JÄRJESTELY- KESKUKSEN PERUSTAMINEN

Transkriptio

1 JÄRJESTELY- KESKUKSEN PERUSTAMINEN Toimintaohje ylläpitäjille perustamistilannetta varten MAVA2 -Järjestöjen tehtävät maahantulovarautumisessa (ERF 21131A)

2 Sisällysluettelo Johdanto JÄRJESTELYKESKUKSEN PERUSTAMISEN LAKIPERUSTA JÄRJESTELYKESKUKSEN SIJAINTI JÄRJESTELYKESKUKSEN YLLÄPITÄJÄT PERUSTAMISTILANNE MAAHANTULIJOIDEN REKISTERÖINTI HALLINTO JA HENKILÖSTÖ TURVALLISUUDEN HUOMIOIMINEN JÄRJESTELYKESKUSTA PERUSTETTAESSA Yleistä Tilasuunnittelu Turvallisuusvastuut Ennaltaehkäisevät toimet Paloturvallisuusjärjestelyt Henkilöturvallisuusjärjestelyt Vartiointipalvelut MAJOITUS Yleistä Majoituksessa huomioitavia asioita Tilat Kalustaminen/hankinnat Vastaanotto JÄRJESTELYKESKUKSEN RUOKAHUOLTO Ruokahuoltoon varautuminen ja etukäteissuunnittelu Ensimmäisen vaiheen ruokahuolto palokuntanaisten toimesta Toiminnallinen käyttöönotto Maahanmuuttajien ravitsemus Tilapäinen keittiöhenkilökunta ja ohjeistus Ruokahuollon kustannukset

3 10. TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALITYÖ Terveydenhuolto Sosiaalityö VIESTINTÄ JA TIEDOTUS Yleistä Viranomaiset ja yhteistyökumppanit Paikallinen tiedottaminen Asiakkaat ja henkilökunta KULJETUKSET TULKKAUKSET VAPAAEHTOISTYÖ Vapaaehtoisten rooli ja toiminnan periaatteet Vapaaehtoisten rekrytointi Koulutus SPR:n vapaaehtoisten vakuutukset Vapaaehtoisten terveydenhuolto PERHEYHTEYKSIEN PALAUTTAMINEN TALOUS Liitteet...40 MAVA2 -Järjestöjen tehtävät maahantulovarautumisessa (ERF 21131A) Teksti: Ari Haaranen Ulkoasu: Henna Eskelinen 3

4 Johdanto Tämä toimintaohje järjestelykeskuksen perustamiseksi on laadittu osana Euroopan pakolaisrahaston osarahoittamaa MAVA2 Järjestöjen tehtävät maahantulovarautumisessa hanketta (ERF21131A). Hankkeen kesto oli Hankkeen kansallisesta rahoituksesta vastasivat sisäministeriön maahanmuutto-osasto, sisäministeriön tutkimustyöryhmä, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Maahanmuuttovirasto, Suomen Terveystalo Oy sekä Suomen Punainen Risti. Muita hankkeen yhteistyökumppaneita ovat olleet aluehallintovirastot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK), Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa), Suomen evankelis-luterilainen kirkko sekä eri järjestöt. Hanketta hallinnoi Suomen Punainen Risti. Hankkeen tavoitteena oli tukea sekä viranomaisten että järjestöjen maahantulovarautumista. Yhtenä hanketoimintona oli tehdä malli siitä, miten järjestelykeskus perustetaan. Järjestelykeskuksen perustajan kannattaa tutustua myös hankkeessa tuotettuun Laajamittaisen maahantulon varautumissuunnitelma ELY-keskuksille dokumenttiin, josta löytyy asiaan liittyvää lisätietoa. Tämä käsissäsi oleva suunnitelma keskittyy pääosin konkreettisiin asioihin, joita tulee ottaa huomioon järjestelykeskusta perustettaessa. Suunnitelmaa voidaan käyttää oppaana myös toiminnan jo käynnistyttyä. Tämän dokumentin tekeminen ei olisi ollut mahdollista ilman laajaa joukkoa eri alojen asiantuntijoita. Liitteessä 1. on esitetty työryhmät ja henkilöt, jotka ovat olleet mukana tätä dokumenttia laadittaessa. Lisäksi oikeudellisia asioita on kommentoinut lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola sisäministeriöstä. Hanketyöntekijänä on toiminut Suomen Punaisen Ristin maahantulovarautumisen koordinaattori Ari Haaranen. Tätä suunnitelmaa ja tähän liittyvää talousarviota laadittaessa lähtökohtana olivat seuraavat tunnusluvut: Järjestelykeskuksen toiminta-aika kolme kuukautta 500 paikkaa keskimääräinen oleskeluaika/asiakas 1 viikko 12 viikkoa*7 pv*500 hlöä= majoitusvuorokautta 12 viikkoa*500 asiakasta, yht asiakasta Lisäksi lähtökohtana oli ajatus, että maahantulijoiden rekisteröinti tehdään kahdessa osassa. Heti järjestelykeskukseen saapumisen jälkeen tehdään alustava rekisteröinti, johon saakka maahantulijat ovat poliisin ja Rajavartiolaitoksen vastuulla. Siihen saakka maahantulijoilla on myös velvollisuus pysyä järjestelykeskuksessa. Varsinainen rekisteröinti tehdään viikon kuluessa. 4

5 1. Järjestelykeskuksen perustamisen lakiperusta Järjestelykeskus perustetaan tilanteessa, missä maahantulijoiden määrä on poikkeuksellisen suuri ja maahantulijoiden rekisteröinti ei enää onnistu tavallisessa menettelyssä. Ulkomaalaislaki 133 ( /749) määrittelee asian seuraavasti: Maahantulijoiden rekisteröinti laajamittaisessa maahantulossa Jos maahantulijoiden määrä on poikkeuksellisesti niin suuri, ettei maahantulon edellytysten selvittäminen ja maahantulijoiden rekisteröinti tavallisessa menettelyssä ole mahdollista, valtioneuvosto voi yleisistunnossa päättää, että maahantulijat, joiden maahantulon edellytykset ovat epäselvät tai joiden henkilöllisyys on epäselvä, voidaan rekisteröintiä varten toimittaa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 3 :ssä tarkoitettuun järjestelykeskukseen. Valtioneuvoston päätös tehdään määräajaksi, enintään kuitenkin kolmeksi kuukaudeksi. Poliisi tai rajatarkastusviranomainen taikka niiden valvonnassa sisäasiainministeriön tehtävään määräämä virkamies saa rekisteröinnin yhteydessä ottaa maahantulijasta 131 :n 1 momentissa tarkoitetut henkilötuntomerkit. Maahantulija on rekisteröinnin ajan velvollinen oleskelemaan järjestelykeskuksessa, jollei hänen terveydentilaansa liittyvä tai muu tärkeä henkilökohtainen syy muuta edellytä. Rekisteröinti on suoritettava viipymättä. Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanotosta säädetään vastaanottolaissa ( /746). Samassa laissa ( 12) käsitellään myös laajamittaista maahantuloa. 12 Vastaanotto laajamittaisen maahantulon yhteydessä Jos Suomeen tulee niin suuri määrä ulkomaalaislain 109 tai 133 :ssä tarkoitettuja ulkomaalaisia, ettei heitä voida sijoittaa vastaanottokeskuksiin tai maahantulon edellytysten selvittäminen ja maahantulijoiden rekisteröinti tavallisessa menettelyssä ei ole mahdollista, vastaanottopalvelut järjestää järjestelykeskus. Majoitus järjestelykeskuksessa on tarkoitettu lyhytaikaiseksi. Majoittuvalle annetaan hyödykkeitä välttämätöntä toimeentuloa varten. Järjestelykeskus otetaan siis käyttöön tilanteessa, missä: maahantulijoiden määrä on poikkeuksellisen suuri vastaanottokeskukset ovat täynnä maahantulon edellytysten selvittäminen ja rekisteröinti normaaliin tapaan eivät enää onnistu. Useiden eri suunnitelmien mukaan tällöin puhuttaisiin määrällisesti n maahantulijasta lyhyen ajan sisään, mutta edellä mainittujen lainkohtien perusteella voidaan todeta, että järjestelykeskuksen perustaminen tulee harkittavaksi, kun normaali vastaanottojärjestelmä ja poliisin sekä Rajavartiolaitoksen rekisteröintijärjestelmä eivät enää toimi normaalitavoin. Järjestelykeskus voidaan perustaa sisäministeriön antamin valtuuksin ja Maahanmuuttoviraston päätöksellä (vastaanottolaki 10 ). Maahantulijoiden toimittaminen järjestelykeskuksiin rekisteröintiä varten edellyttää kuitenkin valtioneuvoston päätöksen. Valtioneuvoston päätöksellä voidaan myös määrätä jotkut kunnat perustamaan ja ylläpitämään järjestelykeskusta. Tässä suunnitelmassa ei käydä tarkasti läpi sitä prosessia miten järjestelykeskuksen perustaminen hallinnossa etenee, koska suunnitelma on tarkoitettu enemmän oppaaksi paikallisille toimijoille. 5

6 2. Järjestelykeskuksen sijainti Järjestelykeskusten tulee sijaita kohtuullisen lähellä maahantuloalueita. Tärkeimmät maahantuloalueet ovat Kaakkois-Suomi, Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Suomi. Laajamittaisen maahantulon alueellinen vastuu on ELY-keskuksilla. ELY-keskusten maahanmuuton laajennettuja toimialueita on seitsemän (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa) ja lähtökohtaisesti jokaisella alueella tulisi varautua ainakin yhteen järjestelykeskukseen. Parin tunnin bussimatkaa rajalta järjestelykeskukseen ei voida pitää ongelmana, jos tarjolla on toimivat tilat ja mahdollisuus tarvittaviin palveluihin. Rajaseuduilla sijaitsevat vastaanottokeskukset (erityisesti transit-keskukset) voidaan tarvittaessa muuttaa järjestelykeskuksiksi. Tästä on se etu, että toiminnan käynnistäminen nopeutuu ja paikalla on jo valmiiksi osaavaa henkilöstöä. Vaihtoehtoisesti toimivien vastaanottokeskusten henkilöstöä voidaan käyttää apuna uusia järjestelykeskuksia perustettaessa. Transit-keskukset sijaitsevat tärkeimmillä maahantuloalueilla ja samoilla paikkakunnilla sijaitsevat myös Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhutteluja suorittavat yksiköt. Pelkästään transit-keskusten tiloihin järjestelykeskuksien perustamisessa ei voida pidättäytyä. Esimerkiksi pitkien etäisyyksien Lapissa on välttämätöntä olla suunnitelma alueellisesta järjestelykeskuksesta. Samoin Pohjois-Pohjanmaan itärajalla sekä Pohjanmaan länsirannikolla on syytä varautua järjestelykeskuksen perustamiseen. Maija Tammi / Suomen Punainen Risti 6 6

7 3. Järjestelykeskuksen ylläpitäjät Järjestelykeskusta voivat ylläpitää valtion lisäksi kunnat, kuntayhtymät, muut julkisoikeudellisen yhteisöt taikka yksityiset yhteisöt tai säätiöt (vastaanottolaki 10 ). Lain perusteluissa todetaan kuitenkin, että parhaat mahdollisuudet niiden ylläpitämiseksi olisi kunnilla. Vastaanottokeskuksia on valtion ja kuntien lisäksi ylläpitänyt Suomen Punainen Risti. Se voisi periaatteessa toimia myös järjestelykeskuksen ylläpitäjänä. Järjestelykeskuksen perustamistilanteessa järjestön resurssit voivat olla kuitenkin jo sidottuina aiemmin perustettuihin vastaanottokeskuksiin, niin että järjestelykeskuksen perustamiseen ei enää riittäisi henkilöstöä. Päätöksen järjestön roolista perustamistilanteessa tekevät Punaisen Ristin piirit omien resurssiensa mukaan. Järjestelykeskuksia koskevissa aiesopimuksissa sovitaan eri toimijoiden rooleista. Tärkeintä on se, että sovitaan siitä organisaatiosta joka toimii keskuksen ylläpitäjänä. Ylläpitäjä laatii keskuksen käyttöönottosuunnitelman. Jos kunta toimii ylläpitäjänä, Punaisen Ristin piiri voi toimia järjestelykeskuksen aloitusvaiheessa kunnan tukena koordinoimalla vapaaehtoistoimintaa. Vaihtoehtoisesti Punainen Risti voi käynnistää toiminnan ja luovuttaa sen kunnalle myöhäisemmässä vaiheessa. Tämä on perusteltua sen vuoksi, että järjestö pystyy aloittamaan toiminnan nopeammin kuin kunta. Sopimukset ylläpitäjän kanssa tekee Maahanmuuttovirasto ja toiminnasta aiheutuvat kulut maksaa valtio. Niklas Meltio / Suomen Punainen Risti 7

8 4. Perustamistilanne Järjestelykeskuksen perustamista edellyttävä tilanne voi tulla kysymykseen jos: maahantulijoiden määrä nousee tasaisesti ja tilanteeseen voidaan varautua pitkällä aikavälillä maahan saapuu äkillisesti niin suuri määrä kansainvälistä suojelua hakevia tai tilapäistä suojelua saavia, ettei heitä voida sijoittaa vastaanottokeskuksiin ja rekisteröinti ei enää ole mahdollista tavallisessa menettelyssä. Jos maahantulijoiden määrä nousee tasaisesti, Maahanmuuttovirasto ennakoi tilannetta ja pyytää ELY-keskuksilta tiedot aiesopimusten mukaisista järjestelykeskuspaikoista. Maahanmuuttovirasto myös välittää tiedon vaikeutuvan maahantulon tilanteesta sisäministeriöön joka varautuu viemään valtioneuvoston päätettäväksi asetuksen järjestelykeskusten perustamisesta ja maahantulijoiden toimittamisesta sinne rekisteröitäväksi. Tässä tilanteessa järjestelykeskus perustetaan tärkeimmälle maahantuloalueelle joko ensisijaisesti transit-keskukseen tai kokonaan uuteen tilaan. ELY-keskuksen tekemässä aiesopimuksessa on sovittu ylläpitäjästä ja tiloista on tehty käyttöönottosuunnitelma. Toiminnan käynnistymistä on ennakoitu ja se tapahtuu hallitusti suunnitelmien mukaan. Toisessa tilanteessa maahantulijoiden määrä nousee äkillisesti jollakin alueella niin, että järjestelykeskus joudutaan perustamaan äkillisesti muuttuneen tilanteen vuoksi. Tällöinkin hyödynnetään ELY-keskusten aiesopimuksia ja tilakartoituksia, mutta erityisesti alkuvaiheessa joudutaan turvautumaan ensimmäistä vaihtoehtoa enemmän kolmanteen sektoriin ja vapaaehtoistoimijoihin. Tällöinkin on oletettavaa, että tilanne ei tule täysin yllättäen, vaan vaikeutuva tilanne on jo aiheuttanut sen, että eri toimijat ovat valmiustilassa ja Maahanmuuttovirasto on varautunut myös nopeisiin toimenpiteisiin. Ensisijaisena vaihtoehtona tässäkin tilanteessa kannattaa pohtia alueen transit-yksikön muuttamista järjestelykeskukseksi. Mikäli tämä ei jostakin syystä ole mahdollista, aloitetaan uuden yksikön perustaminen. Järjestelykeskus voi myös aloittaa jonkun toimivan vastaanottokeskuksen alaisena yksikkönä. Tässä suunnitelmassa käydään läpi uuden erillisen yksikön perustamista. Normaalioloissa on huomioitava, että tilojen käyttöönotto on sopimusperusteista. Tämän vuoksi olisikin tärkeää, että tiloista olisi olemassa aiesopimukset, niin että tilaa hallinnoivan organisaation periaatteellinen suostumus tilojen ottamiseksi pois normaalitoiminnasta olisi nopeasti saatavissa. Kuntien valmiussuunnitelmissa on tiloja, joita on suunniteltu evakuointitiloiksi. Kunnilla on myös konkreettisia käyttöönottosuunnitelmia näihin tilanteisiin. Näitä on syytä hyödyntää järjestelykeskusta suunniteltaessa. 8

9 Toimintamalli alueellisesta näkökulmasta Maahantulijat saapuvat rajalle Maahantulijat saapuvat suoraan poliisilaitokselle Esikunta Rajavartiolaitos Poliisilaitos Poliisihallitus Tieto tapahtumasta välitetään toimijoille tämän mallin mukaan riippumatta siitä, ovatko tulijat rajalla vai sisämaassa. Tiedon välittää poliisi tai Rajavartiolaitos, riippuen siitä, missä tulijat ovat. Maahanmuuttovirasto ELY SPR piiri Tulli SM/MMO Aiesopimuskunnat SPR kt Vastaanottokeskukset > mahdollisuus muuttaa jäkeksi? Kuljetusliikkeet Alueellinen yhteistyöryhmä tarvittaessa logistiikkakeskus (tarvittaessa) VAPEPA (eri järjestöt) - JÄKE - Kaupunki ellei joku vok muutu jäkeksi - tila - ruokahuolto - sote Tieto tapahtumasta välitetään toimijoille tämän mallin mukaan riippumatta siitä, ovatko tulijat rajalla vai sisämaassa. Tiedon välittää poliisi tai Rajavartiolaitos, riippuen siitä, missä tulijat ovat. 9

10 5. Maahantulijoiden rekisteröinti Normaalisti maahantulijat rekisteröidään turvapaikkahakemuksen tekemisen yhteydessä joko rajalla tai poliisilaitoksella. Tilanteessa, jossa maahantulijoiden määrä on poikkeuksellisen suuri, rekisteröintiä ei voida tehdä välittömästi maahantulon ja turvapaikkahakemuksen yhteydessä. Tällaisessa tilanteessa valtioneuvosto voi tehdä päätöksen tulijoiden toimittamisesta järjestelykeskukseen rekisteröintiä varten. Asukas on velvollinen oleskelemaan järjestelykeskuksessa rekisteröinnin ajan. Lain mukaan rekisteröinti tulee tehdä viipymättä. Vastuu tulijoista on poliisilla ja Rajavartiolaitoksella siihen saakka kunnes alustava rekisteröinti on saatu tehtyä. Tämän koko suunnitelman perustana on ajatus, että ainakin alustava rekisteröinti voidaan tehdä heti maahantulijoiden saavuttua järjestelykeskukseen. Siihen asti maahantulijat eivät voisi vapaasti poistua tiloista. Mikäli rekisteröintiä ei saataisi välittömästi tehtyä, vapaudenmenetys jatkuisi rekisteröintiin saakka. Pitempiaikaisella vapaudenmenetyksellä olisi suuria vaikutuksia keskuksen toimintaan. Pohdittavaksi tulisi esimerkiksi se, olisiko tällöin järjestelykeskuksen ainoana ylläpitäjämahdollisuutena valtio tai kunnat, kuten on säilökeskusten suhteen. Rekisteröinnissä tulee huomioida myös järjestelykeskuksen tarve asiakkaiden identifioimiseen. Mm. turvallisuussyistä järjestelykeskuksessa on oltava tieto sinne majoitetuista henkilöistä. Tämänkin vuoksi asiakkaat tulee rekisteröidä ainakin alustavasti välittömästi järjestelykeskukseen saapumisen jälkeen niin, että hen- Teemu Ullgrén / Suomen Punainen Risti 10

11 kilökunnalla on tieto (nimi, valokuva) keskuksen asiakkaista. Mikäli asukaskortteja ei saada heti tulostettua, käytetään huonekarttaa, jonne merkitään saapuneiden nimet. Jotta rekisteröinti saadaan tehtyä viipymättä, tarvitaan poikkeuksellisia järjestelyjä. Poliisi voi ottaa käyttöönsä suunnitelman erityisen rekisteröintiryhmän käyttöönotosta. Tässä ryhmässä on poliiseja jokaiselta poliisilaitokselta ja ryhmää vetää Helsingin poliisilaitoksen edustaja. Lisäksi rekisteröintiä voivat suorittaa Rajavartiolaitoksen ja tullin työntekijät. Tarvittaessa apuvoimina voidaan käyttää viranomaisten valvonnassa muitakin sisäministeriön tehtävään määräämiä virkamiehiä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi valtion vastaanottokeskusten virkasuhteiset työntekijät. Alustava suunnitelma: Maahantulijat ohjataan kuljetusvälineistä järjestelykeskukseen ja siellä rekisteröintitilaan. Järjestelykeskuksen henkilökunnan pitämän alkuinfon jälkeen heidät valokuvataan ja jokainen saa tunnistenumerollisen rannekkeen. Numero kirjataan ylös hänen henkilötietoihinsa. Tämän jälkeen maahantulijat siirtyvät järjestelykeskuksen avoimelle puolelle, josta heidät kuljetetaan lähipäivinä (viikon sisään) keskitetyillä kuljetuksilla lähimmälle poliisiasemalle, jossa suoritetaan turvapaikkahakemuksen vastaanotto ja varsinainen rekisteröinti. Rekisteröinnin ja turvapaikkailmoituksen jälkeen hakija siirretään mahdollisimman pian vastaanottokeskukseen. Toiminta edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä rekisteröinnistä vastaavien, järjestelykeskuksen ja vastaanottokeskusten välillä, niin että siirtokelpoisille henkilöille löytyy jatkosijoituspaikka mahdollisimman pian. Rekisteröinnissä käytettävästä kalustosta (tietokoneet, kamerat, rannekkeet) vastaa poliisi. Asukaskorttien tulostamisesta vastaa järjestelykeskus. Järjestelykeskuksen henkilöstö toimii rekisteröintitilanteessa poliisin apuna informoimalla tilanteesta ja ohjaamalla asiakkaita rekisteröintiin. Henkilöstö voi avustaa myös tulkkien tilaamisessa. Järjestelykeskus varaa viranomaisille riittävät tilat rekisteröintiä varten. Rekisteröinnin osalta tämä ohje on puutteellinen, mutta asiaa pohtiva työryhmä jatkaa työskentelyään ja ohjetta täydennetään erillisellä liitteellä työryhmän saatua suunnitelmansa valmiiksi. Rekisteröintiin keskittyvä EU-rahoitteinen hanke olisi hyvä mahdollisuus selvittää kaikki rekisteröintiin liittyvät ongelmat ja mahdollisesti jopa testata rekisteröintiä käytännössä harjoituksen muodossa. Hanke sopisi hyvin poliisin, Rajavartiolaitoksen, Maahanmuuttoviraston ja sisäministeriön yhteishankkeeksi. 11

12 6. Hallinto ja henkilöstö Järjestelykeskuksen tarve on tilapäinen, joten se toimii osana ylläpitävän tahon (jatkossa ylläpitäjä) hallintoa. Ylläpitäjän henkilöstöhallinto hoitaa henkilöstön rekrytointiprosessin, palkanmaksun ja muun henkilöstöhallinnon. Työvuorot laaditaan järjestelykeskuksessa. Talouden näkökulmasta järjestelykeskus on itsenäinen yksikkö, niin että sen kulut tulee olla erotettavissa ylläpitäjätahon muista kuluista. Ylläpitäjän hallintosäännössä on ilmettävä eri toimihenkilöiden valtuudet. Vastaanottolain mukaan myös järjestöjen ylläpitämissä järjestelykeskuksissa toimitaan virkavastuulla. Järjestelykeskuksessa johtajan tukena toimii ohjausryhmä, johon kuuluu henkilöitä poliisista, raja-/merivartiostosta, Punaisesta Rististä, kunnasta, henkilöstöstä ja tärkeimpien palveluiden tuottajista. Ryhmän jäsenet ja varajäsenet kannattaa valita henkilöistä, jotka työskentelevät järjestelykeskuksessa sen toimintaaikana tai ovat muuten helposti tavoitettavissa. Ryhmän tehtävänä on ratkoa päivittäisiä ongelmia ainakin toiminnan aloitusvaiheessa. Kiireisimpinä aikoina ryhmä voi kokoontua useammankin kerran päivässä. Ryhmän toimintaa helpottaisi, mikäli sen jäsenillä olisi kaikilla VIRVE puhelimet käytössä. Operatiivista toimintaa hoitaa kolme ryhmää; yleisryhmä, ruokahuoltoryhmä sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluryhmä. Jokaisella ryhmällä on oma työnjohtaja. Ryhmien työtehtävät on kuvailtu sivulla 13. Oleskeluaika järjestelykeskuksessa on lyhyt ja välttämätön toimeentulo annetaan hyödykkeinä. Järjestelykeskukseen palkataan sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja, joiden työnkuvaan kuuluu tarvittaessa harkinnanvaraisten sosiaalietuuksien myöntäminen ja erityisosaamista vaativat tehtävät kuten lastensuojelu. Työnkuvat ovat kuitenkin rakennettu niin, että mikäli tarvetta tällaiseen ei ole, tekevät nämä ammattilaiset vastaavan ohjaajan heille määrittelemiä töitä. Poliisi/rajavartiosto hoitaa asiakkaiden alustavan rekisteröinnin ja järjestelykeskuksen henkilökunta voi tarvittaessa auttaa heitä ohjaamalla asiakkaat rekisteröintipisteelle sekä hoitamalla tiedotuksen ja kuljetukset, mikäli varsinainen rekisteröinti tehdään erikseen poliisilaitoksella. Ruokahuolto järjestetään ostopalveluna ja siihen sisältyy ruoka-aineet, ruuan valmistus, lämmitys ja henkilökunta. Ruokahuoltoryhmän ohjaajat avustavat ruuan jakelussa ohjaamalla asiakkaita, pitämällä yllä järjestystä sekä auttamalla jätehuollossa ja siivouksessa. Jos maahantulijoilla on eristämistä vaativia sairauksia, se lisää ohjaajien ja terveydenhoitohenkilöstön tarvetta. Tällaisessa tilanteessa ohjeistusta odotetaan sosiaali- ja terveysministeriöstä, THL:stä ja alueella aluehallintovirastosta. Sairaanhoitopiirien rooli korostuu tartuntatautitilanteessa. Lähtökohtaisesti järjestelykeskuksessa sairaanhoito on päivystysluonteista, eikä terveystarkastuksia vielä tässä vaiheessa tehdä, paitsi oireileville henkilöille ja mahdollisesti riskiryhmille. Oikeusapuinfoja ei pidetä, mutta erikieliset oikeusapu-dvd:t ovat asiakkaiden käytettävissä. Varsinaisia lakimiesasioita aletaan hoitaa vasta seuraavassa vaiheessa. Logistiikan hoitaminen järjestelykeskuksessa muodostuu asiakaskuljetusten organisoinnista ja tarvittavan materiaalin kuljetuksesta lähialueilta. Siirtokuljetukset järjestetään ostopalveluna. Järjestelykeskukseen vuokrataan kaksi minibussia (7+1 hlöä) ja yksi farmariauto ihmisten ja tavaroiden paikallista siirtelyä varten. Siirtokul- 12

13 jetukset järjestetään ostopalveluna yhteistyössä ELY-keskuksen liikennepuolen kanssa, kts. kohta 12. Kuljetukset. Vapaaehtoisia voidaan käyttää majoitus-, vaatetus-, ruokahuolto-, ensiapu-, ja ohjaustehtävissä. Varsinkin aloittamisvaiheessa vapaaehtoisten merkitys on suuri. Lisäksi vapaaehtoistyöntekijöille sopiva tehtävä on vaate- ja muiden tarvikelahjoitusten hankinta ja jakelu. Kts. kohta 14. Vapaaehtoistyö. Henkilöstötarve on: johtaja vastaava ohjaaja tiedottaja taloushallintohenkilö 19 ohjaajaa 6 yövalvojaa sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaaja 4 sairaanhoitajaa yhteensä 35 henkilöä Hallinto ja johto 1 johtaja 1 vastaava ohjaaja 1 tiedottaja 1 taloushallinnon työntekijä Yleisryhmä (13 ohjaajaa, joista osalla tulisi olla lähihoitaja tmv. terveydenhuoltoalan koulutus, 4 ohjaajaa, joiden päävastuualueena kuljetukset) majoitustilojen varustaminen ja kalustehuolto majoitukseen, asumiseen, hygieniaan ja siivoukseen liittyvien tarvikkeiden ja koneiden hankinnat ja ylläpito majoitusrekisterin (Umarek) ylläpito, huonekartta vapautuneiden tilojen tyhjennys, perussiivousten ja pyykinpesun järjestäminen yhteydenpito tarvittaviin alihankkijoihin varastojen ylläpito ja suunnittelu majoitukseen liittyvä jätehuollon organisointi, jätekuljetukset asiakkaiden vastaanotto ja rekisteröinnissä opastaminen ja ohjaaminen tarvittaessa kuljetuksissa avustaminen terveydenhuoltopalveluissa avustaminen (lähihoitajat) tulkkipalveluiden järjestäminen asiakasinfojen järjestäminen kuljetukset järjestelykeskuksesta edelleen kuljetuskalusto ja huolto tarvittaessa ruoka/jätehuollon kuljetukset, terveydenhuollon kuljetukset logistiset järjestelyt; liikennöitsijät, VR, muut Ruokahuoltoryhmä (4 ohjaajaa) ruokahuollon järjestäminen: yhteys palvelutuottajiin, ruokailutilat, ruoan jakelun järjestämisessä avustaminen, muut tarvikkeet ruokailuun liittyvä jätehuolto Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluryhmä 3 sairaanhoitajaa ja yksi yhdistetty sh+ paperi- ja lääkeasiat 2 lähihoitaja/ohjaajaa sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja akuuttihoito, paikan päällä tapahtuvat tarkastukset ensisijaisesti oireileville ja erityisryhmille kuten lapsille ja raskaana oleville naisille yhteydenpito julkiseen terveydenhuoltoon lääkärit ostopalveluna Jos maahantulijoilla on eristämistä vaativia sairauksia, tehdään eristäminen yhteistyössä sairaaloiden kanssa. Eristämiseen on syytä kuitenkin varautua tilasuunnittelulla. Lähtökohtaisesti sairaanhoito on päivystysluonteista ja pääsääntöisesti alkutarkastukset ja niihin liittyvät kokeet tehdään vasta vastaanottokeskuksessa. Vartiointi hankitaan ostopalveluna. Alkuvaiheessa voidaan järjestyksen turvaamistehtävissä ja liikenteen ohjauksessa käyttää Vapaaehtoisen pelastuspalvelun kautta saatavia ammattitaitoisia vapaaehtoisia. 13

14 7. Turvallisuuden huomioiminen järjestelykeskusta perustettaessa 7.1 Yleistä Järjestelykeskukseen tulee suuri joukko ihmisiä eri ikäryhmistä ja sosiaalisista, etnisistä ja uskonnollisista taustoista. Järjestelykeskukseen sijoitettujen henkilöiden toimintakyky vaihtelee ja joukossa on todennäköisesti mielenterveyden, kehitysvammaisuuden, sairauden tai vanhuuden vuoksi toimintakyvyltään alentuneita henkilöitä tai näiden takia tavanomaisesta käytöksestä poikkeavalla tavalla käyttäytyviä. Näiden lisäksi tilanteen aiheuttama epävarmuus ja rekisteröimiseen liittyvä odottaminen saattaa aiheuttaa stressiä, turhautumista ja suuttumusta. Lisäksi huoli kadoksissa olevien perheenjäsenten, sukulaisten ja ystävien tilanteesta ahdistaa ja aiheuttaa ja vaikeuttaa tilanteen hallintaa. Järjestyksen ja turvallisuuden keskeiset kysymykset ovat: sisäisten ja ulkoapäin tulevien konfliktien ennaltaehkäisy järjestelykeskukseen sijoitettujen sitouttaminen turvallisiin toimintatapoihin tehokas valvonta puuttumismenettely ilmenneisiin ongelmiin. Laajamittaisen maahantulon uhka liittynee poikkeuksetta tilanteisiin, joissa yhteiskuntajärjestys on perusteellisella tavalla Suomen lähialueilla muuttunut. Samalla epävakaudella voi olla vaikutuksia myös suomalaisen yhteiskunnan järjestykseen ja turvallisuuteen, minkä seurauksena järjestelykeskukseen voi kohdistua myös sellaisia ulkoisia uhkia, joita tällä hetkellä pidetään epätodennäköisinä. Ainakin tavanomainen ja tavanomaista vakavampi ilkivallan ja vahingoittamisen vaara on otettava huomioon järjestelykeskuksia perustettaessa. Toiminnanharjoittajan juridinen ja eettinen turvallisuusvastuu korostuu aina kun toiminta kohdistetaan henkilöihin, joilla ei itsellään ole mahdollisuutta, kykyä tai lupaa huolehtia omasta turvallisuudestaan. Tämän takia erilaisten laitosten turvallisuuteen on kiinnitetty Suomessa huomioita jo kauan. Vastaanottotai järjestelykeskus ei kuitenkaan ole hoitolaitos tai suljettu yksikkö. Pääosin ihmiset ovat normaalikuntoisia henkilöitä, mutta erityistä huomiota on kiinnitettävä viestintään ja mahdollisista kulttuurieroista johtuviin käyttäytymistapoihin. Järjestelykeskuksen turvallisuussuunnittelu tehdään viime kädessä yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa. Todennäköistä on, että poliisiviranomaiset ovat toiminta-aikana mukana yleistä järjestystä turvaamassa. Liite 2. Tilapäisen majoituksen turvallisuustarkastuslista 14

15 7.2 Tilasuunnittelu Turvallinen järjestelykeskus toimii käyttötarkoitukseensa sopivassa rakennuksessa. Koko toiminnan turvallisuutta tarkasteltaessa rakenteellinen turvallisuus on luonnollisesti vain hyvin pieni osa. Hyvin valitulla rakennuksella kuitenkin luodaan pohja toiminnalliselle kokonaisuudelle. Tilasuunnittelun lähtökohdaksi voidaan ottaa rakenteellisen paloturvallisuuden vaatimukset. Samoin on syytä huomioida, että rekisteröintiin saakka maahantulijat ovat velvollisia pysymään järjestelykeskuksessa. Rekisteröintitila on siis sijoitettava siten, että sinne ei kuljeta muiden tilojen kautta, vaan sinne on yksi kulkutie ulkoa sisään ja poistuminen majoitustiloihin tapahtuu toista kautta. Rekisteröintiin saakka maahantulijat ovat poliisin ja rajavartioston vastuulla. Järjestelykeskusten toiminnan poikkeavan luonteen, siihen liittyvien uhkien ja toiminnan pitkäkestoisuuden takia järjestelykeskuksen turvallisuusvaatimuksia ei lähtökohtaisesti voi perustaa pelastuslaitosten alueellaan käyttämiin tilapäismajoitusohjeisiin. Nämä ohjeet on tarkoitettu kiinteän, toimintakykyisen ja ohjattavissa olevan ryhmän majoittamiseen yön tai kahden ajaksi. Asetettaessa turvallisuusvaatimuksia tämä lähtökohtainen ero on tunnustettava. Turvallisuustasovaatimuksia luotaessa pyritään mieluummin järjestelyihin, jotka lähes vastaavat hoitolaitoksille asetettuja vaatimuksia ja kokonaisuutena vastaavat vähintään niitä vaatimuksia, joita majoitustiloilta edellytetään. Viime kädessä asian päättää paikallinen paloviranomainen. Valittaessa niitä rakennuksia, joihin järjestelykeskus sijoitetaan, tulee valinnassa huomiota kiinnittää seuraaviin fyysistä turvallisuutta kehittäviin tekijöihin: 1. Käyttötapa Voidaan suunnitella vain rakennuksiin, jotka ovat käyttötavaltaan asuntoja, majoitustiloja, hoitolaitoksia tai kokoontumis- ja liiketiloja. Työpaikka ja tuotanto- ja varastotilat eivät tule kysymykseen. 2. Paloluokka ja suurin sallittu henkilömäärä, rakennuksen tavoitellun käyttötavan mukaan Voidaan suunnitella vain näiden perusteiden mukaan, ei sallita poikkeuksia Rakennuksen suurin sallittu henkilömäärä Käyttötapa Kerroksia Rakennuksen paloluokka P1 P2 P3 Asunnot ei rajoitusta ei rajoitusta ei rajoitusta Majoitustilat 1 ei rajoitusta paikkaluku 150 paikkaluku 50 2 ei rajoitusta paikkaluku 50 paikkaluku 10 Hoitolaitokset 1 ei rajoitusta paikkaluku 100 paikkaluku 10 2 ei rajoitusta paikkaluku 25 ei sallittu Kokoontumis- ja liiketilat 1 ei rajoitusta ei rajoitusta henkilöitä ei rajoitusta henkilöitä 250 henkilöitä 50 Työpaikkatilat 1 ei rajoitusta ei rajoitusta ei rajoitusta 2 ei rajoitusta ei rajoitusta työntekijöitä 150 Tuotanto- ja varastotilat 1 ei rajoitusta ei rajoitusta ei rajoitusta 2 ei rajoitusta työntekijöitä 50 ei sallittu 15

16 3. Palon varhainen havaitseminen Vähintään paloilmoitin, suojaustaso Poistumisen järjestelyt Poistumisen esteettömyyteen ja helppouteen sekä uloskäytävien riittävyyteen kiinnitettävä erityistä huomiota: mahdollisuus poistua aina kahteen eri suuntaan, poistumismatka enintään 45 metriä. 5. Tilojen sijoittuminen suhteessa muuhun yhteiskuntaan Viranomaisten palvelujen läheisyys ja saatavuus on varmistettava sijoittamalla toiminnot lähelle viranomaisten kiinteitä toimipaikkoja (esim. pelastuslaitoksen toimintavalmiusaika pidettävä mahdollisimman lyhyenä) 6. Viranomaisten lausunnot Rakentamislainsäädännön valvonta ja lupamenettely kuuluu kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle, joka myös asettaa näihin liittyviä eritysvaatimuksia. Järjestelykeskuksen kaltaisesta toiminnallisesta muutoksesta on aina neuvoteltava rakennusvalvonnan kanssa. Alueen pelastusviranomainen valvoo pelastuslainsäädännön noudattamista ja voi asettaa tätä kautta turvallisuusvaatimuksia. Alueen poliisilaitokselle, alueen sotilasviranomaiselle, kunnan ympäristöterveydenhuolto ja terveydenhuoltoviranomaiselle on varattava mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnittelun kohteena olevan rakennuksen sopivuudesta. Tällä menettelyllä voidaan varmistua myös siitä, ettei muilla viranomaisilla ole päällekkäisiä varauksia tai suunnitelmia rakennuksen käyttöön. 7. Tilojen sopivuus suhteessa vastaanotettavien henkilöiden määrään Yleisötilaisuuksiin vaaditaan henkilölle varatuksi lattiapinta-alaksi vähintään 3 m². Majoitustiloissa suunnitteluperusteena käytetään henkilöä kohden (arvio, sisältää myös yleiset tilat) 10 m² (RakMK E ). Majoitushuoneissa tilan tarve olisi 6 m². Edelleen on noudatettava rakennuksen käyttötavan ja paloluokan mukaista suurinta sallittua henkilömäärää Uloskäytävien riittävyys suhteessa henkilömäärälle on tarkastettava Näillä toimilla järjestelykeskus sijoitetaan rakennukseen, joka sijaintinsa, tilojensa ja rakenteellisen paloturvallisuutensa puolesta soveltuu järjestelykeskus käyttöön. 7.3 Turvallisuusvastuut Sovittaessa rakennukseen käyttöönottamisesta on sopimuksessa huomioitava turvallisuusvastuut. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että toiminnanharjoittajalle sovitaan kuuluvaksi huolehtiminen omatoimista varautumista koskevasta velvollisuudesta, pelastussuunnitteluvelvollisuudesta ja turvallisuuden valvonnasta. Sen sijaan omistajan järjestelyvastuulle voinee jättää kiinteistön kunnossapitoon ja kiinteistön hälytysvalvontaan liittyvät toimet, ellei toisin sovita. Otettaessa rakennus normaalista käyttötavastaan poikkeavaan käyttötarkoitukseen ongelmia voinee aiheuttaa erilaisiin palveluostoihin liittyvät sopimukset. Esimerkiksi vartiointiliikkeeltä tarvitaan merkittävästi erilaisia palveluja kuin tavanomaisesti. Toisaalta kohteessa olevia kiinteistön kulun- ja videovalvontajärjestelmiä voidaan hyödyntää järjestelykeskuksen valvonnassa ja näihin liittyvistä asioista on myös tilan vuokraamisen yhteydessä sovittava. 16

17 7.4 Ennaltaehkäisevät toimet Onnettomuus- ja vahinkotapahtumien ennaltaehkäisy perustuu pitkälti ihmisten tietoiseen toimintaan turvalliseen toimintatapaan. Turvallisia toimintatapoja ylläpidetään parhaiten koulutuksen keinoin. Tämän takia kaikki keskukseen sijoitettavat on perehdytettävä turvallisuusasioihin käytännönläheisesti ja ymmärrettävästi. Henkilöille on kerrottava mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Nämä asiat on hyvä olla myös kyltein tai muutoin oleskelutiloissa nähtävillä. Yleensä nämä säännöt kootaan järjestyssäännöksi. Liite 3. Järjestelykeskuksen säännöt Henkilökunnalle asetettavat turvallisuustaitovaatimukset ovat luonnollisesti korkeammat. Kaikessa toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa on aina huomioitava turvallisuus. Henkilökunta ja muut järjestelykeskuksessa työskentelevät on ennen toiminnan alkamista ja aina palvelussuhteen alussa perehdytettävä keskeisiin turvallisuusohjeisiin. Varsinaisen henkilökunnan turvallisuuskoulutuksen on sisällettävä ainakin seuraavat seikat: Toiminnan aiheuttaminen uhkien tunnistaminen ja hallinta Puuttumis- ja valvontamenettelyt Hätätilanteiden toimintaohjeet (esimerkiksi sairaskohtaus, tulipalo, pommiuhkaus, järjestyshäiriö) Hätätilanteiden auttamistaidot: alkusammutus, ensiapu Henkilökunnan ja järjestelykeskuksessa työskentelevien on valvottava aktiivisesti turvallisuusmääräysten noudattamista ja puututtava rikkeisiin välittömästi. Havaittaessa poikkeamia tulee nämä käsitellä asianosaisten ja henkilökunnan kesken ja toiminnanharjoittajan on näiden tietojen perusteella tarvittaessa tehtävä muutoksia toimintaan ja ohjeisiin. 7.5 Paloturvallisuusjärjestelyt Rakenteellisella paloturvallisuudella varmistetaan rakennuksen sopivuus harjoitettavaan toimintaan nähden. Tämän lisäksi toiminnallisilla ratkaisuilla varmistetaan, että tulipalon syttymisen mahdollisuus on minimoitu avotulentekokielto tupakointijärjestelyt tulentekovälineet tuhopoltolle alttiit tilat on valvottu, rajattu tai poistettu kiinteistön hoidollinen sähköturvallisuus ja tilapäiset sähkötyöt on poistettu tai valvottu tulipalon havaitseminen ja sammuttaminen on tehty mahdolliseksi paloilmoitinjärjestelmä muut havainnointikeinot: valvonta alkusammutuskalusto ja koulutus (alkusammutuskalustoa on myös mahdollisuus käyttää ilkivaltatarkoituksiin, joten sijoittaminen on mietittävä huolellisesti) Henkilöiden turvallisuus tulipalon aikana on varmistettu Poistuminen on helppoa, selkeää ja koulutettua Evakuointikäsky on annettavissa ymmärrettävästi Tilojen käyttöönottovaiheessa on vielä syytä pyytää pelastuslaitoksen katselmusta tiloihin. 17

18 7.6 Henkilöturvallisuusjärjestelyt Henkilöturvallisuutta pohdittaessa on tarkasteltava keskukseen sijoitettujen turvallisuutta ja keskuksessa työskentelevien turvallisuutta. Mahdollinen turvallisuuteen liittyvä ongelma järjestelykeskuksessa on asukkaiden väliset ristiriitatilanteet ja niistä mahdollisesti kehittyvät tappelut, jopa joukkotappelut. Tämän vuoksi ristiriitatilanteet olisi syytä hoitaa heti, jotta ne eivät johtaisi suurempiin konflikteihin. Tällaiset tilanteet on järkevintä selvittää osapuolten kanssa keskustelemalla. Myös henkilöstön yhtenäiset työkäytänteet ja toimintatavat alkavissa konflikteissa ovat merkittäviä. Yksin työskentelyä on syytä välttää. Näillä toimenpiteillä voidaan ennaltaehkäistä paljon jo alkuvaiheessa. Laitostyyppisissä vastaanottokeskuksissa henkilökunnalla on käytössä kannettavat hätäpainikkeet kun he liikkuvat asuintiloissa. Painikkeita on painettu tilanteissa, joissa henkilökun- ta on kokenut tulleensa uhatuksi sekä tilanteissa, joissa asukkaiden turvallisuus on ollut uhattuna. Hälytys voidaan kytkeä hälyttämään muulle henkilökunnalle ja/tai vartiointiliikkeelle, joka voi kutsua poliisin paikalle. Tämän tyyppinen ratkaisu on henkilökunnan viimekätiseksi suojaamiseksi varmasti tarpeellinen järjestelykeskuksessa. Vastaanottotoiminnassa ulkoista uhkaa ovat aiheuttaneet lähinnä aggressiiviset ulkopuoliset henkilöt. Tämän uhkan ehkäisy onnistuu parhaiten ulkopuolisilta suljetussa keskuksessa, jossa sisääntulo on kontrolloitua sekä ulkokehävartioinnilla. Vastaanottokeskustoiminnassa tätä ennaltaehkäistään siten, että vierailijat ovat aina sopineet tulostaan keskuksen asiakkaan kanssa etukäteen. Ns. avoimelle vierailulle ei voi tulla. Tämä on hyvä huomioida, jos järjestelykeskuksessa majoittujilla voi käydä vieraita. 7.7 Vartiointipalvelut Järjestelykeskustoiminta vaatii merkittäviä vartiointipalveluja, joiden tarkoituksena on suojata järjestelykeskuksessa olevia henkilöitä ja heidän yksityisyyttään ulkoiselta uhkalta, sijoitettuja henkilöitä keskinäisiltä konflikteilta ja henkilökuntaa heihin kohdistuvalta uhkalta. Vartioiden on oltava aina paikalla ja tavoitettavissa. Vartiointipalvelujen määrä on suhteutettava toiminnan laajuuteen ja yhteiskunnassa vallitsevaan tilanteeseen. Vartiointipalvelun suunnittelun yhteydessä on syytä tehdä tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa. Lähtökohtaisesti tavanomaista järjestyksen valvontaa ja vartiointia ei voida jättää viranomaisen hoidettavaksi vaan palvelu on toiminnanharjoittajan järjestettävä itse. Pääsääntöisesti tämä onnistunee parhaiten ostamalla palvelu vartiointiliikkeeltä. Viranomaisapua käytetään vastaavaan tapaan kuin muutoinkin, silloin kun omat mahdollisuudet tilanteen hallinnassa ovat loppuneet tai loppumassa. Toiminnan luonne ja laajuus voi kuitenkin olla peruste, että poliisi on mukana paikalla yleisen järjestyksen turvaamistehtävissä normaalista vastaanottokeskustyöstä poikkeavasti. Vartiointipalveluja on tarpeen toteuttaa ainakin seuraavasti: Kulunvalvonta ulkokehällä: järjestelykeskuksen alueelle pääsee vain henkilöitä joilla on kulkulupa Järjestyksenvalvonta sisällä: henkilökunnan suojaaminen ja sisäisiin konflikteihin puuttuminen, ennaltaehkäisevä valvonta Henkilökunnan hälytysrannekkeet Kameravalvonta Järjestyspartiointi 18

19 8. Majoitus 8.1 Yleistä Järjestelykeskus voidaan perustaa erilaisiin tiloihin (esim. koulut, sairaalat, urheilu- ja messuhallit, kerrostalot, motellit, entiset varuskunnat). Haasteet majoituksen onnistuneessa järjestämisessä em. tiloihin ovat erilaisia. Järjestelykeskuksen tilasta päätettäessä (jos valinnanvaraa ja aikaa on) olisi arvotettava mitkä asiat ovat ne tärkeimmät, jotta majoituksen laatu ja toiminnan tehokkuus ovat tasapainossa. Alueittain toimintaa voidaan suunnitella tarkemmin sen jälkeen, kun ELY-keskuksella on aiesopimuksia järjestelykeskukseksi tarkoitetuista tiloista. Toisaalta tätä ohjetta voidaan hyödyntää eri tilavaihtoehtoja harkittaessa. Tilasuunnitelmassa huomioidaan se, että saapuvat asiakkaat menevät ensin tilaan, jossa he saavat alkuinfon ja heille tehdään alustava rekisteröinti. Vasta tämän jälkeen he siirtyvät majoitustiloihin. Majoitustiloista ei voi kulkea rekisteröintitilaan. Rekisteröintitilassa järjestystä ylläpitävät viranomaiset, mutta tulijoita ovat ohjaamassa ja avustamassa järjestelykeskuksen henkilökunta yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Hanna Linnakko / Suomen Punainen Risti 19

20 8.2 Majoituksessa huomioitavia asioita Tilat Luvussa 7.2 on käsitelty tilaturvallisuuteen liittyviä asioita. Ennen asukkaiden saapumista tehdään majoitussuunnitelma tilat osastoidaan ja huoneet numeroidaan huonekartta pohjapiirustuksista/asukaslista mahdolliset avaimet/avainkortit/avainkaapit huomioidaan erityisryhmät (perheet, naiset, vammaiset, sairaat ) henkilökunnan sekä viranomaisten tilat varataan huomioidaan eritystilat sairaille wc- ja suihkutilat merkitään sukupuolen mukaan. Siivousvälineitä ja roskakoreja hankitaan niille varattuihin tiloihin. Wc- ja käsipaperia tulee olla saatavilla. Siivous ja jätehuolto ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Liite 4. Majoitustarvikelista Vastaanotto Asiakkaan saapuessa järjestelykeskukseen ensikohtaamisen onnistuminen auttaa molempia osapuolia selviytymään majoitusajan haasteista. Ystävällinen ja asiallinen kohtelu on tärkeää. Tiedetään mitä tehdään eikä hosuta. Asiakkaiden saavuttua järjestelykeskukseen: Kalustaminen/hankinnat Järjestelykeskuksen lyhyt toiminta-aika minimoi hankinnat. Tällöin käytetään se mitä vuokranantajalla on tarjota, sekä niitä reservejä mitä lähimmällä vastaanottokeskuksella on. Vastaanottokeskukset voivat avustaa järjestelykeskusta hankintojen osalta, riippumatta siitä mikä taho keskuksia hallinnoi. Kun kyseessä on vain noin viikon asumisaika, majoituksen laatu ja palvelut eivät ole vastaanottokeskuksen tasoa, vaan vastaavat enemmänkin ns. hätämajoitusta, kuten esimerkiksi lattiamajoitus. SPR Kalkun keskusvarastosta 300 sänkyä/ retkipatjaa ja 600 huopaa vuorokaudessa 300 patjaa ja 600 tyynyä viikossa (Jysk) lakana, pussilakana, tyynyliina ja pyyhe tarvikekassissa jokaiselle omaksi (SPR Kalkun keskusvarastosta, jos pyydetty etukäteen) hygienia tarvikkeet (hammastahna ja -harja sekä suihkusaippua), vaippoja Asukkaiden pyykinpesumahdollisuus on välttämätön. Tiloissa tulee olla pesutupa, jossa on vähintään 5 laitos-pesutornia. Toiminnan loppuessa kalusto siirtyy vastaanottokeskuksiin. Pesupulveri jaetaan. Ohjaajat pitävät alkuinfon tulijoille välittömästi järjestelykeskukseen saavuttua Perustarpeista (turva, majoitus, puhtaus ja ruoka) huolehtiminen on järjestelykeskuksen henkilökunnan ensisijainen tehtävä. Infossa käsiteltäviä asioita ovat mm: missä ollaan, miksi ja kuinka kauan oikeudet ja velvollisuudet terveyspalvelut tuleva siirto turvallisuus säännöt Yhtenä vaihtoehtona on, että alkuinfon yhteydessä maahantulijoille annetaan yksinkertainen esitietolomake täytettäväksi. Henkilökunta ja vapaaehtoiset auttavat lomakkeen täyttämisessä. Lomakkeessa kysytään mahdolliset sairaudet, oireet, tb-oirekysely ja rokotustiedot. Lomakkeen perusteella annetaan esim. DM 1-potilaille, epileptikoille ja astmaatikoille sovitun värinen tunniste sairauskohtauksien varalta. Toisena vaihtoehtona on selkeästi alkuinfossa todeta, että vakavasti sairaat tai lääkkeitä tarvitsevat voivat ottaa yhteyttä hoitohenkilö- 20

21 kuntaan ja muuten terveysasiat hoidetaan jatkosijoituspaikassa. Yhdessä vapaaehtoisten kanssa henkilökunta huolehtii tulijoiden ensihuollosta. Ryhmä seuloo näkyvästi sairaat, vanhukset, raskaana olevat ja akuuttia apua tarvitsevat joko sairaanhoitajalle tai suoraan päivystyspoliklinikalle (lääkäriin, jos järjestelykeskuksessa on) tai jonon kärjessä rekisteröintiin, ellei terveystilanne vaadi välittömiä toimenpiteitä Ryhmä huolehtii, että myös ne, jotka menevät ensin sairaanhoitajalle tai päivystykseen, tulevat rekisteröityä heti kun mahdollista Muut rekisteröidään em. ryhmien jälkeen. Ohjaajat ja vapaaehtoiset informoivat ja ohjaavat asiakkaita. Rekisteröinnin jälkeen tulijat ohjataan majoitustiloihin ja annetaan vuodevaatteet ym. Tässä vaiheessa tiedossa olevat eristämistä tarvitsevat henkilöt ohjataan eri tiloihin. Lähtökohtaisesti siis ensin alkuinfo, alustava rekisteröinti ja majoitus. Toiminnassa on keskityttävä olennaiseen ja akuutteihin tässä ja nyt tehtäviin toimenpiteisiin. Toissijaiset asiat saavat jäädä odotusajan vastaanottokeskukseen (esim. laki-infot). Asiakkaiden omille kysymyksille on annettava aikaa Siirto eteenpäin Maahanmuuttovirasto huolehtii siitä, että järjestelykeskuksessa on tieto vapaista majoituspaikoista vastaanottokeskuksissa. Asiakas siirtyy järjestelykeskuksesta vastaanottokeskukseen varsinaisen rekisteröinnin jälkeen. Ohjaajat tiedottavat sovitusta siirrosta niin pian kuin mahdollista. Siirtyessään asukas vie mukanaan omaksi annetut tavarat, siivoaa jälkensä, palauttaa avaimen ym. Kts. myös kohta 12. Kuljetukset. Ohjaajat varmistavat ja valmistavat tilan uusia varten, päivittävät asukaslistan ja kirjaavat siirrot Umarekkiin. 21

22 9. Järjestelykeskuksen ruokahuolto Ruokahuolto voi alkaa siitä, kun maahanmuuttajat astuvat Suomen maaperälle. Mikäli rajan välittömässä läheisyydessä olevissa kokoamispaikoissa tai matkalla rajalta järjestelykeskukseen tarvitaan ruokahuoltoa, rajavartiolaitos ilmoittaa tarpeesta paikalliselle Punaisen Ristin piirille. Piiri tekee ruokahuollosta sopimuksen Maahanmuuttoviraston kanssa. SPR:n piiri järjestää ruokahuollon vapaaehtoisten voimin piirin henkilöstön johtamana. Piiri voi edelleen tehdä asiasta sopimuksen jonkun Vapepa -järjestön kanssa. Järjestön saamasta taloudellisesta korvauksesta sovitaan sopimuksessa. Tässä mallissa ruokahuolto voitaisiin aloittaa esimerkiksi palokuntanaisten tai maa- ja kotitalousnaisten voimin jo rajalta lähtien sekä järjestelykeskuksessa alkuvaiheessa. Alkuvaiheen jälkeen toimintaa jatketaan ostopalveluna joko kunnallisen tai kaupallisen toimijan kanssa. Jarkko Mikkonen / Suomen Punainen Risti 22

23 9.1 Ruokahuoltoon varautuminen ja etukäteissuunnittelu Niillä paikkakunnilla joissa todennäköisimmin tulee olemaan järjestelykeskuksia, tulisi jo ennakkoon tehdä alustavat suunnitelmat ruokahuollon toimintamallista. Myös rajanylityspaikoilla sijaitsevilla paikkakunnilla voidaan tehdä ennakkosuunnitelma paikallisen toimijan kanssa muonituksen aloittamisesta. Paikallisten järjestöjen avulla ruokahuolto on helppo toteuttaa varsinkin silloin, jos maahantulijat saapuvat nopealla aikataululla. Apu voi olla muonituksen organisointia ja muonittajat voivat olla palokuntanaisia tai muita Vapepan jäsenjärjestöjen jäseniä. Suunnittelua voi lähteä työstämään tutustumalla kunnan evakuointisuunnitelmaan, joissa monissa on ruokahuoltoasiat mietittynä. Kuva 1 Kuvaus ruokahuollon järjestämisprosessista Maahanmuuttovirasto Ilmoitus/arvio maahanmuuttajien maahantuloajasta, paikasta ja määrästä Äkillisessä tilanteessa ilmoitus voi tulla myös Rajavartiolaitoksesta tai poliisilta. SPR - Vapepa Ilmoitus/arvio muonitustarpeesta: määrästä, ikäjakaumasta, ajasta ja paikasta Palokunta/palokuntanaiset/tmv. järjestö Muonituksen aloittaminen jo rajalla ja siitä vastaaminen ensimmäiset 2-3 päivää Kunta/ yksityinen Muonituksen jatkaminen Yhdistysten järjestämä muonittaminen voisi kestää yhdestä kolmeen päivään. Kunnalliset organisaatiot saavat näin aikaa ottaa vastuun muonituksen seuraavasta vaiheesta. Vapaaehtoisten käytettävyydessä tulee vastaan sitoutumisen haaste, jos muonitusta pitää järjestää useampana päivänä. Toiminta ei saa myöskään vääristää kilpailua, jota kaupalliset toimijat voisivat tehtävään tarjota. Suunnitteluvaiheessa voidaan neuvotella mahdollisista keittiötilojen käytöstä jo etukäteen. Evakuointisuunnitelmista saattaa löytyä valmiiksi mietittyjä toimintamalleja myös ruokahuollon osalta. Evakuointisuunnitelmissa on huomioitu kuntalaisten evakuoinnit, mutta olisi hyvä päivittää ne suunnitteluhetkellä myös mahdollisten maahantulijoiden saapumisen varalta. Ennakkosuunnittelussa on hyvä käydä pohjakeskustelu valmiiksi ylläpitäjän, ruokahuollon toteuttajan ja kunnan välillä. Ruokahuollon järjestäminen isolle henkilömäärälle vaatii hyvää suunnittelua etukäteen. Maahanmuuttajat tulevat eri uskontokunnista, mikä tulee suunnittelussa huomioida. 23

24 9.2 Ensimmäisen vaiheen ruokahuolto Aluksi tarvitaan vain välttämättömät tarvikkeet, joihin kuuluu esim. vesi, mehu, pikakahvi/ tee, jogurtti, vaalea leipä, hedelmät ja äidinmaidonkorvikkeet. Näitä tarjoillaan tarvittaessa heti rajalla ja matkalla järjestelykeskukseen. Tämän jälkeen muonitus tarjoillaan järjestelykeskuksessa. Ruoka voidaan valmistaa muualla ja tuoda keskukseen tai valmistaa keskuksessa mikäli siellä on keittiö. Ruoan kuljetuksesta voi vastata paikallinen palokunta tai palvelu voidaan ostaa paikalliselta yrittäjältä. Vapaaehtoisten mahdollisuudet sopia järjestelykeskuksen muonitukseen osallistumisesta oman työnantajan kanssa vaihtelevat. Etua on siitä, että muonittajia saataisiin rekrytoitua useista eri Vapepa-järjestöistä. Palokuntanaisten etuna on kokemus hätämuonituksen järjestämisestä nopeasti ja vaikeissakin olosuhteissa. Tärkeää on, että keittiöstä ja siellä toimimisesta vastaa ammattilainen ja vapaaehtoisten apua koordinoi toinen henkilö. Kansallinen elintarvikelaki (23/2006) edellyttää, että elintarvikehuoneistossa helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita työkseen käsittelevien henkilöiden on osoitettava hygieniaosaamisensa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mallin mukaisella osaamistodistuksella, eli nk. hygieniapassilla. Hygieniapassi tulee hankkia viimeistään 3 kk kuluessa työn aloittamisesta. Yksi mahdollinen muonituksen järjestäjätaho ovat palokuntanaiset. Palokuntanaistyö on lähes naisen harrastus Suomessa. Suomenkielisiä osastoja on n. 300 ja ruotsinkielisiä n. 40. Palokuntanaisosasto toimii joko omana yhdistyksenä tai jonkun vapaaehtoisen palokunnan alaosastona. Usein toiminnan valvonta kuuluu palokunnan hallitukselle. Useat palokuntanaiset ovat hälytysmuonituksen konkareita. Alueellisesta pelastusliitosta löytyy pääemäntä, joka tukee palokuntanaisten hälytysmuonitusta tarvittaessa. 9.3 Toiminnallinen käyttöönotto Ennen muonituksen aloittamista, tulee kunnan evakuointisuunnitelmasta tarkistaa millaisia tilavarauksia on suunnitelmiin tehty. Siitä näkee myös tilat joissa on ruoanvalmistusmahdollisuus. Muonituksen suunnittelussa auttaa myös kunnan ruokapalveluiden valmiussuunnitelma. Viidensadan hengen muonittaminen isomman kaupungin ruokapalvelun toimesta onnistuu pienehköillä järjestelyillä ja valmiudet siihen löytyvät varmasti. Muonituksesta tehdään erillinen ostopalvelusopimus järjestelykeskuksen kanssa. Mitä aikaisemmin tieto järjestelykeskuspaikkakunnasta saadaan, sitä helpompi on kartoittaa myös muonituksen järjestäjätaho(t) rauhassa. Nopeakaan ruokahuollon aloittaminen ei ole monille järjestöille ongelma. Muonitus koordinoidaan SPR:n/Vapepan kautta, josta otetaan yhteyttä paikalliseen vapaapalokuntaan/palokuntanaisten puheenjohtajaan/muuhun järjestöön. Mikäli järjestelykeskusta ylläpitää kunta ja jos kyse ei ole nopeasta tilanteesta, kunta järjestää toiminnan omien mahdollisuuksiensa mukaan. Tällöinkin vapaaehtoiset voivat toimia apuna, mikäli kunta niin haluaa. Usein kunnan evakuointisuunnitelmissa on tukeuduttu kolmannen sektorin toimijoihin. Monilla palokunnilla ja Punaisen Ristin piireillä on hätämuonitusta varten olemassa valmiiksi sopimus jonkin paikallisen kaupan kanssa ruokatarvikkeiden käyttöönotosta ja hinnoista. Tarvittaessa tuotteita voidaan hakea sopimusliikkeistä lähes mihin vuorokauden aikaan tahansa. 24