Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuusto

2

3 Sisällysluettelo Sivut Ylöjärven kaupunkistrategia Ydinsisältö 1 Ylöjärven väestön kehitys ja ennuste 7 Työllisyys 10 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Talousarvion kokonaistaloudellinen arviointi Talousarvion sitovuus Talousarvion seuranta Konsernin tytäryhtiöille asetetut tavoitteet 27 Henkilöstösuunnitelma 29 Käyttötalousosa Keskusvaalilautakunta 47 Tarkastuslautakunta 48 Asukaslautakunta 50 Kaupunginhallitus 53 Perusturvalautakunta 63 Sivistyslautakunta 79 Vapaa-aikalautakunta 91 Tekninen lautakunta 99 Ympäristölautakunta 109 Investoinnit 115

4

5 Ylöjärven kaupunkistrategia 2024 ARVOT JA PERIAATTEET Arvot ja periaatteet ovat yhteisiä, pysyviä lähtökohtia ja pelisääntöjä, jotka ohjaavat kaikkea kaupungin ja sen työntekijöiden toimintaa. Ylöjärven kaupunki perustaa toimintansa näihin arvoihin ja periaatteisiin, joista myös kaupunkistrategian visio ja sen tavoittelemiseksi valitut strategiakärjet toimenpiteineen kumpuavat: Hyvä palvelu Ylöjärven kaupunki on asiakkaan näkökulmaa painottava palveluyhteisö. Kaupunki uudistaa ja kehittää toimintaansa asukkaiden hyväksi. Avoimuus Ylöjärven kaupunki toimii julkisesti ja avoimesti lain sekä hyvän hallinnon edellyttämällä tavalla. Kaupunki viestii, kuuntelee ja mahdollistaa osallistumisen. Rohkeus Ylöjärven kaupunki uskaltaa uudistua ja kehittää olemassa olevia toimintatapojaan. Yhteisöllisyys Ylöjärven kaupunki edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta, välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kaupunkiyhteisön uudet asukkaat ja ajatukset kaupungin kehittämiseksi. Taloudellisuus Ylöjärven kaupunki ennakoi ja suhteuttaa toimintansa vaikutuksia aktiivisesti taloudellisiin voimavaroihinsa. Kaupunki parantaa toimintansa tuottavuutta palvelutehtävänsä turvaamiseksi. VISIO Visio kertoo tiivistetysti sen, millainen Ylöjärven kaupungin tahdotaan olevan strategiakauden päättyessä. Visio kiteyttää kaupunkistrategian ytimen. Visio on: Ylöjärvi Hyvässä kunnossa Hyvä kunto kattaa monta asiaa, kuten asukkaiden hyvän ja toimivan arjen, alueen elinvoimaisuuden sekä toimivan kuntaorganisaation hyvinvointipalvelujen tuottajana. Hyväkuntoinen Ylöjärvi ennakoi ja ottaa vastaan tulevaisuuden haasteet aktiivisesti, yhteistyökykyisesti ja asukaslähtöisesti, huolehtien samalla hyvän kuntonsa säilyttämisestä. 1

6 STRATEGIAKÄRJET Visiossa määritettyä hyvää kuntoa Ylöjärvi tavoittelee kuuden toisiinsa vaikuttavan strategiakärjen kautta. Kärjet ovat Aktiivinen yhteistyö, Hyvinvoiva ylöjärveläinen, Kasvava elinvoima, Kehittyvä kaupunkiorganisaatio, Tasapainoinen talous ja Toimiva kaupunkirakenne. Kärkien vuorovaikutussuhteet nähdään siten, että Hyvinvoiva ylöjärveläinen on keskiössä ja tasapainoinen talous kaiken kestävän toiminnan perusta. Aktiivinen yhteistyö ja Kehittyvä kaupunkiorganisaatio ovat oleellisia välineitä tavoitteisiin pyrkimiseksi. Toimiva kaupunkirakenne ja kasvava elinvoima tuottavat hyvinvointia ja samalla mahdollisuuksia taloudelliselle tasapainolle. Valtuustokaudella painotetaan vaikean taloustilanteen takia kasvavan elinvoiman ja tasapainoisen talouden kärkiä. 2

7 Aktiivinen yhteistyö Ylöjärven menestyminen on sidoksissa Tampereen kaupunkiseudun kasvuun ja kehitykseen. Ylöjärvi on aktiivinen toimija Tampereen kaupunkiseudulla. Ylöjärvi suhteutuu yhteistyöhankkeisiin ja järjestelyihin lähtökohtaisesti myönteisesti ja on niiden käynnistämisessä aloitteellinen. Yhteistyön tavoite on kaupunkiseudun etu, joka nähdään yhtä arvokkaana kuin laadukkaat paikalliset palvelut. Itsenäinen Ylöjärven kaupunki edistää Tampereen yhteistyörakenteeseen pohjautuvan seutukaupungin syntymistä. Kuntarajat ylittävien palveluiden kehittymistä tuetaan kaikilla toiminnan tasoilla. Valtuustokauden erityisiä tavoitteita ja painopisteitä ovat: Hyvinvoiva ylöjärveläinen o Merkittävä osa työllisyyspalveluista järjestetään seudullisesti o Työnjakoa seudullisissa ja paikallisissa elinkeinopalveluissa selkeytetään o Vesihuolto järjestetään seudullisesti o Työterveyshuollon seudullisen yhteistyön vaihtoehdot selvitetään o Hankintatoimen seudullinen yhteistyö selvitetään o Lukiokoulutuksen seudullinen yhteistyö selvitetään o Ylöjärvi kuuluu Väli-suomen sote-alueeseen o Vaativassa erikoissairaanhoidossa tiivistetään Tampereen kehyskuntien yhteistyötä Hyvinvointi koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Jokaisella kuntalaisella on oikeus hyvinvointiin ja arjessa pärjäämiseen. Kunnan tehtävänä on tukea kuntalaisten omaehtoisia pyrkimyksiä hyvään elämään ja toisaalta turvata niiden kuntalaisten elämää, joiden omat voimavarat eivät tähän riitä. Terveysliikunnalla vaikutetaan kaikkiin hyvinvoinnin osatekijöihin ja sen mahdollisuuksia viedään eteenpäin määrätietoisesti koko kaupunkiorganisaatiossa. Varhainen, tilanteeseen nähden riittävä apu ovat hyvinvointiin sekä sosiaalisen ja fyysiseen turvallisuuteen tähtäävän toiminnan perusta. Tavoite on arjessaan hyvin pärjäävä kuntalainen. Tätä mahdollistetaan tukemalla mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja osallistua kulttuuripalveluihin. Matalan kynnyksen toimintamallit tuodaan osaksi palvelutoimintaa, näin tuetaan kuntalaisten arjen hallintaa ja ehkäistään kalliimpien ja raskaampien palvelujen tarvetta. Laadukkaita hyvinvointipalveluja järjestämällä Ylöjärven kaupunki ei palvele ainoastaan itseään vaan myös kaikkia niitä lukuisia yrityksiä ja yhteisöjä, joissa ylöjärveläiset päivittäin työskentelevät. Valtuustokauden erityisiä tavoitteita ja painopisteitä ovat: o Perusturvaosaston organisaatiomuutoksella varmistetaan varhaisen puuttumisen mallien laajempi käyttöönotto o Laaja valtuustokauden kattava hyvinvointikertomus integroidaan osaksi toimintaa o Terveysliikuntaohjelma jalkautetaan kaupunkiorganisaatioon sekä ulkopuolisille toimijoille ja yhteisöille o Uusia matalan kynnyksen toimipisteiden avataan ja toimintamalleja otetaan käyttöön, tämä kompensoidaan vanhoista toimintamalleista luopumalla o Laaditaan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden suunnitelmat 3

