YHTEYSTIEDOT

Transkriptio

1 YHTEYSTIEDOT

2 Sisältö Uutisia Kiinteistöliitosta... 4 Kiinteistöliiton uudet Internet-sivut avattu!... 4 Hyvään asumiseen opastavia tiedotteita Taloyhtiö.netissä... 4 Kiinteistöliiton puheenjohtajana jatkaa Matti Inha... 4 Videosarja taloyhtiöiden hallituksille Kiinteistöliitolta... 4 Kiinteistöliiton YouTube-kanavalta nyt tietoa myös hisseistä... 5 Ajankohtaista... 5 Karttapaikka näyttää kiinteistöjen rajat... 5 Vuoden putkiremonttikilpailun voittajaksi As Oy Säästötuki Helsingistä... 5 Vuoden Taloyhtiöteko: Hallinto hallussa Asunto Oy Jyväskylän Aatoksenkatu 6:ssa... 6 Yhteystiedot ajan tasalle kaupparekisteriin ja Kiinteistöliittoon... 6 Isännöintiala tarvitsee erityisosaamista... 6 Toukotalkoot -kampanja kannustaa asukkaita aktiivisuuteen... 7 Rakennustyöntekijöiden verotunniste kirjattiin hallitusohjelmaan... 7 Asukkaat pettyvät putkiremonttien laatuun ja toteutustapoihin... 8 Luonnonsuojeluliitto haastaa taloyhtiöt energiatalkoisiin... 8 Vaikuttaminen... 9 Energiateollisuus vaatii asumiskustannusten nousun pysäyttämistä... 9 Lakiasiat... 9 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 astuvat voimaan Uusi pelastuslaki astuu voimaan heinäkuussa... 9 Turhia palohälytyksiä pyritään vähentämään laskuilla Vuokra-asunnon irtisanomisehdot ristiriitaisia Kuka vastaa nuohouksesta taloyhtiössä? Oikeustapaukset...11 KHO: Päätös Rakennuslupa-asiassa (KHO T 1000) Osakkeenomistajan muutostyö Tutkimus ja kehitys...12 Teknisten tarkastusten viidakko hämmentää asukkaita Kiinteistöliitto mukana turvallisuusprojektissa Markkina ja suhdanteet...14 Ara: Välimalli toi uusia sijoittajia vuokra-asuntorakentamiseen Suomalaiset asuvat matalissa taloissa Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset nousivat 7,6 % 1-3/ Uusista asunnoista tulossa ylitarjontaa pk-seudun ulkopuolella Vuokrat ovat nousseet Suomessa nopeammin kuin euroalueella Kiinteistöliiton Korjausrakentamisen barometri, kevät

3 Talous ja verot...17 Asiantuntijat: Kiinteistöverotus kiristynee lähivuosina Julkaisut ja tapahtumat...18 Taloushallinnon koulutusta Syyskauden isännöinnin ja asumisen koulutukset valtion tukemina ASUNTO asuntojen tuotekehitys ja asumisen uudet konseptit Vuokrauksen tietosuojaohje julkistettu Kunnossapito- ja muutostyöt -oppaasta uusi painos Isännöinnin käsikirja ilmestyi uudistettuna Ympäristöministeriö avasi korjaustieto.fi -verkkopalvelun Opas taloyhtiön viestintäsuunnitelman laatimiseksi ilmestynyt

4 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Kiinteistöliiton uudet Internetsivut avattu! Uudistuksen lähtökohtana oli Kiinteistöliiton uusittu ilme ja logo. Niiden pohjalta nettisivuille suunniteltiin uuden ilmeen mukainen ulkoasu. Tutustu uusittuihin sivuihimme osoitteessa Otamme mielellämme vastaan palautetta uusista sivuista. Palautetta voi lähettää Kiinteistöliiton viestintäassistentti Hanna Riihimäelle osoitteeseen Hyvään asumiseen opastavia tiedotteita Taloyhtiö.netissä Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy on laatinut hyvään asumiseen kannustavia tiedotteita, joiden aiheena on energiansäästö. Tiedotteita voi jakaa vapaasti esimerkiksi oman taloyhtiön ilmoitustaululle tai huoneistoihin. Tiedotteiden laatiminen on osa Kiinteistöliiton toteuttamaa kuluttajien energianeuvonta -hanketta. Tutustu tiedotteisiin osoitteessa en/. Kiinteistöliiton puheenjohtajana jatkaa Matti Inha Suomen Kiinteistöliiton liittokokous pidettiin Lahdessa Kiinteistöliiton puheenjohtajana jatkaa pitkän linjan asuntovaikuttaja, toimitusjohtaja Matti Inha. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajana työskentelevä Inha on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti. Varapuheenjohtajiksi liittokokous valitsi toimitusjohtaja Pertti Satopään Turusta, toimitusjohtaja Juhani Kolehmaisen Tampereelta sekä everstiluutnantti Pekka Kourin Helsingistä. Hallituksen jäseniksi kaksivuotiskaudelle valittiin: Junttila Seppo, hallituksen pj., Helsinki Järvenpää Harri, toimitusjohtaja, Kangasala Lehtonen Ulla Maija, hallituksen pj., Helsinki Matsinen Tero, asianajaja, Jyväskylä Merikanto Olavi, hallituksen pj., Espoo Nouro Paul, hallituksen pj., Helsinki Ojala Martti, isännöitsijä, Pori Seppä Harri, toimitusjohtaja, Lahti Ullakonoja Jarmo, toimitusjohtaja, Kaarina Vähäkuopus Pentti, hallituksen pj., Helsinki Hallituksen jäseninä jatkavat lisäksi: Arjanne Antti, toimitusjohtaja, Helsinki Heiliö Janne, pankinjohtaja, Kotka Hyvärinen Veijo, toimitusjohtaja, Kuopio Lahti Jouko, toimitusjohtaja, Järvenpää Niskanen Mikko, vastaava isännöitsijä, Nokia Pulkamo Matti, lakimies, Rovaniemi Paakkola Aaro, kiinteistöneuvos, Oulu Riekkola Matti, toimitusjohtaja, Hämeenlinna Savolainen Paavo, isännöitsijä, Savonlinna Vaherno Raimo, hallituksen pj., Helsinki Kiinteistöliiton hallitus nimeää työvaliokunnan ensimmäisessä kokouksessa. Kiinteistöliiton toimitusjohtajana toimii Harri Hiltunen. Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, toimitusjohtaja Harri Hiltunen puh ja yhteyspäällikkö Timo Tossavainen puh Videosarja taloyhtiöiden hallituksille Kiinteistöliitolta Kiinteistöliitto tukee taloyhtiöiden hallitusten toiminnan kehittämistä, hallituskauden tehokasta käynnistämistä sekä tavoitteellista hallitustyöskentelyä. Kiinteistöliitto on julkaissut toukokuussa viisi videota, jotka antavat virikkeitä ja toimintamalleja taloyhtiöiden puheenjohtajille ja hallituksen jäsenille hallitustyöskentelyn kehittämiseen. Videoiden aiheina ovat hallitustyön käynnistäminen, hallituksen tehtävät, vastuualueet ja roolit, toimikauden aikataulutus sekä hallituksen perehdytys ja tiedonsaanti. Kukin video on muutaman minuutin pituinen. Uudet hallitusvideot sekä myös muita videoita ovat katsottavissa videokanavalta osoitteessa Hallitusvideot ovat jatkoa helmikuussa julkaistuille taloyhtiöiden yhtiökokousvideoille. Yhtiökokousta käsiteltiin 12 videon sarjassa uuden asuntoosakeyhtiölain mukaisesti. Helmikuussa avattua Kiinteistöliiton videokanavaa on katsottu kolmen kuukauden aikana jo liki kertaa. Suosituinta yhtiökokousvideota on katsottu jo yli kertaa. 4

5 Kiinteistöliiton YouTubekanavalta nyt tietoa myös hisseistä Kiinteistöliitto on sopinut videoyhteistyöstä KONE Hissit Oy:n kanssa. Kiinteistöliiton YouTubevideokanavalle on koottu oma soittolista KONE Hissit Oy:n tuottamista hissivideoista. Videot löytyvät samasta paikasta kuin yhtiökokouksen kulkua ja taloyhtiömaailmaa käsittelevät muutkin Kiinteistöliiton tuottamat videot. Katso: AJANKOHTAISTA Karttapaikka näyttää kiinteistöjen rajat Oman kesämökkikiinteistön rajat voi nyt katsoa Maanmittauslaitoksen Karttapaikkaverkkopalvelusta kätevästi maksutta. Aiemmin tiedon kiinteistön rajoista ja tontin yksilöivän tunnuksen on voinut nähdä painetuista peruskartoista tai ostaa sähköisenä. Maksuton Karttapaikka-palvelu sisältää Maanmittauslaitoksen maastokartat ja ilmakuvat, joista voi tehdä koko Suomen kattavia hakuja muun muassa paikannimen tai osoitteen perusteella. Lisäksi palvelussa voi muuttaa koordinaatteja ja tehdä karttalinkkejä sekä tilata painettuja karttoja. Näin tutkit kiinteistörajoja Karttapaikalla 1. Hae kartalle kiinnostava kohde esimerkiksi paikannimihaun avulla. 2. Muuta mittakaavaksi tarkin eli 1:2000, jolloin senttimetri kartalla vastaa 20:tä metriä luonnossa. Kiinteistörajat näkyvät kartalla ja ilmakuvissa lähelle tarkennettaessa mittakaavoissa 1:2000-1:16000 ja kiinteistötunnukset mittakaavoissa 1:2000-1: Siirry Asetukset-välilehdelle ja valitse Kiinteistöjaotus. Tallenna valinta klikkaamalla Ota käyttöön -vaihtoehtoa. 4. Kokeile eri mittakaavoja, vuorottele karttaa ja ilmakuvaa ja liikuta karttaa tarvittaessa. Halutessasi voit myös vaalentaa taustakarttaa ja muuttaa karttakuvan kokoa. Vuoden putkiremonttikilpailun voittajaksi As Oy Säästötuki Helsingistä Vuoden Putkiremontti kilpailun voittaja on Helsingin Maunulassa sijaitseva As Oy Säästötuki. As oy Säästötuki valmisteli ja suunnitteli putkiremontin esimerkillisen huolellisesti ja ammattitaidolla, valvonta oli huippuluokkaa ja urakkatyöt tehtiin ammattiylpeydellä. Hanke toteutettiin menestyksekkäästi tavoitehintaisena projektinjohtourakkana siten, että sekä tavoitehinta että toteutusaikataulu alitettiin. Oy Säästötuki palkittiin Taloyhtiötapahtumassa Finlandia-talossa tiistaina. Palkinnon vastaanottivat projektinjohtaja Eino Rantala ja SKH Isännöinnin toimitusjohtaja Markku Kulomäki. Vuoden putkiremontti -kilpailu on Suomen Kiinteistöliiton ja Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat ry:n järjestämä kilpailu taloyhtiöille. Kilpailulla etsitään putkiremontin uusia, hyviksi todettuja toimintamalleja ja -tapoja. Laajakatseista viestintää Teknisen ammattitaidon ohella As Oy Säästötuen hankkeen onnistumiseen vaikuttivat taloyhtiön sosiaaliset ja viestinnälliset taidot, joita käytettiin laajakatseisesti ja asukkaiden tarpeet huomioiden. Asukkaille ja osakkaille järjestettiin hankesuunnittelu- ja suunnitteluvaiheessa info- ja keskustelutilaisuuksia. Urakan aikana taloyhtiöllä ja urakan eri osapuolilla oli käytössään ainutlaatuinen informaatiojärjestelmä verkossa. Verkkopalvelua hyödynnettiin urakka-aineiston ja tiedotteiden tallentamisessa ja jakamisessa kaikkien osapuolten kesken. Hanke on hieno esimerkki modernin elementtitekniikan eli asennusmodulien käytöstä, minkä ansiosta linjasaneeraus valmistui kolmessa kuukaudessa ja vähensi merkittävästi asukkaiden kokemia haittoja. As Oy Säästökari nimesi projektinjohtajan esimerkillisen varhain sekä sopi kokouskäytännöistä ja päätöksentekovaltuuksista. Yhteistyö tilaajan ja urakoitsijan kanssa olikin saumatonta ja ammattimaista. Kunniamaininta As Oy Säästökarille As Oy Säästökari Helsingin Vuosaaressa on vuonna 1965 valmistunut neljän talon yhtiö, jossa on 189 asuntoa. Hankesuunnittelussa tarjottiin kahta toteutusvaihtoehtoa; perinteistä putkien uusintaa tai viemäreiden pinnoitusta ja vesijohtojen uusintaa. Yhtiökokous valitsi perinteisen menetelmän. Taloyhtiö toteutti mittavan perinteisen putkiremontin sujuvasti, asukaslähtöisesti ja myös tekni- 5

6 sesti taidokkaasti. Hanke vietiin onnistuneesti päätökseen taloyhtiön vaikuttavan sisäisen ja ulkoisen viestintäosaamisen vauhdittamana. Merkittävää oli myös hanketyöryhmän työskentely aktiivisesti hallituksen tukena. Vuoden putkiremontti kilpailun tuomaristoon kuuluivat puheenjohtajana RI, ekonomi Juhani Siikala AKHA ry:stä ja jäseninä varatuomari Roy Rantanen AKHA ry:stä, kehityspäällikkö TkT Jari Virta Kiinetistöliitosta, viestintäpäällikkö Marjukka Vainio Kiinteistöliitosta ja neuvontainsinööri Jaakko Laksola Kiinteistöliitto Uusimaasta. Lisätietoja: Tuomariston puheenjohtaja Juhani Siikala puh ja viestintäpäällikkö Marjukka Vainio puh Vuoden Taloyhtiöteko: Hallinto hallussa Asunto Oy Jyväskylän Aatoksenkatu 6:ssa Vuoden Taloyhtiöteko -kilpailussa haettiin niitä pieniä tai suuria tekoja, jotka ovat kehittäneet hyvän hallintotavan mukaista toimintaa tuoden merkittäviä muutoksia ja parannuksia mukanaan vuoden 2010 aikana. Kilpailuun otti osaa parikymmentä taloyhtiötä ympäri Suomen. Kaikissa kilpailuehdotuksissa oli toteutettu esimerkillisiä hallinnon kehittämiseen ja parantamiseen liittyviä toimenpiteitä: - toimivan strategian laatiminen asuntoosakeyhtiölle - kaikki osakkaat/asukkaat mukana - kattava kysely - hyvä perusta myös suunnitelmalliselle kunnossapidolle Kunniamaininta: puheenjohtaja Mika Artesola, Turku Puheenjohtajaklubi-toiminta Turussa Mukana lähes 150 hallituksen puheenjohtaja Yhteistyö paikallisen kiinteistöyhdistyksen kanssa Vuoden Taloyhtiöteko -kilpailu Taloyhtiön tehtävänä ei ole tuottaa voittoa vaan turvallista, terveellistä ja viihtyisää asumista. Samanaikaisesti sen tulisi säilyttää ja kehittää osakkaiden omaisuuden arvoa. Vuoden Taloyhtiöteko on kilpailu, jossa etsitään vuosittain hyvää taloyhtiötekoa. Kilpailun teemana on tänä vuonna hallinto haltuun asuntoosakeyhtiössä. Tunnustus myönnetään henkilölle, taloyhtiölle, järjestölle tai yritykselle, joka on toiminnallaan edesauttanut näitä tehtäviä. Kilpailun voittajat palkittiin Taloyhtiö tapahtumassa Helsingin Finlandia-talossa Lisätietoja Kilpailun järjestämisestä vastaavat Kiinteistöliitto Uusimaa, Kiinteistöalan Kustannus Oy / Suomen Kiinteistölehti ja Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy Lisätietoja: toimitusjohtaja Keijo Kaivanto, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, puh Yhteystiedot ajan tasalle kaupparekisteriin ja Kiinteistöliittoon Kevään yhtiökokouksissa on valittu taloyhtiöihin hallituksiin uusia jäseniä ja osa aiemmista vastuuhenkilöistä on vaihtunut. Kun puheenjohtaja on taloyhtiössä valittu, pitää tehdä tarvittavat muutosilmoitukset. Vastuuhenkilöiden muutoksista on ilmoitettava sekä kaupparekisteriin että jäsentaloyhtiöiden osalta myös Kiinteistöliittoon/kiinteistöyhdistykseen. Oikeat jäsentiedot mahdollistavat jäsentiedotteiden, Suomen Kiinteistölehden ja muun jäsenpostin toimittamisen oikeille henkilöille. Kiinteistöliittoon muutokset voi tehdä joko kiinteistöyhdistykseen tai nettilomakkeella osoitteessa: nmuutos. Isännöintiala tarvitsee erityisosaamista Isännöintiala monipuolistuu ja erityisosaamisen tarve kasvaa, kertovat Isännöintiliiton toteuttaman Isännöinnin Visio hankkeen tulokset. - Tulevaisuudessa hyvä isännöitsijä sujuvoittaa ihmisten arkea ja saa ihmiset viihtymään asuinympäristössään, toteaa Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen. Isännöinnin visio hankkeen keskeinen tulos on, että isännöintiala kehittyy seuraavan kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Ala on laajenemassa eräänlaiseksi elämänhallintapalveluksi, jonka yhtenä osa-alueena voi olla esimerkiksi vuokranvälitys. 6

7 Merkittäväksi tulevaisuudessa nousee isännöintiyritysten kyky tuottaa palveluita joustavasti erilaisille asiakkaille. Isännöinnin visio hankkeen tavoitteena oli kuvata isännöintiliiketoiminnan tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä keskeisimpiä kehityssuuntia vuoteen 2020 mennessä. - Toivomme, että tästä herää innokasta keskustelua isännöinnin tulevaisuudesta, Kauranen sanoo. Toukotalkoot -kampanja kannustaa asukkaita aktiivisuuteen Energiansäästön ja turvallisen asumisen puolesta Toukotalkoot kampanja keskittyy asukkaan mahdollisuuksiin vaikuttaa energiankulutukseensa ja kodin turvallisuutta ja asumismukavuutta parantaviin toimiin. Toukotalkoiden tarkistuslistan avulla asukkaan on helppo käydä läpi hänelle kuuluvat keskeiset tarkistus- ja huoltotoimet. Jokavuotinen Toukotalkoot -kampanja muistuttaa asumiseen liittyvistä helpoista tarkistus- ja huoltotoimista. Nämä toimet ovat asukkaan omalla vastuulla, ja ne lisäävät asumisen turvallisuutta, terveellisyyttä, energiatehokkuutta ja mukavuutta. Kotien sähköpaloista suuri osa voitaisiin välttää asukkaan huolellisuudella. Sähkölaitteiden vikaantumisen tai väärän käytön vuoksi palokunta vierailee suomalaisissa asunnoissa noin 2500 kertaa vuodessa. Sähköpalojen osuus on jopa kolmasosa kaikista rakennuspaloista. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Jukka Lepistön mukaan sähköpalo saa useimmiten alkunsa liedestä asukkaan varomattomuuden tai unohduksen takia. Myös osa kylmälaitteista alkunsa saaneista paloista olisi voitu estää laitteen oikealla käytöllä tai jos käyttäjä olisi toimittanut laitteen ajoissa asiantuntijalle korjattavaksi. Kylmälaitteita ei saisi myöskään sijoittaa kylmään tilaan. Suomen Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy muistuttaa, että omalla aktiivisuudella voi myös säästää huomattavasti energiaa. Valistunut asukas tietää, että pitkän suihkun hinnaksi voi tulla pari euroa ja huonosti tiivistetyistä ikkunoista häviää lämmön mukana euroja. Sähkönkulutustaan voi tarkkailla esimerkiksi mittarilla, jolla voidaan seurata pistotulppaliitännäisten sähkölaitteiden kulutuksia. Olipa asumismuoto mikä tahansa, tuhlaileva energiankäyttö käy lopulta asukkaan omaan kukkaroon. Tarkistuslista huoltotoimien tukena Toukotalkoot kampanja muistuttaa suomalaisia siitä, että vähintään kerran vuodessa on syytä tehdä kotona tarkistuskierros taloteknisten laitteiden kunnon toteamiseksi. Kierros on helppo toteuttaa tarkistuslistan avulla. Listan voi tulostaa osoitteesta Lisäksi sivuilla on web-video, joka esittää kuvin tärkeimmät toimenpiteet. Talotekniset järjestelmät ja asukkaan vastuu niistä vaihtelevat riippuen siitä, onko kyse kerros- vai pientalosta. Siksi niille on laadittu omat tarkistuslistansa. Niissä käydään läpi yksinkertaiset tarkistustoimet turva- ja sähkölaitteista vesi- ja viemärilaitteisiin sekä ilmanvaihtoon. Pientaloasukkaiden listassa on lisäksi huomioitu lämmityslaitteisto sekä salaoja- ja sadevesijärjestelmät. Toukotalkoot järjestetään viidettä kertaa. Mukana on viisi valtakunnallista rakentamisen ja asumisen yhteisöä: Suomen Kiinteistöliitto, RAKLI, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ja Suomen Omakotiliitto. Lisätietoja: Rakennustyöntekijöiden verotunniste kirjattiin hallitusohjelmaan Kaikille rakennustyömaille on tulossa pakolliseksi verotunniste, jonka tarkoituksena on rekisteröidä jokainen työntekijä Verohallinnon asiakkaaksi. Kauppalehden mukaan hallitusneuvotteluissa on päästy asiasta yksimielisyyteen ja verotunniste kirjataan hallitusohjelmaan. Neuvotteluista valmistuva linja harmaan talouden kitkemisestä aiotaan viedä käytäntöön tiiviillä aikataululla. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi toteaa, että pimeä työ muodostaa 60 % rakennusalan harmaasta taloudesta. Jos viranomaiset reagoivat aidosti veronumeron tuomiin valvontamahdollisuuksiin, harmaaseen talouteen päästään kiinni. 7

8 Asukkaat pettyvät putkiremonttien laatuun ja toteutustapoihin Jo puolet taloyhtiöistä vaatii sertifikaatteja ja laatujärjestelmää Kolmasosa asukkaista on edelleen tyytymättömiä siihen, kuinka putkiremontti onnistui heidän taloyhtiössään. Asukkaiden odotukset ennen putkiremonttia ovat korkeat, mutta lähes puolet joutuu lopulta pettymään saneerauksen toteutustapoihin ja laatuun. Taloyhtiöissä pidetään yhä tärkeämpänä, että putkisaneerausyritykset käyttävät sertifioituja menetelmiä ja laatujärjestelmää. Tiedot käyvät ilmi Consti Talotekniikan teettämästä asukaskyselystä, johon vastasi yli 800 taloyhtiön asukasta. Kysely toteutettiin toisena vuonna peräkkäin. Taloyhtiöissä on edelleen merkittävä määrä putkiremonttien toteutustapoihin tyytymättömiä asukkaita. Kun viime vuonna 32 prosenttia asukkaista oli sitä mieltä, että heidän yhtiössään toteutettu putkisaneeraus epäonnistui täysin tai hieman, on tyytymättömien määrä tänä vuonna noussut vielä hieman, 34 prosenttiin. Asukkaiden odotukset putkiremontin onnistumisesta ovat korkealla, mutta saneerauksen jälkeisten arvioiden mukaan moni joutuu pettymään työn toteutustapoihin ja laatuun. Pahimman pettymyksen aiheuttavat asukkaiden arjen laadun heikentyminen. Asukkaiden mielestä pölyn leviämistä asuntoon ei ole ratkaistu tyydyttävästi (97 % pitää erittäin tai melko tärkeänä, mutta 45 % kokee sen epäonnistuneen täysin tai hieman) eikä asuntoa ole suojattu hyvin. Myöskään remonttien hinta-laatu-suhde ei vastaa asukkaiden odotuksia. Kaikille asukkaille oli erittäin tai melko tärkeää, että saneerauksen lopputulos on hyvä hintaansa nähden ja työ on sovitun laatuista, mutta yli kolmanneksen mielestä niissä epäonnistuttiin täysin tai hieman (37 % ja 35 %). Uudet menetelmät tunnetaan yhä paremmin Perinteiset menetelmät tunnetaan edelleen paremmin kuin uudet menetelmät, mutta ero on kaventunut selvästi. Perinteiset menetelmät tuntee erittäin tai melko hyvin 72 prosenttia (viime vuodesta +6 %) asukkaista, viemärin pinnoitusmenetelmän 58 prosenttia (+27 %) ja sukitusmenetelmän 45 prosenttia (+21 %). Jo puolet hallituksista vaatii sertifikaatteja ja laatujärjestelmää Taloyhtiöiden hallituksilta kysyttiin, mitkä ovat luotettavan saneerausyrityksen kolme tärkeintä piirrettä. Ensimmäiseksi nousi sertifioidut menetelmät (52 %), toiseksi laatujärjestelmän käyttö (48 ) ja kolmanneksi kyky hoitaa kaikki putkiremonttiin liittyvät työt verkostonsa hyödyntäen (48 %). Kyselytutkimus toteutettiin sähköisenä paneelitutkimuksena maaliskuussa Kyselyyn vastasi 824 henkilöä, joiden taloyhtiöissä putkisaneeraus on tehty viimeisen viiden vuoden aikana tai se on tulossa seuraavan viiden vuoden aikana. Hallituksen jäseniä ja puheenjohtajia vastaajista oli 230. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Luonnonsuojeluliitto haastaa taloyhtiöt energiatalkoisiin Suomen luonnonsuojeluliitto ja vakuutusyhtiö Tapiola ovat käynnistäneet kolmivuotisen yhteistyön energiansäästön edistämiseksi. Tapiola tukee Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvontahanketta, jossa tarjotaan energianeuvontaa taloyhtiöille, kotitalouksille, rakentajille ja remontoijille. Koti- ja maataloudet kuluttavat Suomen sähköstä yli neljänneksen ja rakennusten lämmitys koko energiantarpeesta yli viidenneksen. Neuvonnassa keskitytään palvelemaan erityisesti taloyhtiöitä ja kotitalouksia, joille tarjotaan veloituksetta energiakartoituksia ja koulutusta energiankulutuksen vähentämiseksi. Myöhemmin kohderyhmä on tarkoitus laajentaa myös yrityksiin. Taloyhtiöissä on hyvin merkittäviä ja taloudellisesti kannattavia energiansäästömahdollisuuksia.tapiolan ja Luonnonsuojeluliiton yhteistyön perustana on yhteensopiva arvomaailma ja halu tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä. Energianeuvonta on aivan uudenlainen yhteistyöhanke. Energianeuvontahanke on osa työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta Lisätietoja hankkeesta on osoitteessa 8

9 VAIKUTTAMINEN Energiateollisuus vaatii asumiskustannusten nousun pysäyttämistä Energiateollisuus ry vaatii, että uusi hallitus kiinnittää vakavasti huomiota siihen, etteivät asumiskustannukset nouse samalla tavalla kuin nousivat edellisellä vaalikaudella. Tässä yhteydessä hän viittaa muun muassa vuoden alusta voimaan tulleisiin energiaverojen huomattaviin korotuksiin. Asumiskustannusten nousuun on jo valmiiksi ladattu monenlaisia paineita. Esimerkiksi valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän raportissa esitettiin jatkoa energiaverojen korotuksille ja jo tehdyille kiinteistöveron korotuksille. Asuntolainojen korkokanta on nousussa, ja samalla on esitetty asuntolainojen korkovähennysoikeuden rajoituksia. Vesimaksuissakin on ilmeisiä korotuspaineita. Toteutuessaan nämä verojen ja maksujen korotukset nostavat asumiskustannukset Suomessa kestämättömälle tasolle. Siksi asiaan on kiinnitettävä sen ansaitsemaa huomiota juuri nyt, kun kootaan uutta hallitusta ja laaditaan sille ohjelmaa, Energiateollisuus korostaa. Hänen mukaansa myös jo tehtyjen päätösten vaikutukset asumisen kustannuksiin olisi syytä selvittää nykyistä paremmin. "Asumiskustannusten yksi tärkeimpiä komponentteja on energia ja siihen kohdistuva verotus. Energiaverotuksen vaikutukset asumiskustannusten kehitykseen ja sitä kautta hyvinvointiin voisivat olla keskeinen osa hallitusohjelmaan tehtävää kirjausta." LAKIASIAT Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 astuvat voimaan Uusien määräysten myötä Suomessa siirrytään uudisrakentamisessa kokonaisenergiatarkasteluun (kwh/m2), mikä on tervetullut uudistus. Energiatehokkuuden keskeiseksi mittariksi tulee ns. E- luku, joka määrittää kokonaisenergiankulutukselle ylärajan. E-luvun laskennassa otetaan huomioon rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto. Rakennusteollisuus RT on tehnyt arviointilaskelmat uusien E-lukuvaatimusten vaikutuksista eri rakennustyyppien rakenteisiin ja kustannuksiin. Laskelmat julkistetaan toukokuun alussa. Lausuntovaiheessa esitettyihin määräyksiin tuli melko paljon muutoksia. Esimerkiksi mukana ollut uusiutuvan energian käytön 25 prosentin vähimmäisvaatimus jäi kokonaan pois. Lisäksi ympäristöministeriö päätyi julkaisemaan määräykset vaiheittain: maaliskuun lopussa vahvistettiin pelkästään RakMK osa D3, jossa esitetään kokonaisenergiatarkastelun keskeiset periaatteet ja vaatimukset. Muut osat julkaistaan kesällä. Uusista määräyksistä on valmisteilla ohjeistusta ja koulutusta mm. ympäristöministeriössä, Sitrassa ja RT:ssä. Tarkempaa tietoa aiheesta löytyy ympäristöministeriön kotisivulta» Uusi pelastuslaki astuu voimaan heinäkuussa Uusi pelastuslaki astuu voimaan heinäkuun alussa. Uudessa laissa määritellään aiempaa selkeämmin jokaisen ihmisen ja yhteisön velvoitteet turvallisuuden ylläpitämisessä ja eri tahojen vastuut pelastustoimen tehtävien hoitamisessa. Pelastuslaitos määrittelee palotarkastusten kohteet paikallisen riskinarvioinnin perusteella. Tällä pyritään kohdentamaan valvonta nykyistä paremmin riskikohteisiin. Pelastuslaitos valvoo myös kansalaisille säädettyjä varautumis- ja toimintavelvoitteita sekä rakennuksiin liittyvien turvallisuusvelvoitteiden noudattamista. Uudessa pelastuslaissa on erityiset hoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasumisen poistumisturvallisuusvaatimukset. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä selvityksiä, suunnitelmia ja niiden perus- 9

10 teella toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että asukkaat ja hoidettavat voivat turvallisesti poistua tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa. Poistumisturvallisuus paranee Uudella sääntelyllä selvennetään poistumisturvallisuuden arvioinnissa noudatettavaa menettelyä. Alueen pelastusviranomaisen antaa hoitolaitoksen tai palvelu- ja tukiasumisen toiminnasta vastaavalle toiminnanharjoittajalle poistumisturvallisuuden toteuttamismääräyksen silloin, kun kohteen poistumisturvallisuus ja sen parantamiseksi suunnitellut toimenpiteet eivät täytä laissa säädettyjä poistumisturvallisuusvaatimuksia. Sammutuslaitteiston tarve hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasumisessa arvioidaan kohdekohtaisen riskiarvioinnin perusteella. Viranomaiset ja muut tahot on velvoitettu riskikohteiden osalta tiiviiseen yhteistyöhön onnettomuusriskien vähentämiseksi. Riskikohteita ovat esimerkiksi päihdeongelmaisten tukiasunnot. Väestönsuojien rakentamisvelvoitteet lieventyvät Uuden pelastuslain mukaan väestönsuoja tulee jatkossa rakentaa kaikkiin rakennuksiin, joiden kerrosala on yli neliömetriä. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden aiheuttava raja nousee neliömetriin. Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä ei enää tarvitse rakentaa uutta väestönsuojaa. Sen sijaan väestönsuoja tulee kunnostaa muutos- ja korjaustyön yhteydessä. Myös yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luovutaan. Muutokset pienentävät väestönsuojien rakentamisen kustannuksia arviolta noin 21 miljoonaa euroa vuodessa. Osa palveluista muuttuu maksullisiksi Pelastuslaitos voi jatkossa periä maksun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta. Lisäksi pelastuslaitos voi periä maksun hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuvasta erheellisestä toiminnasta. Tällä tähdätään paljon turhia hälytyksiä aiheuttavien erheellisten ilmoitusten vähentämiseen. Pelastustoiminnassa ja väestönsuojelussa sattuneen tapaturman korvaamista koskevaa sääntelyä täydennetään siten, että korvauksiin ovat oikeutettuja myös pelastustoimintaan vapaaehtoisesti osallistuneet sekä omatoimisiin pelastustoimenpiteisiin ryhtyneet henkilöt. Vastaavat muutokset tehdään meripelastuslakiin. Turhia palohälytyksiä pyritään vähentämään laskuilla Turhista palohälytyksistä aiheutuu yhteiskunnalle ainakin 36 milj. euron kustannukset vuosittain. Lisäksi liikenne häiriintyy, ja aiheettomat hälytykset voivat aiheuttaa myös vaarallisia tilanteita. Automaattisista paloilmoituksista noin 98 % on aiheettomia. Useimmat kiinteistöt hoitavat ilmoittimensa moitteettomasti, ja suuri osa aiheettomista hälytyksistä keskittyykin samoihin kiinteistöihin. Paloilmoittimien huollot jätetään tekemättä kustannussyistä. Aiheettomia hälytyksiä pyritään nyt vähentämään lähettämällä niistä lasku kiinteistön omistajalle. Sisäministeriössä muutama työryhmä miettii parhaillaan, millaisia hinnastoja ja hintojen perusteita pelastuslaitokset alkavat käyttää. Käytännössä pelastuslaitokset päättävät itse, milloin ja kuinka suuria laskuja kiinteistöt saavat. Keskusteluissa on puhuttu euron laskuista. Laki tulee voimaan heinäkuun 2011 alussa, mutta laskuja lähetetään ehkä vasta vuoden 2012 alusta lukien. Vuokra-asunnon irtisanomisehdot ristiriitaisia Asunnon vuokraaja joutuu usein sitoutumaan siihen, että ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä määrätään 11 tai 12 kuukauden päähän. Laki ei kiellä tätä, mutta toisaalta asukkaalla on lain mukaan kuukauden irtisanomisaika. Ylitarkastaja Timo Maso kuluttajariitalautakunnasta toteaa tilanteen olevan ristiriitainen ja aiheuttavan ongelmia. Yleinen käytäntö on ollut, että toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen ennenaikaisesti irtisanova maksaa vuokranantajalle kahden kuukauden vuokraa vastaavan summan. Myös kuluttajariitalautakunta suosittelee tätä, mutta se ei ole asiasta yksimielinen. Korkeimman oikeuden ennakkopäätös asiasta puuttuu. Ympäristöministeriö aikoo miettiä, pitääkö lakia selventää. 10

11 Kuka vastaa nuohouksesta taloyhtiössä? Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto ovat huolissaan siitä, etteivät asunto-osakeyhtiöt tiedä, kuka vastaa hormien nuohouksesta. Epäselvyyttä aiheuttaa voimassa olevan pelastuslain 22 (ja voimaan tulevan pelastuslain 13 ), jonka mukaan huoneiston haltija on vastuussa omistamiensa tilojen nuohouksesta. Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan kuitenkin erityislakina asunto-osakeyhtiölakia, joka mahdollisessa ristiriitatilanteessa syrjäyttää pelastuslain määräykset. Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 :n mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet, joiden osia hormit ovat. Tämä tarkoittaa sitä, että asunto-osakeyhtiön on korjattava hormistoissa olevat mahdolliset viat, kuten ilmavuodot ja rapautumat. Sen lisäksi hormistojen nuohous on asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön vastuulla, mikäli asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty asiasta toisin. Osakkeenomistajan on asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 3 :n mukaan pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat. Osakas vastaa siten huoneiston sisäpuolisista osista, esimerkiksi takoista. Hormit eivät ole kuitenkaan huoneiston sisäosaa tai "huoneiston haltijan hallinnassa olevaa tilaa", vaikka hormi huoneiston yhteydessä sijaitseekin. Näin ollen hormi ei kuulu 4 luvun 3 :n perusteellakaan osakkaan vastuulle. Osakas vastaa vanhoista kakluuneista ja savuhormeista Monessa taloyhtiössä on keskuslämmitysjärjestelmän vuoksi luovuttu tulisijojen käytöstä lämmitystarkoitukseen. Tällöin yhtiö ei enää vastaa esimerkiksi vanhojen savuhormien ja kakluunien korjaamisesta, sillä ne eivät enää toimi siinä käyttötarkoituksessa, missä ne alun pitäen ovat olleet. Tällaisessa tilanteessa kakluunien ja niiden vaatimien hormien kunnossapitovastuu ei siis enää kuulu yhtiölle. Mikäli osakkaat haluavat jatkaa tulisijojen käyttöä virkistystarkoituksessa, vastaavat he itse niiden aiheuttamista kustannuksista. Jos taas rakennuksen joissakin huoneistoissa on alun perin ollut takka, joka ei ole toiminut lämmitysjärjestelmänä, vaan on alun perinkin ollut virkistyskäytössä, on yhtiön pidettävä kunnossa hormit, koska ne kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuun piiriin. Sama tilanne on silloin, kun huoneistoissa on alun perin ollut hormi, mutta osakkeenomistaja on itse asennuttanut huoneistoon takan. Jos osakkeenomistaja kuitenkin on omana muutostyönään rakentamisvaiheen aikana tai sen jälkeen rakentanut omalla kustannuksellaan huoneistoonsa hormit, eivät ne ole yhtiön vastuulla. Tärkeää on kaikissa tapauksissa muistaa, että kysymys on paloturvallisuudesta. Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto pitävät tärkeänä, että taloyhtiöt huolehtivat nuohouksesta asianmukaisesti ja vastuullisesti. OIKEUSTAPAUKSET KHO: Päätös Rakennuslupaasiassa (KHO T 1000) Rakennushankkeessa oli kysymys 94 neliömetrin suuruisen rakennuksen laajentamisesta 48 neliömetrillä. Rakennuslupahakemuksessa laajennusosan käyttötarkoitukseksi oli ilmoitettu varasto ja kellarivarasto. Pääpiirustusten mukaan laajennusosa koostui pääosin maanpinnan alapuolelle sijoittuvasta kellarikerroksesta ja kahdesta kellarin yläpuolisesta kerroksesta. Molemmissa kellarin yläpuolisissa kerroksissa oli yksi huone. Ensimmäisen kerroksen huoneessa oli olemassa olevan asuinrakennuksen ikkunoiden kokoiset ikkunat kahteen ilmansuuntaan. Toisessa kerroksessa oli ikkunat kolmeen ilmansuuntaan sekä neljänteen ilmansuuntaan käyntiovi rakennusta sen koillis-, kaakkois- ja luoteisseinämillä kiertävälle parvekkeelle. Kun otettiin huomioon kolmikerroksiseen laajennusosaan suunniteltujen ikkunoiden koko ja lukumäärä sekä rakennusta kiertävä parveke, rakennusta ei voitu pitää varastona, jolle rakennuslupaa oli haettu. Sen sijaan laajennusosa täytti asuinhuoneille asetetut vaatimukset. Tähän nähden laajennukselle ei voitu myöntää rakennuslupaa niin, että laajennustilan käyttötarkoitukseksi vahvistui varastotila. Korkein hallinto-oikeus katsoi antamassaan päätöksessä, että rakennuksen laajennusosa täytti asuinhuoneille asetetut vaatimukset. Tähän nähden laajennukselle ei voitu myöntää rakennuslupaa niin, että laajennustilan käyttötarkoitukseksi vahvistui varastotila. Osakkeenomistajan muutostyö KKO:2011:39 11

12 Korkein oikeus on tuoreessa ratkaisussaan ottanut kantaa siihen, edellyttivätkö osakkaan muutostyöt - huoneiston jakaminen kahdeksi - yhtiöjärjestyksen muuttamista ja voiko tuomioistuin, kun yhtiöjärjestysmuutos ei ollut mennyt yhtiökokouksessa läpi, edes oikeuttaa osakkaan tekemään hallitsemassaan huoneistossa suunnittelemansa muutostyöt sekä velvoittaa yhtiön hakemaan töille tarvittavan rakennusluvan. Tapaukseen sovellettiin vielä vanhaa asunto-osakeyhtiölakia ja sen 77, joskin oikeustila on pysynyt lainmuutoksesta huolimatta ennallaan. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan A:n omistamat osakkeet tuottivat hallintaoikeuden kuusi huonetta ja keittiön käsittävään asuinhuoneistoon. A pyysi yhtiöltä lupaa huoneiston jakamiseksi kahdeksi asuinhuoneistoksi siten, että muodostettavaan yksiöön rakennettaisiin märkätilat ja keittiö. Yhtiökokouksen päätettyä olla myöntämättä lupaa muutostöille A vaati yhtiötä vastaan ajamassaan kanteessa, että A oikeutetaan tekemään muutostyöt ja että yhtiö velvoitetaan hakemaan rakennusviranomaisten lupa muutostöille tai A oikeutetaan hakemaan lupa. Koska muutostöiden katsottiin edellyttävän yhtiöjärjestyksen muuttamista, ei A:n kannetta voitu hyväksyä. Korkein oikeus totesi, että kun muutostyö on sellainen, että sen toteuttaminen edellyttää yhtiöjärjestyksen muuttamista, ei pelkkä tuomioistuimen muutostyöhön oikeuttava tuomio ole yksistään riittävä, vaan asia on lisäksi käsiteltävä yhtiökokouksessa. Marssijärjestyksen tulee olla se, että ensin yhtiökokouksessa päätetään yhtiöjärjestysmuutoksesta, ja vasta sen jälkeen yhtiössä tehdään päätös rakennusluvan hakemisesta. Oikeussuojan tarvetta osakkaalla voi olla vasta sitten, jos rakennuslupaa ei yhtiöjärjestysmuutoksesta huolimatta suostuttaisi hakemaan. TUTKIMUS JA KEHITYS Teknisten tarkastusten viidakko hämmentää asukkaita Taloyhtiön asioihin perehtymätön asunnon omistaja voi joutua ulalle menetelmistä, joilla hänen osakkeensa tai koko kiinteistön kunto määritellään. Erilaisia huoneiston ja talon tilan arviointimenetelmiä kun tuntuu olevan enemmän kuin tarpeen. Miksi näin on, ja miten osakas tietää, mikä selvitys milloinkin kannattaa teettää ja mitkä niistä ovat pakollisia? Maallikko saattaa mennä sekaisin jo siitä, koskevatko eri tarkastukset ja arviot koko taloyhtiötä vai yksittäistä asuntoa. Esimerkiksi kuntoarvio koskee koko kiinteistöä ulkoa ja sisältä ja se toteutetaan aistinvaraisesti, rakenteita rikkomatta ja haastatteluin. Asukkaiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat seikat asetetaan etusijalle. Siihen kuuluu myös mm. laajennettu energiatalouden selvitys ja sen parannustoimenpiteet. Kuntoarvioon liitetään kunnossapidon pitkän tähtäimen suunnitelma, PTS. Arvio on voimassa 5-10 vuotta. PTS ei kuitenkaan ole varsinainen korjausohjelma, joka laaditaan vasta kunnossapitosuunnitelman pohjalta. Suunnitelma tehdään PTS:n ja kuntoarvion perusteella. Korjausohjelma ei ole pakollinen, mutta hyvin pidetty taloyhtiö teettää sellaisen. - Kunnossapitosuunnitelma sisältää suosituksen korjausten ajankohdista kustannusarvioineen. Jatkuva kunnossapito ja korjaustoimet kannattaa ajoittaa niin, että korjaushankkeet eivät mene päällekkäin ja aiheuta siten turhaa työtä ja kustannuksia, Kiinteistöalan Koulutussäätiön (Kiinko) koulutuspäällikkö Pertti Huhtanen painottaa. - Sen sijaan asuntokaupan yhteydessä tehtävä kuntotarkastus kertoo puolueettomasti omakotitalon tai rivitalohuoneiston, joskus myös kerrostaloasunnon kunnosta ja korjaustarpeista. AKKtarkastukseen voi sisältyä myös pieniä rakenteiden avauksia, Huhtanen jatkaa käsitteiden avaamista. Kunnossapitotarveselvitys ei korvaa pitkän tähtäimen suunnitelmaa Viime kesänä voimaan tulleen uuden asuntoosakeyhtiölain mukaan taloyhtiön on toimitettava yhtiökokouksessa vuosittain päivitetty kunnossapitotarveselvitys. Siinä arvioidaan kiinteistön korjaustarpeet seuraaviksi viideksi vuodeksi. Dokumentin merkitystä Huhtanen pitää lähinnä viestinnällisenä. Se on yleiskuvan antava asiakirja. Varsinainen budjettiarvion ja korjaussuunnitelman sisältävä dokumentti on edelleen PTS. Vain tarvittaessa tehtävä kuntotutkimus puolestaan pureutuu rakenteisiin. Sillä selvitetään mahdollisen ongelman tai vaurion syy yksittäisestä rakennuksenosasta tai järjestelmästä. Mittaukset ja näytteenotot voivat täydentää tutkimusta, jonka perusteella laaditaan toimenpide-ehdotus tiettyjen osien uusimisen tai korjauksen pohjaksi. Vastaavasti koko kiinteistöä koskevan vaurion selvitys hoituu kartoituksella, jossa käytetään mittalaitteita. Kuntotodistuksella helposti kokonaiskuva talon kunnosta 12

13 Kuntoarvioon liitettävä vapaaehtoinen Taloyhtiön kuntotodistus lisää asuntokaupan luotettavuutta sekä ostajalle että myyjälle. Mutta se on käypä paperi muulloinkin kuin myyntitilanteessa. Kuntotodistus kannattaisi Huhtasen mielestä ripustaa esille talon aulaan. Siitä asukkaat ja ostajaehdokkaat näkisivät yhdellä silmäyksellä taloyhtiönsä teknisen kunnon. Asuntoa myytäessä todistuksesta voisi ottaa kopion ostajaehdokkaille. Taloyhtiön senhetkinen tila ja tulevat korjaustarpeet eivät jäisi vaikeaselkoisempien dokumenttien tulkinnan varaan. - Myös vakuutusyhtiöt hyötyvät kuntotodistuksesta. Esimerkiksi jos taloyhtiö on laiminlyönyt putkiremontin, seurauksena voi olla iso vesivahinko. Taloyhtiön kuntotodistuksesta näkee heti tällaiset korjaustarpeet. Asunnonvälittäjä on myös velvollinen ottamaan ja tekemään selvää olennaisista korjaustarpeista. Hänellekin paperi on hyödyllinen. Nyt onkin pohdittavana, pitäisikö Taloyhtiön kuntotodistuksesta tehdä virallinen kansilehti kuntoarvioon. Selvitysten koordinointi auttaisi osakkaita Kymmenen vuotta voimassa olevan pakollisen energiatodistuksen perusteena voidaan käyttää samoja lähteitä kuin kuntoarviossa ja kuntotodistuksessa. Enintään kuuden asunnon rakennukset ja vapaa-ajan asunnot on vapautettu energiatodistuksen hankinnasta. - On syytä tietää, että energiatodistus on oltava näkyvillä, kun asunto myydään tai vuokrataan. Todistus voi olla joko isännöitsijäntodistuksen liitteenä (ilman toimenpide-ehdotuksia) tai sen voi tehdä erillisenä energiatodistuksena, joka kertoo energiatehokkuuden parantamistoimenpiteet. Energiatodistus ilmoittaa energiamäärän, joka tarvitaan rakennuksen tarkoitustaan vastaavaan käyttöön. Huhtasen mielestä olisi osakkaan kannalta järkevintä, jos kaikki rakennuksen tekniset tarkastukset tehtäisiin samalla kertaa. Kaikkia ei tosin tarvitse uusia yhtä usein. - Siten kustannukset laskisivat ja asunnon kunnon seurannan laatu paranisi, Huhtanen nimeää hyvin ajoitettujen tarkastusten etuja. Osakkaan kannalta eri toimenpiteiden tilaamista hankaloittaa se, että yksi tekijä harvoin hallitsee kaikkia. Huhtanen pitääkin suositeltavana, että tarkastusten toteuttajat koordinoisivat toimintaansa ja tarjoaisivat kokonaispaketteja taloyhtiöille ja osakkaille. Pieni kuntoselvitysten sanasto: energiatodistus: Vapaaehtoinen korkeintaan kuuden asunnon rakennuksille, muille pakollinen. Apuväline energiatehokkuuden arviointiin ja parannuskeinojen etsintään. kartoitus: Kiinteistön jonkin ongelman tai vaurion syyn selvittäminen mittalaittein. Kartoitusraportin laativat asiaan perehtyneet asiantuntijat. kunnossapitosuunnitelma: Laaditaan kuntoarvion ja tarvittaessa kuntotutkimuksen pohjalta. Määritellään suositeltavat kunnossapito- ja korjaustoimenpiteet kiinteistön alkuperäisen kunnon ylläpitämiseksi. kunnossapitotarveselvitys: Vuosittain asuntoyhtiön tilinpäätöskokouksessa esitettävä asiakirja seuraavien viiden vuoden kunnostustarpeesta. Ei määrämuotoista lomaketta, mutta Kiinteistöliitto on julkaissut suosituksen käytettävästä lomakkeesta. Hallituksen ja isännöitsijöiden laatima. Ei yksinään riitä korjaushankkeista päättämiseen. kuntoarvio: Kiinteistön tilojen, järjestelmien tai osien kunnon selvitys aistinvaraisesti, määrämuotoinen raportti. Tekijänä rakennus- ja talotekniset asiantuntijat. Liitteenä PTS. kuntotarkastus: Tehdään asuntokaupan yhteydessä omakotitaloihin tai osakkeisiin. Selvittää rakennusteknisen kunnon, korjaustarpeet ja mahdolliset terveys- ja turvallisuusriskit. Kokemusperäinen tutkimus, haastattelut ja esimerkiksi kosteusmittaukset. Tekijänä rakennustekninen asiantuntija. kuntotutkimus: Kiinteistön rakennusosan tai järjestelmän tarkempi tutkimus vaurion syyn selvittämiseksi. Rakenteita rikkova. Liitetään toimenpide-ehdotus. Rakennus- ja taloteknisten asiantuntijoiden ja laboratorioiden tekemä. PTS: Pakollinen pitkän aikavälin kiinteistön kunnossapitosuunnitelma, joka liitetään kuntoarvioon. Taloyhtiön hallintoelimet hyväksyvät. Kokonaiskuva korjaustarpeiden aikatauluista ja kuluista. Taloyhtiön kuntotodistus : Taloyhtiön kunto tähdin pisteytettynä. Perustuu kuntoarvioon. Antaa selkeästi tietoa mahdollisista tulevista korjauksista yhtiössä. Vapaaehtoinen. 13

14 Lisätietoja: Kiinteistöalan Koulutussäätiö koulutuspäällikkö Pertti Huhtanen puh Kiinteistöliitto mukana turvallisuusprojektissa Putkistojen saneerauksessa on otettu käyttöön menetelmiä, joissa vanhat putket jätetään paikoillaan ja ne joko pinnoitetaan tai niiden sisälle asennetaan uusi muoviputki. Pinnoituksia tehdään nykyisin myös talousvesiputkistoihin sekä kiinteistöissä että vesihuoltolaitosten verkostoissa. Talousvesiverkostojen pinnoitteiden tulee olla turvallisia siten, että niistä ei liukene veteen mitään ihmisten terveydelle haitallista. Vesi-Instituutti on käynnistänyt vesijohtojen saneerauspinnoitusten turvallisuutta selvittävän projektin, jossa kohteena ovat sekä kiinteistöjen että vesihuoltolaitosten putkien pinnoitukset. Projektissa selvitetään saneerauspinnoittamisen tilanne Suomessa, tarkastellaan hyväksyntämenettelyjä muualla Euroopassa sekä kartoitetaan pinnoitteille, työsuoritukselle ja laadunvalvonnalle asetettavia vaatimuksia ja mahdollista kansallisten hyväksyntämenettelyjen tarvetta. Projektin rahoittavat Ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kiinteistöliitto ry, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto sekä Finanssialan Keskusliitto. Työhön osallistuvat myös asiantuntijat Valvirasta, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistyksestä (MetSta ry), Muoviteollisuus ry:stä, VTT Expert Services Oy:stä ja Helsingin kaupungin rakennusvalvonnasta. Projektin tulokset julkaistaan vuoden 2012 alussa. MARKKINA JA SUHDANTEET Ara: Välimalli toi uusia sijoittajia vuokraasuntorakentamiseen Kymmenen vuoden korkotukilainoituksella eli niin sanotulla välimallilla aloitettiin vuosina yhteensä 7400 uuden vuokra-asunnon rakentaminen. Rahoitusmalli houkutteli vuokra-asuntojen rakentamiseen uusia sijoittajia. Tämä käy ilmi Aran tekemästä selvityksestä välimallin vuokraasuntohankkeista. Uusien vuokra-asuntojen rakentamiseen on sijoitettu viime vuosina niukasti. Koska etenkin pääkaupunkiseudulla on krooninen pula vuokraasunnoista, toivottiin välimallin sysäävän liikkeelle myös vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja tuottavia rakennuttajia ja tuovan markkinoille aivan uusia investoijia. Tämä tavoite saavutettiinkin. Välimallin vuokraasuntoja ryhtyivät rakentamaan muun muassa työeläke- ja vakuutusyhtiöt, jotka eivät investoi perinteiseen Ara-tuotantoon. Niiden omistukseen rakennetaan yli uutta vuokra-asuntoa. Lisäksi välimalli on edistänyt asuntoihin sijoittavien kiinteistörahastojen perustamista ja laajentumista. Kiinteistörahastot ovat aloittaneet välimallilla noin uuden vuokra-asunnon rakentamisen. Välimallin vuokra-asunnoista eli kaksi kolmasosaa sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Suurin osa näistä asunnoista valmistuu vuoden 2011 aikana. Asuntojen omistajat arvioivat välimallin vuokra- asuntojen keskimääräisen vuokratason olevan pääkaupunkiseudulla 17,21 euroa neliöltä ja muualla maassa 13,04 euroa neliöltä. Välimallin korkotukilainoitus vuokra-asuntojen rakentamiseen otettiin käyttöön suhdannepoliittisena toimenpiteenä vuosiksi 2009 ja Malli antoi mahdollisuuden rakentaa valtion tuella vuokra-asuntoja ilman vuokraan ja asukasvalintaa liittyviä rajoituksia. Asuntoja on käytettävä vuokra-asuntoina kymmenen vuotta, mutta tästä velvoitteesta voi vapautua jo viiden vuoden kuluttua, jos valtio vapautetaan lainaan liittyvistä vastuista. Normaaleja Ara-vuokra-asuntoja käynnistyi vuosina yhteensä Elvytystoimenpiteiden seurauksena uusia myös muille kuin erityisryhmille tarkoitettuja vuokra-asuntoja valmistuu markkinoille enemmän kuin pitkään aikaan: kahden vuoden aikana yhteensä yli vuokraasuntoa, joista asuntoa pääkaupunkiseudulle. 14

15 Suomalaiset asuvat matalissa taloissa Suomen rakennuskanta, johon ei lasketa kesämökkejä eikä maatalous- tai muita talousrakennuksia, käsitti vuoden 2010 lopussa kaikkiaan 1,4 miljoonaa rakennusta. Asuinrakennuksia, joista suurin osa on erillisiä pientaloja, oli Tilastokeskuksen mukaan koko rakennuskannasta 85 prosenttia. Muita kuin asuinrakennuksia oli yhteensä eli 15 prosenttia koko rakennuskannasta. Asuinrakennuksista lähes 60 prosenttia on rakennettu vuonna 1970 tai sen jälkeen, erillisistä pientaloista 54 prosenttia ja kerrostaloista 64 prosenttia. Rakennuskannan koko kerrosala oli vuoden 2010 lopussa yhteensä yli 434 miljoonaa neliömetriä. Rakennusten keskimääräinen pinta-ala oli noin 307 neliömetriä ja muiden kuin asuinrakennusten keskimääräinen pinta-ala 811 neliömetriä. Kerrosalaan suhteutettuna asuinrakennusten osuus koko kerrosalasta oli vain 63 prosenttia. Muista kuin asuinrakennuksista teollisuusrakennukset olivat kerrosalaltaan suurin ryhmä. Kerros- ja rivitaloja on alle kymmenesosa Suomessa oli vuoden 2010 lopussa rakennusta. Edellisvuodesta rakennuskanta kasvoi rakennuksella. Vuodesta 1990 rakennusten määrä on kasvanut rakennuksella eli noin 24 prosenttia. Vanhoja ennen vuotta 1921 valmistuneita rakennuksia oli noin eli 5 prosenttia rakennuskannasta. Rakennuskannasta yli kolme neljäsosaa oli erillisiä pientaloja. Kerros- ja rivitalot muodostivat alle kymmenesosan koko rakennuskannan määrästä. Kerrosalana mitattuna kerrostalot muodostivat kolmasosan kaikkien asuinrakennusten kerrosalasta. Rakennuskannasta 67 prosenttia oli yksikerroksisia rakennuksia. Lukumääräisesti suurin osa rakennuskantaan kuuluvista rakennuksista on pientaloja. Yksi- ja kaksikerroksiset rakennukset muodostivat yhteensä 95 prosenttia koko rakennuskannasta. Yksi- ja kaksikerroksisissa rakennuksissa asuu 3,6 miljoonaa ihmistä eli 69 prosenttia kansasta. Vähintään neljäkerroksisia rakennuksia oli Niistä suurin osa oli asuinkerrostaloja. Vähintään neljäkerroksisissa rakennuksissa asuu hieman yli miljoona suomalaista. Rakennus, jossa on kymmenen kerrosta tai enemmän, on jo melko harvinainen. Koko maassa tällaisia maamerkkejä on noin 300. Näistä varsinaisia asuinkerrostaloja on noin 200. Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset nousivat 7,6 % 1-3/2011 Tilastokeskuksen mukaan kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 7,6 prosenttia vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2010 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannusten nousu johtuu suurelta osin käyttöaineiden kallistumisesta. Muut kuin käyttöainekustannukset nousivat vuodessa 2,2 %. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistui kevyt polttoöljy, 50,6 %. Lämpökustannukset nousivat 17,9 %. Käyttösähkön kustannukset nousivat 15,4 %, kaukolämpökustannukset 8,1 %, käyttö- ja jätevesikustannukset 5,2 %, kunnossapitopalvelun kustannukset 3 %, hoitopalvelukustannukset 2,3 %, työkustannukset 1,9 %, erilliskustannukset 1,2 % ja tarveaineiden kustannukset 0,8 %. Uusista asunnoista tulossa ylitarjontaa pk-seudun ulkopuolella Rakennuslehden markkinakatsaus kertoo myynnissä olevien uusien asuntojen määrän kääntyvän rajuun kasvuun tammi-toukokuussa 2011 pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Asunnoista uhkaa tulla ylitarjontaa, sillä kauppa on kääntynyt samaan aikaan lievään laskuun. STH-Group Oy:n tekemä seuranta koskee kahdeksaa aluetta pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Alueilla oli myynnissä valmista tai rakenteilla olevaa uutta asuntoa. Tarjonta kasvoi neljässä kuukaudessa 24 %. Valmiiden myymättömien asuntojen määrä ei juuri pienentynyt ja varasto kääntynee taas kasvuun. Uusien asuntojen kauppa väheni tammikuusta 2 %. Markkinatilanne vaihtelee eri puolilla Suomea, ja suurin myyntivarasto on Lahden seudulla. Myynnissä olevien uusien asuntojen hinnat nousivat neljässä kuukaudessa 1,5 %. Sitä ennen ne olivat kahdeksan kuukautta paikallaan. Hintataso on selvityksen mukaan selvässä nousussa. Uusi asunto pääkaupunkiseudun ulkopuolella maksaa keskimäärin euroa neliöltä. Halvinta ja Raumalla ja kalleinta Turussa. 15

16 Vuokrat ovat nousseet Suomessa nopeammin kuin euroalueella Suomen Pankin Talouden näkymät -katsauksen mukaan vuokrat ovat nousseet Suomessa nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Viimeisten kolmen vuoden aikana vuokrat ovat kohonneet Suomessa lähes 12 prosenttia, kun euroalueella hinnat kohosivat keskimäärin vain viisi prosenttia. Tammi-maaliskuussa 2011 vuokralaisten kustannukset nousivat Suomessa keskimäärin 2,7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Euroalueella nousu oli vain 1,3 prosenttia. Vuokrissa näkyvät paisuneet asuntojen hoitovastikkeet, joihin on vaikuttanut energian kallistumisesta johtuva lämmityskulujen kasvu. Myös vesija viemärimaksut sekä jätehuoltomaksut ovat Suomessa nousseet yli viiden prosentin vuosivauhdilla. Tapiola Pankin mukaan asuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 4,3 prosenttia ja muualla Suomessa 3,6 prosenttia tammi-maaliskuussa Vuotta aiemmin kasvuluvut olivat 16 ja 7,7 prosenttia. Vanhan kerrostalohuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli pääkaupunkiseudulla euroa ja muualla Suomessa euroa. Asuntojen hintojen nousua hillitsi palkkatason reaalinen lasku. Pankki uskoo hintojen jatkavan silti nousuaan. Kiinteistöliiton Korjausrakentamisen barometri, kevät 2011 Taloyhtiöistä lähes puolet teki selvityksen kunnossapitotarpeesta ilman ulkopuolista asiantuntijaa Korjausrakentamisbarometrin keskeiset tulokset: - lähes puolet kunnossapitotarveselvityksistä toteutettiin ilman ulkopuolista asiantuntemusta - silti kuntoarvioiden ja -tutkimusten teettäminen on lisääntynyt - akuuteimpia korjaustarpeita ovat edelleen putkistot, vesikatot, huoneistojen märkätilat, ikkunat ja ulko-ovet sekä julkisivut - remonttien käynnistymistä ovat hidastaneet eniten kohoavat hinnat, tekijöiden riittämättömyys, osakkaiden maksuhalukkuuden puute ja päätöksenteko-ongelmat - korjauksia ovat vauhdittaneet lainarahan ja korjaustuen saatavuus, joskaan ei yhtä paljon kuin vielä syksyllä - valvoja sopivin taloyhtiön edustaja korjaushankkeissa - tarjouksia pyydetään ja saadaan yleensä kolmelta tai neljältä urakoitsijalta - isännöitsijät saavat syksyä vähemmän tarjouksia ja niiden yksikköhinnat nousseet - hankkeita syksyä enemmän suunnitteluvaiheessa, mutta vähemmän rakentamisvaiheessa - vesiputkistoremonteissa perinteiset toteutustavat säilyttäneet asemansa - viemäriremonteissa uusien menetelmien kuten pinnoitusten ja sujutusten osuus noussut lähes 30 prosenttiin - putkiremonttien keskimääräiset kokonaiskustannukset ovat alentuneet parilla kympillä 370 euroon neliöltä, koska pintavedot ovat yleistyneet - remonttilainaa useimmiten 6-10 vuodeksi - syksystä suosiotaan lisänneet alle kuuden vuoden ja toisaalta yli 15 vuoden lainat - tänä keväänä yli 30 prosenttia taloyhtiöistä haki korjaus- tai energia-avustuksia - energia-avustuksia haettiin useimmiten ikkunoiden ja ulko-ovien parantamiseen tai uusimiseen, yläpohjan tai seinien lisäeristämiseen sekä hissien perusparantamiseen Taloyhtiöiden hallituksista lähes puolet katsoo pystyvänsä laatimaan kunnossapitotarveselvityksen tukeutumalla omaan ja isännöitsijänsä ammattitaitoon. Ensimmäiset uuden asuntoosakeyhtiölain edellyttämät hallituksen selvitykset esitettiin tai esitetään tämän kevään yhtiökokouksissa. 16

17 Kolmannes hallituksista hyödynsi jo tehtyä kuntoarvioita tai -tutkimusta ja 14 prosenttia teetti tai päivitti kuntoarvion. Kuusi prosenttia hallituksista laati kunnossapitotarveselvityksen käyttämällä muulla tavoin ulkopuolista asiantuntijaa, ilmenee Kiinteistöliiton viidennestä korjausrakentamisbarometrista. Barometrikyselyyn vastasi huhtikuussa ennätykselliset taloyhtiön hallituksen jäsentä, miltei 300 isännöitsijää ja 65 urakoitsijaa ja suunnittelijaa. Taloyhtiöiden remonttien käynnistymistä ovat tänä keväänä hidastaneet eniten materiaalien ja työn hinnannousut sekä suunnittelu- ja urakoitsijakapasiteetin riittämättömyys ja aikaisempaan tapaan osakkaiden maksuhalukkuuden puute ja päätöksenteko-ongelmat. Sen sijaan korjausten käynnistymistä on vauhdittanut edelleen lainarahan saatavuus. Myös korjaustuen on nähty vauhdittavan korjausten käynnistymistä, joskaan ei samassa määrin kuin vielä syksyllä. Taloyhtiöissä akuuteimpia korjaustarpeita ovat edelleen putkistot, vesikatot, huoneistojen märkätilat, ikkunat ja ulko-ovet sekä julkisivut. Taloyhtiön kuntoa on selvitetty yhä enemmän kuntoarvioin. Kaksi viidestä vastanneista taloyhtiöistä oli teettänyt kuntoarvion ja myös kuntotutkimusten määrä oli lisääntynyt. Käynnissä olevista hankkeista rakennusosittain eniten korjattiin piharakenteita, ikkunoita ja ulko-ovia sekä vesikattoja. Näiden kaikkien määrä oli noussut viime syksystä. Hankkeita on viime syksyä enemmän suunnitteluvaiheessa, mutta vähemmän rakentamisvaiheessa. Myös niiden taloyhtiöiden määrä, joilla ei ole tänä vuonna lainkaan korjaushanketta on hieman kasvanut. Lähes puolet taloyhtiöistä katsoo, että ulkopuolinen valvoja on sopivin edustamaan taloyhtiötä korjaushankkeissa ja runsas viidennes pitää sopivimpana joko projektipäällikköä tai isännöitsijää. Urakoitsijoista ja suunnittelijoista joka toinen katsoo, että projektipäällikkö olisi sopivin. Isännöitsijöiden, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden mukaan urakkatarjousten yksikköhinnat ovat nousseet viime syksystä. Isännöitsijät saavat tarjouksia vähemmän kuin syksyllä. Urakoitsijoista ja suunnittelijoista enemmistö sanoo antavansa tarjouksia saman verran kuin syksyllä. Yli puolet taloyhtiöistä pyytää tarjouksia kolmelta tai neljältä urakoitsijalta. Edelleen yli 15 prosenttia teettää korjauksia pyytämättä tarjouksia edes kahdelta urakoitsijalta. Remonttilainat 6-10 vuodeksi yleisimpiä Korjaushankkeiden pääasiallinen rahoitusmuoto on edelleen pankkilaina, sitten suorat osakassuoritukset ja ennakkorahastoinnein tai asuintalovarauksin kerätyt varat. Joka neljäs laina otetaan enintään viideksi vuodeksi ja reilu kolmannes 6-10 vuodeksi. Toissijaisista rahoitusmuodoista käytetyimpiä ovat korjaus- ja energia-avustukset, joita haki keväällä yli 30 prosenttia taloyhtiöistä. Puolet haki korjausavustusta kuntoarvioon, -tutkimukseen tai korjaussuunnitteluun. Energia-avustuksia haettiin useimmin ikkunoiden ja ulko-ovien parantamiseen tai uusimiseen, yläpohjan tai seinien lisäeristämiseen sekä hissien perusparantamiseen. Putkiremonttien valtakunnallisessa keskihinnassa hienoista laskua Uudet käyttövesiputket ja viemärit asennetaan yhä useammin uuteen kohtaan, mikä usein tuo kustannussäästöjä. Uusien menetelmien osuus putkistokorjauksissa on pysynyt ennallaan. Putkistokorjausten keskimääräiset kokonaiskustannukset alenivat pääkaupunkiseudulla nelisen ja muualla maassa kolme prosenttia syksystä. Näin koko maan kustannus oli keskimäärin 370 euroa asuinneliöltä. Pääkaupunkiseudulla putkistokorjausten keskikustannukset olivat runsaat 450 euroa ja muualla maassa noin 320 euroa neliöltä. Hajonta on edelleen suurta - alle 200:sta yli 600 euroon neliöltä. Kun pääkaupunkiseudulla yleisin kustannus on yli 600 euroa, on se muualla maassa alle 200 euroa neliöltä. Eroa selittää osin se, että pääkaupunkiseudulla kustannuksiin sisältyy muuta maata useammin kylpyhuoneiden vedeneristystyöt. Pääkaupunkiseudulla ne sisältyivät putkistokorjauksiin kahdella kolmanneksella vastaajista, muualla maassa vain kahdella viidenneksellä. Pääkaupunkiseudulla putkistoja uusitaan myös useammin vanhojen tilalle, kun muualla maassa yleisempää on niiden asentaminen uuteen paikkaan, mikä usein alentaa kustannuksia käytettäessä esimerkiksi niin sanottuja pintavetoja. Seuraava korjausrakentamisbarometrikysely tehdään lokakuussa. Lisätietoja: Kiinteistöliitto, tutkimusjohtaja Mauri Marttila, puh , mauri.marttila@kiinteistoliitto.fi ja toimitusjohtaja Harri Hiltunen, puh , harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi. TALOUS JA VEROT 17

18 Asiantuntijat: Kiinteistöverotus kiristynee lähivuosina Vuonna 2010 kaikkiaan 260 kuntaa korotti asuinrakennusten veroprosenttia. Liki yhtä moni kunta nosti yleistä kiinteistöveroa. Kuntien kiinteistöveroprosentit nousivat keskimäärin viidenneksellä. Kuntaliiton ja Veronmaksajain keskusliiton asiantuntijat uskovat, että kiinteistövero jatkaa nousuaan myös lähivuosina. Maankäytön erityisasiantuntija Matti Holopainen Kuntaliitosta toteaa, että Suomi on halunnut yhtenäistää verotuskäytäntöään kansainvälisen linjan mukaiseksi, sillä monissa länsimaissa kiinteistöverot ovat Suomea korkeammat. Kiinteistöliitto vastustaa jyrkästi Kiinteistöliitto vastustaa kiinteistöverojen korottamista jyrkästi. Asuinkiinteistön arvonnousu nostaa kiinteistön verotusarvoa ja vaikka kiinteistöveroprosentit säilyisivät nykytasolla, yksinomaan tonttien verotusarvojen korotukset nostavat automaattisesti taloyhtiöiden hoitovastikkeita ja vuokria, elleivät kunnat voi alentaa kiinteistöveroprosenttejaan. Poistamalla veroprosenttien alarajat asuinkiinteistöiltä, kunnat voisivat päättää itsenäisesti keräävätkö ne verotulot niiltä, joilla on verotettavia tuloja vai kaikilta kuntalaisilta tuloihin katsomatta. Kiinteistöverorasituksen kasvu yhdessä arvonlisä-, energia- ja jäteverojen sekä kunnallisten maksujen kanssa vie jo nyt yli puolet taloyhtiöiden vastikkeista. Kiinteistöliitto haastaakin sekä valtion että kunnat torjumaan verotusarvojen nostamisesta johtuvaa asumiskulujen kasvua. Kuntien perimä kiinteistövero on epäsosiaalinen veromuoto, joka ei ota huomioon verotettavien maksukykyä. Vero iskee yhtälailla pienituloiseen eläkeläiseen tai työttömään kuin asuntovelalliseen lapsiperheeseen nostaen kaikkien asumiskustannuksia. JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Taloushallinnon koulutusta Haluatko täydentää ja syventää osaamistasi kirjanpidon, perinnän tai palkanlaskennan näkökulmasta? Nyt on oikea hetki satsata osaamisen kehittämiseen. Valitse Kiinkon syksyn koulutustarjonnasta omia ja yrityksesi tarpeita vastaava koulutus. Kiinteistöalan kirjanpidon koulutus ja tutkinto I (KPT I) käynnistyy Koulutus antaa perusvalmiudet kiinteistökirjanpidon tehtäviin. Kiinteistöalan kirjanpidon koulutus ja tutkinto II (KPT II) käynnistyy Koulutus on tarkoitettu muutaman vuoden taloushallinnon työkokemuksen omaaville ja antaa valmiuksia asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden taloushallinnon tehtävien itsenäiseen hoitamiseen. Perintätoimen tutkinto (PTT) käynnistyy Koulutusohjelma antaa valmiudet hoitaa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön perintää itsenäisesti ja valmiudet valvoa muualla suoritettavan perinnän laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Palkanlaskennan tutkinto (PAK) käynnistyy Koulutusohjelman tavoitteena on antaa valmiudet kiinteistöalan palkanlaskennan itsenäisen hoitamiseen. Monipuolista, erilaiset tarpeet huomioon ottavaa ja valtion tukemaa kiinteistöalan tutkintokoulutusta on tarjolla. Tee päätös ja osallistu. Syyskauden isännöinnin ja asumisen koulutukset valtion tukemina Kiinkolla on syyskaudella laaja tarjonta isännöinnin ja asumisen koulutusohjelmia. Kaikkiin vuonna 2011 alkaviin koulutuksiin myönnetty valtion tuki näkyy selkeästi normaalia hintaa pienempänä opiskelijalta/yritykseltä laskutettavana osuutena. Isännöinnin perusteet - Koulutus antaa perustiedot isännöitsijän tehtävistä sekä vastuu- ja velvollisuuskysymyksistä. Aloitukset: Helsinki ja Kuopio Kiinteistösihteerin koulutus ja tutkinto (KISI) - Koulutuksen tavoite on antaa valmiudet hoitaa kiinteistöalan yrityksen sihteeri-, toimisto- ja asiakaspalvelutehtäviä. Aloitus Helsinki 5.9. Asiakaspalvelun ja viestinnän koulutusohjelma - Koulutuksen tavoite on antaa osallistujille valmiudet hoitaa menestyksekkäästi ja asiakaslähtöisesti kiinteistöalan yrityksen asiakaspalvelu- ja viestintätehtäviä. Aloitus Helsinki

19 Johtavan ammatti-isännöitsijän koulutus ja tutkinto (AIT) - Koulutusohjelma vahvistaa ammattiisännöitsijän valmiuksia toimia laaja- ja monialaisen kiinteistöalan vaativissa isännöintitehtävissä. Aloitukset: Tampere ja Helsinki Asunto-osakeyhtiön isännöintikoulutus (IK) - Koulutuksen tavoite on tuottaa selkeä käsitys asunto-osakeyhtiön isännöintityöstä käytännössä sekä antaa valmiudet hakeutua alalle ja sitä kautta myös jatko-opintoihin. Aloitus Helsinki 12.9 Isännöitsijän koulutus ja tutkinto 25 (ITS) - Koulutuksen tavoite on vahvistaa isännöitsijän valmiuksia toimia ammatti-isännöitsijän tehtävissä ja antaa lisätietoa isännöintityön keskeisistä osa-alueista. Aloitus Turku Asumisneuvojan koulutus ja tutkinto (ANT) - Koulutus on tarkoitettu asumisneuvojille, kiinteistösihteereille, isännöitsijöille, vuokravalvojille sekä niille, joiden tehtäviin kuuluvat mm. asukasja asiakaspalvelu sekä asumiseen liittyvät neuvonta- ja ohjaustehtävät. Aloitus Helsinki Isännöinnin ammattitutkintokoulutus - As. Oy:n isännöinti - Koulutuksen tavoite on antaa opiskelijalle perusvalmiudet normaalien asuinkiinteistöjen hallinnollisten isännöitsijätehtävien hoitamiseen sekä valmentaa opiskelijaa suorittamaan Isännöinnin ammattitutkinto. Aloitukset: Helsinki ja Mikkeli Tutustu koulutusohjelmiin osoitteessa tee päätös ja tule mukaan kouluttautumaan. Mistä uudet asumisen konseptit syntyvät? Mitä teknologiaratkaisuja konseptit sisältävät? Miten vanhaa asuntokantaa uudistetaan? Ota osaa keskusteluun ja ole mukana huipputapahtumassa. Ohjelma ja ilmoittautuminen Vuokrauksen tietosuojaohje julkistettu Vuokralainen joutuu antamaan itsestään erilaisia tietoja vuokratessaan asuinhuoneistoa. Tuore vuokrauksen tietosuojaohje opastaa vuokranantajia ja välitysliikkeitä siinä, mitä tietoja vuokralaiselta voidaan kysyä ja kerätä, miten tietoja voidaan säilyttää ja miten tietojen luovuttamisessa edelleen tulee menetellä. Ohjeessa on huomioitu sekä valtion tukemat vuokra-asunnot että vapaarahoitteiset vuokra-asuntokohteet. Valtion tukemien vuokra-asuntojen osalta on olemassa säännökset kerättävistä tiedoista. Vaikka vapaarahoitteisissa vuokra-asuntokohteissa näin ei ole, on tietojen kerääminen vuokralaisilta tarpeellista vuokralaisen henkilöllisyyden, maksukyvyn ja huoneiston huolellisen hoidon varmentamiseksi. Henkilötietolain mukaisesti saa kysyä huoneistoon asumaan tulevien henkilötiedot (avio- ja avopuolison osalta henkilötunnus ja lasten osalta syntymävuosi), tulot ja luottotiedot ja sopimuksen tekovaiheessa todistukset maksukyvystä. Vuokrauksen tietosuojaohje julkaistiin Ohjeen laatimiseen ovat osallistuneet Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Isännöintiliitto, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry, Suomen Vuokranantajat ry, Vuokralaiset VKL ry ja Vuokraturva Oy. Ohjeistus pohjautuu tietosuojalainsäädäntöön ja tietosuojavaltuutettu on sen hyväksynyt. Vuokrauksen tietosuojaohje (pdf) ASUNTO asuntojen tuotekehitys ja asumisen uudet konseptit Asunto seminaari järjestetään tiistaina Helsingissä. Seminaarin uudistunut sisältö keskittyy jatkossa asuntojen tuotekehityksen ja asumisen uusien konseptien tarkasteluun. Tilaisuuden kuumat kysymykset: Kunnossapito- ja muutostyöt - oppaasta uusi painos Oppaan ensimmäinen painos saavutti suuren suosion ja myytiin nopeasti loppuun. Oppaasta ilmestyikin toinen, päivitetty painos aivan hiljattain. Kunnossapito- ja muutostyöt - Osakkaan opas kertoo tiiviisti ja selkeästi, miten osakkaan kannattaa suunnitella ja toteuttaa remontti huoneistossaan. Oppaassa käydään läpi muun muassa vastuunjako, remontista ilmoittaminen, lausuntojen 19

20 ja lupien hankkiminen, rahoituskuviot, remontin suunnittelu ja toteutus sekä työn valvonta ja laadunvarmistus. Opas perustuu uuteen asunto-osakeyhtiölakiin. Tässä toisessa painoksessa on otettu huomioon Kiinteistöliiton suositus remonttien ilmoitusvelvollisuudesta sekä oikeusministeriön opas ilmoitusvelvollisuudesta ja osakkailta perittävistä kustannuksista. Oppaan ovat kirjoittaneet päälakimies Anu Kärkkäinen Kiinteistöliitosta sekä johtava lakimies Mia Pujals ja neuvontainsinööri Jaakko Laksola Kiinteistöliitto Uusimaasta. Lisätietoja oppaasta: kustannusjohtaja Maria Kangasluoma, p , Isännöinnin käsikirja ilmestyi uudistettuna Isännöinnin käsikirja on ilmestynyt kauttaaltaan uusittuna! Käsikirjassa on otettu monipuolisesti huomioon nykypäivän isännöitsijän haasteet, kuten energiatehokkuusasiat, suuret korjaushankkeet ja uuden asunto-osakeyhtiölain asettamat vaatimukset. Teos on koko isännöinnin tehtäväkentän kattava perusteos isännöitsijän ammattitaidon ylläpitoon. Käsikirjassa käydään läpi kaikki isännöinnin osaalueet: hallinto, talous, kiinteistön ylläpito ja korjausrakennuttaminen, vuokraustoiminta sekä viestintä. Kirjassa tarkastellaan myös isännöitsijän ammattia, isännöintiyrityksen toimintaa sekä työsuhdeasioita. Isännöinnin käsikirjan ovat kirjoittaneet alan parhaat asiantuntijat ja osaajat. Kovakantisessa B5- kokoisessa kirjassa on 1006 sivua. Kiinteistöalan Kustannus Oy on tuottanut käsikirjan, jonka hinta on 130 euroa. Kiinteistöliiton jäsenet saavat Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta 10 % jäsenalennuksen ostaessaan kustannusyhtiön kirjoja ja lomakkeita. Klikkaa itsesi Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupan sivuille ja tilaa uudistettu Isännöinnin käsikirja käyttöösi! Ympäristöministeriö avasi korjaustieto.fi -verkkopalvelun Korjausrakentaminen koskettaa yhä useampaa taloyhtiötä ja asukasta. Ympäristöministeriön tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset asuntoosakkeen omistajat pitävät Internetiä tärkeimpänä tiedon lähteenä. Kasvavaan tiedontarpeeseen tuo apua ympäristöministeriön uusi verkkopalvelu, joka toimii osoitteessa: Opas taloyhtiön viestintäsuunnitelman laatimiseksi ilmestynyt Kiinteistöliitto Pirkanmaa on julkaissut taloyhtiön viestintäoppaan. Oppaan julkaisemisen tavoitteena on auttaa taloyhtiöiden hallintoa arvioimaan oman kiinteistönsä viestinnän tilaa ja kehittämään sitä edelleen. Opas pureutuu taloyhtiöviestintää koskeviin pääperiaatteisiin ja sisältää ohjeen ja mallin taloyhtiön viestintäsuunnitelmaksi. Malli on tarkoituksellisesti tehty kevyeksi ja suuntaa antavaksi, mutta se toimii hyvänä pohjana laadittaessa laajempaakin viestintäsuunnitelmaa. Viestintäoppaaseen voi tutustua osoitteessa: viestintaopas.pdf Oppaan suunnitteli ja toteutti Kiinteistöliitto Pirkanmaan Asunto Oy -jaoston jäsenet Mikko Niskanen, Jorma Koutonen, Tapio Eloranta, Kari Keidas, Eija Leimu, Heikki Niemelä ja Pentti Rantala: Kiinteistöliittoa ryhmässä edusti Marjukka Vainio. 20