MTK-POHJOIS-SUOMEN JÄSENLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MTK-POHJOIS-SUOMEN JÄSENLEHTI 1 2015"

Transkriptio

1 Uusjyvät MTK-POHJOIS-SUOMEN JÄSENLEHTI Pohjois-Suomi UUTISJYVÄT Ant Sahi MTK on ollut uudennäköinen järjestö tämän vuoden alusta alkaen, kun päätökset metsänhoitoyhdistysten jäsenöitymisestä suoraan Keskusliittoon astuivat voian. Järjestöuudistuksen päätökset ja toimeenpano on siten tehty, mutta nyt uudistus on vielä saatava näkymään toiminnassa. Sivu 7. Edukuntavaalit sivut 8-9 MTK Pohjois-Suomen uusi puheenjohtaja Jari Ahlholm: Usko suolaiseen atalouteen on vahva Kanperänellä Kärsämäellä sukulaansa viljelevälle Jari Ahlholmille lan jatkaminen ei ollut itsestään selvyys. - Kävin aikoinaan kauppaopiston, sillä olen viljan pölylle allerginen, Jari Ahlholm rtoo. Tarkoitus oli kouluttautua kain varalta ihan eri alalle. Koulun käynnistä on ollut kuitenkin myöhemmin hyötyä, kun Jari jatkoi sukulansa viljelemistä. - Armeijan jälen kävin Haapajärvellä amieskoulun perusjakson, jonka jälen jatkoin opisluani Koivikossa Muhoksella ja valmistuin karjatalousagrologiksi, Ahlholm rtoo. Vuodesta 1906 lähen salla suvulla olevaa laa on tulevaisuudessa tulossa viljelemään jo seuraava sukupolvi, kun sekä poika Johannes että tytär Juulia opislevat alalle. - Johannes opislee agrologiksi Iljoella ja tyttöystävänsä Jenna valmistuu aseutuyrittäjäksi Haapajärveltä tänä väänä. Juulia lue koeläinedettä Maatalous- ja metsäeteellisessä, Ahlholm sanoo. Hän on iloinen lastensa amnvalinnasta, alalle nuorisoa ei ole pakotettu. Korkiakosn laa pyritään koko ajan hittämään ja mietmään, miten asioita voitaisiin tehdä paremmin. - Peltoa pitäisi saada lisää, kun lannanlevitysvaamukset kasvavat koko ajan, Ahlholm jatkaa. Isännän ja emännän yhteinen intohimo on Ayrshire karjan jalostustoiminta. Anu Ahlholm kuuluu myös Suomen Ayshirekasvattajat ry:n hallituksen. Suomen Ayrshirekasvattajat perustetin vuonna 2000 puolustaan Ayrshirerotua. Yhä edelleen tuo toiminta-ajatus on ajankohtainen ja yhdistys on erittäin tarpeellinen ja akivinen. Tänä päivänä yhdistyksellä on lähes 500 jäsentä. - Kävimme Kanadassa tutustussa alan kasvattajiin Montrealin kupeessa, Jari Ahlholm rtoo. Kanadalaiset viljelijät ovat ylpeitä amstaan ja siellä ataloutta arvostetaan. - Ruokarkkinat ovat valtavat asuuhan pelkästään Monteralissa 1,6 miljoonaa asukasta. Montreal on Kanadan johtava kauppa- ja teollisuusskus. - Meillä on tässä lähellä Venäjä ja Pietari, jossa on yli 5 miljoonaa asukasta. Se voi hyvinkin olla tulevaisuudessa meidän tärin vienkohteemme, iso hdollisuus kuitenkin, Ahlholm alailee. Yhdistystoiminta tuo etoa ja voia Jari Ahlholm liittyi jo nuorena vaimonsa Anun kanssa nuoriin tuottajiin. Hänelle yhdistystoiminta on ollut aina tärää. - Kun sanhenkiset san alan ihmiset kokoontuvat, voi vaihtaa ajatuksia, etoa ja komuksia, hän sanoo. Yhdessä teminen tuo voia. Hän sanoo myös yhdistystoiminnan olevan aaltoista toimintaa. - Välillä tehdään enemmän välillä vedetään vähän henä ja rätään voimia, Jari Ahlholm toteaa. Kun MTK Kärsämäen toiminta alkoi viimeksi hiipua, sitä puhalletin henkiin järjestämällä jäsenistölle jouluruokailu. - Tämä perinne on jäänyt voian ja nyt kokoonnumme isolla porukalla joka vuosi hyvän ruuan äärelle iloisella mielellä. Puheenjohtaja toteaa, että Suomessa ja suolaiset atalousyrittäjät alkavat olla ylpeitä osta työstään ja suolaiset omista viljelijöistään. - Teemme tärää työtä tuottalla hyvää puhdasta lähiruokaa, Ahlholm kiteyttää. Teks ja kuvat: Tuula Uitto Isännän ja emännän harrastus on Ayrshire karjan jalostustoiminta. Tässä Johannes ja Jari Ahlholm esittelevät yhtä palkittua valioyksilöään.

2 Uusjyvät Pääkirjoitus Jo ennen vään peltotöitä viljelijät joutuvat tänä vuonna temään aikaisempia vuosia töisevämmän työrupean perehtymällä uuden atalouden tukijärjestelmän sisältöön. Salla jokainen tee mielessään valintoja järjestelmän eri osiin sitoutumisesta. Nyt kun olemme uuden ohjelkauden alussa, uuteen tukijärjestelmään tutustumiseen ja valintojen mietmiseen kannattaa varata aikaa ja tarpeen mukaan pyytää neuvojankin apua. Tukijärjestelmän sisäinen logiikka on etenkin ympäristökorvausjärjestelmän ja eläinten hyvinvoinkorvauksen osalta muuttunut nimensä mukaises korvauksen ksamiseksi etyistä edellytetyistä toimenpiteistä. Jokaisen kannattaa olla kohdallaan mietä etenkin valinnaisten sitoumusten ja sopimusten osalta, mitä on valmis temään määriteltyä korvausta vastaan. Nämä ratkaisut on syytä jokaisen todellakin mietä itse. Nyt ei kannata ajatella sitä, mitä naapuri tee tai huhupuheet rtovat. MTK Pohjois-Suomi on yhdessä atalouden yhteistoiminta-alueiden, ProAgrioiden ja ELY-skusten kanssa suunnitellut molempien akunen alueelle koulutuskokonaisuuden uudesta atalouden tukijärjestelmästä.koulutusten ajankohdat ja paikat julkaistaan tässä lehdessä. Lisäksi Pohjois-Pohjanalla YTAalueet järjestävät kuntakohtaisia koulutuksia Kannustan ja hotan jäsenistöämme osallistuan koulutuksiin. Koska tukikoulutukset ovat tänä väänä aikaisempaa laajempia, emme ole pyrkineet sijoittaan tuottajayhdistysten kokouksia koulutusten yhteyteen. Kokous- ja koulutuspäivästä muodostuisi silloin liian pitkä. Yhdistystemme vätkokouksissa pyrimmekin tänä väänä perehtymään enemmän järjestöasioihin, mutta atalouspoliikastakin kyllä skustellaan. Poliitses elämme tänä väänä vedenjakajalla. Seuraavan neljän vuoden poliitnen suunta Suomessa päätetään tänä väänä eduskuntavaaleissa. Vaikka taaksepäin ajatellen neljä vuotta edellisistä vaaleista tuntuukin lyhyeltä ajalta, eteenpäin ajateltuna se on pitkä rivi kullanarvoisia vuosia ja päätöksiä. Yhteiskuntamme hityksen ja hyvinvoinmme suunnan vaat ratkaisut eivät voi enää odottaa. Seuraavalla eduskunnalla on oltava valmiutta päätöksiin. Ja meidän kaikkien on hyväksyttävä, että päätökset kosvat myös meitä. Mutta vaaleissa voimme vaikuttaa tulevien päätösten sisältöön. Siksi, hyvät ihmiset, käykää äänestämässä! Olemme saaneet vuoden alussa tuottajaliittomme johtaviin luottamustehtäviin uusia henkilöitä. Heidän ja kaikkien muiden luottamushenkilöiden kanssa jatkamme yhdessä työtä järjestössä jäsenistön hyväksi parhaamme mukaan. Tarja Bäckn, päätoimittaja Puheenjohtaja Halpuuttaan S-ryhmä lanseerasi uuden termin kaikkien suolaisten huulille, halpuuttamisen. Halpuuttamisen kärkituotteeksi nostetin suolaisten suosikkijuusto, jonka hintaa on inoksissa kauhisteltu. Markkinamiesten mukaan elintarvikiden hintoja alennetaan pyytteettömäs ja jaloin periaattein kaupan omista katteista nkimällä. Kuulostaa hyvältä, vaikkakin meillä alkutuottajilla oli ot epäilyksemme halpuuttamisen todellisista ksumiehistä. Komuksemme perusteella hinnan alennukset vyörytetään tjussa alaspäin ja lopullises esimerkiksi 90 sentä halvemn juuston kustantaa idontuottajat 9 sentä alemlla idon hinnalla. Halpuuttamista perustelin suolaisten heintyneellä ostovoilla. Hienoa, että kauppa on ilmoittanut ostovoin määrittävän hintaa, jonka asiakas tuotteista joutuu ksaan. Asiaa täytyy viedä eteenpäin ja laajentaa kosan myös tuotantopanoskauppaa. Halpuuttaminen ei saa olla vain yhden kohderyhmän etuoius. Ostovoi ataloudessa on pienentynyt todistetus kaikilla tuotannon aloilla huottavas tuottajahintojen alenemisesta johtuen. Lisäksi sikatalouden kansallinen tuki on alentunut voikkaas ja ruokaperunan tuki on lopetettu kokonaan. Tulevat tukiratkaisut eivät tuo helpotusta lanteeseen. Pimminkin päinvastoin, tukitasot ppuvat ja ehdot sekä tarkastukset uknevat. Tuotantopanoksien kaupassa halpuuttamiselle on olessa vahva näyttö ja vaamus. MTK:n tuotantotalousvaliokunnan selvitysten perusteella rehujen hinnassa ollaan euroa koramlla tasolla kuin vuonna 2009, jolloin idon tuottajahinta oli edellisen rran 35 sentä litralta. Samoin konekustannukset ovat jatkaneet hurjaa nousua koko 2000 luvun. Huoltokustannukset karkaavat käsistä ja yksittäispakattujen kumiosien hintoja ei voi kuin ihmetellä. Esimerkjä kustannusten noususta voi jokainen luetella läjäpäin. Myös pellon osto- ja vuokrahinnoissa on kuplaa. Halpuuttamisen on kosttava myöskin lannoitekauppaa, jossa Suomen rkkinoilla monopolisnen rkkinajohtaja hinnoittelee tuotteensa reiluun ylihintaan, vaikka energian ja kaasun hinnat ovat rohtaneet. Maatalous on yritystoimintaa, jonka jatkuvuus voidaan turvata, vain mikäli tuotanto on kannattavaa. Tätä taustaa vasten tuotantopanosten halpuuttaminen on ehdotton ajankohtaista ja tarpeellista. Kyseessä on loppujen lopuksi myöskin elintarvikiden riittävyys ja huoltovarmuus kriisiaikoina. Eduskuntavaalit järjestetään Suomessa on vallalla negaivisen hityksen kierre, joka ruokkii itse itseään negaivissävytteisine uusineen. On aika nostaa katse asta ja katsoa ympärillä olevia hdollisuuksia. Meillä on puhdas luonto; pellot, vedet, metsät ja suot, joita taitavas hyödyntämällä saamme Suomen uuteen nousuun. Orastavaa nousua emme saa tukahduttaa liiallisen byrokraan ja sääntelyn alle. Käykää äänestämässä, valitaan aseutua ja aseudun asioita ymmärtävät edustajat eduskuntaan. Jari Ahlholm Puheenjohtaja, MTK Pohjois-Suomi jari.ahlholm(at)mtk.fi, Kuva: Studio PSV UUTISJYVÄT MTK-POHJOIS-SUOMEN JÄSENLEHTI JULKAISIJA MTK - Pohjois-Suomi Oulun toimisto Rautaenkatu 16 C 22, Oulu puh Kajaanin toimisto Kauppakatu 25 A, Kajaani puh PÄÄTOIMITTAJA Tarja Bäckn TOIMITUS Tuula Uitto p PAINOPAIKKA Eco Print Oy, Iisalmi puh. (017)

3 Uusjyvät Varapuheenjohtaja Tuija Korhonen: Järjestötyö on merkityksellistä ja tärää MTK Pohjois-Suomen hallituksen uusi varapuheenjohtaja Tuija Korhonen on Sotkamon Naapurinvaaralta. Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi tytärtä ( 3- ja 9 -vuoaat). - Elannon antaa itola, lehmiä tällä hetllä yhden robon verran. Isovanhempien apu sekä yksi palkattu työntekijä hdollistavat sen, että minulla on ollut hdollisuus olla välillä töissä lan ulkopuolella sekä skittyä myös edunvalvontatehtäviin, Tuija Korhonen esittelee. - Olen kotoisin alalta, mutta en muista, että olisin lapsena koskaan ajatellut jatkavani vanhempieni laa, Korhonen rtoo. Hän opisli aikoinaan Kajaanissa luokanopettajaksi, mutta niitä töitä hän ei ole pätevänä ehnyt temään päivääkään. - Maaseutu on sen sijaan on ollut aina tärä, samoin koseutuni Kainuu. Mutta kuten niin monelle on käynyt, ajauduin näihin töihin avioliiton kautta. Ja päivä päivältä atalouden ja aseudun etu tuntuu minulle yhä tärämmältä, Korhonen rtoo. MTK:n toiminnassa hän on ollut mukana vuodesta 2008 saakka ja suurimn osan siitä aseutunuorten toiminnassa. - Aloin Sotkamon aseutunuorten rhossa ja tulin valituksi liiton nuorten valiokuntaan Vuonna 2012 minulle tarjotin paikkaa skusliiton nuorten valiokunnassa ja kahden vuoden mittaisesta kaudesta jälkimmäisen vuoden olin valiokunnan puheenjohtajana, Tuija Korhonen sanoo. Keskusliiton nuorten valiokunnan paikka tarjosi hdollisuuden edustaa Suomea CEJAn eli Euroopan nuorten viljelijöiden kokoontumisissa. - Viime syksynä tulin valituksi Euroopan komission Civil Dialogue on Rural Development asiantunjaryhmään. Yllätyksekseni CEJA halusi asettaa minut varapuheenjohtajaehdokkaaksi. Vielä suurempi yllätys oli se, kun minut ryhmän ensimmäisessä kokouksessa valitin 1. varapuheenjohtajaksi, Tuija Korhonen jatkaa. Nimitys on ollut Korhosen mielestä työllistävä, mutta se on myös avannut ovia moneen uuteen asiaan. - Saan olla edustajana esimerkiksi Euroopan aseutuverkoston tapaamisissa (ENRD) sekä tarkkailijajäsenenä verkoston ohjausryhmässä, Korhonen sanoo. Halu vaikuttaa ajaa eteenpäin Tuija Korhonen aloit liiton johtokunnassa vuoden alussa. - Johtokunta valitsi minut ensimmäisessä kokouksessaan varapuheenjohtajaksi ja olen siitä erittäin otettu, Korhonen sanoo. Halu vaikuttaa asioihin ja hittää liiton toimintaa oli syy, miksi hän läh ehdolle johtokuntaan. - Uskon, että tarvitsemme uudistumista pysyäksemme muuttuvan ailn mukana, hän jatkaa. MTK:sta on vuosien mittaan tullut Tuija Korhoselle rakas. - Tunnustan, että välillä olen konut lievää ähkyäkin järjestön suhteen, mutta se on ollut hyvin väliaikaista, hän myöntää. - Koen, että liiton toiminta akunnissa on erittäin tärää: aseudun yrittäjän nämystä tarvitaan akunnallisessa päätöksenteossa, jotta aseudun elinvoiisuus ja elinlpoisuus säilyisi myös tulevaisuudessa, hän kuitenkin sanoo. Johtokunnan tehtävänä on luonnollises johtaa liiton toimintaa. - Johtaminen on mielestäni toiminnan suunnan valitsemista ja sen näyttämistä, hän jatkaa. Toisinaan asioiden ja ihmisten johtaminen voi olla yksinäistä puuhaa, mutta iln ihmisistä välittämistä tavoitteita ei saavuteta toivotulla tavalla. - Puheenjohtajisto on eräänlainen ulakuva, mutta vastuu toiminnasta ja sen hittämisestä kuuluu koko johtokunnalle. En usko yksinvaluteen vaan demokraatseen vastuunjakamiseen, mutta sekin on taitolaji: vain vahvat johtajat kynevät antaan valtaa muille, Tuija Korhonen analysoi. Joku viisas on joskus sanonut, että johtajat ovat myös toivon välittäjiä. Ja juuri nyt aseudulle kaivataan erityisen paljon toivoa paremsta. Työ, jolla on merkitystä Tuija Korhosen mielestä täräksi koetut asiat eivät tunnu työläiltä. Vaikka edunvalvonta voi tuntua haasteelliselta aamuneljältä noustessa, kain sen jaksaa, koska etää tevänsä asioita, joilla on merkitystä. - Haasteellisinta edunvalvonnassa on näköntän kaventuminen. Kun olet itse toiminnan ymessä ja akivises mukana kaissa, erittäin helpos unohtuu, miltä toiminta näyttää ulospäin, hän sanoo. Hämärtyy ymmärrys siitä, että kaikki muut eivät edä kaika sitä, mitä itse edät. Tällöin toiminta koetaan helpos sisäänpäin lämpiäväksi ja kaika muuta kuin avoimeksi. Vapaa- ja työaikaa on välillä hyvin vaia erottaa toisistaan, mutta Korhonen koittaa myös saada aikaa harrastuksilleen. - Arki sujuu kuitenkin työn, lastenhoidon ja edunvalvonnan tasapainottelussa. Käsityöt ja liikkuminen ovat itselle täritä energian antajia, mutta liian usein harrastukset unohtuvat muiden kiireiden alle, Korhonen huokaa. Uusjyvien lukijoille Tuija Korhonen lähettää hänkin terveisensä. - Tilanne loilla tulee tänä vuonna olean taloudellises haastava. Suunnitelkaa toimintaa huolella ja olkaa ajoissa yhteydessä pankihin, mikäli tarve vaai, Korhonen hottaa. Ja kannattaa muistaa, että tämä kaikki on kuitenkin vain työtä. Tärintä on kain sllä muistaa huoleha osta ja läheisten hyvinvoinnista. Vain sillä tavoin jaksetaan myös vaiinakin aikoina. - Toivoaan ei saa menettää, sillä ruokaa tarvitaan aina, Tuija Korhonen muistuttaa. Teks: Tuula Uitto Markku Ekdahl MTK:n metsälinjan Kenttäpäällikkö/metsäasiantunja Nivalasta kotoisin oleva Markku Ekdahl, asuu Kempeleessä, opastaa metsänhoitoasioissa Oulun toimistolta käsin. Työssään hän vastaa metsäedunvalvonnasta ja metsänhoitoyhdistysten toiminnan tuesta Pohjois-Pohjanalla. Markku Ekdahlin mielestä tärintä on työssään pyrkiä toimian niin, että metsänomistajien olle metsätaloudelleen asettat tavoitteet toteutuisivat hdollisimn hyvin. - Eri metsänomistajilla tavoitteet ovat erilaisia, eli palveluja pitää pystyä sovittaan tarpeen mukaan, hän toteaa. Mielekkäintä työssä on itsenäinen ja vaihteleva työ, jossa saa tavata erilaisia metsänomistajia eri puolilta Pohjois-Suomea. - Hyvä porukka, jossa on mukava tehdä työtä, Ekdahl kiteyttää. Haasteellisinta hänen työssään on eri intressien sovittaminen yhteen. - Tämä tulee vastaan erityises ankäyttökysymyksissä. Vanha amtyhdistysmiesten ohje jos et edä, mitä mieltä olet, vastusta varmuuden vuoksi ei enää nykyään päde. Rantavalla yhteistyöllä saa enemmän aikaan kuin riitelemällä ja rähjäämällä, Ekdahl sanoo. Ekdahlin vapaa-aikaan kuuluu monipuolista kuntoilua hiihtäen, pyöräillen ja uiden, sekä metsästystä, moottoripyöräilyä ja valokuvausta. Markku Ekdahlin terveiset Uusjyvien lukijoille on: - Suomi elää metsästä edelleen. Ilstonmuutoksen myötä tapahtuneet muutokset poliikassa sisältävät haasteiden lisäksi myös suuria hdollisuuksia metsätaloudelle. Päästövähennystavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut, voidaan saavuttaa vain uusiutuvaa biossaa polttalla. Markku Ekdahlin tavoittaa: , Rautaenkatu 16 C 22, Oulu. Heikki Rahko MTK:n metsälinjan nttäpäällikkö/asiantunja Muhokselta syntyisin oleva Heikki Rahko, asuu Paltamossa ja toimii Kajaanin toimistossa. - Työssäni huolehdin metsänomistuksen kannattavuudesta, ja hoidan akunnallista metsäedunvalvontaa, Heikki Rahko sanoo. Työssä mielekkäintä on yhteistyö ja palvelujen hittäminen mestänhoitoyhdistysten kanssa. - Myös rkkinoinnin hittäminen on mielenkiintoista, Rahko sanoo. Haastellisenpana työssään hän pitää puurkkinoiden toimivuutta riittämättömän kuitupuun kysynnän vuoksi. Harrastuksekseen tämä Kainuun tangomestari 2004, Luomulaulun Suomen Mestari 2007 ja Laila ja Olavi laulukilpailun voittaja 2014 sanoo laulamisen, metsänhoitotöiden sekä liikunnan. Terveiset Uusjyvien lukijoille Rahko lähettää posiivisin mielin. - Mennään posiivises eteenpäin koh biotalouden vallankumousta. Puulla on loistava tulevaisuus, Rahko sanoo. Metsänomistajan tavoitteet saavutetaan hänen mielestään parhaiten liittymällä iviis Metsänomistajat tjuun. Metsänomistajatjun muodostavat metsänhoitoyhdistykset ja MTK. Heikki Rahkon tavoittaa: Puhelimella , toimistolta Kauppakatu 25 A Kajaani

4 MTK Sotkamon uusi puheenjohtaja Jyrki Nykänen: Tuottajayhdistys tuntee viljelijän arjen Uusjyvät Mtk-Sotkamon puheenjohtajaksi valitin tammikuussa anviljelijä Jyrki Nykänen. Hän on idontuottaja Rimpilänniemeltä ja hoitaa yhden robon itolaansa avovaimonsa Ella Mustakankaan kanssa. Uusi puheenjohtaja pääsi vaikuttamisen kuun jo ensimmäisten viikkojen aikana. - Olin temässä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle muistutusta Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän ympäristölupahamukseen purkuputn rantamiseksi Talvivaaran alueelta Nuasjärveen, Jyrki Nykänen sanoo. Nuasjärvellä on iso merkitys useille loille ja yrittäjille sen ympärillä. - Nuasjärven rannalla sijaitsee useita aloja, jotka hyödyntävät järvivettä elininotoimissaan, Nykänen muistuttaa ja sanoo järvivettä käytettävän laiduntavien eläinten juovetenä ja pellon kastelussa säisin. - Puhuttakaan purkuputkihanken merkitystä mielikuviin, rannalla on useita tkailuyrityksiä, Nykänen muistuttaa. Puheenjohtajana aloittanut Nykänen on istunut MTK Sotkamon johtokunnassa jo nelisen vuotta. Asioiden hoitaminen yhdessä on tuttua. Nykänen pitää hyvänä sitä, että johtokunnan jäseniä on eri tuotantosuunnista. - Meillä on johtokunnassa edustettuina idon- ja lihantuotanto, luomu, vihannesten ja juuresten viljely ja tkailu. Tästä kokoonpanosta löytyy monipuolista nämystä yhdistyksen toimintaan, toteaa Nykänen tyytyväisenä. Yhdistyksen merkitystä alueensa jäsenloille uusi puheenjohtaja pitää täränä. - Sen kautta voidaan hoitaa yhteisiä asioita ja poha toimintaympäristöön liittyviä haasteita. Tällä hetllä atalousyrittäjiä puhuttaa muun muassa idon hinnan aleneminen. Yleises epävakaus tarkoittaa, että investointeja pitää mietä todella tarkkaan. Jokainen la on kuitenkin onlaisensa ja ratkaisut miettävä yksilöllises, Nykänen sanoo. Nykänen korostaa yhdistyksen merkitystä myös yhteisöllisyyden ja virkistymisen tarjoajana. - Kyllä yhdistyksen yksi tärä osa on olla atalousyrittäjien henkireikä ja järjestää vapaata virkistystoimintaa ja tapaamisia viljelijöiden sn, Nykänen muistuttaa. Mtk-Sotkamo tarjoaa jäsenille perheineen Vuokan Urheiluopiston liikuntapalveluja jäsenetuhintaan vuoden 2015 loppuun saakka. Jäsenille on ollut myös ilavuoroja. Tapahtumiin ja harrastuksiin on riittänyt vää, mutta kokouksiin puheenjohtaja Nykänen toivoisi enemmän osallistujia. Erilaisissa tapaamisissa pääsee vaihtaan ajatuksia sana alan yrittäjien kanssa ja saa salla vertaistua. Niemelän lan isäntä Niemelän ala Sotkamon Rimpilänniemessä sijaitsee törmän päällä kauniissa järvenrantaisessa. Kyseessä on vanha sukula, ja Jyrki Nykänen on lan neljäs isäntä. Tila on erikoistunut idontuotantoon. Vuonna 2006 rannetussa robotnavetassa on paikat 70 lehmälle. Lisäksi lalla on nuorkarjaa ja sonnivasikoita, jotka lähtevät terninä välitykseen. Ella Mustakankaasta tuli lan emäntä reilut kolme vuotta sitten. Maatalous- ja metsäeteiden isterilla oli takanaan akateemi- Jyrki Nykäsen ja Ella Mustakankaan silmäterä on kahden vuoden ikäinen Juho. nen ura aseudun hittämistehtävissä, kun elämä kuljet Pohjois-Pohjanan tytön Kainuuseen. Jyrkille puolestaan oli lapsuudesta as selvää, että hänestä tulee anviljelijä. Lapsuudenhaave toteutuikin, kun lalla tehin sukupolvenvaihdos 2000-luvun alussa. Perinteiset roolillit eivät päde Niemelän lalla, vaikka Ella pyörittääkin huushollia ja Jyrki hoitaa konepuolen, Ella kun osallistuu myös peltotöihin ja Jyrki on talon paras leipuri. Ellalla ja Jyrkillä on kahden vuoden ikäinen poika, joten lan töissä on apuna myös palkkatyövoia. Sekä isäntä että emäntä pitävät täränä on alansa sosiaalista verkostoa. Niinpä molemt ovat mukana erilaisissa amtinsa liittyvissä luottamustehtävissä. Vapaa-aikanaan uusi puheenjohtaja pelaa lentopalloa ja käy syksyisin hirvimetsällä. Teks ja kuvat: Tuula Uitto Myötätuulessa eteenpäin ry MIRJA Lähiruoka Lähipalvelut Lähitkailu Lähienergia mirjavehkapera.fi Nuortenrhot Haapajärvi puheenjohtaja Rintala Heikki Haapajärvi sihteeri Piekäinen Heini Haapavesi puheenjohtaja Vuorena Janne Haapavesi sihteeri Lehtola Henna Kärsämäki sihteeri Venetpalo Miia Kärsämäki puheenjohtaja Myllymäki Hannele Lumijoki puheenjohtaja Tornio Mat Lumijoki sihteeri Kuokkanen Heikki Muhos, Utajärvi puheenjohtaja Keränen Veli Jaakko Muhos, Utajärvi sihteeri Rikkola Jaakko Oulunseutu puheenjohtaja Juntla Juha Oulunseutu sihteeri Korpela Samuli Pyhäjoki puheenjohtaja Helaakoski Mat Pyhäjoki sihteeri Piukkala Ou Ruukki puheenjohtaja Paakkari Tauno Ruukki sihteeri Niemelä Tiina Sotkamo puheenjohtaja Korhonen Tuija Hannele Sotkamo sihteeri Hyvönen Ou Tyrnävä puheenjohtaja Antla Sami Tyrnävä sihteeri Pakonen Teemu MELA asiamiehet Jylhä Elsa-Maija, Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Sievi, Ylivieska Kivijärvi Anita, Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Risjärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala Konnen Osmo, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Raahe, Siikajoki, Tyrnävä Määttä Mart, Kuusamo, Posio, Taivalkoski Penkäinen Paula, Kärsämäki, Pyhäntä, Siikalatva Ranta Pert, Ii, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Utajärvi Maaseudun tukihenkilöverkosto Tukihenkilö on aseudun olosuhteet tunteva vapaaehtoinen, tehtävään koulutettu auttaja, jolle voi puhua ja jonka kanssa voi etsiä ulospääsyä vaiista lanteista. Tuminen on kuulemista, skustelemista ja rinnalla kulmista. Tuen saaminen on luottamuksellista. Lisäetoja:

5 Uusjyvät TerveysHelppi auttaa Lähi Tapiolan asiakkaat nopeas oiaan hoitoon LähiTapiola on luonut uuden toimintallin, joka lyhentää terveyspalveluiden hoitotjuja ja muuttaa vakuutusyhön roolia. LähiTapiola luo täysin uudenlaisen toimintallin vapaaehtoiseen henkilövakuuttamiseen. Se aloittaa korvaustoimintaa parantavan puhelinpalvelun, jossa Jouni Liuska, kuva LähiTapiola terveydenhuollon asiantunjat ohjaavat asiakkaat oiaan hoitoon. - Hoitotjua lyhennetään ohjaalla asiakkaat oiaan hoitoon uuden TerveysHelppi-nimisen puhelinpalvelun avulla. Uusi lli otetaan käyttöön vaiheittain eri puolella Suomea, rtoo myynjohtaja Jouni Liuska LähiTapiolasta. Uudistus muuttaa vakuutusyhön roolia, vakuutuskorvausten ksajasta hoitotjun nopeuttajaksi ja asiakkaiden Helpiksi. - Aiemmin vakuutusyhön toiminta rajoittui vain sairauden tai tapaturn jälisen korvausprosessin hoitamiseen. Asiakkaamme sairastuessa hän ot itse yhteyttä lääkäriin, ja lääkärissäkäynnin jälen hän haki vakuutusyhöltä korvauksia, Jouni Liuska jatkaa. TerveysHelpin tarkoituksena on terveyspalveluiden hoitotjujen lyhentäminen. LähiTapiola ei ranna oa sairaalaa, vaan hoidon nopeuttaminen perustuu LähiTapiolan asiantuntemukseen sekä yhteistyöhön eturivin hoitolaitosten kanssa. - Yhdessä hyvien hoitolaitoskumppaneiden kanssa voimme löytää asiakkaalle oian terveydenhoidon amtlaisen ja pystymme ohjaaan asiakkaan nopeas hoitoon tämä taas tarkoittaa sitä, että asiakas saa he tarvitseansa apua ja paranee nopeammin, Jouni Liuska LähiTapiolasta esittelee. Henkilövakuuttamiseen liittyviä korvauksia ksetaan vuosittain useita satoja miljoonia euroa. - Tämä on toimintaa, jossa kaikki voittavat asiakkaamme saa parempaa palvelua sekä hyötyy itse esimerkiksi ansionmenetysten minimoinnin kautta, työnantaja muuan muassa sijaisjärjestelyjen vähentymisenä, LähiTapiola korvauskustannusten alentumisena ja yhteiskunta verotulojen myötä, Liuska muistuttaa. TerveysHelppi ohjaa asiakkaat oiaan hoitoon Kun asiakas soittaa TerveysHelppiin, numerossa vastaava amtlainen kuuntelee asiakkaan lanteen. Puhelun aikana hoitaja arvioi ja neuvoo asiakasta mm. hoidontarpeen suhteen sekä arvioi alustavas asiakkaan vakuutuksen korvattavuutta kyseisessä lanteessa. Lisäksi hän neuvoo asiakkaalle sopivan hoitolaitoksen ja varaa hänelle ajan. - Joskus hoitaja voi myös arvioida lanteen kiireettömäksi ja tällöin asiakas voikin itse päättää jäädä odottaan rauhassa esimerkiksi flunssan paranemista saatuaan TerveysHelpistä tarvittavat hoito-ohjeet, Liuska sanoo. TerveysHelpissä puheluihin vastaavat terveydenhuollon amtlaiset, eli sairaanhoitajat ja laajan komuksen oavat lähihoitajat. Mikäli konsultaaoihin tarvitaan apua, heidän tunaan on päivystävä lääkäri. - Terveydenhuollon amtlaisten tuna ovat myös korvausamtlaiset, joilta he saavat tarvittavaa tua aina palvelun aukioloaikana, Liuska jatkaa. TerveysHelpin palvelun tuottaa LähiTapiolalle Pihlajalinna-konserniin kuuluva Dextra. Pilot on osa LähiTapiolan terveys- ja hyvinvoinstrategian toteuttamista. LähiTapiola on aloittanut TerveysHelppi-nimisen palvelun pilon viime vuonna. Asiakkailta saadun hyvän palautteen vuoksi palvelua on laajennettu ja nyt palvelu kattaa koko Suomeen. TerveysHelppi on tarkoitettu LähiTapiolan henkilövakuutusasiakkaille. Pilotin kuuluvat ne asiakkaat pilotalueilla, joilla on lapsivakuutus, lapsi- tai aikuisturva sekä Ovara-vakuutus. Teks: Tuula Uitto ja LähiTapiola Kuva: Jouni Liuska, kuva LähiTapiola Kuva: Ari Heinonen/Otavamedia. Dextran lähihoitajat Tanja Mäkinen ja Suua Leinonen ovat terveydenhuollon amtlaisia, jotka vastaavat TerveysHelppiin tuleviin puheluihin lähi- ja sairaanhoitajakollegoidensa kanssa. Helppiin voivat soittaa LähiTapiolan henkilövakuutusasiakkaat.

6 Uusjyvät Maatalouden rahoitus pysyy uudella EU-ohjelkaudella lähes ensellään EU-ohjelkaudella alojen investointuen ja nuoren viljelijän aloitustuen ehdot pysyvät pääsääntöises ennallaan. Edellisen ohjelkauden hyvin toimineet käytännöt on päätetty säilyttää. Säädöksistä laki atalouden rannetuista on lainvoiinen. Valoneuvoston asetukset atalouden rannetuesta ja alan investointuen kohdentamisesta eivät vielä ole lainvoiisia tätä juttua kirjoittaessa. Seuraavat asiat esitetään sillä varauksella, että asetuksissa olevat ehdot voivat muuttua. Maatalouden investointuessa tukikohteet pääasiassa ennallaan Maatalouden investointuilla tavoitellaan alojen kilpailukyvyn ja kannattavuuden sekä tuotanto-olosuhteiden parantamista, eläinten hyvinvoinnin ja työympäristön parantamista, energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvan energian käytön lisäämistä sekä vaikuttamista ataloustuotannon aiheuttaan ilsto- ja ympäristökuormitukseen. Maatalouden investointuki koostuu avustuksesta tai avustuksesta ja korkotukilainasta sekä lainaan hdollises myönnettävästä valontakauksesta. Valontakauksen kohteet ovat investointeja, joilla merkittäväs uusitaan tuotantomenetelmiä tai jonka avulla laajennetaan alan tuotantotoimintaa. Valontakaus voidaan myöntää koeläintalouden, turkistalouden, kasvihuonetuotannon ja energiatuotannon rantamisinvestoinin. Yksikkökokovaamukset ovat poistuneet rantamisinvestoinneista. Peruskorjausaste- ja etyn suuruista laajennusvaamusta rantamisinvestoinnissa ei enää ole. Maatalouden ulkopuolisille tuloille ei ole enää rajoitetta. Investointua havan lan atalouden yrittäjätulon on oltava vähintään euroa. Tukikohteet ovat pääasiassa ennallaan. Tuenhakijan on oltava hamuksen vireille tullessa 18 vuotta täyttänyt. Yläikäraja on poistunut. Amttaidoksi riittää kolmen vuoden työkomus, jos tuotantosuunta ei muutu. Muussa tapauksessa vaaditaan lisäksi koulutusta. Enimmäistukitaso on noussut 1,5 miljoonaan euroon alaa kohden kolmen verovuoden aikana. Pienin myönnettävä tuki tuotantorannuksen rantamisinvestoinnissa on noussut euroon. Muissa investoinneissa vastaava määrä on noussut euroon. Nuoren viljelijän aloitustua on haettava ennen lanpidon aloittamista Nuoren viljelijän aloitustuella halutaan turvata ataloustuotannon jatkuvuutta edistämällä nuorten yrittäjien lanpidon aloittamista sekä helpottaa nuoren atalousyrittäjäksi ryhtyvän taloudellista riskiä ja edistää lan hittämishdollisuuksia. Tilanpito katsotaan aloitetuksi, kun hakija lanpidosta päävastuullisena atalousyrittäjänä ryhtyy harjoittaan ataloutta ja on saanut omistukseen ja hallintaan ataloudellisen kokonaisuuden, josta saa liitoimintasuunniteln perusteella vuotuisen vähintään euron atalouden yrittäjätulon. Aloitustuessa on kaksi tasoa, korampi ja alempi aloitustuki. Tuki määräytyy alalla saadun atalouden yrittäjätulon määrästä. Ylemmässä aloitustuessa täytyy lalla saavuttaa vähintään euron atalouden yrittäjätulo ja alemssa vähintään euron atalouden yrittäjätulo. Molemmissa tuissa alan enimmäisyrittäjätulo voi olla korintaan euroa. Maatalouden ulkopuolisille tuloille ei ole rajoitetta. Nuoren viljelijän aloitustuki on tarkoitettu ensimmäistä rtaa lanpitoa aloittavalle alayrittäjälle. Tuen hakija voi olla enintään 40 vuotta hamuksen vireille tullessa. Amttaitovaamus on täytettävä 36 kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. Aloitustuki sisältää avustuksen, korkotukilainaan myönnettävän korkotuen ja tuettavan kiinteistön varainsiirtoverovapauden arvon. Korkotuki myönnetään pankkilainaan. Aloitustuki on avustuksena joko tai ja lainan korkotuki tai riippuen atalouden yrittäjätulon määrästä. Korkotukilainaa voidaan myöntää enintään 80 % ja korintaan euroa tai euroa aloitustuen tasosta riippuen. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat vas hankitun oisuuden arvosta a- ja metsätalouteen käytettynä sekä alan asuinrannus. Lisäksi tuettavia kustannuksia ovat alan hankinnan yhteydessä ja myös vuoden sisällä tukipäätöksestä hankittavien yritystoiminnan kannalta tarpeellisten atalouskoneiden ja tuotantoeläinten hankinta. Liitoimintasuunnitellla esitetään tuen edellytysten täyttyminen Tuenhakijan on esitettävä liitoimintasuunnitel aloitustukihamuksen ja investointukihamuksen liitteeksi pienimpiä investoinkohteita lukuun ottatta. Liitoimintasuunnitelssa esitetään mm. toimenpiteet tuen edellytysten täyttämiseksi. Tuen ehtona on liitoimintasuunniteln noudattaminen. Nuoren viljelijän aloitustua ja atalouden investointua voi haa jatkuvas Jos säädökset valmistuvat suunnitelmien mukaan, pääsee nuoren viljelijän aloitustua haan aliskuussa ja investointua toukokuussa. Päätöksiä päästään hdollises temään elokuussa. Investointuissa rantamista ei saa aloittaa ja muuta hankintaa ei saa tehdä ennen tukipäätöstä. Hamukset ratkotaan tukihakujaksoittain, joita tulee olean neljä vuodessa molemmissa tuissa. Tukipäätökset tehdään noin kahden kuukauden kuluessa haun päättymisestä. Valintamenettely jokaisen tukihakujakson jälen Sekä nuoren viljelijän aloitustuessa että atalouden investointuessa käynnistyy valintamenettely jokaisen tukihakujakson jälen. Hamukset pisteytetään ettyjen valintaperusteiden mukaan, jonka mukaan suoritetaan rahoitettavien hamusten valinta. Jotta pääsee mukaan valintamenettelyyn, pitää hamuksessa olla tarvittavat liitteet, joissa tuodaan julki tuen edellytysten täyttyminen. Pyöritä Hyrrää älä paperia Maaseudun yritys- ja hantuet sekä aloille tarkoitetut investoin- ja aloitustuet voi vuodesta 2015 lähen haa sähköises Hyrrä-verkkopalvelun kautta. Hyrrä opastaa ja ohjaa hamuksen teossa. Hamuksen voi jättää mihin vuorokauden aikaan tahansa. Myös tarvittavat lisäedot ja ksuhamukset voidaan toimittaa nopeas verkon kautta. Hakija pystyy seuraaan hamuksensa etenemistä Hyrrässä. Katso-tunniste hdollistaa asioinnin Hyrrässä organisaaon nimissä. Katso-tunnisteen pääset perustaan esimerkiksi verohallinnon sivujen kautta. Maaloilla eletään tällä hetllä aikaisempiin vuosiin verrattuna hankalampia aikoja. Tuottajien kannattaa opmoida lan talouden seuranta ja tuotanto niin navetassa kuin pellolla karsilla vähemmän täritä kustannuksia ja saattaa tuotos ksialiseen määrään. Tilan perusteltua hittämistä ei pidä unohtaa. Sukupolvenvaihdokset ovat edelleen täritä atalouden jatkuvuuden kannalta. Nuoria on kannustettava jatkaan. Lisäetoja saat alueesi ELY-skuksesta! Lisäetoja Hyrrästä: Hyödyllisiä linkjä mm. ja Aurinkoisia vätpäiviä, terveisin Eeva Heikkinen, yritystutkija, Kainuun ELY-skus

7 Uusjyvät Järjestöuudistus Ant Sahi, MTK, toiminnanjohtaja Periaatteista käytäntöön kuva: Jaana Kankaanpää Ranteeltaan MTK on ollut uudennäköinen järjestö tämän vuoden alusta alkaen, kun päätökset metsänhoitoyhdistysten jäsenöitymisestä suoraan Keskusliittoon astuivat voian. Salla työnsä aloitvat akunnissa Keskusliiton palveluksessa olevat metsä- ja ympäristöasiantunjat. Järjestöuudistuksen päätökset ja toimeenpano on siten tehty, mutta nyt uudistus on vielä saatava näkymään toiminnassa. Toiminnan muuttumisen yksi tärä osa-alue on ataloustuottajayhdistysten, MTK-liiton ja metsänhoitoyhdistysten yhteistyön hittäminen. Tämä yhteistyö on vuosien saatossa päässyt pahas heintymään. Alueellisella tasolla tätä yhteistyötä voidaan tehdä esim. joka akunnassa perustetun alueellisen metsävaliokunnan kautta. Valiokunta voi käsitellä yhteistyökysymysten lisäksi esim. yhteistä vaikuttamista akuntaliittoon, ELY-skuksiin ja alueen kansanedustajiin. MTK-liitoilla on vahva komus tällaisesta vaikuttamisesta, mutta useimmille metsänhoitoyhdistyksille toimintalli on uusi ja siinä on paljon opeteltavaa. Tulevat eduskuntavaalit tarjoavat yhteistyölle inion käytännön harjoitusntän. Paikallisella tasolla tuottajayhdistys ja metsänhoitoyhdistys voivat tehdä monenlaista yhteistyötä. Molemt luonnollises hoitavat ot erilaiset tehtävänsä jäsenilleen. Tämän lisäksi yhteistyötä on kuitenkin syytä mietä esim. kuntavaikuttamisessa ja yhteisten laisuuksien järjestämisessä. Yleensä laisuuksien järjestämisessä resursseja ei ole ikinä liikaa ja yhteistyöllä voidaan saada parempia tuloksia aikaan. Jäsenyydet puhuttavat Vuosi 2015 on ensimmäinen vuosi, jolloin metsänhoitoyhdistykset räävät noralit vapaaehtoiset jäsenksut. Sekä tuottaja- että metsänhoitoyhdistysten jäsenksulaskut tulevat vään aikana. Jäsenksujen suuruudesta on tehty päätökset viime syksyn yhdistysten kokouksissa. Toimijoina tuottajayhdistykset ja metsänhoitoyhdistykset ovat erilaisia ja tarjoavat jäsenilleen erilaisia palveluita. Tuottajayhdistysten jäsenet saavat etoa ja apua ataloudesta ja siihen liittyvien asioiden hoidossa sekä tarjoavat huottavan tärän hdollisuuden kokoontua yhteen samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Tuottajayhdistys on läheinen ja läsnä viljelijöiden arjessa. Lisäksi tuottajayhdistyksillä on omien jäsentensä auttamiseksi huolehdittava kuntayhteistyöstä esim. eläinlääkintäasioiden ja kunen hankintapoliikan vuoksi. Maataloustuottajayhdistysten jäsenet saavat myös omia jäsenetuja, joita pelkkä metsänhoitoyhdistysten jäsenyys ei heille tarjoa. Metsänhoitoyhdistysten tärimmät palvelut jäsenilleen liittyvät metsien hoitoon ja puukauppaan. Näitä palveluita ei saa tuottajayhdistyksestä. Metsänhoitoyhdistysten toiminta kattaa yleensä myös useiden tuottajayhdistysten alueita. Lisäksi metsänhoitoyhdistyksillä on myös pelkästään niiden jäseniä kosttavia jäsenetuja. Molempia yhdistyksiä tarvitaan, kun taas puhutaan esim. kaavoituksesta kunnan alueella, kunen energiatuotannon hittämisestä tai vaikkapa tuulivoipuistojen rantamisesta. Tällaisissa asioissa tuottajayhdistyksen ja metsänhoitoyhdistyksen on kuljettava yhtä jalkaa. Pelto ja metsä ovat perinteises kuuluneet yhteen suolaisella alalla. Nyt tehty organisaaomuutos hdollistaa enstä paremmin näiden molempien sektoreiden yhteisen edunvalvonnan ja jäsenten palveluiden saannin. Molemmilla sektoreilla tarvitaan oa asiantuntemusta eikä siitä pidä kilpailla snään, vaan voimien yhdistämisellä haa lisää vahvuutta toimintaan. Maatalous ja metsätalous ovat vahvoja kasvualoja biotalouteen nojaavassa Suomessa. Maanviljelijät ja metsänomistajat tarvitsevat toisiaan, jos halutaan huoleha siitä, että alkutuotanto pärjää teollisuuden ja kaupan puristuksessa. Tämä yhteistyö lähtee paikalliselta tasolta. Temällä turvatekoja vähennät alasi vahinkoja salla saat etuja ja alennuksia LähiTapiolasta. Lue lisää LähiTapiolan vakuutuksista saat nyt Bonusta.

8 Uusjyvät Nostetaan Suomi suosta MTK:lla on eduskuntavaaleja ja hallitusneuvotteluja varten kattava ohjel. Ohjelssa on kolme kärä: turha sääntely pois, biotalouteen työpaikkaa ja Suomi energiaovaraiseksi vuonna Turhan sääntelyn purkaminen odottaa temistä, toistaiseksi on vain puhuttu. Hallitus joutuu töihin myös EU:n tasolla, jossa on sääntelyn kopesä. Koassa on tarmokkaas hitettävä viranoisten yhteistyötä, vältettävä EU-tason ylittävää sääntelyä ja vapautettava yrittäjät monenrtaisilta raportoinneilta. Viranoisen pitää koota etoja toisiltaan, yrittäjää ei saa juoksuttaa luukulta toiselle. Energiaovaraisuustavoite saavutetaan MTK:n mielestä sillä, että koisen energian tuotantoa merkittäväs lisätään. Suomi voi olla energian ja biopohjaisten liinnepolttoaineiden viejä. Hajautettu energiantuotanto pienistä yksiköistä on tulevaisuutta. Sen lukuisat esteet ja jarrut on lainsäädännöstä karsittava. Maaseudulla on biotalouden perusta Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ruoan, puun, energian ja palveluiden tuottamiseen. Maatalous, metsätalous, bioenergian tuotanto ja jopa aseututkailu ovat biotaloutta. Ravinteiden yhä tehokkaampi kierrättäminen on osa stävää biotaloutta. Suomen vaurauden vahva pohja on metsissä. Metsäteollisuus on taas vahvalla kasvu-uralla ja investoinen ellä. Puun kysyntä kasvaa. Metsät kasvavat hyvin ja puuta riittää moneen käyttöön. Käyttömuotoja ei pidä MTK:n mielestä asettaa vastakkain. Puu liikkuu, kun on kysyntää ja hinta kohdallaan. Metsätalouden ja atalouden kasvua ei pidä mennä tärvelemään kansainvälisillä ja EU:n tason ilsto- ja energiapoliikalla tai huonoilla sopimuksilla. EU/USA neuvotteluissa on varottava myymästä suolaisen atalouden kilpailukykyä tai heintämästä ruoan turvallisuutta. Maail huutaa ruokaa, mutta tekijät ovat ahtaalla Ruoan kysyntä kasvaa ja ailn ruokaturva on varmistettava. Arvostettu talousleh Economist arvioi tammikuun numerossaan, että ailssa tarvitaan 40 vuoden aikana enemmän ruokaa kuin, mitä on tuotettu viimeisen vuoden aikana. Ruoantuotantoa tarvitaan, mutta elininon kannattavuus on heikko ja tekijät ahtaalla. Ruokatjun tuloksen käärii kauppa, sopimuskäytännöt ovat epäreiluja ja rkkinat joustavat vain kaupan parhaaksi. Halpuuttaminen ei mitenkään auta tuottajia. Pitkällä tähtäimellä se ei auta kuluttajiakaan, jos koinen tuotanto hyytyy. Kaupan määräävä ase on murrettava. Poliitsten päättäjien on varmistettava, että ruokatjun sisäisestä hinnanmuodostuksesta saadaan etoa salla tavalla kuin tuottajahinnoista. Maatalous on joutunut kohtuuttomien budjetleikkausten kohteeksi kuluneella hallituskaudella. Leikkauksia ei enää saa tehdä. Kansalliset tuet on ksettava EU:lta saatujen valtuuksien mukaises. Toimiva e- ja osaamisverkosto on biotalouden kulkivi Harvaan asutun Suomen elintärät et ja sillat ovat päässeet rapautuan. Tieverkon kunto on jo biotalouden kasvun jarru. Alemn asteiseen everkon määrärahat on kolminrtaistettava. Hallitus on arvioinut strategiassaan, että biotalouteen voi syntyä jopa uutta työpaikkaa. MTK pitää tavoitteen saavuttamista hdollisena. Suuri osa työpaikoista syntyy aseudulle. Työpaikat tarvitsevat osaavia tekijöitä. Lukiokoulutus ja amllinen opetus on varmistettava siellä, missä ovat biotalouden raaka-aineet ja tekijät. Ympäristövastuu, kilpailukyky ja tuottavuus eivät ole risriidassa snään. MTK edellyttää, että tutkimuksella etsitään ratkaisuja ahtaalla olevien elininojen harjoittamiseen. Ympäristöongelmia ja näihin syyllisiä on jo kartoitettu riittäväs. Julkisilla investoinneilla ja veropäätöksillä uutta kasvua Julkisen talouden hoidossa on pyrittävä valon talouden alijäämän pienentämiseen budjetkurilla, työurien pidentämisellä ja julkisten palveluranteiden uudistamisella. Velanotto on perusteltua, kun se käytetään investoinen vauhdittamiseen ja työllisyyden parantamiseen. Budjen leikkauksilla ei saa kurittaa yritysten kasvua eikä vaarantaa everkon kunnostamista. Uudet työpaikat eivät synny julkiselle sektorille vaan yrityksiin. Veropäätöksillä on edistettävä kasvua ja yrittäjyyttä sekä ikääntyvän yrittäjäkunnan myös metsänomistajien - sukupolvenvaihdoksia. Maatalouden investointukien rahoitus on varmistettava. Julkiset hankinnat on suunnattava koisiin tuotteisiin. Mummoille ja pennuille on ostettava koista ruokaa. Valon ja kunen on siirryttävä laitoksissaan koisen bioenergian käyttäjiksi ja lisättävä koisen puun käyttöä rantamisessa. Lue lisää ja osallistu akivises eduskuntavaaliskusteluihin. MTK:n Nostetaan Suomi suosta ohjel Onko huoltovarmuutemme uhattuna? Maataloustuottajien ahdinko puhuttaa laajas. Paineita tulee useasta suunnasta; tukijärjestelmän uudistukset ja tukiehtojen unnukset mietyttävät, tuottajahinnat lasvat. Huoli koko amtkunnan tulevaisuudesta painaa. Kehityksen suunnasta huolestuneet kysyvät minulta, ymmärtävätkö päättäjät, että kysymys on huoltovarmuuden turvaamisesta ja kansallisesta turvallisuudesta; mistä ruoka kriisilanteessa, jos ei koasta. Venäjän pakotteisiin lähdetin varaututta vastapakotteiden vaikutuksiin. EU olisi pitänyt saada he ksajaksi tulonmenetyksiin. Ruuan hinta-ale näyttää kaatuvan koisen elintarvitjun ksettavaksi. Heikoimssa roolissa on aina alkutuottaja, jonka osalta joustot ovat yleensä kovimt. Erityisen huolestuneita ollaan alueilla, missä on vahva tuotanto ja tappiot siksi suurimt. Viljelijät ovat tottuneet vyötä kiristämään. Nyt taitavat reiät loppua siitäkin, niin paljon alle kriisirajojen ovat useat tuottajahinnat painuneet. Välilliset vaikutukset kohdistuvat laajemmin; tuotantolaitosten vajaakäyn lisää työttömyyttä, investoinen pysähtyminen näkyy kaupassa, rahoitusvaiudet rasittavat pankja, verotulot vähenevät, koko aluetalous yskii. Kannattavuus luo kaissa tuotannossa pohjan elininon tulevaisuudelle. Nyt tarvitaan nopeas vakautusratkaisu, jolla autetaan velkaantuneita ja korvataan tuottajahintojen menetyksiä. Maasta ja alla on oltava hdollisuus elää rehellisellä työllä tulevaisuudessakin. Nyt on tärää turvata atalouden ja elintarvitjun jatkuvuus. Jarmo Vuolteenaho, kansanedustajaehdokas, Kesk. Nivala Hallinnon purkaminen vaai osaamista Keskustellessani viljelijöiden kanssa on yksi vies ylitse muiden. Maatalouden syvästä kannattavuuskriisistä huolitta vies ei liity tukien tasoon, vaan byrokraan tulvaan ja hallinnon ennustattomuuteen. Huoli jaksamisesta on käsin kosteltava. Suolaisen ruuantuotannon ja koko ruokatjun työpaikkojen säilymiseksi byrokraan purkaminen on atalouspoliikan tärimpiä tehtäviä seuraavalla vaalikaudella. Viljelijät on ahdistettu nurkkaan, jossa he joutuvat sietämään viranoistyön epävarmuutta. Eduskunnan on korostettava lainsäädäntötyössä ja viranoisvalvonnassa enstä ummin normien ja hallinnon ventämistä. Jos säädetään yksi normi, on salla purettava 1-2 normia. Maataloushallinnon lähtökohta on käännettävä viljelijälähtöiseksi. Alan kannattavuuden osalta on vain yksi tavoite käänne parempaan! Tuottajan asea elintarvitjussa on vahvistettava, siksi mm. kilpailulain toimivuus on arvioitava perusteellises. Maatalouden tukien osalta on varmistettava riittävä rahoitus ja oia-aikaisuus. Tuotantokustannusten alentaminen edellyttää myös veroratkaisujen hamista. Maa- ja metsätalous sekä uusiutuvan energian tuotanto ovat vahvoja kasvualoja. Näillä voimme tehokkaimmin parantaa vaihtotasettamme ja työllisyyttämme. Se vaai hittyäkseen pitkäjänteisyyttä, luotettavaa ja vakaata poliitsta ilpiiriä sekä johdonmukaisia päätöksiä. Johdonmukaisuuteen liittyy myös ymmärrys siitä, ettei a- ja metsätalous elä, ellei myös alempiasteinen estö, investoinrahoitus tai vaikkapa lomitusasiat ole kunnossa! Timo Korhonen, kansanedustaja (sk.) Eduskunnan a- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Sotkamo Biotalouden kasvulla Suomi Nousuun Tekst saapumisjärjestyksessä. Ehdokkaana olevia MTK:n jäseniä Suomen talous on saatava kasvuun. Talouskasvulla aikaansaamme velkaantumisen katkaisemisen, lisäämme työpaikkoja ja vähennämme työttömyyttä. Keskusta esittää ohjelssaan uuden työpaikan luomista kymmenen vuoden aikana. Se edellyttää kasvun luomista erityises uusille toimialoille kuten bio- ja luovaan talouteen. Alueellamme on uskoa a- ja metsätalouden tulevaisuuteen. Tuotannon kannattavuus on kuitenkin ollut huonoa jo useita vuosia, joten siihen on saatava parannusta. Venäjäpakotteiden aiheuttat hinnanlaskut lisäsivät ensestään kannattomuutta. Jotta biotalouteen saadaan kasvua, tulee tuotanto saada kannattavaksi, toimintaedellytyksiä turvattava ja hallinnollista byrokraaa vähennettyä. Hallitus ilmoit viime syksynä korottavansa metsähaken tua ja alentavansa turpeen verotusta. Keskusta oli toiveikas hallituksen muuttuneeseen kantaan, että metsähaken tuki nostettaisiin ja turpeen verotus lasttaisiin vuoden 2012 tasolle. Hallituksen temät ehdotukset eivät ole riittäviä. Turpeen verotukselle ehdotettu taso 3,4 /MWh ei ole vielä riittäviä vaikutuksia, jotta kivihiiltä korvattaisiin koisella energialla. Toisekseen hallitus ei esitä metsähaken tuen nostoa vielä ensi vuodelle vaan vasta vuodelle 2016 ja silloinkin 1,9 /MWh. Mikäli jo ensivuonna olisi palattu vuoden 2012 tasolle, olisi sillä luotu tuhansia uusia työpaikkoja. Metsätalouden sukupolvenvaihdosten edistäminenkin on ollut viime viikkoina skusteluissa. Sitä tulee jatkaa, jotta metsätaloutemme pariin saadaan uusia yrittäjiä ja puuta liikelle, ehdotettu myynpakko ei kuitenkaan ole ratkaisu siihen, olosuhteet ja lanteet kullakin lalla ovat niin erilaiset. Hyvää vään odotusta uusjyvät lehden lukijoille. Ant Rantakangas, Kansanedustaja (sk), Haapavesi Ant Rantakangas on neljännen kauden kansanedustaja, Valovarain valiokunnan atalousjaoston jäsen, hallinto- ja turvallisuusjaoston pj, tulevaisuusvaliokunnan jäsen

9 Uusjyvät Olen 29-vuoas historian tohtorikoulutettava, FL, Pyhännältä. Vaikutan monissa luottamustehtävissä kyläyhdistyksestä akuntahallitukseen. Juureni ovat tuvas alla. Vien lapsuuteni ja nuoruuteni itolalla Pyhännän Tavastngän kylällä. Asun jatko-opintojeni vuoksi puolittain Oulussa, mutta harrastukseni löytyvät edelleen alta: Olen puheenjohtajana kyläyhdistyksessä, Tavastngän Maa- ja kotalousseurassa. Vaaliteeni on: Hajautettu yhteiskunta Kestävämpi Suomi. Uskon, että Suomi saadaan uuteen nousuun vain ottalla koko an voivarat ja hdollisuudet käyttöön. Se taas edellyttää hajautettua taloutta, hajautettuja palveluja ja hajautettua hallintoa. Hajautetusta taloudesta inio esimerkki on biotalous. Tulevaisuudessa puusta voidaan tehdä lähes mitä tahansa ja energiaa tuotetaan hajautetus pienissä yksiköissä auringon, tuulen ja biossan avulla. Nämä hityslinjat avaavat suuria hdollisuuksia koko Suomelle. Hieno ajatus biotaloudesta ei toteudu iln aseudun asukkaita. Siksi peruspalvelut, kuten terveydenhoito ja koulutus, on oltava kaikkien saatavilla jatkossakin asuinpaikasta riipputta. Jopa nykyistä kattavampia palveluja voidaan järjestää liikkuvien yksiköiden ja etäyhteyksien avulla, kunhan e- ja etoliinneyhteydet ovat kunnossa. Hajautettu yhteiskunta tarkoittaa myös hallinnon hajauttamista lähelle ihmisiä. Itsenäisten kunen lisäksi tarvitsemme Suomeen vahvan akuntahallinnon mutta myös uudenlaista kylien ja kaupunginosien päätösvaltaa. Mat Leiviskä, Kansanedustajaehdokas Suomen Keskusta Vihreä ja metsänomistaja? Näin on, olen Vihreän puolueen jäsen, kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas, sekä metsänomistaja. Vanhempieni koloilla sukupolvenvaihdokset on tehty, ja niitä peruja metsähehtaareja on hoitovastuullani jonkin verran. Olen ajatellut pitää suurimn osan metsistä metsätalouskäytössä. Minusta puu on erinoinen uusiutuva teriaali, joka sopii niin rannusteriaaliksi, mianteollisuuden raaka-aineeksi, biopolttoaineeksi kuin lämmönlähteeksikin. Metsätaloudessa on sistä ottaa huomioon muitakin asioita kuin taloudellinen tulos: ise, virkistyskäyttö, monimuotoisuus ja stävyys. Tehdessämme valintoja näiden asioiden puolesta, voimme joutua luopuan jostakin, mutta saavutetut hyödyt ovat kuitenkin suurempia. Hoidetaan ja hakataan metsiä siis edelleen, mutta jätetään isepuita, riistapuskia, huomioidaan relyreit, suojellaan arvokkaat elinympäristöt ja taataan metsäluonnon monimuotoisuus esimerkiksi sekametsäkuvioin. Vaikkapa kuusivaltaisille metsäkuvioille kannattaisi jättää parinkymmenen prosenn lehpuusekoitus turvaaan monimuotoisuutta, vähentämään juurikäävän riskiä sekä parantaan metsänhoidon edellytyksiä ilston muuttuessa. Vihreäksi poliikoksi rupesin, koska meidän on saatava elämämme stävämmille raiteille. Minusta tuleville sukupolville on jätettävä elinlpoinen apallo. Nyt näin ei ole käymässä ilstonmuutoksen, luonnonvarojen ylikulutuksen ja apallon stämättömän lanteen vuoksi. Energiapoliikalla, metsillä sekä talouden ranteilla on tässä sinen rooli niiden asioiden parissa haluan työsnnellä eduskunnassa. Kestävän tulevaisuuden tekijä. Silja Keränen, 31-vuoas ympäristötekniikan diplomi-insinööri Oulun vaalipiiri, Kajaani Vihreät Tuotantoeläinten lääkityskirjanpitoon uusia vaamuksia Uusi asetus tuotantoeläinten lääkityksestä pidettävästä kirjanpidosta (MMM 21/14)1 tuli voian Mikä muuttuu? Lääkirjanpitoon tulee kaksi uutta kirjattavaa kohtaa: lääkityksen aloittaja sekä lääken tai läärehun käyttöaihe. Jatkossa kirjanpidon yhteydessä säilytetään lisäksi eläinlääkäriltä saadut resept ja kirjalliset selvitykset sekä muut apteekista ja läärehun luovuttajalta tositteet. Sikavaan ja Nasevaan kuuluvilla loilla lääkirjanpitoa on pidettävä sähköisessä järjestelmässä, jos eläinlääkäri luovuttaa lalle lääkitä tulevan tarpeen varalle. Mitä etoja on kirjattava? Kirjanpitoon kirjattavat edot: 1. eläimen tai eläinryhmän tunnistusedot; 2. lääkityksen antopäivämäärät; 3. lääkityksen aloittaja (eläinlääkäri, eläimen omistaja tai halja tai näiden valtuutta henkilö) 4. lääken tai läärehun käyttöaihe; 5. lääken nimi; 6. lääken tai läärehun määrä; 7. lääkelle tai läärehulle määrätty varoaika; sekä 8. lääken tai läärehun myyjä. Kuten aiemminkin eläinlääkärin nimen asemesta kirjanpitoon voidaan merkitä eläinlääkärin tunnusnumero. Kirjanpidon yhteydessä säilytettävät tositteet: - eläinlääkärin resept ja kirjalliset selvitykset lääken tai läärehun luovutuksesta - eläinlääkäriltä, apteekista tai läärehun luovuttajalta saadut muut tositteet lääkiden tai läärehujen myynnistä tai muusta luovutuksesta. Näitä ovat esimerkiksi apteekista ostettujen resepvapaiden lääkiden kuit (esim. porsasrauta ja suun kautta annettavat nesteytysvalmisteet). Kirjaa pian ja säilytä viisi vuotta Tiedot lääkityksistä on merkittävä kirjanpitoon hdollisimn pian. Tiedot kunkin eläimen tai eläinryhmän kaikista lääkityksistä on saatava helpos selville koko kirjanpidon säilyttämisajalta. Kirjanpidon säilytysaika on edelleen viisi vuotta viimeisestä lääken annosta huolitta siitä, onko eläin elossa vai ei. Valvontaoiudesta on myös säädetty Elintarviturvallisuusvirastolla ja aluehallintovirastolla sekä kunnaneläinlääkärillä, aluehallintoviranoisen määräyksestä, on oius tarkastaa tuotantoeläinten lääkityksestä pidettävä kirjanpito. Eläimen omistajan tai haljan on viipymättä esitettävä lääkirjanpidon edot valvontaa varten. Valvontaa tehdään otantalähtöisenä, anbiootitolöydöksien perusteella tai osana tuki- ja elintarvivalvontaa. Sikava- ja Naseva-lojen on pyydettäessä toimitettava luovutetuista lääkistä sähköisessä järjestelmässä pidettävä kirjanpito valvontaviranoisen nähtäväksi sähköisessä muodossa. PAIKALLISTA ASIANTUNTEMUSTA JA PALVELUA METSÄNOMISTAJILLE SÄÄSTÖPANKKI OPTIASTA Asiantunjamme auttavat sinua mm. Metsätulojen sijoittamisessa sekä säästämisessä Sukupolvenvaihdoksissa ja metsä lakaupoissa Rahoitusasioissa OTA YHTEYTTÄ KARTOITETAAN YHDESSÄ SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT! KUUSAMO Kitkane 15, Kuusamo puh ROVANIEMI Ainonkatu 1, Rovaniemi puh TORNIO Hallituskatu 2, Tornio puh Puh. hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, tkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min

MTK-POHJOIS-SUOMEN JÄSENLEHTI 1 2015

MTK-POHJOIS-SUOMEN JÄSENLEHTI 1 2015 Uutisjyvät 1 2015 1 MTK-POHJOIS-SUOMEN JÄSENLEHTI 1 2015 Pohjois-Suomi UUTISJYVÄT Antti Sahi MTK on ollut uudennäköinen järjestö tämän vuoden alusta alkaen, kun päätökset metsänhoitoyhdistysten jäsenöitymisestä

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 EU-tulotukikoulutus Kuopio 25.3.2015 Sivu 1 27.3.2015 Investoinnit viime ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on rahoitettu viime ohjelmakauden aikana

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Kuopio 7.10.2014 Sanna Koivumäki Ruokaosasto/ Maaseudun kehittämisyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 9.10.2014 Ruokaosaston tehtäväalueen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012 MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012 ALKUVOIMAA ALOITUSTUESTA Nuoren viljelijän aloitustuki helpottaa elinkeinon siirtymistä sukupolvelta toiselle ja takaa

Lisätiedot

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta Iiro Anttila projektityöntekijä Matti Martikainen vastuualuejohtaja, ensihoito ja päivystys OYS/PPSHP Taustaa Apulaisoikeuskanslerin

Lisätiedot

OHJELMAKAUSI 2007-2013 - viljelijätuet 2008 - tuet tallien uudisrakennuksiin, laajennuksiin ja peruskorjauksiin

OHJELMAKAUSI 2007-2013 - viljelijätuet 2008 - tuet tallien uudisrakennuksiin, laajennuksiin ja peruskorjauksiin OHJELMAKAUSI 2007-2013 - viljelijätuet 2008 - tuet tallien uudisrakennuksiin, laajennuksiin ja peruskorjauksiin Esko Leinonen Maaseutuvirasto Hevosjalostusliittojen toiminnanjohtajien ja ProAgrian neuvojien

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 21.9.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta lihan ja vuodelta 2014 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Sivu 1 9.6.2015 ALKUVOIMAA ALOITUSTUESTA Nuoren viljelijän aloitustuki helpottaa elinkeinon siirtymistä sukupolvelta

Lisätiedot

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE METSÄ KASVUN MOOTTORINA Luomme suomalaista hyvinvointia puuhun perustuvilla ratkaisuilla, investoimalla, työllistämällä ja maksamalla

Lisätiedot

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Faktaa Mansikasta Yhdistyksen johtavana ajatuksena toimia maaseutualueiden elinvoimaisuuden puolesta Yhdistyksen toimialue Sisä-Savo, Leppävirta, Varkauden

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat Hallinnollinen asiointipaikka

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 22/14 Päivämäärä Dnro 17.11.2014 2164/14/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2014 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärien

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm. Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.fi Sivu 1 10.2.2016 Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto

Lisätiedot

xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta

xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta Annettu Helsingissä xx paivänä xxxkuuta 20xx Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläinten lääkitsemisestä

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 2 MTK:n organisaatio 2010 3 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5. EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.2016 Käsittelyvaihe Komission ehdotus, kiertotalouspaketti 2.12.2015

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke . Pohjois-Pohjanmaan sote- hanke Tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen keskeisten toimijoiden

Lisätiedot

VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015

VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015 VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015 Uusi lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Läänineläinlääkäri Laura Haltia ESAVI 17.3.2015 1 Uusi lainsäädäntö 1.12.2014 Laki eläinten lääkitsemisestä

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö:

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu osallistuu yrityksen toiminnan suunnitteluun ja toimii ryhmän jäsenenä ottaa vastuun töistään

Lisätiedot

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Ajankohtaista tukipolitiikasta Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 241/2015 Valtioneuvoston asetus. maatilan investointituen kohdentamisesta

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 241/2015 Valtioneuvoston asetus. maatilan investointituen kohdentamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 241/2015 Valtioneuvoston asetus maatilan investointituen kohdentamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 695/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavasta lihan ja vuodelta 2012 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

MAATILOJEN INVESTOINTITUET 2015-2020. Helmikuu 2016

MAATILOJEN INVESTOINTITUET 2015-2020. Helmikuu 2016 MAATILOJEN INVESTOINTITUET 2015-2020 Helmikuu 2016 Sivu 1 19.2.2016 MANNER-SUOMEN MAASEUTUOHJELMA 2014-2020 Maatilojen investointituet rahoitetaan osittain ohjelmasta 1) Ns. EU-osarahoitteisia tukia 2)

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT. Tampere 30.9.2014. Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE

RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT. Tampere 30.9.2014. Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT Tampere 30.9.2014 Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE Maatilainvestointien rahoitus 2015-2020 Investointituella tavoitellaan: Alkutuotannon säilyttämistä

Lisätiedot

Lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö

Lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tuotantoeläimen määritelmä Eläimet, joita pidetään, kasvatetaan, hoidetaan, teurastetaan

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

NUOREN VILJELIJÄN ALOITUSTUKI 2014

NUOREN VILJELIJÄN ALOITUSTUKI 2014 NUOREN VILJELIJÄN ALOITUSTUKI 2014 Pirkanmaan ELY-keskus Maaseutu ja energia Rahoituspäällikkö Heli Hantula p. 0295 036 044 Maatalousrahoituksen asiantuntija Mikko Teivaala p. 0295 036 108 Maksatusasiantuntija

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Erään ympäristölupaprosessin tarina. Atso Ala-Kopsala Seinäjoki 4.9.2014

Erään ympäristölupaprosessin tarina. Atso Ala-Kopsala Seinäjoki 4.9.2014 Erään ympäristölupaprosessin tarina Atso Ala-Kopsala Seinäjoki 4.9.2014 Ylitalon Tila Toholampi Isoisoisä osti Amerikan tienesteillä konkurssitilan vuonna 1890. Muutama lehmä yms. kotieläimiä. 1 navetta

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot