Valtiontuki N:o N 195/2002 Suomi Meriliikenteen alan verotusta koskeva laki (Tonnistoverolaki)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtiontuki N:o N 195/2002 Suomi Meriliikenteen alan verotusta koskeva laki (Tonnistoverolaki)"

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, C(2002)3576fin Asia: Valtiontuki N:o N 195/2002 Suomi Meriliikenteen alan verotusta koskeva laki (Tonnistoverolaki) Arvoisa ulkoministeri, 1. MENETTELY Komissiolle ilmoitettiin 13. maaliskuuta 2002 päivätyllä kirjeellä yhteisön perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti esityksestä Suomen tonnistoverolaiksi. Ilmoitus kirjattiin vastaanotetuksi 15. maaliskuuta 2002 viitteellä SG(2002) A/3009. Komissio pyysi lisätietoja 17. toukokuuta 2002 päivätyllä kirjeellä. Suomi toimitti lisätiedot 28. kesäkuuta päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin vastaanotetuksi komissiossa 3. heinäkuuta 2002 viitteellä SG(2002) A/ TUEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS 2.1. Nimike Meriliikenteen alan verotusta koskeva laki (Tonnistoverolaki tai lakiesitys HE 234/2001) Tiivistelmä Tonnistoverotus on uusi verojärjestelmä, jota sovelletaan kansainvälistä meriliikennettä harjoittaviin varustamoihin. Yhtiöt, jotka täyttävät tietyt edellytykset ('tonnistoverotettavat yhtiöt') voivat valita kansainvälisten meriliikennetoimintojensa tuottaman voiton tuloverotuksen sijasta alusten nettovetoisuuden perusteella määräytyvän tonnistoveron. Yhtiötä, joka valitsee tonnistoveron ('tonnistoverovelvollinen yhtiö'), ei veroteta tonnistoverokauden aikana voitosta, joka on saatu tonnistoverotuksen piiriin kuuluvilla aluksilla ('tonnistoverotettavat alukset') harjoitetusta meriliikenteestä. Ulkoministeri Erkki Tuomioja Laivastokatu 22 FIN HELSINKI Commission européenne, B-1049 Bruxelles / Europese Commissie, B-1049 Brussel - Belgia. Puhelin: (32-2)

2 Jos useampia hyväksymisedellytykset täyttäviä suomalaisia yhtiöitä kuuluu samaan konserniin, niiden on kaikkien valittava tonnistoverotus. Muuta kuin tonnistoverotuksen piiriin kuuluvaa liiketoimintaa verotetaan tavanomaisten tuloverotusta koskevien säännösten mukaisesti. Lain on määrä tulla voimaan sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt valtiontuen Tonnistoverojärjestelmä Käsiteltävänä olevassa tonnistoverojärjestelmässä tonnistoverotettavilta varustamoyhtiöiltä 1 perittävän veron määrä määritetään niiden tonnistoverotettavan aluskannan nettovetoisuuden perusteella. Kunkin tonnistoveron piiriin kuuluvan aluksen osalta määritetään alukseen liittyvästä toiminnasta perittävä vero kiinteänä summana, joka lasketaan seuraavasti aluksen nettovetoisuuden mukaan 100 nettotonnia kohti vuorokaudessa riippumatta siitä, onko alus kunakin vuorokautena käytössä: tonniin asti 0,4 euroa 100 tonnia kohti tonnia 0,3 euroa 100 tonnia kohti 10, tonnia 0,2 euroa 100 tonnia kohti Yli tonnia 0,1 euroa 100 tonnia kohti Koska yhteisövero on Suomessa 29 prosenttia, edellä mainitut tonnistoverokannat vastaavat järjestyksessä 1,38, 1,03, 0,69 ja 0,57 euron määriä, kun niitä vertaillaan niihin verokantoihin, joita muut jäsenvaltiot ovat jo ottaneet käyttöön 2 verotettavan tulon määrittämiseksi (eikä suoraan yhteisöveroon). Vero on maksettava myös niiltä ajanjaksoilta, joina alus ei esimerkiksi telakoinnin takia ole käytettävissä meriliikenteessä. Tonnistoverosta ei voi tehdä mitään vähennyksiä. Sellaisia veroja tai maksuja, joita varustamo on maksanut toisessa valtiossa, jonka kanssa Suomi ei ole tehnyt verotusta koskevaa sopimusta, ei hyvitetä suoritettavasta tonnistoverosta Tausta Suomen varustamoala on jakautunut siten, että kansainvälisessä meriliikenteessä toimii yhtäältä muutamia suuria ja hyvin menestyviä varustamoja, merkittävimpinä neljä suurta pörssiyhtiötä, ja toisaalta noin 20 huomattavasti pienempää varustamoa tytäryhteisöineen. Viimeksi mainittujen yhtiöiden kannattavuus on yleensä huomattavasti pörssivarustamoja heikompi. Niiden toiminnasta ja tuloksesta olennaisen osan muodostaa vanhojen alusten myyminen. Neljän suurimman yhtiön osuus Suomen koko 1 Ks. 2.8 kohta jäljempänä. 2 Ks kohta jäljempänä. 2

3 meriliikenteen alan liikevaihdosta on 90 prosenttia. Niiden osuus koko alan voitosta ennen varauksia ja veroja on noin 95 prosenttia. Varustamojen liikevaihto ja kannattavuus sekä niiden maksaman tuloveron määrä olivat viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana seuraavat (määrät milj. euroa): Vuosi Liikevaihto Välittömät verot Tilikauden voitto Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2000 poikkeuksellisen suuret voitot ja tuloverot johtuvat yhden varustamotoimintaa harjoittavan monitoimialayrityksen toimialaluokittelun muuttumisesta. Vuoden 2000 tiedot kattavat 97 prosenttia varustamoiksi luokiteltujen yritysten liikevaihdosta. Varustamoala on viime vuosikymmenen aikana kansainvälistynyt voimakkaasti. Yhtenä syynä tähän on ollut Suomen liittyminen EU:hun ja sen myötä täytäntöön pannut säännökset, jotka ovat helpottaneet alusten rekisteröintiä toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alusrekisteriin. Suomen merilain aluksen lippua koskevia säännöksiä väljennettiin vuoden 1999 lopulla Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisten sijoittautumisvapautta koskevien vaatimusten täytäntöön panemiseksi. Merilain säännösten mukaan alus on oikeutettu käyttämään Suomen lippua, jos Suomen taikka asetuksessa säädetyin edellytyksin muun Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen tai oikeushenkilö omistaa aluksesta enemmän kuin kuusi kymmenesosaa. Lain uudet säännökset helpottavat myös alusten siirtämistä Suomen rekisteristä jonkin toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan rekisteriin. Suomen alusrekisterissä oli vuoden 2001 lopussa 611 alusta, joiden bruttovetoisuus oli yhteensä 1,676 miljoonaa tonnia. Näistä vain 125 alusta oli kansainvälisessä liikenteessä, mutta kansainvälisen liikenteen alusten osuus kokonaisbruttovetoisuudesta oli suuri (1,6 miljoonaa tonnia). Kansainvälisessä liikenteessä olleesta 125 aluksesta 109 oli lastialuksia, joiden bruttovetoisuus oli yhteensä tonnia. Sellaisia suomalaisomistuksessa olevia aluksia, joita käytetään kansainvälisessä liikenteessä mutta jotka eivät ole Suomen alusrekisterissä, oli 65 kappaletta, ja niiden bruttovetoisuus oli yhteensä 1,22 miljoonaa tonnia. Näistä 61 oli lastialuksia, ja näiden lastialusten bruttovetoisuus oli 1,11 miljoonaa tonnia. Suomalaisten yhtiöiden eniten suosima rekisteröintipaikka vuonna 2000 oli Bahamasaaret. Sen rekisterissä oli ulosliputettuina 14 alusta. Toisena oli Ruotsi (11 alusta) ja kolmantena Saksa (9 alusta). Alla olevista kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten määrää ja bruttovetoisuutta koskevista luvuista käy ilmi ulosliputuksen kehitys viimeksi kuluneiden 13 vuoden aikana. 3

4 Vuosi Suomen rekisterissä olevat alukset Lukumäärvetoi- Bruttosuus (tuhatta tonnia) Ulkomaisissa rekistereissä olevat alukset Osuus kaikista aluksista Lukumäärä Bruttovetoisuus (tuhatta tonnia) Osuus kokonaisbruttovetoisuudesta % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % * 1449* 53* 30 % 1150* 44 % * Lokakuun lopun tieto. 4

5 Suomen alusrekisterissä olevien alusten osuus Suomen ja ulkomaiden välisestä tavara- ja matkustajaliikenteestä kehittyi vuosina seuraavasti: Vuosi Suomen rekisterissä olevien alusten osuus kuljetetusta tonnimäärästä (%) Suomen rekisterissä olevien alusten osuus kuljetetusta matkustajamäärästä (%) ,6 65, ,4 64, ,6 61, ,2 61, ,0 59, ,2 60, ,9 67, ,6 68, ,2 70, ,8 68, ,9 67, ,7 67, ,1 61, ,6 61, Tuen mahdolliset vaikutukset Ennuste: vaikutukset Suomen lipun alla purjehtivaan aluskantaan Suomen viranomaiset arvioivat huolestuneina, että ilman tonnistoverojärjestelmän käyttöönottoa ainoastaan 30 prosenttia niistä uusista aluksista, joilla korvataan vanhempaa aluskantaa, merkitään tulevaisuudessa Suomen alusrekisteriin. Tämä johtaisi Suomen alusrekisteriin merkittyjen alusten määrän asteittaiseen vähenemiseen. Jos taas uusi verojärjestelmä otetaan käyttöön, viranomaisten arvioiden mukaan jopa 60 prosenttia suomalaisten yhtiöiden alushankinnoista rekisteröidään Suomen alusrekisteriin. Tämän seurauksena Suomen lipun alla purjehtivan aluskannan bruttovetoisuus kasvaisi 15 prosenttia vuosina Ennuste: yhteisön merenkulkijoiden työllisyys Suomen alusrekisterissä olevat kansainvälisen liikenteen lastialukset työllistävät noin merenkulkijaa. Näistä 98 prosenttia on Suomen kansalaisia, vaikka lainsäädäntö ei aseta esteitä ulkomaalaisten palkkaamiselle. Tämä suuri osuus on seurausta alan työmarkkinaosapuolten välisistä hyvistä suhteista. Sen sijaan ulkomaisen lipun alla purjehtivien, suomalaisomistuksessa olevien alusten miehistöjen jäsenistä ainoastaan arviolta 50 prosenttia on EU:n kansalaisia, mukaan luettuina suomalaiset merenkulkijat. Merenkulkijoiden kokonaismäärässä ei ole viiden viime vuoden aikana tapahtunut olennaisia muutoksia. Sen sijaan 1980-luvun alkuun verrattuna alustyöpaikkojen määrä on laskenut lähes puoleen. Kansainvälisessä meriliikenteessä olevilla aluksilla työskenteli vuonna 1999 henkilötyövuosina mitattuna hieman alle merenkulkijaa. Tästä kokonaismäärästä 30 prosenttia toimi kansiosastolla, 18 prosenttia koneosastolla ja 52 prosenttia palvelu- 5

6 2.6. Talousarvio keittiö- ja ravintolatehtävissä. Viimeksi mainitusta henkilöstöryhmästä yli 80 prosenttia työskenteli matkustaja-aluksilla ja autolautoilla, kun vastaava osuus kaikissa kolmessa henkilöstöryhmässä oli 60 prosenttia. Suomalaisten merenkulkijoiden työttömyysaste oli lokakuussa 2001 noin 5 prosenttia. Suomen viranomaiset arvioivat edellä selostettujen rekisteröintimääriä koskevien oletusten perusteella, että tonnistoverojärjestelmän käyttöönotto lisäisi EU:n jäsenvaltion kansalaisuuden omaavien merenkulkijoiden määrää 170:llä. Jos taas järjestelmää ei toteutettaisi, EU:n jäsenvaltioista olevien merenkulkijoiden määrä vähenisi 190:llä. Suomen tonnistoverojärjestelmä rahoitetaan valtion tuloja vähentämällä. Suomen viranomaiset arvioivat verotulojen menetyksen kokonaissuuruudeksi pitkällä aikavälillä noin 20 miljoonaa euroa vuodessa Kesto Järjestelmän voimassaoloaika on rajoittamaton. Tonnistoveron valitsevien yritysten on sitouduttava järjestelmään kymmeneksi vuodeksi. Tonnistoverokauden päättyessä on mahdollista valita järjestelmä uudestaan kymmeneksi vuodeksi Tonnistoverotettava toiminta ja tonnistoverotettavat alukset Tonnistoverojärjestelmää sovelletaan hakemuksesta Suomessa asuviin osakeyhtiöihin: - joita johdetaan Suomesta; - jotka harjoittavat tavaroiden tai matkustajien kuljettamista tonnistoverotettavilla aluksilla; - jotka harjoittavat toimintaansa Suomesta; ja - jotka ovat toiminnastaan verovelvollisia Suomessa. Tonnistoveroa voidaan soveltaa myös muualla asuvan yhtiön kiinteään toimipaikkaan Suomessa. Suomessa on noin 30 varustamoa, joilla on kansainvälisessä liikenteessä olevia aluksia. Näistä alle kymmenen arvioidaan hakevan tonnistoverovelvollisiksi. Tonnistoverotettavia ovat alukset: a) joita käytetään pääasiallisesti tavaroiden tai matkustajien kuljettamiseen; b) jotka toimivat pääasiallisesti kansainvälisessä meriliikenteessä 6

7 c) joita johdetaan strategisesti ja kaupallisesti Suomesta; ja d) joiden nettovetoisuus on alle 100 tonnia. Luettelon a kohdan nojalla tonnistoverojärjestelmää ei sovelleta muihin kuin tavaroiden tai matkustajien kuljetuksessa käytettyihin aluksiin. Näin ollen kalastusalukset, ruoppaajat, satamahinaajat, jäänmurtajat, luonnonvarojen etsimiseen ja hyödyntämiseen käytettävät alukset, merellä suoritettavaan työhön käytettävät alukset sekä muut samankaltaiset alukset eivät kuulu tonnistoverojärjestelmän piiriin. Luettelon b kohdan nojalla tonnistoverojärjestelmää ei sovelleta aluksiin, jotka toimivat ensisijaisesti Suomen sisäisessä liikenteessä. Aluksen katsotaan toimivan b kohdassa tarkoitetulla tavalla pääasiallisesti kansainvälisessä meriliikenteessä, kun se liikennöi suomalaisen ja ulkomaisen sataman välillä, ulkomaisten satamien välillä tai ulkomaisen sataman ja avomeren välillä, ei kuitenkaan, jos alus liikennöi yksinomaan kahden samassa valtiossa olevan sataman välillä. Luettelon c kohdassa tarkoitettu kaupallinen johtaminen sisältää muun muassa reittisuunnittelun, tavara- ja matkustajaliikennepalvelujen myynnin, alusten muonituksen, varastoinnin, terminaalipalvelut, henkilöstöhallinnon ja muut tonnistoverotettavan toiminnan harjoittamisen edellyttämät palvelut. Strategisella johtamisella tarkoitetaan aluksia koskevaa ylemmän tason liikkeenjohtoa. Strategista ja kaupallista johtamista koskevat oikeudelliset vaatimukset ovat erillisiä ja itsenäisiä yhtiölle ja sen johdolle asetettuihin vaatimuksiin nähden. Tonnistoverotuksen piiriin eivät voi kuulua muualta kuin Suomesta johdetut alukset, vaikka kyseistä yhtiötä johdettaisiinkin Suomesta ja se olisi Suomessa verovelvollinen. Verotuen keskeisenä tavoitteena on alusten säilyminen Suomen lipun alla. Näin ollen tonnistovero on rajoitettu Suomen lipun alla purjehtiviin aluksiin. Tässä suhteessa järjestelmän soveltamisala on sama kuin aikaisempien lastialusten miehistökustannustukien 3. Tonnistoverotettavia voivat olla ainoastaan alukset, jotka toimivat pääasiallisesti kansainvälisessä meriliikenteessä. Näin ollen esimerkiksi kasino- tai hotellilaivat ja kaikki tällaisilla aluksella harjoitettava liiketoiminta eivät voi kuulua tonnistoverotuksen piiriin, vaan ne ovat tavanomaiseen tapaan tuloverovelvollisia. On kuitenkin mahdollista, että alusta, jota käytetään pääasiallisesti kansainvälisessä meriliikenteessä, käytetään osa vuodesta muihin tarkoituksiin kuin kansainväliseen tavara- ja matkustajaliikenteeseen. Tällaisessa tapauksessa alus voidaan katsoa koko vuoden ajan tonnistoverotettavaksi sen aluksella harjoitettavan toiminnan osalta, joka kuuluu tonnistoverotuksen piiriin, mutta samalla se kuuluu eitonnistoverotettavan toiminnan osalta tavanomaisen tuloverotuksen piiriin. Veroviranomaiset arvioivat kansainväliseen liikenteeseen käytetyn ajan perusteella, toimiiko alus pääasiallisesti kansainvälisessä meriliikenteessä. Siltä osin kuin alusta käytetään kansainvälisen meriliikenteen lisäksi myös 3 Tuki N 856/2000 ja tuki N 801/2001, ks kohta jäljempänä. 7

8 rannikko- tai sisävesiliikenteessä, pääasiallinen käyttö arvioidaan kuitenkin kuljettujen matkojen perusteella. Aluksen tonnistoverotettavuuden edellytykset arvioidaan erikseen kunkin vuoden osalta. Jos esimerkiksi alusta käytetään yhtenä vuonna pääasiallisesti rannikkoliikenteessä ja seuraavana vuonna pääasiallisesti kansainvälisessä meriliikenteessä, se kuuluu vain jälkimmäisen vuoden osalta tonnistoverotuksen piiriin Vuokralle otetut alukset Myös seuraavat vuokralle otetut alukset voivat kuulua tonnistoverotuksen piiriin: - alukset, jotka on merkitty Euroopan unionin jonkin jäsenvaltion alusrekisteriin ja jotka tonnistoverotettava yhtiö on ottanut vuokralle ilman (vuokralle antajan toimittamaa) miehistöä: - alukset, jotka on merkitty Euroopan unionin jonkin jäsenvaltion alusrekisteriin ja jotka varustamoyhtiö on ottanut vuokralle (vuokralle antajan toimittamine) miehistöineen. Lisäehtona tonnistoverojärjestelmän soveltamiselle on, että yhtiön itse omistamien tonnistoverotettavien alusten osuus bruttovetoisuutena laskien on vähintään 25 prosenttia sen kaikkien tonnistoverotettavien alusten bruttovetoisuudesta. Lisäksi yhtiön miehistöineen vuokralle ottamien alusten bruttovetoisuus saa olla enintään 50 prosenttia sen kaikkien tonnistoverotettavien alusten bruttovetoisuudesta. Tämä osuus voidaan kuitenkin väliaikaisesti ylittää kohtuullisena ajanjaksona varustamon toiminnan laajentumisen johdosta. Tämä edellyttää Suomen Konserniverokeskuksen arviointia sekä sitä, että hyväksymisedellytykset muutoin täyttyvät. Poikkeuksen ensisijaisena tarkoituksena on, että sellaisten pienvarustamojen, joilla ei ole varaa uusien alusten ostamiseen ja jotka joutuvat näin ollen ylittämään väliaikaisesti edellä mainitun 50 prosentin rajan, olisi helpompaa laajentaa liiketoimintaansa Liitännäistoiminnot Tonnistoverotettavilla aluksilla suoritetusta tavaroiden ja matkustajien kuljettamisesta saatujen tulojen lisäksi tonnistovero poistaa tuloverotuksen piiristä tulot, jotka saadaan: a) aluksella tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnistä aluksella kulutettaviksi; b) tavaroiden ja matkustajien kuljettamiselle välttämättömistä ja siihen läheisesti liittyvistä toiminnoista, kuten lastauksesta, purkamisesta ja varastoinnista sekä matkustajien kuljetuksesta alukselle ja alukselta, edellyttäen, että tällaiset palvelut tarjotaan omakustannushintaan; 8

9 c) aluksen antamisesta vuokralle miehistöineen edellyttäen kuitenkin, että vuokralle ottaja käyttää alusta toiminnassa, joka on tai olisi vuokralle antajan harjoittamana tonnistoverotettavaa; d) tonnistoverotettavassa toiminnassa käytettyjen tonnistoverotettavien alusten ja irtaimen poistokelpoisen käyttöomaisuuden luovuttamisesta; e) merellä tapahtuvasta hinauksesta kansainvälisessä liikenteessä. Jos alus täyttää tonnistoverotuksen edellytykset, mukaan luettuna vaatimus, joka koskee toimimista pääasiallisesti kansainvälisessä meriliikenteessä, aluksen käyttö tavaroiden tai matkustajien kuljetuksessa sekä a kohdassa tarkoitettu myynti ovat tonnistoverotettavia toimintoja. Samoin tonnistoverotettavia ovat rannikko- ja sisävesiliikenne tonnistoverotettavalla aluksella. Edellä olevan luettelon a kohdassa tarkoitetut palvelut ovat tonnistoverotettavia ainoastaan siltä osin kuin niissä on kysymys palvelujen myynnistä aluksella kulutettaviksi. Esimerkiksi matkustajille maissa järjestetyt risteilyihin liittyvät toiminnot eivät ole tonnistoverotettavia. Esimerkkeinä b kohdassa tarkoitetuista toiminnoista laissa mainitaan tavaroiden ja matkustajien kuljettaminen satama-alueella, tavaroiden lastaus ja purkaminen sekä lastin käsittelyn edellyttämä väliaikainen varastointi. Tämä luettelo ei ole kattava, vaan sen tarkoituksena on antaa esimerkkejä tyypillisistä meriliikenteeseen liittyvistä toiminnoista, joille varustamo määrittää usein erikseen hinnan osana liikennepalvelusta perittävää hintaa. Varustamon harjoittama liikennepalvelu edellyttää myös monia muita liitännäistoimintoja, joita ei mainita erikseen laissa. Tällaisia ovat aluksen varustaminen ja huolto, markkinointi ja lipunmyynti. Varustamo ei peri näistä palveluista erikseen maksua asiakkaalta, vaikka ne muodostavat osan toiminnoista, joiden tarkoituksena on tulojen saaminen liikennepalveluista. Se, että nämä toiminnot ovat tonnistoverotettavia, on tärkeää, koska se merkitsee sitä, että niistä aiheutuvat menot eivät ole vähennyskelpoisia. Luettelon b kohta koskee varustamojen itse tarjoamia ja niiden oman liikennetoiminnan edellyttämiä palveluja. Jos yhtiö tarjoaa tällaisia palveluja muille yhtiöille, mukaan luettuina samaan konserniin kuuluvat yhtiöt, näistä toiminnoista saatavat tulot ovat tuloverotettavia riippumatta siitä, ovatko muut yhtiöt tonnistoverotettavia. Luettelon b kohdassa tarkoitettuja toimintoja voidaan pitää "ydintoimintoihin" kuuluvina. Niiden lisäksi myös muualla kuin satama-alueella tapahtuvista kuljetuksista saadut tulot voidaan poikkeustapauksissa hyväksyä tonnistoverotuksen piiriin. Tonnistoverotettavasta toiminnasta saatuna tulona pidetäänkin myös kuljetuspalvelun hintaan sisältyvästä, satama-alueen ulkopuolella tapahtuvasta henkilökuljetuksesta saatua tuloa, jos 9

10 tonnistoverovelvollinen yhtiö on ostanut palvelun toiselta yritykseltä. Osapuolille ei koidu hyötyä näiden maakuljetusten sisällyttämisestä tonnistoverojärjestelmään, koska niiden hinta määräytyy markkinoilla ja koska palvelusta maksettavaa hintaa ei voida vähentää tonnistoverovelvollisen yhtiön verotettavasta voitosta Toiminnot, jotka eivät kuulu tonnistoveron piiriin Tulot, jotka on saatu muista kuin edellä luetelluista tonnistoverojärjestelmän soveltamisalaan kuuluvista toiminnoista, kuuluvat tavanomaisen tuloverotuksen piiriin. Jos tonnistoveron piiriin kuulumattomia toimintoja, esimerkiksi tavaroiden myyntiä muualla kuin aluksella kulutettaviksi, harjoitetaan tonnistoverotettavalla aluksella, nämä toiminnot ovat tuloverotettavia. Tuloverotettavia ovat myös meriliikenteeseen läheisesti liittyvät kaupalliset palvelut, jotka tarjotaan saman konsernin muille yhtiöille tai ulkopuolisille varustamoille, sekä alusten antaminen vuokralle ilman miehistöä. Niin ikään tuloverotettavia tuloja ovat kiinteästä omaisuudesta, rakennuksista, osakkeista ja muusta niihin verrattavasta omaisuudesta saatavat luovutusvoitot ja muut tulot sekä rahoitusomaisuudesta ja muista saamisista saadut korot ja muut tulot, esimerkiksi osingot. Tätä sääntöä sovelletaan myös yhtiöihin, joiden omaisuutta on käytetty tonnistoverotettavassa toiminnassa tai joiden rahoitusomaisuus tai muut saamiset ovat kertyneet tonnistoverotettavasta toiminnasta. Näin ollen osingot, jotka on saatu varustamoalalla toimivista koti- tai ulkomaisista yrityksistä, kuuluvat normaalin tuloverotuksen piiriin. Laissa ei ole luetteloa, joka sisältäisi esimerkkejä tonnistoverotuksen piiriin kuulumattomista toiminnoista, kuten kalastus, ruoppaus ja luonnonvarojen hyödyntäminen. Suomen viranomaiset eivät ole katsoneet tarpeelliseksi antaa säännöksiä, joilla nimenomaisesti suljettaisiin joitakin toimintoja tonnistoverojärjestelmän ulkopuolelle tonnistoverotettavien toimintojen käsitteen selkeyttämiseksi. Tonnistoverojärjestelmän rajat käyvät riittävän selvästi ilmi lakiin sisältyvästä tonnistoverotettavan toiminnan määritelmästä sekä säännöksistä, jotka koskevat tonnistoverotettavien alusten käyttöä ja rakennetta. Tonnistoverotettavia toimintoja ovat kuljetukset, myyminen ja tonnistoverotettavilla aluksilla matkustajille tapahtuva ruoan, juomien ja muiden palvelujen myynti aluksella kulutettaviksi. Lisäksi alusten on oltava verovuoden aikana pääasiallisesti kansainvälisessä meriliikenteessä. Jos tonnistoverotettavaa alusta käytetään osa verovuodesta muihin kaupallisiin tarkoituksiin kuin kuljetuksiin, esimerkiksi uivana varastona tai tuotantolaitoksena, näistä toiminnoista saatava voitto kuuluu tuloverotuksen piiriin. Jos alusta ei käytetä verovuoden aikana pääasiallisesti kansainvälisessä meriliikenteessä, alusta ei sen vuoden osalta katsota tonnistoverotettavaksi. Tällaisessa tapauksessa 10

11 2.9. Toimintojen erottelu kaikki aluksella harjoitettu toiminta kuuluu tuloverojärjestelmän piiriin. Toimintojen erottelu käsittää ne olennaiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on ehkäistä tonnistoveron piiriin kuulumattomia toimintoja suosivat "valumisvaikutukset". Tonnistoverojärjestelmään liittyvä yleinen sääntö on, että verovelan perusteella ei voi tehdä minkäänlaisia vähennyksiä. Lisäksi tonnistovero on maksettava riippumatta siitä, onko varustamon liiketoiminta voitollista vai tappiollista. Tonnistoverojärjestelmän piiriin kuuluvan varustamotoiminnan tappiota ei voida vähentää muista toiminnoista saadusta voitosta. Tämä pätee myös siinä tapauksessa, että yhtiöiden muodostamaa konsernia verotetaan yhteistä verotusta koskevien sääntöjen mukaisesti Erilliskirjanpito Jos sama varustamo harjoittaa sekä tuloverotettavaa että tonnistoverotettavaa toimintaa, sen on tonnistoverotuksen piiriin kuuluakseen pidettävä erilliskirjanpitoa. Yhden tulolähteen tappiota ei voida näin ollen vähentää toisen tulolähteen voitosta. Tonnistoverolain mukaan yhtiön on: - laadittava kirjallinen ja ajan tasalla pidettävä selvitys hinnoitteluperiaatteista, joita noudatetaan sen liiketoimissa siihen omistuksen kautta suhteessa olevien yhtiöiden kanssa, - selvitettävä erikseen tonnistoverotettavasta ja tuloverotettavasta toiminnasta saatavat tulot sekä niihin kohdistuvat menot ja varat, - selvitettävä laskentaperiaatteet, joita yhtiö noudattaa tulojen ja menojen kohdentamisessa tonnistoverotettavan ja tuloverotettavan toiminnan välillä Markkinaehtoperiaate Laki sisältää myös säännöksiä avointen markkinaehtojen soveltamisesta tonnistoverovelvollisten yhtiöiden ja samaan konserniin kuuluvien muiden yhtiöiden välisissä suhteissa (ks. myös kohta). Samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välillä on noudatettava liiketoimissa ehtoja, joita olisi noudatettu toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Tonnistoverovelvollisen yhtiön on tämän vuoksi laadittava yksityiskohtainen kirjallinen selvitys soveltamistaan hinnoitteluperiaatteista. Yhtiön on selvitettävä erikseen tonnistoverotettavasta toiminnasta saadut tulot ja tuloverotettavan toiminnan tulot sekä kuhunkin toimintaan kohdistuvat menot ja vähennykset. Samoin sen on laadittava selvitys niistä laskentaperiaatteista, joita se noudattaa 11

12 yhtiön tulojen ja sen toimintaan kohdistuvien menojen kohdentamisessa yhtiön tonnistoverotettavaan ja muuhun toimintaan Rahoitustuloja ja -menoja koskevat säännöt Usein on mahdotonta osoittaa, että korkomenot kohdistuvat nimenomaisesti joko tonnistoverotettavaan tai tuloverotettavaan toimintaan. Tämä korkomenojen vähennyskelpoisuuteen liittyvä ongelma ratkaistaan siten, että korkomenot kohdennetaan näihin kahteen toimintatyyppiin suhteellisesti toimintatyyppeihin liittyvien varojen kirjanpidollisen arvon mukaan. Tämä koskee myös kurssivoittoja ja -tappioita. Tonnistoverotettavaan toimintaan liittyvä osa nettomenoista ei ole verovähennyskelpoista. Tonnistoverotettavaan toimintaan liittyviä varoja ovat tonnistoverotettavat alukset, muu tonnistoverotettavaa toimintaa kokonaan tai osaksi palveleva käyttöomaisuus sekä vaihtoja rahoitusomaisuus. Korkomenoista ja kurssitappioista on vähennyskelpoista ainoastaan muuhun kuin tonnistoverotettavaan toimintaan liittyvä osa Ylikapitalisointia koskevat säännöt Yhdenmukaisesti edellisessä kohdassa selostetun periaatteen kanssa "ylikapitalisointia" koskevilla säännöillä varmistetaan, ettei konserni voi pääasiallisesti rahoittaa tonnistoverotettavaa toimintaansa omalla pääomalla ja vastaavasti muiden, tuloverotettavien yhtiöiden toimintaa vieraalla pääomalla, jonka korkomenot olisivat vähennyskelpoisia. Tonnistoverolaki sisältääkin sen vuoksi säännökset, joiden tarkoituksena on ehkäistä 'ylikapitalisointi" konsernin tonnistoverotettavassa toiminnassa. Korkomenojen vähennyskelvottomuus tonnistoverotuksessa ja vastaavasti niiden vähennyskelpoisuus tuloverotuksessa saattaisivat houkutella kohdistamaan vieraan pääoman pääasiassa konsernin tuloverotettaviin yhtiöihin ja oman pääoman ensisijaisesti tonnistoverotettaviin yhtiöihin. Siksi laissa rajoitetaan tällaisia järjestelyjä, jotka vääristävät rahoitusrakennetta ja pienentävät veropohjaa. Jos tonnistoverotettavan yhtiön vieraan pääoman määrä on pienempi kuin puolet oman pääoman määrästä, veronalaiseksi tuloksi luetaan näiden kahden määrän erotus kerrottuna yhdellä prosenttiyksiköllä lisätyllä viitekorolla Varojen jakoon kohdistuva verotus Tonnistovero rajoittuu jakamattomaan voittoon. Tonnistoverovelvollisen yhtiön jakamiin osinkoihin sen sijaan sovelletaan Suomen yhteisöverotuksessa käytössä olevaa yhtiöveron hyvitysjärjestelmää. Tässä järjestelmässä jaetusta voitosta maksettu vero (29 prosenttia verotettavasta voitosta) vähennetään osingon saajan tuloverotuksessa. Tämän vuoksi tonnistoverovelvollisen yhtiön jakamiin osinkoihin kohdistetaan täydennysvero. Tätä 12

13 sovelletaan myös tapauksissa, joissa osakkaille jaetaan osinkojen sijasta varoja Konserni 'Konsernin' määritelmä perustuu määräysvallan käsitteeseen, joka on määritelty Suomen osakeyhtiölaissa. Jos osakeyhtiöllä on määräysvalta toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa yhteisössä, on edellinen emoyhtiö ja jälkimmäinen tytäryhteisö. Emoyhtiö tytäryhteisöineen muodostaa konsernin. Osakeyhtiöllä on määräysvalta toisessa yhteisössä, kun sillä on: 1) enemmän kuin puolet kaikkien osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä ääntenenemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen; taikka 2) oikeus nimittää enemmistö jäsenistä toisen yhteisön hallitukseen tai siihen verrattavaan toimielimeen taikka toimielimeen, jolla on tämä oikeus, ja nimitysoikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettu ääntenenemmistö Osakeyhtiöllä on määräysvalta toisessa yhteisössä myös silloin, kun osakeyhtiöllä yhdessä yhden tai useamman tytäryhteisönsä kanssa taikka tytäryhteisöllä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on asiaa koskevan pykälän 2 momentissa tarkoitettu määräysvalta. Tonnistoverolaissa säädetään, että tonnistoveron soveltaminen edellyttää kaikkien konserniin kuuluvien varustamojen 4 kuulumista tonnistoverotuksen piiriin. Tämä sääntö koskee yleisesti myös tilanteita, joissa konsernin osaksi tuleminen tapahtuu lain voimaantulon jälkeen. Jos yhtiö, joka ei kuulu tonnistoverotuksen piiriin, tulee yritysoston myötä osaksi konsernia, jossa yksi tai useampi yhtiö on tonnistoverovelvollinen, uuden yhtiön on haettava tonnistoverovelvolliseksi. Jos näin ei tapahdu, muut yritykset eivät voi säilyttää tonnistoverovelvollisen asemaansa. Tällöin niiden tonnistoverovelvollisuus päättyy, ja yhtiöille määrätään takautuvasti aiempia voittoja koskeva tulovero. Velvoitetta, jonka mukaan kaikkien samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden on haettava tonnistoverovelvollisiksi, sovelletaan myös yhtiöihin, joissa yhdellä tai useammalla luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä tai näillä yhdessä on edellä mainitussa 2 momentissa tarkoitettua määräysvaltaa vastaava määräysvalta. 4 Yhtiö kuuluu konserniin, jos samalla luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on yli 50 prosenttia kyseisten yhtiöiden osakepääomasta tai yli 50 prosenttia niiden äänimäärästä. 13

14 Edullisen verotuskohtelun peruuttaminen Lippukytkentä Jos tonnistoverojärjestelmän soveltamisen edellytykset lakkaavat täyttymästä kesken kymmenen vuotta kestävän tonnistoverokauden, yhtiö poistetaan järjestelmästä. Tällaisessa tapauksessa koko tonnistoverokauden voitolle määrätään tulovero ikään kuin yhtiö ei olisi milloinkaan ollut tonnistoverovelvollinen. Lisäksi vero määrätään 10 prosentilla korotettuna. Tarkoituksena on, että hakiessaan tonnistoverovelvolliseksi varustamo on valmis sitoutumaan järjestelmän sääntöihin koko kymmenen vuoden kauden ajaksi. Ei olisi hyväksyttävää, että yhtiö voisi aina niin halutessaan siirtyä järjestelmästä toiseen verokustannusten minimoimiseksi. Yhtiö poistetaan tonnistoverojärjestelmästä myös, jos a) se on osallisena liiketoimessa tai järjestelyssä, jonka ilmeisenä tarkoituksena on vapautua suoritettavasta tuloverosta tai tonnistoverosta; b) se antaa rahalainaa osakkailleen tai poikkeaa muun osakkailleen tai muille konserniin kuuluville yhteisöille myöntämänsä rahoituksen suhteen ehdoista, joita se noudattaa liiketoiminnassaan riippumattomien osapuolten kanssa; c) se ei noudata velvollisuuttaan ilmoittaa ja selvittää tulonsa ja menonsa veroviranomaisille. Tällainen yhtiö voi kuitenkin välttää tonnistoverojärjestelmästä poistamisen, jos se korjaa määräaikaan mennessä edellä mainittuja toimintatapojaan, jotka muussa tapauksessa johtaisivat poistamiseen. Yhtiö poistetaan kuitenkin välittömästi järjestelmästä a kohdassa mainituissa tapauksissa, jos menettely on ollut suunnitelmallista tai sillä on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä. Tällaisissa tapauksissa yhtiölle määrättävää tuloveroa korotetaan seuraamuksena 40 prosentilla 10 prosentin sijasta. Suomen tonnistoveroa sovelletaan ainoastaan Suomen alusrekisterissä oleviin aluksiin (alusrekisterilaki N:o 512/1993). Kyseisen rekisterin lisäksi tonnistoverovelvolliset lastialukset on merkittävä kauppa-alusluetteloon ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain (N:o 1707/1991) mukaisesti. Tämä luettelo liittyy miehistökustannuksia koskevaan hallintoon, ja sitä käytetään myönnettäessä miehistökustannustukea (valtiontukiasiat N 856/2000 ja N 801/2001). Tässä yhteydessä on muistettava, että Suomen rekisteri on avoin kaikille ETA-maiden yhtiöille Tuen tarkoitus Tonnistoverojärjestelmä on tärkeä osa Suomen merenkulkualan tukipakettia. Sen tarkoituksena on parantaa suomalaisten varustamojen kilpailukykyä tukemalla erityisesti niiden omistamien ja Suomen lipun alla purjehtivien alusten käyttämistä ulkomaisessa tavara- ja matkustajaliikenteessä. 14

15 Tavoitteena on ensinnäkin turvata suomalaisille varustamoille yhtä kilpailukykyiset toimintaedellytykset kuin varustamoilla on tietyissä johtavissa merenkulkumaissa, kuten eräissä Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Toiseksi tavoitteena on poistaa kotimaisten varustamojen tarve liputtaa ulos aluksiaan verotussyistä. Suomi katsoo, että sen on tärkeää säilyttää tietty Suomen lipun alla purjehtiva aluskanta, jotta kyettäisiin takaamaan huoltovarmuus kriisitilanteissa ja säilyttämään suomalaisen merenkulun alalla riittävä työllisyystaso ja osaaminen. Koska Suomen kansantalous on pieni ja avoin, se on voimakkaasti riippuvainen ulkomaankaupasta. Näin ollen toimivat meriliikenneyhteydet ovat elintärkeitä Suomen talouden kannalta. Suomen viranomaisten mukaan ympärivuotinen meriliikenteen ylläpitäminen edellyttää, että käytettävissä on riittävästi jäävahvistettua tonnistoa. Toisaalta katsotaan, että maan huoltovarmuuden turvaamiseksi on tarpeen säilyttää alukset Suomen rekisterissä. Tällaisen huoltovarmuutta koskevan politiikan ensisijaisena tavoitteena on varmistaa kuljetus-, varastointi- ja jakelujärjestelmien riittävä toimintakyky kriisitilanteiden varalta. Lisäksi ammattitaitoisen suomalaisen merimieskunnan säilyttäminen on tärkeä tekijä varustamoalan kehityksen kannalta. Kun alus siirretään pois Suomen rekisteristä jonkin muun maan lipun alle, varustamo miehittää usein aluksen suomalaisen miehistön sijasta ulkomaisella miehistöllä alentaakseen palkkakustannuksia. Tällöin on vaarassa, että miehistön koulutuksen taso laskee ja ammatti- ja kielitaito heikkenevät, mikä puolestaan heikentää meriturvallisuutta. Ammattitaitoinen suomalainen miehistö, jolla on koeteltu kokemus vaikeista navigointiolosuhteista, parantaa turvallisuutta sekä yleisesti meriliikenteessä että erityisesti Suomen vesillä. Ulosliputus kolmansiin maihin voi myös johtaa turvallisuusmääräysten ja työolosuhteiden valvonnan heikkenemiseen. Suomi pitää tärkeänä, että suomalaisten varustamojen omistamien, kotimaan rekisterissä olevien alusten osuus ulkomaanliikenteestä ei enää pienene entisestään Muut samanaikaisesti Suomessa sovellettavat järjestelmät Meriliikennettä harjoittavat yhtiöt, joilla on kansainvälisessä liikenteessä olevia lasti- ja matkustaja-aluksia, saavat jo tukea, jonka tarkoituksena on vähentää niiden miehistökustannuksia (komission 23. maaliskuuta 2001 hyväksymä tuki N 856/2000 ja komission 13. maaliskuuta 2002 hyväksymä tuki N 801/2001). Tuki N 856/2000 on toistaiseksi merkittävin Suomen merenkulkualalla sovellettava tukimuoto. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten omistajat saavat tukena määrän, joka vastaa merenkulkijoiden merityötulosta toimitettuja veroja, työantajan sosiaaliturvamaksuja sekä varustamotyönantajan maksamia merimieseläke-, työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksuja. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelo koskee ensi sijassa lastialuksia, joihin kuuluvat kuitenkin myös alukset, joissa on alle 120 matkustajapaikkaa. 15

16 Edellä mainittu tuki myönnetään suomalaisille varustamoille, jotka harjoittavat varustamotoimintaa Suomen alusrekisteriin merkityillä aluksilla. Lisäedellytyksenä on, että suomalaisen työnantajan omistamilla aluksilla työskentelevistä työntekijöistä vähintään 50 prosenttia on Suomen tai jonkin muun ETA-sopimuksen jäsenenä olevan valtion kansalaisia. Kauppaalusluetteloon merkityt alukset työllistävät henkilöä. Tuen määrä oli 40,9 miljoonaa euroa vuonna Tuen piirissä oli 106 alussa, ja tuki vähensi kokonaistyövoimakustannuksia noin 43 prosenttia. Tuessa N 801/2001 on kysymys tämäntyyppisen miehistökustannustuen laajentamisesta kaikkia Suomen lipun alla purjehtivia ja säännöllistä kansainvälistä liikennettä Suomen satamiin ja satamista harjoittavia matkustaja-aluksia koskevaksi. Tämän tuen intensiteetti on 97 prosenttia merenkulkijoiden ennakonpidätyksestä. Vuonna 2002 vallitsevassa tilanteessa tuen kokonaismäärä on 27,7 miljoonaa euroa vuodessa. Järjestelmä koskee noin 15:tä alusta ja (henkilötyövuosina laskettuna) 4 300:aa merenkulkijaa. Komissio on lisäksi hyväksynyt rajoitetumman "jäämaksuluokkavähennystä" koskevan tukijärjestelmän, jolla tuetaan Suomen merenkulkualaa (tuki N 582/1998). Tässä järjestelmässä varustamot voivat tehdä verotettavasta voitostaan 3 prosentin vähennyksen ostaessaan uuden aluksen. Edellä olevia tietoja käytetään arvioitaessa, onko sovellettavaa tuen enimmäismäärää noudatettu Suomen sitoumukset Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet toimittamaan komissiolle kahden vuoden välein kertomuksen, jossa selostetaan tonnistoveron vaikutuksia Suomesta käsin operoitavaan yhteisössä rekisteröityyn aluskantaan ja EY:n merenkulkijoiden työllisyyteen. 3. TUEN ARVIOINTI 3.1. Onko tuki EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan: "jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan". Suomen viranomaiset aikovat tonnistoverojärjestelmää soveltamalla myöntää tukea valtion varoista ja suosivat tätä kautta tiettyjä yrityksiä, koska toimenpide koskee ainoastaan varustamoalaa. Tällainen tuki uhkaa vääristää 5 Ks kohta jäljempänä. 16

17 kilpailua ja voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska kyseistä varustamotoimintaa harjoitetaan pääasiallisesti kansainvälisessä liikenteessä, jossa vallitsevat tasapuoliset toimintaedellytykset. Tästä syystä tukitoimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea Arvioinnin oikeusperusta EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohta, jossa määrätään sosiaalisesta tuesta, luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseen tarkoitetusta tuesta ja tiettyjen Saksan liittotasavallan alueiden taloudelle myönnettävistä tuista, ei ole sovellettavissa tässä tapauksessa. Niin ikään ei voida soveltaa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohtaa, jossa määrätään tuesta taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma. Tämä johtuu siitä, että tarkasteltavana oleva toimenpide vaikuttaa merenkulkualaan eikä kohdistu erityisesti mihinkään tiettyyn maantieteelliseen alueeseen tai alueisiin. Meriliikenteen alalle myönnettävään tukeen eivät myöskään ole sovellettavissa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohta, jossa määrätään tuesta Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen tai jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen, eikä 87 artiklan 3 kohdan d alakohta, joka koskee tukea kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen. Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Näin ollen tämä kohta muodostaa mahdollisen perustan poikkeukselle. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa komissio katsookin 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan muodostavan tapaukseen sovellettavissa olevan oikeusperustan. Yleisesti ottaen tukijärjestelmiä ei saisi toteuttaa muiden jäsenvaltioiden kansantalouden kustannuksella, ja niiden on oltava sellaisia, etteivät ne todennäköisesti vääristä jäsenvaltioiden välistä kilpailua yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Valtiontuki on aina rajoitettava tavoitteen saavuttamisen kannalta välttämättömään, ja se on myönnettävä avoimella tavalla. Kaikkien valtion viranomaisten (kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla) myöntämien tukien yhteisvaikutus on aina otettava huomioon. Merenkulkualalle myönnettävää tukea on tarkasteltava erityisesti vuonna 1997 annettujen meriliikenteen valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen 6 (jäljempänä 'suuntaviivat') valossa. Niissä määritellään valtiontukijärjestelmiä, joita voidaan ottaa käyttöön yhteisön merenkulun tukemiseksi, kun pyritään saavuttamaan sellaisia yleisiä tavoitteita kuten: 6 Yhteisön suuntaviivat meriliikenteen valtion tuelle; EYVL nro 97/C 205/05. 17

18 yhteisön työpaikkojen turvaaminen (sekä aluksilla että maissa) turvallisuuden parantaminen merenkulun osaamisen säilyttäminen yhteisössä ja merenkulkutaitojen parantaminen (joihin pyritään käsiteltävänä olevalla järjestelmällä) Aikaisemmat päätökset, jotka koskevat muiden jäsenvaltioiden samankaltaisia järjestelmiä Komissio on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana jo hyväksynyt samaa oikeusperustaa soveltaen useita merenkulun alaa tukevia tonnistoverojärjestelmiä, joiden säännökset ovat osapuilleen samoja: - Hollannin tonnistoverojärjestelmä (asia N 738/95, hyväksytty 20. maaliskuuta 1996); - Yhdistyneen kuningaskunnan tonnistoverojärjestelmä (asia N 790/1999, hyväksytty 2. elokuuta 2000); - Tanskan tonnistoverojärjestelmä (asia N 563/2001); - Saksan tonnistoverojärjestelmä (asia N 396/98, hyväksytty 25 marraskuuta 1998); - Espanjan tonnistoverojärjestelmä (asia N 736/2001); Nyt käsiteltävänä oleva järjestelmä eroaa useimmista edellä mainituista järjestelmistä olennaisesti siinä, että sen lisäetuina ovat ehdoton lippuvaatimus sekä kattavat toimintojen erottelutoimenpiteet Arviointi Suuntaviivojen 3.1 kohdassa mainitaan erityisesti tonnistoverojärjestelmät erimerkkeinä verotustoimenpiteistä, jotka voidaan hyväksyä: "Valtion tukea on myös tietyissä jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa noudatettu järjestelmä, jossa tavanomainen yritysverojärjestelmä on korvattu tonnistoverolla. Tonnistoverolla tarkoitetaan sitä, että varustamo maksaa veroa käytössään olevan tonniston perusteella. Yrityksen todelliset tulot, voitot tai tappiot eivät vaikuta tonnistoveroon.". Suuntaviivoissa määritetään kuitenkin tiettyjä vaatimuksia, jotka tällaisten järjestelmien on täytettävä: "Edellä mainitut veroedut on siis rajoitettava koskemaan ainoastaan merenkulkua. Näin ollen, jos laivanvarustamo harjoittaa myös muuta kaupallista toimintaa, edellytetään selkeää kirjanpitoa, jotta estetään tuen 'valuminen' toimintaan, joka ei liity merenkulkuun. Tämä lähestymistapa, jossa merenkulkualan verorasitus vastaisi muualla maailmassa sovellettavaa, lisäisi EY:n merenkulkualan kilpailukykyä, mutta säilyttäisi jäsenvaltion tavanomaisen verotason muussa toiminnassa ja osakkeenomistajien ja johtajien henkilökohtaisen palkitsemisen". Seuraavassa tarkastellaan näiden vaatimusten täyttymistä. 18

19 Tuen tarve Suomalaisten varustamojen kansainvälistä kilpailukykyä heikentäviä tekijöitä ovat ennen kaikkea kilpailijamaita korkeammat miehistökustannukset ja epäsuotuisa yhteisöverotus. Perinteinen keino, jota varustamot käyttävät sekä Suomessa että muualla kustannusten vähentämiseksi, on alusten ulosliputus niin kutsuttujen "mukavuuslippumaiden" avoimiin alusrekistereihin. Tästä toimenpiteestä koituu hyötyä kahdessa suhteessa: ensinnäkin se alentaa miehistökustannuksia ja toiseksi se mahdollistaa verorasituksen pienentämisen kyseisten maiden edullisemman verojärjestelmän ansiosta. Useat valtiot ovat reagoineet kehitykseen ottamalla perinteisten alusrekisteriensä lisäksi käyttöön rinnakkaisrekisterejä. Näin ne voivat yhtäältä ehkäistä kotimaisten varustamojen omistamien alusten ulosliputusta ja toisaalta houkutella varustamoja siirtämään avoimiin rekistereihin merkittyjä aluksia takaisin kotimaan lipun alle. Rinnakkaisrekisterien avulla voidaan vähentää miehistökustannuksia, vaikka alus pysyy kyseisen maan rekisterissä. Tämän lisäksi useat OECD-maat ovat ottaneet käyttöön erityisiä verotustoimenpiteitä ja muita tukimuotoja parantaakseen varustamojensa kilpailukykyä, estääkseen ulosliputuksen jatkumisen ja houkutellakseen varustamoja siirtämään aluksiaan takaisin kansallisiin rekistereihin. Useissa maissa varustamoalalle on annettu verotuksellinen erityisasema. Yleisesti sovellettuja varustamotoiminnan tukimuotoja ovat varustamotulojen osittaiset verovapaudet, korotetut poisto-oikeudet, alushankintavaraukset sekä alennetut verokannat. Kehitys on kulkemassa siihen suuntaan, että kansainvälisessä kilpailussa toimivien varustamojen tosiasiallisen verotuksen taso on muodostumassa hyvin alhaiseksi. Edellä mainittujen toimenpiteiden tarkoituksena on parantaa varustamojen kilpailukykyä sikäli kuin varustamot työllistävät jäsenvaltioiden kansalaisia. Tämä kansainvälinen kehityssuuntaus on johtanut siihen, että suomalaisten varustamojen kilpailukyky on viime vuosina merkittävästi heikentynyt. Suomen viranomaisten mukaan suurimmat varustamot ovat uhanneet ulosliputtaa aluksiaan lähinnä joihinkin muihin EU:n jäsenvaltioihin, kuten Tanskaan, Alankomaihin tai Saksaan. Voimassa olevan verojärjestelmän erityisenä heikkoutena on pidetty yritykseen jätettyyn voittoon kohdistuvaa veroa. Se lisää yritysten verokustannuksia ja heikentää tätä kautta niiden kannattavuutta. Suomen viranomaisten mukaan eräät suuret suomalaiset varustamot ovat ilmoittaneet, että jos tonnistoveroa ei oteta käyttöön, ne liputtavat asteittain ulos koko tonnistonsa. Tämä taas vaarantaa suomalaisten merenkulkijoiden työpaikat. Varustamot ovat myös esittäneet, että uuden verojärjestelmän olisi mahdollistettava aluskannan uusiminen ilman veroseuraamuksia. 19

20 Vaikutukset yhteisön talouteen ja työllisyyteen Suuntaviivoissa edellytetään, että kaikkien verohelpotusten on vaikutettava merkittävästi yhteisön merenkulkualan talouteen ja työllisyyteen. Suomen tonnistoverojärjestelmä, joka sisältää lippua koskevan vaatimuksen, täyttää selvästi tämän suuntaviivojen edellytyksen toisin kuin eräiden muiden jäsenvaltioiden voimassa olevat tonnistoverojärjestelmät, joissa tällaista nimenomaista lippuvaatimusta ei ole. Lippua koskeva vaatimus ei ole suuntaviivoissa pelkästään sallittu, vaan sen soveltamiseen myös kehotetaan 7. On ilmeistä, että lippua koskeva vaatimus parantaa Suomen aluskannan kilpailukykyä maailman meriliikenteen markkinoilla. Tämän päätöksen kohdassa selostettujen tietojen perusteella voidaan myös olettaa, että tämä ehto lisää EU:n kansalaisten ja erityisesti suomalaisten merenkulkijoiden työpaikkoja Erottelutoimenpiteiden tehokkuus Tonnistoveron kautta myönnettävät veroetuudet rajataan koskemaan ainoastaan matkustajien ja tavaroiden merikuljetuksia ja tiettyjä niihin liittyviä toimintoja, jotka on kuvattu edellä. Järjestelmän piiriin eivät kuulu toiminnot, jotka eivät liity meriliikennetoimintaan. Tonnistoverojärjestelmän rajoja täsmennetään edelleen sulkemalla nimenomaisesti sen ulkopuolelle tietyt toiminnot, kuten muualla kuin merellä suoritettava hinaus, ruoppaus, kaupalliset satamatoiminnot, se osa ovelta ovelle -kuljetusketjusta, jota ei toteuteta merellä, sekä kaikki muut toiminnot, joiden tarkoituksena ei ole matkustajien ja tavaroiden kaupallinen kuljettaminen eri lähtö- ja määräpaikkojen välillä. Lisäksi markkinaehtoperiaate, rahoitustuloja ja -menoja koskevat säännöt, ylikapitalisointia koskevat säännöt, eri toimintatyyppien erottelua koskevat säännöt sekä konsernin sisäisiä transaktioita koskevat säännöt antavat vankat takeet siitä, ettei tuki "valu" toimintoihin, jotka eivät kuulu suuntaviivojen soveltamisalaan. Näiden säännösten perusteella komissio katsoo, että järjestelmässä asetetut rajoitukset täyttävät riittävällä tavalla suuntaviivojen vaatimukset. 7 Ks. suuntaviivojen 3.1 kohta: "Yhteisessä merenkulkupolitiikassa valtion tuen tavoitteena on edistää EY:n alusten kilpailukykyä maailman laivaliikenteen markkinoilla. Näin ollen verohelpotusjärjestelyissä on yleensä edellytettävä yhteyttä yhteisön lippuun." 20

21 Kasaantuminen tuen enimmäismäärä Komissio toteaa, että tukijärjestelmät N 856/2000 ja N 801/2001 ovat jo suuntaviivoissa asetetuissa rajoissa siltä osin, mikä koskee miehistökustannusten alentamista sosiaaliturvamaksujen helpotusten avulla. On huomattava, että nämä järjestelmät eivät vaikuta varustamoilta perittävään yhteisöveroon. Ainoa tukijärjestelmä, jolla voi olla vaikutusta yhteisöveroon, on tuki N 583/1998, jonka avulla varustamojen oli mahdollista saada 3 prosentin vähennys verotettavista tuloista, jos ne hankkivat uuden aluksen vuosien 1998 ja 2000 välillä. Tällaista vähennystä ei kuitenkaan enää sovelleta, kun tonnistoverojärjestelmä tulee voimaan. Näin ollen mikään muu voimassa oleva tukijärjestelmä ei voi vaikuttaa kumuloivasti käsiteltävänä olevan järjestelmän mahdollistamaan yhteisöveron helpotukseen. Tavanomaisen yhteisöveron korvaaminen tonnistoverolla hyväksytään nimenomaisesti suuntaviivoissa edellä mainituin edellytyksin, koska sen myötä myönnettävä tuki ei ylitä "laivaliikenteestä (...) kerättävien verojen (...) kokonaismäärää" 8. Lisäksi on huomattava, että verokannat, joita käytetään veron määrittämiseksi nettovetoisuuden perusteella, ovat käsiteltävänä olevassa tapauksessa hieman korkeammat kuin muissa komission jo hyväksymissä tonnistoverojärjestelmissä. Näin ollen komissio katsoo, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa noudatetaan suuntaviivojen mukaista tuen enimmäismäärää. Komissio haluaa kuitenkin muistuttaa Suomea siitä, että on tarpeen varmistaa suuntaviivojen 10 kohdassa määritetyn tuen enimmäismäärän noudattaminen siinä tapauksessa, että tonnistoverovelvollisille yhtiöille myönnetään tulevaisuudessa yksittäisiä tukia Kertomukset 3.5. Päätelmät Suomi on sitoutunut toimittamaan joka toinen vuosi komissiolle kertomuksen tonnistoverojärjestelmän toteutuksesta ja järjestelmän vaikutuksista yhteisössä rekisteröityyn aluskantaan sekä EY:n merenkulkijoiden työllisyyteen, siten kuin suuntaviivoissa vaaditaan. Suuntaviivat huomioon ottaen tonnistovero on perusteltavissa oleva verotustoimenpide, jonka tarkoituksena on estää näköpiirissä oleva Suomen lipun alla purjehtivan meriliikenteen aluskannan pieneneminen, ylläpitää 8 Ks. suuntaviivojen 10 kohta. 21

Asia: Valtiontuki SA.35110 (2012/N) Suomi Sosiaaliturvaan ja henkilökohtaiseen tuloverotukseen liittyvän meriliikennealan tukiohjelman jatkaminen

Asia: Valtiontuki SA.35110 (2012/N) Suomi Sosiaaliturvaan ja henkilökohtaiseen tuloverotukseen liittyvän meriliikennealan tukiohjelman jatkaminen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2012 C(2012) 9525 final Asia: Valtiontuki SA.35110 (2012/N) Suomi Sosiaaliturvaan ja henkilökohtaiseen tuloverotukseen liittyvän meriliikennealan tukiohjelman jatkaminen

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel, 20.12.2011 K(2011)9396 lopullinen

EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel, 20.12.2011 K(2011)9396 lopullinen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 20.12.2011 K(2011)9396 lopullinen Asia: Valtiontuki N:o SA.30515 (N 448/2010) Suomi Tonnistoverotusta koskevan tukiohjelman muutokset Arvoisa ulkoasiainministeri, 1. MENETTELY

Lisätiedot

1 Menettely EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel, 01.XII.2004 C(2004)4515 fin

1 Menettely EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel, 01.XII.2004 C(2004)4515 fin EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 01.XII.2004 C(2004)4515 fin Asia: Valtiontuki N:o N 70/2004 Suomi Säännöllisesti Suomen satamiin liikennöivillä matkustaja-aluksilla työskentelevien merenkulkijoiden ennakonpidätyksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 25.IX.2007 K(2007) 4297 lopull. Asia: Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 29.01.2004 C(2004)261 Asia: Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen Herra Ministeri, 1. MENETTELY Suomen viranomaiset

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat:

Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat: EUROOPAN KOMISSIO Brysselissä 27.02.2002 C(2002)580fin Asia: Valtiontuki nro N 732/2001 Suomi Kolttalain muutokset Herra Ministeri, Komissio ilmoittaa Suomelle, että tarkasteltuaan viranomaistenne toimittamia

Lisätiedot

Asia: Valtiontuki / Suomi Tuki nro N 315/2006 Eräiden energiatuotteiden energiaveron palautus maataloustuottajille

Asia: Valtiontuki / Suomi Tuki nro N 315/2006 Eräiden energiatuotteiden energiaveron palautus maataloustuottajille EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29-X-2007 K(2007)5341 Asia: Valtiontuki / Suomi Tuki nro N 315/2006 Eräiden energiatuotteiden energiaveron palautus maataloustuottajille Arvoisa vastaanottaja Tarkasteltuaan Suomen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 SC 154 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ruotsin kuningaskunnalle ja Ison-Britannian

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 210/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 COM(2015) 494 final 2015/0238 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 1316/2011 Laki autoverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy Helsinki Oy SIIRTOHINNOITTELUA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, SUUNNITTELU JA DOKUMENTOINTI OTM Silja Takalo-Eskola Helsinki Oy Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua Kyse konsernin

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

HE 365/2014 vp. saaman pääomatulon veroprogressiota.

HE 365/2014 vp. saaman pääomatulon veroprogressiota. HE 365/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 ja 56 :n, maatilatalouden tuloverolain 10 f :n ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel, 9.4.2014 C(2014) 2241 final. Asia: Valtiontuki SA.38359 (2014/N) Suomi Aluetukikartta 2014 2020

1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel, 9.4.2014 C(2014) 2241 final. Asia: Valtiontuki SA.38359 (2014/N) Suomi Aluetukikartta 2014 2020 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 9.4.2014 C(2014) 2241 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.38359 (2014/N) Suomi

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

Valtiontuki N 58/2004 ja N 60/2004 Suomi Pk-yrityksille Suomessa myönnetty pelastamis- ja rakenneuudistustuki

Valtiontuki N 58/2004 ja N 60/2004 Suomi Pk-yrityksille Suomessa myönnetty pelastamis- ja rakenneuudistustuki EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.06.2004 C (2004) 2048 fin Asia: Valtiontuki N 58/2004 ja N 60/2004 Suomi Pk-yrityksille Suomessa myönnetty pelastamis- ja rakenneuudistustuki Arvoisa Ulkoministeri MENETTELY

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 26.11.2007 KOM(2007) 752 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY. 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004

COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY. 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004 FI Tapaus n:o COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo Vain suomenkielinen teksti on saatavilla ja todistusvoimainen. ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004 EUROOPAN

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Valtiontuki NN 55/2003 Suomi Ilmailun riskien kattamista valtiontakuulla koskevan järjestelyn jatkaminen (26. joulukuuta 2001 31.

Valtiontuki NN 55/2003 Suomi Ilmailun riskien kattamista valtiontakuulla koskevan järjestelyn jatkaminen (26. joulukuuta 2001 31. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 9-07-2003 C(2003)2152fin Asia: Valtiontuki NN 55/2003 Suomi Ilmailun riskien kattamista valtiontakuulla koskevan järjestelyn jatkaminen (26. joulukuuta 2001 31. lokakuuta 2002)

Lisätiedot

Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat:

Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat: EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 15-5-2001 SG(2001) 288577 Asia: Valtiontuki/Ahvenanmaa (Suomi) Tuki nro N 189/2000 Investointituki Herra Ministeri, Suomen viranomaiset ilmoittivat tästä toimenpiteestä komissiolle

Lisätiedot

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta.

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta. 1 (8) Nuoren viljelijän tuki (EU), kevään 2015 koulutuksen taustamateriaali 1. Tukiehdot Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 12.05.2015 C(2015) 3104 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki Suomi SA.41559 (2015/N) Tuki maatilojen lomituspalveluihin Ahvenanmaalla

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki Suomi SA.41559 (2015/N) Tuki maatilojen lomituspalveluihin Ahvenanmaalla EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 22.6.2015 C(2015) 4357 final Asia: Valtiontuki Suomi SA.41559 (2015/N) Tuki maatilojen lomituspalveluihin Ahvenanmaalla Arvoisa ulkoasiainministeri Soini Tarkasteltuaan Suomen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta

Lisätiedot

(5) Kuntien takauskeskuksen toimintaa valvoo takauskeskustarkastaja, jonka sisäasiainministeriö nimittää.

(5) Kuntien takauskeskuksen toimintaa valvoo takauskeskustarkastaja, jonka sisäasiainministeriö nimittää. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 16.06.2004 C(2004)2034fin Asia: Valtiontuki N 179/2004 Suomi Kuntien takausjärjestelmä Suomessa Arvoisa ulkoministeri 1. Menettely: (1) Suomen viranomaiset ilmoittivat 16. huhtikuuta

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

LIITE II. Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA

LIITE II. Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA LIITE II Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA Tiedot toimitetaan 11 artiklan mukaisesti käyttäen vakiintunutta komission tietotekniikkasovellusta

Lisätiedot

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN OHJE 10.2.2016 KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN Yleisohjeet Nämä ohjeet on annettu meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) perusteella maksettavan

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

FI 1 FI KOMISSION TIEDONANTO

FI 1 FI KOMISSION TIEDONANTO FI FI FI KOMISSION TIEDONANTO VALTIONTUKITOIMENPITEITÄ RAHOITUKSEN SAATAVUUDEN TURVAAMISEKSI TÄMÄNHETKISESSÄ FINANSSI- JA TALOUSKRIISISSÄ KOSKEVIEN TILAPÄISTEN YHTEISÖN PUITTEIDEN MUUTTAMISESTA 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat Mäntsälän kunnan rakennejärjestelyn suunniteltu toteutus ja verotus 11.08.2014 / Mäntsälä Risto Walden, Kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa

Tulot rakennerahastohankkeissa Tulot rakennerahastohankkeissa TEM Alueiden kehittämisen yksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Ylitarkastaja Eliisa Hujala Tulojen käsittely EAKR- ja ESR -hankkeissa

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.2.2013 COM(2013) 68 final 2013/0043 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Latvialle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 6.12.2007 KOM(2007) 772 lopullinen 2007/0273 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Portugalille soveltaa alennettua valmisteverokantaa Madeiran itsehallintoalueella

Lisätiedot

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta Jäsenvaltion toimittama tiivistelmä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen

Lisätiedot

CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.11.2014 COM(2014) 704 final/2 2014/0332 (NLE) CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre 2014. Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Työnantajan oikeus saada korvausta valtion varoista merimiesten matkakustannuksista

Työnantajan oikeus saada korvausta valtion varoista merimiesten matkakustannuksista Työnantajan oikeus saada korvausta valtion varoista merimiesten matkakustannuksista Työnantajan oikeus saada korvausta valtion varoista merimiesten matkakustannuksista OHJE TEM/367/03.01.05/2014 11.3.2014

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 52/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kehitysalueelle tehtävien

Lisätiedot

MK-Law. Kumppanisi lakiasioissa. Voiton kotiuttaminen ja konsernin rahavirrat Venäjällä

MK-Law. Kumppanisi lakiasioissa. Voiton kotiuttaminen ja konsernin rahavirrat Venäjällä Kumppanisi lakiasioissa Voiton kotiuttaminen ja konsernin rahavirrat Venäjällä Siirtohinnoittelu - etenkin 1.1.2012 voimaan astuvat lainsäädäntömuutokset Osakas, OTM Puh: 0400-538022 Relevantit liiketoimet

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.11.2015 COM(2015) 557 final 2015/0257 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Unkarille ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

Ammattipätevyys 20.4.2015. Jussi-Pekka Laine. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Ammattipätevyys 20.4.2015. Jussi-Pekka Laine. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ammattipätevyys 20.4.2015 Jussi-Pekka Laine Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Termistöä Kuorma-autonkuljettaja = ammattinimike henkilölle jonka työ on kuljettaa kuorma-autoa Kuorma-auton kuljettaja

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ],

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2010 KOM(2010)310 lopullinen 2010/0169 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöjen nro 1, 3, 4, 6,

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 1 Asunto-osakeyhtiölain voimaantulo Asunto-osakeyhtiölaki ( / ), jäljempänä

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muutostarpeiden selvittäminen

Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muutostarpeiden selvittäminen Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muutostarpeiden selvittäminen Utredning av behoven att andra lagen om en förteckning över handelsfartyg i utrikesfart Selvitysryhmän väliraportti

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen

Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen 1 (5) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 102 29.11.2011 Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen kuntakonserniin 1 Lausuntopyyntö 1.1 Varsinainen lausuntopyyntö

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. VALTIONTUKI Suomi SA.40228 (2014/N) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki

EUROOPAN KOMISSIO. VALTIONTUKI Suomi SA.40228 (2014/N) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 31.3.2015 C(2015) 2138 final Asia: VALTIONTUKI Suomi SA.40228 (2014/N) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki Arvoisa vastaanottaja Tarkasteltuaan

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU ASIAKKAIDEN LUOKITTELU 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Arvopaperimarkkinalain mukaan arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2015 COM(2015) 186 final 2015/0097 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION SUOSITUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION SUOSITUS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.4.2009 K(2009) 3177 KOMISSION SUOSITUS suositusten 2004/913/EY ja 2005/162/EY täydentämisestä julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallinto- tai valvontaelinten

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt *

Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt * P7_TA(2010)0092 Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. toukokuuta 2010 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot