TE-ASIAKASPALVELUKESKUKSEN TYÖLINJAN VENÄJÄNKIELISEN PALVELUN KÄSIKIRJA TYÖLINJA LIITE Käsikirjan on laatinut Juulia Lätti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TE-ASIAKASPALVELUKESKUKSEN TYÖLINJAN VENÄJÄNKIELISEN PALVELUN KÄSIKIRJA TYÖLINJA LIITE 119.9.2012. Käsikirjan on laatinut Juulia Lätti"

Transkriptio

1 LIITE TE-ASIAKASPALVELUKESKUKSEN TYÖLINJAN VENÄJÄNKIELISEN PALVELUN KÄSIKIRJA TYÖLINJA Käsikirjan on laatinut Juulia Lätti Työlinjan venäjänkielinen puhelinpalvelu 2013/ päivitetty 05/2014

2 JOHDANTO Tämä on työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen venäjänkielisen palvelun käsikirja. Käsikirjassa on kuvattu Työlinjan venäjänkielisen palvelusisällöt sekä käytännön ohjeet asiakaslähtöiseen puhelinpalvelutyöhön. Yleiset ohjeet työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta löytyvät työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen oppaasta. Käsikirja on tehty ja tarkoitettu venäjänkielisessä puhelinpalvelussa työskenteleville virkailijoille käytännön työn tukemiseksi sekä uusien vastaajien perehdyttämisaineistoksi. Myös muut TE-asiakaspalvelukeskuksessa työskentelevät vastaajat voivat tarvittaessa tutustua venäjänkielisen palvelun käsikirjaan. Käsikirjan sisältöjä päivitetään tarpeen mukaan kehittämistyön edetessä. 2

3 Sisällysluettelo JOHDANTO TYÖLINJAN VENÄJÄNKIELINEN PALVELU VENÄJÄNKIELINEN VÄESTÖ SUOMESSA TYÖLINJAN VENÄJÄNKIELISEN PALVELUN TAVOITE PALVELUN KOHDERYHMÄ PALVELUN SISÄLTÖ ASIAKASHYÖDYT TE-TOIMISTON HYÖDYT... 6 TIETOPAKETTI PALVELUN VASTAAJILLE TERMEJÄ MAAHANMUUTTAJA TE-TOIMISTON ASIAKKAANA MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAAN LAUSUNTOJA MAAHANMUUTTAJAN ALKUKARTOITUS MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAAN SUOMEN KIELEN TESTIT KOTOUTUMISKOULUTUS MAAHANMUUTTAJAN OMAEHTOINEN KOULUTUS KOTOUTUMISTUELLA VALMISTAVA KOULUTUS (MAVA/VALMA) ABC- TAI EK-KOULUTUS/LUKIOKOULUTUS TAI MUU VASTAAVA MAAHANMUUTTAJAN KIELITAITO YLEINEN KIELITUTKINTO TUTKINNON RINNASTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN AMMATTIPÄTEVYYDEN HANKINTA OLESKELULUVAT OLESKELULUPIEN TYYPIT Jatkuva oleskelulupa (A) Oleskelulupa sisältää rajoituksia (A) Tilapäinen oleskelulupa (B) Pysyvä oleskelulupa (P) Pitkään EU:ssa oleskelleen kolmannen maan kansalaisen oleskelulupa TYÖNTEKIJÄN OLESKELULUPA Ei tarvitse työntekijän oleskelulupaa, poikkeukset OPISKELIJAN OLESKELULUPA AU PAIR OLESKELULUPA PERHESITEEN PERUSTEELLA YRITTÄJÄN OLESKELULUPA EU/ETA-KANSALAINEN EU-KANSALAISTEN REKISTERÖITYMINEN POLIISILLA Oleskeluoikeus Rekisteröityminen poliisilla Selvitykset rekisteröinnille EU-KANSALAISTEN REKISTERÖITYMINEN MAISTRAATISSA

4 7.3 EU-KANSALAISTEN ASIOINTI TE-TOIMISTOSSA EU-KANSALAISTEN SOSIAALIPALVELUT JA TOIMEENTULOTURVA MAAHANMUUTTAJAN SOSIAALITURVA ASUMISPERUSTEINEN SOSIAALITURVA TYÖSKENTELYPERUSTEINEN SOSIAALITURVA MAAHANMUUTTAJAN JA ULKOMAALAISEN VEROTUS VERONUMERO Suomalaiset rakennusalan työntekijät Ulkomaalaiset rakennusalan työntekijät Tilapäisesti Suomeen töihin Vähintään vuoden ajaksi Suomeen MAASTAMUUTTAJAN MUISTILISTA YRITTÄJYYS TIETOA MAAHANMUUTTAJA-ASIOISTA JA MUITA TÄRKEITÄ WWW-SIVUJA MAAHANMUUTTAJIEN NEUVONTAPISTEET YMPÄRI SUOMEA TÄRKEITÄ WWW-SIVUJA SANASTO (SUOMI-VENÄJÄ) LIITE 1 TYÖLINJAN VENÄJÄNKIELISEN PALVELUN ESITE LIITE 2 YRITYKSEN PERUSTAJAN MUISTILISTA

5 1. TYÖLINJAN VENÄJÄNKIELINEN PALVELU Työ- ja elinkeinohallinnon yhteyskeskukseen Työlinjaan (nykyinen TEasiakaspalvelukeskus) on avautunut uusi venäjänkielinen palvelulinja. Contact Center- palvelu (jatkossa cc-palvelu) on palvellut venäjänkielisiä työnhakijoita sekä työnantajia ja viranomaisia. Neuvonta on tapahtunut puhelimen ja sähköpostin välityksellä. CC-palvelulle on myös rakennettu Internet-sivusto, joka toimii puhelin ja sähköpostineuvonnan tukena (tietoa työnhakijoille, työnantajille, viranomaisille suomeksi ja venäjäksi Työlinjan venäjänkielinen neuvontapalvelu on Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) hallinnoiman ESR-rahoittaman Itä- Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi hankkeen (myöhemmin M14-hanke) pilottikokeiluna syntynyt palvelu, joka tarjoaa toimintamallin työ- ja elinkeinoministeriön vieraskielisten cc-palvelujen toteuttamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on rahoittanut palvelua hankkeen päättymisen jälkeen, joten venäjänkielinen palvelu on jatkanut toimintaansa osana Työlinjaa. 1.1 Venäjänkielinen väestö Suomessa Venäjänkielinen väestö on keskittynyt Itä-Suomeen sekä etelän suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin. Määrällisesti eniten venäjänkielisiä asuu Helsingissä (n hlö) ja Vantaalla (n ). Uudenmaan ulkopuolella eniten venäjänkielisiä asui Turussa (n. 2500) ja Tampereella (n ). Venäjänkielistä vähemmistöä luonnehtii korkea koulutus. Venäjänkielisiä työllistyy paljon esimerkiksi sosiaalialalle, terveydenhoitoon ja rakennustyöhön. Yrittäjinä venäjänkieliset ovat edustettuina erityisesti kuljetusalalla ja ulkomaankauppaa harjoittavissa yrityksissä. Venäjänkielisten suurimmat lähtömaat ovat Venäjä ja Viro. (Vähemmistövaltuutettu 2010, ) Työllistymisen kannalta olennainen ero on niiden maahanmuuttajien, jotka tulevat Suomeen jo valmiiksi tiedossa olevaan työhön, ja muiden välillä. Venäjänkielisistä voidaan esim. maahanmuuton syyn perusteella karkeasti erotella tiettyjä ryhmiä, jotka tosin voivat sisäisesti olla hyvin heterogeenisiä. Tyypillisimmät Suomeen muuttamisen syyt ovat avioituminen Suomen kansalaisen kanssa sekä inkerinsuomalaisten paluumuutto. Inkerinsuomalaisten paluumuutto on laskenut lähivuosina. Ulkomaalaislakiin on tullut muutos, jolla poistetaan paluumuutooikeus muilta inkerinsuomalaisilta kuin sodassa palvelleilta ja siirtoväeltä. Tämä vähentänee oletettavasti paluumuuttoa edelleen. (Vähemmistövaltuutettu 2010, ) 1.2 Työlinjan venäjänkielisen palvelun tavoite Palvelun tavoitteena on antaa tietoa TE-palveluista, tietoa Suomen työmarkkinoista ja kotoutumista sekä oleskelu- ja viisumiasioista, koulutusneuvontaa, opastus sähköisten palvelujen käyttöön suomen ja venäjän kielellä. Työlinjan ve- 5

6 näjänkielinen palvelu on asiakasta neuvova ja tiedottava sekä tarvittaessa eteenpäin ohjaava, ei päätöksiä tekevä palvelu. 1.3 Palvelun kohderyhmä Työlinjan venäjänkielinen palvelun asiakkaita ovat venäjänkielentaustaiset TEtoimiston henkilöasiakkaat sekä toimiston palveluista kiinnostuneet venäjänkieliset henkilöt, Suomeen muuttoa suunnittelevat venäjänkielentaustaiset ulkomaalaiset ja viranomaiset. Työlinjan venäjänkielinen palvelu tekee yhteistyötä YritysSuomen kanssa ja tarvittaessa palvelee yrittäjyydestä kiinnostuneita venäjänkielisiä henkilöitä sekä ulkomaalaisia työntekijöitä rekrytoivia työnantajia. 1.4 Palvelun sisältö neuvonta palveluista (varsinkin maahanmuuttajataustaisille asiakkaille), asioinnista sekä sähköisistä palveluista neuvonta kotoutumiseen liittyvistä palveluista työttömyysturvaneuvonta koulutusneuvonta neuvonta oleskelu- ja viisumiasioista yhteistyö YritysSuomen kanssa; yleisneuvonta yrittäjyydestä kiinnostuneille venäjänkielentaustaisille asiakkaille sovitut URA-merkinnät asiakassoittojen perusteella tarvittaessa eteenpäin ohjaaminen TE-toimistoon ja toiselle taholle, kuten Maahanmuuttajavirastoon, poliisiin, työlupayksikköihin, Kelalle, Verohallintoon, 3.sektorin hankkeisiin. 1.5 Asiakashyödyt asiakas saa paremmat valmiudet yhteiskuntaan kotoutumiseen ja työllistymiseen kielellinen ymmärtäminen parantaa asioinnin sujuvuutta TE-toimistossa asiakkaat saavat laajaa yleisneuvontaa Suomessa asumiseen, TE-toimistossa asiointiin, koulutusmahdollisuuksiin ym. liittyen. 1.6 TE-toimiston hyödyt kielellinen ymmärtäminen parantaa asiakkaan asioinnin sujuvuutta TEtoimistossa ja helpottaa TE-toimiston virkailijoiden kuormitusta ajansäästöä TE-toimistojen asiakaspalvelutyössä: asiakas saa neuvontaa Suomen työmarkkinoista, kotoutumisesta, TE-toimistossa asioinnista Työlinjalta yhteinen asiakastietojärjestelmä (URA) on Työlinjan ja TE-toimiston virkailijoiden työkalu, jota kautta tuetaan asiakkaiden asiointia TE-toimistossa Työlinjan venäjänkielisen palvelun asiantuntijuutta maahanmuuttajakysymyksissä voi hyödyntää tarvittaessa laajemmin työhallinnon asiakaspalvelutyön kehittämisessä. 6

7 TIETOPAKETTI PALVELUN VASTAAJILLE 2. TERMEJÄ Maahanmuuttaja Maahanmuuttaja termi on yleisin, jota käytetään sellaisesta henkilöstä, joka on syntynyt Suomen ulkopuolella ja muuttanut Suomeen. Muita termejä, joita maahanmuuttajasta käytetään, ovat mm. ulkomaalainen, vieraskielinen, siirtolainen, maahanmuuttajataustainen, ulkomaalaistaustainen, uussuomalainen. Pakolainen Geneven vuonna 1951 solmitun YK:n pakolaissopimuksen mukaan turvapaikka on annettava pakolaisille. Pakolaisia ovat ne muuttajat, joilla on: "perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, etnisen taustansa, uskontonsa, kansallisuutensa tai poliittisen käsityksensä takia tai sen takia, että he kuuluvat tiettyyn yhteiskuntaryhmään, ja jotka oleskelevat sen maan ulkopuolella, jonka kansalaisia he ovat, ja jotka mainitun uhan vuoksi eivät voi tai halua palata takaisin." Kiintiöpakolainen Suomeen tulee joka vuosi kiintiöpakolaisia. Kiintiöpakolaiset valitaan henkilöistä, joilla on pakolaisen asema. Pakolaisen aseman myöntää UNHCR, YK:n pakolaisasiain virasto. Suomen eduskunta päättää vuosittain pakolaiskiintiön määrän, joka on viime aikoina ollut 750 henkilöä vuodessa. Turvapaikanhakija/turvapaikan saanut Turvapaikanhakija pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta sen vuoksi, että hän on joutunut vainotuksi kotimaassaan. Vainon syy voi olla uskonto, rotu, kansallisuus tai poliittinen mielipide tai se, että henkilö kuuluu tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään. Turvapaikanhakija ei ole vielä pakolainen. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Turvapaikkamenettelyjen yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan myös se, voiko turvapaikanhakija saada oleskeluluvan jollain muulla perusteella. Oleskeluluvan voi saada myös suojelun tarpeen tai jonkin muun syyn perusteella (esimerkiksi yksilöllinen inhimillinen syy). Turvapaikan hakijan työnteko-oikeudesta kohdassa OLESKELULUPA/EI TAR- VITSE TYÖNTEKIJÄN OLESKELULUPAA, POIKKEUKSET. Kotoutuminen Kotoutuminen tarkoittaa, että maahanmuuttaja hankkii itselleen sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla hän selviää Suomessa ja voi osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan tasavertaisena jäsenenä. Kototutumisesta säädetään Laissa maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Ensimmäinen kotoutumislaki tuli voimaan v ja sen jälkeen sitä on muutet- 7

8 tu v. 2002, v ja nyt Kotoutumisaika uuden lain mukaan ( jälkeen) on 3 (-5) vuotta siitä, kun ensimmäinen kotoutumissuunnitelma on allekirjoitettu. Kotosuunnitelma tulee tehdä kolmen vuoden sisällä ensimmäisestä oleskeluluvasta/rekisteröinnistä laskien. Ensimmäinen suunnitelma tehdään korkeintaan yhdeksi vuodeksi. Voi kestää nyt vähemmän kuin 3 vuotta, jos ei ole tarvetta enää kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumissuunnitelma Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan henkilökohtainen suunnitelma kotoutumislaissa tarkoitetuista toimenpiteistä ja palveluista, jotka edistävät ja tukevat hänen mahdollisuuksiaan hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito ja muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistävät ja tukevat hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnan toimintaan. Kotoutumissuunnitelmassa otetaan huomioon myös maahanmuuttajan perheen kotoutumista edistävät ja tukevat toimenpiteet ja palvelut. Kotoutumissuunnitelma voi sisältää myös perusopintoja ja ammatillisia opintoja, lukio-opintoja, korkeakoulututkintoihin johtavaa koulutusta sekä täydennyskoulutusta ja jatkokoulutusta. Työttömälle työnhakijalle kotoutumissuunnitelma tehdään TE-toimistossa, joskus yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Kotoutumistuki on samansuuruinen kuin työmarkkinatuki ja maksetaan maahanmuuttajalle samoin perustein kuin työmarkkinatukikin. Mikäli työssäoloehto täyttyy, hakijalle kirjoitetaan normaalit päivärahalausunnot. (Huom.! Jos työssäoloehto täyttyy, hakijalla ei ole oikeutta kotoutumissuunnitelmaan). 3. MAAHANMUUTTAJA TE-TOIMISTON ASIAKKAANA 3.1 Maahanmuuttaja-asiakkaan lausuntoja Koodit alkaen 0G-alkuisia (alkuun tulee aina 0A1-lausunto sekä muut tarvittavat lausunnot työttömyysturvasta (esim. odotusaika ja pitkähkö poissaolo) niin kuin muillekin asiakkaille) - 0G1 = tiedote kotoutumissuunnitelman laatimisesta - 0G2 = hakija on aloittanut kotoutumissuunnitelmassa sovitun omaehtoisen opiskelun - 0G3 = omaehtoinen opiskelu kotoutumistuella keskeytyy tilapäisesti pätevästä syystä - 0G4 = hakijalla ei oikeutta omaehtoisen opiskelun perusteella maksettavaan kotoutumistukeen - 0G9 = omaehtoinen opiskelu kotoutumistuella on päättynyt - koodit asti 0H-alkuisia, myös siirtymäaika (jota ei ole tarkkaan määritelty) 8

9 - 0H2 = kotoutumissuunnitelmaa ei ole vielä tehty (ts. ei ole oikeutta kotoutumistukeen ennen kuin kotoutumissuunnitelma on laadittu ja allekirjoitettu) - 0H1 = kotoutumissuunnitelma on laadittu ja allekirjoitettu, hakijalla on oikeus kotoutumistukeen - 0H3 = hakija on rinnasteisessa koulutuksessa - 0H5 = hakija on työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen rinnastettavassa toimenpiteessä - 0H9 = rinnasteinen toimenpide on keskeytynyt - 0S1 = asiantuntijalausunto, esteetön lausunto - 0S2 = asiantuntijalausunto, määräaika 3.2 Maahanmuuttajan alkukartoitus Maahanmuuttajien alkukartoitus määriteltiin uudessa kotoutumislaissa ( ) ja se poikkeaa jonkin verran työnhakijan alkukartoituksesta. Kunnan asiakkaana olevan kotoutujan alkukartoituksen tekemisestä vastaa kunta. Alkukartoituksessa selvitetään muun muassa maahanmuuttajan kielitaito sekä opiskelu- ja työelämävalmiudet. Alkukartoituksella pyritään siihen, että kaikki maahanmuuttajat saavat perustiedon suomalaisesta yhteiskunnasta ja aiempaa useampi maahanmuuttaja pääsee kotoutumista edistävien palvelujen piiriin. Palvelut aloitetaan mahdollisimman nopeasti maahantulon jälkeen ja toteutetaan yksilöllisen alkukartoituksen perusteella. 3.3 Maahanmuuttaja-asiakkaan suomen kielen testit Koulutusportti koulutuksen tiedonvälitysjärjestelmä (Tilanne v. 2013: mukana Uudenmaan (Helsinki, Espoo ja Vantaa), Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Hämeen TE-toimistoissa ja Vaasan toimipisteessä) Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen hallinnointiprosessi Koulutusportti-järjestelmässä: 1. Suomen kielen testaaja julkaisee kielitaidon alkutestipäivän Koulutusportissa. 2. TE-toimiston asiantuntija varaa asiakkaalle ajan suomen kielen alkutestiin. TE-toimiston asiantuntija tulostaa asiakkaalle ilmoituksen testiajasta ja paikasta. 3. Testaaja lähettää asiakkaan testituloksen Koulutusportin kautta TEtoimistoon. Testaaja suosittelee asiakkaalle tiettyjä koto-koulutuksen lähtötasoa ja etenemisnopeutta. 4. Kouluttaja julkaisee työvoimakoulutuksena järjestettävän koto-koulutuksen Koulutusportissa. 5. TE-toimisto varaa Koulutusportissa asiakkaalle paikan testitulosta vastaavaan koulutukseen sekä tulostaa asiakkaalle koulutuspaikan tiedot. Mikäli ei 9

10 ole sopivaa kurssipaikkaa, TE-toimisto voi liittää asiakkaan testituloksen mukaiseen koto-koulutukseen odottavien jonoon. 6. Koulutuksen alkaessa kouluttaja ilmoittaa TE-toimistoon, ketkä asiakkaat ovat aloittaneet kurssin. Omaehtoisen, koto-tuella tuettavan koulutuksen prosessi Koulutusporttijärjestelmässä: 1. Omaehtoisia koulutuksia järjestävä oppilaitos lähettää Koulutusportin kautta koulutuksen tiedot TE-toimistoon. 2. Te-toimisto tarkistaa, täyttääkö koulutus koto-tuella tukemisen kriteerit. 3. Koulutus julkaistaan Koulutusportissa, ja TE-toimisto voi tiedottaa siitä asiakkaille. 4. TE-toimiston asiakas hakee koulutukseen. 5. Oppilaitos valitsee asiakkaan koulutukseen. 6. TE-toimisto sopii asiakkaalle soveltuvan omaehtoisen koulutuksen tukemisesta asiakkaan koto-suunnitelmassa ja liittää asiakkaan Koulutusportissa koulutukseen. Tietoa omaehtoisista suomen ja ruotsin kielen kursseista (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) Finnishcourses.fi-verkkopalvelusta löydät tietoa suomen kielen kursseista, joita järjestetään Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Palvelussa ei ole tietoa TE-toimistojen kursseista. Finnishcourses.fi-palvelussa on tietoa myös ruotsin kielen kursseista. Finnishcourses.fi-palvelua voit käyttää seuraavilla kielillä: suomi englanti venäjä 3.4 Kotoutumiskoulutus Suomen (tai ruotsin) kielen ja yhteiskunta- ja työelämätietoutta sisältävä koulutus ja se on yleensä työvoimapoliittista koulutusta. Kesto on kk ja se sisältää myös työssäoppimisjakson. Nykyisin kotoutumiskoulutus järjestetään moduuleittain (1-4 moduulia). Koulutus on uusille maahanmuuttajille. Kotoutumiskoulutus on yleensä työvoimapoliittista koulutusta, mutta se voi olla myös omaehtoista koulutusta. 3.5 Maahanmuuttajan omaehtoinen koulutus kotoutumistuella Opintojen tulee olla suomen tai ruotsin kielen opintoja tai opinnot tapahtuvat pääosin suomen tai ruotsin kielellä. Opintoja voivat olla mm. valmentavat opinnot, ammatilliset tai suomen kielen opiskelu. Koulutuksesta sovitaan kotoutumissuunnitelmassa. Painavasta syystä (17-vuotias, oleskelulupaa odottanut, TEtoimiston jonot tms.) voidaan hyväksyä jo aiemmin aloitetut opinnot kotoutumistuella tuettaviksi opinnoiksi. 10

11 3.6 Valmistava koulutus (MAVA/VALMA) Maahanmuuttajien valmentava koulutus voi olla peruskouluopintoihin tai ammatillisiin opintoihin valmentavaa koulutusta. Koulutuksissa on paljon myös suomen kielen opetusta sekä esim. peruskouluaineita. Koulutus kestää lukuvuoden ja järjestetään omaehtoisena koulutuksena, jota rahoittaa Opetushallitus. Henkilöllä on oikeus osallistua esim. ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen vain kerran. Tavoitteena on, että ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen jälkeen maahanmuuttajan kielitaito ja opiskeluvalmiudet ovat riittävät ammatillisiin opintoihin. Koulutus lyhennetään usein nimellä valma tai mava. MAVA-koulutukset löytyvät sivuilta. 3.7 ABC- tai EK-koulutus/lukiokoulutus tai muu vastaava ABC/Ek-koulutukseksi kutsutaan koulutusta, joka on tarkoitettu luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille. Koulutuksessa opiskellaan aluksi kirjoittamaan ja lukemaan latinalaisilla aakkosilla. 4. MAAHANMUUTTAJAN KIELITAITO Eurooppalaisen viitekehyksen mukainen arviointiasteikko, joka on sovellettu Suomeen. Nyt koodit voi merkitä myös Uraan. Koulutuksessa suomen kielen opettaja arvioi maahanmuuttajan kielitaidon asteikon mukaisesti ja arviointi kirjataan todistukseen. Kotoutumiskoulutuksen jälkeen tavoitteena on, että hakijan kielitaito on tasoa A2.2.-B1.1. Peruskielitaito A1 Opiskelija selviytyy kaikkein yksinkertaisimmissa arkielämän tilanteissa. Osaa antaa perustiedot itsestään ja vastata itseään koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin. Ymmärtää yksinkertaistettua puhetta tutusta aiheesta ja osaa etsiä tietoja erittäin lyhyestä tekstistä. Tuntee omaan elämään ja arkipäivään liittyvää sanastoa. Kirjallinen ilmaisu on niukkaa. A2.1 Opiskelija selviytyy tavallisimmissa asiointitilanteissa sekä ymmärtää odotuksenmukaista ja selkeää toistettua puhetta. Osaa esittää yksinkertaisia kysymyksiä ja vastata niihin. Ymmärtää pääajatukset parin kappaleen pituisesta selkeästä tekstistä. Osaa kuvata asioita konkreettisella tasolla, esimerkiksi täyttää yksinkertaisen lomakkeen ja kirjoittaa lyhyen viestin. A2.2. Opiskelija ymmärtää melko paljon aihepiiriltään tutusta normaalitempoisesta yleiskielisestä puheesta. Suullinen kielitaito riittää käytännönläheisissä keskusteluissa ja omaan elämään liittyvissä, ennakoitavissa arki- ja työelämän tilanteissa. Osaa pyytää selvennystä. Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia lyhyehköstä asiatekstistä, esimerkiksi selkeistä ohjeista ja ilmoituksista. Osaa kirjoittaa yksinkertaisen tekstin, esimerkiksi lyhyen hakemuksen, luettelomaisen toimintaohjeen tai tehtäväkuvauksen. 11

12 Itsenäisen kielenkäyttäjän kielitaito B1.1 Opiskelija selviytyy tavallisissa suullisissa ja kirjallisissa kielenkäyttötilanteissa kohtalaisesti sekä työssä että vapaa-aikana. Opiskelijan kielitaito riittää käytännönläheiseen työhön ja ammatillisiin opintoihin, jos hän saa tukea. Ymmärtää pääasiat yleiskielisestä tekstistä. Kykenee ilmaisemaan itseään kirjallisesti, esimerkiksi vastaamaan suppeasti mutta ymmärrettävästi tiedusteluihin ja laatimaan sähköpostitiedotteen. B1.2 Opiskelija selviytyy tavallisissa suullisissa ja kirjallisissa kielenkäyttötilanteissa melko luontevasti sekä työssä että vapaa-aikana. Havaitsee eroja muodollisen ja epämuodollisen tekstin ja puheen välillä. Ymmärtää monenlaisia yleiskielisiä tekstejä pääosin. Pystyy tuottamaan jäsentynyttä tekstiä, esimerkiksi lyhyen esseevastauksen, ja perustelemaan mielipidettään. B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso. B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito. Taitavan kielenkäyttäjän kielitaito C1.1. Taitavan kielitaidon perustaso. C1.2. Toimiva taitava kielitaito. C2.1 Äidinkielisen kaltainen kielitaito. C2.2 Taitavan äidinkielisen kielitaito. 4.1 Yleinen kielitutkinto Yleiset kielitutkinnot ovat aikuisille suunnattuja kielitaitotutkintoja. Tutkinnot mittaavat kielen osaamista sellaisissa käytännön tilanteissa, joissa aikuinen joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan jotakin vierasta kieltä - joko Suomessa tai ulkomailla. Maahanmuuttaja suorittaa yleisen kielitutkinnon suomen tai ruotsin kielessä. Usein tutkinnon voi suorittaa esim. kotoutumiskoulutuksen aikana. Opetushallitus määrittelee vuoden tutkintopäivät, jotka ovat samat koko Suomessa. Tietyillä oppilaitoksilla on oikeus järjestää yleinen kielitutkinto. Yleisestä kielitutkinnosta käytetään usein lyhennettä yki. Sen voi merkitä myös Uraan toimiston hakusanana. Yleisen kielitutkinnon tasot ovat perustaso, keskitaso ja ylin taso. Maahanmuuttaja suorittaa yleensä keskitason testin (taso 3-4). Verrattuna eurooppalaisen viitekehyksen mukaiseen arviointiin tasot ovat: A1-A2 = YKI 1-2 (perustaso) B1-B2 = YKI 3-4 (keskitaso) C1-C2 = YKI 5-6 (ylin taso) 12

13 Yle.fi-sivuilla olevan YkiTreenit-ohjelman avulla (http://www.yle.fi/java/yki/index.nvl) avulla maahanmuuttaja voi itse harjoitella kieltä juuri hänelle sopivalla taitotasolla, samalla voi testata kielitaitoa. YKI-tutkintopaikkojen hakupalvelu: 5. TUTKINNON RINNASTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Tutkintojen tunnustamisella tarkoitetaan päätöstä siitä, millaisen kelpoisuuden ulkomainen tutkinto antaa työtä tai opiskelupaikkaa haettaessa. Tutkintojen tunnustaminen jaetaan yleensä ammatilliseen ja akateemiseen tunnustamiseen. Prosessi on erilainen EU/ETA maissa tai niiden ulkopuolella suoritetuissa opinnoissa (riippuu myös kansalaisuudesta, EU/ETA maiden kansalainen vai niiden ulkopuolinen). Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon tuottamasta virkakelpoisuudesta Suomessa. Opetushallitus toimii myös tutkintojen kansainvälisen vertailun tiedotuskeskuksena. Tutkinnon ammatillinen tunnustaminen: Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon antamasta virkakelpoisuudesta Suomessa. Alakohtaiset viranomaiset päättävät ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä. Yksityisen sektorin työnantajat arvioivat yleensä itse ulkomaisen tutkinnon antamaa pätevyyttä päättäessään työntekijöidensä valinnasta. Tutkinnon akateemisesta tunnustamisesta päättävät korkeakoulut ja oppilaitokset: ulkomaisen tutkinnon antamasta jatko-opintokelpoisuudesta ja ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta Suomessa suoritettavaan tutkintoon. Ajantasainen tieto löytyy sivulta Suomessa Opetushallitus voi rinnastaa ulkomailla suoritetun korkeakoulututkinnon esimerkiksi alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon. Rinnastaminen on maksullista. Opetushallituksen sivuilla on tarkat ohjeet asiakirjojen käännättämisestä ym. (http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen) 5.1 Terveydenhuollon ammattilaisten ammattipätevyyden hankinta Valvira on Suomessa viranomainen, joka myöntää terveydenhuollon ammattihenkilölle oikeuden harjoittaa terveydenhuollon ammattia Suomessa (esim. lääkärit ja sairaanhoitajat). Tiedot sivuilla Koskee myös ulkomailla koulutettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Täältä löytyvät myös ohjeet siitä, miten EU:n ulkopuolella kouluttautunut lääkäri voi hankkia ammattipätevyyden Suomessa. Prosessi on erilainen EU/ETA maissa tai niiden ulkopuolella suoritetuissa opinnoissa (riippuu myös kansalaisuudesta EU/ETA maat tai niiden ulkopuolinen). 13

14 (http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet/tutkintojen_tunnustaminen) Lääkäriksi Suomeen opas: /urn_isbn_ pdf 6 OLESKELULUVAT Ulkomaalainen tarvitsee oleskeluluvan voidakseen oleskella ja/tai tehdä työtä tai opiskella pidemmän aikaa Suomessa. Poikkeuksena ovat muiden Pohjoismaiden kansalaiset sekä EU- ja ETA-jäsenvaltioiden kansalaiset. Oleskelulupa on joko määräaikainen tai pysyvä. Ensimmäinen oleskelulupa on aina määräaikainen. Lupa myönnetään enintään vuodeksi tai siksi ajaksi, jonka työnteko tai opiskelu kestää. Oleskeluluvan (määräaikaisen tai pysyvän) voi myös menettää, jos on esimerkiksi oleskellut pitkään ulkomailla. Sellaisessa tilanteessa oleskeluluvan voimassaolo pitää tarkistaa poliisin ulkomaalaisasioiden osastolta. Lisätietoja oleskeluluvista sivulta Lupien hinnat (v. 2013): Ensimmäinen oleskelulupa työntekoa tai elinkeinon harjoittamista varten 500 Ensimmäinen oleskelulupa opiskelua varten 300 Ensimmäinen oleskelulupa, hakija alaikäinen 200 Poliisilta Migrin (ent. UVI) ratkaistavaksi siirretty oleskelulupa tai oleskeluluvan jatkaminen 156 Poliisilta Migrin ratkaistavaksi siirretty opiskelijan tai alaikäisen oleskeluluvan jatkaminen 116 Poliisilta Migrin ratkaistavaksi siirretty oleskelupa työnhakua varten 156 Poliisilta Migrin ratkaistavaksi siirretty pysyvä oleskelulupa 156 Poliisilta Migrin ratkaistavaksi siirretty oleskeluoikeuden rekisteröinti 50 Poliisilta Migrin ratkaistavaksi siirretty oleskeluoikeuden oleskelukortti Oleskelulupien tyypit Jatkuva oleskelulupa (A) Ensimmäinen oleskelulupa on määräaikainen. Jatkuva oleskelulupa on myös määräaikainen. Oleskelulupakortissa koodi on A. Lisäksi siinä on merkintä, millä perusteella hakija on saanut oleskeluluvan (Ulkomaalaislaki 79 ja ko. momentti). Oleskelulupakortissa on päivämäärä, mihin asti lupa on voimassa. Uutta lupaa pitää hakea poliisilta ennen kuin vanha on mennyt umpeen, muutoin esim. ei voi saada työttömyysturvaa. Hakija toimittaa TE-toimistoon oleskelulupahakemuk- 14

15 sen vireilläolotodistuksen, jonka hän saa poliisilta hakiessaan uutta lupaa. Mikäli lupaa ei ole haettu ajoissa tai se on vanhentunut, hakijalla ei ole oikeutta työttömyysturvaan ja on tehtävä työttömyysturvan katkaisulausunto. Oleskelulupatiedot merkitään Urassa maahanmuuttajatietoihin Oleskelulupa sisältää rajoituksia (A) Henkilöllä voi olla oikeus tehdä vain tietyn alan työtä tai vain tietyn työnantajan palveluksessa. Oleskelulupakortissa on koodi A ja siihen on kirjattu työntekooikeuden laajuus. Jos henkilöllä on alakohtainen lupa, työttömällä on oikeus TEtoimiston palveluihin ja mahdollisesti oikeus työttömyysturvaan. Mikäli lupa on työnantajakohtainen, ei voi olla työnhakijana TE-toimistossa Tilapäinen oleskelulupa (B) Oleskelulupakortissa koodi on B. Luvassa voi olla esim. työnantajaa koskevia rajoituksia tai lupa on myönnetty muulla perusteella (opiskelija, puoliso jne.). Voi olla asiakkaina TE-toimistossa, ei ole oikeutta työmarkkinatukeen, työssäoloehdon täyttyessä on oikeus perus/ansiopäivärahaan Pysyvä oleskelulupa (P) Pysyvän oleskeluluvan voi saada, kun henkilö on asunut yhtäjaksoisesti neljä vuotta Suomessa ja oleskelu on ollut pysyväisluonteista. Jos uutta lupaa on hakenut myöhässä, pysyvän oleskeluluvan saaminen viivästyy. Passissa on tarra (oleskelulupakortissa), jossa lukee P (=pysyvä oleskelulupa). Voi olla asiakkaana TE-toimistossa, on oikeus työttömyysturvaan Pitkään EU:ssa oleskelleen kolmannen maan kansalaisen oleskelulupa Passissa on koodi P-EY. Tämä lupa on myös pysyvä. 6.2 Työntekijän oleskelulupa Työntekijän itse on jätettävä hakemus ulkomailla Suomen edustustoon (ensisijaisesti) tai Suomessa poliisille. Ei voi panna hakemusta vireille suoraan Maahanmuuttovirastossa. Jatko-oleskelulupahakemus jätetään pääsääntöisesti poliisilaitokselle. Hakemuksen mukana on oltava seuraavat lomakkeet ja liitteet: oleskelulupahakemus OLE_TY1 Hakemuksen liitteeksi täytyy liittää aina TEM054-liitelomake, jonka työnantaja täyttää. Työnantaja allekirjoittaa sen ja vakuuttaa siinä olevat tiedot oi- 15

16 keiksi. Jos hakijalla on useita työnantajia, jokaisen heistä täytyy täyttää oma TEM054-lomake liitettäväksi hakemukseen. Hakijan on ilmoitettava hakemuksessa tarkat yhteystietonsa. Lomake täytetään suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Myös liitteiden on oltava jollakin edellä mainitulla kielellä. Asiakirjat on käännätettävä virallisella kielenkääntäjällä. Suomen edustusto tai poliisin toimipiste lähettää hakemuksesi Maahanmuuttovirastoon. Hakemuksen käsittelyyn kuuluu kaksi vaihetta: 1. Työ- ja elinkeinotoimiston työlupayksikkö tekee hakemukseen osapäätöksen. 2. Kun osapäätös on valmis, Maahanmuuttovirasto käsittelee hakemuksen ja tekee siihen päätöksen. Joissakin tapauksissa ennen päätöksentekoa hakijaa voidaan kuulla joko kirjallisesti tai haastattelussa. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä eli vanhimmat hakemukset ratkaistaan ensin. Hakija saa oleskelulupakortin, jos Maahanmuuttovirasto on myöntänyt hakijalle oleskeluluvan. Jos hakija on ulkomailla, hän ei voi tulla kesken hakemuksen käsittelyä Suomeen odottamaan päätöstä ja saada oleskelulupakorttia täällä. Jos hakija tulee Suomeen kesken asian käsittelyn ja haluaa jäädä tänne odottamaan päätöstä, hänen on peruutettava Suomen ulkopuolella tekemänsä hakemus ja haettava uudestaan oleskelulupaa Suomessa. Suomessa jätetystä hakemuksesta peritään uusi käsittelymaksu. Huom.! TE-toimiston suorittama harkinta (ulkomaalaislaki 72 ja 73 /74 ): 1. Työvoiman saatavuus kohtuullisessa ajassa olemassa olevilta työmarkkinoilta (Suomi ja EU) Työnantajan on avattava työpaikka työhallinnon järjestelmään tai muulla tavoin selvitettävä rekrytointihistoria. Ei saa estää työnhakijoiden (tulevienkaan) työllistymistä (ks. ELY-keskusten alueelliset linjaukset). 2. Ulkomaalaisen toimeentulo on oltava turvattu Suomessa oleskeluluvan voimassaoloaikana ansiotyöllä (ks. tulovaatimukset). 16

17 Maahanmuuttoviraston tulovaatimukset* 1 aikuinen 1000 puoliso ym lapsi lapsi lapsi lapsi lapsi lapsesta > 0 nettoansiot /kk * Yllä mainittuja suuntaa-antavia toimeentulotasoja sovelletaan ensimmäisen oleskeluluvan, jatkoluvan ja pysyvän oleskeluluvan sekä pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskeluluvan myöntämistä harkittaessa. Suuntaa-antavasta toimeentulotasosta voidaan poiketa yksittäistapauksessa kokonaisharkinnan perusteella. (Maahanmuuttoviraston ohje toimeentuloedellytyksen soveltamisesta. MIGDno/2012/1348. Voimassaoloaika ) 3. Työnantajavelvoitteista huolehtiminen Työehdot työlainsäädännön ja työehtosopimuksen mukaiset (huom.! työtä on oltava vähintään 18 tuntia viikossa!) Palkkaus on oltava Suomessa voimassa olevien säädösten mukainen * Lisäselvitykset: kaupparekisteriote, verovelkatodistus, TyELvakuutusmaksutodistus, tuloslaskelma ja tase, liiketoimintasuunnitelma jne. * Jatkolupien kohdalla ei suoriteta työmarkkinaharkintaa, mutta työantajavelvoitteiden hoitaminen kuten maksetut palkat ja lakisääteiset työnantajamaksut tarkistetaan Ei tarvitse työntekijän oleskelulupaa, poikkeukset Tietyissä tilanteissa ulkomaalainen voi tehdä Suomessa ansiotyötä ilman oleskelulupaa. Hänellä on oltava voimassa oleva viisumi, mikäli hän on viisumivelvollinen. Työntekijän oleskelulupaa eivät tarvitse: Tulkit, opettajat, asiantuntijat tai urheilutuomarit, jotka tekevät työtä kutsun tai sopimuksen nojalla enintään 3 kk. Ammattitaiteilijat tai urheilijat tai näiden avustajat, jotka toimivat kutsun tai sopimuksen nojalla enintään kolme kuukautta. Merimiehet, jotka toimivat kauppaalusluetteloon ulkomaanliikenteessä toimivaksi merkityllä tai pääasiassa ulkomaisten satamien välillä liikennöivällä aluksella. Marjojen tai hedelmien poimijat, jotka ovat töissä enintään kolme kuukautta. 17

18 Toisessa EU/ETA -maassa toimivan yrityksen vakituiset työntekijät, jotka suorittavat Suomessa tilapäistä hankinta- tai alihankintatyötä (ns. lähetyt työntekijät). Edellytyksenä on, että ulkomaalaisella on toisessa maassa voimassaolevat asianmukaiset oleskelu- ja työluvat. Kansainvälistä suojelua hakeneet, joilla on voimassa oleva rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja, ja jotka ovat hakemuksen jätettyään oleskelleet Suomessa 3 kk. Ei rekisteröidä asiakkaaksi TEtoimistossa. 6.3 Opiskelijan oleskelulupa Opiskelijoiden suuntaa-antava toimeentulotaso on 560 kuukaudessa ja vuodessa. Ulkomaalisen opiskelijan, joka tulee Suomeen opiskelemaan EU/ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolelta, on hankittava oleskelulupa, jos opinnot kestävät yli kolme kuukautta. Opiskelijalle myönnetään aina määräaikainen oleskelulupa vuodeksi kerrallaan (B-lupa). Valmistumisen jälkeen opiskelijalle voidaan myöntää jatkuva oleskelulupa (A) puoleksi vuodeksi työnhakua varten. Opiskelija voi tehdä kokoaikatyötä aikana, jolloin oppilaitoksessa ei järjestetä varsinaista opetusta, käytännössä yleensä kesä- ja joululomilla. Lukukauden aikana opiskelija voi työskennellä enintään keskimäärin 25 tuntia viikossa. Jos työ on tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai lopputyön tekemistä, tuntirajoitusta ei ole. Opiskelijan täysi-ikäinen tai alaikäinen perheenjäsen Suuntaa-antava toimeentulotaso on 700 kuukaudessa ja vuodessa, kun on kyse opiskelijan aikuisesta perheenjäsenestä, joka ei itse ole opiskelija, ja 500 kuukaudessa ja vuodessa, kun on kyse ensimmäisestä lapsesta, 400 kuukaudessa ja vuodessa toisesta lapsesta, 300 kuukaudessa ja vuodessa kolmannesta lapsesta. Lisää tietoa: 6.4 Au pair Au pairin on oleskelulupaa hakiessaan esitettävä vastaanottavan perheen kanssa tehty sopimus, josta käyvät ilmi au pairin vastaanottavalta perheeltä saamat etuudet. Au pairin toimeentulon katsotaan olevan turvattu, jos vastaanottava perhe tarjoaa hänelle ilmaisen asumisen sekä ateriat ja maksaa vähintään 280 nettokorvauksen kuukaudessa. 6.5 Oleskelulupa perhesiteen perusteella Jos ulkomaalainen henkilö haluaa tulla Suomeen asumaan yhdessä täällä maassa jo olevan perheenjäsenensä kanssa, hän tarvitsee oleskeluluvan. Lupa voidaan myöntää perhesiteen perusteella. Suomessa asuvaa perheenjäsentä, jonka kanssa perhe-elämää on tarkoitus viettää, kutsutaan perheenkokoajaksi. 18

19 Suomen kansalaisten ja muiden kuin EU-kansalaisten ja heihin rinnastettavien perheenjäseniä ovat: - aviopuoliso - rekisteröity parisuhdekumppani - avopuoliso - alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja - lapsi. EU-kansalaisten perheenjäseniin sovelletaan perheenjäsenen laajempaa määritelmää. EU-kansalaisen perheenjäseneksi lasketaan hänen: - avio- tai avopuoliso - alle 21-vuotiaat lapset tai huollettavat - huollettavat vanhemmat - avio/avopuolison alle 21-vuotiaat lapset tai huollettavat sekä - avio/avopuolison huollettavat vanhemmat. Perheenjäsenen määritelmän osalta Suomen kansalaisen perheenjäsenet ovat samassa asemassa kuin muunmaalaisten perheenjäsenet. Heihin ei sovelleta EUkansalaisen perheenjäsenen laajempaa määritelmää. Lisää tietoa: 6.6 Yrittäjän oleskelulupa Ulkomaalainen henkilö tarvitsee elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan harjoittaakseen elinkeinoa Suomessa. Henkilö on elinkeinonharjoittaja, jos hän harjoittaa elinkeinoa tai ammattia omissa nimissään (ammatinharjoittaja) tai on yritysvastuun kannalta tällaiseen henkilöön rinnastettava. Yleisimmin elinkeinonharjoittajat toimivat toiminimellä (tmi), avoimessa yhtiössä (ay) tai vastuunalaisena yhtiömiehenä kommandiittiyhtiössä (ky). Jos ulkomaalainen henkilö toimii kommandiittiyhtiön äänettömänä yhtiömiehenä ja työskentelee omassa yrityksessään, hän tarvitsee työntekijän oleskeluluvan. Jos ulkomaalaisella henkilöllä on osakeyhtiö (oy tai oyj), jonka osakkeita hän omistaa ja jossa hän työskentelee, ulkomaalainen tarvitsee työskentelyä varten työntekijän oleskeluluvan. Oleskelulupaa ei myönnetä vain sillä perusteella, että henkilö omistaa osakkeita, vaan hänen pitää myös työskennellä yhtiössä ja työn tulee tapahtua Suomessa. Lisää tietoa: 7. EU/ETA-KANSALAINEN Muiden Pohjoismaiden (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) kansalaiset voivat vapaasti tulla Suomeen ja oleskella Suomessa ilman oleskelulupaa. 19

20 EU:n jäsenmaiden kansalaisilta ja heihin rinnastettavilta, Islannin, Liechtensteinin, Norjan sekä Sveitsin kansalaisilta ei vaadita oleskelulupaa. He voivat ilman lupaa saapua maahan, oleskella, opiskella, etsiä työtä tai aloittaa ammatinharjoittamisen Suomessa. Oleskelu tulee kuitenkin rekisteröidä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua poliisilaitoksella. Pohjoismaiden kansalaiset käyvät vain Maistraatissa hankkimassa henkilötunnuksen. Ohje koskee EU tai ETA-maista sekä Sveitsistä ja Liechtensteinista tulevien henkilöiden asiointia eri viranomaistahojen luona. 7.1 EU-kansalaisten rekisteröityminen poliisilla Oleskeluoikeus Alle 3 kk Suomessa oleskelulle ei ole EU- ja ETA kansalaisen kohdalla muita vaatimuksia kuin voimassaoleva matkustusasiakirja (passi tai henkilökortti). Uusi 3 kuukauden oleskeluvapaa jakso alkaa aina maahan saavuttaessa. Pääperiaate on kuitenkin, että EU kansalaisen tai hänen perheenjäsenensä on tultava toimeen omilla tai työllä hankituilla varoilla. Vastaanottavan maan toimeentulotukeen tai vastaavaan etuuteen ei tule tukeutua, ja se voi olla käännytysperuste, jos se tapahtuu alle 3 kk maahantulon jälkeen Rekisteröityminen poliisilla Yli 3kk yhtäjaksoinen oleskelu Suomessa on rekisteröitävä asuinpaikkakunnan poliisilaitokselle. Kuitenkin työnhakijat, joilla on tosiasialliset mahdollisuudet saada työtä, voivat oleskella Suomessa 36 kk rekisteröitymättä. Rekisteröitymisestä saa todistuksen, jonka nimi on Unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus. Rekisteröintiperusteita ovat: - työnteko tai ammatinharjoittaminen, - riittävät varat, - opiskelu tai - henkilö on edellä mainitut edellytykset täyttävä unionin kansalaisen perheenjäsen. Unionin kansalaisen perheenjäsenelle myönnetään oleskelukortti. Jos perheenjäsen on viisumivelvollinen Suomeen, tulee viisumi jo olla maahan tullessa. EU kansalaisen perheenjäseneksi lasketaan hänen: - avio- tai avopuoliso - alle 21-vuotiaat lapset tai huollettavat - huollettavat vanhemmat - avio/avopuolison alle 21-vuotiaat lapset tai huollettavat sekä - avio/avopuolison huollettavat vanhemmat. Avioliittoon rinnastetaan rekisteröity parisuhde, yli kaksi vuotta kestänyt avoliitto tai parisuhde, jossa puolisoilla on yhteinen lapsi. 20

21 Opiskelijan kohdalla menetellään samoin, tosin hänen huollettavia vanhempiaan tai avio-/avopuolison huollettavia vanhempia ei lasketa kuuluvan perheenjäseniksi. Rekisteröinti tai oleskelukortti on osoitus oleskeluoikeudesta. Oleskeluoikeus tarkoittaa työntekijöillä rajoittamatonta oikeutta tehdä ansiotyötä ilman työntekijän oleskelulupaa tai elinkeinoa harjoitettaessa elinkeinoharjoittajan oleskelulupaa. Oleskelukortti myönnetään arvioidun oleskelun kestoksi, kuitenkin enintään 5 vuodeksi. Unionin kansalaiselle, jonka oleskeluoikeutta ei voida rekisteröidä, voidaan poikkeuksellisesti myöntää oleskelulupa maahanmuuttovirastosta. Unionin kansalaisen perheenjäsenelle, joka ei itse ole EU-kansalainen voidaan myös myöntää oleskelulupa, jos vaaditut ehdot eivät täyty. Tällöin ratkaisuvalta on paikallispoliisilla. Toisesta EU-maasta muuttava kolmannen maan kansalainen, joka ei ole EUkansalaisen perheenjäsen, voi oleskella Suomessa vapaasti 3 kuukautta, minkä jälkeen hänen tulee hankkia lupa oleskeluun samoin ehdoin kuin muiden EU:n ulkopuolelta tulevien. Häntä ei siis pidetä EU-kansalaisena. Lähetettyjen työntekijöiden kohdalla tilanne tulkitaan toisin Selvitykset rekisteröinnille Kaikki hakijat: - Voimassaoleva matkustusasiakirja (passi tai henkilökortti) - Suomessa voimassaoleva osoite (poste restante ei riitä) - Perustietolomake - Vapaamuotoinen selvitys hakijan toimeentulosta Rekisteröintiperusteena työnteko, elinkeinotoiminta tai ammatinharjoittaminen: - Selvitys elinkeinotoiminnasta / ammatinharjoittamisesta TAI - Vahvistus palvelusuhteesta / todistus työssäolosta - Rekisteröintiperusteena opiskelu: - Selvitys hakijan opiskelusta - Läsnäolotodistus oppilaitoksesta Varallisuuden perusteella rekisteröityvät: - Selvitys riittävästä varallisuudesta. Saldotodistuksia tai oman kotimaan pankin todistuksia ei tarvita. Henkilö ei saa kuitenkaan kuulua esimerkiksi sosiaaliturvan piiriin. Perheenjäsen: - perheselvitys - todistus perhesuhteesta - vihkitodistus - lapsen syntymätodistus - selvitys huoltajuudesta, tarvittaessa toisen huoltajan suostumus - avoliitossa selvitys yhdessä asumisesta (kesto vähintään 2 vuotta) 21

22 - tarvittaessa selvitys huollettavuudesta / terveydentilasta / täydestä riippuvuudesta - 2 valokuvaa, jos perheenjäsen ei ole Unionin kansalainen, Unionin jäseneltä ei vaadita kuvia Vaaditut dokumentit pitää esittää suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Mikäli asiakkaalla on esittää tarvittavat dokumentit, rekisteröinti tehdään välittömästi, mutta viimeistään viikon sisällä. Oleskelukorttiin tehtävä päätös saadaan usein myös noin viikon sisällä, mutta viimeistään 6kk määräajassa. 7.2 EU-kansalaisten rekisteröityminen maistraatissa Maistraatit ylläpitävät yhdessä Väestörekisterikeskuksen kanssa väestötietojärjestelmää (VTJ), johon rekisteröidään tietoja (esim. henkilön nimi, syntymäaika, kansalaisuus, perhesuhdetiedot ja osoite). Maistraatti antaa jokaiselle VTJ:ään otettavalle henkilölle henkilötunnuksen, kun hänet ensi kertaa rekisteröidään. Suomeen muuttava henkilö rekisteröidään joko vakinaisesti tai tilapäisesti Suomessa asuvaksi. Vakinainen asuminen tarkoittaa yli vuoden kestävää asumista Suomessa, jolloin henkilö voi kotikuntalain edellytysten täyttyessä saada kotikunnan. Suomessa kotikunnan omaava on oikeutettu mm. julkiseen terveydenhoitoon. Tilapäinen asuminen tarkoittaa lyhytaikaista, alle vuoden kestävää asumista esimerkiksi työn tai opiskelun takia. Tilapäinen asuminen ei oikeuta kotikuntaan. Mikäli on epäselvää, täyttyvätkö henkilön kotikunnan saamisen edellytykset, henkilö voi tarkistaa asian oleskelupaikkakuntansa maistraatista. Rekisteröityminen edellyttää aina voimassaolevaa osoitetta (poste restante ei riitä). Kun ulkomaalainen muuttaa Suomeen, hänen tulee käydä maistraatissa henkilökohtaisesti rekisteröitymässä. Ulkomaalaisen on syytä varata aika etukäteen maistraatista. Varauksen voi tehdä myös sähköisesti osoitteesta (> Sähköinen ajanvaraus > Ulkomaalaisen rekisteröinti). Maistraatissa henkilö täyttää ulkomaalaisen rekisteröinti ilmoituslomakkeen sekä muuttoilmoituksen. Tietojen rekisteröimisen edellytyksenä on, että niistä on saatu luotettava selvitys. Väestötietojärjestelmään talletettavista tiedoista tulee esittää mm. seuraavat asiakirjat: - passi tai muu matkustusasiakirja, - Unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus tai ei-unionin kansalaisen oleskelulupa - selvitys vähintään yhden vuoden kestävälle oleskelulle Suomessa (työ- tai opiskelutodistus) - tarvittaessa, jos ulkomaalainen haluaa ao. tietojen rekisteröimistä: o syntymätodistus (vanhempien henkilötiedot) o todistukset perhesuhteiden muutoksesta (vihkimis- ja avioerotodistus, todistus puolison kuolemasta, nimenmuutospäätös, lapsen syntymätodistus) Asiakirjojen on oltava alkuperäisiä ja laillistettuja (esimerkiksi ns. Apostille todistuksella). Mikäli asiakirjat on laadittu jollakin muulla kielellä kuin suomeksi, 22

23 ruotsiksi tai englanniksi, asiakirjat tulee käännättää virallisella kielenkääntäjällä suomeksi. Myös lyhytaikaisesti Suomessa oleskeleva Unionin kansalainen voi saada maistraatissa henkilötunnuksen, mikäli hän tarvitsee tunnuksen esimerkiksi työn tekemistä tai opiskelua varten. Henkilötunnusta haettaessa hänen on esitettävä seuraavat asiakirjat: passi, muu matkustusasiakirja tai virallinen henkilötodistus sekä työ- tai opiskelutodistus. Huom! Pohjoismaalainen ei tarvitse Unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintiä, vaan hän voi mennä suoraan maistraattiin hakemaan kotikuntamerkintää. Huom! Maistraattien tekemä kotikuntaratkaisu ei oikeudellisesti sido muiden hallinnon alojen viranomaisia. Kotikuntalaissa ei säädetä henkilöiden oikeudesta julkisiin eikä kunnallisiin palveluihin, vaan palvelujen saamisen edellytykset määräytyvät erityislainsäädännön mukaan ja mm. kunnan viranomaiset ovat palvelujen ja muiden etuuksien myöntämisen arvioinnissa velvollisia soveltamaan itsenäisesti kotikuntalain säännöksiä. Tosin käytännössä maistraatin merkinnällä on huomattava tosiasiallinen merkitys. 7.3 EU-kansalaisten asiointi TE-toimistossa Vaihtoehto 1: Jos työnhakijalla on ilmoittautuessaan mukanaan vain henkilötodistus tai passi, josta voidaan todeta hänen kansalaisuutensa, niin hänet voidaan kirjata työnhakijaksi ilman poliisin antamaa rekisteröintitodistustakin. Tällöin hakijalla ei ole oikeutta ei kotoutumissuunnitelmaan. Vaihtoehto 2: Jos työnhakijalla on henkilötodistuksen/passin lisäksi Unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus, hänellä on oikeus palveluihin seuraavasti: - Jos rekisteröitymisestä on alle 3 vuotta ja hakijan työssäoloehto ei täyty, niin hän on oikeutettu kotoutumissuunnitelmaan. - Jos rekisteröitymisestä on alle 3 vuotta ja hakijan työssäoloehto täyttyy, niin hän on oikeutettu työllistymissuunnitelman laadintaan, ei kotoutumissuunnitelmaan. - Jos rekisteröitymisestä on kulunut yli 3 vuotta, hän on oikeutettu työllistymissuunnitelmaan, ei kotoutumissuunnitelmaan. * U1-lomake (E 301) - työhistoria maasta toiseen siirretään lomakkeella U1 (ETA-maissa E301), jonka saa kotimaassa työttömyysturvan maksajalta. 7.4 EU-kansalaisten sosiaalipalvelut ja toimeentuloturva Sosiaalipalvelujen neuvonta auttaa sekä puhelimitse että palvelupisteessä, kun tarvitaan palveluohjausta ja asiointitukea tai tietoa kaupungin palveluista ja etuuksista. Sosiaalineuvoja neuvoo ja palvelee asiakkaita, mutta ei tee heitä koskevia viranomaispäätöksiä. Opastusta saa mm. päivähoidossa, vanhustenhuollos- 23

24 sa, perheen taloudellisissa vaikeuksissa, päihdeongelmissa, lastensuojelukysymyksissä tai muissa elämän kriiseissä. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Ulkomaalaislaki edellyttää, että ulkomaalaisen on maahantulon yhteydessä tarvittaessa osoitettava, että hänellä on riittävät varat huolehtia itsestään. Toimeentulotukihakemukset käsittelee sosiaaliaseman sosiaalityöntekijä tai etuuskäsittelijä asiakkaan kanssa tälle varatulla ajalla tai kirjallisen hakemuksen perusteella. Alle 3 kk Suomessa oleskeleva EU/ETA-kansalainen (turisti): EU- ja ETA-maista tulevilla henkilöillä on oikeus hakea 3 kk ajan työtä toisesta EU- tai ETA-maasta. Tänä aikana he kuuluvat oman maansa työttömyys- ja sosiaaliturvan piiriin. Työnhakijan toimeentulon katsotaan tulevan turvatuksi lähtömaan työttömyyskorvauksella. Työnhakija rinnastetaan turistiin, ja oikeus toimeentulotukeen katsotaan tapauskohtaisesti. Rahavaikeuksissa henkilö ohjataan ensisijaisesti hoitamaan itse asiansa esimerkiksi matkavakuutuksen, pankkipalveluiden, oman lähetystön tai edustajiston puoleen kääntymällä. Harkinnan mukaan toimeentuloturvaa hakevasta voidaan myös tehdä ilmoitus poliisille käännyttämistä varten. Toimeentuloturva tulee kyseeseen vain kotimatkakustannusten tai niiden ruokailuja muiden välttämättömien kustannusten kattamiseen, jotka syntyvät ennen kuin turisti/työnhakija kohtuudella ehtii palata kotimaahansa. Yli 3kk Suomessa oleskeleva EU/ETA-kansalainen: 1. Työntekijä tai ammatinharjoittaja Työntekijät ja ammatinharjoittajat ovat erityisasemassa muihin EU-kansalaisiin nähden. Heillä on oikeus samoihin sosiaalisiin etuihin kuin kotimaan työntekijöillä, jolloin he saavat hakea myös toimeentulotukea. Oletuksena on kuitenkin, että varat saadaan työtä tekemällä tai ammattia harjoittamalla, mutta varallisuutta ei tarvitse erikseen osoittaa. Työntekijää tai itsenäistä ammatinharjoittajaa ei saa myöskään karkottaa maasta, vaikka hän hakisi (toistuvasti) toimeentulotukea tai muita etuuksia. 2. Muut Periaatteena on, että EU/ETA-kansalaisten ei tule kuormittaa oleskelumaan sosiaalihuoltojärjestelmää. Yksittäistä turvautumista sosiaalihuollon järjestelmään ei voida kuitenkaan pitää kuormittamisena. Mikäli ei-työskentelevä tai työttömäksi jäänyt EU-kansalainen turvautuu kuitenkin jatkuvasti normaalien elinkustannusten kattamiseksi toimeentulotukeen, voidaan tulkita, että oleskelun edellytyksenä oleva turvattu toimeentulo ei enää täyty. Pidempään Suomessa oleskelleen tilannetta arvioidaan myös sen mukaan, katsotaanko henkilön asuvan Suomessa vakituisesti. Toimeentulotukihakemus käsitellään aina yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. 24

25 8 MAAHANMUUTTAJAN SOSIAALITURVA Sosiaaliturvan soveltaminen voi perustua Suomessa asumiseen tai Suomessa työskentelyyn. Myös työntekijän ja eläkkeensaajan perheenjäsenillä on tiettyjä johdettuja, EY asetukseen 883 (voimaan ), perustuvia oikeuksia. 8.1 Asumisperusteinen sosiaaliturva Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin on pääsääntöisesti oikeus Suomessa vakinaisesti asuvilla. Tämä perustuu soveltamisalalakiin eli lakiin asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta. Vakinaisesti Suomessa asuvaksi katsotaan henkilö, jolla on varsinainen asunto ja koti, ja joka oleskelee pääsääntöisesti Suomessa. Pääasiallisella oleskelulla tarkoitetaan Suomessa asumista vähintään puolet vuodesta. Vakituiseksi Suomeen muuttajaksi katsotaan henkilö, joka on - Paluumuuttaja - Pakolainen tai turvapaikan saanut - Suomessa asuvan/suomeen muuttaneen henkilön perheenjäsen: avio-puoliso ja alle 18-vuotias lapsi, rekisteröity parisuhde, avopuoliso (avoliitto kestänyt vähintään 6 kk) - Työntekijä: vakinainen tai vähintään kahden vuoden työsuhde Muut siteet: - Suomessa oleskelu on jatkunut kaksi vuotta - kokonaisharkinta Suomeen muuttoa ei katsota vakinaiseksi seuraavilla perusteilla: - Opiskelu - Turvapaikanhaku - Oleskelulupa on myönnetty tilapäisen suojelun tarpeen perusteella 8.2 Työskentelyperusteinen sosiaaliturva Henkilö sairasvakuutetaan kansalaisuudesta ja tulovaltiosta riippumatta, mikäli - hänellä on vähintään neljän kuukauden mittainen työsopimus, - palkka on työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1134 /kk (v. 2013) ja - työaika on vähintään 18 tuntia viikossa. Sairasvakuutuslain mukainen vakuuttaminen oikeuttaa: - sairasvakuutuslain mukaisiin korvauksiin mm. lääkärinpalkkiosta, - KELA korvauksiin lääkeostoista, - sairauspäivärahaan ja - erityishoitorahaan. 25

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994:

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta /2013 Sisäministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta /2013 Sisäministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2013 872/2013 Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2013

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Source: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151522 (accessed:27.4.16) 1552/2015 Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN Yleiset säännökset Puolan tasavallassa Euroopan unionin kansalaisen oleskelua koskeva asia on hoidettava välittömästi, kun taas sellaisen

Lisätiedot

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 10.5.2011 Pirjo Pennanen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa

KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ulkomailla suoritettu tutkinto Olen suorittanut tutkinnon ulkomailla. Kelpaako se Suomessa? Kuka tekee päätöksen? Vastaus näihin kysymyksiin

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Sisäasiainministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2008 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

+ + Syntymäpaikkakunta. Siviilisääty Naimisissa Naimaton Eronnut Leski Avoliitto

+ + Syntymäpaikkakunta. Siviilisääty Naimisissa Naimaton Eronnut Leski Avoliitto OLE_TY3 1 *1159901* OLESKELULUPAHAKEMUS TYÖHARJOITTELUN PERUSTEELLA Tämä oleskelulupahakemuslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet tulossa Suomeen työtä tai työharjoittelua varten, joka sisältyy valtioiden

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE PK5_plus 1 *1469901* PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka muu omainen kuin puoliso tai huollossasi oleva alle 18-vuotias lapsi hakee ensimmäistä

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

HE 161/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä

HE 161/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen tarkoituksena on toteuttaa

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

* * A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

* * A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, jos olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18 vuotiaan

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki kansalaisuuslain muuttamisesta muutetaan 16 päivänä toukokuuta 2003 annetun kansalaisuuslain (359/2003) 3, 25 :n 3 momentti,

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Lapuan kaupunki jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Opiskelijan oleskeluluvat

Opiskelijan oleskeluluvat Opiskelijan oleskeluluvat Essi Liimatainen Opiskelijatiimi Maahanmuuttovirasto Korkeakoulujen kv-päivät 21.5.2013 Aiheita 2 Kuka tekee mitä? Muutoksen tuulia 2012 ja 2013 Sähköinen asiointi Biometriikka

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

Näin täytät sähköisen hakemuksen

Näin täytät sähköisen hakemuksen Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 5.10.2016 Sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluita Suomessa Miten hoito-oikeus

Lisätiedot

Näin täytät sähköisen hakemuksen

Näin täytät sähköisen hakemuksen Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,

Lisätiedot

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_311216PP +

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_311216PP + OLE_PH4 1 *1319901* OLESKELULUPAHAKEMUS LAPSELLE Tällä lomakkeella haetaan alle 18-vuotiaalle lapselle ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan hakemisen tarkoituksena on,

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Mynämäen kunta SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Ulkomaille muutto ja kotikunta

Ulkomaille muutto ja kotikunta Ulkomaille muutto ja kotikunta Kelan kv-kesätilaisuus 26./27.8.2016 Torbjörn Sandell Sisältö Väestökirjahallinnon lyhyt esittely Kotikunnan määräytyminen Pääsääntö ja poikkeukset Maastamuutto ja maahanmuutto

Lisätiedot

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Pöytyän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

+ + OLESKELULUPAHAKEMUS ENTISEN SUOMEN KANSALAISUUDEN PERUSTEELLA

+ + OLESKELULUPAHAKEMUS ENTISEN SUOMEN KANSALAISUUDEN PERUSTEELLA OLE_EN 1 *1049901* OLESKELULUPAHAKEMUS ENTISEN SUOMEN KANSALAISUUDEN PERUSTEELLA Tämä oleskelulupahakemuslomake on tarkoitettu sinulle, joka haet oleskelulupaa sillä perusteella, että olet itse ollut Suomen

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS Etelä-Savo xxpv xxkk 2014 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja :n kunta/kaupunki (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 vanhempi hallitussihteeri Timo Meling Työ- ja elinkeinohallinnon organisaatio työ-

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kempeleen kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Maahanmuuttoyksikkö

Maahanmuuttoyksikkö TILASTOKATSAUS 21/3 Maahanmuuttoyksikkö 15.3.211 OLESKELULUVAT VUONNA 21 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 21 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa tehtyjen

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ POPELYxxx/2015 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Utajärven kunta (jäljempänä kunta) sopivat

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 2011/3 Maahanmuuttoyksikkö 29.2.2012 OLESKELULUVAT VUONNA 2011 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuonna 2011 vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta.

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta. Kela Hakemus Opintotuki Ammattikorkeakoulut ja yliopistot OT 2 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit arvioida tuen määrän /laskurit

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 213/2 Maahanmuuttoyksikkö 27.1.214 OLESKELULUVAT 1.1. 31.12.213 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan 1.1.-.31.12.213 välisenä aikana vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

* * A-OSA + + PK3_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE LAPSELLE HAKIJANA HUOLTAJA. 1 Huoltajani tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

* * A-OSA + + PK3_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE LAPSELLE HAKIJANA HUOLTAJA. 1 Huoltajani tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK3_plus 1 *1479901* PERHESELVITYSLOMAKE LAPSELLE HAKIJANA HUOLTAJA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka huoltaja on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Sinä asut

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

+ + OLESKELULUPAHAKEMUS URHEILUN TAI VALMENTAMISEN PERUSTEELLA

+ + OLESKELULUPAHAKEMUS URHEILUN TAI VALMENTAMISEN PERUSTEELLA OLE_TY4 1 *1149901* OLESKELULUPAHAKEMUS URHEILUN TAI VALMENTAMISEN PERUSTEELLA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos haet oleskelulupaa Suomeen urheilijana tai urheiluvalmentajana, ja toimintasi Suomessa

Lisätiedot

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet.

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. Hakuaika alkaa 1.12.2016 ja päättyy 31.1.2017 klo 19.00. Ajoissa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kittilän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Näin täytät sähköisen hakemuksen

Näin täytät sähköisen hakemuksen Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys 1/5 Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys Nimi Henkilötunnus Osoite opiskeluaikana Puh.nro. Osoite kesäaikana Oppilaitos ja opintosuunta Olen aloittanut opiskelun /, opiskelu

Lisätiedot

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset 1. Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat 6 845 / hlö / vuosi 7 -vuotta täyttäneet 2 300 / hlö / vuosi Maksetaan kolmen vuoden ajan 2. Korvaus

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Ylivieskan kaupunki (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat

Lisätiedot

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 146/04.03.01/2016 SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kirkkonummen kunta (jäljempänä kunta/kaupunki)

Lisätiedot

LAPIN TE-TOIMISTON ULKOMAALAISTEN ASIAKKAIDEN ALKUPALVELUT

LAPIN TE-TOIMISTON ULKOMAALAISTEN ASIAKKAIDEN ALKUPALVELUT LAPIN TE-TOIMISTON ULKOMAALAISTEN ASIAKKAIDEN ALKUPALVELUT palveluprosessit palvelulupaukset Marjut Tauriainen palveluesimies Työnvälitys- ja alkupalvelut 1 LAPIN TE-TOIMISTON ALKUPALVELUPROSESSI Kansainväliset/ulkomaalaiset

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 2012/3 Maahanmuuttoyksikkö 18.2.2013 OLESKELULUVAT 1.1. 31.12.2012 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuonna 2012 vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot