MENESTYNEIDEN BRANDIEN KANSSA MARKKINOILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MENESTYNEIDEN BRANDIEN KANSSA MARKKINOILLE"

Transkriptio

1 MENESTYNEIDEN BRANDIEN KANSSA MARKKINOILLE esiselvitys hankkeelle matkailupalvelujen ja tuotteiden yhteistyön edistämiseksi Tuuli Somma Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus 2000

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Selvityksen sisältö ja tavoitteet Selvityksen rakenne ja aikataulu Toteutus Metodit I Vaihe Suomi luontomatkailumaana, matkailupalvelut Imago ja vetovoima Trendit Kilpailu Tulevaisuuden haasteet Matkailun Suhdannebarometri Rajahaastattelututkimus Asuinmaat Oleskelun ajankohta ja kesto Majoitustapa Rahankäyttö Aktiviteetit Kokemukset II Vaihe Matkailubarometri kyselylomake Kyselyn tulokset Yhteenveto barometristä III Vaihe Puhelinhaastattelut Haastateltavat yritykset ja niiden tuotevalikoima Markkinointi Tuoteyhteistyö Ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käyttö Ympäristöystävällisyys Katalogivertailu Varusteet Matkailuyritykset IV Vaihe Yhteenveto vaiheista I-III Pilottihanke Tavoitteet Toimintamalli MEM Market Entry Management Lähdeluettelo Liitteet

3 1. Johdanto Menestyneiden brandien kanssa markkinoille on Taideteollisen korkeakoulun Koulutuskeskuksen teettämä selvitys Designstudio muotoilun osaamiskeskus -projektissa. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa suomalaisten luontomatkailuyrittäjien ja tuotevalmistajien halukkuutta ja mielenkiintoa tuoteyhteistyöhön ja yhteiseen markkinointistrategiaan niin kotimaisilla kuin ulkomaisilla markkinoilla. Selvityksen toteutti Tuuli Somma Masina Oy:stä. Yrityskoko näillä alueilla Suomessa on keskimäärin suhteellisen pieni, joten monellakaan yritykseltä ei riitä resursseja laajemman markkinoinnin käynnistämiseen. On siis oletettavaa, että löytämällä synergiaetuja toisistaan ja yhdistämällä voimavarojaan yritykset kykenevät vahvistamaan vientikilpailukykyään kansainvälisillä markkinoilla. Haastatteluiden perusteella Suomella on vahva identiteetti teknologiamaana ja kylmäosaajana. Useat yritykset mainitsivat vahvuuksinaan omaleimaiset tuotteet. Suomalaisten tuotteiden imago rakentuu yksinkertaisuudesta, karuudesta, puhtaudesta ja korkeasta laadusta yhdistettynä korkeatasoiseen tekniseen osaamiseen. Ajatus yhteistyöstä luontomatkailijoiden ja tuotevalmistajien/merkkien välillä on uusi Suomessa. Vaikka jonkin asteista yhteistyötä on ollut ja on tälläkin hetkellä, ei se kuitenkaan ole ollut kokonaisvaltaista tai vahvaan strategiaan pohjautuvaa. Tämän selvityksen avulla pyritään asettamaan tavoitteet ja keinot yhteistyön suunnittelulle ja onnistumiselle. Muotoilun alalle suunnattu Designstudio muotoilun osaamiskeskus on vuonna 1999 aloitettu koulutus- ja kehityshanke, jota ovat rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto ja Uudenmaan TEkeskus. Tavoitteena on muotoilualan pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnallisen osaamisen vahvistaminen. Toiminnan kohteina ovat muotoilu- ja suunnittelutoimistot sekä yksityiset ammatinharjoittajat. Lisäksi toiminta kohdistuu tuotannollisiin ja palveluyrityksiin, joiden liiketoimintaan designin laajempi hyödyntäminen toisi lisäarvoa tavoitteena saada entistä useampi yritys käyttämään muotoilua osana liike- ja tuotekehitystoimintaansa. 3

4 2. Selvityksen sisältö ja tavoitteet Työn tarkoituksena on kartoittaa kotimaisten luontomatkailuyritysten sekä varustevalmistajien ja tuotemerkkien kiinnostusta ja halukkuutta tuoteyhteistyöhön ja yhteiseen markkinointiin kotimaisille ja Eurooppalaisille markkinoille. Varustevalmistajilla ja tuotemerkeillä tarkoitetaan sellaisia yrityksiä, jotka tarjoavat luontoretkeilyyn liittyviä tai liitettäviä tuotteita. Matkailuyritykset rajattiin nimenomaan luontomatkailupalveluja tarjoaviin. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä näiden kahden alueen välillä sekä auttaa yrityksiä löytämään muotoilupalveluja vahvistamaan ja parantamaan yritysimagoa ja tuotekehitystä. Päätavoitteena on tuottaa pohjamateriaalia pilottihankkeen käynnistämiseen jatkossa valittavien yritysten kanssa. Pilottihankeen tavoitteena on valittujen yritysten kanssa tehtävä yhteisesiintyminen tai -lanseeraaminen. Markkinoinnin ja sisällön kannalta on oleellista löytää hankkeelle (yrityksille) yhteinen viesti, jonka avulla ja vetovoimaisuudella yhteisesiintyminen toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla ja profiloituu selkeällä identiteetillä. Hankkeen tarkoituksena on myös tuoda muotoiluosaaminen yhdeksi kilpailueduksi niin tuotekehityksen, markkinoinnin kuin lopputuotteenkin osalta. 2.1 Selvityksen rakenne ja aikataulu Selvityksen rakenne on neliosainen. I Vaihe: Ensimmäisessä vaiheessa hankittiin perustietoutta luontomatkailupalveluista; minkälaisia palveluja/tuotteita tarjotaan, matkailijamääriä, ulkomaisten matkailijoiden kansalaisuuksia jne. II Vaihe: Toisessa vaiheessa laadittiin kyselylomake, joka liitettiin SMAK:in teettämän matkailubarometrin yhteyteen. Kysely osoitettiin matkailuyrittäjille. Sen tarkoituksena oli selvittää matkailuyrittäjien kiinnostusta yhteistyöhön tuotevalmistajien/merkkien kanssa. III Vaihe: Kolmannessa vaiheessa valittiin suomalaisia tuotemerkki/valmistaja yrityksiä, joilta tiedusteltiin mielenkiintoa yhteistyöhön sekä muiden merkkien että valmistajien kanssa ja matkailuyrittäjien kanssa. Haastattelu suoritettiin puhelimitse. Päivikki Ritala kirjoitti kyselyyn ja haastatteluun perustuvan erillisen raportin ekologian ja estetiikan osalta. IV Vaihe: Neljännessä vaiheessa laadittiin yhteenveto saaduista tiedoista, jolla pohjustetaan pilottihanketta. 2.2 Toteutus Selvityksen toteutti Tuuli Somma. Osa tutkimuksesta suoritettiin yhteistyössä Suomen Matkailun Kehitys Oy:n kanssa. Projektipäällikkönä toimi Tapani Huovinen Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksesta, asiantuntijajäsenenä toimi Kari Korkman Luovi Oy:stä sekä Päivikki Ritala Taideteollisesta korkeakoulusta. Tutkimus rahoitetaan Designstudio projektin tutkimusrahoituksesta. 4

5 2.3 Metodit Selvityksen alkuvaiheessa käytettiin eri raportteja selvittämään Suomen luontomatkailun nykytilaa. Luontomatkailuyritysten kiinnostusta tuoteyhteistyöhön tuote- ja varustevalmistajien kanssa selvitettiin omalla kyselylomakkeella Suomen Matkailun Kehitys Oy:n (SMAK) teettämän Matkailubarometrin yhteydessä. Tuote- ja varustevalmistajia haastateltiin puhelimitse. I Vaihe Ensimmäisessä vaiheessa pyrittiin kartoittamaan luontomatkailun nykytilaa Suomessa. Aihepiiriin orientoitumiseen ja lähdetietoina käytettiin seuraavia raportteja: Suomen luonto kansainvälisenä matkailutuotteena (Kauppi 1996), Kulttuurimatkailu tietoyhteiskunnassa (Etelä- Suomen Matkailun Kehitys Oy 1999), Matkailun Suhdannebarometri (Suomen Matkailun Kehitys Oy 1999) sekä Rajahaastattelututkimus (MEK 1999). Tietoa haettiin nimenomaan luontomatkailusta ja siihen liittyvistä matkailijamääristä, ulkomaalaisten kansalaisuuksista, tarjotuista ja käytetyistä aktiviteeteista, yhteistyöstä muiden yrittäjien kanssa, suurimmista kilpailijamaista ja tulevaisuuden näkymistä. Esiselvityksen tarkoituksena oli saada mahdollisimman laaja käsitys vallitsevasta tilanteesta Suomen luontomatkailussa. 3. Suomi luontomatkailumaana, matkailupalvelut 3.1 Imago ja vetovoima Suomea pidetään vetovoimaisena matkailumaana. Sillä on vahva imago luontomatkailumaana ja luonto on sen merkittävin vetovoimatekijä. Suomi tunnetaan maana, jossa on paljon järviä ja metsää. Suomen kilpailuvaltteja luontoon perustuvan matkailun markkinoilla ovat tuotteiden laatu sekä erityisesti tarjonta, jota pidetään monipuolisena. Suomi pystyy tarjoamaan ulkomaisille matkailijoille sekä talvella että kesällä vetovoimaisia luontoelämyksiä. Suomen merkittäviä vetovoimatekijöitä ovat lumi, hiljaisuus, saasteettomuus ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Suomalaisia pidetään myös hyvin ystävällisinä ja vieraanvaraisina. Imago on kuitenkin passiivinen. Merkittävänä pullonkaulana on matkakohteesta ilman etukäteisvarausta ostettavien luontomatkailutuotteiden tarjonnan vähäisyys, omatoimisten aktiviteettien osalta puutteet vieraskielisissä opasteissa sekä tiedon saanti aktiviteettimahdollisuuksista ja valmiista paketeista. Tilanne vaihtelee hieman markkinaalueittain, mutta perusongelma on kaikilla markkina-alueilla samankaltainen. Luontoon perustuvan matkailun markkinaosuus on sekä kesä- että talviaikana 14 % Suomeen suuntautuvasta matkailusta. 5

6 3.2 Trendit Skandinaviaan suuntautuvassa matkailussa on tunnistettavissa kaksi trendiä: 1. Ryhmäkokojen yksilöllistyminen - ryhmäkoko pienenee (10-15 hlö) - yhdistetty kierto/kohdematka - teemakiertomatkat 2. Yksilömatkojen strukturoituminen - tuotteistaminen, tuotemodulit, joista kootaan yksilölliset paketit - perusohjelma ja sen variaatiot Elämysten merkitys matkailun vetovoimaisuudessa on erittäin keskeinen. Nykymatkailijalle elämykset muodostuvat yhä useammin oman, aktiivisen toiminnan kautta. Tuloksissa korostuvat omatoimisuuteen perustuvien aktiviteettien järjestettyjä huomattavasti suurempi kiinnostavuus. Selkeästi kiinnostavimpia ovat vaellus ja patikointi. 3.3 Kilpailu Tutkimustulokset osoittavat, että Suomen luontoon perustuvat matkailutuotteet ovat sekä hinnaltaan, laadultaan ja tarjonnaltaan kilpailukykyisiä verrattuna useimpiin kilpailijamaihimme. Hintakilpailukyvyn osalta tilanne nähdään kahtia jakoisena: aktiviteettien hintatasoa pidettiin kansainvälisesti kilpailukykyisenä, mutta muuten Suomea pidetään kalliina maana. Suomen eri alueista ulkomaisia matkanjärjestäjiä ja heidän asiakkaita eniten kiinnostaa Lappi, Kuusamo- Kainuu ja Saimaan alue, ts. ne alueet, jotka ovat pisimpään tehneet markkinointityötä ulkomailla. Norja, Islanti, Ruotsi ja Kanada ovat Suomen pääasialliset kilpailijamaat. Suomi kilpailee pääasiallisesti talvimatkailutuotteita tarjoavien kanssa. - Ruotsi markkinoi itseään pääasiassa edullisena perhematkailumaana. - Norjalla on voimakas luontomatkailuun perustuva imago- ja tuotekuva. Aktiviteettien tarjonta on erittäin monipuolista. - Islanti houkuttelee täysin erilaisella luonnolla ja islanninhevosilla. - Suomella on voimakas imago luontomatkailumaana, mutta se on passiivinen. Suurimpana ongelmana pidetään yleisen hintatason kalleutta sekä sitä, että potentiaaliset asiakkaat eivät tiedä riittävästi luontoon liittyvistä harrastusmahdollisuuksista ja aktiviteeteista. 3.4 Tulevaisuuden haasteet Suomella on vahva imago luontomatkailumaana, mutta imagon takana ei ole tarpeeksi sisältöä. Palvelut ovat olemassa, mutta niiden saavutettavuus on hankala ja tiedon kulku asiakkaalle heikkoa. Verkosto on hajallaan eikä löydy yhteistä nimittäjää, jonka kautta saisi tai löytäisi kaikki mahdolliset palvelut. Heikko ulkomaan markkinointi johtuu osittain siitä, että matkailualan yritykset ovat pieniä Suomessa, eikä tarvittavia resursseja siihen löydy. MEK markkinoi Suomi-kuvaa, mutta ei myy tai markkinoi tuotteita ja palveluja. Tulevaisuuden matkailijatyyppejä ovat eläkeläiset, lapsettomat pariskunnat ja yksinäiset aikuiset. He ovat kokeneita matkustajia, haluavat enemmän ja monipuolisempaa tietoa matkailukohteesta ja vaativat parempaa hinta/laatu suhdetta matkailutuotteilta. Tiivistelmä Suomen luonto kansainvälisenä matkailutuotteena raportista (Kauppi 1996) 6

7 4. Matkailun Suhdannebarometri Matkailun Suhdannebarometri on Suomen Matkailun Kehitys Oy:n vuosittain julkaisema selvitys kaikkien kotimaisten matkailuyritysten lähiajan kehitysnäkymistä ja odotuksista yritystyypeittäin että maakunnittain. Suhdannebarometri perustuu yritysten omiin itse antamiin tietoihin ja kehitysarvioihin. Vuonna 1999 julkaistu kysely tehtiin 2500 yritykselle puhelimitse tai kirjeitse, joista vastauksia saatiin 700 kpl. Kyselyllä selvitetään seuraavia asioita: suhdanne, kannattavuus, taloudellinen tilanne, taloudellista tilannetta parantavat/heikentävät tekijät, henkilökunta, investoinnit, kysyntä, markkinointipanostus, tuotekehityspanostus, kilpailu, matkailijaryhmien merkitys lähtömaittain sekä eri matkailutuoteryhmien merkitys. Vastanneiden yritysten arviot matkailualan suhdannekehityksestä ovat edellisvuotta selvästi varovaisempia. Arviot kannattavuuden kehityksestä osoittivat edellisenä vuotena (-98) alkaneen alamäen jatkuvan, tosin loivempana kuin Tämä johtunee kilpailun kiristymisestä ja kysynnän pienenemisestä. Kuitenkin arviot taloudellisen tilanteen kehittymisestä olivat positiivisempia kuin edellisenä vuotena. Taloudellista tilannetta uskottiin parannettavan markkinointiin ja tuotekehitykseen panostamalla, sekä alueellisella että yritysten välisellä yhteistyöllä. Taloudellista tilannetta heikentävinä tekijöinä nähtiin palkkasivukustannukset, matkailusesonkien lyhyys, arvonlisävero ja riittämätön kysyntä. Investointien suhteen yritykset olivat varovaisia. Kysynnän kasvusta arviot olivat myös varovaisia, sen uskotaan kuitenkin jatkuvan. Arviot kotimaisen ja ulkomaisen kysynnän kasvusta ovat suunnilleen samalla tasolla. Markkinointiin lisää panostavia yrityksiä oli enemmän kuin sitä vähentäviä. Useassa yrityksessä uskottiin nimenomaan ulkomaan markkinoinnin lisäämiseen. Tuotekehitys nähtiin yhtenä alueena, johon panostamalla yritykset voivat parantaa taloudellista tilannettaan. Kilpailun kovenemiseen uskovien yritysten määrä kasvaa edelleen. Tiedusteluun vastanneiden yritysten arvioiden mukaan uskottiin eniten kotimaisten matkailijoiden merkityksen kasvuun. Ulkomaisista matkailijoista saksankielisen Keski-Euroopan matkailijoiden merkitys on selvästi kasvanut. Luonto- ja liikuntamatkojen uskotaan kasvattavan merkitystään Tiivistelmä Matkailun Suhdannebarometrista (Suomen Matkailun kehitys Oy 1999) 7

8 5. Rajahaastattelututkimus Rajahaastattelututkimus käsittelee ulkomaisten matkustajien Suomeen tekemiä matkoja kalenterivuonna Tiedot on kerätty haastatteluina rajanylityspisteissä. Rajahaastattelututkimus selvittää ulkomaalaisten Suomeen tekemien matkojen kokonaismäärää sekä joitakin peruspiirteitä kuten Suomessa käyvien matkailijoiden asuinmaita, matkojen tarkoitusta, oleskelun kestoa, majoitustapaa, aiempia käyntejä Suomessa, rahankäyttöä, Suomessa harrastettuja aktiviteetteja, matkan suunnitteluvaihetta ja kokemuksia Suomesta. Rajahaastattelututkimuksen mukaan Suomessa kävi vuonna 1998 yli 3.4 miljoonaa muualla kuin Suomessa asuvaa matkustajaa, joista noin puolet kesä-syyskuun välisenä aikana. Tähän selvitykseen kerättiin tietoja nimenomaan vapaa-ajan matkustajista ja tuttava- tai sukulaisvierailijoista. Selkeästi luontomatkailijoiden määrä ei käy ilmi raportista. Selvityksen kannalta kiinnostavimpia tietoja olivat vapaa-ajan ulkomaisten matkustajien asuinmaat, oleskelun kesto, majoitustapa, rahankäyttö, harrastetut aktiviteetit ja kokemukset Suomesta. Tietojen paikkansapitävyyttä on vaikea arvioida nimenomaan luontomatkailupalveluja käyttäneistä ulkomaalaisista, sillä tutkimus keskittyi kaikkia Suomessa käyneitä ulkomaalaisia koskeviin tietoihin. Tietojen kohdalla ei oltu eritelty oliko kyseessä vapaa-ajan matka vai työmatka. Tutkimus antaa kuitenkin hyvän käsityksen yleisellä tasolla. 5.1 Asuinmaat Eniten Suomessa käy ruotsalaisia. Venäjä, Viro, Saksa, Norja, Iso-Britannia, Yhdysvallat. Eniten Suomeen tehtiin puhtaasti lomamatkoja Saksasta. Tuttava- ja sukulaisvierailujen osuus oli keskimääräistä suurempi Ruotsista ja Virosta tehdyillä matkoilla. Venäläisten matkoissa työmatkojen osuus oli suurin. Norjasta tehdään paljon kauttakulkumatkoja, joka näkyy Pohjois- Suomessa tehdyssä tutkimuksessa. 5.2 Oleskelun ajankohta ja kesto Vapaa-ajan matkoja tehdään eniten kesä-syyskuussa, toiseksi eniten loka-joulukuussa ja vähiten tammi-toukokuussa. Vierailujen pituus oli keskimäärin yli viisi yötä. Kesäkaudella oleskelun kesto hieman piteni. Lyhyimpiä vierailuja tekivät naapurimaiden asukkaat, näiden joukosta löytyy eniten päiväkävijöitä. Pisimpään Suomessa viihtyivät pohjoisamerikkalaiset ja EUkansalaisista ranskalaiset. 5.3 Majoitustapa Ulkomaalaiset matkustajat majoittuvat yleisimmin hotellissa. Tuttavien ja sukulaisten luona yöpyminen oli toiseksi käytetyintä. Vuodenajalla ei näyttänyt olevan vaikutusta tähän, kuitenkin poikkeuksena kesäkausi, johon leirintäalueiden käyttö painottui. Venäläiset, norjalaiset ja saksalaiset yöpyivät yleisimmin hotelleissa. Ruotsalaisilla majoittuminen hotelliin tai sukulaisten ja tuttavien luokse oli yhtä yleistä. Virolaiset yöpyivät sukulaisten ja tuttavien luona. 8

9 5.4 Rahankäyttö Yöpyneet matkailijat käyttivät vierailunsa aikana keskimäärin 2000 mk ja päiväkävijät 600 mk. Eniten rahaa käyttivät vierailunsa aikana Pohjois-Amerikasta, Aasiasta ja Venäjältä tulleet, vähiten virolaiset. Päiväkävijöistä vähiten rahaa käyttivät saksalaiset ja virolaiset. Kokonaisuudessa eniten rahaa Suomessa käyttivät työmatkalaiset. 5.5 Aktiviteetit Talvella neljäsosa ulkomaalaisista harrasti jotakin ulkoilma-aktiviteettia, suosituimpia olivat maastohiihto, moottorikelkalla ajelu ja ulkoileminen kävellen. Kesällä suurimman suosion saivat vaellus ja urheilukalastus. 5.6 Kokemukset Suomi vastasi hyvin matkustajien ennakko-odotuksia. Tähän on saattanut vaikuttaa se, että monien Suomeen matkustajien matkapäätökseen olivat vaikuttaneet eniten sukulaisten ja ystävien suositukset. Matkustajat olivat yleensä kuitenkin hakeneet ennakkotietoa matkaa suunnitellessaan matkaesitteistä ja mainoksista. Matkoista kuudesosa oli pakettimatkoja. Näitä käyttivät vapaa-ajan matkalaiset ja kaukomailta, erityisesti Aasiasta, saapuneet. Yhteenveto Rajahaastattelututkimus raportista (MEK 1999) 9

10 II Vaihe Toisessa vaiheessa laadittiin Designstudio-kyselylomake Suomen Matkailun Kehitys Oy:n yhdessä Matkailun Edistämiskeskuksen kanssa vuotuisesti teettämän Matkailubarometrin yhteyteen. Designstudio-kysely oli osoitettu ainoastaan luontomatkailupalvelun tarjoajille. Kysely lähetettiin 2500:lle yritykselle. Kyselyn palautti 134 yritystä. Tulosten analysoinnin suoritti Suomen Matkailun Kehitys Oy. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää luontomatkailupalvelujen tarjoajien kiinnostusta tuoteyhteistyöhön vaate- ja varustevalmistajien kanssa, sekä kartoittaa matkailuyritysten halukkuutta vientiin tähtäävään yhteiseen markkinointiin Eurooppalaisilla markkinoilla. Kyselyssä käytettiin vaihtoehtoina sekä kotimaisia että ulkomaisia tuotemerkkejä. Kyselyllä kartoitettiin yrityksen harjoittamaa tuoteyhteistyötä, markkinointia, ulkopuolisten asiantuntija palveluiden käyttöä sekä yrityksen ekologisia ratkaisuja kilpailuetuna. 6. Matkailubarometri kyselylomake Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään matkailuyritysten omaa palvelutarjontaa ja kiinnostusta yhteistyöhön varustevalmistajien ja tuotemerkkien kanssa, ja näiden kiinnostavuutta ja tunnettuutta matkailuyritysten keskuudessa. Samoin selvitettiin markkina-alueita ja kohderyhmien tavoittamisen keinoja. Ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden (muotoiluosaamista laajasti ymmärrettynä) käyttöä ja niihin kohdistuvaa kulutusta. Kyselyllä selvitettiin neljää eri osa-aluetta yritysten toiminnassa: tuoteyhteistyötä, markkinointia, ulkopuolisten asiantuntija palveluiden käyttöä ja ekologiaa luontomatkailuyrityksen kilpailuetuna. Kyselyllä pyrittiin selvittämään seuraavia asioita: - Minkälaisia aktiviteetteja yritys tarjoaa - A Tuoteyhteistyö - Annetuista tuotemerkeistä kenen markkinointia pidetään onnistuneena - Kenen kanssa nähdään samankaltaisuuksia - Kenen kanssa tehdään yhteistyötä ja kenen kanssa haluttaisiin - Uskotaanko yhteistyön parantavan omaa tuotetta B Markkinointi - Missä Suomen ulkopuolisten markkinoiden uskotaan olevan - Miten kohderyhmät parhaiten tavoitetaan C Ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käyttö - Minkälaisia palveluja käytetään ja mitä haluttaisiin lisätä - Kokonaiskulutus näihin palveluihin vuodessa - Mitkä syyt vähentävät palvelujen käyttöä D Ekologia - Miten tärkeänä ympäristöasioita yrityksessä pidetään nyt ja tulevaisuudessa - Mikä ohjaa yrityksen ympäristöratkaisuja - Miten asiakkaalle tuodaan esiin luonnon merkitystä 10

11 6.1 Kyselyn tulokset Kyselyn alussa tiedusteltiin pohjustukseksi minkälaisia harrastusmahdollisuuksia ja aktiviteetteja yritys tarjoaa. Mitä aktiviteetteja yrityksenne tarjoaa? aktivitteetti % vastaajista Kalastus 84 % Maastohiihto 68 % Erämaavaellus, patikointi 67 % Melonta 60 % Moottorikelkkailu 48 % Erilaiset Safarit 43 % Metsästys 37 % Pyöräily 37 % Ratsastus 22 % Laskettelu 18 % Kalastus, maastohiihto ja vaeltaminen ovat suosituimmat aktiviteetit. Sama tulos saatiin kysyttäessä ulkomaalaisten Suomessa harrastamista aktiviteeteista (Rajahaastattelututkimus 1999). Keskimäärin vastanneet yritykset tarjosivat neljää erilaista aktiviteettia. A. Tuoteyhteistyö 1. Keiden alla olevien markkinointi on mielestänne onnistunut? (Mainintojen lukumäärät sekä niiden prosenttijakauma tuotemerkeittäin). tuotemerkki mainintoja prosenttiosuus Gore-Tex % Fiskars % Rapala % Halti 44 9 % Leatherman 39 8 % Exel 31 6 % Karhu 31 6 % Sasta 27 5 % Joutsen 21 4 % Marttiini 21 4 % Suunto 18 4 % Mag-Lite 14 3 % Savotta 12 2 % Haglöf 11 2 % McKinley 11 2 % Polar 11 2 % Kotimaisten merkkien Fiskarsin, Haltin, Exelin, Karhun ja Sastan markkinointia pidettiin onnistuneimpana. Tämä todennäköisesti selittyy yrityskoolla, näillä yrityksillä on valmiuksia panostaa näkyvään markkinointiin. Suomalaisten vaatevalmistajien markkinointia pidettiin onnistuneempana kuin ulkomaisten valmistajien. Ulkomaisista varustevalmistajista Gore-Tex, Rapala, Leatherman ja Maglite saivat eniten mainintoja. Mainintoja oli yhteensä

12 2. Mitkä merkit tavoittelevat samaa kohderyhmää tai ovat samankaltaisia oman palvelutuotteenne kanssa? (Mainintojen lukumäärät sekä niiden prosenttijakauma tuotemerkeittäin). tuotemerkki mainintoja prosenttiosuus Halti % Gore-Tex % Rapala % Sasta 31 9 % Karhu 23 7 % Exel 21 6 % Suunto 14 4 % Marttiini 13 4 % Leatherman 12 3 % Trangia 12 3 % Fiskars 11 3 % Haglöf 11 3 % Joutsen 11 3 % Savotta 11 3 % Selkeästi eniten samaistuttiin Haltiin. Kotimaisista tuotevalmistajista Haltilla on laajin ja kattavin tuotevalikoima. Rapala taas tekee välineitä kalastukseen, joka, kuten aiemmin on käynyt ilmi (Rajahaastattelututkimus 1999), on eniten harrastetuimpia ulkoilulajeja Suomessa, niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten keskuudessa 3. Teettekö yhteistyötä joidenkin yllä olevien valmistajien/merkkien kanssa? (Mainintojen lukumäärät sekä niiden prosenttijakauma tuotemerkeittäin). tuotemerkki mainintoja prosenttiosuus Exel 8 14 % Rapala 7 13 % Sasta 7 13 % Halti 4 7 % Marttiini 3 5 % Gore-Tex 2 4 % Karhu 2 4 % Savotta 2 4 % Suunto 2 4 % Vastausten suhteellisen vähäisestä lukumäärästä voidaan päätellä, ettei yhteistyötä kovin paljon tehdä. Eniten yhteistyötä tehdään Exelin kanssa. Seuraavaksi eniten yhteistyötä on Sastan, Haltin ja Marttiinin kanssa. Nämä edustavat kattavasti ulkoiluun liittyviä tuotteita ja varusteita. Mainintoja yhteensä

13 4. Minkä merkkien kanssa haluaisitte tehdä yhteistyötä? (Mainintojen lukumäärät sekä niiden prosenttijakauma tuotemerkeittäin). Tuotemerkki mainintoja prosenttiosuus Halti % Rapala % Gore-Tex 27 9 % Karhu 22 7 % Sasta 21 7 % Exel 19 6 % Savotta 19 6 % Fiskars 17 5 % Marttiini 17 5 % Joutsen 15 5 % Leatherman 12 4 % Suunto 12 4 % Yhteistyöstä ollaan kiinnostuneita ja se kohdistuu lähinnä kotimaisiin yrityksiin. Kiinnostavimmaksi osoittautui Halti, mikä todennäköisesti selittyy sen hyvästä tunnettuudesta ja kattavimmasta tuotevalikoimasta. Mainintoja yhteensä Uskotteko tuotemerkkiyhteistyön parantavan/edistävän tuotettanne ja markkinointianne? Asteikko: ei lainkaan = 1, jonkin verran = 2, huomattavasti= 3, erittäin paljon = 4 ei lainkaan 21 % jonkin verran 57 % huomattavasti 13 % erittäin paljon 9 % Lähes kahdeksankymmentä prosenttia vastanneista uskoi tuotemerkkiyhteistyön parantavan omaa liiketoimintaa. 6. Millä sanoilla parhaiten kuvaisitte yrityksenne luontomatkailupalvelutuotetta (rastittakaa max. viisi) ominaisuus mainintojen lkm % kaikista vastaajista Rauhallisuus, hiljaisuus % Turvallisuus % Perinteistä ammentava % Ekologisuus % Hauska % Helppous, mukavuus % Lapsiystävällisyys % Vauhdikas % Selviytyminen, survival % Riskien hallinta % Extreme % Tekninen luotettavuus % Hi-Tec 4 3 % 13

14 Pehmeät arvot hallitsevat luontomatkailutuotteita. Muina ominaisuuksina mainittiin elämyksellinen, eksoottinen, hyvä palvelu, perhekeskeinen ja stressiä poistava. Matkailupalveluissa korostuvat pehmeät arvot, mutta lähes kaikki varustevalmistajat markkinoivat tuotteitaan extreme-imagolla, teknisesti luotettavina ja ääriolosuhteissakin selviytymiskykyisinä. C. Markkinointi 7. Missä uskotte Suomen ulkopuoliset pääkohdemarkkinanne olevan? (rastittakaa viisi tärkeintä) maa mainintojen lkm % kaikista vastaajista Saksa % Venäjä % Ruotsi % Ranska % Iso-Britannia % Japani % Alankomaat % Viro % Espanja % Itävalta % Norja % Yhdysvallat % Tanska % Saksa nähdään ehdottomasti potentiaalisimpana Suomen ulkopuolisena markkina-alueena. Saksalaisten kävijöiden määrä suomessa vuonna 1998 (Rajahaastattelututkimus 1999) oli , kun venäläisiä kävijöitä oli Ruotsalaisia Suomessa kävi eniten, Mitä kanavia käyttäen arvioisitte parhaiten tavoittavanne kohderyhmänne? (rastittakaa viisi tärkeintä) markkinointikanava mainintojen lkm % kaikista vastaajista internet % messut % matkatoimistot % suusta suuhun % esitteet % suoramarkkinointi % lehdet % Tv % laiva-,lento- ja kuljetusyhtiöiden kautta % Suomessa lähes jokaisella on mahdollisuus käyttää internetiä, tämä myös näkyy tuloksissa. Internet tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa maailmanlaajuiset markkinat. Internetin käytössä kustannus-tuotto suhde on hyvä. 14

15 D. Ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käyttö 9. Käytättekö alan ammattilaisten suunnittelupalveluja matkailutuotteenne kehittämisessä Nykyinen käyttö Suunnittelupalvelut mainintojen lkm % kaikista vastaajista Uusmedia, www-sivut, yms % Graafinen suunnittelu, mainonta ja viestintä % Valokuvaus % Ympäristösuunnittelu % Liikunnanohjaus, "valmennus" % Arkkitehtuuri, arkkitehtisuunnittelu % Muotoilu, tuotesuunnittelu, esinesuunnittelu % Sisustusarkkitehtuuri, tilasuunnittelu % Dramaturgia; elämystarinan kehittäminen 11 8 % Useat vastanneet käyttävät ulkopuolisia suunnittelupalveluja. Edellisen kysymyksen vastauksiin viitaten nähdään internet ilmeisesti parhaana keinona tavoittaa kohderyhmät. Käytön lisääminen Suunnittelupalvelut mainintojen lkm % kaikista vastaajista Uusmedia, www-sivut, yms % Graafinen suunnittelu, mainonta ja viestintä % Ympäristösuunnittelu % Dramaturgia; elämystarinan kehittäminen % Liikunnanohjaus, "valmennus" % Valokuvaus % Muotoilu, tuotesuunnittelu, esinesuunnittelu % Sisustusarkkitehtuuri, tilasuunnittelu 8 6 % Arkkitehtuuri, arkkitehtisuunnittelu 6 4 % Lomakkeessa olleisiin avoimiin kysymyksiin ei vastattu. 10. Kokonaiskulutus yllä mainittuihin suunnittelupalveluihin vuodessa? kokonaiskulutus jakauma ei lainkaan 9 % alle mk 60 % mk 22 % mk 3 % mk 3 % yli mk 3 % 100 % 15

16 11. Mitkä syyt vähentävät/estävät ulkopuolisten suunnittelupalvelujen käyttöä yrityksessänne? syy mainintoja % kaikista vastaajista kalleus % ongelmallinen saatavuus % alamme erityisongelmat eivät avaudu ulkopuoliselle % emme tarvitse ulkopuolista apua 9 7 % Lähes kaikki vastanneet pitivät ulkopuolisia suunnittelupalveluja kalliina. Yli puolet vastanneista käyttivät alle mk ulkopuolisiin palveluihin. Käyttöä estäviksi muiksi asioiksi mainittiin lyhyt sesonki aukioloaika 1kk, määrärahojen puute, ei ole ollut tietoa palveluiden olemassa olosta, oma osaaminen on riittävän monipuolista. E. Ekologia luontomatkailuyrityksen kilpailuetuna 12. Kuinka tärkeänä pidätte ympäristöasioita yrityksenne toiminnan kannalta nyt ja tulevaisuudessa? ei tärkeää tällä hetkellä 1 % jonkin verran tärkeää tällä hetkellä 20 % hyvin tärkeää jo nyt 79 % 100 % merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa 56 % tulevaisuudessa olennainen osa yrityksen liiketoimintaa 34 % merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa JA tulevaisuudessa olennainen 10 % osa yrityksen liiketoimintaa merkitys tulee vähenemään tulevaisuudessa 0 % 100 % 13. Mikä ohjaa nyt/tulee ohjaamaan eniten yrityksenne ympäristöratkaisuja? mainintoja % kaikista vastaajista kuluttajan vaatimukset % lainsäädäntö/viranomaiset % kilpailutilanne % yhteistyökumppanimme % asiantuntijat 10 7 % Lisäksi mainittiin yrityksen oma halu, asenne, näkemys, imago, vaatimustaso ja ideat ohjaamassa ympäristöratkaisuja. Yhden vastanneen kohdalla ratkaisuja ohjasi raha. Tänä päivänä ympäristöratkaisut vaikuttavat paljolti perustuvan omaehtoisuuteen. 16

17 14. Miten palvelutarjoajana tuotte esiin asiakkaalle luonnon merkityksen, arvon ja kauneuden? mainintoja % kaikista vastaajista tuotekokonaisuuden yksityiskohtien välityksellä % henkilökunnan opastuksella % palveluun nivotun tarinan/draaman avulla % vain asiakkaan kiinnostuksen mukaan % emme mitenkään 2 1 % Lisäksi mainittiin: - Antamalla asiakkaan itse kokea ja aistia asia - esitteillä ja kuvilla - hoitamalla lähimaisema hyvin - kertomalla miten yrityksen ympäristöasiat hoidetaan - jätteiden lajittelu, likavesien talteenotto - uimaveden puhtaus 17

18 6.2 Yhteenveto barometristä Keskimäärin vastanneet yritykset tarjosivat neljää erilaista aktiviteettia. Suurimpia olivat kalastus, maastohiihto ja erämaavaellus sekä patikointi. Samoja kohderyhmiä tai muuten yhteneväisyyksiä nähtiin Haltin, Rapalan, Sastan, Karhun ja Exelin kanssa. Yhteistyötä tehdään eniten Exelin (kahdeksan mainintaa) Rapalan, Sastan, Haltin sekä Marttiinin kanssa. Kuitenkin Halti nähtiin kiinnostavimpana yrityksenä ja merkkinä jonka kanssa yhteistyötä haluttaisiin enemmän. Seuraavia olivat Rapala, Karhu ja Sasta. Tuotemerkkiyhteistyön uskottiin parantavan markkinointia ja (palvelu)tuotetta. Omaa luontomatkailutuotetta kuvattiin eniten sanoilla rauhallisuus, hiljaisuus, turvallisuus, perinteistä ammentava, ekologisuus ja hauska. Suomen ulkopuolisten pääkohdemarkkinamaiden uskottiin olevan (järjestyksessä suurimmasta pienimpään) Saksa, Venäjä, Ruotsi, Ranska ja Iso-Britannia. Kohderyhmien tavoittamiseksi parhaiksi kanaviksi arvioitiin internet, messut, matkatoimistot, tiedonkulku suusta suuhun ja esitteet. Matkailutuotteen kehittämisessä ulkopuolisten suunnittelupalveluiden käytetyimpiä olivat uusmedia(www-sivut yms), graafinen suunnittelu, valokuvaus, ympäristösuunnittelu ja liikunnanohjaus. Käytön lisäämistä suunniteltiin uusmedian, graafisen suunnittelun, ympäristösuunnittelun, dramaturgisten elementtien kehittämisen ja liikunnan ohjauksen osalta. Kokonaiskulutus vuodessa näihin palveluihin yli puolella oli mk/vuosi. Käyttöä estävät tai vähentävät eniten palveluiden kalleus. Yli puolet yrityksistä pitivät ympäristöasioita erittäin tärkeänä tällä hetkellä ja uskoivat niiden merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Eniten ympäristöratkaisuja ohjaa tai tulee ohjaamaan kuluttajien vaatimukset. Luonnon merkitystä ja arvoa tuodaan asiakkaalle esiin tuotekokonaisuuden yksityiskohtien välityksellä ja henkilökunnan opastuksella. 18

19 III Vaihe Kolmannessa vaiheessa valittiin kahdeksantoista suomalaista yritystä haastateltaviksi, joiden tuotteet ja varusteet liittyvät tai ovat liitettävissä luontomatkailun yhteyteen. Haastattelut suoritettiin puhelimitse. Yritysten valintakriteereissä kiinnitettiin huomiota seuraaviin asioihin: yrityksen tuli olla suomalainen ja sillä tuli olla vientiä. Yritykset valittiin suurimmaksi osaksi Riihimäen Erämessujen näytteilleasettajien katalogin perusteella. Asiantuntijoiden mukaan Riihimäen messut ovat alan merkittävin ja laajin tapahtuma, johon ottavat osaa lähes kaikki alalla toimivat suomalaiset yritykset. Valitut yritykset edustavat suhteellisen laajasti luonnossa liikkumiseen liittyviä tuotteita ja varusteita. Haastateltavat henkilöt yrityksissä olivat joko markkinointipäälliköt (12 kpl) tai toimitusjohtajat (6kpl). Haastatellut yritykset olivat: Sasta Oy, Nokian Jalkineet Oy, Halti Retkeilytuotteet Oy, Oy Suomen Höyhen Ab, VPu Pukutehdas Oy, Boreus, Finn-Savotta Oy, A-Paja, Erätuli-vaatteet, Kultaturve tekstiilit, Suunto Oy, Kiehta- Tuote Oy, Hokka Oy, Polar Electronics, H.Roselli Oy, J. Marttiinin Puukkotehdas, Kivikangas Oy, Sako oy, Fiskars, Inhan tehtaat. 7. Puhelinhaastattelut Haastatteluihin oli yrityksestä riippuen aikaa käytettävänä minuuttia. Tämä vaikutti merkittävästi vastausten laajuuteen ja yksityiskohtaisiin tietoihin. Haastattelun alustuksena esiteltiin hanke ja sen tavoitteet pääpiirteittäin. Suhtautuminen haastatteluihin oli positiivinen. Ajatusta tuoteyhteistyöstä luontomatkailuyrittäjien kanssa pidettiin mielenkiintoisena. Puhelin haastatteluilla selvitettiin seuraavia asioita: Yrityskoko ja tuotevalikoima - liikevaihto - henkilöstömäärä - tuotevalikoima - pääkohdemarkkinat, vientimaat - viennin osuus liikevaihdosta - jakelutiet Markkinointi - kohderyhmät, tulevaisuuden kohderyhmät - miten merkkiä tehdään tunnetuksi - imagokuvaus, slogan Tuoteyhteistyö - onko yritys harjoittanut yhteistyötä matkailualan kanssa - muiden valmistajien kanssa - minkä tyyppistä se on ollut, minkälaisia kokemuksia - löytyykö kiinnostusta laajempaan yhteistyöhön 19

20 Ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käyttö - minkälaisia palveluja käytetään - onko muotoilusta/suunnittelusta saatu kilpailuetua - aiotaanko niiden käyttöä lisätä tulevaisuudessa Ympäristöystävällisyys - mitä se ilmenee yrityksessä/tuotteissa - miten se tuodaan asiakkaan tietoon - sen merkitys nyt ja tulevaisuudessa 7.1 Haastateltavat yritykset ja niiden tuotevalikoima Haastateltavat yritykset valittiin kattamaan mahdollisimman laajasti luonnossa liikkumiseen ja retkeilyyn tarvittavia tuotteita ja varusteita. Tästä kuitenkin johtuu etteivät tulokset ole verrannollisia keskenään kaikilta osilta. Kalastustarvikkeisiin erikoistunutta yritystä on vaikea verrata yritykseen, joka tarjoaa varusteita sukista rinkkaan, telttaan ja vedenpuhdistimiin. Yritysten liikevaihto vaihteli alle miljoonasta 380 miljoonaan. Yrityskoko keskimäärin on kuitenkin suhteellisen pieni (keskiarvo näistä oli 45 milj.). Pienimmät yritykset mainitsivatkin ongelmakseen resurssien riittämättömyyden juuri ulkomaanmarkkinointiin. Yrityskoosta riippuen myös henkilöstömäärä vaihteli ihmiseen. Kokonaisuudessaan tuotevalikoima oli hyvin laaja. Siihen sisältyivät mm. vaatteet, tekstiilit, jalkineet, rinkat, teltat, makuupussit, keittimet, teräaseet, kalastustarvikkeet, urheilu- ja metsästysaseet, kelluntapukimet, veneet, sauvat, kompassit, rannetietokoneet jne. Suomalaiset valmistajat tarjoavat kattavasti tuotteita kaikkeen luonnossa liikkumiseen, retkeilyyn ja liikuntaan. Yritykset ovat erikoistuneet tietyille alueille ja siten tarjonta on hyvinkin kattavaa, vaikka yrityksiä lukumääräisesti ei kovin paljoa ole. 7.2 Markkinointi Kohderyhmät yrityksillä olivat jokseenkin samat. Ne löytyvät retkeilyä ja luonnossa liikkumista harrastavista kaiken ikäisistä ihmisistä. Kaikki esiintyvät samoilla messuilla kotimaassa, näitä ovat Sport- ja SkiExpo, Riihimäen erämessut, muut erämessut, Venemessut. Ulkomailla esiinnytään osittain samoilla messuilla, suosituin oli ISPO (Sport-messut) Munchenissä, osittain erikoistuneemmissa tapahtumissa kuten pyöräily-, metsästys- tai erämessut. Useat näkivät tulevaisuuden kohderyhmät lähinnä nuorennusleikkauksena ikärakenteessa. Pyrkimykset ovat ulkomaisille markkinoille, Euroopassa Saksan markkinat sekä Pohjois-Amerikan ja Aasian markkinat olivat kiinnostavimpia. Saksassa esimerkiksi suomalaiset veitset (valmistajien mukaan) ovat erittäin korkealle arvostettuja, saksalaiset puhuvat käsitteestä finnmesser, suomi-puukko. Viesti kaikilla yrityksillä on samankaltainen. Suomalaiset tuotteet myyvät ulkomaisilla markkinoilla skandinaavisella imagolla. Kansallista identiteettiä (suomalaisuutta) sinänsä ei pidetty korostamisen arvoisena. Poikkeuksen muodostivat veitsiä valmistavat yritykset ja Suunto, joka käyttää Suomen lippua maastokompassien pakkauksissa Pohjois-Amerikassa. Teknologia puolella Suomi imagolla on erittäin vahva merkitys. Imago muodostuu seuraavista asioista; skandinaavisuus, kylmäosaaminen, ääriolosuhteiden tuntemus ja hallitseminen, puhdas luonto ja puhtaus ylipäätään, karuus ja arktisuus, korkea laatu ja hinta. 20

21 Lähes kaikki valmistajat uskovat pakkauksen merkitykseen. Sen ulkonäöllä, erottautumisella ja väreillä on suuri merkitys kuluttajan ostopäätökseen. Se on mainio keino antaa tuotetietoutta kuluttajalle. Useimmat valmistajat näkivät nettikaupan tulevaisuuden kauppapaikkana. Lähes kaikkien kohdalla nettikauppaa ei ollut tai se oli vähäistä, mutta sen mahdollisuuksiin uskotaan. Etuna on mahdollisuus tavoittaa maailmanlaajuiset markkinat ja tilaaminen suoraan valmistajalta, ilman väliportaita. Puhdas luonto, omaleimaisuus, ääriolosuhteisiin tuotteiden kehittäminen, kylmätuntemus ja osaaminen. Luonnonläheisyys. Halti Oy. Suomi-imagosta ei ole ainakaan Norjassa hyötyä. Saksassa skandinaavisuudella on imagoa kohottava merkitys, tämä peilautuu matkailun kautta. Sasta Oy Teknologia puolella Suomi-imagolla on vahva merkitys. Tosin ulkomailla yritystä luullaan usein japanilaiseksi, niin kuin Nokiaakin. Halti Oy Tuote myy yksinkertaisella muotoilulla. H.Roselli Oy Ennen kaikkea turvallisuus, käyttömukavuus. Hokka Urheilusponsoroinnilla on ollut merkittävä vaikutus merkin tunnettuuden lisäämiseksi. Halti Oy Mainoslauseita Terävyyden uusi ulottuvuus. H.Roselli Oy Sasta 64 degrees Northern latitude. Sasta Oy Pidämme sinut kalassa. Kivikangas Oy Halti green adventure. Halti Oy 7.3 Tuoteyhteistyö Useimmilla yrityksillä oli ollut jonkin asteista yhteistyötä matkailuyrittäjien, urheilijoiden, urheiluopistojen, harrastajien tai tapahtumien kanssa. Lähinnä vaatevalmistajilla oli yhteistyötä urheilijoiden kanssa esim. varustetestauksissa. Yhteistyö tuntui kuitenkin olevan sattumanvaraista ja tapauskohtaista. Yhteistyö matkailuyrittäjien kanssa painottuu hiihtokeskuksiin, pohjoiseen ja Lappiin. Monet uskoivat sen laajentavan markkinoita ja tuovan uusia mahdollisuuksia tuotekehitykseen ja uusien tuotteiden kehittämiseen. Yhteistyö muiden valmistajien kanssa nähtiin osittain ongelmallisena riippuen valmistajista ja tuotteista. Esim. vaatevalmistajista osa näki hyötyä yhteistyöstä muiden vaate(esim. kenkä) ja varustevalmistajien kanssa, osa näki oman tuotteensa/merkin niin vahvaksi, ettei hyötyä yhteistyöstä olisi. Osa valmistajista olivat huolestuneita käytännön jakeluteistä. Jos tuotteita yhdessä markkinoidaan Keski-Euroopassa, niitä täytyy myös olla saatavilla silloin ko. maasta. Kenelläkään se ei ollut pidemmälle aikavälille yksityiskohtaisesti suunniteltua tai ajateltu markkinointistrategiaa tukevana kehittämisalueena. Ajatusta tuoteyhteistyöstä pidettiin kuitenkin mielenkiintoisena ja suhtautuminen siihen oli positiivista. Teemme satunnaisesti yhteistyötä erilaisissa yhteyksissä. Lainaamme välineitä erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Exel oy Yllättävissä yhteyksissä tullut uusia tuoteideoita ja tuotekehitystä, jotka eivät välttämättä suoranaisesti liity omaan tuotevalikoimaan. Suomen Höyhen Oy 21

22 7.4 Ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käyttö Lähes kaikki varustevalmistajat käyttävät ulkopuolisia suunnittelupalveluja tuotteiden suunnittelussa ja niiden markkinoinnissa (esitteet, katalogit, www-sivut). Suomalainen muotoilu on arvostettua maailmalla ja monille se on selkeä kilpailuvaltti. Muotoilulla on saavutettu selkeästi erottautumiskykyisiä tuotteita. Muotoilun ansiosta yrityksiä on palkittu. Tästä seuranneen julkisuuden kautta yritykset ovat kyenneet lisäämään tunnettuuttaan. Tuotekehitys ja erikoisosaaminen on kaikkien elinehto. Suunnittelupalveluiden käyttöä ei kenenkään kohdalla aiottu missään nimessä vähentää. Helpot ja yksinkertaiset muotoilutyöt teemme itse, vaativimmissa tehtävissä käytämme muotoilutoimistoa. Exel Oy Muotoilu on ehdoton kilpailuvaltti yrityksellemme. Suomi on tunnettu muotoilumaana. H.Roselli Oy 7.5 Ympäristöystävällisyys Pienten yritysten kohdalla asiaa ei oltu mietitty tai sillä ei ollut merkitystä. Suuremmat pitivät sitä itsestään selvyytenä. Pienissä yrityksessä ei ympäristöasioita ehditä miettimään, silla aika menee tärkeämpien ja kiireellisempien asioiden hoitamiseen. Suurimmilla yrityksillä on käytössä laatujärjestelmä, jota myös edellytetään alihankkijoilta. Tuotteiden kierrätettävyys oli joillekin itsestäänselvyys ja toisille suuri päänvaiva (tuotteiden hävittämiseen liittyvät normit vaihtelevat maittain). Ympäristöllisiä näkökohtia yrityksissä huomioitiin lähinnä tuotantoprosesseissa, kuten materiaalivalinnoissa ja kemikaalien käytössä. Ympäristölliset arvot tuodaan kuluttajalle esiin useimmiten paukkauksissa, tai tuote puhuu itse puolestaan. Ympäristöarvojen merkityksen uskotaan voimakkaasti kasvavan tulevaisuudessa. Olemme tehneet lahjoituksia luonnonsuojeluyhdistyksille. Meidän piipusta ei ainakaan kovin mustaa savua tule. Otamme vaihdossa takaisin vanhoja tuotteita. Kivikangas Oy Jossain määrin hankalia eikä voi yleistää, sillä raaka-aineen hävittämiseen on maakohtaisia säännöksiä, jotka poikkeavat toisistaan. Exel Oy Mainostamme tuotteidemme kierrätettävyyttä. Kivikangas Oy 22

23 8. Katalogivertailu Katalogivertailussa käytettiin suomalaisten ja ulkomaisten varustevalmistajien esitteitä ja katalogeja. Matkailupalveluiden vertailussa keskityttiin kotimaisiin palveluntarjoajiin, vertailua suoritettiin esitteiden perusteella. Muina lähteinä käytettiin alan lehtiä ja www-sivuja. Vertailussa tarkasteltiin varustevalmistajien ja yrittäjien tuotelupauksia, mielikuvia tuotteesta, yrityskuvaa sekä vallitsevia trendejä. 8.1 Varusteet Varustevalmistajien katalogit ja esitteet ovat poikkeuksetta korkealuokkaisia painotuotteita. Maailma jossa liikutaan on karu, puhdas ja koskematon luonto. Tuotteiden käyttäjät ovat rohkeita seikkailijoita, jotka selviytyvät missä tahansa ääriolosuhteissa; vuorikiipeilystä napajäätikön valloitukseen. Selviytyminen on avainteema, tapahtuipa se sitten yksinpurjehduksella valtamerellä tai kaupunkien kivitaloviidakossa. Extreme -lajien urheilijat toimivat esikuvina jotka opastavat oikeanlaiseen pukeutumiseen ja jakavat tuotetietoutta. Samaistumalla näihin sankarihahmoihin ja hankkimalla näitä varusteita, kuluttaja kokee olevansa osa suurta seikkailua. Materiaalit ja raaka-aineet ovat teknisesti pitkälle tutkittuja ja vietyjä, niiden suorituskyky tuodaan näkyvästi esiin. Voi olla varma, että arktisiin olosuhteisiin suunnitellulla makuupussilla selviää Suomen koleasta kesästä. Ulkomaisiin varustevalmistajiin verrattuna on suomalaisten esim. vaatevalmistajien ilme vaatimattomampi ja hillitympi. Valikoimat ovat suppeampia ja muotoilultaan karumpia. Tuotteiden erottautuminen kansainvälisillä markkinoilla jää arvoitukseksi elektroniikkatuotteita lukuun ottamatta. Tuote-esitteet synnyttävät mielikuvan suuresta seikkailusta ja elämyksellisestä vapaa-ajasta, joka on vauhdikasta ja tapahtumarikasta. Ihminen esiintyy valloittajana vuorilla, vesillä ja erämaissa. Teknisesti suorituskykyisillä varusteilla ja laitteilla on selviytyminen mahdollista niin asfalttiviidakossa kuin huippuvuorillakin. Suomalaisten varustevalmistajien yrityskuva on selkeä ja yksinkertainen jopa karu. Se vastaa hyvin mielikuvaa Skandinaviasta. Tuotteet ovat uskottavia, Suomesta löytyy kylmäosaamista ja etenkin elektroniikka tuotteet ovat maailmassa huippuluokkaa, onhan Suomella voimakas imago huipputeknologia maana. Tuotevalikoima useimmilla on kohdennettu tietylle alueelle, jossa oman erikoisosaamisen uskotaan olevan. Ainoastaan Halti tarjoaa kattavasti vaatteita ja varusteita kaikkeen vapaa-aikaan ja harrastamiseen. Vapaa-ajan jatkuvasti lisääntyessä sen merkitys korostuu. Se on laatuaikaa perheen ja ystävien kesken. Yhteisöllisyys ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat oleellinen osa vapaa-aikaa. Vapaaajasta pitää saada irti mahdollisimman paljon elämyksiä. Siihen satsataan aikaa ja rahaa. Kuvastoja pelkästään selaamalla saa elämyksiä Himalajan jylhistä maisemista tai Alaskan ainutlaatuisista kalastuskohteista. Tuotteiden imago syntyy puhtaudesta, ilmavuudesta ja keveydestä, ihmisen ja koneen symbioosista; voimakas teknologinen kehitys ohjaa myös laitteiden suunnittelua vapaa-aikaan. Lifestyle -ajattelu ja - tuotteet kattavat kaikki arkielämän ja vapaa-ajan alueet. Tuotteissa korostuu niiden monikäyttöisyys. Avainteemoja ovat monikäyttöisyys ja unisex -ajattelu, vaatteet ja varusteet sopivat ikään ja sukupuoleen katsomatta kaikille. Niitä ei kohdenneta tiettyihin aktiviteetteihin, vaan niiden käyttömahdollisuudet osoitetaan laajasti. 23

24 8.2 Matkailuyritykset Luontomatkailuyritysten esitteissä taso on huomattavasti heikompi kuin varustevalmistajilla. Visuaalinen ulkoasu on usein sekava ja kokonaisuudesta muodostuu monenkirjava. Matkailuyritysten imagosta ei esitteiden perusteella synny selkeää ja uskottavaa kuvaa. Esitteet jakautuvat kahteen sesonkiin; talvi- ja kesäkauteen. Matkaesitteissä korostuvat tunnelmallisuus, yhdessäolo ja palvelujen sekä aktiviteettien runsaus ja monipuolisuus. Kohderyhmien vaihdellessa siirtyy painopiste perhekeskeisyydestä yksilöllisempiin harrastusmahdollisuuksiin, kuten kalastukseen ja erävaeltamiseen. Suomalaisille, kuten ulkomaalaisillekin, koskematon luonto ja sen kokeminen yksin tai opastettuna on arvokasta, elämysten merkitys on oleellinen. Vuodenaikojen vaihtelut on Suomen luontomatkailun ehdottomin valtti. Onnistuneen matkan tuotelupaus ja kokemus joka lupaa elämyksellistä ja rentouttavaa lomaa syntyy useasta asiasta; tiedon saanti kohteesta ja että se on sijainniltaan asiakkaan helposti saavutettavissa, toimiva infrastruktuuri, palveluiden monipuolisuus ja niiden yhteensovittaminen kokonaisvaltaisen elämyksen tarjoamiseksi, palveluiden laadukkuus ja alueen omaleimaisuus. Suurimmat tarjoavat laajoja matkailukokonaisuuksia, josta jokainen voi räätälöidä mieleisensä paketin. Tämä mahdollistuu alueen yrittäjien verkostoituessa yhteen. Lisäarvoa tuovat vaihtelevat teemat ohjelmapalveluissa ja " koko ajan tapahtuu imago. Pienimmät keskittyvät muutaman teeman ympärille, kuten maatilamatkailuun tai kulttuuriperinne matkailuun. Yrityskuva matkailupalvelujen tarjoajilla on kirjava. Suurimmilla se on pitkälle hiottu ja luottamusta herättävä. Pienimmillä kotikutoinen ja vaatimaton. Matkailun trendinä voi todeta palvelutarjonnan pyrkivän luomaan asiakkaalle kokonaisuuden, josta jokainen voi räätälöidä oman yksilöllisen paketin. 24

25 IV Vaihe Hankkeen neljännessä vaiheessa laadittiin yhteenveto hankkeen edellisistä vaiheista, luontomatkailun nykytilanteesta Suomessa, matkailubarometri kyselyn tuloksista ja tuotevalmistajien puhelinhaastatteluista. Neljännen vaiheen tarkoituksena on vetää johtopäätökset saaduista tiedoista ja luoda pohja jatkotoimenpiteille ja pilottihankkeen käynnistämiselle. 9. Yhteenveto vaiheista I-III Suomella on vahva imago luontomatkailumaana. Merkittävimpiä vetovoimatekijöitä ovat lumi, hiljaisuus, saasteettomuus ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Suosituimmat aktiviteetit olivat kalastus, maastohiihto ja erämaavaellus sekä patikointi. Elämykset ovat merkittävä osa onnistunutta matkaa. Ne muodostuvat matkailijalle oman aktiivisen toiminnan kautta. Yksilölliset ja räätälöidyt ratkaisut ovat huomattavasti pakettimatkojen suositumpia. Ulkomaisista matkailijoista saksankielisen Keski-Euroopan matkailijoiden merkitys on selvästi kasvanut aiempiin vuosiin nähden. Matkailuyrittäjien keskuudessa uskotaankin markkinoinnin lisäämiseen ulkomailla. Luonto- ja liikuntamatkojen nähdään tulevaisuudessa kasvattavan merkitystään. Ulkomaalaisten suosimat talviaktiviteetit Suomessa ovat maastohiihto ja moottorikelkkailu. Kesällä harrastetaan vaellusta ja urheilukalastusta. Ulkomaalaisten matkustajien ennakko-odotuksia Suomi vastaa hyvin ja suomalaisia pidetään ystävällisinä. Suomeen tulijat ovat yleensä hakeneet tietoa etukäteen esitteiden, internetin ja mainosten avulla. Lähes 80 % matkailuyrittäjistä uskoo yhteistyön tuotemerkkien/valmistajien kanssa parantavan liiketoimintaansa. Kohderyhmien tavoittamiseksi parhaiksi kanaviksi arvioitiin internet, messut, matkatoimistot, tiedonkulku suusta suuhun ja esitteet. Matkailutuotteen kehittämisessä ulkopuolisten suunnittelupalveluiden käytetyimpiä olivat uusmedia (www-sivut yms), graafinen suunnittelu, valokuvaus, ympäristösuunnittelu ja liikunnanohjaus. Suurin osa yrityksistä myös suunnitteli näiden palvelujen käytön lisäämistä. Kokonaiskulutus vuodessa näihin palveluihin yli puolella oli n mk/vuosi. Tärkeimmät matkailupalvelujen kehittämisen osa-alueet: Ulkomaanmarkkinointiin soveltuvien merkkituotteiden kehittäminen Patikoinnin/vaelluksen tuotteistaminen ulkomaisille kohderyhmille Paikan päältä varattavien ohjelmapalvelujen lisääminen Luontoon perustuvan matkailutarjonnan lisääminen Lyhyiden luonto-ohjelmapakettien kehittäminen kaupunkikeskusten läheisyyteen (kannustematkailu, yritysten vieraat, gateway-matkailu) Asiakkaan tarpeiden selvittäminen markkinatutkimusten ja asiakastyytyväisyystutkimusten avulla 25

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

RECONOS. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS Loppuraportti. Reconos

RECONOS. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS Loppuraportti. Reconos RECONOS ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS Loppuraportti LOPPURAPORTTI.5.3 ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tämä asiakastyytyväisyystutkimus on toteutettu Oy:lle. Tutkimuksen toteutti Ky. TUTKIMUKSEN

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ja tiivistelmä... 3 Matkojen määrä, viipymä ja kohteet... 6 Matkan tarkoitus ja matkustustiheys...

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 2 TAK Rajatutkimus

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Lapsiperheet Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten Viron matkailu Päivämatkat

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Japanin verkkokaupan trendit FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin

Japanin verkkokaupan trendit FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin Japanin verkkokaupan trendit 2017 FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin Japanin verkkokauppa Numeroina Japanin väestömäärä 126 miljoonaa Internet-penetraatio 52 %, kasvu

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / ESPANJA SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Venäjänverkkokaupan trendit FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin

Venäjänverkkokaupan trendit FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin Venäjänverkkokaupan trendit 2017 FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin Venäjän verkkokauppa Numeroina Venäjän väestömäärä 143,7 miljoonaa Internet-penetraatio 59 % Verkko-ostosten

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen Matkailun tulevaisuus Jaakko Lehtonen 1.9.2011 kansainvälinen matkailu kasvaa, 3-4% vuodessa, ellei mitään aivan järisyttävää tapahdu Aasia, etenkin Kiina, nousee vahvasti niin lähtöalueena kuin kohteenakin

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri 2016 Grafiikka Liikevaihto Kohderyhmänä pohjoiskarjalaiset yritykset 7% Toteutettiin 10.10.-4.11.2016 9% Vastauksia 328 kpl 38% 34% alle 500 000 euroa 500 000

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016

VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016 VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016 20.4.2016 JA LUVUT 2 MARKKINAPOTENTIAALI SUOMEN TILASTOLUVUT 2015 Venäläisten yöpymiset Suomessa vähenivät 41,6% vuonna 2015 Yöpymiset 2016 tammi-helmikuussa vähenivät 14,6%

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus

Visit Finland matkailijatutkimus 2 Visit Finland matkailijatutkimus Kesä 2016 (touko-lokakuu) Visit Finland tutkimuksia 7 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Matkat Suomeen ulkomailta... 6 Matkan kesto

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

PROJEKTIYHDISTYS Yritysyhteistyön kehittämistutkimus 2012

PROJEKTIYHDISTYS Yritysyhteistyön kehittämistutkimus 2012 PROJEKTIYHDISTYS Yritysyhteistyön kehittämistutkimus 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan www.youtube.com/watch?v=ezb_svrt-30&feature=plcp No ordinary Destination Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Hanna-Mari Pyry Talvensaari 3 Lapland The

Lisätiedot

RAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta

RAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta RAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta Tämä artikkeli perustuu tulossa olevaan tutkimusraporttiin Destination Image of Finland

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Joensuun seutu. Kaupaks -hanke. Joensuun seudull

Joensuun seutu. Kaupaks -hanke. Joensuun seudull Joensuun seutu Kaupaks -hanke tain im o t e ik li lu e lv Kaupan ja pa inen m ä t it h e k n je ö t ympäris a Joensuun seudull PALVELUTUTKIMUS PETROSKOISSA 12/2012-1/2013 Selvitimme, mitkä ovat venäläisten

Lisätiedot

Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä

Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä Vappututkimus 2012: Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä 26.4.2012 Suomalaisen Työn Liitto Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos VARSINAIS-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 212 Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot...3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...4

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot