RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET"

Transkriptio

1 RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN /731/98 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMO:n osan 19 Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet. Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Teknisen yksikön päällikkö Markku Nummelin Korvaa edellisen RAMO:n osan 19 Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet Rto 3/620/94. Voimassa lukien.

2 RAMO 19 Sisältö Sisältö 19 JATKUVAKISKORAITEET JA -VAIHTEET Johdanto Määritelmät Raiteen vakavuuden varmistaminen Loppuhitsauspöytäkirja Ratatekniset edellytykset Sähköistetyn radan erityismääräyksiä Merkittävät kiskonlämpötilat Optimaalinen neutraalilämpötila Neutraalilämpötila-alue Asennuslämpötila Lähtölämpötila Lämpötilan mittaaminen Työskentelylämpötilarajat Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Kiskojen asennus Asennus ja alkuhitsaus Minimipituus erikseen asennettavalle kiskolle Asennuslämpötilan mittaus Asennusraot eri vuodenaikoina Rajoitukset Liikennöintinopeusrajoitukset Jännitysten vapautus Edellytys Neutraalilämpötila-alueen yläpuolella oleva lämpötila Lähtölämpötilan mittaus Jännitysten vapautuksen tavoite Jännitysten vapautus Yli 180 metrin neutralointipituuksien jännityksen vapautus Neutralointi Neutraloinnin tavoite Kaarresäde alle 1000 m Neutraalilämpötila-alueen yläpuolella oleva lämpötila Lähtölämpötila on T N -alueella (+12 C C) Yhteen suuntaan neutralointi Molemmin puolin neutralointi Kiinnitys Loppuhitsaus välittömästi Loppuhitsaus jälkikäteen Lähtölämpötila on T N -alueen alapuolella (+11 C... 5 C) Pituuden muutoksen ( L) laskeminen... 15

3 RAMO 19 Sisältö Kiinto- ja tarkastuspisteiden merkitseminen Neutralointi lämmittämällä Neutralointi hydraulisilla vetolaitteilla Kiinnitys Neutraloinnin keskeyttäminen ja jatkaminen Loppuhitsaus Oheistyöt Liittyminen jatkuvakiskoraiteeseen Liittyminen jatkuvakiskovaihteeseen Loppuhitsaukset Hyväksytyt menetelmät Erikoisrakenteet Rautatiesillat Rautatiesilloilla olevat raiteet Tukikerroksettomat rautatiesillat ja kiskonliikuntalaitteet Tukikerroksettomat rautatiesillat ilman kiskonliikuntalaitteita Tukikerrokselliset rautatiesillat Apusillat Rautatietunnelit Ankkurointi Kiskon vaellusankkurien asennus Kiskon vaellusankkurit jk-raiteen päissä Ankkurit jarrutusosuuksilla ja maatukien päissä Jatkuvakiskovaihteiden rakentaminen Vaihteiden asennus Etu- ja takajatkosten asennusraot Jännitysten vapautus ja neutralointi Edellytykset Jännitysten vapautus ja neutralointi, kun R on enintään 300 m Jännitysten vapautus ja neutralointi, kun R > 300 m Eristysjatkokset Eristysjatkokset kallistuksen muutosalueella Liityntäjatkokset Jatkoshitsaus Rajoitus Vaihteen säde R < 300 m Kielen kantajatkoksen hitsaus Liikkeenestimellinen kieli Kantatapillinen kieli Työskentely jatkuvakiskoisella raiteella Raiteen aseman muutokset Tiedottaminen Raiteen aseman muuttuminen... 27

4 RAMO 19 Sisältö Palauttaminen alkuperäiseen asemaan Palauttaminen alkuperäiseen asemaan ja jännitysten vapautus Uudelleen neutralointi Raiteen aseman muuttaminen kaarteissa ja muutosalueen päissä Työskentelylämpötilarajoitukset Jatkuvakiskoraiteen katkaiseminen Raiteen vakavuus ja katkaiseminen Toimenpidevastuu Katkaiseminen yli +27 C kiskonlämpötiloissa Neutraalilämpötilan tarkastaminen Tukikerroksen puhdistus ja pölkkyjen lauttavaihto Apusiltojen ja vaihteiden asennus Sovituskiskon asentaminen Tarkastuspisteiden merkitseminen Sovituskiskon asennus Kiskomurtumien korjaus Murtuman korjaus ilman sovituskiskoa Murtuman korjaus yhdellä termiittihitsillä Murtuman korjaus kahdella termiittihitsillä Murtuman korjaus sovituskiskolla Tilapäinen sovituskisko Lopullisen sovituskiskon jatkoshitsaus Kriittiset siirtymät ja hellekäyrät Hellekäyrä ja sen kehittyminen Puristuspaineen kasautuminen Kriittisen siirtymän korjaaminen Hellekäyrän tilapäiskorjaus Hellekäyrän lopullinen korjaus Hellekäyräilmoitus... 34

5

6 RAMO 19 Liiteluettelo Liiteluettelo 1. Loppuhitsauspöytäkirja 2. Sallitut työskentelylämpötilat 3. Hellekäyräilmoitus

7

8 7 RAMO 19.1 Johdanto 19 JATKUVAKISKORAITEET JA -VAIHTEET 19.1 Johdanto Jatkuvakiskoraide (Jk-raide) on eräs merkityksellisimmistä kehitysaskelista ratatekniikassa. Siinä sovellettiin ensimmäisen kerran Hooken lakia kumoamaan teräksen lämpölaajeneminen. Merkittävää on myös se, että suuria nopeuksia (>160 km/h) ei voitaisi taloudellisesti toteuttaa ilman jatkuvakiskoista päällysrakennetta. Tässä RAMO:n osassa annetaan määräykset ja ohjeet jatkuvakiskoraiteen ja -vaihteiden rakentamiseen sekä kunnossapitoon. Ilmoitettu neuvoston direktiivin 83/189/ETY, muut. 88/182/ETY, muut. 94/10/EY mukaisesti Määritelmiä Jatkuvakiskoraide on raide, jossa kiskopituus on yli 300 metriä. Lämpötilan muutosten aiheuttamat kiskon pituuden muutokset on estetty kiskon päitä lukuun ottamatta. Kiskot, joiden pituus on metriä ovat sallittuja vain jkraiteen valmistuksen aikana ja enintään brt:n kuormituksen ajan. Jatkuvakiskovaihteissa kaikki kiskojatkokset ovat jatkoshitsattuja ja vaihde on jatkoshitsaamalla yhdistetty jk-raiteeseen. Lämpötilan muutosten aiheuttamat kiskon pituuden muutokset estyvät vaihteiden kieliä lukuun ottamatta Raiteen vakavuuden varmistaminen Jatkuvakiskoraiteen vakavuuteen vaikuttavia töitä tehtäessä on käytettävä vaadittavan päällysrakenne- ja/tai hitsauspätevyyden omaavaa työnjohtoa ja hitsaushenkilökuntaa. Pätevyysvaatimukset on esitetty julkaisussa Ratatyöntekijöiden pätevyysvaatimukset. Radan kunnossapidon ja rakentamisen asiantuntijana raiteenvakavuusasioissa toimii hitsausmestari, jolle kuuluu jatkuvakiskoraiteen neutralointi ja loppuhitsaustöiden johto ja valvonta. Näiden töiden suorittamisen aikana tulee hänen valtuuttamansa hitsaustyönjohtajan olla töiden paikallisena työnjohtajana Loppuhitsauspöytäkirja Jatkuvakiskoraiteen kiskojen jännitysten vapautuksesta, neutraloinnista ja loppuhitsauksesta on tehtävä loppuhitsauspöytäkirja, joka on esitetty liitteessä 1. Loppuhitsauspöytäkirja säilytetään kunnossapitäjän toimesta niin kauan kunnes raide neutraloidaan uudelleen Ratatekniset edellytykset Ennen jännitysten vapautusta, neutralointia ja loppuhitsausta raiteen tulee täyttää RAMO:n osan 3 Radan rakenne edellytykset: Kiskot: UIC60, UIC54 C 1 - ja C 2 -radat UIC 900A-laatu (uudet ja käytetyt kiskot) UIC 900B, UIC laadut (vain käytetyt kiskot) 1 lk, kun nopeus yli 120 km/h suurin paikallinen nopeus v > 160 km/h: asennettaessa vain uudet kiskot, lukuun ottamatta sovituskiskoja

9 8 RAMO 19.1 Johdanto Kiinnitykset Läpivetovastus W D > 7,0 kn/kiinnitys (UIC54) > 7,8 kn/kiinnitys (UIC60) Taivutusvastus M á >1,0 knm/1 Tukikerros Pitkittäisvastus > 23,0 kn/rm (UIC54) > 26,0 kn/rm (UIC60) Poikittaisvastus > 9,0 kn/rm (puuratapölkyt) > 12,0 kn/rm (betoniratapölkyt)

10 9 RAMO 19.2 Merkittävät kiskolämpötilat 19.2 Merkittävät kiskolämpötilat Seuraavien kiskolämpötilojen selvittäminen on välttämätöntä jatkuvakiskoraiteen luotettavan valmistuksen kannalta Ihanteellinen neutraalilämpötila Ihanteellinen neutraalilämpötila on aritmeettinen kiskon keskilämpötila, jota on korotettu päällysrakennelisällä liian suurten puristusjännitysten välttämiseksi: T N ' T max %T min %7±2 2 (19.2:1) jossa, T N =optimaalinen neutraalilämpötila =17 C T max = +55 C, T min = 35 C Päällysrakennelisä on 7±2 C paikallisten olosuhteiden mukaan Neutraalilämpötila-alue Neutraalilämpötila-alue on T N ± 5 C. Tällä lämpötila-alueella olevaa kiskolämpötilaa vastaavaan pituuteensa kisko saatetaan ennen kiinnittämistä ja loppuhitsausta. Tätä pituutta sanotaan neutraalipituudeksi Asennuslämpötila Asennuslämpötila on jokaisesta kiskosta sen asennuksen yhteydessä mitattu kiskolämpötila. Asennuslämpötila ja vastaava jatkosrako on merkittävä kiskon varteen noin 1 m kiskon päästä Lähtölämpötila Lähtölämpötila (T 0 ) on kiskosta jännitysten vapautuksen yhteydessä kiinnitysten irrotuksen jälkeen mitattu kiskolämpötila. Alin sallittu lähtölämpötila jatkuvakiskoraiteen valmistuksessa on 5 C Lämpötilan mittaaminen Kiskolämpötila on mitattava jokaiselta neutraloitavalta kiskolta erikseen, puhdistetulta kiskon varrelta sen varjoisalta puolelta kahdella kiskolämpömittarilla. Kiskolämpömittarien mittaustarkkuuden on oltava ±1 C Työskentelylämpötilarajat Sallitut työskentelylämpötilat on esitetty kohdassa Neutraalilämpötila-alue on C.

11

12 11 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Kiskojen asennus Asennus tai alkuhitsaus Kiskot asennetaan raiteeseen normaalisti m (poikkeuksellisesti 300 m) välipituudessaan. Pituudeltaan 300 metrin mittaisia kiskoja asennetaan vain käytettäessä työkiskomenetelmää tai kun neutralointi ja loppuhitsaus tehdään heti kiskonvaihdon yhteydessä. Raiteessa metrisiksi hitsattavien välipituuksien osakiskojen minimipituus ja hitsien enimmäismäärät tulee olla taulukoiden 19.3:1 ja 19.3:2 mukaiset Minimipituus erikseen asennettavalle kiskolle Erikseen asennettavan kiskon minimipituus koskee sovituskiskojen ja eristyskiskoelementtien kokonaispituutta sekä liityntäkiskojen osakiskojen pituutta ja hitsattavan jatkoksen etäisyyttä lähimmästä raiteessa jo olevasta hitsistä tai muusta jatkoksesta. Taulukko 19.3:1 Uusien ratakiskojen sallitut jatkosmäärät. KISKON VÄLI- PITUUS a (m) PAIKALLINEN SALLITTU NOPEUS (km/h) < 80 < 120 < 160 > 160 KISKON VÄHIMMÄISPITUUS (m)* JATKOSHITSIEN ENIMMÄISMÄÄRÄ (kpl) 100 < a < < a < < a < * tai metrimäärää lähimpään pölkkyväliin Taulukko 19.3:2 Käytettyjen ratakiskojen sallitut jatkosmäärät. KISKON VÄLI- PITUUS a (m) SIVURAIDE PÄÄRAIDE PAIKALLINEN SALLITTU NOPEUS (km/h) <50 <80 <120 <160 KISKON VÄHIMMÄISPITUUS (m)* JATKOSHITSIEN ENIMMÄISMÄÄRÄ (kpl) 100 < a < < a < < a < * tai metrimäärää vastaavaan lähimpään pölkkyväliin

13 12 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen pääraiteella (v > 160 km/h) 10 m pääraiteella (v < 160 km/h) 8 m kohtausraiteilla 5 m muilla raiteilla 3 m vaihteissa 3,6 m tai metrimäärää lähimpään pölkkyväliin Asennuslämpötilan mittaus Asennuslämpötila on mitattava jokaisesta asennettavasta kiskosta erikseen asennusraon määräämistä varten Asennusraot eri vuodenaikoina Asennettaessa metrisiä ratakiskoja raiteeseen tulee kiskojen välinen jatkosrako säätää sellaiseksi, että loppuhitsattaessa kiskoa on riittävästi sidekiskojatkoksiin kohdistuvat puristusvoimat eivät kasva liian suureksi helleaikana, vetovoimat eivät kasva liian suureksi alhaisissa kiskolämpötiloissa. Vuodenajan ja mitatun kiskolämpötilan mukaan jätetään välipituuksien väliin asennettaessa ja/tai alkuhitsattaessa taulukon 19.3:3 mukaiset jatkosraot. Mittauslämpötila ja asennusrako on merkittävä kiskon varteen noin 1 m kiskon päästä. Kiskojen asennus on kielletty alle 5 C:n kiskolämpötiloissa Rajoitukset Suluissa olevia asennusrakoja ja -lämpötiloja saadaan käyttää vain silloin, kun kiskolämpötila ei nouse ennen loppuhitsausta neutraalilämpötila-alueen yläpuolelle. Kiskot tulee välittömästi asennuksen jälkeen kiinnittää jokaiseen ratapölkkyyn ja raiteen sivuttaisvakavuus saattaa vaaditulle tasolle ennen kuin kiskolämpötila nousee neutraalilämpötila-alueen yläpuolelle Liikennöintinopeusrajoitukset Radan rakennus- tai perusparannustyön yhteydessä, kun raide ei ole vielä lopullisessa asemassaan eikä sen vakavuus ole riittävä, on raide (kiskon pituus < 180m) varustettava RAMO:n osan 3 Radan raken- Taulukko 19.3:3 Jatkosrakojen pituudet eri kiskon lämpötiloissa. Kesäkautena Asennuslämpötila (EC) Talvikautena Kiskon pituus (m) Asennusrako (mm) (25) (25)* (10) ()* 300-metristen kiskojen asennus on sallittu vain, kun kiskot neutraloidaan ja loppuhitsataan heti asennuksen yhteydessä (työkiskomenetelmä).

14 13 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen ne mukaisilla tilapäisjatkoksilla, joiden jatkosraot ovat kohdan mukaiset ja liikenteen nopeus rajoitettava: < 60 km/h tukikerroksen vaihdon, puhdistuksen tai ratapölkkyjen lauttavaihdon yhteydessä (1. stabilointiin saakka), kun raide on enintään 40 mm lopullisen asemansa alapuolella. < 80 km/h kun raide on täydessä sepelissä, tuettuna ja enintään 15 mm alle tavoitekorkeuden (ennen 2. stabilointia). Raide tulee saattaa oikeaan asemaansa, stabiloida, neutraloida ja loppuhitsata ennenkuin tilapäisjatkosten kuormitus ylittää brt, josta lähtien on paikallinen normaali liikennöintinopeus mikäli odotettava kiskolämpötila on yli +37 C. Nopeusrajoitus tällöin on: #80 km/h ei stabiloitu betonipölkkyraide brt:n ajan, ei stabiloitu puupölkkyraide brt:n ajan. #100 km/h stabiloitu betonipölkkyraide brt:n ajan, stabiloitu puupölkkyraide brt:n ajan, ei stabiloitu betonipölkkyraide brt:n ajan, ei stabiloitu puupölkkyraide brt:n ajan, kun paikallinen nopeus on yli 140 km/h, niin nopeusrajoitus on #140 km/h stabiloitu betonipölkkyraide brt:n ajan, stabiloitu puupölkkyraide brt:n ajan, ei stabiloitu bet.pölkkyraide brt:n ajan, ei stabiloitu puupölkkyraide brt:n ajan, jonka jälkeen paikallinen liikennenopeus. Raide tulee pitää oikeassa geometrisessa asemassaan jatkuvaksi hitsauksen jälkeen kohtien mukaisesti Jännitysten vapautus Edellytys Jännitysten vapautus saadaan tehdä kiskoille, kun raide on lopullisessa geometrisessä asemassaan ja täydessä sepelissä, (ks. kohta ) Neutraalilämpötila-alueen yläpuolella oleva lämpötila Neutraalilämpötila-alueen yläpuolella olevissa asennuslämpötiloissa ei saa tehdä jännitysten vapautusta Lähtölämpötilan mittaus Kiskon lähtölämpötilan mittaus on tehtävä heti jännitystenvapautuksen jälkeen Jännitysten vapautuksen tavoite Jännityksen vapautuksen tavoitteena on saattaa jatkuvaksi hitsattavat kiskot sen hetkistä kiskolämpötilaa T 0 vastaavaan, jännityksettömään pituuteensa Jännitysten vapautus Jännitysten vapautus tapahtuu irrottamalla kiskon kiinnitykset ja kohottelemalla kiskoa noin joka 13. ratapölkyn kohdalla noin 25 mm hitsattavasta jatkoksesta lähtien ja takaisin, jolloin varmistetaan, että kiinnijuuttuneet välilevyt tai eristimet eivät estä jännitysten laukeamista.

15 14 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Yli 180 metrin neutralointipituuksien jännityksen vapautus Yli 180 metrin pituisten ja tarvittaessa myös lyhyempienkin neutralointipituuksien riittävän jännitysten vapautumisen (ó 2EC = N/cm 2 ) varmistamiseksi on kiskonjalan ja aluslevyn väliin asennettava rulla vähintään joka 13. ratapölkylle Neutralointi Neutraloinnin tavoite Neutraloinnin tavoitteena on saattaa jännityksistään vapautettu kisko neutraalilämpötila-aluetta (+12 C C) vastaavaan neutraalipituuteensa Kaarresäde alle 1000 m Alle 1000 metrin säteisissä kaarissa suositeltava neutraalilämpötila on C Neutraalilämpötila-alueen yläpuolella oleva lämpötila Neutraalilämpötila-alueen yläpuolella olevissa asennuslämpötiloissa ei saa tehdä neutralointia Lähtölämpötila on T N - alueella (+12 C C) tai kiskojen asennus saattaa kiskot samalla neutraalipituuteensa ja mitattu lähtölämpötila on kiskon neutraalilämpötila Yhteen suuntaan neutralointi Yhteen suuntaan neutraloinnissa vapautetaan jännitykset koko välipituudeltaan hitsattavaan jatkokseen Molemmin puolin neutralointi Molemmin puolin neutraloinnissa vapautetaan jännitykset molemmin puolin hitsattavaa jatkosta puolen välipituuden matkalta Kiinnitys Kun kisko on saavuttanut neutraalipituutensa, kiinnitetään kisko aloittaen neljänneltä ratapölkyltä jatkoksesta lukien. Kiintopisteiden kohdalla kiinnitetään kiskot vasta kun kisko sen molemmin puolin on neutraloitu ja loppuhitsattu Loppuhitsaus välittömästi Neutraloidut välipituudet liitetään toisiinsa loppuhitsaamalla välittömästi neutraloinnin ja kiinnittämisensä jälkeen. Neutraalilämpötila-alueella olevissa kiskolämpötiloissa tehty jännitysten vapautus Kuva 19.3:1 Yhteen suuntaan neutralointi.

16 15 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Kuva 19.3:2 Molemmin puolin neutralointi Loppuhitsaus jälkikäteen Liikenneolosuhteiden vuoksi voi loppuhitsaus tapahtua jälkikäteen uudelleen neutraloimatta ennenkuin tilapäisjatkosten kuormitus ylittää brt, jos raidetta ei tänä aikana ole nostettu tai sivusiirretty ja raide täyttää yhä ratatekniset edellytykset. Loppuhitsauksen yhteydessä mitataan jatkosrako ja verrataan sitä neutraloinnin yhteydessä merkittyyn jatkosrakoon. Tämän perusteella määritellään kiskon pituuden muutos ja sen aiheuttama lähtölämpötilan muutos. Mikäli muuttunut lähtölämpötila on neutraalilämpötilaalueella, merkitään se neutraalilämpötilaksi (T N ) ja suoritetaan loppuhitsaus Lähtölämpötila on T N - alueen alapuolella ( C) Lähtölämpötilan ollessa T N -alueen alapuolella jännityksistään vapautetut kiskot saatetaan neutraalipituuteensa joko lämmittämällä tai hydraulisesti venyttämällä. T N -alueella oleva kiskolämpötila määrätään neutraalilämpötilaksi, joksi suositellaan +17 C. Jännitysten vapautus, neutralointi ja loppuhitsaus on jatkuvakiskoraiteen valmistuksessa kielletty alle 5 C:n kiskolämpötiloissa Pituuden muutoksen (ûl) laskeminen Venytyspituus (ûl) lasketaan lähtö- ja valitun neutraalilämpötilan erotuksen (ût) perusteella kaavasta: ûl =. & L & ût (19.3:1) missä, = 0,0115 mm/m/(c (lämpölaajenemiskerroin) L= neutralointipituus metreinä Kiinto- ja tarkastuspisteiden merkitseminen Tarkastuspisteitä käytetään kiskoa neutraloitaessa sen jännitysten vapautumisen ja säännöllisen pitenemisen tarkkailuun. Ennen kuin kisko tehdään jännityksettömäksi lähtölämpötilassa T o, merkitään tarkastuspisteet K 1 ja K 1', K 2 ja K 2' jne suoralla vähintään 2 pistettä 150 m matkalle ja kaarteissa (R<1000 m) vähintään 3 pistettä 150 m matkalle kiintopisteestä K 0 loppuhitsiin päin. Tarkastuspisteissä merkitään viivat kiskon jalkaan venytyspituuden (ûl) etäisyydelle toisistaan kuvan 19.3:3 mukaisesti.

17 16 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Neutraloidun osuuden liikkumattomuutta seurataan venytettävän alueen rajalle merkityillä kiintopisteillä (K 0 ) ja (K 0' ). neutraloitava kisko on venytettävällä alueella ja ankkuriosuuksilla samaa kiskoprofiilia (UIC60 tai UIC54) neutraloitavan osuuden päiden kiinnitetyllä osuudella (P) on riittävä läpivetovastus (Pandrol, Skl, jousi- ja ruuvi, tai K) ja pitkittäinen raidevastus. Kiinnitetyn osuuden (P) minimipituus kiinnitettyinä pölkkyinä: Kuva 19.3:3 Tarkastuspisteiden merkitseminen Neutralointi lämmittämällä Neutralointi tapahtuu kiskoja tasaisesti kiskonlämmityslaitteella lämmittäen kunnes kisko on pidentynyt (ûl) verran. Lämmitys aloitetaan hitsattavasta jatkoksesta lukien 13 ratapölkyltä ja edetään kiinnitetylle osuudelle (Kiinnitetyn osuuden pituus P = 2 ût pölkkyä) saakka. Lämmitystä jatketaan kunnes tavoitemerkit ovat tarkastuspisteissä "K" kohdakkain. Kuumatyöstön jälkeen lämmitetään kylmä kiskon osa samaan lämpötilaan kuin venytetty kisko Neutralointi hydraulisilla vetolaitteilla Neutralointi hydraulisella vetolaitteella edellyttää: UIC54-ratakiskoille: 5ûT, josta määrästä 1ûT K 0 :n venytettävällä puolella. UIC60-ratakiskoille: 6ûT, josta määrästä 1ûT K 0 :n venytettävällä puolella. Alle 1000 metrin säteisissä kaarteissa on hydraulisen venytyksen ajan käytettävä pystyrullia estämään kiskon sivuttaissiirtymistä: joka 9. pölkyllä, kun R = m joka 7. pölkyllä, kun R = m joka 5. pölkyllä, kun R < 600 m Pandrol-kiinnityksen eristimet on kaarteissa poistettava kiskon toiselta puolelta (aina kaarteen ulkopuolelta). Neutraloitavien kiskon päiden väliin tehdään ennen venytyksen aloittamista rako (mm) = 2ûL + 25 mm, joka vedetään hydraulisesti 25 mm:ksi SoWoS-hitsausmenetelmää käytettäessä. Tarkastuspisteissä kiskon tulee olla liikkunut niihin merkityn pituuden. Tasaista pidentymistä autetaan kiskoa täryyttämällä.

18 17 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Taulukko 19.3:4 Kiskojen venytyspituus eri lämpötilaeroilla Kiskonlämpötilojen erotus Kiskon pituus (L) m (ût) [ C] Venytysmitta (ûl) [mm] 1 0,3 0,7 1,0 1,4 1,7 3,5 2 0,7 1,4 2,1 2,8 3,5 6,9 3 1,0 2,1 3,1 4,1 5,2 10,4 4 1,4 2,8 4,1 5,5 6,9 13,8 5 1,7 3,5 5,2 6,9 8,6 17,3 6 2,1 4,1 6,2 8,3 10,4 20,7 7 4,2 4,8 7,2 9,7 12,1 24,2 8 2,8 5,5 8,3 11,0 13,8 27,6 9 3,1 6,2 9,3 12,4 15,5 31,1 10 3,5 6,9 10,4 13,8 17,3 34,5 11 3,8 7,6 11,4 15,2 19,0 38,0 12 4,1 8,3 12,4 16,6 20,7 41,4 13 4,5 9,0 13,5 17,9 22,4 44,9 14 4,8 9,7 14,5 19,3 24,2 48,3 15 5,2 10,4 15,5 20,7 25,9 51,8 16 5,5 11,0 16,6 22,1 27,6 55,2 17 5,9 11,7 17,6 23,5 29,3 58,7 18 6,2 12,4 18,6 24,8 31,1 62,1 19 6,6 13,1 19,7 26,2 32,8 65,6 20 6,9 13,8 20,7 27,6 34,5 69,0 21 7,2 14,5 21,7 29,0 36,2 72,5 22 7,6 15,2 22,8 30,4 38,0 75,9 23 7,9 15,9 23,8 31,7 39,7 79,4 24 8,3 16,6 24,8 33,1 41,4 82,8 25 8,6 17,3 25,9 34,5 43,1 86,3 Taulukko 19.3:5 Esimerkki kiskon venytyspituudesta Kiskon pituus L Lähtölämpötila T 0 Neutraalilämpötila T N Lämpötilaerotus ût Venytys ûl 150 m +5 C +17 C 12 C 20,7 mm 150 m +0 C +17 C 17 C 29,3 mm 180 m +9 C +17 C 8 C 16,6 mm 180 m +5 C +17 C 12 C 24,8 mm

19 18 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen S=Loppuhitsi, K=Tarkkailupiste, L=Välipituus, ûl=venytysmitta, P=Kiinnitetyt pölkyt Kuva 19.3:4 Neutralointi lämmittämällä S=Loppuhitsi, K=Tarkkailupiste, L=Välipituus, ûl=venytysmitta, P=Kiinnitetyt pölkyt Kuva 19.3:5 Neutralointi hydraulisella vetolaitteella Kiinnitys Kun kisko on saavuttanut neutraalipituutensa, kiinnitetään kisko aloittaen neljänneltä ratapölkyltä jatkoksesta lukien. Tarkastuspisteiden pölkyt kiinnitetään vasta loppuhitsausten jälkeen. Neutraloitu kisko on kiinnitettävä ja loppuhitsattava heti, ettei kisko jäähtyessään ennätä muuttaa pituuttaan. Tarvittessa on tuulisella tai kylmällä ilmalla autettava kiskon pituuden säilymistä lämmityslaitteella kiskoa kauempaa loppuhitsistä lämmittäen tai käytettäessä hydraulista vetolaitetta, jätetään se jännitykseen vielä noin 20 minuutiksi hitsin jäähtymisen ajaksi Neutraloinnin keskeyttäminen ja jatkaminen Neutralointi- ja loppuhitsaustyön keskeytyessä työvuoron lopussa merkitään viimeksi asennetun ja neutraloidun kiskon tai sen osan asema tarkkailumerkillä kiskon jalkaan ja työn edistymissuunnassa neutraloidun alueen viimeiseen ratapölkkyyn, joka jätetään kiinnittämättä kuvan 19.3:6 mukaisesti.

20 19 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Loppuhitsaus Neutraloidut välipituudet liitetään toisiinsa loppuhitsaamalla välittömästi neutraloinnin jälkeen tai liikenneolosuhteiden vuoksi jälkikäteen uudelleen neutraloimatta ennen kuin tilapäisjatkosten kuormitus ylittää brt, jos raidetta ei tänä aikana ole nostettu tai sivusiirretty ja raide täyttää yhä ratatekniset edellytykset. Kuva 19.3:6 Tarkkailumerkki Neutraalilämpötila (T N ) merkitään kiskon varteen. Työtä jatkettaessa tarkastetaan taulukosta (kohta ) tarkkailumerkin liikettä (ûl) vastaava lämpötilan muutos (ût). Jos muuttunut lämpötila on yhä neutraalilämpötila-alueella, se merkitään uudeksi neutraalilämpötilaksi (T N ) ja jatketaan neutralointia. Jos muuttunut lämpötila on laskenut alle +12 (C:n, saatetaan merkit kohdakkain kiskoa lämmittämällä tai hydraulisesti venyttämällä jolloin kiskoon merkattu lämpötila on neutraalilämpötila (T N ). Jos neutraalilämpötila nousisi yli +22( C:n, on loppuhitsaus kielletty Oheistyöt Kiskoankkurit kiinnitetään ankkuroitaville osuuksille ja suoritetaan siirrettyjen ratapölkkyjen jälkituenta neutraalilämpötilaalueella olevissa kiskonlämpötiloissa Liittyminen jatkuvakiskoraiteeseen Jatkuvakiskoraiteen liittyessä vanhaan jatkuvakiskoraiteeseen on myös sen päät vapautettava jännityksistä ja neutraloitava puolen välipituuden matkalta ennen yhdistävän loppuhitsin tekoa Liittyminen jatkuvakiskovaihteeseen Jatkuvakiskoraiteen liittyessä jatkuvakiskovaihteeseen on liittyvä välipituus neutraloitava (C:een. Kuva 19.3:7 Uuden jatkuvakiskoraiteen liittyminen vanhaan. S=Loppuhitsi, K=Tarkkailupiste, L=Neutralointipituus

21 20 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Loppuhitsaukset Loppuhitsaukset ovat jatkoshitsauksia, joilla neutraloidut välipituudet yhdistetään toisiinsa. Jatkuvakiskoraiteessa tulee loppuhitsauksen jälkeen säilyttää se kiskojen pituus, joka sillä loppuhitsattaessa on. Kaikki loppuhitsauksen jälkeen kiskon pituuteen vaikuttavat muutokset, kuten kaarteiden muutokset, raiteen sivusiirto, paikalliset nostot ja painumat, muuttavat kiskon pituutta ja vaarantavat raiteen liikenneturvallisuutta. Raide on joko saatettava alkuperäiseen asemaansa tai neutraloitava ja loppuhitsattava uudessa asemassaan Hyväksytyt menetelmät Loppuhitsausmenetelminä saadaan käyttää vain ratakiskojen jatkoshitsaukseen hyväksyttyjä, lisäainetta käyttäviä hitsausmenetelmiä (termiittijatkoshitsaus ja kaarijatkoshitsaus).

22 21 Ramo 19.4 Erikoisrakenteet 19.4 Erikoisrakenteet Rautatiesillat Rautatiesilloilla olevat raiteet Rautatiesilloilla olevat raiteet tulee hitsata jatkuvakiskoisiksi silta-alueelta RAMO:n osan 8 Sillat mukaisesti. Kiskonjatkoksia tulee sillalla välttää. Pitkillä silloilla, joilla Jk-raiteen hitsausjatkoksia ei voida välttää on meneteltävä seuraavasti: kiskopituudet on valittava siten, että jatkoshitsit sijoittuvat sillan kannelle vähintään 10 m etäisyydelle sillan laakereista siten, että ne eivät estä kiskojen liukumista (kuva 19.4:1). Jatkoshitsit on varmistettava RAMO 3 Radan rakenne mukaisilla EXELeristyssidekiskolla, jotka kiinnitetään keskeisesti äärimmäisistä sideruuvirei istä. Hitsi on hiottava sidekiskon alueelta kiskon tasoon Tukikerroksettomat rautatiesillat ja kiskonliikuntalaitteet Tukikerroksettomilla rautatiesilloilla, joiden samaan liikuntasaumaan vaikuttavien kansien yhteispituus on yli 50 metriä, kansien esteetön liikkuminen varmistetaan kiskon liikuntalaitteilla, jotka on esitetty RAMO:n osassa 8 Sillat Tukikerroksettomat rautatiesillat ilman kiskonliikuntalaitteita Kun samaan liikuntasaumaan vaikuttavien sillan kansien yhteispituus on alle 100 m, voidaan liikuntalaite tietyin edellytyksin jättää pois. Ehdot liikuntalaitteen käyttämättä jättämiselle on esitetty RAMO:n osassa 8 Sillat Tukikerrokselliset rautatiesillat Tukikerroksellisilla teräs- tai betonisilloilla käytetään kiskon liikuntalaitetta, jos samaan liikuntasaumaan vaikuttavien kansien laajenemispituus on yli 120 metriä. Kuva 19.4:1 Maatukiankkuroinnin ja jatkoshitsien sijoitus sillan liikuntasaumaan nähden käytettäessä liukuvaa kiinnitystä tai kiskonliikuntalaitetta.

23 22 Ramo 19.4 Erikoisrakenteet Kuva 19.4:2 Kiskojen ankkurointi jk-raiteen päässä Apusillat Apusiltojen asennuksen yhteydessä katkaistut jatkuvakiskoraiteen kiskot hitsataan tarvittaessa jatkuviksi. Apusiltojen sivuttaisvakavuus on varmistettava. Tarkemmat määräykset apusiltojen käytöstä on esitetty RAMO:n osassa 8 Sillat Rautatietunnelit Rautatietunnelin suusta 150 metriä tunnelin sisälle on raide neutraloitava normaalisti. Tunnelin sisäosa neutraloidaan siellä vallitsevissa lämpötiloissa Ankkurointi Hyväksytyt kiskoankkurit on esitetty RA- MO:n osassa 3 Radan rakenne Kiskon vaellusankkurien asennus Kiskon vaellusankkurit on asennettava välittömästi raiteen neutraloinnin ja loppuhitsauksen jälkeen neutraalilämpötilaalueella olevissa kiskolämpötiloissa tai kiskon ollessa vielä neutraalipituudessaan Kiskon vaellusankkurit jk-raiteen päissä Vaellusankkurit asennetaan jatkuvakiskoraiteiden päihin (myös sen liittyessä kevyempään päällysrakenteeseen) estämään kiskojen liikettä molempiin suuntiin (kuva 19.4:2) Ankkurit jarrutusosuuksilla ja siltojen maatuilla Vaellusankkurit asennetaan molemmin puolin joka neljännelle ratapölkylle estämään kiskojen liikkumista jarrutusosuuksilla, rinnepaikoissa ja siltojen maatuilla (kuvat 19.4:1 ja 19.4:3), joissa on todettu tai epäillään esiintyvän kiskojen haitallista vaellusta. Kuva 19.4:3 Vaellusankkurit kiskojen vaellussuunnassa

24 23 RAMO 19.5 Jatkuvakiskovaihteiden rakentaminen 19.5 Jatkuvakiskovaihteiden rakentaminen Vaihteiden asennus Vaihteiden asennus tulee tapahtua seuraavissa asennuslämpötiloissa: kun vaihdekaaren säde (R) on alle 1600 m, saadaan vaihde asentaa C:n kiskolämpötiloissa kun R > 1600 m, saadaan vaihde asentaa C:n kiskolämpötiloissa Etu- ja takajatkosten asennusraot Vaihteiden asennuksessa tulee vaihteen etu- ja takajatkoksiin jättää vaihteen pituuden ja asennuslämpötilan mukaan taulukon 19.5:1 mukaiset jatkosraot Jännitysten vapautus ja neutralointi Edellytykset Vaihteen sisäisten jatkosten jatkoshitsaus saadaan aloittaa vasta sitten, kun vaihde on täydessä sepelissä, lopullisessa geometrisessä asemassaan ja hyvin tuettu ), samoin kuin kielen kantajatkosten hitsaus saa tapahtua vasta kun vaihteen sivuttaisvakavuus on riittävän suuri ja vaihde on lopullisessa geometrisessa asemassaan Jännitysten vapautus ja neutralointi, kun vaihdekaaren säde (R) on enintään 300 m. Vaihteissa, joiden R on enintään 300 m, sisäiset jatkokset hitsataan jännityksiä vapauttamatta ja neutraloimatta +0 C C:n kiskonlämpötiloissa. Etu- ja takajatkokset, joilla vaihde yhdistetään vaihdealueen raide-elementteihin, hitsataan neutraloimatta +10 C C:n kiskonlämpötiloissa. Vaihdealueen pituus on V/2 metriä, missä V on suurin sallittu paikallinen liikennöintinopeus km/h. Vaihdealueen pituus on kuitenkin vähintään 50 metriä. Jatkuvakiskovaihteen vaihdealue ja jatkuvakiskoraiteen välipituus neutraloidaan +17 C C:n kiskolämpötilaan sekä loppuhitsataan (S) (ks. kohta ) kuvan 19.5:1 mukaisesti. Jännitysten vapautus, neutralointi ja loppuhitsaus, jolla vaihdealue yhdistetään liittyvään jatkuvakiskoraiteeseen (ks. kohta Taulukko 19.5:1 Vaihteiden asennuksessa käytettävät jatkosraot Asennuslämpötila ( C) Vaihteen pituus (m) < > 100 Asennusrako (mm)

Esitetään hyväksyttäväksi, RHK:n kunnossapitoyksikössä. Markku Nummelin Kunnossapitojohtaja. Hyväksytään RHK:n turvallisuusyksikössä

Esitetään hyväksyttäväksi, RHK:n kunnossapitoyksikössä. Markku Nummelin Kunnossapitojohtaja. Hyväksytään RHK:n turvallisuusyksikössä Kunnossapitoyksikkö 23.8.2001 1 (7) MATHÉE-KISKOANKKURIT Ratahallintokeskus on vahvistanut Mathée-kiskoankkureiden käyttö- ja asennusohjeet nro 1172/731/2001 voimassaoleviksi Suomen valtion rataverkolla

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä olevaan

Lisätiedot

Installation instructions, accessories. Kattokiskot. Volvo Car Corporation Gothenburg, Sweden. Ohje nro Versio Osa nro

Installation instructions, accessories. Kattokiskot. Volvo Car Corporation Gothenburg, Sweden. Ohje nro Versio Osa nro Ohje nro Versio Osa nro 8685942 1.0 Kattokiskot J8401014 Sivu 1 / 10 Varuste A0000162 A0000161 J8401006 Sivu 2 / 10 JOHDANTO Lue läpi koko ohje ennen asennuksen aloittamista. Huomautukset ja varoitustekstit

Lisätiedot

AIRJACK NOSTOLAITTEEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

AIRJACK NOSTOLAITTEEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Huhtikuu 2011 1 AIRJACK NOSTOLAITTEEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Huhtikuu 2011 2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 PAKKAUS JA VARASTOINTI 2 TEKNISET TIEDOT. 3 ASENNUS.

Lisätiedot

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset PYL 1(8) Tekninen yksikkö 5.6.1998 90/731/98 Korvaa määräykset 3.10.1997 RHK 265/731/97, 20.1.1998 RHK 91/731/98 ja 20.1.1998 RHK 90/731/98 Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3

Lisätiedot

SSAB keskikaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE. Keskikaide SSAB 210x130/4

SSAB keskikaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE. Keskikaide SSAB 210x130/4 SSAB keskikaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE Keskikaide SSAB 210x130/4 Sisältö: Sovellusalue...2 Asennus...2 Kaiteiden käsittely...2 Kaiteen rakenne ja osat...3 Kaiteen aloitus ja lopetuskohdat...4 Kaiteen

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt :n osan 1 YLEISET PERUSTEET Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Teknisen yksikön päällikkö Markku Nummelin Korvaa edellisen 1. osan. Voimassa

Lisätiedot

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 19.5.2016 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... - 2-1.1 Yleiskuvaus... - 2-1.2 Toimintatapa... - 3-1 MITAT JA MATERIAALIT... - 4-2.1 Kannaketyypit...

Lisätiedot

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja. KARAMBOLEN SÄÄNNÖT Kolmen vallin kara Yhden vallin kara Suora kara - Cadre YHTEISET SÄÄNNÖT KAIKILLE PELIMUODOILLE 1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

Tampereen Kansi ja areena - hanke

Tampereen Kansi ja areena - hanke Tampereen Kansi ja areena - hanke Junaliikenteeseen vaikuttavat ratatyöt Päällysrakenne Vaihteet V005, V006, V008 ja V011 siirrot ja vaihdot. Vaihteiden V191, V012, V015 ja V013 purkaminen. Raiteiden R053,R075,R096

Lisätiedot

NOPEUSMUUTOS Tyyppi Raiteen suurimman nopeuden alentaminen Raiteen suurimman nopeuden nostaminen Pysyvä Pysyvä nopeuden muutos tai suurimman nopeuden nosto Tapahtuu Liikenneviraston päätöksellä Liikenneviraston

Lisätiedot

PÄÄLLYSRAKENNETÖIDEN YLEINEN TYÖSELITYS

PÄÄLLYSRAKENNETÖIDEN YLEINEN TYÖSELITYS RATAHALLINTOKESKUS RHK Ratahallintokeskuksen D 16 julkaisuja PÄÄLLYSRAKENNETÖIDEN YLEINEN TYÖSELITYS Helsinki 2004 RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN Ratahallintokeskuksen julkaisuja D 16

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje. Kuormalavahylly

Asennus- ja käyttöohje. Kuormalavahylly Asennus- ja käyttöohje Kuormalavahylly PÄÄDYN KOKOAMINEN Kiristysmomentti, ruuviliitos Ruuvi M0 8.8 Maks. kiristysmomentti 7 Nm Ruuviliitoksiin on käytettävä lukitusmuttereita M0 luokka 8 Taptite M6 Maks.

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6

Lisätiedot

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B Kuva 1 Tyyppi 44-6B Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI Painos huhtikuu 2003 SISÄLLYS SISÄLLYS Sivu 1 Rakenne ja toiminta.......................... 4 2 Asennus................................

Lisätiedot

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=

Lisätiedot

HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja

HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja Savunpoistopuhaltimien oikean huollon varmistamiseksi tämä ohje tulee toimittaa käyttäjälle.

Lisätiedot

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited TANSUN QUARTZHEAT Käyttöohje Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU Valmistaja: Tansun Limited Asiakaspalvelukysymyksissä, ota yhteyttä maahantuojaan: Proviter Oy Tullikatu 12 A 4 21100

Lisätiedot

Betonin sahausjärjestelmä. KÄYTTÖOHJEKIRJA. ICS, Blount Europe SA Rue Emile Francqui 5 B-1435 Mont-Saint-Guibert BELGIA. www.icsbestway.

Betonin sahausjärjestelmä. KÄYTTÖOHJEKIRJA. ICS, Blount Europe SA Rue Emile Francqui 5 B-1435 Mont-Saint-Guibert BELGIA. www.icsbestway. Betonin sahausjärjestelmä. KÄYTTÖOHJEKIRJA ICS, Blount Europe SA Rue Emile Francqui 5 B-1435 Mont-Saint-Guibert BELGIA www.icsbestway.com www.icsbestway.com 1 Sisältö TURVAOHJEITA 3 SAHAN TEKNIKEN ERITTELY

Lisätiedot

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta.

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta. Tehtävä 2 : 1 Esitetään aluksi eräitä havaintoja. Jokaisella n Z + symbolilla H (n) merkitään kaikkien niiden verkkojen joukkoa, jotka vastaavat jotakin tehtävänannon ehtojen mukaista alkaanin hiiliketjua

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

SEINÄTIKKAIDEN NOUSUKISKOJÄRJESTELMÄN ASENNUSOHJE TIKLI 150

SEINÄTIKKAIDEN NOUSUKISKOJÄRJESTELMÄN ASENNUSOHJE TIKLI 150 SEINÄTIKKAIDEN NOUSUKISKOJÄRJESTELMÄN ASENNUSOHJE TIKLI 150 Tikli-seinätikkaat voidaan varustaa turvavaljaan kiinnityskiskolla tai selkäsuojuksella, tikkaan nousukorkeuden ylittäessä 8 m. Näiden tarkoituksena

Lisätiedot

MODIX Raudoitusjatkokset

MODIX Raudoitusjatkokset MODIX Raudoitusjatkokset Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 23 2/2009 MODIX -raudoitusjatkos Peikko MODIX raudoitusjatkosten etuja: kaikki tangot voidaan jatkaa samassa poikkileikkauksessa mahdollistaa

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET

POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET Oulu 31.10.2007 Muutettu 30.11.2011 Insinööritoimisto Ponvia Oy Taka-Lyötyn katu 4, 90140 OULU Puh. 0207419900, fax 0207419909 Liikennevirasto 2 Poijujen

Lisätiedot

Kuomun asennus- ja käyttöopas

Kuomun asennus- ja käyttöopas Kuomun asennus- ja käyttöopas Terhi-kuomu Majava ja Kärppä perävaunuihin Versio: Kuumasinkitylle saranasarjalle (ei maalattu) Saranan käyttöönotto: Vaiheittain 6/2009 alkaen Takuuehdot edellyttävät tämän

Lisätiedot

Terrassimarkiisi Nordic Light FA40 Asennus Käyttö Puhdistus ASENNUS KÄYTTÖ PUHDISTUS. Terassimarkiisi Nordic Light FA40

Terrassimarkiisi Nordic Light FA40 Asennus Käyttö Puhdistus ASENNUS KÄYTTÖ PUHDISTUS. Terassimarkiisi Nordic Light FA40 ASENNUS KÄYTTÖ PUHDISTUS Terassimarkiisi Varmista, että pinta, johon kiinnität markiisin, on riittävän tukeva. Laho puu, rapautunut rappaus tai tiili ja ohuet paneelit eivät sovellu kiinnityspinnaksi.

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

Asennusohjeet Virtakisko. Pääteliitoksella - Välikytkennällä

Asennusohjeet Virtakisko. Pääteliitoksella - Välikytkennällä Virtakisko Pääteliitoksella - Välikytkennällä FI, 2013 1 988754 3.3 Virtakisko pääteliitoksella T50 eristysnauha Kahden kiskokappaleen väliset liitoskohdat on peitettävä T50 eristysnauhalla. Katso kuva

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

Asennusja käyttöohje. Kaatoallas Skandia kuljettimille (fi)

Asennusja käyttöohje. Kaatoallas Skandia kuljettimille (fi) Asennusja käyttöohje Kaatoallas Skandia kuljettimille 408115 (fi) ANTTI-TEOLLISUUS OY Koskentie 89 25340 Kanunki, Salo Puh. +358 2 774 4700 Fax +358 2 774 4777 E-mail: antti@antti-teollisuus.fi www.antti-teollisuus.fi

Lisätiedot

STIGA COLLECTOR 30" B KÄYTTÖOHJEET 8211-1227-02

STIGA COLLECTOR 30 B KÄYTTÖOHJEET 8211-1227-02 STIGA COLLECTOR 30" B KÄYTTÖOHJEET 8211-1227-02 S SVENSKA 1. 2. 3. 4. SVENSKA S 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. S SVENSKA 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. FI SUOMI TURVAOHJEET 1. Älä anna sellaisten henkilöiden

Lisätiedot

Rautateiden infrastruktuuriosajärjestelmä

Rautateiden infrastruktuuriosajärjestelmä 1 (7) Antopäivä: 18.12.2014 Voimaantulopäivä: 1.1.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia ja erityistapauksia määräys koskee: Komission

Lisätiedot

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman

Lisätiedot

Asennusohje SureStep PUR, SafeStep, SafeStep Grip & SafeStep R12

Asennusohje SureStep PUR, SafeStep, SafeStep Grip & SafeStep R12 Kaikkein paraskaan lattiapäällyste ei ole hyvännäköinen tai toimiva, jos sitä ei asenneta ja hoideta oikein tai jos alusta ei ole ihanteellinen. Lue tämän vuoksi asennusohje huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

HUOMIO! YLEISIÄ VAROITUKSIA!

HUOMIO! YLEISIÄ VAROITUKSIA! Teräspalo-luukkujen FQ HUOMIO! YLEISIÄ VAROITUKSIA! Tämän luukun asennuksessa, käytössä ja kunnossapidossa tulee noudattaa useita varotoimia. Turvallisuussyistä kannattaa huomioida alla mainitut varoitukset

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...

Lisätiedot

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Käytettäväksi ainoastaan käyttöohjeen yhteydessä! Tämä pikaopas EI korvaa käyttöohjetta! Pikaopas on tarkoitettu ainoastaan henkilöille,

Lisätiedot

Sisältö. Ohje 2 (2) Dnro 2209/79/

Sisältö. Ohje 2 (2) Dnro 2209/79/ Ohje 2 (2) Sisältö 1 Määritelmät... 3 2 Aikataulutyypit, aikataulujen rakenneosat ja yhteiset sisältövaatimukset kaikille aikataulutyypeille.. 3 2.1 Aikataulutyypit... 3 2.2 Aikataulujen rakenneosat...

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1 Lue käyttö- ja asennusohjeet huolellisesti. Niitä noudattamalla varmistat laitteellesi pitkän käyttöiän ja luotettavantoiminnan. Kospel Oy pidättää oikeuden tehdä pieniä muutoksia laitteen rakenteeseen

Lisätiedot

Teräsrakenteiden NDT-tarkastukset SFS-EN 1090 mukaan. DI Juha Toivonen, DEKRA

Teräsrakenteiden NDT-tarkastukset SFS-EN 1090 mukaan. DI Juha Toivonen, DEKRA Teräsrakenteiden NDT-tarkastukset SFS-EN 1090 mukaan DI Juha Toivonen, DEKRA SHY NDT-päivä 24.-25.9. 2013 1 (4) DI Juha Toivonen Teräsrakenteiden NDT-tarkastukset SFS-EN 1090 mukaan 1. SFS EN 1090 SFS

Lisätiedot

Rataturvallisuudesta oppia katurakentamiseen. Jussi Takamaa

Rataturvallisuudesta oppia katurakentamiseen. Jussi Takamaa Rataturvallisuudesta oppia katurakentamiseen Jussi Takamaa Rautatieympäristö Junan nopeus max 220 km/h Jännite 25 000 volttia Juna liikkuu lähes äänettömästi Vaarallista? Rautatieympäristö Junaliikenne

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje. Kuormalavahylly Omega

Asennus- ja käyttöohje. Kuormalavahylly Omega Asennus- ja käyttöohje Kuormalavahylly Omega Asennustyökalut mm kuusiohylsyt 6 mm kuusiohylsyt 7 mm kuusiohylsyt 8 mm kuusiohylsyt 9 mm kuusiohylsyt (pylvässuojat, törmäyssuoja) 6 mm kuusiokärjet (pylvässuojat,

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)

Lisätiedot

Koskee: Kaikkia Cessna 190- ja 195-lentokoneita lentotuntimäärästä riippumatta.

Koskee: Kaikkia Cessna 190- ja 195-lentokoneita lentotuntimäärästä riippumatta. M-määräyksen mukainen toimenpide on lentokoneen jatkuvan lentokelpoisuuden edellytyksenä. Suoritettu toimenpide on merkittävä lentokone, moottori- tai potkurikirjaan toimenpiteen laadun mukaan. 242. M-määräys

Lisätiedot

LADDOMAT MR 50. Asennusohje. Toimitussisältö. Laddomat 5000 -venttiilipaketti: Elektroninen varausäädin

LADDOMAT MR 50. Asennusohje. Toimitussisältö. Laddomat 5000 -venttiilipaketti: Elektroninen varausäädin LADDOMAT MR 50 Asennusohje Toimitussisältö Laddomat 5000 -venttiilipaketti: Patentoitu kaksitoiminen takaiskuventtiili, osanro 469 854 2 pumppua, Laddomat LM6A-130. 2 sulkuventtiiliä, vivulla varustettu

Lisätiedot

HYDROSET ENT 20-3 F PINNANVALVONTAJÄRJESTELMÄ YLEISTÄ

HYDROSET ENT 20-3 F PINNANVALVONTAJÄRJESTELMÄ YLEISTÄ YLEISTÄ ENT 20-3F valvontajärjestelmä on tarkoitettu höyrykattiloihin, joiden paine on alle 60 bar ja syöttöveden säätö tapahtuu jaksottaisella syöttövesipumpun käytöllä. Järjestelmä koostuu elektrodilaipasta,

Lisätiedot

KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET

KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET HUOMIOITAVAA ENNEN ASENNUSTA Aluslattian tulee täyttää SisäRYL 2013 vaatimukset. Alustan tulee olla kuiva, tasainen, kiinteä ja puhdas. Huomio että laminaattilattian pitää

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERUSTEET TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE

SUUNNITTELUPERUSTEET TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE 31.12.2013 Suunnitteluperusteisiin on koottu tärkeimmät tiedot raitiotien linjauksen yleissuunnittelua varten. Ohje perustuu Saksalaiseen BOStrab ohjeeseen ja sisältää

Lisätiedot

2 Sijoituspaikan valinta LIIKENNEVIRASTO 2 (6) Dnro 917/1046/2011

2 Sijoituspaikan valinta LIIKENNEVIRASTO 2 (6) Dnro 917/1046/2011 LIIKENNEVIRASTO 2 (6) 1 Yleistä Vaaleja koskevalla ulkomainoksella on tärkeä merkitys vaalityössä. Tienvarsimainonnassa on sille lainsäädännöllä annettu erityisasema. Maantielain mukaan vaaleja koskevat

Lisätiedot

Takaovellisen lasikuitukuomun asennusohje

Takaovellisen lasikuitukuomun asennusohje Takaovellisen lasikuitukuomun asennusohje Versio 1.2 28.02.2011 S i v u 2 Sisältö Kuomun asennus perävaunuun... 3 1. Reikien poraaminen laitaan... 5 2. Vivuston kiinnitys kuomuun... 6 3. Koukkusalpojen,

Lisätiedot

Analogisten mittarien kytkeminen Digital Optimax -malleihin

Analogisten mittarien kytkeminen Digital Optimax -malleihin OHJETIEDOTE TIEDOTE Nro 2000-11c Jakelu: Myyntipäällikkö Kirjanpito-osasto Huoltopäällikkö Teknikko Varaosapäällikkö ILMOITUS Tämä on Outboard ohjetiedotteen 2000-11 päivitetty versio. Hävitä alkuperäinen

Lisätiedot

Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009 51016

Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009 51016 U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A U p o n o r - P a i n e p u t k i - j ä r j e s t e l m ä P V C Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

Snappy Ladder 300 askelmatikas nousulla

Snappy Ladder 300 askelmatikas nousulla Snappy Ladder 300 askelmatikas nousulla NIMIKE: SNAPPY LADDER 300 EN 1004 3 4/4 XXCD CEN-nimike tälle ohjeelle EN 1298 IM en Rev-00 Tämä kokoamisohje on suunniteltu toimimaan vaihe-vaiheelta ohjeena varmistamaan

Lisätiedot

LÄNNEN RAIL SYSTEMS. Lännen - Rataympäristön monitoimikone. Luo mahdollisuuksia

LÄNNEN RAIL SYSTEMS. Lännen - Rataympäristön monitoimikone. Luo mahdollisuuksia Luo mahdollisuuksia LÄNNEN RAIL SYSTEMS HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN RAIL MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA, TURVALLINEN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN SÄHKÖRATARAKENTAMISESSA JA RATAYMPÄRISTÖN KUNNOSSAPIDOSSA Lännen - Rataympäristön

Lisätiedot

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Lisätietoa kiinnityksen valinnasta on asiakirjassa Apurungon valinta ja kiinnitys. Rungon etuosassa on 4 erityyppistä päällirakenteen kiinnikettä:

Lisätiedot

TITAN Megashore -tuentajärjestelmä

TITAN Megashore -tuentajärjestelmä TITAN Megashore -tuentajärjestelmä Ischebeck TITAN -alumiinituki Koko 6 Alumiinitukia on kolmea eri kokoa, joissa pystysuunnassa kulkeva ura mahdollistaa kehien kiinnittämisen nopeasti ja turvallisesti

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan 1.1.2012

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan 1.1.2012 Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan..202 Tarkoitus on saada jokainen karavaanari kiinnostumaan ajotaitonsa kehittämisestä oman ajoneuvonsa käsittelyssä. On tärkeää, että mahdollisimman moni kokee

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

Tynnyrissä on mukavaa! 1

Tynnyrissä on mukavaa! 1 ÖSEL KÄYTTÖOHJE Copyright Ösel Tubs Tynnyrissä on mukavaa! 1 Sisällysluettelo ESITTELY 3 TURVALLISUUS 4 KYLPYTYNNYRIN ASENTAMINEN 5 KYLPYTYNNYRIN LÄMMITTÄMINEN 7 KYLPYTYNNYRIN HUOLTAMINEN 8 Tynnyrissä

Lisätiedot

ASENNUSOHJE PEM1277FIN 2015-08 SUOMI

ASENNUSOHJE PEM1277FIN 2015-08 SUOMI ASENNUSOHJE PEM1277FIN 2015-08 SUOMI KYLMÄKUTISTE PÄÄTTEET YKSIJOHDIN MUOVIKAAPELEILLE ALUMIINILAMINAATILLA Uo/U = 12.7/22 kv Um = 24 kv ULKOPÄÄTE AHXAMK-W (WISKI) KAAPELILLE. 2/12 PEM1277FIN 2015-08 YLEISTÄ

Lisätiedot

ASENNUSOHJE PEM1747FIN SUOMI

ASENNUSOHJE PEM1747FIN SUOMI ASENNUSOHJE PEM1747FIN 2016-03 SUOMI KOSKETUSSUOJATTU KULMAPISTOKEPÄÄTE 250 A, 1-JOHDINMUOVIKAAPELEILLE KUPARILANKASUOJALLA Uo/U = 6/10 kv, Um = 12 kv Uo/U = 12.7/22 kv, Um = 24 kv ULKO- JA SISÄPÄÄTE 2/10

Lisätiedot

ASENNUSOHJE PEM1231FIN SUOMI

ASENNUSOHJE PEM1231FIN SUOMI ASENNUSOHJE PEM1231FIN 2016-06 SUOMI KYLMÄKUTISTE PÄÄTTEET YKSIJOHDIN MUOVIKAAPELEILLE KUPARILANKASUOJALLA Uo/U = 12.7/22 kv, Um = 24 kv SISÄPÄÄTE 2/12 PEM1231FIN 2016-06 YLEISTÄ - Tarkista, että olet

Lisätiedot

17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7

17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7 1 RAMO 17 Sisältö SISÄLTÖ 17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7 17.3 MERKIN SIJOITTAMINEN JA ASENTAMINEN... 9 17.3.1 Näkemävaatimukset... 9 17.3.2 Merkin sijoittaminen

Lisätiedot

Hierova poreallas Bamberg

Hierova poreallas Bamberg 1500 x 1000 x 570 mm Hierova poreallas Bamberg Hyvä asiakas, Kiitos, että valitsit tuotteemme. Turvallisuutesi vuoksi pyydämme Sinua perehtymään näihin ohjeisiin ennen ammeen asennusta ja käyttöä. Varoitus

Lisätiedot

Kuva 1 esittää tämän moottorin rakennepiirroksen ja ajoitusmerkkien sijainnit. NOKKA-AKSELI AUTOM. KIRISTIN. Kuva 1.

Kuva 1 esittää tämän moottorin rakennepiirroksen ja ajoitusmerkkien sijainnit. NOKKA-AKSELI AUTOM. KIRISTIN. Kuva 1. Kireyden säätö Mitsubishi/Volvo 1.8 16V -bensiinimoottoreissa GATE-VIITE: VALMISTAJA : MALLI : MOOTTORI : M:N TYYPPI : 5514XS/K015514XS MITSUBISHI / VOLVO Carisma, Pajero IQ, Pajero Pinin, Shogun Pinin,

Lisätiedot

PFISTERER ASENNUSOHJE TENSOREX C+

PFISTERER ASENNUSOHJE TENSOREX C+ ASENNUSOHJE TENSOREX C+ TENSOREX C+ on uusi raitio- ja rautatielinjojen lankojen automaattinen jousikiristyslaite. TENSOREX-tuotteet ovat saatavana vain Pfistereriltä. TYYPIN A kiinnityskannatin O- ja

Lisätiedot

Veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto

Veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto Määräys 1 (6) Antopäivä: 22.1.2013 Voimaantulopäivä: 24.1.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Komission päätös 2011/291/EU Euroopan laajuisen tavanomaisen

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje EB 8310 FI. Pneumaattinen toimilaite Tyyppi 3271. Tyyppi 3271. Tyyppi 3271, varustettu käsisäädöllä.

Asennus- ja käyttöohje EB 8310 FI. Pneumaattinen toimilaite Tyyppi 3271. Tyyppi 3271. Tyyppi 3271, varustettu käsisäädöllä. Pneumaattinen toimilaite Tyyppi 3271 Tyyppi 3271 Tyyppi 3271-5 Tyyppi 3271, varustettu käsisäädöllä Tyyppi 3271-52 Kuva 1 Tyypin 3271 toimilaitteet Asennus- ja käyttöohje EB 8310 FI Painos: lokakuu 2004

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy 2.12.2016 1 (4) Sisällys 1 Yleistä... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Voimassaoloaika ja päivittäminen... 2 1.3 Julkaiseminen... 2 1.4

Lisätiedot

Side decor -sarja, kynnyslista

Side decor -sarja, kynnyslista Installation instructions, accessories Ohje nro Versio 31399038 1.6 Osa nro 39836725, 39836730, 39836755, 39836775, 39836780, 39836785, 31439073, 39836735, 39836740, 39836745, 39836750, 39836765, 39836770

Lisätiedot

Poistoilmahuuva JLI-UV-Turbo Asennus-, säätö- ja huolto-ohjeet

Poistoilmahuuva JLI-UV-Turbo Asennus-, säätö- ja huolto-ohjeet Asennus-, säätö- ja huolto-ohjeet SIVU JEVEN Keittiöilmanvaihtolaitteet Sisällysluettelo Kiinnityskoukkujen asennus Kierretankojen kiinnityskohdat ja yhteenliittäminen Lasien asennus Valaisimen kytkentä

Lisätiedot

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään.

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään. 1 1. Tuuletus- ja ripustusaukot Sinkittävät kappaleet tulee suunnitella siten, ettei niihin jää umpinaisia tiloja ja taskuja. Aukotuksen ansiosta sinkki pääsee virtaamaan rakenteiden sisään ja ulos, eikä

Lisätiedot

PISKO KATTOSILLAT KATTOSILLAN ASENNUS

PISKO KATTOSILLAT KATTOSILLAN ASENNUS PISKO KATTOSILLAT Kattosiltoja käytetään seinä- ja lapetikkaiden jatkeena turvallisten kulkuteiden rakentamiseen katoilla sijaitseville huoltokohteille esim. savupiipulle. Standardi SFS-EN 516 antaa kattosilloille

Lisätiedot

Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus

Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus Topparilaudat Asennetaan topparilaudat oven aukeamispuolelle oviaukon pieliin. Mikäli lattian päällyste halutaan tehdä myöhemmin yhtenäiseksi oven kohdalla, asennetaan

Lisätiedot

Kansielementti yläpuolelta 1:20. Kansielementin raiteen suuntainen pituus. Kansielementti päädystä 1:5 1370

Kansielementti yläpuolelta 1:20. Kansielementin raiteen suuntainen pituus. Kansielementti päädystä 1:5 1370 0 0 0 0 00 0 0 Yleistoleranssi, Kansielementti yläpuolelta :0 Kansielementin raiteen suuntainen pituus Päätyankkuri :0 Kansielementti päädystä : 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kansielementin materiaali on Kerto-Q.

Lisätiedot

EF70-200mm f/4l USM FIN. Käyttöohjeet

EF70-200mm f/4l USM FIN. Käyttöohjeet EF70-200mm f/4l USM FIN Käyttöohjeet Kiitämme Canon-tuotteen hankinnasta. Canon EF70-200mm f/4l USM -objektiivi on Canon EOS -kameroille kehitetty pienikokoinen, tehokas telezoom-objektiivi. USM on lyhennys

Lisätiedot

PEM1123/ 410993A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello

PEM1123/ 410993A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello PEM1123/ 410993A Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello ABB i-bus KNX SW/S2.5 Viikkokello Sisällysluettelo 1.0 Kuvaus 1.1 Laitteen käyttö...3 1.2 Ominaisuudet...3 1.3 Näppäimet ja osat...4 1.4 Tekniset

Lisätiedot

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, tehtaalta toimitettua alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE SAHAUSPÖYTÄ. Malli: 010A

KÄYTTÖOHJE SAHAUSPÖYTÄ. Malli: 010A KÄYTTÖOHJE SAHAUSPÖYTÄ Malli: 010A Sisällysluettelo Tekniset tiedot... 2 Pakkauksen sisältö... 3 Turvaohjeet... 3 Kokoamisohje... 4 Osien esittely... 7 Pituuden säätö sivuttaistuen... 8 Korkeussäätö sivutuki...

Lisätiedot

JUSSI-parviportaiden kokoamisohjeet

JUSSI-parviportaiden kokoamisohjeet MSJ-WOOD OY JUSSI-parviportaiden kokoamisohjeet Kokoamisohjeet suorille parviportaille MSJ-Wood 15.5.2010 www.jussi-portaat.fi Teit erinomaisen valinnan ostaessasi JUSSI-portaan. Ohjeen sisältö: Sisällysluettelo

Lisätiedot

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat HePon ryhmäajokoulutus 9.4.2011 Ajomuodostelmat Peesaus Edellä ajavaan etäisyys 30 cm Kovissa nopeuksissa parikin metriä jo auttaa Älä aja renkaat limittäin Pidä veto koko ajan päällä Älä kiihdytä ja rullaa

Lisätiedot

Kaukolämpöjohtojen toteutettuja ratkaisuja tunneleissa, silloissa ja vesistöalituksissa

Kaukolämpöjohtojen toteutettuja ratkaisuja tunneleissa, silloissa ja vesistöalituksissa Kaukolämpöjohtojen toteutettuja ratkaisuja tunneleissa, silloissa ja vesistöalituksissa Raportti L21/1997 Suomen Kaukolämpö ry 1997 ISSN 1238-9315 Viite: Sky-kansio 2/6 Kaukolämpöjohtojen toteutettuja

Lisätiedot

Käyttöohje. Rullasuoja Rullasuoja Kotelolla Lamellisuoja

Käyttöohje. Rullasuoja Rullasuoja Kotelolla Lamellisuoja Käyttöohje Rullasuoja Rullasuoja Kotelolla Lamellisuoja Rullanauha / Suojat Käyttöohje Tiedot tarkistettu: 1.6.2015, versio 1.0 Alkuperäisen version kieli: saksa Oikeus teknisiin muutoksiin ja virheisiin

Lisätiedot

Turvallisuustarkastus

Turvallisuustarkastus Turvallisuustarkastus 38-123304e 23.03.2009 Turvallisuus- ja toimintatarkastus... Säilytetään kuorma-auton ohjaamossa Varoitus! Älä koskaan työnnä sormia kitaan puristumisvaaran vuoksi. Avoimen kytkimen

Lisätiedot

= 5! 2 2!3! = = 10. Edelleen tästä joukosta voidaan valita kolme särmää yhteensä = 10! 3 3!7! = = 120

= 5! 2 2!3! = = 10. Edelleen tästä joukosta voidaan valita kolme särmää yhteensä = 10! 3 3!7! = = 120 Tehtävä 1 : 1 Merkitään jatkossa kirjaimella H kaikkien solmujoukon V sellaisten verkkojen kokoelmaa, joissa on tasan kolme särmää. a) Jokainen verkko G H toteuttaa väitteen E(G) [V]. Toisaalta jokainen

Lisätiedot