Arktinen maantieteellinen saavutettavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arktinen maantieteellinen saavutettavuus"

Transkriptio

1 Arktinen maantieteellinen saavutettavuus Virpi Keränen SMARCTIC-hanke Maantieteen laitos Oulun yliopisto

2 Sisällys Summary... 3 Johdanto... 7 Arktinen verkostopaikkatietokanta ja hyödyntämismahdollisuudet multimodaaliset reitit paikalliselta ylikansalliselle mittakaavalle... 8 Hyödyntämismahdollisuudet... 9 Aineistot Potentiaalinen saavutettavuusanalyysi Saavutettavuus arktisilla alueilla Terveydenhuollon palvelurakenteet ja innovaatiot Kirjallisuutta... 53

3 Summary Focus on the Arctic has been increasing significantly in the past few years, mostly because of the natural resources uncovering from ice and the economic interests of Arctic nations. There are numerous ongoing co-operational projects in the area, but all problems however can t be avoided. Climate change brings changes to the accessibility of the area, some for better and some for worse. Major changes are occurring especially in sea and road transportation as sea ice melts and soil thaws. Northern sea routes become more accessible as the travelling season keeps getting longer and the building and maintaining of roads, especially the winter ones gets harder as the freezing period shortens. Thawing of soil additionally contributes to negative impacts on building and infrastructure. Climate change brings the natural resources of the area more available than ever before, which attracts new investors to the area. Growth in transportation creates further concerns such as the possibility for oil spills or other emergencies and their prevention, against which there is no preparedness at the moment. Northern peripheral areas experience severe accessibility issues in different scales, for example continental (distance to main markets in the south) and regional (lack of sufficient population). Arctic s accessibility is characterized by long distances, sparsely populated areas and the problems caused by geographic and seasonal variations. Of the four possible means of transportation, air, sea, road and railway, in the arctic only few are available. The most remote communities often have no land connections of any kind. For this reason many communities in the arctic are highly dependent on costly travelling options, especially air transportation. Internal connections in the arctic are scarce, and usually connections run only in North-South direction taking resources out of the Arctic and bringing consumer goods into the region. There have been several attempts to open up inter- Arctic connections, but many of them have only lasted for short periods of time because of limited usage and expensive maintaining costs. There have been extensive efforts for compensating these issues, but the costs are constantly rising. As ordinary solutions are often insufficient and unsuitable for Arctic environment, unconventional measures have become more common. At the same time the importance of information and communication technologies have become even more essential for remote communities with poor accessibility. In addition to connecting people with the rest of the world, with communication technolo-

4 gies it s possible to offer multiple services previously unreachable for them, such as education, health care and different commodities. With proper connections isolated communities can be offered a sufficient level of services and be brought closer to other areas. Finland has extensive know-how of the Arctic environment and operating in Arctic conditions, so the opening of the Arctic will be beneficial in many ways. Even though Finland is not an Arctic coastal state, we have strong expertise in marine technology and marine transport overall. Another strong field in Finland is the ability to work in cold climates and make a living out of it. These skills can be an asset when working with Arctic coastal states and others who are seeking to make profits from the area. Finland has great expectations for the future development of the Arctic and excellent prospects to be a part of it even outside of Finnish borders. In order to fully harness the potential of the Arctic, in addition to existing know-how extent investments are needed for creating a functional transportation network and improving the conditions for business activities. Improvements in the area should be directed to strengthen the existing assets and strategic sectors of expertise of the area. The rapidly changing world of Arctic communities is increasingly associated with diverse health issues. Providing health care services in remote communities is challenging due to the special characteristics in accessibility. In addition to Arctic communities high suicide and stress rates, the developing world has brought with it an increase in so-called lifestyle health problems, such as obesity and cardiovascular diseases. The indigenous populations of the Arctic must also be taken into consideration when solving problems in the area, since they are more susceptible to rapid changes. The transformation of surrounding world and the questioning of traditional values have also resulted in mental health problems in many communities. There is clearly a need in the Arctic to establish and maintain a health-promoting environment. Human well-being however includes more than just health-related issues, and they need to be recognized when planning health care services. These include issues like ensuring cultural continuity and loss of local control. Locally controlled community services have been noticed to improve the perception and outcomes of health-promoting services. Different areas have unique characteristics so the applied health care service programs and policies need to be flexible. For improving the remote areas health care there have been multiple applications developed in different countries and areas, in some cases with excellent results. Traditions and new technology have been able to be successfully combined in Arctic s health care

5 solutions. An example for this is the combination of community nurses and e-health solutions used widely in remote parts of Alaska and Canada. Community nurses are paraprofessionals, trained from the community s inhabitants in basic clinical skills and health education. E-health is used to supplement the nurse s skills. As needed, a nurse can contact a doctor situated in regional center. E-health is also used to transfer health-related information such as test results or X-ray photographs from nurses to doctors, and to give diagnosis and treatment from afar. This combination of tradition and contemporary solutions has brought Arctic communities greater well-being than ever before and connected it with the rest of the world. Cross-border co-operation has also had multiple benefits for the inhabitants of remote communities that are located far from their own country s services. In Northern parts of Finland, Sweden and Norway it is possible to use the neighboring country s health care services if they are the closest available. In different parts of the Arctic have been introduced very different and also very similar health care solutions to decrease the impacts of remoteness and isolation. For developing and improving health care services in the Arctic it would be worthwhile to compare health care practices from different areas. Further, different health care policies and successful solutions should also be placed under comparison. By examining and applying the best of those practices it could be possible to create useful strategies to strengthen the health care services in the entire Arctic area. It can be concluded, that in many areas the issues in the Arctic are caused by the same reasons: long distances, remoteness, isolation, sparse population and difficult climate conditions. Cultural differences and traditional lifestyle are also an important factor that separates Arctic from the rest of the world. Arctic has distinct characteristics that must be taken into consideration when planning the future of the area. These features must also be noted when conducting Arctic research. Arctic should be reviewed if not as a separate entity, then at least as distinctive from other areas to recognize its unique features. For the purposes of researching Arctic themes, ones mentioned above and for multiple others we have collected a geographic information system (GIS) network database. The database includes air and road travel networks with travelling times from area containing Finland, Sweden, Norway, Western Russia (Arkhangelsk, Karelia, Murmansk, St. Petersburg and Leningrad), Estonia, Latvia and Lithuania. The database has ability for multimodal analyses for reviewing accessibility of the Arctic in different scales; local, regional, national and supranational. It s designed mainly for Finland s research purposes to exam-

6 ine how Finland s Arctic areas are connected to other adjacent areas. The database is collected solely from various open sources, which can be freely accessed by anyone. Open sources were used to apply comparable data from different countries for cross-border research purposes. The observations made in reports of accessibility and health care structure in the Arctic support the use of a specific data for research made in the area. As said, to make successful decisions and increase the well-being of Arctic communities consideration of its distinctive features is required.

7 Johdanto Selvitys on laadittu osana SMARCTIC Tiekartta älykkääseen arktiseen erikoistumiseen - hanketta, työpaketissa 3: Älykäs logistiikka, liikenne ja elinympäristö. Selvityksen on laatinut Virpi Keränen Oulun yliopiston maantieteen laitokselta. Selvityksen ohjausryhmään kuuluivat Ossi Kotavaara, Harri Antikainen ja hanketta laitoksella johtanut Jarmo Rusanen. Selvityksen tavoitteena on tarkastella arktiseen alueen erityispiirteitä ja pohtia niiden vaikutusta alueella toimimiseen ja elämiseen. Selvityksessä lähdettiin liikkeelle tarkastelemalla arktista aluetta eri näkökulmista sen mukaan mitä aiheita kirjallisuudesta nousi esiin. Aluksi tutkittiin arktisen alueen saavutettavuutta ja siihen vaikuttavia olosuhteita, niin yleisesti kuin myös terveydenhuollon näkökulmasta. Selvitykseen liittyvissä kirjallisuuskatsauksissa tehtyjen havaintojen pohjalta lähdettiin rakentamaan verkostopaikkatietokantaa, jonka avulla alueelle tyypillisiä ongelmia voitaisiin tutkia ja kehittää niihin toimivia ratkaisuja. Tutkimusalue-esimerkiksi paikkatietokannalle valittiin Suomi ja sen lähialueet. Verkostopaikkatietokannalla on suoritettu alustavia esimerkkianalyysejä, jotka on liitetty osaksi selvitystä. Selvitys koostuu kehittämästämme verkostopaikkatietokannasta, siihen liittyvästä selvityksestä sekä kahdesta kirjallisuuskatsauksesta. Kirjallisuuskatsaukset perustuvat sekä kotimaiseen että kansainväliseen kirjallisuuteen, ja niiden tarkoituksena on avata arktiseen alueeseen liittyviä erityispiirteitä ja luoda pohjaa verkostopaikkatietokannalle. Saavutettavuus arktisilla alueilla -osiossa tarkastellaan arktisen alueen saavutettavuudessa tapahtuneita muutoksia ja niiden syitä eri liikennevälineiden kannalta sekä pohditaan ratkaisuja saavutettavuuden ongelmiin ja mahdollisia vaihtoehtoja niiden torjumiseksi. Terveydenhuollon palvelurakenteet ja innovaatiot -osuudessa selvitetään arktisen alueen maissa sovellettuja erilaisia terveydenhuollon alan palvelurakenteita sekä niissä kehitettyjä keinoja haasteista selviytymiseksi ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

8 8 Arktinen verkostopaikkatietokanta ja hyödyntämismahdollisuudet multimodaaliset reitit paikalliselta ylikansalliselle mittakaavalle Arktiselle alueelle tyypillisiä ominaisuuksia ovat pitkät välimatkat, syrjäisyys, eristyneisyys, harva asutus ja vaikeat ilmasto-olosuhteet, jotka tuovat suuria haasteita alueen saavutettavuuteen. Arktisen alueen saavutettavuutta on tutkittu harvoin. Palveluiden, talouden, yritystoiminnan sekä arkielämän toimivuuden kanalta hyvä saavutettavuus on keskeistä. Arktisen saavutettavuuden tieteellinen tutkiminen ja uusien kehitysmahdollisuuksien etsiminen on siten tärkeää. Arktisten teemojen tutkimuskentän avaamiseksi SMARCTIC -hankkeessa muodostettiin henkilöliikenteen saavutettavuuden analyysejä mahdollistava verkostopaikkatietokanta. On todettu, että etäisyyksien lisäksi liikennejärjestelmän tehokkuudella ja liikenneverkon kattavuudella on suuri merkitys ihmisten liikkuvuuteen. Tämän vuoksi saavutettavuutta on tarpeen pystyä myös mittaamaan. Verkostopaikkatietokannan avulla näitä tekijöitä on mahdollista mitata eri skaaloilla paikalliselta aina ylikansalliselle. Paikkatietokannan avulla on mahdollista tutkia arktisen alueen saavutettavuutta Suomen näkökulmasta. Keskeistä tässä on havaita mitä muutoksia Suomen alueellisessa saavutettavuudessa tapahtuu kun mukaan otetaan myös ympäröivät alueet. Saavutettavuutta Suomessa ja Euroopan tasolla on selvitetty aiemminkin (esim. Spiekermann ym. 2012), mutta ei nimenomaan arktisesta näkökulmasta ja tarkoitukseen kerätyllä aineistolla. Lyhyesti aineistoon on koottu alueen sisäiset tie- ja lentoliikenneverkostot sekä kunnittaiset väestötiedot, jotka mahdollistavat erilaisten niin maiden sisäisten kuin myös rajat ylittävien analyysien teon. Saavutettavuutta tutkitaan usein vain yhdellä liikennemuodolla kerrallaan sen sijaan että niiden vaikutukset otettaisiin huomioon yhtäaikaisesti. Verkostopaikkatietokanta on luonteeltaan multimodaalinen, eli sillä voidaan tutkia usean eri liikennemuodon vaikutuksia yhtäaikaisesti. Tietokanta sisältää tällä hetkellä tie- ja lentoliikenneverkostot ja sitä on mahdollista laajentaa lisäämällä esimerkiksi rautatie- tai linja-autoyhteydet. Analyyseissä on mahdollista hyödyntää erityyppisiä attribuutteja kuten matka- ja aikaetäisyyttä sekä väestötietoja. Paikkatietokannan avulla voidaan siis laskea suoraan esimerkiksi liikenne- ja logistiikkakustannuksia.

9 9 Hyödyntämismahdollisuudet Liikenneverkon tärkein tehtävä on tuottaa saavutettavuutta. Saavutettavuudella taas tarkoitetaan liikkumisen ja kuljettamisen mahdollisuuksia. Saavutettavuutta ovat määritelleen muun muassa Geurs ja Ritseman van Eck (2001) seuraavasti: saavutettavuus on se mitta, jonka verran maankäytölliset liikennejärjestelmär mahdollistavat yksilöiden (joukon) tai hyödykkeiden pääsyn toimintoihin tai kohteisiin käyttämällä eri liikennemuotoja (tai niiden yhdistelmää). Hyvä saavutettavuus on avaintekijä taloudelliselle kehitykselle ja alueiden menestykselle. Saavutettavuuden paraneminen edistää kilpailukykyä muun muassa alentamalla kuljetuskustannuksia, mikä taas edelleen edistää alueen talouskasvua. Saavutettavuudessa tapahtuvilla muutoksilla on merkitystä alueiden kehittymiselle ja sen edellytyksille, ja liikennejärjestelmiin panostamalla taas voidaan vaikuttaa saavutettavuuteen. Liikennejärjestelmillä on siis olennainen vaikutus yhteiskunnan muihin toimintoihin, erityisesti teollisuuden vaatimuksiin, talouteen ja työllisyyteen sekä alueiden kehitykseen. Niillä on suuri merkitys myös kotitalouksien ja yritysten sijoittumisvalinnoissa. Yritykset ja kotitaloudet reagoivat liikennejärjestelmien muutoksista johtuviin sijaintien saavutettavuuden muutoksiin, olivat ne sitten suhteellisia tai absoluuttisia. Toimivat liikenneyhteydet voivat liittää alueiden erilliset osat tiiviiksi, yhtenäiseksi ja toiminnalliseksi riittävän väestöpotentiaalin omaavaksi työssäkäyntialueeksi (Somerpalo 2006, Laakso & Kostiainen 2009, Kotavaara 2012). Arktisella alueella saavutettavuus liittyy vahvasti myös palveluihin. Palveluiden tarjontaan ja käyttöön kohdistuu runsaasti erilaisia muutoksia ja haasteita, erityisesti terveydenhuollon puolella. Palveluiden tasoa voidaan kehittää tutkimalla esimerkiksi lähipalveluiden ja seudullisten palveluiden saavutettavuutta alueella. Kun etäisyydet käyvät pitkiksi, kuten arktisilla alueilla usein käy, tulee saavutettavuuden selvittämisestä avainkysymys. Jos liikennejärjestelmä on puutteellinen, heikentää se myös palveluiden saavutettavuutta. Nopeimmin saavutettavat palvelut eivät välttämättä myöskään sijaitse aina oman kunnan tai edes kotimaan alueella, joten tutkimusta on syytä suorittaa useilla eri skaaloilla. Samat seikat pätevät myös yritystoimintaan. Yritysten sijoittumisessa saavutettavuus on yksi keskeisimmistä vaikuttavista tekijöistä. Tähän liittyvät muun muassa raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetusten, asiakkaiden, työntekijöiden sekä tietoliikennepalveluiden saavutettavuus. Kun tavarankuljetukset tehostuvat ja työliikenne nopeutuu, syntyy muutoksia myös yritysten kustannuksiin ja tuottavuuteen. Asiakkaiden saavutettavuutta parantamalla kyetään mahdollistamaan myös markkina-alueiden laajentaminen. Nämä tekijät vaikuttavat yritysten kasvupotentiaaliin ja

10 10 saattavat johtaa kasvuun ja uusien yritysten siirtymiseen alueelle. Tämä taas heijastuu suoraan työvoiman kysyntään. Sijainninoptimoinnin avulla yritykset saavat siis irti parhaat hyödyt eri sijaintivaihtoehdoista (Laakso & Kostiainen 2009). Aineistot Kerättynä on tutkimusalueelta eli Suomen, Ruotsin, Norjan, Länsi-Venäjän (Arkangeli, Karjala, Murmansk, Pietari ja Leningrad), Viron, Latvian ja Liettuan alueelta saavutettavuusanalyysejä varten monimuotoinen aineisto. Tiedot on kerätty samalta aluetasolta (kunta tai vastaava) joka maasta. Aineisto sisältää: - Hallinnolliset rajat (kunta) - Alueen väestötiedot kuntatasolla - Tieverkostot koko alueelta nopeusrajoituksineen - Aktiivisessa käytössä olevat lentokentät (vähintään yhteen kohteeseen lentoja joka arkipäivä) - Alueen sisäisen lentoliikenneverkoston (reitit, joita lennetään vähintään kerran joka arkipäivä) - Matka-ajat verkostoihin Aineisto on kerätty kokonaan avoimista lähteistä, jotka ovat kaikkien vapaasti saatavilla (Taulukko 1). Käytimme nimenomaan pelkästään avoimia lähteitä, sillä niiden avulla on mahdollista tehdä rajat ylittävää tutkimusta samanarvoisilla aineistoilla. Tarkoituksena on tutkimuksenteon yhteydessä testata avoimen datan laatua yleistä käyttöä varten. Väestötiedot on kerätty pääasiassa maiden verkossa toimivista tilastopalveluista. Tieverkoston pohjana on käytetty OpenStreetMapkarttapalvelua, joka on avoin yhteistyöprojekti vapaasti muokattavien karttojen luomiseksi. Tieverkkoaineisto kerätään vapaaehtoisten toimesta pääosin kannettavien GPS-laitteiden avulla, ja osaksi hyödynnetään myös vapaasti saatavilla olevia valmiita lähteitä karttatiedon kokoamisessa. Esimerkiksi Suomessa kartanteon apuna on päästy käyttämään Maanmittauslaitoksen avoimella lisenssillä julkaistuja aineistoja. Tieverkostoa on muokattu vapaasti tarkoitukseen sopivaksi ja analyysit mahdollistavaksi muun muassa lisäämällä nopeusrajoitukset ja erilaisia aikasakkoja esimerkiksi Venäjän rajan ylitykseen. Aktiivisessa käytössä olevat lentokentät on saatu matkustaja- sekä lentoreittitietojen avulla niin maiden AIP:tä (Aeronautical Information Package) kuin yksittäisten

11 11 lentoyhtiöiden reittitietoja hyväksi käyttäen. Alueen lentoliikenne on myös kerätty sekä lentokenttien omilta että lentoyhtiöiden nettisivuilta. Aineiston keruuprosessista ja käytetyistä lähteistä on olemassa myös tarkempi raportti joka sisältää yksityiskohtaiset lähteet, mutta se on lähinnä aineistoa käyttävän tarkoituksiin tehty raakaversio eikä sitä tämän vuoksi ole liitetty raporttiin. Väestöaineisto Kerätty Hallinnolliset rajat GADM, Maanmittauslaitos Maalis-kesäkuu 2013 Väestötiedot Kansalliset tilastokeskukset Huhti-toukokuu 2013 Lentoliikenne Lentokentät Kansalliset AIP:t (Aeronautical Information Package) Huhti-toukokuu 2013 Lentoreitit Lentokenttien ja lentoyhtiöiden internetsivut Huhti-toukokuu 2014 Tieliikenne Tieverkot OpenStreetMap Kesä-heinäkuu 2013 Nopeusrajoitukset OpenStreetMapWiki Kesä-heinäkuu 2014 Taulukko 1. Aineistojen keruulähteet. Aineiston avulla voidaan siis selvittää arktisen alueen saavutettavuutta niin Suomen näkökulmasta kuin alueelta kokonaisuudessaan (Kuva 1, 2). Suomen arktisen alueen saavutettavuutta voidaan selvittää eri skaaloilla, esimerkiksi Suomen sisäinen, Suomi suhteessa ympäröiviin alueisiin sekä Suomi suhteessa maailman suuriin liikennekeskittymiin (maailmankaupungit seuraava mahdollinen aineiston laajennus). Selvitetään siis, miten Suomen saavutettavuus muuttuu kun tutkimukseen otetaan mukaan myös ympäröiviä alueita. Tehdyistä kirjallisuuskatsauksista saadut havainnot tukevat kerätyn aineiston käyttömahdollisuuksia. Havaintojen perusteella voidaan todeta, että arktisella alueella on niin vahvat erityispiirteet muihin alueisiin verrattuna että sen tutkimismahdollisuuksia erillisenä alueena ja sille varta vasten kerätyllä aineistolla on syytä selvittää.

12 Kuva 1. Tie- ja lentoliikenneverkostot tutkimusalueella 12

13 13 Kuva 2. Lähikuva liikenneverkostosta Oulun alueella Potentiaalinen saavutettavuusanalyysi Potentiaalinen saavutettavuus (potential accessibility) on yksi yleisimmin käytettyjä ja eniten testattuja saavutettavuusindikaattoreita. Sillä kuvataan kohtaamisen todennäköisyyttä. Potentiaalinen saavutettavuus pohjaa oletukseen, että matkakohteen houkuttelevuus kasvaa kohteen koon kasvaessa ja vähenee matkavastuksen eli etäisyyden, matka-ajan tai kulujen kasvaessa. Suuremmat kohteet vetävät siis toimintoja puoleensa enemmän ja kauempaa. Kohteen kokoa mitataan vetovoimatekijällä, jota tässä tapauksessa edustaa väestö. Matkavastuksena toimii matka-aika. Potentiaalisen saavutettavuuden etuna muihin saavutettavuusindikaattoreihin nähden on että se pohjautuu perusteltuun käyttäytymisperiaatteeseen; hyödyn maksimointiin. Huonona puolena taas voidaan mainita indi-

14 14 kaattorin tulkittavuus, sillä lopputuloksena on alueittain vaihteleva suhdeluku eikä konkreettinen, tutumpi yksikkö kuten matka-aika tai väestömäärä. Tämän vuoksi potentiaalista saavutettavuutta ilmaistaan usein prosentuaalisena arvona keskimääräisestä saavutettavuudesta (Transport services 2004: 46, 276, Study programme 2000: 38. Kotavaara 2012 ). Potentiaalinen saavutettavuus voidaan laskea kaavalla: missä d ij tarkoittaa matka-aikaa sijaintien i ja j välillä, P j väestön määrää kussakin sijainnissa ja etäisyyshaittaparametri β kuvaa väestön tekemien matkojen etäisyyksien tai matka-aikojen jakaumaa. Potentiaalisella saavutettavuudella kuvataan väestön vuorovaikutusta sekä välillisesti myös talouden mittakaavaetuja. Indikaattorilla on mahdollista kuvata myös eri kohteiden suhteellista saavutettavuutta, minkä johdosta sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi perusterveydenhuollon palveluverkon alueellisen kattavuuden kuvaamiseen. (esim. Kotavaara 2012). Malli laskee minimireitit tie- ja lentoverkostoa pitkin, eli vähimmäismatkustusajat alueen väestökeskittymien välille. Alueen jokaiselle kuntakeskittymälle on laskettu potentiaalinen saavutettavuusarvo laskemalla yhteen väestömäärä kaikissa muissa kunnissa painotettuna matka-ajalla kohteeseen. Analyysissä ovat mukana vain kiinteän tie- tai lentoyhteyden päässä olevat kuntien väestökeskittymät, sillä ajan puutteen vuoksi aineistoon ei ollut saatavilla lautta- ja lossiyhteyksiä. Kunnat joihin kiinteää yhteyttä ei ole saatavilla on jätetty analyysissä kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Laskennan selvitykseen ovat suorittaneet Ossi Kotavaara ja Harri Antikainen Oulun yliopiston maantieteen laitokselta. Esimerkissä on laskettu potentiaalinen saavutettavuus tie- ja lentoverkkoa pitkin kaikille alueen kunnille (Kuva 3). Koska saavutettavuusindikaattori ilmaistaan tavallisuudesta poikkeavilla yksiköillä, saavutettavuus on standardoitu alueen keskimääräiseksi saavutettavuudeksi. Sinisellä väritetyillä alueilla on keskimääräistä alhaisempi potentiaalinen saavutettavuus, violetilla taas keskimääräistä korkeampi. Kartta osoittaa Tukholma-Helsinki-Tallinna alueen erityislaatuisen vahvan saavutettavuuden lisäksi pohjoisten lentokenttien alueita yhdistävän merkityksen. Alueen saavutettavuutta luonnehtii jakautuminen keskus- ja periferia-alueisiin. Keskimääräistä paremman saavutettavuuden omaavat alueet rajoittuvat suuriin kaupunkeihin ja niiden lähialueille. Muilla alueilla tieverkoston harvuus ja lentoliikenteen vähäisyys ilmenevät alhaisena saavutettavuutena.

15 Kuva 3. Pohjois-Euroopan lento- ja tieliikennesaavutettavuus 15

16 16 Lentoliikenteen vaikutus on selkeästi nähtävissä. Saavutettavuus on korkeampi vilkkaiden lentokenttien kaupungeissa ja niiden läheisyydessä. Etenkin pääkaupunkiseudut nousevat esiin runsaan lentoliikenteen ja tärkeiden tieyhteyksien ansiosta. Tämä näkyy selkeästi varsinkin Baltian alueella, jossa saavutettavuus on hyvien lentoyhteyksien ansiosta suhteellisen korkea muuhun alueeseen nähden. Potentiaalisen saavutettavuusanalyysin avulla on mahdollista luoda lukuisia skenaarioita eri saavutettavuuden vaihtoehdoista. On mahdollista esimerkiksi tutkia, mitä vaikutuksia uuden lentokentän sijoittamisella tai muulla liikennejärjestelmän parannuksella olisi saavutettavuuteen. Selvittää voidaan myös liikennejärjestelmän palvelutasoa tai vertailla eri kulkutapojen tarjoamaa saavutettavuutta. Skenaarioissa voidaan tutkia palveluiden sijoittamista, esimerkiksi terveydenhuollon palveluntarjontaa. Sen avulla voidaan myös selvittää esimerkiksi yrityksen optimisijainti markkinaalueen kannalta tai tarkastella yrityksen kuljetus- tai asiakasliikenteen tarpeita.

17 17 Saavutettavuus arktisilla alueilla Sisällys Tiivistelmä Summary Kiinnostus arktiseen kasvaa Arktinen ympäristö Ilmastonmuutoksen vaikutus Arktisen saavutettavuuden piirteitä Saavutettavuus eri liikennevälinein Meriliikenne Tieliikenne Raideliikenne Lentoliikenne Lisääntyvän liikenteen aiheuttamat haitat Suomen arktiset vahvuudet Odotuksia arktisen alueen tulevaisuudelle... 33

18 18 Tiivistelmä Kiinnostus arktiseen alueeseen on kasvanut viime aikoina suuresti jäästä vapautuvien luonnonresurssien ja arktisten maiden taloudellisten intressien vuoksi. Alueella on meneillään runsaasti erilaisia yhteistyöprojekteja, mutta ongelmilta ei silti vältytä. Ilmastonmuutos tuo muutoksia saavutettavuuteen alueella, osaksi parempaan ja osaksi huonompaan suuntaan. Suuria muutoksia on tapahtumassa etenkin meri- ja tieliikenteelle merijään ja maaperän sulamisen vuoksi: merireittien saavutettavuus kasvaa kulkukauden pidentyessä ja teiden, etenkin talviteiden rakentaminen ja ylläpito vaikeutuu lyhentyvän jäätymiskauden seurauksena. Maaperän sulaminen tuo negatiivisia vaikutuksia myös muun muassa rakentamiselle ja infrastruktuurille. Ilmastonmuutos tuo alueen luonnonresurssit aikaista paremmin saataville, minkä johdosta alueelle tuodaan uusia investointeja jatkuvasti enemmän. Liikenteen kasvu tuo arktiselle alueelle myös huolenaiheita, kuten öljyvuotojen tai muiden hätätilojen ennaltaehkäisy- ja torjuntatyöt, joihin tällä hetkellä ei ole valmiuksia. Arktisen alueen saavutettavuutta luonnehtivat erityisesti pitkät välimatkat, harvaan asutut alueet sekä maantieteellisten ja kausittaisten vaihteluiden aiheuttamat ongelmat. Yleisesti käytössä olevista neljästä kulkumuodosta, ilmasta, merestä, teistä ja rautateistä, arktisilla alueilla on yleensä saatavilla vain pari. Monet arktisen alueen yhdyskunnat ovat suuresti riippuvaisia kalliista kuljetusvaihtoehdoista, erityisesti lentoliikenteestä. Arktisen alueen sisäiset yhteydet ovat aika vähäisiä, yleisimmin reitit kulkevat pohjois-eteläsuunnassa suoraan alueelle ja sieltä pois. Sisäisiä reittejä on yritetty perustaa, mutta ne jäävät harvoin pysyviksi vähäisen käytön ja kalliiden ylläpitokustannusten vuoksi. Informaatio- ja kommunikaatioteknologiasta onkin tullut yhä tärkeämpää syrjäisille, huonosti saavutettavissa oleville yhdyskunnille. Hyvien tietoliikenneyhteyksien avulla nämä yhdyskunnat voidaan tuoda lähemmäs muita alueita ja niille on mahdollista turvata riittävä palvelutarjonta. Suomella on laajaa osaamista arktisesta ympäristöstä ja siellä toimimisesta, joten arktisen alueen avautumisella tulee todennäköisesti olemaan paljon etuja. Vaikka Suomi ei olekaan arktinen rannikkovaltio, löytyy täältä vahvuuksia etenkin meriteknologiassa ja meriosaamisessa. Myös muu kylmiin ilmanaloihin liittyvien elinkeinojen osaaminen on Suomen vahvuutena, ja näitä taitoja voidaan tarjota avuksi myös muille arktisesta alueesta hyötyä etsiville. Suomella on suuret odotukset arktisen alueen tulevaisuuden kehittymiselle ja hyvät valmiudet päästä siitä osallisiksi myös Suomen rajojen ulkopuolella.

19 19 Summary Focus on the Arctic has been increasing significantly in the past few years, mostly because of the natural resources uncovering from ice and the economic interests of Arctic nations. There are numerous cooperational projects going on in the area, but all problems however can t be avoided. Climate change brings changes to the accessibility of the area, some for better and some for worse. Major changes are occurring especially in sea and road transportation as sea ice melts and soil thaws. Northern sea routes become more accessible as the travelling season keeps getting longer and the building and maintaining of roads, especially the winter ones gets harder as the freezing period shortens. Thawing of soil additionally contributes negative impacts on building and infrastructure. Climate change brings the natural resources of the area more available than ever before, which attracts new investors to the area. Growth in transportation creates further concerns such as the possibility for oil spills or other emergencies and their prevention, against which there is no preparedness at the moment. Arctic s accessibility is characterized by long distances, sparsely populated areas and the problems caused by geographic and seasonal variations. Of the four possible means of transportation, air, sea, road and railway, in the arctic only few are available. Many communities in the arctic are highly dependent on costly travelling options, especially air transportation. Internal connections in the arctic are scarce, and usually connections run only in North-South direction taking resources out of the Arctic and bringing consumer goods into the region. There have been several attempts to open up inter-arctic connections, but many of them have only lasted for short periods of time because of limited usage and expensive maintaining costs. Information and communication technologies have thus become even more essential for remote communities with poor accessibility. With proper connections these communities can be offered a sufficient level of services and be brought closer to other areas. Finland has extensive know-how of the Arctic environment and operating in Arctic conditions, so the opening of the Arctic will be beneficial in many ways. Even though Finland is not an Arctic coastal state, we have strong expertise in marine technology and marine transport overall. Another strong field in Finland is the ability to work in cold climates and make a living out of it. These skills can be an asset when working with Arctic coastal states and others who are seeking to make profits from the area. Finland has great expectations for the future development of the Arctic and excellent prospects to be a part of it even outside of Finnish borders

20 20 Kiinnostus arktiseen kasvaa Arktinen alue on joutunut viimeaikoina jatkuvasti lisääntyvän huomion kohteeksi ilmastonmuutoksen myötä, kun uusia potentiaalisia öljy- ja mineraalivaroja on alettu etsiä alueelta entistä innokkaammin. Kasvavan saavutettavuuden mahdollisuudet ovat nostaneet esiin skenaarion alueen tulevaisuudesta geopoliittisen aggression kohteena. Huolimatta monitahoisista alueen kehittämiseen pyrkivistä instituutioista, kuten Arktisesta neuvostosta, on militarisointi kasvanut alueella. Arktiset rannikkovaltiot ovat alkaneet tehdä vaatimuksia arktisista merialueista ja samalla ryhtyneet vahvistamaan jo hallussaan olevien alueiden suvereniteettia. Kuitenkin meneillään oleva kansainvälinen yhteistyö rajakiistojen sovittamiseksi sekä uudet mahdollisuudet yhteiseen resurssien kehittämiseen viittaavat vahvasti, että yhteistyön lisääntyminen on konflikteja todennäköisempää arktisten valtioiden keskuudessa tulevina vuosikymmeninä (Stephenson 2012: ). Antarktiksen kaltaista rauhanomaista sopimusta alueen tulevaisuudelle lienee kuitenkin turha odottaa. Asumattomasta ja autiosta Antarktiksesta poiketen arktisella alueella on monella valtiolla suuria taloudellisia panoksia. Arktisella alueella on ollut jo kauan eri maiden hallinnassa olevia alueita, ja meriteitä käytetään strategisiin tarkoituksiin. Samankaltaiselle sopimukselle ei ole edes tarvetta, sillä arktisen alueen käyttöä ohjaa jo YK:n merioikeusyleissopimus, joka antaa rannikkovaltioille oikeuden laajentaa merenpohjaan kohdistuvia aluevaatimuksiaan suvereenien vesialueidensa yli. Tämä vaatii laajoja tieteellisiä tutkimuksia ja geologisen datan luovuttamista YK:lle. Prosessi on monimutkainen, mutta järjestelmällinen ja oikeudenmukainen. Myös Arktinen neuvosto on osaltaan vaikuttamassa arktisen alueen tulevaisuuteen. Arktisella neuvostolla ei ole lainvoimaista toimivaltaa mutta se on ollut tehokas työkalu alueen kehittämisestä keskusteltaessa, sillä se tuo diplomaattisen keskustelun alueen toimijoiden välillä yleisesti noudatettavaksi tavaksi. Vaikka Neuvoston jäsenet ovat kieltäytyneet keskustelemasta turvallisuus- tai sotilasasioista, on siellä pantu toimeen useita arvioita muun muassa ilmastonmuutoksesta ja öljyn- ja kaasuntuotannosta aina arktisiin kuljetusjärjestelmiin. Arktisen neuvoston oletetaan ottavan entistä suuremman roolin arktisten suhteiden tullessa tärkeämmiksi (Brigham 2010). Nämä saavutettavuuden muutosten myötä esiin nousevat intressit tulevat vaikuttamaan suuresti arktisen alueen tulevaisuuteen. Kiinnostuksen kasvaessa myös toiminta alueella lisääntyy tuoden mukanaan taas uusia muutoksia. Uusien liikennereittien aukeaminen ja rakentaminen tekevät arktisen alueen aiempaa saavutettavammaksi, mutta tuovat mukanaan myös ongelmia. Saavutettavuudessa tapahtuvia muutoksia tarkastelemalla on mahdollista ennakoida arktisen alueen kehittymistä ja myös sen tulevaisuudennäkymiä.

21 21 Arktinen ympäristö Arktisesta alueesta puhuttaessa tarkoitetaan yleisesti pohjoisnapaa ympäröiviä alueita. Tarkempia määritelmiä arktiselle alueelle on olemassa useita riippuen näkökulmasta. Esimerkiksi Arktisen neuvoston (Arctic Council) työryhmä Arktisen kasvillisuuden ja eläimistön suojeluohjelma (CAFF) on määritellyt arktiselle alueelle rajauksia eri kriteerein. CAFF:n tekemää määrittelyä käytetään yleisesti arktisen alueen rajauksista puhuttaessa, vaikka se ei asetakaan alueelle yhtä ainoaa rajausta. Arktiselle alueelle on olemassa useita rajauksia eri tarkoitusta varten ja niitä kaikkia käytetään jatkuvasti, sillä mikään yksittäinen rajaus ei täytä kaikkien tarpeita. Tähtitieteellisesti tarkasteltuna arktisen alueen raja kulkee pitkin 66,32 N leveyspiiriä eli napapiiriä, jonka yläpuolella aurinko ei laske kesäpäivänseisauksen eikä nouse talvipäivänseisauksen aikaan. Tätä rajausta on käytetty muun muassa niiden kahdeksan arktisen valtion (Kanada, Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä ja Yhdysvallat) määrittämisessä, jotka yhdessä muodostavat Arktisen neuvoston. Biologisessa merkityksessä napapiiri on kuitenkin abstrakti käsite. Kasvitieteellisesti arktinen alue määritellään puurajan mukaan. Rajauksen määritelmä on yksinkertaisuudessaan houkutteleva, mutta puurajan tarkka sijainti on vaikea selvittää. Ilmastollisesti yleisin käytetty arktisen alueen rajaus on 10 C isotermi, eli raja jossa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila ei ylitä + 10 C. Tämä rajaus on osin yhteneväinen puurajan sijoittumisen kanssa, mutta nämä molemmat poikkeavat suuresti napapiiristä eri kohdissa. Meritieteellinen rajaus alueelle kulkee Atlantista ja Tyynestä valtamerestä tulevan lämpimän, suolaisen meriveden ja Jäämeren kylmemmän, vähäsuolaisen veden rajakohdassa. Myös tämä rajaus vaihtelee leveyspiireittäin tarkasteltuna suuresti (CAFF 2001: 11 14). Suomen tapauksessa napapiirirajaus on ainoa jonka määritelmään maa sopii, puuraja ja 10 C isotermi kulkevat molemmat maan pohjoispuolitse. Napapiiri 66,32 N lienee Suomessa useimmiten käytetty rajaus, mutta esimerkiksi Islanti sekä iso osa yleisesti arktiseksi luettuja pohjoista Kanadaa, Alaskaa ja Grönlantia jäävät tämän rajauksen eteläpuolelle. CAFF:n kehittelemä yleisimmin käytetty rajaus (ks. CAFF 2001: 14) on määritelty edellä mainittujen rajausten ulkopuolelta erilaisten luonnonsuojelullisten perusteiden mukaisesti, ja se käsittää paljon niitä laajemman alueen. CAFFmääritelmän alueeseen kuuluvat edellisten rajausten sisällön lisäksi muun muassa alueita Siperiasta, Beringinmereltä sekä Kanadasta, ja se sopiikin laajuutensa vuoksi moneen käyttötarkoitukseen (CAFF 2001: 11 14).

22 22 Arktisella alueella sijaitsevat, kiistojen pääkohteena olevat luonnonresurssit arvioidaan valtaviksi. Yhdysvaltojen geologisen tutkimuskeskuksen arvion mukaan arktisella alueella sijaitsee noin 30 % maailman löytämättömistä luonnonkaasuvaroista ja 13 % löytämättömistä öljyvaroista. Näistä suurin osa sijaitsee avomerellä alle 500 metrin syvyydessä (Gautier ym. 2009). Myös kaivosalan toiminta on jo alueella mittavaa: esimerkiksi maailman suurimmat sinkki- ja nikkelikaivokset sekä yksi suurimmista kuparintuottajakaivoksista sijaitsevat arktisella alueella. Kanadan arktisella alueella sijaitsee myös yksi maailman parhaista kehittämisen alla olevista rautamalmiesiintymistä. Myös löytämättömiä malmivaroja arvioidaan olevan valtavat määrät arktisella alueella (Brigham 2010, Stephenson 2012: 312). Ilmastonmuutoksen vaikutus Arktisen alueen keskilämpötila on noussut lähes kaksinkertaista vauhtia muuhun maailmaan verrattuna. Merijää vähenee ja vetäytyy, Grönlannin jäätiköt sulavat, lumipeite vähenee ja ikirouta sulaa. Nämä ovat ennennäkemättömiä muutoksia, ja niillä on jo ollut merkittävää vaikutusta arktisen alueen 4 miljoonan ihmisen, etenkin alkuperäisväestöön kuuluvan, kulttuuriin ja elämäntapaan (Brigham 2010). Ilmastonmuutoksen vaikutusten ymmärtäminen liikennejärjestelmiin on erityisen tärkeää pohjoisilla leveysasteilla, missä nollan alapuoliset lämpötilat rajoittavat kuljetusta, mutta samalla mahdollistavat maa-ajoneuvojen kulun jäisten maa- ja vesialueiden yli. Ennustettu 2-4 C maailmanlaajuinen lämpötilan nousu vuosisadan loppuun mennessä korostuu arktisilla alueilla, jossa nousu voi olla 2-9 C välillä, talvisin jopa C. Muutos on jo nähtävillä kesäaikaisen merijään laajuuden vähenemisenä, jäätiköiden massan vähenemisenä, rannikkoeroosion lisääntymisenä sekä kausittaisen maaperän sulamisen kestona. Näistä merijään vähenemisellä ja sulavalla maalla on eniten potentiaalia vaikuttaa ihmisten alueiden saatavuuteen, sillä ne vaikuttavat kahteen alueille elintärkeään kuljetussysteemiin: merikuljetuksiin sekä väliaikaisiin talviteihin ja jääpäällysteisiin, joita on rakennettu jäätyneisiin maisemiin. Sisämaan saavutettavuus tulee ilmastonmuutoksen myötä laskemaan talviaikaisten teiden rakennuspotentiaalin vähenemisen vuoksi. Leudommat talvet ja kasvava lumensyvyys ovat ilmiön aiheuttajina (Stephenson ym. 2011: 156). Ilmastonmuutoksen aiheuttaman merijään sulamisen myötä mereinen saavutettavuus kasvaa, mutta samalla jäätymiseen ja kylmiin lämpötiloihin luottavat tieverkostot huononevat lämpenevän ilmaston myötä. Tästä hyötyviä tahoja ovat rannikkoyhdyskunnat, rannikolla sijaitsevat resursseja keräävät operaatiot, turismi, kalastus sekä kuljetusala. Häviäjiin kuuluvat sisämaan kaivos- ja puu-

23 23 teollisuus, sisämaan öljy- ja kaasunporausteollisuus sekä pienemmän sisämaan yhdyskunnat, jotka ovat useimmiten alkuperäisväestön asuttamia (Sullivan 2011). Vaikka lämpötilojen nousun saattaa vähentää merijään määrää ja tehdä kuljetuksesta turvallisempaa ja helpompaa, on ikiroudan sulamisella monia negatiivisia vaikutuksia maa-alueilla. Sulanut maaperä on epävakaa pohja rakennuksille, maakuljetuksille, putkilinjoille ja sähköverkostoille. Lisäksi, vaikka kaupallisten laivojen arktisten alueiden kuljetuksesta on keskusteltukin paljon, arktisten alueiden sisäiseen liikennetarpeeseen on kiinnitetty vain vähän huomiota. Puhuttaessa esimerkiksi resurssien saavutettavuudesta, koneiden, työvoiman ja hyödykkeiden paikalle kuljetuksesta, ja tuotteen alueelta ulos kuljetuksessa tieyhteyksien ollessa ongelmaisia, on ikiroudan sekä jää- ja lumipeitteen sulaminen merkittävä ongelma yhteyksien säilyttämiselle. Uusia taloudellisia aktiviteetteja, kuten turismia, ajatellen tarvittavien resurssien puuttuminen on yksi ongelma lisää kasvavaan listaan joista pitää huolehtia tulevaisuuden kuljetusinfrastruktuuria suunniteltaessa. Jotta yhdyskunnat voisivat hyötyä uusista aktiviteeteista jota resurssiteollisuuden kasvaminen, turistien saapuminen ja merireittien palveluiden paraneminen tuovat tullessaan, on selvää että arktiset yhteiskunnat tarvitsevat uutta meri-infrastruktuuria. Infrastruktuurin rakentaminen taas kasvattaa kysyntää, ei pelkästään liikenteelle ja kommunikaatioverkostolle, vaan myös peruspalveluille kuten jätehuollolle, viemäröinnille, sähkölle, vedelle sekä virkistys- ja vapaa-ajan palveluille (Rasmussen 2011: 172). Alaska on hyvä esimerkki ilmastonmuutoksen vaikutusten kanssa kamppailevasta alueesta. Lämpenevä ikirouta, rannikkoeroosio ja sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt ja tulvat, ovat jatkuvasti jäädyttämässä, repimässä, ja huuhtomassa pois Alaskan tieverkkoa ja muuta infrastruktuuria. Alaskan maa-alasta 80 % on ikiroudan peitossa, mikä tekee koko alueesta erityisen alttiin ilmastonmuutoksen aiheuttamille muutoksille. Insinöörit ja suunnittelijat joutuvat sopeutumaan sekä lämpeneviin että jäähtyviin trendeihin, ja joutuvat jatkuvasti päivittämään tietojaan kehittääkseen uusia tukevampia ja kestävämpiä malleja tieverkon parantamiseksi (Hintzman ym. 2005: 251). Vaikka ilmastonmuutos on arktisilla alueilla sen kehitystä eniten muokkaava ilmiö, ei se missään nimessä ole ainoa. Kiinnostusta lisää myös globaali talous ja luonnonresurssien saatavuus. Pääasiassa muutama talousala on vaikuttanut kiinnostuksen kasvuun: luonnonresurssien kehittäminen (öljyn-, kaasun-, mineraalien- ja puuntuotanto), mereinen turismi (risteilyalukset) sekä kalastus (Brigham 2010).

24 24 Arktisen saavutettavuuden piirteitä Rasmussen (2011: 9-13) on esittänyt yhdeksän arktisen alueen megatrendiä, joista saavutettavuus on yksi: 1. Kasvava urbanisaatio globaali trendi vaikuttaa myös arktisilla alueilla 2. Demografiset haasteet nuoret lähtevät, vanhat jäävät 3. Jatkuva riippuvuus tuontitavarasta ja luonnonresurssien hyväksikäyttö jatkavat arktisten talouksien dominointia 4. Jatkuva saastuttaminen ja meneillään oleva ilmastonmuutos tulevat vaikuttamaan suuresti arktisten alueiden ilmastoon ja luontoon 5. Arktisen alueen tulee luoda lisää ihmispääomaa investoimalla enemmän asukkaisiinsa 6. Muutokset yksityisen ja julkisen sektoreiden välisten suhteiden luonteessa tulevat vaikuttamaan kehitykseen 7. Uusiutuva energia tulee edesauttamaan talouden vihertymistä 8. Kasvava saavutettavuus tulee tarjoamaan sekä mahdollisuuksia että uusia riskejä 9. Arktinen alue uutena pelaajana globaalissa pelissä Saavutettavuuden suhteen arktinen alue eroaa muusta maailmasta erityisesti kolmen asian osalta: pitkät välimatkat, harvaan asutut alueet sekä maantieteellisten ja kausittaisten vaihteluiden aiheuttamat ongelmat saavutettavuuteen. Näistä johtuen arktisten yhdyskuntien näkymät eivät ole yhtä positiiviset kuin muualla maailmassa. Arktisen alueen sisäinen ja ulkoinen liikenne on yleensä ollut riippuvainen kaikkein kalleimmista vaihtoehdoista eritoten lentoliikenteestä. Tämän kuljetustavan ei myöskään ennusteta halpenevan tulevaisuudessa. Yksi seuraus tästä on ollut monien taloudellisten aktiviteettien sekä väestön asuinpaikkojen delokalisaatio paikkoihin, joissa saavutettavuus on mahdollisimmat hyvä. Tästä taas on seurauksena kasvava urbanisaatio (Rasmussen 2011: ). Mereinen saavutettavuus on aina ollut alueelle tärkeää huolimatta monista sen asettamista ongelmista, kuten merijää ja karut talviset olosuhteet. Tässä kontekstissa ilmastonmuutoksen positiivisiin vaikutuksiin kuuluisivat meriliikenteen kasvava käyttö. Tämä saattaa helpottaa joidenkin yhdyskuntien eristyneisyyttä, jos tulevaisuuden kuljetusjärjestelmä voisi samalla toimia yhteyksinä paikkojen välillä. Tähän toisi kuitenkin ongelman reittien ylläpidon kalleus yhdyskuntien väkimäärään ja näin ollen matkustajamääriin nähden. Syrjäisillä alueilla tärkeämpää onkin internetin, langattomien laitteiden ja muiden informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden nousu, joka helpottaa arktisten yhdyskuntien elämää. Ne tuovat uusia yhteyksiä alueiden välille ja niiltä pois sekä mah-

25 25 dollistavat erilaisten palveluiden, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon sekä liike-elämän kehityksen (Rasmussen 2011: ). Paljon ennustettu resurssien ja liikenteen helpompi merisaavutettavuus arktisella alueella tulee todennäköisesti luomaan kasvua kuljetustoiminnalle, mutta samalla myös uusia riskejä ympäristölle. Se saattaa tuoda ainakin joillekin asukkaille paremmat yhteydet maailman muihin osiin, mutta kulut saattavat silti tulla olemaan rajoittava tekijä. Se tulee kuitenkin tarjoamaan turismille, etenkin risteilyteollisuudelle paremman saavutettavuuden. Tästä ei välttämättä ole hyötyä pienille arktisille yhteisöille joilla on vain vähäiset mahdollisuudet hyötyä massaturismista. Vaadittavat infrastruktuurikulut (sataman palvelut ja hotelliyöpymiset) ovat ehkäisevä tekijä ja yhdyskunnilla on suuri riski joutua taloudellisesti riippuvaisiksi risteily-yritysten toiminnasta. Kaikkialla läsnä oleva, edullinen viestintäteknologia tulee muuttamaan kansalaisten ja valtion välistä suhdetta. Joillakin alueilla kuitenkin epätasaiset kapasiteetit ja siihen liittyvät vaikeudet tulevat epäilemättä pysymään ongelmana johtuen liikenteen määrään perustuvasta veloitusjärjestelmästä (Rasmussen 2011: 13). Liikenneinfrastruktuuria arktisilla alueilla luonnehtii yleensä kaksi asiaa: eristyneisyys ja pääasiassa yksisuuntaiset yhteydet (ks. Rasmussen 2011: 171). Huomattavia piirteitä ovat toisaalta satamien ja merireittien suhteellisen tiheä verkosto tietyillä alueilla ja toisaalta taas laajat alueet joiden välillä ei ole lainkaan ympärivuotisia tieyhteyksiä. Yleisesti käytössä olevista neljästä kulkumuodosta, ilmasta, merestä, teistä ja rautateistä, on arktisilla alueilla yleensä kerralla käytettävissä vain harva. Lähes kaikki yhteydet ovat Pohjois-eteläsuuntaisia vieden resursseja ulos arktiselta alueelta ja tuoden kuluttajahyödykkeitä alueen sisälle. Vaihtoehtoisia, alueiden sisäisiä yhteyksiä on yritetty perustaa, mutta ne eivät ole kestäneet pelkästään vähäisen käyttömäärän vuoksi joka ei riitä taloudellisesti ylläpitämään yhteyksiä. Yhteydet ovat siis epätasaisesti jakautuneet, mikä tekee minkäänlaisen matkustamisen alueen asukkaille haastavaksi. Arktisten alueiden ja arktisten valtioiden välisiä yhteyksiä pyritään kuitenkin jatkuvasti parantamaan etsimällä niiden välille kaupankäynti- ja sijoitusmahdollisuuksia (Rasmussen 2011: 170, ). Internetin saatavuus on lisännyt ja tulee lisäämään arktisen alueen yhteyksiä ja sitä mukaa saavutettavuutta. Jo kauan on oletettu että kommunikaatiomahdollisuuksissa tapahtuneet parannukset arktisilla alueilla auttavat suuresti kestävän kehityksen, kapasiteettirakentamisen sekä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisessä. Toisaalta yhteyksien paranemisella on ollut myös päinvastaisia vaikutuksia. Pohjoismaissa laajakaistan saatavuuden paraneminen on pakottanut yrityksiä sulkemaan toimipaikkoja harvaan asutuilla alueilla. Sama prosessi on nähtävissä myös muun infrastruktuurin paranemisen johdosta: uudet tiet ja tunnelit eivät luo vain pääsyteitä syrjäisiin yhdyskuntiin, vaan myös tuovat uusia vaihtoehtoja niistä lähtemiseen (Rasmussen 2011: ).

26 26 Hajanaisuus ja syrjäisyys tuovat omat haasteensa arktiselle saavutettavuudelle. Hajanaisuus kuvaa alueita, joilla alhainen väentiheys ja hajautuneet asutusrakenteet luovat tiettyjä ongelmia taloudelliselle toiminnalle ja julkisten palveluiden tarjonnalle. Toisin sanoen alhainen alueellinen väentiheys ei riitä kuvaamaan aluetta hajanaiseksi. On tärkeää huomata, että hajanaisuus ja syrjäisyys ovat erillisiä käsitteitä. Hajanaisuus viittaa väestön leviämiseen tai jakautumiseen alueella, syrjäisyys taas etäisyyksiin alueen ja Euroopan pääasiallisten talouskeskusten välillä. Pohjoismaissa kuten myös muualla arktisella alueella hajanaisuus ja perifeerisyys ovat kuitenkin yleensä samanaikaisia. On kenties myös huomaamisen arvoista, että jos termien välillä on mitään kausaalista suhdetta, se kulkee syrjäisyydestä hajanaisuuteen, ei toisinpäin. Siinä, miten nämä kaksi ulottuvuutta vaikuttavat taloudelliseen toimintaan, on kuitenkin selviä yhtäläisyyksiä. Molemmat johtavat kasvaviin kuluihin ja vaikeuksiin liiketoiminnan harjoittamisessa, kuten myös julkisten palveluiden tarjonnan vaikeuksiin ja kasvaviin kustannuksiin (Gløersen ym. 2005: 21 22). Hajanaisuuteen ja perifeerisyyteen liittyy monia haittoja. Näistä merkittävimpiin kuuluvat modernien logistiikkasysteemien hyötyjen ulkopuolelle jääminen, kasautumisetujen puuttuminen, kriittisen massan ja suurtuotannon etujen puuttuminen sekä materiaalisyötteiden kasvavat kulut korkeampien kuljetuskustannusten johdosta. Myös ylimääräiset infrastruktuuri- ja toimintakulut sekä innovatiivisen miljöön kehitystä rajoittavat vajavaiset liiketoimintaverkostot tuovat omat ongelmansa alueille (Gløersen ym. 2005: 23 28). Saavutettavuus eri liikennevälinein Meriliikenne Merijää on suurin yksittäinen este laivojen navigoinnille pohjoisilla merialueilla. Merijään jatkuvasti vähenevä konsentraatio ja paksuus tukevat nopeampaa matkustusta ja paranevaa pääsyä olemassa oleville ja teoreettisille avomerellä sijaitseville eksklusiivisille talousalueille Kanadassa, Grönlannissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Vuosisadan puoleenväliin mennessä Pohjoisen meritien (Koillisväylä), Arktisen sillan ja Pohjoisnapa-reitin (ks. The Arctic Bridge Gateway 2013) ennustetaan tulevan täysin saavutettavaksi Heinäkuusta Syyskuuhun, keskiarvo noin 11, 15 ja 16 kulkupäivää, kun taas Luoteisväylä pysyy kulkemattomana. Trans-Arktisilla reiteillä on potentiaalia merkittäville säästöille matkaetäisyydessä verrattuna eteläisiin reitteihin: 40 % Pohjoisen merireitin (Koillis-

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 59 :n mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin ole

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin!

Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin! Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin! Maakuntien kansainvälisten asioiden palaveri Tietotalo, Jyväskylä 18.1.2017 Mikä arktinen alue? -- näkemys koko Suomesta arktisena maana Koko Suomella on laaja

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Palveluiden saavutettavuuden tutkimusmenetelmät

Palveluiden saavutettavuuden tutkimusmenetelmät Palveluiden saavutettavuuden tutkimusmenetelmät Mikko Tervo Oulun yliopisto Maantieteen laitos Kerttu Saalasti Säätiö TAUSTAA Kaupunki/aluesuunnittelussa toimintojen sijainti avainasemassa (esim. laki

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Fell Lapland Business Services Reija Viinanen

Fell Lapland Business Services Reija Viinanen Fell Lapland Business Services 28.4.2016 Reija Viinanen ARKTINEN ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN TESTIEKOSYSTEEMI KASVUA JA INNOVAATIOITA POHJOISESTA The Smart Arctic Way for Logistics Salmon trucking, estimates grow

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Saavutettavuus ja aluerakenne

Saavutettavuus ja aluerakenne Saavutettavuus ja aluerakenne Väestö, liikenneverkko ja liikkumiskäyttäytyminen sekä yhteiskunnan keskittyvä kehitys Näkökulmia FiRa-, TRACC- ja Aluetypologia-hankkeista Ossi Kotavaara Hankkeet lyhyesti

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen Älykäs erikoistuminen Kristiina Heiniemi-Pulkkinen 9.6.2015 Miksi? Perimmäisenä ajatuksena on EU rahoituksesta saatavan hyödyn kasvattaminen; kullakin alueella on omat vahvuutensa ja päällekkäisen työn

Lisätiedot

Vuodet mitä vaatii kehittyvä elinkeinojen toimintaympäristö. Timo Rautajoki,

Vuodet mitä vaatii kehittyvä elinkeinojen toimintaympäristö. Timo Rautajoki, Vuodet 2018-2021 mitä vaatii kehittyvä elinkeinojen toimintaympäristö Timo Rautajoki, 14.2.2017 There are known knowns. There are things we know that we know. There are known unknowns. That is to say,

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Regional Structure of Päijät-Häme

Regional Structure of Päijät-Häme Regional Structure of Päijät-Häme Pietari Peltonen, Antti Takkunen & Tuomas Toivio 5.10.2016 https://www.asikkala.fi/wp-content/uploads/2014/09/pulkkilanharju Päijät-Häme Population: 202 000 Land area:

Lisätiedot

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN POSTI GROUP CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN TIINA KATTILAKOSKI POSTIN TALOUDEN SUUNNITTELU Mistä lähdettiin liikkeelle? Ennustaminen painottui vuosisuunnitteluun

Lisätiedot

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa?

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? HT, DI Seppo Lampinen Lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskus 29.11.2016 Kaupunki ja liikennejärjestelmä Kaupungit ovat aina

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET KANSAINVÄLISEEN POLITIIKKAAN ARKTISELLA ALUEELLA. Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET KANSAINVÄLISEEN POLITIIKKAAN ARKTISELLA ALUEELLA. Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET KANSAINVÄLISEEN POLITIIKKAAN ARKTISELLA ALUEELLA Teemu Palosaari VTL, tutkija Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 North Pole Sea Ice Minimum 2009

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Portugalin tasavallan aloite neuvoston päätökseksi Schengenin konsultointiverkoston (tekniset eritelmät) osan 1 muuttamisesta

Portugalin tasavallan aloite neuvoston päätökseksi Schengenin konsultointiverkoston (tekniset eritelmät) osan 1 muuttamisesta Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. lokakuuta 2007 (07.11) (OR. en) PUBLIC 14215/07 LIMITE VISA 334 COMIX 924 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Viisumityöryhmä

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Missä mennään BI? Mikko Kontio

Missä mennään BI? Mikko Kontio Missä mennään BI? Mikko Kontio Source: EMC - Big Data in 2020 % Business Intelligence Business Analytics set of theories, methodologies, architectures, and technologies that transform raw data into meaningful

Lisätiedot

KUKA HYÖTYY ASIAKAS PALVELUNTUOTTAJA VAI MOLEMMAT? Kari Harno Ylilääkäri LKT, Dosentti HUS

KUKA HYÖTYY ASIAKAS PALVELUNTUOTTAJA VAI MOLEMMAT? Kari Harno Ylilääkäri LKT, Dosentti HUS KUKA HYÖTYY ASIAKAS PALVELUNTUOTTAJA VAI MOLEMMAT? Kari Harno Ylilääkäri LKT, Dosentti HUS SÄHKÖISEN ASIOINNIN TAVOITTEET Serkkola, Ari 2006 Asiakas/potilas parannetaan asiakkaan kokemaa laatua asiakkaalla

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT

REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT Harri Antikainen Oulun yliopisto Maantieteen laitos GEOINFORMATIIKAN

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Mitä tarjolla Energiatyöohjelmassa, vinkkejä tuleviin hakuihin

Mitä tarjolla Energiatyöohjelmassa, vinkkejä tuleviin hakuihin Mitä tarjolla Energiatyöohjelmassa, vinkkejä tuleviin hakuihin Pia Salokoski Tekes Näin onnistut Horisontti 2020 -ohjelman Smart City- hauissa! Vuoden 2017 haut Topic: Publication date: SCC-1-2016-2017:

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot

Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot Venla Virkamäki Tutkija Suomen ympäristökeskus 27.1.2014 Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka -seminaari FIPTrans kyselytutkimus

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN 78 03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN Wheels and tyres are heavy. Their handling may involve heavy lifting at the workshop. We have developed a logical ergonomic method for transporting wheels. The focus here is our

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina Janne Peljo Sitra 5.10.2016 5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri,

Lisätiedot

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16.

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16. Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset Versio: puheenjohtajan ehdotus 13.5.2016, neuvoston asiakirja 8780/16. Artikla 2 1. This Directive applies to deck crew members, radio operators, liquefied

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta 2009 2013 Ex tutkimusjohtaja Juhani Pekkola, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Yhteiskunta perustuu luottamukseen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Arktiset tiedonlähteet

Arktiset tiedonlähteet L I I S A H A L L I K A I N E N 2 0. 0 5. 2 0 1 6 Arktiset tiedonlähteet Sairaalakirjastopäivät, Rovaniemi 19.-20.2016 Arktinen alue A L O I T U S D I A V O I O L L A M Y Ö S K U V A L L I N E N Mitä arktinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Taulukon edut Taulukon haitat Taulukon haittojen välttäminen Dynaamisesti linkattu lista Linkatun listan solmun määrittelytavat Lineaarisen listan toteutus dynaamisesti linkattuna

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 16.9.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

Osaamisen ennakoinnin viitekehys

Osaamisen ennakoinnin viitekehys Osaamisen ennakoinnin viitekehys Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin seminaari Paasitorni 10.2.2011 Prof. Pirjo Ståhle, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tulevaisuuden 11.2.2011 Pirjo

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Plant protection of cereals current situation

Plant protection of cereals current situation Plant protection of cereals current situation PesticideLife Opening seminar 19.2.2010, Jokioinen Pertti Rajala Cereals, total 1 203,1 Winter wheat 16,4 Spring wheat 201,9 Winter rye 11,3 Sring rye 5,1

Lisätiedot

PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ

PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ TULEVALLA VUOSIKYMMENELLÄ 18.12.2009 Marek Salermo KSV/LOS VUOSI 2009 Kaupunkialueiden kestävä kehitys on valtava haaste. Se edellyttää kaupunkien talouskehityksen ja

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot