VOIMAA - Voimavaroja maahanmuuttajista. Matkaraportti. Matti Rantala Milla Laasonen. Malmö, Ruotsi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VOIMAA - Voimavaroja maahanmuuttajista. Matkaraportti. Matti Rantala Milla Laasonen. Malmö, Ruotsi 23.-27.8.2010"

Transkriptio

1 1/(34) Matti Rantala Milla Laasonen Malmö, Ruotsi Kaikki materiaalit ja lisää linkkejä VOIMAA-wikissä, osoitteessa: https://wiki.metropolia.fi/pages/viewpage.action?pageid=

2 2/(34) Sisältö... 1 Sisältö VOIMAAn kannalta keskeiset havainnot ja kontaktit Matkan tuotokset Matkan tulokset Tapaaminen World Maritime Universityn kanssa Matkakertomus Tiistai Keskiviikko Avajaiset Keskiviikon keynote-puheet... 7 Experiences of the common Nordic labour market... 7 Diasporic cosmopolitanism: a research paradigm beyond methodological nationalism Keskiviikon workshopit Workshop 1 -- Methodologies of IMER studies Workshop 3 -- Urban environments, immigrant incorporation beyond a national perspective? Workshop 5 -- Media, migration, minorities and majorities in the Nordic countries Workshop 6 -- Finding a language of our own: a critique of migration research Torstai Torstain keynote puhe The Mobility Turn : An analytical balancing act* Torstain workshopit Workshop 8 -- Transnational practices in migration Workshop Locating religion in multicultural societies Perjantai Perjantain keynote-puheet The magical cultural construction of a contested diasporic nation A right to a past? Migration, remembrance and history Perjantain workshopit Workshop Comparative migration and integration studies Workshop Beyond the suitcase: representations of migration and Europe and the role of museums Workshop Families in change: discourses and practices Workshop Migrants perceptions of exclusion and inclusion Päätöstilaisuus... 34

3 3/(34) 1. VOIMAAn kannalta keskeiset havainnot ja kontaktit World Maritime Universityn kanssa on hyvä jatkaa yhteistyötä, sillä heillä on hyvä kokemus monikulttuurisista opetusympäristöistä ja - ryhmistä. Materiaalinvaihdosta jo sovittiin. WMU:n käyttämä, opiskelijoille suunnattavasta host-järjestelmästästä kannattaa miettiä sovellusmahdollisuuksia valmentaviin koulutuksiin. Nordic Migration Conference on tapahtuma, johon kannattaa osallistua, koska Metropolian toiminta-alueella on maahanmuuttajataustaisten keskittymä ja heidän määränsä tulee kasvamaan ainakin opiskelijoiden keskuudessa ja toivottavasti henkilöstön joukossa. Vuoden 2012 tapahtuma järjestetään Suomessa. Malmö Universityn kanssa on hyvä tiivistää yhteistyötä, sillä sen toimintatavat ja ajattelu on hyvin Metropolia-/ammattikorkeakoulutyyppistä ja oppilaitoksen työskentelytapaa leimaa mm. dynaamisuus, jota voisi hyvinkin benchmarkata tarkemmin. Se on myös aidosti monikulttuurinen/kosmopoliittinen oppilaitos. VOIMAAn tulisi jatkaa yhteistyötä erityisesti Malmö Institute for Studies of Migration, Diversity and Welfare (MIM) ja the Department of International Migration and Ethnic Relations (IMER) kanssa. Harkittava on esimerkiksi, josko sieltä tulisi henkilö VOIMAA-hankkeen päätöstapahtumaan vuoden 2011 loppukeväällä. Language Grid - jonkinlainen yhteisöllinen kieliopiskelun verkkopohjainen väline/menetelmä - tulee ottaa tarkempaan tarkasteluun ja katsoa miten se mahdollisesti voisi palvella valmentavien koulutusten kielenopiskelua Iltaohjelmaan kuulunut "Meet the Locals"- ajattelu on aika mainio ja sitä voisi hyvin soveltaa esimerkiksi Metropoliassa järjestettävissä tapahtumissa 1.2 Matkan tuotokset Konferenssin teema oli Global Challenges, Local Responses, jonka keskeinen ajatus on: maahanmuutto ja siirtolaisuus on globaalia, mutta ongelmiin ratkaisut löydetään paikallisesti (lokaalisti) Tapahtuma oli 15. Nordic Migration Research Conference, jonka järjestäjät olivat Nordic Migration Research (NMR), Malmö Institute for Studies of Migration, Diversity and Welfare (MIM) ja the Department of International Migration and Ethnic Relations (IMER), Malmö University Rekisteröityneitä osanottajia oli 140 henkilöä pääosin pohjoismaista, mutta kaikki mantereet olivat edustettuina ja läsnä konferenssissa. Tapahtumapaikka Malmön yliopisto perustettiin Alussa opiskelijoita oli noin 5000 ja painopisteenä on ollut ammatillinen korkeakoulutus. Tällä hetkellä opiskelijoita on noin Henkilökuntaa on noin 1500, josta n. 750 on opettajia. Koulutusohjelmia on lähes 90.

4 4/(34) Yliopiston päätoimitila sijaitsee lähes kaupungin keskustassa entisellä telakkaalueella, Videoita yliopistosta, opiskelijoista ja opettajista löytyy täältä. Tapahtuma järjestettiin yliopiston keskuspaikassa Orkanen (Hurrikaani) - rakennuksessa Vuoden 2012 konferenssi pidetään Suomessa 1.3 Matkan tulokset Erityishuomiot ja muut keskeiset tulokset: * Pohjoismaissa edellen voimakkain maahanmuutto tapahtuu pohjoismaiden välillä. * Paljon myös tilastoimatonta maahanmuuttoa pohjoismaisten kesken ja vilkasta työperäistä liikkumista etenkin raja-alueilla. * Ruotsissa suurin maahanmuuttajaryhmä ilmeisesti edelleenkin suomalaiset. * Muissa pohjoismaissa maahanmuutto on aina sidottu myös tutkimuksellisesti esimerkiksi urbanisoitumiseen, hyvinvointiin, etnisiin kysymyksiin, uskonnollisiin kysymyksiin jne. Se ei ole koskaan tarkastelussa esillä ilman muuta yhteiskunnallista kontekstia * Maahanmuuttovastaisuus on kasvanut nopeasti erityisesti Tanskassa ja Ruotsissa, mutta myös Norjassa ja Islannissa. Konferenssissa oli esillä useita papereita poliittisesta ulottuvuudesta ja puoluekartalla tapahtuvista muutoksista. Siis sama tendenssi kuin Suomessa. Kriittisesti maahanmuuttokritiikkiä tarkastelevat paperit olisivat ihan hyvä argumentaatiopohja suomalaiseen poliittisen keskusteluun. * Maahanmuutto ja uskonto -keskustelua hallitsee islam ja muslimimaailma. Se on ymmärrettävää, mutta samalla kovin suppeaa. Maahanmuuttajat ovat todella monenlaisten uskontokuntien jäseniä tai kannattajia eikä uskontokeskustelussa ole kyse vain islamista. 2. Tapaaminen World Maritime Universityn kanssa Tapaaminen oli kahden World Maritime Universityn opettajan kanssa ; Johan Bolmsten ja Jan Horck. VOIMAA- hanke halusi tapaamisen, sillä World Maritime University toiminta-alue on koko maailma ja sekä heidän opiskelijansa että opettajansa ja muu henkilöstö on eri puolilta maailmaan; hyvin monikulttuurinen oppimis- ja asiantuntijayhteisö.

5 5/(34) Keskustelimme VOIMAA-hankkeen kannalta tärkeistä asioista. Johan B on vasta hiljan aloittanut työnsä WMUssa ja Jan H. on puolestaan kuulunut opetushenkilöstöön oppilaitoksen perustamisesta (1983) lähtien. Yliopisto on osa YK-järjestelmää ja se on International Maritime Organization (IMO) alainen korkeakoulu. Noin 50 valtiota rahoittaa sen toimintaa ja pääsääntöisesti rahoittajamaista tulevat myös opiskelijat. WMU:lla on kaksi sivutoimipistettä; toinen Shanghaissa Kiinassa ja toinen Dalianissa Kiinassa. Johanin erikoistuminen on osallistavissa menetelmissä sekä tietotekniikan hyötykäytössä ja Janin puolestaan monikulttuuriseen opiskeluympäristöön liittyvissä pedagogisissa ongelmissa ja ratkaisuissa. Jan Horck on juuri luovuttanut teemaan liittyvän väitöskirjansa tarkastukseen. Kävimme teemoista keskustelua, mutta ennen väitöstilaisuutta hän ei luonnollisesti voinut antaa sitä meille. Sen sijaan se tullee meille muutaman viikon sisällä. Hän suoritteli suositteli hankkimaan ja lukemaan hiljan ilmestyneen Will Kymlicka: Multicultural Odysseys. Navigating the New International Politics of Diversity. Panemme kirjan hankintaan. Keskustelu oli hyvin käytännönläheistä ja meillä oli varsin yhteneväiset käsitykset siitä, mitä moderni tai länsimainen korkeakouluopiskelu on: opettaja ja opiskelija ovat molemmat oppimassa uutta osaamista ja uusia asioita. Todellisuus on kuitenkin toinen. WMU:hun tulevien opiskelijoiden keski-ikä on 32 vuotta. He ovat työskennelleet merenkulkualan ammateissa jo monia vuosia. Vaikka he toimivat eri puolilla maailmaa, heidän lähtömaissaan saamansa peruskoulutus on ollut hyvin opettaja- tai "guru"-keskeistä. Muun muassa siitä syystä opetushenkilökunnan pukeutumiskoodi on puku, sillä muuten opettaja ei olisi uskottava tai hänellä ei olisi riittävää auktoriteettia. Se oli yksi näkökulma opettajan työhön monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Opettajan on siis oltava pedagogisista ratkaisuista huolimatta auktoritetti ja tietynkaltainen "diktaattori". Pyrkimyksenä heillä on yhteisöllinen toiminta ja erilaisten osallistavien menetelmien käyttö. Tämä on kuitenkin uutta ja heillä ei ole vielä selkeää kokemuspohjaa siitä. Tässä yhteydessä heijastui jonkinlainen sukupolvien välinen käsitysero. Johan oli selkeästi luottavaisempi modernien menetelmien käytön tai niiden kokeilun onnistumiseen kuin Jan. Asia ehkä heijastui selkeimmin keskustelussa eri opintojaksojen välisen vuoropuhelun ja dialogin mahdollisuudesta. Jan oli selkeästi sitä mieltä, että kullakin opettajalla on oma erikoisosaamisensa (esim. merenkulun kansainväliset sopimukset: lainsäädäntö). Johan taas argumentoi sen puolesta, että esim. englanninkielen kursseilla teksteinä voisi olla noita kv-sopimuksia, vaikkei opettaja ole sopimusten asiantuntija, vaan kielellisen ymmärryksen ja viestinnän asiantuntija. Tämä debatti ei ollut kaukana tai vieras kotimaisesta asiantuntijuuskeskustelusta tai siihen liittyvistä ilmiöistä.

6 6/(34) WMU:n opiskelijoista suurin osa majoittuu lähiopetusjaksojen aikana malmöläisiin hostelleihin ja siksi elää varsin kiinteässä kontaktissa toisiinsa, myös väitöskirjan tekijät. Toisaalta heillä on ns. alumni - ja host-perhejärjestelmä, joka tarkoittaa sitä, että merenkulkualalla työskentelevät ja WMU:sta valmistuneet toimivat eräänlaisina mentoreina ja usein vain ja ainoastaan etäyhteyden varassa. Se on keino, joka heille on ollut hyödyllinen. Tätä toimintatapaa voisi soveltaa myös VOIMAAssa tai VOIMAAn kaltaisissa hankkeissa. Host-järjestelmä on ehkä sopivin esimerkiksi vaihto-opiskelijoiden tapauksessa, mutta siitäkin kannattaa miettiä sovellusmahdollisuuksia valmentaviin koulutuksiin. Meidän toimintatapamme wiki-ympäristössä herätti suurta mielenkiintoa ja demonstroimme sekä VOIMAA- että muita wikityötiloja ja esittelimme meillä tehtyä kehitystyötä. Samassa yhteydessä saimme vinkin katsastaa mitä Language Grid voisi tarkoittaa hyötykäytössä meillä. Heillä se on ollut vasta esittelyssä hiljan. Täytynee tarkistaa! 3. Matkakertomus Kronologinen esitys matkan kulusta. 3.1 Tiistai Helsinki, tiistai : Finnairin lento kello 09:55 Kööpenhaminaan. Kööpenhaminan kentältä kätevästi juna Malmö Centralille. Perhelippu (2 aikuista lasta) 128 DKK, kun yksittäinen menolippu olisi kustantanut 80 DKK. Juna-asemalta hotellille noin puoli kilometriä. Malmössä vietettiin vierailuviikollamme Malmö Festivalenia. Stortorgetilla, jonka laidalla Rica Hotel Malmö sijaitsee, on muun muassa torikojuja, esiintymislava ja maailmanpyörä. Iltaohjelma siis taattu. Hotellin aulassa on jaossa festivaaliopas sekä huomaavaisesti korvatulppia. Aulasta saatavilla myös kelvollinen wifiyhteys, jota hyödynnettiin heti, sillä huoneiden lunastus vasta kello 15 alkaen. World Maritime Universityn kanssa oli sovittu kello 14 paikallista aikaa tapaaminen. Keskustelussa nousivat esiin mm. opettajakunnan kompetenssin hajanaisuus kulttuurisissa ja monikulttuurisissa kysymyksissä, jotka ovat kuitenkin merkittäviä tekijöitä monikulttuurisessa oppimisympäristössä, arviointityössä ja kulttuurienvälisessä kanssakäymisessä. 3.2 Keskiviikko Toimintatapamme on raportoida tapahtumasta ja sen etenemisestä kronologisen ohjelman mukaisesti. Raportoimme VOIMAA-wikialustalle. Rinnakkaisia workshoppeja on samaan aikaan 3-4, mutta meitä on raportoimassa ainoastaan 2 henkilöä. Siitä syystä jokaisesta workshopista ei synny varsinaista raporttia.

7 7/(34) Konferenssin alkusession aikana langaton verkko ei toiminut, ja siitä syystä aloitusessiosta raportoiminen tulee tässä päivän mittaaan jälkijättöisesti. Lounastauolla saimme tunnukset sellaiseen verkkoon, joka näyttäisi nyt toimivan Avajaiset Kello Avajaiset Prof. Lennart Olausson, Vice-Chancellor, Malmö University, Malmö Högskola Prof. Hans Lindquist, Dean, Culture and Society, Malmö University Prof. Ulf Hedetoft, Chairperson of NMR Avauksessaan Lennart Olausson keskittyi kuvaamaan Malmön kaupungin kehitystä teollisuuskaupungista ja telakkateollisuuden keskuksesta aina 70-luvulle asti, jonka jälkeen alamäki oli pitkä ja rankka. Vasta 90- luvulle tultaessa kaupungissa tehtiin ratkaisuja uudenaikaistaa toimintoja ja palveluja. Tähän liittyy myös malmön Yliopiston perustaminen, sillä teollisuuskaupungissa ei nähty tarpeellisena hankkia korkeampaa koulutusta. Moderni kaupunkiyhteiskunta taas tarvitsee sitä menestyäkseen. Malmön Yliopisto on hyvin nuori ja siitä syystä se poikkeaa perinteisistä akateemisista yliopistoista tarjoamalla mm. liikuntatieteen, terveydenhuollon jne ammatillisia korkeakouluopintoja. Siinä mielessä se on kuin Metropolia pääkaupunkiseudulla. Yliopiston yksi keskeisiä lähtökohtia on ollut - kuten myös kaupungin modernisoinnin - rakentaa ja toimia kosmopoliittisesti ja kansainvälisenä merkittävänä oppilaitoksena. Sen voi ymmärtää esimerkiksi sillä, että yksistään Malmössä puhutaan äidenkielenään n 160 eri kieltä. Väestöstä noin kolmasosa on maahanmuttajia ja nuorista yli puolella joko molemmat tai toinen vanhemmista on maahanmuuttajataustainen. Se on haasteellista yliopistolle ja edellyttää henkilökunnalta poikkeuksellisen korkeaa ammattitaitoa työskennellessä monimuotoisesa ympäristössä. Hans Lindquist puolestaan esitteli avauspuheenvuorossaan laajasti Culture and Society -tutkimuksen tiedekuntaa, jossa myös maahanmuuttoon ja siirtolaisuuteen liittyvä tutkimus tapahtuu. Tarkemmin asiasta löytyy informaatiota tiedekunnan sivuilta. Henkilökohtaisesti hän näki maahanmuuttotutkimuksessa hyvänä lisätä lingvististä tutkimusta ja siitä hän kuvasi hyvin englannin kielen ekspansion vähäpätöisestä muutaman kyläkunnan puhetavasta koko maailmaa kolonialisoivaksi. Se kaikki on tahtunut siirtolaisuuden ja kolonialismin kautta. Ulf Hedetoft toivotti kaikki tervetuleeksi tässä laajuudessan ensimmäiseen konferenssiin. Muodollisisti tämä on 15., mutta nykyisellä järjestelypohjalla ja laajuudelllaan ensimmäinen. Hän näki valitun teeman "global challenges - local responses" vastaavan erityisen hyvin nykyhetken pohjaismaiseen maahanmuuttoa ja siirtolaisuutta koskevaan tutkimukseen ja sen tarpeisiin. Hän korosti yhteisöllisen tutkimustoiminnan mahdollisuuksien kasvaneen huomattavasti aivan viime aikoina ja uskoi tämän tapahtuman edesauttavaan verkostojen rakentamista Keskiviikon keynote-puheet Kello keynote puheenvuorot. Experiences of the common Nordic labour market Professori ESKIL WADENSJÖ, Swedish Institute for Social Research (SOFI), Stockholm University

8 8/(34) Pohjoismainen jaettu historia työvoiman muuttamisessa, yhteispohjoismaiset työmarkkinat ovat syntyneet ja perustuvat pohjoismaiden pitkään yhteistyöhistoriaan. Jo 1800-luvulla valuuttaunioni, ja I maailmansotaan asti avoimet rajat. Muuttovirrat, esimerkiksi Ruotsista Tanskaan: vuosina kulkijoita hlöä I MS toi mukanaan viisumit ja passit II MS aiheutti uusia viisumivaatimuksia ja pakolaisuutta, joka keskittyi Tanskaan ja Norjaan 1943 työlupakäytännön syntyminen ja viisumikäytäntö, myös Suomeen 1954 alkaen purettiin passi- ja viisumivaatimukset ja Islanti tuli mukaan pohjoismaiseen yhteistyöhön Yhteiset työmarkkinat eivät kuitenkaan synny ainoastaan työlupakäytäntöjä hylkäämällä, kyse on myös sosiaaliturvan järjestämisestä, on käytetty erilaisia kannustimia eri aikakausilla, riippuen työvoiman tarpeesta. Esimerkiksi haluttuja ammatillisia ryhmiä 1960-luvulla terveydenhuoltoammatit, ja 1980-luvulla opettajat. Lainsäädännön muuttuminen siten, että myös kielen opetusta velvoitettu antamaan työnantajien toimesta: 1960-luvun lopulla (Suomesta Ruotsiin muuttaneet): 240h palkallista kieliopetusta edellytettiin työnantajalta. Työmarkkinajärjestöjen vaikutus lähtömaassa: yritetty vähentää lähtöä, siinä onnistumatta. Vuosien aikana on pakolaisten ja perhesyihin liittyvä maahanmuutto syrjäyttänyt tilastolliselta merkitykseltään työperäisen maahanmuuton, jota 1970-luvulle asti tapahtui Ruotsiin päin (etenkin Suomesta). Maahanmuuttajien työmarkkinatilanne Ruotsissa: maahanmuuttajista suomalaisia yhä eniten edustettuna ruotsalaisilla työmarkkinoilla (vrt. Suomessa venäläisiä/virolaisia?) Maahanmuuttajien muita alhaisemmat työllisyysluvut johtuvat mm. iästä (suomalaiset 1960-luvulla muuttaneet ovat jo eläkeiässä), mutta ennen kaikkea on useita tilastollisia tulkintasyitä: emigraatit jotka eivät ole rekisteröityneet mihinkään, opiskelijat, kausityöläiset, kotirouvat, harmaa talous, commuting... Palkka- ja työaikajakauma osoittaa, että suomalaisia lukuunottamatta pohjoismaiden sisältä muuttaneet ansaitsevat palkkaa kuin ruotsalaiset. Suomalaisten osalta palkkakuoppaa selittää pitkä maahanmuuttohistoria, sillä palkassa viimeksi saapuneet voittavat tilastollisesti; 1960/70-luvulla saapuneet ovat hyväksyneet alemmat palkat ja tämä taso on säilynyt; tänä päivänä muuttavat eivät hyväksy paikallisia alempia tuloja samasta työstä (edelleen, pohjoismaisia koskevaa). Commuting -syitä: liikennöinti edullista, palkkaerot eri maissa, asumiskustannusten erot, eri säännöt pohjoismaista tuleville ja EES-alueen ulkopuolelta tuleville... Merkityksellistä esim. Malmön ja Kööpenhaminan hyvät liikenneyhteydet; junalla 22 minuuttia asemalta asemalle: mahdollisuus käydä päivittäin rajan yli; Ruotsista Norjaan liikkuminen puolestaan enemmän kuin Helsingin ja Tallinnan välinen liikenne, jolloin työviikko suoritetaan vieraassa maassa ja kotiin mennään viikonlopuiksi. Muuttovirrat ovat olleet niin suuret 1960-luvulla, että Suomesta Ruotsiin muuttaneet hoitajat, insinöörit ja duunarit ovat huolestuttaneet työntekijäjärjestöjä Ruotsissa ja työnantajia ja - järjestöjä Suomessa

9 9/(34) JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Pohjoismaisten työmarkkinoiden ehdot siirtolaisille ovat lähes samat kuin natiiveilla Viimeisen kymmenen vuoden aikana työssäkäynti rajojen yli on yleistynyt, ja vaikka se onkin valtioiden välillä (Etelä-Ruotsi Tanska; Pohjois-Suomi Ruotsi; Ruotsi - Norja) suurta liikettä, suurempaa on kuitenkin valtioiden sisällä tapahtuva pendelöinti (commuting). Keskustelussa nousseita kysymyksiä: palkkaerojen syyt koulutuksessa? Vastausta: esim. suomalaiset ovat muuttaneet duunariammatteihin, mutta myös saaneet paikallisia alempaa palkkaa samoissa ammateissa. Nyt tutkitaan tilannetta uusien EU-maista tulevien osalta; maksetaanko alempia palkkoja. onko commuting ilmiöstä tutkittu verotuksen vaikutusta paikalliseen yhteisöön, verorahojen ohjautumista julkisiin palveluihin? Tätä ei ole tutkittu vielä paljon. Tilastoissa ilmenee paljon virheitä johtuen pohjoismaisten sisäisestä vapaasta muuttopolitiikasta, ja rekisterit eivät pysy perässä, ihmiset eivät aina ilmoita statustaan, asuinmaataan jne. vaan liikkuvat vapaasti. Muuttajat unohtavat ilmoittaa jopa 2-3 vuoden ajan veroviranomaisille muutostaan. suomalaisten matalamman palkan selitys kielitaidossa? Ei tutkimustietoa, myös Suomen viranomaisten tietosuojakäytännöt vaikeuttavat asian tutkimista (uusi kotimaa ei saa mistään rekisteristä virallista tietoa, mikä on muuttajan äidinkieli). Diasporic cosmopolitanism: a research paradigm beyond methodological nationalism Professori NINA GLICK SCHILLER, Director of the Research Institute for Cosmopolitan Cultures (RICC), The University of Manchester. Kriittinen suhteessa nationalismiin metodologisena lähtökohtana. Määrittelee Metodological nationalismin seuraavasti: kansalliset rajat määräävä ja yhteiskunta sijaitsee valtiollisten rajojen sisällä eli valtioraja määrittelee yhteiskunnan, historian, kielen, siitä seuraa kaksijakoisuus, dikotomia (vieras - kantaväki; yhtenäinen kulttuurinen ryhmä - etniset ryhmät; lokaali yhteisö - ylikansalliset yhteisöt; etniset ryhmät globaalista - kansalliset maahanmuuttotutkimukset / kansalliset ongelmat). Mistä syntyy ja miksi kaksijakoinen ajattelu ME JA MUUT? Länsimaisen ryhmämuotoutumisen teoriaan perustava (mm. kaksijakoisuus ja strukturalismi); kts. Levi-Straus. Kaksijakoisuus läsnä myös modernismissa/nationalismissa/metodological nationalismissa. Poststruksturalistiset teoriat, kts Derrida/Levinas. Huomioita kosmopoliittisuudesta: ihmisten yhtenäisyys/eroavuuksien ja keskinäisen vuorovaikutuksen samanaikaisuus ja monenkertaisuus; stoalaiset, kon-fut-tse, kant, relativismi syytä pitää mielessä kosmopoliittisuusdebatissa. Nykyaikainen kosmopoliittisuus on avoimuutta erilaisuudelle ja vastakohta etnisyydelle/immigraatiolla/foreignismille. Kts. Beck toinen modernisuus. Ei-kaksijakoinen ajattelu: ei relativismin teoriaan vaan kyse vallasta (useilla yhteiskuntatieteen alalla) Tulevaisuuden tutkimuskysymykset: where, when and in what contexts do we find diasporic cosmopolitanism? Urbanisoituminen ja suuret kaupungit skaalautuminen

10 10/(34) esim. NY, Pariisi, Lontoo, tai vaikka Malmö migrants (maahanmuuttajat/siirtolaiset) on tärkeä ja olennainen osa luovuutta näissä kaupungeissa ja niiden menestymisessä sekä nousussa merkittäviksi keskuksiksi etnisten yhteisöjen voimakas olemassaolo on olennaista kosmopoliittisuuden syntymiselle tai kansainvälistymiselle Matalan skaalautuvuuden kaupungit esimerkkinä Concord ja Laconia New Hampshire, USA, joita Glick Schiller on tutkinut: tekstiiliteollisuuden kaupunkeja, vanhoja teollisuuspaikkoja maahanmuuttajat tuovat arkipäivän kosmopoliittisuutta he ovat halpaa työvoimaa alussa auttajat ovat kanta-amerikkalaiset, muut maahanmuuttajat eivät niinkään, eikä kirkko tai sukulaiset paikkakunnilla ei ollut julkista liikennettä, ei terveydenhoitoa, ei sosiaaliturvaa ja apu siis tuli paikallisilta asukkailta sillä perusteella, että heillä (maahanmuuttajilla) oli lapsia, heillä oli samat perhearvot ja muut yhdistävät tekijät toivat arkipäivään kosmopolittisuutta eikä (teoreettisesti) kulttuuristen erojen ymmärrys tai niiden olemassa olon ymmärtäminen "kansalainen on henkilö, joka osallistuu yhteisön hommiin" on Laconian sheriffin lausunto ja kuvaa hyvin asennetta myös maahanmuuttajiin Glick Schillerin perusväittämä: Kaupunkiympäristö on sisääntulopaikka/-aukko erilaisille maahanmuuttotaustoille ja siksi etnografista tutkimusta tarvitaan enemmän erilaisen skaalan kaupunkiympäristössä Kysymys-vastausosio miksi kaupunkikeskeisyys skaalana; eikö joka kaupungissa ole erilaisia kaupunginosia tai korttelikokonaisuuksia. eli argumentointia sen puolesta, että tutkimuskohteena tulisi olla pienemmät yhteisöt korttelit ja kaupunginosat ovat osa kaupunkistruktuuria ja siten kaupunkeja voi tarkastella hyvinkin konaisina sisääntuloaukkona tai aettautumispaikkoina eikö krittisyys ole myös kaksijakoisuutta ( me ja muut) tai vastakohtia (kansallisvaltiot tai ei) Koska puheenvuoro keskittyi metodologisiin lähestymistapoihin, se perusteli hyvin paikkansa, sillä kyse oli siitä minkä kaltaisiin tutkimusasetelmiin tulisi suuntautua ja minkälaisia tutkimuskysymyksiä tulisi asettaa. Kuulijalle intellektuaalisesti haastava, mutta hyödyllinen puheenvuoro Keskiviikon workshopit Kello Rinnakkaiset worshopit. Workshop 1 -- Methodologies of IMER studies Participants: Serine Haghverdian (S), Lisa Salmonsson (S), Turid Sætermo (N), Selma Porobić (S), Orlando Mella (S) Workshopissa viisi paperia käsittelyssä ja lyhyet keskustelut.

11 11/(34) The internet as source of knowledge for future migrants / Turid Sætermo, NTNU, Norja Turidin mukaan internetin hyötykäyttö maahanmuuttajien tietolähteenä ja yhteydenpidon välineenä on nouseva tutkimuksen kohde. Internetin merkityksen ymmärtäminen on vähitellen muuttumassa antropologisessa tutkimuksessa. Tällä hetkellä julkaisuissa vertaillaan online-kokemuksia todellisiin kokemuksiin. Ei vielä ole kaikilta osin sisäistetty tutkimuksissa, että online-aktiviteetit eivät ole virtuaalisia vaan todellisia, ne ovat todellisen sosiaalisen elämän kokemuksia, osa todellisuutta, ja tämä asia on jotain, mitä on pyrittävä tarkemmin tarkastelemaan ja selvittämään ihmistieteissä. Ihmisillä on tietty kapasiteetti sopeutua erilaisiin viestintäympäristöihin, kuten sähköposteihin ja chatteihin, jotka toimivat arvokkaana osana jokapäiväisessä tuttava- ja ystäväverkoston kontaktoinnissa ja jutustelussa. Tunne-elämän sisältöjä ei kuitenkaan voida niin helposti välittää verkossa: sairauden, isomman harmin, onnettomuuden kohdatessa ihminen tarvitsee fyysistä läsnäoloa lohdutuksekseen. Turidin tutkimuksessa oli tarkasteltu henkilökohtaista blogia, se osoittautui välineenä helpoksi ja tehokkaaksi, kun siirtolaisuuden aiheuttamaa sopeutumista ja tunne-elämän prosessointia tarkasteltiin henkilökohtaisella tasolla. Case-tutkimuksessa pariskunta muutti Chilestä Kanadaan ja he keräsivät tietoa muuton eri vaiheissa niin, että ystävät ja maanmiehet saattoivat helpommin hahmottaa, mitä asioita siirtolaisen elämään kuuluu aivan viranomaistasolta alkaen. Pariskunta pystyi myös vastailemaan aluksi tuttaviensa, myöhemmin muuttoa harkitsevien chileläisten kysymyksiin. Vähitellen blogin ympärille syntyi yhteisö, jossa samassa tilanteessa olleet, aiemmin toisilleen tuntemattomat maahanmuuttajat oppivat tuntemaan toisiaan ja auttoivat neuvomalla toisiaan verkon välityksellä. Blogia ryhtyivät seuraamaan myös sellaiset, jotka olivat maahanmuuttoprosessissa jo paljon pitemmällä kuin blogin perustaneet. Blogin kautta levisi todellista tietoa viranomaisten virallisen tiedon takana. Blogit toimivat navigaatiopisteinä muille samassa tilanteessa oleville ja tuovat inhimillisen kosketuksen usein jyrkän byrokraattisessa maahanmuuttoprosessissa. Maahanmuuttotutkijoiden tulisi ymmärtää, että tämä on väline jota ihmiset käyttävät, ja se tulisi hyväksyä liikkuvuustutkimuksen yhdeksi osaksi. Kysymys kanadalaiselta tutkijalta: onko hyvä strategia olla avoin ja kritisoida viranomaisia netissä? Puhuja ei pystynyt vastaamaan kysymykseen suoraan, koska ei ollut tutkinut tältä kannalta. Kanadalainen väitti, että blogin pitäminen vaarantaa maahanmuuttoprosessin. Lisäksi esitettiin jotain tutkimusmetodologisia ja konseptuaalisia kysymyksiä blogien merkityksestä tutkimusprosessissa, kuten miten tutkittu, miten kulttuuriset erot blogin pitämisessä näkyvät. Vastauksena oli, että suhtautuminen julkaisemiseen verkossa on hyvin henkilökohtaista, joku saattaa aluksi pitää blogia kuin päiväkirjaa, mutta ymmärtäessään, että joku käy lukemassa hänen ajatuksiaan, onkin muuttanut toimintatapaansa ja ryhtynyt varovaisemmaksi. Muut paperit nostivat esille - Kvantitatiivisen tutkimusaineiston analyysissä käytettävän normaalikäyrän kritiikin, jossa tutkija Orlando Mella ei halua hyväksyä, että yhteiskunta määrittelee itsensä keskiarvon, symmetrian, tasapainon ja kategorioiden kautta. - Serine Haghverdianin tutkimus sosiaalisen identiteetin muodostumisesta julkisen ja yksityisen kautta: kuinka sosiaalinen identiteettineuvottelu tapahtuu arkipäivässä, tutkittavana arabimaista tulevien Ruotsissa asuvien nuorten naisten ryhmä. Tarkastelussa erityisesti, miten identiteetti muodostuu kun ympäröivä yhteiskunta törmää yksilön kulttuuritaustaa vastaan, miten vapaus määritellään ja määrittelee identiteettiä. Pohdinnassa myös, miten maahanmuuttajataustaisen tutkijan omat kokemukset vaikuttavat tutkimustyöhön haastattelumetodia käytettäessä; ystävällinen ja rento ilmapiiri syntyy, mutta jääkö jotain huomaamatta liian tuttua elämänpiiriä tutkittaessa? Päätelmissä

12 12/(34) esiintyi erilaisia selviytymisstrategioita: itsenäisyystaistelu; arvostuksen saavuttaminen; kotikulttuurin kiltin tytön kuvan säilyttämisen tärkeys... - Lisa Salmonsson tutki maahanmuuttajalääkäreitä Ruotsissa: julkisesti esitetty olettamuksia, että heillä on erilaisia kulttuurisia kompetensseja kuin kantaväestön lääkäreillä, tutkimus on yhä kesken eikä johtopäätöksiä voida esittää. - Selma Porobic on uskontopsykologian tutkija, jonka paperissa aiheena ihmisen kokemusperäisen tutkimisen vaikeus, koska henkilökohtaista kokemusta (experiences) ei ole olemassa ajassa ja paikassa. Positiivinen psykologia (viime vuosien tutkimussuuntaus, jossa keskitytään ihmisen mahdollisuuksiin) vastineena tähän saakka maahanmuuttotutkimuksessa käytettyyn negatiiviseen lähestymiseen. Pohdittavana, mitkä tekijät yksilöllä auttavat sopeutumaan eri tilanteisiin, sateenvarjona toimiva soputumista edistävä resurssi oli monella haastatellulla uskonto: merkityksen löytäminen elämäntilanteelle (hyväksyminen: tilanne on tämä) ja korkeamman merkityksen etsiminen (suhteuttaminen tilanne perusarvoihin kuten elämä on pyhää). Lisäksi kuulumattomuuden tunteen tutkiminen: elämäntarinoiden kautta oman polun löytäminen. Workshop 2 -- State and civil society: regulating immigrant integration Participants:Ruth Emerek (DK), Martin Bak Jørgensen (DK), Anton Steen (N), Ariana Fernandes Guilherme (N/S), Roberto Scaramuzzino (S), Jenny Kiiskinen (S), Sigrid Saveljeff (S) Workshop 3 -- Urban environments, immigrant incorporation beyond a national perspective? Participants: Maja Povrzanović Frykman (S), Randi Gressgård (N), Garbi Schmidt (DK), Tina G. Jensen (DK), Berndt Clavier (S), Simone Scarpa (I), Alberto Violante (I), Tapio Salonen (S) Nyt siis lounaan jälkeen verkkoyhteydet toimii ja tässä osiossa raportoin workshopista, joka käsittelee urbaaniympäristöä ja maahanmuuttajan mukaantuloa yhteisöön. Istunnossa puheenvuorot käyttävät: Maja Povrzanović Frykman (S) on Malmössä paikallinen konferenssijärjestäjä ja tutkija, joka keskittyi puheenvuorossaan kuvaamaan maahanmuuttajataustaisten "sulautumista" kaupunkiympäristöön. Malmössä tilanne on hyvin erikoislaatuinen, sillä kaupungilla on pitkät perinteet teollisuuspaikkakuntana ja telakkateollisuuden keskuksena, joka konkurssiaallon jälkeen on pyrkinyt moderniksi kaupunkiyhdyskunnaksi. Täällä puhutaan mm. yli 150 kieltä äidinkielenä tai yli 50 % nuorista alle 20- vuotiaista on maahanmuuttajataustainen vanhempi tai vanhemmat. Koko kaupungista noin 1/3 on maahanmuuttajataustaisia ja siitä syystä kaupungin keskeinen strateginen valinta kehitystyössä on ollut "kosmopoliittisuus". Tämä kuitenkin aiheuttaa edelleenkin kysymyksiä; kuinka mitata onnistumista, kuinka mitata avoimuutta tai onnistumista siinä, mitä on onnistunut monimuotoisuus... Hänen ehdotuksensa: maahanmuuttajille ja natiiveille pitää asettaa samat kysymykset; etnisyys ei saa olla ainoa ajattelun perusta tai päätöksentekoon vaikuttava asia; onnistumista tulee havainnoida systemaattisesti; havainnointi ei riitä- ihmisille tulee antaa ja luoda mahdollisuus itse vastata onnistumista

13 13/(34) koskeviin kysymyksiin ja asioihin. Arkipäivän asioista täytyy saada laajasti tietoa, voidakseen määritellä kosmopoliittisuuden onnistumista. Randi Gressgård (N), university of Bergen, Gender studies. Hänen kysymyksenään on: voiko pluralismia suunnitella ja jos niin miten? Kaupunkiympäristössä on kaksi politiikka ja tutkimusaluetta: siirtolaisuus/ integraatio ja kaupunkisuunnittelu. Hänen näkemyksensä monimuotoisuuden ja pluralismin onnistumisessa on vallan ja päätöksenteon siirtäminen / siirtyminen ylhäältä alas ja että poliittinen järjestelmä tai apparatus voi olla vain yksi kumppani hyvässä hallinnossa, sekä sellaisten mekanismien syntyminen, jotka johdattavat/ vievät joko inclusioon tai syrjäytymiseen. Hänellä on hankittua aineistoa ensisijassa Vancouverista ennen olympialaisia ja tähän aineistoon perustuvat hänen väittämänsä ja johtopäätöksensä. Tina G. Jensen (DK), hänen aiheensa on tutkimus etnisten vähemmistöjen ja valtaväestön suhteesta Kööpenhaminan "hienostoalueella". Kysymyksessä on tutkimus taustaltaan erilaisten etnisten vähemmistöjen mahdollisuudesta rakentaa suhteiltaan onnistunut yhteisö hienostoalueella. Alue on 13 korttelia, 469 isoa asuntoa, noin 1000 asukasta, 44 % etnisiä vähemmistöjä, 35 % iäkkäitä tanskalaisia, alueella vandalismia. Kiinnostava kysely, jossa varsin pintapuolisia vastauksia, mutta pitää sisällään myös kiinnostavia ilmiöitä mm. naapuriavusta, hoivaamisesta, asioinnista viranomaisten kanssa. Analyysivaihe on vasta meneillään, joten lopullisten johtopäätösten esittäminen on rajallista, mutta hyvän naapuruston onnistuminen etnisten ja kantaväestön kanssa on hyvinkin mahdollista saada toimivaksi ja luonnolliseksi. Onnistumisen yksi edellytys näyttäisi olevan mikrotasolla kyky jakaa samaa ja yhteistä tilaa. Berndt Clavier (S), nuorisotutkija, joka tehnyt haastattelu- ja kyselytutkimusta malmöläisissä kouluissa. Hänen perusväittämänsä on, että rasismi elää (ja voi hyvin). Perusteluna on esim, ettei johonkin kouluun haluta mennä tai halutaan vaihtaa toiseen. Nämä havainnot hän yhdistää tilateoriaan (joka teoriassa voi olla kestävä, mutta käytännössä tuntuu varsin etäiseltä arkipäivän urbaaniyhteiskuntaan, kirjoittajan huomio). Loppupäätelmä: jos ei ole filosofi, ei voi olla yhteiskuntatieteilijä. Simone Scarpa (I), Alberto Violante (I), Tapio Salonen (S). Heidän yhteinen työnsä käsittelee siirtolaisuutta, hyvinvointivaltiota ja kaupunkirakenteen uudistusta pohjoismaissa ja Etelä-Euroopassa. Vertailussa ovat Landskrona ja Genova. Hyvinvointivaltion mittareina käytettiin työmarkkinoita, maahanmuuttoa ja asumista ja niitä vertailtiin (yhteisiä tekijöitä ei juurikaan ollut) sen sijaan kaupunkirakenteen kehittämisessä/kehittymisessä oli varsin monia yhteisiä piirteitä. Garbi Schmidt (DK), tutkimuskohteena Nörrebron alue hieman Kööpenhaminan keskustan ulkopuolella ja keskeisenä aiheena muslimi- ja ei-muslimi-instituutiot ja niiden välinen vuorovaikutus. Aineiston keruu alkanut 2006 ja se koostuu haastatteluista ja havainnoinnista. Historiallisesti Nörrebro on ollut aikojen alusta siirtolaisia vastaanottava, jossa on ollut mellakka-alttiutta ja älyttömästi aktivismia. Alun siirtolaiset ruotsalaisia ja norjalaisia, viimeaikoina esim. libanonilaisia. Kaupunki- ja urbaaniyhteisöt ovat keskeisiä siksi, että niissä muodostuu poliittinen kiinnittyminen ja aito yhteiselo ja sen mukanaan tuomat haasteet. Tanskassa muslimikeskustelu on ollut vilkasta pilakuvasta lähtien. Muslimien läsnäolo Nörrebrossa on voimakas ja näkyvä - myös erilaisten muslimivähemmistöjen. Johtopäätöksenä hän esittää, että eri muslimi- ja ei-muslimiyhteisöt ja instituutiot käyttävät tilaa (katuja ja toreja) vahvistamaan oman organisaationsa asemaa ja kunnioitusta ja samalla kansallisten tarpeiden esittämiseen. Uskonto on keskeinen ensisijaisesti vuorovaikutuksessa urbaanitilassa, poliittisessa identiteetissä ja kansallisen keskustelun ylläpidossa. Nina Glick Schillerin oli tässä istunnossa erityinen kommentaattori ja niinpä hänen huomionsa esitetyistä papereista:

14 14/(34) olennaista ja tärkeää jokaisessa oli, että ne käsittelivät kansallisia ja globaaleja haasteita, mutta juuri paikallisella, lokaalilla, tasolla olennaista oli myös ristiriita diskurssin ja käytäntöjen välillä kaikissa myös läsnä grounded processies ja theory kaupungeista on aina hyvä puhua, mutta näissä käsiteltiin mm. Osloa ja Kööpenhaminaa, jotka ovat pääkaupunkeja, joilla omat "kansalliset" näkökulmat ja tavoitteet myös maahanmuutto- /siirtolaisuusasioissa. Landskrona tai Malmö edustavat toista ja paikallisempaa kulmaa kiinnostavaa Genovan ja Landskronan vertailussa on se, ettei tarkastella ainoastaan maahanmuuttoa vaan se kytketään hyvinvointiin ja - palvelujen tuottamiseen Malmö on todella kiinnostava tapaus, sillä sen etnisyysrakenne on johtanut kaupungin brändirakennuksessa ja toimintatavoissa kiinnostaviin ratkaisuihin paikallinen lähestymistapa on tärkeä myös siksi, että esim. etnisyyden, kansallisuuden... määrittely kansallisella tasolla voidaan kuvitella olevan selkeää, mutta todellisuudessa paikallisella tasolla niillä ja monilla muilla käsitteillä saattaa olla aivan poikkeava konnotaatio ja sisältö hienostoalueella tehty tutkimustyö on siksi hyvin tärkeä, koska siinä eritellään mitä ihmiset sanovat ja mitä he tekevät. Sen eron ymmärtäminen on hyvin tärkeä ymmärtää maahanmuuttoa ja siirtolaisuutta käsittelevässä tutkimuksessa Kello Rinnakkaiset workshopit Workshop 4 -- Transnational family practices and nation state regulation Participants: Helga Eggebø (N), Hilde Lidén (N), Kristin Henriksen (N), Anika Liversage (DK), Annika Rabo (S) Workshop 5 -- Media, migration, minorities and majorities in the Nordic countries Participants: Karina Horsti (F), Asta Smedegaard Nielsen (DK), Rikke Andreassen (S/DK), Suvi Keskinen (F), Magnus Andersson (S), Camilla Haavisto (F) Karina Horsti (F): The Finnish nation in puberty - Framing immigration and integration in opinionated journalism (Helsinki Uni, CEREN; Center for Research on Ethnic Relations and Nationalism) Tutkimuksen aiheena kahden tämänhetkisen ilmiön tutkimista: journalismin muutos (esimerkkinä nettiuutisen keskusteluosio) niin journalistien keskuudessa kuin journalismin ympärillä sekä maahanmuuttajuuden populisointi julkisessa keskustelussa. Tarkastelussa maahanmuuttopolitiikan polarisoituminen Suomessa: puolesta ja vastaan, kolmen suurimman puolueen antaessa erilaisia linjauksia, kommentteja. Vapaan puheen puolustajat ja demokratia verkossa käytävän keskustelun ytimessä: huolenaiheet mielipiteenilmaisun rajoittamisesta, kun rasistisia kommentteja ei julkaista verkkolehtien keskustelupalstoilla, versus toimitukselliset linjanveto-ongelmat moderaattorien keskuudessa (pyritään ainakin julkisuudessa antamaan kuva, että moderointi perustuu lakiin eli lain määrittelemät rasistiset tai kansanryhmän vastaiset yms. kirjoitukset poistetaan); verkkojulkaisut julkaisevat aineistoa ja mielipiteitä, joita ei painettuun lehteen julkaistaisi edes lukijan mielipideaineistona. Havaittu rasismin monet vivahteet: nettikeskustelut paljastavat herkemmin myös elitistisen rasismin. Ihmiset arvostavat journalismin valtaa enemmän kuin aiemmin (ruotsalainen tutkimus). Tutkimuksen caset Astrid Thorsin tapaus ja samoin Tarja Halosen lausunto HS

15 15/(34) Yhteenvetona todettiin, että vihamielinen ympäristö ja verkkokeskustelu johtavat siihen, että vähemmistöryhmät voivat myös päättää pysyä hiljaa, eli jäävät pois keskustelusta, koska nettihuutelu ei johda mihinkään hedelmälliseen. Lisäksi maahanmuuttajavastaiset anonyymit kirjoittelijat ovat yliedustettuna verkkokeskusteluissa, kun näin käy. Polarisaatio vaikuttaa verkkoympäristössä suuremmalta kuin se oikeasti onkaan. Asta Smedegaard Nielsen (DK): Communicating a Terror Threat - 'The Glasvej case' in Danish television news Tutkimuksen aiheena, kuinka nykypäivän terrorismi esitetään kansallisessa uutismediassa Tanskassa suhteutettuna sen todelliseen merkittävyyteen tanskalaisessa kontekstissa. Pohjimmiltaan medialukutaitoon liittyvää journalismin kritiikkiä. Tavoitteena analysoida raamittaminen ja yleisöön vetoaminen, journalististen työvälineiden käyttö, ja tutkia mikä suhde on journalististen käytäntöjen ja todellisuuden välissä. Erityisesti tarkkailussa, miten uutisten rakentaminen näiden kahden työkalun avulla vaikuttaa kokonaisuuteen. Raamittaminen (framing) on sisältää informaation valintaa ja poimimista siten, että uutisoinnissa nostetaan esiin vain tiettyjä faktoja, jättäen ehkä toisia, yhtä merkittäviä, mainitsematta. Yleisöön vetoaminen (addressing to audience) puolestaan on tapa luoda yleisölle ajatus yhtenäisestä, samanmielisesti ajattelevasta suuresta yleisöstä. Case Glasvej on uutisoitu tapaus, jossa oletettu terroristihyökkäyksen suunnittelu Tanskassa vuonna 2007 johti kahdeksan ihmisen pidätykseen ja runsaaseen uutisointiin. Mediajulkisuudessa keskityttiin lietsomaan terrorismiuhkaa, joka johti yleisen uhan syntyyn: tämä johti tulkintaan, että yleisesti ottaen tanskalaisia uhkaavat terroritekoja suunnittelevat, muualta alunperin tulleet henkilöt, jotka ovat yleinen uhka Tanskalle. Mediassa uutisoinnin myötä yhdistettiin Glasvejn pidätykset, muslimit, maahanmuuttajat, nuoret miehet, huonompien asuinympäristöjen asukkaat ja tumman ihonvärin omaavat kasvavaan radikalisaatioon. Yksioikoinen uutisointi johti muslimien demonisointiin. Tämä puolestaan johti katalysaatioon Muslimit vastaan Me tanskalaiset. Rikke Andreassen (S/DK): Which positions are available for racial minorities in Danish media Tutkimuksessa vertailussa television ja lehtien stereotyyppisten vähemmistöjen negatiivinen presentaatio ja viihdeohjelmien kuten X-factor myönteinen presentaatio. Eroavaisuudet ryhmien esittämisessä julkisuudessa ovat siinä, että kun vähemmistön edustaja ei menesty, hän leimautuu ryhmään muut ja kun vähemmistön edustaja menestyy, hän leimautuu ryhmään me. Mediassa ei edelleenkään ole päästy eroon stereotypioista. Edelleen vähemmistön edustajalla on rytmi veressä, kun hän osaa laulaa ja tanssia. Yksilöksi vähemmistöryhmästä erottautuminen vaatii mediassa valtavia ponnisteluja. Suvi Keskinen (F) Vertailussa tanskalainen ja suomalainen mediakohu maahanmuuttajayhteydessä: äärioikeiston muslimeja loukkaava kannanotto lasten ja naisten hyväksikäytöstä vs. laajentuneen perheväkivallan ilmentymä, ampumistapaus kauppakeskuksessa. Camilla Haavisto (F) Suomalaisten Vasabladetin ja Helsingin Sanomien kuvakerronnan vertaileva pieni "väli"tutkimusprojekti välisestä kuva-aineistosta, jossa vedetty johtopäätöksinä mm. maahanmuuttajan kuvaaminen ryhmä/komiteapotretissa tai syntyperäisten suomalaisten suojeluksessa. Koska uutishuoneiden päätöksentekoprosesseja ei päästä tutkimaan, johtopäätöksiä olivat mm. se, että paikallislehden ja kansallisesti suurimman julkaisun erot kuvakerronnassa (vanhanaikaisempi VB, modernimpi HS) liittyvät resursseihin: paikallislehdessä toimittaja tuottaa sekä tekstin että kuvat ja isolla lehdellä on erikseen kuvan ja tekstin tuottavat ammattilaiset. Keskustelussa pohdintaa, onko lehdistöllä poliittisia

16 16/(34) tarkoitusperiä. Joitain aavistuksia sellaisesta saattaa ilmetä. Esimerkiksi otettiin georgialaisnaisten pysäytetty bussi, jossa teksti kertoi viranomaisten version naiskauppaepäilyistä ja kuvakerronta paljasti Suomeen pääsyn evättyjen olleen kaukana perinteisen seksityöläisen keskiarvosta, vanhempia rouvashenkilöitä paksuine mantteleineen. Workshop 6 -- Finding a language of our own: a critique of migration research Participants: Mette Andersson (N), Jon Rogstad (N), Birgitte Suter (S), Jens Røyrvik (N), Ronald Stade (S), Dimosthenis Chatzoglakis (S) Tämän session teemana on tarkastella, josko siirtolaisuustutkimus on "oikeilla raiteillla". Mette Andersson (N),Bergen ja Jon Rogstad (N) Oslo, Tutkimus tehtiin nuorten muslimien (joilla yhteys ylikansalliseen moskeijaan), räppäreiden ja rasisminvastaisen liikkeen joukossa. Kaikilla on jonkinlainen ylikansallinen leima tai yhteys. Lähtökohtana oli sosiaalisen liikkuvuuden teoria ja sitä kautta erityisesti kiinnostusliikkeet (interest) ja identiteettiliikkeet (Identity) ja mitä sosiaalinen liike ja liikkuminen tarkoittaa. Historiallisena viitekehyksenä on mm. abolitionismi Yhdysvalloissa. Tutkimuksen näkökulmasta kiinnostava erittely, mutta empiirisen aineiston esittely jäi lähes olemattomaksi, joten hankala ajatella käytännön kautta. Kiinnostava oli myös heidän lyhyt teoreettinen näkemyksensä kansainvälisten verkostojen ja mielikuvien vaikutuksesta interest-/identityryhmien syntymisen. Kysymys, joka nousi: voiko näissä kolmessa tapauksessa ja liikkeessä yhdistyä identity ja interest. Antirasistista vasemmistoliikettä yhdistää afrikkalaisuus ja toisaalta vasemmistoideologia - siis liike, joka on alkanut inrerest-pohjaisena mutta siirtynyt enemmän identity-liikkeeksi. Nuoret muslimit puolestaan uskonnon kautta yhteen ( voisi siis kuvitella identityn olevan tärkeä), mutta esimerkiksi poliittisissa näkemyksissä suuria eroja ja ristiriitoja Räppärien osalta aika ei riittänyt esittelyssä. Kysymyksessä ei ollut paikallinen tai alueellinen tarkastelu, vaan koska kaikki kolme tapausta ovat kansainvälisissä verkostoissa, sen mukana on selkeä globaali ulottuvuus. Birgitte Suter (S), - Malmön ja Linköping University, käsittelee työssään kahta termiä Transit Migrants ja kuinka heistä tulee Migrants in transit Space? Maantieteellinen alue, jossa tutkimus tehtiin, oli Istanbul, koska se on ns. musta laatikko siirtolaisuudessa. Hänellä 9 kk kenttätyö. Etnografinen tutkimus n. 50 siirtolaisen kanssa sekä keskustelut kirkollisten, avustus- ja muiden järjestöjen kanssa.. Transit Migranteista on tutkimustietoa mm. varsin paljon Välimeren alueelta (siirtolainen, joka on aikeissa jatkaa matkaa ja on paikallaan vain väliaikaisesti) Istanbulissa mm. kävi selville, että esim nigerialaiset kuvittelevat sieltä siirtyvänsä heti Eurooppaan. Aikomukset (intension) muuttuvat ja silloin - keskityttämällä vain tähän -siirtolaisuudesta saisi väärän kuvan. Toinen tärkeä asia on aika- milloin tilapäisestä tulee pysyvää? ja onko transit migration = illegal immigration ja tärkein kysymys: mikä aiheuttaa pysähtymisen transit-tilaan (väliaikaiseen tilaan). Syitä: rakenteet (lait, turvapaikkahaku, erilaiset luvat), henkilökohtaiset syyt (mm. raha, ominaisuudet), suhteet (etniset, kansalliset, uskonnolliset). Koko paketti esiteltiin hyvänä graafisena esityksenä, joka olisi hauska saada käsiinsä. Jens Røyrvik (N), sosiaaliantropologi. Keskeinen teema tai kysymys on: mitä on migration eli mikä ero termien motion/migration välillä. Omassa tutkimuksessaan eivät ihmiset ole siirtolaisia, mutta ovat

17 17/(34) liikkessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Eli kysymys: koska liikkumisesta tulee siirtolaisuutta? Mistä puhutaan, kun puhutaan siirtolaisuudesta (migration)? Mikä on siis ideaalikonseptien validiteeti/ hyöty? Itse tutkii ja seuraa suurten laivojen ja niiden miehistöjen liikkeitä. He ovat öljyalalla. Mm. yksi haastateltu (Paul) aloitti Huippuvuorilla, jatkoi Barentsinmerellä ja Grönlannissa, Kanadassa ja Norjan pohjoisrannikolla (tässä vaiheessa vasta 18 v). Sen jälkeen opinnot, jonka jälkeen Nigerian delta, Angola, Etelä-Afrikka, josta palasi hiljan takasin pohjoiseen (on nyt 23 v). Tuona aikana useita työnantajia ja myös useita laivoja. Hänelle ja näille henkilöille rajat ovat merkityksettömiä ja siksi väite: siirtolaisuuskirjallisuus ei ole aivan ajan tasalla. Jens esittelee erinomaisia esimerkkejä tästä liikkumisesta/siirtolaisuudesta. Heille rajat ovat öljyteollisuus, jonka sisällä liikutaan eivät kansalliset rajat tai etniset taustat tai monet muut tekijät. Esitti poleemiset ratkaisuehdotukset, jotka synnyttivät tavattoman vilkkaan keskustelun, jonka keskiö oli, mikä on tuon nyt 23 v. Paulin elämänkaaren kulku ja miten sitä tulkitaan esimerkiksi 10 vuoden päästä.? Miten silloin tässä tapauksessa voitaisiin ajatella suhdetta motion / migration? Ronald Stade (S), Malmön proffa, jonka teema on vastustaa integraatiota, sillä siirtolaisuustutkimus ja integraatio liitetään toisiinsa ikään kuin annettuna. Integraatio tulee sanasta tango (latina) eli koskettaa ja siitä seuraten integraatio tarkoittaa: koskemattomuutta. Miksi siis integraatio tarkoittaa nykyään liittymistä mukaan, kytkeytymistä jne... Englannista johdettuna se olisi integrity (moraalinen, ei korruptoitunut, viattomuus). Noin 1900 alettiin puhua yhteiskunnallisessa keskustelussa integraatiosta, jolla tarkoitettiin aluksi siirtoa paikasta toiseen ja rodun muuttumista tuon siirron jälkimainingeissa ja tätä kautta päädytään kosmopoliitteihin ja kosmopoliittisuuteen. Vuonna 1903 oli jo visio tästä rodullisesta integraatiosta Marsissa (Ward) - kirjoitus on hankittava, koska se kuulostaa aivan älyttömältä! Integraatio ei ole tutkijoille (eikä pidäkään olla) olennaista vaan disintegraatio. Hyviä huomioita ns. maahanmuuttokriittiseen keskusteluun ja poliittiseen toimintaan viime aikoina sekä siihen kuuluvaan unconditional hospitality / conditional hospitality käsitepariin ja siihen ketkä ovat vihamiehiä ja ketkä ystäviä tai vieraita. Mielenkiintoinen tarkastelu sekä lingvistiseltä että filosofiselta ajattelultaan. Esimerkiksi hospitality /hostility : sama kantasana. Ja mitä on hostin ja mitkä guestin oletettava käytös. Penää tieteellistä ja reflektoivaa asennetta tutkijoilta. Itse on antropologi ja hänen tutkimuksiaan/kirjoituksiaan kannattaa seurata. Keskustelussa anekdootti Dickensin ja Anderssenin suhteesta. Dickdens kutsui Anderssen kylään. Anderssen jäi vieraaksi kolmeksi vuodeksi. Dimosthenis Chatzoglakis (S) tarkastelee totuutta ja ruotsalaista hallintotapaa monikulttuurisuusasioissa. Lähtökohtana antiikin Kreikassa muotoutuneet käsitykset (meidän käsityksemme?) totuudesta, ihmisestä, demokratiasta, debatista, hyvästä hallinnosta. Kritisoi Ruotsin poliittisten puolueiden ja erityisesti oikeiston asennetta monikulttuuriasioissa ja hyvin olematonta objektiivisuutta. Tämä on ollut seurausta - samoin kuin Tanskassa - Muhamedin kuvien julkaisemisen jälkeen. Hänen aineistonsa osoittaa Ruotsissa samaa kehityskulkua, joka on meneillään /nähtävissä Suomessa poliittisten puolueiden keskuudessa Perussuomalaisten etenemisen seurauksena. Eli ei olla enää omien solidaarisuuden tai kansainvälisyyden ajatusten takana, vaan moraalittomasti keräämässä poliittisia irtopisteitä. Kiinnostava tutkimus "ruotsalaisuuden", "etnisen ruotsalaisuuden", nykyaikaisen "työväenluokan", viestintuojien jne muodostumisesta ja sen seurauksena poliittiseen keskusteluun tulleiden totuuden vastaisten tai puoli- tai osatotuuksien esittäminen oikeina. Ja sitä kautta poliitikot esittävät totuuden puhujat henkilöinä, joilla täytyy olla siirtolaisverta tai siirtolaistaustaa.

18 18/(34) Illan sosiaalista ohjelmaa, Matti R. osallistui. Kello Welcome-drink and snacks: Tervetuliaisvastaanotto oli nimensä mukaisesti pari lasia viiniä ja jotain pientä naposteltavaa. Samalla erilaiset tapahtuman toimijat pääsivät esittäytymään ja vielä kerran käytiin läpi erilaiset tervetuliaispuheet. Tuossa yhteydessä kävi selväksi myös, että suurin osa vapaaehtoisista opiskelija-avustajista/assistenteista oli suomalaistaustaisia ja toimivat myös suomen kielellä. Maahanmuuttajataustaisia on yliopistoilla varsin paljon. Vastaanoton jälkeen oli mahdollisuus lähteä "Meet the Locals"- kierrokselle, jota johdattelivat Yliopiston opettajat, etunenässä Berndt Clavier. Hänen opastuksellaan kävelimme keskikaupungin halki Möllevången kaupunginosaan, joka tunnetaan Skandinavian Kreutzbergina. Malmöhän on kautta aikojen ollut yksi keskeisiä radikalismin keskuksia ja Möllevångin kaupunginosa on ollut tunnettu pitkästä työväentaustastaan sekä monin tavoin autonomiasta. Alue on ollut hyvin pitkälle "omavarainen" ja se on tunnettu "rähinäjengin" tyyssijana. Nykyään kaupunginosassa pitävät sijaansa erilaiset uudet yhteiskuntakriittiset opiskelijaliikkeet ja -järjestöt, keskitettyä hallintoa vastustavat liikkeet. Alueelle on tyypillistä myös työväenluokan nostalgian elinvoima ja maahanmuuttoromantiikka. Alueella on hyvin paljon maahanmuuttajien liiketoimintaa. Kiinnostava kaupunginosa, jossa kannattaa vierailla. Jollain tavalla Helsingin Kallion kaupunginosa ja Möllevången muistuttavat toisiaan. Oikein hauska tapa ja keino, että yliopiston opettajat johdattelevat erilaisiin kaupungin ilmiöihin ja paikkoihin, joihin muuten ei tulisi välttämättä tutustuttua. Kannattaisi harkita meillä järjestettävissä tapahtumissa hyödynnettäväksi. 3.3 Torstai Kello Keynote -puheenvuorot Torstain keynote puhe The Mobility Turn : An analytical balancing act* Prof. VERED AMIT, Professor at the Department of Sociology and Anthropology, Concordia University, Montreal Aamupäivän keynote-puheen pitää Vered Amit Montrealista, Concordia-yliopistosta. Hän on tutkinut paljon yhteisöjä ja niihin liittyviä ongelmia sekä etuoikeutettujen siirtolaisten tematiikkaa (esim. opiskelijat, expatriaatit). Suositeltavaa lukea hänen kirjansa: Trouble with Community ja Going First Class? New Approcheses to Privileged Travel and Movement. Käyttää lähtökohtanaan John Urrya, Amitin viimeisimpiä tutkimuksiaan on ollut liikkuvassa työssä olevat konsultit ja opiskelijat (vaihto). Näkee Urryn väittämät keskeisesti oikeina ensinnäkin siirtolaisuuden ja urbanisoitumisen osalta. Ottaa lukuisia esimerkkejä viime vuosisadalta latinalaisesta Amerikasta, Etelä- Afrikasta, Egyptistä jne... Puhuu myös sen puolesta, että tutkimusta pitää tehdä myös paikallisesta muuttoliikkeestä eikä ainoastaan kansainvälisestä liikkuvuudesta tai siirtolaisuudesta. Kritisoi sitä, että enemmän tai vähemmän kaikki siirtolaisuus tai liikkuvuus laitetaan samaan pakettiin rajoja ylitettäessä. Esimerkiksi opiskelijat, ammatinharjoittajat, pakolaiset, konsultit, tiedemiehet, tutkijat eivät ole saman kategorian liikkujia. Tämä on tietysti olennainen huomio, kun ajatellaan maahanmuuttajia ja ammattikorkeakouluja sekä VOIMAAn kaltaista pilotointia. Hänen tutkimusalueitaan ovat olleet maantieteellisesti mm. Cayman-saaret, jossa infrastruktuuria kehitettiin nopeasti palvelemaan mm. expatteja sekä lyhytaikaisia vieraita varten ( 2 tunnin

19 19/(34) risteilyvisiitti). Infran rakentaminen ei palvellut ainostaan turisteja, vaan loi työpaikkoja ja sitä kautta expateille kiinnostavan ympäristön. Samantapainen kehitys Uusi-Seelannissa tai Etelä-Koreassa, jossa infran kehittämisen kautta liikkuminen mahdollistuu ja tulee kiinnostavaksi opiskelijoilla. Hänen tutkimuksensa Karibialla osoittaa, että yhtä tärkeää on seurata rajat ylittävää liikkuvuutta kuin rajojen sisällä tapahtuvaa. Karibien suhteellisen pienet saarivaltiot ovat olleet hyvä ympäristö tämänkaltaisen tutkimuksen suorittamiseen. Perheiden historiassa tyypillistä on ollut perheen isän muuttaminen maaseudulta taajamaan ja pojan muuttaminen taajamasta metropoliin. Tämä siis perheen siirtolaisuuden tai liikkuvuuden seuraamisessa on tyypillinen jatkumo. Opiskelijaliikkuvuudessa tärkeintä ovat esimerkiksi lukukausimaksujen suuruus ja oikeus työntekoon opiskeluaikana samoin kuin muut säädännölliset rajoitukset tai oikeudet. Poikkeuksena Euroopan Unionin alueella vaihtoliike on hyvin järjestetty, sillä oikeudet ovat samat koko alueella. Uusi-Seelannissa opiskelijoiden mukana tullut tai sitä seurannut siirtolaisuus on ollut merkittävää. Samankaltainen kehitys on ollut nähtävissä myös Kanadassa. Periaatteessa turistina maahan tuleva, joka haluaa muuttaa statuksensa, ei ole lainkaan erilainen opiskelijasta, joka tekee tutkintonsa, tekee työtä ja päättää jäädä pysyvästi. Toimintatapa on sama: tullaan maahan yhdellä statuksella ja maassa ollessa halutaan tai muutetaan se toiseksi. Lisäksi on monia muita siirtolaisuus/liikkuvuussyitä mm. rakastuminen, terveydenhoitoon, terveydentilaan liittyvät syyt. Konsulttien tai asiantuntijoiden kohdalla on monenkestoista siirtolaisuutta/liikkuvuutta: parin viikon konsultoinnista muutaman vuoden mittaiseen projektiin ja näissä eri kestoisissa tapauksessa tarvitaan erilaista infraa, koska pidemmille jaksoille saavutaan usein perheen kanssa (koulut, päivähoito, elintarviketurvallisuus, terveydenhoito, korkeakouluopintomahdollisuudet...) Kehitysaputyöntekijät tosin ovat oma joukkonsa, joka laatii yleensä itse infran omaan ympäristöönsä varsin luovasti. Sesonkityön perässä tai matkassa liikkuminen on myös yleistynyt sesonkien mukaan (Välimeri, Kanarian saaret, Karibia) Periaatteessa sama ilmiö kuin Pohjois-Suomessa hiihto- ja laskettelusesongin aikana. Hänen puheenvuoronsa tärkein anti oli sen painottaminen, että liikkuvuus, siirtolaisuus ja maahanmuutto sekä niiden muodot ja syyt ovat monimuotoistuneet parin viime vuosikymmenen aikana ja ne ovat tietysti lähtökohtia kun ajatellaan VOIMAAn kaltaista toiminta työpaikoilla/työyhteisöissä ja korkeakouluopintojen edistämisessä Torstain workshopit Kello Rinnakkaiset workshopit Workshop 7 -- Irregular migration in Scandinavia and beyond Participants: Trine Lund Thomsen (DK), Martin Bak Jørgensen (DK), Susi Meret (DK), Helle Stenum (DK), Kirsten Hviid (DK), Sara Kalm (S), Caroline Bækkelund Ellingsen (N), Halvar Andreassen Kjærre (N), Karin Harsløf Hjelde (N), Mónica Amador (Colombia)

20 20/(34) Workshop 8 -- Transnational practices in migration Participants: Erica Righard (S), Norma Montesino (S), Jaana Schütze (D), Charlotte Melander (S), Lisa Åkesson (S), Bojana Babić (BiH), Olav Eggebø (N), Charlotta Hedberg (S), Khalid Khayati (S), Catrin Lundström (S), Ingemar Grandin (S) Puhujissa useita peruuntuneita, alla ennen lounasta esiteltävät paperit: Jaana Schütze: Cultural activities as places to enact identity - differentiating from and sharing with the Other:"Somaliness" in Finland and Germany. Sosio-maantieteellinen perspektiivi. Pääkysymyksenä, mitä identiteetille tapahtuu ja miten sosiaalinen integraatio on tapahtunut kun somalialaisyhdistys vie jäseniään Suomessa maaseudun rauhaan Haukilammelle. Miten identiteetti ja integraatio suhteutuvat toisiinsa: ovatko ne vastakkainasettelussa, kilpailussa vai riidassa keskenään. Monikulttuurisuuden kannattajat voivat väittää, että transnational-identiteetit ja etnisen ryhmän tietoisuus ovat pääasiassa hyvä asia. Tutkimuksen pääargumenttina, kun maahanmuuttajien yhteinen toiminta tapahtuu vahvasti kotiorientoituneesti ja kotikulttuurin käytäntöjä noudattaen, se voidaan tulkita oman kulttuurin tunnistamisen paikaksi molemminsuuntaisesti, sisältäen prosesseja joissa erilaistutaan ja jaetaan tai imitoidaan käyttäytymistä kohti toiseutta. Kysymyksissä nostettiin esiin tutkijan rooli, valkoinen nainen tutkimassa somaliyhteisön kesänviettoa keskellä Suomen maaseutua; millaisia suhteita tutkijan on luotava yhteisöön ja mitä tietoa tutkittavat ovat valmiita luovuttamaan ulkopuoliselle; lisäksi kysyttiin miten marjanpoiminta somalimiesten ajanvietteenä poikkeaa heidän kotikulttuurin perinteistä ja suomalaisten marjanpoiminnan sukupuolijaosta. Itselle nousi kysymys: miten vaikeaa kansainvälinen tutkimus on, millaisia kansallisia ilmiöitä on tunnettava (keskustelussa väitettiin, että marjanpoiminta on pääsääntöisesti naisten suorittamaa harrastetta Suomessa - tästä voi olla kuitenkin alueellisia eroja, joita tutkijat eivät koskaan pääse selville ja tällöin väite jää elämään mutuna, ei tilastofaktana) Lisa Åkesson: Making returnees responsible for development: Return in policy and practice Kriittinen analyysi odotuksista, jotka asetetaan palaaville siirtolaisille. Odotuksissa vahvimpana on, että siirtolaisina olleilla on vahvempi osaaminen siirtolaisjaksonsa jälkeen ja erityisesti, että he haluavat antaa lähtömaalleen kontribuutiota palatessaan. Esimerkiksi Hein de Haas; ajatus maahanmuuton ja lähettävien maiden kehittymisestä palaavien moraalisen kehittämisvelvollisuuden ansiosta ovat ideologioiden värittämiä ja vaihdelleet aikakausittain. Palaavien expatien odotetaan olevan asiantuntijoita kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusasioissa sekä oletetaan, että he hankkivat muualla ollessaan parempaa koulutusta ja laadukkaampaa työelämäkokemusta kuin mitä kotimaassa olisi tarjolla. Casena oli Cap Verde, josta opimme, että useimmat expatit eivät koskaan palaa; palaajat ovat heterogeeninen ryhmä, joka voidaan kategorisoida tässä tutkimuksessa eläkeläisiin, yrittäjiin, korkeasti koulutettuihin ja epäonnistujiin. Suurin osa palaajista on eläkeläisiä, jotka eivät usko pystyvänsä palaamaan ennen kuin on aika eläköityä. Pieni ryhmä palaajista on yrittäjiä, jotka uskovat menestyvänsä lähtömaassaan paremmin tarjoamalla parempia tai edullisempia palveluja tai tekemällä muuta bisnestä, joka lähtömaassa on vielä uutta; silti vain vähemmistö käyttää hyödykseen ulkomailla hankkimiaan taitoja. Korkeasti koulutettujen ryhmä saattaa kokea vaikeuksia esimerkiksi työllistymisessä palatessaan ulkomailta, koska tutkinnot eivät olekaan vastaavuudeltaan sopivia, toisen polven palaajat ovat aitoja kosmopoliitteja. Epäonnistuneet puolestaan palaavat vähin äänin ja pitävät matalaa profiilia.

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti 1 Tarkista opetussuunnitelmien sisällöt sekä opintojaksokuvaukset WebOodista. Muutoksia yleisissä tenteissä Yhteiskuntatieteiden laitoksen ja historia- ja maantieteiden laitoksen yleiset tentit yhdistyvät

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto KOULUTUSTILAISUUS 18.9.2012 KLO 9-12 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA THE RANGE OF WHAT WE THINK AND DO IS LIMITED BY WHAT WE FAIL

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa 792319A, 5 op Joni Vainikka, Heikki Sirviö, Fredriika Jakola, Katharina Koch Kurssin rakenne Seitsemän kahden tunnin lukupiiriä 2500 tai 3600 sanan essee

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

OPINTOVIERAILUJEN JÄRJESTÄMINEN. Tiedotustilaisuus, Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO

OPINTOVIERAILUJEN JÄRJESTÄMINEN. Tiedotustilaisuus, Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO OPINTOVIERAILUJEN JÄRJESTÄMINEN Tiedotustilaisuus, Helsinki 7.9.2009 Paula Tyrväinen/CIMO Miksi järjestää opintovierailu? Opintovierailun järjestäminen mahdollistaa: verkostoitumisen eurooppalaisten kollegojen

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa

Lisätiedot

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa T A P I O K I N N U N E N S T R A F I C A O Y 2 4. 5. 2 0 1 6 Työn tavoitteet Vastata kysymyksiin Millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai

Lisätiedot

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO Opintovierailun järjestäminen Suomessa 2012-2013 Tiedotustilaisuus Helsinki 1.9.2011 Paula Tyrväinen/CIMO Miksi järjestää opintovierailu? Vierailu mahdollistaa verkostoitumisen eurooppalaisten kollegojen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,

Lisätiedot

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si Kiinan tärkeimmät uskonnot: niiden historia, nykytila ja uskontojen välinen dialogi Paulos Huang 13.9.2011klo 10-12, 12, Helsinki pauloshuang@yahoo.com Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla

Lisätiedot

Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä

Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä 4.2.2017 Marketta Rusi-Karlsson Netgain Oy marketta.rusi-karlsson@netgain.fi p. 0400 404885 www.netgain.fi JÄSENLUPAUS ARVO, jota jäsen voi odottaa MIELIKUVAT ODOTUKSET

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja

Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja Sari Lindblom Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus ja kehittämisyksikkö Kasvatustieteen laitos Tutkimuspohjainen opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Mitä some antaa tutkijalle? Oma ääni kuuluviin Toimituksellisissa medioissa toimittaja päättää sisällön ja rakenteen somessa voit itse päättää, mitä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

4 Kokemuksen tutkiminen

4 Kokemuksen tutkiminen 4 Kokemuksen tutkiminen vetäjä: professori Juha Perttula, LaY Torstai 15.2.2007 klo 15.00 17.00, paikka Fellman sali 15.00 15.10 Johdattelu professori Juha Perttula, Lapin 15.10 15.45 Maahanmuuttajataustaisten

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle

Lisätiedot

Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta

Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta 1 Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta 2 Yliopistoilla ja korkeakouluilla monia rooleja Yliopistot ovat erilaisia, tieteenalat ovat erilaisia alueet ovat erilaisia, maat

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS Kansainvälisyys on aina jollain tavalla osa koko yhdistyskentän toimintaa. Kun yhdistys pitää kansainvälisyyttä tärkeänä arvona ja kansainvälisiä opiskelijoita potentiaalisina

Lisätiedot