TUKES-julkaisu 4/2002. KOTITALOUSKONEIDEN KÄYTTÖTURVALLISUUS Turvalaitteiden ja -varusteiden toimivuus. Arja Rytkönen Anneli Reisbacka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUKES-julkaisu 4/2002. KOTITALOUSKONEIDEN KÄYTTÖTURVALLISUUS Turvalaitteiden ja -varusteiden toimivuus. Arja Rytkönen Anneli Reisbacka"

Transkriptio

1 TUKES-julkaisu 4/2002 KOTITALOUSKONEIDEN KÄYTTÖTURVALLISUUS Turvalaitteiden ja -varusteiden toimivuus Arja Rytkönen Anneli Reisbacka Työtehoseura TURVATEKNIIKAN KESKUS HELSINKI 2002

2 iii TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena oli minimoida kotitalouskoneiden turvallisuusriskejä. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka kotitalouskoneiden turvallisuusjärjestelmät toimivat erilaisissa käyttötilanteissa ja olosuhteissa. Tarkasteltavat laitteet olivat liedet, pyykinpesukoneet, kuivaavat pyykinpesukoneet, kuivausrummut, astianpesukoneet ja kylmäsäilytyslaitteet. Tutkimus muodostui kyselyistä ja kotitalouskoneiden riskikäyttöä, -sijoitusta ja -asennusta simuloivista käyttökokeista. Kodinkonehuoltajilta kysyttiin yleisesti kotitalouskoneiden käyttöön ja kestävyyteen vaikuttavia tekijöitä. Kokemuksia lieden käyttöturvallisuutta koskevaan kyselyyn saatiin 91 lapsiperheeltä. Vanhustalouksien kokemukset perustuvat kotipalvelun työntekijöiltä saatuihin vastauksiin (39 kpl). Pyykinpesukoneiden (9 kpl), kuivaavien pyykinpesukoneiden (4 kpl) ja astianpesukoneiden (17 kpl) toimintaa seurattiin tilanteissa, joissa on häiriöitä koneen vedenotossa ja poistossa. Astianpesukoneista selvitettiin myös suihkuvarren pyörimisen estymisen, jätesiivilän likaantumisen vaikutus koneen merkinantojärjestelmiin sekä mitattiin pesuohjelman kuivausvaiheen lämpötilat koneista, joissa vastukset ovat näkymättömissä koneen rakenteissa tai näkyvissä pesualtaan pohjalla. Astianpesukoneen vaikutusta kosteuden tiivistymiseen kalusteen pinnassa selvitettiin kahdella ilman avulla kosteuden tiivistävällä astianpesukoneella, jotka oli sijoitettu komerokaappiin. Kuivausrummuilla (7 kpl) kokeiltiin, kuinka nukkasihdin ja vedenkeruuastian täyttyminen vaikuttaa laitteen toimintaan. Kolmella kuivausrummulla selvitettiin, miten vuoden perhekäyttö vaikuttaa laitteen sisäosien pölyyntymiseen. Liesistä (15 peruslattialiettä ja 5 kalusteuunia) mitattiin pintalämpötiloja ja selvitettiin uunin turvajärjestelmien toimivuutta. Peruslattialiesien mittaukset liittyivät TUKESille tehtyyn pintalämpötilakartoitukseen ja mittausmenetelmien vertailuun. Neljällä, rakenteellisesti erilaisella jääkaappi-pakastimella seurattiin ilmankierron vaikutusta kalusteisiin sijoitetun laitteen toimintaan. Lapsiperheistä yli kolmasosalle oli sattunut jonkinasteinen vaaratilanne lieden kanssa. Lähes joka viidennessä taloudessa lapsi oli väännellyt lieden valitsimia. Noin joka kymmenessä taloudessa lapsi oli satuttanut kätensä kuuman luukun pintaan tai keittotasolle. Joissakin näistä tapauksista lapsi oli saanut palovammoja. Keittotasonsuoja oli noin joka kymmenennessä perheessä ja luukunsuoja hieman sen alle. Yleisimpiä turvaratkaisuja vanhustalouksissa olivat turva-ajastimella varustettu liesi ja lieden tehon ja ajan säätöön perustuva liesivahti. Käyttökokemusten mukaan samantyyppinen turvalaite ei sovellu kaikille käyttäjille. Liedenturvalaitteita valittaessa tulee ottaa lähtökohdaksi asiakkaan tarpeet. Pelkkä hinta ei saisi olla ratkaiseva ostokriteeri. Kotipalvelun työntekijät eivät mielestään tienneet riittävästi turvavarusteiden ominaisuuksista. Vanhustalouksissa laskutasojen puute ja epähuomiossa kuumalle keittotasolle joutuneet vieraat esineet aiheuttivat myös vaaratilanteita. Liesien etupintojen korkeimmat pintalämpötilat olivat lattialiesissä C ja kalusteuuneissa C, kun uunin sisälämpötila oli 200 C. Kahdessa kalusteuunissa oli toi-

3 iv minto, joka lämpötilan asetusarvosta riippuen katkaisi automaattisesti virran uunista 2-6 tunnin kuluttua aloituksesta. Pyrolyysipuhdistuksessa uunin luukku lukkiutui automaattisesti 5 min kuluttua puhdistusohjelman aloituksesta. Astianpesukoneissa, pyykinpesukoneissa ja kuivaavissa pesukoneissa lämmitysvastukset eivät menneet päälle, kun vedentulo estettiin pesun alkuvaiheessa. Muutamalla koneella turhat vedenottoyritykset eivät lakanneet automaattisesti, mikä heikentää pidemmän päälle koneen kestävyyttä. Kolmen kuivaavan pyykinpesukoneen toiminta ei lakannut, kun vedentulo estettiin kuivausvaiheessa. Tuolloin koneen sisälämpötilat nousivat normaalikäyttöä korkeammiksi, mikä heikentää koneen kestävyyttä. Kolmessa astianpesukoneessa oli suihkuvarren pyörimisen estymisestä ilmaiseva merkkivalo tai ääni, jonka ilmestyttyä kone jatkoi toimintaansa. Kahdessa koneessa oli jätesiivilän puhdistamistarvetta ilmaiseva merkkivalo, jonka toiminta perustui käyttökertoihin eikä todelliseen jätesiivilän likaantumiseen. Neljän astianpesukoneen poistoletku voitiin asennusvaatimusten mukaan asentaa ilman poistokorkeutta. Pesuohjelman kuivausvaiheessa astianpesukoneen pesualtaan pohjan lämpötila oli C. Näkyvissä olevien lämmitysvastusten pintalämpötila oli C. Astianpesukoneen kosteudentiivistimen rakenteesta riippuen tiivistyi kosteutta kalusteisiin. Kuivausrummuissa vedenkeruuastian täytyttyä kaikki rummut pysähtyivät automaattisesti. Tilanteessa, jolloin vedenkeruu astia ei ollut kunnolla paikoillaan, kolmessa kuivausrummussa vesi pääsi valumaan laitteen etupintaa pitkin. Nukkasihdin tukkeuduttua kaikki kuivausrummut pysähtyivät. Informaationa oli merkkiääni tai virhekoodi muissa paitsi kahdessa kuivausrummussa laukesi ylikuumenemissuoja, joka oli käyttäjän itsensä kytkettävissä uudelleen päälle. Kosteudentiivistimen puhdistustiheyttä koskevat ohjeet todettiin liian epätäsmällisiksi. Kuivausrumpujen sisärakenteisiin ei ehtinyt kerääntyä pölyä vuoden käyttöjakson aikana tavanomaisessa perhekäytössä. Jääkaappi-pakastimen sähkönkulutus säilytyslämpötiloilla kasvoi enimmillään 126 % ilmankierron ollessa täysin estetty ja 91 % ilmankierron ollessa estetty ylhäältä. Ilmankierron ollessa estettynä sekä alhaalta että ylhäältä kompressorin korkeimmat ympäristölämpötilat olivat C. Laitteen suorituskyvyssä ilmankierrottomuus näkyi selvimmin jääkaappi-pakastimessa, jossa oli yksi kompressori. Pakastimen lämpötila nousi 11 C:seen. Tutkimuksessa esitetään toimenpide-ehdotuksia laitevalmistajille, esitteiden ja käyttöohjeiden laatijoille, kodinkonemyyjille, asuntosuunnittelijoille ja kodinkonehuolloille. Opastavaa tietoa tarvitaan uuden koneen ostajille, turvalaitteiden tarvitsijoille, heidän omaisilleen, kotipalvelussa toimiville henkilöille. Lisäksi tulokset antavat perusteita kotitalouskoneiden turvastandardien ja uudentyyppisten koneiden kehittämiseen.

4 v ABSTRACT The safe use of domestic appliances functioning of safety features and equipment The aim of the study was to minimise safety hazards connected with domestic appliances. The aim was to find out how domestic appliance safety features function under different situations and circumstances. The appliances studied were cookers, washing machines, combination washer/dryers, tumble dryers, dishwashers, and refrigeration appliances. The study consisted of questionnaires and tests simulating hazardous use, placing, and installation of domestic appliances. Domestic appliance repairmen were asked about factors most often influencing the use and service life of domestic appliances. 91 families with small children responded to a survey on cooker safety. Experiences of households with elderly people are based on responses from home help service personnel (39). The functioning of washing machines (9), combination washer/dryers (4) and dishwashers (17) was observed in situations when there were malfunctions in water intake and draining. Dishwashers were also studied in regard to how the machine s signalling system reacted when the rotation of the spray arm was prevented and when waste accumulated in the filter. In addition, the temperatures in the wash cycle s drying phase were measured in machines with heating elements either built into the machine or visible on the bottom of the tub. The effect of the dishwasher on condensation of moisture on the surface of furniture was studied with the help of two dishwashers that use air to condense moisture, and which were placed in a cupboard. Tumble dryers (7) were studied with regard to how the filling up of the lint filter and water collection drawer influenced the functioning of the appliance. Three tumble dryers were tested to find out how a year s use in a family influenced the accumulation of dust inside the appliance. Studies conducted on cookers (15 basic free-standing cookers and 5 built-in ovens) included measuring surface temperatures and studying the functioning of the safety systems of the cookers. The measurements of free-standing cookers were connected to a study of surface temperatures and a comparison of measuring methods commissioned by Safety Technology Authority TUKES. The effect of circulating air on the functioning of built-in appliances was studied for four structurally different refrigerator-freezers. One in three families with small children had experienced some kind of dangerous situation with a cooker. In nearly a fifth of the families, a child had turned the cooker s controls on. In approximately one in ten households, a child had hurt his or her hand on a hot oven door or cooking element. In some of these cases, the child had received burns. Approximately one in ten of the families had a cooker guard while slightly fewer families had an oven door guard. The most common safety solutions in the households of the elderly included cookers equipped with safety timers and cooker alarm systems based on power and time adjustments of the cooker. Based on actual usage, the same type of safety equipment is not suitable for all users. The needs of the customer should be the starting point in choosing

5 vi cooker safety equipment. The price should not be the only deciding factor. Home help service personnel did not feel they knew enough about the safety equipment features. In the households of the elderly, the lack of worktops and foreign objects inadvertently placed on the hot cooking element also caused dangerous situations. The highest temperatures of oven fronts for free-standing cookers were C and for built-in cookers C, when the inside temperature was 200 C. Two of the built-in ovens had a function that, depending on the default temperature, cut off the power from the oven automatically after two to six hours. In pyrolytic cleaning, the oven door locked automatically five minutes after the cleaning programme had begun. In dishwashers, washing machines, and combination washer/dryers, the heating elements did not switch on when incoming water was blocked in the beginning of the cycle. A few machines did not stop futile water intake attempts automatically, which in the long run weakens the machine. Three combination washer/dryers did not stop when incoming water was blocked in the drying phase. In those cases, the inside temperature rose higher than in normal use, which also shortens the life of the machine. Three dishwashers had a signal light or sound indicating that the rotation of the spray arms is blocked, but the appliance continued to run after the appearance of the signal. Two dishwashers had a signal light indicating that the filter needed cleaning. The appearance of the light was based on the number of times the appliance was used, not actual soiling of the filter. According to installation specifications, the drain hose of four dishwashers did not need to be raised above floor level. Depending on the structure of the moisture condenser of dishwashers, moisture condensed on the furniture. In the drying phase of the wash cycle, the temperature of the bottom of the dishwasher tub was C. The surface temperature of visible heating elements was C. All tumble dryers stopped automatically when the water collection drawer was full. Three tumble dryers let water run down the front of the appliance, if the drawer was not properly in place. All the tumble dryers stopped if the lint filter was clogged. The information was given by a signal sound or an error code in all dryers except two, in which an overheating alarm went off, which could be reset by the user. The instructions concerning the cleaning frequency of the moisture condenser were found to be too vague. The internal structures of the dryers did not accumulate dust in a year of use by a normal family. The electricity consumption of refrigerator-freezers rose by up to 126% when air circulation was completely blocked and by 91% when the air circulation from the top was blocked. When air circulation was blocked both from top and bottom, the highest ambient temperature of the compressor was C. The lack of air circulation first affected the performance of the appliance in refrigerator-freezers with one compressor. The temperature of the freezer rose to 11 C. The report includes recommendations to appliance manufacturers, those who make up brochures and manuals, appliance sales personnel, those who design homes, and appliance maintenance services. Buyers of new appliances, those needing safety equipment, their families, and home-help service personnel need information and guidance. In addition, the results give grounds for developing safety standards for domestic appliances and the development of new types of appliances.

6 vii ALKUSANAT Tämä tutkimus toteutettiin Työtehoseurassa vuosina Tutkimuksen rahoittivat Turvatekniikan keskus (TUKES), Kuluttajavirasto sekä kauppa- ja teollisuusministeriö. Tutkimuksen lähtökohtana olivat aiemmin Työtehoseurassa tehdyt kotitalouskoneiden turvallisuustutkimukset sekä laitekohtaiset vertailututkimukset. Tutkimuksen tavoitteena on minimoida kotitalouskoneiden käytöstä aiheutuvia turvallisuusriskejä erilaisissa käyttäjätalouksissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityyppisten kotitalouskoneiden käyttöturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä kyselyillä ja riskikäyttöä simuloivilla käyttökokeilla. Tutkimuksen kohteina olivat liedet, kylmäsäilytyslaitteet, pyykinpesukoneet, kuivaavat pyykinpesukoneet, kuivausrummut ja astianpesukoneet. Tutkimukseen Työtehoseurassa osallistuivat johtava tutkija Anneli Reisbacka, tutkijat Anne Korhonen ja Arja Rytkönen sekä tutkimusapulaiset Sirpa Ilkka ja Sisko Kopponen. Tutkimuksen ohjausryhmään kuuluivat ylitarkastaja Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen kauppaja teollisuusministeriöstä, erikoissuunnittelija Tuija Myllyntaus Kuluttajavirastosta ja ohjausryhmän puheenjohtajana johtaja Veli-Pekka Nurmi TUKESista. Tekijät esittävät parhaimmat kiitokset rahoittajille, tutkimuksen ohjausryhmälle sekä laitteiden ja koneiden maahantuojille, jotka osallistuivat tutkimukseen lainaamalla laitteitansa kokeisiin. Erityisesti haluamme kiittää niitä Nurmijärven ja Helsingin kotipalvelun ja lasten neuvoloiden työntekijöitä ja asiakkaita, jotka osallistuivat kyselyjen toteuttamiseen. Samoin kiitämme niitä kodinkonehuollon ammattilaisia, jotka asiantuntemuksellaan edesauttoivat tutkimusta. Helsingissä helmikuussa 2002 Anneli Reisbacka Arja Rytkönen

7 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TARKOITUS TUTKIMUSAINEISTO- JA MENETELMÄT Yleistä tutkimusaineistosta Kyselyt Kodinkonehuoltajien kokemukset turvajärjestelmistä Vanhustyön ammattilaisten kokemukset liesien turvajärjestelmistä Lapsiperheiden kokemukset liesien turvallisuudesta Käyttökokeet Pyykinpesukoneet Kuivaavat pyykinpesukoneet Kuivausrummut Astianpesukoneet Liedet Liedet ja niiden rakenteet Kuumennuskokeet Kylmäsäilytyslaitteet TULOKSET Kokemukset lieden turvallisuudesta vanhustalouksissa Kokemukset muiden kotitalouslaitteiden turvallisuudesta vanhustalouksissa Kokemukset lieden turvallisuudesta lapsiperheissä Lieden pintalämpötilat ja turvajärjestelmät Pintalämpötilat uunin eri sisälämpötiloilla Uunin luukun eristelasien määrän vaikutus pintalämpötiloihin Kalusteuunien lämpötilan ja ajan valvonta turva-automatiikalla Pintalämpötilojen mittaustapojen vertailua Pyykinpesukoneet ja kuivaavat pyykinpesukoneet Kuivausrummut Astianpesukoneet Kylmäsäilytyslaitteet Ilmankierron vaikutus jääkaappi-pakastimien sähkönkulutukseen Ilmankierron vaikutus jääkaappi-pakastimien lämpötiloihin TULOSTEN TARKASTELU Yleistä tutkimuksesta Liedet ja niiden turvavarusteet Pyykinpesukoneet Astianpesukoneet Kuivausrummut Kylmäsäilytyslaitteet JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LÄHTEET LIITTEET

8 3 1 JOHDANTO Tämän tutkimuksen perustana ovat olleet aiemmin Työtehoseurassa tehdyt kotitalouskoneiden käyttöturvallisuutta koskevat tutkimukset ja eri laiteryhmien vertailututkimukset. Näissä tutkimuksissa on tullut esille, kuinka erilaiset laiteratkaisut vaikuttavat kotitalouskoneiden käytettävyyteen ja sitä kautta myös käyttöturvallisuuteen. Kotitalouskoneen käyttöturvallisuus muodostuu useammasta tekijästä: itse laitteen turvallisuudesta, oikeasta sijoituksesta, asennuksesta, käytöstä, kunnossapidosta, huollosta ja viime kädessä myös laitteen hävittämisestä. Kotitalouskoneiden käytön turvallisuutta edistävät toimenpiteet korostuvat erityisesti vanhusten, vammaisten ja lasten kohdalla. Työtehoseuran aiemman, kotitalouskoneiden käyttöturvallisuutta selvittäneen tutkimuksen mukaan vanhustalouksille oli sattunut kotitalouskoneiden käyttöön liittyneitä vahinkoja läheltä-piti tilanteita (73 kpl) eniten lieden ja kalusteuunin (29 %), pyykinpesukoneen (25 %), silitysraudan (10 %), astianpesukoneen (8 %) ja kahvinkeittimen (5 %) kanssa. Vahingon tapahtumiselle ei useinkaan mainittu mitään erityistä syytä. Tyypilliseksi syyksi mainittiin pelkkä unohtaminen tai oma huolimattomuus. Muita syitä oli kiire ja henkilön sairaus. Reilulla kolmanneksella toimintakyky oli jossakin määrin heikentynyt. (Reisbacka & Rytkönen 1999b, 2.) Koneiden ja laitteiden esitteissä ja käyttöohjeissa on puutteellisesti tietoja laitteissa olevista turvallisuusratkaisuista ja käyttöturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Usein niistä käytetään pelkästään kaupallisia nimikkeitä, minkä vuoksi ominaisuuksien vertailu on lähes mahdotonta. Kotitalouskoneissa elektroninen käytönohjaus on tuonut mukanaan oikeaan käyttöön ja kunnossapitoon sekä vikojen etsintään soveltuvia merkinantojärjestelmiä, joiden toimivuudesta erilaisissa käytännön tilanteissa ei ole tietoa. (Reisbacka & Rytkönen, 1999b.) Kotitalouskoneiden suorituskyvyn ja käyttöominaisuuksien vertailututkimuksissa on käynyt ilmi, että esimerkiksi kylmäsäilytyslaitteiden säilytyslämpötilojen säätäminen oli monessa laitteessa työlästä, koska ohjaustaulusta ja käyttöohjeesta puuttuivat tarkat tai edes suuntaa-antavat säätöohjeet (Marjomaa & Reisbacka 2000). Kuivausrumpujen elektronisissa käytönohjausjärjestelmissä oli käyttöturvallisuutta edistäviä ominaisuuksia, joiden toiminta- ja käyttöedellytykset oli selitetty puutteellisesti tai jopa virheellisesti käyttöohjeissa (Reisbacka ym. 1999c). Liesiin erikseen asennettavien turvalaitteiden ja turvajärjestelmien toimintaperiaatteesta ja asennettavuudesta on kokeilutuloksia Työtehoseurassa. Lähes kaikkiin lattialiesiin on saatavana ensisijaisesti lisävarusteena keittotasonsuoja. Sitä vastoin kalustelieden keittotasoihin keittotasosuoja ei kuulu vakiovarusteena ja harvoin lisävarusteenakaan. Keittotasonsuojan asentaminen on yleensä helppoa. Lieteen erikseen hankittavien turvalaitteiden ja -järjestelmien antama turvataso vaihtelee. Virrankatkaisulaitteena toimivan laitteen antamaa suojaa voi verrata turva-ajastimeen. Turvalaitteet, jotka sisältävät lämpötunnistimen, antavat paremman turvasuojan ja ovat hinnaltaan kalliimpia. (Korhonen 1997.) Ruotsin Konsumentverketin mukaan liesivahdeilla tulee olla seuraavia ominaisuuksia: kytkee virran pois liedestä, kun levyn lämpötila nousee yli 400 C:n, on sekä ajastimella että lämpötunnistimella varustettu ja kytkeytyy päälle ja pois ilman käsin tehtäviä toimen-

9 4 piteitä. Asetusarvojen tulee olla tarvittaessa uudelleen säädettävissä. Pelkät äänisignaalit ja käsin tehtävät vääntämiset eivät ole suositeltavia. (Zaccherini 2000.) Kodinkonemyyjä on merkittävä vaikuttaja, kun hankitaan uutta kotitalouskonetta. Myyntitilanteessa kodinkonemyyjät eivät kuitenkaan tuo esille laitteiden turvallisuusnäkökohtia. Laitteen sijoitus-, asennus- ja käyttötilan edellytyksillä on merkitystä paitsi laitteen turvallisuuteen myös laitteen toimintaan, käyttömukavuuteen ja energiatalouteen. Näitä tekijöitä käsiteltiin konetyypistä riippuen 5-33 % ostotilanteista. Suurimmaksi osaksi nämä näkökohdat otti esille asiakas. (Reisbacka & Rytkönen 2000, 57.) Nurmi (2001, 24-25) on väitöskirjassaan Sähköpalojen riskienhallinta tarkastellut muun muassa teknisiä keinoja, joilla voidaan parantaa turvallisuutta. Tavoitteena on objektiivinen turvallisuus, jossa käytettävä tekniikka varmistaa turvallisuuden riippumatta käyttäjän toimista. Jos turvallisuusongelmaa ei pystytä muuten ratkaisemaan, on turvauduttava käyttäjän toimista riippuvaan suojaustekniikkaan (Kuvio 1). TEKNINEN TURVALLISUUS välitön välillinen turvallinen tekniikka suojaustekniikka ehdottomasti vaikuttava ehdollisesti vaikuttava objektiivinen turvallisuus subjektiivinen turvallisuus (henkilön käyttäytyminen) KUVIO 1. Tekninen turvallisuus (Nurmi 2001) Uuden laitteen ostotilanteessa laitteen turvallisuus ei ole ensisijainen valintaperuste. Saastamoisen ja Nurmen (2001, 13-14) mukaan noin 60 % uuden sähkölaitteen hankkijoista piti laitteen hintaa, toimintoja ja käyttöominaisuuksia tärkeimpinä valintaperusteina. Yleisin tapa (noin 60 %) perehtyä laitteen turvallisuuteen oli ostaa se luotettavalta myyjältä ja tunnetusta liikkeestä. Seuraavaksi yleisimmät tavat (noin %) olivat turvallisuusmerkintöjen tarkistaminen, tuotemerkki, myyjältä kysyminen ja valmistusmaa.

10 5 Käyttöohje on ensisijainen tiedon lähde käyttäjälle laitteen oikeasta sijoituksesta, asennuksesta, käytöstä ja kunnossapidosta. Saastamoisen ja Nurmen (2001, 15-16) tutkimuksen mukaan noin 93 % sähkölaitteen hankinnoista käyttöohje oli ollut laitteen mukana. Muun kuin suomenkielinen käyttöohje oli ollut kolmessa prosentissa, kahdessa prosentissa käyttöohje oli puuttunut kokonaan. Samoin kaksi prosenttia ei osannut sanoa, millaiset käyttöohjeet olivat laitteen mukana. Selvitys koski muitakin sähkölaitteita kuin valkoisen linjan laitteita. Turvallisuustietojen osalta viisi kuudesta pitää käyttöohjetietoja riittävänä. Tosin 40 % kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että he osaavat käyttää sähkölaitetta turvallisesti lukematta käyttöohjetta. (Saastamoinen & Nurmi 2001, 16.) Käyttöohjeita luetaan siinä vaiheessa, kun laite on hankittu. Noin neljä viidestä sähkölaitteen hankkijasta lukee käyttöohjeen aina tai usein ennen laitteen käyttöön ottoa, vajaa viidennes satunnaisesti ja noin kaksi prosenttia ei koskaan. (Saastamoinen ja Nurmi 2001, 16). Käyttöohjetta ei yleensä hyödynnetä ensimmäisen käyttökerran jälkeen, kuten tuli esille kotitalouskoneiden kestoikää selvittävässä Työtehoseuran tutkimuksessa. Enemmistö kotitalouskoneiden huollon asiakkaista (57 %) ei ollut tarvinnut käyttöohjetta ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Noin kolmannes oli tarvinnut käyttöohjetta silloin tällöin. (Reisbacka & Rytkönen 1995, 11.) Käyttöohjeiden sisällössä ja ulkoasussa on huomattavia eroja. Asiasisällöltään puutteellinen ja ulkoasultaan vähemmän houkutteleva käyttöohje ei herätä lukijan kiinnostusta perehtyä käyttöohjeeseen lähemmin. Kuitenkin käyttäjien mielestä käyttöohjeet olivat hyviä (54 %) tai tyydyttäviä (28 %). (Reisbacka & Rytkönen 1995, 11.) Monessa astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen käyttöohjeessa neuvotaan, ettei konetta saa jättää toimintaan ilman valvontaa. Noin 62 % pyykinpesukoneen ja 59 % astianpesukoneen käyttäjistä ei jätä koskaan konetta toimintaan ilman valvontaa. Noin kolmannes pyykin- ja astianpesukoneen käyttäjistä jättää koneen satunnaisesti toimimaan ilman valvontaa. Usein tai aina pyykinpesukoneen käyttäjistä 3 % ja astianpesukoneen käyttäjistä 6 % jättää koneen toimintaan ilman valvontaa. (Saastamoinen & Nurmi 2001, ) Lieden käyttäjistä noin 3 % jättää lieden aina tai usein päälle, kun asunto jää tyhjilleen. Satunnaisesti lieden jättää päälle noin neljännes. Loput, 71 %, ei jätä koskaan liettä päälle, kun asunto jää tyhjilleen. (Saastamoinen & Nurmi 2001, ) Kylmäsäilytyslaitteen turvallisen käytön edellytyksiin kuuluu pitää laitteen sijoituspaikka pölystä puhtaana ja erityisesti imuroida laitteen tausta säännöllisesti. Näin ei kuitenkaan tehdä. Noin joka viidennessä taloudessa kylmäsäilytyslaitteen tausta imuroidaan säännöllisesti ja satunnaisesti yli puolessa talouksia. Noin neljännes talouksista ei imuroi koskaan. (Saastamoinen & Nurmi 2001, 18.) Osasyynä tähän on se, että kylmäsäilytyslaitteet on hankala vetää ulos kalusteista. Nurmi (2001; 2, 56-57) on tarkastellut sähköpalojen aiheuttajia. Vuosittain Suomessa sattuu noin 2000 rakennuspaloa, joka on johtunut sähkölaitteista ja asennuksista tai niiden väärästä käytöstä. Kaksi ongelmallisinta rakennustyyppiä ovat hoitoalan rakennukset ja asuinkerrostalot. Näissä molemmissa suurin yksittäinen palon aiheuttaja oli liesi tai uuni. Hoitoalan rakennuksissa sattuneista sähköpaloista 27 % oli aiheutunut uunista tai liedestä (Taulukko 1).

11 6 Asuinrakennuksissa sattuneita sähköpaloja ( ) eniten oli aiheutunut liedestä ja uunista (22,7 %), televisiosta (17,8 %), pyykin- ja astianpesukoneista (13,9 %) ja sähkölaitteistosta (12,0 %). Muita sähkölaitteita olivat kiuas (7,7 %), valaisin (6,8 %), sähkölämmitin (4,1 %), muu kodinkone (3,4 %), kylmäsäilytyslaite (2,7 %), muu laite tai koje (2,5 %), auton lämmitin (2,1 %), liesituuletin (1,9 %), keskuspölynimuri (1,3 %) ja mikroaaltouuni. (1,2 %). (Nurmi 2001, 56-57; 61.) Taulukko 1. Sähköpalojen aiheuttaneet laiteryhmät hoitoalan rakennuksissa. Laiteryhmä Osuus paloista Liesi tai uuni 27 % Valaisin 12 % Sähkölaitteisto 10 % Pesukone (astian- ja pyykinpesukone) 6 % Kylmäsäilytyslaite 6 % Muu laite 39 % Liesien ja uunien tärkein palon syttymisen syy oli käyttäjien virheellinen toiminta. Ruoka oli unohtunut kuumalle liedelle tai uuniin. Liesi saattoi olla päällä, vaikka sitä ei ollut tarkoitustakaan käyttää. Usein näihin paloihin olivat liittyneet lieden välittömään läheisyyteen jätetyt patalaput, muovikulhot tai jokin muu helposti syttyvä materiaali. (Nurmi 2001, 47.) Kotitalouskoneiden aiheuttamia vesivuotovahinkoja ei ole tilastoitu niin yksityiskohtaisesti, että vesivuotovahingot voidaan eritellä vuodon aiheuttajan mukaan. Viime vuosien aikana vuotovahinkojen kustannukset ovat ylittäneet palovahingoista aiheutuneet kustannukset. Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliiton (1998) tilastojen mukaan vuotovahingoista maksetut korvaukset olivat vuonna 1988 noin 120 milj.mk ja vuonna 1997 jo noin 264 milj.mk. Palovahinkojen korvaukset samoilta vuosilta olivat 156 milj.mk ja 188 milj.mk. Muutos vesi- ja palovahinkojen kustannuksissa tapahtui 1990-luvun puolivälissä. Yksittäisen vuodon aiheuttamat vahinkokustannukset vaihtelevat huomattavasti riippuen kohteesta ja vuodon määrästä. Esimerkiksi kerrostalossa, jossa vesi on päässyt vuotamaan valtoimenaan rakennuksen eri kerroksiin, kustannukset ovat useita satoja tuhansia markkoja. Nopeasti havaittu vuoto, jossa selvitään pelkästään pinnoitteiden vaihdolla, maksaa muutamia kymmeniä tuhansia markkoja, kuten myös tihkuvuodosta aiheutuneet kustannukset 1. Liesien pintalämpötilat ovat nousseet. Niistä tulee säännöllisesti tiedusteluja ja valituksia Työtehoseuraan ja myös Kuluttajavirastoon ja Turvatekniikan keskukseen (TUKES). Työtehoseurassa selvitettiin TUKES:n toimeksiantona 15 peruslattialieden pintalämpötiloja keväällä Tulokset on julkaistu myös Työtehoseuran kotitaloustiedotteena (7/2001), jossa on käsitelty liesien pintalämpötiloja ja niiden mittausmenetelmiä sekä pintalämpötiloihin vaikuttavia tekijöitä. (Korhonen ym ) Sähköliesien tulee täyttää eurooppalaisen turvallisuusstandardin SFS-EN vaatimukset. Se sisältää sähköturvallisuuden lisäksi käyttöturvallisuusvaatimukset pintaläm- 1 Aaltonen, A Vakuutusyhtiö Fennia. Puhelinkeskustelu

12 7 pötiloille, pystyssä pysyvyydelle ja mekaaniselle suojaukselle sekä mekaaniselle lujuudelle. Vuoteen 1992 asti voimassa ollut pakollinen lapsiturvastandardi (SFS 4941, 1983 ja 1992) vaati alemmat pintalämpötilat kuin nykyinen EN -standardi. Lapsiturvastandardin mukaan kosketeltavien etupintojen lämpötila ei saanut ylittää 90 C, kun uunin lämpötila oli 240 C ja keittotasolla oli kiehuvat vesikattilat. Standardin SFS-EN mukaan lieden etupintojen lämpötila ei saa nousta, materiaalista riippuen, C yli huoneen lämpötilan, kun tyhjän uunin sisälämpötila on C ja keittolevyillä on kiehuvat vesikattilat. Lieden sisälämpötilan nousu 200 C:sta 240 C:seen nostaa lieden pintalämpötiloja noin 5-27 C (Nordiska Ämbetsmannakommitten för Konsumentfrågor 1989). Standardi SFS-EN sisältää myös raja-arvot liettä ympäröivien kalusteiden lämpenemiselle. Sen mukaan koestusnurkkauksen lattian ja seinien lämpötilat eivät saa esimerkiksi 25 C mittaushuoneessa ylittää 90 C astetta, kun tyhjän uunin sisälämpötila on 240 C+ 4 C ja keittolevyillä on kiehuvat vesikattilat. Standardin 1-osassa, SFS-EN , määritetään lisäksi korkeimmat sallitut lämpötilannousut kädensijoille, nupeille, kahvoille ja vastaaville osille, joita normaalikäytössä pidetään kädessä vain lyhytaikaisesti. Kun tyhjän uunin sisälämpötila on 240 C + 4 C ja keittolevyillä ovat kiehuvat vesikattilat, lieden valitsimien, uuninluukun kahvan ja turvasalvan lämpötila ei saa nousta, materiaalista riippuen, C enempää. Sillapää käsitteli Teho lehden artikkelissaan (2001) liesien pintalämpötiloja, niiden eri mittausmenetelmiä ja sitä, milloin pinta on polttavan kuuma. Iho palaa, kun ihosolujen lämpötila nousee yli 42 C. Silloin ihosolut kuolevat. Ihon palaminen riippuu kosketettavan pinnan lämpötilasta ja materiaalista sekä kosketusajasta. Lämmön johtuminen pintamateriaalista ihoon riippuu materiaalien erilaisista lämmön johtavuuksista ja ihon ominaisuuksista, kuten ihon paksuus, kosteus ja rasvaisuus. Kosketusaika riippuu olennaisesti reaktiokyvystä. Lapset ja vanhukset reagoivat hitaammin kuin terveet aikuiset. Standardissa SFS-EN asetetut raja-arvot merkitsevät sitä, että uuninluukun ikkunan lämpötila voi olla yli 100 C. Tällöin iho palaa jo alle sekunnin kosketusajalla. Kosketusajaksi on kuitenkin laskettava vähintään 1 sekunti, kun koskettaminen on tarkoittamatonta. Jos esimerkiksi vamma, ikä tai työskentelyolot rajoittavat liikkumista, kosketusajaksi on laskettava 4 sekuntia. Siinä ajassa jo noin 75 C lämpötila lasin pinnassa aiheuttaa palovamman (SFS-EN ja SFS-EN 563). (Sillanpää 2001.) Koneiden sijoittamista kalusteisiin selvittävässä Työtehoseuran tutkimuksessa havaittiin koneiden ja kalusteiden yhteensovittamisen ohjeistuksessa puutteita. Koneiden vaatimien ilmankiertotilojen järjestelyt tuottavat usein ongelmia. Jääkaappi-pakastimen osittainen tai täydellinen estäminen nosti laitteen sähkönkulutusta % tilanteesta, jossa ilmankierto oli esteetön. Virheelliset asennukset johtavat joidenkin konetyyppien kohdalla vääriin käyttötapoihin ja sitä kautta laitteesta saattaa tulla turvallisuusriski käyttäjän terveydelle tai kalusteen ja koneen kestävyydelle. (Malin, Reisbacka & Rytkönen 1993.) Induktiokeittotasojen suorituskykyä ja käyttöominaisuuksia selvittävässä vertailututkimuksessa kävi ilmi, ettei laitteiden käyttöohjeissa ollut riittävästi tietoa keittotason tarvit-

13 8 semasta ilmankiertotilasta, keittotason paksuudesta, asentamisesta pöytätasoon eikä kalusteuunin asentamisesta keittotason alle, mikä on melko tyypillinen ratkaisu keittiöissä. Keittolevyissä induktioperiaatteen etuina pidetään energiatehokkuuden lisäksi turvallisuutta. Ne eivät kytkeydy päälle, jos keittoalueella ei ole magnetoituvaa keittoastiaa. Keittotasojen muissa käyttöturvallisuuteen vaikuttavissa ominaisuuksissa, kuten käyttöä ohjaavien valitsimien ja keittoalueiden muotoilussa, näkyvyydessä sekä informaatiossa oli puutteita. Nämä tulokset osoittavat, että pelkästään turvallinen toimintaperiaate ei riitä takaamaan laitteen käyttöturvallisuutta. (Marjomaa 2001; Marjomaa & Purhonen 2001.)

14 9 2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TARKOITUS Tutkimuksen tavoitteena on minimoida kotitalouskoneiden käytöstä aiheutuvia turvallisuusriskejä antamalla perusteita kotitalouskoneiden käyttöturvallisuuden kehittämiseen. Kotitalouskoneiden käyttöturvallisuuteen vaikuttavat toimenpiteillään laitevalmistajat, käyttöohjeiden ja esitteiden laatijat, kodinkonemyyjät, asuntosuunnittelijat, asuntoviranomaiset, kodinkonehuoltajat ja kotitalouskoneiden käyttäjät. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka kotitalouskoneiden käyttö- ja ohjausjärjestelmät toimivat erilaisissa käytön, sijoituksen ja asennuksen riskitilanteissa. Tarkasteltavat laiteryhmät olivat liedet, kylmäsäilytyslaitteet, pyykinpesukoneet, astianpesukoneet, kuivausrummut ja kuivaavat pesukoneet. Tämän tutkimuksen perustana olivat aiemmin Työtehoseurassa tehdyt kotitalouskoneiden käyttöturvallisuutta koskevat tutkimukset ja eri laiteryhmien vertailututkimukset. Näissä tutkimuksissa oli tullut esille, kuinka erilaiset laitetyypit, ohjausjärjestelmät, kunnossapitoa edistävät rakenneratkaisut ja laitteen virheellisestä toiminnasta viestittävät merkinantolaitteet vaikuttavat kotitalouskoneiden käytettävyyteen ja sitä kautta myös käyttöturvallisuuteen. Kotitalouskoneisiin on tullut elektroniikkaa, joka mahdollistaa edellä mainittujen ominaisuuksien toteuttamisen. Käytännössä näiden järjestelmien toimivuudesta erilaisissa käyttötilanteissa on vähän tietoa.

15 10 3 TUTKIMUSAINEISTO- JA MENETELMÄT 3.1 Yleistä tutkimusaineistosta Tutkimuksen empiirinen osa muodostui kyselyistä ja käyttökokeista astian- ja pyykinpesukoneilla, kuivaavilla pyykinpesukoneilla, kuivausrummuilla, kylmäsäilytyslaitteilla ja liesillä. Kyselyjä tehtiin Suomen Kodinkonehuoltojen Liiton jäsenille, kuntien kotipalvelun työntekijöille sekä lapsiperheille. Kyselyiden tarkoituksena oli selvittää, millaisia ongelmatilanteita käytännössä aiheutuu kotitalouskoneiden käytöstä erityisesti vanhus- ja lapsitalouksissa. Kodinkonehuoltajille tehtyä kyselyä täydennettiin haastattelemalla kodinkonehuollon ammattilaisia. Käyttökokeissa simuloitiin erilaisia käytännön tilanteita, joissa tarkasteltiin kotitalouskoneiden ohjaus- ja turvajärjestelmien toimivuutta erilaisissa riskitilanteissa. Osa tutkimuksessa olleista laitteista oli aiemmin ollut mukana Työtehoseuran vertailututkimuksissa ja niiden suorituskyvystä ja käyttöominaisuuksista oli yksityiskohtaista tutkimustietoa. Osa laitteista pyydettiin erikseen lainaksi tätä tutkimusta varten koneiden maahantuojilta. 3.2 Kyselyt Kodinkonehuoltajien kokemukset turvajärjestelmistä Tutkimusaineiston perustaksi tehtiin kysely Suomen Kodinkonehuoltojen Liiton jäseninä oleville huoltoliikkeille. Kyselyssä pyydettiin kertomaan yleisesti kokemuksista liesien, kylmäsäilytyslaitteiden, pyykinpesukoneiden, kuivaavien pesukoneiden, kuivausrumpujen ja astianpesukoneiden turvajärjestelmien toimivuudesta erilaisissa käyttötilanteissa. Kysely oli jakelussa ko. liiton syyspäivillä Tampereella syyskuussa Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, onko mahdollisesti jokin tekninen ratkaisu herkempi rikkoutumaan tietyntyyppisissä koneissa, jos sijoitus, asennus tai käyttö eivät ole asianmukaisia. Varsinaiseen kyselyyn vastauksia tuli vain viisi kappaletta, minkä vuoksi kyselyä täydennettiin haastattelemalla seitsemän huoltoliikkeen asiantuntijaa Vanhustyön ammattilaisten kokemukset liesien turvajärjestelmistä Vanhustalouksissa yleisempiä kotitalouskoneisiin liittyviä turvallisuusriskejä aiheuttavat päälle unohtuneet liedet. Joissakin liesissä on turvajärjestelmiä, jotka katkaisevat virran automaattisesti tietyn ajan kuluttua. Samoin markkinoilla on erikseen asennettavia turvalaitteita, jotka katkaisevat virran päälle unohtuneesta liedestä. Kyselyssä Nurmijärven kunnan kotipalvelun työntekijöille joulukuun 2000 ja helmikuun 2001 välisenä aikana selvitettiin yleisesti erityyppisten turvalaitteiden toimivuutta ja taus-

16 11 tatietoja tapauksista, joissa kotitalouskoneen käyttöön oli liittynyt turvallisuusriski (Liite 1). Sama kysely tehtiin myös Helsingin kaupungin läntisen sosiaalipiirin vanhustyönammattilaisille maalis-huhtikuussa Vastauksia saatiin yhteensä 39 kpl. Turvallisuusriskejä aiheuttaneen tai läheltä-piti tilanteen taustatietoja koskevaan kyselyyn saatiin yhteensä 16 vastausta. Määrällisesti vastausten lukumäärä on pieni, mutta monella kyselyyn vastanneista oli vuosien kokemus erilaisista talouksista ja laitteista, joten se lisää vastausten merkitsevyyttä Lapsiperheiden kokemukset liesien turvallisuudesta Työtehoseuraan tulleiden palautteiden mukaan lapsiperheissä turvallisuusriskit liittyvät usein lieteen: lapsi on polttanut kätensä kuumaan lieden pintaan, käyttänyt lieden alaosassa olevaa vetolaatikostoa kiipeilyalustana tai käynyt panemassa lieden valitsimet huomaamatta päälle. Liesiin on erikseen asennettavia keittotason ja luukunsuojia, joiden käytettävyydestä on vähän tietoa. Kysely lieden käyttöturvallisuudesta lapsiperheissä toteutettiin lasten neuvoloiden kautta Nurmijärvellä ja Helsingissä. Terveydenhoitajat antoivat kyselylomakkeen neuvolakäynnin yhteydessä niille asiakkaille, jotka olivat kiinnostuneita vastaamaan kyselyyn. Vastaajat lähettivät lomakkeen palautuskuoressa Työtehoseuraan (Liite 2). Lomakkeita lähetettiin neuvoloihin yhteensä 500 kpl tammi-maaliskuussa Vastauksia tuli yhteensä 91 kpl. 3.3 Käyttökokeet Pyykinpesukoneet Käyttökokeisiin valittiin Työtehoseurassa vuonna 2000 tutkitut pyykinpesukoneet. Tutkimustulokset niiden suorituskyvystä ja käyttöominaisuuksista on julkaistu Kuluttajaviraston Kuluttaja lehdessä 8/2000 (Välimäki, 2000) ja Työtehoseuran kotitaloustiedotteessa 1/2001 (Reisbacka 2001a). Käyttökokeilla selvitettiin pesukoneiden kuivakäyntisuojan toimivuus. Kokeissa oli yhdeksän pesukonetta: AEG Lavamat (* Candy CTT 103 TV(** Cylinda 6200 Proline (** Eurotec SLFL 1035 (* Indesit WGT 1044 TX EX (* Rosenlew RTT 2199 (* Siemens Siwamat XL WM (* Upo Pesukarhu 2150 (* Whirlpool AWT 7118 D (**

17 12 *) markkinoilla helmikuussa 2002 **) ei enää markkinoilla helmikuussa 2002 Pyykinpesukoneiden kuivakäyntisuojan toimivuus selvitettiin kokeella, jossa tuloveden sulkuhana pidettiin kiinni. Lämpötilan seuraamiseksi pesurumpuun asetettiin termoelementti. Kuiviltaan kuumentamisen vaikutusta tekstiiliin selvitettiin asettamalla pesurumpuun neljä (100x300 mm) lämpöherkkää koekangaskaistaletta. Toinen materiaali oli nukkapintainen 100 % polyakryyli ja toinen panamasidoksinen 100 % polyesteri. Kankaiden suosituspesulämpötila oli 40 C ja niiden rumpukuivaus oli kielletty. Pesuohjelmaksi valittiin esipesuton kirjopesu 60 C. Jos koneen toiminta ei pysähtynyt 15 minuutin kuluttua pesuohjelman käynnistämisestä, ohjelma keskeytettiin. Koe toistettiin kaksi kertaa. Kokeiden aikana seurattiin ohjaus- ja merkinantolaitteiden informaatiota ja koneen toiminnan muutoksia. Havaintoja verrattiin käyttöohjeen tietoihin Kuivaavat pyykinpesukoneet Kuivaavat pyykinpesukoneet ovat ulkonäöltään samanlaisia kuin edestä täytettävät pyykinpesukoneet. Kuivaus tapahtuu pesurummussa. Kuivausvaiheessa maksimi täyttömäärä on puolet pesuun suositellusta maksimi täyttömäärästä. Kuivausvaiheessa pesukone käyttää kylmää vettä, joten vesihanan tulee olla koko ajan auki. Kuivaus vastaa rumpukuivausta. Käyttökokeisiin valittiin Työtehoseurassa vuonna 2000 tutkitut kuivaavat pyykinpesukoneet. Tutkimustulokset niiden suorituskyvystä ja käyttöominaisuuksista on julkaistu Tekniikan Maailmassa 19/200 (Purhonen & Reisbacka 2000) ja Työtehoseuran kotitaloustiedotteessa 3/2001 (Reisbacka 2001b). Käyttökokeilla selvitettiin kuivaavien pyykinpesukoneiden kuivakäyntisuojan toimivuus. Kokeissa oli neljä kuivaavaa pyykinpesukonetta: Candy Alise 101 ES (** Electrolux EW 1259 W (* Eurotech WD 1007 (* Siemens Wash & Dry 6120 (** *) markkinoilla helmikuussa 2002 **) ei enää markkinoilla helmikuussa 2002 Kuivaavien pyykinpesukoneiden kuivakäyntisuojan toimivuus selvitettiin kahdella erilaisella kokeella. Kokeet toistettiin kaksi kertaa. Kokeiden aikana seurattiin ohjaus- ja merkinantolaitteiden informaatiota ja koneen toiminnan muutoksia. Havaintoja verrattiin käyttöohjeen tietoihin. Tuloveden sulkuhana pidettiin kiinni siinä vaiheessa, kun ohjelma esipesuton kirjo 60 C + kuivaus käynnistettiin. Hana avattiin viimeistään 15 min kuluttua, ellei kone antanut sitä ennen virheilmoitusta. Pesuohjelmavaiheen annettiin edetä loppuu.

18 13 Täyttöhana suljettiin uudelleen ennen kuivausvaihetta pesuvaiheen päätyttyä ja seurattiin kuivausvaiheen etenemistä. Lämpötilan seuraamiseksi pesurumpuun asetettiin termoelementti. Kuiviltaan kuumentamisen vaikutusta tekstiiliin selvitettiin asettamalla pesurumpuun neljä (100x300 mm) lämpöherkkää koekangaskaistaletta. Toinen materiaali oli nukkapintainen 100 % polyakryyli ja toinen panamasidoksinen 100 % polyesteri. Kankaiden suosituspesulämpötila oli 40 C ja niiden rumpukuivaus oli kielletty Kuivausrummut Kuivausrumpujen käyttökokeet käsittelivät ilman avulla kosteuden tiivistäviä kuivausrumpuja, joissa pyykistä tuleva kosteus kerääntyy vedenkeruuastiaan tai se voidaan ohjata letkua pitkin suoraan viemäriin. Vedenkeruuastian käyttäjä joutuu tyhjentämään jokaisen kuivauskerran jälkeen, koska astiaan mahtuu keskimäärin yhdestä kuivauserästä tuleva vesimäärä. Vedenkeruuastioiden tilavuudet vaihtelevat erimerkkisissä kuivausrummuissa. Mitä pienempi astia, sitä vähemmän saa olla jäännöskosteutta kuivattavassa pyykissä. Rumpukuivauksessa pyykistä lähtevä pöly ja nöyhtä kerääntyvät nukkasihtiin, joka käyttäjän on puhdistettava säännöllisesti, jotta ilmankierto laitteessa olisi esteetön. Puutteellinen ilmankierto heikentää suorituskykyä ja jopa rikkoo laitteen. Käyttökokeilla selvitettiin, miten kuivausrumpu toimii ja minkälaista informaatiota sen ohjausjärjestelmä antaa tilanteessa, jolloin vedenkeruuastia on täyttynyt kesken kuivauksen vedenkeruuastia on jäänyt asettamatta paikoilleen (käytännössä vastaa myös tilannetta, jossa vedenkeruuastia ei ole kunnolla paikoillaan) ilmankierto on estetty nukkasihdissä. Tuloksia verrattiin käyttöohjeen tietoon ko. häiriötilanteesta. Kuivausrumpuja oli kokeissa seitsemän: AEG (** Bosch WTL 5500SN (* Cylinda 7800 (** Miele T 484 C (* Rosenlew RTK 201 (* Upo Sinituuli E (** Siemens WT SN (** *) markkinoilla helmikuussa 2002 **) ei enää markkinoilla helmikuussa 2002 Niiden suorituskyky ja käyttöominaisuudet on tutkittu aikaisemmin Työtehoseurassa ja tulokset julkaistu Työtehoseuran kotitaloustiedotteessa 9/1999 (Reisbacka 1999c).

19 14 Kuivausrummun vedenkeruuastian täyttymistä kesken kuivauksen selvittävissä kokeissa vedenkeruuastiaan laitettiin vettä noin % siihen mahtuvasta maksimimäärästä. Laitteesta riippuen kokeen alussa vedenkeruuastiassa oli 2,8-4,7 litraa vettä. Kuivausrumpu täytettiin lingotulla pyykillä, jonka jäännöskosteus oli % ja kuivapaino 5 kg. Kuivausohjelmaksi valittiin kaappikuiva puuvilla. Kuivauskokeissa seurattiin kuivausrummun ohjaustaulusta elektronisen ohjausjärjestelmän antamaa informaatiota astian täyttymisestä. Jos laite antoi informaation, jonka sisältö tarkoitti vedenkeruuastia tyhjennettävä, vedenkeruuastia tyhjennettiin ja jatkettiin kuivausohjelmaa. Kokeissa seurattiin myös kuivauslämpötilaa rumpuun sijoitetun lämpötilaanturin avulla. Vedenkeruuastian unohtumista paikoiltaan pois selvittävissä kokeissa kuivattiin täysi koneellinen (kuivapaino 5 kg) pyykkiä, jonka jäännöskosteus oli 70 %. Vedenkeruuastia poistettiin kuivausrummusta. Koetta edeltävänä päivänä tai samana päivänä kuivausrummussa oli kuivattu täysi koneellinen pyykkiä (5 kg). Sillä varmistettiin, että myös kuivausrummun vedenkeruujärjestelmään kuuluva putkisto olisi täynnä vettä. Nukkasihdin ilmankierron estävissä kokeissa kuivausrummun nukkasihti peitettiin kuivauksessa kerääntyvän pölyn sijasta ensin yhdellä tiiviskudoksisella puuvillakankaalla. Koetta jatkettiin lisäämällä ilmankierron estäviä kangaskerroksia laitteessa tapahtuvien muutosten seuraamiseksi. Yleensä kangaskerroksia oli kaksi. Kokeissa tarkkailtiin laitteen ohjaustaulun informaatiota ja seurattiin, mikä vaikutus ilmankierron estämisellä oli laitteen toimintaan. Kuivausrummuista valittiin kolme, rakenteeltaan erilaista kuivausrumpua (Cylinda 7800, Miele T 484 C ja Rosenlew RTK 201) tavanomaiseen perhekäyttöön. Näiden käyttökokeiden tarkoituksena oli selvittää pölyn mahdollista kerääntymistä laitteen sisärakenteisiin noin vuoden käyttöjaksolla ja koota käyttäjien kokemuksia laitteiden käyttö- ja kunnossapito-ominaisuuksista. Kokeilun päätyttyä laitteet avattiin ja arvosteltiin kodinkonehuollon asiantuntijoiden kanssa Astianpesukoneet Astianpesukoneiden käyttökokeissa oli yhteensä 17 astianpesukonetta. Valikoiden astianpesukoneille tehtiin seuraavat käyttökokeet: tulovesi suljettiin suihkuvarsien pyöriminen estettiin poistoletku laskettiin vapaasti lattiatasolle jätesiivilä liattiin mitattiin kuivausvaiheen lämpötilat korkean pesulämpötilan ohjelmalla seurattiin kosteudentiivistimen rakenteen vaikutusta kosteuden tiivistymiseen kalustepinnoille. Joissakin astianpesukoneissa on vianetsintäohjelmia, jotka yleensä elektronisen koneen ohjaustaulussa ilmaisevat virhekoodein edellisten toimenpiteiden häiriöt tai ohjaustaulu

20 15 viestittää häiriötekijöistä merkkiäänin tai valoin. Näiden ohjaus- ja merkinantolaitteiden toimintaa käyttökokeiden aikana seurattiin ja verrattiin käyttöohjeen tietoihin. Astianpesukoneista käyttökokeissa olivat: AEG Favorit U (1, * Bosch Logixx SGU 0922SK (1, * Electrolux ESF 612 (** (2ja 3, ** Electrolux ESF 489 Electrolux ESF 6250 (1, * Electrolux ESF 687 (** Fagor VFE 46S( 1, * Helkama AKV 066 (1, * Husqvarna Cardinal QB 502 W (1, * Miele G 647 Scu Plus (1, * Miele G 898 Sensorplus (* Rosenlew Passeli RW 609 PE (1, * Siemens SE SK (1, * Upo Diplom 45 (3, * Upo Pisara 60 T (* Whirlpool ADP 2966 WHM (1, * Zanussi Aqua Pulse DE 6442 (1, * *) markkinoilla helmikuussa 2002 **) ei enää markkinoilla helmikuussa ) Suorituskykyä ja käyttöominaisuuksia koskevat tutkimustiedot on julkaistu Työtehoseuran tiedotteessa 1/2002 (Rytkönen ym. 2002). 2) Suorituskykyä ja käyttöominaisuuksia koskevat tutkimustiedot on julkaistu Työtehoseuran tiedotteessa 4/1999 (Rytkönen ym.1999) 3) Suorituskykyä ja käyttöominaisuuksia koskevat tutkimustiedot on julkaistu Tekniikan Maailmassa 19/1999 (Reisbacka ym. 1999d) Jätesiivilän tukkeutumista ilmaisevien merkkijärjestelmien toimivuutta kokeiltiin likaamalla jätesiivilä kaurapuurolla. Liatun siivilän annettiin kuivua koneessa 6-12 tuntia. Kuivausvaiheen aikana astianpesukoneen luukun annettiin olla auki. Astianpesukoneiden käyttöohjeissa poistoletkun vähimmäiskorkeus on keskimäärin 0,3 m ja enimmäiskorkeus 1,1 m. Poistoletkun sijoittaminen liian alas on aiheuttanut ongelmia joissakin astianpesukoneissa. Tällöin koneen poistoletku saattaa olla koneessa olevan vesipinnan alapuolelle. Joidenkin astianpesukoneiden poistoletku voidaan asettaa suoraan lattiakaivoon ilman poistokorkeutta. Kosteuden siirtyminen kalusteisiin Ilman avulla kosteuden tiivistävän astianpesukoneen käytöstä aiheutuvan kosteuden siirtymistä kaapiston pintaan selvitettiin pitkäaikaisessa (noin 100 pesukertaa) käytössä kahden komerokaappiin sijoitetun astianpesukoneen avulla. Tämän tyyppisen astianpesukoneen toiminta perustuu siihen, että kuivausvaiheessa kuuma kostea ilma kiertää huoneilman viilentämään kosteudentiivistimeen, joka on sijoitettuna koneen jommallekummalle sivulle tai katto-osaan. Astianpesukoneiden asennusohjeiden mukaan astianpesukone sijoi-

21 16 tetaan kaapistoon ilman mitään ilmankiertotilaa. Näin tehtiin myös käyttökokeissa. Olosuhteet astianpesukoneen ympärillä eivät ole tällöin viileät. Kokeisiin valittiin kaksi erimerkkistä astianpesukonetta, jotka erosivat toisistaan muun muassa kosteudentiivistimen rakenteen ja sivulevyjen osalta. Toista astianpesukonetta kokeiltiin kahdella erilaisella rakenneratkaisulla ja toista yhdellä: ilman sivulevyjä ja kosteudentiivistin rakenteellisesti avoin (Upo Pisara 60 T, Kuva 2) kosteudentiivistimen puoleisella sivulla sivulevy, kosteudentiivistin rakenteellisesti avoin (Upo Pisara 60 T) rakenteellisesti umpinainen kosteudentiivistin (Electrolux ESF 612). Kosteuden havaitsemiseksi melamiinipintaisen komerokaapin sisäseinille ja astianpesukoneen alla olevan muovikaukalon ulkoreunaan kiinnitettiin kosteusanturinauhaa. Tähän sovellettiin markkinoilla olevaa Jussi-kosteusvahtijärjestelmää, jonka ohjausyksikkö ilmaisee kosteuden esiintymisen merkkivalolla ja äänimerkillä. Kuva 2. Esimerkki astianpesukoneen kosteudentiivistimestä, joka on rakenteellisesti avoin Liedet Liedet ja niiden rakenteet Liesien pintalämpötiloja koskevissa mittauksissa oli yhteensä 15 peruslattialiettä ja viisi kalusteuunia. Peruslattialiedet mitattiin TUKES:n erillisenä toimeksiantona helmikuussa Upo-kalusteuunit (Upo Vision Spectra W 8000 ja Upo Vision Spectra S8400) olivat aiemmin Työtehoseurassa tutkittuja malleja (Korhonen 2000). Siemens uunien (Siemens HB20024SK, Siemens HB49E24SK ja Siemens HB66E54SK) pintalämpötilat mitattiin tämän tutkimuksen yhteydessä keväällä Lieden pintalämpötiloja koskevat tulokset on julkaistu Työtehoseuran kotitaloustiedotteena 7/2001 (Korhonen ym. 2001).

22 17 Peruslattialiedet olivat: AEG Competence 6130 V-w (* Beko BK514 (* Bosch HSS 312 CSK (* Cylinda 511 S (* Electrolux EK 5141 (* Elektro Helios SN 5250 (* Elram EES 524 (* Elto S 50 (* Helkama G 5740 (** Helkama H 50 (* Husqvarna Regina QSP 530 (B) (* Rosenlew Kotiliesi 50 (* Siemens HN 2226 SK (* Upo Perheliesi 50 (* Whirlpool ACM 350 (** Zanussi ZL 55 (* *) markkinoilla helmikuussa 2002 **) ei enää markkinoilla helmikuussa 2002 Ohjaustaulu oli kaikilla lattialiesillä emaloitua metallia. Valitsimet, kahvat ja turvasalvat olivat muovia. Uuninluukku oli useimmissa liesissä kokonaan lasia. Poikkeuksena olivat AEG Competence 6130 V-w, Helkama G 5740, Helkama H 50 ja Husqvarna Regina QSP 530. AEG:ssä luukun ylä- ja alaosa ja Husqvarna Reginassa luukun kehys olivat emaloitua metallia. Helkama-liesissä luukun yläosat olivat muovia. Kaikissa muissa liesissä, paitsi AEG Competence 6130 V-w:ssa, luukussa oli kaksi lasia. AEG:n luukussa oli kolme lasia. Kalusteuuneja oli yhteensä viisi, joiden uuninluukussa oli 2-4 lasia: Kaksi lasia Siemens HB20024SK (* Upo Vision Spectra W8000 (** Kolme lasia Siemens HB49E24SK (* Upo Vision Spectra S8400 (** Neljä lasia Siemens HB66E54SK (* *) markkinoilla helmikuussa 2002 **) ei enää markkinoilla helmikuussa 2002 Kolmen uunin (Siemens Siemens HB20024SK ja Siemens HB49E24SK sekä Upo Vision Spectra W8000) ohjaustaulu oli emalia ja kahden (Siemens HB66E54SK ja Upo Vision Spectra S8400) terästä. Valitsimet, kahvat ja turvasalpa olivat muovia lukuunottamatta Siemens HB66E54SK-uunia, jossa kahva oli ruostumatonta terästä. Kolmessa uunissa (Siemens HB20024SK, Siemens HB49E24SK ja Upo Vision Spectra W800) luukku oli kokonaan lasia ja kahdessa uunissa (Siemens HB66E54SK ja Upo Vision Spectra S8400) luukun kehykset olivat ruostumatonta terästä. Siemens HB66E54SK kalusteuunissa oli pyrolyyttinen uuni, jossa on automaattinen puhdistustoiminto. Uunin käyttöohjeen mukaan voimakkaimmalla puhdistustoiminnolla

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

Kodin älykkyyden uusi ulottuvuus. www.innohome.com

Kodin älykkyyden uusi ulottuvuus. www.innohome.com Kodin älykkyyden uusi ulottuvuus www.innohome.com 1 Miksi Tulipalojen vahingot OECD-maissa ovat keskimäärin 1% BKT:stä Kodinkoneet kotien vuotovahinkojen ja sähköpalojen suurin riski Kodinkoneissa käytetyt

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES)

PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES) PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES) TAUSTASELVITYKSET SÄHKÖLAITTEIDEN PALO-OMINAISUUDET Sähköpalojen henkilöja omaisuusvahingot 3/1997 * Palonsyyntutkinnan kehittäminen ja

Lisätiedot

Kodinkoneiden valinta ja energiatehokas käyttö Tarja Marjomaa tutkija

Kodinkoneiden valinta ja energiatehokas käyttö Tarja Marjomaa tutkija Kodinkoneiden valinta ja energiatehokas käyttö Tarja Marjomaa tutkija Kodinkoneiden pakollinen energiamerkki helpottaa valintaa! Kielineutraalia energiamerkkiä käytetään kaikissa EU-maissa. Oltava kiinnitettynä

Lisätiedot

Ruokavisassa ELMA-messuilla käytössä olevat Whirlpoolin kodinkoneet

Ruokavisassa ELMA-messuilla käytössä olevat Whirlpoolin kodinkoneet Ruokavisassa ELMA-messuilla käytössä olevat Whirlpoolin kodinkoneet Ruokavisan näytöskeittiössä olevissa Whirlpoolin kodinkoneissa yhdistyvät huippuluokan teknologia ja energiatehokkuus, joilla minimoidaan

Lisätiedot

ASTIANPESUKONEIDEN SUORITUSKYKY JA KÄYTTÖTURVALLISUUS

ASTIANPESUKONEIDEN SUORITUSKYKY JA KÄYTTÖTURVALLISUUS TUKES-julkaisu 5/2004 ASTIANPESUKONEIDEN SUORITUSKYKY JA KÄYTTÖTURVALLISUUS Arja Rytkönen, Anneli Reisbacka, Sari Liski-Markkanen, Sisko Kopponen TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 2004 2 Kuvailulehti Julkaisija

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report VAKOLA Rukkila 401 Helsinki 10 Helsinki 441 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Engineering Agriculture and Forestry 1970 Koetusselostus 750 Test report

Lisätiedot

Kotitalouksien sähköpalojen torjunta

Kotitalouksien sähköpalojen torjunta Suojeluohje 3/2008 Sisältö 1. Suojeluohjeen tarkoitus... 1 2. Suojeluohjeen velvoittavuus... 1 3. Sähköasennusten määräaikaistarkastukset... 1 4. Sähköasennukset... 1 5. Sulakkeen palaminen tai johtosuojan

Lisätiedot

Eihän pesukone pala? Pesukoneen palon eteneminen minuuteissa (Tukes)

Eihän pesukone pala? Pesukoneen palon eteneminen minuuteissa (Tukes) Innohome Oy kwh? Eihän pesukone pala? Pesukoneen palon eteneminen minuuteissa (Tukes) Uskoisitko, että pesukone on neljänneksi yleisin sähköpalojen aiheuttaja? - Kodinkoneiden sähköpalojen aiheuttamat

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. HUSQVARNA QC325H http://fi.yourpdfguides.com/dref/834840

Käyttöoppaasi. HUSQVARNA QC325H http://fi.yourpdfguides.com/dref/834840 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle. Löydät kysymyksiisi vastaukset käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet, koko, lisävarusteet

Lisätiedot

Rakennus-Hanka Oy. Asunto Oy Oulun Ojavainiontie 4

Rakennus-Hanka Oy. Asunto Oy Oulun Ojavainiontie 4 Rakennus-Hanka Oy Asunto Oy Oulun Ojavainiontie 4 EKC50100OX Liesi Tyylikäs keraamien taso. Tilava uuni. -käyttötilavuus 62 litraa Haudutusuuni-toiminto mahdollistaa mehukkaiden ja maukkaiden ruokien valmistamisen

Lisätiedot

Rakennus-Hanka Oy. Asunto Oy Oulun Kuusirinne

Rakennus-Hanka Oy. Asunto Oy Oulun Kuusirinne Rakennus-Hanka Oy Asunto Oy Oulun Kuusirinne EKC50100OX Liesi Tyylikäs keraamien taso. Tilava uuni. -käyttötilavuus 62 litraa Haudutusuuni-toiminto mahdollistaa mehukkaiden ja maukkaiden ruokien valmistamisen

Lisätiedot

cleandoctor.fi RugDoctor SteamPro höyrypesurin käyttöohje

cleandoctor.fi RugDoctor SteamPro höyrypesurin käyttöohje 1 cleandoctor.fi RugDoctor SteamPro höyrypesurin käyttöohje 1 Pesukoneen kuori kestävää muovia 2 Likavesisäiliö (17) 3 Kantokahvasyvennys 4 Johto 5 Painemittari 6 Pidike likavesisäiliölle 7 Varoitusvalo

Lisätiedot

Green Labels Purchase

Green Labels Purchase Green Labels Purchase making a greener procurement with energy labels Hankintaohjeistus Kodinkoneet Supported by: www.greenlabelspurchase.net 1 Sisällysluettelo: Astianpesukone 3 Kuivausrumpu ja -kaappi

Lisätiedot

ASENNUSOHJE. SAFERA Siro IN-line -liesivahti. Virranhallintayksiköt PCU3 PCU5.1-U 20810 V4.5.0 FIN SIRO IN-LINE

ASENNUSOHJE. SAFERA Siro IN-line -liesivahti. Virranhallintayksiköt PCU3 PCU5.1-U 20810 V4.5.0 FIN SIRO IN-LINE ASENNUSOHJE SAFERA Siro IN-line -liesivahti Virranhallintayksiköt PCU PCU.-U 080 V..0 FIN SIRO IN-LINE SISÄLLYSLUETTELO VAROITUKSET. VALMISTELUT. Valmistelut. Asennus. Asennuksen vianmääritys. Lisävaruste:

Lisätiedot

STA6539L2 Uusi tuote 60 CM TÄYSINTEGROITAVA ASTIANPESUKONE ENERGIALUOKKA: A+++A

STA6539L2 Uusi tuote 60 CM TÄYSINTEGROITAVA ASTIANPESUKONE ENERGIALUOKKA: A+++A STA6539L2 Uusi tuote 60 CM TÄYSINTEGROITAVA ASTIANPESUKONE ENERGIALUOKKA: A+++A EAN13: 8017709177928 13 astiastoa 3 koria 10 ohjelmaa (joista 5 Quick Time -ohjelmaa): Huuhtelu, lasiohjelma, ECO, Auto 45-65,

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

SÄHKÖLAITTEISTOJEN LÄMPÖKUVAAJAN PÄTEVYYSVAATIMUKSET JA LÄMPÖKUVAUSYRITYKSEN REKISTERÖINTI. johtava asiantuntija Petri Mero

SÄHKÖLAITTEISTOJEN LÄMPÖKUVAAJAN PÄTEVYYSVAATIMUKSET JA LÄMPÖKUVAUSYRITYKSEN REKISTERÖINTI. johtava asiantuntija Petri Mero SÄHKÖLAITTEISTOJEN LÄMPÖKUVAAJAN PÄTEVYYSVAATIMUKSET JA LÄMPÖKUVAUSYRITYKSEN REKISTERÖINTI johtava asiantuntija Petri Mero 1 AJANKOHTAISTA FK:STA Tulityöt suojeluohje 2014 Tuhopolttojen torjunta 2013 Pelastustoimen

Lisätiedot

W W W. K O D I N K O N E K A U P P A. F I

W W W. K O D I N K O N E K A U P P A. F I Bosch jääviileäkaappi KSV36VI30 Teräksisen jääviileäkaapin käyttötilavuus on yhteensä 346 litraa, mikä riittää isonkin perheen ruokatarvikkeiden kylmäsäilytykseen. Kaapissa on seitsemän turvalasista valmistettua

Lisätiedot

JÄÄKAAPPI-PAKASTIMIEN VERTAILUTUTKIMUS

JÄÄKAAPPI-PAKASTIMIEN VERTAILUTUTKIMUS TUKES-julkaisu 8/2002 JÄÄKAAPPI-PAKASTIMIEN VERTAILUTUTKIMUS Suorituskyky, käyttö- ja käyttöturvallisuusominaisuudet Tarja Marjomaa Anneli Reisbacka Arja Rytkönen Työtehoseura TURVATEKNIIKAN KESKUS HELSINKI

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita Hyvä kalvosarjan käyttäjä Tähän aineistoon on koottu energiaa säästäviä ja rahanarvoisia vinkkejä kodinkoneiden ja laitteiden hankinnasta, käytöstä ja hoidosta.

Lisätiedot

Jarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004

Jarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004 SELVITYS 1 (8) SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA Tiedot on kerätty pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä Prontosta. Selvitys on rajattu vuoteen 2002. Jarno Liimatainen

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Kidde palovaroittimet - paristokäyttöiset

Kidde palovaroittimet - paristokäyttöiset 27.3.2013 Kidde palovaroittimet - paristokäyttöiset Yleistietoa palovaroittimista Pelastuslain (468/2003) 29 :n mukaan palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa 1.9.2000 lähtien. SM:n asetuksen

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu

Lisätiedot

Uutta & Ajankohtaista

Uutta & Ajankohtaista Kesä 2015 KESÄETU KEITTIÖN OSTAJILLE: MONZA OVET -50% Uutta & Ajankohtaista SIVU 2 Gram-kodinkoneet... 3 Miele-kodinkonet... 4 Blum Legrabox -laatikot... 5 Savo Bora Basic -liesituuletin... 6 Brushed Wall

Lisätiedot

ST2FABRO2. 50-luvun retrotyyli 60 CM ASTIASTIANPESUKONE PINKKI ENERGIALUOKKA: A+++A

ST2FABRO2. 50-luvun retrotyyli 60 CM ASTIASTIANPESUKONE PINKKI ENERGIALUOKKA: A+++A ST2FABRO2 60 CM ASTIASTIANPESUKONE PINKKI ENERGIALUOKKA: A+++A EAN13: 8017709166939 13 astiastoa 9 ohjelmaa (joista 4 Quick Time -ohjelmaa): Huuhtelu, lasiohjelma, ECO, auto 60-70, Super pika ohjelmaa:

Lisätiedot

KÄYTTÖ JA ASENNUSOHJE MAUSTEHYLLYN ALLE ASENNETTAVA ULOSVEDETTÄVÄ LIESITUULETIN AKPO WK-7 LIGHT ECO

KÄYTTÖ JA ASENNUSOHJE MAUSTEHYLLYN ALLE ASENNETTAVA ULOSVEDETTÄVÄ LIESITUULETIN AKPO WK-7 LIGHT ECO KÄYTTÖ JA ASENNUSOHJE MAUSTEHYLLYN ALLE ASENNETTAVA ULOSVEDETTÄVÄ LIESITUULETIN AKPO WK-7 LIGHT ECO Kiitos laadukkaan AKPO -liesituulettimen hankinnasta! Ole hyvä ja lue tämä käyttöohje tarkasti ennen

Lisätiedot

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT ,s v A p IKOLA RU KKILA 00001 HELSINKI 100 90-5633133 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1016

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita.

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI Sivu 1 / 9 SISÄLLYS: 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 1.1. Kohde... 2 1.2. Tutkimuksen tilaaja... 2 2. Tiivistelmä... 2 3.

Lisätiedot

W W W. K O D I N K O N E K A U P P A. F I

W W W. K O D I N K O N E K A U P P A. F I Electrolux jääkaappi ERE38406X Tässä erinomainen jääkaappi dynaamisella kylmennyksellä. Dynaaminen kylmennys pitää huolen, että kaapin lämpötila on jokaisella tasolla lähes sama. Elintarvikkeiden säilyvyys

Lisätiedot

Kuivajääpuhallus IB 15/120. Vakiovarusteet: Suutinlaatikko Suutinrasva Viuhkasuutin Viuhkasuuttimen irto-osa 8 mm Työkalu suuttimenvaihtoon 2 kpl

Kuivajääpuhallus IB 15/120. Vakiovarusteet: Suutinlaatikko Suutinrasva Viuhkasuutin Viuhkasuuttimen irto-osa 8 mm Työkalu suuttimenvaihtoon 2 kpl Kuivajääpuhallus IB 15/120 Kuivajääpuhallus on nykyaikainen tehokas tapa poistaa erilaista likaa sekä pinnoitteita. Kuivajää hajoaa höyrynä ilmaan, eikä jätä jälkeensä vesi-, hiekka tai muita jäämiä. Vakiovarusteet:

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Hyvä kalvosarjan käyttäjä Tämä kalvosarja tausta-aineistoineen antaa tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat kodinkoneiden

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. NILFISK GD 911 BATTERY http://fi.yourpdfguides.com/dref/4251388

Käyttöoppaasi. NILFISK GD 911 BATTERY http://fi.yourpdfguides.com/dref/4251388 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle NILFISK GD 911 BATTERY. Löydät kysymyksiisi vastaukset NILFISK GD 911 BATTERY käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot,

Lisätiedot

Huolto-opas Kuivausrumpu

Huolto-opas Kuivausrumpu Huolto-opas Kuivausrumpu T5190LE Malli N1190.. Alkuperäiset ohjeet 438 9098-10/FI 2015.09.11 Sisältö Sisältö 1 Merkinnät...5 2 Yleistä...5 3 Huolto...6 3.1 Puhdista nukkasuodattimet...6 3.2 Erikoissuodatin...6

Lisätiedot

WK-6 WATER KETTLE BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL

WK-6 WATER KETTLE BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WK-6 WATER KETTLE NO SE DK FI GB BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM VEDENKEITIN FIN KÄYTTÖOHJE Lue tämä käyttöohje huolella ennen vedenkeittimen käyttöönottoa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Käyttöohje. SAFERA Smart R -liesivahti. v4.2.1 Fin Smart R

Käyttöohje. SAFERA Smart R -liesivahti. v4.2.1 Fin Smart R K3 Käyttöohje SAFERA Smart R -liesivahti v4.2.1 Fin Smart R 1 SAFERA Smart R -liesivahti Käyttöohje Onnittelut SAFERA Smart R -liesivahdin hankinnasta. Tässä ohjeessa kuvataan tuotteen käyttö ja kunnossapito.

Lisätiedot

107401959 G INSTRUCTIONS FOR USE BRUGSANVISNING BETRIEBSANLEITUNG VC300 SERIES USER MANUAL MODE D EMPLOI INSTRUCCIONES DE USO

107401959 G INSTRUCTIONS FOR USE BRUGSANVISNING BETRIEBSANLEITUNG VC300 SERIES USER MANUAL MODE D EMPLOI INSTRUCCIONES DE USO 0740959 G INSTRUCTIONS FOR USE BRUGSANVISNING BETRIEBSANLEITUNG MODE D EMPLOI INSTRUCCIONES DE USO VC300 SERIES USER MANUAL - Basic operations. - Suction regulation 3 - Cordlock (HEPA) 3. 4 - Wind up the

Lisätiedot

12VF Vedenlämmitin. Asennus & Käyttöohje

12VF Vedenlämmitin. Asennus & Käyttöohje JS D24-12VF 12VF Vedenlämmitin SW Exergon Tuotenr. 13-0950 Asennus & Käyttöohje Pin:0063BT7591 VVB 12VF 090826 Käyttö- ja asennusohje Vedenlämmittimen käynnistys Vedenlämmitin käynnistyy automaattisesti

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Tuotekuvasto. Jääkaapit Kaappipakastimet Yhdistelmäkaapit Liedet Kalusteuunit Keittotasot Liesituulettimet Astianpesukoneet Suomi 2014

Tuotekuvasto. Jääkaapit Kaappipakastimet Yhdistelmäkaapit Liedet Kalusteuunit Keittotasot Liesituulettimet Astianpesukoneet Suomi 2014 Tuotekuvasto Jääkaapit Kaappipakastimet Yhdistelmäkaapit Liedet Kalusteuunit Keittotasot Liesituulettimet Astianpesukoneet Suomi 2014 Jääkaapit - leveys 55 cm KS 3135-90 Vapaasti sijoitettava jääkaappi,

Lisätiedot

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työskentelen Työterveyslaitoksella teknologiajohtajan tehtävässä. Koulutukseltani olen tekniikan tohtori (TKK/2004). Työkokemusta minulla on rakentamisen (Kostamus),

Lisätiedot

W W W. K O D I N K O N E K A U P P A. F I

W W W. K O D I N K O N E K A U P P A. F I Whirlpool WM 1855 A+X Erittäin tyylikäs ja monipuolisin ohjelmin varustettu jääviileäkaappi. 6th SENSE valvoo jääkaapin lämpötilaa ja pitää sen optimaalisena. Valvonta- anturit lähettävät tietoa ohjausyksikköön,

Lisätiedot

Elektra V ... 13 ... 7... 9 GB... 11 NO ... 21 ... 15 ... 17 DE... 19 PL ... 23 ... 27 ... 25

Elektra V ... 13 ... 7... 9 GB... 11 NO ... 21 ... 15 ... 17 DE... 19 PL ... 23 ... 27 ... 25 SE... 7... 9 GB... 11 NO FR... 13 RU... 15... 17 DE... 19 PL FI... 21 NL... 23 ES... 25 IT... 27 ELV3333, ELV3344, ELV5333, ELV6344 375 300 340 min 300 mm c-c 277 24 9 16 min 300 mm min 500 mm Fig. 1 10

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

STA6444L2. Funktioner 60 CM TÄYSINTEGROITAVA ASTIANPESUKONE ENERGIALUOKKA: A+A

STA6444L2. Funktioner 60 CM TÄYSINTEGROITAVA ASTIANPESUKONE ENERGIALUOKKA: A+A 60 CM TÄYSINTEGROITAVA ASTIANPESUKONE ENERGIALUOKKA: A+A EAN13: 8017709165949 13 astiastoa 9 ohjelmaa (joista 4 pikaohjelmaa): Liotus, lasiohjelma, normaali, ECO, Super Pikaohjelmat: 27 min pika, ECO-pika,

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. HUSQVARNA QW288T http://fi.yourpdfguides.com/dref/838175

Käyttöoppaasi. HUSQVARNA QW288T http://fi.yourpdfguides.com/dref/838175 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle HUSQVARNA QW288T. Löydät kysymyksiisi vastaukset HUSQVARNA QW288T käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet,

Lisätiedot

Rekisteröiminen - FAQ

Rekisteröiminen - FAQ Rekisteröiminen - FAQ Miten Akun/laturin rekisteröiminen tehdään Akun/laturin rekisteröiminen tapahtuu samalla tavalla kuin nykyinen takuurekisteröityminen koneille. Nykyistä tietokantaa on muokattu niin,

Lisätiedot

RT 38494. Miele-pesulakoneet Miele Oy. Mielen pesulakoneet - pesukoneet, kuivausrummut

RT 38494. Miele-pesulakoneet Miele Oy. Mielen pesulakoneet - pesukoneet, kuivausrummut Tuotetieto maaliskuu 2014 voimassa 30.4.2016 asti 1 (8) RT 38494 566 Talo 2000 674 Talo 90 X75 SfB Miele-pesulakoneet Miele Oy Mielen pesulakoneet - pesukoneet, kuivausrummut ja kuumamankelit - edustavat

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ Tavoite: Oppilaat tietävät, mistä saa tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja he ovat tietoisia energiamerkinnän sisällöstä. Oppilaat ymmärtävät mitä etua on valita A-luokan

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Elztrip EZ100 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne.

Elztrip EZ100 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne. Elztrip 00 600-1500 W Sähkölämmitys 3 mallia Elztrip 00 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne. Käyttökohteet 00 on tarkoitettu yleis- ja lisälämmitykseen sekä ikkunoista tulevan vedon

Lisätiedot

Sähköturvallisuuden kolmas ulottuvuus

Sähköturvallisuuden kolmas ulottuvuus EK Yritysturvallisuus Juhlaseminaari 12.-13.12.2007 13.12.2007 Sähköturvallisuuden kolmas ulottuvuus Toimitusjohtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Tampereen Sähkölaitos Tammerkosken Energia Oy TJ, Dos. Veli-Pekka

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Pakollinen liite rakennustyön tarkastusasiakirjaan ja toiseen hakuvaiheeseen / Compulsory supplement the construction

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Hoito ja puhdistus. 1. Vedä kondenssivesisäiliö ulos. 2. Vedä suodatin pois lukituksestaan.

Hoito ja puhdistus. 1. Vedä kondenssivesisäiliö ulos. 2. Vedä suodatin pois lukituksestaan. Ympäristöystävällinen hävittäminen Hoito ja puhdistus Hoito ja puhdistus Huoltopalvelu Hävitä pakkaus ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Tämän laitteen merkintä perustuu käytettyjä sähkö- ja elektroniikkalaitteita

Lisätiedot

SÄHKÖLIESIEN VERTAILUTUTKIMUK- SET 2004 2005

SÄHKÖLIESIEN VERTAILUTUTKIMUK- SET 2004 2005 SÄHKÖLIESIEN VERTAILUTUTKIMUK- SET 2004 2005 Suorituskyky, energiatehokkuus, käyttöturvallisuus ja -ominaisuudet Anne Korhonen Arja Rytkönen Työtehoseuran raportteja ja oppaita 19 ISBN 951-788-376-5 ISSN

Lisätiedot

Säästövinkkejä vesipedoille ja muille energiatuhlureille.

Säästövinkkejä vesipedoille ja muille energiatuhlureille. Säästövinkkejä vesipedoille ja muille energiatuhlureille. LÄMMITYS VESI KEITTIÖ PYYKKÄYS VIIHDE-ELEKTRONIIKKA VALAISTUS YMPÄRISTÖ Kylmäsäilytys, ruoanvalmistus ja astianpesu muodostavat energiaa ja vettä

Lisätiedot

Kiinteistönomistajan ja asukkaan välinen. vastuunjakotaulukko 2.12.2015. Lämmitys. Ilmanvaihto

Kiinteistönomistajan ja asukkaan välinen. vastuunjakotaulukko 2.12.2015. Lämmitys. Ilmanvaihto Kiinteistönomistajan ja asukkaan välinen 2.12.2015 vastuunjakotaulukko Tämä taulukko määrittelee asukkaan ja kiinteistön omistajan väliset vastuut asunnon hoidossa. Epäselvissä tilanteissä ota yhteyttä

Lisätiedot

Rev. Date: Description

Rev. Date: Description Rev. Date: Description 01 09/2015 Page:01 New Revision Page:26 New picture built-in dishwasher Page:34 Additional picture for discharge Page:35 Additional picture for discharge Page:38 New picture for

Lisätiedot

EWM 3000 LCD ESSE-N / H.K. November 2002

EWM 3000 LCD ESSE-N / H.K. November 2002 1 Uusi kehittyneempi versio mallista EWM 3000, jossa on seuraavat erot: Diodi- ja taustavalaistu ohjauspaneeli vaihdettu nestekidenäytöksi Instant Door Lock -luukunlukitsin (sama kuin EWM 2000:ssa), jossa

Lisätiedot

W W W. K O D I N K O N E K A U P P A. F I

W W W. K O D I N K O N E K A U P P A. F I Aeg integroitu jääkaappi SKD71800F0 Erittäin laadukas integroitu jääkaappi. Digitaalinäyttö tarkkaan lämpötilansäätöön. LED-valaistus takaa erinomaisen valaistuksen. Energialuokka A+. Käyttötilavuus 330

Lisätiedot

ASENNUS-, HUOLTO- JA KÄYTTÖOHJEET ARCTIC BUFFET LINE DROP IN KEITTOLÄMMITIN

ASENNUS-, HUOLTO- JA KÄYTTÖOHJEET ARCTIC BUFFET LINE DROP IN KEITTOLÄMMITIN ASENNUS-, HUOLTO- JA KÄYTTÖOHJEET ARCTIC BUFFET LINE DROP IN KEITTOLÄMMITIN MALLIT: BLDISH SISÄLLYSLUETTELO Vastaanotto 3 Asennus ja käyttöönotto 3 Käyttö 4 Puhdistus 4 Huolto 4 Jos laite ei toimi 4 Takuuehdot

Lisätiedot

Aurinkoenergia kehitysmaissa

Aurinkoenergia kehitysmaissa Aurinkoenergia kehitysmaissa TEP Syyskokous 29.11.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö Aurinkolämpö Muu aurinkoenergia

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Tärkeimmät ominaisuudet Haluatko pestä pyykit 30 minuutissa? Helppoa. Pyykkisi ovat valmiit juuri silloin kuin haluat. Pese vaatteesi puolet nopeammin

Tärkeimmät ominaisuudet Haluatko pestä pyykit 30 minuutissa? Helppoa. Pyykkisi ovat valmiit juuri silloin kuin haluat. Pese vaatteesi puolet nopeammin RUOANVALMISTUS ASTIANPESU KYLMÄSÄILYTYS PYYKINKÄSITTELY Start Tuotteet Pyykinkäsittely Pyykinpesukoneet RTF71663W RTF71663W Vertaile Jälleenmyyjät Yleiskuva Muut tiedot Galleria Asiakastuki A+++ -energialuokka,

Lisätiedot

Elementtirakenteiset Kylmä- ja Pakastehuoneet Prefabricated Cold and Freezer Rooms

Elementtirakenteiset Kylmä- ja Pakastehuoneet Prefabricated Cold and Freezer Rooms Elementtirakenteiset Kylmä- ja Pakastehuoneet Prefabricated Cold and Freezer Rooms Varaosakuvat ja - luettelot Spare part drawings and lists 3/2002 C 730 C 730 Nr CODE DESCRIPTION KOMPONENTTI (+TYYPPI)

Lisätiedot

PYYKINKÄSITTELY 2013 PESUKONEET KUIvaUSrUmmUT KUIvaUSKaaPIT mankeli 3/2013

PYYKINKÄSITTELY 2013 PESUKONEET KUIvaUSrUmmUT KUIvaUSKaaPIT mankeli 3/2013 PYYKINKÄSITTELY 2013 PESUKONEET Kuivausrummut KUIVUSKPIT MNKELI 3/2013 PESUKONEET ITSEPUHDISTUV Puhdas kone. Puhdas pyykki. Ihanteellinen ratkaisu miellyttävän tuoksuisen pyykin saamiseksi. Pyykin peseminen

Lisätiedot

TAKKALUUKUT & tarvikkeet tulisijoihin

TAKKALUUKUT & tarvikkeet tulisijoihin TAKKALUUKUT & tarvikkeet tulisijoihin Aidon lämmön lähteillä 1 2 SISÄLLYS s. 4-6 s. 7-9 s. 10-11 s. 12-13 s. 14 s. 15 s. 16 Sävyteräsluukut takkoihin Valurautaluukut takkoihin ja uuneihin Leivinuunit ja

Lisätiedot

MONOSPLIT- tai MULTISPLIT-järjestelmä FULL DC Inverter -32 C - +50 C

MONOSPLIT- tai MULTISPLIT-järjestelmä FULL DC Inverter -32 C - +50 C SPLIT- tai MULTISPLIT-järjestelmä FULL DC Inverter Paremman ympäristön puolesta. -32 C - +50 C LÄMMITYKSEEN ja ILMASTOINTIIN asuin- ja toimistorakennuksissa ENERGIA- TEHOKKUUTTA www.onninen.fi Järjestelmä

Lisätiedot

W W W. K O D I N K O N E K A U P P A. F I

W W W. K O D I N K O N E K A U P P A. F I Bosch jääviileäkaappi KSR38V73EU Erittäin laadukas jääviileäkaappi, jossa turvalasihyllyt tuovat mukavuutta kaapin käyttöön ja puhtaanapitoon. Kirkas vihanneslaatikko, jonka sisältö näkyy helposti. Elektroninen

Lisätiedot

Katso asennusvideo: ASENNUSOHJE. SAFERA Siro R-line -liesivahti. Virranhallintayksiköt PCU3 PCU5.1-U 20809 V4.5.0 FIN SIRO R-LINE

Katso asennusvideo: ASENNUSOHJE. SAFERA Siro R-line -liesivahti. Virranhallintayksiköt PCU3 PCU5.1-U 20809 V4.5.0 FIN SIRO R-LINE Katso asennusvideo: ASENNUSOHJE SAFERA Siro R-line -liesivahti Virranhallintayksiköt PCU PCU.-U 0809 V..0 FIN SIRO R-LINE SISÄLLYSLUETTELO VAROITUKSET. VALMISTELUT. Valmistelut. Asennus. Asennuksen vianmääritys.

Lisätiedot

VAKOLA. 1972 Koetusselostus 802 Test report

VAKOLA. 1972 Koetusselostus 802 Test report VAKOLA Rukkila ACLI 00001 Helsinki 100 12' Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALO USKO N EIDE N TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry 1972 Koetusselostus

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

SÄHKÖVERKON VIOISTA ALKANEET MAASTO- JA METSÄPALOT

SÄHKÖVERKON VIOISTA ALKANEET MAASTO- JA METSÄPALOT SÄHKÖVERKON VIOISTA ALKANEET MAASTO- JA METSÄPALOT Lääninvalmiusjohtaja, tekn. tri Veli-Pekka Nurmi Länsi-Suomen lääninhallitus PL 22, 20801 TURKU Ylitarkastaja, ins. (AMK) Antti Nenonen Turvatekniikan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Jää- ja pakastekaapit 650 & 1400 l

Jää- ja pakastekaapit 650 & 1400 l Electroluxin HD-Sarjan jää/pakastekaapit tarjoavat suuren valikoiman erilaisia kaappeja kylmäsäilytykseen. Kaapit ovat niin sisältä kuin ulkoa ruostumatonta terästä, teräsovella, ja kapasiteetti alkaen

Lisätiedot

Käyttöohje. SAFERA Siro -liesivahti. v4.2.1 Fin Siro

Käyttöohje. SAFERA Siro -liesivahti. v4.2.1 Fin Siro Käyttöohje SAFERA Siro -liesivahti v4.2.1 Fin Siro 1 SAFERA Siro -liesivahti Käyttöohje Onnittelut SAFERA Siro -liesivahdin hankinnasta. Tässä ohjeessa kuvataan tuotteen käyttö ja kunnossapito. Lue ohje

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN AJANKOHTAISKATSAUS JVT-PÄIVÄT 2015. Petri Mero, johtava asiantuntija

VAKUUTUSALAN AJANKOHTAISKATSAUS JVT-PÄIVÄT 2015. Petri Mero, johtava asiantuntija VAKUUTUSALAN AJANKOHTAISKATSAUS JVT-PÄIVÄT 2015 Petri Mero, johtava asiantuntija 1 KOKONAISUUKSIA Vahinkokehitys ja vahingontorjunnallisia hankkeita Kosteudenmittaajan koulutuksen kehittäminen 2 VAHINKOKORVAUKSIA

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

Swegon CASA Liesikuvut

Swegon CASA Liesikuvut Swegon Home Solutions Swegon CASA Liesikuvut HOME VENTILATION Swegon CASA Liesikuvut KEITTIÖN KÄRYNPOISTON UUDET RYTMIT Swegon CASA liesikuvut ovat keskeinen osa asunnon toimivaa ilmanvaihtoa. Tehokkaan

Lisätiedot

Kuluttajaimurit Performer All-in-1 150/250

Kuluttajaimurit Performer All-in-1 150/250 Jotta keskuspölynimurin asennus olisi mahdollisimman helppoa, All-in-1 paketit on suunniteltu vastaamaan normaalin asennuksen tarpeita. Toki voit ostaa kaikki osat myös erikseen. Nilfisk Performer All-in-1

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Veneilijän hyvinvoinnin asialla jo vuodesta 1972

Veneilijän hyvinvoinnin asialla jo vuodesta 1972 Veneilijän hyvinvoinnin asialla jo vuodesta 1972 Wallas on suomalainen, Pohjolan kylmiin olosuhteisiin suunniteltu merkkituote, joka täyttää tehtävänsä kaikilla vesillä. Yli 30 vuoden kokemuksella ja jatkuvalla

Lisätiedot