Keskipohjalaisten hyvinvointi ja -palvelujen saatavuus hyvinvointibarometritutkimuksen näkökulmasta

Transkriptio

1 Keskipohjalaisten hyvinvointi ja -palvelujen saatavuus hyvinvointibarometritutkimuksen näkökulmasta Minttu Kuronen-Ojala, hyvinvointibarometritutkija, YTM SONet BOTNIA Kokkola Ketterä moniosaaja 1

2 Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri on asiantuntijoille suunnattu kysely, jonka tavoitteena on tuottaa ajankohtaista, alueellista tietoa pohjalaismaakuntien väestön hyvinvoinnin ja palvelujen nykytilasta sekä niiden muutossuunnista Kertyvää hyvinvointitietoa voidaan hyödyntää hyvinvointipolitiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa mm. maakuntasuunnitelmassa, muussa alueellisessa suunnittelussa, kuntien hyvinvointikertomusten laatimisen ja palvelujen kehittämisen tukena Hyvinvointibarometreja toteutettu Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2005 ja 2007 sekä kolmen Pohjalaismaakunnan alueella vuosina 2009 ja 2012 Barometritutkimuksen systemaattinen ja säännöllinen toistaminen mahdollistaa pitkäaikaisen hyvinvointitiedon seuraamisen ja vertailun Etelä-Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella Kysely lähetettiin kaikkien kunnallisten toimialojen johtaville viranhaltijoille, työ- ja elinkeinohallinnon, Kansaneläkelaitoksen, poliisitoimen, pelastustoimen, evankelis-luterilaisen seurakunnan ja järjestöjen vastuuhenkilöille marrasjoulukuussa > Järjestöjen edustajat nyt ensimmäistä kertaa mukana (K-P:n alueellisessa aineistossa 6 järjestöjen vastuuhenkilöiden vastausta) Tutkimuksen alustavia tuloksia jalkautettiin keväällä 2013 maakunnallisissa barometritilaisuuksissa työpajatyyppisesti (Kokkolassa ) Ketterä moniosaaja 2

3 Vastaajia pyydettiin arvioimaan toimialueensa väestön hyvinvoinnin ajankohtaista kokonaistilannetta. Vastaus annettiin viisinumeroisella asteikolla (1=huono, 5=hyvä) Vastausten keskiarvopistemääräksi saatiin 3, 61 Hyvinvoinnin kehityssuunta v ? Keski-Pohjanmaan hyvinvoinnin kokonaistilannetta kuvaava keskiarvopistemäärä oli hieman korkeampi edellisen hyvinvointibarometrin (2009) tulokseen verrattuna. -> K-P tulos poikkesi E-P:n ja Pohjanmaan vastaavista tuloksista Myönteisessä tuloksessa heijastunee K-P:lla tehty tavoitteellinen työ maakunnan ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi erilaisten strategioiden, kuten hyvinvointistrategian ja niiden toimeenpanojen avulla. Ketterä moniosaaja 3

4 Asunnottomien, ylivelkaantuneiden, päihdeongelmaisten, työttömien ja pienituloisten hyvinvoinnin arvioitiin toteutuvan heikoiten Keski-ikäisten, eläkeläisten, lasten, naisten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin toteutuminen arvioitiin keskimääräistä paremmaksi Hyvinvoinnin kehityssuunta v ? Heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien järjestys pysynyt oli lähes ennallaan -> Tarvetta mm. ongelmien ennaltaehkäisyyn, varhaisen tuen tarjoamiseen ja tarpeenmukaisten palvelujen kohdentamiseen vaikuttaisi olevan edelleen Asunnottomien hyvinvointia arvioitiin kielteisemmin v kuin v Maahanmuuttajien hyvinvoinnin muutossuunta selvästi aikaisempaa myönteisempi Myös miesten, naisten ja mielenterveysongelmaisten hyvinvoinnin toteutumista arvioitiin aikaisempaa optimistisemmin Ketterä moniosaaja 4

5 Keski-Pohjanmaalla korostuivat hyvinvoinnin ajankohtaisina riskitekijöinä pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, psyykkiset pitkäaikaissairaudet, päihteiden käyttö ja velkaongelmat Työttömyyden, velkaongelmien, psyykkisten pitkäaikaissairauksien, pitkäaikaistyöttömyyden ja päihteiden käytön ennakoitiin olevan hyvinvoinnin haasteita myös lähitulevaisuudessa Maakunnan vahvuudeksi koettiin elinympäristön puhtaus, viihtyvyys, turvallisuus, hyvät harrastusmahdollisuudet ja asumistaso Optimistisemmin vastaajat suhtautuivat asumiseen ja elinympäristöön liittyvien riskitekijöiden vähenemiseen lähivuosien aikana Ketterä moniosaaja 5

6 Nuorisotyöttömyyden kehityssuunta jakoi selvästi asiantuntijoiden näkemyksiä: 36 % uskoi nt helpottuvan, 43 % säilyvän nykyisellään ja 18 % ennakoi nt vaikeutuvan lähivuosien aikaan Hyvinvoinnin riskitekijöiden kehityssuunnat ? Ennakkoarviot elinympäristön tilasta olivat nyt jonkin verran kielteisempiä kuin kolme vuotta sitten Päihteiden käytön ja velkaongelmien ennakoitua muutossuuntaa arvioitiin edellistä barometria optimistisemmin Pohjalaismaakunnista K-P:n vastaajat ennakoivat optimistisimmin päihteiden käytön kehityssuuntaa -> Päihdepalvelukeskus Portti osaltaan heijastunee myönteisessä tuloksessa Asunnottomuus ilmiönä vaikutti tuloksen perusteella helpottuneen, vaikka asunnottomien väestöryhmään sinänsä liitettiin merkittäviä hyvinvoinnin puutteita Ketterä moniosaaja 6

7 7

8 Joukkoliikennepalvelujen, erikoislääkäripalvelujen, mielenterveyspalvelujen, korkea-asteen koulutuspalvelujen ja hammaslääkäripalvelujen saatavuuden arvioitiin olevan vaikeinta Joukkoliikennepalvelujen, poliisin ja pelastustoimen, verohallinnon sekä TEpalvelujen saatavuuden ennakoitiin vaikeutuvan voimakkaimmin seuraavien 4 vuoden aikana Vastaajat pitivät kirjasto-, päivittäistavarakauppa-, liikunta- ja pankkipalvelujen sekä perusasteen opetuspalvelujen saatavuutta varsin helppona -> saatavuuden ennakoitiin myös säilyvän ennallaan/jopa helpottuvan Palvelujen saatavuuden kehityssuunnat ? Huomattavasti aikaisempaa pessimistisemmät ennakkoarviot annettiin korkea-asteen koulutuspalveluiden ja 2. asteen opetuspalvelujen saatavuudesta Terveyskeskuslääkäripalvelujen saatavuus näytti helpottuneen kun taas hammaslääkäripalvelujen saatavuus vaikutti heikentyneen edelliseen barometrimittaukseen verrattuna Ketterä moniosaaja 8

9 9

10 Elämäntilanteiden haavoittuvuus ja puutteet hyvinvoinnissa näyttävät edelleen keskittyvän Pohjalaismaakunnissa Mielenterveys- ja päihdeongelmat, yksinäisyys, velkaongelmat, alhainen tulotaso ja työttömyys näyttäisivät muodostavan valitettavan pysyvän hyvinvointivajeiden ytimen, joskin K-P:lla päihde- ja velkaongelmien lähivuosien kehityssuuntia arvioitiin aikaisempaa myönteisemmin K-P:lla tehty pitkäjänteinen, monialainen strategia- ja kehittämistyö heijastuu myönteisellä tavalla K-P:n aineiston tuloksissa Nuorten huolestuttava tilanne: samanaikaisesti nuorisotyöttömyys nähdään vaikeutuvana ja ennakoidaan toisen asteen ja korkea-asteen jatkokoulutusmahdollisuuksien kapeutumista lähivuosina Ketterä moniosaaja 10

11 Asiantuntijat eivät näytä uskovan sähköisten palvelujen kompensoivan palvelupisteverkoston karsimisesta ja keskittämisestä aiheutuvia muutoksia -> barometrivastaajat vaikuttivat mieltävän palvelun hyvän saatavuuden nimenomaan face to face tyyppiseksi palveluksi, joka perustuu henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen ja kasvokkain kohtaamiseen (lisäksi ominaista lähipalvelu ja vahva erityisosaaminen) Sen lisäksi, että hyvinvointi vaikuttaa eriytyneen pohjalaismaakunnissa, on nähtävissä polarisaatiokehitystä myös palvelujen käyttäjien kesken (esim. ikääntyneillä ei aina ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja tai ei osata hakea niitä ja asioida sähköisissä palveluissa) Myönteistä: vastaajat arvioivat ihmisten arjen hyvinvointia tukevien (perus)palvelujen (mm. varhaiskasvatus-, liikunta- ja kirjastopalvelujen ja perusasteen opetuspalvelujen) saatavuuden säilyvän ennallaan tai jopa helpottuvan lähivuosien aikana Ketterä moniosaaja 11

12 Tutkimusraportti valmistuu kaksikielisenä verkkojulkaisuna mennessä ja on saatavilla mm. Keski-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta ( Kiitos mielenkiinnosta! Ketterä moniosaaja 12