VOIMAA - Voimavaroja maahanmuuttajista. Matkaraportti. Matti Rantala Milla Laasonen. Malmö, Ruotsi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VOIMAA - Voimavaroja maahanmuuttajista. Matkaraportti. Matti Rantala Milla Laasonen. Malmö, Ruotsi 23.-27.8.2010"

Transkriptio

1 1/(34) Matti Rantala Milla Laasonen Malmö, Ruotsi Kaikki materiaalit ja lisää linkkejä VOIMAA-wikissä, osoitteessa: https://wiki.metropolia.fi/pages/viewpage.action?pageid=

2 2/(34) Sisältö... 1 Sisältö VOIMAAn kannalta keskeiset havainnot ja kontaktit Matkan tuotokset Matkan tulokset Tapaaminen World Maritime Universityn kanssa Matkakertomus Tiistai Keskiviikko Avajaiset Keskiviikon keynote-puheet... 7 Experiences of the common Nordic labour market... 7 Diasporic cosmopolitanism: a research paradigm beyond methodological nationalism Keskiviikon workshopit Workshop 1 -- Methodologies of IMER studies Workshop 3 -- Urban environments, immigrant incorporation beyond a national perspective? Workshop 5 -- Media, migration, minorities and majorities in the Nordic countries Workshop 6 -- Finding a language of our own: a critique of migration research Torstai Torstain keynote puhe The Mobility Turn : An analytical balancing act* Torstain workshopit Workshop 8 -- Transnational practices in migration Workshop Locating religion in multicultural societies Perjantai Perjantain keynote-puheet The magical cultural construction of a contested diasporic nation A right to a past? Migration, remembrance and history Perjantain workshopit Workshop Comparative migration and integration studies Workshop Beyond the suitcase: representations of migration and Europe and the role of museums Workshop Families in change: discourses and practices Workshop Migrants perceptions of exclusion and inclusion Päätöstilaisuus... 34

3 3/(34) 1. VOIMAAn kannalta keskeiset havainnot ja kontaktit World Maritime Universityn kanssa on hyvä jatkaa yhteistyötä, sillä heillä on hyvä kokemus monikulttuurisista opetusympäristöistä ja - ryhmistä. Materiaalinvaihdosta jo sovittiin. WMU:n käyttämä, opiskelijoille suunnattavasta host-järjestelmästästä kannattaa miettiä sovellusmahdollisuuksia valmentaviin koulutuksiin. Nordic Migration Conference on tapahtuma, johon kannattaa osallistua, koska Metropolian toiminta-alueella on maahanmuuttajataustaisten keskittymä ja heidän määränsä tulee kasvamaan ainakin opiskelijoiden keskuudessa ja toivottavasti henkilöstön joukossa. Vuoden 2012 tapahtuma järjestetään Suomessa. Malmö Universityn kanssa on hyvä tiivistää yhteistyötä, sillä sen toimintatavat ja ajattelu on hyvin Metropolia-/ammattikorkeakoulutyyppistä ja oppilaitoksen työskentelytapaa leimaa mm. dynaamisuus, jota voisi hyvinkin benchmarkata tarkemmin. Se on myös aidosti monikulttuurinen/kosmopoliittinen oppilaitos. VOIMAAn tulisi jatkaa yhteistyötä erityisesti Malmö Institute for Studies of Migration, Diversity and Welfare (MIM) ja the Department of International Migration and Ethnic Relations (IMER) kanssa. Harkittava on esimerkiksi, josko sieltä tulisi henkilö VOIMAA-hankkeen päätöstapahtumaan vuoden 2011 loppukeväällä. Language Grid - jonkinlainen yhteisöllinen kieliopiskelun verkkopohjainen väline/menetelmä - tulee ottaa tarkempaan tarkasteluun ja katsoa miten se mahdollisesti voisi palvella valmentavien koulutusten kielenopiskelua Iltaohjelmaan kuulunut "Meet the Locals"- ajattelu on aika mainio ja sitä voisi hyvin soveltaa esimerkiksi Metropoliassa järjestettävissä tapahtumissa 1.2 Matkan tuotokset Konferenssin teema oli Global Challenges, Local Responses, jonka keskeinen ajatus on: maahanmuutto ja siirtolaisuus on globaalia, mutta ongelmiin ratkaisut löydetään paikallisesti (lokaalisti) Tapahtuma oli 15. Nordic Migration Research Conference, jonka järjestäjät olivat Nordic Migration Research (NMR), Malmö Institute for Studies of Migration, Diversity and Welfare (MIM) ja the Department of International Migration and Ethnic Relations (IMER), Malmö University Rekisteröityneitä osanottajia oli 140 henkilöä pääosin pohjoismaista, mutta kaikki mantereet olivat edustettuina ja läsnä konferenssissa. Tapahtumapaikka Malmön yliopisto perustettiin Alussa opiskelijoita oli noin 5000 ja painopisteenä on ollut ammatillinen korkeakoulutus. Tällä hetkellä opiskelijoita on noin Henkilökuntaa on noin 1500, josta n. 750 on opettajia. Koulutusohjelmia on lähes 90.

4 4/(34) Yliopiston päätoimitila sijaitsee lähes kaupungin keskustassa entisellä telakkaalueella, Videoita yliopistosta, opiskelijoista ja opettajista löytyy täältä. Tapahtuma järjestettiin yliopiston keskuspaikassa Orkanen (Hurrikaani) - rakennuksessa Vuoden 2012 konferenssi pidetään Suomessa 1.3 Matkan tulokset Erityishuomiot ja muut keskeiset tulokset: * Pohjoismaissa edellen voimakkain maahanmuutto tapahtuu pohjoismaiden välillä. * Paljon myös tilastoimatonta maahanmuuttoa pohjoismaisten kesken ja vilkasta työperäistä liikkumista etenkin raja-alueilla. * Ruotsissa suurin maahanmuuttajaryhmä ilmeisesti edelleenkin suomalaiset. * Muissa pohjoismaissa maahanmuutto on aina sidottu myös tutkimuksellisesti esimerkiksi urbanisoitumiseen, hyvinvointiin, etnisiin kysymyksiin, uskonnollisiin kysymyksiin jne. Se ei ole koskaan tarkastelussa esillä ilman muuta yhteiskunnallista kontekstia * Maahanmuuttovastaisuus on kasvanut nopeasti erityisesti Tanskassa ja Ruotsissa, mutta myös Norjassa ja Islannissa. Konferenssissa oli esillä useita papereita poliittisesta ulottuvuudesta ja puoluekartalla tapahtuvista muutoksista. Siis sama tendenssi kuin Suomessa. Kriittisesti maahanmuuttokritiikkiä tarkastelevat paperit olisivat ihan hyvä argumentaatiopohja suomalaiseen poliittisen keskusteluun. * Maahanmuutto ja uskonto -keskustelua hallitsee islam ja muslimimaailma. Se on ymmärrettävää, mutta samalla kovin suppeaa. Maahanmuuttajat ovat todella monenlaisten uskontokuntien jäseniä tai kannattajia eikä uskontokeskustelussa ole kyse vain islamista. 2. Tapaaminen World Maritime Universityn kanssa Tapaaminen oli kahden World Maritime Universityn opettajan kanssa ; Johan Bolmsten ja Jan Horck. VOIMAA- hanke halusi tapaamisen, sillä World Maritime University toiminta-alue on koko maailma ja sekä heidän opiskelijansa että opettajansa ja muu henkilöstö on eri puolilta maailmaan; hyvin monikulttuurinen oppimis- ja asiantuntijayhteisö.

5 5/(34) Keskustelimme VOIMAA-hankkeen kannalta tärkeistä asioista. Johan B on vasta hiljan aloittanut työnsä WMUssa ja Jan H. on puolestaan kuulunut opetushenkilöstöön oppilaitoksen perustamisesta (1983) lähtien. Yliopisto on osa YK-järjestelmää ja se on International Maritime Organization (IMO) alainen korkeakoulu. Noin 50 valtiota rahoittaa sen toimintaa ja pääsääntöisesti rahoittajamaista tulevat myös opiskelijat. WMU:lla on kaksi sivutoimipistettä; toinen Shanghaissa Kiinassa ja toinen Dalianissa Kiinassa. Johanin erikoistuminen on osallistavissa menetelmissä sekä tietotekniikan hyötykäytössä ja Janin puolestaan monikulttuuriseen opiskeluympäristöön liittyvissä pedagogisissa ongelmissa ja ratkaisuissa. Jan Horck on juuri luovuttanut teemaan liittyvän väitöskirjansa tarkastukseen. Kävimme teemoista keskustelua, mutta ennen väitöstilaisuutta hän ei luonnollisesti voinut antaa sitä meille. Sen sijaan se tullee meille muutaman viikon sisällä. Hän suoritteli suositteli hankkimaan ja lukemaan hiljan ilmestyneen Will Kymlicka: Multicultural Odysseys. Navigating the New International Politics of Diversity. Panemme kirjan hankintaan. Keskustelu oli hyvin käytännönläheistä ja meillä oli varsin yhteneväiset käsitykset siitä, mitä moderni tai länsimainen korkeakouluopiskelu on: opettaja ja opiskelija ovat molemmat oppimassa uutta osaamista ja uusia asioita. Todellisuus on kuitenkin toinen. WMU:hun tulevien opiskelijoiden keski-ikä on 32 vuotta. He ovat työskennelleet merenkulkualan ammateissa jo monia vuosia. Vaikka he toimivat eri puolilla maailmaa, heidän lähtömaissaan saamansa peruskoulutus on ollut hyvin opettaja- tai "guru"-keskeistä. Muun muassa siitä syystä opetushenkilökunnan pukeutumiskoodi on puku, sillä muuten opettaja ei olisi uskottava tai hänellä ei olisi riittävää auktoriteettia. Se oli yksi näkökulma opettajan työhön monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Opettajan on siis oltava pedagogisista ratkaisuista huolimatta auktoritetti ja tietynkaltainen "diktaattori". Pyrkimyksenä heillä on yhteisöllinen toiminta ja erilaisten osallistavien menetelmien käyttö. Tämä on kuitenkin uutta ja heillä ei ole vielä selkeää kokemuspohjaa siitä. Tässä yhteydessä heijastui jonkinlainen sukupolvien välinen käsitysero. Johan oli selkeästi luottavaisempi modernien menetelmien käytön tai niiden kokeilun onnistumiseen kuin Jan. Asia ehkä heijastui selkeimmin keskustelussa eri opintojaksojen välisen vuoropuhelun ja dialogin mahdollisuudesta. Jan oli selkeästi sitä mieltä, että kullakin opettajalla on oma erikoisosaamisensa (esim. merenkulun kansainväliset sopimukset: lainsäädäntö). Johan taas argumentoi sen puolesta, että esim. englanninkielen kursseilla teksteinä voisi olla noita kv-sopimuksia, vaikkei opettaja ole sopimusten asiantuntija, vaan kielellisen ymmärryksen ja viestinnän asiantuntija. Tämä debatti ei ollut kaukana tai vieras kotimaisesta asiantuntijuuskeskustelusta tai siihen liittyvistä ilmiöistä.

6 6/(34) WMU:n opiskelijoista suurin osa majoittuu lähiopetusjaksojen aikana malmöläisiin hostelleihin ja siksi elää varsin kiinteässä kontaktissa toisiinsa, myös väitöskirjan tekijät. Toisaalta heillä on ns. alumni - ja host-perhejärjestelmä, joka tarkoittaa sitä, että merenkulkualalla työskentelevät ja WMU:sta valmistuneet toimivat eräänlaisina mentoreina ja usein vain ja ainoastaan etäyhteyden varassa. Se on keino, joka heille on ollut hyödyllinen. Tätä toimintatapaa voisi soveltaa myös VOIMAAssa tai VOIMAAn kaltaisissa hankkeissa. Host-järjestelmä on ehkä sopivin esimerkiksi vaihto-opiskelijoiden tapauksessa, mutta siitäkin kannattaa miettiä sovellusmahdollisuuksia valmentaviin koulutuksiin. Meidän toimintatapamme wiki-ympäristössä herätti suurta mielenkiintoa ja demonstroimme sekä VOIMAA- että muita wikityötiloja ja esittelimme meillä tehtyä kehitystyötä. Samassa yhteydessä saimme vinkin katsastaa mitä Language Grid voisi tarkoittaa hyötykäytössä meillä. Heillä se on ollut vasta esittelyssä hiljan. Täytynee tarkistaa! 3. Matkakertomus Kronologinen esitys matkan kulusta. 3.1 Tiistai Helsinki, tiistai : Finnairin lento kello 09:55 Kööpenhaminaan. Kööpenhaminan kentältä kätevästi juna Malmö Centralille. Perhelippu (2 aikuista lasta) 128 DKK, kun yksittäinen menolippu olisi kustantanut 80 DKK. Juna-asemalta hotellille noin puoli kilometriä. Malmössä vietettiin vierailuviikollamme Malmö Festivalenia. Stortorgetilla, jonka laidalla Rica Hotel Malmö sijaitsee, on muun muassa torikojuja, esiintymislava ja maailmanpyörä. Iltaohjelma siis taattu. Hotellin aulassa on jaossa festivaaliopas sekä huomaavaisesti korvatulppia. Aulasta saatavilla myös kelvollinen wifiyhteys, jota hyödynnettiin heti, sillä huoneiden lunastus vasta kello 15 alkaen. World Maritime Universityn kanssa oli sovittu kello 14 paikallista aikaa tapaaminen. Keskustelussa nousivat esiin mm. opettajakunnan kompetenssin hajanaisuus kulttuurisissa ja monikulttuurisissa kysymyksissä, jotka ovat kuitenkin merkittäviä tekijöitä monikulttuurisessa oppimisympäristössä, arviointityössä ja kulttuurienvälisessä kanssakäymisessä. 3.2 Keskiviikko Toimintatapamme on raportoida tapahtumasta ja sen etenemisestä kronologisen ohjelman mukaisesti. Raportoimme VOIMAA-wikialustalle. Rinnakkaisia workshoppeja on samaan aikaan 3-4, mutta meitä on raportoimassa ainoastaan 2 henkilöä. Siitä syystä jokaisesta workshopista ei synny varsinaista raporttia.

7 7/(34) Konferenssin alkusession aikana langaton verkko ei toiminut, ja siitä syystä aloitusessiosta raportoiminen tulee tässä päivän mittaaan jälkijättöisesti. Lounastauolla saimme tunnukset sellaiseen verkkoon, joka näyttäisi nyt toimivan Avajaiset Kello Avajaiset Prof. Lennart Olausson, Vice-Chancellor, Malmö University, Malmö Högskola Prof. Hans Lindquist, Dean, Culture and Society, Malmö University Prof. Ulf Hedetoft, Chairperson of NMR Avauksessaan Lennart Olausson keskittyi kuvaamaan Malmön kaupungin kehitystä teollisuuskaupungista ja telakkateollisuuden keskuksesta aina 70-luvulle asti, jonka jälkeen alamäki oli pitkä ja rankka. Vasta 90- luvulle tultaessa kaupungissa tehtiin ratkaisuja uudenaikaistaa toimintoja ja palveluja. Tähän liittyy myös malmön Yliopiston perustaminen, sillä teollisuuskaupungissa ei nähty tarpeellisena hankkia korkeampaa koulutusta. Moderni kaupunkiyhteiskunta taas tarvitsee sitä menestyäkseen. Malmön Yliopisto on hyvin nuori ja siitä syystä se poikkeaa perinteisistä akateemisista yliopistoista tarjoamalla mm. liikuntatieteen, terveydenhuollon jne ammatillisia korkeakouluopintoja. Siinä mielessä se on kuin Metropolia pääkaupunkiseudulla. Yliopiston yksi keskeisiä lähtökohtia on ollut - kuten myös kaupungin modernisoinnin - rakentaa ja toimia kosmopoliittisesti ja kansainvälisenä merkittävänä oppilaitoksena. Sen voi ymmärtää esimerkiksi sillä, että yksistään Malmössä puhutaan äidenkielenään n 160 eri kieltä. Väestöstä noin kolmasosa on maahanmuttajia ja nuorista yli puolella joko molemmat tai toinen vanhemmista on maahanmuuttajataustainen. Se on haasteellista yliopistolle ja edellyttää henkilökunnalta poikkeuksellisen korkeaa ammattitaitoa työskennellessä monimuotoisesa ympäristössä. Hans Lindquist puolestaan esitteli avauspuheenvuorossaan laajasti Culture and Society -tutkimuksen tiedekuntaa, jossa myös maahanmuuttoon ja siirtolaisuuteen liittyvä tutkimus tapahtuu. Tarkemmin asiasta löytyy informaatiota tiedekunnan sivuilta. Henkilökohtaisesti hän näki maahanmuuttotutkimuksessa hyvänä lisätä lingvististä tutkimusta ja siitä hän kuvasi hyvin englannin kielen ekspansion vähäpätöisestä muutaman kyläkunnan puhetavasta koko maailmaa kolonialisoivaksi. Se kaikki on tahtunut siirtolaisuuden ja kolonialismin kautta. Ulf Hedetoft toivotti kaikki tervetuleeksi tässä laajuudessan ensimmäiseen konferenssiin. Muodollisisti tämä on 15., mutta nykyisellä järjestelypohjalla ja laajuudelllaan ensimmäinen. Hän näki valitun teeman "global challenges - local responses" vastaavan erityisen hyvin nykyhetken pohjaismaiseen maahanmuuttoa ja siirtolaisuutta koskevaan tutkimukseen ja sen tarpeisiin. Hän korosti yhteisöllisen tutkimustoiminnan mahdollisuuksien kasvaneen huomattavasti aivan viime aikoina ja uskoi tämän tapahtuman edesauttavaan verkostojen rakentamista Keskiviikon keynote-puheet Kello keynote puheenvuorot. Experiences of the common Nordic labour market Professori ESKIL WADENSJÖ, Swedish Institute for Social Research (SOFI), Stockholm University

8 8/(34) Pohjoismainen jaettu historia työvoiman muuttamisessa, yhteispohjoismaiset työmarkkinat ovat syntyneet ja perustuvat pohjoismaiden pitkään yhteistyöhistoriaan. Jo 1800-luvulla valuuttaunioni, ja I maailmansotaan asti avoimet rajat. Muuttovirrat, esimerkiksi Ruotsista Tanskaan: vuosina kulkijoita hlöä I MS toi mukanaan viisumit ja passit II MS aiheutti uusia viisumivaatimuksia ja pakolaisuutta, joka keskittyi Tanskaan ja Norjaan 1943 työlupakäytännön syntyminen ja viisumikäytäntö, myös Suomeen 1954 alkaen purettiin passi- ja viisumivaatimukset ja Islanti tuli mukaan pohjoismaiseen yhteistyöhön Yhteiset työmarkkinat eivät kuitenkaan synny ainoastaan työlupakäytäntöjä hylkäämällä, kyse on myös sosiaaliturvan järjestämisestä, on käytetty erilaisia kannustimia eri aikakausilla, riippuen työvoiman tarpeesta. Esimerkiksi haluttuja ammatillisia ryhmiä 1960-luvulla terveydenhuoltoammatit, ja 1980-luvulla opettajat. Lainsäädännön muuttuminen siten, että myös kielen opetusta velvoitettu antamaan työnantajien toimesta: 1960-luvun lopulla (Suomesta Ruotsiin muuttaneet): 240h palkallista kieliopetusta edellytettiin työnantajalta. Työmarkkinajärjestöjen vaikutus lähtömaassa: yritetty vähentää lähtöä, siinä onnistumatta. Vuosien aikana on pakolaisten ja perhesyihin liittyvä maahanmuutto syrjäyttänyt tilastolliselta merkitykseltään työperäisen maahanmuuton, jota 1970-luvulle asti tapahtui Ruotsiin päin (etenkin Suomesta). Maahanmuuttajien työmarkkinatilanne Ruotsissa: maahanmuuttajista suomalaisia yhä eniten edustettuna ruotsalaisilla työmarkkinoilla (vrt. Suomessa venäläisiä/virolaisia?) Maahanmuuttajien muita alhaisemmat työllisyysluvut johtuvat mm. iästä (suomalaiset 1960-luvulla muuttaneet ovat jo eläkeiässä), mutta ennen kaikkea on useita tilastollisia tulkintasyitä: emigraatit jotka eivät ole rekisteröityneet mihinkään, opiskelijat, kausityöläiset, kotirouvat, harmaa talous, commuting... Palkka- ja työaikajakauma osoittaa, että suomalaisia lukuunottamatta pohjoismaiden sisältä muuttaneet ansaitsevat palkkaa kuin ruotsalaiset. Suomalaisten osalta palkkakuoppaa selittää pitkä maahanmuuttohistoria, sillä palkassa viimeksi saapuneet voittavat tilastollisesti; 1960/70-luvulla saapuneet ovat hyväksyneet alemmat palkat ja tämä taso on säilynyt; tänä päivänä muuttavat eivät hyväksy paikallisia alempia tuloja samasta työstä (edelleen, pohjoismaisia koskevaa). Commuting -syitä: liikennöinti edullista, palkkaerot eri maissa, asumiskustannusten erot, eri säännöt pohjoismaista tuleville ja EES-alueen ulkopuolelta tuleville... Merkityksellistä esim. Malmön ja Kööpenhaminan hyvät liikenneyhteydet; junalla 22 minuuttia asemalta asemalle: mahdollisuus käydä päivittäin rajan yli; Ruotsista Norjaan liikkuminen puolestaan enemmän kuin Helsingin ja Tallinnan välinen liikenne, jolloin työviikko suoritetaan vieraassa maassa ja kotiin mennään viikonlopuiksi. Muuttovirrat ovat olleet niin suuret 1960-luvulla, että Suomesta Ruotsiin muuttaneet hoitajat, insinöörit ja duunarit ovat huolestuttaneet työntekijäjärjestöjä Ruotsissa ja työnantajia ja - järjestöjä Suomessa

9 9/(34) JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Pohjoismaisten työmarkkinoiden ehdot siirtolaisille ovat lähes samat kuin natiiveilla Viimeisen kymmenen vuoden aikana työssäkäynti rajojen yli on yleistynyt, ja vaikka se onkin valtioiden välillä (Etelä-Ruotsi Tanska; Pohjois-Suomi Ruotsi; Ruotsi - Norja) suurta liikettä, suurempaa on kuitenkin valtioiden sisällä tapahtuva pendelöinti (commuting). Keskustelussa nousseita kysymyksiä: palkkaerojen syyt koulutuksessa? Vastausta: esim. suomalaiset ovat muuttaneet duunariammatteihin, mutta myös saaneet paikallisia alempaa palkkaa samoissa ammateissa. Nyt tutkitaan tilannetta uusien EU-maista tulevien osalta; maksetaanko alempia palkkoja. onko commuting ilmiöstä tutkittu verotuksen vaikutusta paikalliseen yhteisöön, verorahojen ohjautumista julkisiin palveluihin? Tätä ei ole tutkittu vielä paljon. Tilastoissa ilmenee paljon virheitä johtuen pohjoismaisten sisäisestä vapaasta muuttopolitiikasta, ja rekisterit eivät pysy perässä, ihmiset eivät aina ilmoita statustaan, asuinmaataan jne. vaan liikkuvat vapaasti. Muuttajat unohtavat ilmoittaa jopa 2-3 vuoden ajan veroviranomaisille muutostaan. suomalaisten matalamman palkan selitys kielitaidossa? Ei tutkimustietoa, myös Suomen viranomaisten tietosuojakäytännöt vaikeuttavat asian tutkimista (uusi kotimaa ei saa mistään rekisteristä virallista tietoa, mikä on muuttajan äidinkieli). Diasporic cosmopolitanism: a research paradigm beyond methodological nationalism Professori NINA GLICK SCHILLER, Director of the Research Institute for Cosmopolitan Cultures (RICC), The University of Manchester. Kriittinen suhteessa nationalismiin metodologisena lähtökohtana. Määrittelee Metodological nationalismin seuraavasti: kansalliset rajat määräävä ja yhteiskunta sijaitsee valtiollisten rajojen sisällä eli valtioraja määrittelee yhteiskunnan, historian, kielen, siitä seuraa kaksijakoisuus, dikotomia (vieras - kantaväki; yhtenäinen kulttuurinen ryhmä - etniset ryhmät; lokaali yhteisö - ylikansalliset yhteisöt; etniset ryhmät globaalista - kansalliset maahanmuuttotutkimukset / kansalliset ongelmat). Mistä syntyy ja miksi kaksijakoinen ajattelu ME JA MUUT? Länsimaisen ryhmämuotoutumisen teoriaan perustava (mm. kaksijakoisuus ja strukturalismi); kts. Levi-Straus. Kaksijakoisuus läsnä myös modernismissa/nationalismissa/metodological nationalismissa. Poststruksturalistiset teoriat, kts Derrida/Levinas. Huomioita kosmopoliittisuudesta: ihmisten yhtenäisyys/eroavuuksien ja keskinäisen vuorovaikutuksen samanaikaisuus ja monenkertaisuus; stoalaiset, kon-fut-tse, kant, relativismi syytä pitää mielessä kosmopoliittisuusdebatissa. Nykyaikainen kosmopoliittisuus on avoimuutta erilaisuudelle ja vastakohta etnisyydelle/immigraatiolla/foreignismille. Kts. Beck toinen modernisuus. Ei-kaksijakoinen ajattelu: ei relativismin teoriaan vaan kyse vallasta (useilla yhteiskuntatieteen alalla) Tulevaisuuden tutkimuskysymykset: where, when and in what contexts do we find diasporic cosmopolitanism? Urbanisoituminen ja suuret kaupungit skaalautuminen

10 10/(34) esim. NY, Pariisi, Lontoo, tai vaikka Malmö migrants (maahanmuuttajat/siirtolaiset) on tärkeä ja olennainen osa luovuutta näissä kaupungeissa ja niiden menestymisessä sekä nousussa merkittäviksi keskuksiksi etnisten yhteisöjen voimakas olemassaolo on olennaista kosmopoliittisuuden syntymiselle tai kansainvälistymiselle Matalan skaalautuvuuden kaupungit esimerkkinä Concord ja Laconia New Hampshire, USA, joita Glick Schiller on tutkinut: tekstiiliteollisuuden kaupunkeja, vanhoja teollisuuspaikkoja maahanmuuttajat tuovat arkipäivän kosmopoliittisuutta he ovat halpaa työvoimaa alussa auttajat ovat kanta-amerikkalaiset, muut maahanmuuttajat eivät niinkään, eikä kirkko tai sukulaiset paikkakunnilla ei ollut julkista liikennettä, ei terveydenhoitoa, ei sosiaaliturvaa ja apu siis tuli paikallisilta asukkailta sillä perusteella, että heillä (maahanmuuttajilla) oli lapsia, heillä oli samat perhearvot ja muut yhdistävät tekijät toivat arkipäivään kosmopolittisuutta eikä (teoreettisesti) kulttuuristen erojen ymmärrys tai niiden olemassa olon ymmärtäminen "kansalainen on henkilö, joka osallistuu yhteisön hommiin" on Laconian sheriffin lausunto ja kuvaa hyvin asennetta myös maahanmuuttajiin Glick Schillerin perusväittämä: Kaupunkiympäristö on sisääntulopaikka/-aukko erilaisille maahanmuuttotaustoille ja siksi etnografista tutkimusta tarvitaan enemmän erilaisen skaalan kaupunkiympäristössä Kysymys-vastausosio miksi kaupunkikeskeisyys skaalana; eikö joka kaupungissa ole erilaisia kaupunginosia tai korttelikokonaisuuksia. eli argumentointia sen puolesta, että tutkimuskohteena tulisi olla pienemmät yhteisöt korttelit ja kaupunginosat ovat osa kaupunkistruktuuria ja siten kaupunkeja voi tarkastella hyvinkin konaisina sisääntuloaukkona tai aettautumispaikkoina eikö krittisyys ole myös kaksijakoisuutta ( me ja muut) tai vastakohtia (kansallisvaltiot tai ei) Koska puheenvuoro keskittyi metodologisiin lähestymistapoihin, se perusteli hyvin paikkansa, sillä kyse oli siitä minkä kaltaisiin tutkimusasetelmiin tulisi suuntautua ja minkälaisia tutkimuskysymyksiä tulisi asettaa. Kuulijalle intellektuaalisesti haastava, mutta hyödyllinen puheenvuoro Keskiviikon workshopit Kello Rinnakkaiset worshopit. Workshop 1 -- Methodologies of IMER studies Participants: Serine Haghverdian (S), Lisa Salmonsson (S), Turid Sætermo (N), Selma Porobić (S), Orlando Mella (S) Workshopissa viisi paperia käsittelyssä ja lyhyet keskustelut.

11 11/(34) The internet as source of knowledge for future migrants / Turid Sætermo, NTNU, Norja Turidin mukaan internetin hyötykäyttö maahanmuuttajien tietolähteenä ja yhteydenpidon välineenä on nouseva tutkimuksen kohde. Internetin merkityksen ymmärtäminen on vähitellen muuttumassa antropologisessa tutkimuksessa. Tällä hetkellä julkaisuissa vertaillaan online-kokemuksia todellisiin kokemuksiin. Ei vielä ole kaikilta osin sisäistetty tutkimuksissa, että online-aktiviteetit eivät ole virtuaalisia vaan todellisia, ne ovat todellisen sosiaalisen elämän kokemuksia, osa todellisuutta, ja tämä asia on jotain, mitä on pyrittävä tarkemmin tarkastelemaan ja selvittämään ihmistieteissä. Ihmisillä on tietty kapasiteetti sopeutua erilaisiin viestintäympäristöihin, kuten sähköposteihin ja chatteihin, jotka toimivat arvokkaana osana jokapäiväisessä tuttava- ja ystäväverkoston kontaktoinnissa ja jutustelussa. Tunne-elämän sisältöjä ei kuitenkaan voida niin helposti välittää verkossa: sairauden, isomman harmin, onnettomuuden kohdatessa ihminen tarvitsee fyysistä läsnäoloa lohdutuksekseen. Turidin tutkimuksessa oli tarkasteltu henkilökohtaista blogia, se osoittautui välineenä helpoksi ja tehokkaaksi, kun siirtolaisuuden aiheuttamaa sopeutumista ja tunne-elämän prosessointia tarkasteltiin henkilökohtaisella tasolla. Case-tutkimuksessa pariskunta muutti Chilestä Kanadaan ja he keräsivät tietoa muuton eri vaiheissa niin, että ystävät ja maanmiehet saattoivat helpommin hahmottaa, mitä asioita siirtolaisen elämään kuuluu aivan viranomaistasolta alkaen. Pariskunta pystyi myös vastailemaan aluksi tuttaviensa, myöhemmin muuttoa harkitsevien chileläisten kysymyksiin. Vähitellen blogin ympärille syntyi yhteisö, jossa samassa tilanteessa olleet, aiemmin toisilleen tuntemattomat maahanmuuttajat oppivat tuntemaan toisiaan ja auttoivat neuvomalla toisiaan verkon välityksellä. Blogia ryhtyivät seuraamaan myös sellaiset, jotka olivat maahanmuuttoprosessissa jo paljon pitemmällä kuin blogin perustaneet. Blogin kautta levisi todellista tietoa viranomaisten virallisen tiedon takana. Blogit toimivat navigaatiopisteinä muille samassa tilanteessa oleville ja tuovat inhimillisen kosketuksen usein jyrkän byrokraattisessa maahanmuuttoprosessissa. Maahanmuuttotutkijoiden tulisi ymmärtää, että tämä on väline jota ihmiset käyttävät, ja se tulisi hyväksyä liikkuvuustutkimuksen yhdeksi osaksi. Kysymys kanadalaiselta tutkijalta: onko hyvä strategia olla avoin ja kritisoida viranomaisia netissä? Puhuja ei pystynyt vastaamaan kysymykseen suoraan, koska ei ollut tutkinut tältä kannalta. Kanadalainen väitti, että blogin pitäminen vaarantaa maahanmuuttoprosessin. Lisäksi esitettiin jotain tutkimusmetodologisia ja konseptuaalisia kysymyksiä blogien merkityksestä tutkimusprosessissa, kuten miten tutkittu, miten kulttuuriset erot blogin pitämisessä näkyvät. Vastauksena oli, että suhtautuminen julkaisemiseen verkossa on hyvin henkilökohtaista, joku saattaa aluksi pitää blogia kuin päiväkirjaa, mutta ymmärtäessään, että joku käy lukemassa hänen ajatuksiaan, onkin muuttanut toimintatapaansa ja ryhtynyt varovaisemmaksi. Muut paperit nostivat esille - Kvantitatiivisen tutkimusaineiston analyysissä käytettävän normaalikäyrän kritiikin, jossa tutkija Orlando Mella ei halua hyväksyä, että yhteiskunta määrittelee itsensä keskiarvon, symmetrian, tasapainon ja kategorioiden kautta. - Serine Haghverdianin tutkimus sosiaalisen identiteetin muodostumisesta julkisen ja yksityisen kautta: kuinka sosiaalinen identiteettineuvottelu tapahtuu arkipäivässä, tutkittavana arabimaista tulevien Ruotsissa asuvien nuorten naisten ryhmä. Tarkastelussa erityisesti, miten identiteetti muodostuu kun ympäröivä yhteiskunta törmää yksilön kulttuuritaustaa vastaan, miten vapaus määritellään ja määrittelee identiteettiä. Pohdinnassa myös, miten maahanmuuttajataustaisen tutkijan omat kokemukset vaikuttavat tutkimustyöhön haastattelumetodia käytettäessä; ystävällinen ja rento ilmapiiri syntyy, mutta jääkö jotain huomaamatta liian tuttua elämänpiiriä tutkittaessa? Päätelmissä

12 12/(34) esiintyi erilaisia selviytymisstrategioita: itsenäisyystaistelu; arvostuksen saavuttaminen; kotikulttuurin kiltin tytön kuvan säilyttämisen tärkeys... - Lisa Salmonsson tutki maahanmuuttajalääkäreitä Ruotsissa: julkisesti esitetty olettamuksia, että heillä on erilaisia kulttuurisia kompetensseja kuin kantaväestön lääkäreillä, tutkimus on yhä kesken eikä johtopäätöksiä voida esittää. - Selma Porobic on uskontopsykologian tutkija, jonka paperissa aiheena ihmisen kokemusperäisen tutkimisen vaikeus, koska henkilökohtaista kokemusta (experiences) ei ole olemassa ajassa ja paikassa. Positiivinen psykologia (viime vuosien tutkimussuuntaus, jossa keskitytään ihmisen mahdollisuuksiin) vastineena tähän saakka maahanmuuttotutkimuksessa käytettyyn negatiiviseen lähestymiseen. Pohdittavana, mitkä tekijät yksilöllä auttavat sopeutumaan eri tilanteisiin, sateenvarjona toimiva soputumista edistävä resurssi oli monella haastatellulla uskonto: merkityksen löytäminen elämäntilanteelle (hyväksyminen: tilanne on tämä) ja korkeamman merkityksen etsiminen (suhteuttaminen tilanne perusarvoihin kuten elämä on pyhää). Lisäksi kuulumattomuuden tunteen tutkiminen: elämäntarinoiden kautta oman polun löytäminen. Workshop 2 -- State and civil society: regulating immigrant integration Participants:Ruth Emerek (DK), Martin Bak Jørgensen (DK), Anton Steen (N), Ariana Fernandes Guilherme (N/S), Roberto Scaramuzzino (S), Jenny Kiiskinen (S), Sigrid Saveljeff (S) Workshop 3 -- Urban environments, immigrant incorporation beyond a national perspective? Participants: Maja Povrzanović Frykman (S), Randi Gressgård (N), Garbi Schmidt (DK), Tina G. Jensen (DK), Berndt Clavier (S), Simone Scarpa (I), Alberto Violante (I), Tapio Salonen (S) Nyt siis lounaan jälkeen verkkoyhteydet toimii ja tässä osiossa raportoin workshopista, joka käsittelee urbaaniympäristöä ja maahanmuuttajan mukaantuloa yhteisöön. Istunnossa puheenvuorot käyttävät: Maja Povrzanović Frykman (S) on Malmössä paikallinen konferenssijärjestäjä ja tutkija, joka keskittyi puheenvuorossaan kuvaamaan maahanmuuttajataustaisten "sulautumista" kaupunkiympäristöön. Malmössä tilanne on hyvin erikoislaatuinen, sillä kaupungilla on pitkät perinteet teollisuuspaikkakuntana ja telakkateollisuuden keskuksena, joka konkurssiaallon jälkeen on pyrkinyt moderniksi kaupunkiyhdyskunnaksi. Täällä puhutaan mm. yli 150 kieltä äidinkielenä tai yli 50 % nuorista alle 20- vuotiaista on maahanmuuttajataustainen vanhempi tai vanhemmat. Koko kaupungista noin 1/3 on maahanmuuttajataustaisia ja siitä syystä kaupungin keskeinen strateginen valinta kehitystyössä on ollut "kosmopoliittisuus". Tämä kuitenkin aiheuttaa edelleenkin kysymyksiä; kuinka mitata onnistumista, kuinka mitata avoimuutta tai onnistumista siinä, mitä on onnistunut monimuotoisuus... Hänen ehdotuksensa: maahanmuuttajille ja natiiveille pitää asettaa samat kysymykset; etnisyys ei saa olla ainoa ajattelun perusta tai päätöksentekoon vaikuttava asia; onnistumista tulee havainnoida systemaattisesti; havainnointi ei riitä- ihmisille tulee antaa ja luoda mahdollisuus itse vastata onnistumista

13 13/(34) koskeviin kysymyksiin ja asioihin. Arkipäivän asioista täytyy saada laajasti tietoa, voidakseen määritellä kosmopoliittisuuden onnistumista. Randi Gressgård (N), university of Bergen, Gender studies. Hänen kysymyksenään on: voiko pluralismia suunnitella ja jos niin miten? Kaupunkiympäristössä on kaksi politiikka ja tutkimusaluetta: siirtolaisuus/ integraatio ja kaupunkisuunnittelu. Hänen näkemyksensä monimuotoisuuden ja pluralismin onnistumisessa on vallan ja päätöksenteon siirtäminen / siirtyminen ylhäältä alas ja että poliittinen järjestelmä tai apparatus voi olla vain yksi kumppani hyvässä hallinnossa, sekä sellaisten mekanismien syntyminen, jotka johdattavat/ vievät joko inclusioon tai syrjäytymiseen. Hänellä on hankittua aineistoa ensisijassa Vancouverista ennen olympialaisia ja tähän aineistoon perustuvat hänen väittämänsä ja johtopäätöksensä. Tina G. Jensen (DK), hänen aiheensa on tutkimus etnisten vähemmistöjen ja valtaväestön suhteesta Kööpenhaminan "hienostoalueella". Kysymyksessä on tutkimus taustaltaan erilaisten etnisten vähemmistöjen mahdollisuudesta rakentaa suhteiltaan onnistunut yhteisö hienostoalueella. Alue on 13 korttelia, 469 isoa asuntoa, noin 1000 asukasta, 44 % etnisiä vähemmistöjä, 35 % iäkkäitä tanskalaisia, alueella vandalismia. Kiinnostava kysely, jossa varsin pintapuolisia vastauksia, mutta pitää sisällään myös kiinnostavia ilmiöitä mm. naapuriavusta, hoivaamisesta, asioinnista viranomaisten kanssa. Analyysivaihe on vasta meneillään, joten lopullisten johtopäätösten esittäminen on rajallista, mutta hyvän naapuruston onnistuminen etnisten ja kantaväestön kanssa on hyvinkin mahdollista saada toimivaksi ja luonnolliseksi. Onnistumisen yksi edellytys näyttäisi olevan mikrotasolla kyky jakaa samaa ja yhteistä tilaa. Berndt Clavier (S), nuorisotutkija, joka tehnyt haastattelu- ja kyselytutkimusta malmöläisissä kouluissa. Hänen perusväittämänsä on, että rasismi elää (ja voi hyvin). Perusteluna on esim, ettei johonkin kouluun haluta mennä tai halutaan vaihtaa toiseen. Nämä havainnot hän yhdistää tilateoriaan (joka teoriassa voi olla kestävä, mutta käytännössä tuntuu varsin etäiseltä arkipäivän urbaaniyhteiskuntaan, kirjoittajan huomio). Loppupäätelmä: jos ei ole filosofi, ei voi olla yhteiskuntatieteilijä. Simone Scarpa (I), Alberto Violante (I), Tapio Salonen (S). Heidän yhteinen työnsä käsittelee siirtolaisuutta, hyvinvointivaltiota ja kaupunkirakenteen uudistusta pohjoismaissa ja Etelä-Euroopassa. Vertailussa ovat Landskrona ja Genova. Hyvinvointivaltion mittareina käytettiin työmarkkinoita, maahanmuuttoa ja asumista ja niitä vertailtiin (yhteisiä tekijöitä ei juurikaan ollut) sen sijaan kaupunkirakenteen kehittämisessä/kehittymisessä oli varsin monia yhteisiä piirteitä. Garbi Schmidt (DK), tutkimuskohteena Nörrebron alue hieman Kööpenhaminan keskustan ulkopuolella ja keskeisenä aiheena muslimi- ja ei-muslimi-instituutiot ja niiden välinen vuorovaikutus. Aineiston keruu alkanut 2006 ja se koostuu haastatteluista ja havainnoinnista. Historiallisesti Nörrebro on ollut aikojen alusta siirtolaisia vastaanottava, jossa on ollut mellakka-alttiutta ja älyttömästi aktivismia. Alun siirtolaiset ruotsalaisia ja norjalaisia, viimeaikoina esim. libanonilaisia. Kaupunki- ja urbaaniyhteisöt ovat keskeisiä siksi, että niissä muodostuu poliittinen kiinnittyminen ja aito yhteiselo ja sen mukanaan tuomat haasteet. Tanskassa muslimikeskustelu on ollut vilkasta pilakuvasta lähtien. Muslimien läsnäolo Nörrebrossa on voimakas ja näkyvä - myös erilaisten muslimivähemmistöjen. Johtopäätöksenä hän esittää, että eri muslimi- ja ei-muslimiyhteisöt ja instituutiot käyttävät tilaa (katuja ja toreja) vahvistamaan oman organisaationsa asemaa ja kunnioitusta ja samalla kansallisten tarpeiden esittämiseen. Uskonto on keskeinen ensisijaisesti vuorovaikutuksessa urbaanitilassa, poliittisessa identiteetissä ja kansallisen keskustelun ylläpidossa. Nina Glick Schillerin oli tässä istunnossa erityinen kommentaattori ja niinpä hänen huomionsa esitetyistä papereista:

14 14/(34) olennaista ja tärkeää jokaisessa oli, että ne käsittelivät kansallisia ja globaaleja haasteita, mutta juuri paikallisella, lokaalilla, tasolla olennaista oli myös ristiriita diskurssin ja käytäntöjen välillä kaikissa myös läsnä grounded processies ja theory kaupungeista on aina hyvä puhua, mutta näissä käsiteltiin mm. Osloa ja Kööpenhaminaa, jotka ovat pääkaupunkeja, joilla omat "kansalliset" näkökulmat ja tavoitteet myös maahanmuutto- /siirtolaisuusasioissa. Landskrona tai Malmö edustavat toista ja paikallisempaa kulmaa kiinnostavaa Genovan ja Landskronan vertailussa on se, ettei tarkastella ainoastaan maahanmuuttoa vaan se kytketään hyvinvointiin ja - palvelujen tuottamiseen Malmö on todella kiinnostava tapaus, sillä sen etnisyysrakenne on johtanut kaupungin brändirakennuksessa ja toimintatavoissa kiinnostaviin ratkaisuihin paikallinen lähestymistapa on tärkeä myös siksi, että esim. etnisyyden, kansallisuuden... määrittely kansallisella tasolla voidaan kuvitella olevan selkeää, mutta todellisuudessa paikallisella tasolla niillä ja monilla muilla käsitteillä saattaa olla aivan poikkeava konnotaatio ja sisältö hienostoalueella tehty tutkimustyö on siksi hyvin tärkeä, koska siinä eritellään mitä ihmiset sanovat ja mitä he tekevät. Sen eron ymmärtäminen on hyvin tärkeä ymmärtää maahanmuuttoa ja siirtolaisuutta käsittelevässä tutkimuksessa Kello Rinnakkaiset workshopit Workshop 4 -- Transnational family practices and nation state regulation Participants: Helga Eggebø (N), Hilde Lidén (N), Kristin Henriksen (N), Anika Liversage (DK), Annika Rabo (S) Workshop 5 -- Media, migration, minorities and majorities in the Nordic countries Participants: Karina Horsti (F), Asta Smedegaard Nielsen (DK), Rikke Andreassen (S/DK), Suvi Keskinen (F), Magnus Andersson (S), Camilla Haavisto (F) Karina Horsti (F): The Finnish nation in puberty - Framing immigration and integration in opinionated journalism (Helsinki Uni, CEREN; Center for Research on Ethnic Relations and Nationalism) Tutkimuksen aiheena kahden tämänhetkisen ilmiön tutkimista: journalismin muutos (esimerkkinä nettiuutisen keskusteluosio) niin journalistien keskuudessa kuin journalismin ympärillä sekä maahanmuuttajuuden populisointi julkisessa keskustelussa. Tarkastelussa maahanmuuttopolitiikan polarisoituminen Suomessa: puolesta ja vastaan, kolmen suurimman puolueen antaessa erilaisia linjauksia, kommentteja. Vapaan puheen puolustajat ja demokratia verkossa käytävän keskustelun ytimessä: huolenaiheet mielipiteenilmaisun rajoittamisesta, kun rasistisia kommentteja ei julkaista verkkolehtien keskustelupalstoilla, versus toimitukselliset linjanveto-ongelmat moderaattorien keskuudessa (pyritään ainakin julkisuudessa antamaan kuva, että moderointi perustuu lakiin eli lain määrittelemät rasistiset tai kansanryhmän vastaiset yms. kirjoitukset poistetaan); verkkojulkaisut julkaisevat aineistoa ja mielipiteitä, joita ei painettuun lehteen julkaistaisi edes lukijan mielipideaineistona. Havaittu rasismin monet vivahteet: nettikeskustelut paljastavat herkemmin myös elitistisen rasismin. Ihmiset arvostavat journalismin valtaa enemmän kuin aiemmin (ruotsalainen tutkimus). Tutkimuksen caset Astrid Thorsin tapaus ja samoin Tarja Halosen lausunto HS

15 15/(34) Yhteenvetona todettiin, että vihamielinen ympäristö ja verkkokeskustelu johtavat siihen, että vähemmistöryhmät voivat myös päättää pysyä hiljaa, eli jäävät pois keskustelusta, koska nettihuutelu ei johda mihinkään hedelmälliseen. Lisäksi maahanmuuttajavastaiset anonyymit kirjoittelijat ovat yliedustettuna verkkokeskusteluissa, kun näin käy. Polarisaatio vaikuttaa verkkoympäristössä suuremmalta kuin se oikeasti onkaan. Asta Smedegaard Nielsen (DK): Communicating a Terror Threat - 'The Glasvej case' in Danish television news Tutkimuksen aiheena, kuinka nykypäivän terrorismi esitetään kansallisessa uutismediassa Tanskassa suhteutettuna sen todelliseen merkittävyyteen tanskalaisessa kontekstissa. Pohjimmiltaan medialukutaitoon liittyvää journalismin kritiikkiä. Tavoitteena analysoida raamittaminen ja yleisöön vetoaminen, journalististen työvälineiden käyttö, ja tutkia mikä suhde on journalististen käytäntöjen ja todellisuuden välissä. Erityisesti tarkkailussa, miten uutisten rakentaminen näiden kahden työkalun avulla vaikuttaa kokonaisuuteen. Raamittaminen (framing) on sisältää informaation valintaa ja poimimista siten, että uutisoinnissa nostetaan esiin vain tiettyjä faktoja, jättäen ehkä toisia, yhtä merkittäviä, mainitsematta. Yleisöön vetoaminen (addressing to audience) puolestaan on tapa luoda yleisölle ajatus yhtenäisestä, samanmielisesti ajattelevasta suuresta yleisöstä. Case Glasvej on uutisoitu tapaus, jossa oletettu terroristihyökkäyksen suunnittelu Tanskassa vuonna 2007 johti kahdeksan ihmisen pidätykseen ja runsaaseen uutisointiin. Mediajulkisuudessa keskityttiin lietsomaan terrorismiuhkaa, joka johti yleisen uhan syntyyn: tämä johti tulkintaan, että yleisesti ottaen tanskalaisia uhkaavat terroritekoja suunnittelevat, muualta alunperin tulleet henkilöt, jotka ovat yleinen uhka Tanskalle. Mediassa uutisoinnin myötä yhdistettiin Glasvejn pidätykset, muslimit, maahanmuuttajat, nuoret miehet, huonompien asuinympäristöjen asukkaat ja tumman ihonvärin omaavat kasvavaan radikalisaatioon. Yksioikoinen uutisointi johti muslimien demonisointiin. Tämä puolestaan johti katalysaatioon Muslimit vastaan Me tanskalaiset. Rikke Andreassen (S/DK): Which positions are available for racial minorities in Danish media Tutkimuksessa vertailussa television ja lehtien stereotyyppisten vähemmistöjen negatiivinen presentaatio ja viihdeohjelmien kuten X-factor myönteinen presentaatio. Eroavaisuudet ryhmien esittämisessä julkisuudessa ovat siinä, että kun vähemmistön edustaja ei menesty, hän leimautuu ryhmään muut ja kun vähemmistön edustaja menestyy, hän leimautuu ryhmään me. Mediassa ei edelleenkään ole päästy eroon stereotypioista. Edelleen vähemmistön edustajalla on rytmi veressä, kun hän osaa laulaa ja tanssia. Yksilöksi vähemmistöryhmästä erottautuminen vaatii mediassa valtavia ponnisteluja. Suvi Keskinen (F) Vertailussa tanskalainen ja suomalainen mediakohu maahanmuuttajayhteydessä: äärioikeiston muslimeja loukkaava kannanotto lasten ja naisten hyväksikäytöstä vs. laajentuneen perheväkivallan ilmentymä, ampumistapaus kauppakeskuksessa. Camilla Haavisto (F) Suomalaisten Vasabladetin ja Helsingin Sanomien kuvakerronnan vertaileva pieni "väli"tutkimusprojekti välisestä kuva-aineistosta, jossa vedetty johtopäätöksinä mm. maahanmuuttajan kuvaaminen ryhmä/komiteapotretissa tai syntyperäisten suomalaisten suojeluksessa. Koska uutishuoneiden päätöksentekoprosesseja ei päästä tutkimaan, johtopäätöksiä olivat mm. se, että paikallislehden ja kansallisesti suurimman julkaisun erot kuvakerronnassa (vanhanaikaisempi VB, modernimpi HS) liittyvät resursseihin: paikallislehdessä toimittaja tuottaa sekä tekstin että kuvat ja isolla lehdellä on erikseen kuvan ja tekstin tuottavat ammattilaiset. Keskustelussa pohdintaa, onko lehdistöllä poliittisia

16 16/(34) tarkoitusperiä. Joitain aavistuksia sellaisesta saattaa ilmetä. Esimerkiksi otettiin georgialaisnaisten pysäytetty bussi, jossa teksti kertoi viranomaisten version naiskauppaepäilyistä ja kuvakerronta paljasti Suomeen pääsyn evättyjen olleen kaukana perinteisen seksityöläisen keskiarvosta, vanhempia rouvashenkilöitä paksuine mantteleineen. Workshop 6 -- Finding a language of our own: a critique of migration research Participants: Mette Andersson (N), Jon Rogstad (N), Birgitte Suter (S), Jens Røyrvik (N), Ronald Stade (S), Dimosthenis Chatzoglakis (S) Tämän session teemana on tarkastella, josko siirtolaisuustutkimus on "oikeilla raiteillla". Mette Andersson (N),Bergen ja Jon Rogstad (N) Oslo, Tutkimus tehtiin nuorten muslimien (joilla yhteys ylikansalliseen moskeijaan), räppäreiden ja rasisminvastaisen liikkeen joukossa. Kaikilla on jonkinlainen ylikansallinen leima tai yhteys. Lähtökohtana oli sosiaalisen liikkuvuuden teoria ja sitä kautta erityisesti kiinnostusliikkeet (interest) ja identiteettiliikkeet (Identity) ja mitä sosiaalinen liike ja liikkuminen tarkoittaa. Historiallisena viitekehyksenä on mm. abolitionismi Yhdysvalloissa. Tutkimuksen näkökulmasta kiinnostava erittely, mutta empiirisen aineiston esittely jäi lähes olemattomaksi, joten hankala ajatella käytännön kautta. Kiinnostava oli myös heidän lyhyt teoreettinen näkemyksensä kansainvälisten verkostojen ja mielikuvien vaikutuksesta interest-/identityryhmien syntymisen. Kysymys, joka nousi: voiko näissä kolmessa tapauksessa ja liikkeessä yhdistyä identity ja interest. Antirasistista vasemmistoliikettä yhdistää afrikkalaisuus ja toisaalta vasemmistoideologia - siis liike, joka on alkanut inrerest-pohjaisena mutta siirtynyt enemmän identity-liikkeeksi. Nuoret muslimit puolestaan uskonnon kautta yhteen ( voisi siis kuvitella identityn olevan tärkeä), mutta esimerkiksi poliittisissa näkemyksissä suuria eroja ja ristiriitoja Räppärien osalta aika ei riittänyt esittelyssä. Kysymyksessä ei ollut paikallinen tai alueellinen tarkastelu, vaan koska kaikki kolme tapausta ovat kansainvälisissä verkostoissa, sen mukana on selkeä globaali ulottuvuus. Birgitte Suter (S), - Malmön ja Linköping University, käsittelee työssään kahta termiä Transit Migrants ja kuinka heistä tulee Migrants in transit Space? Maantieteellinen alue, jossa tutkimus tehtiin, oli Istanbul, koska se on ns. musta laatikko siirtolaisuudessa. Hänellä 9 kk kenttätyö. Etnografinen tutkimus n. 50 siirtolaisen kanssa sekä keskustelut kirkollisten, avustus- ja muiden järjestöjen kanssa.. Transit Migranteista on tutkimustietoa mm. varsin paljon Välimeren alueelta (siirtolainen, joka on aikeissa jatkaa matkaa ja on paikallaan vain väliaikaisesti) Istanbulissa mm. kävi selville, että esim nigerialaiset kuvittelevat sieltä siirtyvänsä heti Eurooppaan. Aikomukset (intension) muuttuvat ja silloin - keskityttämällä vain tähän -siirtolaisuudesta saisi väärän kuvan. Toinen tärkeä asia on aika- milloin tilapäisestä tulee pysyvää? ja onko transit migration = illegal immigration ja tärkein kysymys: mikä aiheuttaa pysähtymisen transit-tilaan (väliaikaiseen tilaan). Syitä: rakenteet (lait, turvapaikkahaku, erilaiset luvat), henkilökohtaiset syyt (mm. raha, ominaisuudet), suhteet (etniset, kansalliset, uskonnolliset). Koko paketti esiteltiin hyvänä graafisena esityksenä, joka olisi hauska saada käsiinsä. Jens Røyrvik (N), sosiaaliantropologi. Keskeinen teema tai kysymys on: mitä on migration eli mikä ero termien motion/migration välillä. Omassa tutkimuksessaan eivät ihmiset ole siirtolaisia, mutta ovat

17 17/(34) liikkessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Eli kysymys: koska liikkumisesta tulee siirtolaisuutta? Mistä puhutaan, kun puhutaan siirtolaisuudesta (migration)? Mikä on siis ideaalikonseptien validiteeti/ hyöty? Itse tutkii ja seuraa suurten laivojen ja niiden miehistöjen liikkeitä. He ovat öljyalalla. Mm. yksi haastateltu (Paul) aloitti Huippuvuorilla, jatkoi Barentsinmerellä ja Grönlannissa, Kanadassa ja Norjan pohjoisrannikolla (tässä vaiheessa vasta 18 v). Sen jälkeen opinnot, jonka jälkeen Nigerian delta, Angola, Etelä-Afrikka, josta palasi hiljan takasin pohjoiseen (on nyt 23 v). Tuona aikana useita työnantajia ja myös useita laivoja. Hänelle ja näille henkilöille rajat ovat merkityksettömiä ja siksi väite: siirtolaisuuskirjallisuus ei ole aivan ajan tasalla. Jens esittelee erinomaisia esimerkkejä tästä liikkumisesta/siirtolaisuudesta. Heille rajat ovat öljyteollisuus, jonka sisällä liikutaan eivät kansalliset rajat tai etniset taustat tai monet muut tekijät. Esitti poleemiset ratkaisuehdotukset, jotka synnyttivät tavattoman vilkkaan keskustelun, jonka keskiö oli, mikä on tuon nyt 23 v. Paulin elämänkaaren kulku ja miten sitä tulkitaan esimerkiksi 10 vuoden päästä.? Miten silloin tässä tapauksessa voitaisiin ajatella suhdetta motion / migration? Ronald Stade (S), Malmön proffa, jonka teema on vastustaa integraatiota, sillä siirtolaisuustutkimus ja integraatio liitetään toisiinsa ikään kuin annettuna. Integraatio tulee sanasta tango (latina) eli koskettaa ja siitä seuraten integraatio tarkoittaa: koskemattomuutta. Miksi siis integraatio tarkoittaa nykyään liittymistä mukaan, kytkeytymistä jne... Englannista johdettuna se olisi integrity (moraalinen, ei korruptoitunut, viattomuus). Noin 1900 alettiin puhua yhteiskunnallisessa keskustelussa integraatiosta, jolla tarkoitettiin aluksi siirtoa paikasta toiseen ja rodun muuttumista tuon siirron jälkimainingeissa ja tätä kautta päädytään kosmopoliitteihin ja kosmopoliittisuuteen. Vuonna 1903 oli jo visio tästä rodullisesta integraatiosta Marsissa (Ward) - kirjoitus on hankittava, koska se kuulostaa aivan älyttömältä! Integraatio ei ole tutkijoille (eikä pidäkään olla) olennaista vaan disintegraatio. Hyviä huomioita ns. maahanmuuttokriittiseen keskusteluun ja poliittiseen toimintaan viime aikoina sekä siihen kuuluvaan unconditional hospitality / conditional hospitality käsitepariin ja siihen ketkä ovat vihamiehiä ja ketkä ystäviä tai vieraita. Mielenkiintoinen tarkastelu sekä lingvistiseltä että filosofiselta ajattelultaan. Esimerkiksi hospitality /hostility : sama kantasana. Ja mitä on hostin ja mitkä guestin oletettava käytös. Penää tieteellistä ja reflektoivaa asennetta tutkijoilta. Itse on antropologi ja hänen tutkimuksiaan/kirjoituksiaan kannattaa seurata. Keskustelussa anekdootti Dickensin ja Anderssenin suhteesta. Dickdens kutsui Anderssen kylään. Anderssen jäi vieraaksi kolmeksi vuodeksi. Dimosthenis Chatzoglakis (S) tarkastelee totuutta ja ruotsalaista hallintotapaa monikulttuurisuusasioissa. Lähtökohtana antiikin Kreikassa muotoutuneet käsitykset (meidän käsityksemme?) totuudesta, ihmisestä, demokratiasta, debatista, hyvästä hallinnosta. Kritisoi Ruotsin poliittisten puolueiden ja erityisesti oikeiston asennetta monikulttuuriasioissa ja hyvin olematonta objektiivisuutta. Tämä on ollut seurausta - samoin kuin Tanskassa - Muhamedin kuvien julkaisemisen jälkeen. Hänen aineistonsa osoittaa Ruotsissa samaa kehityskulkua, joka on meneillään /nähtävissä Suomessa poliittisten puolueiden keskuudessa Perussuomalaisten etenemisen seurauksena. Eli ei olla enää omien solidaarisuuden tai kansainvälisyyden ajatusten takana, vaan moraalittomasti keräämässä poliittisia irtopisteitä. Kiinnostava tutkimus "ruotsalaisuuden", "etnisen ruotsalaisuuden", nykyaikaisen "työväenluokan", viestintuojien jne muodostumisesta ja sen seurauksena poliittiseen keskusteluun tulleiden totuuden vastaisten tai puoli- tai osatotuuksien esittäminen oikeina. Ja sitä kautta poliitikot esittävät totuuden puhujat henkilöinä, joilla täytyy olla siirtolaisverta tai siirtolaistaustaa.

18 18/(34) Illan sosiaalista ohjelmaa, Matti R. osallistui. Kello Welcome-drink and snacks: Tervetuliaisvastaanotto oli nimensä mukaisesti pari lasia viiniä ja jotain pientä naposteltavaa. Samalla erilaiset tapahtuman toimijat pääsivät esittäytymään ja vielä kerran käytiin läpi erilaiset tervetuliaispuheet. Tuossa yhteydessä kävi selväksi myös, että suurin osa vapaaehtoisista opiskelija-avustajista/assistenteista oli suomalaistaustaisia ja toimivat myös suomen kielellä. Maahanmuuttajataustaisia on yliopistoilla varsin paljon. Vastaanoton jälkeen oli mahdollisuus lähteä "Meet the Locals"- kierrokselle, jota johdattelivat Yliopiston opettajat, etunenässä Berndt Clavier. Hänen opastuksellaan kävelimme keskikaupungin halki Möllevången kaupunginosaan, joka tunnetaan Skandinavian Kreutzbergina. Malmöhän on kautta aikojen ollut yksi keskeisiä radikalismin keskuksia ja Möllevångin kaupunginosa on ollut tunnettu pitkästä työväentaustastaan sekä monin tavoin autonomiasta. Alue on ollut hyvin pitkälle "omavarainen" ja se on tunnettu "rähinäjengin" tyyssijana. Nykyään kaupunginosassa pitävät sijaansa erilaiset uudet yhteiskuntakriittiset opiskelijaliikkeet ja -järjestöt, keskitettyä hallintoa vastustavat liikkeet. Alueelle on tyypillistä myös työväenluokan nostalgian elinvoima ja maahanmuuttoromantiikka. Alueella on hyvin paljon maahanmuuttajien liiketoimintaa. Kiinnostava kaupunginosa, jossa kannattaa vierailla. Jollain tavalla Helsingin Kallion kaupunginosa ja Möllevången muistuttavat toisiaan. Oikein hauska tapa ja keino, että yliopiston opettajat johdattelevat erilaisiin kaupungin ilmiöihin ja paikkoihin, joihin muuten ei tulisi välttämättä tutustuttua. Kannattaisi harkita meillä järjestettävissä tapahtumissa hyödynnettäväksi. 3.3 Torstai Kello Keynote -puheenvuorot Torstain keynote puhe The Mobility Turn : An analytical balancing act* Prof. VERED AMIT, Professor at the Department of Sociology and Anthropology, Concordia University, Montreal Aamupäivän keynote-puheen pitää Vered Amit Montrealista, Concordia-yliopistosta. Hän on tutkinut paljon yhteisöjä ja niihin liittyviä ongelmia sekä etuoikeutettujen siirtolaisten tematiikkaa (esim. opiskelijat, expatriaatit). Suositeltavaa lukea hänen kirjansa: Trouble with Community ja Going First Class? New Approcheses to Privileged Travel and Movement. Käyttää lähtökohtanaan John Urrya, Amitin viimeisimpiä tutkimuksiaan on ollut liikkuvassa työssä olevat konsultit ja opiskelijat (vaihto). Näkee Urryn väittämät keskeisesti oikeina ensinnäkin siirtolaisuuden ja urbanisoitumisen osalta. Ottaa lukuisia esimerkkejä viime vuosisadalta latinalaisesta Amerikasta, Etelä- Afrikasta, Egyptistä jne... Puhuu myös sen puolesta, että tutkimusta pitää tehdä myös paikallisesta muuttoliikkeestä eikä ainoastaan kansainvälisestä liikkuvuudesta tai siirtolaisuudesta. Kritisoi sitä, että enemmän tai vähemmän kaikki siirtolaisuus tai liikkuvuus laitetaan samaan pakettiin rajoja ylitettäessä. Esimerkiksi opiskelijat, ammatinharjoittajat, pakolaiset, konsultit, tiedemiehet, tutkijat eivät ole saman kategorian liikkujia. Tämä on tietysti olennainen huomio, kun ajatellaan maahanmuuttajia ja ammattikorkeakouluja sekä VOIMAAn kaltaista pilotointia. Hänen tutkimusalueitaan ovat olleet maantieteellisesti mm. Cayman-saaret, jossa infrastruktuuria kehitettiin nopeasti palvelemaan mm. expatteja sekä lyhytaikaisia vieraita varten ( 2 tunnin

19 19/(34) risteilyvisiitti). Infran rakentaminen ei palvellut ainostaan turisteja, vaan loi työpaikkoja ja sitä kautta expateille kiinnostavan ympäristön. Samantapainen kehitys Uusi-Seelannissa tai Etelä-Koreassa, jossa infran kehittämisen kautta liikkuminen mahdollistuu ja tulee kiinnostavaksi opiskelijoilla. Hänen tutkimuksensa Karibialla osoittaa, että yhtä tärkeää on seurata rajat ylittävää liikkuvuutta kuin rajojen sisällä tapahtuvaa. Karibien suhteellisen pienet saarivaltiot ovat olleet hyvä ympäristö tämänkaltaisen tutkimuksen suorittamiseen. Perheiden historiassa tyypillistä on ollut perheen isän muuttaminen maaseudulta taajamaan ja pojan muuttaminen taajamasta metropoliin. Tämä siis perheen siirtolaisuuden tai liikkuvuuden seuraamisessa on tyypillinen jatkumo. Opiskelijaliikkuvuudessa tärkeintä ovat esimerkiksi lukukausimaksujen suuruus ja oikeus työntekoon opiskeluaikana samoin kuin muut säädännölliset rajoitukset tai oikeudet. Poikkeuksena Euroopan Unionin alueella vaihtoliike on hyvin järjestetty, sillä oikeudet ovat samat koko alueella. Uusi-Seelannissa opiskelijoiden mukana tullut tai sitä seurannut siirtolaisuus on ollut merkittävää. Samankaltainen kehitys on ollut nähtävissä myös Kanadassa. Periaatteessa turistina maahan tuleva, joka haluaa muuttaa statuksensa, ei ole lainkaan erilainen opiskelijasta, joka tekee tutkintonsa, tekee työtä ja päättää jäädä pysyvästi. Toimintatapa on sama: tullaan maahan yhdellä statuksella ja maassa ollessa halutaan tai muutetaan se toiseksi. Lisäksi on monia muita siirtolaisuus/liikkuvuussyitä mm. rakastuminen, terveydenhoitoon, terveydentilaan liittyvät syyt. Konsulttien tai asiantuntijoiden kohdalla on monenkestoista siirtolaisuutta/liikkuvuutta: parin viikon konsultoinnista muutaman vuoden mittaiseen projektiin ja näissä eri kestoisissa tapauksessa tarvitaan erilaista infraa, koska pidemmille jaksoille saavutaan usein perheen kanssa (koulut, päivähoito, elintarviketurvallisuus, terveydenhoito, korkeakouluopintomahdollisuudet...) Kehitysaputyöntekijät tosin ovat oma joukkonsa, joka laatii yleensä itse infran omaan ympäristöönsä varsin luovasti. Sesonkityön perässä tai matkassa liikkuminen on myös yleistynyt sesonkien mukaan (Välimeri, Kanarian saaret, Karibia) Periaatteessa sama ilmiö kuin Pohjois-Suomessa hiihto- ja laskettelusesongin aikana. Hänen puheenvuoronsa tärkein anti oli sen painottaminen, että liikkuvuus, siirtolaisuus ja maahanmuutto sekä niiden muodot ja syyt ovat monimuotoistuneet parin viime vuosikymmenen aikana ja ne ovat tietysti lähtökohtia kun ajatellaan VOIMAAn kaltaista toiminta työpaikoilla/työyhteisöissä ja korkeakouluopintojen edistämisessä Torstain workshopit Kello Rinnakkaiset workshopit Workshop 7 -- Irregular migration in Scandinavia and beyond Participants: Trine Lund Thomsen (DK), Martin Bak Jørgensen (DK), Susi Meret (DK), Helle Stenum (DK), Kirsten Hviid (DK), Sara Kalm (S), Caroline Bækkelund Ellingsen (N), Halvar Andreassen Kjærre (N), Karin Harsløf Hjelde (N), Mónica Amador (Colombia)

20 20/(34) Workshop 8 -- Transnational practices in migration Participants: Erica Righard (S), Norma Montesino (S), Jaana Schütze (D), Charlotte Melander (S), Lisa Åkesson (S), Bojana Babić (BiH), Olav Eggebø (N), Charlotta Hedberg (S), Khalid Khayati (S), Catrin Lundström (S), Ingemar Grandin (S) Puhujissa useita peruuntuneita, alla ennen lounasta esiteltävät paperit: Jaana Schütze: Cultural activities as places to enact identity - differentiating from and sharing with the Other:"Somaliness" in Finland and Germany. Sosio-maantieteellinen perspektiivi. Pääkysymyksenä, mitä identiteetille tapahtuu ja miten sosiaalinen integraatio on tapahtunut kun somalialaisyhdistys vie jäseniään Suomessa maaseudun rauhaan Haukilammelle. Miten identiteetti ja integraatio suhteutuvat toisiinsa: ovatko ne vastakkainasettelussa, kilpailussa vai riidassa keskenään. Monikulttuurisuuden kannattajat voivat väittää, että transnational-identiteetit ja etnisen ryhmän tietoisuus ovat pääasiassa hyvä asia. Tutkimuksen pääargumenttina, kun maahanmuuttajien yhteinen toiminta tapahtuu vahvasti kotiorientoituneesti ja kotikulttuurin käytäntöjä noudattaen, se voidaan tulkita oman kulttuurin tunnistamisen paikaksi molemminsuuntaisesti, sisältäen prosesseja joissa erilaistutaan ja jaetaan tai imitoidaan käyttäytymistä kohti toiseutta. Kysymyksissä nostettiin esiin tutkijan rooli, valkoinen nainen tutkimassa somaliyhteisön kesänviettoa keskellä Suomen maaseutua; millaisia suhteita tutkijan on luotava yhteisöön ja mitä tietoa tutkittavat ovat valmiita luovuttamaan ulkopuoliselle; lisäksi kysyttiin miten marjanpoiminta somalimiesten ajanvietteenä poikkeaa heidän kotikulttuurin perinteistä ja suomalaisten marjanpoiminnan sukupuolijaosta. Itselle nousi kysymys: miten vaikeaa kansainvälinen tutkimus on, millaisia kansallisia ilmiöitä on tunnettava (keskustelussa väitettiin, että marjanpoiminta on pääsääntöisesti naisten suorittamaa harrastetta Suomessa - tästä voi olla kuitenkin alueellisia eroja, joita tutkijat eivät koskaan pääse selville ja tällöin väite jää elämään mutuna, ei tilastofaktana) Lisa Åkesson: Making returnees responsible for development: Return in policy and practice Kriittinen analyysi odotuksista, jotka asetetaan palaaville siirtolaisille. Odotuksissa vahvimpana on, että siirtolaisina olleilla on vahvempi osaaminen siirtolaisjaksonsa jälkeen ja erityisesti, että he haluavat antaa lähtömaalleen kontribuutiota palatessaan. Esimerkiksi Hein de Haas; ajatus maahanmuuton ja lähettävien maiden kehittymisestä palaavien moraalisen kehittämisvelvollisuuden ansiosta ovat ideologioiden värittämiä ja vaihdelleet aikakausittain. Palaavien expatien odotetaan olevan asiantuntijoita kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusasioissa sekä oletetaan, että he hankkivat muualla ollessaan parempaa koulutusta ja laadukkaampaa työelämäkokemusta kuin mitä kotimaassa olisi tarjolla. Casena oli Cap Verde, josta opimme, että useimmat expatit eivät koskaan palaa; palaajat ovat heterogeeninen ryhmä, joka voidaan kategorisoida tässä tutkimuksessa eläkeläisiin, yrittäjiin, korkeasti koulutettuihin ja epäonnistujiin. Suurin osa palaajista on eläkeläisiä, jotka eivät usko pystyvänsä palaamaan ennen kuin on aika eläköityä. Pieni ryhmä palaajista on yrittäjiä, jotka uskovat menestyvänsä lähtömaassaan paremmin tarjoamalla parempia tai edullisempia palveluja tai tekemällä muuta bisnestä, joka lähtömaassa on vielä uutta; silti vain vähemmistö käyttää hyödykseen ulkomailla hankkimiaan taitoja. Korkeasti koulutettujen ryhmä saattaa kokea vaikeuksia esimerkiksi työllistymisessä palatessaan ulkomailta, koska tutkinnot eivät olekaan vastaavuudeltaan sopivia, toisen polven palaajat ovat aitoja kosmopoliitteja. Epäonnistuneet puolestaan palaavat vähin äänin ja pitävät matalaa profiilia.

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti 1 Tarkista opetussuunnitelmien sisällöt sekä opintojaksokuvaukset WebOodista. Muutoksia yleisissä tenteissä Yhteiskuntatieteiden laitoksen ja historia- ja maantieteiden laitoksen yleiset tentit yhdistyvät

Lisätiedot

Mitä kunniaväkivalta on? YTT, yliassistentti Suvi Keskinen Tampereen yliopisto 4.2.2009 Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Meneillään oleva tutkimus käsittelee maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Johdanto päivän teemoihin Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Kansalaaset tuloo Helsingin Roihuvuoren asukaspuiston yhteissuunnittelu (http://www.roihuvuori.com/index.php?option=com_content&task=view&id=2199

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Pohjoismainen oikeus uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015

Pohjoismainen oikeus uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015 uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015 Mitä on pohjoismainen oikeus? Yhteisnimitys Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan oikeudelle + ylikansallinen

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Haetaan läsnl. snä olevaa aikuisuutta. Sunniva Drake 2009

Haetaan läsnl. snä olevaa aikuisuutta. Sunniva Drake 2009 Haetaan läsnl snä olevaa aikuisuutta Sunniva Drake 2009 Haetaan läsnä olevaa aikuista isoon kirjastoon osaamista lisää: maahanmuuttajien palveluihin, nuorten kanssa toimeen tulemiseen, verkkomaailman kohtaamisiin,

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tiedotus & markkinointi,

Tiedotus & markkinointi, Tiedotus & markkinointi, kiertuetoiminnassa TEKIJÄ: V KOULUTUSJAKSO 30.- 31.1.2012 Kouvolan Teatteri Leena Björkqvist 2012 Ma 30.1.2012 Onnistuneen markkinoinnin peruspilareita kiertuetoiminnassa Klo 12.00-12.10

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

4 Kokemuksen tutkiminen

4 Kokemuksen tutkiminen 4 Kokemuksen tutkiminen vetäjä: professori Juha Perttula, LaY Torstai 15.2.2007 klo 15.00 17.00, paikka Fellman sali 15.00 15.10 Johdattelu professori Juha Perttula, Lapin 15.10 15.45 Maahanmuuttajataustaisten

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Maahanmuuttokeskustelu Tutkimusprojektin kuvaus ja tuloksia. Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Dosentti Kaisa Herne Dosentti Maija Setälä

Maahanmuuttokeskustelu Tutkimusprojektin kuvaus ja tuloksia. Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Dosentti Kaisa Herne Dosentti Maija Setälä Maahanmuuttokeskustelu Tutkimusprojektin kuvaus ja tuloksia Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Dosentti Kaisa Herne Dosentti Maija Setälä Åbo Akademi Samforsk 20.4.2012 1 Tutkimusprojektin taustaa, I Demokratiassa

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän

Lisätiedot