RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET"

Transkriptio

1 RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN /731/98 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMO:n osan 19 Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet. Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Teknisen yksikön päällikkö Markku Nummelin Korvaa edellisen RAMO:n osan 19 Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet Rto 3/620/94. Voimassa lukien.

2 RAMO 19 Sisältö Sisältö 19 JATKUVAKISKORAITEET JA -VAIHTEET Johdanto Määritelmät Raiteen vakavuuden varmistaminen Loppuhitsauspöytäkirja Ratatekniset edellytykset Sähköistetyn radan erityismääräyksiä Merkittävät kiskonlämpötilat Optimaalinen neutraalilämpötila Neutraalilämpötila-alue Asennuslämpötila Lähtölämpötila Lämpötilan mittaaminen Työskentelylämpötilarajat Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Kiskojen asennus Asennus ja alkuhitsaus Minimipituus erikseen asennettavalle kiskolle Asennuslämpötilan mittaus Asennusraot eri vuodenaikoina Rajoitukset Liikennöintinopeusrajoitukset Jännitysten vapautus Edellytys Neutraalilämpötila-alueen yläpuolella oleva lämpötila Lähtölämpötilan mittaus Jännitysten vapautuksen tavoite Jännitysten vapautus Yli 180 metrin neutralointipituuksien jännityksen vapautus Neutralointi Neutraloinnin tavoite Kaarresäde alle 1000 m Neutraalilämpötila-alueen yläpuolella oleva lämpötila Lähtölämpötila on T N -alueella (+12 C C) Yhteen suuntaan neutralointi Molemmin puolin neutralointi Kiinnitys Loppuhitsaus välittömästi Loppuhitsaus jälkikäteen Lähtölämpötila on T N -alueen alapuolella (+11 C... 5 C) Pituuden muutoksen ( L) laskeminen... 15

3 RAMO 19 Sisältö Kiinto- ja tarkastuspisteiden merkitseminen Neutralointi lämmittämällä Neutralointi hydraulisilla vetolaitteilla Kiinnitys Neutraloinnin keskeyttäminen ja jatkaminen Loppuhitsaus Oheistyöt Liittyminen jatkuvakiskoraiteeseen Liittyminen jatkuvakiskovaihteeseen Loppuhitsaukset Hyväksytyt menetelmät Erikoisrakenteet Rautatiesillat Rautatiesilloilla olevat raiteet Tukikerroksettomat rautatiesillat ja kiskonliikuntalaitteet Tukikerroksettomat rautatiesillat ilman kiskonliikuntalaitteita Tukikerrokselliset rautatiesillat Apusillat Rautatietunnelit Ankkurointi Kiskon vaellusankkurien asennus Kiskon vaellusankkurit jk-raiteen päissä Ankkurit jarrutusosuuksilla ja maatukien päissä Jatkuvakiskovaihteiden rakentaminen Vaihteiden asennus Etu- ja takajatkosten asennusraot Jännitysten vapautus ja neutralointi Edellytykset Jännitysten vapautus ja neutralointi, kun R on enintään 300 m Jännitysten vapautus ja neutralointi, kun R > 300 m Eristysjatkokset Eristysjatkokset kallistuksen muutosalueella Liityntäjatkokset Jatkoshitsaus Rajoitus Vaihteen säde R < 300 m Kielen kantajatkoksen hitsaus Liikkeenestimellinen kieli Kantatapillinen kieli Työskentely jatkuvakiskoisella raiteella Raiteen aseman muutokset Tiedottaminen Raiteen aseman muuttuminen... 27

4 RAMO 19 Sisältö Palauttaminen alkuperäiseen asemaan Palauttaminen alkuperäiseen asemaan ja jännitysten vapautus Uudelleen neutralointi Raiteen aseman muuttaminen kaarteissa ja muutosalueen päissä Työskentelylämpötilarajoitukset Jatkuvakiskoraiteen katkaiseminen Raiteen vakavuus ja katkaiseminen Toimenpidevastuu Katkaiseminen yli +27 C kiskonlämpötiloissa Neutraalilämpötilan tarkastaminen Tukikerroksen puhdistus ja pölkkyjen lauttavaihto Apusiltojen ja vaihteiden asennus Sovituskiskon asentaminen Tarkastuspisteiden merkitseminen Sovituskiskon asennus Kiskomurtumien korjaus Murtuman korjaus ilman sovituskiskoa Murtuman korjaus yhdellä termiittihitsillä Murtuman korjaus kahdella termiittihitsillä Murtuman korjaus sovituskiskolla Tilapäinen sovituskisko Lopullisen sovituskiskon jatkoshitsaus Kriittiset siirtymät ja hellekäyrät Hellekäyrä ja sen kehittyminen Puristuspaineen kasautuminen Kriittisen siirtymän korjaaminen Hellekäyrän tilapäiskorjaus Hellekäyrän lopullinen korjaus Hellekäyräilmoitus... 34

5

6 RAMO 19 Liiteluettelo Liiteluettelo 1. Loppuhitsauspöytäkirja 2. Sallitut työskentelylämpötilat 3. Hellekäyräilmoitus

7

8 7 RAMO 19.1 Johdanto 19 JATKUVAKISKORAITEET JA -VAIHTEET 19.1 Johdanto Jatkuvakiskoraide (Jk-raide) on eräs merkityksellisimmistä kehitysaskelista ratatekniikassa. Siinä sovellettiin ensimmäisen kerran Hooken lakia kumoamaan teräksen lämpölaajeneminen. Merkittävää on myös se, että suuria nopeuksia (>160 km/h) ei voitaisi taloudellisesti toteuttaa ilman jatkuvakiskoista päällysrakennetta. Tässä RAMO:n osassa annetaan määräykset ja ohjeet jatkuvakiskoraiteen ja -vaihteiden rakentamiseen sekä kunnossapitoon. Ilmoitettu neuvoston direktiivin 83/189/ETY, muut. 88/182/ETY, muut. 94/10/EY mukaisesti Määritelmiä Jatkuvakiskoraide on raide, jossa kiskopituus on yli 300 metriä. Lämpötilan muutosten aiheuttamat kiskon pituuden muutokset on estetty kiskon päitä lukuun ottamatta. Kiskot, joiden pituus on metriä ovat sallittuja vain jkraiteen valmistuksen aikana ja enintään brt:n kuormituksen ajan. Jatkuvakiskovaihteissa kaikki kiskojatkokset ovat jatkoshitsattuja ja vaihde on jatkoshitsaamalla yhdistetty jk-raiteeseen. Lämpötilan muutosten aiheuttamat kiskon pituuden muutokset estyvät vaihteiden kieliä lukuun ottamatta Raiteen vakavuuden varmistaminen Jatkuvakiskoraiteen vakavuuteen vaikuttavia töitä tehtäessä on käytettävä vaadittavan päällysrakenne- ja/tai hitsauspätevyyden omaavaa työnjohtoa ja hitsaushenkilökuntaa. Pätevyysvaatimukset on esitetty julkaisussa Ratatyöntekijöiden pätevyysvaatimukset. Radan kunnossapidon ja rakentamisen asiantuntijana raiteenvakavuusasioissa toimii hitsausmestari, jolle kuuluu jatkuvakiskoraiteen neutralointi ja loppuhitsaustöiden johto ja valvonta. Näiden töiden suorittamisen aikana tulee hänen valtuuttamansa hitsaustyönjohtajan olla töiden paikallisena työnjohtajana Loppuhitsauspöytäkirja Jatkuvakiskoraiteen kiskojen jännitysten vapautuksesta, neutraloinnista ja loppuhitsauksesta on tehtävä loppuhitsauspöytäkirja, joka on esitetty liitteessä 1. Loppuhitsauspöytäkirja säilytetään kunnossapitäjän toimesta niin kauan kunnes raide neutraloidaan uudelleen Ratatekniset edellytykset Ennen jännitysten vapautusta, neutralointia ja loppuhitsausta raiteen tulee täyttää RAMO:n osan 3 Radan rakenne edellytykset: Kiskot: UIC60, UIC54 C 1 - ja C 2 -radat UIC 900A-laatu (uudet ja käytetyt kiskot) UIC 900B, UIC laadut (vain käytetyt kiskot) 1 lk, kun nopeus yli 120 km/h suurin paikallinen nopeus v > 160 km/h: asennettaessa vain uudet kiskot, lukuun ottamatta sovituskiskoja

9 8 RAMO 19.1 Johdanto Kiinnitykset Läpivetovastus W D > 7,0 kn/kiinnitys (UIC54) > 7,8 kn/kiinnitys (UIC60) Taivutusvastus M á >1,0 knm/1 Tukikerros Pitkittäisvastus > 23,0 kn/rm (UIC54) > 26,0 kn/rm (UIC60) Poikittaisvastus > 9,0 kn/rm (puuratapölkyt) > 12,0 kn/rm (betoniratapölkyt)

10 9 RAMO 19.2 Merkittävät kiskolämpötilat 19.2 Merkittävät kiskolämpötilat Seuraavien kiskolämpötilojen selvittäminen on välttämätöntä jatkuvakiskoraiteen luotettavan valmistuksen kannalta Ihanteellinen neutraalilämpötila Ihanteellinen neutraalilämpötila on aritmeettinen kiskon keskilämpötila, jota on korotettu päällysrakennelisällä liian suurten puristusjännitysten välttämiseksi: T N ' T max %T min %7±2 2 (19.2:1) jossa, T N =optimaalinen neutraalilämpötila =17 C T max = +55 C, T min = 35 C Päällysrakennelisä on 7±2 C paikallisten olosuhteiden mukaan Neutraalilämpötila-alue Neutraalilämpötila-alue on T N ± 5 C. Tällä lämpötila-alueella olevaa kiskolämpötilaa vastaavaan pituuteensa kisko saatetaan ennen kiinnittämistä ja loppuhitsausta. Tätä pituutta sanotaan neutraalipituudeksi Asennuslämpötila Asennuslämpötila on jokaisesta kiskosta sen asennuksen yhteydessä mitattu kiskolämpötila. Asennuslämpötila ja vastaava jatkosrako on merkittävä kiskon varteen noin 1 m kiskon päästä Lähtölämpötila Lähtölämpötila (T 0 ) on kiskosta jännitysten vapautuksen yhteydessä kiinnitysten irrotuksen jälkeen mitattu kiskolämpötila. Alin sallittu lähtölämpötila jatkuvakiskoraiteen valmistuksessa on 5 C Lämpötilan mittaaminen Kiskolämpötila on mitattava jokaiselta neutraloitavalta kiskolta erikseen, puhdistetulta kiskon varrelta sen varjoisalta puolelta kahdella kiskolämpömittarilla. Kiskolämpömittarien mittaustarkkuuden on oltava ±1 C Työskentelylämpötilarajat Sallitut työskentelylämpötilat on esitetty kohdassa Neutraalilämpötila-alue on C.

11

12 11 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Kiskojen asennus Asennus tai alkuhitsaus Kiskot asennetaan raiteeseen normaalisti m (poikkeuksellisesti 300 m) välipituudessaan. Pituudeltaan 300 metrin mittaisia kiskoja asennetaan vain käytettäessä työkiskomenetelmää tai kun neutralointi ja loppuhitsaus tehdään heti kiskonvaihdon yhteydessä. Raiteessa metrisiksi hitsattavien välipituuksien osakiskojen minimipituus ja hitsien enimmäismäärät tulee olla taulukoiden 19.3:1 ja 19.3:2 mukaiset Minimipituus erikseen asennettavalle kiskolle Erikseen asennettavan kiskon minimipituus koskee sovituskiskojen ja eristyskiskoelementtien kokonaispituutta sekä liityntäkiskojen osakiskojen pituutta ja hitsattavan jatkoksen etäisyyttä lähimmästä raiteessa jo olevasta hitsistä tai muusta jatkoksesta. Taulukko 19.3:1 Uusien ratakiskojen sallitut jatkosmäärät. KISKON VÄLI- PITUUS a (m) PAIKALLINEN SALLITTU NOPEUS (km/h) < 80 < 120 < 160 > 160 KISKON VÄHIMMÄISPITUUS (m)* JATKOSHITSIEN ENIMMÄISMÄÄRÄ (kpl) 100 < a < < a < < a < * tai metrimäärää lähimpään pölkkyväliin Taulukko 19.3:2 Käytettyjen ratakiskojen sallitut jatkosmäärät. KISKON VÄLI- PITUUS a (m) SIVURAIDE PÄÄRAIDE PAIKALLINEN SALLITTU NOPEUS (km/h) <50 <80 <120 <160 KISKON VÄHIMMÄISPITUUS (m)* JATKOSHITSIEN ENIMMÄISMÄÄRÄ (kpl) 100 < a < < a < < a < * tai metrimäärää vastaavaan lähimpään pölkkyväliin

13 12 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen pääraiteella (v > 160 km/h) 10 m pääraiteella (v < 160 km/h) 8 m kohtausraiteilla 5 m muilla raiteilla 3 m vaihteissa 3,6 m tai metrimäärää lähimpään pölkkyväliin Asennuslämpötilan mittaus Asennuslämpötila on mitattava jokaisesta asennettavasta kiskosta erikseen asennusraon määräämistä varten Asennusraot eri vuodenaikoina Asennettaessa metrisiä ratakiskoja raiteeseen tulee kiskojen välinen jatkosrako säätää sellaiseksi, että loppuhitsattaessa kiskoa on riittävästi sidekiskojatkoksiin kohdistuvat puristusvoimat eivät kasva liian suureksi helleaikana, vetovoimat eivät kasva liian suureksi alhaisissa kiskolämpötiloissa. Vuodenajan ja mitatun kiskolämpötilan mukaan jätetään välipituuksien väliin asennettaessa ja/tai alkuhitsattaessa taulukon 19.3:3 mukaiset jatkosraot. Mittauslämpötila ja asennusrako on merkittävä kiskon varteen noin 1 m kiskon päästä. Kiskojen asennus on kielletty alle 5 C:n kiskolämpötiloissa Rajoitukset Suluissa olevia asennusrakoja ja -lämpötiloja saadaan käyttää vain silloin, kun kiskolämpötila ei nouse ennen loppuhitsausta neutraalilämpötila-alueen yläpuolelle. Kiskot tulee välittömästi asennuksen jälkeen kiinnittää jokaiseen ratapölkkyyn ja raiteen sivuttaisvakavuus saattaa vaaditulle tasolle ennen kuin kiskolämpötila nousee neutraalilämpötila-alueen yläpuolelle Liikennöintinopeusrajoitukset Radan rakennus- tai perusparannustyön yhteydessä, kun raide ei ole vielä lopullisessa asemassaan eikä sen vakavuus ole riittävä, on raide (kiskon pituus < 180m) varustettava RAMO:n osan 3 Radan raken- Taulukko 19.3:3 Jatkosrakojen pituudet eri kiskon lämpötiloissa. Kesäkautena Asennuslämpötila (EC) Talvikautena Kiskon pituus (m) Asennusrako (mm) (25) (25)* (10) ()* 300-metristen kiskojen asennus on sallittu vain, kun kiskot neutraloidaan ja loppuhitsataan heti asennuksen yhteydessä (työkiskomenetelmä).

14 13 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen ne mukaisilla tilapäisjatkoksilla, joiden jatkosraot ovat kohdan mukaiset ja liikenteen nopeus rajoitettava: < 60 km/h tukikerroksen vaihdon, puhdistuksen tai ratapölkkyjen lauttavaihdon yhteydessä (1. stabilointiin saakka), kun raide on enintään 40 mm lopullisen asemansa alapuolella. < 80 km/h kun raide on täydessä sepelissä, tuettuna ja enintään 15 mm alle tavoitekorkeuden (ennen 2. stabilointia). Raide tulee saattaa oikeaan asemaansa, stabiloida, neutraloida ja loppuhitsata ennenkuin tilapäisjatkosten kuormitus ylittää brt, josta lähtien on paikallinen normaali liikennöintinopeus mikäli odotettava kiskolämpötila on yli +37 C. Nopeusrajoitus tällöin on: #80 km/h ei stabiloitu betonipölkkyraide brt:n ajan, ei stabiloitu puupölkkyraide brt:n ajan. #100 km/h stabiloitu betonipölkkyraide brt:n ajan, stabiloitu puupölkkyraide brt:n ajan, ei stabiloitu betonipölkkyraide brt:n ajan, ei stabiloitu puupölkkyraide brt:n ajan, kun paikallinen nopeus on yli 140 km/h, niin nopeusrajoitus on #140 km/h stabiloitu betonipölkkyraide brt:n ajan, stabiloitu puupölkkyraide brt:n ajan, ei stabiloitu bet.pölkkyraide brt:n ajan, ei stabiloitu puupölkkyraide brt:n ajan, jonka jälkeen paikallinen liikennenopeus. Raide tulee pitää oikeassa geometrisessa asemassaan jatkuvaksi hitsauksen jälkeen kohtien mukaisesti Jännitysten vapautus Edellytys Jännitysten vapautus saadaan tehdä kiskoille, kun raide on lopullisessa geometrisessä asemassaan ja täydessä sepelissä, (ks. kohta ) Neutraalilämpötila-alueen yläpuolella oleva lämpötila Neutraalilämpötila-alueen yläpuolella olevissa asennuslämpötiloissa ei saa tehdä jännitysten vapautusta Lähtölämpötilan mittaus Kiskon lähtölämpötilan mittaus on tehtävä heti jännitystenvapautuksen jälkeen Jännitysten vapautuksen tavoite Jännityksen vapautuksen tavoitteena on saattaa jatkuvaksi hitsattavat kiskot sen hetkistä kiskolämpötilaa T 0 vastaavaan, jännityksettömään pituuteensa Jännitysten vapautus Jännitysten vapautus tapahtuu irrottamalla kiskon kiinnitykset ja kohottelemalla kiskoa noin joka 13. ratapölkyn kohdalla noin 25 mm hitsattavasta jatkoksesta lähtien ja takaisin, jolloin varmistetaan, että kiinnijuuttuneet välilevyt tai eristimet eivät estä jännitysten laukeamista.

15 14 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Yli 180 metrin neutralointipituuksien jännityksen vapautus Yli 180 metrin pituisten ja tarvittaessa myös lyhyempienkin neutralointipituuksien riittävän jännitysten vapautumisen (ó 2EC = N/cm 2 ) varmistamiseksi on kiskonjalan ja aluslevyn väliin asennettava rulla vähintään joka 13. ratapölkylle Neutralointi Neutraloinnin tavoite Neutraloinnin tavoitteena on saattaa jännityksistään vapautettu kisko neutraalilämpötila-aluetta (+12 C C) vastaavaan neutraalipituuteensa Kaarresäde alle 1000 m Alle 1000 metrin säteisissä kaarissa suositeltava neutraalilämpötila on C Neutraalilämpötila-alueen yläpuolella oleva lämpötila Neutraalilämpötila-alueen yläpuolella olevissa asennuslämpötiloissa ei saa tehdä neutralointia Lähtölämpötila on T N - alueella (+12 C C) tai kiskojen asennus saattaa kiskot samalla neutraalipituuteensa ja mitattu lähtölämpötila on kiskon neutraalilämpötila Yhteen suuntaan neutralointi Yhteen suuntaan neutraloinnissa vapautetaan jännitykset koko välipituudeltaan hitsattavaan jatkokseen Molemmin puolin neutralointi Molemmin puolin neutraloinnissa vapautetaan jännitykset molemmin puolin hitsattavaa jatkosta puolen välipituuden matkalta Kiinnitys Kun kisko on saavuttanut neutraalipituutensa, kiinnitetään kisko aloittaen neljänneltä ratapölkyltä jatkoksesta lukien. Kiintopisteiden kohdalla kiinnitetään kiskot vasta kun kisko sen molemmin puolin on neutraloitu ja loppuhitsattu Loppuhitsaus välittömästi Neutraloidut välipituudet liitetään toisiinsa loppuhitsaamalla välittömästi neutraloinnin ja kiinnittämisensä jälkeen. Neutraalilämpötila-alueella olevissa kiskolämpötiloissa tehty jännitysten vapautus Kuva 19.3:1 Yhteen suuntaan neutralointi.

16 15 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Kuva 19.3:2 Molemmin puolin neutralointi Loppuhitsaus jälkikäteen Liikenneolosuhteiden vuoksi voi loppuhitsaus tapahtua jälkikäteen uudelleen neutraloimatta ennenkuin tilapäisjatkosten kuormitus ylittää brt, jos raidetta ei tänä aikana ole nostettu tai sivusiirretty ja raide täyttää yhä ratatekniset edellytykset. Loppuhitsauksen yhteydessä mitataan jatkosrako ja verrataan sitä neutraloinnin yhteydessä merkittyyn jatkosrakoon. Tämän perusteella määritellään kiskon pituuden muutos ja sen aiheuttama lähtölämpötilan muutos. Mikäli muuttunut lähtölämpötila on neutraalilämpötilaalueella, merkitään se neutraalilämpötilaksi (T N ) ja suoritetaan loppuhitsaus Lähtölämpötila on T N - alueen alapuolella ( C) Lähtölämpötilan ollessa T N -alueen alapuolella jännityksistään vapautetut kiskot saatetaan neutraalipituuteensa joko lämmittämällä tai hydraulisesti venyttämällä. T N -alueella oleva kiskolämpötila määrätään neutraalilämpötilaksi, joksi suositellaan +17 C. Jännitysten vapautus, neutralointi ja loppuhitsaus on jatkuvakiskoraiteen valmistuksessa kielletty alle 5 C:n kiskolämpötiloissa Pituuden muutoksen (ûl) laskeminen Venytyspituus (ûl) lasketaan lähtö- ja valitun neutraalilämpötilan erotuksen (ût) perusteella kaavasta: ûl =. & L & ût (19.3:1) missä, = 0,0115 mm/m/(c (lämpölaajenemiskerroin) L= neutralointipituus metreinä Kiinto- ja tarkastuspisteiden merkitseminen Tarkastuspisteitä käytetään kiskoa neutraloitaessa sen jännitysten vapautumisen ja säännöllisen pitenemisen tarkkailuun. Ennen kuin kisko tehdään jännityksettömäksi lähtölämpötilassa T o, merkitään tarkastuspisteet K 1 ja K 1', K 2 ja K 2' jne suoralla vähintään 2 pistettä 150 m matkalle ja kaarteissa (R<1000 m) vähintään 3 pistettä 150 m matkalle kiintopisteestä K 0 loppuhitsiin päin. Tarkastuspisteissä merkitään viivat kiskon jalkaan venytyspituuden (ûl) etäisyydelle toisistaan kuvan 19.3:3 mukaisesti.

17 16 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Neutraloidun osuuden liikkumattomuutta seurataan venytettävän alueen rajalle merkityillä kiintopisteillä (K 0 ) ja (K 0' ). neutraloitava kisko on venytettävällä alueella ja ankkuriosuuksilla samaa kiskoprofiilia (UIC60 tai UIC54) neutraloitavan osuuden päiden kiinnitetyllä osuudella (P) on riittävä läpivetovastus (Pandrol, Skl, jousi- ja ruuvi, tai K) ja pitkittäinen raidevastus. Kiinnitetyn osuuden (P) minimipituus kiinnitettyinä pölkkyinä: Kuva 19.3:3 Tarkastuspisteiden merkitseminen Neutralointi lämmittämällä Neutralointi tapahtuu kiskoja tasaisesti kiskonlämmityslaitteella lämmittäen kunnes kisko on pidentynyt (ûl) verran. Lämmitys aloitetaan hitsattavasta jatkoksesta lukien 13 ratapölkyltä ja edetään kiinnitetylle osuudelle (Kiinnitetyn osuuden pituus P = 2 ût pölkkyä) saakka. Lämmitystä jatketaan kunnes tavoitemerkit ovat tarkastuspisteissä "K" kohdakkain. Kuumatyöstön jälkeen lämmitetään kylmä kiskon osa samaan lämpötilaan kuin venytetty kisko Neutralointi hydraulisilla vetolaitteilla Neutralointi hydraulisella vetolaitteella edellyttää: UIC54-ratakiskoille: 5ûT, josta määrästä 1ûT K 0 :n venytettävällä puolella. UIC60-ratakiskoille: 6ûT, josta määrästä 1ûT K 0 :n venytettävällä puolella. Alle 1000 metrin säteisissä kaarteissa on hydraulisen venytyksen ajan käytettävä pystyrullia estämään kiskon sivuttaissiirtymistä: joka 9. pölkyllä, kun R = m joka 7. pölkyllä, kun R = m joka 5. pölkyllä, kun R < 600 m Pandrol-kiinnityksen eristimet on kaarteissa poistettava kiskon toiselta puolelta (aina kaarteen ulkopuolelta). Neutraloitavien kiskon päiden väliin tehdään ennen venytyksen aloittamista rako (mm) = 2ûL + 25 mm, joka vedetään hydraulisesti 25 mm:ksi SoWoS-hitsausmenetelmää käytettäessä. Tarkastuspisteissä kiskon tulee olla liikkunut niihin merkityn pituuden. Tasaista pidentymistä autetaan kiskoa täryyttämällä.

18 17 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Taulukko 19.3:4 Kiskojen venytyspituus eri lämpötilaeroilla Kiskonlämpötilojen erotus Kiskon pituus (L) m (ût) [ C] Venytysmitta (ûl) [mm] 1 0,3 0,7 1,0 1,4 1,7 3,5 2 0,7 1,4 2,1 2,8 3,5 6,9 3 1,0 2,1 3,1 4,1 5,2 10,4 4 1,4 2,8 4,1 5,5 6,9 13,8 5 1,7 3,5 5,2 6,9 8,6 17,3 6 2,1 4,1 6,2 8,3 10,4 20,7 7 4,2 4,8 7,2 9,7 12,1 24,2 8 2,8 5,5 8,3 11,0 13,8 27,6 9 3,1 6,2 9,3 12,4 15,5 31,1 10 3,5 6,9 10,4 13,8 17,3 34,5 11 3,8 7,6 11,4 15,2 19,0 38,0 12 4,1 8,3 12,4 16,6 20,7 41,4 13 4,5 9,0 13,5 17,9 22,4 44,9 14 4,8 9,7 14,5 19,3 24,2 48,3 15 5,2 10,4 15,5 20,7 25,9 51,8 16 5,5 11,0 16,6 22,1 27,6 55,2 17 5,9 11,7 17,6 23,5 29,3 58,7 18 6,2 12,4 18,6 24,8 31,1 62,1 19 6,6 13,1 19,7 26,2 32,8 65,6 20 6,9 13,8 20,7 27,6 34,5 69,0 21 7,2 14,5 21,7 29,0 36,2 72,5 22 7,6 15,2 22,8 30,4 38,0 75,9 23 7,9 15,9 23,8 31,7 39,7 79,4 24 8,3 16,6 24,8 33,1 41,4 82,8 25 8,6 17,3 25,9 34,5 43,1 86,3 Taulukko 19.3:5 Esimerkki kiskon venytyspituudesta Kiskon pituus L Lähtölämpötila T 0 Neutraalilämpötila T N Lämpötilaerotus ût Venytys ûl 150 m +5 C +17 C 12 C 20,7 mm 150 m +0 C +17 C 17 C 29,3 mm 180 m +9 C +17 C 8 C 16,6 mm 180 m +5 C +17 C 12 C 24,8 mm

19 18 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen S=Loppuhitsi, K=Tarkkailupiste, L=Välipituus, ûl=venytysmitta, P=Kiinnitetyt pölkyt Kuva 19.3:4 Neutralointi lämmittämällä S=Loppuhitsi, K=Tarkkailupiste, L=Välipituus, ûl=venytysmitta, P=Kiinnitetyt pölkyt Kuva 19.3:5 Neutralointi hydraulisella vetolaitteella Kiinnitys Kun kisko on saavuttanut neutraalipituutensa, kiinnitetään kisko aloittaen neljänneltä ratapölkyltä jatkoksesta lukien. Tarkastuspisteiden pölkyt kiinnitetään vasta loppuhitsausten jälkeen. Neutraloitu kisko on kiinnitettävä ja loppuhitsattava heti, ettei kisko jäähtyessään ennätä muuttaa pituuttaan. Tarvittessa on tuulisella tai kylmällä ilmalla autettava kiskon pituuden säilymistä lämmityslaitteella kiskoa kauempaa loppuhitsistä lämmittäen tai käytettäessä hydraulista vetolaitetta, jätetään se jännitykseen vielä noin 20 minuutiksi hitsin jäähtymisen ajaksi Neutraloinnin keskeyttäminen ja jatkaminen Neutralointi- ja loppuhitsaustyön keskeytyessä työvuoron lopussa merkitään viimeksi asennetun ja neutraloidun kiskon tai sen osan asema tarkkailumerkillä kiskon jalkaan ja työn edistymissuunnassa neutraloidun alueen viimeiseen ratapölkkyyn, joka jätetään kiinnittämättä kuvan 19.3:6 mukaisesti.

20 19 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Loppuhitsaus Neutraloidut välipituudet liitetään toisiinsa loppuhitsaamalla välittömästi neutraloinnin jälkeen tai liikenneolosuhteiden vuoksi jälkikäteen uudelleen neutraloimatta ennen kuin tilapäisjatkosten kuormitus ylittää brt, jos raidetta ei tänä aikana ole nostettu tai sivusiirretty ja raide täyttää yhä ratatekniset edellytykset. Kuva 19.3:6 Tarkkailumerkki Neutraalilämpötila (T N ) merkitään kiskon varteen. Työtä jatkettaessa tarkastetaan taulukosta (kohta ) tarkkailumerkin liikettä (ûl) vastaava lämpötilan muutos (ût). Jos muuttunut lämpötila on yhä neutraalilämpötila-alueella, se merkitään uudeksi neutraalilämpötilaksi (T N ) ja jatketaan neutralointia. Jos muuttunut lämpötila on laskenut alle +12 (C:n, saatetaan merkit kohdakkain kiskoa lämmittämällä tai hydraulisesti venyttämällä jolloin kiskoon merkattu lämpötila on neutraalilämpötila (T N ). Jos neutraalilämpötila nousisi yli +22( C:n, on loppuhitsaus kielletty Oheistyöt Kiskoankkurit kiinnitetään ankkuroitaville osuuksille ja suoritetaan siirrettyjen ratapölkkyjen jälkituenta neutraalilämpötilaalueella olevissa kiskonlämpötiloissa Liittyminen jatkuvakiskoraiteeseen Jatkuvakiskoraiteen liittyessä vanhaan jatkuvakiskoraiteeseen on myös sen päät vapautettava jännityksistä ja neutraloitava puolen välipituuden matkalta ennen yhdistävän loppuhitsin tekoa Liittyminen jatkuvakiskovaihteeseen Jatkuvakiskoraiteen liittyessä jatkuvakiskovaihteeseen on liittyvä välipituus neutraloitava (C:een. Kuva 19.3:7 Uuden jatkuvakiskoraiteen liittyminen vanhaan. S=Loppuhitsi, K=Tarkkailupiste, L=Neutralointipituus

21 20 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Loppuhitsaukset Loppuhitsaukset ovat jatkoshitsauksia, joilla neutraloidut välipituudet yhdistetään toisiinsa. Jatkuvakiskoraiteessa tulee loppuhitsauksen jälkeen säilyttää se kiskojen pituus, joka sillä loppuhitsattaessa on. Kaikki loppuhitsauksen jälkeen kiskon pituuteen vaikuttavat muutokset, kuten kaarteiden muutokset, raiteen sivusiirto, paikalliset nostot ja painumat, muuttavat kiskon pituutta ja vaarantavat raiteen liikenneturvallisuutta. Raide on joko saatettava alkuperäiseen asemaansa tai neutraloitava ja loppuhitsattava uudessa asemassaan Hyväksytyt menetelmät Loppuhitsausmenetelminä saadaan käyttää vain ratakiskojen jatkoshitsaukseen hyväksyttyjä, lisäainetta käyttäviä hitsausmenetelmiä (termiittijatkoshitsaus ja kaarijatkoshitsaus).

22 21 Ramo 19.4 Erikoisrakenteet 19.4 Erikoisrakenteet Rautatiesillat Rautatiesilloilla olevat raiteet Rautatiesilloilla olevat raiteet tulee hitsata jatkuvakiskoisiksi silta-alueelta RAMO:n osan 8 Sillat mukaisesti. Kiskonjatkoksia tulee sillalla välttää. Pitkillä silloilla, joilla Jk-raiteen hitsausjatkoksia ei voida välttää on meneteltävä seuraavasti: kiskopituudet on valittava siten, että jatkoshitsit sijoittuvat sillan kannelle vähintään 10 m etäisyydelle sillan laakereista siten, että ne eivät estä kiskojen liukumista (kuva 19.4:1). Jatkoshitsit on varmistettava RAMO 3 Radan rakenne mukaisilla EXELeristyssidekiskolla, jotka kiinnitetään keskeisesti äärimmäisistä sideruuvirei istä. Hitsi on hiottava sidekiskon alueelta kiskon tasoon Tukikerroksettomat rautatiesillat ja kiskonliikuntalaitteet Tukikerroksettomilla rautatiesilloilla, joiden samaan liikuntasaumaan vaikuttavien kansien yhteispituus on yli 50 metriä, kansien esteetön liikkuminen varmistetaan kiskon liikuntalaitteilla, jotka on esitetty RAMO:n osassa 8 Sillat Tukikerroksettomat rautatiesillat ilman kiskonliikuntalaitteita Kun samaan liikuntasaumaan vaikuttavien sillan kansien yhteispituus on alle 100 m, voidaan liikuntalaite tietyin edellytyksin jättää pois. Ehdot liikuntalaitteen käyttämättä jättämiselle on esitetty RAMO:n osassa 8 Sillat Tukikerrokselliset rautatiesillat Tukikerroksellisilla teräs- tai betonisilloilla käytetään kiskon liikuntalaitetta, jos samaan liikuntasaumaan vaikuttavien kansien laajenemispituus on yli 120 metriä. Kuva 19.4:1 Maatukiankkuroinnin ja jatkoshitsien sijoitus sillan liikuntasaumaan nähden käytettäessä liukuvaa kiinnitystä tai kiskonliikuntalaitetta.

23 22 Ramo 19.4 Erikoisrakenteet Kuva 19.4:2 Kiskojen ankkurointi jk-raiteen päässä Apusillat Apusiltojen asennuksen yhteydessä katkaistut jatkuvakiskoraiteen kiskot hitsataan tarvittaessa jatkuviksi. Apusiltojen sivuttaisvakavuus on varmistettava. Tarkemmat määräykset apusiltojen käytöstä on esitetty RAMO:n osassa 8 Sillat Rautatietunnelit Rautatietunnelin suusta 150 metriä tunnelin sisälle on raide neutraloitava normaalisti. Tunnelin sisäosa neutraloidaan siellä vallitsevissa lämpötiloissa Ankkurointi Hyväksytyt kiskoankkurit on esitetty RA- MO:n osassa 3 Radan rakenne Kiskon vaellusankkurien asennus Kiskon vaellusankkurit on asennettava välittömästi raiteen neutraloinnin ja loppuhitsauksen jälkeen neutraalilämpötilaalueella olevissa kiskolämpötiloissa tai kiskon ollessa vielä neutraalipituudessaan Kiskon vaellusankkurit jk-raiteen päissä Vaellusankkurit asennetaan jatkuvakiskoraiteiden päihin (myös sen liittyessä kevyempään päällysrakenteeseen) estämään kiskojen liikettä molempiin suuntiin (kuva 19.4:2) Ankkurit jarrutusosuuksilla ja siltojen maatuilla Vaellusankkurit asennetaan molemmin puolin joka neljännelle ratapölkylle estämään kiskojen liikkumista jarrutusosuuksilla, rinnepaikoissa ja siltojen maatuilla (kuvat 19.4:1 ja 19.4:3), joissa on todettu tai epäillään esiintyvän kiskojen haitallista vaellusta. Kuva 19.4:3 Vaellusankkurit kiskojen vaellussuunnassa

24 23 RAMO 19.5 Jatkuvakiskovaihteiden rakentaminen 19.5 Jatkuvakiskovaihteiden rakentaminen Vaihteiden asennus Vaihteiden asennus tulee tapahtua seuraavissa asennuslämpötiloissa: kun vaihdekaaren säde (R) on alle 1600 m, saadaan vaihde asentaa C:n kiskolämpötiloissa kun R > 1600 m, saadaan vaihde asentaa C:n kiskolämpötiloissa Etu- ja takajatkosten asennusraot Vaihteiden asennuksessa tulee vaihteen etu- ja takajatkoksiin jättää vaihteen pituuden ja asennuslämpötilan mukaan taulukon 19.5:1 mukaiset jatkosraot Jännitysten vapautus ja neutralointi Edellytykset Vaihteen sisäisten jatkosten jatkoshitsaus saadaan aloittaa vasta sitten, kun vaihde on täydessä sepelissä, lopullisessa geometrisessä asemassaan ja hyvin tuettu ), samoin kuin kielen kantajatkosten hitsaus saa tapahtua vasta kun vaihteen sivuttaisvakavuus on riittävän suuri ja vaihde on lopullisessa geometrisessa asemassaan Jännitysten vapautus ja neutralointi, kun vaihdekaaren säde (R) on enintään 300 m. Vaihteissa, joiden R on enintään 300 m, sisäiset jatkokset hitsataan jännityksiä vapauttamatta ja neutraloimatta +0 C C:n kiskonlämpötiloissa. Etu- ja takajatkokset, joilla vaihde yhdistetään vaihdealueen raide-elementteihin, hitsataan neutraloimatta +10 C C:n kiskonlämpötiloissa. Vaihdealueen pituus on V/2 metriä, missä V on suurin sallittu paikallinen liikennöintinopeus km/h. Vaihdealueen pituus on kuitenkin vähintään 50 metriä. Jatkuvakiskovaihteen vaihdealue ja jatkuvakiskoraiteen välipituus neutraloidaan +17 C C:n kiskolämpötilaan sekä loppuhitsataan (S) (ks. kohta ) kuvan 19.5:1 mukaisesti. Jännitysten vapautus, neutralointi ja loppuhitsaus, jolla vaihdealue yhdistetään liittyvään jatkuvakiskoraiteeseen (ks. kohta Taulukko 19.5:1 Vaihteiden asennuksessa käytettävät jatkosraot Asennuslämpötila ( C) Vaihteen pituus (m) < > 100 Asennusrako (mm)

RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA

RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA Ratakiskojen käsittely 1 (9) 4.7.1998 111/71/98 Ratahallintokeskuksen työmaat Työmaavastaavat Työpäälliköt Urakoitsijat Kunnossapitäjät RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA Kiskot ovat hankalasti käsiteltävästä

Lisätiedot

Esitetään hyväksyttäväksi, RHK:n kunnossapitoyksikössä. Markku Nummelin Kunnossapitojohtaja. Hyväksytään RHK:n turvallisuusyksikössä

Esitetään hyväksyttäväksi, RHK:n kunnossapitoyksikössä. Markku Nummelin Kunnossapitojohtaja. Hyväksytään RHK:n turvallisuusyksikössä Kunnossapitoyksikkö 23.8.2001 1 (7) MATHÉE-KISKOANKKURIT Ratahallintokeskus on vahvistanut Mathée-kiskoankkureiden käyttö- ja asennusohjeet nro 1172/731/2001 voimassaoleviksi Suomen valtion rataverkolla

Lisätiedot

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 12.3.1998 378/731/98 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMO:n osan 12 Päällysrakennehitsaus Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Teknisen yksikön päällikkö Markku Nummelin Korvaa

Lisätiedot

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 2.7.2002 921/731/02 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMOn osan 11 Radan päällysrakenne. Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Turvallisuusyksikön

Lisätiedot

KISKONHIONNAN TEKNISET TOIMITUSEHDOT

KISKONHIONNAN TEKNISET TOIMITUSEHDOT Kunnossapitoyksikkö/KO 2.11. 2001 1 (11) KISKONHIONNAN TEKNISET TOIMITUSEHDOT Nämä kiskonhionnan tekniset toimitusehdot 1539/731/2001 ovat voimassa Suomen valtion rataverkolla 1.1.2002 lukien. Nämä toimitusehdot

Lisätiedot

Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje

Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje Reunakaide Ruukki W230 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2010 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2006 Sisältö Sovellusalue... 2 Asennus... 2 Kaiteiden käsittely...

Lisätiedot

Rautatiesiltojen kuormat

Rautatiesiltojen kuormat Siltaeurokoodien koulutus Betonirakenteet ja geosuunnittelu Rautatiesiltojen kuormat Ilkka Sinisalo, Oy VR-Rata Ab 2.12.2009, Ilkka Sinisalo, Siltaeurokoodien koulutus, sivu 1 Raideliikennekuormat Pystysuorat

Lisätiedot

Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje

Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje Keskikaide Ruukki 210x130/4 Sisältö Sovellusalue... 2 Asennus... 2 Kaiteiden käsittely... 2 Kaiteen rakenne ja osat... 3 Kaiteen aloitus ja lopetuskohdat... 4 Kaiteen

Lisätiedot

Nestekaasuputkistot LPG. Asennusohje. LPG-liitin teräsvahvistenauhojen 8.04.01 kiinnityksellä 04.08

Nestekaasuputkistot LPG. Asennusohje. LPG-liitin teräsvahvistenauhojen 8.04.01 kiinnityksellä 04.08 SISÄLTÖ 1.0 Johdanto 1.1 Yleisohjeita 1.2 Putkityypit 1.3 Liittimet 2.0 Putken pään valmistelu 2.1 Putken pään oikaisu 2.2 PE-vaipan poistaminen 2.3 Terässidosnauhan lyhentäminen 2.4 Kiristyslaipan asettaminen

Lisätiedot

RADAN RAKENTEET JA KUNNOSSAPITO

RADAN RAKENTEET JA KUNNOSSAPITO 1(20) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 30.12.2009. RVI/902/431/2009 Voimassaoloaika 31.12.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Yleiset perusteet, RAMO

Lisätiedot

Tekninen neuvonta ja myynti. TEKNIKUM OY Samu Grönroos PL 13 38211 Sastamala

Tekninen neuvonta ja myynti. TEKNIKUM OY Samu Grönroos PL 13 38211 Sastamala Sivu 1/10 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTUVUUS... 2 2. ASENNUKSESSA TARVITTAVAT TYÖKALUT JA VÄLINEET... 2 3. ASENNUS... 2 3.1 Pohjan asetus... 2 3.2 Elementtien asennus... 4 3.3 Tasoristeyksen lukitus... 5

Lisätiedot

Kunnossapitoyksikkö 2.7.2002 1 (2)

Kunnossapitoyksikkö 2.7.2002 1 (2) RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 1693/731/00 Kunnossapitoyksikkö 2.7.2002 1 (2) RAMOn osan 15 Radan kunnossapito jakelun mukaan TÄYDENNYS RAMOn osaan 15 Radan kunnossapito ja PYL:n osaan

Lisätiedot

PUTKEN SISÄÄNVIENTI KIINTEISTÖÖN

PUTKEN SISÄÄNVIENTI KIINTEISTÖÖN PUTKEN SISÄÄNVIENTI KIINTEISTÖÖN Sisäänvientikotelo ja kotipääte Sisäänvientikotelo 1. Valitse kiinteistöstä kotipäätteen sijoituspaikka. Sijoituspaikkaa valittaessa kannattaa huomioida seuraavat suositukset:

Lisätiedot

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)

Lisätiedot

Perävaunun käyttöohje

Perävaunun käyttöohje Perävaunun käyttöohje Ennen ajoa tarkistakaa: vetolaitteen ja sen kiinnitysosien kunto perävaunun ja auton kiinnityksen varmuus, perävaunun turvavaijerin tulee olla kiinnitetty autoon valojen kunto pyörien

Lisätiedot

Tynnyrisaunan asennusohje (1013)

Tynnyrisaunan asennusohje (1013) Tynnyrisaunan asennusohje (1013) 1 Asenna tynnyri suoralla alustalla Huom: Osa no: 1 ei kuulu toimitukseen. Asenna saunan tukiosa, osat sopivat jyrsittyihin uriin. Ruuvaa kiinni osat (ruuvien reijät merkittyinä,

Lisätiedot

Akselivälin muuttaminen. Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta. Menetelmät TÄRKEÄÄ!

Akselivälin muuttaminen. Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta. Menetelmät TÄRKEÄÄ! Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta TÄRKEÄÄ! Kuorma-auton alustan akselivälin muuttaminen vaikuttaa ko. alustan ominaisuuksiin. Siksi on tärkeää noudattaa

Lisätiedot

Asennusohje. Fast Trac jääketjut

Asennusohje. Fast Trac jääketjut Asennusohje Fast Trac jääketjut Arvoisa lukija Tämä kirja sisältää ohjeet TRYGG Fast Trac jääketjujen asentamiseksi. Noudata aina näitä ohjeita, kun asennat jääketjut ensimmäisen kerran traktorin pyöriin.

Lisätiedot

PÄÄLLYSRAKENNETÖIDEN YLEINEN TYÖSELITYS

PÄÄLLYSRAKENNETÖIDEN YLEINEN TYÖSELITYS RATAHALLINTOKESKUS RHK Ratahallintokeskuksen D 16 julkaisuja PÄÄLLYSRAKENNETÖIDEN YLEINEN TYÖSELITYS Helsinki 2004 RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN Ratahallintokeskuksen julkaisuja D 16

Lisätiedot

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Lue koko asennusohje, ennen kuin aloitat asennuksen. Tämä on näkyvällä vesikourulla varustetun Santex-huoneen 81 ohjeellinen asennusohje.

Lisätiedot

Kunnossapitoyksikkö 20.8.2003. KORJAUS RAMOn osaan 14 Vaihteiden tarkastus ja kunnossapito

Kunnossapitoyksikkö 20.8.2003. KORJAUS RAMOn osaan 14 Vaihteiden tarkastus ja kunnossapito RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 904/731/02 Kunnossapitoyksikkö 20.8.2003 KORJAUS RAMOn osaan 14 Vaihteiden tarkastus ja kunnossapito RAMOn osan 14 liitteissä 1 ja 3 on ollut virheellisiä

Lisätiedot

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET 1. Laattojen rei itys...3 2. Laattojen kavennukset ja vakiovaraukset...4 3. Erikoiselementit...7 4. Hormien sijoittelu ontelolaatastossa...8 4.1 Hormi laatan

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset PYL 1(8) Tekninen yksikkö 5.6.1998 90/731/98 Korvaa määräykset 3.10.1997 RHK 265/731/97, 20.1.1998 RHK 91/731/98 ja 20.1.1998 RHK 90/731/98 Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön

Lisätiedot

Allround-silta. ARS-asennusohje LAYHER -TELINEJÄRJESTELMÄ RAKENNAMME TURVALLISET TYÖOLOSUHTEET

Allround-silta. ARS-asennusohje LAYHER -TELINEJÄRJESTELMÄ RAKENNAMME TURVALLISET TYÖOLOSUHTEET Allround-silta LAYHER -TELINEJÄRJESTELMÄ ARS-asennusohje RAKENNAMME TURVALLISET TYÖOLOSUHTEET 1 1. JOHDANTO Asennuksessa on käytettävä ainoastaan Layherin alkuperäisosia. Ennen asennusta tarkasta huolella

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...

Lisätiedot

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R FI Asennus- ja käyttöohjeet SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R 00000000 00000000 0809 Misa-järjestelmäsavupiippu on testattu standardin EN 1856-1:2009 mukaisesti käytettäväksi

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

www.sheikki.fi KATTOSILLAN ASENNUSOHJEET

www.sheikki.fi KATTOSILLAN ASENNUSOHJEET www.sheikki.fi KATTOSILLAN ASENNUSOHJEET PISKO -KATTOSILLAT Kattosiltoja käytetään seinä- ja lapetikkaiden jatkeena turvallisten kulkuteiden rakentamiseen katoilla sijaitseville huoltokohteille esim. savupiipulle.

Lisätiedot

AIRJACK NOSTOLAITTEEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

AIRJACK NOSTOLAITTEEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Huhtikuu 2011 1 AIRJACK NOSTOLAITTEEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Huhtikuu 2011 2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 PAKKAUS JA VARASTOINTI 2 TEKNISET TIEDOT. 3 ASENNUS.

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3

Lisätiedot

Lumieste tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle räystästä siten, että lumikuormat siirtyvät kantaviin rakenteisiin.

Lumieste tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle räystästä siten, että lumikuormat siirtyvät kantaviin rakenteisiin. PISKO LUMIESTEET Lumiesteillä estetään vaaratilanteet, joita lumen ja jään katolta putoaminen saattaa aiheuttaa. Lisäksi lumiesteillä voidaan suojata katolla sijaitsevia rakenteita. Lumiesteitä tulee käyttää

Lisätiedot

AURINKOKERÄIMIEN KATTOKIINNITYS

AURINKOKERÄIMIEN KATTOKIINNITYS AURINKOKERÄIMIEN KATTOKIINNITYS ASENNUSOHJE KAUKORA OY Sisällys Toimitussisältö... 3 Yleistä... 4 Kattokoukkujen asennus... 4 Alumiiniprofiilien asennus... 6 Asennus katolle... 7 Aurinkokeräimien kattokiinnitys

Lisätiedot

Asennusohje PEM1366FIN 2012-06

Asennusohje PEM1366FIN 2012-06 Asennusohje PEM1366FIN 2012-06 SUOMI KYLMÄKUTISTE JATKO YKSIJOHDIN MUOVIKAAPELEILLE KUPARILANKASUOJALLA CJ11.42 Uo/U = 20.8/36 kv, Um = 42 kv 2/10 CJ11.42 PEM1366FIN 2012-06 YLEISTÄ - Tarkista, että olet

Lisätiedot

SSAB keskikaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE. Keskikaide SSAB 210x130/4

SSAB keskikaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE. Keskikaide SSAB 210x130/4 SSAB keskikaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE Keskikaide SSAB 210x130/4 Sisältö: Sovellusalue...2 Asennus...2 Kaiteiden käsittely...2 Kaiteen rakenne ja osat...3 Kaiteen aloitus ja lopetuskohdat...4 Kaiteen

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET KÄYTTÖ JA HUOLTO

ASENNUSOHJEET KÄYTTÖ JA HUOLTO OHJEET KÄYTTÖ JA HUOLTO 2012-09-01 SISÄLTÖ Asennusohjeet 2-4 Käyttö ja huolto 5-7 TUKHOLMA Förrådsvägen 18 SE-141 46 Huddinge, SWEDEN Puh: +46-(0)8-689 90 10 Faksi: +46-(0)8-689 90 30 info@hagabindustri.se

Lisätiedot

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 19.5.2016 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... - 2-1.1 Yleiskuvaus... - 2-1.2 Toimintatapa... - 3-1 MITAT JA MATERIAALIT... - 4-2.1 Kannaketyypit...

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN OPAS Suojakaide radalla ja radan läheisyydessä työskentelyä varten Ratakiskoon kiinnitettävä irrotettava ja säädettävä kaide

KÄYTTÄJÄN OPAS Suojakaide radalla ja radan läheisyydessä työskentelyä varten Ratakiskoon kiinnitettävä irrotettava ja säädettävä kaide Rail Safety Systems BV De Sondert 24 NL-5928 RV Venlo, The Netherlands KÄYTTÄJÄN OPAS Suojakaide radalla ja radan läheisyydessä työskentelyä varten Ratakiskoon kiinnitettävä irrotettava ja säädettävä kaide

Lisätiedot

Pieni (590) 12...20 630 20 130 70 30 50 Iso (850) 20...32 825 30 210 90 45 90

Pieni (590) 12...20 630 20 130 70 30 50 Iso (850) 20...32 825 30 210 90 45 90 LENTON KIERREMUHVIJATKOSTEN JA ANKKUREIDEN ASENNUS Toimitustila Ellei toisin ole sovittu, jatkokset tai ankkurit toimitetaan liitoskappale valmiiksi asennettuna toiseen liitettävään tankoon ja muhvin vapaa

Lisätiedot

Suojatuote PROxA Sääsuojan asennusohje. Suojatuote Pro Oy Rastaansiipi 15 D 10 90650 Oulu Suomi

Suojatuote PROxA Sääsuojan asennusohje. Suojatuote Pro Oy Rastaansiipi 15 D 10 90650 Oulu Suomi Suojatuote PROxA Sääsuojan asennusohje Suojatuote Pro Oy Rastaansiipi 15 D 10 90650 Oulu Suomi Yleisesti Sääsuoja on tilapäiseen suojaukseen tehty rakenne, jota ei ole mitoitettu täysille tuuli ja lumikuormille.

Lisätiedot

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=

Lisätiedot

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.

Lisätiedot

ASENNUSOHJE PEM1231FIN 2012-12 SUOMI

ASENNUSOHJE PEM1231FIN 2012-12 SUOMI ASENNUSOHJE PEM1231FIN 2012-12 SUOMI KYLMÄKUTISTE PÄÄTTEET YKSIJOHDIN MUOVIKAAPELEILLE KUPARILANKASUOJALLA Uo/U = 12.7/22 kv, Um = 24 kv SISÄPÄÄTE 2/9 PEM1231FIN 2012-12 YLEISTÄ - Tarkista, että olet valinnut

Lisätiedot

ASENNUSOHJE HT-SIILOT 7 m 3 JA 8 M 3

ASENNUSOHJE HT-SIILOT 7 m 3 JA 8 M 3 ASENNUSOHJE HT-SIILOT 7 m 3 JA 8 M 3 Siilon kokoonpano aloitetaan asettamalla siilon ylimmän vaippaosan levyt kehäksi lattialle (Kuva 1) Kuva 1, Vaippaosan levyt Yleensä siihen kuuluu kolme perussivua

Lisätiedot

Tikli-Alumiinioven asennusohje

Tikli-Alumiinioven asennusohje Tikli Group Oy Yhdystie 40, 62800 Vimpeli ALUMIINIOVET OVI TOIMITUKSEN SAAVUTTUA Tarkista ovien laatu ja määrä heti saatuasi tuotteet. Toimitukseen liittyvät huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa tuotteen

Lisätiedot

Enkopoitu musta Nortegl-savikattotiili

Enkopoitu musta Nortegl-savikattotiili Enkopoitu musta Nortegl-savikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 20.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 6 Alkulause Ohjeet ja

Lisätiedot

Raidemateriaalikuljetuksissa käytetään VR Transpoint:n omistamia tavaravaunuja tai VR Track:n omistamia tavara- tai erikoisvaunuja.

Raidemateriaalikuljetuksissa käytetään VR Transpoint:n omistamia tavaravaunuja tai VR Track:n omistamia tavara- tai erikoisvaunuja. VR Transpoint VERSIO 3.1 B (1/14) LIITE B RAIDEMATERIAALIN KUORMAUSOHJE SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ 2. KULJETUKSISSA KÄYTETTÄVÄT KALUSTO 3. RATAKISKOT 4. RAIDE-ELEMENTIT 5. BETONISET RATAPÖLKYT 6. PUISET

Lisätiedot

Aidan ja porttien tuoteseloste

Aidan ja porttien tuoteseloste Tuote rajausaita Koodi1 MPA 120 Aidan ja porttien tuoteseloste Tuote info Aitaelementin koko 1200x2500 mm koostuu 15x15 mm pystyneliöputkista sekä vaakasidoksista 30x18x1,5 mm. Jokaisen pystytikun yläosassa

Lisätiedot

Siltojen kosketussuojarakenteet. Kosketussuojien kunnossapito-ohje

Siltojen kosketussuojarakenteet. Kosketussuojien kunnossapito-ohje Siltojen kosketussuojarakenteet Kosketussuojien kunnossapito-ohje Siltojen kosketussuojarakenteet Kosketussuojien kunnossapito-ohje Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2007 ISBN 951-803-725-X

Lisätiedot

SEINÄTIKKAIDEN NOUSUKISKOJÄRJESTELMÄN ASENNUSOHJE TIKLI 150

SEINÄTIKKAIDEN NOUSUKISKOJÄRJESTELMÄN ASENNUSOHJE TIKLI 150 SEINÄTIKKAIDEN NOUSUKISKOJÄRJESTELMÄN ASENNUSOHJE TIKLI 150 Tikli-seinätikkaat voidaan varustaa turvavaljaan kiinnityskiskolla tai selkäsuojuksella, tikkaan nousukorkeuden ylittäessä 8 m. Näiden tarkoituksena

Lisätiedot

Asennusohje. Turner 200

Asennusohje. Turner 200 Asennusohje Turner 200 Ovi on pakattu kahteen pahvipakkaukseen. Toisessa pakkauksessa on oven asennustarvikkeet ja toisessa ovielementit (4kpl). Käsittele ovielementtipakettia hyvin varovasti, sillä lamelleihin

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

Kombinatorinen optimointi

Kombinatorinen optimointi Kombinatorinen optimointi Sallittujen pisteiden lukumäärä on äärellinen Periaatteessa ratkaisu löydetään käymällä läpi kaikki pisteet Käytännössä lukumäärä on niin suuri, että tämä on mahdotonta Usein

Lisätiedot

Turvallisuus. Asennuksessa tarvittavat työkalut. Kuomun asentamisessa tarvitaan kaksi (2) henkilöä.

Turvallisuus. Asennuksessa tarvittavat työkalut. Kuomun asentamisessa tarvitaan kaksi (2) henkilöä. Kuomun asennusohje Turvallisuus Kuomun asentamisessa tarvitaan kaksi (2) henkilöä.! kuomun nostaminen, siirtäminen ja kääntäminen kevennysjousien asentaminen tuulihaan asentaminen varmistettava peräkärryn

Lisätiedot

www.sheikki.fi LUMIESTEIDEN ASENNUSOHJEET

www.sheikki.fi LUMIESTEIDEN ASENNUSOHJEET www.sheikki.fi LUMIESTEIDEN ASENNUSOHJEET PISKO -LUMIESTEET Lumiesteillä estetään vaaratilanteet, joita lumen ja jään katolta putoaminen saattaa aiheuttaa. Lisäksi lumiesteillä voidaan suojata katolla

Lisätiedot

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT EPDM-kumiset VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT RAKENNUS / ASENNUSOHJE Myynti: Maahantuonti: Maan kaivaminen Kun altaan rakennuspaikka on valittu, maahan kaivetaan pohjapiirustusten mukainen kaivanto.

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje. Kuormalavahylly

Asennus- ja käyttöohje. Kuormalavahylly Asennus- ja käyttöohje Kuormalavahylly PÄÄDYN KOKOAMINEN Kiristysmomentti, ruuviliitos Ruuvi M0 8.8 Maks. kiristysmomentti 7 Nm Ruuviliitoksiin on käytettävä lukitusmuttereita M0 luokka 8 Taptite M6 Maks.

Lisätiedot

Repiviä tai viiltäviä kannuksia ei saa käyttää. Kannusten kärjet eivät saa osoittaa ylöspäin.

Repiviä tai viiltäviä kannuksia ei saa käyttää. Kannusten kärjet eivät saa osoittaa ylöspäin. Esteratsastussääntömuutokset 2012 315. Kilpailuissa tarvittava henkilökunta Turvallisuuspäällikkö* * = Pakollinen nimettävä. 5. RATSASTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 321. Kilpailuasu Verryttelyalueella

Lisätiedot

MASADOOR. autotallinovet. Asennusohje

MASADOOR. autotallinovet. Asennusohje MASADOOR autotallinovet Asennusohje Tämä asennusohje on tehty ammattitaitoisen asentajan käyttöön. Ohjeessa on piirroksia, joissa on komponentteja, joita ei aina oveen asenneta. Ennen asennuksen aloittamista

Lisätiedot

MODIX Raudoitusjatkokset

MODIX Raudoitusjatkokset MODIX Raudoitusjatkokset Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 23 2/2009 MODIX -raudoitusjatkos Peikko MODIX raudoitusjatkosten etuja: kaikki tangot voidaan jatkaa samassa poikkileikkauksessa mahdollistaa

Lisätiedot

GG 10 W/m -lämpökaapelin asennusohje

GG 10 W/m -lämpökaapelin asennusohje GG 10 W/m -lämpökaapelin asennusohje Lämmityskaapelin KIMA GG 10 W/m asennusohje Tuotetiedot: Kaksijohtiminen lämpökaapeli, sis. 2 m:n kylmäkaapelin. Teho 10 W/m, 230 V AC. Kaapeli on teräsarmeerattu

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI / Tutkimus: 1

TUTKIMUSRAPORTTI / Tutkimus: 1 TUTKIMUSRAPORTTI / Tutkimus: 1 Puh.: 019 7666 22 Lomakkeen Nro.: Tilaajan viite : Tilaaja : Paikkakunta : Kohteen sijainti : Kohteen tyyppi : 14 Ylivieska Vierimaantie Tie PVM.: Auto Nro.: Kuvaaja : Puhdistettu

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6

Lisätiedot

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE HÖGFORS 31300CS SARJA

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE HÖGFORS 31300CS SARJA HÖGFORS 06/06/2014 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 2 Kuljetus ja varastointi... 3 Nostaminen... 4 Venttiilin paikka putkistossa... 5 Suositeltava asennustapa... 10 Hitsaus... 11 Huuhtelu... 12 Käyttöönotto...

Lisätiedot

Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 8 Rautatiesillat

Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 8 Rautatiesillat 43 2013 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 8 Rautatiesillat Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 8 Rautatiesillat Liikenneviraston ohjeita 43/2013 Liikennevirasto Helsinki 2013 Kannen kuva:

Lisätiedot

Takaosan alleajosuoja. Yleistä

Takaosan alleajosuoja. Yleistä Yleistä Yleistä Standardin UN ECE R58 vaatimusten täyttämiseksi kuorma-autot on varustettava takaosan alleajosuojalla. Alleajosuoja voidaan toimittaa tehtaalta tai sen voi asentaa päällirakentaja. Tässä

Lisätiedot

TUOTEKORTTI: RONDO L1

TUOTEKORTTI: RONDO L1 TUOTEKORTTI: RONDO L1 Tuotekoodi: Rondo L1-W-Fe RR40-1,0 (tyyppi, hyötyleveys=w, materiaali, väri, ainepaksuus) kuva 1: Rondo L1 seinäliittymä, pystyleikkaus TUOTEKUVAUS Käyttötarkoitus Raaka-aineet Värit

Lisätiedot

1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit...

1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit... RLS sisäkierrehylsyankkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RLS sisäkierrehylsyankkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit

Lisätiedot

Asennusja käyttöohje. Pultattava kaatoallas 4950x2325 & 4950x2835. 408110 (fi)

Asennusja käyttöohje. Pultattava kaatoallas 4950x2325 & 4950x2835. 408110 (fi) Asennusja käyttöohje Pultattava kaatoallas 4950x2325 & 4950x2835 408110 (fi) ANTTI-TEOLLISUUS OY Koskentie 89 25340 Kanunki, Salo Puh. +358 2 774 4700 Fax +358 2 774 4777 E-mail: antti@antti-teollisuus.fi

Lisätiedot

Betonin sahausjärjestelmä. KÄYTTÖOHJEKIRJA. ICS, Blount Europe SA Rue Emile Francqui 5 B-1435 Mont-Saint-Guibert BELGIA. www.icsbestway.

Betonin sahausjärjestelmä. KÄYTTÖOHJEKIRJA. ICS, Blount Europe SA Rue Emile Francqui 5 B-1435 Mont-Saint-Guibert BELGIA. www.icsbestway. Betonin sahausjärjestelmä. KÄYTTÖOHJEKIRJA ICS, Blount Europe SA Rue Emile Francqui 5 B-1435 Mont-Saint-Guibert BELGIA www.icsbestway.com www.icsbestway.com 1 Sisältö TURVAOHJEITA 3 SAHAN TEKNIKEN ERITTELY

Lisätiedot

LIITE 1/1(22) Liikenneviraston ohjeita 7/2014 RATO 6 Turvalaitteet. 1:9 vaihde (35 km/h) Vaihteessa ei varmuuslukitusta

LIITE 1/1(22) Liikenneviraston ohjeita 7/2014 RATO 6 Turvalaitteet. 1:9 vaihde (35 km/h) Vaihteessa ei varmuuslukitusta LIITE 1/1(22) Liikenneviraston ohjeita 7/2014 RAITEET JA VAIHTEET 1:1000 Yleiskaaviossa esitettävät vaihdesymbolit 1:9 vaihde (35 km/h) Vaihteessa ei varmuuslukitusta 1:9 vaihde (35 km/h) Vaihteessa varmuuslukitus

Lisätiedot

Kuituvalon asennusohje - ECO

Kuituvalon asennusohje - ECO Kuituvalon asennusohje - ECO Sun Sauna Oy Kuormaajantie 40 40320 Jyväskylä puh. 0403470220 info@sunsauna.fi Huom! Kuituja ei saa taivutella kylmänä. (jos niitä on varastoitu tai kuljetettu pakkasessa,

Lisätiedot

Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus

Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus Ruukin Teräspaalupäivä 2013 Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus Unto Kalamies Inspecta Sertifiointi Oy 1 Sisältö Hitsaus prosessina Laatuvaatimukset Hitsaajan pätevyys

Lisätiedot

Istuinten hyväksyminen pakettiauton ja kuorma-auton ohjaamoon tai kuormatilaan

Istuinten hyväksyminen pakettiauton ja kuorma-auton ohjaamoon tai kuormatilaan Päivämäärä MÄÄRÄYS OHJE Nro 18.6.2009 793/208/2009 Sisältöalue Istuinten hyväksyminen N-luokan ajoneuvon ohjaamoon tai kuormatilaan Toimivallan säädösperusta Ajoneuvolaki 1090/2002 99, LVMa 1248/2002 Kohderyhmät

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Saneerauskaapelin PST 10 W/m asennusohje

Saneerauskaapelin PST 10 W/m asennusohje Saneerauskaapelin PST 10 W/m asennusohje Saneerauskaapelin PST 10 asennusohje Tuotetiedot: Kaksijohtiminen lämpökaapeli, sis. 3 m:n kylmäkaapelin. Teho 10 W/m, 230 V AC. Käyttökohteet: Osittain varaava

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

Telojen Asentaminen. Telojen asennuksen saa suorittaa vain asianmukaisesti koulutettu henkilö.

Telojen Asentaminen. Telojen asennuksen saa suorittaa vain asianmukaisesti koulutettu henkilö. 28 Telojen Asentaminen Telojen asennuksen saa suorittaa vain asianmukaisesti koulutettu henkilö. Ensin on suoritettava riskien arviointi oman ja muiden turvallisuuden varmistamiseksi. Telat toimitetaan

Lisätiedot

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B Kuva 1 Tyyppi 44-6B Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI Painos huhtikuu 2003 SISÄLLYS SISÄLLYS Sivu 1 Rakenne ja toiminta.......................... 4 2 Asennus................................

Lisätiedot

TEKSTIILILAATTOJEN ASENNUSOHJE

TEKSTIILILAATTOJEN ASENNUSOHJE Sivu 1 / 5 On tärkeää, että tekstiililaatat asennetaan oikein ja huolellisesti. Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi noudata näitä ohjeita tarkasti. Yksi tekstiililaatan tärkeimpiä etuja on asennuksen nopeus

Lisätiedot

JLI Asennus-, säätö- ja huolto-ohjeet

JLI Asennus-, säätö- ja huolto-ohjeet JLI Asennus-, säätö- ja huolto-ohjeet SIVU JEVEN Keittiöilmanvaihtolaitteet Sisällysluettelo Kiinnityskoukkujen asennus Kierretankojen kiinnityskohdat ja yhteenliittäminen Lasien asennus, Verholevyjen

Lisätiedot

SEMTUN JVA+ TIILIMUURAUSKANNAKKEET

SEMTUN JVA+ TIILIMUURAUSKANNAKKEET SEMTUN JVA+ TIILIMUURAUSKANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 10.11.2010 - 2-1 YLEISTÄ JVA+ tiilimuurauskannakkeet on tarkoitettu tiilimuurauksen kannatukseen kantavasta betoniseinästä. Kiinnitys betoniseinään

Lisätiedot

STIGA COLLECTOR 30" B KÄYTTÖOHJEET 8211-1227-02

STIGA COLLECTOR 30 B KÄYTTÖOHJEET 8211-1227-02 STIGA COLLECTOR 30" B KÄYTTÖOHJEET 8211-1227-02 S SVENSKA 1. 2. 3. 4. SVENSKA S 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. S SVENSKA 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. FI SUOMI TURVAOHJEET 1. Älä anna sellaisten henkilöiden

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

1 Soveltamisala...2. 3 Määritelmiä... 2. 8 Nostopisteet... 7. Viitteet... 10

1 Soveltamisala...2. 3 Määritelmiä... 2. 8 Nostopisteet... 7. Viitteet... 10 Vaihde-elementtien nosto ja siirto 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala...2 2 Yleiset turvallisuusmääräykset... 2 3 Määritelmiä... 2 4 Asennussuunnitelma... 4 5 Vaihde-elementin poistaminen... 5 6 Vaatimukset

Lisätiedot

Siirreltävä teline. Zifa/Uniroll käyttöohje LAYHER -TELINEJÄRJESTELMÄ RAKENNAMME TURVALLISET TYÖOLOSUHTEET

Siirreltävä teline. Zifa/Uniroll käyttöohje LAYHER -TELINEJÄRJESTELMÄ RAKENNAMME TURVALLISET TYÖOLOSUHTEET Siirreltävä teline LAYHER -TELINEJÄRJESTELMÄ Zifa/Uniroll käyttöohje RAKENNAMME TURVALLISET TYÖOLOSUHTEET . JOHDANTO Siirreltävät Layher-telineet asennetaan ja puretaan turvallisesti, nopeasti ja yksinkertaisesti.

Lisätiedot

17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7

17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7 1 RAMO 17 Sisältö SISÄLTÖ 17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7 17.3 MERKIN SIJOITTAMINEN JA ASENTAMINEN... 9 17.3.1 Näkemävaatimukset... 9 17.3.2 Merkin sijoittaminen

Lisätiedot

Honnin padon korjaaminen

Honnin padon korjaaminen Honnin padon korjaaminen Pato puhki säätökaivon vierestä Säätökaivon putken ympäriltä syöpynyt maata ja kaivo kallistunut Patorakenteeseen jääneen puunrungot ja onkalot sekä liian kapea pato perimmäiset

Lisätiedot

POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET

POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET Oulu 31.10.2007 Muutettu 30.11.2011 Insinööritoimisto Ponvia Oy Taka-Lyötyn katu 4, 90140 OULU Puh. 0207419900, fax 0207419909 Liikennevirasto 2 Poijujen

Lisätiedot

AHXAMK-W KAAPELIN KUUORINTA KYLMÄNÄ! ASENNUSOHJE PEM1752FIN 2015-04 SUOMI

AHXAMK-W KAAPELIN KUUORINTA KYLMÄNÄ! ASENNUSOHJE PEM1752FIN 2015-04 SUOMI AHXAMK-W KAAPELIN KUUORINTA KYLMÄNÄ! ASENNUSOHJE PEM1752FIN 2015-04 SUOMI KYLMÄKUTISTE ALL-IN-ONE JATKO YKSIJOHDIN MUOVIKAAPELEILLE ALUMIINILAMINAATILLA (AHXAMK-W) Uo/U = 12.7/22 kv Um = 24 kv / 70-240

Lisätiedot

Kantavien Poimulevyjen Nostoapuväline

Kantavien Poimulevyjen Nostoapuväline www.ruukki.fi Kantavien Poimulevyjen Nostoapuväline Käyttöohje Sisällys Kuvaus ja käyttötarkoitus... 2 CE-merkintä... 2 Nostokyky...3 Osat...3 Kuorman ominaisuudet...4 Noston suorittaminen...4 Noston alkuvalmistelut...5

Lisätiedot