Suomen rakennerahasto-ohjelmat pärjäävät hyvin EU-vertailussa EU-taso kuitenkin heikko

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen rakennerahasto-ohjelmat pärjäävät hyvin EU-vertailussa EU-taso kuitenkin heikko"

Transkriptio

1 Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastojen uutiskirje 3/ Suomen rakennerahasto-ohjelmat pärjäävät hyvin EU-vertailussa EU-taso kuitenkin heikko Ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmat ovat edistyneet varsin hitaasti EU:n jäsenvaltioissa. Vaikka ohjelmakausi on lähestymässä jo puoliväliä, ei kaikkien ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvauksia ole vielä hyväksytty ja välimaksuina on ohjelmille maksettu vasta 7,8 % EAKR-, ESR- ja koheesiorahasto-ohjelmien yhteenlasketuista rahoituskehyksistä. Suomi sijoittuu jäsenvaltioiden välisessä vertailussa kuitenkin hyvin. EU:ssa on kuluvalla ohjelmakaudella yhteensä 317 EAKR- ja koheesiorahasto-ohjelmaa (ml. alueellisen yhteistyön ohjelmat), joista 311 oli helmikuun 2010 alkuun mennessä toimittanut komissioon hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen ja joista 278 oli hyväksytty. ESR-ohjelmia on 117, joista 116 oli helmikuun alkuun mennessä toimittanut hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvauksen (hvj) ja joista 107 oli hyväksytty. Vähintään yksi välimaksu on maksettu 254:lle EAKR- tai koheesiorahastoohjelmalle ja 105:lle ESR-ohjelmalle. EAKR- ja koheesiorahasto-ohjelmissa oli välimaksuja helmikuun alkuun mennessä maksettu yhteensä 11,7 miljardia euroa, mikä on 8,5 % koko ohjelmakauden 137,3 miljardin euron kehyksestä. Eniten välimaksuja suhteessa kehykseen on komissiolta saanut Liettua, jonka kaksi toimenpideohjelmaa olivat helmikuun alkuun mennessä saaneet välimaksuina 14,8 % koko kauden yhteenlasketusta kehyksestä. Toisena oli Saksa, jonka 18:sta toimenpideohjelmasta 14 oli saanut hvj-kuvauksensa hyväksyttyä. Ohjelmien yhteenlasketusta kehyksestä oli helmikuun alussa kuitenkin välimaksuina saatu komissiolta jo 12 %. Kolmantena edistymislistalla olevan Viron (kaksi ohjelmaa, välimaksujen osuus 11 %) jälkeen tuleekin jo Suomi, jonka viidelle EAKR-toimenpideohjelmalle (ml. Ahvenanmaa) on komissiosta saatu välimaksuina 10,8 % koko ohjelmakauden yhteenlasketusta EAKR-kehyksestä. Suomen jälkeen seuraavina tulevat Irlanti ja Ruotsi. Bulgarian viidestä ohjelmasta ei yhdenkään hvj-kuvausta ollut helmikuussa vielä hyväksytty, joten välimaksujakaan ei ole vielä voitu maksaa. ESR -ohjelmissa oli välimaksuja helmikuun alkuun mennessä maksettu yhteensä 4,9 miljardia euroa, mikä on 6,4 % koko ohjelmakauden 76 miljardin euron kehyksestä. Jäsenvaltioista ripeimmin on edistynyt Irlanti, jonka ESR-ohjelman kehyksestä on välimaksuina maksettu jo 21 %. Seuraavina tulevat Itävalta (kaksi ohjelmaa, 18 %), Portugali (neljä ohjelmaa, 13 %) ja Belgia (kuusi ohjelmaa, 11,4 %). Suomi on listalla sijalla kahdeksan (välimaksujen osuus 8,8 % ohjelmakauden kehyksestä, ml. Ahvenanmaa) Viron jälkeen mutta ennen Ruotsia. Myös ESR:n osalta tilanne on huonoin Bulgariassa, jonka kahdesta ohjelmasta kummankaan 1 hvj-kuvausta ei vielä ole hyväksytty eikä välimaksuja siten voitu aloittaa. Teksti: Harri Ahlgren perustuen sihteeriharjoittelija Tatiana Nedenkon laatimiin taulukoihin SISÄLTÖ: 2 Itä- ja Pohjois-Suomen aluepolitiikkaa pohdittiin Pohjanhovissa 4 PAKETTI kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti 5 Itämeri-strategia käytännön tasolle missä mennään eri jäsenmaissa 6 Ajankohtaista rakennerahastotietojärjestelmistä 7 Rakennerahastojen kevään tapahtumakalenteri 9 Ajankohtaista lyhyesti

2 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastojen uutiskirje 1/ Itä- ja Pohjois-Suomen aluepolitiikkaa pohdittiin Pohjanhovissa Rovaniemellä pidetyssä tulevaisuusseminaarissa etsittiin vastauksia muun muassa siihen, tarjoaako EU-toiminta Itä- ja Pohjois-Suomelle sellaisia hyötyjä ja voimavaroja, joilla alueellisen kehittämisen kokonaisuus saadaan toimimaan nykyistä tehokkaammin ja paremmin. Työ jatkuu Etelä- ja Länsi-Suomen alueiden kehittämisen tavoitteita ja haasteita käsittelevässä kolmannessa tulevaisuusseminaarissa Salossa Rovaniemen seminaarin tulevaisuusverstaiden johtopäätökset Demografia Tyylikkäästä taantumasta uljaan uudistumisen strategiaan Alueiden löydettävä oma potentiaalinsa Rohkeutta muutoksiin ja ohjaukseen Yritykset yhä yhteiskuntavastuullisemmiksi Käytäntölähtöinen innovaatiopolitiikka Käytäntölähtöiselle innovaatiotoiminnalle on edellytyksiä kaikilla alueilla, koska resurssina ovat alueella toimivien organisaatioiden osaajat. Lähtökohtana on käyttäjän tarpeiden tunnistaminen. Aktivoidaan potentiaali, joka alueelta löytyy ja hankitaan tunnistettuihin vajeisiin osaamista alueen ulkopuolelta. Palvelurakenne Palvelurakenteen ylläpitäminen edellyttää kumppanuutta eri toimijoiden (yksityinen/ julkinen/kolmas sektori) kesken Monilla alueilla väestön ikääntyminen ja epäedullinen huoltosuhde edellyttää konkreettisia toimia palvelumallien ja -rakenteiden uudistamiselle sekä innovaatioiden kehittämiselle ja käyttöönotolle. Kaikki lainsäädännölliset esteet tulee kartoittaa ja poistaa. Lisääntyvä palvelutarve luo runsaasti lisämahdollisuuksia yrittäjyydelle. Yrittäjyyden uusia muotoja ja yrityspalveluja tulee kehittää. Palveluiden kehittämisessä pelkän tuottavuuden lisäksi tulisi tarkastella myös tuloksellisuutta, laatua ja vaikuttavuutta. 2

3 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastojen uutiskirje 3/ Koheesiopolitiikan tulevaisuus Pohjois- ja Itä-Suomessa Käytäntölähtöiselle innovaatiotoiminnalle on edellytyksiä kaikilla alueilla, koska resurssina ovat alueella toimivien organisaatioiden osaajat. Lähtökohtana on käyttäjän tarpeiden tunnistaminen. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisasema tulee huomioida jo komission viidennessä koheesiokertomuksessa. Harva asutus on saatava rahoituskriteeriksi. Erityisrahoituksen tavoitteeksi asetetaan 50 euroa/asukas/vuosi. Perusrahoitusta tarvitaan lisäksi 50 euroa/asukas/vuosi. Perussopimuksessa mainittu ongelmallinen väestökehitys tulee nostaa keskeiseksi kriteeriksi NUTS II alueen sisällä (NUTS IV). kausien tulokset, alueen potentiaali ja EU-lisäarvon luomisen mahdollisuudet - Pohjois- ja Itä-Suomen luonnonvarat ovat vahvoja lisäperusteita. Alueiden välisen yhteistyön jatkaminen pääosin nykyisin ohjelmarakentein on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista. Makroaluestrategia voi täydentää ja kehittää strategista alueellista yhteistyötä. Se ei kuitenkaan saa korvata nykyistä Interreg/ENPI rakennetta ja toimintaa. Pohjoinen makroaluestrategia Pohjoinen ulottuvuus EU:n Itämeristrategiassa on riittämätön, kun ajatellaan EU:n pohjoisten alueiden haasteita ja ennen muuta potentiaalia koko Euroopalle. Euroopan Pohjoinen ja Barentsin alue edustavat suurta kehittämispotentiaalia, jolla on tulevaisuudessa suuri merkitys koko Euroopan menestymiselle globaalissa kilpailussa. Potentiaali liittyy energiavaroihin, kaivostoimintaan, metsävaroihin, globaaliin logistiikkaan, kylmään teknologiaan, matkailuun jne. Makroaluepolitiikkaa kehitetään edelleen. Itämeristrategiassa tulee ottaa paremmin huomioon pohjoiset alueet. Rajat ylittävää -yhteistyötä vahvistetaan (Interreg ja ENPI) Komission esitys Eurooppa 2020-strategiaksi luo hyvän perustan Pohjoisen strategian vahvistamiselle Pyritään siihen, että Euroopan Pohjoinen ulottuvuus tulee osaksi EU:n teollisen perustan ja resurssiperustan vahvistamista -> Pohjoinen ulottuvuus globalisaation aikakauden EU:n teollisuuspolitiikkaan. Teksti: Kielo Karioja-Mäkelä 3

4 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastojen uutiskirje 1/ Hyviä hankkeita PAKETTI kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti Palveluyhteistyö paketissa Kun kuntamuutokset myllertävät, rinnalle tarvitaan kunnollinen palvelurakenteiden kehittämisprojekti. Lahden alueen PAKETTIprojekti pyrkii luomaan yhdenmukaiset käytännöt kuntien välille ja kannustaa joustavaan päätöksentekoon. PAKETTI on käytännössä jatkoa viime vuonna päättyneelle kunta- ja palvelurakennehankkeelle. Aiemmin jo on luotu hyvin voimakas verkostoyhteistyö, jossa kunnat sitoutettiin luottamushenkilöiden avulla toteuttamaan asioita. Kun luottamushenkilöt ovat edelleen vahvasti mukana, saadaan ymmärrystä lisää myös päätöksentekopuolelle, projektijohtaja Jaana Simola linjaa. Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti hyödyntää omaa tuottavuusohjelmaansa, jonka tarkoituksena on tarkastella säästöjen lisäksi myös laatua ja vaikuttavuutta, siis suorituskykyä. Tärkeää on löytää yhtäläiset vertailumittarit alueen eri kunnille. Näin myös silloin, kun puhutaan kaikkia koskettavista peruspalveluista. Olemme tehneet maakunnallisen kouluverkkoselvityksen ja pyrkineet tarkastelemaan myös muita sivistystoimen yhteistyömahdollisuuksia. Yksi näistä on kirjastoyhteistyön lisääminen ja toteuttaminen. Tarkoitus olisi saada alueelle yhteiset kirjastokortit, varaus- ja hakuohjelmat, palautuskäytännöt ja niin edelleen, Simola kertoo. Yhteistä ja vertailtavaa Kuntien peruspalvelujen yhtenäistäminen ja niiden vertailtavuuden helppous auttaa yhteistoimintaa uudessa kuntakokonaisuudessa. Jos kaikki menee tavoitteiden mukaisesti, tuloksena on alue, jossa asiat toimivat joustavasti ja kaikkien hyödyksi. Siinä vaiheessa meillä on yhteiset palvelurakenteet, yhteinen tapa toimia muun muassa kirjastoissa ja kouluissa, yhteiset tuottavuuden mittarit ja samat käytännöt sosiaali- ja terveystoimessa sekä esimerkiksi yhteinen intranet, josta asiat löytyvät helposti. Lyhyesti, kun uusi kuntarakenne syntyy, ei enää pitäisi olla ongelmia palvelujen yhteensovittamisen kanssa, Jaana Simola kiteyttää. Kun uusi kuntarakenne syntyy, ei enää pitäisi olla ongelmia palvelujen yhteensovittamisen kanssa. PAKETTI kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti Ohjelma ja toimintalinja: Etelä-Suomi EAKR, TL 3 Projektikoodi ja toteutusaika: , Rahoitus: EAKR + valtio , kokonaiskustannukset Lisätietoja/toteuttajaorganisaatio: Jaana Simola, Lisätietoja: rahoittava viranomainen: Helena Masanti, 4

5 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastojen uutiskirje 3/ Itämeri-strategia käytännön tasolle missä mennään eri jäsenmaissa Interact Point Turku järjesti yhteistyössä komission (DG Regio) kanssa Itämeri-strategian toteuttamista käsittelevän työkokouksen Riikassa. Kokouksen tarkoituksena oli kartoittaa mitä toimenpiteitä Itämeri-strategiaa toteuttavissa kahdeksassa jäsenmaassa on jo tehty ja mitä on suunniteltu tehtävän strategian viemiseksi käytännön tasolle kansallisissa rakennerahasto-ohjelmissa sekä alueiden välisen yhteistyön ohjelmissa. Lisäksi tavoitteena oli vaihtaa tähänastisia kokemuksia jäsenvaltioiden kesken sekä toimia kohtaamispaikkana rakennerahastojen hallinnoinnista vastaaville ja toisaalta Itämeri-strategian painopistealueiden koordinaattoreille. Kokoukseen osallistui yhteensä 110 edustajaa eri jäsenvaltiosta Avauspuheenvuorossaan komission edustaja José Palma Andres korosti, että komissio on Itämeri-strategian toteuttamisessa uudessa, muiden osallistujien kanssa yhdenvertaisessa yhteistyökumppanin roolissa. Itämeri-strategian onnistunut toteutus edellyttää, että kaikilla mukanaolevilla maasta ja organisaatiosta riippumatta on yhteinen käsitys strategian tarkoituksesta ja tavoitteista. Hanketason tarkastelu etenee Alueiden välisen yhteistyön ohjelmat ovat jo luonteensakin vuoksi kansallisia rakennerahastoohjelmia pidemmällä Itämeri-strategian huomioon ottamisessa ohjelmien toteutuksessa. Tämä koskee varsinkin Itämeren valtioiden välisen yhteistyön ohjelmaa sekä Central Baltic- ja South Baltic rajaohjelmia. Niissä pohdinnan ja valmistelun painopiste on siirtymässä Itämeri-strategiaa tukevien hankkeiden priorisointiin tulevassa päätöksenteossa. Kansallisissa rakennerahastoohjelmissa painopiste on Itämeristrategiaa tukevien hankkeiden tunnistamisessa. Kokouksen perusteella voidaan todeta Suomen olevan marraskuussa 2009 käynnistetyn hankekartoituksen ansiosta strategian ja rakennerahasto-ohjelmien välisen suhteen määrittämisessä jopa edelläkävijän asemassa - muissa maissa hankemassaa ei ole vielä tarkasteltu vastaavassa laajuudessa Itämeri-strategian toteuttamisen näkökulmasta. Latviassa tarkastelu on tehty teoreettisella tasolla arvioimalla ohjelmien sisältöjä ja päätyen siihen, että jopa 96 % toimista tukisi strategiaa. Ruotsissa puolestaan Itämeri-strategia on otettu mukaan EAKR-ohjelmien hankevalintakriteereihin mutta hankkeiden läpikäynnin teknistä toteutusta ollaan vasta valmistelemassa. Muissa maissa odotetaan edelleen tarkempia ohjeita. Komission linjaukset puhututtivat Kokouksessa nostettiin esiin joukko Itämeri-strategiaa tukevien hankkeiden määrittelyyn ja tunnistamiseen liittyviä kysymyksiä. DG Regio oli toimittanut muutamaa päivää ennen kokousta luonnoksen määrittelytyön tueksi. Siinä esitetään kullekin strategian neljän 5 päätavoitteen alaisista 15 painopistealueesta hanke-esimerkkejä, alueellista kattavuutta koskevia rajauksia sekä viittaus mahdolliseen kansainväliseen yhteistyöhön. Kansainvälistä yhteistyötä edellytettäisiin komission ehdotuksessa useimmissa painopistealueissa, ml. matkailuhankkeiden osalta, mikä herätti vilkasta keskustelua, koska tätä ei ole aiemmin korostettu eikä kansainvälinen yhteistyö sinänsä sisälly alueellisten rakennerahastoohjelmien toimenpiteisiin. Lisäksi esiin nostettiin maaseudun kehittämisohjelmien ja ESR:n rooli Itämeri-strategian toteuttamisessa, sillä ensin mainittuja ei ole ainakaan vielä pyydetty arvioimaan ohjelmissa käynnistettyjä hankkeita eikä Itämeri-strategian II pilarissa (Itämeri taloudellisesti menestyvänä alueena) juurikaan korosteta esim. työmarkkinoiden kehittämiseen ja työllisyyteen liittyviä näkökohtia. Käytännönläheisiä jatkuu >>>

6 Vipuvoimaa EU:lta >>> jatkuu ehdotuksia olivat mm. jo olemassa olevan menoluokkalistauksen hyödyntäminen hankkeiden määrittelyssä Lissabonin tavoitteiden tapaan, kaikille yhteisen Itämeri-strategiaa tukeva hanke tunnuksen luominen hankkeiden tiedotuksen tueksi ja toimijoiden motivoimiseksi sekä kullekin painopistealueelle jo nimettyjen koordinaattorien hyödyntäminen jäsenmaiden esittämien hankekandidaattien arvioinnissa ja hyväksymisessä, jolloin voitaisiin varmistua eri maiden ja viranomaisten hankkeiden tasalaatuisuudesta. Lisäksi komission toivottiin selvästi ilmaisevan, millä tasolla (4 päätavoitetta vai 15 painopistealuetta) raportointi tulisi ohjelmissa toteuttaa. Lisäohjeistusta tulossa Komissio lupasi toimittaa vielä huhti-toukokuussa lisäohjeistusta koskien mm. hankkeiden määrittelemistä, raportointia, valintakriteereitä ja rahoituskysymyksiä. Ensimmäisiä tuloksia Itämeri-strategiaa toteuttavien hankkeiden määrän ja sisällön kartoituksesta komissio odottaa jo kesäkuun lopussa toimitettaviin eri ohjelmien vuosiraportteihin, joiden pohjalta laadittava tilannekatsaus on määrä esitellä seuraavassa, Tallinnassa lokakuuta 2010 järjestettävässä Itämeri-strategiaa käsittelevässä kokouksessa. Suomen rakennerahasto-ohjelmien osalta tilanne on hyvä, sillä ensimmäinen hankkeiden tarkastelukierros on jo käyty ja viranomaiset ovat sen myötä tietoisia Itämeri-strategiasta ja sen painopistealueista. Mikäli komission uusi, tarkentunut ohjeistus sitä myöhemmin keväällä edellyttää, on täydentävän hankekartoituksen tekeminen huomattavasti helpompaa jo aiemmin tehdyn työn pohjalta. Teksti: Harri Ahlgren HUOM! Itämeri-strategian sisältöä kuvattiin tarkemmin Rakennerahastojen uutiskirjeessä 1/2010. Rakennerahastojen uutiskirje 1/ Ajankohtaista rakennerahastotieto-järjestelmistä Vuodenvaihteen käyttökatkoksen aikana toteutettiin rakennerahastotietojärjestelmiin mittava määrä aluehallintouudistuksesta (ALKU) johtuneita muutostöitä. Useita välittäviä toimielimiä yhdistyi uusiin ELY-keskuksiin, ja lakkautetuilta lääninhallituksilta EAKR-projektit siirrettiin maakuntaliittoihin. Lisäksi käyttöön otettiin projektien hallinnointia yksinkertaistava ns. yhden momentin malli. Pääsääntöisesti muutokset saatiin toteutettua suunnitellulla tavalla, mutta aivan ongelmitta ei selvitty. Kun järjestelmät avattiin käyttöön tammikuun loppupuolella, EURA järjestelmä ruuhkaantui pahoin seurantalomakeosion suuren käyttäjämäärän vuoksi. Tilanne korjattiin sulkemalla seurantaosio tilapäisesti, jotta mm. projektien maksatusten käsittely saatiin toimimaan viivytyksettä. Järjestelmään lisättiin teknistä palvelinkapasiteettia, ja helmikuussa seurantalomakkeiden toimittaminen ja käsittely saatiin jälleen toimimaan normaalisti. Teknisen puutteen aiheuttaman viivästyksen vuoksi seurantalomakkeiden toimittamiselle ja käsittelylle seurantakaudelta 2/2009 myönnettiin jatkoaikaa. Vastaavien ongelmien välttämiseksi jatkossa, on TEM:ssä käynnistetty EURA järjestelmän palvelinlaitteiston kokonaisvaltainen uusiminen. ALKU-hanke sekä alkuvuodesta voimaan tulleet laki- ja asetusmuutokset vaikuttavat EURA järjestelmällä tehtävien projekti- ja rahoituspäätösten sisältöihin. Näiden muutostöiden hitaus on viivästyttänyt uusien projekti- ja rahoituspäätösten teon aloittamista. Vuoden 2010 aikana rakennerahastotietojärjestelmiin on tarkoitus toteuttaa mm. viranomaisille tarkoitetut työkalut rahoitustietojen korjaustapahtumien hallinnointiin 6 sekä projektitarkastusten tietojen tallennus ja puuttuvien hallinnollisten käsittelytilojen merkintä EURA järjestelmään. Lisäksi täydennetään ja kehitetään raportteja sekä edelleen osin puutteellisia tiedonsiirtoja eri järjestelmien välillä. EURA 2007 ja Wepa järjestelmien virastopääkäyttäjille järjestetään touko-/kesäkuussa seuraava koulutuskierros, mistä löytyy lisätietoa tämän julkaisun tapahtumakalenterista. Koulutukseen kutsuttaville virastopääkäyttäjille lähetetään koulutuksesta lisätietoa huhtikuun aikana. Teksti: Keijo Hämäläinen

7 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastojen uutiskirje 3/ Rakennerahastojen kevään tapahtumakalenteri Aika ja paikka Tilaisuuden nimi Aiheet Kohderyhmä MAALISKUU Kokkola Kaupungintalo Vaasa Yliopisto, Fabriikki Jyväskylä, Paviljonki Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut Kampanjan tarkoituksena on antaa järjestöille ja muille potentiaalisille hanketoimijoille eväitä rakennerahastohankkeiden suunnitteluun, rahoituksen hakemiseen ja hankkeiden vetämiseen. Hanketyön peruskoulutuksen lisäksi jaetaan kokeneiden hanketoimijoiden tietoa ja verkotetaan pieniä toimijoita ammattimaisten hankeorganisaatioiden kanssa hankekumppanuuden synnyttämiseksi. järjestöt, yritykset, organisaatiot Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut Ks. yllä järjestöt, yritykset, organisaatiot Valtakunnalliset MYR-päivät Helsinki SIIRI - itse toteutettujen projektien hallinnointijärjestelmän peruskoulutuksen ohjelma Joensuu (Kauppakeskus Isomyy) Menestystarinat maakunnissa maakuntakierros Joensuun teemana raja EU:n alue- ja rakennepolitiikka 2013 jälkeen maakuntien kilpailukyky maailmantalouden, ilmaston ja väestörakenteen murroksissa, MYR:ien rooli uudessa aluehallinnossa Kehittämisohjelmien seuranta ja raportointi, yhteistyö muiden kehittämisohjelmien kanssa, ulkoinen arviointi ja itsearviointi sekä tarjouskilpailujen järjestäminen, kansainvälinen yhteistyö ja tulokset ja niistä tiedottaminen TEM osallistuu rakennerahastotoiminnan menestystarinoita kuvaavalla näyttelyllä Euroopan komission Suomen edustuston, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston ja UM:n Eurooppatiedotuksen järjestämään maakuntatilaisuuksien sarjaan vv maakuntien yhteistyöryhmien jäsenet, esittelijät ja asiantuntijat sekä ministeriöiden ja aluehallinnon EU-ohjelmista vastaavat henkilöt Kehittämisohjelmien vetäjät kansalaiset HELMIKUU 2010 HUHTIKUU Mikkeli Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut Ks. yllä järjestöt, yritykset, organisaatiot Kuopio ks. yllä Kajaani ks. yllä Helsinki Tavoite 3 ohjelman seurantakomitea Loppuraportin hyväksyminen seurantakomitean jäsenet Joensuu Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut ks. yllä järjestöt,yrityksen, organisaatiot Tampere ks. yllä järjestöt, yritykset, organisaatiot Aika ja paikka Tilaisuuden nimi Aiheet Kohderyhmä TOUKOKUU Turku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut Ks. yllä järjestöt, yritykset, organisaatiot 4.5. Helsinki TEM:n itse toteuttamien RRhankkeiden talouskoulutus Rovaniemi, Arktikum 6.5. Rovaniemi, Arktikum Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät Maksatushakemuksen laatiminen ja taloushallinnon perusasioiden kertaaminen Ajankohtaista tietoa ja koulutusta sekä mahdollisuus verkostoitua Pohjois-Suomen hanketoimijoille ESR-valtakunnalliset hankkeet ja teknisen tuen toteuttajat hankkeet Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskut Ks. yllä järjestöt, yritykset, organisaatiot Helsinki TEM:n valtakunnallisten ESRkehittämisohjelmien koulutus- ja keskustelutilaisuus Kehittämisohjelmien seuranta ja raportointi, yhteistyö muiden kehittämisohjelmien kanssa, ulkoinen arviointi ja itse-arviointi sekä tarjouskilpailujen järjestäminen, kansainvälinen yhteistyö ja tulokset ja niistä tiedottaminen kehittämisohjelmien vetäjät Salo Tulevaisuusseminaari III Alue- ja koheesiopolitiikan tulevaisuus KUTSU: johtavat virka- ja luottamusmiehet, tutkijat 11., 12., 17., 18., 19. ja 31.5., Helsinki TEM Espa, ATK-luokka EURA 2007 ja Wepa järjestelmien virastopääkäyttäjäkoulutus Tietojärjestelmien uudet ominaisuudet ja raportit KUTSU: kaikkien välittävien toimielinten nimetyt virastopääkäyttäjät, 1 pv/hlö Kuopio ESR-ohjelman seurantakomitea Seurantakomitean jäsenet, valmistelijat seurantakomitean jäsenet, valmistelijat Helsinki Bryssel Regions for Economic Change -konferenssi DG Regio järjestää, tarkoitettu alue- ja paikallistason toimijoille. Jaetaan Regio Stars Awards palkinto. Lisätietoa: conferences/sustainable-growth/home_en.cfm?nmenu=1 7

8 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastojen uutiskirje 1/ Rakennerahastojen kevään tapahtumakalenteri Aika ja paikka Tilaisuuden nimi Aiheet Kohderyhmä KESÄKUU Inari Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitea 1., 2., 3., 8. ja 9.6., Helsinki TEM Espa, ATK-luokka 2.6. Oulu, 8.6. Kuopio, Tampere, Helsinki TEM:n hallinnonalan koulutusohjelma Salmia/Jyväskylä EURA 2007 ja Wepa järjestelmien virastopääkäyttäjäkoulutus RR-tietojärjestelmien raporttien hyötykäyttö omassa työssä Yleiskoulutus Rakennerahastotoiminta tutuksi Viestintäkoulutus rakennerahastoviestintää toteuttaville viranomaisille Helsinki, Finlandia-talo Korjaavat toimenpiteetkoulutuspäivät Tietojärjestelmien uudet ominaisuudet ja raportit Tilaisuudessa käydään läpi RR-hallinnointi- ja tietojärjestelmäprosessi kokonaisuudessaan ja miten hallintojärjestelmä toimii Rakennerahastojen hallinnointiin liittyvät prosessit välittäville toimielimille tapahtuvasta määrärahan jaosta aina korjaaviin toimenpiteisiin. Mediakontaktit, sosiaalisen median mahdollisuudet, viestinnän hankinnat seurantakomitean ja sihteeristön jäsenet KUTSU: kaikkien välittävien toimielinten nimetyt virastopääkäyttäjät, 1 pv/hlö Elyjen ja liittojen välittäville toimielimille, sekä rahoittajille että maksajille HAKU: ELYjen rakennerahastoasioita hallinnoivat tai muuten rakennerahastoasioita kiinnostuneet henkilöt, joiden rakennerahasto-asioiden perustiedot ovat puutteelliset tai vaativat täydennystä laajennettu viestintäverkosto välittävissä toimielimissä korjaavista toimenpiteistä vastaaville Siiri-järjestelmän koulutuksien päivämääristä maalis-toukokuussa saa tietoa Tepon Kota-järjestelmästä. yrittäjyys ja Rovaniemellä teemana arktinen Eurooppa Rakennerahastojen ajankohtaispäivät pidetään syyskuussa. Menestystarinat maakunnissa maakuntakierros EU Arjessa tapahtumien yhteydessä Kokkolassa teemana TEM:n hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointikoulutusta järjestetään Helsingissä Brysselissä järjestetään OPEN DAYS lisätietoa: ja Employment week lisätietoa: Syksyn alustava tapahtumakalenteri ilmestyy uutiskirjeessä kesäkuussa. Lisätietoja: Jaana Valkokallio 8

9 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastojen uutiskirje 3/ Ajankohtaista lyhyesti ESR-hankekysely on tärkeä osa vaikutusten arviointia ESR-ohjelman ja sen toimintalinjojen toteutuksen arvioinnista vuosina tehtiin sopimus helmikuussa. Arvioitsijoiksi valittiin Mikko Valtakari Tempo Economics Oy:sta ja Henrik Pekkala Ramboll Management Consultingista. Kevään aikana kilpailutetaan erillisenä hankintana ESR-ohjelman strategian arviointi, joka käynnistyy syksyllä. Strategian arvioitsijan työ tulee perustumaan suurelta osin toimintalinjojen arvioitsijoiden työlle. Arvioitsijat ovat viime viikolla (viikko 10) lähettäneet kaikille ESR-hankkeiden projektipäälliköille sähköisen viestin ja sen liitteenä kyselylomakkeen, jolla kerätään tietoja projektin toteutuksesta. Kerättävä tieto täydentää EU- RA2007-järjestelmästä saatavaa tietoa. Vastauksia toivotaan maaliskuun aikana. Hankkeille suunnattu kysely on tärkeänä osana ohjelman ja sen toimintalinjojen tulosten ja vaikutusten arviointia. On toivottavaa, että rahoittajina toimivat välittävät viranomaiset omalta osaltaan vaikuttaisivat siihen, että vastausprosentti saataisiin mahdollisimman korkeaksi. Tiedonkeruuseen käytettävää lomakkeistoa on testattu jo ensimmäisellä arviointikierroksella vuosina , ja sitä on kehitetty ja kevennetty saatujen kokemusten perusteella. Viime vuonna arviointikyselyyn osallistuneille hankkeille on lähetetty entistä tiivistetympi lomakeversio, jonka sisältämissä kysymyksissä kartoitetaan enemmän hankkeiden tuottamia tuloksia. Hankkeiden tiedotusohjetta päivitetty Teksti: Aila Ryynänen Uuden päivitetyn ohjeen keskeinen muutos on, että aineellisia investointeja sisältävissä hankkeissa voidaan pysyvien tietokylttien sijaan soveltuvin osin käyttää muita välineitä, kuten Eurooppatunnustarroja rahastomaininnalla ja Vipuvoimaa EU:lta logotarroja. Uusi tiedotusohje on saatavilla tästä linkistä Tarroja voi tilata osoitteesta Rahoituspäätöksen tehnyt viranomainen voi liittää tarra-arkit päätöksen liitteeksi. Lisäksi ohjeessa tarkennetaan, että tietokyltin EU-tuesta kertovien em. logojen määrä on 25 % kyltin pinta-alasta. Teksti: Jaana Valkokallio Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö, rakennerahastopolitiikkaryhmä Toimitus: Jaana Valkokallio, Taitto: Viisikko-Communica VCA 9

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta. Aluepolitiikan tulevaisuuden. Tulevaisuusfoorumi Laajavuoressa

Vipuvoimaa EU:lta. Aluepolitiikan tulevaisuuden. Tulevaisuusfoorumi Laajavuoressa Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Tulevaisuusfoorumi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 EURA 2014 rakennerahastojen tietopalvelu hakutoimintojen parantaminen: teemahaut, alueelliset haut, alasvetovalikot kartta(haku) englanninkielinen

Lisätiedot

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Tuleva rakennerahastokausi Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ESITYSLISTA Aika 17. 18.6.2013 17.6. klo 10 17, aulassa tarjolla kahvit alkaen

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

EAKR-päätöksenteko Uudenmaan liitossa

EAKR-päätöksenteko Uudenmaan liitossa EAKR-päätöksenteko Uudenmaan liitossa Starttipaketti EAKR-hankkeille Tiina Huotari Ohjelmajohtaja Uudenmaan liitto Rakennerahastojen hallinnon tasot Euroopan komissio Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Kainuun liitto, Y -tunnus 2496992-4 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto 14.6.2012 Helsinki Rakennerahastoviestintää Viestinnän painopisteet 2012-2013, hallintoviranomainen Tulosviestintä,

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi 2007-2013 Tämä ohje on päivitetty komission asetuksen 846/2009 sisältämillä muutoksilla 1.3.2010 Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille EU-rahoitus velvoittaa

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN RAKENNERAHASTOTOIMINNAN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

POHJOIS-SUOMEN RAKENNERAHASTOTOIMINNAN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 POHJOIS-SUOMEN RAKENNERAHASTOTOIMINNAN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 POHJOIS-SUOMEN RAKENNERAHASTOTOIMINNAN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Rakennerahasto-ohjelma ja -viestintä Rakennerahastoviestinnällä tuetaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina 119/54/2007 Jakelussa mainitut 16.4.2014 Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

EURA 2014. EU:n rakennerahastojen hallintajärjestelmä. Erikoissuunnittelija Antti Härkönen Työ- ja elinkeinoministeriö Sähköiset palvelut -ryhmä

EURA 2014. EU:n rakennerahastojen hallintajärjestelmä. Erikoissuunnittelija Antti Härkönen Työ- ja elinkeinoministeriö Sähköiset palvelut -ryhmä EURA 2014 EU:n rakennerahastojen hallintajärjestelmä Erikoissuunnittelija Antti Härkönen Työ- ja elinkeinoministeriö Sähköiset palvelut -ryhmä EURA 2014 EURA 2014 on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa Alueiden kehittäminen ja sen rahoitus koulutus ja keskustelutilaisuus Tampere 17.2.2010 Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2. Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.2010 Helsinki Kansallinen alueiden kehittäminen Valtakunnalliset alueiden kehittämisen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

EU:N TULEVAN RR- OHJELMAKAUDEN VALMISTELU

EU:N TULEVAN RR- OHJELMAKAUDEN VALMISTELU EU:N TULEVAN RR- OHJELMAKAUDEN 2014-2020 VALMISTELU Mervi Nikander/ohjelmapäällikkö Lapin liitto Rahoituksesta Euroopan komission rahoituskehysehdotus pienentää saatavaa rahoitusta Taisto Saari / Stora

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Aika 4.12.2013, 9:30-16:00 (aamukahvia tarjolla alkaen

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeri-foorumi Åbo Akademi, Arken 2.6.2014 Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto/Rakennerahastot Esityksen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Tarkastuslistan kysymykset 5A12-14: Tiedotus ja julkisuus tuensaajan toiminnassa, Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset, Yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot