Pääkirjoitus. Sen suuremmitta puheitta: Lehdykkä 1/2011, olkaa hyvä! Julkaisija Syntaksis ry. Päätoimittaja Taina Romppanen tromppan()paju.oulu.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkirjoitus. Sen suuremmitta puheitta: Lehdykkä 1/2011, olkaa hyvä! Julkaisija Syntaksis ry. Päätoimittaja Taina Romppanen tromppan()paju.oulu."

Transkriptio

1 Lehdykkä 1/11

2 2 Lehdykkä Pääkirjoitus Julkaisija Syntaksis ry Päätoimittaja Taina Romppanen tromppan()paju.oulu.fi Taitto Juhani Hopkins Osoite Syntaksis ry Biologian Laitos PL Oulun Yliopisto lehdykka()paju.oulu.fi Painos 150 Kansi Juhani Hopkins Takakannen kuva: Aija Lehikoinen Paino Oulun Yliopistopaino Oulu 2011 Värillinen PDF-versio osoitteessa Sisällys: Pääkirjoitus 2 PJ:n palsta 3 Krunnien päiväkirjat 4-8 Isäntä avautuu 9 Vesielukka Ellan kala 12 Viivakoodeja ja vaahteranlehtiä Kasvikenttis Maaelukka Fuksibongaus Fuksiesittelyt OLuT:n futisturnaus 25 Töissä lintusaarella 26 Tervehdys! Kevät alkaa olla jo ilahduttavan pitkällä, ja meneillään on kiihkeä loppurutistus opiskeluissa ennen vappua ja kesälaitumille karkausta. Onkin siis taas aika potkaista liikkeelle kevään Lehdykkä, josta jälleen kerran tulikin melko mammuttimainen järkäle - onhan yhteen numeroon tiivistetty lähes koko killan vuosi. Syntaksis ry:n syksyisestä 50-vuotisjuhlasta ei tässä numerossa ole materiaalia, ja jäämme jännittyneinä odottelemaan mitä, milloin ja missä muodossa juttua ilmestyy. Lehden toimituksessa elellään jälleen muutoksen aikoja; allekirjoittaneella on krooninen aikapula, ja taittajakin yrittää karata maille tuntemattomille. Mikä siis on Lehdykän tulevaisuus? Kalifiksi kalifin paikalle kaivattaisiin idearikasta uutta päätoimittajaa, sekä toimeliaita vasalleja, jotka muodostaisivat toimituksen. Siten lehden koostaminen olisi idearikkaampaa ja toimintavarmaa (ja hauskaa). Ei vallan paha idea siis?? Sen suuremmitta puheitta: Lehdykkä 1/2011, olkaa hyvä!

3 3 PJ:n palsta Huomenta ihmiset! Tämän hienon tehtävän haltijana ensimmäisen pj:n palstan kirjoittaminen lähtee käyntiin hieman kankeasti, kuten tämä aamukin, kun tätä kirjoittelen. Otanpa toisen kupillisen kahvia luovan kirjoitusvimman luomiseksi, korjaan kehittymiseksi. Vaikka naamaa onkin kiltahuoneella ahkeraan kulutettu, niin aloitanpa silti itseni esittelemisellä. Molen siis Alioravaisen Nico, toisen vuoden ekologi, kotosin Lapin Torontosta eli Torniosta. Torniossa on isot kebabit, Haaparannan Ikea, ja kaikki taideteoksista rakennusten julkisivuihin on tehty Outokummun teräslevystä. Viime vuonna toimin hallituksen varapuheenjohtajana ja nyt on varat poistettu. Käynnistynyt vuosi tarjoilee kivasti monia haasteita kiltatoiminnan kannalta. Hallituksesta ovat vanhat kävyt siirtyneet iso-geen kimppuun ja näin ollen salkut on jaettu nuorempien tieteenharjoittajien kesken. Tuore hallitus ei kuitenkaan tyydy kujailemaan pallo hukassa vuoden ympäri, vaan ottaa oppia ja neuvoja vanhemmilta, mutta myös keksinee sopivasti uusia juttuja. Uusien juttujen keksiminen onkin toinen haaste, mitä vuosi 2011 tarjoilee, sillä mitään ns. suurempaa tapahtumaa, kuten vuosijuhlia tai BiTaa ei ole tänä vuonna järjestettävänä. Toivon, ettei tapahtumien ideointi jäisi kuitenkaan yksin hallituksen ja toimareiden vastuulle, vaan jokainen jolla on ajatuksia ja mielipiteitä siitä, mitä kilta voisi tänä vuonna järjestää, kertoisi ideastaan rohkeasti ääneen. Kaikkien yhteisellä osallistumisella varmistetaan, ettei kuluvasta vuodesta tule Via Dolorosaa, vaan kiltatoiminta pysyy elävänä kiltalaisten etuja ajavana ja virikkeitä tarjoavana toimintana. Kevään aikana on jo ollut monia tapahtumia, kuten BiTa, Liikennevalobileet ja Kaarlenbileet. Tulossahan on tietysti WAPPU ja Vappu-Vinpa, rantabileet Nallikarissa ja killan lintupäivät. Toivottavasti kiltalaiset osallistuisivat tapahtumiin ahkerasti. Nyt on kahvi loppu, joten otan suunnan kohti kiltahuonetta, mistä sitä saa lisää!

4 4 Krunnien päiväkirjat

5 5 Oulun Yliopiston ensimmäinen vesieläinkurssi ( ) Sinä yönä, kun ensi kertaa nostimme vedennoutajan 30 metrin syvyydestä planktonia saadaksemme, oli siinä kourallinen hiekkaa ja kusiainen. Mutta sinä polttavana viikkona, joka aloitti oleskelumme täällä oli koko Krunnin maa ja meri sitä, mitä ne eivät ole ennen olleet eivätkä sataan vuoteen tule olemaan. Taivas pilvetön, meri aivan tyyni tai vähäväreinen, yön henki lauha. Onnellisesti rauhoitetut vatut kimmelsivät pusikoissa, ruoka hyvää, sääsket vähäisiä, vene uusi, talo kunnostettu, pyyntivekottimet kelvollisia. Sauna oli myös uusi. Meitä oli 5 poikaa, jotka ensimmäisinä tähän miljoonapesään työnnyimme saunan ensimmäisiä löylyjä ottamaan. Tilaisuutena siis historiallinen. Tapahtui seuraavanlaista mystillistä: a.) Biologi Juntunen poltti vesipadassa istumalihaksensa. b.) Löylyä lyötäessä lähti pömpelistä hirmuinen nokipilvi, joka muutti kansalaiset mulateiksi. c.) Saunan pihalla oli 27 sammakkoa ja sääskiä. d.) Löylyn iskeytyessä seiniin lähti niistä etova maalin löyhkä, tehden silmät tippaisiksi ja hengen kulkemattomaksi. Joka ei lähtenyt millään pois, e.) Merivesi oli suolaista, kun sillä pesi itseään. f.) Uimarannassa oli liian syvää, sai pelätä hukkuvansa. Biologeista Hyvärinen & Tourula näkyi vain 2/3 heidän siellä retkottaessaan mursumaisesti. Noki kuulemma lähti pois kun hiekka + mura kraapi. Kyseisten uimatapahtumien kunniaksia päätti Krunnien Nimitelykomitea ristiä paikan Rypyrannaksi (entinen nimi suurellinen Pohjanlahti). Muuhun elämään sisältyneet tapahtumat eivät olleet aivan yhtä järkyttäviä. Lukuunottamatta em. rypybiologi Tourulan yksityisfilosofiansa tuotteina esittämiä pöytäpuheluita, jotka valitettavasti täytyy erinäisistä syistä jättää tässä yhteydessä jäljentämättä. Maisteri Terttu Vartiainen saatiin lievähköllä painostuksella esitelmöimään meille Krunnien kasvillisuudesta. Esitys oli erittäin välitön ja onnistunut. Saimme muitakin otuksia kuin sen kusiaisen. Planktonia tuli yötäpäivää niin, että kurssin johtajana toiminut FK Ilpo Haahtela äityi kertomaan kauheita tarinoita planktonista. Pohjassa oli taas elukoita aivan surkian vähän. Ainesta seulottiin kovasti ja saaliin vain muutaman otuspoloinen. Väliin tuli myös kiviä noutajien leukojen välistä ja kilkkihaaveista. Vähemmän hoksaava kurssi olisi karmeasti manaillen heitellyt niillä vesilintua, mutta me sihtailimme tarkkaavaisesti ja ahaa: kurssin parhaat löydöt olivat moisissa syvänpohjanmukuloissa (Theocloxus fluviatilis + Jaera albifrons). Pari kurssin loppupäivää oli koleaa ja tuulista. Ylensyönnin johdosta alkoivat ruokavarat myös uhkaavasti vähetä. Ulkokrunnin sisäosan rauhoitetut tatit alkoivat yhä enemmän vetää huomiota puoleensa, varsinkin

6 6 kun aseman kirjaston kasvitieteellisen osan havaittiin pääosin rajoittuvan teoksiin: Sienet värikuvina ja Sienimetsässä, tilanteeseen oli siis ilmeisesti varauduttu. Mutta hällä väliä, ruoka riitti juuri ja juuri, eikä edes kertaakaan satanut kurssin aikana. Koleus ja tatit jäivät siis meidän jälkeemme tuleville. Näytti siltä että saaristo oli meihin ja me saaristoon tyytyväisiä ja meidän jälkeemme jäivät syksyä lähenevät Krunnit ja lokkien tyhjä huuto. Aseman varaesimiehen prof. Paavo Havaksen vierailulta PH:lla oli mukanaan iso ruskea muonapussi! - Asemanhoitaja: Kävijät tavallisesti jättävät jäljellejääneitä muoniaan saareen. Niillä voi sitten edustaa taloa - Prof. Havas kurottautui ruokapussinsa puoleen: Täällä on ylimääräisiä perunoita. FM Terttu Vartiainen: Voi kun täällä on nyt paljon perunoita, niitä on vaikka millaisissa pusseissa. -Prof. Havas kurottautui pussinsa puoleen ja lisäsi esiin kaivetun perunapussin päälle palapaistitölkin... Hetken kuluttua FM TVartiainen: - Ai kun olis vähän tomaatteja, sitruunoita ja muutama muna. PHavas pussiinsa kurkistaen: - Ei täällä kyllä sellaisia ole mutta onpa vähän omenoita..

7 7 Oulun Yliopiston ensimmäinen kalabiologinen kurssi ( ) Ilmojen jumalan ei suonut meille hyviä kalailmoja, navakka tuuli puhalsi lähes koko ajan saaren ylitse. Kalakurssille oli uskaltautunut 2 urosta, 3 naarasosanottajaa, meitä paimensi Tapsa Valtonen venemies Veikon kera. Kurssia lihotti mainioilla ruuillaan emäntä Heinikoski tänä aikana. Kurssin aikana kaivoimme kalan vatsasta mm. Jaera. Opimme myös tuntemaan totuuden rantamudun kudusta, opimme repimään suomuja vatsaevien välistä sekä tutkimaan niistä vaikka kalan lemmenaisat sen elinaikana. Rauni repi eräästä SUURESTA siiasta lähes kaikki suomut irti ja näki niistä vaikka mitä, ainakin päätellen siitä miten hän manasi... Ikivanhoista mateista kaivoimme esiin otoliitteja sekä nikamia, jotka panimme haisemaan pöydänkulmalle. Kun ne sitten olivat viikon siinä kasvattaneet ominaishajuaan, tutkimme niitä nikamia ja havaitsimme, että iäkkäitä ovat. -Siivilähampaat haisivat muutaman päivän siihen joukkoon. Tässä ympäristössä joimme päivisin päiväkahvin ja juttelimme pääasiassa Pänkkiksen johdolla. Pänkkiksen pitämä avioliittokoulu sai ylivoimaisesti innokkaimman kannatuksen. Rauni sekä muutkin tytöt kyselivät ahkerasti ja tarkkaan tietoja Pänkkikseltä, 1 1/2 kk vanhalta aviomieheltä, asioita, jotka koskivat miehen pyydystämistä, hyvän aviomiehen avuja ja kaikkea muuta mahdollista ja mahdotonta sentapaisista asioista. Pänkkis itse teki vaihtokaupat: vaimo sai hänen sukunimensä, hän vaimon ensi vuoden palkan... Pänkkis tuumasi asiasta, kun tuli puhe emännän leipomasta herkullisesta kääretortusta: Sitä minä ihmettelen, kuinka miehet pysyvät niin kauan poikamiehinä. Pänkkiksen avioliittokoulun alkuaikoina, kun tuli puhe yhä vähenevistä poikamiehistä, Valtonen sanoi säikähtyneenä Sääskivuorelle: Sinä voit todistaa, että minä olen varattu ja minä voin todistaa, että sinä olet varattu...

8 8 Tyttöjen mielestä avioliiton paremmuutta miehille verrattuna poikamieselämään todistaa mm. Valtosen vatsa; hän röyhtäilee valtavasti aterian jälkeen. Jo olisi Valtosenkin aika... Pänkkiksen konkreettiset neuvot naisille miehen pyydystämiseksi: a) katsotaan ensin sopiva, kunnollinen mies b) edetään varovasti c) silitetään vain miehen koiraa, ettei mies pelästyisi. Vielä parempia neuvoja saivat tytöt käydessämme kalalla Reinilän lahdella: Siellä oli asukkaana nti Häyrinen, joka kuulemma oli neuvonut lemmenjuoman teko-ohjeen. Prognoosi: Poikamiesten väheneminen Oulun Yliopistossa kiihtyy. Emännän maittavista herkuista mainittakoon lintukkasoppa ja kiiskiliemi. Pänkkis tapansa mukaan arvosteli ruokaa (joka oli todella hyvää!), mikä sai tytöt huomauttamaan hänelle tästä. Seuraavalla kerralla Pänkkis sanoi: Kiitos, kiitos, olipa hyvät sapuskat. -Tytöt eivät pystyneet pidättämään hymyään. Innostuneena emännän erinomaisista aikaansaannoksista ryhtyivät tytöt kerran lettujen tekoon. Taikinaan pantiin maitojauhetta, maitoa, piimää, kahdenlaisia vehnäjauhoja, perunajauhoja, ruokaöljyä, suolaa, sokeria sekä kananmunia. Letut syötiin lusikalla. Kurssilaisista Rauni oli kurssin aikana pari kertaa vakavanakin, Anneli hymyili useammin kuin nauroi, hän näytti tarkimmin ottavan vaarin ainakin lemmenjuoman valmistusohjeesta, Seija taas oli kolmikosta vakavin, oli ainakin suupielistään vakavana useammin kuin hymyili. Hän vakuutti ottavansa miehen vasta ollessaan lehtorina. Mene ja tiedä... Pänkkiksestä on jo kerrottu aiemmin, mutta entä se toinen mies? Me Mikael rengasti kurssin aikana 57 lintua. Erinomainen tulos ottaen huomioon esim. Pänkkiksen yhden rengastuksen. Hän kävi myös Pookissa sekä puuhasi muutakin hämärässä. Venemies Sääskivuori lausahti kerran, kun tytöt eivät tahtoneet saada miespuolisia onkijoita: Mutta minun mielipidettäni ei ole vielä kysytty. Sanoi ja hymyili vaisulla tyylillään. Eräänä sateisena päivänä keikuimme Iihin katsomaan lohta, mutta saimmekin kaivettua hiekkatörmistä vain likomatoja. -Toisena päivänä otimme vedennoutajalla kahvivettä 30 metrin syvyydestä. Kun joimme kahvia, ei kukaan hymyillyt pahemmin. Kalansaalis oli aika heikkoa. Kas, 10 kg simppuja ei ole suurikaan tulos. -Kahden tunnin troolauksen jälkeen oli tuloksena lähes puoli kahvikupillista kaloja. Kurssin paras työ oli Valtosen kromosomihybridi Hodgsonin vesielukoiden tutkimuslaitteesta. Vettä lainehti pöydillä ja lattialla koko kokeiden kestoajan. Koe onnistui, muuten... Huonosta kalansaaliista voidaan syyttää sitä, ettei Kalajumalaa käyty tervehtimässä kuin vasta toiseksi viimeisenä iltana. Ristikarissa joimme makoisat kahvit, Valtosen ja Raunin levollinen silmäpeli huomattiin sielläkin. Kalajumalan luona tytöt halasivat sitä ja varmaan ajattelivat: Rakas Kalajumala, jos me emme muuta saa, niin anna sinä sitten meille kalastaja. Anneli ikuisti tapauksen. Kurssin aikana vieraili asemalla myös maisteri Kleemola. Viimeisenä aamuna hän kertoi meille Krunnien hämähäkki-, nilviäis- ja niveljalkaisfaunasta. Näkemiin, Krunnit! Teksti: Krunnin vieraskirjasta Kuvat: Aija Lehikoinen

9 9 Isäntä avautuu (ja renkikin on hengessä mukana) Haluan näin tilaisuuden saadessani ilmaista killan isännän ominaisuudessa syvän huoleni ja harmistukseni eräiden kiltahuonettamme kohdanneiden seikkojen johdosta. Ensinnäkin ongelmaksi on muodostumassa kierrätys. Nyt kun rakasta kiltahuonettamme on siunattu metallinkeräysastialla, on äärimmäisen harmillista havaita, näin jätteiden lajittelumahdollisuuksien lisääntyessä, että toverit kiltalaiset eivät enää kykene saattamaan muitakaan roskia oikeisiin astioihinsa. Metallinkeräysastia saapui astiakaapin alle vastikään kaikessa hiljaisuudessa, mikä voi selittää sen, ettei sitä ole osattu hyödyntää. Mutta miksi maitopurkit ja paperit eivät löydä enää tietään kaltaistensa luo? En pysty enkä halua uskoa, että välinpitämättömyyden henki olisi vallannut kiltamme muutoin niin pystyvän jäsenistön. Ehkä kiireinen elämäntahti ja opastuksen puute ovat saaneet tovereidemme keskittymisen herpaantumaan, tai ehkä jäteastioiden runsaus on aiheuttanut hämmennystä. Joka tapauksessa ympäristö vaatii, että tilanteeseen tartutaan. Minun on myös ollut raskasta seurata, kun toveri renki on joutunut muutoinkin päättymättömän uurastuksensa ohessa tekemään tämän kullekin kiltalaiselle kuuluvan lajittelun jäteastioita tyhjentäessään. Täten olen minäkin päättänyt tarttua toimeen ja roska-astioiden kylkeen ollaan tekemässä kierrätysohjeet. Niitä odotellessa voisin kuitenkin valaista paria yleiseksi osoittautunutta ongelmaa. Teepussien käärepapereista on vellonut kiltahuoneella jo jonkin aikaa monitahoinen ja kiihkeäkin debatti. Paperilaadun vaihteluista johtuen kuuluisivat ne vaihtoehtoisesti joko sekajätteiden-, paperin- tai kartonginkeräykseen. Selkeyden vuoksi suosittelen kuitenkin laittamaan ne kaikki sekajätteisiin, eli siis siihen tyylikkään unikkokuvioiseen puulaatikkoon. Kierrätyksen lisäksi on kiltahuoneella hermojaan lepuuttaneita opiskelijatovereita aika-ajoin vaivannut kiltahuoneen yleinen siisteys, tai oikeastaan sen puute. Kasvavaa epäjärjestystä vastaan löytyy kuitenkin muutama ilahduttavan yksinkertainen neuvo. 1. Jos pudotat jotain lattialle, ja se jokin ei pakene ja kätkeydy tai osoita huomattavaa aggressiivisuutta sinua kohtaan, nosta se ylös. 2. Jos roska ei osu ensimmäisellä kerralla jäteastiaan, ponnista voimiasi vaikka se olisikin raskasta, ja yritä uudestaan. Tämä olisi erittäin ilahduttavaa allekirjoittaneelle, sekä varmasti myös toveri rengille. 3. Moccamaster, tämä kiltahuoneemme sydän ja valkea helmi, puhtaana fluoresenssivalossa kylpiessään, on kaunis. Siispä, kun sitä käyttäessäsi varistelet puruja tai läikytät kahvia, on apu lähellä. Muutaman askeleen päästä löydät vesihanan luota pienen teknisen ihmeen, luutun. Käytä sitä, huuhtele se ja laita se kuivumaan. Silloin tällöin on pöydällä käytössäsi myös vessapaperia. Kohdatessasi tämän harvinaisen etuoikeuden, hyödynnä sitä, mutta muista, ettei tämä anna aihetta keksiä uusia käyttösovellutuksia biojäteastialle. 4. Roska-astioiden tyhjennys on allekirjoittaneen sekä toveri rengin vastuulla. Jos kuitenkin olemme poissa, poissaolevia tai muutoin estyneitä, niin ole ystävällinen ja tyhjennä ainakin biojäteastia, etenkin lomien alla. Tyhjennyspiste on merkattu astiakaapin ovessa olevaan karttaan. 5. Muista myös kiltahuonepäivät. Leppoisan talkoohengestä nauttimisen ohella ne ovat myös hieno tilaisuus päästä näkemään kiltahuoneen matonalainen lattia. Viimeinen, mutta sitäkin tärkeämpi asia johon haluan kaikkien kiltahuonetta käyttävien opiskelijatovereidemme huomion kiinnittää, on lusikoiden tiskaus. Olemme kaikki jo kauan joutuneet kärsimään huolimattomuuden seurauksista, joita ehkä vain muutama ihminen aiheuttaa. Lyhyesti ilmaistuna, kaikki lusikat ovat koko ajan likaisena, vaikka ne kuuluisikin tiskata heti käytön jälkeen. Yleensä ne lojuvat tiskialtaassa odottamassa sotkijaansa takaisin tulevaksi, mutta turhaan! Muutosta ei ole tapahtunut, vaikka asiasta on kiltahuoneella varovaisesti vihjattukin. Kiinnittämällä huomiota näihin muutamiin pikkujuttuihin, on meillä kaikilla mahdollisuus luoda yhteisestä tilastamme viihtyisämpi.

10 10 Tiedättehän, oksentavia kaloja. Vesieläimistön tuntemuksen ja ekologian kenttäkurssi Oulangalla : Kyllähän se ihmetytti, kun verkkoihin ei useana päivänä jäänyt saalista. Kyllähän se hämmensi, kun koitimme polkea pohjaeläimiä Oulankajoen kivikkoisesta pohjasta. Kyllähän sitä monesti harmiteltiinkin, että miksi vesieläinkenttäkurssi siirrettiin Hailuodosta Oulangalle juuri meidän vuosikurssimme kohdalla. Mutta elettyämme opiskeluaikamme ensimmäisen kenttäkurssin, jäimme piologitouhuiluun nalkkiin kuin kala Peten koukkuun ja olimme onnellisia. Ohessa joitakin muisteloita viime kesästä. Sähkökalastimme kyltin vieressä, joka kielsi kalastuksen, ja laskimme monestiko kansallispuiston retkeilijät puuttuivat harjoittamaamme (luvalliseen) vääryyteen. Välillä kumisaappaiden varret loppuivat kesken ja Oulangan erinäisten lampien ynnä lätäköiden vedet tulvahtivat kenkään kostuttamaan villasukkaa kalojen sijasta. Mikroskopoimme vesiöllejä, nimesimme niitä tieteellisesti ja tökimme samaisia ötököitä pinseteillä hukuttaen niitä alkoholiin, jossa ne eivät uineet yhtä sutjakkaasti kuin vedessä. Vastaavasti uitimme piologeja Oulankajoessa ja totesimme uinnin käyvän siinä yhtä luonnollisesti kuin -OH-nesteissäkin. Teimme myös lukuisia fisuhavaintoja Kitkajoen kalankasvattamolla, jossa monta sataa sinttiä vetelivät yksisuuntaista rundia suurissa, vihreissä muovialtaissa näytti niin tylsältä, ettemme lähteneet mukaan rallaamaan. Sen sijaan vierailimme rälläämässä legendaarisessa Hautajärven baarissa, jonka yleisestä

11 11 kansantiedosta hiipuneet koordinaatit ovat periytyneet kenttäkurssisukupolvelta toiselle jo vuosien ajan. Vaikutus oli ehdoton ja näky lienee syöpynyt sinne minne se nyt syöpyykään, kun jotakin traagista tapahtuu: bailasimme Hautajärven Tuuren ja muiden verryttelypukuisten paikallisten kanssa erään omakotitalon olohuoneessa, joka toimi seudun kuumimpana bilemestana heti kalankasvattamon ja Oulangan tutkimusaseman jälkeen. Kunnon piologinalkuina nousimme eläintovereidemme lailla pöydille jammaamaan, vaikka lattialle viskottiin perunajauhoja tanssikenkien pitimiksi ihan vain meitä varten. Kumisaappaat erottivat meidät tavanomaisesta tanhukansasta ja lenkkitossuisesta alkuperäisväestöstä. Puhkaisimme myös mudun ja ahvenen tieteen alttarilla täysin vahingossa, tarkoituksetta, suurta surua tuntien, kun yritimme mielenkiinnossamme oksennuttaa niitä terävällä neulalla, jotta olisimme nähneet missä pikaruokafirmassa kalat olivat asioineet. Ihmetys oli suuri, kun isoa mäkkiä tai muitakaan rasvaisia mänttejä ei löytynyt, vaan fisut olivat haukkailleet toukkia. Voimmekin täten todeta, että ruoanlaatu Oulankajoessa on vielä surkeampi kuin killan bileissä lattialle kaatuneet kornit maissinjyvät tai Kiltahuoneen sohvan rakoihin pudonneet muinaisten pullien karvaiset jämät. Ruoka itse tutkimusasemalla sai vesileikkineet piologit orgastiseen onnellisuuden tilaan: oli hyvvää, kiitos! <3 Teimme myös varsinaisen tieteellisen uroteon havaitsemalla, että tarkastellessa muumien ynnä lähisukulaistensa fylogeniaa topologia on erilainen kuin on aiemmin oletettu. Väittäisimme siis, että muumit ovat virtahevon lisäksi vähintään yhtä läheistä sukua Daphnia-vesikirpuille. Tarkempaa tutkimusta vaaditaan, jotta saataisiin tieto siitä milloin haarat ovat eronneet toisistaan ja mikä evolutiivinen syy lienee ollut taustalla, kun muumeista on tullut peräaukottomia, vaikka niillä selvästikin on yhä Muumimamman hoitelemat makunautinnot suolessa käsiteltävänä. Daphnia-kirpuiltahan löytyy myös mikroskoopilla havaittava peräaukko, vaikka niiden ravintoon kuuluukin kulinarististen pannukakkuvuorten sijasta Oulankajoessa lilluva, käsittämätön möhnä. Muumien peräaukon todellisen sijainnin tai sen puuttumisen evolutiivisen merkityksen selvittäminen jääköön seuraavien kesien vesimöllikenttiksille, jos Biologian laitoksella on vielä resursseja niiden järjestämiseen. Toivottavasti on, koska kenttäkurssit ovat parasta opetusta, jota laitos ekologeille tarjoaa. Kumisaappaaseen tulleen reiän voi korjata pyöränkuminpaikalla, mutta käytäntöä ei voi oppia kirjasta tai luentoslaideista vaan ainoastaan itse tekemällä. Teksti: Emmi Virsula Kuvat: Emmi Virsula ja Miia Myllylahti

12

13 13 Viivakoodeja ja vaahteranlehtiä En muista enää ihan tarkkaan koska graduni ohjaaja Marko ensimmäisen kerran tarjosi mahdollisuutta lähteä mukaan professori Paul Hebertin vieraaksi Biodiversity Institute of Ontarioon, Guelphin yliopistoon Kanadaan tutustumaan kansainvälisen DNA-viivakoodihankkeen hermokeskukseen. Perehdyin viivakoodisekvenssien käyttöön ja problematiikkaan kandityössäni, käytin niitä myös gradussani ja tulevaisuudessa häämöttää hyvin todennäköisesti väitöskirjatyö kovakuoriaisten ja DNA-viivakoodien parissa. En tarvinnut paljoakaan suostuttelua ja viimeistään matkojen ja majoituksen järjestyminen muualta kuin omasta kukkarosta ratkaisi asian. Biodiversity Institute of Ontario, lyhyemmin siis BIO. Kanadaan pääseminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Pari päivää ennen suunniteltua lähtöä lentoliikenne meni sekaisin, kun Islannin talouden tuhkat siroteltiin Euroopan taivaalle. Tilanne näytti hetken aikaa todella synkältä ja pelkäsimme, että joudumme siirtämään vierailun jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Päätimme lopulta ottaa riskin ja varata lennot uusiksi siten, että lähtisimme viikkoa suunniteltua myöhemmin lyhentäen matkaa kolmesta viikosta kahteen. Uhkapeli kannatti, lentokoneet alkoivat taas kulkea, ja lauantaina pääsimme lopulta matkaan. Menomatkan ongelmat eivät kuitenkaan loppuneet tuhkapilveen. Lento Oulusta Helsinkiin myöhästyi tunnin, mutta ehdimme New Yorkin koneeseen silti hyvin. Vaihtoaikaa New Yorkissa ei ollut yhtään liikaa ja lennon myöhästyminen haukkasi puoli tuntia siitäkin vähästä. Tämäkään ei olisi välttämättä haitannut mitään, jos emme olisi juuttuneet etanan vauhdilla liikkuvaan passintarkastusjonoon 500 puertoricolaisen taakse. Myöhästyimme niukasti Toronton koneesta ja saimme paikat seuraavalle mahdolliselle lennolle, jolle pääsemiseksi piti vaihtaa lentokenttää JFK:lta La Guardialle. Tulipahan nähtyä New Yorkista jotain muutakin kuin lentokentän sisäseinät. Kovin paljon ei taksimatkan aikana silti ehtinyt maisemia katsella, sillä meidän piti yrittää saada viesti myöhästymisestä BIO:n tutkijav i e r a i l u i s t a vastaavalle yhteyshenkilöllemme Rickille. Katkeilevista puheluista ja toimimattomista tekstiviesteistä huolimatta se onnistuikin lopulta juuri ennen koneen lähtöä. Torontoon saapuessa olo oli vähintäänkin rähjääntynyt. Löysimme kentän aulasta Rickin, joka ajoi meidät perille Guelphiin ja auttoi meitä majoittumaan ja ravitsemaan itsemme. Nukkumaan pääsimme lopulta joskus sunnuntaiaamun pikkutunneilla. Sunnuntaipäivä kului kotiutuessa ja matkasta toipuessa sekä Rodolphen, naapurissa asuvan

14 14 ranskalaisen entomologikollegan, luona kyläillessä. Lepopäivä ennen töiden aloitusta tuli tarpeeseen, sillä pitkän ja mutkikkaan matkan jäljiltä aivotoiminta oli sunnuntaina aika hidasta ja aikaerorasituskin vaivasi. Ensimmäinen viikko kului tutustuessa BIO:n tiloihin ja henkilökuntaan sekä Suomesta tuomiamme näytteitä valokuvausta ja sekvensointia varten lajitellessa. Onnistuin myös kirjoittamaan graduani pitkiä pätkiä, oppimaan paljon uutta R:stä ja MEGA:sta ja tekemään osan graduni kuvista. Oli hauskaa ja osin aika jännääkin tavata omien opinnäytetöideni keskeisten lähdeartikkelien tekijöitä ja keskustella heidän kanssaan hyönteisistä, taksonomiasta, genetiikasta, sulkapallosta, jääkiekosta, oluesta ja niin edelleen. Erityisesti BIO:n johtaja, professori Paul Hebert (tai Paulie-Bear, kuten Rick opasti hänen nimensä ääntämään) teki vaikutuksen. Kovin monella muulla tuskin olisivat rohkeus ja kyvyt riittäneet yhtä massiivisen hankkeen käynnistämiseen ja miljoonien dollareiden rahoituksen hankkimiseen. Kansainvälisen DNA barcoding -hankkeen tavoitteena on sekvenssitietokannan rakentaminen koko maapallon eliölajistosta taksonomisen tutkimuksen tueksi ja lajinmäärityksen helpottamiseksi. Hebert on onnistunut kokoamaan ympärilleen joukon ahkeria ja lahjakkata ihmisiä visiotaan toteuttamaan. BIO:n nykyinen rakennus on käymässä ahtaaksi projektin paisuessa, ja uusien tilojen rakentaminen lienee jo käynnistynyt. Viikonlopuksi vaihdoimme vapaalle. Lauantai (vappupäivä!) kului kävelyretkellä parin kilometrin päässä majapaikastamme sijaitsevassa Hanlon Preservation Parkissa, jossa yritimme parhaamme mukaan määrittää näkemiämme lintuja ja hyönteisiä. Samalla reissulla näin ensimmäistä kertaa myös luonnonvaraisia kilpikonnia. Päivä oli lämpimän keväinen ja henkisesti todella virkistävä, vaikka pitkäksi venähtänyt kävelymatka tuntuikin illalla jaloissa. Guelphista (ja myöhemmin Niagaran maisemista) löytämieni kovakuoriaisten määrittäminen ilman mitään kokemusta tai kirjallisuutta Pohjois-Amerikan faunasta sujui yllättävän helposti jo maastossa sukutasolle asti, lajit olivatkin sitten aivan outoja. Lintujen kanssa auttoi Markon hankkima itäisen Pohjois-Amerikan lintuopas, jonka avulla saimme kahden viikon aikana määritettyä parisenkymmentä molemmille uutta lajia kotimaasta ennestään tuttujen kottaraisten ynnä muiden lisäksi. Erinäinen määrä puskissa piipittäviä pikkulintuja jäi silti tunnistamatta, emmekä saaneet kaikkia isompiakaan varmuudella määritettyä. Puiden ja pensaiden määrittäminen rajoittui kirjallisuuden puutteessa enemmän ja vähemmän valistuneisiin veikkauksiin, joista osa saattoi mennä oikeinkin. Vaikka tiesinkin, että Pohjois-Amerikassa puulajien määrä on aivan toista luokkaa kuin Pohjois-Euroopassa, oli jatkuva outojen puiden tulva silti hämmentävä. Kummastusta herätti erityisesti iso harmaa puu, jonka kuori hilseili erikoisesti ja oksissa roikkui piikikkäitä joulupalloja. Lajikin selvisi lopulta: lännenplataani (Platanus occidentalis). Sunnuntaiksi lähdimme Torontoon leikkimään turisteja. Lainasin Oulun kaupunginkirjastosta Lonely Planetin Toronto-oppaan ennen matkalle lähtöä, ja sen avulla oli hyvä suunnistaa ja miettiä mitä käydä katsomassa. Pakollinen kohde oli tietysti Royal Ontario Museumin luonnontieteellinen osasto, jota ihmetellessä kuluikin koko aamupäivä. Päätimme lopulta museon kahvilassa lounastettuamme jättää kulttuurihistorialliset näyttelyt väliin, jotta ehtisimme nähdä kaupungista muutakin. Kävimme ihastelemassa mm. Toronton yliopiston kampusalueen arkkitehtuuria Rengasnokkalokki oli yksi monista uusista lintulajeista. ennen kuin suuntasimme kohti CN Toweria. CN Tower on nykyään kai maailman kolmanneksi korkein rakennus ja suosittu turistikohde. Päätimme jättää pitkän jonon ja korkean pääsymaksun väliin, vaikka näkymät tornista olisivatkin olleet hulppeat, ja suunnistaa Ontariojärven rannalle vilvoittelemaan ennen päivällistä ja bussimatkaa takaisin Guelphiin.

15 15 Toinen työviikko oli kuvaus- ja laboratoriopainotteinen. Opettelin mikroskooppikuvauksen jaloa taitoa leikkimällä BIO:n noin euron laitteilla. Yritin etsiä parhaita valaistusratkaisuja pienten, kuperien ja/tai kiiltävien kuoriaisten kuvaamiseen ja pari päivää äherrettyäni sainkin aikaan ihan kelvollisia otoksia. Siirsin myös BIO:n käsiteltäväksi erän Oulussa tekemiäni graduuni liittyviä DNA-eristyksiä, joiden sekvensointi oli Oulussa epäonnistunut. Pipetointirobotin leviäminen valitettavasti sotki aikatauluja BIO:n sekvenssitehtaalla, joten en ehtinyt saada sekvenssejä mukaan graduuni. Sekvenssitehdas-sanaa voi oikeastaan käyttää ilman lainausmerkkejä, sillä juuri sitä BIO:n labraosasto itse asiassa on. Kaksi pipetointirobottia, huoneellinen PCR-laitteita, neljä 96-kanavaista sekvensaattoria ja lähes minuuttiaikataululla työskentelevä teknikkotiimi tuottaa noin sekvenssiä vuodessa. Lisärahoituksen ja tulevien uusien tilojen valmistumisen myötä tuotanto tulee nopeutumaan entisestään. Juuri kun olimme saaneet vuorokausirytmimme kohdalleen, koitti aika palata kotiin ja sotkea se uudestaan. Vierailumme Kanadaan päättyi siihen mistä alkoikin, eli vierailuun teen, lettujen ja vaahterasiirapin merkeissä Rodolphen ja hänen perheensä luo naapuriin. Rodolphe ja Laurence olivat ostaneet meille kotiinviemisiksi pullolliset vaahterasiirappia ja saimme vielä pari nurkissa lojuvaa ibol-paitaakin mukaamme. Vaikka vierailu Guelphiin lyhenikin viikolla alkuperäisestä, oli matka silti ehdottomasti onnistunut. Vakuutuin BIO:n toimintaan ja henkilökuntaan tutustuttuani lopullisesti siitä, että haluan olla tavalla tai toisella jatkossakin mukana barcoding-hankkeessa. Guelph on myös kaupunkina viihtyisä, kooltaan samaa luokkaa Oulun kanssa ja suhteellisen lähellä sekä Toronton vilinää että luonnon rauhaa. Toivottavasti saan järjestettyä itseni sinne vielä uudestaan esimerkiksi jatko-opintojen merkeissä. Torstaina teimme retken Niagaran putouksille. Matkalle oli alun perin tarkoitus tulla mukaan myös muutama kiinalainen, mutta lopulta Rickin kyytiin hyppäsimme vain minä ja Marko. Niagara Fallsin katuja ajellessa yhtäkkiä edessäpäin joen toisella puolella näkyneet Yhdysvaltojen puolen putoukset onnistuivat yllättämään massiivisuudellaan. Kanadan puolella sijaitsevat kuuluisat Hevosenkenkäputoukset Niagara Falls, Kanadan puolen hevosenkenkäputoukset. olivat silti vie- läkin vaikuttavammat. Marko olisi kovasti halunnut laskea ne tynnyrillä alas, mutta sopiva tynnyri jäi valitettavasti (onneksi?) löytämättä. Niagaran putoukset on yksi maailman suosituimmista matkailukohteista, ja se valitettavasti näkyy putousten ympärillä. Uskomattoman P.S. Lisää tietoa DNA-viivakoodauksesta, josta en jaksanut tähän raporttiin enempää kirjoittaa, löytyy mm. seuraavista osoitteista: maiseman ympärille on rakennettu uskoma- ton turistihelvetti. Niagara Fallsin kaupungin keskusta Kuvat ja teksti: Mikko Pentisaari on kammottava Disneylandin ja Las Vegasin ristisiitos, jossa tunsin oloni ahdistuneemmaksi kuin missään muualla koko reissun aikana.

16 16 TIMOTEI!!! \,,/ eli Kasvitieteen kenttäkurssi 2010 Hailuodossa ja Oulangalla Heinäkuun alun helteet kutsuivat yli-innokkaan bilsarijoukon (höystettynä muutamalla vaihtarilla ja muilla enemmän tai vähemmän omituisilla ja siten hyvin joukkoon istuvilla otuksilla) tutustumaan tarkemmin kasvien salaiseen maailmaan. Kesän toisella kenttiksellä emme viipyilleet vain Oulangalla, vaan ensin suuntasimme Hailuotoon tuolle luonnonkauniille ja miltei uneksuvan rauhalliselle saarelle, jolle saapuessaan moni kurssilainen vaihtoi syystä tai toisesta sisäisen kielensä ruotsiksi. Ilmeisestikin olimme ehdollistuneet ajatukselle, että lauttamatkan jälkeen kieli vaihtuu, niin kummalliselta kuin se kuulostaakin. Hailuodossa otimme lähempää kontaktia niin paikalliseen floraan kuin faunaankin: heti ensimmäisenä päivänä saivat monet tuta tutkimusaseman viereisen kalatiirayhdyskunnan asukkien intohimoisen pesienpuolustustahdon niiden yrittäessä takoa Varo pesiviä lintuja -kyltin viestiä sen hieman hitaasti sisäistäneiden tallustajien pääkoppaan. Heinät ja jäkälät tulivat intiimin tutuiksi kaikille kurssilaisille, eikä niitä tarkastellessamme ympärillämme inissyt fanilaumakaan ( haatanan häähket - paita oli varsin osuva) varmasti jättänyt ketään kylmäksi. Onneksi saimme fanit suljettua ulos ja iltaisin pelatut Alias-pelit ( Minne Jeesus laitettiin ku se synty? kaikki yhteen ääneen: Risti!! ) lievittivät tesman ja kumppaneiden tuottamia stressinoireita. Opiskelullisesti parasta antia Hailuodolla olivat pienet ekologiset työmme, joita suoritimme varsin moninaisin menetelmin: ehdotonta hi-techiä olivat kuivahtaneista heinänkorsista muotoillut kasviruudut ja erinäiset naruviritelmät työalueilla. Lajirikkauden arvioinnissa pistefrekvenssimenetelmällä oltiin jännän äärellä ( No NYT on JÄNNÄ! ), kun tarpeeksi monta Stereocaulonia ( Kekkonen. Kekkonen. Kekkonen. Kekkonen... ) laskettuamme löytyi viimein piskuinen lampaannata, Festuca ovina, joka teki särön jäkälä- Kekkosemme hegemoniaan. Kasviruudutus lammaslaitumella oli toinen esimerkki äärimmäisistä tunteista, joita nämä työt herättivät. Laidunnetun alueen ruudun tutkimus oli kauniista kesäpäivästä ja leppeästä tuulenviristä nauttimista, kun taas laiduntamattoman alueen parimetrisestä ruovikosta kuului tilaisuuttaan vaanineen sääskiparven ja armottomana hohtaneen auringon indusoimaa, varsin painokelvotonta kielenkäyttöä. Hailuodon osuuden jälkeen vietimme pari päivää kukin tahoillamme ladaten akkuja seuraavan viikon rypistystä varten. Oulangan kansallispuiston hehkuvissa maisemissa jatkoimme hurjatahtista lajien opiskelua, joskin tällä kertaa painopiste oli sammalissa ja muissa metsä- ja suokasveissa. Monet uhkeat kämmekät, näennäisen herkät talvikit ja röyhkeän epätyypilliset sarat paljastivat upeita yksityiskohtiaan soita ja

17 17 metsiä kierrellessämme. Sphagnumeiden ihmeellinen maailma kietoi meidät jopa niin tehokkaasti pauloihinsa, että jopa LetraMix-kirjainpeliä pelatessamme pidimme ne menossa mukana (khrm-f*cksphagnums-krhm). Lajien opiskelun lisäksi opettelimme Oulangalla määrittämään suo- ja metsätyyppejä, sekä tekemään erinäisiä metsäekologisia mittauksia. Suotentissä hilpeyttä aiheutti tenttirataa kiertäessämme petollinen polunpätkä, joka huijasi allekirjoittaneen mukaan lukien joka ryhmästä yhden pahaa aavistamattoman astahtamaan vyötäröään myöten kestävältä näyttävään, lehväsammaleen peittämään lähteeseen. Tasainen yllättyneiden kirkaisujen sarja väritti muutoin niin hiljaista aamua, jossa ryhmät etenivät vaieten rastilta toiselle hartaina kuin pyhiinvaeltajat. bongata kasan opiskelijoita keskiyön pyjamabileiden jälkeisellä uinnillakin. Itänaapurimme rajan läheisyydessä otimme käyttöön valikoidut Disney-laulut ( Onhan tää kaaaarhunelämää, saa päivät mettä kämmentää... ) karhujen karkoitusta varten, mutta ideoimamme TIMOTEI -nimisen hevibändin repertuaariin ne tuskin olisivat sopineet. Viimeisten seminaariesitelmien jälkeen lähdimme kaikki väsyneinä, mutta tyytyväisinä aurinkoisen, lämpimän ja opettavaisen kurssin jälkeen kotia kohti. Osalle tämä oli kesän viimeinen kenttäkurssi, toiset jatkoivat vielä maaeläinten kenttikselle. Joka tapauksessa kesän kenttisviikot jäivät monille varmasti mieleen rankkoina, mutta hienoina kokemuksina. Jotta kurssi ei olisi mennyt täysin opiskeluksi (sehän olisi ollut ennenkuulumatonta), kehitimme vähille vapaa-ajoille jos jonkinmoista tekemistä. Tämän kurssin osalta voi todeta, että kyllä kuumuus porsaan kotiin ajaa: metsäreissujen paluumatkat sujuivat hikisiltä pikku opiskelijoilta reippain askelin Oulankajoen viileät vedet mielessä siintäen. Jokiuoma kaikuikin tasaisesti uimareiden iloisista äänistä, ja olisivatpa tarkimmat paikalliset asukkaat voineet eräänä iltana Teksti ja kuvat: Iiris Yliräisänen

18 18 Maaelukka 2010 Havahduin sinä päivänä vasta auton tunkkaisen ja paahtavan sisätilan säilössä huomaamaan, että olin jälleen matkalla yhdelle kesäloman kuumista lajintuntemussessioista. Jännityksestä ja oppimisen halusta virittäytyneet silmäni tiirasivat herkeämättömästi tienvarrella vaanivia verenhimoisia poroja kun kaasutimme kaveriporukalla kohti Oulangan Kansallispuistoa ja maaeläimistön tuntemus ja ekologia - kurssia, korrektimmin ilmaistuna maaelukkaa. Olin niin kiihkoisassa hurmoksessa kurvatessamme jälleen tuon jalon metsämaiseman keskelle, etten kuollaksenikaan muista millainen sää oli saapumispäivänä jo siis vesielukalta tutuksi tulleen mäntypöheikön tarjoamassa miljöössä. Katseessani vilisi vuosikymmeniä sitten palaneen metsän uudelleen kasvanut uljas sukupolvi, jota kohtaan tunsin hetken äärimmäistä vetovoimaa. Jouduin kuitenkin vetämään mieleni suppuun honkien ja muidenkin rehujen osalta. Näillä aloilleen juurtuneilla viherpiipertäjillä ei saisi olla minuun mitään sananvaltaa seuraavan puolentoista viikon aikana kun pääni täyttäisivät sadat ötökät ja niitäkin karmivammat jyrsijät sekä imettäväiset. Kurssin loppupuolella ihmettelin kyllä mieleni äärimmäistä kykyä tasapainotella itsensä kanssa, kun puut eivät edelleenkään tuntuneet horisevan sanaakaan kaikista pääni sisällä myllertävistä maakotkista ja ajatuksissani lentävistä myyristä huolimatta. Jo Rooman valtakunnan ajoilta tutuksi tullut sanonta hajota ja hallitse päti myös tällä kenttäkurssilla, sillä jo ensimmäisenä päivänä meidät jaettiin lukuisiin eri ryhmiin. (En ole edelleenkään varma oliko kyseessä jokin rotuopillinen jaottelu, vai oliko tämä pedagogien metkuja. Näin kuitenkin kävi.) Tämän jälkeen meidät hajautettiin ympäröivään maastoon kuin takaisinpyyntiin tarkoitetut, mutta vahingossa merkitsemättä jääneet harmaakuvemyyrät, ja aloimme penkoa käsillä olevasta maastosta esiin mitä eriskummallisimpia luteita päästäisiä, karhuja sekä muita nisäkkäitä. En enää näin puolen vuoden jälkeen muista kuollaksenikaan missä järjestyksessä kävin kurssilla tehtävät maastoseikkailut lävitse, saati että muistaisin ylipäätään kaikkea mitä tuolloin korvessa oikein teimme. Ensimmäisenä mieleeni kuitenkin juolahtaa myyräloukkujen virittäminen ja ympäristöön sirottelu, minkä taisin muistaakseni tuntea ihan leppoisaksi tavaksi ansaita opintopisteitä. Tähän meidät tutustutti Risto Tornberg. Itse perustin toki eniten loukuista jotka sallivat näiden pienten karvaisten juonittelijoiden vielä talsia metsän pohjalla pyydystämisen jälkeenkin, yleensä vain yhtä vaaleanpunaista laikkua rikkaampina. Tämä oli takaisinpyynnin ensiaskeliamme. Animaalisen humaani toiminta rajoitettiin kuitenkin aseman pihapiiriin ja metsään sijoitettaviin loukkuihin osuneet nököhampaiset hamstraajat eivät sitten olleetkaan aivan yhtä onnekkaita. Pääsimme kuitenkin toteuttamaan meissä jokaisessa syvällä sisimmässä asuvaa keräilijä/metsästäjää etsiessämme metsänpohjalta mitä oivimpia koloja ja kuoppia, joihin sijoittaa meille määrätyt hiirennakit, ja saimme kokea loukkujen lisäksi kaiken jännityksen ja kiihkon jonka saalista janoava luontainen egomme meihin tuolloin herätti. Lääkepakkausten kyljessä kolmiot yleensä viittaavat siihen, ettei kyseisen yskänlääkkeen nautiskelun jälkeen kannata lähteä heti ensimmäiseksi baanalle. Kolmioita käytetään hyväksi myös kun halutaan saattaa ihmiset matemaattisesti hulluuden partaalle, tai ne voivat kuulemani perusteella indigoida sitä että sienikurssilla on suuhun pujahtanut ihan vääränsorttinen tatti. Maaelukan tapauksessa kolmio kuitenkin tarkoitti käypää aamulenkkiä, kun Seppo Rytkönen johdatti meidät keskelle korpea tarkkailemaan pyiden, teerien ja hirvien onnistuneen seuraelämän hedelmiä käyttäen hyväksi riistakolmiota. Tulin johtopäätökseen että ainakin pyyt handlasivat hommansa tässä asiassa. Keskipäivää kohden riistakolmiotkin tuntuivat kuitenkin hiljenevän, ja hautovassa lämmössä talsiminen oli juuri viedä minusta voiton kun isä-aika tuli väliin ja salli meidän mennä lounaalle ja täten vapautua riistokolmion pauloista. Joka tapauksessa marssimme syömään nokat pystyssä ja itse-ylpeyttä huokuen, sillä olimmehan kuitenkin keränneet aimo annoksen dataa paikallisista siipiveikoista ja sorkkakarpaaseista. Kolmas muistikuvani liittyen vuoden 2010 maaelukkaan sijoittuu lähelle venäjän rajaa, minne yliopiston sininen tiedemobiili meidät kiidätti. Seppo johti edelleen joukkiotamme kun saavuimme mesikämmeniä kuhisevalle rajaseudulle. Olimme sen verran etäällä etteivät virka-intoiset miliisit tulleet pidättämään meitä luonnonrauhan rikkomisesta, mutta silti kyllin likellä jotta näimme rajalla kyyhöttävän yksinäisen vartiotornin. Tarkoituksemme ei kuitenkaan ollut hätyyttää mi-

19 19 liisejä tai muitakaan luontokappaleita, vaan matkamme vei kohti oletettavasti hylättyä maakotkan pesää. Varsinainen mielenkiintomme kohdistui pesän juureen lojumaan jätettyihin teurasjätteisiin, jotka tämän pesän entinen asukas oli selvästi aggressioiden vallassa paiskonut ulos asumuksestaan. Edesmenneiden saaliiden tukirangan jäänteitä löytyi runsaasti, ja pakkasimme kaiken huolella muovipusseihin kuin rikospaikkaa tutkivat MIB-agentit. Kun himoitsevat kouramme olivat kähmineet muovipusseihin riittävästi luontoäidin maatuvaa rihkamaa, lähdimme kohti autoa saaliina kaikkia mahdollisia luita perinteisestä sääriluusta aina kalloihin, jotka edelleen kuiskivat meille traumatisoivin sävelin saaliiksi joutuneen elämänkappaleen perintöä petolintujen saalistottumuksista. Kaikki maalla elävä ja eläimeksi luettava ei kuitenkaan lennä höyhensiivin tai vipellä turkki yllään. Tämän meille opettivat Mikko Pentinsaari ja Samuli Lehikoinen, jotka asiantuntevin kätösin osoittivat että itikoitakin on olemassa. Jotta näin pienet kitiiniveikot saataisiin kiinni, tarvittiin jotain muuta kuin hiirenloukkuja. Viikon edetessä Mikko osoitti meille saippuaveden brutaalin tuhovoiman kun kairasimme maahan hillopurkkeja jotka täytimme tällä väkivaltaisella seoksella. Kauniille kesäretkelle lähteneet muurahaispesueet saivat kokea elämänsä karvaimman yllätyksen kun uusi vastalöydetty lempilampi osoittautuikin pintajännitteettömäksi bermudan vesiastiaksi. Samuli ei tehnyt meistä yhtään sen viattomampia tarinoidessaan syanidista ja telttaa erehdyttävästi muistuttavasta malaise-pyydyksestä. Samuli näytti meille myös pihapiirissä silmäänpistävän kirkkaasti loistavan valorysän, johon kurkistaessani ehkä hieman petyin kun tappopurnukassa killui HIM:n laulajan sijaan vesiperhosia. Kentällä rämpiminen ja pyydysten kokeminen oli kuitenkin vain pieni osa selkärangattomien olemassaolon laajuuden tutkimista. Suurin osa tästäkin työstä vietettiin laboratoriossa viinapullon ääressä. Kaikki nämä kuusi-ja kahdeksanjalkaiset kummajaiset saivat siis kuitenkin onnellisen lopun päästessään hukkumaan teollisuusetanoleihimme, elleivät sitten tietenkään olleet päässeet tätä ennen tutustumaan esim. malaisepyydyksen kloroformiin. jokaiselle ötökälle suodun viimeisen ehtoollisviinan jälkeen seurasi luonnollisesti ankaraa ja peräänantamatonta tunnistamista. kun Veli-Matti Pakasen johdolla meitä vietiin jyrkkää ylämäkeä pitkin kohti tapahtumatannerta. Perille päästyämme metsänpohjalta löytyi omituinen merkkipaaluin rajattu neliö maanpinnalta. Kävi ilmi että emme mittelisikään tällä kertaa toisten lajien edustajia vastaan, vaan tänään vastassamme olisivatkin omat ystävämme. Aloimme käydä veristä kamppailua siitä, kuka onnistuisi keräämään eniten eläinten jätöksiä rajattujen neliöiden sisältä. Taistelu oli ilmeisen kova ja traumatisoiva, sillä muistiini ei tallentunut kuvia henkilöstä joka seisoi voittajan paikalla gladiaattorimaisen suorituksemme jälkeen. Ainakin olimme oppineet että kuten kaikki eläimet, myös jänikset jätöstelevät, ja että näin arveluttavan tabua informaatiota voitaisiin todella hyödyntää laskettaessa asian omaisten papanatykkien runsaus alueella. Tavanomaisesti tämäkin kurssi päättyi kuitenkin surullisesti, eli tenttiin. Tai oikeastaan useampaankin tenttiin, joissa tivattiin säälimättömästi niin ekologisia tutkimusmenetelmiä, kuin myös lajintunnistuskykyjä. Lisäksi kaikista kurssilla kerätyistä tiedonrippeistä raavittiin kasaan häikäisevän upeita seminaareja pienryhmissä. Pian tämän jälkeen huomasimmekin että kurssi oli salakavalasti ehtinyt päättyä ja meidän oli aika poistua alueelta. Tämä 10 päivää oli tuntunut silloin tällöin aika rankalta, mutta samalla rankkuus kompensoitui riehuessa kanssa-häröilijöiden muassa lentopalloverkon siimeksessä, kodan savustavassa lämmössä, sekä kuuluisassa hautajärven kyläbaarissa. Kaikesta teettämästään työstä huolimatta Maaelukka 2010 oli yksi kesää hyvin maustavista retkistä luonnon äärelle, josta palatessa fiilis oli hieman samanlainen kuin yleensä palatessa festareilta: hirveä määrä eläimellistä menoa takana ja mitään ei tahdo jälkeenpäin muistaa. Kiihdyttäessämme täyteen buukatun biilimme pois oulangan tutkimuslaitokselta muistan miettineeni hieman morkkistuneena, kuinka pienen osan opiskelusta tällaiset ääriään myöten käytännönläheiset ja viihdearvolliset kurssit muodostavat koko opiskelukokonaisuudestani. Teksti: Tatu Mäenpää Nyt kurssilla oltiin siis käyty lävitse peto- ja metsäkanasiipeilijöiden osasto sekä turkillisten ja kuusi/kahdeksanjalkaisten pienvipeltäjien muodostamat paikalliset kokonaisuudet. Vielä oli hyökättävä pahaa aavistamattomien, myyrää suurempien nisäkkäiden kimppuun. Päivä olikin otollisen pilvinen ja viileähkö

20 20 Mikko Pentinsaari & Elina Viirret Habituskuvat: Anna Honkanen Fuksibongaus 2010 Hyvää vauhtia perinteeksi muotoutuva fuksibongaus järjestettiin vuonna 2010 jo kolmannen kerran. Tällä kertaa mukana oli fukseja havainnoimassa ja määrittämässä poikkeuksellisen suuri joukko ansioituneita tiedenaisia ja -miehiä, apuvälineinään useammat tavalliset kiikarit ja yhdet taikakiikarit. Kokoonnuimme huomaamattomasti pöydän ääreen sopivan matkan päähän YB210:n ovesta keskiviikkona noin kello Fuksien parveilu alkoi pian tämän jälkeen. Edellisinä vuosina kukin määrittäjä on tehnyt havaintojaan itsenäisesti. Tänä syksynä kokeilimme keskustelevaa tiimityötä, joka osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi. Määritysoppaana toimi vuoden 2008 fuksibongaustulosten yhteydessä julkaistu lajinkuvausten kokoelma. Selvästi runsain havaittu laji vuoden 2010 fuksikohortissa oli tuleva opettaja (Magistera magistera), jota nähtiin kaikkiaan 15 yksilöä. Toiseksi eniten havaittiin hulluja tiedemiehiä (Laboratorius nobelis), kaikki alalajit ja tarkemmin määrittämättömät yhteenlaskettuna 10 yksilöä. Harmaavarpusia (Biologicus passerdomesticus) havaittiin kuusi, muista lajeista havaintoja kertyi selvästi vähemmän. Tarkemmat tulokset on esitetty oheisessa kuvassa yhdessä kahden edellisen vuoden havaintojen kanssa. Mimikrytyypeistä eniten havaittiin kyltereitä, mutta mukaan mahtui myös aiemmin tuntemattomia tyyppejä. Tulevien vuosien havainnointia helpottaaksemme laadimme määrityskaavan, johon on koottu tärkeimmät lajien erottamisessa tarvittavat tuntomerkit. Edellisten fuksibongausten jälkeen olemme havainneet tarvetta kunnon taksonomiseen revisioon Biologidae-heimossa. Siihen ei tällä kertaa aika ja tupakka riittänyt, mutta kuvaamme kuitenkin tässä yhden uuden alalajin ja kaksi uutta mimikrytyyppiä. Eko hirsutae ssp. city: Kuten normaali E. hirsutae, mutta vaatetus erityisesti urbaaniin eräretkeilyyn sopivaa (ks. kuva).

21 21 Biologian fuksien määrityskaava 1. Ei ulkoisia erityistuntomerkkejä -> Biologicus passerdomesticus, harmaavarpunen - Jokin ulkomuodossa pistää silmään -> 2 2. Habitus viittaa ulkoilmaan ja/tai kirpputoreihin -> 3 - Habitus lähinnä siistiin sisätyöhön viittaava -> 6 3. Vaatetus kirpparikamaa, usein värikästä. Hiustyyli usein rasta -> Eko hoerhoe, ituhippi - Vaatetus voi olla kulahtanutta, mutta väritykseltään hillitympää, tai selvästi retkeilyyn tarkoitettua. Kampaus voi olla epäsiisti, mutta rastat harvinaiset -> 4 4. Suoraryhtinen ja energinen, sanat hevonen ja poni (usein mikä tahansa söpö ja pörröinen eläin) aiheuttaa silmien lasittumisen -> Eko equidus, heppatyttö - Käyttäytyminen vähemmän innokasta ja energistä, vain luonnonvaraiset söpöt eläimet voivat aiheuttaa muutoksia käytöksessä -> 5 Amis-mimikry: Jalassa bensalenkkarit, vaatetus moottoriurheiluun viittaavaa, usein panimotuotteisiin viittaava päähine, harvaa karvoitusta nenän alla ja joskus leuassakin. Omistaa kaksi- tai nelipyöräisen ajoneuvon ja osaa purkaa ja koota sen tarpeen vaatiessa (tai ainakin näyttää siltä). 5. Innokas luontoharrastaja, täysikasvuisena usein parrakas, tyypillisiä vaatekappaleita villapaidat ja kumisaappaat -> Eko hirsutae, risuparta - Vaikea erottaa edellisestä pelkän ulkomuodon perusteella. Muutamat avainsanat, kuten ydinvoima ja talouskasvu, aiheuttavat otsasuonen pullistuman. Yleensä yrmeämpi ja vakavamielisempi kuin E. hirsutae -> Eko linkolae, ekofasisti 6. Käyttäytyminen reipasta ja aktiivista, yleensä hyvä ryhti -> 7 - Käyttäytyminen flegmaattisempaa, ryhti tyypillisesti huonompi -> 8 7. Kiltin ja kunnollisen näköinen kansankynttilä -> Magistera magistera, tuleva opettaja - Ulkoisesti usein samannäköinen kuin M. magistera, hyvä diagnostinen käytöstuntomerkki ks. kohta 4 -> Eko equidus, heppatyttö 8. Silmissä tyypillisesti havaittavissa ns. hullunkiilto, tuntee vetoa teräviin esineisiin, Galenos aiheuttaa korkeintaan hetkellisen kulmakarvojen kohoamisen -> 9 - Rauhallisempi ja tasapainoisempi, Galenoksen näkeminen nostaa sykettä -> Laboratorius medicalis, lääkäri Emo-mimikry: Näyttää siltä, että kantaa koko maailman murheita harteillaan. Yleisilme mustanpuhuva, mutta iho kalpea kuin My Chemical Romancen Jim Adkinsilla. 9. Laboratorius nobelis, hullu tiedemies. Jaetaan perinteisesti kolmeen alalajiin, joiden erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa. Luotettava määritys vaatii pidempiaikaista käyttäytymisen seurantaa ja huomattavaa rutinoitumista havainnoitsijalta (vuosikurssi N tai vähän alle). - L. n. sadisticus, leikkelijä: jutut hyvin levottomia, usein jopa aggressiivisia - L. n. lummeii, jauhaja: puhuu levottomia mutta vähän edellistä hillitympi - L. n. khlorofyllis, kasvikeiju: puhuu ihan sekavia

22 22 Emman ryhmä: Emma (PRO), Eeva, Mervi, Ninnu, Ella, Teemu, Marco Kuvasta puuttuvat: Turo, Anniina, Iiris, Tiina, Lotta, Tiia Emmin ryhmä: Joakim, Sonja, Lea, Helena, Emmi (PRO) Kuvasta puuttuvat: Tea, Marco (poseeraa Emman ryhmässä), Miia, Essi, Anniina, Laura

23 23 Hannan ryhmä: Jenna, Jarno, Elisa, Satu, Pirita, Suvi, Hanna (PRO), Sebastian kuvasta puuttuvat: Hennareetta, Heidi, Julia, Veera Johannan ryhmä: Camilla, Maria, Taru, Reetta, Markus, Kukka-Maaria, Asta, Saara, Jonna, etuallalla Johanna (PRO) Kuvasta puuttuvat: Sally ja Jaakko

24 24 Tainan ryhmä: Taina (PRO), Aura, Pinja, Arttu, Peetu, Joni, Ursus arctos ssp. fuksi, Maria, Anna-Leena, Henna, Karoliina, Maria Kuvasta puuttuu: Anu

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko!

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantaiaamuna otimme suunnan kohti moision terveyskeskus-sairaalaa. Aamupäivän vietimme Sinivuokko osastolla. Siellä muutamat vanhukset lähtivät heti

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu Sarjassa Päiväkodit Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua

Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua Julia Petäjäjärvi, Niko Romppainen, Elias Ilvesluoto ja Taneli Luokkanen TÄMÄ TOIMII 14.3.2005 Meidän Tämä toimii - ryhmässämme on Taneli, Julia, Elias ja Niko. Aluksi

Lisätiedot

Lintu ja uistin Nokia 11.8.2014

Lintu ja uistin Nokia 11.8.2014 Tämä kertomus on kirjoitettu kuvastamaan allekirjoittaneen huolta vastuuttomien kalastajien luontokappaleille aiheuttamista vaaroista. Tällä kerralla tilanne päättyi hyvin, mutta kuinka kauan tuo kuvattu

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 Sateisena marraskuisena perjantai-iltapäivänä kokoonnuimme Oulun rautatieasemalle Tampereen teatterimatkalle lähtöön. Asemalla jaettiin kirje, mikä

Lisätiedot

Hurja remontti Sarjan idea Onnellisten valittujen talo remontoidaan oikeitten ammattilaisten avulla. Oman osansa suunnittelusta saavat sisätilojen lisäksi julkisivu ja pihakin. kommentit Pettymys :( Kirjoittanut:

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Niklas Sillander Luksia Marraskuu, 2015 Matkaan mars! Laukku on pakattu ja kaikki tarvittava varmistettu moneen kertaan olevan mukana joten nyt vain odotellaan kyytiä lentokentälle,

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015

IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015 IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015 Kevättalvella 2015 aloitimme vaihto-opiskelupaikan hakuprosessin valmistelun. Pohdimme perusteellisesti mihin maahan haluamme matkustaa ja missä maassa voisimme oppia

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Mesikämmen 2/2006 2/2006

Mesikämmen 2/2006 2/2006 Mesikämmen 2/2006 2/2006 Partiolippukunta Mankkaan Eräsusien tiedotuslehti 2/2006 2 Mesikämmen 2/2006 Mesikämmen on partiolippukunta Mankkaan Eräsusien virallinen tiedotuslehti. Päätoimittaja ja taitto:

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

Piristyspartio. Viikko 2. Maanantai 8.6.2015 Uutiskynnys ylitetty

Piristyspartio. Viikko 2. Maanantai 8.6.2015 Uutiskynnys ylitetty Piristyspartio Viikko 2 Maanantai 8.6.2015 Uutiskynnys ylitetty Maanantaiaamuna tulimme töihin levänneinä ja innokkaina. Huomasimme viikonlopun aikana, että meidän blogi oli päässyt Mikkelin kaupungin

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu

Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 24.4.2014 1/13 SM 54. JÄSENRETKI Saunaseura SaunaMafia ry:n saunaretki keväiseen Berliiniin. AIKA: To 10. - Su 13.4.2014 PAIKKA: Berliini, BRD Meidän jäsenet, maalla, merellä ja ilmassa eli

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot