MTK-POHJOIS-SUOMEN JÄSENLEHTI

Transkriptio

1 Uusjyvät MTK-POHJOIS-SUOMEN JÄSENLEHTI Pohjois-Suomi UUTISJYVÄT Ant Sahi MTK on ollut uudennäköinen järjestö tämän vuoden alusta alkaen, kun päätökset metsänhoitoyhdistysten jäsenöitymisestä suoraan Keskusliittoon astuivat voian. Järjestöuudistuksen päätökset ja toimeenpano on siten tehty, mutta nyt uudistus on vielä saatava näkymään toiminnassa. Sivu 7. Edukuntavaalit sivut 8-9 MTK Pohjois-Suomen uusi puheenjohtaja Jari Ahlholm: Usko suolaiseen atalouteen on vahva Kanperänellä Kärsämäellä sukulaansa viljelevälle Jari Ahlholmille lan jatkaminen ei ollut itsestään selvyys. - Kävin aikoinaan kauppaopiston, sillä olen viljan pölylle allerginen, Jari Ahlholm rtoo. Tarkoitus oli kouluttautua kain varalta ihan eri alalle. Koulun käynnistä on ollut kuitenkin myöhemmin hyötyä, kun Jari jatkoi sukulansa viljelemistä. - Armeijan jälen kävin Haapajärvellä amieskoulun perusjakson, jonka jälen jatkoin opisluani Koivikossa Muhoksella ja valmistuin karjatalousagrologiksi, Ahlholm rtoo. Vuodesta 1906 lähen salla suvulla olevaa laa on tulevaisuudessa tulossa viljelemään jo seuraava sukupolvi, kun sekä poika Johannes että tytär Juulia opislevat alalle. - Johannes opislee agrologiksi Iljoella ja tyttöystävänsä Jenna valmistuu aseutuyrittäjäksi Haapajärveltä tänä väänä. Juulia lue koeläinedettä Maatalous- ja metsäeteellisessä, Ahlholm sanoo. Hän on iloinen lastensa amnvalinnasta, alalle nuorisoa ei ole pakotettu. Korkiakosn laa pyritään koko ajan hittämään ja mietmään, miten asioita voitaisiin tehdä paremmin. - Peltoa pitäisi saada lisää, kun lannanlevitysvaamukset kasvavat koko ajan, Ahlholm jatkaa. Isännän ja emännän yhteinen intohimo on Ayrshire karjan jalostustoiminta. Anu Ahlholm kuuluu myös Suomen Ayshirekasvattajat ry:n hallituksen. Suomen Ayrshirekasvattajat perustetin vuonna 2000 puolustaan Ayrshirerotua. Yhä edelleen tuo toiminta-ajatus on ajankohtainen ja yhdistys on erittäin tarpeellinen ja akivinen. Tänä päivänä yhdistyksellä on lähes 500 jäsentä. - Kävimme Kanadassa tutustussa alan kasvattajiin Montrealin kupeessa, Jari Ahlholm rtoo. Kanadalaiset viljelijät ovat ylpeitä amstaan ja siellä ataloutta arvostetaan. - Ruokarkkinat ovat valtavat asuuhan pelkästään Monteralissa 1,6 miljoonaa asukasta. Montreal on Kanadan johtava kauppa- ja teollisuusskus. - Meillä on tässä lähellä Venäjä ja Pietari, jossa on yli 5 miljoonaa asukasta. Se voi hyvinkin olla tulevaisuudessa meidän tärin vienkohteemme, iso hdollisuus kuitenkin, Ahlholm alailee. Yhdistystoiminta tuo etoa ja voia Jari Ahlholm liittyi jo nuorena vaimonsa Anun kanssa nuoriin tuottajiin. Hänelle yhdistystoiminta on ollut aina tärää. - Kun sanhenkiset san alan ihmiset kokoontuvat, voi vaihtaa ajatuksia, etoa ja komuksia, hän sanoo. Yhdessä teminen tuo voia. Hän sanoo myös yhdistystoiminnan olevan aaltoista toimintaa. - Välillä tehdään enemmän välillä vedetään vähän henä ja rätään voimia, Jari Ahlholm toteaa. Kun MTK Kärsämäen toiminta alkoi viimeksi hiipua, sitä puhalletin henkiin järjestämällä jäsenistölle jouluruokailu. - Tämä perinne on jäänyt voian ja nyt kokoonnumme isolla porukalla joka vuosi hyvän ruuan äärelle iloisella mielellä. Puheenjohtaja toteaa, että Suomessa ja suolaiset atalousyrittäjät alkavat olla ylpeitä osta työstään ja suolaiset omista viljelijöistään. - Teemme tärää työtä tuottalla hyvää puhdasta lähiruokaa, Ahlholm kiteyttää. Teks ja kuvat: Tuula Uitto Isännän ja emännän harrastus on Ayrshire karjan jalostustoiminta. Tässä Johannes ja Jari Ahlholm esittelevät yhtä palkittua valioyksilöään.

2 Uusjyvät Pääkirjoitus Jo ennen vään peltotöitä viljelijät joutuvat tänä vuonna temään aikaisempia vuosia töisevämmän työrupean perehtymällä uuden atalouden tukijärjestelmän sisältöön. Salla jokainen tee mielessään valintoja järjestelmän eri osiin sitoutumisesta. Nyt kun olemme uuden ohjelkauden alussa, uuteen tukijärjestelmään tutustumiseen ja valintojen mietmiseen kannattaa varata aikaa ja tarpeen mukaan pyytää neuvojankin apua. Tukijärjestelmän sisäinen logiikka on etenkin ympäristökorvausjärjestelmän ja eläinten hyvinvoinkorvauksen osalta muuttunut nimensä mukaises korvauksen ksamiseksi etyistä edellytetyistä toimenpiteistä. Jokaisen kannattaa olla kohdallaan mietä etenkin valinnaisten sitoumusten ja sopimusten osalta, mitä on valmis temään määriteltyä korvausta vastaan. Nämä ratkaisut on syytä jokaisen todellakin mietä itse. Nyt ei kannata ajatella sitä, mitä naapuri tee tai huhupuheet rtovat. MTK Pohjois-Suomi on yhdessä atalouden yhteistoiminta-alueiden, ProAgrioiden ja ELY-skusten kanssa suunnitellut molempien akunen alueelle koulutuskokonaisuuden uudesta atalouden tukijärjestelmästä.koulutusten ajankohdat ja paikat julkaistaan tässä lehdessä. Lisäksi Pohjois-Pohjanalla YTAalueet järjestävät kuntakohtaisia koulutuksia Kannustan ja hotan jäsenistöämme osallistuan koulutuksiin. Koska tukikoulutukset ovat tänä väänä aikaisempaa laajempia, emme ole pyrkineet sijoittaan tuottajayhdistysten kokouksia koulutusten yhteyteen. Kokous- ja koulutuspäivästä muodostuisi silloin liian pitkä. Yhdistystemme vätkokouksissa pyrimmekin tänä väänä perehtymään enemmän järjestöasioihin, mutta atalouspoliikastakin kyllä skustellaan. Poliitses elämme tänä väänä vedenjakajalla. Seuraavan neljän vuoden poliitnen suunta Suomessa päätetään tänä väänä eduskuntavaaleissa. Vaikka taaksepäin ajatellen neljä vuotta edellisistä vaaleista tuntuukin lyhyeltä ajalta, eteenpäin ajateltuna se on pitkä rivi kullanarvoisia vuosia ja päätöksiä. Yhteiskuntamme hityksen ja hyvinvoinmme suunnan vaat ratkaisut eivät voi enää odottaa. Seuraavalla eduskunnalla on oltava valmiutta päätöksiin. Ja meidän kaikkien on hyväksyttävä, että päätökset kosvat myös meitä. Mutta vaaleissa voimme vaikuttaa tulevien päätösten sisältöön. Siksi, hyvät ihmiset, käykää äänestämässä! Olemme saaneet vuoden alussa tuottajaliittomme johtaviin luottamustehtäviin uusia henkilöitä. Heidän ja kaikkien muiden luottamushenkilöiden kanssa jatkamme yhdessä työtä järjestössä jäsenistön hyväksi parhaamme mukaan. Tarja Bäckn, päätoimittaja Puheenjohtaja Halpuuttaan S-ryhmä lanseerasi uuden termin kaikkien suolaisten huulille, halpuuttamisen. Halpuuttamisen kärkituotteeksi nostetin suolaisten suosikkijuusto, jonka hintaa on inoksissa kauhisteltu. Markkinamiesten mukaan elintarvikiden hintoja alennetaan pyytteettömäs ja jaloin periaattein kaupan omista katteista nkimällä. Kuulostaa hyvältä, vaikkakin meillä alkutuottajilla oli ot epäilyksemme halpuuttamisen todellisista ksumiehistä. Komuksemme perusteella hinnan alennukset vyörytetään tjussa alaspäin ja lopullises esimerkiksi 90 sentä halvemn juuston kustantaa idontuottajat 9 sentä alemlla idon hinnalla. Halpuuttamista perustelin suolaisten heintyneellä ostovoilla. Hienoa, että kauppa on ilmoittanut ostovoin määrittävän hintaa, jonka asiakas tuotteista joutuu ksaan. Asiaa täytyy viedä eteenpäin ja laajentaa kosan myös tuotantopanoskauppaa. Halpuuttaminen ei saa olla vain yhden kohderyhmän etuoius. Ostovoi ataloudessa on pienentynyt todistetus kaikilla tuotannon aloilla huottavas tuottajahintojen alenemisesta johtuen. Lisäksi sikatalouden kansallinen tuki on alentunut voikkaas ja ruokaperunan tuki on lopetettu kokonaan. Tulevat tukiratkaisut eivät tuo helpotusta lanteeseen. Pimminkin päinvastoin, tukitasot ppuvat ja ehdot sekä tarkastukset uknevat. Tuotantopanoksien kaupassa halpuuttamiselle on olessa vahva näyttö ja vaamus. MTK:n tuotantotalousvaliokunnan selvitysten perusteella rehujen hinnassa ollaan euroa koramlla tasolla kuin vuonna 2009, jolloin idon tuottajahinta oli edellisen rran 35 sentä litralta. Samoin konekustannukset ovat jatkaneet hurjaa nousua koko 2000 luvun. Huoltokustannukset karkaavat käsistä ja yksittäispakattujen kumiosien hintoja ei voi kuin ihmetellä. Esimerkjä kustannusten noususta voi jokainen luetella läjäpäin. Myös pellon osto- ja vuokrahinnoissa on kuplaa. Halpuuttamisen on kosttava myöskin lannoitekauppaa, jossa Suomen rkkinoilla monopolisnen rkkinajohtaja hinnoittelee tuotteensa reiluun ylihintaan, vaikka energian ja kaasun hinnat ovat rohtaneet. Maatalous on yritystoimintaa, jonka jatkuvuus voidaan turvata, vain mikäli tuotanto on kannattavaa. Tätä taustaa vasten tuotantopanosten halpuuttaminen on ehdotton ajankohtaista ja tarpeellista. Kyseessä on loppujen lopuksi myöskin elintarvikiden riittävyys ja huoltovarmuus kriisiaikoina. Eduskuntavaalit järjestetään Suomessa on vallalla negaivisen hityksen kierre, joka ruokkii itse itseään negaivissävytteisine uusineen. On aika nostaa katse asta ja katsoa ympärillä olevia hdollisuuksia. Meillä on puhdas luonto; pellot, vedet, metsät ja suot, joita taitavas hyödyntämällä saamme Suomen uuteen nousuun. Orastavaa nousua emme saa tukahduttaa liiallisen byrokraan ja sääntelyn alle. Käykää äänestämässä, valitaan aseutua ja aseudun asioita ymmärtävät edustajat eduskuntaan. Jari Ahlholm Puheenjohtaja, MTK Pohjois-Suomi jari.ahlholm(at)mtk.fi, Kuva: Studio PSV UUTISJYVÄT MTK-POHJOIS-SUOMEN JÄSENLEHTI JULKAISIJA MTK - Pohjois-Suomi Oulun toimisto Rautaenkatu 16 C 22, Oulu puh Kajaanin toimisto Kauppakatu 25 A, Kajaani puh PÄÄTOIMITTAJA Tarja Bäckn TOIMITUS Tuula Uitto tuula@kristallijulkaisut.fi p PAINOPAIKKA Eco Print Oy, Iisalmi puh. (017)

3 Uusjyvät Varapuheenjohtaja Tuija Korhonen: Järjestötyö on merkityksellistä ja tärää MTK Pohjois-Suomen hallituksen uusi varapuheenjohtaja Tuija Korhonen on Sotkamon Naapurinvaaralta. Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi tytärtä ( 3- ja 9 -vuoaat). - Elannon antaa itola, lehmiä tällä hetllä yhden robon verran. Isovanhempien apu sekä yksi palkattu työntekijä hdollistavat sen, että minulla on ollut hdollisuus olla välillä töissä lan ulkopuolella sekä skittyä myös edunvalvontatehtäviin, Tuija Korhonen esittelee. - Olen kotoisin alalta, mutta en muista, että olisin lapsena koskaan ajatellut jatkavani vanhempieni laa, Korhonen rtoo. Hän opisli aikoinaan Kajaanissa luokanopettajaksi, mutta niitä töitä hän ei ole pätevänä ehnyt temään päivääkään. - Maaseutu on sen sijaan on ollut aina tärä, samoin koseutuni Kainuu. Mutta kuten niin monelle on käynyt, ajauduin näihin töihin avioliiton kautta. Ja päivä päivältä atalouden ja aseudun etu tuntuu minulle yhä tärämmältä, Korhonen rtoo. MTK:n toiminnassa hän on ollut mukana vuodesta 2008 saakka ja suurimn osan siitä aseutunuorten toiminnassa. - Aloin Sotkamon aseutunuorten rhossa ja tulin valituksi liiton nuorten valiokuntaan Vuonna 2012 minulle tarjotin paikkaa skusliiton nuorten valiokunnassa ja kahden vuoden mittaisesta kaudesta jälkimmäisen vuoden olin valiokunnan puheenjohtajana, Tuija Korhonen sanoo. Keskusliiton nuorten valiokunnan paikka tarjosi hdollisuuden edustaa Suomea CEJAn eli Euroopan nuorten viljelijöiden kokoontumisissa. - Viime syksynä tulin valituksi Euroopan komission Civil Dialogue on Rural Development asiantunjaryhmään. Yllätyksekseni CEJA halusi asettaa minut varapuheenjohtajaehdokkaaksi. Vielä suurempi yllätys oli se, kun minut ryhmän ensimmäisessä kokouksessa valitin 1. varapuheenjohtajaksi, Tuija Korhonen jatkaa. Nimitys on ollut Korhosen mielestä työllistävä, mutta se on myös avannut ovia moneen uuteen asiaan. - Saan olla edustajana esimerkiksi Euroopan aseutuverkoston tapaamisissa (ENRD) sekä tarkkailijajäsenenä verkoston ohjausryhmässä, Korhonen sanoo. Halu vaikuttaa ajaa eteenpäin Tuija Korhonen aloit liiton johtokunnassa vuoden alussa. - Johtokunta valitsi minut ensimmäisessä kokouksessaan varapuheenjohtajaksi ja olen siitä erittäin otettu, Korhonen sanoo. Halu vaikuttaa asioihin ja hittää liiton toimintaa oli syy, miksi hän läh ehdolle johtokuntaan. - Uskon, että tarvitsemme uudistumista pysyäksemme muuttuvan ailn mukana, hän jatkaa. MTK:sta on vuosien mittaan tullut Tuija Korhoselle rakas. - Tunnustan, että välillä olen konut lievää ähkyäkin järjestön suhteen, mutta se on ollut hyvin väliaikaista, hän myöntää. - Koen, että liiton toiminta akunnissa on erittäin tärää: aseudun yrittäjän nämystä tarvitaan akunnallisessa päätöksenteossa, jotta aseudun elinvoiisuus ja elinlpoisuus säilyisi myös tulevaisuudessa, hän kuitenkin sanoo. Johtokunnan tehtävänä on luonnollises johtaa liiton toimintaa. - Johtaminen on mielestäni toiminnan suunnan valitsemista ja sen näyttämistä, hän jatkaa. Toisinaan asioiden ja ihmisten johtaminen voi olla yksinäistä puuhaa, mutta iln ihmisistä välittämistä tavoitteita ei saavuteta toivotulla tavalla. - Puheenjohtajisto on eräänlainen ulakuva, mutta vastuu toiminnasta ja sen hittämisestä kuuluu koko johtokunnalle. En usko yksinvaluteen vaan demokraatseen vastuunjakamiseen, mutta sekin on taitolaji: vain vahvat johtajat kynevät antaan valtaa muille, Tuija Korhonen analysoi. Joku viisas on joskus sanonut, että johtajat ovat myös toivon välittäjiä. Ja juuri nyt aseudulle kaivataan erityisen paljon toivoa paremsta. Työ, jolla on merkitystä Tuija Korhosen mielestä täräksi koetut asiat eivät tunnu työläiltä. Vaikka edunvalvonta voi tuntua haasteelliselta aamuneljältä noustessa, kain sen jaksaa, koska etää tevänsä asioita, joilla on merkitystä. - Haasteellisinta edunvalvonnassa on näköntän kaventuminen. Kun olet itse toiminnan ymessä ja akivises mukana kaissa, erittäin helpos unohtuu, miltä toiminta näyttää ulospäin, hän sanoo. Hämärtyy ymmärrys siitä, että kaikki muut eivät edä kaika sitä, mitä itse edät. Tällöin toiminta koetaan helpos sisäänpäin lämpiäväksi ja kaika muuta kuin avoimeksi. Vapaa- ja työaikaa on välillä hyvin vaia erottaa toisistaan, mutta Korhonen koittaa myös saada aikaa harrastuksilleen. - Arki sujuu kuitenkin työn, lastenhoidon ja edunvalvonnan tasapainottelussa. Käsityöt ja liikkuminen ovat itselle täritä energian antajia, mutta liian usein harrastukset unohtuvat muiden kiireiden alle, Korhonen huokaa. Uusjyvien lukijoille Tuija Korhonen lähettää hänkin terveisensä. - Tilanne loilla tulee tänä vuonna olean taloudellises haastava. Suunnitelkaa toimintaa huolella ja olkaa ajoissa yhteydessä pankihin, mikäli tarve vaai, Korhonen hottaa. Ja kannattaa muistaa, että tämä kaikki on kuitenkin vain työtä. Tärintä on kain sllä muistaa huoleha osta ja läheisten hyvinvoinnista. Vain sillä tavoin jaksetaan myös vaiinakin aikoina. - Toivoaan ei saa menettää, sillä ruokaa tarvitaan aina, Tuija Korhonen muistuttaa. Teks: Tuula Uitto Markku Ekdahl MTK:n metsälinjan Kenttäpäällikkö/metsäasiantunja Nivalasta kotoisin oleva Markku Ekdahl, asuu Kempeleessä, opastaa metsänhoitoasioissa Oulun toimistolta käsin. Työssään hän vastaa metsäedunvalvonnasta ja metsänhoitoyhdistysten toiminnan tuesta Pohjois-Pohjanalla. Markku Ekdahlin mielestä tärintä on työssään pyrkiä toimian niin, että metsänomistajien olle metsätaloudelleen asettat tavoitteet toteutuisivat hdollisimn hyvin. - Eri metsänomistajilla tavoitteet ovat erilaisia, eli palveluja pitää pystyä sovittaan tarpeen mukaan, hän toteaa. Mielekkäintä työssä on itsenäinen ja vaihteleva työ, jossa saa tavata erilaisia metsänomistajia eri puolilta Pohjois-Suomea. - Hyvä porukka, jossa on mukava tehdä työtä, Ekdahl kiteyttää. Haasteellisinta hänen työssään on eri intressien sovittaminen yhteen. - Tämä tulee vastaan erityises ankäyttökysymyksissä. Vanha amtyhdistysmiesten ohje jos et edä, mitä mieltä olet, vastusta varmuuden vuoksi ei enää nykyään päde. Rantavalla yhteistyöllä saa enemmän aikaan kuin riitelemällä ja rähjäämällä, Ekdahl sanoo. Ekdahlin vapaa-aikaan kuuluu monipuolista kuntoilua hiihtäen, pyöräillen ja uiden, sekä metsästystä, moottoripyöräilyä ja valokuvausta. Markku Ekdahlin terveiset Uusjyvien lukijoille on: - Suomi elää metsästä edelleen. Ilstonmuutoksen myötä tapahtuneet muutokset poliikassa sisältävät haasteiden lisäksi myös suuria hdollisuuksia metsätaloudelle. Päästövähennystavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut, voidaan saavuttaa vain uusiutuvaa biossaa polttalla. Markku Ekdahlin tavoittaa: rkku.ekdahl@mtk.fi, , Rautaenkatu 16 C 22, Oulu. Heikki Rahko MTK:n metsälinjan nttäpäällikkö/asiantunja Muhokselta syntyisin oleva Heikki Rahko, asuu Paltamossa ja toimii Kajaanin toimistossa. - Työssäni huolehdin metsänomistuksen kannattavuudesta, ja hoidan akunnallista metsäedunvalvontaa, Heikki Rahko sanoo. Työssä mielekkäintä on yhteistyö ja palvelujen hittäminen mestänhoitoyhdistysten kanssa. - Myös rkkinoinnin hittäminen on mielenkiintoista, Rahko sanoo. Haastellisenpana työssään hän pitää puurkkinoiden toimivuutta riittämättömän kuitupuun kysynnän vuoksi. Harrastuksekseen tämä Kainuun tangomestari 2004, Luomulaulun Suomen Mestari 2007 ja Laila ja Olavi laulukilpailun voittaja 2014 sanoo laulamisen, metsänhoitotöiden sekä liikunnan. Terveiset Uusjyvien lukijoille Rahko lähettää posiivisin mielin. - Mennään posiivises eteenpäin koh biotalouden vallankumousta. Puulla on loistava tulevaisuus, Rahko sanoo. Metsänomistajan tavoitteet saavutetaan hänen mielestään parhaiten liittymällä iviis Metsänomistajat tjuun. Metsänomistajatjun muodostavat metsänhoitoyhdistykset ja MTK. Heikki Rahkon tavoittaa: Puhelimella , heikki.rahko@mtk.fi, toimistolta Kauppakatu 25 A Kajaani

4 MTK Sotkamon uusi puheenjohtaja Jyrki Nykänen: Tuottajayhdistys tuntee viljelijän arjen Uusjyvät Mtk-Sotkamon puheenjohtajaksi valitin tammikuussa anviljelijä Jyrki Nykänen. Hän on idontuottaja Rimpilänniemeltä ja hoitaa yhden robon itolaansa avovaimonsa Ella Mustakankaan kanssa. Uusi puheenjohtaja pääsi vaikuttamisen kuun jo ensimmäisten viikkojen aikana. - Olin temässä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle muistutusta Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän ympäristölupahamukseen purkuputn rantamiseksi Talvivaaran alueelta Nuasjärveen, Jyrki Nykänen sanoo. Nuasjärvellä on iso merkitys useille loille ja yrittäjille sen ympärillä. - Nuasjärven rannalla sijaitsee useita aloja, jotka hyödyntävät järvivettä elininotoimissaan, Nykänen muistuttaa ja sanoo järvivettä käytettävän laiduntavien eläinten juovetenä ja pellon kastelussa säisin. - Puhuttakaan purkuputkihanken merkitystä mielikuviin, rannalla on useita tkailuyrityksiä, Nykänen muistuttaa. Puheenjohtajana aloittanut Nykänen on istunut MTK Sotkamon johtokunnassa jo nelisen vuotta. Asioiden hoitaminen yhdessä on tuttua. Nykänen pitää hyvänä sitä, että johtokunnan jäseniä on eri tuotantosuunnista. - Meillä on johtokunnassa edustettuina idon- ja lihantuotanto, luomu, vihannesten ja juuresten viljely ja tkailu. Tästä kokoonpanosta löytyy monipuolista nämystä yhdistyksen toimintaan, toteaa Nykänen tyytyväisenä. Yhdistyksen merkitystä alueensa jäsenloille uusi puheenjohtaja pitää täränä. - Sen kautta voidaan hoitaa yhteisiä asioita ja poha toimintaympäristöön liittyviä haasteita. Tällä hetllä atalousyrittäjiä puhuttaa muun muassa idon hinnan aleneminen. Yleises epävakaus tarkoittaa, että investointeja pitää mietä todella tarkkaan. Jokainen la on kuitenkin onlaisensa ja ratkaisut miettävä yksilöllises, Nykänen sanoo. Nykänen korostaa yhdistyksen merkitystä myös yhteisöllisyyden ja virkistymisen tarjoajana. - Kyllä yhdistyksen yksi tärä osa on olla atalousyrittäjien henkireikä ja järjestää vapaata virkistystoimintaa ja tapaamisia viljelijöiden sn, Nykänen muistuttaa. Mtk-Sotkamo tarjoaa jäsenille perheineen Vuokan Urheiluopiston liikuntapalveluja jäsenetuhintaan vuoden 2015 loppuun saakka. Jäsenille on ollut myös ilavuoroja. Tapahtumiin ja harrastuksiin on riittänyt vää, mutta kokouksiin puheenjohtaja Nykänen toivoisi enemmän osallistujia. Erilaisissa tapaamisissa pääsee vaihtaan ajatuksia sana alan yrittäjien kanssa ja saa salla vertaistua. Niemelän lan isäntä Niemelän ala Sotkamon Rimpilänniemessä sijaitsee törmän päällä kauniissa järvenrantaisessa. Kyseessä on vanha sukula, ja Jyrki Nykänen on lan neljäs isäntä. Tila on erikoistunut idontuotantoon. Vuonna 2006 rannetussa robotnavetassa on paikat 70 lehmälle. Lisäksi lalla on nuorkarjaa ja sonnivasikoita, jotka lähtevät terninä välitykseen. Ella Mustakankaasta tuli lan emäntä reilut kolme vuotta sitten. Maatalous- ja metsäeteiden isterilla oli takanaan akateemi- Jyrki Nykäsen ja Ella Mustakankaan silmäterä on kahden vuoden ikäinen Juho. nen ura aseudun hittämistehtävissä, kun elämä kuljet Pohjois-Pohjanan tytön Kainuuseen. Jyrkille puolestaan oli lapsuudesta as selvää, että hänestä tulee anviljelijä. Lapsuudenhaave toteutuikin, kun lalla tehin sukupolvenvaihdos 2000-luvun alussa. Perinteiset roolillit eivät päde Niemelän lalla, vaikka Ella pyörittääkin huushollia ja Jyrki hoitaa konepuolen, Ella kun osallistuu myös peltotöihin ja Jyrki on talon paras leipuri. Ellalla ja Jyrkillä on kahden vuoden ikäinen poika, joten lan töissä on apuna myös palkkatyövoia. Sekä isäntä että emäntä pitävät täränä on alansa sosiaalista verkostoa. Niinpä molemt ovat mukana erilaisissa amtinsa liittyvissä luottamustehtävissä. Vapaa-aikanaan uusi puheenjohtaja pelaa lentopalloa ja käy syksyisin hirvimetsällä. Teks ja kuvat: Tuula Uitto Myötätuulessa eteenpäin ry MIRJA Lähiruoka Lähipalvelut Lähitkailu Lähienergia mirjavehkapera.fi Nuortenrhot Haapajärvi puheenjohtaja Rintala Heikki heikki.rintala@hotil.com Haapajärvi sihteeri Piekäinen Heini heini.piekainen@gil.com Haapavesi puheenjohtaja Vuorena Janne janne.vuorena@konet.com Haapavesi sihteeri Lehtola Henna hennam.lehtola@gil.com Kärsämäki sihteeri Venetpalo Miia miia.venetpalo@luukku.com Kärsämäki puheenjohtaja Myllymäki Hannele suvi-rja@luukku.com Lumijoki puheenjohtaja Tornio Mat t.tornio@hotil.com Lumijoki sihteeri Kuokkanen Heikki hkkuokkanen@gil.com Muhos, Utajärvi puheenjohtaja Keränen Veli Jaakko ranen.jaakko@gil.com Muhos, Utajärvi sihteeri Rikkola Jaakko jaakko.rikkola@il.suomi.net Oulunseutu puheenjohtaja Juntla Juha Oulunseutu sihteeri Korpela Samuli samuli.korpela@suomi24.fi Pyhäjoki puheenjohtaja Helaakoski Mat m.helaakoski@konet.com Pyhäjoki sihteeri Piukkala Ou opiukkala@luukku.com Ruukki puheenjohtaja Paakkari Tauno taunopaakkari@gil.com Ruukki sihteeri Niemelä Tiina niemei@gil.com Sotkamo puheenjohtaja Korhonen Tuija Hannele korhonen.tuija.h@gil.com Sotkamo sihteeri Hyvönen Ou ou.hyvonen@gil.com Tyrnävä puheenjohtaja Antla Sami sami.antla1@gil.com Tyrnävä sihteeri Pakonen Teemu teemu.pakonen@gil.com MELA asiamiehet Jylhä Elsa-Maija, Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Sievi, Ylivieska Kivijärvi Anita, Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Risjärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala Konnen Osmo, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Raahe, Siikajoki, Tyrnävä Määttä Mart, Kuusamo, Posio, Taivalkoski Penkäinen Paula, Kärsämäki, Pyhäntä, Siikalatva Ranta Pert, Ii, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Utajärvi Maaseudun tukihenkilöverkosto Tukihenkilö on aseudun olosuhteet tunteva vapaaehtoinen, tehtävään koulutettu auttaja, jolle voi puhua ja jonka kanssa voi etsiä ulospääsyä vaiista lanteista. Tuminen on kuulemista, skustelemista ja rinnalla kulmista. Tuen saaminen on luottamuksellista. Lisäetoja:

5 Uusjyvät TerveysHelppi auttaa Lähi Tapiolan asiakkaat nopeas oiaan hoitoon LähiTapiola on luonut uuden toimintallin, joka lyhentää terveyspalveluiden hoitotjuja ja muuttaa vakuutusyhön roolia. LähiTapiola luo täysin uudenlaisen toimintallin vapaaehtoiseen henkilövakuuttamiseen. Se aloittaa korvaustoimintaa parantavan puhelinpalvelun, jossa Jouni Liuska, kuva LähiTapiola terveydenhuollon asiantunjat ohjaavat asiakkaat oiaan hoitoon. - Hoitotjua lyhennetään ohjaalla asiakkaat oiaan hoitoon uuden TerveysHelppi-nimisen puhelinpalvelun avulla. Uusi lli otetaan käyttöön vaiheittain eri puolella Suomea, rtoo myynjohtaja Jouni Liuska LähiTapiolasta. Uudistus muuttaa vakuutusyhön roolia, vakuutuskorvausten ksajasta hoitotjun nopeuttajaksi ja asiakkaiden Helpiksi. - Aiemmin vakuutusyhön toiminta rajoittui vain sairauden tai tapaturn jälisen korvausprosessin hoitamiseen. Asiakkaamme sairastuessa hän ot itse yhteyttä lääkäriin, ja lääkärissäkäynnin jälen hän haki vakuutusyhöltä korvauksia, Jouni Liuska jatkaa. TerveysHelpin tarkoituksena on terveyspalveluiden hoitotjujen lyhentäminen. LähiTapiola ei ranna oa sairaalaa, vaan hoidon nopeuttaminen perustuu LähiTapiolan asiantuntemukseen sekä yhteistyöhön eturivin hoitolaitosten kanssa. - Yhdessä hyvien hoitolaitoskumppaneiden kanssa voimme löytää asiakkaalle oian terveydenhoidon amtlaisen ja pystymme ohjaaan asiakkaan nopeas hoitoon tämä taas tarkoittaa sitä, että asiakas saa he tarvitseansa apua ja paranee nopeammin, Jouni Liuska LähiTapiolasta esittelee. Henkilövakuuttamiseen liittyviä korvauksia ksetaan vuosittain useita satoja miljoonia euroa. - Tämä on toimintaa, jossa kaikki voittavat asiakkaamme saa parempaa palvelua sekä hyötyy itse esimerkiksi ansionmenetysten minimoinnin kautta, työnantaja muuan muassa sijaisjärjestelyjen vähentymisenä, LähiTapiola korvauskustannusten alentumisena ja yhteiskunta verotulojen myötä, Liuska muistuttaa. TerveysHelppi ohjaa asiakkaat oiaan hoitoon Kun asiakas soittaa TerveysHelppiin, numerossa vastaava amtlainen kuuntelee asiakkaan lanteen. Puhelun aikana hoitaja arvioi ja neuvoo asiakasta mm. hoidontarpeen suhteen sekä arvioi alustavas asiakkaan vakuutuksen korvattavuutta kyseisessä lanteessa. Lisäksi hän neuvoo asiakkaalle sopivan hoitolaitoksen ja varaa hänelle ajan. - Joskus hoitaja voi myös arvioida lanteen kiireettömäksi ja tällöin asiakas voikin itse päättää jäädä odottaan rauhassa esimerkiksi flunssan paranemista saatuaan TerveysHelpistä tarvittavat hoito-ohjeet, Liuska sanoo. TerveysHelpissä puheluihin vastaavat terveydenhuollon amtlaiset, eli sairaanhoitajat ja laajan komuksen oavat lähihoitajat. Mikäli konsultaaoihin tarvitaan apua, heidän tunaan on päivystävä lääkäri. - Terveydenhuollon amtlaisten tuna ovat myös korvausamtlaiset, joilta he saavat tarvittavaa tua aina palvelun aukioloaikana, Liuska jatkaa. TerveysHelpin palvelun tuottaa LähiTapiolalle Pihlajalinna-konserniin kuuluva Dextra. Pilot on osa LähiTapiolan terveys- ja hyvinvoinstrategian toteuttamista. LähiTapiola on aloittanut TerveysHelppi-nimisen palvelun pilon viime vuonna. Asiakkailta saadun hyvän palautteen vuoksi palvelua on laajennettu ja nyt palvelu kattaa koko Suomeen. TerveysHelppi on tarkoitettu LähiTapiolan henkilövakuutusasiakkaille. Pilotin kuuluvat ne asiakkaat pilotalueilla, joilla on lapsivakuutus, lapsi- tai aikuisturva sekä Ovara-vakuutus. Teks: Tuula Uitto ja LähiTapiola Kuva: Jouni Liuska, kuva LähiTapiola Kuva: Ari Heinonen/Otavamedia. Dextran lähihoitajat Tanja Mäkinen ja Suua Leinonen ovat terveydenhuollon amtlaisia, jotka vastaavat TerveysHelppiin tuleviin puheluihin lähi- ja sairaanhoitajakollegoidensa kanssa. Helppiin voivat soittaa LähiTapiolan henkilövakuutusasiakkaat.

6 Uusjyvät Maatalouden rahoitus pysyy uudella EU-ohjelkaudella lähes ensellään EU-ohjelkaudella alojen investointuen ja nuoren viljelijän aloitustuen ehdot pysyvät pääsääntöises ennallaan. Edellisen ohjelkauden hyvin toimineet käytännöt on päätetty säilyttää. Säädöksistä laki atalouden rannetuista on lainvoiinen. Valoneuvoston asetukset atalouden rannetuesta ja alan investointuen kohdentamisesta eivät vielä ole lainvoiisia tätä juttua kirjoittaessa. Seuraavat asiat esitetään sillä varauksella, että asetuksissa olevat ehdot voivat muuttua. Maatalouden investointuessa tukikohteet pääasiassa ennallaan Maatalouden investointuilla tavoitellaan alojen kilpailukyvyn ja kannattavuuden sekä tuotanto-olosuhteiden parantamista, eläinten hyvinvoinnin ja työympäristön parantamista, energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvan energian käytön lisäämistä sekä vaikuttamista ataloustuotannon aiheuttaan ilsto- ja ympäristökuormitukseen. Maatalouden investointuki koostuu avustuksesta tai avustuksesta ja korkotukilainasta sekä lainaan hdollises myönnettävästä valontakauksesta. Valontakauksen kohteet ovat investointeja, joilla merkittäväs uusitaan tuotantomenetelmiä tai jonka avulla laajennetaan alan tuotantotoimintaa. Valontakaus voidaan myöntää koeläintalouden, turkistalouden, kasvihuonetuotannon ja energiatuotannon rantamisinvestoinin. Yksikkökokovaamukset ovat poistuneet rantamisinvestoinneista. Peruskorjausaste- ja etyn suuruista laajennusvaamusta rantamisinvestoinnissa ei enää ole. Maatalouden ulkopuolisille tuloille ei ole enää rajoitetta. Investointua havan lan atalouden yrittäjätulon on oltava vähintään euroa. Tukikohteet ovat pääasiassa ennallaan. Tuenhakijan on oltava hamuksen vireille tullessa 18 vuotta täyttänyt. Yläikäraja on poistunut. Amttaidoksi riittää kolmen vuoden työkomus, jos tuotantosuunta ei muutu. Muussa tapauksessa vaaditaan lisäksi koulutusta. Enimmäistukitaso on noussut 1,5 miljoonaan euroon alaa kohden kolmen verovuoden aikana. Pienin myönnettävä tuki tuotantorannuksen rantamisinvestoinnissa on noussut euroon. Muissa investoinneissa vastaava määrä on noussut euroon. Nuoren viljelijän aloitustua on haettava ennen lanpidon aloittamista Nuoren viljelijän aloitustuella halutaan turvata ataloustuotannon jatkuvuutta edistämällä nuorten yrittäjien lanpidon aloittamista sekä helpottaa nuoren atalousyrittäjäksi ryhtyvän taloudellista riskiä ja edistää lan hittämishdollisuuksia. Tilanpito katsotaan aloitetuksi, kun hakija lanpidosta päävastuullisena atalousyrittäjänä ryhtyy harjoittaan ataloutta ja on saanut omistukseen ja hallintaan ataloudellisen kokonaisuuden, josta saa liitoimintasuunniteln perusteella vuotuisen vähintään euron atalouden yrittäjätulon. Aloitustuessa on kaksi tasoa, korampi ja alempi aloitustuki. Tuki määräytyy alalla saadun atalouden yrittäjätulon määrästä. Ylemmässä aloitustuessa täytyy lalla saavuttaa vähintään euron atalouden yrittäjätulo ja alemssa vähintään euron atalouden yrittäjätulo. Molemmissa tuissa alan enimmäisyrittäjätulo voi olla korintaan euroa. Maatalouden ulkopuolisille tuloille ei ole rajoitetta. Nuoren viljelijän aloitustuki on tarkoitettu ensimmäistä rtaa lanpitoa aloittavalle alayrittäjälle. Tuen hakija voi olla enintään 40 vuotta hamuksen vireille tullessa. Amttaitovaamus on täytettävä 36 kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. Aloitustuki sisältää avustuksen, korkotukilainaan myönnettävän korkotuen ja tuettavan kiinteistön varainsiirtoverovapauden arvon. Korkotuki myönnetään pankkilainaan. Aloitustuki on avustuksena joko tai ja lainan korkotuki tai riippuen atalouden yrittäjätulon määrästä. Korkotukilainaa voidaan myöntää enintään 80 % ja korintaan euroa tai euroa aloitustuen tasosta riippuen. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat vas hankitun oisuuden arvosta a- ja metsätalouteen käytettynä sekä alan asuinrannus. Lisäksi tuettavia kustannuksia ovat alan hankinnan yhteydessä ja myös vuoden sisällä tukipäätöksestä hankittavien yritystoiminnan kannalta tarpeellisten atalouskoneiden ja tuotantoeläinten hankinta. Liitoimintasuunnitellla esitetään tuen edellytysten täyttyminen Tuenhakijan on esitettävä liitoimintasuunnitel aloitustukihamuksen ja investointukihamuksen liitteeksi pienimpiä investoinkohteita lukuun ottatta. Liitoimintasuunnitelssa esitetään mm. toimenpiteet tuen edellytysten täyttämiseksi. Tuen ehtona on liitoimintasuunniteln noudattaminen. Nuoren viljelijän aloitustua ja atalouden investointua voi haa jatkuvas Jos säädökset valmistuvat suunnitelmien mukaan, pääsee nuoren viljelijän aloitustua haan aliskuussa ja investointua toukokuussa. Päätöksiä päästään hdollises temään elokuussa. Investointuissa rantamista ei saa aloittaa ja muuta hankintaa ei saa tehdä ennen tukipäätöstä. Hamukset ratkotaan tukihakujaksoittain, joita tulee olean neljä vuodessa molemmissa tuissa. Tukipäätökset tehdään noin kahden kuukauden kuluessa haun päättymisestä. Valintamenettely jokaisen tukihakujakson jälen Sekä nuoren viljelijän aloitustuessa että atalouden investointuessa käynnistyy valintamenettely jokaisen tukihakujakson jälen. Hamukset pisteytetään ettyjen valintaperusteiden mukaan, jonka mukaan suoritetaan rahoitettavien hamusten valinta. Jotta pääsee mukaan valintamenettelyyn, pitää hamuksessa olla tarvittavat liitteet, joissa tuodaan julki tuen edellytysten täyttyminen. Pyöritä Hyrrää älä paperia Maaseudun yritys- ja hantuet sekä aloille tarkoitetut investoin- ja aloitustuet voi vuodesta 2015 lähen haa sähköises Hyrrä-verkkopalvelun kautta. Hyrrä opastaa ja ohjaa hamuksen teossa. Hamuksen voi jättää mihin vuorokauden aikaan tahansa. Myös tarvittavat lisäedot ja ksuhamukset voidaan toimittaa nopeas verkon kautta. Hakija pystyy seuraaan hamuksensa etenemistä Hyrrässä. Katso-tunniste hdollistaa asioinnin Hyrrässä organisaaon nimissä. Katso-tunnisteen pääset perustaan esimerkiksi verohallinnon sivujen kautta. Maaloilla eletään tällä hetllä aikaisempiin vuosiin verrattuna hankalampia aikoja. Tuottajien kannattaa opmoida lan talouden seuranta ja tuotanto niin navetassa kuin pellolla karsilla vähemmän täritä kustannuksia ja saattaa tuotos ksialiseen määrään. Tilan perusteltua hittämistä ei pidä unohtaa. Sukupolvenvaihdokset ovat edelleen täritä atalouden jatkuvuuden kannalta. Nuoria on kannustettava jatkaan. Lisäetoja saat alueesi ELY-skuksesta! Lisäetoja Hyrrästä: Hyödyllisiä linkjä mm. ja Aurinkoisia vätpäiviä, terveisin Eeva Heikkinen, yritystutkija, Kainuun ELY-skus

7 Uusjyvät Järjestöuudistus Ant Sahi, MTK, toiminnanjohtaja Periaatteista käytäntöön kuva: Jaana Kankaanpää Ranteeltaan MTK on ollut uudennäköinen järjestö tämän vuoden alusta alkaen, kun päätökset metsänhoitoyhdistysten jäsenöitymisestä suoraan Keskusliittoon astuivat voian. Salla työnsä aloitvat akunnissa Keskusliiton palveluksessa olevat metsä- ja ympäristöasiantunjat. Järjestöuudistuksen päätökset ja toimeenpano on siten tehty, mutta nyt uudistus on vielä saatava näkymään toiminnassa. Toiminnan muuttumisen yksi tärä osa-alue on ataloustuottajayhdistysten, MTK-liiton ja metsänhoitoyhdistysten yhteistyön hittäminen. Tämä yhteistyö on vuosien saatossa päässyt pahas heintymään. Alueellisella tasolla tätä yhteistyötä voidaan tehdä esim. joka akunnassa perustetun alueellisen metsävaliokunnan kautta. Valiokunta voi käsitellä yhteistyökysymysten lisäksi esim. yhteistä vaikuttamista akuntaliittoon, ELY-skuksiin ja alueen kansanedustajiin. MTK-liitoilla on vahva komus tällaisesta vaikuttamisesta, mutta useimmille metsänhoitoyhdistyksille toimintalli on uusi ja siinä on paljon opeteltavaa. Tulevat eduskuntavaalit tarjoavat yhteistyölle inion käytännön harjoitusntän. Paikallisella tasolla tuottajayhdistys ja metsänhoitoyhdistys voivat tehdä monenlaista yhteistyötä. Molemt luonnollises hoitavat ot erilaiset tehtävänsä jäsenilleen. Tämän lisäksi yhteistyötä on kuitenkin syytä mietä esim. kuntavaikuttamisessa ja yhteisten laisuuksien järjestämisessä. Yleensä laisuuksien järjestämisessä resursseja ei ole ikinä liikaa ja yhteistyöllä voidaan saada parempia tuloksia aikaan. Jäsenyydet puhuttavat Vuosi 2015 on ensimmäinen vuosi, jolloin metsänhoitoyhdistykset räävät noralit vapaaehtoiset jäsenksut. Sekä tuottaja- että metsänhoitoyhdistysten jäsenksulaskut tulevat vään aikana. Jäsenksujen suuruudesta on tehty päätökset viime syksyn yhdistysten kokouksissa. Toimijoina tuottajayhdistykset ja metsänhoitoyhdistykset ovat erilaisia ja tarjoavat jäsenilleen erilaisia palveluita. Tuottajayhdistysten jäsenet saavat etoa ja apua ataloudesta ja siihen liittyvien asioiden hoidossa sekä tarjoavat huottavan tärän hdollisuuden kokoontua yhteen samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Tuottajayhdistys on läheinen ja läsnä viljelijöiden arjessa. Lisäksi tuottajayhdistyksillä on omien jäsentensä auttamiseksi huolehdittava kuntayhteistyöstä esim. eläinlääkintäasioiden ja kunen hankintapoliikan vuoksi. Maataloustuottajayhdistysten jäsenet saavat myös omia jäsenetuja, joita pelkkä metsänhoitoyhdistysten jäsenyys ei heille tarjoa. Metsänhoitoyhdistysten tärimmät palvelut jäsenilleen liittyvät metsien hoitoon ja puukauppaan. Näitä palveluita ei saa tuottajayhdistyksestä. Metsänhoitoyhdistysten toiminta kattaa yleensä myös useiden tuottajayhdistysten alueita. Lisäksi metsänhoitoyhdistyksillä on myös pelkästään niiden jäseniä kosttavia jäsenetuja. Molempia yhdistyksiä tarvitaan, kun taas puhutaan esim. kaavoituksesta kunnan alueella, kunen energiatuotannon hittämisestä tai vaikkapa tuulivoipuistojen rantamisesta. Tällaisissa asioissa tuottajayhdistyksen ja metsänhoitoyhdistyksen on kuljettava yhtä jalkaa. Pelto ja metsä ovat perinteises kuuluneet yhteen suolaisella alalla. Nyt tehty organisaaomuutos hdollistaa enstä paremmin näiden molempien sektoreiden yhteisen edunvalvonnan ja jäsenten palveluiden saannin. Molemmilla sektoreilla tarvitaan oa asiantuntemusta eikä siitä pidä kilpailla snään, vaan voimien yhdistämisellä haa lisää vahvuutta toimintaan. Maatalous ja metsätalous ovat vahvoja kasvualoja biotalouteen nojaavassa Suomessa. Maanviljelijät ja metsänomistajat tarvitsevat toisiaan, jos halutaan huoleha siitä, että alkutuotanto pärjää teollisuuden ja kaupan puristuksessa. Tämä yhteistyö lähtee paikalliselta tasolta. Temällä turvatekoja vähennät alasi vahinkoja salla saat etuja ja alennuksia LähiTapiolasta. Lue lisää LähiTapiolan vakuutuksista saat nyt Bonusta.

8 Uusjyvät Nostetaan Suomi suosta MTK:lla on eduskuntavaaleja ja hallitusneuvotteluja varten kattava ohjel. Ohjelssa on kolme kärä: turha sääntely pois, biotalouteen työpaikkaa ja Suomi energiaovaraiseksi vuonna Turhan sääntelyn purkaminen odottaa temistä, toistaiseksi on vain puhuttu. Hallitus joutuu töihin myös EU:n tasolla, jossa on sääntelyn kopesä. Koassa on tarmokkaas hitettävä viranoisten yhteistyötä, vältettävä EU-tason ylittävää sääntelyä ja vapautettava yrittäjät monenrtaisilta raportoinneilta. Viranoisen pitää koota etoja toisiltaan, yrittäjää ei saa juoksuttaa luukulta toiselle. Energiaovaraisuustavoite saavutetaan MTK:n mielestä sillä, että koisen energian tuotantoa merkittäväs lisätään. Suomi voi olla energian ja biopohjaisten liinnepolttoaineiden viejä. Hajautettu energiantuotanto pienistä yksiköistä on tulevaisuutta. Sen lukuisat esteet ja jarrut on lainsäädännöstä karsittava. Maaseudulla on biotalouden perusta Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ruoan, puun, energian ja palveluiden tuottamiseen. Maatalous, metsätalous, bioenergian tuotanto ja jopa aseututkailu ovat biotaloutta. Ravinteiden yhä tehokkaampi kierrättäminen on osa stävää biotaloutta. Suomen vaurauden vahva pohja on metsissä. Metsäteollisuus on taas vahvalla kasvu-uralla ja investoinen ellä. Puun kysyntä kasvaa. Metsät kasvavat hyvin ja puuta riittää moneen käyttöön. Käyttömuotoja ei pidä MTK:n mielestä asettaa vastakkain. Puu liikkuu, kun on kysyntää ja hinta kohdallaan. Metsätalouden ja atalouden kasvua ei pidä mennä tärvelemään kansainvälisillä ja EU:n tason ilsto- ja energiapoliikalla tai huonoilla sopimuksilla. EU/USA neuvotteluissa on varottava myymästä suolaisen atalouden kilpailukykyä tai heintämästä ruoan turvallisuutta. Maail huutaa ruokaa, mutta tekijät ovat ahtaalla Ruoan kysyntä kasvaa ja ailn ruokaturva on varmistettava. Arvostettu talousleh Economist arvioi tammikuun numerossaan, että ailssa tarvitaan 40 vuoden aikana enemmän ruokaa kuin, mitä on tuotettu viimeisen vuoden aikana. Ruoantuotantoa tarvitaan, mutta elininon kannattavuus on heikko ja tekijät ahtaalla. Ruokatjun tuloksen käärii kauppa, sopimuskäytännöt ovat epäreiluja ja rkkinat joustavat vain kaupan parhaaksi. Halpuuttaminen ei mitenkään auta tuottajia. Pitkällä tähtäimellä se ei auta kuluttajiakaan, jos koinen tuotanto hyytyy. Kaupan määräävä ase on murrettava. Poliitsten päättäjien on varmistettava, että ruokatjun sisäisestä hinnanmuodostuksesta saadaan etoa salla tavalla kuin tuottajahinnoista. Maatalous on joutunut kohtuuttomien budjetleikkausten kohteeksi kuluneella hallituskaudella. Leikkauksia ei enää saa tehdä. Kansalliset tuet on ksettava EU:lta saatujen valtuuksien mukaises. Toimiva e- ja osaamisverkosto on biotalouden kulkivi Harvaan asutun Suomen elintärät et ja sillat ovat päässeet rapautuan. Tieverkon kunto on jo biotalouden kasvun jarru. Alemn asteiseen everkon määrärahat on kolminrtaistettava. Hallitus on arvioinut strategiassaan, että biotalouteen voi syntyä jopa uutta työpaikkaa. MTK pitää tavoitteen saavuttamista hdollisena. Suuri osa työpaikoista syntyy aseudulle. Työpaikat tarvitsevat osaavia tekijöitä. Lukiokoulutus ja amllinen opetus on varmistettava siellä, missä ovat biotalouden raaka-aineet ja tekijät. Ympäristövastuu, kilpailukyky ja tuottavuus eivät ole risriidassa snään. MTK edellyttää, että tutkimuksella etsitään ratkaisuja ahtaalla olevien elininojen harjoittamiseen. Ympäristöongelmia ja näihin syyllisiä on jo kartoitettu riittäväs. Julkisilla investoinneilla ja veropäätöksillä uutta kasvua Julkisen talouden hoidossa on pyrittävä valon talouden alijäämän pienentämiseen budjetkurilla, työurien pidentämisellä ja julkisten palveluranteiden uudistamisella. Velanotto on perusteltua, kun se käytetään investoinen vauhdittamiseen ja työllisyyden parantamiseen. Budjen leikkauksilla ei saa kurittaa yritysten kasvua eikä vaarantaa everkon kunnostamista. Uudet työpaikat eivät synny julkiselle sektorille vaan yrityksiin. Veropäätöksillä on edistettävä kasvua ja yrittäjyyttä sekä ikääntyvän yrittäjäkunnan myös metsänomistajien - sukupolvenvaihdoksia. Maatalouden investointukien rahoitus on varmistettava. Julkiset hankinnat on suunnattava koisiin tuotteisiin. Mummoille ja pennuille on ostettava koista ruokaa. Valon ja kunen on siirryttävä laitoksissaan koisen bioenergian käyttäjiksi ja lisättävä koisen puun käyttöä rantamisessa. Lue lisää ja osallistu akivises eduskuntavaaliskusteluihin. MTK:n Nostetaan Suomi suosta ohjel Onko huoltovarmuutemme uhattuna? Maataloustuottajien ahdinko puhuttaa laajas. Paineita tulee useasta suunnasta; tukijärjestelmän uudistukset ja tukiehtojen unnukset mietyttävät, tuottajahinnat lasvat. Huoli koko amtkunnan tulevaisuudesta painaa. Kehityksen suunnasta huolestuneet kysyvät minulta, ymmärtävätkö päättäjät, että kysymys on huoltovarmuuden turvaamisesta ja kansallisesta turvallisuudesta; mistä ruoka kriisilanteessa, jos ei koasta. Venäjän pakotteisiin lähdetin varaututta vastapakotteiden vaikutuksiin. EU olisi pitänyt saada he ksajaksi tulonmenetyksiin. Ruuan hinta-ale näyttää kaatuvan koisen elintarvitjun ksettavaksi. Heikoimssa roolissa on aina alkutuottaja, jonka osalta joustot ovat yleensä kovimt. Erityisen huolestuneita ollaan alueilla, missä on vahva tuotanto ja tappiot siksi suurimt. Viljelijät ovat tottuneet vyötä kiristämään. Nyt taitavat reiät loppua siitäkin, niin paljon alle kriisirajojen ovat useat tuottajahinnat painuneet. Välilliset vaikutukset kohdistuvat laajemmin; tuotantolaitosten vajaakäyn lisää työttömyyttä, investoinen pysähtyminen näkyy kaupassa, rahoitusvaiudet rasittavat pankja, verotulot vähenevät, koko aluetalous yskii. Kannattavuus luo kaissa tuotannossa pohjan elininon tulevaisuudelle. Nyt tarvitaan nopeas vakautusratkaisu, jolla autetaan velkaantuneita ja korvataan tuottajahintojen menetyksiä. Maasta ja alla on oltava hdollisuus elää rehellisellä työllä tulevaisuudessakin. Nyt on tärää turvata atalouden ja elintarvitjun jatkuvuus. Jarmo Vuolteenaho, kansanedustajaehdokas, Kesk. Nivala Hallinnon purkaminen vaai osaamista Keskustellessani viljelijöiden kanssa on yksi vies ylitse muiden. Maatalouden syvästä kannattavuuskriisistä huolitta vies ei liity tukien tasoon, vaan byrokraan tulvaan ja hallinnon ennustattomuuteen. Huoli jaksamisesta on käsin kosteltava. Suolaisen ruuantuotannon ja koko ruokatjun työpaikkojen säilymiseksi byrokraan purkaminen on atalouspoliikan tärimpiä tehtäviä seuraavalla vaalikaudella. Viljelijät on ahdistettu nurkkaan, jossa he joutuvat sietämään viranoistyön epävarmuutta. Eduskunnan on korostettava lainsäädäntötyössä ja viranoisvalvonnassa enstä ummin normien ja hallinnon ventämistä. Jos säädetään yksi normi, on salla purettava 1-2 normia. Maataloushallinnon lähtökohta on käännettävä viljelijälähtöiseksi. Alan kannattavuuden osalta on vain yksi tavoite käänne parempaan! Tuottajan asea elintarvitjussa on vahvistettava, siksi mm. kilpailulain toimivuus on arvioitava perusteellises. Maatalouden tukien osalta on varmistettava riittävä rahoitus ja oia-aikaisuus. Tuotantokustannusten alentaminen edellyttää myös veroratkaisujen hamista. Maa- ja metsätalous sekä uusiutuvan energian tuotanto ovat vahvoja kasvualoja. Näillä voimme tehokkaimmin parantaa vaihtotasettamme ja työllisyyttämme. Se vaai hittyäkseen pitkäjänteisyyttä, luotettavaa ja vakaata poliitsta ilpiiriä sekä johdonmukaisia päätöksiä. Johdonmukaisuuteen liittyy myös ymmärrys siitä, ettei a- ja metsätalous elä, ellei myös alempiasteinen estö, investoinrahoitus tai vaikkapa lomitusasiat ole kunnossa! Timo Korhonen, kansanedustaja (sk.) Eduskunnan a- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Sotkamo Biotalouden kasvulla Suomi Nousuun Tekst saapumisjärjestyksessä. Ehdokkaana olevia MTK:n jäseniä Suomen talous on saatava kasvuun. Talouskasvulla aikaansaamme velkaantumisen katkaisemisen, lisäämme työpaikkoja ja vähennämme työttömyyttä. Keskusta esittää ohjelssaan uuden työpaikan luomista kymmenen vuoden aikana. Se edellyttää kasvun luomista erityises uusille toimialoille kuten bio- ja luovaan talouteen. Alueellamme on uskoa a- ja metsätalouden tulevaisuuteen. Tuotannon kannattavuus on kuitenkin ollut huonoa jo useita vuosia, joten siihen on saatava parannusta. Venäjäpakotteiden aiheuttat hinnanlaskut lisäsivät ensestään kannattomuutta. Jotta biotalouteen saadaan kasvua, tulee tuotanto saada kannattavaksi, toimintaedellytyksiä turvattava ja hallinnollista byrokraaa vähennettyä. Hallitus ilmoit viime syksynä korottavansa metsähaken tua ja alentavansa turpeen verotusta. Keskusta oli toiveikas hallituksen muuttuneeseen kantaan, että metsähaken tuki nostettaisiin ja turpeen verotus lasttaisiin vuoden 2012 tasolle. Hallituksen temät ehdotukset eivät ole riittäviä. Turpeen verotukselle ehdotettu taso 3,4 /MWh ei ole vielä riittäviä vaikutuksia, jotta kivihiiltä korvattaisiin koisella energialla. Toisekseen hallitus ei esitä metsähaken tuen nostoa vielä ensi vuodelle vaan vasta vuodelle 2016 ja silloinkin 1,9 /MWh. Mikäli jo ensivuonna olisi palattu vuoden 2012 tasolle, olisi sillä luotu tuhansia uusia työpaikkoja. Metsätalouden sukupolvenvaihdosten edistäminenkin on ollut viime viikkoina skusteluissa. Sitä tulee jatkaa, jotta metsätaloutemme pariin saadaan uusia yrittäjiä ja puuta liikelle, ehdotettu myynpakko ei kuitenkaan ole ratkaisu siihen, olosuhteet ja lanteet kullakin lalla ovat niin erilaiset. Hyvää vään odotusta uusjyvät lehden lukijoille. Ant Rantakangas, Kansanedustaja (sk), Haapavesi Ant Rantakangas on neljännen kauden kansanedustaja, Valovarain valiokunnan atalousjaoston jäsen, hallinto- ja turvallisuusjaoston pj, tulevaisuusvaliokunnan jäsen

9 Uusjyvät Olen 29-vuoas historian tohtorikoulutettava, FL, Pyhännältä. Vaikutan monissa luottamustehtävissä kyläyhdistyksestä akuntahallitukseen. Juureni ovat tuvas alla. Vien lapsuuteni ja nuoruuteni itolalla Pyhännän Tavastngän kylällä. Asun jatko-opintojeni vuoksi puolittain Oulussa, mutta harrastukseni löytyvät edelleen alta: Olen puheenjohtajana kyläyhdistyksessä, Tavastngän Maa- ja kotalousseurassa. Vaaliteeni on: Hajautettu yhteiskunta Kestävämpi Suomi. Uskon, että Suomi saadaan uuteen nousuun vain ottalla koko an voivarat ja hdollisuudet käyttöön. Se taas edellyttää hajautettua taloutta, hajautettuja palveluja ja hajautettua hallintoa. Hajautetusta taloudesta inio esimerkki on biotalous. Tulevaisuudessa puusta voidaan tehdä lähes mitä tahansa ja energiaa tuotetaan hajautetus pienissä yksiköissä auringon, tuulen ja biossan avulla. Nämä hityslinjat avaavat suuria hdollisuuksia koko Suomelle. Hieno ajatus biotaloudesta ei toteudu iln aseudun asukkaita. Siksi peruspalvelut, kuten terveydenhoito ja koulutus, on oltava kaikkien saatavilla jatkossakin asuinpaikasta riipputta. Jopa nykyistä kattavampia palveluja voidaan järjestää liikkuvien yksiköiden ja etäyhteyksien avulla, kunhan e- ja etoliinneyhteydet ovat kunnossa. Hajautettu yhteiskunta tarkoittaa myös hallinnon hajauttamista lähelle ihmisiä. Itsenäisten kunen lisäksi tarvitsemme Suomeen vahvan akuntahallinnon mutta myös uudenlaista kylien ja kaupunginosien päätösvaltaa. Mat Leiviskä, Kansanedustajaehdokas Suomen Keskusta Vihreä ja metsänomistaja? Näin on, olen Vihreän puolueen jäsen, kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas, sekä metsänomistaja. Vanhempieni koloilla sukupolvenvaihdokset on tehty, ja niitä peruja metsähehtaareja on hoitovastuullani jonkin verran. Olen ajatellut pitää suurimn osan metsistä metsätalouskäytössä. Minusta puu on erinoinen uusiutuva teriaali, joka sopii niin rannusteriaaliksi, mianteollisuuden raaka-aineeksi, biopolttoaineeksi kuin lämmönlähteeksikin. Metsätaloudessa on sistä ottaa huomioon muitakin asioita kuin taloudellinen tulos: ise, virkistyskäyttö, monimuotoisuus ja stävyys. Tehdessämme valintoja näiden asioiden puolesta, voimme joutua luopuan jostakin, mutta saavutetut hyödyt ovat kuitenkin suurempia. Hoidetaan ja hakataan metsiä siis edelleen, mutta jätetään isepuita, riistapuskia, huomioidaan relyreit, suojellaan arvokkaat elinympäristöt ja taataan metsäluonnon monimuotoisuus esimerkiksi sekametsäkuvioin. Vaikkapa kuusivaltaisille metsäkuvioille kannattaisi jättää parinkymmenen prosenn lehpuusekoitus turvaaan monimuotoisuutta, vähentämään juurikäävän riskiä sekä parantaan metsänhoidon edellytyksiä ilston muuttuessa. Vihreäksi poliikoksi rupesin, koska meidän on saatava elämämme stävämmille raiteille. Minusta tuleville sukupolville on jätettävä elinlpoinen apallo. Nyt näin ei ole käymässä ilstonmuutoksen, luonnonvarojen ylikulutuksen ja apallon stämättömän lanteen vuoksi. Energiapoliikalla, metsillä sekä talouden ranteilla on tässä sinen rooli niiden asioiden parissa haluan työsnnellä eduskunnassa. Kestävän tulevaisuuden tekijä. Silja Keränen, 31-vuoas ympäristötekniikan diplomi-insinööri Oulun vaalipiiri, Kajaani Vihreät Tuotantoeläinten lääkityskirjanpitoon uusia vaamuksia Uusi asetus tuotantoeläinten lääkityksestä pidettävästä kirjanpidosta (MMM 21/14)1 tuli voian Mikä muuttuu? Lääkirjanpitoon tulee kaksi uutta kirjattavaa kohtaa: lääkityksen aloittaja sekä lääken tai läärehun käyttöaihe. Jatkossa kirjanpidon yhteydessä säilytetään lisäksi eläinlääkäriltä saadut resept ja kirjalliset selvitykset sekä muut apteekista ja läärehun luovuttajalta tositteet. Sikavaan ja Nasevaan kuuluvilla loilla lääkirjanpitoa on pidettävä sähköisessä järjestelmässä, jos eläinlääkäri luovuttaa lalle lääkitä tulevan tarpeen varalle. Mitä etoja on kirjattava? Kirjanpitoon kirjattavat edot: 1. eläimen tai eläinryhmän tunnistusedot; 2. lääkityksen antopäivämäärät; 3. lääkityksen aloittaja (eläinlääkäri, eläimen omistaja tai halja tai näiden valtuutta henkilö) 4. lääken tai läärehun käyttöaihe; 5. lääken nimi; 6. lääken tai läärehun määrä; 7. lääkelle tai läärehulle määrätty varoaika; sekä 8. lääken tai läärehun myyjä. Kuten aiemminkin eläinlääkärin nimen asemesta kirjanpitoon voidaan merkitä eläinlääkärin tunnusnumero. Kirjanpidon yhteydessä säilytettävät tositteet: - eläinlääkärin resept ja kirjalliset selvitykset lääken tai läärehun luovutuksesta - eläinlääkäriltä, apteekista tai läärehun luovuttajalta saadut muut tositteet lääkiden tai läärehujen myynnistä tai muusta luovutuksesta. Näitä ovat esimerkiksi apteekista ostettujen resepvapaiden lääkiden kuit (esim. porsasrauta ja suun kautta annettavat nesteytysvalmisteet). Kirjaa pian ja säilytä viisi vuotta Tiedot lääkityksistä on merkittävä kirjanpitoon hdollisimn pian. Tiedot kunkin eläimen tai eläinryhmän kaikista lääkityksistä on saatava helpos selville koko kirjanpidon säilyttämisajalta. Kirjanpidon säilytysaika on edelleen viisi vuotta viimeisestä lääken annosta huolitta siitä, onko eläin elossa vai ei. Valvontaoiudesta on myös säädetty Elintarviturvallisuusvirastolla ja aluehallintovirastolla sekä kunnaneläinlääkärillä, aluehallintoviranoisen määräyksestä, on oius tarkastaa tuotantoeläinten lääkityksestä pidettävä kirjanpito. Eläimen omistajan tai haljan on viipymättä esitettävä lääkirjanpidon edot valvontaa varten. Valvontaa tehdään otantalähtöisenä, anbiootitolöydöksien perusteella tai osana tuki- ja elintarvivalvontaa. Sikava- ja Naseva-lojen on pyydettäessä toimitettava luovutetuista lääkistä sähköisessä järjestelmässä pidettävä kirjanpito valvontaviranoisen nähtäväksi sähköisessä muodossa. PAIKALLISTA ASIANTUNTEMUSTA JA PALVELUA METSÄNOMISTAJILLE SÄÄSTÖPANKKI OPTIASTA Asiantunjamme auttavat sinua mm. Metsätulojen sijoittamisessa sekä säästämisessä Sukupolvenvaihdoksissa ja metsä lakaupoissa Rahoitusasioissa OTA YHTEYTTÄ KARTOITETAAN YHDESSÄ SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT! KUUSAMO Kitkane 15, Kuusamo puh ROVANIEMI Ainonkatu 1, Rovaniemi puh TORNIO Hallituskatu 2, Tornio puh Puh. hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, tkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min

10 Uusjyvät Uusi yhteistyökumppani LED-valaistus parantaa energiatehokkuutta, kannattavuutta ja paloturvallisuutta Maatalousyrittäjät toimivat yhä kovempien kustannus- ja kannattavuuspaineiden alla. Viime aikaiset uuset vähittäiskaupan hinnanalennuksista ja kovenevasta hintakilpailusta heijastuvat atalousyrittäjiin tuotantohintojen laskuna. Kuinka atalousyrittäjät voivat vastata näihin haasteisiin? Maalojen tuotantoon kuluu Suomen olosuhteissa paljon energiaa. Maatalouden tuotantorannuksissa valaistus on merkittävä osa energiakustannuksista. Erityises idontuotantoloilla, joissa käytetään valaistukseen vielä perinteisiä loisteputkivalaisimia. Valaistus vaikuttaa mm. nautojen kasvuun, hyvinvoinin, tuotokseen ja hedelmällisyyteen. Ns. Long Day Lighng-valaistuksen, jossa valot on päällä h/vrk on todettu parantavan lypsykarjan idontuotantoa 6 10%, mikä on merkittävä tuottavuuden lisäys ja sitä kautta parantaa myös lan kannattavuutta. Näin pitkä valaistuksen käyttö heijastuu luonnollises sähkölaskuun. Moderni LED-teknologia hdollistaa atalouden tuotantorannusten valaistuksen energiatehokkuuden hittämisen valtavalo ja salla tuottavuuden parantamisen. Lisäbonuksena on myös tuotantorannusten parantunut sähkö- ja paloturvallisuus, kun loisteputt korvataan LED-valoputkilla. Energiatehokkuus Nykyaikaiset LED-valoputt hdollistavat 50-90% energiansäästön riippuen verrokkivalonlähteistä sekä käyttöolosuhteista. Kun verrataan loisteputkien energiankulutusta LED-valoputkiin, voidaan havaita, että perinteinen 58 W (150 cm) loisteputn todellinen tehonkulutus on noin 73-75W, kun esimerkiksi Valtavalon vastaavanmittaisen G3+ LED-valoputn energiankulutus on vain 24 W. Tästä pystytään nopeas päättelemään kuinka merkittäviä säätöjä tuotantorannuksissa voidaan saavuttaa! Esimerkiksi 70 kpl 58 W (150 cm) loisteputn korvaamisella 150 cm Valtavalon G3+ LED-valoputkilla navetassa, jossa valoja käytetään 16 h/vrk sähkön hinnan ollessa 0,10 /kwh, saavutettaisiin energiansäästöä kwh vuodessa. Takaisinksuaika LED-hankinnalle olisi tällöin noin 1 vuosi 9 kk ja säästöt 5 vuoden aikana olisivat noin euroa ja 10 vuodessa euroa! Tuottavuus ja kannattavuus Kuten edellä todetin voidaan oiin toteutetulla valaistusratkaisuilla parantaa merkittäväs lan tuottavuutta esimerkiksi idon tuotannon kasvun avulla. Edellä initussa laesimerkissä verrattaessa lyhyisiin valaistuksen käyttöaikoihin esim h/vrk voidaan pidemmällä käyttöajoilla saavuttaa 6-10% idon tuotannon kasvu. Esimerkin mukaises valaistuksen energiansäästö voi olla jopa /v ja tuottavuuden kasvun lisäyksen kanssa kokonaistuotto jopa euroa vuodessa. Oianlaiseen valaistukseen kannattaa siis panostaa. Tilat tyytyväisiä valojen vaihtoon Joulukuun alussa Maatalousyhtymä Mikkola Kalle ja Mikkola Jussi lalle vaihdetin muiden muutostöiden ohessa pihattoon Led-loisteputkia. - Pihaton, joka on 60 metriä pitkä ja 24 metriä leveä, valaistukseen hankitin 124 kappaletta LED-valoputkia, Kalle Mikkola rtoo. Putt sijoitetin lamppulinjoihin ensin yövaloihin ja sen jälen linjoihin oia ja vasen ja loput jäljelle jääneet 12 kappaletta sijoitetin ruokintapöydän lamppulinjan alkupäähän. - Salla valaisimien vaihejärjestykset tarkastetin ja korjatin. Valaisimista, joihin laitetin LED-putt, poistetin ylimääräiset osat, kuten kurisn, sytyn ja häiriönpoistokondensaattori, Kalle Mikkola rtoo. Ensimmäisen kuukauden käytön jälen Mikkolat ovat tyytyväisiä vaihtoon. - Mitään yllättävää ei ole ilantunut, sähkölasku oli 200 euroa pienempi kuin vastaava vuosi sitten ja vars LED-valot olivat yksi syy siihen, Kalle Mikkola sanoo. Tärin havainto on se, että energiamittari näyttää alaspäin. Erityisen hyvänä hän pitää myös paloturvallisuuden lisäämistä LED-valojen turvin, sekä käyttöiän pitenemistä. Paloturvallisuus TUKESin raport Sähkö palon syttymissyynä osoittaa loisteputkien olevan merkittävä sähköpalojen aiheuttaja. Valaisimet aiheutvat 233 paloa ollen toiseksi yleisin palon syy. Kiinteät valaisimet, joita loisteputkivalaisimet yleisimmin ovat aiheutvat 189 paloa ja 75% eli 142 paloa syttyi loisteputkivalaisimet gneetsen kurismen kärähtämisen seurauksena. Maatalouden tuotantorannukset ovat erittäin riskialts yhdistelmä yhdessä loisteputkivalaisimien kanssa, koska näissä rannuksissa on usein paljon pölyä, kosteutta sekä usein myös syttyviä teriaaleja. Vikaantunut loisteputki on hyvin vaarallinen tässä ympäristössä. - Elinkaareensa päätteeksi päistään hehkuan jääneet perinteiset loisteputt ovat myös yksi yleisimpiä tulipalon aiheuttajia, Veijo Malinen Paikallis-Sähkön sähköasiantunja muistuttaa. Vanhan vilkkuvan putn lämpöla voi nousta jopa 200 asteeseen, pölyttyneenä ne ovat melkoinen paloturvallisuusriski. Esimerkiksi Kalajoella palaneen tuotantorannuksen syttymissyy oli viallinen loisteputki. Vahingoiksi arvioiin noin euroa. Valtavalo Oy:n missiona on valmistaa ja toimittaa ailn parhaita LED-valoputkituotteita asiakkaille kustannustehokkaas. Yrityksen G3+ LED-valoputt ovat koisia tuotteita ja ne valmistetaan ja 100% testataan Kajaanissa yrityksen autoaolinjastolla. Valtavalo toi tuotantonsa Kiinasta Suomeen vuonna Tuotantoautoao takaa tasaisen laadun ja tuotteen luotettavuuden, jonka kaltaista ei ole ennen LED-valonlähteissä nähty. Jokainen G3+ LED-valoputki kule valmistusprosessin päätteeksi monivaiheisen autosoidun tesprosessin läpi, jossa mitataan mm. valon määrä, värintoistoindeksi, spektri, värilämpöla, teho, tehorroin ja harmoninen särö. Myynjohtaja Mat Tossavainen kirjaa kaksi tärää näkökula, miksi perinteiset loisteputt kannattaa vaihtaa 3G LED-valoputkiin. - Led-valojen stävyys tuo myös turvallisuutta, kun hankalissa tuotantoloissa tapahtuva valojen vaihto vähenee oleellises, Tossavainen sanoo. Valtavalon LED-valoputkien on mitattu käyttöikä huoneenlämmössä on noin tuna. -Valtavalo G3+ LED-valoputki on hdollista asentaa suoraan vanhan T8 loisteputn lalle suurimpaan osaan olessa olevia valaisimia. Tällöin asennuksessa vanha putki poistetaan ja uusi LED-valoputki asennetaan suoraan sen paikalle, Tossavainen sanoo. Vanhoja valaisinrunkoja käytettäessä asennetaan tavanoises myös LED sytyn (sis. turvasulaken) vanhan sytytmen lalle. Valaisinta ei siis yleensä uudelleen johdoteta ja tällöin asennuksessa voidaan palata tarvittaessa vanhaan. Valtavalo toimittaa myös LED-valoputa varten suunnitellun valaisinrunkolliston uudisasennuksiin. Lisäetoja: Teks: Tuula Uitto, Valtavalo OY Kuva: Valtavalo OY

11 Uusjyvät Vieraskynä Alussa oli leipä Aina silloin tällöin palaan Raatun vävään luomisrtomukseen ensimmäisestä Mooseksen kirjasta. Se on monirroksinen eikä tyhjenny useamllakaan lukurralla, vaan sieltä löytää joka rta uusia asioita. Sieltä löytyy meille ihmisinä tehtävä ajasta aikaan täällä ailssa viljellä ja varjella. Jula antoi näin työksi ottaa asta elanto luontoa säästäen. Siitä alkoi leivän e, jolla on jatkumo myös tähän päivään. Äidilläni oli tapana sanoa, että syöminen on ihmisen pääelinino. Tottahan se on: joka päivä meidän on syötävä. Emme elä siis syödäksemme, vaan syömme elääksemme. Viljelijäin monipuolisen ja ahran työn tulokset näemme joka rta kauppaan astuessamme, vaikka emme tule sitä aina ajatelleeksikaan. Jeesuksen aikaa itäisessa kulttuurissa leipä valmistetin tavallisimmin vehnästä, niin kuin yhä tänäänkin tehdään. Köyhät ihmiset käytvät vehnän sijasta ohrajauhoja. Vanhin ja yksinrtaisin tapa leivän valmistustapa oli koota pieneen kuoppaan oksia, ohdakita ja korsia. Sitten tuhkaan lastin ohuet taikinakakut, joita paistamisen aikaa käännetin. Leipiä kutsutin kalaisiksi. Leipä oli koko ruoka toisin kuin meillä. Kun käsityöläiset tai kamelinajajat lähvät töihin, he otvat mukaansa leipiä, jotka avatin pieniksi laukuiksi. Sisään laitetin juustoa, rusinoita ja öljyrjoja; mitä kulloinkin sattui varastoista löytymään. Aterioinnilla oli aina yhdistävä merkitys. Leipä kuvaa tänäänkin ihmisten välistä yhteyttä. Hajallaan olleet jyvät kuvaavat rakkautta ja palvelemista. Leipä on kuvannut perinteises myös rauhaa ja ystävyyttä ihmisten sn. Monissa issa ahan saapuville vieraille ojennetaankin tuore leipä kuvastaan ystävyyttä sekä vieraanvaraisuutta. Maatalousyrittäjät tevät tärää perustyötä. Heidän työnsä tuloksena voimme astua monipuoliseen ruokapöytään. Kiitollisuus täyttää mielemme syötyämme itsemme kylläisiksi. Emme tule kuitenkaan usein ajatelleeksi, miten paljon leipä ja muut ruoka-aineet ovat vaaneet aikaa ja työtä ennen kuin ne ovat pöydässämme. Kiitollisin mielin saamme siunata aterian. Kirkko muistaa rukouksessa alkutuotannossa ahroivia: Sinä Luojamme, olet kain hyvän lahjoittaja. Olet antanut meille an, joka tuottaa satoa ravinnoksemme. Olet antanut taidon viljellä sitä ja olla osallisena luomisen työssä. Siunaa viljelijää, joka kylvää peltoon siemenen. Anna hänelle voia työhön ja toivoa vaiuksienkin slle. Anna hänelle sadonkorjuun ilo ja toimeentulo työstään. Anna sadon riittää kaikille ailn nälkäisille. Maatalousyrittäjän päivä on pitkä. Itseasiassa se 24 tuna. Vastuu eläimistä on koko ajan, myös lolla ollessa. Samoin jatkuvas ollaan myös säiden armoilla. Siksi suotuisien säiden rukoileminen niin yksin kuin yhdessä on enemmän kuin tarpeellista. Pidemmät lot on usein pidettävä muulloin kuin säaikaan, jolloin on kaikin kiireisin aika. Ajattelen, että atalousyrittäjä on kutsumusamssa. Työ on raskasta ja vaavaa. Usein työn edellytykset merkitsevät suurien velkojen ottamista investointeihin. Epävarmuus tuottajahinnoissa rasittaa jatkuvas. Työ kuormittaa monella tavalla. Uskon, että näky palvella toisia ihmisiä sisältyy aina tuottajan tehtävään. Siinä työssä haluan rohkaista ja kannustaa sinua. Kun rismme kätemme käydessämme aterialle, salla myös muistamme teitä, jotka olette hdollistaneet jokapäiväisen leivän. Siunaus siivittäköön teitä vaavassa työssänne! Olette ajatuksissamme tuottaessanne puhdasta lähiruokaa, vaikka emme tule sitä useinkaan ääneen lausuneeksi. Vastoinkäymisten sllä saat muistaa, että et ole yksin, vaan sinulla on tukijoita meissä jokaisessa nälkäisessä! Jokaisessa uudessa auringonnousussa on myös uusi toivo ja rohus. Lääninrovas Risto Kormilainen, Suomussalmi ROHKEASTI AITO :: oamk.fi Palax 60 vuotta koista laatua Asiakkaiden pyynnöstä jatkamme rankatelinekampanja! Ostaessasi Palax Power 70 tai Palax KS35 saat rankatelineen kaupan päälle. Kampanja voissa as. RANKATELINE KAUPAN PÄÄLLE! TUOTTOTAVOITE: Opinnoista sain uutta näkökula työhön. RITA PORKKA Palax Power 70 ja 70 S Erittäin nopea ja tehokas klapikone Power 70 S -lli on tehokas ratkaisu klapiurakoinin Varustettu 700 mm:n kovametalliterällä Kääntyvä 4,3 m kuljen, taitolla Hinta alk. Power ,- (alv 0 %) Palax KS35 Erinoinen alan peruskone 15 tjusaha hydraulimoottorilla Puun suurin halkaisija 35 cm Kääntyvä 4,3 m kuljen, taitolla Hinta alk. KS ,- (alv 0%) Puhelun hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min (alv 24 %) kaikista liittymistä. ARVO 800 Alueesi Palaxit myy: Kumpuvaara Xxxxxxxx p. Xxxxxxxxx , Kuusamo, p. xxxxxxxx Inget p , Pudasjärvi, Xxxxxxxx Suutari Xxxxxxxxx p , p. xxxxxxxx Kajaani, Kono p , Kempele, Korhonen p , Nivala JA MONTA MUUTA SYYTÄ LIITTYÄ ASIAKASOMISTAJAKSI. Asiakasomistajuus on nyt erityisen hyvä valinta. Asiakasomistajuus on nyt erityisen hyvä valinta: Voit sijoittaa vaikka he Tuotto-osuuteen, jonka tuottotavoite* on perä 3,25 %. Asiakasomistajana sinulla on myös oius vaikuttaa pankkisi toimintaan ja voit hyötyä rahanarvoisista skittämiseduista. Lue lisää asiakasomistajuudesta ja eduista osoitteessa op.fi/edut Voit sijoittaa vaikka he Tuotto-osuuteen, jonka tuottotavoite* on perä 3,25 %. Asiakasomistajana sinulla on hdollisuus sijoittaa oan pankkiisi merkitsemällä OP Oulun uusia pitkäaikaisia osuuksia, Tuotto-osuuksia. Nyt menossa olevan Tuotto-osuusannin arvioidaan *Tuottotavoite voi muuttua vuosittain ja osuuspankkisi vahvistaa koron ksamisen sekä määrän vuosittain jälkikäteen. Saadaksesi lisäetoja Tuotto-osuuden ominaisuuksista, risistä ja takaisinksamisen ehdoista tutustu pankkikohtaiseen merkintäesitteeseen ja muuhun Tuotto-osuuden liiteteriaaliin. Liiteteriaalit löytyvät pankkikohtaisilta op.fi-sivuilta tai pankkisi konttorista. Tuotto-osuusan päättyy vuoden 2015 lopussa, mutta pankkisi voi syttää annin jo aikaisemmin. päättyvän aliskuun loppuun mennessä. Vielä ehdit siis toimia! Varaa aika konttoriimme numerosta ! Opisle agrologiksi HAE OAMKIIN Voit suorittaa agrologi (AMK) -tutkinnon aseutuelininojen tutkinto-ohjelssa. Nelivuosen koulutuksemme laajuus on 240 opintopistettä. Maaseudun hittämisen tutkinto-ohjelssamme voit suorittaa agrologi (ylempi AMK) -tutkinnon. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä ja voit tehdä ne 1 2 vuodessa. Lue lisää koulutuksistamme osoitteesta oamk.fi/hakijalle.

12 Uusjyvät Jäsensivut MTK-Pohjois-Suomi Ala-Temmes Puheenjohtaja Sihteeri Jäsensihteeri Kuluttajavastaava Lomitusvastaava Sosiaalivastaava Ympäristövastaava Yrittäjävastaava Junttola Mart rt.junttola@gil.com Pielä Jari jari.piela@gil.com Pielä Jari jari.piela@gil.com Kiljo-Pielä Anne anne.kiljo-piela@pitojenhelmi.fi Pielä Esko hakinkorva@luukku.com Pielä Esko hakinkorva@luukku.com Pakaslah Juho juhopaka@hotil.com Suvanto Tarja tarja.suvanto@koneistamo.net Haapajärvi Myllylä Liisa liisa.myllyla@hotil.com Piiroinen Merja merja.piiroinen@konet.com Piekäinen Tiina ina.hante@net.fi Piekäinen Tiina ina.hante@net.fi Myllylä Liisa liisa.myllyla@hotil.com Rintala Heikki heikki.rintala@hotil.com Myllylä Liisa liisa.myllyla@hotil.com Piiroinen Merja merja.piiroinen@konet.com Isoherranen Ant ant.isoherranen@elisanet.fi Koisla Jarmo jarmokoisla@gil.com Jaakonaho Panu pjaakonaho@hotil.com Haapavesi Ollila Ant ant.ollila@gil.com Alaraappana Eeva mtk.haapavesi@gil.com Alaraappana Eeva mtk.haapavesi@gil.com Ahola Jussi jussi.ahola@suomi24.fi Niemelä Helinä Anneli helina.niemela@konet.com Jylänki Mika mika.jylanki@konet.com Niemelä Helinä Anneli helina.niemela@konet.com Jylänki Mika mika.jylanki@konet.com Niku Mika mika.niku@gil.com Ollila Ant ant.ollila@gil.com Ahola Kyös ahola.kyos@gil.com Ollila Ant ant.ollila@gil.com Hailuoto Vähämetsä Arto arto.vahametsa@pp.inet.fi Luo-Aho Leena leenaluoaho@gil.com Luo-Aho Leena leenaluoaho@gil.com Kurikka Liisa kurikka.liisa@gil.com Havana Jaakko jaakko.havana@hotil.com Iljana Raija raija.iljana@gil.com Sipilä Arto arto.sipila@pp1.inet.fi Ranta Timo mo.ranta@kujalanla.fi Haukipudas Jussila Timo mo@jussila.info Orava Anitta Katariina pos@oravanluomula.fi Isohätälä Mat Antero Hyrynsalmi Keränen Lassi lassi.ranen@hyrynsalmi.net Koski Ka kakoski1@gil.com Koski Ka kakoski1@gil.com Keränen Lassi lassi.ranen@hyrynsalmi.net Keränen Lassi lassi.ranen@hyrynsalmi.net Heikkinen Jouni jouni.heikkinen@hyrynsalmi.net Kemppainen Esa esa.mppainen@hyrynsalmi.net Iinseutu Manninen Inga Maria inga.nninen@pp.inet.fi Pakonen Anna-Maija anna.pakonen@suomi24.fi Manninen Inga Maria inga.nninen@pp.inet.fi Vääräkangas Esko Jämsä Juha Pakonen Anna-Maija anna.pakonen@suomi24.fi Lahdenperä Hannu hannu.lahdenpera@pp1.inet.fi Miettunen Kaarle kaarle.miettunen@pp.inet.fi Kajaani Pussinen Ah ahpussinen@gil.com Sivonen Päivi paivi.sivonen@kajaani.net Schroderus Eero schroderus.eero@luukku.com Perhovaara Heikki Perhovaara Heikki heikki.perhovaara@luukku.com heikki.perhovaara@luukku.com Kuusoja Tuukka tuukka.kuusoja@pp1.inet.fi Keränen Vesa vesaranen@hotil.com Keslä Sll Timo mo.sll@konet.com Huusko Jussi jussi.huusko@hotil.com Huusko Jussi jussi.huusko@hotil.com Riikonen Veijo info@alaiskartanopihkala.fi Keihäskoski Mat Lotvonen Jouko t.ihaskoski@hotil.com jouko.lotvonen@raisio.com Sll Timo mo.sll@konet.com Riikonen Veijo info@alaiskartanopihkala.fi Kiiminki Haipus Ka ka.haipus@gil.com Runt Pirkko pirkko.runt@luukku.com Haipus Kari kari.haipus@luukku.com Haipus Ka ka.haipus@gil.com Isokanniainen Janne janne.isokanniainen@net.fi Huttula Pirjo phuttula@luukku.com Kuhmo Komulainen Eija eija.komulainen@kuhmo.net Kähkönen Riitta riitta.kahkonen@luukku.com Kähkönen Riitta riitta.kahkonen@luukku.com Pääkkönen Tero tero.paakkonen@suomi24.fi Huotari Eeva eeva.huotari@kuhmo.net Huotari Eeva eeva.huotari@kuhmo.net Piirainen Mika mika.piirainen@kokone.fi Heikkinen Sauli sllaeimittaa@gil.com Kuusamo Laukkanen-Ervas Taina tainalaukkanen@msn.com Käkilehto Ulla kakilehdonla@gil.com Palosaari Saini saini.palosaari1@luukku.com Laukkanen-Ervas Taina tainalaukkanen@msn.com Lehtoaho Ant ansale@luukku.com Pitkänen Oiva oiva.pitkanen@net.fi Laakkonen Tuos tuos.laakkonen@ kuusamolainen.com Pitkänen Oiva oiva.pitkanen@net.fi Kärsämäki Kumpulainen Pekka Vieria Jari pekka.kumpulainen@konet.com jari.vieria@onet.fi Mäenpää Tarja tarja.enpaa@pp6.inet.fi Holopainen Päivi poniam2@luukku.com Ruotsalainen Marko Auo Mika ruotsalainenrko@hotil.com mika.auo@konet.com Kumpulainen Pekka pekka.kumpulainen@konet.com Kallinen Saara saara.kallinen@suomi24.fi Liminka Luukinen Hanna hannaluukinen@hotil.com Sohlo Jaana jaana.sohlo11@gil.com Sangi Leea lsangi@il.suomi.net Sohlo Tuos tuos.sohlo@luukku.com Sohlo Anna-Maija Kojo Esa hanna.kojo@elisanet.fi Tuomikoski Jaakko jaakko@tuomikosnla.com Lumijoki Sutela Kaarlo kaarlo.sutela@dnainternet.net Meskus Anne Helena anne.meskus@dnainternet.net Ollakka Kirsi kirsi.ollakka@lumijoki.fi Lithovius Jukka jukka.lithovius@gil.com Prokkola Jukka Meskus Anne Helena anne.meskus@dnainternet.net Lahdenperä Veijo Kuokkanen Kalevi kalevikuokkanen@toivoniemenla.fi Merijärvi Jauhiainen Markku rkku.jauhiainen@vossikka.com Männistö Ou ou.nnisto@konet.com Salmu Sari sari.salmu@suomi24.fi Männistö Ou ou.nnisto@konet.com Perälä Mat Muhos Saarenpää Kaarlo Väärälä Sami kaarlo.saarenpaa@dnainternet.net samivaarala22@gil.com Väärälä Sami samivaarala22@gil.com Pitkänen Joni jonipi90@gil.com Keränen Veli Jaakko ranen.jaakko@gil.com Keränen Veli Jaakko ranen.jaakko@gil.com Pitkänen Joni jonipi90@gil.com Nivala Lähdemäki Mika mika.lahdeki@onet.fi Eteläniemi Ari Mat Eerik ari.etelaniemi@etelaniemi.fi Eteläniemi Ari Mat Eerik ari.etelaniemi@etelaniemi.fi Kodis Eija Kodis Eija eija.kodis@konet.com eija.kodis@konet.com Mönkkönen Pekka Hautamäki Teuvo monkkosen.farmi@konet.com teuvo.hautaki@luukku.com Juola Eero eero.juola@mtk-nivala.fi Eskola Sirpa aune.eskola@hotil.fi Niemi Janne janne.niemi@konet.com Pihlajaniemi Jarmo jarmo.pihlajaniemi@nivala.fi Kujala Heikki konease@konet.com Oulainen Hietaharju Heikki heikki.hietaharju@suomi24.fi Mälä Aini Onnia aini.la@konet.com Hussa Tapio tapio.hussa@onet.fi Jaakkonen Paula paula.jaakkonen@jedu.fi Laulua Katri katri.laulua@konet.com Laulua Katri katri.laulua@konet.com Korhonen Jarkko jarkko.korhonen@konet.com Mehtätalo Janne janne.mehtatalo@haapavesi.fi Pernu Timo mo.pernu@konet.com Pahkasalo Aki Oulunseutu Lamberg Tarja tarjaslamberg@gil.com Korpela Samuli samuli.korpela@suomi24.fi Sipola Atso atso.sipola@gil.com Lamberg Tarja tarjaslamberg@gil.com Heikkinen Timo t.a.heikkinen@luukku.com Korpela Samuli samuli.korpela@suomi24.fi Sipola Atso atso.sipola@gil.com Lääkkö Juha juhalaakko1@gil.com Turunen Tarmo tarmo.turunen@il. suomi.net Paltamo Korvajärvi Tuula info@holltalli.net Sivonen Päivi paivi.sivonen@kajaani.net Korvajärvi Tuula info@holltalli.net Heikkinen Teuvo teuvo.heikkinen73@gil.com Kemppainen Erkki erkki.mppainen@gil.com Kemppainen Erkki erkki.mppainen@gil.com Keränen Pent ranenpent@suomi24.fi

13 Uusjyvät Jäsensivut MTK-Pohjois-Suomi Puheenjohtaja Sihteeri Jäsensihteeri Kuluttajavastaava Lomitusvastaava Sosiaalivastaava Ympäristövastaava Yrittäjävastaava Piippola Kauranen Pekka pekka.kauranen@kaurala.net Äijälä Mikko mikko.aijala@siikalatva.fi Äijälä Mikko mikko.aijala@siikalatva.fi Kauranen Pekka pekka.kauranen@kaurala.net Hyvönen Sari sari.hyvonen@pp.inet.fi Hyvönen Ari ari.hyvonen@il.suomi.net Kauranen Pekka pekka.kauranen@kaurala.net Hyvönen Ari ari.hyvonen@il.suomi.net Pudasjärvi Jurmu Juhani juhani.jurmu@il.suomi.net Hytnen Eero eerohy@hotil.com Hytnen Eero eerohy@hotil.com Alatalo Sisko sisko.alatalo@hotil.com Vähäkuopus Timo mo.vahakuopus@luukku.com Pankinaho Sirkka Malda sipankin@gil.com Rissanen Ulla Kaarina esko.rissanen@pp.nic.fi Putula Heikki heikki.putula@net.fi Vähäkuopus Timo mo.vahakuopus@luukku.com Pulkkila Träslin Jarmo jarmotraslin@gil.com Rönkkömäki Tiina ina.ronkkoki@gil.com Rönkkömäki Tiina ina.ronkkoki@gil.com Träslin Jarmo jarmotraslin@gil.com Hiltunen Sanna Martta Hiltunen Sanna Martta Koukkari Ant ant.koukkari@pp.inet.fi Koukkari Ant ant.koukkari@pp.inet.fi Puolanka Matero Timo mtkpuolanka@luukku.com Karvonen Susanna alais.hiiri@gil.com Karvonen Susanna alais.hiiri@gil.com Peltola Harri harri.peltola@mtk.fi Mäläinen Tauno eeva.lainen@puolanka.net Peltola Harri harri.peltola@mtk.fi Heikkinen Jouni jouni.heikkinen@puolanka.fi Pyhäjoki Pirkola Ari ari.pirkola@konet.com Sihteeri Ikonen Mari ri.ikonen6@gil.com IkonenMari ri.ikonen6@gil.com Sillanpää Suvi Sillanpää Suvi Piukkala Ou opiukkala@luukku.com Pirkola Ari ari.pirkola@konet.com Kallio Janne Halunen Veli-Mat vellu.h@suomi24.fi Pyhäjärvi Tikanmäki Kaija kaija.kanki@gil.com Jauhiainen Lea lea.jauhiainen@net.fi Jauhiainen Lea lea.jauhiainen@net.fi Liuska Merja mint75@suomi24.fi Niskanen Jaana jmikko.niskanen@gil.com Liuska Merja mint75@suomi24.fi Niskanen Jaana jmikko.niskanen@gil.com Pikkarainen Jukka Ryynänen Erkki erkki.ryynanen@proagria.fi Nousiainen Jaakko mtynousiainen@gil.com Manninen Veijo v.nninen@konet.com Pyhäntä Konola Mat t.konola@gil.com Leiviskä Sanna sanna.leiviska@kola1.fi Leiviskä Sanna sanna.leiviska@kola1.fi Leiviskä Ritva ritva.leiviska@outlook.com Vähäsöyrinki Taru taru.vahasoyrinki@suomi24.fi Viio Kalevi kalevi.viio@pp.inet.fi Heikkinen Arto arto.heikkinen.ah@gil.com Raahenseutu Tamminen Tuomo tuomo.tamminen@konet.com Lepistö Päivi lepistopaivi@gil.com Lepistö Päivi lepistopaivi@gil.com Lepistö Päivi lepistopaivi@gil.com Marjala Sanna Marika s.rjala@luukku.com Tamminen Riitta riitta.tamminen@konet.com Pikkarainen Hannu hannu.pikkarainen@luukku.com Parkkasaari Aulis aulis.parkkasaari@konet.com Rantsila Kervinen Ismo ismo.rvinen@siikalatva.fi Ojantakanen Liisa liisaojantakanen@gil.com Rosenberg Marika rika_rosenberg@hotil.com Ojantakanen Liisa liisaojantakanen@gil.com Leinonen Eero eero.leinonen@siikalatva.fi Näsänen Tuomo tuomo.nasanen@konet.com Kantola Kari Tapio tapio.kantola@otso.fi Kokkonen Veli-Heikki heikkiv.kokkonen@gil.com Risjärvi Tolonen Ari Juhani ari.tolonen@hotil.com Mulari Eeva eevak.mulari@wippies.fi Mulari Eeva eevak.mulari@wippies.fi Keränen Hannu hmk55@hotil.com Suutari Markku sa58@suomi24.fi Karppinen Leila leila.karppinen@kainuu.com Tolonen Ari Juhani ari.tolonen@hotil.com Keränen Hannu hmk55@hotil.com Ruukki Junnila Ville ville.junnila@gil.com Laaksonen Pekka Kukkonen Helena laaksonenpekka65@gil.com helena.kukkonen@gil.com Kukkonen Helena helena.kukkonen@gil.com Häkkilä Susanne susanne.hakkila@luukku.com Heikkilä Mat t.heikkila@huumola.com Lehto Esa esa.lehto@luukku.com Siikajoki Sotkamo Karinkanta Juho juho.karinkanta.84@hotil.com Nykänen Jyrki jyrki.nykanen@sotkamo.net Suomussalmi Tolonen Mikko mikko.tolonen@suomi24.fi Paakkari Pirkko pirkko.g.paakkari@net.fi Korhonen Timo mokorhone@luukku.com Kaikkonen Sinikka sinikka_kaikkonen@luukku.com Valtokari Ant antvaltokari@hotil.com Korhonen Timo mokorhone@luukku.com Widnäs Anna ameeboinen@hotil.com Niskanen Annaleena Susanna annaleena.niskanen@student. oulu.fi Kaikkonen Sinikka Kaikkonen Sinikka sinikka_kaikkonen@luukku.com sinikka_kaikkonen@luukku.com Karinkanta Ou ou.karinkanta@hotil.com Nykänen Jyrki jyrki.nykanen@sotkamo.net Pyykkönen Mirja mirja.pyykkonen@gil.com Eskola Päivi paivi.eskola@ras.fi Nykänen Jyrki jyrki.nykanen@sotkamo.net Mulari Laura Kaarina laura.mulari@gil.com Humstenniemi Timo mo.humstenniemi@konet.com Korhonen Timo mo.korhonen@vies.net Heinonen Lassi lastuh@gil.com Törmälä Toini torla@torlantkailuala.com Hyvönen Timo mo.hyvonen@vuokat.net Moilanen Heikki heikki.moi@gil.com Taivalkoski Turpeinen Hemmo hemmotur@gil.com Tyni Kauko kauko.tyni@kuusamo.fi Tyni Kauko kauko.tyni@kuusamo.fi Moilanen Mika moilanen24@gil.com Tyni Mikko Tyni Mikko Keskitalo Rauno Johannes skitalo.rauno@gil.com Laurila Seija seijainri.laurila@gil.com Temmes Juntla Seppo seppoju1@dnainternet.net Törmä Juha juha.tor@dnainternet.net Törmä Juha juha.tor@dnainternet.net Juntla Anita juntla.anita@gil.com Juntla Veijo veijo.juntla@gil.com Juntla Veijo veijo.juntla@gil.com Oikarinen Annikki annikki.oikarinen@net.fi Oikarinen Annikki annikki.oikarinen@net.fi Tyrnävä Lehkangas Olli olli.lehkangas@dnainternet.net Rusila Tiia ia.rusila@dnainternet.net Pakonen Teemu teemu.pakonen@gil.com Jetsonen Allan allan.jetsonen@gil.com Lehkangas Olli Lehkangas Olli olli.lehkangas@dnainternet.net olli.lehkangas@dnainternet.net Keränen Tuomo tuomo.j.ranen@gil.com Manlauri Janne Petteri janne.nlauri@dnainternet.net Utajärvi Salonen Jussi jussisalonen@dnainternet.net Rikkola Jaakko jaakko.rikkola@il.suomi.net Rikkola Jaakko jaakko.rikkola@il.suomi.net Seppänen Sisko sisko.seppanen@il.suomi.net Rikkola Jaakko jaakko.rikkola@il.suomi.net Tikkanen Jari jaris.kkanen@gil.com Salonen Jussi jussisalonen@dnainternet.net Lotvonen Jukka jlotvonen@outlook.com Vaala Leinonen Samuli samuli.leinonen@hotil.fi Koukkari Mika mika.koukkari1@gil.com Koukkari Mika mika.koukkari1@gil.com Koukkari Mika mika.koukkari1@gil.com Kurvinen Petri petrijuhani.kurvinen@gil.com Seppänen Tero tero.seppanen@vaala.net Leinonen Petri petrii.leinonen@gil.com Karjalainen Esa esa68.karjalainen@gil.com Rikula Markku rkku.rikula@suomi24.fi Vihan Lumijärvi Kimmo Maas kimmo.lumijarvi@onet.fi Sandvik Pekka pekka.sandvik@gil.com Vilminko Tommi Aleksi tommi.vilminko@net.fi Pyörälä Sanna sapy@luukku.com Törmikoski Jari jari.tormikoski@hotil.com Törmikoski Jari jari.tormikoski@hotil.com Raetsaari Mika mikaraetsaari@gil.com Vilminko Tommi Aleksi tommi.vilminko@net.fi Vuolijoki Pussinen Ah ahpussinen@gil.com Haataja Kaisu kaisu.haataja@pp1.inet.fi Kalliokoski Katariina katariina.kalliokoski@proagria.fi Alasalmi Lasse lasse.alasalmi@gil.com Karjalainen Jouni karjalainenjounia@gil.com Karjalainen Joun karjalainenjounia@gil.com Hatva Teuvo teuvohatva@gil.com Ylikiiminki Hallikainen Pekka pekka.hallikainen@pp2.inet.fi Leipivaara Anne anne.leipivaara@hotil.com Lehmäki Sanna sanna.lehki@net.fi Kontnen Leena leena.annelikontnen@hotil.com Hallikainen Pekka pekka.hallikainen@pp2.inet.fi Toppila Tiina ina.toppila67@suomi24.fi Kirvesoja Markku m.kirvesoja@luukku.com Kokkoniemi Markku rkku.kokkoniemi@live.com

14 Uusjyvät Johtokunnan kokoonpano, vastuualueet ja - yhdistykset v ovat seuraavat: Johtokunta Toimihenkilöt Jari Ahlholm, puheenjohtaja Kanperäne 143, Kärsämäki jari.ahlholm@luukku.com Vastuualue: Liiton johtaminen, tuotantotalous Yhdistykset: Kärsämäki, Vihan, Haapavesi, Piippola Tuija Korhonen, varapuheenjohtaja Perttulane 5, Vuokat korhonen.tuija.h@gil.com Vastuualue: kansainvälisyys, jäsenasiat, liiton johtaminen, rkkinaedunvalvonta Yhdistykset: Sotkamo, Kuhmo Urpo Heikkinen Voidekuja 12, Kempele urpo.heikkinen@gil.com Vastuualue:Ympäristö- ja apoliikka, bioenergia, vilja, peruna Yhdistykset: Ala-Temmes, Liminka, Lumijoki, Oulunseutu, Temmes, Tyrnävä, Muhos Lassi Keränen Hallanane 48, Hyrynsalmi lassi.ranen@hyrynsalmi.net Vastuualue: Luomu, puutarhatalous, porotalous, metsä Yhdistykset: Kuusamo, Hyrynsalmi, Taivalkoski, Suomussalmi, Puolanka Pent Keränen Karhu, Konomäki ranenpent@suomi24.fi Vastuualue: Maaseutuyrittäjyys, energia Yhdistykset: Paltamo, Risjärvi, Kajaani, Vuolijoki Eija Kodis Välikyläne 353, Nivala eija.kodis@konet.com Vastuualue: Maidon- ja sianlihantuotanto, verotus Yhdistykset: Pyhäntä, Nivala, Merijärvi, Oulainen Inga Manninen Karjalane 537, Yli-Ii inga.nninen@pp.inet.fi Vastuualue: Emolehmät, naudanliha, hevostalous, riista, rjanviljely Yhdistykset: Iinseutu, Hailuoto, Haukipudas, Ylikiiminki, Kiiminki, Pudasjärvi Liisa Myllylä Siltae 12, Oksava liisa.myllyla@hotil.com Vastuualue: Sosiaalipoliikka, lamstalous Yhdistykset: Haapajärvi, Pyhäjärvi, Pyhäjoki Tuomo Tamminen Raappanane 7, Arkkukari tuomo.tamminen@konet.com Vastuualue: Tukipoliikka, jäsenasiat, uusiutuva energia, metsä Yhdistykset: Keslä, Pulkkila, Raahenseutu, Rantsila, Ruukki, Siikajoki Jaakko Rikkola, nuorten edustaja Kartanoe 4, Utajärvi jaakko.rikkola@il.suomi.net Vastuualue: Maaseutunuoret, kuluttajatyö Yhdistykset: Nuorten rhot, Utajärvi, Vaala MTK-Pohjois-Suomen asioita hoitaa kymmenjäseninen johtokunta. Johtokunnan jäsenet valitaan liiton syyskokouksessa kolmivuoskaudeksi rrallaan. Johtokunta valitsee skuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja asettaa tarpeen mukaan valiokuna ja työryhmiä. MTK-Pohjois-Suomi Oulun toimisto (laskut tähän osoitteeseen) Rautaenkatu 16 C 22, Oulu puhelin Kajaanin toimisto Kauppakatu 25 A, Kajaani puhelin Sähköpos: etunimi.sukunimi@mtk.fi Tarja Bäckn Toiminnanjohtaja Puhelin: Markku Karjalainen Kenttäpäällikkö, toimipaikka Kajaanin toimisto Puhelin: Vuorotteluvapaalla Viransijaisena toimii Anita Mäkipelto. Sirpa Törmikoski Järjestöagrologi Puhelin: Johanna Vaitnen Toimistosihteeri Puhelin: Anita Mäkipelto vs. nttäpäällikkö ajalla , toimipaikka Kajaanin toimisto Puhelin: Markku Ekdahl Kenttäpäällikkö/metsäasiantunja Toimipaikka Oulun toimisto Puhelin: Heikki Rahko Kenttäpäällikkö/metsäasiantunja Toimipaikka Kajaanin toimisto Puhelin: MTK Pohjois-Suomen edut jäsenilleen 2015 Hamslääkäriase Aaria tarjoaa erikoisetuna hamshoidon suunnittelukäynnin 25 euron hintaan. Aika varataan numerosta (08) Yrityksen kosivut: Mökkilomia: Kurtlan lomöistä 10 %:n alennus. Yhteydenotot tai Yrityksen kosivut: Oulun koru antaa %:n alennuksen MTK:n jäsenille kaikista noralihintaisista tuotteista. Puh , oulunkoru@oulunkoru.fi Yrityksen kosivut: Kajaanissa Kultaseppä Riihijärvi tarjoaa 15 %:n alennuksen noralihintaisista tuotteista (ei kos Kalevala-koruja, eikä kulta- ja llosepän töitä sekä varaosia). Puh MTK-Pohjois-Suomen ja Suoneneto Oy:n yhteistyösopimuksen perusteella tuottajaliiton alueen MTK-jäsenet saavat 15 % alennuksen pysyvän käyttöoiuden ohjelmistokokonaisuuden hankintahinnasta (Maatalousneuvos tai Agrineuvos). Alennus ei kos vuokrasovelluksia, SaaS-palvelua (pilvipalvelu) eikä huoltosopimus- tai päivitysksuja. Jäsenyyden toteamiseksi on lauksen yhteydessä annettava jäsentunnus. Tilaukset: puh. (017) / myyn. www. suoneneto.fi Sähkösopimus: Loiste Energia Oy tarjoaa MTK:n jäsenille sähköenergiaa jäsenetuhinnalla. Lisäetoa puh , Woikoski Oy antaa jäsenetua hitsauskaasuista ja kaasupullovuokrista sekä uutena etuna myös hitsaustarvikista. MTK:n jäsenille myönnetään jäsenetuna -30%:n alennus listahintaisista hitsauslisäaineista, sekä katkaisu- ja hiontalaikoista. Kevään kampanjatuotteena EWM Pico 162 puikkohitsauskone hintaan 550 (sis. Alv 24%) Tutustu etuihin liiton netsivuilla tai kysy Woikosn toimipisteistä. Yrityksen kosivut: Lisäetoja myynjohtaja Jussi Rissanen, puh tai s-pos jussi.rissanen@woikoski.fi Asianajotoimisto Kai Rissanen Ky tarjoaa MTK-Pohjois-Suomen jäsenille yrittäjinä ja yksityishenkilöinä laaja-alaises juridisia palveluja sekä avustaa heitä hdollisissa oiudenkäynneissä. Lisäetoa: Asianajaja, varatuori Kai Rissanen Kauppakatu 26 A 2. krs, Kajaani, p , faksi (08) , kai.rissanen@lakikainuu.fi Rokua health & span jäsenetu: Rentoudu Rokualla 2015; sisältönä joitus 2hh puolihoidolla, lisäksi mm. honkoostumusanalyysi ja rokualainen päänhieronta, hintaan 175 euroa/hlö/2 vrk. Katso lisää Varaukset koodilla: MTK- 2015, myyn@rokua.com tai p Valtavalo Oy ja Paikallis-Sähkö Oy yhteistyössä LED-valoputt atalouden tuotantoloihin % alennuksella noralihinnoista. Valtavalo on LED-valoputkien ja valaistusinforaon tuottaja. Paikallis-Sähkö on Valtavalon LED-valoputkien ja valaisimien hankintakanava MTK:n jäsenille kampanjahintaan (tuotteet, vuokra/leasing). Yhteysedot: työnjohtaja Veijo Malinen,veijo.linen@paikallis-sahko.fi, puh tai myynjohtaja Mat Tossavainen, t.tossavainen@valtavalo.fi, puh MTK Nivalan omista tasokas lo-asunto Vuokassa varattavissa nyt kaikille MTK Pohjois-Suomen jäsenille jäsenetuhintaan. Huoneiston esittely ja hinnat löytyvät MTK Nivalan netsivuilta Varauksia hoitaa MTK Nivalan sihteeri Ari Eteläniemi, puh tai sähköpos sihteeri@mtk-nivala.fi

15 Tuki-infot 2014 Kainuussa ja Pohjois-Pohjan Kevään tukihakuedotus ja Kainuu laisuudet Tuki-infot 2014 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanalla Kainuu Tämän hetn arvion mukaan viljelijöiden tukihaku uusilla ehdoilla olisi avoinna huhkuussa. Asiasta edottaa moni eri taho. Maaseutuvirasto järjestää ensin koulutukset viranoisille ja neuvoville tahoille. Sen jälen Ohjel kunen yhteistoiminta-alueet 9.30 Kahvit ovat suunnitelleet omia viljelijäkoulutuksia alis huhkuulle. ************* Edellisinä vuosina ProAgria Oulun YmpäristöAgro-han on järjestänyt MTK:n kanssa yhteistyössä tuki-infolaisuutta ELYskuksen ja kunen kanssa. Kun han päättyy, ProAgria Oulu on hassa Pohjois-Pohjanan ELY-skuksesta erillistä rahoitusta tämän vään tuki-infokierrokseen, joka sisältäisi 10 isompaa Lisäetoja: tuki-infolaisuutta, kolme luomutukilaisuutta sekä yhden isen- ja luonnonhoidon laisuuden. Virallinen ilmoittelu laisuuksista voidaan aloittaa vasta, kun ELYn sähköinen hakujärjestelmä avautuu arviolta aliskuuhun mennessä. Suunnitelmissa on, että hanken järjestämät Pohjois-Pohjanan laisuudet pidetään yhteistyössä ProAgria Oulun, ELY-skuksen Ohjel ja kunen kanssa. Lisäksi YmpäristöAgro 9.30 Kahvit valmistelee ************* aineistoa ja sähköisiä luentoja osoitteeseen Voileipäkahvit www. ymparistoagro.fi. Sinne kootaan myös linkkilista tukihakuun liittyvästä aineistosta. puheenvuoro Hansuunnitela laaessaan Iltapäiväkahvi ProAgria Oulu on edustellut alustavas seuraavia paikkoja Tilaisuus päättyy vieressä initulle aikajaksolle. Aikatauluja on suunniteltu yhteistyötahojen kanssa siten, etteivät Lisäetoja: päivämäärät menisi päällekkäin kunen järjestämien viljelijäkoulutusten, Mavin koulutusten ja MTK:n kokousten kanssa. Mitään sopimuksia ei tätä teksä kirjoitettaessa ole tehty, koska hamusta laisuuksien järjestämiseksi ei ole voitu vielä jättää. Vieressä initut päivämäärät kannattaakin varmistaa kunnista tai osoitteestwa Kainuu Uusjyvät Pohjois-Pohjana Vaala, valtuustosali, Vaalane Nivala, NITEK, S Suomussalmi, valtuustosali, Kauppakatu 20 to Haapajärvi, HAI Hyrynsalmi, valtuustosali, Laskue 1 pe Kärsämäki, Seu pe Risjärvi, Monitoimiskus Virtaala, Koulue Haapavesi, HAO Puolanka, valtuustosali, Maaherrankatu 7 Kytökyläne Paltamo, Kainuun Opisto Mieslah, Tahvine Ii, Nättepori, Puis t o Vuolijoki, Kunnantalo, Tynnyrikankaane Taivalkoski, valt (yhteinen info Kajaanin kanssa) to Muhos, Koivu ja pe Kuhmo, valtuustosali, Kainuune 82 pe Liminka, OSAO Pohjois-Pohjana Sotkamo, Kylätalo Heinis, Nivala, Petäjävaarane NITEK, Sapuska, 11 Pajae Pyhäjärvi, Hotel to Haapajärvi, HAI, Liitalouden yksikkö, Opine Siikalatva, Piipp Ohjel pe Kärsämäki, Seurakuntatalo, Frosteruksenkatu 16 Piippola 9.30 Kahvit Haapavesi, HAO, Palvelu- ja luontoalan yksikkö NORA, Siikajoki, Törmä Tuottajayhdistyksen vätkokous Kytökyläne 260 to Pudasjärvi, valtu ************* Pohjois-Pohjana Ii, Nättepori, Puistoe 1 Tilaisuuksien paikat ja päivämäärät voidaan lopullises sopia ja pe Kuusamo, valtu Nivala, Voileipäkahvit NITEK, Sapuska, Pajae Taivalkoski, 5 valtuustosali, Kirkkoe 6 Alustavas suunnitellut tuki-infolaisuudet klo Oulainen, Honka to Haapajärvi, Infon avaus, HAI, kunnan Liitalouden to aseututoimi Muhos, yksikkö, Koivu Opine ja 1Täh, Muhose 2 Kunen YTA-alueiden ot laisuudet olisivat eri päivinä. varata sitten, pe kun hamukselle Kärsämäki, Seurakuntatalo, pe Frosteruksenkatu Liminka, OSAO, Lähivuosien näkymät ja tärimmät tukimuutokset, Turvallisuusalan oppilaitos, Iivarinpolku Haapavesi, HAO, Palvelu- to , ja luontoalan Pyhäjärvi, Raahe, yksikkö Tiiranlinna Hotelli NORA, Ohjel Pyhäsalmi, Olline 19 tarvittava sähköinen järjestelmä Kytökyläne MTK-Pohjois-Suomen 260 puheenvuoro , Siikalatva, Kalajoki, Piippolan Kylpylähotelli amt- Sani ja kulttuuriopisto, Keskuse 29, Kahvit on avautunut ELY-skuksessa Ii, Ajankohtaista Nättepori, Puistoe vään Piippola tukihaussa, Kainuun Ely-skuksen MTK Pohjois-Su , Haapajärvi, amtopisto, Liitalous (JEDU) Taivalkoski, puheenvuoro valtuustosali, Kirkkoe Siikajoki, 6 Törmälän tkailuala, Toppilane A ProAgria Oulun Taimi Mahosenaho, to Muhos, Iltapäiväkahvi Koivu ja Täh, to , Muhose Pudasjärvi, 2Oulunsalo, valtuustosali, Oulunsalotalo Varsie Voileipäkahvit to pe , Kuusamo, valtuustosali, Kuusamotalo Keskuskuja 6 ise- ja pe Liminka, ympäristöasiantunja, Ajankohtaista OSAO, sähköisessä Turvallisuusalan asioinnissa, oppilaitos, Iivarinpolku kunnan aseutuviran Pohjois-Pohjanm Pyhäjärvi, Hotelli Pyhäsalmi, pe , Olline Oulainen, Pudasjärvi, 19 Honkaja, Hotelli Pikku-Syöte Hietalane 91 hanvastaava, ProAgria oisen Oulu, puheenvuoro Siikalatva, Piippolan amt- ja kulttuuriopisto, Keskuse 29, Ajankohtaista ja , Ylivieska, Akusikkasali Oulun Maa- ja kotalousnaiset, Piippola Tilaisuus päättyyohjel Tilaisuus päättyy Siikajoki, Törmälän tkailuala, , Kahvit Haapavesi, Toppilane Haapavesiopisto, 20 A ReijoWaara-sali YmpäristöAgro Järjestäjät: to MTK-Pohjois-Suomen Pudasjärvi, valtuustosali, Maaseutuelininojen , Varsie MTK Nivala, 7 Pohjois-Suomen Nitek hittämisen puheenvuoro edotus-, Järjestäjät: ProAgria Oulun Ym koordinaao- pe ja Kuusamo, akvoinhan, valtuustosali, ELY-skus , Keskuskuja Kainuu ProAgria Siikalatva, 6ja kunen Oulun Piippolan puheenvuoro aseututoimi seutuelininojen hittämisen Oulainen, Honkaja, Hietalane Voileipäkahvit 91 Pohjois-Pohjana ja kunen m Lisäetoja: Amt- ja kulttuuriopisto (PIO, JEDU) Pohjois-Pohjanan ELY-skuksen puheenvuoro Maaseutukoordinaattori Ohjel Tuija Korhonen, Alustavas tuija.korhonen@mtk.fi, suunnitellut Ajankohtaista luomutuki-infolaisuudet loket , 66 24Kunnan aseutuviranoinen Lisäetoja: Maaseutupäällikkö Kahvit Jouni Heikkinen, , jouni.heikkinen@puolanka.fi, Tilaisuus Nivala, päättyy MTK-Pohjois-Suomi: Anita Mäkipe Nitek Maaseutupäällikkö MTK Jari Pohjois-Suomen Korhonen, jari.korhonen@sotkamo.fi, puheenvuoro Oulun Maa- ja kotalousnaiset / Pr Pohjois-Suomi ProAgria Oulun puheenvuoro to Järjestäjät: , ProAgria Siikalatva, Oulun Piippolan YmpäristöAgro Amt- II -han, ja kulttuuriopisto MTK-Pohjois-Suomen (PIO, Maaseutuelininojen JEDU) proagria.fi / , Taimi M pe , Muhos, hittämisen OSAO edotus-, (ent. Koivikko) koordinaao- ja akvoinhan, ELY-skus Viljelijäinfoihin ei Voileipäkahvit ennakkoilmoittautumista, Pohjois-Pohjana mutta ilmoitathan ja kunen aseututoimi erityisruokavalioista Pohjois-Pohjanan ELY-skuksen puheenvuoro Ajankohtaista ja Alustavas loket suunniteltu ise- ja Lisäetoja: 2014, Kunnan aseutuviranoinen Tilaisuus päättyyperinnebiotooppituki-infolaisuus MTK-Pohjois-Suomi: Anita Mäkipelto, anita.kipelto@mtk.fi, Oulun , Maa- ja kotalousnaiset Liminka, Limingan / ProAgria Oulu: luontoskus Anna-Leena Vieria, anna-leena.vieria@ Järjestäjät: ProAgria Oulun YmpäristöAgro II -han, MTK-Pohjois-Suomen Maaseutuelininojen hittämisen edotus-, proagria.fi / , Taimi Mahosenaho, taimi.hosenaho@ajakotalousnaiset.fi, Tarkista koordinaaolopulliset ja paikat akvoinhan, ja päivämäärät ELY-skus osoitteessa Pohjois-Pohjana ja kunen aseututoimi tai kunnasta! Alustava eto: Lisäetoja: Ennakkoilmoittautuminen avautuu 3/ > MTK-Pohjois-Suomi: Anita Mäkipelto, anita.kipelto@mtk.fi, Oulun Maa- ja kotalousnaiset / ProAgria Koulutukset Oulu: Anna-Leena ja tapahtut, Vieria, tai anna-leena.vieria@ puh proagria.fi / , Taimi Mahosenaho, taimi.hosenaho@ajakotalousnaiset.fi, Ennakkoilmoittautuminen Koulutukset ja tapahtut tai Tuki-infot 2014 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanalla Vaala, valtuustosali, Vaalane Suomussalmi, valtuustosali, Kauppakatu Hyrynsalmi, valtuustosali, Laskue 1 pe Risjärvi, Monitoimiskus Virtaala, Koulue Puolanka, valtuustosali, Maaherrankatu Paltamo, Kainuun Opisto Mieslah, Tahvine 4 pe Vaala, valtuustosali, t o Vaalane Vuolijoki, Kunnantalo, Tynnyrikankaane 3 Suomussalmi, valtuustosali, Kauppakatu (yhteinen info 20 Kajaanin kanssa) Hyrynsalmi, valtuustosali, pe Laskue Kuhmo, 1 valtuustosali, Kainuune 82 Risjärvi, Monitoimiskus Virtaala, Sotkamo, Koulue Kylätalo 4 Heinis, Petäjävaarane Puolanka, valtuustosali, Maaherrankatu Paltamo, Kainuun Opisto Mieslah, Tahvine 4 t o Vuolijoki, Kunnantalo, Tynnyrikankaane 3 (yhteinen info Kajaanin kanssa) Tuottajayhdistyksen vätkokous pe Kuhmo, valtuustosali, Kainuune Sotkamo, Kylätalo Heinis, Petäjävaarane Infon avaus, kunnan aseututoimi Lähivuosien näkymät ja tärimmät tukimuutokset, MTK-Pohjois-Suomen puheenvuoro Tuottajayhdistyksen vätkokous Ajankohtaista vään 2014 tukihaussa, Kainuun Ely-skuksen Voileipäkahvit Infon avaus, kunnan aseututoimi Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa, kunnan aseutuviran Lähivuosien näkymät ja tärimmät oisen tukimuutokset, puheenvuoro MTK-Pohjois-Suomen puheenvuoro Ajankohtaista vään 2014 tukihaussa, Kainuun Ely-skuksen puheenvuoro Järjestäjät: MTK-Pohjois-Suomen Maaseutuelininojen hittämisen edotus-, Iltapäiväkahvi koordinaao- ja akvoinhan, ELY-skus Kainuu ja kunen aseututoimi Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa, kunnan aseutuviran oisen puheenvuoro Maaseutukoordinaattori Tuija Korhonen, tuija.korhonen@mtk.fi, Tilaisuus päättyy Maaseutupäällikkö Jouni Heikkinen, jouni.heikkinen@puolanka.fi, Maaseutupäällikkö Jari Korhonen, jari.korhonen@sotkamo.fi, Järjestäjät: MTK-Pohjois-Suomen Maaseutuelininojen hittämisen edotus-, koordinaao- ja akvoinhan, ELY-skus Kainuu ja kunen aseututoimi Viljelijäinfoihin ei ennakkoilmoittautumista, mutta ilmoitathan erityisruokavalioista. Maaseutukoordinaattori Tuija Korhonen, tuija.korhonen@mtk.fi, Maaseutupäällikkö Jouni Heikkinen, jouni.heikkinen@puolanka.fi, Maaseutupäällikkö Jari Korhonen, jari.korhonen@sotkamo.fi, Viljelijäinfoihin ei ennakkoilmoittautumista, mutta ilmoitathan erityisruokavalioista. VILJELIJÖIDEN TUKI-INFOT KAINUUSSA 2015 KantriKoulutus 2 -han järjestää viljelijöille uusiin tukiehtoihin liittyviä infolaisuuksia seuraavilla paikkakunnilla. Tilaisuudet alkavat klo 10. Pe Ma Ti Ke To Pe Ma Ti Ke Tukijärjestelmät muuttuvat - koulutusta tarjolla Suomussalmi (Ämmänsaaren nuorisotalo) Risjärvi (Virtaalan monitoimiskus) Paltamo (Mieslahden Opisto) Kuhmo (Kuhmotalo, Pajakkasali) Sotkamo (Vuokanhovi) Hyrynsalmi (Kunnanviraston valtuustosali) Puolanka (Kouluskuksen auditorio) Vuolijoki (Kunnantalon valtuustosali) Vaala (Kunnantalon valtuustosali) Kuntakohtaisiin infoihin ei ennakkoilmoittautumista! Ohjel Kahvitarjoilu Infon avaus: MTK-Pohjois-Suomi Suorat EU-tuet: akiviviljelijän määritelmä, perustuki, viherryttämistuki, peltokasvipalkkio, nuorten viljelijöiden tuki: MTK-Pohjois-Suomi Maalojen neuvontajärjestelmä Neuvo2020, nitraatasetus, ympäristökorvaus: Kainuun ELY-skus Ruokailu (okustanteinen) Ympäristökorvaus jatkuu: Kainuun ELYskus Kansalliset peltotuet, peruslohkojen ympäristö- ja luonnonhaittakorvauslpoisuus, tukioiudet, tukioiussiirrot, varantohaku, sähköinen tukihaku, tukihakuteriaali, peruslohkomuutokset ja kasvulohkojen piirtäminen: Kunnat Yta-alueen aseutuviranoinen Eläintuet ja -palkkiot, eläinten hyvinvoinkorvaus: Kainuun ELY-skus Päivän lopetus Hyvinvoinlolle Rokualle! Kaveriporukan viikonloppu 4-hengelle 190 / hlö Majoitus 4-hengen saunallisessa sviissä. Rentouttava hieronta sekä porekylpy neljälle. Seuraa eduskuntavaaliskustelua viikon aiheista MTK Pohjois-Suomen facebook-sivuilla. Menestyksen hdollisuuksia Helpota tukihakua ja talouden hallintaa Varmuutta valintoihin, vähemmän huolia pestaa kumppaniksesi ProAgrian asiantunja! Miten saada rahat riittämään? Haasteellinen vuosi on otettavissa haltuun. Tarjoamme apua ja tua ksuvalmiuden ja talouden hallintaan. Kysy lisää asiantunjoiltamme > Hyödynnä ksuttot Neuvo palvelut alayrityksesi hittämiseen. TUKIPUNTARILLA selvitämme parhaat ympäristökorvauksen ratkaisut ja pellon käytön vaihtoehdot. Kysy lisää! KantriKoulutus 2 -han Sari Laukkanen puh Eija Väisänen puh etunimi.sukunimi@kao.fi

16 Uusjyvät Maataloustuottajain Pohjois-Suomen liitto MTK-Pohjois-Suomi ry YHDISTYSTEN KEVÄTKOKOUKSET 2015 Yhdistys Paltamo Risjärvi Suomussalmi Puolanka Sotkamo Vaala Utajärvi/Muhos Hyrynsalmi Kuusamo Pudasjärvi Oulunseutu Taivalkoski Kuhmo Pyhäjärvi Hailuoto Kiiminki/Ylikiiminki Pyhäjoki Haapavesi Vuolijoki Oulainen Iinseutu Pulkkila, Piippola, Keslä, Rantsila Liminka, Tyrnävä Temmes, Ala-Temmes Vihan Kärsämäki Pyhäntä Merijärvi Kajaani Nivala Haukipudas to to pe pvm klo paikka Kainuun Opisto, Mieslah Kunnantalo, Aholane 25 Nuorisotalo, Kiannonkatu 33 Ravintola Esteri Vuokanhovi Ruununhelmi Ampuradan lat, Lummelammene Muhos Kunnantalo, valtuustosali Kaupungintalo, valtuustosalin takaosa Kaupungintalo, Otava-sali Neste Maikkula Kunnantalo, valtuustosali Hotelli Kainuu, Kainuune 84 Verkkoranta Osuuspankki Kiiminki, Leppiniemene 2 Vanhustentalon rhohuone Nora, Kytökyläne 260 Kunnantalo Törmänhovi, ruokailu alk Yli- Iin kirjaston kokouslat, Halametsä MHY Siikalauden Pulkkilan toimisto, Pulkkilane 15 to pe Raahenseutu Ruukki Lumijoki Siikajoki Haapajärvi Pitojen Helmi Meijerin Pirt. Mukana Jari Kantoa, OP Vihan Frosteruksen koulu Tavastngän koulu Kilpukka, ruokasali Hotelli Scandic Kajanus MTK:n kokousla, Kallione 18 Jatuli, takkahuone, kokouksen asialistalla sääntömuutos; asian ensimmäinen käsittely Patjoen Metsästysseuran ja, kokouksen asialistalla sääntömuutos; asian ensimmäinen käsittely Paavolan Nuorisoseura Lumijoen Urheilutalo Törmälän la, Toppilane 20 A HAI Liitalouden osasto, Opine 1. Ruokailu alk. klo Johtokunnan jäsenten vastuuyhdistykset: Ahlholm Jari Kärsämäki, Vihan, Haapavesi, Piippola Korhonen Tuija Sotkamo, Kuhmo Heikkinen Urpo Ala-Temmes, Liminka, Lumijoki, Oulunseutu, Temmes, Tyrnävä, Muhos Keränen Lassi Kuusamo, Hyrynsalmi, Taivalkoski, Suomussalmi, Puolanka Keränen Pent Paltamo, Risjärvi, Kajaani, Vuolijoki Kodis Eija Pyhäntä, Nivala, Merijärvi, Oulainen Manninen Inga Iinseutu, Hailuoto, Haukipudas, Ylikiiminki, Kiiminki, Pudasjärvi Myllylä Liisa Haapajärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi Rikkola Jaakko Nuorten rhot, Utajärvi, Vaala Tamminen Tuomo Keslä, Pulkkila, Raahenseutu, Rantsila, Ruukki, Siikajoki Mainosaineisto Uusjyvät-lehteen/ Vuolteenaho Moduuli F 131x190 tai 267x96 Jarmon kuva löytyy osoitteessa, kuvan nimi: valmis4 Tarvittaessa kuvasivun salasana: vuolteenaho1 Suomi kuntoon logo löytyy Keskustan sivuilta Kasvua ja työtä. Jarmo Vuolteenaho kansanedustajaksi. Agrologi, anviljelijä, konut vaikuttaja. Sinun ehdokkaasi. Ilmoituksen ksaja: Lauden Tulevaisuus ry Varmista suolaisen ruuan vahva tulevaisuus! eduskunnan a- ja metsätalousvaliokunnan jäsen siviilityö MTK-Kainuun toiminnanjohtaja metsälan omistaja Sotkamosta Maksaja: Eteenpäin Pohjois-Suomi ry Maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen on koko tulevan vaalikauden tärimpiä kysymyksiä. Työ nousee asta, siinä paras ohjenuora koko Suomen kasvulle! Kansanedustaja Timo Korhonen Kokonaisvaltaista hoitoa hampaittesi hyväksi! Purentavaivat Esteetnen hamshoito Iensairauksien hoidot Juurihoidot Suukirurgia Oikomishoidot Paikkaushoidot Proteikka Olemme oululainen perheyritys Kirkkokatu 27, A 51, 5. krs OULU P. (08) pe la 9-13 su 10-13