Euroopassa. Euroopassa. Perussuomalaiset. Perussuomalainen N:O 1/2011

Transkriptio

1 Euroopassa Perussuomalaiset N:O 1/2011 Perussuomalainen Euroopassa

2 Perussuomalaiset Euroopassa - EFD Suomea puolustamassa Eduskuntavaalien jytky muutti monen perussuomalaisen elämän heidän tultuaan valituiksi kansanedustajiksi. Jytkyllä oli suuri henkilökohtainen merkitys myös Sampo Terholle, joka nousi Perussuomalaisten edustajana Euroopan parlamentin jäseneksi Soinin palattua parin Brysselin-vuoden jälkeen Eduskuntaan. Europarlamentin jäsenten kausi on viisi vuotta, ja Terho vertaa kesken kauden aloittamista liikkuvaan junaan hyppäämiseen: kiirettä on pitänyt. l Puolen vuoden aikana eniten on yllättänyt käsiteltävien asioiden ja äänestysten paljous. - Pelkästään ensimmäisellä Strasbourgin äänestysviikolla äänestin 403 kertaa. Kun lasketaan yhteen kaikki äänestykseni täysistunnoissa ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa, niitä täytyy olla jo pitkälti yli Järjestelmä ei siis käytännössä mahdollista jokaiseen äänestettävään asiaan perehtymistä, mikä on melko huolestuttavaa. Lisäksi yllätyin siitä, kuinka paljon käytämme aikaa aivan pikkuasioiden pyörittelyyn. Suurin osa äänestyksistähän ei käsittele päätöslauselmien hyväksymistä tai hylkäämistä, vaan pikkuruisia sanamuotojen muutoksia ja muuta pilkunviilausta, kertoo Terho. Varsinaiset täysistunnon äänestykset ovat kuitenkin vain yksi osa mepin työtä. Terhon mukaan paras tapa vaikuttaa asioihin on puuttua niihin jo valmisteluvaiheessa valiokunnassa. - Ongelma tosin on, että valiokuntiakin on 20 ja jokainen meppi voi olla täysjäsen vain yhdessä ja varajäsen parissa valiokunnassa, eli suurimpaan osaan asioista ei ehdi eikä pääse mainittavasti puuttumaan. On siis valittava taistelunsa, Terho sanoo. Hänen mielestään turhauttavimmalta mepin työssä tuntuu ajan ja rahan jatkuva haaskaus sekä merkityksettömiltä tuntuvien yksityiskohtien kanssa kamppailu, mihin EU-byrokratiassa törmännee enemmän kuin missään muussa vastaavassa organisaatiossa. - Sinänsä mepin työ on kyllä hyvin mielenkiintoista, etenkin näinä aikoina, Terho myöntää. - EU on historiansa suurimmassa kriisissä mutta samanaikaisesti federalistit yrittävät rakentaa siitä kiihkeästi liittovaltiota. Tämän talouskriisin aikana EU:n suhteen tehtävillä ratkaisuilla tulee olemaan kauaskantoiset vaikutukset. Elämme aikoja, joista tulevaisuuden historiankirjoissa kerrotaan. On tärkeää, että Perussuomalaisetkin ovat osaltaan vaikuttamassa myös Euroopan tasolla. Liittovaltiokehitystä ei saa hyväksyä. Mitä Terho sitten haluaa omalla meppikaudellaan saavuttaa? - Käytännön työssä tietenkin puolustan Suomen etua kaikissa tilanteissa niin vahvasti kuin ainoana perussuomalaisten meppinä pystyn. Aivan erityisesti tällä ensimmäisellä kaudellani lupaan tuottaa kansalaisille tietoa siitä, miten EU oikein toimii ja mitä täällä tapahtuu. Suurin osa EU:n merkittävistäkin päätöksistä tuntuu jäsenmaissa menevän ohi melkeinpä huomaamatta. Kirjoitan EUasioista ahkerasti blogia, joka löytyy kotisivuiltani Mitä sitten ovat kansalaisten vaikutusmahdollisuudet EU-asioiden seuraamisen lisäksi? Tärkein on luonnollisesti eurovaaleissa äänestäminen. EU voi tuntua kaukaiselta, mutta EU:ssa tehdyt päätökset vaikuttavat jokaisen suomalaisen elämään ja tulevat lopulta heidän koteihinsa saakka. - Vaaleissa voit vaikuttaa siihen, että Brysseliin lähetetään omat arvosi jakava ehdokas valvomaan sinun asiaasi. Kun haluat kauden aikana ottaa yhteyttä meppeihin, sähköposti on yleensä paras tapa, ja puhelimeenkin vastataan aina kun mahdollista. Terho on yksi parlamentin EUkriittisen poliittisen ryhmän EFD:n 27:sta mepistä. Hän ei näe ristiriitaa siinä, että EU-kriittiset ovat edustettuina Europarlamentissa. - Vakavasti otettavien puolueiden on pakko olla läsnä täällä, vaikkei EU:sta pitäisikään. Muutenhan me perussuomalaiset saisimme lukea EU-asioista vain lehdistä ilman, että puolue olisi vaikuttamassa asioihin. EFD on eloisa ryhmä kriittisesti kansallisvaltioiden alasajoon suhtautuvia puolueita, joiden joukkoon olemme sulautuneet oikein hyvin. Teetkö yhteistyötä muiden suomalaisten meppien kanssa? - Keskustelemme kyllä asioista, mutta muuten kaikki mepit tavoittavaa kansallista yhteistyötä ei kovin paljoa tehdä. Yleensä suomalaistenkin meppien joukko hajoaa näkemyksiltään poliittisten ryhmiensä mukaisesti, eikä kansallista kantaa välttämättä löydy. Uusi työ Europarlamentin jäsenenä pakotti myös fyysiseen maisemanvaihdokseen. Terhon mukaan uudella kotikaupungilla Brysselillä on monet kasvot. - On paljon hienoja vanhoja rakennuksia ja monumentteja. Toisaalta EU:n hallintokorttelit ovat kolkkoja ja niissä itseltäni valitettavasti kuluu suurin osa ajasta. Asun tällä hetkellä kokoaikaisesti Brysselissä, jotta pystyn keskittymään töihin mahdollisimman tehokkaasti ilman jatkuvaa lentelyä Suomeen ja takaisin. Perussuomalaisten meppi kehottaa puolueen kannattajia seuraamaan EU-asioita, vaikka ne tuntuisivatkin kaukaisilta ja tylsiltä. Tiiviissä paketissa ajankohtaista EU-tietoutta on saatavilla ainakin Terhon kotisivuilta. - Kannattaa muistaa, että täällä ei ikävien direktiivien valmistus suinkaan lopu, vaikka kukaan ei vaivautuisi EU:n tekemisiä seuraamaan - päinvastoin, Terho huomauttaa. Suurimpaan osaan asioista ei ehdi eikä pääse mainittavasti puuttumaan. On siis valittava taistelunsa. European Parliament

3 - Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa Puheenjohtaja TIMO SOINIn terveiset pimeyden ytimeen Eurooppalaisten kriisimaiden tukipaketit eivät kannata Sampo Terho l Syntynyt 20. syyskuuta 1977, Helsinki l Vapaa ja demokraattinen Eurooppa (EFD): varapuheenjohtaja/työvaliokunnan jäsen l Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta: varapuheenjohtaja l Suhteista Kanadaan vastaava valtuuskunta: jäsen l Ulkoasiainvaliokunta: varajäsen l Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta: varajäsen l Suhteista Sveitsiin ja Norjaan vastaava sekä EU:n ja Islannin parlamentaarisessa sekavaliokunnassa ja Euroopan talousalueen (ETA) parlamentaarisessa sekavaliokunnassa toimiva valtuuskunta: varajäsen l Suhteista Australiaan ja Uuteen-Seelantiin vastaava valtuuskunta: varajäsen l Filosofian maisteri, 2003 l Tietopalvelusihteeri, puolustusministeriö, l Rauhanturvaaja, Eufor, 2005 l Strategiatutkija, Maanpuolustuskorkeakoulu, l Mediatutkija, Maanpuolustuskorkeakoulu, l Kallion seudun Perussuomalaisten puheenjohtaja, l Perussuomalaisten Helsingin piirin 2. varapuheenjohtaja, 2009 l Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja, 2009 l Operation Althea Eufor -ansiomerkki Konkretian perään on huudeltu. Ohessa kertauksen vuoksi alunperin Wall Street Journalissa julkaistun kirjoitukseni tarkennettu suomennos. l Kun johdatin perussuomalaiset vaalivoittoon huhtikuussa 2011, lupasimme yhdessä vastustaa euroalueen tukipaketteja. Diagnoosi kun on selkeä: Eurooppaa vaivaa niin yksityinen kuin julkinen taloudellinen maksukyvyttömyys. Se muhii alueella kuin syöpäkasvain, ja ellemme operoi sitä pian, kohta koko ruumis on kuolemansairas. Tukipakettien todellisen luonteen ymmärtämiseksi on ensin tarkasteltava, kuka niistä hyötyy. Populistisyytöksiä pelkäämättä aloitan selvimmästä syystä: tavallinen veronmaksaja ei hyödy tukipaketeista lainkaan. Pientä ihmistä lypsetään ja hänelle valehdellaan estoitta, kunhan homma vain pyörii. Pienituloisen palkka laskee ja verot nousevat, jotta euroalueen pyramidihuijaus menestyy. Kaislikoissa suhisee, kun pankit ja poliitikot vahvistavat symbioosiaan: Poliittiset johtajat kiirehtivät pelastamaan pankkeja, jotka saamastaan tuesta kiitollisina suostuvat vastapalvelukseksi lainaamaan hallituksille yhä enemmän. Todellisessa markkinataloudessa huonoista valinnoista rangaistaan. Euroalueen markkinatalous toimii toisin: Sen sijaan, että luottotappiotolisi alaskirjattu, ne päätettiin siirtää veronmaksajien maksettavaksi lainojen, vakuuksien ja epämääräisten ja läpinäkymättömien rakenteiden kuten ERVV:n muodossa. Tukieuroja ei suunnattu velkaisten talouksien apuun vaan ne virtasivat Euroopan Keskuspankin ja avunsaajamaiden kautta suurten pankkien ja sijoitusrahastojen kirstuihin. Virallinen totuus on se, että vastaanottajamaat halusivat tällaista apua. Tämä ei kuitenkaan pidä lainkaan paikkaansa. Tukipakettien luonnollinen vaihtoehto olisi ollut maksukyvyttömyyden myöntäminen ja se, että yksityiset sijoittajat olisivat kansallisuudestaan huolimatta joutuneet nielemään tappionsa. Mutta siten ei saanut päästä käymään. Irlanti pakotettiin hyväksymään tukipaketti. Samoin kävi Portugalissa. Minkä tähden Bryssel-Frankfurt-akselin kiskurit pakottivat maat hyväksymään elvytyspaketit, joiden tiedettiin epäonnistuvan? Siitä syystä, että näiden lihavien EU-kissojen oli miellytettävä pankkeja, jotka eivät suutuspäissään välttämättä ilmestyisi enää rahoitusmarkkinoille huutamaan itselleen Espanjan, Belgian, Italian tai edes Ranskan joukkovelkakirjoja. Harmi heidän kannaltaan, että tämä taloudellinen ja poliittinen kartelli ei toimi. Tähän mennessä tehtyjen päätösten takia ihmiset Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa ovat jo joutuneet kärsimään. Maat eivät kykene säästämään ja kasvamaan niin nopeasti, että ne pystyisivät maksamaan velat, jotka Bryssel niiden kannettavaksi on auttamisen nimissä kasannut. Pysyvä vakausmekanismi EVM ei sekään ole oikea ratkaisu. Se vain vakiinnuttaisi jatkuvat tulonsiirrot yksityisiltä kansalaisilta federalistipoliitikoille ja valuutanhimoisille pankkiireille ja loisi valtavan moraalikadon ja tuhoaisi lopunkin kilpailun eurooppalaiselta pankkisektorilta. Onneksi mädännäisyyden leviäminen voidaan vielä pysäyttää. Pankit tarvitsevat rehelliset ja tiukat stressitestit. Poliittinen farssi on saatava päättymään ja sen sijaan tarvitsemme itsenäisiä ja luotettavia arvioitsijoita, joihin kuuluu myös sidosryhmiä ja akateemikoita. Me luotamme, mutta haluamme vielä varmistaa. Maksukyvyttömät pankit ja rahoituslaitokset tulee sulkea, jotta maksukyvyttömyysongelma saadaan poistettua. Markkinoille on palautettava epäonnistumisen vapauden periaate. Jos pankkeja Fotokonttori pääomitetaan veronmaksajien rahoilla, siinä tapauksessa näiden pitää saada vastineeksi pankkien osakkeita ja koko johtokunta pitää vaihtaa. Mutta ennen kuin yhdenkään veronmaksajan osallisuutta voidaan edes harkita, valtioiden velkakirjojen arvoa on hiottava karkealla raspilla. Julkisen velan kohdalla vapaus epäonnistua on aivan oleellinen. Kriisistä selviäminen edellyttää merkittäviä velkajärjestelyjä. Markkinat rankaisevat kyllä epäonnistuvia maita, mutta ne myös unohtavat ja antavat nopeasti anteeksi. Nykyiset suunnitelmat tuhoavat eurooppalaisen reaalitalouden korotettujen verojen ja tulonsiirtojen muodossa. Siinä pienen ihmisen veroeurot kuskataan maksukyvyttömien valtioiden ja pankkien holveihin. Velkajärjestely, joka jättäisi valtion velkatason kestävälle tasolle ja rohkaisisi jälleen kasvuhakuiseen politiikkaan, voisi johtaa pikaiseen paluuseen kansainvälisille velkamarkkinoille. Kriisipaketeista puhuttaessa kyse ei ole vain taloudesta. Kansalaiset kokevat tulleensa petetyiksi. Irlannissa uudet hallituspuolueet lupasivat saattaa sijoittajat vastuuseen, mutta paineen alla rohkeus petti ja äänestäjät saivat jäädä pettymykseensä nököttämään. Euroeliitti on ilmoittanut, että Suomen tulee tiukasti sitoutua muiden euromaiden kanssa yhdessä tehtyihin päätöksiin, mutta sen sijaan Bryssel ei pukahdakaan siitä, pitäisikö kansallisten poliitikkojen sitoutua äänestäjille annettuihin lupauksiin. Opin jo lapsena, että maanosamme ei enää koskaan saa olla suursodan taistelutanner. Sisäistin arvot ja periaatteet, jotka alun perin innoittivat perustamaan nykyään Euroopan unionina tunnetun järjestön. Sellainen Eurooppa ja sellainen visio tarjosivat Suomen kansalle ja koko Euroopalle rauhan, joka perustuu demokratialle, vapaudelle ja oikeudenmukaisuudelle. Sellainen Eurooppa on kannatettava, minkä vuoksi nyt on tavattoman surullista nähdä, kuinka tämän tavoitteen vaarantaa poliittinen eliitti, joka on valmis uhraamaan tavallisten eurooppalaisten hyvinvoinnin turvatakseen suursijoittajien ja pankkiirien pyrkimykset.

4 Perussuomalaiset Euroopassa - EFD kuva uutiset Matias Turkkila European Parliament W MEP Terho puhuu täysistunnossa EU:n ulkorajojen valvonnasta. E Perussuomalaisia kuulemassa ensikäden tietoa ajankohtaisista EU-asioista. R MEP Terho kertoo amerikkalaistutkija Chris Kroh lle, miten EU-kriittinen EFD-ryhmä työskentelee. Mikä rikkidirektiivi? Euroopan parlamentissa ja Suomessa kohistaan nyt rikkidirektiivistä. Mistä oikein on kyse? l Eurooppa on sitoutunut kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ehdottamiin rikkipäästörajoituksiin. Nyt rikkipäästörajat tulevat Euroopan parlamentin käsiteltäviksi. Komission ehdotuksessa Itämerellä kulkevien alusten polttoaineen rikkipitoisuus saisi olla korkeintaan 0,1 prosenttia vuodesta 2015 lähtien, kun esimerkiksi Välimerellä vastaava raja olisi 0,5 prosenttia. Direktiiviluonnoksen esittelijäksi valittu Satu Hassi (vihr.) esittää, että tiukempi raja otettaisiin käyttöön kaikilla EU:n vesialueilla. On arvioitu, että voimaan tullessaan rikkidirektiivi vaikuttaisi suoraan tai välillisesti noin 10 prosenttiin Suomen työvoimasta. Se aiheuttaisi merkittävää kilpailuhaittaa Suomelle ja kaiken lisäksi saattaisi lisätä hiilidioksidipäästöjä, kun nykyään vesiteitse hoidettavia kuljetuksia siirtyisi maaliikenteeseen. Teollisuutta jouduttaisiin auttamaan valtiontuilla. Direktiivin negatiiviset vaikutukset iskisivät pa- Komission ehdotuksessa Itämerellä kulkevien alusten polttoaineen rikkipitoisuus saisi olla korkeintaan 0,1 prosenttia vuodesta 2015 lähtien. himmin juuri Suomeen ja Ruotsiin. Käsittelyaikataulu ei ole vielä varmistunut, päätös tehtäneen vuoden 2012 alkupuolella. Perussuomalaiset ovat direktiiviä vastaan, mutta nyt toimitaan sen puolesta, että edes siirtymäaikaa pidennettäisiin. Suomessa kehitetään parhaillaan rikkipesuritekniikkaa, mutta vuoteen 2015 mennessä ei kaikkiin aluksiin ehditä pesureita asentamaan.

5 - Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa Torstai 5. lokakuuta 2011 Uusi aamu valkenee Euroopan parlamentissa. MEP Terhon päivä MEP Terho käy avustajien kanssa läpi kulttuurija koulutusvaliokunnassa tunnin päästä alkavia äänestyksiä, joista kaikista ei vielä ehditty keskustella edellisen illan täyttyessä muista töistä. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan kokous alkaa. Tänään äänestetään viidestä mietintö- tai lausuntoluonnoksesta. Äänestyksessä ovat mm. lisäykset EU:n budjettiin koskien koulutus- ja kulttuurialaa, Euroopan kulttuuriperintötunnus ja Euroopan naapuruuspolitiikan kulttuurinen ulottuvuus. Mepit ovat tehneet muutosesityksiä käsiteltäviin asioihin ja myös näistä äänestetään erikseen. Tällä kertaa mepit nostivat kättä äänestyksen merkiksi yhteensä noin viisisataa kertaa. Äänestyksen jälkeen valiokunnassa järjestettiin julkinen kuuleminen aiheesta eurooppalaisen korkeakoulutuksen tilannekatsauksesta. Paikalla oli asiantuntijoita jakamassa näkemyksiään; yksi heistä oli Suomen Akatemian johtaja Markku Mattila Tapaaminen Suomen ylioppilaskuntien liiton pääsihteerin Matti Parpalan kanssa, aiheena ajankohtaiset korkeakouluasiat Suomessa ja EU:ssa Lapin radion pakinan valmisteleminen Lapin radion radiopakinan saneleminen puhelimitse Suomeen Muutosesitysten läpikäymistä avustajan kanssa koskien kompromissiehdotuksia Mediakatsaus avustajien kanssa Suomen EU-suurlähettilään Jan Storen lounastapaaminen suomalaisten meppien kanssa. Puheenaiheena mm. Suomen saamat vakuudet. Tapaaminen Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa parlamentin kahvilassa. Halla-aho osallistui Brysselissä järjestettyyn kansallisten parlamenttien hallintovaliokuntien tapaamiseen. Blogitekstin valmistelua, hallinnollisia tehtäviä, kalenterin päivitystä, seuraavan viikon ennakointia, puheluita Hengähdystauko, kotona käynti ennen illan ohjelmaa Nokia Innovation Launch: tapaaminen ja illallinen Kotiin pakkaamaan, seuraavana aamuna lento Suomeen

6 Perussuomalaiset Euroopassa - EFD Talous-suomi -sanakirja kasvu- ja vakaussopimus: EU-jäsenmaiden välinen sopimus Euroopan raha- ja talousliiton EMU:n muodostamiseksi. Voimassa vuodesta 1997 lähtien. Alkuperäisenä tarkoituksena ylläpitää finanssipoliittista kuria seuraavien euromaita koskevien kriteerien kautta: - vuosittaisen budjettialijäämän oltava pienempi kuin 3% bruttokansantuotteesta - julkisen velan oltava alle 60% bkt:sta Kaikki euromaat eivät noudattaneet sopimusta, mistä johtuen EU halusi tehdä entistä tiukemman sopimuksen talouskuria koskien sekä lisätä valvontaa. six-pack: kuuden direktiivin paketti, joka mm. tiukentaa kasvu- ja vakaussopimuksen talouskuria koskevia sääntöjä, antaa lisää valvontavaltaa komissiolle jäsenmaiden budjettien suhteen ja tiukentaa rangaistuksia niille maille, jotka lipsuvat talouskurista. ERVV eli Euroopan rahoitusvakaus- väline (engl. EFSF): kutsutaan myös väliaikaiseksi rahastoksi, josta annetaan lainoja talouskriisiin joutuneille maille. Rahaston takaussumma on 780 miljardia euroa. Rahaston johtaja on saksalainen Klaus Regling. Rahastossa ovat mukana vain euromaat. ERVM eli Euroopan rahoituksenvakausmekanismi (engl. EFSM): hätärahasto, jossa ovat mukana kaikki EU-jäsenmaat. Rahaston lainojen summa on 60 miljardia euroa. Se kerää varansa markkinoilta käyttämällä EU:n budjettia vakuutena. EVM eli Euroopan vakausmekanismi (engl. ESM): uusi pysyvä vakausmekanismi, joka korvaa ERVV:n ja ERVM:n kesällä Toiminta perustuu 80 miljardin maksettuun pääomaan ja korkeintaan 620 miljardin euron korotusvaltuuteen. Suomen osuus pysyvästä kriisinhallintamekanismista on 12,58 miljardia, josta maksetun pääoman osuus on 1,44 miljardia. Loppuosa muodostuu korotusvaltuuksista ja mahdollisista Euroopan symboli Valtavaluutta maailmalla Matalammat korot Potkua kauppaan Ei enää valuutanvaihtokuluja takauksista, jotka eivät välttämättä tule koskaan realisoitumaan Suomen budjetissa. eurobondi: euromaiden yhteinen joukkovelkakirja, jossa kaikki euromaat olisivat yhdessä lainanottajina ja myös maksaisivat lainat takaisin 10 vuotta 10 saavutusta Yhdenmukaisemmat rahoitusmarkkinat yhdessä. Tämä hyödyttäisi niitä maita, jotka tällä hetkellä joutuvat maksamaan korkeampaa korkoa lainoistaan. Eurobondijärjestelmää ei ole vielä luotu, mutta mm. komission puheenjohtaja José Manuel Barroso on ehdottanut sen perustamista. EFD:ssä tapahtuu... CONFERENCE AND Vahvempi julkinen talous Selkeät hinnat Vakaa valuutta ja alhaisempi inflaatio Toimivampi talous EU-komission teettämä postikortti muistuttaa kansalaista euron menestystarinasta jos se on päässyt unohtumaan. Hermann Kelly DEBATE: FOR PREPARING K EURO BREA UP 0-12:30 R :3 SSELS 12 OCTOBE AN PARLIAMENT, BRU OPE WEDNESDLIAY EUR 2 A1E M BUILDING, ROO ALTIERO SPINEL INTRODUCTION BY > Nigel Farage - MEP, UKIP Leader SPEECHES BY Hankel > Professor Wilhelm n?" ign Exchange Rate Unio "Currency Union or Fore tional Court.) at the German Constitu uts bailo Euro ed ist, challeng (Top German econom." drawing from the Euro gus "Practical steps to with in Madrid.) > Professor Philipp Ba Rey Juan Carlos dad ersi Univ at ics (Professor of Econom L DEBATE WITH PANE Speeches in English. ch, Italian Interpretation into Fren able. and German will be avail To register contact: ropa.eu laure.ferrari@europarl.eu Laure Ferrari BRU STR European Parliament UK Independence Party järjesti parlamentissa paneelikeskustelun aiheesta "Valmistautuminen euron kaatumiseen". Kokoussali oli ääriään myöten täynnä meppejä, avustajia, virkamiehiä ja muita aiheesta kiinnostuneita lähes kaikista poliittisista ryhmistä. W r MEP Andreasen kritisoi EU:n budjetin paisuttamista ja tapaa, jolla talouskriisiä on yritetty hoitaa.

7 - Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa Avustajakaarti esittäytyy Katri Jannica Hanne l Hanne Ristevirta on 27-vuotias valtiotieteiden maisteri Helsingistä. Hän on työskennellyt 17. lokakuuta lähtien EFD-ryhmässä nimekkeellä Policy Advisor. Tätä ennen Hanne työskenteli Timo Soinin ja eduskuntavaaleista lähtien Sampo Terhon avustajana. Työnkuvaan kuuluu edelleen Sampon avustaminen valiokunnissa ja täysistunnossa, mutta myös suoraan EFD-ryhmälle työskenteleminen. Ensimmäinen projektin uudessa työssä oli tehdä tämä lehti. - Työnkuvani muokkautuu vielä, joten en itsekään tiedä tarkkaan, mitä kaikkea tulevat kuukaudet tuovat tullessaan. Eräs tehtäväni on ilman muuta toimita linkkinä Sampon ja EFD-ryhmän välillä sekä seurata tiiviisti, mitä ryhmän muut mepit tekevät ja tehdä heidän kanssaan yhteistyötä. - Työssäni parasta on ehdottomasti mielenkiintoisten aiheiden käsittely, vaihtelevat päivät ja mukavat työkaverit. Turhauttavinta lienee parlamentin kankea ja hidas byrokratia, jonka johdosta saa juosta toisinaan luukulta toiselle hakemassa oikeita leimoja papereihin, Hanne kertoo. Työpäivä alkaa tyypillisesti klo 8.30 ja 9 välillä, täysistunto- ja valiokuntapäivinä noin tuntia aiemmin. Päivään voi kuulua kokouksia, seminaareja, äänestyksiä, lobbareiden tapaamisia, kuulemisia, tiimipalavereita niin parlamentissa kuin sen ulkopuolellakin. - Yleensä päivään sisältyy jonkinlaista selvitys- tai tutkimustyötä, kirjoittamista, uuden opettelua, vanhan kertaamista, tiukkoja tilanteita ja yllätyksiä. Työpäivä loppuu harvoin ennen klo 18, toisinaan se jatkuu yhdeksään l Katri Eeva työskentelee Sampo Terhon avustajana Euroopan Parlamentissa. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri. Katri on asunut ja työskennellyt Brysselissä jo kaksi ja puoli vuotta. Avustajan kokemusta ehti kertyä ennen Terhon tiimiin siirtymistä MEP Hannu Takkulan toimistosta ja sitä ennen hän työskenteli suomalaisten ja kansainvälisten palkansaajajärjestöjen palveluksessa. Katrin työtehtävät ovat moninaiset. - Parlamentissa on 20 valiokuntaa, joiden asialistasta jokaisen MEP:n tulisi olla tietoinen - ainakin viimeistään täysistunnossa, jolloin käsiteltävistä asioista äänestetään lopullisesti. Vaikka jokaisella europarlamentaarikolla on omat valiokuntansa, joissa he työskentelevät ja joiden asialistaa he pääsääntöisesti seuraavat, on heidän oltava tietoisia myös muiden valiokuntien toiminnasta. Avustajan rooli on keskeinen valiokuntien esityslistojen seuraamisessa, kertoo Katri. - Vastuulleni kuuluu kulttuuri- ja koulutusvaliokunta, jossa Sampo on varapuheenjohtajana. Lisäksi toimin myös EFD-ryhmämme neuvonantajana kyseisessä valiokunnassa. Työtehtävät eivät ajoitu vain valiokunnan kokouspäivään vaan valiokuntatyö on jatkuva prosessi. Me poliittisten ryhmien neuvonantajat kokoonnumme palaveriin ennen virallista kokouspäivää ja käsittelemme tulevan kokouksen asioita sekä pohdimme valiokunnan tulevaa poliittista ohjelmaa - useimmiten jo vuotta eteenpäin. Valiokunnissa käsittelemme mm. komission aloitteitta, joihin parlamentti tekee oman mietintönsä tai lausuntonsa. Näihin raportteihin mepit voivat tehdä tai kymmeneenkin asti. Hannen mukaan avustajan ja pienen poliittisen ryhmän virkamiehen työ on monesti melko itsenäistä. Työssä tarvitaan nopeaa reagointikykyä, kiinnostusta käsiteltäviin aiheisiin, kärsivällisyyttä, tiedonhaku- ja prosessointikykyä, epätietoisuuden ja kiireen sietämistä, hyvää kielitaitoa (erinomaista englantia, jonkin verran ranskaa, muut kielet ovat plussaa), oma-aloitteisuutta, periksiantamattomuutta, tehokkuutta, sosiaalisuutta, ennakkoluulottomuutta ja monesti myös huumorintajua sekä muiden kulttuurien ymmärrystä. - Työ on kuitenkin ajoittaisesta stressaavuudestaan huolimatta erittäin antoisaa ja nämä Brysselissä viettämäni pari vuotta ovat olleet elämäni mielenkiintoisimmat. l Jannica Jääskeläisellä on jo aiempaa työkokemusta Euroopan parlamentissa. Hän tuli aikanaan harjoittelijaksi Timo Soinille ja jatkoi seuraavana kesänä Terhon harjoittelijana. Elokuussa Jannicasta tuli avustaja. Tehokas nuori nainen tekee töiden ohessa myös media- ja viestintäalan opintoja. Jannican mukaan avustajan tehtävät ovat erittäin monipuolisia. - Keskeisenä osana työtäni parlamentissa on ulkoasiainvaliokunnan seuraaminen. Lisäksi työhöni kuuluu paljon selvitystyötä, vierailijaryhmien ja muiden matkojen järjestämistä, tapaamisia, seminaareihin osallistumista, yhteydenottojen käsittelyä, sähköposteihin vastaamista, uutisten seuraamista ja paperitöitä. Avustajan työssä tärkeimpiä ominaisuuksia ovat Jannican mielestä luotettavuus, lojaalius ja hyvät vuorovaikutustaidot. - On tärkeää hallita ajankäyttöään, omata hyvät hoksottimet ja osata poimia oleelliset tiedot jatkuvasta tietovirrasta. Minä siis teen mitä käsketään, mutta minulla täytyy olla rohkeus myös toimia itsenäisesti. On myös erittäin tärkeää tulla hyvin toimeen työkavereidensa kanssa. - Meillä on erinomainen tiimi, olen siitä hyvin iloinen. Pyysimme Jannicaa kuvailemaan tiivistetysti tyypillistä työpäiväänsä: - Tulen töihin yhdeksäksi. Luen sähköpostit (omani, Sampon sekä Sampon toimistolle osoitetun sähköpostilaatikon), ja vastaan kiireellisimpiin. Selaan myös läpi päivän tärkeimmät uutiset. - Aamupäivällä on usein valiokuntien kokouksia. Aiheena voi olla esimerkiksi EU:n laajentumis- ja naapuruuspolitiikka, jota on esittelemässä kyseisestä aiheesta vastaava komissaari. - Valiokunnan kokouksen jälkeen kirjoitan tiivistelmän käsitellyistä aiheista, minkä jälkeen on aika kokoontua työtovereiden kanssa lounaalle ja vaihtaa kuulumisia. Lounastauko on myös hyvä hetki informoida kollegoja aamupäivällä valiokunnassa käsillä olleista aiheista. - Iltapäivät kuluvat seminaareissa tai tapaamisissa, joita on järjestetty esimerkiksi toimittajien tai lobbareiden kanssa. Lisäksi iltapäivällä on aikaa tehdä selvitystyötä ja osallistua EFD-ryhmämme ryhmäkokoukseen. - Päivän päätteeksi luen vielä sähköposteja ja viimeistelen äänestyslistat seuraavan päivän valiokunnan äänestyksiä varten. Niiden täytyy olla sellaisella mallilla, että voin esitellä ne mepille seuraavana aamuna. Toimiston ovi sulkeutuu tällä kertaa noin kello 19. Päivästä riippuen se voi sulkeutua myös klo 17:30 tai 22. Mikäli illalla on vielä ylimääräistä energiaa, voi sen käydä purkamassa työpaikan kuntosalilla josta muuten löytyy myös sauna! muutosehdotuksia, joilla halutaan täsmentää tiettyä tekstin kohtaa. Muutosehdotuksista äänestetään valiokunnassa, minkä jälkeen asia käsitellään seuraavaksi täysistunnossa. Prosessi voi olla pitkä, ja siksi avustajan tuleekin tehdä taustatyötä ja perehtyä lukuisiin mietintö- ja lausuntoteksteihin, selittää Katri. Katri arvostaa työssään erityisesti sitä, että joka päivä oppii jotain uutta eikä yksikään päivä ole samanlainen. - Pidän myös parlamentin kansainvälisestä ilmapiiristä ja monikielisyydestä. Työssä turhautuminen puolestaan liittynee usein siihen, ettei ole riittävästi aikaa perehtyä parlamentissa käsiteltävinä oleviin asioihin, Katri toteaa.

8 Perussuomalaiset Euroopassa - EFD Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa Seuraa meppiäsi! BLOGI Sampo Terho Euroopan parlamentin jäsen (EFD/FI) sampo.terho@europarl.europa.eu Parlement européen Rue Wiertz 60 Bât. Altiero Spinelli 04F265 B-1047 Bruxelles Belgique puh: fax: matkapuh. Brysselissä matkapuh. Suomessa Puheenvuorot ja muu toiminta Euroopan parlamentissa Katri Eeva katri.eeva@europarl.europa.eu puh: R EP:n jäsenet R klikkaa Suomen karttaa R13. TERHO, Sampo R Puheenvuorot täysistunnossa EFD-ryhmän jäsenenä Jannica Jääskeläinen jannica.jaaskelainen@europarl.europa.eu puh: Secretary-General Pääsihteeri Hanne Ristevirta hanne.ristevirta@europarl.europa.eu puh: Kotimaan avustajat: Pekka M. Sinisalo Pierre Vaugier Fouad Melloul Tania Laikauf Oumar DoUmbouya Deputy SecretaryGeneral Varapääsihteeri Central Administrator of the Group, Hallintosihteeri Deputy SecretaryGeneral Varapääsihteeri LSA and the Human Resources IT- ja henkilöstöjohtaja efdgroup@europarl.europa.eu puh Pauli Vahtera pvahtera@welho.com Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa -ryhmä Euroopan Parlamentissa European Parliament Bruxelles Parlement Européen Strasbourg EFD Group, Wiertzstreet 60, 1047 Brussels, Belgium European Parliament, Rue Wiertz 60, ASP 04F265, B facebookissa Tekstit: Hanne Ristevirta Ulkoasu ja taitto: Mika Laine Oy Paino: Lehtikanta Oy, Kouvola 2011 Emmanuel Bordez