8 Kasvava elinvoima Elinvoima koostuu vetovoimaisesta ympäristöstä, palveluista ja toimintaedellytyksistä, kilpailukykyisestä ja monipuolisesta yrityskannasta, osaavan työvoiman saatavuudesta, sosiaalisesta pääomasta ja yhteisöllisyydestä. Elinvoiman kasvu saavutetaan edistämällä ja tukemalla elinkeinoelämän ja työllisyyden positiivista kehitystä ja kaupungin kasvua. Elinkeino- ja työllisyyspolitiikan yhteisenä tavoitteena on kasvattaa Ylöjärven työpaikkaomavaraisuutta. Elinkeinopolitiikan tavoite toteutuu tarjoamalla vetovoimaista toimintaympäristöä, joka mahdollistaa yritysten sijoittumisen ja toimimisen kaupungissa. Kaupungin päätöksenteossa huomioidaan elinkeinoelämän tarpeet monipuolisesti. Kaupunki toteuttaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa, riittävin resurssein ja sen operatiivisesta toiminnasta vastaa Ylöjärven Yrityspalvelu Oy. Ylöjärvi on seudun ketterin elinkeinopolitiikan toteuttaja. Keskeisiä teemoja strategiakaudella ovat työpaikka-alueiden aktiivinen kehittäminen, kaupanalan kehittäminen, vahvan uusyritysperustannan turvaaminen, seudullisen elinkeinoyhteistyön kehittäminen sekä aktiivinen verkostoituminen ja sidosryhmäyhteistyö, joka osaltaan tukevat muiden tavoitteiden saavuttamista. Keskiössä ovat erityisesti pk- ja perheyritykset. Työllisyyspolitiikan tavoitteena on työttömyyden vähentäminen ja työvoimareservin pitäminen työkykyisenä ja ammattitaitoisena palveluiden ja koulutuksen avuilla. Tämä edesauttaa elinvoiman kasvua, työvoiman saatavuutta ja kaupungin talouden tasapainossa pysymistä. Valtuustokauden erityisiä tavoitteita ja painopisteitä ovat: o Päivitetään työllisyydenhoidon toimintaohjelma vuosille uudet velvoitteet huomioiden o Päivitetään elinkeino-ohjelma vuosille o Selvitetään työllisyydenhoidon seutuyhteistyön konkreettiset toimintamallit o Kehitetään Kolmenkulman työpaikka-aluetta o Varaudutaan työllisyydenhoidon laki- ja vastuumuutoksiin valtion ja kuntien välillä tarvittavilla resursseilla ja organisoimalla uudelleen paikallisesti ja seudullisesti. Kehittyvä kaupunkiorganisaatio Kaupungin organisaatiota ja palveluiden tuottamistapoja uudistetaan rohkeasti vastaamaan muuttuvia tarpeita ja tilanteita. Kynnys organisaatio- ja toimintatapamuutoksille ja kokeilulle on matala. Organisaatioita kehitetään suuntaan, jossa asukkaan kokonaisvaltainen palvelu ja hyvinvointi ovat keskipisteenä. Kuntalaisten osallistumista palveluiden kehittämiseen vahvistetaan. Johtaminen, esimiestyö sekä henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat muuttuviin tarpeisiin. Kaupunkiorganisaation kehittymistä tuetaan hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa sekä tiedolla johtamista, huolehtimalla henkilöstön työhyvinvoinnista sekä vahvistamalla kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. Tiedon keräämistä, käsittelyä ja saatavuutta kehitetään valmistelun, johtamisen ja päätöksenteon tarpeisiin. Toimintaa johdetaan kaikilla organisaation tasoilla kaupungin kokonaisetu huomioon ottaen. Johtamisosaamista parannetaan ja esimiesten johtamisvalmiuksia kehitetään. Esimiesten ja henkilöstön muutoskykyä tuetaan ja vahvistetaan muutoskoulutuksella sekä henkilöstön osaamista kehittämällä. Luottamushenkilöjohdon roolia päätöksenteon johtamisessa vahvistetaan ja selkeytetään. 4

9 Valtuustokauden erityisiä tavoitteita ja painopisteitä ovat: o Muutosten hallintaa vahvistetaan tukemalla esimiehiä muutosten toteuttamisessa johdon tuella ja koulutuksella. Henkilöstö otetaan mukaan muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen. o Tulospalkkausjärjestelmä uusitaan painottaen uudistumiskykyä o Kuntalaisten osallistumista talousarviovalmisteluun vahvistetaan erityisesti sähköisten kanavien kautta o Kaupunginhallituksen ja sen puheenjohtajan roolia päätöksenteon johtamisessa vahvistetaan ja selkeytetään o Henkilöstöstrategia päivitetään Tasapainoinen talous Strategiakaudella Ylöjärven kaupunkikonsernin velan kasvu pysäytetään. Tähän päästään pitkäjänteisellä, koko strategiakautta tarkastelevalla suunnittelulla kaikilla organisaation tasoilla. Kaupunki keskittää resurssinsa ydintoimintojensa turvaamiseen ja kehittämiseen. Talouden suunnittelu perustuu ensisijaisesti verotulojen ja toimintatuottojen varaan. Sijoituspääomaa ei käytetä käyttötalouden kattamiseen, vaan tarvittaessa strategisiin investointeihin. Korjausinvestoinnit pidetään tasolla, jolla korjausvelka on hallittavissa. Valtuustokauden erityisiä tavoitteita ja painopisteitä ovat: o Valmistellaan ja päätetään talousarviot siten, että asukaskohtaisen velkamäärän kasvu pysäytetään vuonna 2017 o Päätetään palveluohjelma, jossa määritetään palvelujen järjestämisen ja tuottamisen periaatteet tuleville vuosille o Vahvistetaan talousnäkökulmaa ja taloussuunnittelun pitkäjänteisyyttä osaamisen ja menetelmien kehittämisen kautta kaikilla organisaation tasoilla o Luovutaan kaupungin ydintoimintoihin liittymättömästä omaisuudesta o Päätetään hankintaohjelmasta, jossa määritetään hankintatoimen ohjausmalli, organisointi ja vastuusuhteet. Toimiva kaupunkirakenne Toimivalla kaupunkirakenteella kanavoidaan asukasmäärän ja elinvoiman kasvua kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Kaupunki varautuu MAL-sopimuksen mukaiseen kasvuun. Toimivassa kaupunkirakenteessa työpaikat, asunnot, palvelut ja virkistysalueet ovat joustavasti saavutettavissa joukkoliikenteelle, kävellen ja pyöräillen. Tämä edistää pitkällä tähtäimellä terveyttä ja säästää kustannuksia. Yhdyskuntarakenne on sekoittunut eli toiminnot ovat toistensa lomassa tarkoituksenmukaisessa suhteessa, mikä luo pohjan yritysten ja asukkaiden sijoittumiselle sekä hyvälle ja turvalliselle arjelle. Katuraitiotien toteutumista edistetään ja se huomioidaan suunnittelussa. Luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot nähdään kehitettävänä voimavarana. Toimivaa kaupunkirakennetta valmistellaan aktiivisesti ja tiiviisti seutu- ja maakuntatasolla tiiviissä yhteistyössä. Suunnittelun suunta on kaupunkirakenteen tiivistäminen perustuen kaupunkiseudun väestön kasvuennusteisiin. Kaupunki harjoittaa aktiivista maapolitiikka ja hankkii määrätietoisesti maata kasvusuunnista. Pääkasvusuunnat strategiakaudella ovat ensisijaisesti keskusta ja sen tiivistäminen, Siltatien tiivis pientaloalue ja Metsäkylän pientaloalue. Haja-asutusalueella edistetään palvelujen 5

10 säilymistä kylien ja taajamien suunnittelun kautta kaupunkimaisen asumisen vaihtoehdoksi. Työpaikka-alueina kehitetään ensisijaisesti Kolmenkulman, Teivo II:n, Siltatien ja Elovainion alueita. Alueiden suunnittelussa pyritään ensisijaisesti laatuun ja toimivuuteen. Valtuustokauden erityisiä tavoitteita ja painopisteitä ovat: o Kehitetään MAPSTO-prosessia; tavoitteena entistä tiiviimpi valmisteluyhteistyö suunnittelun, palveluiden ja rakentamisen yhteensovittamiseksi o Keskustan osayleiskaava valmistuu tukemaan toimivaa kaupunkirakennetta o Kehitetään joukkoliikennekäytäviä ja suositaan joukkoliikennettä o Laaditaan vesihuoltoverkoston korjausvelka-analyysi ja käynnistetään toimenpiteet 6

11 Asukasluvun kehitys ja väestörakenne Ylöjärven kaupungin asukasluku on kasvanut voimakkaasti 2000 luvulla. Taulukko: Asukasluvun kehitys Vuosi Asukasluku Muutos ,0 % ,6 % ,4 % ,9 % ,7 % ,6 % ,5 % ,4 % ,3 % ,6 % ,2 % ,9 % ,1 % ,7 % Vuodesta 2016 eteenpäin luvut ovat Tilastokeskuksen vuonna 2015 päivittämän ennusteen mukaisia. Ylöjärven kaupungin asukasluvun kasvu jatkuisi maltillistuvana tarkastelujakson loppuun asti. Kokonaisuudessaan asukasluku kasvaisi asukkaalla vuodesta 2015 vuoteen 2040 mennessä. Kaavio: Väestön ikä- ja sukupuolijakauma Ikäryhmä Miehet Naiset SeutuNet Lähde: Tilastokeskus 7

12 Kaaviosta käy ilmi sekä lasten ja nuorten että keski-ikäisten huomattavat osuudet kaupungin väestöstä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan valtakunnallisia kehityssuuntia mukaillen myös Ylöjärven kaupungin väestörakenne ikääntyy siirryttäessä kohti vuotta Ikäryhmistä suhteellisesti merkittävintä kasvu olisi iäkkäimpien, yli 65-vuotiaiden kaupunkilaisten osalta. Vastaavasti 0-14 vuotiaiden suhteellinen osuus laskisi selvästi. Taulukko: Väestön ikärakenteen kehitys Ikäryhmien osuus väestöstä (%) SeutuNet Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste

13 Asukasluvun kehitys kaupunkiseudulla Seuraavassa kaaviossa on kuvattu Tampereen kaupunkiseudun väkiluvut kunnittaisina prosenttiosuuksina. Ylöjärvi on kaupunkiseutumme kolmanneksi suurin kunta asukasluvun mukaan. Seutukunnalla asui yhteensä asukasta. Kaavio: Väestöosuudet kunnittain Tampereen kaupunkiseutu on maamme toiseksi nopeimmin kasvava seutu. Kaupunkiseudun asukasluvun ennustetaan kasvavan yhteensä vuoteen 2040 mennessä hieman reilulla asukkaalla. 9

14 Työllisyys Ylöjärven kokonaistyöttömyyden kasvu on pysähtynyt ja hieman jopa laskenut. Työttömiä oli ja työttömyysaste oli 12,1 %. Myös alle 25-vuotiaiden osuus on laskenut hieman. Aiempien taantumien mukaisesti pitkäaikaistyöttömyys sen sijaan jatkaa vielä kasvuaan. Nuorten kohdalla huolta herättää TE-toimiston aktivoinnin väheneminen n. 20 prosentilla, mikä kasvattaa heidän työttömyysjakson pituutta. Taloustilanne on vielä hyvin ailahtelevaa, joten sen vaikutuksia työttömyyden nopeaan vähenemiseen on vaikea arvioida. Kuntavastuu työllisyydenhoidossa kasvaa etenkin pitkäaikaistyöttömien ja nuorten kohdalla sekä toiminallisesti, että passiivista tukea maksaen. Tähän Ylöjärven kaupunki on varautunut kaupungin omalla työllisyydenhoidon toimintaohjelmalla vuosille Ohjelman toteuttaminen etenee suunnitellusti. Siinä varaudutaan työllisyyden hoidon seudullisiin muutoksiin ja osallistumaan aktiivisesti kokeiluihin Ylöjärven työllisyystilanteen parantamiseksi. Näiden aloituksesta päätetään erikseen, kun tiedetään eri toimijoiden kokonaisvastuut ja kustannukset. Kaavio: Työttömyysaste , % Kaavio: Työttömyysaste 2016, % 14,5 14,0 13,5 13,0 12,5 12,0 11,5 13,7 13,3 13,4 13,2 13,1 12,8 12,6 12,3 11,9 13,7 13,2 13,9 13,4 12,5 12, ,0 10,5 10

15 1. Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne Katsaus taloustilanteeseen perustuu valtiovarainministeriön syyskuussa 2016 julkaisemaan taloudelliseen katsaukseen. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. Keskipitkällä aikavälillä talouden tuotantomahdollisuuksia kuvaavan potentiaalisen tuotannon kasvu jää selvästi alle yhden prosentin. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viimeaikoina. Maailmankaupan kasvu jää tänä vuonna vain 2 prosenttiin ollen prosenttiyksikön alhaisempaa kuin maailmantalouden kasvu. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huolimatta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ikääntymisen aiheuttaessa automaattista menojen kasvupainetta. 11

16 Keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehitys vuosina Muuttuja (% muutos) Tuotannon määrä -0,7 0,2 1,1 0,9 1,1 Ansiotasoindeksi 1,4 1,1 1,2 0,8 1,2 Työlliset -0,4-0,4 0,4 0,3 0,5 Inflaatio 1,0-0,1 0,4 1,1 1,3 (%-yksikköä) Työttömyysaste (Tilastokeskus) 8,7 9,4 9,0 8,8 8,5 Verot/BKT 43,9 44,1 44,3 43,3 42,9 Julkiset menot/bkt 58,3 57,7 57,4 56,6 55,9 Julkinen velka/bkt 59,3 62,6 64,3 65,8 66,4 Vaihtotase/BKT -0,9 0,1 0,3 0,3 0,3 Euribor 3 kk, % 0,2 0,0-0,3-0,3-0,3 10 vuoden korko, % 1,4 0,7 0,3 0,4 1,0 Lähde: Valtiovarainministeriö 1.2 Kuntatalouden näkymät Katsaus perustuu Valtiovarainministeriön julkaisemaan kuntatalousohjelmaan Kuntatalouden kokonaismenot ja -tulot kehittyvät vuosina historiaan nähden hyvin vaimeasti. Tilikauden tulos vahvistuu lähivuosina, mutta heikkenee jälleen vuosikymmenen lopulla. Kuntataloutta vahvistavat kuntien ja kuntayhtymien omat sopeutustoimet vuonna 2016, hallitusohjelman mukaiset toimet sekä vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistus. Nettoinvestoinnit pysyvät lähivuosina korkealla tasolla. Tilikauden tuloksen ylijäämästä huolimatta tulorahoitus ei riitä kattamaan nettoinvestointeja ja kuntatalouden velkaantuminen jatkuu. Kuntatalouden lainakanta kasvaa yli 20 mrd. euroon vuoteen 2020 mennessä. Kuntatalous vuonna 2017 Kuntatalouden toimintaympäristö on haastava. Hitaan talouskasvun myötä pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvanut, vaikka työmarkkinoilla onkin nähtävissä merkkejä käänteestä parempaan. Väestön ikärakenteen muutos lisää hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita. Myös kasvanut maahanmuutto lisää kuntien tuottamien palvelujen tarvetta. 12

17 Kuntatalouteen kohdistuu ensi vuonna merkittäviä muutoksia, joiden seurauksena toimintamenot ja -tulot, verotulot sekä valtionosuudet supistuvat selvästi. Tilikauden tuloksen arvioidaan vahvistuvan hieman. Kuntataloutta vahvistaa vuoden alussa voimaan tuleva eläkeuudistus. Uudistus muun muassa nostaa asteittain eläkkeiden alaikärajaa vuoden 1954 jälkeen syntyneiden osalta. Uudistuksen myötä kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksut alenevat vuonna Kilpailukykysopimuksen arvioidaan pienentävän kuntatalouden toimintamenoja vajaalla 700 milj. eurolla vuonna Vuosityöajan pidentämisen tuottamaan säästöön liittyy kuitenkin epävarmuutta. Vuosityöajan pidentämisen mahdollistamien säästöjen toteutuminen edellyttää kunnissa ja kuntayhtymissä päätöksiä säästömahdollisuuksien hyödyntämisestä ja muun muassa töiden uudelleenorganisointia. Kilpailukykysopimus alentaa myös kuntien verotuloja ja valtionosuuksia. Nettovaikutukseltaan sopimus on jonkin verran kuntataloutta heikentävä. Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle supistaa kuntien toimintamenoja, toimintatuloja ja valtionosuuksia vuonna Maksatuksen siirtyminen pois kunnilta alentaa kuntien maksamia avustuksia noin 700 milj. eurolla. Samalla toimintatulot alenevat, kun perustoimeentulotuen rahoitukseen aiemmin osoitettu valtionapu poistuu toimintatuloista. Uudistuksen arvioidaan vähentävän kuntien hallintomenoja, mutta toisaalta alikäytön vähenemisen kautta lisäävän toimeentulotuesta aiheutuvia kustannuksia. Uudistus on siten hieman kuntataloutta heikentävä. Kuntatalouden pitkään jatkunut nettoinvestointien kasvu näyttää viime vuosina tasaantuneen. Nettoinvestointien kasvun arvioidaan jatkuvan maltillisena myös ensi vuonna. Vaimeasta talouskehityksestä ja monien kuntien kireästä taloustilanteesta huolimatta nettoinvestoinnit pysyvät edelleen korkealla tasolla. Kuntien ja kuntayhtymien nykyisen rakennuskannan korjausinvestointitarpeet ovat edelleen huomattavat. Kasvukeskuksissa myös uudisrakentaminen ja infrastruktuuri-investoinnit jatkuvat lähivuosina mittavina. 1.3 Ylöjärven taloudelliset lähtökohdat Viime vuosina kuntatalouden tilanne on ollut haasteellinen myös Ylöjärvellä. Vuoden 2014 tulokseksi muodostui euroa ja talousarvion mukainen negatiivinen tulos vältettiin. Vuosi 2015 oli alijäämäinen euroa. Tulos oli kuitenkin selvästi parempi, mitä talousarvio antoi odottaa (alijäämä 2,1 milj. euroa) Kaupungin käyttötalouden menot kasvoivat vuonna ,1 milj. euroa eli 2,4 %, vuonna ,3 milj. euroa eli 1,3 % ja vuonna ,0 milj. euroa eli 2,8 % Menojen kasvu on ollut maltillista verrattuna 2010-luvun alkuvuo- 13

18 sien huomattavasti voimakkaampaan vuosittaiseen menokasvuun. Kokonaisverotulojen kasvu oli vuonna ,5 % ja vuonna ,7 %, mutta vuonna 2015 enää 1,9 %. Valtionosuudet lisääntyivät ajanjakson aikana noin 1,3 milj. euroa. Kasvavana kaupunkina osuuksien kokonaismäärä kasvoi valtionsuuksiin tehdyistä säästötoimista huolimatta. Vuonna 2016 menokasvu näyttää edelleen pysyneen maltillisena. Verotulojen kertymä on näyttänyt koko vuoden heikolta, mutta viimeisten ennakkoarvioiden mukaan vuoden loppukuukausina tulevat oikaisutilitykset aiemmilta vuosilta korjaisivat tilannetta olennaisesti. Velkaantumisen kasvu on viimevuosina saatu selvästi taitettua. Vuonna 2015 asukaskohtainen velkamäärä jopa laski. Talousarvion 2017 valmistelu aloitettiin laatimalla keväällä käyttötalousraami. Raamia käsiteltiin kaupunginhallituksen talousarvioseminaarissa ja johtoryhmässä ja kaupunginhallitus hyväksyi sen toukokuussa hallintokunnille talousarvion laadinnan pohjaksi. Hallituksen linjausten pohjalta kaupunginjohtaja antoi kesäkuussa osastoille yksityiskohtaisemmat talousarvion laadintaohjeet. Vuoden 2017 valmistelun lähtökohtana oli talouden keskipitkän aikavälin tasapainottaminen ja velkamäärän kasvun pitäminen kaupunkistrategian tavoitteessa; lainamäärä per asukas ei kasva. Tulopuolen kehitysnäkymät (verotulot, valtionosuudet, myynti- ja maksutuotot) ei anna liikkumavaraa menopuolen kasvulle. Menokasvulle asetetiinkin raamissa nollakasvutavoite. Toinen keskeinen keino oli investointitason pitämien maltillisena. Talousarviossa esitetyt investoinnit ovat nettomäärältään 10,4 milj. euroa. Kunnallisveroprosenttiin ei esitetä muutosta. Valtion hallitus on valmistelemassa kiinteistöverojen alarajan nostoa. Yleinen kiinteistöveron osalta alaraja nousee Ylöjärven nykyisen prosentin yläpuolelle. Talousarvio sisältää vakituisten asuntojen veroprosentin laskemisen siten, että kokonaisverorasitus ei kasva. Talousarvion vuosikatteeksi muodostuu 9,7 milj. euroa. Tilikauden tulokseksi muodostuu poistojen jälkeen n. -0,3 milj. euroa ja tilikauden alijäämäksi poistoeron muutoksen jälkeen euroa. Nettolisälainatarve vuonna 2017 on noin 0,8 milj. euroa Talouden tasapainotilan tavoittelu edellyttää, että menokasvu pysyy lähivuosinakin maltillisena. Myös uusinvestoinnit on harkittava tarkkaan. 14

19 2. Talousarvion kokonaistaloudellinen arviointi 2.1 Tuloslaskelma Talousarvion ja -suunnitelman kokonaistaloudellinen kuva välittyy tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta. Oheinen tuloslaskelma on laadittu ulkoisista tuotoista ja kuluista. Käyttötalousosan toimielinkohtaisissa tuloslaskelmissa on ulkoisten erien lisäksi esitetty eriteltynä sisäiset erät eli hallintokuntien välinen laskutus. Ylöjärven Vesi liikelaitos yhtiöitetään vuoden 2017 alusta ja Työterveyshuollon liikelaitos Viisari puretaan ja palvelu ostetaan jatkossa ulkoiselta toimijalta. Vertailuvuosien tiedot (vuodet 2015 ja 2016) on tuloslaskelmassa esitetty vertailukelpoisuuden vuoksi ilman ko. liikelaitoksia. Tuloslaskelman suunnitelmavuosien tulot on korotettu kahdella prosentilla ja menot vuodelle 2018 yhdellä prosentilla ja vuodelle ,5 prosentilla. Sote- ja maakuntauudistusta on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2019 lähtien. Muutokseen liittyviä lakeja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty eikä niitä ehditä hyväksyä vuoden 2016 aikana. Lakia valmistelevien tietojen perusteella ei voida tehdä päätöksiä, vaan on tukeuduttava olemassa olevaan lainsäädäntöön. Siksi vuoden 2019 taloussuunnitelmana on laadittu siten, että sen luvuissa ei huomioida mahdollista tulevaa uudistusta. 15

20 TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017/ULKOISET TOIMINTATUOTOT TP 2015 MTA 2016 TA 2017 Ero% SV 2018 SV 2019 MTA16/ TA17 MYYNTITUOTOT , MAKSUTUOTOT , TUET JA AVUSTUKSET , MUUT TOIMINTATUOTOT , TOIMINTATUOTOT , VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , PALKAT JA PALKKIOT , HENKILÖSIVUKULUT , ELÄKEKULUT , MUUT HENKILÖSIVUKULUT , PALVELUJEN OSTOT , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , AVUSTUKSET , MUUT TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , VEROTULOT , VALTIONOSUUDET , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT ,7 0 0 MUUT RAHOITUSTUOTOT ,5 0 0 KORKOKULUT ,7 0 0 MUUT RAHOITUSKULUT , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , VUOSIKATE , POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , TILIKAUDEN TULOS , POISTOERON MUUTOS ,1 0 0 VARAUSTEN MUUTOS ,0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,

21 Tuloslaskelma osoittaa, riittääkö tulorahoitus palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin rahoitusmenoihin, pitkävaikutteisen omaisuuden jaksottamisesta aiheutuviin poistoihin ja arvonalentumisiin. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menot sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Toimintatuotot muodostuvat myynti- ja maksutuotoista, tuista ja avustuksista, vuokratuotoista ja muista toimintatuotoista. Myynti- ja maksutulojen budjetoinnin pohjana ovat olleet viime vuosien toteutunut keskimääräinen kehitys. Maksutuottojen kertymisessä epävarmuutta lisää esimerkiksi työttömyyden vaikutukset ansiotason mukaan porrastettaviin päivähoitomaksuihin. Näyttää siltä, että lähivuosien keskimääräistä myynti- ja maksutuottojen kasvua ei vuonna 2017 saavuteta. Avustustuottoja on budjetoitu maltillisesti, koska rahoituspäätökset varmistuvat vasta 2016 vuoden lopulla. Toisaalta avustuksilla rahoitettavat lisämenojakaan ei ole sisällytetty talousarvioon. Toimintakulut muodostuvat henkilöstökuluista, palvelujen ostosta, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostosta, avustuksista, vuokrista ja muista kuluista. Toimintakulujen merkittävin erä on henkilöstökulut, jonka osuus vuoden 2017 talousarvion ulkoisista menoista on 45 %. Vuonna 2017 alkavan uuden sopimuskauden aikana palkkoihin ei ole tulossa yleiskorotuksia. Vuoden 2016 talousarvioon verrattuna henkilöstökulut jopa pienenevät 1,7 %. Miinusmerkkisen kehityksen taustalla on uuden sopimuskauden nollakorotuslinjan lisäksi ns. kilpailukykysopimuksen lomarahan 30 prosentin leikkaus sekä työnantajamaksupienennykset. Toimintakulut pienenevät kaiken kaikkiaan tuloslaskelman mukaan -0,5 prosenttia. Kun ottaa huomioon kilpailukykysopimuksen henkilöstömenoja pienentävän vaikutuksen, on vertailukelpoinen käyttötalousmenojen kasvu 0,6 prosenttia. Tätä voidaan pitää maltillisena kasvavan kaupungin ollessa kyseessä. Toimintakate Toimintakate on tuloslaskelman ensimmäinen välitulos. Se kertoo kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnan tuloslaskelmassa aina alijäämäinen. Vuoden 2017 toimintakate on -154,3 milj. euroa. Toimintakate paranee vuoden 2016 talousarvioon verrattuna 1,2 milj. euroa eli 0,7 %. 17

22 Verotulot Verotulot koostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöveron tuotosta ja kiinteistöverosta. Kunnallisveroarvio perustuu Suomen Kuntaliiton laatimaan verotulokehikkoon. Verokertymän arviointi on normaalia hankalampaa vuodelle 2017, koska valtion talousarvio sisältää useita veroperustaan vaikuttavia muutoksia Kuntaliiton viimeisin ennuste lokakuulta ennakoi Ylöjärvelle 2,1 prosentin kunnallisveron vähenemistä. Talousarvio on laadittu nykyisellä 20,5 % tuloverolla. Kunnallisveron kokonaiskertymäksi arvioidaan 109,5 milj. euroa. Maan hallitus esittää kiinteistöverojen alarajojen nostoa. Uudistus korottaisi Ylöjärven nykyistä veroprosenttia yleisen kiinteistöveron osalta 0,90 prosentista 0,93 prosenttiin. Jotta kokonaisveroaste ei nousisi, lasketaan vastaavasti vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 0,50 prosentista 0,48 prosenttiin. Kiinteistöverojen veroprosentit ovat: - vakituiset asunnot 0,48 % - yleinen veroprosentti 0,93 % - muut asuinrakennukset 1,00 % - rakentamaton asuinpaikka 3,00 % Kiinteistöverokertymään vuodelle 2017 on arvioitu viime vuosien toteumien perusteella noin euron kasvu. Yhteisöveron osalta on käytetty Suomen kuntaliiton laatimaa ennustetta. Verokertymän ennustetaan hieman kasvavan vuodesta Yhteenveto verotuloista, euroa TP2013 TP2014 TP2015 TP ENN 2016 TA2017 Verolaji Kunnallisvero Muutos -% 6,2 3,0 1,6 4,3-2,1 Kiinteistövero Muutos -% 5,2 7,7 1,1 2,2 2,6 Yhteisövero Muutos -% 15,6 15,2 10,8-10,1 2,1 18

23 Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden, ns. yhden putken valtionosuus, perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Lisäksi valtionosuusjärjestelmään kuuluu verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään. Yhden putken valtionosuuden ulkopuolelle jäävät eräät laskennalliset valtionosuudet kuten liikunta, nuorisotyö, kansalaisopisto, taiteen perusopetus (tuntiperusteinen) ja aamu- ja iltapäivätoiminta. Valtionosuuksien kokonaismäärä vuodelle 2017 on arvioitu Kuntaliiton tuottaman ennustelaskelman perusteella. Lisäksi on huomioitu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituslain mukaiseen valtionrahoitukseen vaikuttavat oppilasmäärämuutokset. Valtionosuuksien kokonaismääräksi arvioidaan vuodelle ,5 milj. euroa eli kokonaismäärä säilyisi ennallaan vuoteen 2016 nähden. Valtionosuuksia kasvattavat mm. veroperustemuutosten kompensointi valtionosuusjärjestelmän kautta, ammatillisen koulutuksen rahoitusomaisuuden alentaminen sekä omais- ja perhehoidon kehittäminen. Valtionosuuksiin pienentävästi vaikuttavia seikkoja ovat mm. kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuuden vähennys, kuntien maksuosuus perustoimeentulotuen siirtyessä kelalle sekä indeksisidonnaisten menojen säästöön liittyvä valtionosuusleikkaus. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottoina tuloslaskelmaan budjetoidut sijoitusomaisuuden arvopapereiden myyntivoitot on budjetoitu vuoden 2016 tapaan euron suuruisena. Korkotuottoihin antolainoista ulkopuolisille budjetoidaan uutena eränä Ylöjärven Vesi Oy:n perustamislainojen korkotuotot euroa. Korkokuluihin lainoista ulkopuolisilla varataan alhaisen korkotason perusteella euroa (ta eur). Kaiken kaikkiaan rahoitustuotot ja - kulut erä muuttuu vuoden 2016 talousarvion euron kulusta euron tuotoksi. Vuosikate Vuosikate on tuloslaskelman välitulos, josta ilmenee, kuinka paljon tulorahoituksesta jää juoksevien toiminnan kulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin. Mikäli vuosikate riittää kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli poistot, on kaupungin talous tuloslaskelman 19

24 valossa tasapainossa. Jos vuosikate on negatiivinen, kaupunki käyttää pääomaansa käyttötalousmenojen kattamiseen. Talousarvioesityksessä vuosikatteeksi muodostuu 9,6 milj. euroa eli asukasta kohti laskettu vuosikate on 286 euroa. Vuosikatteen kehitys eur/asukas Vuodesta 2015 ilman liikelaitoksia MTA Poistot Poistot ovat kaupungin käyttöomaisuuden jaksotettuja vuosikuluja. Poistot on laskettu kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistojen pienhankintarajaksi kaupunginhallitus on vahvistanut euroa. Poistot on kirjattu tulosyksiköille. Talonrakennuksen poistot on kirjattu tilapalveluille ja ne sisältyvät täten hallintokunnilta laskutettaviin sisäisiin vuokriin. Poistojen kokonaismäärä talousarviossa on noin 10,0 milj. euroa. Tilikauden tulos Tuloslaskelman viimeinen välitulos kertoo tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotuksen. Positiivinen tulos lisää kaupungin vapaata omaa pääomaa tai kaupungin varauksia. Negatiivinen tulos syö omaa pääomaa eikä varauksia ole mahdollista tehdä. Vuoden 2017 tulos on euroa. 20

25 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Näiden jälkeen muodostuu tilikauden ylijäämä/alijäämä. Tilikauden alijäämäksi muodostuu euroa 2.2 Rahoituslaskelma TALOUSARVION RAHOITUSLASKELMA 2017 TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE TP 2015* MTA 2016* TA 2017 SV 2018 SV TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYS ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOMIEN MUUTOKSET VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS *sisältää myös liikelaitokset Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden net- 21

26 tomäärän erotus tai summa osoittaa kaupungin kassavarojen muutoksen tilikaudella. Vuonna 2017 tulorahoitus (vuosikate) kattaa 92,5 % nettoinvestoinneista. Tulorahoituksen riittävyys Inv. omarah.* Poistot Vuosikate Inv. omarah.* Poistot Vuosikate * vuoden 2013 luku ilman Pirko-kiinteistöt Oy:n osakkeita. Tiedot vuodesta 2015 lähtien ilman liikelaitoksia. Investoinnit Vuonna 2017 investointimenot nettomääräisenä ovat 10,4 milj. euroa. Suunnitelmavuosien investoinnit ilmenevät yksityiskohtaisesti investointiosasta. Lainakanta Rahoituslaskelman mukaan kaupunki lyhentää pitkäaikaisia lainoja 14,5 milj. euroa ja ottaa lisää uutta 15,3 milj. euroa. Nettovelkaantuminen kasvaa täten 0,8 milj. eurolla Talousarvioesityksen mukainen lainakanta on 101,6 milj. euroa. Kaupungin lainamäärän kehitystä asukasta kohti kuvaa seuraava kuvio. 22

27 Lainakanta /asukas

28 3. Talousarvion sitovuus Talousarvio sitoo hallintokuntia toimielimittäin. Kaikki toimielimet ovat nettobudjetoituja, mikä merkitsee sitä, että toimielimiä sitoo valtuuston nähden toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus eli toimintakate käsittäen sekä ulkoiset että sisäiset erät. Lisäinformaation tuottamiseksi lautakuntien tiedot on eritelty myös vastuualueittain. Sitovuustaso: Toimielin Lisäinformaatiotaso: Vastuualue Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Ulkoinen tarkastus Kaupunginhallitus Hallintopalvelut Henkilöstöhallinto Talouspalvelut Kehityspalvelut Asukaslautakunta Asukaslautakunta Perusturvalautakunta Perusturvan hallinto ja erikoissairaanhoito Sosiaalityönpalvelut Terveyskeskuspalvelut Ehkäisevät ja korjaavat hyvinvointipalvelut Hoito- ja kuntoutumispalvelut Sivistyslautakunta Yhteispalvelut Peruskoulutus Lukiokoulutus Koululaisten iltapäivätoiminta Varhaiskasvatus Vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Vapaa-aikapalvelut Hallinto ja kehittäminen Yhdyskuntatekniset palvelut Toimitilat Maankäyttö- ja ympäristöpalvelut Investointiosan määrärahat sitovat vastuullisia lautakuntia projekteittain. Investointilajeja ovat talonrakennusinvestoinnit, liikennealueinvestoinnit, yleisten alueiden investoinnit, koneet ja kalusto, maa- ja vesialueet, tietokoneohjelmistot, sekä osakkeet ja osuudet. Vastuutoimielin voi tehdä saman investointilajin kuluvan vuoden projektien kesken määrärahasiirtoja siten, että määrärahasiirron kohteena olevien projektien toteuttaminen ei vaarannu ja että muutoksen nettovaikutus on 24

29 ± 0 euroa. Kohdentamattomista määrärahoista voidaan siirtää määrärahoja saman investointilajin projekteilla ja päinvastoin em. ehtoja noudattaen. Kaupunginhallitus päätti Ylöjärven Vesi Oy:n yhtiöittämisen yhteydessä seuraavaa: Ylöjärven Vesi Oy:n yhtiökokouksen tulee päättää siitä, että yhtiö sitoutuu toiminnassaan ja investoinneissaan noudattamaan Ylöjärven kaupunginvaltuuston vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä esittämää tahtotilaa vesihuoltoinvestointeja koskien siten, että ne ovat linjassa kaupungin muiden investointien kanssa. Ylöjärven Vesi Oy:n investoinnit on valmisteltu yhteistyössä kaupungin kanssa. Yhteistyöhankkeista on merkintä talousarvion lopussa olevassa investointiohjelmassa. Kaiken kaikkiaan Ylöjärven vesi Oy:n kokonaisinvestoinnit vuodelle 2017 ovat euroa ja niistä yhteishankkeita kaupungin kanssa on euron edestä. Tekninen lautakunta päättää talonrakennusinvestointien, liikenneväyläinvestointien ja yleisten alueiden investointien kohdentamattoman määrärahan käytöstä. Vastuutoimielin päättää kone- ja kalustoinvestoinneista, tietokoneohjelmistoinvestoinneista ao. investointilajin toimielimelle osoitetun kokonaismäärärahan puitteissa. Investointiohjelmassa esitetty aluejako on ainoastaan informatiivinen ilman sitovuusvaikutuksia. Rahoituksessa sitovia ovat: - Tuloslaskelmassa verotuloarvio, valtionosuusarvio, rahoitustuotot ja kulut - Rahoituslaskelmassa pitkäaikaisten lainojen lisäys on enimmäismäärä 25

30 4. Talousarvion seuranta Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden seurantaa suoritetaan säännöllisesti. Kaupunginhallitukselle esitetään kuukausittain raportti talousarvion toteutumisesta. Elokuun lopun tilanteesta tehtävä osavuosikatsaus on laajempi selvitys väestön, työttömyyden ja verotulojen kehityksestä, strategisten tavoitteiden toteutumisesta ja määrärahojen käytöstä. Raportti toimitetaan kaupunginhallituksen lisäksi kaupunginvaltuustolle. Koko vuoden seurantaraportti on kaupungin toimintakertomus, joka on osa kaupungin tilinpäätöstä. Osastojen seurannan tulee olla jatkuvaa, ja poikkeamiin toiminnan tavoitteiden toteutumisessa tai määrärahojen käytössä tulee puuttua välittömästi. Talousarvioperusteluissa on vastuualueittain nimetty tilivelvolliset vastuuhenkilöt, jotka myös vastaavat seurannasta. Hallintokuntien tulee nimetä tehtäväaluetasoiset ja kustannuspaikkatasoiset vastuuhenkilöt käyttötaloussuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä. 26

31 5. Konsernin tytäryhtiölle asetetut tavoitteet Ylöjärven Vesi Oy 1. Ylöjärven Vesi Oy:n kokonaisinvestoinnit vuodelle 2017 ovat euroa ja niistä yhteishankkeita kaupungin kanssa on euron edestä. 2. Yhtiö laatii korjausvelka-analyysin. Ylöjärven Yrityspalvelu Oy 1. Tilikauden tulos on positiivinen. 2. Myytyjä yritystontteja vuonna 2017 vähintään 10. Ylöjärven Jäähalli Oy 1. Tilikauden 2017 tulos on positiivinen. 2. Yhtiö laatii keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman investoinneista, toiminnan tuotoista ja menoista sekä toiminnan rahoituksesta. Kiinteistö Oy Ylöjärven Työtuvat 1. Tilikauden 2017 tulos on positiivinen. 2. Yhtiöllä on ajantasainen viiden vuoden suunnitelma peruskorjauksista. Kiinteistö Oy Kurun Kotikonnut 1. Tilikauden 2017 tulos on positiivinen. 2. Yhtiöllä on ajantasainen viiden vuoden suunnitelma peruskorjauksista. 27

32 28

33 Henkilöstösuunnitelma 29

34 30

35 Talousarvio 2017 Uudet virat ja toimet lukien (Taloussuunnittelun määrärahatili 4050) Toimielin Vastuualue Kustannuspaikka Virka/toimi Kustannuspaikka Palkkakustannukset sivukuluineen Koko Hallintokunnan esitys henkilömäärästä Kaupunginjohtajan ehdotus 2017 Kv:n päätös PERUSTURVALAUTAKUNTA 2017 vuosi Sosiaalityön palvelut Vastuualueen hallinto, sosiaalityö Sosiaalityöntekijän virka lastensuojeluun Lastensuojelussa työntekijämäärä ei ole lisääntynyt v jälkeen. Lastensuojelulain muutokset, Valviran ohjeet ja laatusuositukset ovat lisänneet viranomaisten velvoitteita Sosiaalityöntekijän virka 1.2. lukien hyv Sosiaaliohjaajan virka lastensuojeluun Kaupungin väkiluku ja lastensuojelun palveluja saavien asiakkaiden määrä on kasvanut Sosiaaliohjaajan vakanssi monipuolistaa lastensuojelun henkilöstörakennetta ja mahdollistaa sisäisen tehtävien jaon vapauttaen sosiaalityöntekijöiden työpanosta lain ja ohjeistusten edellyttämiin tehtäviin Sosiaaliohjaajan virka 1.2. lukien hyv Terveyskeskuspalvelut Avosairaanhoito Erikoistuvan lääkärin virka Yhden erikoistuvan lääkärin viran tarve terveyskeskukseen. Rahoitus järjestyy PSHP:n erityishuollon tilauksen vähentymisestä. Lisävakanssilla mahdollistetaan uudet tehtävät kuten kehitysvammaisten vastuulääkäri, ADHD- potilaiden hoidon siirto osin terveyskeskukseen sekä työttömien vastuulääkärin tehtävät Erikoistuvan lääkärin virka 1.2. lukien hyv. 31

36 Toimielin Vastuualue Kustannuspaikka Virka/toimi Kustannuspaikka Palkkakustannukset sivukuluineen Koko Hallintokunnan esitys henkilömäärästä Kaupunginjohtajan ehdotus 2017 Kv:n päätös vuosi Ravitsemusterapeutti Ravitsemusterapeutin yhteisvakanssi Pirkkalan kanssa. Laskennallinen vuosikustannus Ylöjärvelle noin 28200, jos resurssi jakautuu 0,6 Ylöjärvi ja 0,4 Pirkkala. Rahoitetaan ravitsemusterapeutin ostopalvelurahoista Ravitsemusterapeutin toimi 1.2. lukien hyv Avofysioterapia Lasten fysioterapeutti / 03HOI030 Taso -1 PSHP:n tilauksesta on siirretty oman kunnan lääkinnällisen kuntoutuksen vastuulle lasten ostopalveluterapiat, joista fysioterapian ostot ovat olleet noin euroa / vuosi Lasten fysioterapeutin toimi 1.2. lukien hyv Päihdehuollon palvelut Päihde - ja mielenterveystyön sairaanhoitaja päihdetiimiin Vakanssi rahoitetaan vähentämällä A- klinikalle tehtävää tilausta. A-klinikan ostorahalla on saatu vuonna 2015 yhteensä noin 325 käyntiä. Näihin käynteihin käytetyllä rahalla pystytään palkkaamaan kokoaikainen päihdesairaanhoitaja sekä lisäksi konsultoiva erikoislääkäri Ylöjärvelle Päihde- ja mielenterveystyön sairaanhoitajan toimi 1.2. lukien hyv Perhekeskus/ nuorisotiimi Sosiaalityöntekijä alkaen, kokoaikainen virka. Nuorisopsykiatrisessa tiimissä sosiaalityöntekijälle kuuluu vanhempien/ verkoston tapaamiset ja näiden järjestäminen sekä erilaisten kuntoutusmuotojen ja etuuksien selvittely ja järjestäminen sekä Sosiaalityöntekijän virka 1.9. lukien hyv. 32

37 Toimielin Vastuualue Kustannuspaikka Virka/toimi Kustannuspaikka Palkkakustannukset sivukuluineen Koko Hallintokunnan esitys henkilömäärästä Kaupunginjohtajan ehdotus 2017 Kv:n päätös tiivis yhteys lastensuojelun kanssa vuosi Ehkäisevät ja korjaavat hyvinvointipalvelut Mielenterveyskeskus 2 psykiatrisen sairaanhoitajan tointa intensiiviyksikkö Avekkiin -palkattu jo alkaen erikoissairaanhoidosta siirretyllä rahoituksella (muutostalousarvio) psykiatrisen sairaanhoitajan tointa hyv. Psykologin toimi intensiiviyksikkö Avekkiin Akuutin moniammatillisen intensiivihoidon aloittamiseksi intensiiviyksikössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä tehdyn linjauksen mukaisesti avohoidon vahvistamistarpeen lisääntymisen vuoksi, kun osastopaikkoja on vähennetty PSHP.ssa Psykologin toimi hyv. -palkattu jo alkaen erikoissairaanhoidosta siirretyllä rahoituksella (muutostalousarvio) Toimintaterapeutin toimi intensiiviyksikkö Avekkiin Työkykyarvioiden tekeminen ja nuorten aikuisten tehostetun toiminnallisen tuen ja hoidon tarjoaminen Avekissa toimintaja työkyvyn palauttamiseksi mahdollisimman nopeasti Toimintaterapeutin toimi hyv Perhetyö 2 perhetyönohjaajaa Tarvitaan tehostettuun perhetyöhön, korvaa kaupungin ulkopuolelta ostettua lastensuojelupalvelua perhetyönohjaajan tointa hyv. 33

38 Toimielin Vastuualue Kustannuspaikka Virka/toimi Kustannuspaikka Palkkakustannukset sivukuluineen Koko Hallintokunnan esitys henkilömäärästä Kaupunginjohtajan ehdotus 2017 Kv:n päätös Kustannukset katetaan lastensuojelun ostopalvelumäärärahoista vuosi SIVISTYSLAUTAKUNTA Yhteispalvelut Sivistyslautakunta ja toimisto Koulukuraattori Lukiokoulutus Lukio Apulaisrehtori lukien Ei lisäkust Ei lisäkust koulukuraattorin tointa apulaisrehtorin virka lukien hyv. hyv. TEKNINEN LAUTAKUNTA 6104 Toimitilat Siivouspalvelut Laitoshuoltaja Aluehallintovirasto (AVI) on tarkastuskäynnillään keväällä 2016 todennut, että kehitysvammahuollon yksiköiden siivous on järjestettävä uudella tavalla. Laitoshuoltaja 50 % Terveyskeskuksen kuntoutusosastolla (=Kumukkeessa) työskentelee laitoshuoltaja aamuvuorossa seitsemänä päivänä viikossa. Tukipalvelutöiden hoitamiseksi iltaisin esitetään puolikkaan laitoshuoltajan vakanssin perustamista siivouspalveluihin Laitoshuoltajan toimi ,5 0,5 Laitoshuoltajan toimi hyv. hyv. 34

39 Talousarvio 2017 Määräaikainen henkilöstö kesätyöntekijät, harjoittelijat ja projektityöntekijät (Taloussuunnittelun määrärahatili 4050) Toimielin Vastuualue Kustannuspaikka Virka/toimi Perustelut Kustannuspaikka Palkkakustannukset sivukuluineen 2017 Hallintokunnan esitys henkilömäärästä 2017 Kaupunginjohtajan ehdotus 2017 Kv:n päätös PERUSTURVALAUTAKUNTA 2320 Terveyskeskuspalvelut Avosairaanhoito Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja toimii ensiavussa tällä hetkellä määräaikaisessa sairaanhoitajan toimessa; määräaikaista tointa esitetään jatkettavaksi loppuun saakka Sairaanhoitaja saakka. hyv Ehkäisevät ja korjaavat hyvinvointipalvelut Terveyskioski Terveydenhoitaja Terveydenhoitajan työpanosta tarvitaan hankkeiden ja työttömien terveystarkastusten jatkamiseksi. v terveyskioskilla on aloitettu 2 laajaa ehkäisevän hyvinvoinnin hanketta: Cosmostutkimus ja Arkeen voimaa hanke, joista Arkeen voimaa on jatkuva toiminto ja Cosmostutkimus jatkuu vähintään 4 vuoden ajan Terveydenhoitaja saakka. hyv. SIVISTYSLAUTAKUNTA 4610 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Projektityöntekijä, 10 kk Varhaiskasvatuksen hallinnosta on eläköitymässä lähivuosina kaikki palvelusihteerit. Yksi palvelusihteereistä jää alkaen osaaikaeläkkeelle. 0, Hallituksen suunnittelemat muutokset var- (varhaiskasvatuksen resurssointia lisätty täyttölupamenettelyn kautta) hyv. 35