TEM raportteja 19/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEM raportteja 19/2011"

Transkriptio

1 TEM raportteja 19/2011 Kohdennetut maksuvälineet ja asiakkaan valinta Suomen kansantaloudessa Selvitys palveluseteleistä ja palvelusetelityyppisistä järjestelmistä yksityisellä ja julkisella alalla Pekka Lith Innovaatio-osasto Kesäkuu 2011

2 2 Esipuhe Pekka Lithin selvitys käsittelee hyvin ajankohtaista ja tärkeää aihetta. Asiakkaan valinnan oikeus ja keinot sen edistämiseksi ovat nousseet korostuneesti esille viimeaikaisessa suomalaisessa sosiaalija terveydenhuollon kehittämistä koskevassa keskustelussa. Palveluseteliä koskeva laki on ollut vuoden verran voimassa ja asiakkaan valinnanoikeus on nyt laajentunut terveyskeskuksen valintaan. Vaikka palvelusetelin käyttöä määrittävä laki on uusi, ei asiakkaan valinnan vapauden mahdollistavien ja sitä tukevien järjestelmien käyttö ole uutta Suomessa. Lithin selvitys kuvaa hyvin kattavasti erilaiset julkisen ja yksityisen sektorin käyttämät järjestelmät. Julkisella puolella on ollut pitkään käytössä sairausvakuutuksen hoitokorvausjärjestelmä (KELA-korvaus), lasten yksityisen hoidon tuki ja kotitalousvähennys. Yksityisellä puolella on vastaavasti ollut pitkään käytössä lounas-, liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Palvelusetelityyppiset ratkaisut eivät siis ole varsinaisesti mitään uutta Suomessa ja kansalaiset ovat tottuneet käyttämään niitä eri yhteyksissä. Asiakkaan valinnan oikeuden edelleen lisääminen onkin luontevaa. Eräiden tutkimusten mukaan kansalaiset haluaisivat nykyistä laajempaa mahdollisuutta vaikuttaa julkisesti rahoitettujen palvelujen sisältöön. Kansalaiset arvostavat valinnan mahdollisuutta ja haluaisivat sitä lisää. Valinnan oikeus koetaan yleisesti oikeudenmukaisuuskysymyksenä, eikä niinkään eriarvoisuutta lisäävä tekijänä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa palveluseteliä on nyt voittopuoleisesti käytetty kysyntähuippujen ja palveluiden lisäkysynnän tyydyttämiseksi. Palveluseteli tarjoaa kuitenkin kunnan näkökulmasta uuden työkalun julkisten palveluiden kehittämiseen. Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus ja syvempi toimittajayhteistyö on keskeinen innovaatioiden edistäjä. Tästä näkökulmasta yrityskentän osaamisen ja innovaatiokyvyn kehittäminen ja ylläpito on tärkeää. Millä keinoilla kunta voi edistää markkinan osaamista ja valmiutta uusien palveluiden kehittämiseen? Innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäminen on yksi keino. Toinen keino on palveluseteli, jolla voidaan luoda kannuste yrityksille kehittää omia palveluitaan ja synnyttää uusia palveluita. Palveluseteli ja hankinnat toimivat tässä yhdessä: palvelusetelillä ylläpidetään ja kehitetään yritysten innovaatiokykyä, jota voidaan sitten hyödyntää laajemmin uusissa innovaatioita hakevissa julkisissa hankinnoissa. Palveluseteli kehittää ja kannustaa markkinaa luomaan omaa innovaatiokykyä, mikä on puolestaan edellytys innovatiivisten julkisten hankintojen toteuttamiseksi. Asiakkaan rooli ja asiakkaan suurempi vastuu omasta terveydestään on koko ajan korostumassa johtuen yksinomaan jo resurssien niukkuudesta. Kysymys on paljolti siitä, millä keinoin ja kuinka tämä muutos voidaan käynnistää ja saada aikaan. Palveluseteli tarjoaa myös tästä näkökulmasta yhden konkreettisen keinon lisätä asiakkaan omaa vastuuta: passiivisen asiakkaan sijaan palvelusetelillä voidaan edistää oma-aloitteisuutta ja suurempaa vastuunottoa omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Mikko Martikainen Neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö

3 3 Alkusanat Palvelusetelien käyttö on lisääntynyt kunnissa sen jälkeen, kun niitä koskevat ensimmäiset säädökset tulivat voimaan vuonna Palvelusetelien käyttö eteni aluksi hitaasti, mutta tällä hetkellä kuntien kiinnostus setelipohjaiseen palvelujen järjestämiseen on selvässä kasvussa. Uutta on seudullinen yhteistyö. Uutta kehitysvaihetta merkitsivät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilaki ja asiakasmaksulain muutokset, jotka tulivat voimaan elokuussa Nämä uudistukset ovat mahdollistaneet entistä laajemman palvelusetelituotannon. Palveluseteliin perustuvan palvelutuotannon kasvusta huolimatta Suomessa on huonosti tietoa siitä, kuinka erilaisia ratkaisumalleja on toteutettu kunnissa puhumattakaan siitä, millaisia toimintoja palvelusetelit kattavat, mikä on niiden vaikuttavuus setelin asettajan ja käyttäjän kannalta tai kuinka järjestelmiä on haluttu laajentaa ja parantaa. Kunnallisia palvelusetelimalleja heikommin maassamme on tietoja työsuhteisiin liittyvistä kannustusluonteisista välineistä, joissa on palveluseteleitä muistuttavia piirteitä luvulla palvelusetelimalli on laajentunut henkilökuntaetuuksiin, kun tuloverolakiin on tehty muutoksia työntekijöiden omaehtoisen liikunta- ja kulttuuriharrastusten verotuksesta ja verovapauden ehdoista. Työntekijöiden ruokailua ja harrastustoimintaa yritykset ovat tukeneet jo aiemmin, minkä lisäksi yrityksillä ja muilla työnantajilla on käytössään muita henkilökuntaetuuksia, joissa on palvelusetelimäisiä piirteitä. Selvityksen tarkoituksena on tarjota ajantasaista tietoa olemassa olevista palvelusetelimalleista sekä arvioida järjestelmien vaikuttavuutta ja kehittämistarpeita palvelusetelin asettajan, käyttäjän ja palveluntuottajan näkökulmasta katsoen. Lähiajan kehitystyössä keskeistä on palvelusetelijärjestelmän juurruttaminen osaksi kuntien palvelutuotantoa ja käyttöalueen laajentaminen laajasti sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja tulevaisuudessa muillekin toimialoille. Lähtökohtana tulee olla yksittäisten kuntien seudullinen yhteistyö, sillä laajempi järjestämisalue mahdollistaa suuremman palvelujen kysynnän ja tarjonnan. Toisaalta vaikka esimerkiksi kuntien rahoittamat palvelusetelit, Kansaneläkelaitoksen sairaanhoitokorvaukset, kotitalousvähennysjärjestelmä tai työsuhteisiin liittyvät palvelusetelityyppiset etuudet ovat syntyneet eri lähtökohdista käsin, Suomessa voisi olla tulevaisuudessa edellä mainittujen erilaisten järjestelmien sijaan aiempaa yhtenäisempi, hallinnollisesti yksinkertaisempi ja läpinäkyvämpi asiakkaan valintaan perustuva kohdennettujen maksuvälineiden järjestelmä. Yhteisempi järjestelmä palvelisi paremmin kansalaisten arjessa selviytymistä sekä laajoja yhteiskunnan hyvinvoinnille ja työelämälle asetettuja tavoitteita. Selvityksen on laatinut tutkija Pekka Lith (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith, ks. työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osaston toimeksiannosta.

4 4 Sisältö sivu 1 Tiivistelmä Kunnallinen palveluseteli Työnantajien henkilökuntaetuudet Sairausvakuutuksen hoitokorvaukset Kotitalousvähennys Lasten yksityisen hoidon tuki Maksuvälinejärjestelmien pirstaloituneisuus 11 2 Palvelusetelijärjestelmän periaatteita 12 3 Kunnalliset palvelusetelit Suomessa Kuntien palvelutuotantotavat Palvelusetelijärjestelmän juridinen perusta Palvelusetelien käyttö kunnissa Palveluseteleistä saatuja kokemuksia Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli Erityiskysymyksiä 35 4 Palvelusetelit ja henkilökuntaetuudet Lounassetelijärjestelmä Virkistys- ja harrastustoiminta Työntekijöiden terveydenhoito Koulutustoiminta Työsuhdelippujärjestelmä Muita henkilökuntaetuuksia Setelijärjestelmän kehittäminen 50 5 Sairausvakuutuksen hoitokorvausjärjestelmä Korvausjärjestelmän taustaa Korvausten määrä ja asiakasprofiili Sairausvakuutusjärjestelmän kehittäminen 57 6 Kotitalousvähennysjärjestelmä Vähennysjärjestelmän lähtökohdat Kotitalousvähennyksen juridinen perusta Verovähennyksen käyttö ja asiakasprofiili Vähennysjärjestelmän kehittäminen 66 7 Lasten yksityisen hoidon tuki Lasten hoitotuen taustoja ja juridinen perusta Yksityisen hoitotuen käyttö Tuen vaikuttavuus 75 8 Yhtenäiset kohdennetut maksuvälineet 78 Lähteitä 83

5 5 Liite 1: Kotitalousvähennykseen oikeuttavat työsuoritukset 86 Liite 2: Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvonlisäverotus 88 Liite 3: Henkilökuntaetuudet yrityksen verotuksessa 90 Liite 4: Palkkatuki ja nuorten Sanssi-kortti 92 Liite 5: Lasten yksityisen hoidon tuki Helsingin seudun kunnissa Liite 6: Kansainvälisiä kokemuksia 94 Liite 7: Työ- ja elinkeinoministeriön kuntakyselyt 100

6 6 1 Tiivistelmä 1.1 Kunnallinen palveluseteli Palvelusetelien käyttö eteni kunnissa ja 2000-luvun alussa kokeilujen kautta, minkä jälkeen tulivat voimaan ensimmäiset palveluseteleitä koskevat säännökset vuonna Säännökset koskivat valtionosuuslakia, sosiaalihuoltolakia ja asiakasmaksulakia. Säännökset mahdollistivat palvelusetelit periaatteessa kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, jos palvelut vastaavat sitä tasoa, mitä kunnan palvelutuotannolta edellytetään. 1 Vuodesta 2008 lukien palvelusetelien käyttö laajeni kotisairaanhoitoon, jolloin asiaa koskevat säännökset liitettiin kansanterveyslakiin. Lainsäädännöstä ja käytännön syistä johtuen palveluseteleitä on hyödynnetty etupäässä sosiaalihuollon avopalveluissa, kuten kotipalvelussa, omaishoitajan vapaa-ajan järjestämisessä ja erilaisissa tukipalveluissa, joita ovat muun muassa siivous-, kuljetus- ja ateriapalvelut. Avohuollon palvelut voidaan helposti kohdentaa avuntarvitsijoille eivätkä esimerkiksi kaikki tukipalvelut edellytä ammatillista sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta. Aluksi palvelusetelien käyttö laajeni hitaasti, mutta vuodesta 2007 lukien kuntien palvelusetelituotanto on alkanut lisääntyä. Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastojen mukaan palvelusetelimenoja oli 110 kunnassa vuonna Vuodesta 2006 kuntien palvelusetelimenot ovat moninkertaistuneet. Kasvu on syntynyt palvelusetelituotannon käyttöalan laajenemisesta muun muassa asumispalveluihin, hammashoitoon ja omaishoitajien tukipalveluihin. Uutta kehitysvaihetta edustaa kuntien seudullisen yhteistyön lisääntyminen, sillä palvelusetelituotanto vaatii toimiakseen riittävän suuren palvelujen järjestämisalueen, jotta kysyntää on palveluntuottajille riittävästi Esimerkkinä seudullisesta yhteistyöstä voidaan mainita Jyväskylän palvelusetelimalli, josta ollaan kiinnostuneita esimerkiksi Jämsän, Mikkelin ja Joensuun seuduilla. Jyväskylän malliin sisältyy ulkopuolisen maksuliikenneoperaattorin käyttö, mikä vähentää kuntien hallinnollista työtä. Kielteisenä puolena on kuntien menettämä laskennallinen viiden prosentin palautus verottomiin yksityisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvästä piilevästä arvonlisäverosta, koska maksuja ei suoriteta suoraan palvelutuottajille, vaan maksuliikenne hoidetaan ulkopuolisen operaattorin kautta. Palvelusetelilaki Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan elokuussa Palvelusetelilaki on yleislaki, joka mahdollistaa palvelusetelipohjaisen tuotannon aiempaa useammissa palveluissa, kuten terveyspalveluissa. Setelit sopivat kaikkiin sellaisiin palveluihin, joissa asiakas voi toimia kuluttajan tavoin edellyttäen, että palvelut ovat tuotteistettuja ja niiden hinnoista ja laadusta on riittävästi tietoa. Palvelusetelit antavat myös vähävaraisille mahdollisuuden hyödyntää yksityisiä palveluja, sillä seteli voi kattaa ostettavan palvelun kokonaan tai osittain tulosidonnaisesti 1 Asiakasmaksulaki on kuitenkin käytännössä rajoittanut määrättyjen palvelujen ostamista palvelusetelillä.

7 7 Uutta palvelusetelipohjaisessa tuotannossa on se, että asiakkaan ja palvelusetelituottajan välille syntyy yksityisoikeudellinen sopimus, johon sovelletaan sopimuksen sisällön mukaan määräytyviä kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännöksiä. Myöskään asiakkaan omavastuuta ei ole enää sidottu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakiin, vaan omavastuuosuudet voivat ylittää asiakasmaksulaissa säännellyt maksujen enimmäismäärät. Poikkeuksen muodostavat esimerkiksi maksuttomaksi säädellyt palvelut ja tavanomaiset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilaki on edistyksellinen ja se lisää kuntalaisten valinnanvapautta julkisesti rahoitetussa palvelutuotannossa. Palvelusetelilaki ei kuitenkaan muuta kuntien järjestämisvastuuta, vaan sen tavoitteena on monipuolistaa kunnan järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuotantoa. Uudistuksesta huolimatta kuntien asema ja valta palveluseteliin liittyvissä toiminnoissa säilyy edelleen vahvana. Kuntalaisilla ei ole subjektiivista oikeutta palveluseteliin, vaan sen käyttöönotosta ja käyttöalasta päätetään jokaisessa kunnassa erikseen. Yksittäisen kunnan maantieteelliset alueelliset rajat ovat muodostumassa asukasluvultaan suuressakin kunnassa liian kapeiksi, kun ajatellaan nykyajan kuntalaisten tarpeita. Kehitys kulkee kohti suurempia työssäkäyntialueita, jotka ylittävät kuntarajat. Tämä puoltaa yksittäisiä kuntia laajempien palvelusetelijärjestelmien luomista, jotta kuntalaisten tarpeet voidaan tyydyttää aiempaa paremmin tai yksityisille palvelutuottajille ja mahdollisesti erikoistuneelle palvelutuotannolle saadaan riittävästi kysyntäpohjaa. Esimerkkinä voidaan mainita erityisryhmien tarvitsemat palvelut. Asiakkaan valinnanvapauden ja palvelusetelien käytön laajentamisen vauhdittamiseksi asiasta kiinnostuneille kunnille voitaisiin antaa valtionosuutena ylimääräinen kannustinraha. Kannustinrahalla toteutettaisiin tarpeelliset suunnitelmat palvelusetelijärjestelmän pohjaksi. Kannustinrahalla voisi edesauttaa seudullisten järjestelmien perustamista. Kuitenkin lasten päivähoidossa kunnat voisivat käyttää ensisijaisesti jo olemassa olevaa valtakunnallista yksityisen hoidon tukea ja siihen liitettäviä kuntalisiä, kun lasten vanhempia kannustetaan yksityisten lasten päivähoidon käyttäjiksi. Haja-asutusalueilla kysyntää ja palvelutuottajia on kuitenkin lähtökohtaisesti vähän. Ammatinharjoittajat eivät voi rakentaa liiketoimintaansa sattumanvaraisen asiakaskunnan varaan, sillä pelkkä hyväksyntä kunnan palvelusetelituottajaksi ei vielä takaa asiakkaita. Näissä olosuhteissa voisi olla perusteltua, että palveluseteleitä voisi käyttää myös kunnan hyväksymän työntekijän palkkaamiseen. 2 Menettely helpottaisi palvelujen järjestämistä silloin, kun kysyntää ja palvelutuottajia on vähän. Tämä menettely on mahdollista lasten yksityisen hoidon tuella lasten päivähoidossa. 1.2 Työnantajien henkilökuntaetuudet Työnantajat ovat soveltaneet Suomessa jo pitkään palvelusetelityyppisiä malleja henkilökuntaetuuksissaan, jotka ovat työnantajan tuloverotuksessa vähennyskelpoisia ja työntekijälle osin tai kokonaan verovapaita. Etuuksilla on haluttu kannustaa ja sitouttaa yrityksen johtoa ja työntekijöitä tai ylläpidetty työntekijöiden työkuntoa. Vaikka työnantajalla on ollut tarjota työntekijälle useita vaihtoehtoja, verovapauden ehtona on ollut, että 2 Esimerkkinä voidaan mainita vammaisten erityisavustaja.

8 8 henkilökuntaetuutena tarjottava palvelu on ollut työnantajan järjestämää eikä työntekijän omaehtoisuuteen perustuvaa. Omaehtoisuus on merkinnyt työntekijälle pääsääntöisesti sitä, että etuus on muuttunut verotettavaksi palkaksi. Merkittävän poikkeuksen pääsäännöstä on muodostanut työntekijöiden työpäivän aikaista ruokailua edistävä lounasseteli, jotka otettiin käyttöön jo 1970-luvulla. Vuodesta 2004 lähtien työnantajat ovat voineet tarjota työntekijöilleen myös verovapaita liikuntaseteleitä, joita työntekijät voivat käyttää omaehtoiseen liikuntaharrastukseen. Vuonna 2009 verovapaus laajeni kulttuuritoimintaan. Verovapaan edun enimmäismäärä on 400 euroa. Verovapaisiin liikunta- ja kulttuuriseteleihin liittyy kuitenkin käyttöehtoja kuten verovapauden enimmäismäärän rajoitukset, jotka voivat vähentää niiden käyttöä. Toisaalta käyttörajoitusten valvonta on lähes mahdoton tehtävä. Setelien ongelmana on se, että niiden saanti edellyttää työsuhdetta, minkä vuoksi toiminimiyrittäjät jäävät liikunta- ja kulttuurisetelien ulkopuolelle. Lisäksi työntekijöillä ei ole verovapaisiin seteleihin subjektiivista oikeutta, vaan niiden käyttö riippuu työnantajan tekemästä päätöksestä sekä kyvystä ja halusta tukea työntekijöiden omaehtoista harrastustoimintaa. 1.3 Sairausvakuutuksen hoitokorvaukset Sairausvakuutuslain mukainen hoitokorvausjärjestelmä on ollut Suomessa tärkeä yksityisten terveyspalvelujen käytön rahoittaja ja säilymisen takaaja sen jälkeen, kun maahamme luotiin kansanterveyslailla nykyisen kaltainen perusterveydenhuollon toimintamalli. Sairausvakuutuslain alkuperäisenä tarkoituksena oli myös taata tasa-arvoinen hoitoon pääsy kaikille kansalaisille tulotasosta riippumatta. Korvattaviin palveluihin kuuluvat yksityislääkärin ja hammaslääkärin palkkiot ja yksityislääkärin määräämät tutkimukset yksityisessä tutkimus- ja hoitolaitoksessa. Vuonna 2009 hoitokorvauksia maksettiin lääkärinpalkkioista ja tutkimuksesta yhteensä vajaat 270 miljoonaa euroa. Hammaslääkäripalkkioita lukuun ottamatta hoitokorvausten määrän kasvu on ollut kuitenkin hidasta. Lisäksi yksityisten terveyspalvelujen käyttö ja hoitokorvaukset keskittyvät suhteellisen hyvätuloisille kotitalouksille, jotka rahoittavat terveydenhoitomaksujen omavastuuosuudet usein ottamillaan yksityisillä vakuutuksilla. Tämä on tulosta Kelan hoitokorvausten pohjana käytettyjen taksojen jälkeenjääneisyydestä ja hoitokorvausten käyttöalueen kapeudesta. Merkittävä osa erikoislääkäripalveluista hankitaan edelleen yksityisen terveydenhuollon puolelta, sillä esimerkiksi työelämässä olevien työterveyshuolto kattaa lähinnä vain perusterveydenhuollon. Sairaanvakuutusjärjestelmä kehittämistä pohtinut työryhmä onkin ehdottanut korvaustason olennaista nostamista ja siirtymistä euromääräiseen korvausmenettelyyn. Korvaustaso tulisi nostaa vähintään 40 prosenttiin todellisista kustannuksista, kun korvaustaso on nykyisin noin 25 prosenttia. Samalla hoitokorvausten käyttöaluetta laajennettaisiin muun muassa tekoniveliin. Sairausvakuutuslain mukaiset hoitokorvaukset puolustavat edelleen paikkaansa, vaikka palvelusetelilaki mahdollistaa kunnalliset palvelusetelit entistä laajemmin myös terveydenhuollon palveluissa ja järjestelmien välillä on samankaltaisuuksia. Kelan hoitokorvausjärjestelmässä asiakkaan valinnanvapaus on toistaiseksi vahvempi kuin kunnallisessa palvelusetelissä, sillä kansalaiset voivat saada Suomessa hoitokorvauksia rajoitukset-

9 9 ta missä tahansa kotikunnasta riippumatta. Sen sijaan palvelusetelien käyttöönotto ja käyttöalue riippuvat yksittäisen kunnan päätöksestä. Tietotekniikan kehitys ja suorakorvausjärjestelmä ovat tehneet asiakkaalle Kelakorvauksen saamisen heti mahdolliseksi. Suora korvausjärjestelmä tarkoittaa sitä, että sairausvakuutuskorvaus vähennetään välittömästi asiakkaan laskulta hänen näyttäessään Kela-kortin esimerkiksi yksityisellä lääkäriasemalla ja hammaslääkäriasemalla. Vuonna 2010 Kelan maksamat hoitokorvaukset laajenivat sairausvakuutuslain muutoksen mukaan myös yksityisen hammaslääkärin määräämään ja terveydenhuoltoon liittyviin suuhygienistien hoitotoimenpiteisiin. Sairausvakuutuslain maaliskuussa 2011 voimaan tulleen muutoksen jälkeen myös kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa annetusta yksityisestä sairaanhoidosta voidaan maksaa sairaanhoitokorvaus sairausvakuutuslain pohjalta. Lakimuutoksen tarkoituksena on esimerkiksi tehostaa ja monipuolistaa julkisten tilojen käyttöä. Tilojen vuokraaminen ei saisi silti vaarantaa kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteistä toimintaa. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että vuokraaja on ilmoittanut Kelalle tiedot tilojen vuokraajasta. 1.4 Kotitalousvähennys Kotitalousvähennyksen tarkoituksena on helpottaa yksilöiden arjen taakkaa ja antaa enemmän aikaa lepoon, harrastuksiin tai työntekoon. Kotitaloustöissä on usein kysymys töistä, jotka jäisivät kokonaan tekemättä, jos niihin ei saada ulkopuolista apua, mutta kaikilla ei ole esimerkiksi kattavia sosiaalisia verkostoja käytössään. Järjestelmä on tuonut osan kotitalouksissa tehtävästä työstä tuotannollisen toiminnan piiriin, vähentänyt pimeän työn määrää kansantaloudessa ja antanut liiketoimintamahdollisuuksia uudentyyppiselle yritystoiminnalle, jossa enemmistö yrittäjistä on naisia. Vähennysjärjestelmä vakinaistettiin lyhyen kokeiluvaiheen jälkeen vuonna Tuorein laajennus tuli voimaan vuoden 2009 alusta lukien, kun verovähennyksen enimmäismäärä korotettiin ja yhtenäistettiin euroon verovelvollista kohden ja käyttökohteet laajentuivat kodin tieto- ja viestintätekniikkaan. Vuonna 2009 kotitalousvähennyksen arvo oli 390 miljoonaa euroa ja sen saajia oli henkilöä. Muutamassa vuodessa vähennyksen arvo ja sen saajien määrä on moninkertaistunut, mikä johtuu pääosin vähennyksen enimmäismäärän ja käyttöalan kasvusta. Verovähennysjärjestelmän ongelmana on ollut, että eläkeläiset ja muut pienituloiset kotitaloudet eivät ehkä pysty käyttämään täysimääräisesti vähennysjärjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi puutteena on hoivapalvelujen pieni osuus kotitalousvähennyksen määrästä, vaikka palveluille on paljon piilevää kysyntää lapsiperheissä ja vanhustalouksissa, jotka eivät pääse kuntien sosiaalikeskusten palvelujen piiriin. Myös kotitalousvähennyksen monimutkaisuus voi tuottaa ongelmia, minkä vuoksi kysyntä suuntautuu niille, jotka ymmärtävät vähennyksen käyttöä. Hoivapalvelujen ostamista voisi edesauttaa siten, että määrätyistä hoivapalveluista, kuten esimerkiksi lastenhoitoavusta saatavaa korvausprosenttia tai vähennyksen enimmäismäärää nostetaan, kun palvelujen tarjoaja on sosiaalipalvelujen tuottajaksi rekisteröity yksityinen palveluntuottaja. Tällä tavoin tuetaan ennaltaehkäisevästi kotitalouksia arjen haasteissa ja vähennetään kuntien sosiaalikeskusten työtaakkaa. Omille vanhem-

10 10 mille tai isovanhemmille ostettavien hoivapalvelujen ei tulisi myöskään vähentää palvelun ostajan oman kotitalousvähennyksen enimmäismäärää. Valtionvarainministeriön verotyöryhmä on ehdottanut kotitalousvähennyksen enimmäismäärän pudottamista euroon sekä verovähennyksen työkustannusosuuden alentamista 50 prosenttiin. Vähennysjärjestelmä kaipaa uudistamista, mutta uudistustyön tulisi perustua kunnollisiin taustaselvityksiin. Ruotsissa verovähennysjärjestelmässä siirryttiin vuonna 2009 laskutusmalliin, jonka mukaan verovelvollinen voi saada verovähennyksen välittömästi maksaessaan työsuorittajalle tehdystä työstä. Loppuosa työnsuorittaja hakee korvauksena verohallinnolta. Suomessa tulisi tutkia Ruotsin mallin mukaisen laskutusmallin soveltamista käytäntöön. Ruotsissa verovähennysjärjestelmä on saavuttanut suuren suosion, sillä vuonna 2010 lähes 1,2 miljoonaa ruotsalaista teetti kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä. Verovähennyksen arvo oli 1,8 miljardia euroa. Ruotsin laskutusmalli saattaisi parantaa kotitalousvähennysjärjestelmän viranomaisvalvontaa. Suomessa olisi selvitettävä, millaisten yritysten tuottamista palveluista verovähennystä on saatu ja onko vähennysjärjestelmä luonut oikeasti kasvuyrittäjyyttä ja vähentänyt harmaata taloutta. 1.5 Lasten yksityisen hoidon tuki Vuosina toteutettu valtakunnallinen lasten päiväsetelikokeilu oli tärkeä virstanpylväs yksityisille lasten päivähoidon tuottajille. Kokeilusta saatujen myönteisten kokemusten pohjalta luotiin pysyvä järjestelmä, kun säädettiin laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Kelan maksama yksityisen hoidon tuki voidaan rinnastaa implisiittisiin palveluseteleihin (reppurahaan), sillä tuki maksetaan suoraan lapsen vanhempien valitsemalle yksityiselle päivähoidon tuottajalle, joka voi olla ammattiharjoittaja, yhteisö tai työsuhteinen lasten hoitaja. 3 Yhteensä pienten lasten yksityisen hoidon tuella hoidettiin Kelan tilastojen mukaan lasta vuonna 2009, mikä oli yli viisi prosenttia kaikista alle kouluikäisistä 1-6- vuotiaista lapsista tuolloin. Yli 60 prosenttia hoitotuen piirissä olleista lapsista hoidettiin yksityisissä päiväkodeissa. Loput olivat perhepäivähoidossa tai heille oli palkattu hoitoja. Yksityisen hoidon tuella hoidettujen lasten määrä on lisääntynyt selvästi viime vuosina, joskin alueelliset ja paikkakuntakohtaiset erot ovat suuret. Hoitotukea on käytetty paljon varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Yksityisen lasten päivähoidon suosio ja laajuus on suorassa suhteessa kuntien maksamien hoitolisien suuruuteen, sillä Kelan maksama lakisääteinen hoitoraha ja lisä eivät välttämättä muodosta pieni- ja keskituloisille riittävän suurta rahallista kannustinta yksityisen päivähoidon valitsemiseksi. Kuntakyselyt paljastavat, että kuntakohtaiset hoitolisät voivat muodostaa yli puolet tuen kokonaismäärästä. Rahamääräisesti kuntalisien vaihteluväli on nollasta 800 euroon kuukaudessa, jonka lisäksi kuntalisät vaihtelivat hoitomuodon, lapsen iän ja muiden kuntien asettamien ehtojen mukaan. 3 Tukea voivat saada ne vanhemmat, joiden alle kouluikäiset lapset eivät ole kunnallisessa päivähoidossa.

11 Maksuvälinejärjestelmien pirstaloituneisuus Suomessa on kehitetty vuosien varrella lukuisia asiakkaan valintaan perustuvia palvelusetelityyppisiä järjestelmiä, joihin liittyy julkista kohdennettua tukea eri muodoissaan. Erityisen voimakasta kehitystyö on ollut kymmenen viime vuoden aikana, jona aikana lainsäädännöllä on vakinaistettu kotitalousvähennys, kunnallinen palveluseteli ja liikunta- ja kulttuurisetelit työntekijöiden verovapaiksi henkilökuntaetuuksiksi. Erillisten järjestelmien rakentaminen jatkuu edelleen, mistä on osoituksena tuoreet kotitalousvähennyksen laajennukset ja palveluseteleitä koskeva uusi puitelaki. Maksuvälineiden runsaudesta huolimatta osa kansalaisista voi jäädä palvelujen ulkopuolelle, jonka lisäksi moniin erillisiin järjestelmiin sisältyy julkisia kulutusmenoja vaativaa hallinnollista ja valvontaan liittyvää työtä. Lisäksi ei ole oivallettu, että osittain samoja palveluja järjestetään julkisen vallan ja työelämän toimesta yksilöiden arjen ja työkyvyn hallintaan. Yhtenäinen kohdennettujen maksuvälineiden järjestelmä olisi kuitenkin erillisiä järjestelmiä selkeämpi vaihtoehto, mistä koko yhteiskunta hyötyisi palvelujen tarjonnan ja kysynnän parempana kohtaamisena. Yhtenäistä järjestelmää voisi soveltaa esimerkiksi kuntien palvelusetelituotantoon sen sijaan, että jokaisella kunnalla on oma järjestelmänsä ja hallinnollinen prosessi. Valtakunnallinen malli tehostaisi kuntien välistä seudullista yhteistyötä ja korkeaa teknologiaa soveltavat maksujärjestelmät toisivat toimintaan kustannustehokkuuden. Myös kunnallista palvelusetelipohjaista palvelutuotantoa ja kotitalousvähennysjärjestelmää voisi lähentää kotitalous- ja hoivapalvelujen osalta toisiinsa. Yhtenäinen järjestelmä mahdollistaisi uuden kasvualustan henkilökohtaisia palveluja tuottaville yrityksille.

12 12 2 Palvelusetelijärjestelmän periaatteita Palvelusetelin (voucher, ostokuponki) käsitteen esitteli ensimmäisen kerran jo Adam Smith 1700-luvulla. Smithin toimintamallissa palvelusetelin käyttö liittyi koulutuksen järjestämiseen. 4 Nykymuotoisen palvelusetelin käsitteen kehittäjäksi on mainittu usein Milton Friedman 1960-luvulla. Myös Friedmanin ehdotus koski koulutusta. Hänen ehdotuksensa mukaan vanhemmat voisivat ostaa palveluseteleillä lapsilleen koulutusta mistä tahansa julkisen vallan hyväksymästä koulusta. Friedmanin mallissa seteli oli kiinteähintainen, mutta vähävaraisille korkeampi kuin muille. 5 Yleiskäsitteenä palveluseteli on tosite (maksuväline) 6, jolla on tietty rahallinen arvo, ja jota voidaan käyttää vain tiettyjen tavaroiden tai palvelujen hankkimiseen yksityiseltä tai julkiselta toimittajalta. Palvelusetelijärjestelmässä on kolme toimijaa: palvelusetelin asettava päämies (viranomainen, työnantaja), setelin saaja-asiakas ja palvelusetelin vastaanottava tavaran- ja palveluntoimittaja, joka laskuttaa setelin asettanutta tahoa. Riippuen palvelusetelin toteutuksesta asiakas voi maksaa setelinkäytöstä jonkin omavastuun tai ostaa omalla rahalla lisähyödykkeitä tai muuta etuutta. Palvelusetelityyppejä Palveluseteleitä tunnetaan yksityisessä elinkeinoelämässä ja julkisen vallan palvelutuotannossa. Yksityisessä elinkeinoelämässä on tunnettu käteis- ja lahjavouchereita sekä palveluvouchereita. Käteisvoucherilla tavaran tai palvelun ostaja voi saada määrätyn suuruisesta kulutusmäärästä lahjaksi maksusetelin, joka on rajattuna aikana muutettavissa osaksi hyödykkeen hintaa jonkun toisen oston yhteydessä. Lahjavoucher voidaan muuttaa tavaraksi tai palveluksi. 7 Palveluvoucherilla työnantaja maksaa esimerkiksi osan työntekijän vapaa-ajan liikunta- ja kulttuuriharrastuksista. Julkishallinnossa tunnetaan monentyyppisiä palveluseteleitä. Niitä ovat esimerkiksi yksityistämis-, työllisyys, 8 - ruoka- ja palveluvoucherit. Yksityistämisvouchereilla muun muassa Itä-Euroopan siirtymätalouksien kansalaiset saattoivat ostaa yksityistettyjen valtionyhtiöiden osakkeita. Ruokavouchereita on tarjottu esimerkiksi sosiaalitoimessa vähävaraisille määrätyin ostorajoituksin. Niillä vähävaraiset voivat ostaa elintarvikkeita kauppaliikkeestä. Palveluvoucherin sovellutuksia ovat Suomessakin käytössä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelit. Palvelusetelit rahoitetaan työnantajan varoin tai suoraan verovaroin, kun on kysymys julkisesti rahoitettavasta palvelusta, johon asiakkaalla on subjektiivinen oikeus. Myös työnantajan työntekijöille antamiin palveluseteleihin sisältyy usein välillistä tai välitöntä 4 Ajatuksensa Smith esitti teoksessaan The Wealth of Nations (1776) Samalla vuosisadalla voucher -ideaa kehitteli Thomas Paine teoksessaan The Rights of Man ( ). Hänen mukaansa valtion tulisi antaa jokaiselle nuorelle kuuden vuoden koulutustuki, jonka nuori voisi käyttää missä tahansa valitsemassaan koulussa 5 Valkama, Pekka: Kilpailuneutraliteetin toteutuminen kuntapalvelujen näennäismarkkinoilla, Fyysisesti palveluseteli voi olla konkreettinen paperi, monistettu tai painettu ostokuponki, kuitti, shekki tai sähköinen kortti. Se voi olla myös näkymätön sitoumus tai viranomaispäätös vastata tietystä palvelusetelin saajan tulevasta ostotapahtumasta. 7 Valkama, Pekka: Voucherit vaihtoehtoisena palvelujärjestelmänä, Työllistämisvoucherilla eli työsetelillä kotitalous maksaa omavastuuosuuden tietystä työntekijän suorittamasta palvelusta ja julkinen valta tietyn summan työntekijälle.

13 13 verotukea. Esimerkiksi Suomessa työnantajat suosivat sellaisia palveluseteliratkaisuja, jotka ovat sille tuloverotuksessa vähennyskelpoisia sekä toisaalta työntekijälle osittain tai kokonaan verottomia. Puhtaasti työntekijöiden henkilökuntaetuuksina käsiteltäviin seteleihin ei liity kuitenkaan vapautta arvonlisäverosta. Implisiittinen palveluseteli Lavean määritelmän mukaan palveluseteli voi olla myös asiakkaalle myönnettyä rahallista tukea, joka annetaan asiakkaalle tämän käytettyä tukeen oikeutettua palvelua. Tästä palvelusetelin muodosta kutsutaan nimitystä implisiittinen palveluseteli. Implisiittisen palvelusetelin tapauksessa asiakas maksaa hyödykkeen kokonaan, mutta saa siitä jälkeenpäin rahallisen korvauksen. 9 Esimerkkejä implisiittisestä palvelusetelistä ovat sairausvakuutuksen hoitokorvaukset yksityisistä terveydenhuollon palveluista tai kotitalouksien verovähennykset ulkopuolisilla teetetyistä kotitaloustöistä. Implisiittisestä palvelusetelistä on käytetty myös nimitystä reppuraha, joka kulkee asiakkaan mukaan palvelutuottajalle. Yksityislääkäriin tai hammaslääkäriin marssiva potilas on Suomessa implisiittinen kävelevä palveluseteli siinä tapauksessa, että potilas voi mennä mille tahansa palvelutuottajalle ja Kansaneläkelaitos Kelan sairausvakuutuslain mukainen sairaanhoitokorvaus kulkee häneen mukanaan. Sama koskee perheen lasta, jolle vanhemmat valitsevat Kelan lasten yksityisen hoidon tuella markkinoilta päivähoitopaikan, jos lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Myös työnantajilla on käytössään monia henkilökuntaetuuksia, joissa on palvelusetelimäisiä piirteitä, vaikka niitä ei kutsuta nimenomaisesti palveluseteleiksi. Esimerkkejä ovat vapaaehtoiset eläkevakuutukset, joissa työntekijät voivat valita sijoitusmuodon tai autoedut, joiden puitteissa työntekijät voivat valita auton vapaasti tai tietyistä merkeistä määrättyjä rahamääräisiä ylärajoja noudattaen. Asuntoetuihinkin voi liittyä vapaus valita asunto tietyissä rajoissa tai ilman niitä. Valinnanvapauksia voi liittyä myös koulutukseen, kerhotoimintaan ja työterveyshuoltoon. Palveluseteli ei ole kuitenkaan rahaa, koska se ei voi toimia samalla tavoin vaihdon välineenä eikä siihen sisälly samanlaisia siirto-oikeuksia kuin rahaan tai varallisuuden säilyttämisen muotoja. Palvelusetelillä ei ole myöskään varsinaista ostovoimaa, koska ostovoimalla viitataan vahvasti rahaan. Palveluseteli edustaa eräänlaista näennäisostovoimaa tai julkisesti ohjattua valintavoimaa, joita annetaan harkinnanvaraisesti vain tarpeessa oleville tai yksilöille, jotka palvelusetelit asettavat päämiehet (julkishallinto, työnantajat) määrittelevät palveluseteleihin oikeutetuiksi. Palvelusetelin käyttöalue Palveluseteliä voidaan käyttää vapailla markkinoilla, näennäismarkkinoilla tai puhtaasti esimerkiksi kunnallisilla markkinoilla. Palvelusetelin käyttö voidaan rajoittaa käytettäväksi vain kunnallisen puolen palveluyksiköissä, joiden väliltä asiakas voi valita mieluisimman palvelujen tarjoajan. Silloin julkisen vallan on tarjottava suosituille palveluntuottajille mahdollisuus laajentua ja ei-suosittujen supistua. Hieman vapaampi vaihtoehto on se, että kunnan tuotannolle annetaan ensisijainen asema palvelujen järjestämisessä, mutta ylimenevästä osuudesta vastaisivat muut palveluntuottajat. 9 Kauppa- ja teollisuusministeriö: Laatua ja tehokkuutta palvelujen kilpailulla, 2001.

14 14 Suomessa nykyisin käytössä olevilla kunnallisilla palveluseteleillä on edellä mainittua laajempi käyttöalue, sillä ne kelpaavat kunnan hyväksymissä yksityisissä yrityksissä ja kolmannen alan yhteisöissä mutta ei kunnan omissa palveluyksiköissä. Joskus palvelusetelien käyttöä on kuitenkin rajoitettu lainsäädännöstä johtuvista syistä määrättyihin julkisen vallan hyväksymiskriteerit täyttäviin palveluntuottajiin. Kokonaan rajoittamaton (täydellinen) palveluseteli käy julkisilla ja yksityisillä markkinoilla. Ruotsista löytyy kunnalliselta puolelta esimerkkejä rajoittamattomasta palvelusetelistä. Tehostaa markkinoiden toimintaa Palveluseteleihin liittyy aina asiakkaan (palvelusetelin saajan) täydellinen tai jollain tavoin raamitettu valinnanvapaus palvelun tai tavarantoimittajan suhteen. Asiakas voi halutessaan vaihtaa palvelun- ja tavarantoimittajaa, mikä synnyttää kilpailua eri toimittajien välillä. Palvelusetelimallissa ne toimittajat menestyvät, jotka kykenevät innovoimaan ja vastaamaan parhaiten asiakkaiden mieltymyksiin. Palvelusetelit voivat edesauttaa yrityskannan tervettä vaihtuvuutta, mikä toimii yksittäistä toimialaa tai koko kansantaloutta eteenpäin vievänä voimana (evoluutiona). Palvelusetelijärjestelmän hyvä toimivuus edellyttää, että palveluseteleitä on oikeutettu vastaanottamaan mahdollisimman moni palveluntarjoaja. Tämä synnyttää palveluntarjoajien välillä aidon kilpailutilanteen, jolloin markkinoilla menestyvät yritykset voivat laajentaa toimintaansa ja markkinoille voi tulla uusia toimijoita, joilla uudenlaisten palvelumuotojen löytyminen ja käyttöönotto ovat mahdollisia. Kilpailu pakottaa tuottajia kehittämään palvelujensa laatua ja hintaa. Mitä helpompaa markkinoille tulo on, sitä paremmin uudet innovaatiot pääsevät koekentälle. Vaikka esimerkiksi kunnalliset palvelusetelit rajoitettaisiin vain yksityiseen toimintaan, tehostaa pelkkä yksityisen kilpailun olemassaolo palvelutuotantoa myös julkisella puolella. Palvelusetelimuotoinen toiminta voi lisätä lähtökohtaisesti piilevää kysyntää määrätyssä palvelussa, sillä kunta on saattanut rajata palvelujen saantia ja tarjontaa omien rajallisten rahallisten ja inhimillisten voimavarojensa suhteessa. Julkisen vallan omissa palveluyksiköissä ei ole myöskään välttämättä voimavaroja ja kannustimia palvelutoiminnan omaehtoiseen kehittämiseen. Kunnissa palvelusetelien vaihtoehtona voi olla tavanomainen tavaran- ja palveluntoimittajan kilpailutus. Palvelusetelit kannustavat paremmin tavaran- ja palveluntoimittajia kehittämään toimintaansa kuin tavanomainen julkinen hankinta, joissa hyödykkeen sisältö ja laatu määritellään etupäässä vain kilpailuttamistilanteessa. Palveluseteli voi ehkäistä toiminnan keskittymistä suuriin tavaran- ja palvelutoimittajiin, sillä ääritapauksissa kilpailuttaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa yhdelle tai muutamalle suurelle toimittajalle syntyy markkinoilla määräävä asema. Myös Vanhasen II hallituksen esityksessä palvelusetelilaiksi todettiin, että suurempien kuntien kilpailuttaessa ja hankkiessa palveluita ostopalveluina pienet yritykset eivät kykene kilpailemaan tasavertaisesti suurten yritysten rinnalla. Sitä vastoin palvelusetelillä palveluja järjestettäessä pienet yritykset voivat lähtökohtaisesti toimia palvelujen tuottajina isompien tavoin. Pienyrittäjyyteen perustuva toimintamalli sopii hyvin moniin lähi-

15 15 palveluina tuotettaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Asiaa edesauttavat useamman kunnan yhteiset tilaajajärjestelmät ja pienyritysten keskinäinen verkottuminen. 10 Palvelujen jatkuva kilpailuttaminen ja lyhyet sopimuskaudet eivät edistä myöskään kumppanuutta ja asiakkaiden hyvinvointiin pyrkivää vastuunottoa. Jatkuvuus on palvelusetelimallissa parempi kuin ostopalvelussa. Asia korostuu esimerkiksi kuntien järjestämissä vanhusten avohuollon palveluissa, joissa jatkuvuus on yksi palvelun laadullinen kilpailutekijä. Palvelusetelimallissa palvelutuottaja voi vaihtua vain asiakkaan toimesta, mutta tavanomaisessa ostopalvelussa asiakkaalle tuttu palvelutuottaja ei välttämättä jatka kilpailutusta seuraavan uuden sopimuskauden aikana. Palvelusetelit joustavina poliittisina ohjausvälineinä Palvelusetelijärjestelmässä kunta voi tarkastella laajasti ja tasapuolisesti kaikkia palveluntuottajia ja verrata omaa palvelutuotantoaan yksityiseen tuotantoon. Kunnat voivat myöntää uusia palveluseteleitä sitä mukaa kuin uusia asiakkaita tulee palvelun piiriin, eikä kuntien tarvitse laajentaa omaa palvelutuotantoaan. Vastaavasti kunnat voivat asiakkaiden vähentyessä supistaa palvelusetelien tarjontaa. Palveluseteleitä käytetään etupäässä kotipalvelussa ja niihin liittyvissä tukipalveluissa. Nyttemmin palvelusetelit ovat laajentumassa myös asumispalveluihin. Palvelusetelit voivat toimia eräänlaisina viestintävälineinä yksityisessä elinkeinoelämässä ja julkisessa toiminnassa, millä palvelusetelien asettajat (päämiehet) tai lainsäädännöstä vastaavat poliittiset päätöksentekijät haluavat ohjata kansalaisten kulutusta tai käyttäytymistä tiettyyn toivottuun suuntaan. Palveluseteliä laajempi kuntalaisen valinnan oikeus voidaan toteuttaa henkilökohtaisen budjetin kautta. Henkilökohtaisessa budjetissa määrätty raha on kuntalaisen käytössä esimerkiksi sirullisen pankkikortin kautta. Kuntalaisen valinnan vapaus on suurempi kuin palvelusetelissä, mutta sitä voidaan yhä rajata pois epätoivottavasta kulutuksesta määrittämällä maksupisteet missä sirukortti ei käy maksuvälineenä. Esimerkiksi kunnallisten palvelusetelien avulla tapahtuvaa kuluttamista voidaan kutsua poliittisten yhteisöjen ohjaamaksi, koordinoimaksi ja valvomaksi kuluttamiseksi, missä ohjauspolitiikan syvällisyys vaihtelee kunnasta ja palvelusta riippuen. Ihanteellisessa tapauksessa poliittiset yhteisöt kuten kunnat tai valtio muodostavat selvemmin yleistä koordinointia ja valvontaa suorittavan toimijatahon, sillä palvelusetelit jalostavat kansalaisesta aktiivisen toimijan, jonka kulutusvalinnat lopullisesti suuntaavat julkiset budjettivarat eri palveluntuottajille julkisessa ja yksityisessä toiminnassa. Palvelusetelin edellytyksiä Palvelusetelit sopivat parhaiten sellaisten hyödykkeiden ostamiseen, joiden hinnoista ja laadusta on riittävästi tietoa. Asiakkaiden on pystyttävä myös määrittämään itsenäisesti palvelujen laatua ja vertailemaan erilaisia vaihtoehtoja keskenään. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että palveluntarjoajia on markkinoilla riittävästi ja heidän tarjoamistaan palveluista on tiedotettu. Asiakas on kuitenkin palvelumarkkinoilla usein heikompi osapuoli kuin palveluntuottaja ja kaikki asiakkaat eivät ole kykeneväisiä tekemään itsenäisiä valintoja ilman palveluohjausta. 10 Ks. Hallituksen esitys laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 12 :n muuttamisesta (HE 20/2009).

16 16 Esimerkiksi kunnallisten palvelusetelien vanhusasiakkaat tai sairaat voivat olla rajallisella toimintakyvyllä tai tiedolla varustettuja yksilöitä. Epätasapainoisimmat kilpailutussuhteet voidaan torjua, jos palveluseteleitä jaetaan vain aktiiviväestölle. 11 Toinen vaihtoehto on jakaa palvelusetelit joillekin ryhmille tai yhteisöille kuten perheille, joista voi löytyä avustajia asiakkaan päätöksentekoa varten. Ulkopuoliselta avustajalta vaaditaan vaihtoehtojen etsittelyssä tasapuolisuutta ja huolellisuutta, että kaikki vaihtoehdot on esitelty asiakkaalle samanarvoisina. Palvelusetelit eivät sovi silti tapauksiin, joissa asiakkaalla ei ole oikeasti valinnanmahdollisuuksia. Hallituksen esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliksi on mainittu viranomaistehtävät, välittömän hoidon tarpeessa olevan potilaan kiireellinen hoito tai viranomaispäätökseen perustuva tahdosta riippumaton hoito. Joskus pienellä paikkakunnalla voi olla niin vähän kysyntää ja tarjontaa, että vaihtoehtoisia yksityisiä palvelutuottajia ei ole olemassa. Silloin valinnanmahdollisuuksien lisääminen edellyttäisi laajaa seudullista kuntien yhteistyöhön perustuvaa setelijärjestelmää. 12 Seudullisten tai jopa valtakunnallisten palvelusetelijärjestelmien luominen on perusteltua, sillä yksittäisten kuntien rajat voivat hidastaa tarpeettomasta markkinoiden kehittymistä. Esimerkiksi Suomessa toteutetut palvelusetelimallit osoittavat, että kuntien alueelle on syntynyt uutta palvelutarjontaa, mikä ei kuitenkaan välttämättä tyydytä kaikkia kansalaisryhmiä. Nykyajan kuntalaisten tarpeet eivät ole aina paikallisia, mikä johtuu muun muassa työssäkäynnistä, opiskelusta tai muuttoliikkeen johdosta syntyneestä huolesta muuttopaikkakunnalle jääneistä omaisista. 11 Valkama, Pekka: Voucherit vaihtoehtoisena palvelujärjestelmänä, Joustavuutta lisäisi myös se, että palvelusetelillä voisi valita yksityinen palveluntuottaja tai palkata suoraan työntekijä tehtävää suorittamaan. Suoraan palkatuilla työntekijöillä voisi olla samanaikaisesti kaksi tai useampia palveluseteleillä maksavia yksityisiä työnantajia, kuten yrityspohjalta toimivilla palveluntuottajilla.

17 17 3 Kunnalliset palvelusetelit Suomessa Palvelusetelien käyttö eteni kuntien palvelutuotannossa aluksi kokeilujen kautta, minkä jälkeen palveluseteleitä koskevat ensimmäiset säännökset tulivat voimaan vuonna Säännökset sisältyvät valtionosuuslakiin, sosiaalihuoltolakiin ja asiakasmaksulakiin. Vuodesta 2008 lukien palvelusetelien käyttö laajeni kotisairaanhoitoon, jolloin asiaa koskevat säännökset liitettiin kansanterveyslakiin. Lainsäädännöstä ja käytännön syistä johtuen palveluseteleitä on hyödynnetty etupäässä sosiaalihuollon avopalveluissa, kuten kotipalvelussa, omaishoitajan vapaa-ajan järjestämisessä ja erilaisia tukipalveluissa, joita ovat muun muassa siivous-, kuljetus- ja ateriapalvelut. Avohuollon palvelut voidaan helposti kohdentaa avuntarvitsijoille, eivätkä tukipalvelut edellytä välttämättä ammatillista erityiskoulutusta. Palvelusetelituotanto laajeni kunnissa aluksi hitaasti, mutta vuodesta 2007 lukien palvelusetelien käyttö on alkanut lisääntyä tuntuvasti. Samalla niiden käyttöala on laajentunut uusiin palvelukokonaisuuksiin kuten vanhusten asumispalveluihin ja hammashoitoon. Uutta on kuntien seudullisen yhteistyön lisääntyminen, sillä palvelusetelituotanto vaatii toimiakseen riittävän suuren palvelujen järjestämisalueen. Palvelusetelien käyttömahdollisuus laajeni elokuussa 2009 kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin lukuun ottamatta päivystyspalveluja ja tahdosta riippumattomia hoitoja, kun laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (palvelusetelilaki) tuli voimaan. Kunnat päättävät palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta ja palveluvalikoimasta sekä hyväksyvät palvelujen tuottajat, joiden maksamiseen seteliä voidaan käyttää. 3.1 Kuntien palvelutuotantotavat Kuntien käytettävissä oleva palveluntuotantotapojen kirjo on hyvin moninainen. Vaihtoehtoisia tuotantotapoja kutsutaan eri nimikkeillä. Omaehtoinen tuotanto voidaan järjestää kunnan tulosyksiköissä, liikelaitoksissa ja kuntayhtiöissä. Ostettu tuotanto voidaan hankkia toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Uusinta ulottuvuutta edustavat liikelaitoskuntayhtymät, jotka muodostetaan kuntien ja kuntayhtymien toimesta. Uudistetussa kuntalaissa myös kunnallinen liikelaitos on määritelty meillä kunnolla ensimmäistä kertaa. Pelkistetysti sanottuna ostettu tuotanto tai hankinta ulkoa (contracting out) voidaan jakaa ostopalveluihin ja ulkoistamiseen. Ostopalvelussa (outtasking) kunta hankkii välituotepalveluja omaa palvelutuotantoaan varten ulkopuoliselta taholta, eikä toimintaan sisälly liikkeenluovutusta kuten johtamisen, henkilöstön tai toimintojen siirtymisiä. Kunta voi myös kokonaan ulkoistaa palvelutuotannon (outsourcing), jolloin kunnalle jää vain rahoitus- ja valvontavastuu. Ulkoistamista on myös kuntien yhteistyö kuntayhtymien tai yhteisten yhtiöiden kautta. 13 Uusimpia toimintatapoja ulkoistamisessa ovat julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuteen (partnering) perustuvat ratkaisut. Kumppanuus voi olla mikä tahansa kuntien palvelutuotannon järjestely koskien rahoitusta, omistusta tai itse tuotantoa. Kumppanuus tarjoaa eri toimijoille mahdollisuuden tehdä sitä, mitä parhaiten osaavat. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että näin julkiset palvelut ja infrastruktuuri tuotetaan 13 Ostopalvelut ja ulkoistaminen eivät tarkoita palvelutuotannon yksityistämistä. Nämä käsitteet on pidettävä lujasti erossa toisistaan. Yksityistäminen on määritelmällisesti toimintaa, jossa palvelukokonaisuus siirretään tai myydään kokonaan yksityiseen omistukseen ja kunnan tätä palvelua varten mahdollisesti omistama omaisuus myydään. Yksityistäminen merkitsee kunnan kannalta lopullista luopumista tehtävästä. Yksityistää voidaan kuitenkin vain sellaisia tehtäviä, joista huolehtiminen ei ole kunnan lakisääteistä velvollisuutta, eli viranomaistehtävää.

18 18 parhaimmalla tavalla. Toteutettuja hankkeita on vielä vähän (vrt. Espoon Kuninkaantien lukio ja uimahalli), mutta kiinnostus niihin on viriämässä. Asiakkaan valintaan perustuva palvelutuotanto Palveluseteli on myös yksi uusi asiakaslähtöinen tapa järjestää kunnallisia palveluja. Palvelusetelillä kunta myöntää asukkaalleen sitoumuksen maksaa tietyn kunnan päättämän osan ulkopuolisen palveluntuottajan antamasta palvelusta. Kunta antaa asiakkaalleen palvelusetelin ja palveluntuottaja laskuttaa kuntaa palvelusetelin arvosta. Palvelusetelin saanut asiakas maksaa puolestaan palvelusetelin arvon ja palveluntuottajan perimän kokonaishinnan välisen erotuksen. Palveluseteli voi olla esimerkiksi viranomaispäätös, painettu seteli tai sähköinen kortti. Palvelusetelijärjestelmän erityispiirteisiin kuuluu, että kunta määrittelee vaihtoehtoiset palveluntuottajat sekä palvelutyypin ja määrän etukäteen tiettyjen kriteerien mukaan, mutta kuntalaiset palvelujen loppukäyttäjinä saavat valita vapaasti sopivan palveluntuottajan lainsäädännön mahdollistamien ja kunnan määrittelemien palveluntuottajien joukosta. Palveluseteli poikkeaa kunnan ja palvelutuottajien välisistä perinteisistä ostopalvelusopimuksista siten, että ostopalvelusopimuksissa asiakas ei voi valita palveluntuottajaa, vaan palvelutuottajat osoitetaan heille. Kunnallisessa palvelusetelijärjestelmässä asiakas siis tekee sopimuksen palveluntuottajan kanssa, kun tavanomaisissa ostopalvelusopimuksissa osapuolina ovat kunta ja palveluntuottaja. Palveluseteli ei ole myöskään maksusitoumus, vaikka maksusitoumusta käytettäessä asiakkaalla voi olla rajattu mahdollisuus valita palveluntuottaja, sillä maksusitoumusta käytettäessä sopimus ostopalvelusta tapahtuu kunnan ja palveluntuottajan välillä. Suomessa kunnan omat palvelutuottajat eivät ole myöskään palvelusetelijärjestelmän piirissä kuten esimerkiksi Ruotsissa. 3.2 Palvelusetelijärjestelmän juridinen perusta Ensimmäiset palveluseteleitä koskevat säännökset tulivat voimaan vuoden 2004 alusta. Vuoden 2008 alusta palvelusetelin käyttö laajennettiin kotisairaanhoitoon. Säännökset on lisätty seuraaviin voimassa oleviin lakeihin: 1) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (STVOL), 773/1992, 2) Sosiaalihuoltolaki, 710/1982, 3) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (asiakasmaksulaki), 734/1992 ja 4) Kansanterveyslaki 66/1972. STVOL:n 4 :ään lisättiin vuonna 2004 vaihtoehto, jonka mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja antamalla asiakkaalle palvelusetelin. 14 Säädös mahdollistaa periaatteessa palvelusetelin käytön kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Sen mukaan kunta sitoutuu maksamaan asiakkaan kunnan hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimat palvelut enintään palvelusetelin arvoon saakka. Kunnan 14 Sosiaalihuoltolain 29a :n mukaan kuntalainen (asiakas) voi kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata asiakas muulla tavoin järjestettyjen palvelujen piiriin.

19 19 on kuitenkin varmistettava, että hankittavat sosiaali- ja terveyspalvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja asianmukaisuus on varmistettu Suomessa lainsäädäntöteitse. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluja tuottavan yksityisen yksikön henkilöstön, toimitilojen ja laitteiden on oltava toimintaan sopivat. Henkilöstön on täytettävä käytännössä samat kelpoisuusehdot kuin kunnallisella puolella vastaavissa tehtävissä vaaditaan. Esimerkiksi yksityisten terveyspalvelujen yksityisten terveyspalvelujen tuottaminen on maassamme pääosin luvanvaraista toimintaa. Asiasta on säädetty laissa yksityisestä terveydenhuollosta. 15 Lain mukaan yksityisellä palveluntuottajalla on oltava aluehallintoviranomaisen lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Luvan tarvitsee yksittäinen henkilö, yritys tai järjestö, joka tuottaa terveydenhuoltopalveluja. 16 Samoin sosiaalipalvelujen puolella yksityisten palvelujen tuottaminen on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa. Yksityisen palveluntuottajan, joka jatkuvasti liike- ja ammattitoimintaa harjoittamalla antaa ympyrävuorokautisia sosiaalipalveluja, on saatava aluehallintoviranomiaselta lupa ennen toiminnan aloittamista tai sen olennaista muuttamista. Sitä vastoin palveluntuottajan, joka harjoittaa muuta kuin ympärivuorokautista palvelua (avohuolto), on tehtävä ilmoitus asiasta ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista sen kunnan toimielimelle (perusturvalautakunta yms.), jossa palveluja tarjotaan. Lupa- ja ilmoitusvelvollisuus koskee järjestöjä, yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä, jotka tuottavat sosiaalipalveluja liike- ja ammattitoimintaa harjoittamalla. Kuitenkin toimeksiantosopimukseen perustuvat perhehoito, omaishoito ja vapaaehtoistyö eivät kuulu lupa- ja ilmoitusvelvollisuuden piiriin 1718 Palveluntuottajien hyväksyminen Sosiaalihuoltolain 29a :n mukaan kunta hyväksyy ne palvelutuottajat, joiden palvelujen ostamiseen kunnan myöntämää palveluseteliä voidaan käyttää. Säännöksessä määrätään edelleen, että kunta voi valita vain sellaisen palveluntuottajan, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Kunta voi valita mahdollisiksi palvelusetelipalvelujen tuottajiksi kaikki hyväksymiskriteerit täyttävät palvelujen tuottajat (hyväksyminen ilman kilpailutusta) tai kilpailuttaa palvelujen tuottajat, jolloin kunnan on noudatettava mahdollisesti julkisia hankintoja koskevia säännöksiä. 19 Asiantuntijoiden mukaan kaikkien hyväksymiskriteerit täyttävien palveluntuottajien hyväksyminen ilman kilpailutusta on suositeltavaa, koska silloin seteliasiakkaille saadaan mahdollisimman paljon vaihtoehtoja ja kunta välttyy monimutkaiselta kilpailutusprosessilta. 20 Tässä mielessä palveluseteliä voidaan verrata toimilupaan, jossa kaikki lupaehdot täyttävät yritykset voivat tarjota palvelujaan eikä luvan myöntäjä käytä mitään 15 Laki yksityisestä terveydenhuollosta 152/ Terveydenhuollon ammatinharjoittajat eivät lupaa tarvitse, mutta heidän on tehtävä asiasta ilmoitus aluehallintoviranomaiselle. Lisäksi heidän on laadittava vuosittain toimintakertomus lupaviranomaiselle. Ammatinharjoittajalla ei ole myöskään oikeutta palkata avustajan lisäksi muuta terveydenhuollon ammattihenkilökuntaa. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä 559/1994). 17 Säännöksiä sovelletaan samalla tavoin julkisyhteisöjen perustamiin liikeyrityksiin. 18 Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (1996/603), 5 ja Ks. Laki julkisista hankinnoista 348/ Sosiaali- ja terveysministeriö: Palveluseteli, Käyttöopas kotipalveluun, 2005.

20 20 tarveharkintaa palveluntarjoajien suhteen. Kunnan roolina on vain valvoa, että tuotettu palvelu täyttää yleiset laatu- ja sisältöedellytykset. Esimerkiksi kaikki työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n palvelusetelikyselyihin tammikuussa 2009 vastanneet 15 kuntaa ovat valinneet palveluntuottajat hyväksymismenettelyllä ilman kilpailutusta. 21 Usein yrittäjä ilmoittaa hakulomakkeella halukkuudestaan ryhtyä palvelusetelituottajaksi, jonka jälkeen suoritetaan viranhaltijoiden haastattelu. Siinä arvioidaan soveltuvuus ja annetaan yrittäjälle tarpeellisia tietoja palvelusetelituottajana toimimisesta. Lopuksi tuottajat valitaan perusturvalautakunnan yms. vahvistamilla kriteereillä viranhaltijapäätöksellä tai lautakunnan päätöksellä. Palvelusetelin arvo Sosiaalihuoltolain 29b:ssa määrätään edelleen, että jatkuvan ja säännöllisesti annettavan kotipalvelun ja sen yhteydessä tai erikseen annettavan kotisairaanhoidon 22 hankkimiseksi kunta voi antaa palvelusetelin, jonka arvon pitää olla vähintään 22 euroa tunnilta, jos kotitalouden tulot ei ylitä samassa laissa mainittu kotitalouden koon mukaan laskettua tulorajaa. 23 Tuloriippuvuus koskee ainoastaan jatkuvaa ja säännöllistä palvelua. Asiakkaan omavastuuta ei ole kuitenkaan rajattu ja se voi olla pienempi tai suurempi kuin kunnan vastaavasta palvelusta perimä maksu. Sosiaalihuoltolaki ei määrittele tilapäiseen kotipalvelun ja tai kotisairaanhoidon hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvoa, mutta sen tulee olla lain mukaan kohtuullinen. Samoin kohtuullisuutta edellytetään muun kotipalvelun kuin kodissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön antaman hoidon ja huolenpidon hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvolta. Muulla kotipalvelulla tarkoitetaan erilaisia kodinhoitoapuun liittyviä tukipalveluja. Tukipalveluja ovat sosiaalihuoltoasetuksen mukaan esimerkiksi siivous-, ateria-, kuljetus-, kylvetys- ja vaatehuoltopalvelut. 24 Sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksulaissa säädetään edelleen, että kunta ei voi periä kuntalaiselta (asiakkaalta) asiakasmaksua, jos palvelu on järjestetty antamalla asiakkaalle palveluseteli. Näissä tapauksissa asiakas maksaa palveluntuottajalle sen määräämän hinnan ja palvelusetelin arvon välisen erotuksen omavastuuosuutena. Palvelunkäyttäjän omavastuuosuus ei saa kuitenkaan ylittää sitä asiakasmaksua, jonka kunta voisi periä itse järjestämistään palveluista, ellei palvelusetelin arvon määräytymisestä ole erikseen säädetty (ks. sosiaalihuoltolaki) Kyselyihin vastasivat Vantaa, Lappeenranta, Vaasa, Jyväskylä, Joensuu, Rovaniemi, Porvoo, Kouvola, Kotka, Uusikaupunki, Rauma, Heinola, Kuusamo, Keuruu ja Loimaa. Vantaan vastauksessa todettiin, että asiakas on aloitteellinen palveluntuottajan löytämisessä, minkä jälkeen kunta toteuttaa valvontavelvollisuuden järjestämällä haastattelun kullekin tuottajaehdokkaalle. Vantaalla palveluseteleitä oli omaishoitajan vapaa-ajan järjestämisessä. 22 Kotipalvelu on lähihoitajan, kodinhoitajan tai kotiavustajan suorittamaa työapua ja huolenpitoa. Kotipalvelua ovat muun muassa henkilökohtaisessa hygieniassa, pukeutumisessa ja ruokailussa avustaminen, ilta- ja aamupalojen valmistaminen ja mahdolliset kodin perussiisteyden ylläpitoon kuuluvat tehtävät. Mahdollinen kotipalveluun liittyvä kotisairaanhoito on kotona annettavaa sairaanhoitoa (lääkkeiden annostelu, haavojen hoito ja muut perushoidolliset toimenpiteet), johon voidaan lukea myös lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen hoito (Ks. myös kansanterveyslaki 66/1972, 20). 23 Tulorajan ylittävä tulo vähentää jatkuvassa ja säännöllisessä kotipalvelussa palvelusetelin täyttä määrää kotitalouden koon mukaan määräytyvällä prosenttiosuudella tulorajan ylittävästä tulosta jaettuna 60:lla. Alin palvelusetelin arvo on kuitenkin kuusi euroa tunnilta. (Sosiaali- ja terveysministeriö: Palveluseteli, Käyttöopas kotipalveluun, 2005, Liite 1). 24 Ks. Sosiaalihuoltoasetus 607/1983, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992, 12.

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Palveluseteli ja julkiset hankinnat sosiaali- ja terveyspalveluissa

Palveluseteli ja julkiset hankinnat sosiaali- ja terveyspalveluissa Palveluseteli ja julkiset hankinnat sosiaali- ja terveyspalveluissa Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen 12.1.2012 Sami Uotinen va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja, johtava lakimies Esityksen

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Hallituksen esitys uudeksi palvelusetelilaiksi. Helsinki 2.6.2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen

Hallituksen esitys uudeksi palvelusetelilaiksi. Helsinki 2.6.2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Hallituksen esitys uudeksi palvelusetelilaiksi Helsinki 2.6.2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Uusi palvelusetelilaki - taustaa Aiemmat palvelusetelisäännökset voimaan 2004 Sääntely keskittyi kotipalvelun

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän

Lisätiedot

Päivähoidon palveluseteli. Rovaniemen kaupunki

Päivähoidon palveluseteli. Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palveluseteli Rovaniemen kaupunki Miksi palveluseteli? Vastaus kuntien kasvavaan palvelun tarpeeseen, palvelutarjonnan ja palvelujen sisällön monipuolistamiseen ja yrittäjyyden edistäminen

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa

Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa Yksityisen hoidon tuki Lapsen hoidon järjestämiseksi vanhemman tai muun huoltajan osoittamalle hoidon tuottajalle suoritettavaa tukea. Tuottaja

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012 Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Kuntaliitto selvitti keväällä 2012, kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Palveluseteli Nurmijärven kunnan suun terveydenhuollossa

Palveluseteli Nurmijärven kunnan suun terveydenhuollossa Palveluseteli Nurmijärven kunnan suun Sisällys 1. Palvelusetelin määritelmä 2. Palvelusetelin sisältö ja säännöt Nurmijärven kunnan suun 3. Palvelusetelin tarve Nurmijärven kunnan suun 4. Palvelusetelin

Lisätiedot

PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA

PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA Sivistyslautakunta 70 11.09.2014 Kunnanhallitus 269 29.09.2014 Valtuusto 88 08.10.2014 PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA SIVIS 70 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Asumispalvelujen palveluseteli opas

Asumispalvelujen palveluseteli opas Asumispalvelujen palveluseteli opas Harjavalta Kokemäki Huittinen Nakkila MIKÄ ON PALVELUSETELI Palvelusetelin käyttöä säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä sekä laki sosiaali- ja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

PALVELU- SETELI. Aalto Hoivapalvelut Oy

PALVELU- SETELI. Aalto Hoivapalvelut Oy PALVELU- SETELI Mikä on palveluseteli? Kunta tai kuntayhtymä ei välttämättä tuota itse kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja vaan voi toimia yhteistyössä yksityisten palveluyritysten kanssa. Palveluseteli

Lisätiedot

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Tuula Haukka Wacklin Toiminnanjohtaja Tampereen ensi ja turvakoti ry Petsamokoti Arvokasta elämää ikäihmisille Palvelusetelihanke 2009 2011 Projektin esivaihe

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana?

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? Lähteet: verohallinnon ohjeistus, Valviran ohjeistus, www.elias.fi (Taija Härkki), Sosiaalihuoltolaki, Arvonlisäverolaki,

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

PALVELUSETELI HYVINKÄÄLLÄ

PALVELUSETELI HYVINKÄÄLLÄ PALVELUSETELI HYVINKÄÄLLÄ Palveluseteli-info yrittäjille 13.9.2011 Satu Koskela/Seija Karukannas Hyvinkään kaupunki PALVELUSETELI Kunnan sitoumus suorittaa tietty sen ennalta määräämä rahamäärä palvelujen

Lisätiedot

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana PASSARI HANKESEMINAARI Helsinki 29.11.2011 Sanna Meronen-Vilenius Kehittämispäällikkö Helsingin Yrittäjät sanna.meronen-vilenius@helsinginyrittajat.fi

Lisätiedot

Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja

Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja Tuomo Melin (Sitra), Minna Tuominen-Thuesen (KPMG), Turo Koila (KPMG) Päiväys 01.06.2010 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 Esipuhe...3

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Heli Peltola Posintra Oy

Heli Peltola Posintra Oy Heli Peltola Posintra Oy Seudullinen palvelusetelityöryhmä valmistellut alueellisesti vajaan vuoden ajan (2011) itäisellä Uudellamaalla (Askola, Porvoo, Loviisa ja Lapinjärvi) palvelusetelin käyttöönottoa

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Palveluseteli vanhuspalveluissa

Palveluseteli vanhuspalveluissa Palveluseteli vanhuspalveluissa PALVELUSETELI VANHUSPALVELUISSA Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on uusi tapa valita ja käyttää sosiaali- ja terveyspalveluja. Asiakas voi hankkia palvelusetelillä hänelle

Lisätiedot

PALVELUSETELIOPAS ASIAKKAALLE JA OMAISELLE

PALVELUSETELIOPAS ASIAKKAALLE JA OMAISELLE Salon kaupunki Vanhuspalvelut PALVELUSETELIOPAS ASIAKKAALLE JA OMAISELLE Salon kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1 2 Sisällysluettelo 1. Palvelusetelin

Lisätiedot

PALVELUNTUOTTAJAN JA VIRANHALTIJAN PALVELUSETELIOPAS

PALVELUNTUOTTAJAN JA VIRANHALTIJAN PALVELUSETELIOPAS PALVELUNTUOTTAJAN JA VIRANHALTIJAN PALVELUSETELIOPAS Kokkolan kaupunki ja JYTA-alue (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli) Päivitetty 28.11.2011 MAAKUNNALLINEN PALVELUSETELI

Lisätiedot

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen ESH:n palveluseteli Kuusamossa Jonkun on oltava ensimmäinen Palvelusetelin soveltuvuus ja tavoitteet Palvelut tuotteistettuja Palvelujen hinnoista ja laadusta on sekä kunnalla että asiakkaalla riittävästi

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.

Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum. Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum - kohdennetun maksamisen edelläkävijä Smartum Oy on vuonna

Lisätiedot

Eija Bouraksen ym. valtuustoaloite palvelusetelin käyttöönotosta Asikkalan kunnan lasten päivähoidossa

Eija Bouraksen ym. valtuustoaloite palvelusetelin käyttöönotosta Asikkalan kunnan lasten päivähoidossa Varhaiskasvatusjohtokunta 37 10.12.2013 Kunnanhallitus 6 13.01.2014 Valtuusto 13 17.02.2014 Eija Bouraksen ym. valtuustoaloite palvelusetelin käyttöönotosta Asikkalan kunnan lasten päivähoidossa 204/00.02.00/2013

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Socom Lappeenranta 25.2.2010 Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi

Socom Lappeenranta 25.2.2010 Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Socom Lappeenranta 25.2.2010 Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi -Kohdennetun maksamisen edelläkävijä Vuonna 1995 perustettu yksityinen kohdennettuihin maksuvälineisiin

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.

Lisätiedot

Palvelusetelit ja palvelusetelityyppiset järjestelmät julkisella alalla

Palvelusetelit ja palvelusetelityyppiset järjestelmät julkisella alalla Palvelusetelit ja palvelusetelityyppiset järjestelmät julkisella alalla Helsinki 25.4.2015 Lith Conslting Group 2 1 Alkusanat Oheisen raportin tarkoituksen on tarjota Helsingin seudun kauppakamarille

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

JULKINEN PALVELU KILPAILUN VIITEKEHYKSESSÄ

JULKINEN PALVELU KILPAILUN VIITEKEHYKSESSÄ JULKINEN PALVELU KILPAILUN VIITEKEHYKSESSÄ Risto Harisalo Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto risto.harisalo@uta.fi 1 Terveisiä menneisyydestä! risto.harisalo@uta.fi 2 Julkisen palvelun kehityskaaret

Lisätiedot

Seudullinen elinkeinoyhtiö toimijoiden yhteistyön rakentamisessa -esimerkkinä Jykes Oy:n palvelusetelin kehitystyö

Seudullinen elinkeinoyhtiö toimijoiden yhteistyön rakentamisessa -esimerkkinä Jykes Oy:n palvelusetelin kehitystyö Seudullinen elinkeinoyhtiö toimijoiden yhteistyön rakentamisessa -esimerkkinä Jykes Oy:n palvelusetelin kehitystyö Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija Smartum Oy Palvelusetelin käytännön toteutuksen

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Lain velvoitteet täyttävä palveluseteli Kuopion kaupungin palveluntuottajien tiedotustilaisuus 15.2.2013

Lain velvoitteet täyttävä palveluseteli Kuopion kaupungin palveluntuottajien tiedotustilaisuus 15.2.2013 Lain velvoitteet täyttävä palveluseteli Kuopion kaupungin palveluntuottajien tiedotustilaisuus 15.2.2013 Palveluseteliasiantuntijat: Varpu Valkeinen 040 748 06 39, varpu.valkeinen@smartum.fi Sanna Lipasti

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä

Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä 3.5.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö Kuntapalveluja markkinamekanismilla Riitta Pylvänen palvelupäällikkö 4.12.2013 Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä on riittävän suuri

Lisätiedot

OPAS PALVELUSETELITUOTTAJALLE

OPAS PALVELUSETELITUOTTAJALLE OPAS PALVELUSETELITUOTTAJALLE Sisällys 1 Palveluseteli kotona asumisen tukena... 3 2 Palveluseteliprosessi palveluntuottajan näkökulmasta... 4 3 Palveluseteliprosessi asiakkaan näkökulmasta... 5 4 Laskutus...

Lisätiedot

Kuntayhtymähallitus 47 19.03.2015 Kuntayhtymähallitus 64 22.04.2015 Kuntayhtymähallitus 83 21.05.2015

Kuntayhtymähallitus 47 19.03.2015 Kuntayhtymähallitus 64 22.04.2015 Kuntayhtymähallitus 83 21.05.2015 Kuntayhtymähallitus 47 19.03.2015 Kuntayhtymähallitus 64 22.04.2015 Kuntayhtymähallitus 83 21.05.2015 Tehostetun palveluasumisen palvelusetelin hinnan määräytyminen 38/05.02.04/2015 KYHALL 47 Peruspalvelukuntayhtymä

Lisätiedot

PALVELUNTUOTTAJAN JA VIRANOMAISEN PALVELUSETELIOPAS

PALVELUNTUOTTAJAN JA VIRANOMAISEN PALVELUSETELIOPAS PALVELUNTUOTTAJAN JA VIRANOMAISEN PALVELUSETELIOPAS 25.2.2008 PALVELUSETELIKOKEILU AJALLA 1.4-31.12.2008 TEUVAN KUNTA Sisällysluettelo PALVELUNTUOTTAJAN OPAS... 3 1. Palveluseteli... 3 2. Palveluntuottajat...

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

JOKIOISTEN KUNTA PALVELUSETELI OPAS

JOKIOISTEN KUNTA PALVELUSETELI OPAS JOKIOISTEN KUNTA PALVELUSETELI OPAS 2013 MIKÄ ON PALVELUSETELI? Palveluseteli on yksi kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistapa. Palveluseteli on kunnan oman toiminnan ja ostopalvelujen

Lisätiedot

Palveluseteliselvitys 18.11.2014

Palveluseteliselvitys 18.11.2014 1 Palveluseteliselvitys 18.11.2014 Elokuussa 2009 voimaan tullut palvelusetelilain uudistus mahdollistaa palvelusetelin käytön myös päivähoidossa. Lakiuudistuksen tavoitteena on mm. lisätä asiakkaan valinnan

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä:

Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä: Nastolan kunta Varhaiskasvatus Palveluseteli lasten päivähoidossa PALVELUNTUOTTAJIEN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä:

Lisätiedot

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa Kuntatalo 17.3.2011

Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa Kuntatalo 17.3.2011 Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa Kuntatalo 17.3.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintamalliehdotukset kahden eri lainsäädännön perusteella ja niiden haasteet T A M P E R E E N K A

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot