MENESTYNEIDEN BRANDIEN KANSSA MARKKINOILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MENESTYNEIDEN BRANDIEN KANSSA MARKKINOILLE"

Transkriptio

1 MENESTYNEIDEN BRANDIEN KANSSA MARKKINOILLE esiselvitys hankkeelle matkailupalvelujen ja tuotteiden yhteistyön edistämiseksi Tuuli Somma Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus 2000

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Selvityksen sisältö ja tavoitteet Selvityksen rakenne ja aikataulu Toteutus Metodit I Vaihe Suomi luontomatkailumaana, matkailupalvelut Imago ja vetovoima Trendit Kilpailu Tulevaisuuden haasteet Matkailun Suhdannebarometri Rajahaastattelututkimus Asuinmaat Oleskelun ajankohta ja kesto Majoitustapa Rahankäyttö Aktiviteetit Kokemukset II Vaihe Matkailubarometri kyselylomake Kyselyn tulokset Yhteenveto barometristä III Vaihe Puhelinhaastattelut Haastateltavat yritykset ja niiden tuotevalikoima Markkinointi Tuoteyhteistyö Ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käyttö Ympäristöystävällisyys Katalogivertailu Varusteet Matkailuyritykset IV Vaihe Yhteenveto vaiheista I-III Pilottihanke Tavoitteet Toimintamalli MEM Market Entry Management Lähdeluettelo Liitteet

3 1. Johdanto Menestyneiden brandien kanssa markkinoille on Taideteollisen korkeakoulun Koulutuskeskuksen teettämä selvitys Designstudio muotoilun osaamiskeskus -projektissa. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa suomalaisten luontomatkailuyrittäjien ja tuotevalmistajien halukkuutta ja mielenkiintoa tuoteyhteistyöhön ja yhteiseen markkinointistrategiaan niin kotimaisilla kuin ulkomaisilla markkinoilla. Selvityksen toteutti Tuuli Somma Masina Oy:stä. Yrityskoko näillä alueilla Suomessa on keskimäärin suhteellisen pieni, joten monellakaan yritykseltä ei riitä resursseja laajemman markkinoinnin käynnistämiseen. On siis oletettavaa, että löytämällä synergiaetuja toisistaan ja yhdistämällä voimavarojaan yritykset kykenevät vahvistamaan vientikilpailukykyään kansainvälisillä markkinoilla. Haastatteluiden perusteella Suomella on vahva identiteetti teknologiamaana ja kylmäosaajana. Useat yritykset mainitsivat vahvuuksinaan omaleimaiset tuotteet. Suomalaisten tuotteiden imago rakentuu yksinkertaisuudesta, karuudesta, puhtaudesta ja korkeasta laadusta yhdistettynä korkeatasoiseen tekniseen osaamiseen. Ajatus yhteistyöstä luontomatkailijoiden ja tuotevalmistajien/merkkien välillä on uusi Suomessa. Vaikka jonkin asteista yhteistyötä on ollut ja on tälläkin hetkellä, ei se kuitenkaan ole ollut kokonaisvaltaista tai vahvaan strategiaan pohjautuvaa. Tämän selvityksen avulla pyritään asettamaan tavoitteet ja keinot yhteistyön suunnittelulle ja onnistumiselle. Muotoilun alalle suunnattu Designstudio muotoilun osaamiskeskus on vuonna 1999 aloitettu koulutus- ja kehityshanke, jota ovat rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto ja Uudenmaan TEkeskus. Tavoitteena on muotoilualan pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnallisen osaamisen vahvistaminen. Toiminnan kohteina ovat muotoilu- ja suunnittelutoimistot sekä yksityiset ammatinharjoittajat. Lisäksi toiminta kohdistuu tuotannollisiin ja palveluyrityksiin, joiden liiketoimintaan designin laajempi hyödyntäminen toisi lisäarvoa tavoitteena saada entistä useampi yritys käyttämään muotoilua osana liike- ja tuotekehitystoimintaansa. 3

4 2. Selvityksen sisältö ja tavoitteet Työn tarkoituksena on kartoittaa kotimaisten luontomatkailuyritysten sekä varustevalmistajien ja tuotemerkkien kiinnostusta ja halukkuutta tuoteyhteistyöhön ja yhteiseen markkinointiin kotimaisille ja Eurooppalaisille markkinoille. Varustevalmistajilla ja tuotemerkeillä tarkoitetaan sellaisia yrityksiä, jotka tarjoavat luontoretkeilyyn liittyviä tai liitettäviä tuotteita. Matkailuyritykset rajattiin nimenomaan luontomatkailupalveluja tarjoaviin. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä näiden kahden alueen välillä sekä auttaa yrityksiä löytämään muotoilupalveluja vahvistamaan ja parantamaan yritysimagoa ja tuotekehitystä. Päätavoitteena on tuottaa pohjamateriaalia pilottihankkeen käynnistämiseen jatkossa valittavien yritysten kanssa. Pilottihankeen tavoitteena on valittujen yritysten kanssa tehtävä yhteisesiintyminen tai -lanseeraaminen. Markkinoinnin ja sisällön kannalta on oleellista löytää hankkeelle (yrityksille) yhteinen viesti, jonka avulla ja vetovoimaisuudella yhteisesiintyminen toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla ja profiloituu selkeällä identiteetillä. Hankkeen tarkoituksena on myös tuoda muotoiluosaaminen yhdeksi kilpailueduksi niin tuotekehityksen, markkinoinnin kuin lopputuotteenkin osalta. 2.1 Selvityksen rakenne ja aikataulu Selvityksen rakenne on neliosainen. I Vaihe: Ensimmäisessä vaiheessa hankittiin perustietoutta luontomatkailupalveluista; minkälaisia palveluja/tuotteita tarjotaan, matkailijamääriä, ulkomaisten matkailijoiden kansalaisuuksia jne. II Vaihe: Toisessa vaiheessa laadittiin kyselylomake, joka liitettiin SMAK:in teettämän matkailubarometrin yhteyteen. Kysely osoitettiin matkailuyrittäjille. Sen tarkoituksena oli selvittää matkailuyrittäjien kiinnostusta yhteistyöhön tuotevalmistajien/merkkien kanssa. III Vaihe: Kolmannessa vaiheessa valittiin suomalaisia tuotemerkki/valmistaja yrityksiä, joilta tiedusteltiin mielenkiintoa yhteistyöhön sekä muiden merkkien että valmistajien kanssa ja matkailuyrittäjien kanssa. Haastattelu suoritettiin puhelimitse. Päivikki Ritala kirjoitti kyselyyn ja haastatteluun perustuvan erillisen raportin ekologian ja estetiikan osalta. IV Vaihe: Neljännessä vaiheessa laadittiin yhteenveto saaduista tiedoista, jolla pohjustetaan pilottihanketta. 2.2 Toteutus Selvityksen toteutti Tuuli Somma. Osa tutkimuksesta suoritettiin yhteistyössä Suomen Matkailun Kehitys Oy:n kanssa. Projektipäällikkönä toimi Tapani Huovinen Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksesta, asiantuntijajäsenenä toimi Kari Korkman Luovi Oy:stä sekä Päivikki Ritala Taideteollisesta korkeakoulusta. Tutkimus rahoitetaan Designstudio projektin tutkimusrahoituksesta. 4

5 2.3 Metodit Selvityksen alkuvaiheessa käytettiin eri raportteja selvittämään Suomen luontomatkailun nykytilaa. Luontomatkailuyritysten kiinnostusta tuoteyhteistyöhön tuote- ja varustevalmistajien kanssa selvitettiin omalla kyselylomakkeella Suomen Matkailun Kehitys Oy:n (SMAK) teettämän Matkailubarometrin yhteydessä. Tuote- ja varustevalmistajia haastateltiin puhelimitse. I Vaihe Ensimmäisessä vaiheessa pyrittiin kartoittamaan luontomatkailun nykytilaa Suomessa. Aihepiiriin orientoitumiseen ja lähdetietoina käytettiin seuraavia raportteja: Suomen luonto kansainvälisenä matkailutuotteena (Kauppi 1996), Kulttuurimatkailu tietoyhteiskunnassa (Etelä- Suomen Matkailun Kehitys Oy 1999), Matkailun Suhdannebarometri (Suomen Matkailun Kehitys Oy 1999) sekä Rajahaastattelututkimus (MEK 1999). Tietoa haettiin nimenomaan luontomatkailusta ja siihen liittyvistä matkailijamääristä, ulkomaalaisten kansalaisuuksista, tarjotuista ja käytetyistä aktiviteeteista, yhteistyöstä muiden yrittäjien kanssa, suurimmista kilpailijamaista ja tulevaisuuden näkymistä. Esiselvityksen tarkoituksena oli saada mahdollisimman laaja käsitys vallitsevasta tilanteesta Suomen luontomatkailussa. 3. Suomi luontomatkailumaana, matkailupalvelut 3.1 Imago ja vetovoima Suomea pidetään vetovoimaisena matkailumaana. Sillä on vahva imago luontomatkailumaana ja luonto on sen merkittävin vetovoimatekijä. Suomi tunnetaan maana, jossa on paljon järviä ja metsää. Suomen kilpailuvaltteja luontoon perustuvan matkailun markkinoilla ovat tuotteiden laatu sekä erityisesti tarjonta, jota pidetään monipuolisena. Suomi pystyy tarjoamaan ulkomaisille matkailijoille sekä talvella että kesällä vetovoimaisia luontoelämyksiä. Suomen merkittäviä vetovoimatekijöitä ovat lumi, hiljaisuus, saasteettomuus ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Suomalaisia pidetään myös hyvin ystävällisinä ja vieraanvaraisina. Imago on kuitenkin passiivinen. Merkittävänä pullonkaulana on matkakohteesta ilman etukäteisvarausta ostettavien luontomatkailutuotteiden tarjonnan vähäisyys, omatoimisten aktiviteettien osalta puutteet vieraskielisissä opasteissa sekä tiedon saanti aktiviteettimahdollisuuksista ja valmiista paketeista. Tilanne vaihtelee hieman markkinaalueittain, mutta perusongelma on kaikilla markkina-alueilla samankaltainen. Luontoon perustuvan matkailun markkinaosuus on sekä kesä- että talviaikana 14 % Suomeen suuntautuvasta matkailusta. 5

6 3.2 Trendit Skandinaviaan suuntautuvassa matkailussa on tunnistettavissa kaksi trendiä: 1. Ryhmäkokojen yksilöllistyminen - ryhmäkoko pienenee (10-15 hlö) - yhdistetty kierto/kohdematka - teemakiertomatkat 2. Yksilömatkojen strukturoituminen - tuotteistaminen, tuotemodulit, joista kootaan yksilölliset paketit - perusohjelma ja sen variaatiot Elämysten merkitys matkailun vetovoimaisuudessa on erittäin keskeinen. Nykymatkailijalle elämykset muodostuvat yhä useammin oman, aktiivisen toiminnan kautta. Tuloksissa korostuvat omatoimisuuteen perustuvien aktiviteettien järjestettyjä huomattavasti suurempi kiinnostavuus. Selkeästi kiinnostavimpia ovat vaellus ja patikointi. 3.3 Kilpailu Tutkimustulokset osoittavat, että Suomen luontoon perustuvat matkailutuotteet ovat sekä hinnaltaan, laadultaan ja tarjonnaltaan kilpailukykyisiä verrattuna useimpiin kilpailijamaihimme. Hintakilpailukyvyn osalta tilanne nähdään kahtia jakoisena: aktiviteettien hintatasoa pidettiin kansainvälisesti kilpailukykyisenä, mutta muuten Suomea pidetään kalliina maana. Suomen eri alueista ulkomaisia matkanjärjestäjiä ja heidän asiakkaita eniten kiinnostaa Lappi, Kuusamo- Kainuu ja Saimaan alue, ts. ne alueet, jotka ovat pisimpään tehneet markkinointityötä ulkomailla. Norja, Islanti, Ruotsi ja Kanada ovat Suomen pääasialliset kilpailijamaat. Suomi kilpailee pääasiallisesti talvimatkailutuotteita tarjoavien kanssa. - Ruotsi markkinoi itseään pääasiassa edullisena perhematkailumaana. - Norjalla on voimakas luontomatkailuun perustuva imago- ja tuotekuva. Aktiviteettien tarjonta on erittäin monipuolista. - Islanti houkuttelee täysin erilaisella luonnolla ja islanninhevosilla. - Suomella on voimakas imago luontomatkailumaana, mutta se on passiivinen. Suurimpana ongelmana pidetään yleisen hintatason kalleutta sekä sitä, että potentiaaliset asiakkaat eivät tiedä riittävästi luontoon liittyvistä harrastusmahdollisuuksista ja aktiviteeteista. 3.4 Tulevaisuuden haasteet Suomella on vahva imago luontomatkailumaana, mutta imagon takana ei ole tarpeeksi sisältöä. Palvelut ovat olemassa, mutta niiden saavutettavuus on hankala ja tiedon kulku asiakkaalle heikkoa. Verkosto on hajallaan eikä löydy yhteistä nimittäjää, jonka kautta saisi tai löytäisi kaikki mahdolliset palvelut. Heikko ulkomaan markkinointi johtuu osittain siitä, että matkailualan yritykset ovat pieniä Suomessa, eikä tarvittavia resursseja siihen löydy. MEK markkinoi Suomi-kuvaa, mutta ei myy tai markkinoi tuotteita ja palveluja. Tulevaisuuden matkailijatyyppejä ovat eläkeläiset, lapsettomat pariskunnat ja yksinäiset aikuiset. He ovat kokeneita matkustajia, haluavat enemmän ja monipuolisempaa tietoa matkailukohteesta ja vaativat parempaa hinta/laatu suhdetta matkailutuotteilta. Tiivistelmä Suomen luonto kansainvälisenä matkailutuotteena raportista (Kauppi 1996) 6

7 4. Matkailun Suhdannebarometri Matkailun Suhdannebarometri on Suomen Matkailun Kehitys Oy:n vuosittain julkaisema selvitys kaikkien kotimaisten matkailuyritysten lähiajan kehitysnäkymistä ja odotuksista yritystyypeittäin että maakunnittain. Suhdannebarometri perustuu yritysten omiin itse antamiin tietoihin ja kehitysarvioihin. Vuonna 1999 julkaistu kysely tehtiin 2500 yritykselle puhelimitse tai kirjeitse, joista vastauksia saatiin 700 kpl. Kyselyllä selvitetään seuraavia asioita: suhdanne, kannattavuus, taloudellinen tilanne, taloudellista tilannetta parantavat/heikentävät tekijät, henkilökunta, investoinnit, kysyntä, markkinointipanostus, tuotekehityspanostus, kilpailu, matkailijaryhmien merkitys lähtömaittain sekä eri matkailutuoteryhmien merkitys. Vastanneiden yritysten arviot matkailualan suhdannekehityksestä ovat edellisvuotta selvästi varovaisempia. Arviot kannattavuuden kehityksestä osoittivat edellisenä vuotena (-98) alkaneen alamäen jatkuvan, tosin loivempana kuin Tämä johtunee kilpailun kiristymisestä ja kysynnän pienenemisestä. Kuitenkin arviot taloudellisen tilanteen kehittymisestä olivat positiivisempia kuin edellisenä vuotena. Taloudellista tilannetta uskottiin parannettavan markkinointiin ja tuotekehitykseen panostamalla, sekä alueellisella että yritysten välisellä yhteistyöllä. Taloudellista tilannetta heikentävinä tekijöinä nähtiin palkkasivukustannukset, matkailusesonkien lyhyys, arvonlisävero ja riittämätön kysyntä. Investointien suhteen yritykset olivat varovaisia. Kysynnän kasvusta arviot olivat myös varovaisia, sen uskotaan kuitenkin jatkuvan. Arviot kotimaisen ja ulkomaisen kysynnän kasvusta ovat suunnilleen samalla tasolla. Markkinointiin lisää panostavia yrityksiä oli enemmän kuin sitä vähentäviä. Useassa yrityksessä uskottiin nimenomaan ulkomaan markkinoinnin lisäämiseen. Tuotekehitys nähtiin yhtenä alueena, johon panostamalla yritykset voivat parantaa taloudellista tilannettaan. Kilpailun kovenemiseen uskovien yritysten määrä kasvaa edelleen. Tiedusteluun vastanneiden yritysten arvioiden mukaan uskottiin eniten kotimaisten matkailijoiden merkityksen kasvuun. Ulkomaisista matkailijoista saksankielisen Keski-Euroopan matkailijoiden merkitys on selvästi kasvanut. Luonto- ja liikuntamatkojen uskotaan kasvattavan merkitystään Tiivistelmä Matkailun Suhdannebarometrista (Suomen Matkailun kehitys Oy 1999) 7

8 5. Rajahaastattelututkimus Rajahaastattelututkimus käsittelee ulkomaisten matkustajien Suomeen tekemiä matkoja kalenterivuonna Tiedot on kerätty haastatteluina rajanylityspisteissä. Rajahaastattelututkimus selvittää ulkomaalaisten Suomeen tekemien matkojen kokonaismäärää sekä joitakin peruspiirteitä kuten Suomessa käyvien matkailijoiden asuinmaita, matkojen tarkoitusta, oleskelun kestoa, majoitustapaa, aiempia käyntejä Suomessa, rahankäyttöä, Suomessa harrastettuja aktiviteetteja, matkan suunnitteluvaihetta ja kokemuksia Suomesta. Rajahaastattelututkimuksen mukaan Suomessa kävi vuonna 1998 yli 3.4 miljoonaa muualla kuin Suomessa asuvaa matkustajaa, joista noin puolet kesä-syyskuun välisenä aikana. Tähän selvitykseen kerättiin tietoja nimenomaan vapaa-ajan matkustajista ja tuttava- tai sukulaisvierailijoista. Selkeästi luontomatkailijoiden määrä ei käy ilmi raportista. Selvityksen kannalta kiinnostavimpia tietoja olivat vapaa-ajan ulkomaisten matkustajien asuinmaat, oleskelun kesto, majoitustapa, rahankäyttö, harrastetut aktiviteetit ja kokemukset Suomesta. Tietojen paikkansapitävyyttä on vaikea arvioida nimenomaan luontomatkailupalveluja käyttäneistä ulkomaalaisista, sillä tutkimus keskittyi kaikkia Suomessa käyneitä ulkomaalaisia koskeviin tietoihin. Tietojen kohdalla ei oltu eritelty oliko kyseessä vapaa-ajan matka vai työmatka. Tutkimus antaa kuitenkin hyvän käsityksen yleisellä tasolla. 5.1 Asuinmaat Eniten Suomessa käy ruotsalaisia. Venäjä, Viro, Saksa, Norja, Iso-Britannia, Yhdysvallat. Eniten Suomeen tehtiin puhtaasti lomamatkoja Saksasta. Tuttava- ja sukulaisvierailujen osuus oli keskimääräistä suurempi Ruotsista ja Virosta tehdyillä matkoilla. Venäläisten matkoissa työmatkojen osuus oli suurin. Norjasta tehdään paljon kauttakulkumatkoja, joka näkyy Pohjois- Suomessa tehdyssä tutkimuksessa. 5.2 Oleskelun ajankohta ja kesto Vapaa-ajan matkoja tehdään eniten kesä-syyskuussa, toiseksi eniten loka-joulukuussa ja vähiten tammi-toukokuussa. Vierailujen pituus oli keskimäärin yli viisi yötä. Kesäkaudella oleskelun kesto hieman piteni. Lyhyimpiä vierailuja tekivät naapurimaiden asukkaat, näiden joukosta löytyy eniten päiväkävijöitä. Pisimpään Suomessa viihtyivät pohjoisamerikkalaiset ja EUkansalaisista ranskalaiset. 5.3 Majoitustapa Ulkomaalaiset matkustajat majoittuvat yleisimmin hotellissa. Tuttavien ja sukulaisten luona yöpyminen oli toiseksi käytetyintä. Vuodenajalla ei näyttänyt olevan vaikutusta tähän, kuitenkin poikkeuksena kesäkausi, johon leirintäalueiden käyttö painottui. Venäläiset, norjalaiset ja saksalaiset yöpyivät yleisimmin hotelleissa. Ruotsalaisilla majoittuminen hotelliin tai sukulaisten ja tuttavien luokse oli yhtä yleistä. Virolaiset yöpyivät sukulaisten ja tuttavien luona. 8

9 5.4 Rahankäyttö Yöpyneet matkailijat käyttivät vierailunsa aikana keskimäärin 2000 mk ja päiväkävijät 600 mk. Eniten rahaa käyttivät vierailunsa aikana Pohjois-Amerikasta, Aasiasta ja Venäjältä tulleet, vähiten virolaiset. Päiväkävijöistä vähiten rahaa käyttivät saksalaiset ja virolaiset. Kokonaisuudessa eniten rahaa Suomessa käyttivät työmatkalaiset. 5.5 Aktiviteetit Talvella neljäsosa ulkomaalaisista harrasti jotakin ulkoilma-aktiviteettia, suosituimpia olivat maastohiihto, moottorikelkalla ajelu ja ulkoileminen kävellen. Kesällä suurimman suosion saivat vaellus ja urheilukalastus. 5.6 Kokemukset Suomi vastasi hyvin matkustajien ennakko-odotuksia. Tähän on saattanut vaikuttaa se, että monien Suomeen matkustajien matkapäätökseen olivat vaikuttaneet eniten sukulaisten ja ystävien suositukset. Matkustajat olivat yleensä kuitenkin hakeneet ennakkotietoa matkaa suunnitellessaan matkaesitteistä ja mainoksista. Matkoista kuudesosa oli pakettimatkoja. Näitä käyttivät vapaa-ajan matkalaiset ja kaukomailta, erityisesti Aasiasta, saapuneet. Yhteenveto Rajahaastattelututkimus raportista (MEK 1999) 9

10 II Vaihe Toisessa vaiheessa laadittiin Designstudio-kyselylomake Suomen Matkailun Kehitys Oy:n yhdessä Matkailun Edistämiskeskuksen kanssa vuotuisesti teettämän Matkailubarometrin yhteyteen. Designstudio-kysely oli osoitettu ainoastaan luontomatkailupalvelun tarjoajille. Kysely lähetettiin 2500:lle yritykselle. Kyselyn palautti 134 yritystä. Tulosten analysoinnin suoritti Suomen Matkailun Kehitys Oy. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää luontomatkailupalvelujen tarjoajien kiinnostusta tuoteyhteistyöhön vaate- ja varustevalmistajien kanssa, sekä kartoittaa matkailuyritysten halukkuutta vientiin tähtäävään yhteiseen markkinointiin Eurooppalaisilla markkinoilla. Kyselyssä käytettiin vaihtoehtoina sekä kotimaisia että ulkomaisia tuotemerkkejä. Kyselyllä kartoitettiin yrityksen harjoittamaa tuoteyhteistyötä, markkinointia, ulkopuolisten asiantuntija palveluiden käyttöä sekä yrityksen ekologisia ratkaisuja kilpailuetuna. 6. Matkailubarometri kyselylomake Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään matkailuyritysten omaa palvelutarjontaa ja kiinnostusta yhteistyöhön varustevalmistajien ja tuotemerkkien kanssa, ja näiden kiinnostavuutta ja tunnettuutta matkailuyritysten keskuudessa. Samoin selvitettiin markkina-alueita ja kohderyhmien tavoittamisen keinoja. Ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden (muotoiluosaamista laajasti ymmärrettynä) käyttöä ja niihin kohdistuvaa kulutusta. Kyselyllä selvitettiin neljää eri osa-aluetta yritysten toiminnassa: tuoteyhteistyötä, markkinointia, ulkopuolisten asiantuntija palveluiden käyttöä ja ekologiaa luontomatkailuyrityksen kilpailuetuna. Kyselyllä pyrittiin selvittämään seuraavia asioita: - Minkälaisia aktiviteetteja yritys tarjoaa - A Tuoteyhteistyö - Annetuista tuotemerkeistä kenen markkinointia pidetään onnistuneena - Kenen kanssa nähdään samankaltaisuuksia - Kenen kanssa tehdään yhteistyötä ja kenen kanssa haluttaisiin - Uskotaanko yhteistyön parantavan omaa tuotetta B Markkinointi - Missä Suomen ulkopuolisten markkinoiden uskotaan olevan - Miten kohderyhmät parhaiten tavoitetaan C Ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käyttö - Minkälaisia palveluja käytetään ja mitä haluttaisiin lisätä - Kokonaiskulutus näihin palveluihin vuodessa - Mitkä syyt vähentävät palvelujen käyttöä D Ekologia - Miten tärkeänä ympäristöasioita yrityksessä pidetään nyt ja tulevaisuudessa - Mikä ohjaa yrityksen ympäristöratkaisuja - Miten asiakkaalle tuodaan esiin luonnon merkitystä 10

11 6.1 Kyselyn tulokset Kyselyn alussa tiedusteltiin pohjustukseksi minkälaisia harrastusmahdollisuuksia ja aktiviteetteja yritys tarjoaa. Mitä aktiviteetteja yrityksenne tarjoaa? aktivitteetti % vastaajista Kalastus 84 % Maastohiihto 68 % Erämaavaellus, patikointi 67 % Melonta 60 % Moottorikelkkailu 48 % Erilaiset Safarit 43 % Metsästys 37 % Pyöräily 37 % Ratsastus 22 % Laskettelu 18 % Kalastus, maastohiihto ja vaeltaminen ovat suosituimmat aktiviteetit. Sama tulos saatiin kysyttäessä ulkomaalaisten Suomessa harrastamista aktiviteeteista (Rajahaastattelututkimus 1999). Keskimäärin vastanneet yritykset tarjosivat neljää erilaista aktiviteettia. A. Tuoteyhteistyö 1. Keiden alla olevien markkinointi on mielestänne onnistunut? (Mainintojen lukumäärät sekä niiden prosenttijakauma tuotemerkeittäin). tuotemerkki mainintoja prosenttiosuus Gore-Tex % Fiskars % Rapala % Halti 44 9 % Leatherman 39 8 % Exel 31 6 % Karhu 31 6 % Sasta 27 5 % Joutsen 21 4 % Marttiini 21 4 % Suunto 18 4 % Mag-Lite 14 3 % Savotta 12 2 % Haglöf 11 2 % McKinley 11 2 % Polar 11 2 % Kotimaisten merkkien Fiskarsin, Haltin, Exelin, Karhun ja Sastan markkinointia pidettiin onnistuneimpana. Tämä todennäköisesti selittyy yrityskoolla, näillä yrityksillä on valmiuksia panostaa näkyvään markkinointiin. Suomalaisten vaatevalmistajien markkinointia pidettiin onnistuneempana kuin ulkomaisten valmistajien. Ulkomaisista varustevalmistajista Gore-Tex, Rapala, Leatherman ja Maglite saivat eniten mainintoja. Mainintoja oli yhteensä

12 2. Mitkä merkit tavoittelevat samaa kohderyhmää tai ovat samankaltaisia oman palvelutuotteenne kanssa? (Mainintojen lukumäärät sekä niiden prosenttijakauma tuotemerkeittäin). tuotemerkki mainintoja prosenttiosuus Halti % Gore-Tex % Rapala % Sasta 31 9 % Karhu 23 7 % Exel 21 6 % Suunto 14 4 % Marttiini 13 4 % Leatherman 12 3 % Trangia 12 3 % Fiskars 11 3 % Haglöf 11 3 % Joutsen 11 3 % Savotta 11 3 % Selkeästi eniten samaistuttiin Haltiin. Kotimaisista tuotevalmistajista Haltilla on laajin ja kattavin tuotevalikoima. Rapala taas tekee välineitä kalastukseen, joka, kuten aiemmin on käynyt ilmi (Rajahaastattelututkimus 1999), on eniten harrastetuimpia ulkoilulajeja Suomessa, niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten keskuudessa 3. Teettekö yhteistyötä joidenkin yllä olevien valmistajien/merkkien kanssa? (Mainintojen lukumäärät sekä niiden prosenttijakauma tuotemerkeittäin). tuotemerkki mainintoja prosenttiosuus Exel 8 14 % Rapala 7 13 % Sasta 7 13 % Halti 4 7 % Marttiini 3 5 % Gore-Tex 2 4 % Karhu 2 4 % Savotta 2 4 % Suunto 2 4 % Vastausten suhteellisen vähäisestä lukumäärästä voidaan päätellä, ettei yhteistyötä kovin paljon tehdä. Eniten yhteistyötä tehdään Exelin kanssa. Seuraavaksi eniten yhteistyötä on Sastan, Haltin ja Marttiinin kanssa. Nämä edustavat kattavasti ulkoiluun liittyviä tuotteita ja varusteita. Mainintoja yhteensä

13 4. Minkä merkkien kanssa haluaisitte tehdä yhteistyötä? (Mainintojen lukumäärät sekä niiden prosenttijakauma tuotemerkeittäin). Tuotemerkki mainintoja prosenttiosuus Halti % Rapala % Gore-Tex 27 9 % Karhu 22 7 % Sasta 21 7 % Exel 19 6 % Savotta 19 6 % Fiskars 17 5 % Marttiini 17 5 % Joutsen 15 5 % Leatherman 12 4 % Suunto 12 4 % Yhteistyöstä ollaan kiinnostuneita ja se kohdistuu lähinnä kotimaisiin yrityksiin. Kiinnostavimmaksi osoittautui Halti, mikä todennäköisesti selittyy sen hyvästä tunnettuudesta ja kattavimmasta tuotevalikoimasta. Mainintoja yhteensä Uskotteko tuotemerkkiyhteistyön parantavan/edistävän tuotettanne ja markkinointianne? Asteikko: ei lainkaan = 1, jonkin verran = 2, huomattavasti= 3, erittäin paljon = 4 ei lainkaan 21 % jonkin verran 57 % huomattavasti 13 % erittäin paljon 9 % Lähes kahdeksankymmentä prosenttia vastanneista uskoi tuotemerkkiyhteistyön parantavan omaa liiketoimintaa. 6. Millä sanoilla parhaiten kuvaisitte yrityksenne luontomatkailupalvelutuotetta (rastittakaa max. viisi) ominaisuus mainintojen lkm % kaikista vastaajista Rauhallisuus, hiljaisuus % Turvallisuus % Perinteistä ammentava % Ekologisuus % Hauska % Helppous, mukavuus % Lapsiystävällisyys % Vauhdikas % Selviytyminen, survival % Riskien hallinta % Extreme % Tekninen luotettavuus % Hi-Tec 4 3 % 13

14 Pehmeät arvot hallitsevat luontomatkailutuotteita. Muina ominaisuuksina mainittiin elämyksellinen, eksoottinen, hyvä palvelu, perhekeskeinen ja stressiä poistava. Matkailupalveluissa korostuvat pehmeät arvot, mutta lähes kaikki varustevalmistajat markkinoivat tuotteitaan extreme-imagolla, teknisesti luotettavina ja ääriolosuhteissakin selviytymiskykyisinä. C. Markkinointi 7. Missä uskotte Suomen ulkopuoliset pääkohdemarkkinanne olevan? (rastittakaa viisi tärkeintä) maa mainintojen lkm % kaikista vastaajista Saksa % Venäjä % Ruotsi % Ranska % Iso-Britannia % Japani % Alankomaat % Viro % Espanja % Itävalta % Norja % Yhdysvallat % Tanska % Saksa nähdään ehdottomasti potentiaalisimpana Suomen ulkopuolisena markkina-alueena. Saksalaisten kävijöiden määrä suomessa vuonna 1998 (Rajahaastattelututkimus 1999) oli , kun venäläisiä kävijöitä oli Ruotsalaisia Suomessa kävi eniten, Mitä kanavia käyttäen arvioisitte parhaiten tavoittavanne kohderyhmänne? (rastittakaa viisi tärkeintä) markkinointikanava mainintojen lkm % kaikista vastaajista internet % messut % matkatoimistot % suusta suuhun % esitteet % suoramarkkinointi % lehdet % Tv % laiva-,lento- ja kuljetusyhtiöiden kautta % Suomessa lähes jokaisella on mahdollisuus käyttää internetiä, tämä myös näkyy tuloksissa. Internet tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa maailmanlaajuiset markkinat. Internetin käytössä kustannus-tuotto suhde on hyvä. 14

15 D. Ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käyttö 9. Käytättekö alan ammattilaisten suunnittelupalveluja matkailutuotteenne kehittämisessä Nykyinen käyttö Suunnittelupalvelut mainintojen lkm % kaikista vastaajista Uusmedia, www-sivut, yms % Graafinen suunnittelu, mainonta ja viestintä % Valokuvaus % Ympäristösuunnittelu % Liikunnanohjaus, "valmennus" % Arkkitehtuuri, arkkitehtisuunnittelu % Muotoilu, tuotesuunnittelu, esinesuunnittelu % Sisustusarkkitehtuuri, tilasuunnittelu % Dramaturgia; elämystarinan kehittäminen 11 8 % Useat vastanneet käyttävät ulkopuolisia suunnittelupalveluja. Edellisen kysymyksen vastauksiin viitaten nähdään internet ilmeisesti parhaana keinona tavoittaa kohderyhmät. Käytön lisääminen Suunnittelupalvelut mainintojen lkm % kaikista vastaajista Uusmedia, www-sivut, yms % Graafinen suunnittelu, mainonta ja viestintä % Ympäristösuunnittelu % Dramaturgia; elämystarinan kehittäminen % Liikunnanohjaus, "valmennus" % Valokuvaus % Muotoilu, tuotesuunnittelu, esinesuunnittelu % Sisustusarkkitehtuuri, tilasuunnittelu 8 6 % Arkkitehtuuri, arkkitehtisuunnittelu 6 4 % Lomakkeessa olleisiin avoimiin kysymyksiin ei vastattu. 10. Kokonaiskulutus yllä mainittuihin suunnittelupalveluihin vuodessa? kokonaiskulutus jakauma ei lainkaan 9 % alle mk 60 % mk 22 % mk 3 % mk 3 % yli mk 3 % 100 % 15

16 11. Mitkä syyt vähentävät/estävät ulkopuolisten suunnittelupalvelujen käyttöä yrityksessänne? syy mainintoja % kaikista vastaajista kalleus % ongelmallinen saatavuus % alamme erityisongelmat eivät avaudu ulkopuoliselle % emme tarvitse ulkopuolista apua 9 7 % Lähes kaikki vastanneet pitivät ulkopuolisia suunnittelupalveluja kalliina. Yli puolet vastanneista käyttivät alle mk ulkopuolisiin palveluihin. Käyttöä estäviksi muiksi asioiksi mainittiin lyhyt sesonki aukioloaika 1kk, määrärahojen puute, ei ole ollut tietoa palveluiden olemassa olosta, oma osaaminen on riittävän monipuolista. E. Ekologia luontomatkailuyrityksen kilpailuetuna 12. Kuinka tärkeänä pidätte ympäristöasioita yrityksenne toiminnan kannalta nyt ja tulevaisuudessa? ei tärkeää tällä hetkellä 1 % jonkin verran tärkeää tällä hetkellä 20 % hyvin tärkeää jo nyt 79 % 100 % merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa 56 % tulevaisuudessa olennainen osa yrityksen liiketoimintaa 34 % merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa JA tulevaisuudessa olennainen 10 % osa yrityksen liiketoimintaa merkitys tulee vähenemään tulevaisuudessa 0 % 100 % 13. Mikä ohjaa nyt/tulee ohjaamaan eniten yrityksenne ympäristöratkaisuja? mainintoja % kaikista vastaajista kuluttajan vaatimukset % lainsäädäntö/viranomaiset % kilpailutilanne % yhteistyökumppanimme % asiantuntijat 10 7 % Lisäksi mainittiin yrityksen oma halu, asenne, näkemys, imago, vaatimustaso ja ideat ohjaamassa ympäristöratkaisuja. Yhden vastanneen kohdalla ratkaisuja ohjasi raha. Tänä päivänä ympäristöratkaisut vaikuttavat paljolti perustuvan omaehtoisuuteen. 16

17 14. Miten palvelutarjoajana tuotte esiin asiakkaalle luonnon merkityksen, arvon ja kauneuden? mainintoja % kaikista vastaajista tuotekokonaisuuden yksityiskohtien välityksellä % henkilökunnan opastuksella % palveluun nivotun tarinan/draaman avulla % vain asiakkaan kiinnostuksen mukaan % emme mitenkään 2 1 % Lisäksi mainittiin: - Antamalla asiakkaan itse kokea ja aistia asia - esitteillä ja kuvilla - hoitamalla lähimaisema hyvin - kertomalla miten yrityksen ympäristöasiat hoidetaan - jätteiden lajittelu, likavesien talteenotto - uimaveden puhtaus 17

18 6.2 Yhteenveto barometristä Keskimäärin vastanneet yritykset tarjosivat neljää erilaista aktiviteettia. Suurimpia olivat kalastus, maastohiihto ja erämaavaellus sekä patikointi. Samoja kohderyhmiä tai muuten yhteneväisyyksiä nähtiin Haltin, Rapalan, Sastan, Karhun ja Exelin kanssa. Yhteistyötä tehdään eniten Exelin (kahdeksan mainintaa) Rapalan, Sastan, Haltin sekä Marttiinin kanssa. Kuitenkin Halti nähtiin kiinnostavimpana yrityksenä ja merkkinä jonka kanssa yhteistyötä haluttaisiin enemmän. Seuraavia olivat Rapala, Karhu ja Sasta. Tuotemerkkiyhteistyön uskottiin parantavan markkinointia ja (palvelu)tuotetta. Omaa luontomatkailutuotetta kuvattiin eniten sanoilla rauhallisuus, hiljaisuus, turvallisuus, perinteistä ammentava, ekologisuus ja hauska. Suomen ulkopuolisten pääkohdemarkkinamaiden uskottiin olevan (järjestyksessä suurimmasta pienimpään) Saksa, Venäjä, Ruotsi, Ranska ja Iso-Britannia. Kohderyhmien tavoittamiseksi parhaiksi kanaviksi arvioitiin internet, messut, matkatoimistot, tiedonkulku suusta suuhun ja esitteet. Matkailutuotteen kehittämisessä ulkopuolisten suunnittelupalveluiden käytetyimpiä olivat uusmedia(www-sivut yms), graafinen suunnittelu, valokuvaus, ympäristösuunnittelu ja liikunnanohjaus. Käytön lisäämistä suunniteltiin uusmedian, graafisen suunnittelun, ympäristösuunnittelun, dramaturgisten elementtien kehittämisen ja liikunnan ohjauksen osalta. Kokonaiskulutus vuodessa näihin palveluihin yli puolella oli mk/vuosi. Käyttöä estävät tai vähentävät eniten palveluiden kalleus. Yli puolet yrityksistä pitivät ympäristöasioita erittäin tärkeänä tällä hetkellä ja uskoivat niiden merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Eniten ympäristöratkaisuja ohjaa tai tulee ohjaamaan kuluttajien vaatimukset. Luonnon merkitystä ja arvoa tuodaan asiakkaalle esiin tuotekokonaisuuden yksityiskohtien välityksellä ja henkilökunnan opastuksella. 18

19 III Vaihe Kolmannessa vaiheessa valittiin kahdeksantoista suomalaista yritystä haastateltaviksi, joiden tuotteet ja varusteet liittyvät tai ovat liitettävissä luontomatkailun yhteyteen. Haastattelut suoritettiin puhelimitse. Yritysten valintakriteereissä kiinnitettiin huomiota seuraaviin asioihin: yrityksen tuli olla suomalainen ja sillä tuli olla vientiä. Yritykset valittiin suurimmaksi osaksi Riihimäen Erämessujen näytteilleasettajien katalogin perusteella. Asiantuntijoiden mukaan Riihimäen messut ovat alan merkittävin ja laajin tapahtuma, johon ottavat osaa lähes kaikki alalla toimivat suomalaiset yritykset. Valitut yritykset edustavat suhteellisen laajasti luonnossa liikkumiseen liittyviä tuotteita ja varusteita. Haastateltavat henkilöt yrityksissä olivat joko markkinointipäälliköt (12 kpl) tai toimitusjohtajat (6kpl). Haastatellut yritykset olivat: Sasta Oy, Nokian Jalkineet Oy, Halti Retkeilytuotteet Oy, Oy Suomen Höyhen Ab, VPu Pukutehdas Oy, Boreus, Finn-Savotta Oy, A-Paja, Erätuli-vaatteet, Kultaturve tekstiilit, Suunto Oy, Kiehta- Tuote Oy, Hokka Oy, Polar Electronics, H.Roselli Oy, J. Marttiinin Puukkotehdas, Kivikangas Oy, Sako oy, Fiskars, Inhan tehtaat. 7. Puhelinhaastattelut Haastatteluihin oli yrityksestä riippuen aikaa käytettävänä minuuttia. Tämä vaikutti merkittävästi vastausten laajuuteen ja yksityiskohtaisiin tietoihin. Haastattelun alustuksena esiteltiin hanke ja sen tavoitteet pääpiirteittäin. Suhtautuminen haastatteluihin oli positiivinen. Ajatusta tuoteyhteistyöstä luontomatkailuyrittäjien kanssa pidettiin mielenkiintoisena. Puhelin haastatteluilla selvitettiin seuraavia asioita: Yrityskoko ja tuotevalikoima - liikevaihto - henkilöstömäärä - tuotevalikoima - pääkohdemarkkinat, vientimaat - viennin osuus liikevaihdosta - jakelutiet Markkinointi - kohderyhmät, tulevaisuuden kohderyhmät - miten merkkiä tehdään tunnetuksi - imagokuvaus, slogan Tuoteyhteistyö - onko yritys harjoittanut yhteistyötä matkailualan kanssa - muiden valmistajien kanssa - minkä tyyppistä se on ollut, minkälaisia kokemuksia - löytyykö kiinnostusta laajempaan yhteistyöhön 19

20 Ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käyttö - minkälaisia palveluja käytetään - onko muotoilusta/suunnittelusta saatu kilpailuetua - aiotaanko niiden käyttöä lisätä tulevaisuudessa Ympäristöystävällisyys - mitä se ilmenee yrityksessä/tuotteissa - miten se tuodaan asiakkaan tietoon - sen merkitys nyt ja tulevaisuudessa 7.1 Haastateltavat yritykset ja niiden tuotevalikoima Haastateltavat yritykset valittiin kattamaan mahdollisimman laajasti luonnossa liikkumiseen ja retkeilyyn tarvittavia tuotteita ja varusteita. Tästä kuitenkin johtuu etteivät tulokset ole verrannollisia keskenään kaikilta osilta. Kalastustarvikkeisiin erikoistunutta yritystä on vaikea verrata yritykseen, joka tarjoaa varusteita sukista rinkkaan, telttaan ja vedenpuhdistimiin. Yritysten liikevaihto vaihteli alle miljoonasta 380 miljoonaan. Yrityskoko keskimäärin on kuitenkin suhteellisen pieni (keskiarvo näistä oli 45 milj.). Pienimmät yritykset mainitsivatkin ongelmakseen resurssien riittämättömyyden juuri ulkomaanmarkkinointiin. Yrityskoosta riippuen myös henkilöstömäärä vaihteli ihmiseen. Kokonaisuudessaan tuotevalikoima oli hyvin laaja. Siihen sisältyivät mm. vaatteet, tekstiilit, jalkineet, rinkat, teltat, makuupussit, keittimet, teräaseet, kalastustarvikkeet, urheilu- ja metsästysaseet, kelluntapukimet, veneet, sauvat, kompassit, rannetietokoneet jne. Suomalaiset valmistajat tarjoavat kattavasti tuotteita kaikkeen luonnossa liikkumiseen, retkeilyyn ja liikuntaan. Yritykset ovat erikoistuneet tietyille alueille ja siten tarjonta on hyvinkin kattavaa, vaikka yrityksiä lukumääräisesti ei kovin paljoa ole. 7.2 Markkinointi Kohderyhmät yrityksillä olivat jokseenkin samat. Ne löytyvät retkeilyä ja luonnossa liikkumista harrastavista kaiken ikäisistä ihmisistä. Kaikki esiintyvät samoilla messuilla kotimaassa, näitä ovat Sport- ja SkiExpo, Riihimäen erämessut, muut erämessut, Venemessut. Ulkomailla esiinnytään osittain samoilla messuilla, suosituin oli ISPO (Sport-messut) Munchenissä, osittain erikoistuneemmissa tapahtumissa kuten pyöräily-, metsästys- tai erämessut. Useat näkivät tulevaisuuden kohderyhmät lähinnä nuorennusleikkauksena ikärakenteessa. Pyrkimykset ovat ulkomaisille markkinoille, Euroopassa Saksan markkinat sekä Pohjois-Amerikan ja Aasian markkinat olivat kiinnostavimpia. Saksassa esimerkiksi suomalaiset veitset (valmistajien mukaan) ovat erittäin korkealle arvostettuja, saksalaiset puhuvat käsitteestä finnmesser, suomi-puukko. Viesti kaikilla yrityksillä on samankaltainen. Suomalaiset tuotteet myyvät ulkomaisilla markkinoilla skandinaavisella imagolla. Kansallista identiteettiä (suomalaisuutta) sinänsä ei pidetty korostamisen arvoisena. Poikkeuksen muodostivat veitsiä valmistavat yritykset ja Suunto, joka käyttää Suomen lippua maastokompassien pakkauksissa Pohjois-Amerikassa. Teknologia puolella Suomi imagolla on erittäin vahva merkitys. Imago muodostuu seuraavista asioista; skandinaavisuus, kylmäosaaminen, ääriolosuhteiden tuntemus ja hallitseminen, puhdas luonto ja puhtaus ylipäätään, karuus ja arktisuus, korkea laatu ja hinta. 20

21 Lähes kaikki valmistajat uskovat pakkauksen merkitykseen. Sen ulkonäöllä, erottautumisella ja väreillä on suuri merkitys kuluttajan ostopäätökseen. Se on mainio keino antaa tuotetietoutta kuluttajalle. Useimmat valmistajat näkivät nettikaupan tulevaisuuden kauppapaikkana. Lähes kaikkien kohdalla nettikauppaa ei ollut tai se oli vähäistä, mutta sen mahdollisuuksiin uskotaan. Etuna on mahdollisuus tavoittaa maailmanlaajuiset markkinat ja tilaaminen suoraan valmistajalta, ilman väliportaita. Puhdas luonto, omaleimaisuus, ääriolosuhteisiin tuotteiden kehittäminen, kylmätuntemus ja osaaminen. Luonnonläheisyys. Halti Oy. Suomi-imagosta ei ole ainakaan Norjassa hyötyä. Saksassa skandinaavisuudella on imagoa kohottava merkitys, tämä peilautuu matkailun kautta. Sasta Oy Teknologia puolella Suomi-imagolla on vahva merkitys. Tosin ulkomailla yritystä luullaan usein japanilaiseksi, niin kuin Nokiaakin. Halti Oy Tuote myy yksinkertaisella muotoilulla. H.Roselli Oy Ennen kaikkea turvallisuus, käyttömukavuus. Hokka Urheilusponsoroinnilla on ollut merkittävä vaikutus merkin tunnettuuden lisäämiseksi. Halti Oy Mainoslauseita Terävyyden uusi ulottuvuus. H.Roselli Oy Sasta 64 degrees Northern latitude. Sasta Oy Pidämme sinut kalassa. Kivikangas Oy Halti green adventure. Halti Oy 7.3 Tuoteyhteistyö Useimmilla yrityksillä oli ollut jonkin asteista yhteistyötä matkailuyrittäjien, urheilijoiden, urheiluopistojen, harrastajien tai tapahtumien kanssa. Lähinnä vaatevalmistajilla oli yhteistyötä urheilijoiden kanssa esim. varustetestauksissa. Yhteistyö tuntui kuitenkin olevan sattumanvaraista ja tapauskohtaista. Yhteistyö matkailuyrittäjien kanssa painottuu hiihtokeskuksiin, pohjoiseen ja Lappiin. Monet uskoivat sen laajentavan markkinoita ja tuovan uusia mahdollisuuksia tuotekehitykseen ja uusien tuotteiden kehittämiseen. Yhteistyö muiden valmistajien kanssa nähtiin osittain ongelmallisena riippuen valmistajista ja tuotteista. Esim. vaatevalmistajista osa näki hyötyä yhteistyöstä muiden vaate(esim. kenkä) ja varustevalmistajien kanssa, osa näki oman tuotteensa/merkin niin vahvaksi, ettei hyötyä yhteistyöstä olisi. Osa valmistajista olivat huolestuneita käytännön jakeluteistä. Jos tuotteita yhdessä markkinoidaan Keski-Euroopassa, niitä täytyy myös olla saatavilla silloin ko. maasta. Kenelläkään se ei ollut pidemmälle aikavälille yksityiskohtaisesti suunniteltua tai ajateltu markkinointistrategiaa tukevana kehittämisalueena. Ajatusta tuoteyhteistyöstä pidettiin kuitenkin mielenkiintoisena ja suhtautuminen siihen oli positiivista. Teemme satunnaisesti yhteistyötä erilaisissa yhteyksissä. Lainaamme välineitä erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Exel oy Yllättävissä yhteyksissä tullut uusia tuoteideoita ja tuotekehitystä, jotka eivät välttämättä suoranaisesti liity omaan tuotevalikoimaan. Suomen Höyhen Oy 21

22 7.4 Ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käyttö Lähes kaikki varustevalmistajat käyttävät ulkopuolisia suunnittelupalveluja tuotteiden suunnittelussa ja niiden markkinoinnissa (esitteet, katalogit, www-sivut). Suomalainen muotoilu on arvostettua maailmalla ja monille se on selkeä kilpailuvaltti. Muotoilulla on saavutettu selkeästi erottautumiskykyisiä tuotteita. Muotoilun ansiosta yrityksiä on palkittu. Tästä seuranneen julkisuuden kautta yritykset ovat kyenneet lisäämään tunnettuuttaan. Tuotekehitys ja erikoisosaaminen on kaikkien elinehto. Suunnittelupalveluiden käyttöä ei kenenkään kohdalla aiottu missään nimessä vähentää. Helpot ja yksinkertaiset muotoilutyöt teemme itse, vaativimmissa tehtävissä käytämme muotoilutoimistoa. Exel Oy Muotoilu on ehdoton kilpailuvaltti yrityksellemme. Suomi on tunnettu muotoilumaana. H.Roselli Oy 7.5 Ympäristöystävällisyys Pienten yritysten kohdalla asiaa ei oltu mietitty tai sillä ei ollut merkitystä. Suuremmat pitivät sitä itsestään selvyytenä. Pienissä yrityksessä ei ympäristöasioita ehditä miettimään, silla aika menee tärkeämpien ja kiireellisempien asioiden hoitamiseen. Suurimmilla yrityksillä on käytössä laatujärjestelmä, jota myös edellytetään alihankkijoilta. Tuotteiden kierrätettävyys oli joillekin itsestäänselvyys ja toisille suuri päänvaiva (tuotteiden hävittämiseen liittyvät normit vaihtelevat maittain). Ympäristöllisiä näkökohtia yrityksissä huomioitiin lähinnä tuotantoprosesseissa, kuten materiaalivalinnoissa ja kemikaalien käytössä. Ympäristölliset arvot tuodaan kuluttajalle esiin useimmiten paukkauksissa, tai tuote puhuu itse puolestaan. Ympäristöarvojen merkityksen uskotaan voimakkaasti kasvavan tulevaisuudessa. Olemme tehneet lahjoituksia luonnonsuojeluyhdistyksille. Meidän piipusta ei ainakaan kovin mustaa savua tule. Otamme vaihdossa takaisin vanhoja tuotteita. Kivikangas Oy Jossain määrin hankalia eikä voi yleistää, sillä raaka-aineen hävittämiseen on maakohtaisia säännöksiä, jotka poikkeavat toisistaan. Exel Oy Mainostamme tuotteidemme kierrätettävyyttä. Kivikangas Oy 22

23 8. Katalogivertailu Katalogivertailussa käytettiin suomalaisten ja ulkomaisten varustevalmistajien esitteitä ja katalogeja. Matkailupalveluiden vertailussa keskityttiin kotimaisiin palveluntarjoajiin, vertailua suoritettiin esitteiden perusteella. Muina lähteinä käytettiin alan lehtiä ja www-sivuja. Vertailussa tarkasteltiin varustevalmistajien ja yrittäjien tuotelupauksia, mielikuvia tuotteesta, yrityskuvaa sekä vallitsevia trendejä. 8.1 Varusteet Varustevalmistajien katalogit ja esitteet ovat poikkeuksetta korkealuokkaisia painotuotteita. Maailma jossa liikutaan on karu, puhdas ja koskematon luonto. Tuotteiden käyttäjät ovat rohkeita seikkailijoita, jotka selviytyvät missä tahansa ääriolosuhteissa; vuorikiipeilystä napajäätikön valloitukseen. Selviytyminen on avainteema, tapahtuipa se sitten yksinpurjehduksella valtamerellä tai kaupunkien kivitaloviidakossa. Extreme -lajien urheilijat toimivat esikuvina jotka opastavat oikeanlaiseen pukeutumiseen ja jakavat tuotetietoutta. Samaistumalla näihin sankarihahmoihin ja hankkimalla näitä varusteita, kuluttaja kokee olevansa osa suurta seikkailua. Materiaalit ja raaka-aineet ovat teknisesti pitkälle tutkittuja ja vietyjä, niiden suorituskyky tuodaan näkyvästi esiin. Voi olla varma, että arktisiin olosuhteisiin suunnitellulla makuupussilla selviää Suomen koleasta kesästä. Ulkomaisiin varustevalmistajiin verrattuna on suomalaisten esim. vaatevalmistajien ilme vaatimattomampi ja hillitympi. Valikoimat ovat suppeampia ja muotoilultaan karumpia. Tuotteiden erottautuminen kansainvälisillä markkinoilla jää arvoitukseksi elektroniikkatuotteita lukuun ottamatta. Tuote-esitteet synnyttävät mielikuvan suuresta seikkailusta ja elämyksellisestä vapaa-ajasta, joka on vauhdikasta ja tapahtumarikasta. Ihminen esiintyy valloittajana vuorilla, vesillä ja erämaissa. Teknisesti suorituskykyisillä varusteilla ja laitteilla on selviytyminen mahdollista niin asfalttiviidakossa kuin huippuvuorillakin. Suomalaisten varustevalmistajien yrityskuva on selkeä ja yksinkertainen jopa karu. Se vastaa hyvin mielikuvaa Skandinaviasta. Tuotteet ovat uskottavia, Suomesta löytyy kylmäosaamista ja etenkin elektroniikka tuotteet ovat maailmassa huippuluokkaa, onhan Suomella voimakas imago huipputeknologia maana. Tuotevalikoima useimmilla on kohdennettu tietylle alueelle, jossa oman erikoisosaamisen uskotaan olevan. Ainoastaan Halti tarjoaa kattavasti vaatteita ja varusteita kaikkeen vapaa-aikaan ja harrastamiseen. Vapaa-ajan jatkuvasti lisääntyessä sen merkitys korostuu. Se on laatuaikaa perheen ja ystävien kesken. Yhteisöllisyys ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat oleellinen osa vapaa-aikaa. Vapaaajasta pitää saada irti mahdollisimman paljon elämyksiä. Siihen satsataan aikaa ja rahaa. Kuvastoja pelkästään selaamalla saa elämyksiä Himalajan jylhistä maisemista tai Alaskan ainutlaatuisista kalastuskohteista. Tuotteiden imago syntyy puhtaudesta, ilmavuudesta ja keveydestä, ihmisen ja koneen symbioosista; voimakas teknologinen kehitys ohjaa myös laitteiden suunnittelua vapaa-aikaan. Lifestyle -ajattelu ja - tuotteet kattavat kaikki arkielämän ja vapaa-ajan alueet. Tuotteissa korostuu niiden monikäyttöisyys. Avainteemoja ovat monikäyttöisyys ja unisex -ajattelu, vaatteet ja varusteet sopivat ikään ja sukupuoleen katsomatta kaikille. Niitä ei kohdenneta tiettyihin aktiviteetteihin, vaan niiden käyttömahdollisuudet osoitetaan laajasti. 23

24 8.2 Matkailuyritykset Luontomatkailuyritysten esitteissä taso on huomattavasti heikompi kuin varustevalmistajilla. Visuaalinen ulkoasu on usein sekava ja kokonaisuudesta muodostuu monenkirjava. Matkailuyritysten imagosta ei esitteiden perusteella synny selkeää ja uskottavaa kuvaa. Esitteet jakautuvat kahteen sesonkiin; talvi- ja kesäkauteen. Matkaesitteissä korostuvat tunnelmallisuus, yhdessäolo ja palvelujen sekä aktiviteettien runsaus ja monipuolisuus. Kohderyhmien vaihdellessa siirtyy painopiste perhekeskeisyydestä yksilöllisempiin harrastusmahdollisuuksiin, kuten kalastukseen ja erävaeltamiseen. Suomalaisille, kuten ulkomaalaisillekin, koskematon luonto ja sen kokeminen yksin tai opastettuna on arvokasta, elämysten merkitys on oleellinen. Vuodenaikojen vaihtelut on Suomen luontomatkailun ehdottomin valtti. Onnistuneen matkan tuotelupaus ja kokemus joka lupaa elämyksellistä ja rentouttavaa lomaa syntyy useasta asiasta; tiedon saanti kohteesta ja että se on sijainniltaan asiakkaan helposti saavutettavissa, toimiva infrastruktuuri, palveluiden monipuolisuus ja niiden yhteensovittaminen kokonaisvaltaisen elämyksen tarjoamiseksi, palveluiden laadukkuus ja alueen omaleimaisuus. Suurimmat tarjoavat laajoja matkailukokonaisuuksia, josta jokainen voi räätälöidä mieleisensä paketin. Tämä mahdollistuu alueen yrittäjien verkostoituessa yhteen. Lisäarvoa tuovat vaihtelevat teemat ohjelmapalveluissa ja " koko ajan tapahtuu imago. Pienimmät keskittyvät muutaman teeman ympärille, kuten maatilamatkailuun tai kulttuuriperinne matkailuun. Yrityskuva matkailupalvelujen tarjoajilla on kirjava. Suurimmilla se on pitkälle hiottu ja luottamusta herättävä. Pienimmillä kotikutoinen ja vaatimaton. Matkailun trendinä voi todeta palvelutarjonnan pyrkivän luomaan asiakkaalle kokonaisuuden, josta jokainen voi räätälöidä oman yksilöllisen paketin. 24

25 IV Vaihe Hankkeen neljännessä vaiheessa laadittiin yhteenveto hankkeen edellisistä vaiheista, luontomatkailun nykytilanteesta Suomessa, matkailubarometri kyselyn tuloksista ja tuotevalmistajien puhelinhaastatteluista. Neljännen vaiheen tarkoituksena on vetää johtopäätökset saaduista tiedoista ja luoda pohja jatkotoimenpiteille ja pilottihankkeen käynnistämiselle. 9. Yhteenveto vaiheista I-III Suomella on vahva imago luontomatkailumaana. Merkittävimpiä vetovoimatekijöitä ovat lumi, hiljaisuus, saasteettomuus ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Suosituimmat aktiviteetit olivat kalastus, maastohiihto ja erämaavaellus sekä patikointi. Elämykset ovat merkittävä osa onnistunutta matkaa. Ne muodostuvat matkailijalle oman aktiivisen toiminnan kautta. Yksilölliset ja räätälöidyt ratkaisut ovat huomattavasti pakettimatkojen suositumpia. Ulkomaisista matkailijoista saksankielisen Keski-Euroopan matkailijoiden merkitys on selvästi kasvanut aiempiin vuosiin nähden. Matkailuyrittäjien keskuudessa uskotaankin markkinoinnin lisäämiseen ulkomailla. Luonto- ja liikuntamatkojen nähdään tulevaisuudessa kasvattavan merkitystään. Ulkomaalaisten suosimat talviaktiviteetit Suomessa ovat maastohiihto ja moottorikelkkailu. Kesällä harrastetaan vaellusta ja urheilukalastusta. Ulkomaalaisten matkustajien ennakko-odotuksia Suomi vastaa hyvin ja suomalaisia pidetään ystävällisinä. Suomeen tulijat ovat yleensä hakeneet tietoa etukäteen esitteiden, internetin ja mainosten avulla. Lähes 80 % matkailuyrittäjistä uskoo yhteistyön tuotemerkkien/valmistajien kanssa parantavan liiketoimintaansa. Kohderyhmien tavoittamiseksi parhaiksi kanaviksi arvioitiin internet, messut, matkatoimistot, tiedonkulku suusta suuhun ja esitteet. Matkailutuotteen kehittämisessä ulkopuolisten suunnittelupalveluiden käytetyimpiä olivat uusmedia (www-sivut yms), graafinen suunnittelu, valokuvaus, ympäristösuunnittelu ja liikunnanohjaus. Suurin osa yrityksistä myös suunnitteli näiden palvelujen käytön lisäämistä. Kokonaiskulutus vuodessa näihin palveluihin yli puolella oli n mk/vuosi. Tärkeimmät matkailupalvelujen kehittämisen osa-alueet: Ulkomaanmarkkinointiin soveltuvien merkkituotteiden kehittäminen Patikoinnin/vaelluksen tuotteistaminen ulkomaisille kohderyhmille Paikan päältä varattavien ohjelmapalvelujen lisääminen Luontoon perustuvan matkailutarjonnan lisääminen Lyhyiden luonto-ohjelmapakettien kehittäminen kaupunkikeskusten läheisyyteen (kannustematkailu, yritysten vieraat, gateway-matkailu) Asiakkaan tarpeiden selvittäminen markkinatutkimusten ja asiakastyytyväisyystutkimusten avulla 25

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Tutkimuksen tarkoitus selvittää: puutuotteiden ostokriteerit kuluttajien päätöksenteossa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Kristiina Hietasaari / MEK Kansainväliset saapumiset 2000-2011 Indeksi 2000 = 100 160 150 140 130 120 110 100 90 Kansainväliset

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 5.11.2015 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Kesäkuu 2015 03/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1 Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Helena Niskanen 1.5.2013 31.10.2013 1.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jyrki Oksanen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Alankomaat SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2011

Etelä-Savon matkailubarometri 2011 Etelä-Savon matkailubarometri 2011 Etelä-Savon Ely-keskus, TENHO- hankkeen (ESR) ennakointiosio Etelä-Savon matkailuyrittäjät odottavat vilkasta matkailuvuotta Etelä-Savon matkailuyrittäjät ennakoivat

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 24.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

11/11/2014. Kohdemaa: Venäjä

11/11/2014. Kohdemaa: Venäjä Kohdemaa: Venäjä 1 Näkyvyys venäjänkielisessä Tampere blogissa Fontanka.fi sivustolla Kohderyhmä: Venäjänkieliset Fontanka uutissivuston lukijat (pääasiallisesti Pietarin alueella), joita kiinnostavat

Lisätiedot

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista HYBRIDIEN INVAASIO Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista Hybridit horjuttavat kannettavien tietokoneiden valta-asemaa Euroopassa Tablet-laitteisiin kohdistuneista odotuksista huolimatta

Lisätiedot

Raportti luontomatkailuyrittäjille ja välinevalmistajille tehdyistä kyselyistä ekologian ja estetiikan osalta. Päivikki Ritala

Raportti luontomatkailuyrittäjille ja välinevalmistajille tehdyistä kyselyistä ekologian ja estetiikan osalta. Päivikki Ritala Raportti luontomatkailuyrittäjille ja välinevalmistajille tehdyistä kyselyistä ekologian ja estetiikan osalta Päivikki Ritala Taideteollinen korkeakoulu Koulutuskeskus Taideosasto 2000 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Mervi Holmén Johtaja, maakuva ja markkinointi 15.9.2014 2 Visit Finland -markkinointi Visit Finland -kohderyhmät kokonaisuudessaan Visit Finland -markkinointi,

Lisätiedot

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin tarjoamat palvelut ideoiden jatkotyöstöön Lisää liikevaihtoa ja uusia asiakkaita venäläisistä

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle

GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle 20.1.2016 GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle Taloustutkimus Oy Pasi Holm, Reija Koskela ja Kari-Pekka Töyrylä 1 10.11.2015 Taloustutkimus Oy / t-14 484 / Pasi

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki Joulututkimus Metodit Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 1 kpl Otos n=10 20-65-vuotiaita ympäri Suomea Keskustelun kesto oli 1,5 tuntia per ryhmä. Osallistujat osallistuivat keskusteluun omalta

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke Vastausohje: Valitse Sinulle sopiva tai sopivat vaihtoehdot ja merkitse rasti (X) sopivan, sopivien vaihtoehtojen

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:33:58 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot