Muutosten mahdollisuudet?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muutosten mahdollisuudet?"

Transkriptio

1

2 Riitta Julkunen-Tiitto Biotieteiden tiedekunnannäkökulma dekaani Muutosten mahdollisuudet? Yliopistomme on ollut viime vuosina muutosten myllerryksessä; muutoksia on toteutettu etupainotteisesti kiitolaukaten. Tutkinnonuudistus, UPJ ja hallintorakennemuutos, jonka maininkeina biotieteiden tiedekuntakin syntyi, on saanut aikaan hyvääkin. Toisaalta tutkinnonuudistus palaa osin 1970-luvun rakenteisiin, UPJ:n toteutuksessa koetellaan työtyytyväisyyden ja työssä jaksamisen rajoja ja hallintorakennemuutoksen todelliset edut nähtäneen myöhemmin. On totta, että opiskeluikäisten määrät pienenevät ja kilpailu yliopisto-opiskelijoista kiihtyy, joten monet yliopistomme strategiassa olevat muutokset ovat välttämättömiä. Yliopiston tehtävänä on korkeatasoisen tutkimuksen ja siihen perustuvan laadukkaan opetuksen antaminen. Uuteen tutkintorakenteeseen on siirrytty lähes ongelmitta ja aikataulun mukaisesti. Aika näyttää, miten uusi rakenne mahdollistaa tutkintotavoitteiden saavuttamisen. Vuoden 2007 alusta sovellettavan uuden rahanjakomallin vaikutus yksiköiden toimeentuloon on vasta neuvotteluiden kohteena, ja sen vaikutukset ovat vielä epäselviä. Mallissa on kuitenkin esitetty useita instrumentteja tutkimuksen tukemiseksi, mikä on tiedeyliopistossa hyvin tärkeää. Tohtorikoulutus on edelleen yksi tärkeimmistä yksiköiden arvon mittareista, vaikka valmistuneiden tohtorien työllisyysnäkymät ovat yhä heikommat. Lähitulevaisuudessa tutkimusrahoituksen painopisteen täytyy siirtyä tohtorikoulutuksen jälkeiseen tutkimukseen ja tutkijan virkoihin. Joensuun yliopiston profiloituminen entistä selvemmin yliopiston olemassa oleviin ja kannuksensa hankkineisiin kärkialoihin ja niiden lähimaastoon on elinehto, ja sitä tukee myös yhteistyön kehittäminen Kuopion yliopiston kanssa. Biotieteissä Joensuun yliopistolla on ollut varsin vilkasta tutkimusyhteistyötä kautta aikojen Kuopion yliopiston kanssa, ja sitä voidaan edelleen terävöittää muun muassa liittymällä vastinyksiköiden kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin. Tutkimussynergiaa löytyy muun muassa Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitosryhmän kanssa globaalimuutostutkimuksessa. Koska tarvittavat koejärjestelyt ovat mittavia ja kalliita toteuttaa, on yhteistyö jopa välttämätöntä tietotaidon ja kokeiden mahdollisimman monipuolisen hyödyntämisen kannalta. Kuopion yliopiston otsoni- ja UV-tutkimuskenttä, Joensuun yliopiston UV-tutkimuskenttä sekä Mekrijärven tutkimusasemalle valmistuva koekasvihuonejärjestelmä mahdollistavat laajojen yhteishankkeiden synnyn. Biotieteiden ala on dynaaminen ja haasteellinen. Vaikka perusasiat, kuten proteiinisynteesi, pysyvät vuodesta toiseen ennallaan, uudet menetelmät, muun muassa molekyylibiologiassa ja bioinformatiikassa, tuovat entistä tarkempaa tietoa biologisista prosesseista. Oleellisimman tiedon siivilöiminen informaatiotulvasta on kasvava haaste opettajakunnallemme. Vastuuopettajien on oltava hereillä tulevaisuuden haasteiden ja muuttuvan työvoimatarpeen edessä. Tarvetta voi tulla aivan uusilta suunnilta; esimerkiksi biopolttoaineiden käytön lisääntyminen tarjonnee työtä kasvinjalostuksen asiantuntijoille samoin kuin Kioton sopimuksen täytäntöönpano tarvitsee hiilivirtauksen asiantuntijoita. Opetuksen mukauttaminen ja laadun parantaminen on jatkuva prosessi, jolla biotieteissäkin pystytään vastaamaan muuttuviin tarpeisiin ja globalisoitumiseen.

3 u n i v e r s Yliopiston vararehtori Teuvo Pohjolainen ja hallintojohtaja Petri Lintunen olivat ottamassa vastaan tasavallan presidentti Tarja Halosta ja tohtori Pentti Arajärveä. teksti Sari Eskelinen kuvat Varpu Heiskanen Tasavallan presidentti vihki Aurora-uudisrakennuksen Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen vihki Aurora-uudisrakennuksen 4. lokakuuta. Juhlapuheessaan Halonen tarkasteli suomalaista koulutusjärjestelmää ja sen tulevaisuuden haasteita. Halonen korosti, että suomalainen koulutusjärjestelmä on kokonaisuus, jonka kaikkien osien on oltava kunnossa. Suomalaisten korkeakoulujen tutkimusja kehittämistoiminnalle globalisaatiokehitys ja kiristyvä kansainvälinen kilpailu tuovat jatkuvasti uusia haasteita. Niihin vastaaminen edellyttää Halosen mukaan lähivuosina korkeakouluilta rohkeaa toimintaa. Tavoitteena on, että hyvä ja tasokas korkeakoululaitoksemme saadaan entistä paremmaksi. Tutkimustoiminnan vahvistaminen edellyttää Halosen mukaan yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kansallisen tason haaste on korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toiminnan kokoaminen suuremmiksi ja kilpailukykyisemmiksi kokonaisuuksiksi. Samoin korostuu sektoritutkimuksen merkitys. Korkeakoulujen edellytetään profiloituvan, vahvistavan painoalojaan ja erikoistuvan. Onkin olennaista löytää omat vahvuutemme, Halonen korosti. Halonen näki, että yliopistoilla on tulevaisuudessakin suuri merkitys kansakunnallemme. Maamme yliopistot voivat edistää maamme kannalta tärkeitä pohjoiseen sijaintiimme, luontoon ja lähialueisiin liittyviä hankkeita. Joensuun yliopisto on toiminut tämän mukaisesti. Sillä on keskeinen osa Itä-Suomen innovaatio-

4 järjestelmässä. Toiminnot yhtenäisenä kokonaisuutena Tervetuliaissanat lausunut Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen luonnehti uudisrakennusta tärkeäksi välietapiksi Joensuun yliopiston sekä Joensuun kaupungin historiassa. Nyt kaikki yliopiston Joensuussa sijaitsevat toiminnot ryhmittyvät yhdeksi kokonaisuudeksi ja myös maisemakuvallisesti Aurora-rakennus liittää yliopiston osaksi kaupungin arkkitehtonista kokonaisuutta. Nyt toiminnallisen kokonaisuuden muodostava kampuksemme on sekä hyvän sijaintinsa että arkkitehtonisen ilmeensä puolesta yksi parhaista kampuksista maassamme. Tukea yhteistyölle Joensuun kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen nosti puheessaan esiin suomalaisen yliopistojärjestelmän menestyksen alueellisen kehittämisen näkökulmasta. Sen avulla on pystytty turvaamaan maan eri osien varsin tasapainoinen kehitys ja eliminoimaan rakenteellisten muutosten haittavaikutuksia. Joensuun yliopisto on vuosikymmeniä ollut merkittävä alueellinen kehittäjä ja toimija, joka on luonut vahvaa tulevaisuuden uskoa maakunnan asukkaille. Meriläinen viittasi juhlapuheessaan Joensuun ja Kuopion kaupunkien johdon yhteiseen kannanottoon, jossa nämä tukevat vahvasti kauppatieteiden opetuksen ja tutkimuksen kehittämistä Joensuun ja Kuopion yliopistoissa. Kannanotossa todetaan, että yliopistojen tiivistyvä yhteistyö ja siten kummankin yliopiston vahvuuksien hyödyntäminen alueiden kehittämisessä on merkittävää. Kauppatieteellisen koulutuksen toteuttaminen yliopistojen esittämässä mallissa on tärkeää alueen elinkeinojen kehittämiselle ja Itä-Suomen menestymiselle. Esitetty rakenne vastaa myös niihin rakenteellisen kehittämisen vaatimuksiin, joita yliopisto- ja korkeakouluopetuksen piiristä ollaan hakemassa. Tasavallan presidentti Tarja Halonen nosti Joensuun yliopiston ja Kuopion yliopiston yhteistyön oma-aloitteisesti esiin myöhemmin päivällä pitämässään lehdistötilaisuudessa. Halonen luonnehti yhteistyötä tavattoman hienoksi asiaksi. Monikäyttöisyys palvelee tiedemaailmaa Yliopistojen peruskorjauksiin ja lisärakentamiseen on vuodesta 1999 lähtien investoitu yhteensä 1000 miljoonaa euroa. Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtajan Aulis Kohvakan mukaan yliopistot ovat kuroneet umpeen pitkän ajan kuluessa syntynyttä peruskorjausvelkaansa ja toteuttaneet todellisiin tarpeisiinsa perustuneita uudisrakennushankkeita. Uskon, että uudet ja peruskorjatut toimitilat tulevat palvelemaan hyvin tulevan tiedemaailman tarpeita ylivertaisesti paremman monikäyttöisyytensä ja muuntojoustavuutensa ansiosta. Tuotemalliteknologian kärkihankkeena Aurora-uudisrakennus on Kohvakan mukaan erinomainen esimerkki viime vuosien yliopistoinvestoinneista. Meriläinen toi vahvasti esiin yliopiston tulevan kehittämisen, erityisesti Joensuun ja Kuopion yliopistojen syvenevän yhteistyön. Yhteinen kaksoistiedekunta kauppatieteissä olisi historiallinen, ja se toimisi aidosti Itä-Suomen parhaaksi tilanteessa, jossa muut vaihtoehdot suuntautuvat alueellisesti toisaalle, enemmän Etelä- ja Länsi-Suomen kehittämisen tarpeita palveleviksi. Vihkiäisjuhlaa vietettiin Aurora-uudisrakennuksen auditoriossa. Rehtori Perttu Vartiainen lausui tervetuliaissanat. Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Aulis Kohvakka käytti rakennuttajan puheenvuoron. Joensuun kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen toi kaupungin tervehdyksen.

5 u n i v e r s Tasavallan presidentti Tarja Halosen juhlapuhe Hyvään menestymiseen on monta syytä. Opetus on maksutonta ja kattavat opintososiaaliset edut kuten kouluruoka, koulumatkatuki ja oppilashuolto ovat kaikkien saatavilla. Suomessa koulutuksen järjestämisvastuu on kunnilla eli lähellä lapsia sekä nuoria ja heidän kotejaan. Kansalaiset luottavat opetukseen, ja kodin, koulun sekä eri viranomaisten kesken on pitkät yhteistyöperinteet. Tasavallan presidentti korosti painokkaasti, että Suomelle on tärkeää kyetä ottamaan vastaan ja hyödyntämään myös muualla kehitettyä osaamista ja olemaan houkutteleva kumppani. Hieman yli neljäkymmentä vuotta sitten, maaliskuussa 1966, eduskunta hyväksyi lain, jolla Joensuun korkeakoulu perustettiin. Perustaminen oli osa laajempaa ohjelmaa, joka konkretisoitui samanaikaisesti säädetyssä laissa korkeakoululaitoksen kehittämisestä vuosina sekä muun muassa Kuopion korkeakoulun sekä Tampereen ja Lappeenrannan teknillisten korkeakoulujen perustamisena. Hallitus perusteli tuolloin korkeakoulujen kehittämisohjelmaa sillä, että korkeakoulu- ja tutkimusolomme kaipasivat pikaista ja perusteellista kohentamista. Tutkimusta ja erikoiskoulutusta sekä yleensä tiedon tason nousemista pidettiin yhteiskunnan taloudellisen kasvun sekä sen henkisen ja sosiaalisen edistyksen välttämättömänä edellytyksenä. Tämä perustelu ilmentää hyvin perinteistä ja yhä edelleen vallalla olevaa käsitystämme yhteiskunnan hyvinvoinnin ja taloudellisen kasvun rakentumisesta sivistyksen ja osaamisen varaan. Koulutusjärjestelmämme on kokonaisuus, jonka kaikkien osien on oltava kunnossa ja tuettava yhteisiä tavoitteita. Ilman vahvaa peruskoulujärjestelmää ei voi olla huippututkimusta, toimivaa ammatillista koulutusta tai elinikäistä oppimista. Meillä on näyttöä siitä, että peruskoulujärjestelmämme on hyvä Suomi on menestynyt kansainvälisissä koulutusvertailuissa kuten Pisaohjelmassa. Oppimistulokset ovat huippuluokkaa kaikkein keskeisimmissä oppiaineissa. On erityisen huomionarvoista, että erot oppilaiden, koulujen ja maan eri alueiden välillä ovat kansainvälisesti vertaillen pieniä. Pystymme siis varsin hyvin antamaan lapsille ja nuorille sosiaalisesta asemasta, asuinpaikasta ja sukupuolesta riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet perusopetukseen. Koululaitoksemme korkeatasoisuuden yhdeksi keskeisimmäksi tekijäksi on usein nostettu opettajat meidän hyvät opettajamme. Siihen on täydet perusteet. Koulutusjärjestelmän toimivuus, väestön koulutus ja osaamistason kohottaminen ja koulutuksen laadun kehittäminen ovat riippuvaisia korkeatasoisesta opetushenkilöstöstä ja siihen puolestaan kuuluu laadukas opettajankoulutus. Pätevien opettajien tarve oli yhtenä syynä myös Joensuun korkeakoulun perustamiseen. Tuolloisen kouluuudistuksen mukanaan tuoma pätevien opettajien tarve oli erityisen suuri juuri täällä itäisessä Suomessa. Eikä pätevien ja motivoituneiden opettajien tarve tule jatkossakaan poistumaan päinvastoin. Koko Suomen menestyminen kovassa kansainvälisessä kilpailussa ja työnjaossa on paljolti osaamisen ja innovaatioiden varassa. * * * Suomalainen korkeakouluverkko koostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Alueellisesti hajautetun korkeakouluverkon myönteinen vaikutus alueiden osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta on hyvin nähtävissä. Nykyinen globalisaatiokehitys ja kiristyvä kansainvälinen kilpailu asettavat korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnalle uusia haasteita. Niihin

6 vastaaminen edellyttää korkeakouluilta lähivuosina rohkeaa toimintaa. Tavoitteena on, että hyvä ja tasokas korkeakoululaitoksemme saadaan entistä paremmaksi. Suomessa sijoitetaan jo nyt paljon tieteeseen ja tutkimukseen. Käytimme vuonna 2004 tutkimus- ja kehittämistoimintaan noin 5,3 miljardia euroa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta oli 3,5 prosenttia, joka on OECD-maiden kärkeä. Moni ei ehkä muista, että laajapohjainen sitoutuminen nykyiseen innovaatiojärjestelmän kehittämiseen syntyi nimenomaan syvimpinä lamavuosina 1990-luvun alussa. Lähivuosien virallisena tavoitteena on tehostaa erityisesti tutkimusta ja teknologista kehitystyötä ja niiden tulosten kaupallista ja yhteiskunnallista hyödyntämistä. Suomessa tehdään kuitenkin vain vajaa yksi prosentti maailman tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Siksi on tärkeää, että kykenemme ottamaan vastaan ja hyödyntämään myös muualla kehitettyä osaamista ja olemaan houkutteleva kumppani. Suomalaisen tutkimustoiminnan vahvistaminen nimittäin edellyttää yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kansallisella tasolla keskeisenä haasteena pidetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toiminnan kokoamista suuremmiksi ja kilpailukykyisemmiksi kokonaisuuksiksi. Samoin korostuu sektoritutkimuksen merkitys. Korkeakoulujen edellytetään profiloituvan, vahvistavan painoalojaan ja erikoistuvan. Onkin olennaista löytää omat vahvuutemme. Globaalissa taloudessa alueet ja maat kilpailevat osaamiskeskittymien ja niihin liittyvän tuotantotoiminnan sijainnista. Se, miten korkeaa osaamista vaativa tuotantotoiminta tulevaisuudessa sijoittuu, riippuu paitsi korkeasti koulutetun ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta myös kansantalouden aineellisesta ja sosiaalisesta perusrakenteesta. Nämä perusasiat ovat maassamme varsin hyvässä kunnossa. Meillä on maailmanluokan osaamista ja toimivat innovaatioympäristöt. Kun me pystymme osoittamaan vahvuutemme, se voi houkutella maahamme myös uusia investointeja. Tieteen tulevaisuutta maassamme voi siis pitää monessa mielessä hyvänä. Meillä on lahjakkaita tohtoriopiskelijoita ja tutkijoita. Tutkijanuran houkuttelevuutta pitäisi edelleen parantaa: nykyiset usein hyvin lyhytaikaiset työ- ja virkasuhteet eli tieteen pätkätyöt vähentävät monen nuoren halukkuutta jäädä yliopiston tutkijamaailmaan. Iloinen asia on, että olemme edelläkävijämaita naisten tutkijanuran kehittämisessä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tohtorintutkinnon suorittaneiden naisten määrä on yli kolminkertaistunut. Jokaisella on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittää ja hyödyntää lahjakkuuttaan ja osaamistaan. Se on yksilön kannalta oikeudenmukaista ja yhteiskunnan kannalta erittäin hyödyllistä. * * * Vajaan neljän vuosikymmenen aikana Joensuun korkeakoulu on kasvanut yliopistoksi, jonka kahdeksassa tiedekunnassa ja yhdeksässä erillislaitoksessa työskentelee työntekijää ja opiskelee noin opiskelijaa. Mutta onko se täyttänyt tehtävänsä? Niin, mitkä ovat Joensuun yliopiston ja yleensä yliopistojen tehtävät? Yliopistolain mukaan niiden tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Yliopistomme ovat perinteisesti kouluttaneet opiskelijoita julkisen sektorin ja elinkeinoelämän tehtäviin. Hyvä ja luotettava julkishallinnon virkamieskunta on tärkeä osa oikeusvaltion perusrakennetta, joka luo perustan hyvinvointiyhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle. Tällä hetkellä käydään vilkasta keskustelua työvoiman riittävyydestä ja siitä, vastaavatko työvoiman tiedot ja taidot elinkeinoelämän tarpeita. Nämä kysymykset ovat tärkeitä jo opiskelijoiden tulevan työllistymisenkin kannalta, mutta yliopistojen tehtävät ovat lainkin mukaan paljon moninaisemmat. On myös syytä muistuttaa, kuinka suuri merkitys on myös yritysten omilla toimilla parantaa työvoimansa osaamista ja edistää tuotantoaan palvelevaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Yhteistyö on tässäkin voimaa. Yliopistojen merkitys kansakuntamme kannalta on ollut historiallisesti merkittävä ja uskon sen olevan sitä myös tulevaisuudessa. Maamme yliopistot voivat edistää maamme kannalta tärkeitä pohjoiseen sijaintiimme, luontoon ja lähialueisiin liittyviä hankkeita. Joensuun yliopisto on toiminut tämän mukaisesti. Sillä on keskeinen osa Itä-Suomen innovaatiojärjestelmässä. Joensuun yliopistolla on useita vahvuusalueita, joista osa, esimerkiksi metsä ja ympäristö sekä raja ja Venäjä, liittyvät kiinteästi sen lähialueeseen. Yliopistojen tehtävä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan ihmiskuntaa on globalisaation aikakautena entistäkin tärkeämpi. Vapaa tutkimus, tieteellinen ja taiteellinen sivistys ja tutkimukseen perustuva ylin opetus edistävät sinänsä ihmiskunnan parasta. Kansainvälisen yhteisön, muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen vuonna 2000 hyväksymässä vuosituhatjulistuksessa, asettamien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tutkimusta ja koulutusta. Mutta kysymys on myös arvoista. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat suvaitsevaisia ja kunnioittavat ihmisoikeuksia ja edistävät tasa-arvoa. Toivon, että vihittävä Aurora-rakennus parantaa Joensuun yliopiston toimintamahdollisuuksia. Nyt yliopiston Joensuun kampuksen kaikki toiminnot on koottu ensimmäistä kertaa yliopiston historiassa yhtenäiselle alueelle. Alueella sijaitsee yliopiston lisäksi metsäntutkimuslaitoksen, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, alueellisen ympäristökeskuksen sekä arkistolaitoksen toimintoja. Näiden lisäksi Joensuun tiedepuisto on kampuksen välittömässä tuntumassa. Uskon, että fyysinen läheisyys tiivistää edelleen toimijoiden yhteistyötä ja tuottaa alueelle ja koko yhteiskunnalle sivistystä, vaurautta ja hyvinvointia. Onneksi olkoon!

7 u n i v e r s Joensuun ja Kuopion yliopistot tiivistävät yhteistyötä edelleen Joensuun yliopiston hallitus (26.9.) ja Kuopion yliopiston hallitus (27.9.) hyväksyivät yliopistojen tiivistyvän yhteistyön osana yliopistojen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmaa. Yhteisen kaksoistiedekunnan perustaminen kauppatieteisiin on tiivistyvän yhteistyön ensimmäisiä toimenpiteitä. Joensuun ja Kuopion yliopistot pitävät tarpeellisena kahdenvälisen yhteistyön tiivistämistä niin, että se vastaisi paremmin nähtävissä olevaa kehitystä. Samalla vahvistetaan molempien yliopistojen profiilia kansainvälisesti korkeatasoisina yliopistoina ja entistä kilpailukykyisempinä osaamiskeskittyminä. Joensuun yliopiston rehtorin Perttu Vartiaisen ja Kuopion yliopiston rehtorin Matti Uusituvan mukaan yhteistyön tiivistäminen vahvistaa Itä-Suomen yliopistojen kilpailukykyä koulutuksessa ja tutkimuksessa. Kauppatieteellisen koulutuksen järjestäminen yhteisen tiedekunnan puitteissa on heidän mukaansa Itä-Suomen kannalta välttämätön menestystekijä. Hanke valmistelutyöhön Yhteistyön tiivistämiseksi Joensuun ja Kuopion yliopistot perustavat yhteisen johtoryhmän vuoden 2007 alusta. Johtoryhmän perustaminen tukee rakenteellisen kehittämisen periaatteita ja yliopistojen yleisimpiä kehitystehtäviä. Johtoryhmään kuuluvat rehtorit ja hallintojohtajat. Lisäksi yhteistyömallin valmistelua varten perustetaan erillinen hanke vuosille Hankkeella on yhteinen ohjausryhmä, johon kutsutaan myös opetusministeriön edustus. Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhteistyön tiivistymisestä tiedotettiin yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille 27. lokakuuta. Liikkeelle kauppatieteistä ensi vuonna Joensuun ja Kuopion yliopistot perustavat yhteisen tiedekunnan kauppatieteisiin vuonna Tavoitteena on varmistaa kauppatieteellisen alan kehitysedellytykset molemmilla paikkakunnilla myös tulevaisuudessa. Yliopistojen tavoitteena on Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhteinen tutkinnonantooikeus. Yliopistot ottavat yhteistyömallin käyttöön yhteiskuntatieteissä vuonna 2008 ja luonnontieteissä vuonna Yhteistyötä vahvistetaan myös hallinnossa ja palvelutoiminnassa. Yliopistojen käytännöt ja toimintatavat yhdenmukaistetaan tietohallinnossa, opiskelijarekrytoinnissa ja kansainvälisessä rekrytoinnissa, käännöspalveluissa, lakimiespalveluissa, henkilöstö- ja taloushallinnossa sekä tutkimuksen tukipalveluissa. Yliopistot profiloituvat vahvasti valituille osaamisaloille. Profiloitumista on tarkoitus terävöittää perustamalla vahvoille osaamisaloille tai niiden rajapinnoille yliopistojen yhteisiä osaamiskeskittymiä, jotka tähtäävät niin tutkimuksen kuin koulutuksen osalta korkeimmalle kansainväliselle tasolle. Osaamiskeskittymät tulevat muodostamaan kokonaisuuden, jossa perustutkimus, jatko- ja muu koulutus sekä osaamisen siirto nivotaan toimivaksi vuorovaikutteiseksi kokonaisuudeksi. Joensuun yliopiston johto tiedotti henkilökunnalle ja opiskelijoille tiivistyvästä yhteistyöstä välittömästi Kuopion yliopiston hallituksen kokouksen jälkeen 27. syyskuuta. Hallintojohtaja Petri Lintunen luonnehti tiivistyvää yhteistyötä kansallisesti merkittäväksi askeleeksi korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä. Rehtori Perttu Vartiainen korosti, ettei Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhteistyön tiivistymisessä ole kyse yhdistymisestä, vaan kahden itsenäisen yliopiston yhteistyöstä. Ylioppilaskunta tukee yhteistyötä Joensuun yliopiston ylioppilaskunta (JoYY) kiittää kannanotossaan yliopistoja ennakkoluulottomasta ja voimakkaasti tulevaisuuteen suuntaavasta kehitystyöstä. JoYY:n mielestä opetusministeriön on osaltaan tuettava yliopistojen omaehtoista valmistautumista opiskelijamäärien vähenemiseen ja tulevaisuuden haasteisiin. JoYY kannattaa kahden itsenäisen yliopiston liittoutumaa Joensuun ja Kuopion yliopistojen välillä. Tämä yhteistyö toimii sen mukaan tulevaisuuden suunnannäyttäjänä myös muille yliopistojen välisille yhteistyöhankkeille Suomessa.

8 kolumni Jukka Korpela tulosneuvotteluja Tulostietoisuuden nimissä oppiaineryhmämme pyrkii uusiin ratkaisuihin laadukkaan, kansainvälisen opetuksen järjestämiseksi. Perustetaan koulutus- ja konsulttiyritys Rantakylän hanke ja tarvike, sijoitusyhtiö Vatruska invest ja laatujärjestelmäyritys Credulus. Omistajana on Aarrevaara group ltd, jonka omistaa pietarilaisyritys Tietomono taustanaan Pienille Antilleille rekisteröity Knowledge & Power. Sen päätäntävaltaa käyttävistä A-osakkeista omistaa 2/3 tartolaisyritys Öppimispalvelus ja 1/3 osan University holding ltd, jonka kotipaikkana on Rääkkylä. Öppimispalveluksen omistavat Credulus ja Tietomono ja University holdingin historian opettajien omistama metsäsienten poimintaa ja elämysmatkoja järjestävä Rantakylän Elämys, joka omistaa myös Knowledge & Powerin B-osakkeet. Oppiaineryhmä sopii 159 maisterin ja 16 tohtorin tuotannosta hintaan euroa. Oppiaineryhmän väki virkavapautuu lukuun ottamatta esimiestä, joka kilpailuttaa opetuspalvelut. Voittajaksi nousee Rantakylän hanke ja tarvike vahvuuksinaan ministeriön suosima kansainvälinen opetus ja selkeä arviointijärjestelmä, jonka toteuttaa Credulus-yhtiö. Opetuksen hoitaa Öppimispalvelus. Päänavauksen jälkeen Hanke ja tarvike solmii kaupan puolustusvoimien tyhjäksi jääneiden kasarmien ostamisesta kansainvälisen huippumaisterikouluhankkeen järjestämiseksi. Visiona on globaalin opetustarjonnan tuottaminen opetusministeriön kansainvälisten laatukriteerien perusteella. Finnvera myöntää edullisen lainan investoinnille ja konkurssikypsä kaupunki NN tulee mukaan toteuttaakseen vihdoinkin yliopistounelmansa. Järjestelyiden takia muodostetaan kaksi osakeyhtiötä: Global University Services ja Kasarmikiinteistöt Oy. Edellinen vuokraa pitkäaikaisella sopimuksella tilat jälkimmäiseltä, koska kyse on visionäärisestä vuosikymmenien päähän jatkuvasta, laajenevasta toiminnasta. Yhtiön omistaa Vatruska invest. Kasarmikiinteistöt-yhtiö kuuluu kaupungille ja Finnveralle. Oppiaine saavuttaa sopimansa tulostavoitteet ja byrokratiaa on kevennetty suunnattomasti, kun oppiaineryhmän viroissa ei ole esimiehen lisäksi muita. Aiemman henkilökunnan kannalta kaikki on hyvin. Se on Elämys Oy:n palkkalistoilla toteuttamassa itseään, koska toiminnan rahavirrat lopulta päätyvät sen tileille. Tutkivan ajankohtaisohjelman mukaan opiskelijat eivät ole oppineet mitään ja opettajat ovat nälkäpalkalla olevia kiinalaisia, jotka eivät itsekään tiedä mistään mitään. He ovat saaneet palkakseen oikeuden kerätä läheisestä metsästä sieniä ja marjoja ja myydä niitä paikallisille herkkuyrittäjille. Ongelmista huolimatta viranomaiset eivät voi lopettaa toimintaa, koska sopimusten purkaminen maksaisi ja trendikkääseen hankkeeseen on sitoutunut muutenkin korkeakouluhallinnollisen eliitin arvovalta. Näinpä evaluointijärjestelmiä kehitetään entisestään toivottujen tulosten kuvaamiseksi ja samalla hanke liitetään pohjoisen ulottuvuuden Euroregio-toimintaan, koska sillä on selkeä kansainvälinen huippumissio.

9 u n i v e r s teksti Sari Eskelinen kuvat Varpu Heiskanen Häpeätutkimus verkottuu maailmalle

10 Paavo Kettunen on Suomen johtavia häpeätutkijoita. Häpeään liittyy hänen mukaansa voimakkaasti tunne kasvojen menettämisestä. Häpeä on aihepiiri, joka kuljettaa Joensuun yliopiston käytännöllisen teologian professoria Paavo Kettusta maapallon eri mantereilla sijaitseviin yliopistoihin. Viime keväänä hän vieraili Tansaniassa ja Unkarissa. Tänä syksynä tie on oman tutkimustyön tiimoilta vienyt muun muassa Chicagoon. Joensuun yliopiston teologisessa tiedekunnassa tehtävä häpeätutkimus onkin aktiivisesti verkottumassa maailmalle. Häpeä on ilmiönä yleismaailmallinen ja sen tutkimiseen on havahduttu useissa maissa. Esimerkiksi teologisessa tutkimuksessa häpeään ja syyllisyyteen liittyvät kysymyksenasettelut ovat nousseet esiin viimeisen 15 vuoden aikana. Unkarissa tutkijat ovat vastattain kiinnostuneet aihepiiristä. Sikäläisiä tutkijoita kiinnostaa tutkimuskohteena häpeä unkarilaisessa yhteiskunnassa, kulttuurissa ja kirkossa. Halutaan selvittää muun muassa sitä, millaisista asioista unkarilaiset kokivat häpeää sosialismin kaudella, Kettunen toteaa. Unkarilaisia tutkijoita askarruttaa myös kysymys siitä, millaisia prosesseja käänne sosialismista vapaaseen markkinatalouteen on aiheuttanut. Toisaalta sosialismin aikakausi on jo riittävän kaukana lähimenneisyydessä, että sitä voitaisiin tutkia. Toisaalta sen tutkimiseen liittyy edelleen arkuutta. Syyllisyys ja häpeä Tansaniassa Joensuun yliopiston teologinen tiedekunta tekee yhteistyötä Tumaini yliopiston Iringa Collegen teologisen tiedekunnan kanssa. Kettunen ja tutkija, teologian tohtori Kati Kemppainen osallistuivat siellä seminaariin, jossa yhtenä aihepiirinä olivat häpeä ja syyllisyys. Kemppainen valmistelee HIV/AIDSiin liittyvää tutkimus-, koulutus- ja kehityshanketta Tansaniaan Iringa Collegeen. Sen osana hän selvittää häpeän ja syyllisyyden kulttuurisia sidonnaisuuksia sekä niiden merkitystä afrikkalaiselle kristinuskon tulkinnalle. Tansanialaisessa kristinuskon tulkinnassa Jumalan ja ihmisen välistä suhdetta ei ensi sijassa näyttäisi määrittelevän henkilökohtainen syyllisyys. Syyllisyys vaikuttaa myös monesti olevan ymmärrettävissä ennemminkin yhteisöllisestä kuin yksilöllisestä näkökulmasta. Tämä johtuu koko kulttuurin yhteisöllisyyttä korostavasta luonteesta. Sen sijaan keskeisempää on häpeän tunne. Häpeä siitä, että asia tulee julki, Kettunen kuvaa. Kun seminaarissa keskusteltiin häpeästä, löytyi suomalaisten ja tansanialaisten välille yhteinen kieli. Paavo Kettunen pohtiikin, onko meidän kulttuurissamme syyllisyys liian keskeisessä asemassa esimerkiksi kristinuskon tulkinnoissa. Häpeä varjelee minän rajoja Häpeä on yleismaailmallinen ilmiö. Esimerkiksi seksuaalisuus on sellainen

11 u n i v e r s elämän osa-alue, josta tunnetaan häpeää useimmissa kulttuureissa. Osin häpeä on kuitenkin sidoksissa kulttuuriin. Kettunen on omassa tutkimustyössään havainnut, että käsitteinä syyllisyys ja häpeä sekoittuvat Suomessa usein ainakin arkipuheessa. Puhutaan syyllisyydestä, kun pitäisi puhua häpeästä. Kirkon auttamistyössä olisi Kettusen mukaan tärkeää tunnistaa, puhuuko esimerkiksi ripille tullut seurakuntalainen syyllisyydestä vai häpeästä. Kirkollisessa ajattelumallissa keskeistä on anteeksianto. Se ei auta häpeään, vaan voi pahentaa tilannetta. Häpeään liittyviä ulottuvuuksia ovat muun muassa riittämättömyys, kelpaamattomuus ja ulkopuolisuuden tunne. Hävetessään ihminen tavallaan pyytää anteeksi omaa olemassaoloaan. Häpeä on ihmisen koko persoonaan kohdistuva tunne, kun taas syyllisyys kohdistuu johonkin tiettyyn tekoon. Syyllisyydessä on kyse oikeasta ja väärästä ja anteeksianto voi auttaa, jos on tehnyt väärin. Jokainen ihminen tuntee häpeää. Terveen, positiivisen häpeän tehtävänä on varjella ihmisen minän rajoja. Kaikki ei ole kaupan kaikille. Esimerkiksi seksuaalisuus, sairaus sekä ihmisen jumalasuhde ja hengellinen elämä ovat asioita, jotka eivät ole julkisia ja joista suomalaisen on vaikea puhua. Niihin liittyy tietty häveliäisyys ja hienotunteisuus. Nämä ovat kuitenkin asioita, joilla niin sanottu keltainen lehdistö myy. Kun keltainen lehdistö käsittelee muun muassa seksuaalisuuteen ja sairauteen liittyviä asioita, se samalla pyrkii murtamaan terveen häpeän rajoja, Kettunen kritisoi. Jos positiivinen häpeä suojelee ihmistä, negatiivinen häpeä saa ihmisen kokemaan itsensä kelpaamattomaksi. Kettunen määrittelee negatiivisen häpeän kokemukseksi siitä, että ihminen on kelvoton, kelpaamaton ja riittämätön. Negatiivinen häpeä liittyy itsetuntoon. Ihminen kokee, ettei hän tule hyväksytyksi ja vastaanotetuksi sellaisena kuin hän on. Hänen on oltava olemassa, mutta hän ei saa olla olemassa sellaisena kuin hän on! Paavo Kettunen korostaakin, että häpeää on tärkeää tutkia, jotta ihmisiä voisi auttaa. Esimerkiksi kristillisessä auttamistyössä häpeän tunnistaminen auttaa löytämään oikeat keinot. Tällä hetkellä Kettunen tutkii Suomen Akatemian varttuneen tutkijan määrärahalla hengellistä häpeää uskonnollisessa yhteisössä ja yksilön jumalasuhteessa. Häpeätutkimusta 2000-luvun alusta Suomalaisessa teologisessa tutkimuksessa häpeä on vielä varsin uusi aihepiiri. Paavo Kettunen kiinnostui aiheesta, kun hän työsti vuonna 1998 julkaistua kirjaansa Suomalainen rippi. Tutkimus pohjautui 200 suomalaisen rippikokemuksiin. Kettunen havaitsi, että ihmiset usein nimesivät häpeän syyllisyydeksi. Kettusen havaintojen pohjalta poiki Joensuun ja Helsingin yliopistojen yhteinen häpeäprojekti Salaiset kansiot, jossa tutkittiin suomalaisten kokemuksia häpeästä ja syyllisyydestä. Vuonna 2004 aihe syveni Vaietut aiheet -tutkimushankkeeksi, jossa selvitetään, millaiset asiat koetaan häpeällisinä ja syyllisyyttä aiheuttavina parisuhteessa, seksuaalisuudessa ja hengellisessä elämässä. Hankkeessa tutkitaan myös, miten tällaiset tunteet mahdollisesti syntyvät ja liittyvätkö nämä häpeän ja syyllisyyden aiheet toisiinsa. Vaietut aiheet -tutkimusprojekti: Tarja Korpela Parisuhteeseen, sen purkautumiseen ja puuttumiseen liittyvä häpeä ja hengellinen elämä. Teemu Ratinen Hengellinen elämä ja häpeä seksuaalisuudesta. Tutkimus seksuaalisuuteen kohdistuvasta häpeästä ja syyllisyydestä uskonnollisen elämän osana. Emilia Teerikangas Häpeä ja syyllisyys suomalaisen naisen elämässä. Unkarilaisia tutkijoita kiinnostaa tutkimuskohteena häpeä unkarilaisessa yhteiskunnassa, kulttuurissa ja kirkossa. Tansaniassa keskeisempää on häpeän tunne. Häpeä siitä, että asia tulee julki. Häpeään liittyviä ulottuvuuksia ovat muun muassa riittämättömyys, kelpaamattomuus ja ulkopuolisuuden tunne. Negatiivinen häpeä liittyy itsetuntoon. Ihminen kokee, ettei hän tule hyväksytyksi ja vastaanotetuksi sellaisena kuin hän on. 10

12 Karjalan tutkimuslaitoksen henkilökunta kuljetti Linnan hengen pulloon suljettuna halki Joensuun uuteen Auroraan. Linnan henki poliisisaattueessa Auroraan Karjalan tutkimuslaitoksen henkilökunta ei halunnut jättää kuuluisaa Linnan henkeä Pielisjoen linnaan. Niinpä työyhteisöä innostanut Linnan henki kuljetettiin tiiviisti pulloon suljettuna poliisisaattueessa uusiin työtiloihin Auroraan 9. lokakuuta. Aurorassa se vapautettiin yhteiseen kirjastotilaan, missä Linnan henki voi jatkossakin säteillä voimaansa ympäristöönsä. Karjalan tutkimuslaitoksen humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen osasto ehtivät toimia Pielisjoen linnassa vuodesta 1970 lähtien. Sen tiloissa toiminut työyhteisö on tuottanut mittavan määrän väitöskirjoja ja muuta tutkimusta. Kirjojen kunnailla Kuinka kirja jalostuu kirjailijat kertovat ti klo 18 20, Carelia-sali Eeva Tikka ja Matti Kettunen 11

13 u n i v e r s Matengun mukaan keskeinen lähtökohta tietotekniikan omaksumisessa on, löytävätkö paikalliset asukkaat uudesta teknologiasta jotakin merkitystä. Tietotekniikan omaksuminen ja sen kytkeytyminen myös kehityskysymyksiin on kyllä vahvasti esillä kansainvälisissä sopimuksissa ja globaalissa kehityksen ulottuvuuksista käytävässä keskustelussa, mutta esimerkiksi Namibiassa paiteksti Sari Eskelinen kuva Varpu Heiskanen Yhteydet Joensuuhun säilyvät Maantieteestä väittelevä namibialainen Kenneth Matengu palaa tutkijaksi kotimaahansa. Namibialainen Kenneth Matengu voi piirtää kolme merkkipaalua suhteessaan Joensuun yliopistoon. Ensimmäinen maamerkki tiellä tohtorintutkintoon pystytettiin vuonna 2000, kun nuori namibialainen maantieteen opiskelija saapui vaihto-opiskelijaksi Pohjois-Karjalaan. Toisen virstanpylvään Matengu saavutti vuonna 2003, kun hän valmistui maisteriksi Human Geography -maisteriohjelmasta. Se tärkein merkkipaalu odottaa vielä pystyttämistään 27. lokakuuta Matengu väittelee filosofian tohtoriksi maantieteestä. Kuuden vuoden suhde Joensuun yliopistoon on tuottanut hedelmää, mutta linkki ei katkea valmistumisen jälkeenkään. Matengu palaa Namibiaan työskennelläkseen kotiyliopistossaan tutkijana. Hän toivoo, että suhteet Joensuun yliopistoon säilyisivät tiiviinä. Joensuun yliopistolla on tälläkin hetkellä hyvällä pohjalla olevat yhteistyösuhteet Namibian yliopiston kanssa, mutta soisin yhteistyön tiivistyvän entisestään. Tutkijavaihtoa, tietojen vaihtoa ja tutkimusyhteistyötä kannattaa lisätä jatkossakin. Kun Matengu kuutisen vuotta sitten pohti, minne lähtisi vaihtoon, ei Suomi ollut ainoa vaihtoehto. Australia ja Iso- Britannia houkuttelivat, sillä englannin kieli ja englanninkielinen kulttuuri olisivat olleet namibialaisopiskelijalle tuttuja. Halusin kuitenkin kokea jotakin täysin erilaista ja Suomi oli maa, jossa lähes kaikki poikkesi siitä, mihin olin Namibiassa tottunut. Kuuden vuoden sukellus suomalaiseen kulttuuriin Hyppy suomalaiseen kulttuuriin ja yliopistomaailmaan kannatti. Kun Matengu lähti pohtimaan jatko-opintoja, hän ei edes harkinnut muita vaihtoehtoja kuin Joensuun yliopisto. Täällä opiskelumahdollisuudet ovat erinomaiset. Kirjastosta ei aina saa ehkä ihan kaikkea tarvitsemaansa, mutta sen kokoelmat ovat silti erinomaiset. Myös professorien puheille on helppo päästä. Lisäksi minulla on Joensuussa useita ystäviä. Hyppyä täkäläisen kulttuurin syövereihin on edesauttanut suomalainen vaimo ja tämän suku. Omalla tavallani olen syvällä suomalaisessa kulttuurissa ja tunnen suomalaista ajattelua. Mutta täysin sisällä en siinä ole. Enimmäkseen ehkä siksi, etten osaa kieltä riittävän hyvin. Ymmärrän suomea, mutta puhuminen on vaikeaa. Opiskelua kielimuuri ei ole haitannut. Vain hallinnollisiin asioihin kuuluvat jutut ovat tulleet minulle suomeksi. Silloin olen joutunut pyytämään apua työtovereiltani. Toivottavasti jossakin vaiheessa hallinnollisia juttuja voisi hoitaa myös englanniksi. Tietotekniikka ja kehitys tutkimuskohteina Väitöskirjassaan Matengu tarkastelee tietotekniikkaa ja sen omaksumista namibialaisissa kouluissa. Suomi on Matengun mukaan ihanteellinen paikka tietoyhteiskuntaa käsittelevien tutkimusten tekemiseen, koska maata pidetään kansainvälisesti tietoyhteiskunnan kehittymisen mallimaana. Halusin omassa tutkimuksessani tarkastella, mitkä ovat ne tekijät, jotka edistävät tai estävät tietotekniikan käyttöä erityisesti namibialaisissa kouluissa. 12

14 Kenneth Matengun lähes kuuden vuoden opinnot Joensuun yliopistossa huipentuvat tohtorintutkintoon. kalliset viranomaiset eivät välttämättä näe tietotekniikan hyötyjä. Poliitikot tunnistavat asian ja hyväksyvät sen, mutta esimerkiksi monet koulujen opettajat eivät näe tietotekniikan käytölle tarvetta. Kun tarvetta ei ole olemassa, paikallisten yhteisöjen on vaikea käsittää, mistä muutoksessa on kyse. Tietotekniikan omaksumisessa on kyse myös teknisistä mahdollisuuksista. Namibialaisiin kouluihin tietokoneita ja tietoliikenneyhteyksiä on saatu muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien rahoittamana, eri maiden kanssa tehtyjen kahdenvälisten kehitysyhteistyöprojektien kautta sekä yritysten lahjoituksina. Tämä ei kuitenkaan aina riitä. On suuri kysymys, kuka rahoittaa ylläpidon. Lisäksi tietokoneiden käyttämiseen tarvitaan sähköä, mutta kaikilla kouluilla ei ole sitä käytössään. Ja vaikka sähköä olisikin saatavilla, rahaa ei aina löydy sähkölaskuihin. Hallinnon tukea tarvitaan Tietotekniikan opetuskäytön edistämiseen tarvittaisiinkin enemmän tukea hallinnolta. On erittäin tärkeää, että asiaan budjetoidaan rahaa, mutta vielä tärkeämpää on kouluttaa opettajia. Opettajat itse sanovat, että he tarvitsisivat koulutusta. On kuitenkin ihmisiä, joiden mielestä tietotekniikan hyödyntämiseen tarvitaan vain mahdollisuus koneiden käyttämiseen ja aikaa. Sanotaan, että tietotekniikka on työkalu kuten kynä. Eihän kynän tekniikkaa tarvitse tuntea. Tarvitaan vain aikaa harjoitteluun. Matengu muistuttaa, että tietotekniikan opetuskäytössä on kuitenkin kyse myös muusta kuin teknisistä valmiuksista. On myös tiedettävä, kuinka näitä mahdollisuuksia voidaan hyödyntää pedagogisesti. Kouluille pitäisi antaa myös enemmän autonomiaa. Heille tulisi antaa mahdollisuus paikallistaa kansallisen tason opetussuunnitelmaa. Matengu arvioi, että Namibia on oikealla tiellä kohti tietoyhteiskuntaa. Jo nyt Namibiassa ollaan pitkällä verrattuna moniin muihin Afrikan maihin. Tulevaa kehitystä helpottaa osaltaan se, että maan väestömäärä on pieni. Infrastruktuuri on helppo rakentaa useimmille alueille niin, että kaikki paikalliset asukkaat pääsevät tietoverkon äärelle. Toisaalta väestön pienuus voi olla myös ongelma. Kun markkinat ovat pienet, yhtiöiden investointihalut ovat vähäisemmät. Kattavan infrastruktuurin rakentaminen onkin harvaanasutussa maassa haaste. Uskon, että Namibian olosuhteissa ratkaisu olisi langaton verkko. Se on hieman kalliimpi, mutta hyvä vaihtoehto. Opiskelu Joensuussa on Matengun mukaan ollut palkitsevaa. Hän rohkaisee myös muita ulkomailla opintoja suunnittelevia lähtemään. Hänellä itsellään ei ollut juurikaan muita vaihtoehtoja, sillä omassa kotimaassa ei ollut mahdollisuutta tohtoriopintoihin. Kun opiskelee ulkomailla, tulee avoimemmaksi erilaisille kulttuureille ja erilaisille työskentelytavoille. On usein kannattavampaa lähteä opiskelemaan ulkomaille kuin sulkeutua omaan laatikkoon. 13

15 u n i v e r s teksti Sari Eskelinen kuva Varpu Heiskanen Tutkimustyötä akselilla Joensuu-Kanada-Ranska Harrastuksesta voi saada erinomaisen aiheen väitöskirjatyöhön. Ainakin kanadalainen Matthew Sawatzky voi tutkimustyössään paneutua tieteen keinoin harrastukseensa eli vaeltamiseen. Maantieteestä väitöskirjaa valmisteleva Sawatzky vaelsi loppukesästä parisen viikkoa Ylä-Karjalan vaellusreiteillä kirjaimellisesti yksin metsällä tutkimuksensa työnimen mukaan. Sawatzky on yksi kymmenistä Joensuun yliopistossa väitöskirjaansa valmistelevista ulkomaalaisista jatko-opiskelijoista. Joensuuhun hän tuli ensimmäistä kertaa syksyllä 2003 opiskelemaan Human geography -maisteriohjelmassa. Sitä ennen hän oli jo ehtinyt viettää lukuvuoden vaihto-opiskelijana Oulussa. Olin silloin Suomessa ensimmäistä kertaa ja rakastuin maahan välittömästi. Suomi oli riittävän erilainen tuntuakseen eri maalta kuin Kanada ja riittävän samanlainen tuntuakseen kodilta. Kenttätyössä vaellusreiteillä Joensuun yliopistosta valmistuttuaan Sawatzky työskenteli jonkin aikaa kotimaassaan Kanadassa ja muutti sieltä Ranskaan, missä hän opetti englantia vuoden ajan. En halunnut opettaa englantia loppuelämääni, joten päätin jatkaa opintojani. Otin yhteyttä professori Ari Lehtiseen, jonka kanssa päätimme yhteisestä projektista. Matthew Sawatzky on tottunut sukkuloimaan eri mantereiden välillä. Ensi kesäksi tutkimustyö vie hänet Kanadaan. Sawatzky palasi Suomeen viime huhtikuussa. Kevään ja kesän aikana hän on suorittanut tohtorintutkintoon vaadittavia sivuaineopintoja, ja loppukesästä hän pääsi kiinni kenttätyöhön. Vaara- Karjalan ja Ilomantsin retkeilyreiteillä matkamittariin kertyi kolmisensataa vaelluskilometriä. Tavoitteenani on verrata metsäarvoja Kanadassa ja Suomessa. Tarkastelen metsien hyödyntämiseen liittyviä aineettomia arvoja kuten turismia, luontoarvoja sekä metsäalueilla elävien syntyperäisten asukkaiden oikeuksia. Jatkossa väitöskirjan työstäminen mutkistuu hieman, sillä Sawatzky muuttaa takaisin Ranskaan, missä hänen tuleva vaimonsa asuu. Muuton jälkeen hän käy Suomessa 2 3 kertaa vuodessa. Ehkä päivittäisen tiedon vaihtaminen hieman hankaloituu, kun asun Ranskassa, sillä ei voi olettaa, että ohjaaja lähettää jokaisen pikkujutun sähköpostitse. Opiskelun kustannukset tuottavat myös päänvaivaa. Vaikka lentolippuja Suomesta Keski-Eurooppaan saa halvalla, syö säännöllinen matkustaminen ison loven opiskelijan budjettiin. Myös Joensuun ja Tampereen välillä kulkeneen yöjunan lakkauttaminen nostaa matkustuskustannuksia. Nyt minun on pakko yöpyä Tampereella, josta halvat lennot Keski- Eurooppaan lähtevät. Kontaktit Suomessa Kun päätös jatko-opinnoista syntyi, Sawatzky harkitsi, että hän olisi aloittanut opinnot Pohjois-Amerikassa. Siellä maantieteen koulutus ja näkemykset siitä ovat erilaisia kuin Euroopassa. Nyt olen saanut koulutukseni enemmän eurooppalaiseen kontekstiin, mikä osaltaan työnsi minua Joensuuhun. Jatko-opinnoissa on pitkälti kyse myös hyvistä kontakteista ja useimmat kontakteistani ovat täällä Suomessa. Lisäksi suomalaisen yliopistokoulutuksen taso on Sawatzkyn mukaan erinomainen. Järjestelmä on joustavampi kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Mielestäni järjestelmä on rakennettu niin, että opiskelijan halutaan oppivan. Opintopisteitä voi suorittaa vaihtoehtoisilla tavoilla. Pidän myös tietynlaisesta epämuodollisesta ilmapiiristä. Opettajien luo voi mennä lähes milloin vain, ja he vastaavat kysymyksiisi. 14

16 teksti Mari Ikonen kuva Varpu Heiskanen Opiskelijavaihtoon lähtemisestä ja lähtemättömyydestä Joensuun yliopiston hallitus on esittänyt sopimuskaudelle kansainvälisen opiskelijavaihdon tavoitteeksi 260 perustutkinto-opiskelijaa ja 20 jatko-opiskelijaa vuosittain. Tavoitteeseen on vielä runsaasti matkaa. Viime vuonna yli kolmen kuukauden vaihtoon osallistui 176 opiskelijaa. Vastaavasti Joensuun yliopistoon tulevia vaihto-opiskelijoita oli 278. Joensuu on suosittu vaihtokohde, mutta omien opiskelijoiden vaihtoon lähtemisessä on vielä runsaasti haasteita. Vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on pysynyt hyvin samanlaisena viime vuosina, kun taas tulevien vaihto-opiskelijoiden määrä on tasaisesti kasvanut. Vierailin kesällä Tukholman yliopistossa. Kollegani Maarit Hämäläinen kertoi, että opiskelijavaihdon tilanne on siellä hyvin samankaltainen. Viime lukuvuonna Tukholman yliopistosta lähti ulkomaille vaihtoon 261 opiskelijaa ja sinne saapui 668 opiskelijaa. Opiskelijavaihto on siis vielä enemmän epätasapainossa kuin Joensuussa. Tukholman yliopisto kartoitti tilannetta sekä laitosten että opiskelijoiden näkökulmasta vuonna Tulosten perusteella opiskelijoita on vaikea saada lähtemään ulkomaille vaihtoon, koska he suunnittelevat opintonsa pitkälle eteenpäin ja ulkomailla suoritettujen kurssien hyväksilukeminen on vaikeaa. Erasmus-vaihdossa olleista opiskelijoista 62 prosenttia oli saanut opintopisteitä vaihdon ajalta joko vähemmän kuin vaihtoaika olisi edellyttänyt tai ei lainkaan. Ongelmia oli myös partneriyliopistoissa tarjottujen kurssien ja suoritettujen opintojen tiedoissa. Joensuun yliopiston ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun järjestämässä paluuorientaatiossa keskusteltiin vaihtoajan kokemuksista. Osa laitoksista koki ratkaisuksi yhteisten kurssien kehittämisen yhteistyössä partneriyliopistojen kanssa. Muita keinoja kasvattaa Erasmus-vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrää voisivat olla muun muassa parempi tiedottaminen vaihtomahdollisuuksista, tarkoituksenmukaiset vaihtosopimukset, kysyttyihin maihin panostaminen, yhteydenpito vaihdossa oleviin opiskelijoihin vaihdon aikana ja sen jälkeen, paremmat hallinnolliset rutiinit sekä panostaminen ulkomaisten opintojen rekisteröintiin ja hyväksilukemiseen. Asiat hoituivat parhaiten laitoksilla, joiden koordinaattorit tuntevat kansainvälisistä opiskeluasioista henkilökohtaista vastuuta ja joille kansainvälisten asioiden hoitamiseen on annettu aikaa. Vaihtoon lähtemisen esteet lienevät samankaltaisia myös Joensuussa, vaikkei niitä ole aktiivisesti kartoitettu. Myös täällä samankaltaiset toimenpiteet saattaisivat lisätä vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrää. Lokakuussa järjestetyn vaihdosta palanneiden paluuorientaation yhteydessä keskustelimme myös keinoista lisätä opiskelijavaihdon kiinnostavuutta. Kirjallisuuden pääaineopiskelija Anna Kumpulaisen vaihtoprosessin sysäsi käyntiin kaverin vaihtokokemus, joka innosti myös Annan ulkomaisiin opintoihin keväällä 2006 Prahassa. Vaihdosta hän tavoitteli kielitaidon vahvistamista, oman alan opintoja sekä kulttuurien kohtaamista ja uusien ihmisten tapaamista. Annan mielestä mahdollisuutta suorittaa osa opinnoista ulkomailla tulisi tuoda opiskelijoille enemmän esille. Pietarissa kevätlukukauden 2006 vaihdossa olleen venäjän kielen pääaineopiskelijan Maria Kyrönlahden mielestä ulkomailla opiskelu ja opiskeltavaan kieleen ja kulttuuriin perinpohjaisesti tutustuminen on olennaisen tärkeää varsinkin kieltenopiskelijalle. Näitä voidaan pitää valttikorttina ja edellytyksenä tulevaisuudessa. Oikeanlaisella opintojen suunnittelulla vaihtokausi ei Marian mielestä hidasta opintoja. Yhteiskuntapolitiikan opiskelija Pasi Huttuselle vaihtoon lähteminen oli itsestään selvyys. Vaihtoon lähtemisen esteenä ei ole tiedotuksen puute, mutta opiskelijavaihdosta tulisi selkeämmin olla hyötyä opinnoille täällä Joensuussa. Opiskelijavaihdon kehittämistä koskevassa keskustelussa korostuvat sekä määrä että laatu. Yliopistona haluamme tavoitella suurempia lukuja. Samanaikaisesti ulkomaisten opintojen laadullinen ohjaus korostuu. Vaihto-opinnot pitää pystyä suunnittelemaan siten, että niistä on hyötyä oman tutkinnon kannalta eikä opiskelijoiden tarvitse valmistumisen viivästymisen pelosta jättää käyttämättä ainutlaatuista mahdollisuutta. Vaihto-opiskelu on helppo ja taloudellisesti turvattu tapa asua ja toimia vieraassa kulttuurissa. 15

17 u n i v e r s Kiellossa on ytyä! EI kirjallisuudessa ja toisissa tieteissä Huuhaa on huuhaata, mutta huuhaan tutkimus on tutkimusta, totesi professori Yrjö Sepänmaa perjantaina 22. syyskuuta järjestetyssä seminaarissa EI kirjallisuudessa ja toisissa tieteissä. Seminaari kutsui tieteen ja taiteen ammattilaisia ja harrastajia koolle seitsemättä kertaa. Kiellot näyttäytyivät niin tutkimuksen rajojen määrittelijöinä kuin tutkimuskohteinakin. Professori Pirkkoliisa Ahponen pohti ongelmia, joita tutkimus kohtaa, jos se toimii liikaa kohteen ehdoilla. Theodor Adornon ajattelusta kaikupohjaa hakien hän määritteli tutkimukselle hedelmällisimmäksi paikaksi luovan marginaalin: kriittisyys edellyttää hankalaa asemaa keskuksen ja reunan välillä. Professori Hannu Räty lähestyi älytutkimuksen ongelmien kautta psykologian rajaa ei-tieteeseen. Hänen mukaansa älytutkimus antaa tavallaan periksi sosiaalisille paineille kehittäessään mittaussysteemejä, jotka auttavat lahjakkuuden tunnistamista ja hyödyntämistä. Provosoiden Räty kiteytti: meillä on kaksi psykologiaa, joista toinen on tietämättään luomassa toista sosiaalisten ja yhteiskunnallisten merkitysten kautta. Professori Jukka Korpelan esitelmä luettiin. Korpelan mukaan tieteen ja ei-tieteen raja liittyy humanistisissa tieteissä oikean tulkinnan ongelmaan. Ei-tieteen syytöksen niskaansa saa usein tutusta ja turvallisesta poikkeava historian tulkinta. On ongelmallista, jos rahoitusta löytyy sellaisille hankkeille, jotka parhaiten täyttävät oikean, siis turvallisen ja hyväksytyn kriteerit, pohti Korpela. Kirjallisuudentutkimuksen puheenvuoroissa kiellot nousivat esiin niin osana kirjallisuuskeskustelun dynamiikkaa kuin rasistista diskurssiakin. Professori Risto Turunen pohti, kuinka kieltojen ja myöntöjen perusteet paljastavat kirjallisuutta säätelevät normit. Kiellot ovat usein piilossa ja toteutuvat hiljaisina sopimuksina, mutta rajan ylittäminen tekee ne näkyviksi. Turusen mukaan kieltojen perusteet voivat tulla yhtä hyvin kirjallisuusinstituution sisältä, esimerkiksi tyylikäsitteiden piiristä, tai kirjallisuusjärjestelmän ulkopuolelta, esimerkiksi juridiikan tai uskonnon piiristä. Yliassistentti Raisa Simola kohdisti huomion niihin strategioihin, jolla Waltarin Sinuhe, egyptiläinen liittää afrikkalaisiin kielteisiä merkityksiä. Teologi Pauliina Kainulaisen ja professori Seppo Knuuttilan puheenvuoroissa pohdittiin kieltoja käskyinä. Kainulaisen mukaan Raamatun kymmenen käskyn muoto ja niiden tulkinnat ovat historian kuluessa muuttuneet. Vaikka uudet teologian tulkinnat ovatkin lähestyneet käskyjä myönteisessä hengessä, Kainulainen näki, että kiellossa on ytyä. Tämän voi todeta vertaamalla, kummassa käskyssä on enemmän voimaa: Rakasta aina elämää vai Älä tapa. Knuuttila näki kiellon myyttisten tarinoiden liikkeellepanevana voimana. Kiellolla tee kaikki muu, mutta älä tätä yhtä, on myyteissä tuhoisat seuraukset, sillä aina se on rikottu. Knuuttila käänsi asian kuitenkin myönteiseksi: rikotuista kielloista on lukemattomia tarinoita, mutta jos kaikki on sallittua, ei ole mitään kerrottavaakaan. Seminaarin viimeisessä osuudessa pohdittiin, miten sanoa ei sanoin ja kuvin. Emeritusprofessori Ilkka Savijärvi selvitteli suomen kielen kiellon ainutlaatuisuutta. Kieltosanamme ei on verbi eikä partikkeli, kuten indoeurooppalaisissa kielissä. Suomen kielessä on myös mahdollista jättää kieltosana kokonaan pois kiellon voimakkuuden siitä lievenemättä. Pohjoiskarjalaista yleisöä ilahdutti tieto siitä, että länsisuomalaiset aloittavat itäsuomalaisia useammin lauseen kieltosanalla. Tämän vuoksi länsisuomalaisia ei kuitenkaan kannata pitää vielä negatiivisina, Savijärvi muistutteli. Helsingin yliopiston semiotiikan professori Harri Veivo näki kiellon filosofiselta kannalta ristiriitaisena: Kiellon on synnytettävä ensin mielikuva jostakin mahdollisuudesta ja sitten kiistettävä se. Kuvassa Veivo näki ensisijaisesti toteavaa voimaa: muuttuakseen kielloksi kuvan on muututtava symboleista koostuvan kielen kaltaiseksi. Veivo herätteli kysymystä siitä, voiko merkit toisin koodaamalla alkoholinvastaisesta julisteesta lukea päinvastaisia merkityksiä ja viestiikö Jeesuksen ja Magdalan Marian kohtaamista kuvaavan taulun elekieli pikemminkin kutsusta kuin kiellosta, jos ei tunne Raamatun tarinaa. Vaikka EI osoittautuikin monikäyttöiseksi ja monitulkintaiseksi, useissa puheenvuoroissa painotettiin, että tutkimuksen on hyvä säilyttää kriittinen ja itserefleksiivinen asenne niihin yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin voimatekijöihin, jotka säätelevät tieteenkin tavoitteita. Suomen kielen ja kulttuuritieteiden järjestämä seminaari oli osa Joensuun yliopiston, Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan ja Joensuun kaupungin järjestämää kirjallisuustapahtumaa Ei kirjallisuudessa ja toisissa taiteissa. Elina Arminen suomen kielen ja kulttuuritieteiden lehtori 16

18 kun suomalainen kirjoittaa, vastuu siirtyy lukijalle Anna Karhu AK I E L I K O L U M N I Oi aikoja, oi tapoja! Ylioppilas hakee opiskelemaan Venäjän kieltä, toinen tähdentää olevansa ylpeä suomenkielen taidostaan. Päivä alkaa aamutv:n tai huomenta suomi -ohjelman parissa, ja arvokkaissakin tilaisuuksissa jaetaan tunnustus palkintoja. Yhdyssanoja kirjoitetaan miten sattuu ja alkukirjainkin valitaan usein mutu-tuntumalla. Syyllisiä on etsitty milloin mistäkin, mutta entäpä jos kielenkäytössä itsessään on jotain, joka houkuttaa riskinottoon ja leväperäisyyteen, kun mietimme, miten kirjoittaisimme? Luemme päivittäin hyvin erilaisia tekstejä: tv-tekstityksiä, lehtijuttuja, verkkouutisia, käyttöohjeita, mainoksia. Kirjoitamme sähköpostiviestejä, tekstiviestejä, muistilappuja, nettipäiväkirjoja, muistioita. On yhä enemmän yhä kirjavampia tekstejä ja kirjoittajia. Osa kirjoittajista hallitsee yleiskielen normit ja noudattaa niitä ainakin julkisiksi tarkoitetuissa teksteissään. Toiset taas eivät piittaa kielenhuollon normeista, koska eivät ole niitä oppineet tai välittäneet oppia. Osa kirjoittajista rikkoo tietoisesti kielenhuollon suosituksia, koska haluaa tekstinsä erottuvan muista. Jo nämä kolme kirjoittajaryhmää hämmentävät kummasti kielenkäytön soppaa. Normeista kiinni pitävä kirjoittaa esimerkiksi MTV3:n aamuohjelman nimen Huomenta Suomi, koska ohjelman nimi on erisnimi, samoin maan nimi. Normeja tietoisesti rikkova haluaa kohdella ilmausta logona eikä nimenä: huomenta suomi on ohjelman tunnus, jonka tulisi erottua muista ei sen tarvitse olla oikein kirjoitettu, eihän Marimekon tai Iittalankaan logoissa ole isoa alkukirjainta. Normia tietoisesti rikkova ei ota huomioon, miten hänen ratkaisunsa vaikuttaa muiden kielenkäyttöön. Normit taitava saattaa vain ärsyyntyä poikkeilijan ratkaisusta, hänhän tietää miten asiat oikeasti ovat. Kohtalokkaimmat seuraukset ovat niille kirjoittajille, jotka eivät tunne normeja. Heillä ei ole edellytyksiä arvioida, mikä kirjoitusasu olisi paras ja miksi. Pienikirjaiminen huomenta suomi tuntuu ihan hyvältä, koska sitä näkee jatkuvasti. Mutta miksi ohjelmistotiedoissa kuitenkin useimmiten lukee Huomenta Suomi? No, ehkä kirjoitusasun yksityiskohdilla ei ole niin merkitystä, tuumaa hämmentynyt. Kaikkea näkee, on vakiokommenttini, kun opiskelija tivaa, miten ihmeessä voin väittää jonkin kirjoitusasun olevan väärin, vaikka sitä käytetään yleisesti. Samaan hengenvetoon muistutan kuitenkin, että kaikki luettu tulee suhteuttaa siihen, missä teksti on ilmestynyt, mikä on sen tarkoitus, mitä tekstilajia se edustaa ja kuka sen on kirjoittanut. Kielenkäyttö onkin savolaistunut sikäli, että vastuu kielenkäytön norminmukaisuuden arvioinnista on siirtynyt yhä enemmän lukijalle. Viestintäaktiivisuutta vaativassa maailmassa yhä useampi saa kirjoittaa tai joutuu kirjoittamaan julkisiakin tekstejä, jotka ovat alttiina lukijoiden kriittiselle katseelle. On osattava kirjoittaa tilanteen, viestimen ja lukijakunnan mukaan. Myös lukijalta kysytään valppautta ja kielellistä tietoisuutta, jotta hän osaa suhteuttaa lukemansa kielenkäyttötilanteeseen. Ja kummankin on syytä muistaa, ettei kielenkäyttöä voi päästää aivan savolaisen viestintästrategian mukaiseksi. Aina tulee tilanteita, joissa tarvitaan yleiskieltä, normitettua suomea, ja se on hallittava. 17

19 u n i v e r s Jukka Korpelan ja Marko Junkkarisen mukaan historian oppiaineryhmän laatukäsikirjaa laadittiin hyvässä yhteishengessä. teksti Sari Eskelinen kuva Varpu Heiskanen Laatu on tavoitteiden toteutumista Historian oppiaineryhmä sai valmiiksi Joensuun yliopiston ensimmäisen oppiaineryhmäkohtaisen laatukäsikirjan. Laadunhallintajärjestelmät ovat yleisiä teollisuudessa, mutta akateemiseen maailmaan ne ovat Suomessa tulleet vasta 1990-luvulla. Joensuun yliopistossa historian oppiaineryhmä on laatutyössä uranuurtajia. Oppiaineryhmän laatukäsikirja valmistui viime keväänä. Laatutyön konkreettinen tavoite on historian oppiaineryhmän laatustandardin aikaansaaminen, mikä merkitsee sitä, että opiskelijat saavuttavat tavoitteen mukaisen tiedollisen tason. Seurantajärjestelmän avulla pyrimme takaamaan, että läpivirtaus on toivotunlainen ja valmistuneiden määrä korkea, historian oppiaineryhmän esimies, professori Jukka Korpela kiteyttää laatutyön perusajatuksen. Historian oppiaineryhmän laatutyön lähtökohtana ovat olleet sen omat tarpeet ja tavoitteet. Korpela kaivaa vertauskuvalliset legopalikat esimerkiksi. Kun legoteollisuus lähtee luomaan laatujärjestelmää, sen on ensimmäiseksi pohdittava, millaisia rakennuspalikoiden tulisi olla. Samasta tilanteesta lähdettiin liikkeelle myös historian oppiaineryhmässä. Meillä lähtökohtana on käsitys siitä, mitä Joensuun yliopistosta valmistuneen historian maisterin pitää osata. Historian oppiaineryhmän tavoite ja laatutyön missio on laatukäsikirjassa kiteytetty yhteen lauseeseen: Oppiaineryhmän tavoitteena on edesauttaa opiskelijoita kehittämään tieteellisen ajattelun periaatteiden pohjalta henkisiä voimavarojaan, jotta he ovat kykeneviä tuottamaan uutta ja kriittisesti analysoimaan jo olemassa olevaa tietoa toimiessaan työelämässä ja yhteiskunnassa. Laatukontrollia useilla mittareilla Laatutavoitteiden toteutumista tarkastellaan useilla eri mittareilla. Erilaisista arvioinneista ja tarkastuksista sekä sidosryhmien palautteesta ja itsearvioinnin tuloksista saadaan viitteitä toiminnan kehittämiseen. Niiden tukena käytetään erilaisten tietokantojen ja muiden lähteiden tuottamia tunnuslukuja ja mittareita. Keräämme tietoja muun muassa suoritettujen tutkintojen määristä, niiden suoritusajoista sekä läpivirtauksesta. Teemme myös opintojaksoseurantaa. Keräämme tietoa muun muassa siitä, 18

20 onko jollakin opintojaksolla hylkäyksiä muita enemmän tai ovatko arvosanat keskimääräistä heikompia ja pohdimme, mistä tämä johtuu, amanuenssi Marko Junkkarinen havainnollistaa. Junkkarinen on koordinoinut oppiaineryhmänsä laatuprojektia, ja hän on myös koostanut laatukäsikirjan. Laatutyö aloitettiin jo kolmisen vuotta sitten. Silloin laatutyössä oli draivia ja silloin mekin käynnistimme oman laatutyömme, jossa opetuksen kehittämiskeskus oli tukena, Korpela toteaa. Historian oppiaineryhmä on saanut tukea projektiinsa paitsi opetuksen kehittämiskeskukselta myös yliopiston hallinnolta. Yliopiston hallinto voi antaa laatutyölle suuntaa ja tukea, mutta varsinaiset laatuprosessit on käytävä yksiköissä. Meillä käytiin äärimmäisen paljon keskustelua laatuprosessin aikana, eivätkä keskustelut päättyneet seminaareihin. Ne jatkuivat epävirallisemmin käytävillä ja kahvipöydässä, Junkkarinen toteaa. Korpelan ja Junkkarisen mukaan laatukäsikirjaa työstettiin hyvässä hengessä. Koko oppiaineryhmän henkilökunta sitoutettiin prosessiin ja myös opiskelijat olivat mukana työssä. väitöksiä FM Tarja von Creutleinin ortodoksisen teologian alaan kuuluva väitöskirja Einojuhani Rautavaaran Vigilia Pyhän Johannes Kastajan muistolle ortodoksisen kirkkomusiikin kontekstissa tarkastettiin MMM Päivi Hokkasen metsäympäristö ja suojelun alaan kuuluva väitöskirja Vegetation patterns of boreal herb-rich forests in the Koli region, eastern Finland: classification, environmental factors and conservation aspects tarkastettiin FM Henna Pietarisen fysiikan alaan kuuluva väitöskirja Novel micro-optical applications and fabrication approaches tarkastettiin Laatu on yksilöitävä Laatukäsikirjassa historian oppiaineryhmän laatutavoitteet ja laatuprosessi on purettu yksityiskohtaisesti auki. Korpela kuvaa laatukäsikirjaa eräänlaiseksi opintovälineeksi, jonka perimmäisenä tarkoituksena on taata, että lopputulos, yliopistosta valmistuva opiskelija, saavuttaa asetetut tavoitteet. Laatukäsikirjassa on käyttöohjeet siitä, mitä opiskelijan on saavutettava. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa laatukäsikirjan standardit jokaisella opintojaksolla. Korpela muistuttaa, etteivät laatukriteerit voi olla kovin yleisiä. Jos mietitään esimerkiksi teollisuutta ja vaikkapa Volkswagen-autojen valmistamista, ei laatukriteeri voi olla, että auto on hyvä. On pystyttävä yksilöimään, millä tavalla esimerkiksi auton oven on toimittava. Jokaista yksityiskohtaa on siis tarkasteltava erikseen. KM Minna Mäkihongon erityispedagogiikan alaan kuuluva väitöskirja Luetun ymmärtämisen ja tuottavan kirjoittamisen kehittyminen alkuopetuksen aikana tarkastettiin FM Raisa Neitolan fysikaalisen kemian alaan kuuluva väitöskirja Ab initio studies on the atomic-scale origin of friction between interacting surfaces: diamond, fluorinated diamond, graphite, and hydrocarbons tarkastettiin

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op to 1.9.2011 Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op To 1.9.2011 Kansainvälistymismahdollisuudet

Lisätiedot

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Kv-kevätpäivät 11.6.2016 Raisa Asikainen ja AnneSophie Hokkanen, Helsingin yliopisto Tuija Koponen, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Päivitysvastuu: Hallintojohtaja SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä 16.12.2009) Tehtävät Professorin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kun pohjoiset yhteisöt, kestävä matkailu ja yhteiskunnan muutokset kiinnostavat, ota suunta Lapin

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus 1. Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Lapin korkeakoulukonsernissa Lapin korkeakoulukonserni ja sen korkeakoulut, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

MA2 MA3. opiskelijasta huolehtiminen opiskelijalle vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen

MA2 MA3. opiskelijasta huolehtiminen opiskelijalle vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen MA2 MA3 opiskelijasta huolehtiminen opiskelijalle vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen Dia 3 MA2 46 MA3 2 Ylioppilaskunta Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto.

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS Kansainvälisyys on aina jollain tavalla osa koko yhdistyskentän toimintaa. Kun yhdistys pitää kansainvälisyyttä tärkeänä arvona ja kansainvälisiä opiskelijoita potentiaalisina

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. Teknologinen muutos -verkkojakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia korkeakoulujen tulevaisuuden toimintakentästä ja

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot