Suomen rakennerahasto-ohjelmat pärjäävät hyvin EU-vertailussa EU-taso kuitenkin heikko

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen rakennerahasto-ohjelmat pärjäävät hyvin EU-vertailussa EU-taso kuitenkin heikko"

Transkriptio

1 Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastojen uutiskirje 3/ Suomen rakennerahasto-ohjelmat pärjäävät hyvin EU-vertailussa EU-taso kuitenkin heikko Ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmat ovat edistyneet varsin hitaasti EU:n jäsenvaltioissa. Vaikka ohjelmakausi on lähestymässä jo puoliväliä, ei kaikkien ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvauksia ole vielä hyväksytty ja välimaksuina on ohjelmille maksettu vasta 7,8 % EAKR-, ESR- ja koheesiorahasto-ohjelmien yhteenlasketuista rahoituskehyksistä. Suomi sijoittuu jäsenvaltioiden välisessä vertailussa kuitenkin hyvin. EU:ssa on kuluvalla ohjelmakaudella yhteensä 317 EAKR- ja koheesiorahasto-ohjelmaa (ml. alueellisen yhteistyön ohjelmat), joista 311 oli helmikuun 2010 alkuun mennessä toimittanut komissioon hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen ja joista 278 oli hyväksytty. ESR-ohjelmia on 117, joista 116 oli helmikuun alkuun mennessä toimittanut hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvauksen (hvj) ja joista 107 oli hyväksytty. Vähintään yksi välimaksu on maksettu 254:lle EAKR- tai koheesiorahastoohjelmalle ja 105:lle ESR-ohjelmalle. EAKR- ja koheesiorahasto-ohjelmissa oli välimaksuja helmikuun alkuun mennessä maksettu yhteensä 11,7 miljardia euroa, mikä on 8,5 % koko ohjelmakauden 137,3 miljardin euron kehyksestä. Eniten välimaksuja suhteessa kehykseen on komissiolta saanut Liettua, jonka kaksi toimenpideohjelmaa olivat helmikuun alkuun mennessä saaneet välimaksuina 14,8 % koko kauden yhteenlasketusta kehyksestä. Toisena oli Saksa, jonka 18:sta toimenpideohjelmasta 14 oli saanut hvj-kuvauksensa hyväksyttyä. Ohjelmien yhteenlasketusta kehyksestä oli helmikuun alussa kuitenkin välimaksuina saatu komissiolta jo 12 %. Kolmantena edistymislistalla olevan Viron (kaksi ohjelmaa, välimaksujen osuus 11 %) jälkeen tuleekin jo Suomi, jonka viidelle EAKR-toimenpideohjelmalle (ml. Ahvenanmaa) on komissiosta saatu välimaksuina 10,8 % koko ohjelmakauden yhteenlasketusta EAKR-kehyksestä. Suomen jälkeen seuraavina tulevat Irlanti ja Ruotsi. Bulgarian viidestä ohjelmasta ei yhdenkään hvj-kuvausta ollut helmikuussa vielä hyväksytty, joten välimaksujakaan ei ole vielä voitu maksaa. ESR -ohjelmissa oli välimaksuja helmikuun alkuun mennessä maksettu yhteensä 4,9 miljardia euroa, mikä on 6,4 % koko ohjelmakauden 76 miljardin euron kehyksestä. Jäsenvaltioista ripeimmin on edistynyt Irlanti, jonka ESR-ohjelman kehyksestä on välimaksuina maksettu jo 21 %. Seuraavina tulevat Itävalta (kaksi ohjelmaa, 18 %), Portugali (neljä ohjelmaa, 13 %) ja Belgia (kuusi ohjelmaa, 11,4 %). Suomi on listalla sijalla kahdeksan (välimaksujen osuus 8,8 % ohjelmakauden kehyksestä, ml. Ahvenanmaa) Viron jälkeen mutta ennen Ruotsia. Myös ESR:n osalta tilanne on huonoin Bulgariassa, jonka kahdesta ohjelmasta kummankaan 1 hvj-kuvausta ei vielä ole hyväksytty eikä välimaksuja siten voitu aloittaa. Teksti: Harri Ahlgren perustuen sihteeriharjoittelija Tatiana Nedenkon laatimiin taulukoihin SISÄLTÖ: 2 Itä- ja Pohjois-Suomen aluepolitiikkaa pohdittiin Pohjanhovissa 4 PAKETTI kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti 5 Itämeri-strategia käytännön tasolle missä mennään eri jäsenmaissa 6 Ajankohtaista rakennerahastotietojärjestelmistä 7 Rakennerahastojen kevään tapahtumakalenteri 9 Ajankohtaista lyhyesti

2 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastojen uutiskirje 1/ Itä- ja Pohjois-Suomen aluepolitiikkaa pohdittiin Pohjanhovissa Rovaniemellä pidetyssä tulevaisuusseminaarissa etsittiin vastauksia muun muassa siihen, tarjoaako EU-toiminta Itä- ja Pohjois-Suomelle sellaisia hyötyjä ja voimavaroja, joilla alueellisen kehittämisen kokonaisuus saadaan toimimaan nykyistä tehokkaammin ja paremmin. Työ jatkuu Etelä- ja Länsi-Suomen alueiden kehittämisen tavoitteita ja haasteita käsittelevässä kolmannessa tulevaisuusseminaarissa Salossa Rovaniemen seminaarin tulevaisuusverstaiden johtopäätökset Demografia Tyylikkäästä taantumasta uljaan uudistumisen strategiaan Alueiden löydettävä oma potentiaalinsa Rohkeutta muutoksiin ja ohjaukseen Yritykset yhä yhteiskuntavastuullisemmiksi Käytäntölähtöinen innovaatiopolitiikka Käytäntölähtöiselle innovaatiotoiminnalle on edellytyksiä kaikilla alueilla, koska resurssina ovat alueella toimivien organisaatioiden osaajat. Lähtökohtana on käyttäjän tarpeiden tunnistaminen. Aktivoidaan potentiaali, joka alueelta löytyy ja hankitaan tunnistettuihin vajeisiin osaamista alueen ulkopuolelta. Palvelurakenne Palvelurakenteen ylläpitäminen edellyttää kumppanuutta eri toimijoiden (yksityinen/ julkinen/kolmas sektori) kesken Monilla alueilla väestön ikääntyminen ja epäedullinen huoltosuhde edellyttää konkreettisia toimia palvelumallien ja -rakenteiden uudistamiselle sekä innovaatioiden kehittämiselle ja käyttöönotolle. Kaikki lainsäädännölliset esteet tulee kartoittaa ja poistaa. Lisääntyvä palvelutarve luo runsaasti lisämahdollisuuksia yrittäjyydelle. Yrittäjyyden uusia muotoja ja yrityspalveluja tulee kehittää. Palveluiden kehittämisessä pelkän tuottavuuden lisäksi tulisi tarkastella myös tuloksellisuutta, laatua ja vaikuttavuutta. 2

3 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastojen uutiskirje 3/ Koheesiopolitiikan tulevaisuus Pohjois- ja Itä-Suomessa Käytäntölähtöiselle innovaatiotoiminnalle on edellytyksiä kaikilla alueilla, koska resurssina ovat alueella toimivien organisaatioiden osaajat. Lähtökohtana on käyttäjän tarpeiden tunnistaminen. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisasema tulee huomioida jo komission viidennessä koheesiokertomuksessa. Harva asutus on saatava rahoituskriteeriksi. Erityisrahoituksen tavoitteeksi asetetaan 50 euroa/asukas/vuosi. Perusrahoitusta tarvitaan lisäksi 50 euroa/asukas/vuosi. Perussopimuksessa mainittu ongelmallinen väestökehitys tulee nostaa keskeiseksi kriteeriksi NUTS II alueen sisällä (NUTS IV). kausien tulokset, alueen potentiaali ja EU-lisäarvon luomisen mahdollisuudet - Pohjois- ja Itä-Suomen luonnonvarat ovat vahvoja lisäperusteita. Alueiden välisen yhteistyön jatkaminen pääosin nykyisin ohjelmarakentein on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista. Makroaluestrategia voi täydentää ja kehittää strategista alueellista yhteistyötä. Se ei kuitenkaan saa korvata nykyistä Interreg/ENPI rakennetta ja toimintaa. Pohjoinen makroaluestrategia Pohjoinen ulottuvuus EU:n Itämeristrategiassa on riittämätön, kun ajatellaan EU:n pohjoisten alueiden haasteita ja ennen muuta potentiaalia koko Euroopalle. Euroopan Pohjoinen ja Barentsin alue edustavat suurta kehittämispotentiaalia, jolla on tulevaisuudessa suuri merkitys koko Euroopan menestymiselle globaalissa kilpailussa. Potentiaali liittyy energiavaroihin, kaivostoimintaan, metsävaroihin, globaaliin logistiikkaan, kylmään teknologiaan, matkailuun jne. Makroaluepolitiikkaa kehitetään edelleen. Itämeristrategiassa tulee ottaa paremmin huomioon pohjoiset alueet. Rajat ylittävää -yhteistyötä vahvistetaan (Interreg ja ENPI) Komission esitys Eurooppa 2020-strategiaksi luo hyvän perustan Pohjoisen strategian vahvistamiselle Pyritään siihen, että Euroopan Pohjoinen ulottuvuus tulee osaksi EU:n teollisen perustan ja resurssiperustan vahvistamista -> Pohjoinen ulottuvuus globalisaation aikakauden EU:n teollisuuspolitiikkaan. Teksti: Kielo Karioja-Mäkelä 3

4 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastojen uutiskirje 1/ Hyviä hankkeita PAKETTI kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti Palveluyhteistyö paketissa Kun kuntamuutokset myllertävät, rinnalle tarvitaan kunnollinen palvelurakenteiden kehittämisprojekti. Lahden alueen PAKETTIprojekti pyrkii luomaan yhdenmukaiset käytännöt kuntien välille ja kannustaa joustavaan päätöksentekoon. PAKETTI on käytännössä jatkoa viime vuonna päättyneelle kunta- ja palvelurakennehankkeelle. Aiemmin jo on luotu hyvin voimakas verkostoyhteistyö, jossa kunnat sitoutettiin luottamushenkilöiden avulla toteuttamaan asioita. Kun luottamushenkilöt ovat edelleen vahvasti mukana, saadaan ymmärrystä lisää myös päätöksentekopuolelle, projektijohtaja Jaana Simola linjaa. Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti hyödyntää omaa tuottavuusohjelmaansa, jonka tarkoituksena on tarkastella säästöjen lisäksi myös laatua ja vaikuttavuutta, siis suorituskykyä. Tärkeää on löytää yhtäläiset vertailumittarit alueen eri kunnille. Näin myös silloin, kun puhutaan kaikkia koskettavista peruspalveluista. Olemme tehneet maakunnallisen kouluverkkoselvityksen ja pyrkineet tarkastelemaan myös muita sivistystoimen yhteistyömahdollisuuksia. Yksi näistä on kirjastoyhteistyön lisääminen ja toteuttaminen. Tarkoitus olisi saada alueelle yhteiset kirjastokortit, varaus- ja hakuohjelmat, palautuskäytännöt ja niin edelleen, Simola kertoo. Yhteistä ja vertailtavaa Kuntien peruspalvelujen yhtenäistäminen ja niiden vertailtavuuden helppous auttaa yhteistoimintaa uudessa kuntakokonaisuudessa. Jos kaikki menee tavoitteiden mukaisesti, tuloksena on alue, jossa asiat toimivat joustavasti ja kaikkien hyödyksi. Siinä vaiheessa meillä on yhteiset palvelurakenteet, yhteinen tapa toimia muun muassa kirjastoissa ja kouluissa, yhteiset tuottavuuden mittarit ja samat käytännöt sosiaali- ja terveystoimessa sekä esimerkiksi yhteinen intranet, josta asiat löytyvät helposti. Lyhyesti, kun uusi kuntarakenne syntyy, ei enää pitäisi olla ongelmia palvelujen yhteensovittamisen kanssa, Jaana Simola kiteyttää. Kun uusi kuntarakenne syntyy, ei enää pitäisi olla ongelmia palvelujen yhteensovittamisen kanssa. PAKETTI kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti Ohjelma ja toimintalinja: Etelä-Suomi EAKR, TL 3 Projektikoodi ja toteutusaika: , Rahoitus: EAKR + valtio , kokonaiskustannukset Lisätietoja/toteuttajaorganisaatio: Jaana Simola, Lisätietoja: rahoittava viranomainen: Helena Masanti, 4

5 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastojen uutiskirje 3/ Itämeri-strategia käytännön tasolle missä mennään eri jäsenmaissa Interact Point Turku järjesti yhteistyössä komission (DG Regio) kanssa Itämeri-strategian toteuttamista käsittelevän työkokouksen Riikassa. Kokouksen tarkoituksena oli kartoittaa mitä toimenpiteitä Itämeri-strategiaa toteuttavissa kahdeksassa jäsenmaassa on jo tehty ja mitä on suunniteltu tehtävän strategian viemiseksi käytännön tasolle kansallisissa rakennerahasto-ohjelmissa sekä alueiden välisen yhteistyön ohjelmissa. Lisäksi tavoitteena oli vaihtaa tähänastisia kokemuksia jäsenvaltioiden kesken sekä toimia kohtaamispaikkana rakennerahastojen hallinnoinnista vastaaville ja toisaalta Itämeri-strategian painopistealueiden koordinaattoreille. Kokoukseen osallistui yhteensä 110 edustajaa eri jäsenvaltiosta Avauspuheenvuorossaan komission edustaja José Palma Andres korosti, että komissio on Itämeri-strategian toteuttamisessa uudessa, muiden osallistujien kanssa yhdenvertaisessa yhteistyökumppanin roolissa. Itämeri-strategian onnistunut toteutus edellyttää, että kaikilla mukanaolevilla maasta ja organisaatiosta riippumatta on yhteinen käsitys strategian tarkoituksesta ja tavoitteista. Hanketason tarkastelu etenee Alueiden välisen yhteistyön ohjelmat ovat jo luonteensakin vuoksi kansallisia rakennerahastoohjelmia pidemmällä Itämeri-strategian huomioon ottamisessa ohjelmien toteutuksessa. Tämä koskee varsinkin Itämeren valtioiden välisen yhteistyön ohjelmaa sekä Central Baltic- ja South Baltic rajaohjelmia. Niissä pohdinnan ja valmistelun painopiste on siirtymässä Itämeri-strategiaa tukevien hankkeiden priorisointiin tulevassa päätöksenteossa. Kansallisissa rakennerahastoohjelmissa painopiste on Itämeristrategiaa tukevien hankkeiden tunnistamisessa. Kokouksen perusteella voidaan todeta Suomen olevan marraskuussa 2009 käynnistetyn hankekartoituksen ansiosta strategian ja rakennerahasto-ohjelmien välisen suhteen määrittämisessä jopa edelläkävijän asemassa - muissa maissa hankemassaa ei ole vielä tarkasteltu vastaavassa laajuudessa Itämeri-strategian toteuttamisen näkökulmasta. Latviassa tarkastelu on tehty teoreettisella tasolla arvioimalla ohjelmien sisältöjä ja päätyen siihen, että jopa 96 % toimista tukisi strategiaa. Ruotsissa puolestaan Itämeri-strategia on otettu mukaan EAKR-ohjelmien hankevalintakriteereihin mutta hankkeiden läpikäynnin teknistä toteutusta ollaan vasta valmistelemassa. Muissa maissa odotetaan edelleen tarkempia ohjeita. Komission linjaukset puhututtivat Kokouksessa nostettiin esiin joukko Itämeri-strategiaa tukevien hankkeiden määrittelyyn ja tunnistamiseen liittyviä kysymyksiä. DG Regio oli toimittanut muutamaa päivää ennen kokousta luonnoksen määrittelytyön tueksi. Siinä esitetään kullekin strategian neljän 5 päätavoitteen alaisista 15 painopistealueesta hanke-esimerkkejä, alueellista kattavuutta koskevia rajauksia sekä viittaus mahdolliseen kansainväliseen yhteistyöhön. Kansainvälistä yhteistyötä edellytettäisiin komission ehdotuksessa useimmissa painopistealueissa, ml. matkailuhankkeiden osalta, mikä herätti vilkasta keskustelua, koska tätä ei ole aiemmin korostettu eikä kansainvälinen yhteistyö sinänsä sisälly alueellisten rakennerahastoohjelmien toimenpiteisiin. Lisäksi esiin nostettiin maaseudun kehittämisohjelmien ja ESR:n rooli Itämeri-strategian toteuttamisessa, sillä ensin mainittuja ei ole ainakaan vielä pyydetty arvioimaan ohjelmissa käynnistettyjä hankkeita eikä Itämeri-strategian II pilarissa (Itämeri taloudellisesti menestyvänä alueena) juurikaan korosteta esim. työmarkkinoiden kehittämiseen ja työllisyyteen liittyviä näkökohtia. Käytännönläheisiä jatkuu >>>

6 Vipuvoimaa EU:lta >>> jatkuu ehdotuksia olivat mm. jo olemassa olevan menoluokkalistauksen hyödyntäminen hankkeiden määrittelyssä Lissabonin tavoitteiden tapaan, kaikille yhteisen Itämeri-strategiaa tukeva hanke tunnuksen luominen hankkeiden tiedotuksen tueksi ja toimijoiden motivoimiseksi sekä kullekin painopistealueelle jo nimettyjen koordinaattorien hyödyntäminen jäsenmaiden esittämien hankekandidaattien arvioinnissa ja hyväksymisessä, jolloin voitaisiin varmistua eri maiden ja viranomaisten hankkeiden tasalaatuisuudesta. Lisäksi komission toivottiin selvästi ilmaisevan, millä tasolla (4 päätavoitetta vai 15 painopistealuetta) raportointi tulisi ohjelmissa toteuttaa. Lisäohjeistusta tulossa Komissio lupasi toimittaa vielä huhti-toukokuussa lisäohjeistusta koskien mm. hankkeiden määrittelemistä, raportointia, valintakriteereitä ja rahoituskysymyksiä. Ensimmäisiä tuloksia Itämeri-strategiaa toteuttavien hankkeiden määrän ja sisällön kartoituksesta komissio odottaa jo kesäkuun lopussa toimitettaviin eri ohjelmien vuosiraportteihin, joiden pohjalta laadittava tilannekatsaus on määrä esitellä seuraavassa, Tallinnassa lokakuuta 2010 järjestettävässä Itämeri-strategiaa käsittelevässä kokouksessa. Suomen rakennerahasto-ohjelmien osalta tilanne on hyvä, sillä ensimmäinen hankkeiden tarkastelukierros on jo käyty ja viranomaiset ovat sen myötä tietoisia Itämeri-strategiasta ja sen painopistealueista. Mikäli komission uusi, tarkentunut ohjeistus sitä myöhemmin keväällä edellyttää, on täydentävän hankekartoituksen tekeminen huomattavasti helpompaa jo aiemmin tehdyn työn pohjalta. Teksti: Harri Ahlgren HUOM! Itämeri-strategian sisältöä kuvattiin tarkemmin Rakennerahastojen uutiskirjeessä 1/2010. Rakennerahastojen uutiskirje 1/ Ajankohtaista rakennerahastotieto-järjestelmistä Vuodenvaihteen käyttökatkoksen aikana toteutettiin rakennerahastotietojärjestelmiin mittava määrä aluehallintouudistuksesta (ALKU) johtuneita muutostöitä. Useita välittäviä toimielimiä yhdistyi uusiin ELY-keskuksiin, ja lakkautetuilta lääninhallituksilta EAKR-projektit siirrettiin maakuntaliittoihin. Lisäksi käyttöön otettiin projektien hallinnointia yksinkertaistava ns. yhden momentin malli. Pääsääntöisesti muutokset saatiin toteutettua suunnitellulla tavalla, mutta aivan ongelmitta ei selvitty. Kun järjestelmät avattiin käyttöön tammikuun loppupuolella, EURA järjestelmä ruuhkaantui pahoin seurantalomakeosion suuren käyttäjämäärän vuoksi. Tilanne korjattiin sulkemalla seurantaosio tilapäisesti, jotta mm. projektien maksatusten käsittely saatiin toimimaan viivytyksettä. Järjestelmään lisättiin teknistä palvelinkapasiteettia, ja helmikuussa seurantalomakkeiden toimittaminen ja käsittely saatiin jälleen toimimaan normaalisti. Teknisen puutteen aiheuttaman viivästyksen vuoksi seurantalomakkeiden toimittamiselle ja käsittelylle seurantakaudelta 2/2009 myönnettiin jatkoaikaa. Vastaavien ongelmien välttämiseksi jatkossa, on TEM:ssä käynnistetty EURA järjestelmän palvelinlaitteiston kokonaisvaltainen uusiminen. ALKU-hanke sekä alkuvuodesta voimaan tulleet laki- ja asetusmuutokset vaikuttavat EURA järjestelmällä tehtävien projekti- ja rahoituspäätösten sisältöihin. Näiden muutostöiden hitaus on viivästyttänyt uusien projekti- ja rahoituspäätösten teon aloittamista. Vuoden 2010 aikana rakennerahastotietojärjestelmiin on tarkoitus toteuttaa mm. viranomaisille tarkoitetut työkalut rahoitustietojen korjaustapahtumien hallinnointiin 6 sekä projektitarkastusten tietojen tallennus ja puuttuvien hallinnollisten käsittelytilojen merkintä EURA järjestelmään. Lisäksi täydennetään ja kehitetään raportteja sekä edelleen osin puutteellisia tiedonsiirtoja eri järjestelmien välillä. EURA 2007 ja Wepa järjestelmien virastopääkäyttäjille järjestetään touko-/kesäkuussa seuraava koulutuskierros, mistä löytyy lisätietoa tämän julkaisun tapahtumakalenterista. Koulutukseen kutsuttaville virastopääkäyttäjille lähetetään koulutuksesta lisätietoa huhtikuun aikana. Teksti: Keijo Hämäläinen

7 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastojen uutiskirje 3/ Rakennerahastojen kevään tapahtumakalenteri Aika ja paikka Tilaisuuden nimi Aiheet Kohderyhmä MAALISKUU Kokkola Kaupungintalo Vaasa Yliopisto, Fabriikki Jyväskylä, Paviljonki Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut Kampanjan tarkoituksena on antaa järjestöille ja muille potentiaalisille hanketoimijoille eväitä rakennerahastohankkeiden suunnitteluun, rahoituksen hakemiseen ja hankkeiden vetämiseen. Hanketyön peruskoulutuksen lisäksi jaetaan kokeneiden hanketoimijoiden tietoa ja verkotetaan pieniä toimijoita ammattimaisten hankeorganisaatioiden kanssa hankekumppanuuden synnyttämiseksi. järjestöt, yritykset, organisaatiot Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut Ks. yllä järjestöt, yritykset, organisaatiot Valtakunnalliset MYR-päivät Helsinki SIIRI - itse toteutettujen projektien hallinnointijärjestelmän peruskoulutuksen ohjelma Joensuu (Kauppakeskus Isomyy) Menestystarinat maakunnissa maakuntakierros Joensuun teemana raja EU:n alue- ja rakennepolitiikka 2013 jälkeen maakuntien kilpailukyky maailmantalouden, ilmaston ja väestörakenteen murroksissa, MYR:ien rooli uudessa aluehallinnossa Kehittämisohjelmien seuranta ja raportointi, yhteistyö muiden kehittämisohjelmien kanssa, ulkoinen arviointi ja itsearviointi sekä tarjouskilpailujen järjestäminen, kansainvälinen yhteistyö ja tulokset ja niistä tiedottaminen TEM osallistuu rakennerahastotoiminnan menestystarinoita kuvaavalla näyttelyllä Euroopan komission Suomen edustuston, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston ja UM:n Eurooppatiedotuksen järjestämään maakuntatilaisuuksien sarjaan vv maakuntien yhteistyöryhmien jäsenet, esittelijät ja asiantuntijat sekä ministeriöiden ja aluehallinnon EU-ohjelmista vastaavat henkilöt Kehittämisohjelmien vetäjät kansalaiset HELMIKUU 2010 HUHTIKUU Mikkeli Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut Ks. yllä järjestöt, yritykset, organisaatiot Kuopio ks. yllä Kajaani ks. yllä Helsinki Tavoite 3 ohjelman seurantakomitea Loppuraportin hyväksyminen seurantakomitean jäsenet Joensuu Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut ks. yllä järjestöt,yrityksen, organisaatiot Tampere ks. yllä järjestöt, yritykset, organisaatiot Aika ja paikka Tilaisuuden nimi Aiheet Kohderyhmä TOUKOKUU Turku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut Ks. yllä järjestöt, yritykset, organisaatiot 4.5. Helsinki TEM:n itse toteuttamien RRhankkeiden talouskoulutus Rovaniemi, Arktikum 6.5. Rovaniemi, Arktikum Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät Maksatushakemuksen laatiminen ja taloushallinnon perusasioiden kertaaminen Ajankohtaista tietoa ja koulutusta sekä mahdollisuus verkostoitua Pohjois-Suomen hanketoimijoille ESR-valtakunnalliset hankkeet ja teknisen tuen toteuttajat hankkeet Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut Ks. yllä järjestöt, yritykset, organisaatiot Helsinki TEM:n valtakunnallisten ESRkehittämisohjelmien koulutus- ja keskustelutilaisuus Kehittämisohjelmien seuranta ja raportointi, yhteistyö muiden kehittämisohjelmien kanssa, ulkoinen arviointi ja itse-arviointi sekä tarjouskilpailujen järjestäminen, kansainvälinen yhteistyö ja tulokset ja niistä tiedottaminen kehittämisohjelmien vetäjät Salo Tulevaisuusseminaari III Alue- ja koheesiopolitiikan tulevaisuus KUTSU: johtavat virka- ja luottamusmiehet, tutkijat 11., 12., 17., 18., 19. ja 31.5., Helsinki TEM Espa, ATK-luokka EURA 2007 ja Wepa järjestelmien virastopääkäyttäjäkoulutus Tietojärjestelmien uudet ominaisuudet ja raportit KUTSU: kaikkien välittävien toimielinten nimetyt virastopääkäyttäjät, 1 pv/hlö Kuopio ESR-ohjelman seurantakomitea Seurantakomitean jäsenet, valmistelijat seurantakomitean jäsenet, valmistelijat Helsinki Bryssel Regions for Economic Change -konferenssi DG Regio järjestää, tarkoitettu alue- ja paikallistason toimijoille. Jaetaan Regio Stars Awards palkinto. Lisätietoa: conferences/sustainable-growth/home_en.cfm?nmenu=1 7

8 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastojen uutiskirje 1/ Rakennerahastojen kevään tapahtumakalenteri Aika ja paikka Tilaisuuden nimi Aiheet Kohderyhmä KESÄKUU Inari Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitea 1., 2., 3., 8. ja 9.6., Helsinki TEM Espa, ATK-luokka 2.6. Oulu, 8.6. Kuopio, Tampere, Helsinki TEM:n hallinnonalan koulutusohjelma Salmia/Jyväskylä EURA 2007 ja Wepa järjestelmien virastopääkäyttäjäkoulutus RR-tietojärjestelmien raporttien hyötykäyttö omassa työssä Yleiskoulutus Rakennerahastotoiminta tutuksi Viestintäkoulutus rakennerahastoviestintää toteuttaville viranomaisille Helsinki, Finlandia-talo Korjaavat toimenpiteetkoulutuspäivät Tietojärjestelmien uudet ominaisuudet ja raportit Tilaisuudessa käydään läpi RR-hallinnointi- ja tietojärjestelmäprosessi kokonaisuudessaan ja miten hallintojärjestelmä toimii Rakennerahastojen hallinnointiin liittyvät prosessit välittäville toimielimille tapahtuvasta määrärahan jaosta aina korjaaviin toimenpiteisiin. Mediakontaktit, sosiaalisen median mahdollisuudet, viestinnän hankinnat seurantakomitean ja sihteeristön jäsenet KUTSU: kaikkien välittävien toimielinten nimetyt virastopääkäyttäjät, 1 pv/hlö Elyjen ja liittojen välittäville toimielimille, sekä rahoittajille että maksajille HAKU: ELYjen rakennerahastoasioita hallinnoivat tai muuten rakennerahastoasioita kiinnostuneet henkilöt, joiden rakennerahasto-asioiden perustiedot ovat puutteelliset tai vaativat täydennystä laajennettu viestintäverkosto välittävissä toimielimissä korjaavista toimenpiteistä vastaaville Siiri-järjestelmän koulutuksien päivämääristä maalis-toukokuussa saa tietoa Tepon Kota-järjestelmästä. yrittäjyys ja Rovaniemellä teemana arktinen Eurooppa Rakennerahastojen ajankohtaispäivät pidetään syyskuussa. Menestystarinat maakunnissa maakuntakierros EU Arjessa tapahtumien yhteydessä Kokkolassa teemana TEM:n hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointikoulutusta järjestetään Helsingissä Brysselissä järjestetään OPEN DAYS lisätietoa: ja Employment week lisätietoa: Syksyn alustava tapahtumakalenteri ilmestyy uutiskirjeessä kesäkuussa. Lisätietoja: Jaana Valkokallio 8

9 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastojen uutiskirje 3/ Ajankohtaista lyhyesti ESR-hankekysely on tärkeä osa vaikutusten arviointia ESR-ohjelman ja sen toimintalinjojen toteutuksen arvioinnista vuosina tehtiin sopimus helmikuussa. Arvioitsijoiksi valittiin Mikko Valtakari Tempo Economics Oy:sta ja Henrik Pekkala Ramboll Management Consultingista. Kevään aikana kilpailutetaan erillisenä hankintana ESR-ohjelman strategian arviointi, joka käynnistyy syksyllä. Strategian arvioitsijan työ tulee perustumaan suurelta osin toimintalinjojen arvioitsijoiden työlle. Arvioitsijat ovat viime viikolla (viikko 10) lähettäneet kaikille ESR-hankkeiden projektipäälliköille sähköisen viestin ja sen liitteenä kyselylomakkeen, jolla kerätään tietoja projektin toteutuksesta. Kerättävä tieto täydentää EU- RA2007-järjestelmästä saatavaa tietoa. Vastauksia toivotaan maaliskuun aikana. Hankkeille suunnattu kysely on tärkeänä osana ohjelman ja sen toimintalinjojen tulosten ja vaikutusten arviointia. On toivottavaa, että rahoittajina toimivat välittävät viranomaiset omalta osaltaan vaikuttaisivat siihen, että vastausprosentti saataisiin mahdollisimman korkeaksi. Tiedonkeruuseen käytettävää lomakkeistoa on testattu jo ensimmäisellä arviointikierroksella vuosina , ja sitä on kehitetty ja kevennetty saatujen kokemusten perusteella. Viime vuonna arviointikyselyyn osallistuneille hankkeille on lähetetty entistä tiivistetympi lomakeversio, jonka sisältämissä kysymyksissä kartoitetaan enemmän hankkeiden tuottamia tuloksia. Hankkeiden tiedotusohjetta päivitetty Teksti: Aila Ryynänen Uuden päivitetyn ohjeen keskeinen muutos on, että aineellisia investointeja sisältävissä hankkeissa voidaan pysyvien tietokylttien sijaan soveltuvin osin käyttää muita välineitä, kuten Eurooppatunnustarroja rahastomaininnalla ja Vipuvoimaa EU:lta logotarroja. Uusi tiedotusohje on saatavilla tästä linkistä Tarroja voi tilata osoitteesta Rahoituspäätöksen tehnyt viranomainen voi liittää tarra-arkit päätöksen liitteeksi. Lisäksi ohjeessa tarkennetaan, että tietokyltin EU-tuesta kertovien em. logojen määrä on 25 % kyltin pinta-alasta. Teksti: Jaana Valkokallio Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö, rakennerahastopolitiikkaryhmä Toimitus: Jaana Valkokallio, Taitto: Viisikko-Communica VCA 9

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta. Aluepolitiikan tulevaisuuden. Tulevaisuusfoorumi Laajavuoressa

Vipuvoimaa EU:lta. Aluepolitiikan tulevaisuuden. Tulevaisuusfoorumi Laajavuoressa Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Tulevaisuusfoorumi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2

Lisätiedot

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 EURA 2014 rakennerahastojen tietopalvelu hakutoimintojen parantaminen: teemahaut, alueelliset haut, alasvetovalikot kartta(haku) englanninkielinen

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ESITYSLISTA Aika 17. 18.6.2013 17.6. klo 10 17, aulassa tarjolla kahvit alkaen

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi 2007-2013 Tämä ohje on päivitetty komission asetuksen 846/2009 sisältämillä muutoksilla 1.3.2010 Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille EU-rahoitus velvoittaa

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN RAKENNERAHASTOTOIMINNAN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

POHJOIS-SUOMEN RAKENNERAHASTOTOIMINNAN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 POHJOIS-SUOMEN RAKENNERAHASTOTOIMINNAN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 POHJOIS-SUOMEN RAKENNERAHASTOTOIMINNAN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Rakennerahasto-ohjelma ja -viestintä Rakennerahastoviestinnällä tuetaan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

EURA 2014. EU:n rakennerahastojen hallintajärjestelmä. Erikoissuunnittelija Antti Härkönen Työ- ja elinkeinoministeriö Sähköiset palvelut -ryhmä

EURA 2014. EU:n rakennerahastojen hallintajärjestelmä. Erikoissuunnittelija Antti Härkönen Työ- ja elinkeinoministeriö Sähköiset palvelut -ryhmä EURA 2014 EU:n rakennerahastojen hallintajärjestelmä Erikoissuunnittelija Antti Härkönen Työ- ja elinkeinoministeriö Sähköiset palvelut -ryhmä EURA 2014 EURA 2014 on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeri-foorumi Åbo Akademi, Arken 2.6.2014 Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto/Rakennerahastot Esityksen

Lisätiedot

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina 119/54/2007 Jakelussa mainitut 16.4.2014 Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2. Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.2010 Helsinki Kansallinen alueiden kehittäminen Valtakunnalliset alueiden kehittämisen

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Aika 4.12.2013, 9:30-16:00 (aamukahvia tarjolla alkaen

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Tarkastuslistan kysymykset 5A12-14: Tiedotus ja julkisuus tuensaajan toiminnassa, Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset, Yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys

Lisätiedot

Itä-Suomi ja Etelä-Savo EU:n aluepolitiikassa 2014+ Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen

Itä-Suomi ja Etelä-Savo EU:n aluepolitiikassa 2014+ Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Itä-Suomi ja Etelä-Savo EU:n aluepolitiikassa 2014+ Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen EU-tason keskeiset taustat Koheesioraportti 9.11.2010 (komission linjaukset) Itä-Suomen kannalta keskeiset argumentit

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Rakennerahastojen uutiskirje 1/09 20.10. 2009

Rakennerahastojen uutiskirje 1/09 20.10. 2009 Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta EU:n aluepolitiikan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2007-2013 opit saavutuksia ja sudenkuoppia

Ohjelmakauden 2007-2013 opit saavutuksia ja sudenkuoppia Itä-Suomen rakennerahastopäivät 3.-4.10.2013, Joensuu Ohjelmakauden 2007-2013 opit saavutuksia ja sudenkuoppia Hanketoteuttajan näkökulmaa, case Itä-Suomen yliopisto (UEF) Satu Juutinen Tutkimuspalvelut

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Alueiden kehittämisosasto Rakennerahastopolitiikkaryhmä haasteita Ohjelmien käynnistäminen kaikilta osiltaan Valitun

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Haaparanta 15.9.2011 2.12.2010 Anna-Mari Auniola, Lapin liitto Ensimmäisen tason valvonta Suomessa Suomessa valvonnan järjestämiseen on valittu hajautettu

Lisätiedot

Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013

Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013 Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013 Rahoittajien ja maksajien työkokoukset Tampere 13.11.2012, Kuopio 20.11.2012, Helsinki 22.11.2012 ja Rovaniemi 29.11.2012 Ylitarkastaja Martta Viitaniemi

Lisätiedot

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje)

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Teemahankkeen seurantatiedot (indikaattoritiedot) tallennetaan

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 3b 6 Alueosasto LS 22.11.2011

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 3b 6 Alueosasto LS 22.11.2011 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 3b 6 Alueosasto LS 22.11.2011 LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN VUODEN 2012 TEKNISEN TUEN JAKO JA INDIKATIIVINEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman

Lisätiedot

Luomualan koordinaatiohanke

Luomualan koordinaatiohanke Luomualan koordinaatiohanke austaa Kansalliset tavoitteet lähtökohtana: Maaseutuohjelman tavoitteet luomulle Luomualan kehitysohjelma (julkaistu 1.10): Keskeistä kysynnän luominen. Oletus: koordinaation

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

(ESR ja EAKR) 6.5.2014

(ESR ja EAKR) 6.5.2014 Rakennerahastojen (ESR ja EAKR) hallintouudistus t ELY -keskuksessa sessa 6.5.2014 Paula Alho Rakennerahastojen hallinnointiuudistus Rakennerahastoasioiden hallinnointi keskitettiin vuoden 2014 alusta

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot