lakaistawa lattiat, pyyhittäwä pölyt huonekaluista ja hyllyistä. 2) Joka päiwä täytetään öljylamput, puhdistetaan uunit ja ristikot. Ikkunat pestään kerran wiikossa. 3) Jokainen wirkailija tuo päiwittäin sisälle sangon wettä ja kapallisen hiiliä. 4) Kynät terotetaan huolellisesti, mutta kärjen saa kukin vuolla mieleisekseen. 5) Konttori avataan klo 7 aamulla ja suljetaan klo 8 illalla paitsi pyhänä, jolloin se on suljettuna. Jokaisen wirkailijan odotetaan käyvän kirkossa sunnuntaina ja muutenkin wiettäwän ajan siweellisesti. 6) Mieswirkailijat saavat yhden illan wapaata wiikossa woidakseen seurustella tyttöjen kanssa, ahkera kirkossakävijä saa kuitenkin kaksi iltaa. 7) Naiswirkailijoiden tulee elää suuressa siweydessä, erittäinkin nuorten neitojen. Kaikenlainen flirttailu

13 konttorissa on kielletty. 8) Konttorin porsliininen lawoire on yksinomaan konttorin chefin ja kasöörin käytössä. Muut käyttäkööt pesemiseen kuparista lawoirea. 9) Kun työtunnit owat lopussa, on ilta vietettävä lukemalla raamattua ja muita hyviä kirjoja. 10) Se, joka polttaa espanjalaisia sikaareja, nauttii alkoholijuomaa mitä tahansa, ajattaa partansa parturissa tai käy wedonlyönti- tai muissa julkisissa paikoissa, antaa aiheen epäillä hänen arwoaan, tarkoituksiaan, wilpittömyyttään ja kunniallisuuttaan. 11) Wirkailija, joka on uskollisesti ja moitteettomasti suorittanut työnsä wiiden wuoden aikana ja osoittautunut säästäwäiseksi sekä pitänyt huolen siweellisistä welwollisuuksistaan, saa wiiden sentin korotuksen päiwässä, mikäli liikkeen tuottama voitto sen sallii. Iida ja Juho Kytömäen muisto V.Maria Martintytär RUOKAKIVI, (taulusta 6), s Isokyrö, k Lapua; vht Matti Abrahaminpoika Björklund ja Kaisa Matintytär Saarenpää. - pso Antti Antinpoika MALKAMÄKI, myöh. KYTÖMÄKI, s Ylihärmä, k Lapua. Lapsia: Antti, s , tauluun 6B. Maria, s k Maria, s tauluun 6C. Johan, s tauluun 6D. Matti, s , k Kustaa, s k Juho Kytömäki, pappi, kouluneuvos, herännäisjohtaja Kytömäki oli syntynyt Lapulla joulukuun 26.p:nä 1884 ja kuollut Ylivieskassa marraskuun 16.p:nä Vanhemmat Matti Malkamäki Ylihärmästä ja Maria Björklund Ylistarosta. Juho Kytömäen vanhemmat olivat jo nuoruudessaan joutuneet kosketuksiin herännäisyyden kanssa omassa kotiympäristössään, joten oli luonnollista, että myöskin poika sai kasvaa herännäiskodissa. Vanhempien mentyä naimisiin he muuttivat asumaan Lapuan ja Ylistaron rajamaille, Pitkänsillan korpeen, mistä he ostivat muutaman hehtaarin palstan suomaata ja rakensivat sinne talon. Paikka sai nimekseen Kytömäki. Tästä johtuu Malkamäki-nimen muuttuminen 1906 Kytömäeksi. Kytömäen talo sijaitsee parin kilometrin päässä nykyisestä Karhunmäen Toimintakeskuksesta. Vuonna 1910 Kytömäki solmi avioliiton Lapualla kansankoulunopettaja Iida Matilda Saarisen kanssa ja lähes viisikymmentä vuotta tekivät he yhteistä taivalta, jonka kuluessa puolisolla, myöhemmin kansanopiston apulaisjohtajalla, oli huomattava merkitys miehensä työtoverina ja tukena. Ylistaron Kitinojan koulun vihkiäisissä 1896 Kytömäki oli läsnä ja elätti toivoa kouluun pääsystä. Toive toteutuikin, vaikka koulumatka oli pitkä ja vaivalloinen. Maalaiskodin pojan opintie ei niihin aikoihin ollut helppo; oppikouluun oli vaikea päästä. Hän sai kuitenkin pyrkimyksissään tukea silloiselta Lapuan kappalaiselta J.R. Koskimieheltä. Lahjakas ja ahkera poika menestyi koulussa hyvin. Hänet oli kotona kasvatettu työhön ja Jumalan palveluun, eikä hän niitä koulupoikana Raahessa ja myöhemmin Vaasassa laiminlyönyt. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta Välittömästi hän siirtyi opiskelemaan Helsingin Yliopiston teologiseen tiedekuntaans suorittaen teologisen erotutkinnon Aluksi hän palveli Kiimingin vt.kirkkoherrana. Ylikiimingin vt.kappalaisena. Ylivieskan kirkkoherran apulaisena ja haki Karvian kirkkoherraksi, johon hän muutti 1916 ja toimi siellä neljä vuotta.

14 V.1920 hänet valittiin Kalajokilaaksoon perustetun herännäiskansanopiston johtajaksi. Näin hänestä tuli koulumies, jolla oli kauaskantoinen merkitys. Kouluneuvoksen arvon hän sai ansioistaan kansansivistys- ja oppikoulumiehenä v Hänen johtotähtiään ovat olleet kasvatus työhön, ahkeruuteen, isänmaanrakkauteen ja Jumalan pelkoon. Jatkuvasti hänen mieltään askarrutti kansanopistotyön kehittäminen niin, että se yhä enemmän voisi palvella nuorison tarpeita. Siksi hän perusti kansankorkeakoulun, joka aloitti työnsä Hän perusti myös opiston yhteyteen 1950 kodinhoitajakoulun, joka valmisti kunnallisia kodinhoitajia. Hän havaitsi myös, ettei Kalajokilaaksossa ollut yhtään yliopistoon johtavaa oppikoulua. Niinpä hän sai aikaan, että Raudaskylään perustettiin oppikoulu, jonka rehtorina hän myös oli. Kytömäki oli myös hyvä kynänkäyttäjä. Hän on kirjoittanut useita teoksia, jotka liittyvät herännäisyyteen ja avustanut kirjoituksillaan pääasiassa uskonnollisia julkaisuja. Hän hallitsi myös pikakirjoituksen taidon ja käytti sitä ahkerasti. Hän ei jäänyt myöskään yhteiskunnallisen toiminnan ulkopuolelle. Hän oli presidentin valitsijamiehenä 1925, 1937, 1940 ja Kytömäki oli persoonallisuus, jota eivät kaikki tuulet heiluttaneet, vaan hän pysyi uskollisena näkemyksilleen loppuun asti. Eila Kuivinen: Lyhennelmä Eteläpohjalaisia elämäkertoja kirjasta [kuva] [ Raudaskylän kristillisen opiston johtaja ja johtajatar Juho ja Iida Kytömäki. Seinällä heidän sodassa kaatuneiden poikiensa Niilon ja Paavon valokuvat. ] [kuva] [ Opiston vanhin päärakennus 1920-luvun lopulla. ] Kauko Pollari: "Muistoja lapsuuteni Tuurilasta". ( ) "Joko sunkin pitää mennä ii-n silimiä puhkoomahan?" En muista, milloin opin lukemaan. Kakarasta alkaen olin utelias ja tiedonhaluinen, joten kaiken utelun ja kyselyn ohessa opin sangen varhain myös "kirjan päälle". Kun tammikuussa 1918 tulimme isäni, Matti Pollarin kuoleman jälkeen Tuurilaan, oli siellä minulle runsaasti "oppimestareita". Oli rippikouluikäinen Lauri ja viimeistä kansakoululuokkaa käyvä Aarne. _ Kumpainenkin äitini nuorempia veljiä. Lisäksi olivat siellä vielä hyvinä kasvattajina Maija ja Selma -tädit. Aarne toi koulun kirjastosta runsaasti lukemista, joista muistan "Tapani Löfvigin seikkailut", "Suomalaisia eläinsatuja" ym., joita Aarnen ja Laurin yllyttämänä yritin itsekin selvittää. Isä oli ollut innokas lukumies, jonka perintönä oli Tuurilaan siirryttäessä verrattain laaja kirjakokoelma, joka käsitti pääasiallisesti tieto- mutta myöskin runsaasti kaunokirjallisuutta. Hän toimi Karijoella osuuskaupan hoitajana, ja hoiti samalla jonkun kustannusyhtiön asiamiehen tehtävää, josta peräisin nämä hankinnat. Muistan, että "Ihmeitten aika" -niminen kirjasarja oli mielilukemistani - aluksi kuvien ja pian myös tekstien kautta. Aapista ei minulla ollut opintojeni tukena. Sen sain vasta kun menin Kiertokouluun, jolloin määräyksen mukaan jokaisella oppilaalla piti mukana "aapelus" ja virsikirja. Silloin kyllä jo osasin lukea "sisältä".

15 Talvi 1918 oli Vapaussodan aikaa. Tammisunnuntaina etelä-pohjalaiset nousivat kenraali "Kustaa Mannerheimin" johdolla ajamaan pois ryssiä maasta. Niin oli kunnioitetun ylipäällikön nimi silloin kirjoitettu siihen kunniakirjaan, joilla Tuurilan miehille myönnettiin Vapaussodan muistomitali. Tuurilan Juho-eno, äitini velipuoli, sai määräyksen sotaan - tosin vain Vaasaan vartiopalvelukseen. Hän pääsi verrattain pian kotiin ja antoi minulle tuliaisena käsivarressaan olleen valkoisen nauhan, jossa oli painettuna VLSK (Vaasanläänin Suojeluskunta). Muistan, että teksti selitettynä suuresti lisäsi käsitystäni lukemisen taidon tärkeydestä. Paras kaverini Mäki-Tuurin Aato sai myös vastaavan käsivarsinauhan, mutta vain paperisen, johon kirjainmerkitkin oli tehty "tinapaperinpännällä". Välttämättömät puukiväärit, joita silloin olalla kannoimme olivat kuitenkin samanlaisia - Lauri-enon tekemiä. Sota-ajan takia lehdistön merkitys oli suuri. Uutiset luettiin tarkasti ja niistä keskusteltiin, kun iltapuhteilla yhteen keräännyttiin. Muistan, että kerrottiin lehdissä tykistötulen jylinän kuuluneen Isoonkyrön kirkolle kuulaana pakkasyönä. Kansakoulun karttakirjasta mittailtiin matkaa Vilppulaan, jossa silloin rintama oli ja illalla mentiin mäelle kuuntelemaan, mutta turhaan - muistelen. Jatkosodan aikana, kun ryssä kesähyökkäyksessä yritti Kannaksella läpimurtoa, olin komennuksella Vihtavuoren Ruutitehtaalla ja kuulin kuulaana kesäyönä sodan jylyn Ihantalan taistelusta. -- Tuli mieleeni silloin lapsuudenajan Vapaussodan muisto Tuurilan mäellä. Opintojen alkamiseen liittyy tärkeä asiapaperi, "lukuseteli", joka sisälsi sekä kinkeri- että kiertokoulutodistukset. Vahinko, että se on vuosien varrella kadonnut. Siitä olisi käynyt selville, koska annoi ensimmäiset näytteet "opillisesta sivistyksestäni". Sen muistan tarkasti, missä tilaisuudessa tämän arvokkaan asiakirjan sain. Se tapahtui kinkereillä, jotka pidettiin Karhulassa. Varsinaisen opetusnäytteen antamisesta ei minulla ole tarkkaa kuvaa, mutta sitäkin tarkemmin muistan aivan yksityiskohtaisesti ne seremoniat, joilla rovasti (Prouvaasti) Niilo E.Vainio, lyhyehkö, pitkäviiksinen setä minulle tämän todistuksen antoi. Sain samalla pienen kirjasen taitoni palkkioksi. Muistan, miten onnellinen olin istuessani Karhulan täpötäydessä tuvassa, astiakaapin reunalla, kourassani "lukuseteli" ja palkkiokirja. en muista, sainko taitoni arvosteluksi ristin ( X), sorkan ( l) tai viivan ( / ), jotka siihen aikaan merkitsivät arvosanoja. "Lukuseteli" oli kaksipuolinen, jonka toinen puoli oli varattu kinkereillä osoitettujen taitojen arvostelua ja toinen puoli kiertokoulun vastaaville merkinnöille. Keitä sitten oli oppilaina? Muistan Rinta-Karhun Kustaan, Hautamäen (Röökin) Jaskan, Karhulan Senjan, Kleemolan Niilon ainakin, mutta oli paljon muitakin, joiden nimet ovat häipyneet mielestäni. Opettajan oli Juho Tanttari, vanhemmanpuoleinen körtti-isäntä. Muistan hänet körttipuvussa ja koirannahkalakissa, hyväntahtoisena setänä, joka ei varmasti "stressaantunut" kovapäisiin oppilaisiin vaan antoi paineitten purkautua pitkän viivoittimen kautta ilkeyttä yrittelevien sormille tai päälakiin. Muistan, miten navakasti hän, kesken virrenveisuun, sieppasi harmonin päällä olleen viivoittimen ja napautti sillä etupenkissä istuvaa Hautamäen Jaskaa päälaelle, veisun rytmin laisinkaan häiriintymättä. Suurta pedagogista tajua osoittaen oli opettajamme sijoittanut meidät niin sopivasti opettajapöydän eteen, että opetustyötä voitiin tehokkaasti suorittaa ja pahimmat pukarit olivat viivoittimen ulottuvilla. Koulukalustoon kuului ehkä 4 kappaletta selkänojattomia pulpetteja, joihin kuhunkin sopi 4-5 oppilasta rinnakkain istumaan. Lisänä olivat mustataulu, pieni harmoni, opettajanpöytä ja tuoli sekä kirjalaatikko. Muistan, että koko koulukalusto mahtui yhdelle "piikkilavalle" kun koulua siirrettiin talosta toiseen.

16 Kävin kesällä 1985 Aarne-enoni kanssa mittaamassa Tuurilan tuvassa, miten suuren tilan "koulu" otti eteläpohjalaisesta tuvasta, jossa koulutouhusta huolimatta hoideltiin myös talon jokapäiväiset askareet. Kaluston yksinkertaisuudesta ja pienuudesta johtuen tilantarve oli sangen vähäinen. Hyvin mahtui koko komeus n.10 neliömetrin alalle. Koulun tärkein aine oli mielestäni uskonto. Opetus alkoi aamulla virrenveisuulla, jolloin opettajan harmonin säestyksellä laulettiin joku virsi, ja aina kokonaan, ensimmäisestä värssystä viimeiseen. Sama seremonia toistui koulupäivän päättyessä. Veisuuta seurasi rukous ja uskontunnustus, jolloin perehdyttiin kristinopin perustotuuksiin - mielestäni sangen kansanomaista ja elämänläheisestä opetustapaa noudattaen. Oppilasaines oli hyvin epätasaista. Oli lukemista opettelevia naperoita ja pitkälti toisellakymmenellä olevia, rippikoulua tavoittelevia, joiden lukutaito vaati vielä koulun antamaa vahvistusta. Ensimmäisellä tunnilla sain aapisesta (joka oli mukanani, kuten myös virsikirja ja "kriffelitaulu") osoittaa lukutaitoni ja sen jälkeen ryhtyä lukemaan käskyjä katekismuksesta. Aato, joka ei vielä osannut lukea, joutui ryhmään, jossa "älläntikkua" tukena käyttäen opeteltiin aakkosia ja tavaamista yhteen ääneen karjuen. Vanhimmat oppilaat saivat lukea Raamatunhistoriaa, luonnollisesti myös katekismusta ja Topeliuksen Luonnonoppia, jonka etuoikeuden toivoin voivani joskus saavuttaa. Koulussa opiskeltiin lisäksi kirjoitusta, laskentoa ja laulua. Paperia ja vihkoja ei käytetty. Kirjaaminen ja laskeminen tapahtui kivitaululle, johon kirskuvalla kivikynällä merkit piirrettiin. Teksti oli helposti märällä rätillä (sylkemällä ja takinhialla) poistettavissa ja kirjoitusala uudelleen käytettävissä. Juha Tanttari oli hyvin musikaalinen. Hän soitteli harmonia - nuoteista, muistelen. Lauloimme virsiä ja hengellisiä lauluja. Vähän ennen joulua Tanttari ryhtyi opettamaan meille uutta laulua. Hämmästykseni oli melkoinen todetessani, että kyseessä oli täysin maallinen kappale, "Loppui Lassin koulu, alkoi tulla joulu". Tuntuipa melkein rienaukselta, että kiertokoulussa, joka on kirkollinen "instituutio", lauletaan moista "renkutusta". Kyllä tätä kansakoulussa laulettiin, niinkuin muitakin maallisia viisuja, sen kyllä tiesimme, mutta että kiertokoulussa! Pianhan me Aaton kanssa sopeuduimme oppilasjoukkoon. Perinteisen "nokkimisjärjestelmän" mukaan löysimme paikkamme katraan häntäpäästä, kuten asiaan kuuluikin. Opimme uusia asioita ja uusia virsiäkin, jotka niiltä ajoilta peräisin yhä edelleen tuttuina ja rakkaina mieltäni virkistävät. Opetuksessa noudatti opettajamme "Lancaster" -menetelmää, jonka vasta myöhemmin viisaista kirjoista olen todennut erääksi pätevistä opetusjärjestelmistä. Toisin sanoen vanhimmat ja varttuneemmat oppilaat kuulustelivat ja neuvoivat nuorempia. Muistan Karhulan Senjan tiukan otteen, kun pyrin virnistelemään hänen suorittaessaan tärkeää tehtäväänsä. Jos minulta olisi kiertokouluaikana kysytty pahinta rikosta, minkä saattoi tehdä - olisin arvelematta sanonut "tussaroimisen" olevan tällaisen synnin. Elettiin Vapaussodan jälkeisiä vuosia. Aseita ja räjähdysaineita oli joka talossa ja myös poikatenavien ulottuvilla. Tehtiin "tussareita" erilaisista putkista, kiväärin hylsyistä, vanhoista sepäntakomista avaimista jne. Putken umpiperän lähelle viilattiin reikä, putki kiinnitettiin pistoolin perää muistuttavaan kädensijaan. Ruutia tai tulitikun raapaisumassaa sullottiin putkeen, päälle tiukkaan sullottu paperitulppa, ehkä myös lyijukuula. Tulitikun sytytyspää sankkireijän kohdalle, tulitikkulaatikon kyljellä raapaisu ja niin ase laukesi. Milloin heikommin, milloin kovemmin. Milloin lensi kuula piipusta, milloin perästä, milloin hajosi koko värkki. Harva ikäluokkani poikatenavista on "haavoittumattomana" selvinnyt näistä leikeistä. Lienevätkö olleet harjoitusta niille kolhuille, joita ikäluokkamme sai aikanaan myöhemmin kokea. Tehtiin myös muita paukkuja ruudista, tulilangasta ja kiväärinhylsyistä, jopa räjähdysnalleista ja "trotyylistä", jota oli valettu sotamuistoina tuoduista tykinammuksista. Silloin olivat asialla jo varttuneemmat kaverit.

17 Tätä "tussarointia" piti opettajamme -syystä kylläkin - ylen vaarallisena ja koulupojille sopimattomana leikkinä, jota hän pyrki estämään kaikin keinoin. Aseitten takavarikointi, jälki-istunto ja myös tehokas "ruumiinkipu" olivat parhaita konsteja. Muistan erittäin hyvin, kun kerran Juha Kleemolan tuvassa, joka sillä viikolla oli luokkahuoneenamme, Tanttari jälleen varoitteli meitä "tussaroinnin" synnistä. Takan ääressä hääräili, ruuanlaitossa kai, talon piika, Hautamäen Jenni (?), muistelen. Hän oli edellisvuonna ollut pestattuna samaan tehtävään ehkä Mäki-Tuuriin tai johonkin lähitaloon ja joutunut seuraamaan Aaton ja minun askareita. Nyt hänkin katsoi velvollisuudekseen lausua ajatuksiaan ja kokemuksiaan aiheesta, joka koski kiviruudin räjäyttämistä. Jennin kertoman mukaan tapaus oli sattunut hänen edellisessä työpaikassaan, vieläpä työmaalla - takkakivellä - ja seurauksena oli ollut hiili- ja tuhkasade, joka oli melkein pilannut Jennin keitokset ja aiheuttanut hänelle - jollei nyt ruumiillisia - niin ainakin henkisiä järkytyksiä. Meitä harmitti tavattomasti Jennin sekaantuminen pedagogiseen toimintaan, vallankin kun opettajamme antoi Aatolle ja minulle julkiset nuhteet sivullisen ilmiannon perusteella. Välitunnilla leikimme "keisuusilla" (hippaa), nakattiin kapua (eräänlaista "kyykkää"), lyötiin pilppua, oltiin "lymyysillä" jne.sekä talvikautena "klasuttiin" mäkitöyräillä suksilla. Kun oppimestarimme nautti talon tarjoamaa ateriaa, söimme mekin eväitämme, pääasiallisesti voileipää ja eväspulloista maitoa. Merkillistä, miten yksipuolisella ja niukalla ravinnolla tultiin toimeen. Ei tiedetty mitään vitamiineista ja hivenaineista. Ei myöskään neuvoloista ja kouluterveydenhoitajista. Ei sopeutumisvaikeuksista ja turhautumisista. Eräs seikka oli kuitenkin varma. Elettiin yhteisössä, joka oli varustettu pitämään koossa perhe-, suku- ja kyläyhteisöjä sekä "ruumiin että hengen puolesta" - niinkuin Katkismuksessa sanottiin. Ehkä henkinen turvallisuus oli vahva, vahvempi kuin nykyisin ja korvasi aineelliset puutteet. "Tanttarinkoulu" oli jaettu kahteen koulupiiriin, rinta- ja peräkylän piireihin välirajan kulkiessa ehkä kansakoulun kohdalla. Koulua pidettiin vuorotellen - ehkä 6 viikon jaksoissa? - kummassakin piirissä siten, että yksi jaksi sattui syys- ja toinen kevätlukukaudelle. Serkkuni Tuurinkosken Helga ja Helge olivat kanssani samanikäisiä ja myös Tanttarin oppilaita. He kuuluivat peräkylän koulupiiriin, mutta tulivat innolla opiskelemaan rintakylään kun koulua pidettiin Tuurilassa ja ehkä jossakin lähinaapurissa. Mieluisa koulukortteeri löytyi silloin isovanhempien, tätien ja enojen lämpimässä suojassa. Hauskaa meillä oli, sen muistan. Kesäkautena käytiin pyhäkoulua, jota pidettiin eri opettajien luona. Tuurilassa opettajana oli Maija-täti, Kleemolassa Fanni-täti, Karhulassa isoäitini veli Iisakki Karhu, joka oli harras körttiläinen ja suuri humoristi. Nikulassa Tilda-tytär toimi opettajana, Valkaman paikalla Suojasen Maija-emäntä. Joka kesä pidettiin myös pyhäkoulujuhlat, joko oman kyläkunnan voimin tai myöhemmin koko seurakunnan käsittävinä. Silloin jo ajettiin kuorma-auton lavalla istuen kirkolle, jossa pidettiin juhlaa ja syötiin "voileipää ja lettusia".niinkuin Suojasen Maijan sanonta kuului. Laulupuolta opetti meille Viitaluoman isäntä, joka viululla soitti melodian. Hän oli hyvä opettaja. leikkisä setä, joka elävästi matki meidän "leviää" kyröläismurretta, joka ei tahtonut sopeutua uskonnollisten ja hempeitten lastenlaulujen kieliasuun. Kuten jo kiertokoulun yhteydessä kerroin, uskonnollisuudelle pantiin suuri paino. Isokyrö oli ehkä evankelisen ja naapuripitäjä Ylistaro körttiläisyyden sävyttämiä alueita, joskaan tarkkaa rajaa ei voitu vetää. Lehmäjoen naapurikylä oli kyllä Ylistaron herännäisyyden keskus. Muistan, että täällä Untamalassa lähes joka talossa käytettiin vielä 1920-luvulla körttipukua. Tuurilasn Mumman veli Iisakki Karhu oli saanut jo nuorena voimakkaan herätyksen ja piti aina körttipukua. Karhulassa pidettiin ahkerasti "seuroja", joissa Tuurilan väki kävi, minä muiden mukana.

18 Saarnamiehistä muistan tunnetun körttipapin, oman pitäjän kappalaisen Yrjö Simojoen. Maallikkosaarnaajien nimiä en muista, ehkä olivat Untamalan isäntiä. Seurojen virrenveisuu soi yhä mielessäni. Sen mahtava rytmi, vanhanaikainen sävelkulku ja kaunis melodia (usein vanhan virsikirjan mukainen), johon seuraväki taidolla ja voimalla yhtyi, on mielestäni yhä edelleen hartaudenharjoituksen juhlavimpia muotoja. Körttiseuroissa ei ilmoitettu virsien numeroita. Joku seuraväestä alotti oman harkintansa ja tuntonsa mukaan ja muut yhtyivät. Virret osattiin ulkoa alusta loppuun. Tuurilassa väki oli uskonnollista, mutta edusti n.s.kirkollista linjaa, joka kai suuren "hajaannuksen" aikana Isonkyrön papin Durchmanin johdolla erosi Malmbergiläisyydestä. Tuurilassa ei oltu ahdasmielisiä. Siellä hyväksyttiin uudet aatteet, nuorisoseuratoiminta, maallinen kirjallisuus ja musiikki jne. Oltiin myös isänmaallisia, "alkiolaisia". Alkoholia ei suvaittu. Tosi hieno kasvualusta lapselle. Kiertokoulutodistusta tarvitsin mennessäni kylän kiertokouluun ja jättäessäni "lukusetelin" opettajalle, hän siitä näki myös opilliset saavutukseni "kinkerisektorilla". Koulun aloittaminen tapahtui ehkä syksyllä 1919 (?), jolloin olin 6 vuotias. Elettiin siis vielä oppivelvollisuuden edellistä aikaa; mainittu lakihan astui voimaan vasta Muistan tarkalleen kun äitini ja Mäki-Tuurin Sanna-emäntä saattueena, menimme Aaton kanssa Eino Kleemolaan, jossa koulu sillä viikolla pidettiin. Oli myöhäissyksyn harmaa päivä. En tiedä, oliko koulua pidetty samana syksynä jo muualla, mutta siltä tuntui, koska pihamaalle kokoontuneet tenavat käyttäytyivät luontevasti ja tottuneesti sekä töllistelivät minua ja Aatoa vieraina tulokkaina. Ehkä koulu oli nyt siirtynyt niin lähelle, että koulumatka oli tullut sopivan pituiseksi meillekin. Kouluhan siirtyi viikottain talosta toiseen ja oli nyt aloittanut toimintansa Kleemolan taloryhmän äärimmäisessä talossa. [kuva / piirros] [ kuva jostain esinnestä, ja kuvateksi:] [ pituus 47 sm. Rautainen osa. Leveys 14 sm.piirros: Juhani Karhu] Ossi Polari: Kun olin Kekkosta kaljuun kopauttaa... Tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli Seinäjoella Osuuskunta Maitojalosteen uusien laitosten vihkiäisjuhlassa kesäkuussa vuonna Suuri halli oli täynnä oman maakunnan "kermaa", oli maaherraa, suuria maakunnallisia neuvoksia ja pienempiä kunnanjohtajia, kerääntynyt suuri halli täyteen. Etupenkissä istuivat muun muassa suurta konsernia ylösrakentaneet hallintoneuvoston ja ja johtokunnan silmäätekevät, kuten isokyröläinen maanviljelijä, myöhemmin talousneuvos, V.Trompari, maanviljelijä, kunnallisneuvos Reino Koskenkorva Peräseinäjoelta, kurikkalainen maanviljelijä, kunnallisneuvos Yrjö Mikkilä, maanviljelijä Viljami Alanko, toimitusjohtaja, agronomi Erkki Kriikku, rakennusyhtiön edustajia ja tietysti myös tuleva firman tirehtööri Antti Tulimaa, partiokaverini menneiltä ajoilta. Filmasin vihkiäistilaisuuden, merkittävän tapauksen maakunnassa, yhdessä Jouko Aarnion kanssa kolmella kameralla televisiolle, Säästöpankille ja tietysti myös Maitojalosteelle. Sopimukseni mukaan olin filmannut firman rakentamista aina ensimmäisestä lapionpistosta siunattuun loppuun saakka. Äänitimme jutun myöhemmin Yleisradion tiloissa Kaupungintalossa Martti Mäki-Latvalan kanssa. Mutta itse tuohon otsikko-asiaan: Presidentti Kekkonen istui tyyriisti edessä penkkirivien välissä nojatuolissaan ja muu vihkiäisyleisö presidentin molemmin puolin.

19 Kaksi kameraa oli omilla vankoilla jalustoillaan, mutta se kamera, jota etupäässä käyttelin, oli se helpon liikuteltavuuden vuoksi vain "yksijalkainen". Seisoskelin presidentti Kekkosen takana, kun rakennustoimikunnan puheenjohtaja Reino Koskenkorva etupenkistä viittasi minut luokseen. Menin, mutta en Jussikuoron laululta oikein kuullut, mitä Koskenkorvalla oli asiaa. Kumartuessani kuullakseni paremmin, nousi kameran kevyt jalka ylös raskaan kameran painamana. Samassa tunsin jämerän käden tarttuvan kameran jalustaan ja painavan sen alas. Ääni takanani tiuskaisi: "Katsokaa mitä teette!" Takanani seisoi kookas mies paraativormussaan, presidentin adjutantti, majuri Urpo Levo! Jälkeenpäin olen kuullut monen kertovan, juhlakansa oli jännittyneenä seurannut, osuuko keppi presidentti Kekkosen kaljuun päähän vai ei. "Rakkailla kotivainioilla" Maitojalosteesta kertova filmi tehtiin maakunnan meijereitten kosimiseksi hieman propagandaluontoiseksi. Siinä huojuivat ylikypsät ruisvainiot. Minä lueskelin paatoksella Artturi Leinosen runoa rakkaista kotivainioista, kuvattiin Alavuden Muistojen Puistoa, Kitinojan Malkamäessä taas kirnuttiin voita vanhalla puukirnulla ja tehtiin "peukalovoileipää". Isonkyrön Meijeristä näytettiin nykyaikaista juustonvalmistusta ja Kurikan Luovankylässä tuotiin maitoa meijeriin hevospelillä isännän istuessa vankasti maitotonkan päällä. Erityisesti mieleeni on jäänyt filmaaminen Malkamäessä: puukirnuun pantiin puolen kilon voiklöntti ja emäntä oli kirnuavinansa, kaappasi sitten lusikallisen voita kirnusta ja teki oikein kunnollisen vanhanajan peukaloleivän Kari-pojalleni, joka oli mukana filmauksessa apumiehenä. Kun kuvaamisen alussa panin 2000 wattia valoa päälle, alkoi eteisestä kuulua kummaa hurinaa. Ihmettelin talonväelle, että mitä kummaa hurina mahtoi olla. Malkamäen emäntä selitti, että "se on vai tua meirän mittari, joka noin huutaa." "Miten ihmeessä mittari kestää moista kyytiä?" ihmettelin. Emäntä vastasi, aivan kuin hurina olisi ollut maailman luonnollisin asia: "Ei se sulake pala kun meirän isäntä pani sinne rautalangan!" EP-lehti -01 Keski-iän kriisi Pirjo Polari-Khan Esiäitini muinainen maamoni / tuli neljänä tupahan / vesikuuppanen käessä / lehtiluuta kainalossa / tulipäre hampahissa / itse oli neljäntenä // Äireeni imettäjäni / tuo on komia kantajani / yhyren vei mennesnänsä / teki toisen tullesnansa / kolmannen paskalla ollesnansa //

20 Mikäs mun on ollessa / kun sähkösauna sambailee / rumpukone rumbailee / pölynimuri pölisee / mies sen jatkona hölisee // Silt ei aika repeä / mihin olen halanut / ja niin minustakin tuli / kotirouva pohjaanpalanut /// Sielunvaellus Pirjo Polari-Khan Ole varovainen mitä pyydät / ennenkuin toiveitas Luojalle syydät / ettei kävisi kuten leskirouvalle erään / joka jatkuvasti huuteli Luojansa perään / tätä huonosta ulkonäöstänsä moitti / kunnes tuomiopäivä koitti // Olen niinkuin ankka, takapuoli vankka / sulat vain loppui kesken / oli jatkuva valitus lesken / _ Jos vielä kerran maan päälle tulla saisin / jotain muutosta itseeni haluaisin / Haluan kauniit silmät, ripset tuuheat kuin mitkä / ja hoikkien säärien mitan on oltava pitkä // Ja seuraavassa elämässä niin kävikin / sai rouva muodon kirahvin / Sanoi Luoja - Harkitse ennenkuin vaivaat mua / sillä toiveesi saattaa toteutua /// [2 X kuva] ABRAHAMIN ILTA [Kuva x 2] KUOLLEET Eversti evp Kalevi Markkula Viestitarkastaja palveli myös kansainvälisissä tehtävissä Ilmavoimien entinen viestitarkastaja, eversti evp Kalevi Markkula kuoli 10.marraskuuta Helsingissä vaikean sairauden murtamana. Hän oli 69-vuotias. Markkula oli syntyisin Vilppulassa 24.lokakuuta Kalevi Markkula valmistui upseeriksi Kadettikoulusta 1954, suoritti yleisesikuntaupseerin tutkinnon Sotakorkeakoulussa 1956 ja palveli puolustusvoimissa vuoteen 1991 eli eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Markkula opiskeli venäjän kieltä Leningradin valtiollisessa yliopistossa, minkä jälkeen hän palveli Moskovassa ensin sotilasasiamiehen apulaisena ja sitten sotilasasiamiehenä

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

Lukijalle. Seinäjoella kesäkuun 1.p:nä 2004 Ossi Polari. Aabraham Björklundin Sukuseura ry:n 10-vuotis historiikki

Lukijalle. Seinäjoella kesäkuun 1.p:nä 2004 Ossi Polari. Aabraham Björklundin Sukuseura ry:n 10-vuotis historiikki Lukijalle Edessäsi on 10-vuotis -juhlanumero. Alun perin tästä piti tulla todellinen JUHLA-AVIISI, mutta resurssit eivät riittäneet. Puuttui kirjoittajia, puuttui työvoimaa ja aikaa sekä rahaa. Siksi joudumme

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

12.-13.11.1960 Kuortane, Kunto / Kotka, Paini-Miehet

12.-13.11.1960 Kuortane, Kunto / Kotka, Paini-Miehet 12.-13.11.1960 Kuortane, Kunto / Kotka, Paini-Miehet 1. Jussi Hakola Vaasan Voima-Veikot 2. Kalervo Jutila Lapuan Virkiä 3. Kaino Laitila Nokian Urheilijat 1. Pentti Koskela Helsingin Paini-Miehet 2. Väinö

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA

VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoo tämän vertauksen heti edellisten vertausten

Lisätiedot

EESAU JA JAAKOB. c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Rebekka ja Iisak sekä heidän poikansa Eesau ja Jaakob.

EESAU JA JAAKOB. c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Rebekka ja Iisak sekä heidän poikansa Eesau ja Jaakob. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EESAU JA JAAKOB Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Lahai-Roin kaivon tienoilla. Lähde Etelämaassa

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Herra, kenen luo me menisimme?

Herra, kenen luo me menisimme? Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. (Joh. 6:68) Olette menettänyt läheisenne. Otamme osaa suruunne. Läheisen kuolema hämmentää ja tuo myös monia käytännön kysymyksiä. Toivomme

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle! Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla.

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla. Kreivi Gustaf Mannerheim on kuollut. 50-vuotias Mannerheim menehtyi pitkäaikaisen sairauden seurauksena sairaalassa 26. elokuuta, kertoo asiasta ensimmäisenä uutisoinut Svenska Yle. Gustaf Mannerheim oli

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kuljen muistojen tietä

Kuljen muistojen tietä Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Aloita oppitunti tavalliseen tapaan lausumalla ensin itse rukous ja anna sitten muutaman lapsen lausua ulkoa oppimansa rukous. Muista, että kullekin lapselle

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot