Arktinen maantieteellinen saavutettavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arktinen maantieteellinen saavutettavuus"

Transkriptio

1 Arktinen maantieteellinen saavutettavuus Virpi Keränen SMARCTIC-hanke Maantieteen laitos Oulun yliopisto

2 Sisällys Summary... 3 Johdanto... 7 Arktinen verkostopaikkatietokanta ja hyödyntämismahdollisuudet multimodaaliset reitit paikalliselta ylikansalliselle mittakaavalle... 8 Hyödyntämismahdollisuudet... 9 Aineistot Potentiaalinen saavutettavuusanalyysi Saavutettavuus arktisilla alueilla Terveydenhuollon palvelurakenteet ja innovaatiot Kirjallisuutta... 53

3 Summary Focus on the Arctic has been increasing significantly in the past few years, mostly because of the natural resources uncovering from ice and the economic interests of Arctic nations. There are numerous ongoing co-operational projects in the area, but all problems however can t be avoided. Climate change brings changes to the accessibility of the area, some for better and some for worse. Major changes are occurring especially in sea and road transportation as sea ice melts and soil thaws. Northern sea routes become more accessible as the travelling season keeps getting longer and the building and maintaining of roads, especially the winter ones gets harder as the freezing period shortens. Thawing of soil additionally contributes to negative impacts on building and infrastructure. Climate change brings the natural resources of the area more available than ever before, which attracts new investors to the area. Growth in transportation creates further concerns such as the possibility for oil spills or other emergencies and their prevention, against which there is no preparedness at the moment. Northern peripheral areas experience severe accessibility issues in different scales, for example continental (distance to main markets in the south) and regional (lack of sufficient population). Arctic s accessibility is characterized by long distances, sparsely populated areas and the problems caused by geographic and seasonal variations. Of the four possible means of transportation, air, sea, road and railway, in the arctic only few are available. The most remote communities often have no land connections of any kind. For this reason many communities in the arctic are highly dependent on costly travelling options, especially air transportation. Internal connections in the arctic are scarce, and usually connections run only in North-South direction taking resources out of the Arctic and bringing consumer goods into the region. There have been several attempts to open up inter- Arctic connections, but many of them have only lasted for short periods of time because of limited usage and expensive maintaining costs. There have been extensive efforts for compensating these issues, but the costs are constantly rising. As ordinary solutions are often insufficient and unsuitable for Arctic environment, unconventional measures have become more common. At the same time the importance of information and communication technologies have become even more essential for remote communities with poor accessibility. In addition to connecting people with the rest of the world, with communication technolo-

4 gies it s possible to offer multiple services previously unreachable for them, such as education, health care and different commodities. With proper connections isolated communities can be offered a sufficient level of services and be brought closer to other areas. Finland has extensive know-how of the Arctic environment and operating in Arctic conditions, so the opening of the Arctic will be beneficial in many ways. Even though Finland is not an Arctic coastal state, we have strong expertise in marine technology and marine transport overall. Another strong field in Finland is the ability to work in cold climates and make a living out of it. These skills can be an asset when working with Arctic coastal states and others who are seeking to make profits from the area. Finland has great expectations for the future development of the Arctic and excellent prospects to be a part of it even outside of Finnish borders. In order to fully harness the potential of the Arctic, in addition to existing know-how extent investments are needed for creating a functional transportation network and improving the conditions for business activities. Improvements in the area should be directed to strengthen the existing assets and strategic sectors of expertise of the area. The rapidly changing world of Arctic communities is increasingly associated with diverse health issues. Providing health care services in remote communities is challenging due to the special characteristics in accessibility. In addition to Arctic communities high suicide and stress rates, the developing world has brought with it an increase in so-called lifestyle health problems, such as obesity and cardiovascular diseases. The indigenous populations of the Arctic must also be taken into consideration when solving problems in the area, since they are more susceptible to rapid changes. The transformation of surrounding world and the questioning of traditional values have also resulted in mental health problems in many communities. There is clearly a need in the Arctic to establish and maintain a health-promoting environment. Human well-being however includes more than just health-related issues, and they need to be recognized when planning health care services. These include issues like ensuring cultural continuity and loss of local control. Locally controlled community services have been noticed to improve the perception and outcomes of health-promoting services. Different areas have unique characteristics so the applied health care service programs and policies need to be flexible. For improving the remote areas health care there have been multiple applications developed in different countries and areas, in some cases with excellent results. Traditions and new technology have been able to be successfully combined in Arctic s health care

5 solutions. An example for this is the combination of community nurses and e-health solutions used widely in remote parts of Alaska and Canada. Community nurses are paraprofessionals, trained from the community s inhabitants in basic clinical skills and health education. E-health is used to supplement the nurse s skills. As needed, a nurse can contact a doctor situated in regional center. E-health is also used to transfer health-related information such as test results or X-ray photographs from nurses to doctors, and to give diagnosis and treatment from afar. This combination of tradition and contemporary solutions has brought Arctic communities greater well-being than ever before and connected it with the rest of the world. Cross-border co-operation has also had multiple benefits for the inhabitants of remote communities that are located far from their own country s services. In Northern parts of Finland, Sweden and Norway it is possible to use the neighboring country s health care services if they are the closest available. In different parts of the Arctic have been introduced very different and also very similar health care solutions to decrease the impacts of remoteness and isolation. For developing and improving health care services in the Arctic it would be worthwhile to compare health care practices from different areas. Further, different health care policies and successful solutions should also be placed under comparison. By examining and applying the best of those practices it could be possible to create useful strategies to strengthen the health care services in the entire Arctic area. It can be concluded, that in many areas the issues in the Arctic are caused by the same reasons: long distances, remoteness, isolation, sparse population and difficult climate conditions. Cultural differences and traditional lifestyle are also an important factor that separates Arctic from the rest of the world. Arctic has distinct characteristics that must be taken into consideration when planning the future of the area. These features must also be noted when conducting Arctic research. Arctic should be reviewed if not as a separate entity, then at least as distinctive from other areas to recognize its unique features. For the purposes of researching Arctic themes, ones mentioned above and for multiple others we have collected a geographic information system (GIS) network database. The database includes air and road travel networks with travelling times from area containing Finland, Sweden, Norway, Western Russia (Arkhangelsk, Karelia, Murmansk, St. Petersburg and Leningrad), Estonia, Latvia and Lithuania. The database has ability for multimodal analyses for reviewing accessibility of the Arctic in different scales; local, regional, national and supranational. It s designed mainly for Finland s research purposes to exam-

6 ine how Finland s Arctic areas are connected to other adjacent areas. The database is collected solely from various open sources, which can be freely accessed by anyone. Open sources were used to apply comparable data from different countries for cross-border research purposes. The observations made in reports of accessibility and health care structure in the Arctic support the use of a specific data for research made in the area. As said, to make successful decisions and increase the well-being of Arctic communities consideration of its distinctive features is required.

7 Johdanto Selvitys on laadittu osana SMARCTIC Tiekartta älykkääseen arktiseen erikoistumiseen - hanketta, työpaketissa 3: Älykäs logistiikka, liikenne ja elinympäristö. Selvityksen on laatinut Virpi Keränen Oulun yliopiston maantieteen laitokselta. Selvityksen ohjausryhmään kuuluivat Ossi Kotavaara, Harri Antikainen ja hanketta laitoksella johtanut Jarmo Rusanen. Selvityksen tavoitteena on tarkastella arktiseen alueen erityispiirteitä ja pohtia niiden vaikutusta alueella toimimiseen ja elämiseen. Selvityksessä lähdettiin liikkeelle tarkastelemalla arktista aluetta eri näkökulmista sen mukaan mitä aiheita kirjallisuudesta nousi esiin. Aluksi tutkittiin arktisen alueen saavutettavuutta ja siihen vaikuttavia olosuhteita, niin yleisesti kuin myös terveydenhuollon näkökulmasta. Selvitykseen liittyvissä kirjallisuuskatsauksissa tehtyjen havaintojen pohjalta lähdettiin rakentamaan verkostopaikkatietokantaa, jonka avulla alueelle tyypillisiä ongelmia voitaisiin tutkia ja kehittää niihin toimivia ratkaisuja. Tutkimusalue-esimerkiksi paikkatietokannalle valittiin Suomi ja sen lähialueet. Verkostopaikkatietokannalla on suoritettu alustavia esimerkkianalyysejä, jotka on liitetty osaksi selvitystä. Selvitys koostuu kehittämästämme verkostopaikkatietokannasta, siihen liittyvästä selvityksestä sekä kahdesta kirjallisuuskatsauksesta. Kirjallisuuskatsaukset perustuvat sekä kotimaiseen että kansainväliseen kirjallisuuteen, ja niiden tarkoituksena on avata arktiseen alueeseen liittyviä erityispiirteitä ja luoda pohjaa verkostopaikkatietokannalle. Saavutettavuus arktisilla alueilla -osiossa tarkastellaan arktisen alueen saavutettavuudessa tapahtuneita muutoksia ja niiden syitä eri liikennevälineiden kannalta sekä pohditaan ratkaisuja saavutettavuuden ongelmiin ja mahdollisia vaihtoehtoja niiden torjumiseksi. Terveydenhuollon palvelurakenteet ja innovaatiot -osuudessa selvitetään arktisen alueen maissa sovellettuja erilaisia terveydenhuollon alan palvelurakenteita sekä niissä kehitettyjä keinoja haasteista selviytymiseksi ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

8 8 Arktinen verkostopaikkatietokanta ja hyödyntämismahdollisuudet multimodaaliset reitit paikalliselta ylikansalliselle mittakaavalle Arktiselle alueelle tyypillisiä ominaisuuksia ovat pitkät välimatkat, syrjäisyys, eristyneisyys, harva asutus ja vaikeat ilmasto-olosuhteet, jotka tuovat suuria haasteita alueen saavutettavuuteen. Arktisen alueen saavutettavuutta on tutkittu harvoin. Palveluiden, talouden, yritystoiminnan sekä arkielämän toimivuuden kanalta hyvä saavutettavuus on keskeistä. Arktisen saavutettavuuden tieteellinen tutkiminen ja uusien kehitysmahdollisuuksien etsiminen on siten tärkeää. Arktisten teemojen tutkimuskentän avaamiseksi SMARCTIC -hankkeessa muodostettiin henkilöliikenteen saavutettavuuden analyysejä mahdollistava verkostopaikkatietokanta. On todettu, että etäisyyksien lisäksi liikennejärjestelmän tehokkuudella ja liikenneverkon kattavuudella on suuri merkitys ihmisten liikkuvuuteen. Tämän vuoksi saavutettavuutta on tarpeen pystyä myös mittaamaan. Verkostopaikkatietokannan avulla näitä tekijöitä on mahdollista mitata eri skaaloilla paikalliselta aina ylikansalliselle. Paikkatietokannan avulla on mahdollista tutkia arktisen alueen saavutettavuutta Suomen näkökulmasta. Keskeistä tässä on havaita mitä muutoksia Suomen alueellisessa saavutettavuudessa tapahtuu kun mukaan otetaan myös ympäröivät alueet. Saavutettavuutta Suomessa ja Euroopan tasolla on selvitetty aiemminkin (esim. Spiekermann ym. 2012), mutta ei nimenomaan arktisesta näkökulmasta ja tarkoitukseen kerätyllä aineistolla. Lyhyesti aineistoon on koottu alueen sisäiset tie- ja lentoliikenneverkostot sekä kunnittaiset väestötiedot, jotka mahdollistavat erilaisten niin maiden sisäisten kuin myös rajat ylittävien analyysien teon. Saavutettavuutta tutkitaan usein vain yhdellä liikennemuodolla kerrallaan sen sijaan että niiden vaikutukset otettaisiin huomioon yhtäaikaisesti. Verkostopaikkatietokanta on luonteeltaan multimodaalinen, eli sillä voidaan tutkia usean eri liikennemuodon vaikutuksia yhtäaikaisesti. Tietokanta sisältää tällä hetkellä tie- ja lentoliikenneverkostot ja sitä on mahdollista laajentaa lisäämällä esimerkiksi rautatie- tai linja-autoyhteydet. Analyyseissä on mahdollista hyödyntää erityyppisiä attribuutteja kuten matka- ja aikaetäisyyttä sekä väestötietoja. Paikkatietokannan avulla voidaan siis laskea suoraan esimerkiksi liikenne- ja logistiikkakustannuksia.

9 9 Hyödyntämismahdollisuudet Liikenneverkon tärkein tehtävä on tuottaa saavutettavuutta. Saavutettavuudella taas tarkoitetaan liikkumisen ja kuljettamisen mahdollisuuksia. Saavutettavuutta ovat määritelleen muun muassa Geurs ja Ritseman van Eck (2001) seuraavasti: saavutettavuus on se mitta, jonka verran maankäytölliset liikennejärjestelmär mahdollistavat yksilöiden (joukon) tai hyödykkeiden pääsyn toimintoihin tai kohteisiin käyttämällä eri liikennemuotoja (tai niiden yhdistelmää). Hyvä saavutettavuus on avaintekijä taloudelliselle kehitykselle ja alueiden menestykselle. Saavutettavuuden paraneminen edistää kilpailukykyä muun muassa alentamalla kuljetuskustannuksia, mikä taas edelleen edistää alueen talouskasvua. Saavutettavuudessa tapahtuvilla muutoksilla on merkitystä alueiden kehittymiselle ja sen edellytyksille, ja liikennejärjestelmiin panostamalla taas voidaan vaikuttaa saavutettavuuteen. Liikennejärjestelmillä on siis olennainen vaikutus yhteiskunnan muihin toimintoihin, erityisesti teollisuuden vaatimuksiin, talouteen ja työllisyyteen sekä alueiden kehitykseen. Niillä on suuri merkitys myös kotitalouksien ja yritysten sijoittumisvalinnoissa. Yritykset ja kotitaloudet reagoivat liikennejärjestelmien muutoksista johtuviin sijaintien saavutettavuuden muutoksiin, olivat ne sitten suhteellisia tai absoluuttisia. Toimivat liikenneyhteydet voivat liittää alueiden erilliset osat tiiviiksi, yhtenäiseksi ja toiminnalliseksi riittävän väestöpotentiaalin omaavaksi työssäkäyntialueeksi (Somerpalo 2006, Laakso & Kostiainen 2009, Kotavaara 2012). Arktisella alueella saavutettavuus liittyy vahvasti myös palveluihin. Palveluiden tarjontaan ja käyttöön kohdistuu runsaasti erilaisia muutoksia ja haasteita, erityisesti terveydenhuollon puolella. Palveluiden tasoa voidaan kehittää tutkimalla esimerkiksi lähipalveluiden ja seudullisten palveluiden saavutettavuutta alueella. Kun etäisyydet käyvät pitkiksi, kuten arktisilla alueilla usein käy, tulee saavutettavuuden selvittämisestä avainkysymys. Jos liikennejärjestelmä on puutteellinen, heikentää se myös palveluiden saavutettavuutta. Nopeimmin saavutettavat palvelut eivät välttämättä myöskään sijaitse aina oman kunnan tai edes kotimaan alueella, joten tutkimusta on syytä suorittaa useilla eri skaaloilla. Samat seikat pätevät myös yritystoimintaan. Yritysten sijoittumisessa saavutettavuus on yksi keskeisimmistä vaikuttavista tekijöistä. Tähän liittyvät muun muassa raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetusten, asiakkaiden, työntekijöiden sekä tietoliikennepalveluiden saavutettavuus. Kun tavarankuljetukset tehostuvat ja työliikenne nopeutuu, syntyy muutoksia myös yritysten kustannuksiin ja tuottavuuteen. Asiakkaiden saavutettavuutta parantamalla kyetään mahdollistamaan myös markkina-alueiden laajentaminen. Nämä tekijät vaikuttavat yritysten kasvupotentiaaliin ja

10 10 saattavat johtaa kasvuun ja uusien yritysten siirtymiseen alueelle. Tämä taas heijastuu suoraan työvoiman kysyntään. Sijainninoptimoinnin avulla yritykset saavat siis irti parhaat hyödyt eri sijaintivaihtoehdoista (Laakso & Kostiainen 2009). Aineistot Kerättynä on tutkimusalueelta eli Suomen, Ruotsin, Norjan, Länsi-Venäjän (Arkangeli, Karjala, Murmansk, Pietari ja Leningrad), Viron, Latvian ja Liettuan alueelta saavutettavuusanalyysejä varten monimuotoinen aineisto. Tiedot on kerätty samalta aluetasolta (kunta tai vastaava) joka maasta. Aineisto sisältää: - Hallinnolliset rajat (kunta) - Alueen väestötiedot kuntatasolla - Tieverkostot koko alueelta nopeusrajoituksineen - Aktiivisessa käytössä olevat lentokentät (vähintään yhteen kohteeseen lentoja joka arkipäivä) - Alueen sisäisen lentoliikenneverkoston (reitit, joita lennetään vähintään kerran joka arkipäivä) - Matka-ajat verkostoihin Aineisto on kerätty kokonaan avoimista lähteistä, jotka ovat kaikkien vapaasti saatavilla (Taulukko 1). Käytimme nimenomaan pelkästään avoimia lähteitä, sillä niiden avulla on mahdollista tehdä rajat ylittävää tutkimusta samanarvoisilla aineistoilla. Tarkoituksena on tutkimuksenteon yhteydessä testata avoimen datan laatua yleistä käyttöä varten. Väestötiedot on kerätty pääasiassa maiden verkossa toimivista tilastopalveluista. Tieverkoston pohjana on käytetty OpenStreetMapkarttapalvelua, joka on avoin yhteistyöprojekti vapaasti muokattavien karttojen luomiseksi. Tieverkkoaineisto kerätään vapaaehtoisten toimesta pääosin kannettavien GPS-laitteiden avulla, ja osaksi hyödynnetään myös vapaasti saatavilla olevia valmiita lähteitä karttatiedon kokoamisessa. Esimerkiksi Suomessa kartanteon apuna on päästy käyttämään Maanmittauslaitoksen avoimella lisenssillä julkaistuja aineistoja. Tieverkostoa on muokattu vapaasti tarkoitukseen sopivaksi ja analyysit mahdollistavaksi muun muassa lisäämällä nopeusrajoitukset ja erilaisia aikasakkoja esimerkiksi Venäjän rajan ylitykseen. Aktiivisessa käytössä olevat lentokentät on saatu matkustaja- sekä lentoreittitietojen avulla niin maiden AIP:tä (Aeronautical Information Package) kuin yksittäisten

11 11 lentoyhtiöiden reittitietoja hyväksi käyttäen. Alueen lentoliikenne on myös kerätty sekä lentokenttien omilta että lentoyhtiöiden nettisivuilta. Aineiston keruuprosessista ja käytetyistä lähteistä on olemassa myös tarkempi raportti joka sisältää yksityiskohtaiset lähteet, mutta se on lähinnä aineistoa käyttävän tarkoituksiin tehty raakaversio eikä sitä tämän vuoksi ole liitetty raporttiin. Väestöaineisto Kerätty Hallinnolliset rajat GADM, Maanmittauslaitos Maalis-kesäkuu 2013 Väestötiedot Kansalliset tilastokeskukset Huhti-toukokuu 2013 Lentoliikenne Lentokentät Kansalliset AIP:t (Aeronautical Information Package) Huhti-toukokuu 2013 Lentoreitit Lentokenttien ja lentoyhtiöiden internetsivut Huhti-toukokuu 2014 Tieliikenne Tieverkot OpenStreetMap Kesä-heinäkuu 2013 Nopeusrajoitukset OpenStreetMapWiki Kesä-heinäkuu 2014 Taulukko 1. Aineistojen keruulähteet. Aineiston avulla voidaan siis selvittää arktisen alueen saavutettavuutta niin Suomen näkökulmasta kuin alueelta kokonaisuudessaan (Kuva 1, 2). Suomen arktisen alueen saavutettavuutta voidaan selvittää eri skaaloilla, esimerkiksi Suomen sisäinen, Suomi suhteessa ympäröiviin alueisiin sekä Suomi suhteessa maailman suuriin liikennekeskittymiin (maailmankaupungit seuraava mahdollinen aineiston laajennus). Selvitetään siis, miten Suomen saavutettavuus muuttuu kun tutkimukseen otetaan mukaan myös ympäröiviä alueita. Tehdyistä kirjallisuuskatsauksista saadut havainnot tukevat kerätyn aineiston käyttömahdollisuuksia. Havaintojen perusteella voidaan todeta, että arktisella alueella on niin vahvat erityispiirteet muihin alueisiin verrattuna että sen tutkimismahdollisuuksia erillisenä alueena ja sille varta vasten kerätyllä aineistolla on syytä selvittää.

12 Kuva 1. Tie- ja lentoliikenneverkostot tutkimusalueella 12

13 13 Kuva 2. Lähikuva liikenneverkostosta Oulun alueella Potentiaalinen saavutettavuusanalyysi Potentiaalinen saavutettavuus (potential accessibility) on yksi yleisimmin käytettyjä ja eniten testattuja saavutettavuusindikaattoreita. Sillä kuvataan kohtaamisen todennäköisyyttä. Potentiaalinen saavutettavuus pohjaa oletukseen, että matkakohteen houkuttelevuus kasvaa kohteen koon kasvaessa ja vähenee matkavastuksen eli etäisyyden, matka-ajan tai kulujen kasvaessa. Suuremmat kohteet vetävät siis toimintoja puoleensa enemmän ja kauempaa. Kohteen kokoa mitataan vetovoimatekijällä, jota tässä tapauksessa edustaa väestö. Matkavastuksena toimii matka-aika. Potentiaalisen saavutettavuuden etuna muihin saavutettavuusindikaattoreihin nähden on että se pohjautuu perusteltuun käyttäytymisperiaatteeseen; hyödyn maksimointiin. Huonona puolena taas voidaan mainita indi-

14 14 kaattorin tulkittavuus, sillä lopputuloksena on alueittain vaihteleva suhdeluku eikä konkreettinen, tutumpi yksikkö kuten matka-aika tai väestömäärä. Tämän vuoksi potentiaalista saavutettavuutta ilmaistaan usein prosentuaalisena arvona keskimääräisestä saavutettavuudesta (Transport services 2004: 46, 276, Study programme 2000: 38. Kotavaara 2012 ). Potentiaalinen saavutettavuus voidaan laskea kaavalla: missä d ij tarkoittaa matka-aikaa sijaintien i ja j välillä, P j väestön määrää kussakin sijainnissa ja etäisyyshaittaparametri β kuvaa väestön tekemien matkojen etäisyyksien tai matka-aikojen jakaumaa. Potentiaalisella saavutettavuudella kuvataan väestön vuorovaikutusta sekä välillisesti myös talouden mittakaavaetuja. Indikaattorilla on mahdollista kuvata myös eri kohteiden suhteellista saavutettavuutta, minkä johdosta sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi perusterveydenhuollon palveluverkon alueellisen kattavuuden kuvaamiseen. (esim. Kotavaara 2012). Malli laskee minimireitit tie- ja lentoverkostoa pitkin, eli vähimmäismatkustusajat alueen väestökeskittymien välille. Alueen jokaiselle kuntakeskittymälle on laskettu potentiaalinen saavutettavuusarvo laskemalla yhteen väestömäärä kaikissa muissa kunnissa painotettuna matka-ajalla kohteeseen. Analyysissä ovat mukana vain kiinteän tie- tai lentoyhteyden päässä olevat kuntien väestökeskittymät, sillä ajan puutteen vuoksi aineistoon ei ollut saatavilla lautta- ja lossiyhteyksiä. Kunnat joihin kiinteää yhteyttä ei ole saatavilla on jätetty analyysissä kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Laskennan selvitykseen ovat suorittaneet Ossi Kotavaara ja Harri Antikainen Oulun yliopiston maantieteen laitokselta. Esimerkissä on laskettu potentiaalinen saavutettavuus tie- ja lentoverkkoa pitkin kaikille alueen kunnille (Kuva 3). Koska saavutettavuusindikaattori ilmaistaan tavallisuudesta poikkeavilla yksiköillä, saavutettavuus on standardoitu alueen keskimääräiseksi saavutettavuudeksi. Sinisellä väritetyillä alueilla on keskimääräistä alhaisempi potentiaalinen saavutettavuus, violetilla taas keskimääräistä korkeampi. Kartta osoittaa Tukholma-Helsinki-Tallinna alueen erityislaatuisen vahvan saavutettavuuden lisäksi pohjoisten lentokenttien alueita yhdistävän merkityksen. Alueen saavutettavuutta luonnehtii jakautuminen keskus- ja periferia-alueisiin. Keskimääräistä paremman saavutettavuuden omaavat alueet rajoittuvat suuriin kaupunkeihin ja niiden lähialueille. Muilla alueilla tieverkoston harvuus ja lentoliikenteen vähäisyys ilmenevät alhaisena saavutettavuutena.

15 Kuva 3. Pohjois-Euroopan lento- ja tieliikennesaavutettavuus 15

16 16 Lentoliikenteen vaikutus on selkeästi nähtävissä. Saavutettavuus on korkeampi vilkkaiden lentokenttien kaupungeissa ja niiden läheisyydessä. Etenkin pääkaupunkiseudut nousevat esiin runsaan lentoliikenteen ja tärkeiden tieyhteyksien ansiosta. Tämä näkyy selkeästi varsinkin Baltian alueella, jossa saavutettavuus on hyvien lentoyhteyksien ansiosta suhteellisen korkea muuhun alueeseen nähden. Potentiaalisen saavutettavuusanalyysin avulla on mahdollista luoda lukuisia skenaarioita eri saavutettavuuden vaihtoehdoista. On mahdollista esimerkiksi tutkia, mitä vaikutuksia uuden lentokentän sijoittamisella tai muulla liikennejärjestelmän parannuksella olisi saavutettavuuteen. Selvittää voidaan myös liikennejärjestelmän palvelutasoa tai vertailla eri kulkutapojen tarjoamaa saavutettavuutta. Skenaarioissa voidaan tutkia palveluiden sijoittamista, esimerkiksi terveydenhuollon palveluntarjontaa. Sen avulla voidaan myös selvittää esimerkiksi yrityksen optimisijainti markkinaalueen kannalta tai tarkastella yrityksen kuljetus- tai asiakasliikenteen tarpeita.

17 17 Saavutettavuus arktisilla alueilla Sisällys Tiivistelmä Summary Kiinnostus arktiseen kasvaa Arktinen ympäristö Ilmastonmuutoksen vaikutus Arktisen saavutettavuuden piirteitä Saavutettavuus eri liikennevälinein Meriliikenne Tieliikenne Raideliikenne Lentoliikenne Lisääntyvän liikenteen aiheuttamat haitat Suomen arktiset vahvuudet Odotuksia arktisen alueen tulevaisuudelle... 33

18 18 Tiivistelmä Kiinnostus arktiseen alueeseen on kasvanut viime aikoina suuresti jäästä vapautuvien luonnonresurssien ja arktisten maiden taloudellisten intressien vuoksi. Alueella on meneillään runsaasti erilaisia yhteistyöprojekteja, mutta ongelmilta ei silti vältytä. Ilmastonmuutos tuo muutoksia saavutettavuuteen alueella, osaksi parempaan ja osaksi huonompaan suuntaan. Suuria muutoksia on tapahtumassa etenkin meri- ja tieliikenteelle merijään ja maaperän sulamisen vuoksi: merireittien saavutettavuus kasvaa kulkukauden pidentyessä ja teiden, etenkin talviteiden rakentaminen ja ylläpito vaikeutuu lyhentyvän jäätymiskauden seurauksena. Maaperän sulaminen tuo negatiivisia vaikutuksia myös muun muassa rakentamiselle ja infrastruktuurille. Ilmastonmuutos tuo alueen luonnonresurssit aikaista paremmin saataville, minkä johdosta alueelle tuodaan uusia investointeja jatkuvasti enemmän. Liikenteen kasvu tuo arktiselle alueelle myös huolenaiheita, kuten öljyvuotojen tai muiden hätätilojen ennaltaehkäisy- ja torjuntatyöt, joihin tällä hetkellä ei ole valmiuksia. Arktisen alueen saavutettavuutta luonnehtivat erityisesti pitkät välimatkat, harvaan asutut alueet sekä maantieteellisten ja kausittaisten vaihteluiden aiheuttamat ongelmat. Yleisesti käytössä olevista neljästä kulkumuodosta, ilmasta, merestä, teistä ja rautateistä, arktisilla alueilla on yleensä saatavilla vain pari. Monet arktisen alueen yhdyskunnat ovat suuresti riippuvaisia kalliista kuljetusvaihtoehdoista, erityisesti lentoliikenteestä. Arktisen alueen sisäiset yhteydet ovat aika vähäisiä, yleisimmin reitit kulkevat pohjois-eteläsuunnassa suoraan alueelle ja sieltä pois. Sisäisiä reittejä on yritetty perustaa, mutta ne jäävät harvoin pysyviksi vähäisen käytön ja kalliiden ylläpitokustannusten vuoksi. Informaatio- ja kommunikaatioteknologiasta onkin tullut yhä tärkeämpää syrjäisille, huonosti saavutettavissa oleville yhdyskunnille. Hyvien tietoliikenneyhteyksien avulla nämä yhdyskunnat voidaan tuoda lähemmäs muita alueita ja niille on mahdollista turvata riittävä palvelutarjonta. Suomella on laajaa osaamista arktisesta ympäristöstä ja siellä toimimisesta, joten arktisen alueen avautumisella tulee todennäköisesti olemaan paljon etuja. Vaikka Suomi ei olekaan arktinen rannikkovaltio, löytyy täältä vahvuuksia etenkin meriteknologiassa ja meriosaamisessa. Myös muu kylmiin ilmanaloihin liittyvien elinkeinojen osaaminen on Suomen vahvuutena, ja näitä taitoja voidaan tarjota avuksi myös muille arktisesta alueesta hyötyä etsiville. Suomella on suuret odotukset arktisen alueen tulevaisuuden kehittymiselle ja hyvät valmiudet päästä siitä osallisiksi myös Suomen rajojen ulkopuolella.

19 19 Summary Focus on the Arctic has been increasing significantly in the past few years, mostly because of the natural resources uncovering from ice and the economic interests of Arctic nations. There are numerous cooperational projects going on in the area, but all problems however can t be avoided. Climate change brings changes to the accessibility of the area, some for better and some for worse. Major changes are occurring especially in sea and road transportation as sea ice melts and soil thaws. Northern sea routes become more accessible as the travelling season keeps getting longer and the building and maintaining of roads, especially the winter ones gets harder as the freezing period shortens. Thawing of soil additionally contributes negative impacts on building and infrastructure. Climate change brings the natural resources of the area more available than ever before, which attracts new investors to the area. Growth in transportation creates further concerns such as the possibility for oil spills or other emergencies and their prevention, against which there is no preparedness at the moment. Arctic s accessibility is characterized by long distances, sparsely populated areas and the problems caused by geographic and seasonal variations. Of the four possible means of transportation, air, sea, road and railway, in the arctic only few are available. Many communities in the arctic are highly dependent on costly travelling options, especially air transportation. Internal connections in the arctic are scarce, and usually connections run only in North-South direction taking resources out of the Arctic and bringing consumer goods into the region. There have been several attempts to open up inter-arctic connections, but many of them have only lasted for short periods of time because of limited usage and expensive maintaining costs. Information and communication technologies have thus become even more essential for remote communities with poor accessibility. With proper connections these communities can be offered a sufficient level of services and be brought closer to other areas. Finland has extensive know-how of the Arctic environment and operating in Arctic conditions, so the opening of the Arctic will be beneficial in many ways. Even though Finland is not an Arctic coastal state, we have strong expertise in marine technology and marine transport overall. Another strong field in Finland is the ability to work in cold climates and make a living out of it. These skills can be an asset when working with Arctic coastal states and others who are seeking to make profits from the area. Finland has great expectations for the future development of the Arctic and excellent prospects to be a part of it even outside of Finnish borders

20 20 Kiinnostus arktiseen kasvaa Arktinen alue on joutunut viimeaikoina jatkuvasti lisääntyvän huomion kohteeksi ilmastonmuutoksen myötä, kun uusia potentiaalisia öljy- ja mineraalivaroja on alettu etsiä alueelta entistä innokkaammin. Kasvavan saavutettavuuden mahdollisuudet ovat nostaneet esiin skenaarion alueen tulevaisuudesta geopoliittisen aggression kohteena. Huolimatta monitahoisista alueen kehittämiseen pyrkivistä instituutioista, kuten Arktisesta neuvostosta, on militarisointi kasvanut alueella. Arktiset rannikkovaltiot ovat alkaneet tehdä vaatimuksia arktisista merialueista ja samalla ryhtyneet vahvistamaan jo hallussaan olevien alueiden suvereniteettia. Kuitenkin meneillään oleva kansainvälinen yhteistyö rajakiistojen sovittamiseksi sekä uudet mahdollisuudet yhteiseen resurssien kehittämiseen viittaavat vahvasti, että yhteistyön lisääntyminen on konflikteja todennäköisempää arktisten valtioiden keskuudessa tulevina vuosikymmeninä (Stephenson 2012: ). Antarktiksen kaltaista rauhanomaista sopimusta alueen tulevaisuudelle lienee kuitenkin turha odottaa. Asumattomasta ja autiosta Antarktiksesta poiketen arktisella alueella on monella valtiolla suuria taloudellisia panoksia. Arktisella alueella on ollut jo kauan eri maiden hallinnassa olevia alueita, ja meriteitä käytetään strategisiin tarkoituksiin. Samankaltaiselle sopimukselle ei ole edes tarvetta, sillä arktisen alueen käyttöä ohjaa jo YK:n merioikeusyleissopimus, joka antaa rannikkovaltioille oikeuden laajentaa merenpohjaan kohdistuvia aluevaatimuksiaan suvereenien vesialueidensa yli. Tämä vaatii laajoja tieteellisiä tutkimuksia ja geologisen datan luovuttamista YK:lle. Prosessi on monimutkainen, mutta järjestelmällinen ja oikeudenmukainen. Myös Arktinen neuvosto on osaltaan vaikuttamassa arktisen alueen tulevaisuuteen. Arktisella neuvostolla ei ole lainvoimaista toimivaltaa mutta se on ollut tehokas työkalu alueen kehittämisestä keskusteltaessa, sillä se tuo diplomaattisen keskustelun alueen toimijoiden välillä yleisesti noudatettavaksi tavaksi. Vaikka Neuvoston jäsenet ovat kieltäytyneet keskustelemasta turvallisuus- tai sotilasasioista, on siellä pantu toimeen useita arvioita muun muassa ilmastonmuutoksesta ja öljyn- ja kaasuntuotannosta aina arktisiin kuljetusjärjestelmiin. Arktisen neuvoston oletetaan ottavan entistä suuremman roolin arktisten suhteiden tullessa tärkeämmiksi (Brigham 2010). Nämä saavutettavuuden muutosten myötä esiin nousevat intressit tulevat vaikuttamaan suuresti arktisen alueen tulevaisuuteen. Kiinnostuksen kasvaessa myös toiminta alueella lisääntyy tuoden mukanaan taas uusia muutoksia. Uusien liikennereittien aukeaminen ja rakentaminen tekevät arktisen alueen aiempaa saavutettavammaksi, mutta tuovat mukanaan myös ongelmia. Saavutettavuudessa tapahtuvia muutoksia tarkastelemalla on mahdollista ennakoida arktisen alueen kehittymistä ja myös sen tulevaisuudennäkymiä.

21 21 Arktinen ympäristö Arktisesta alueesta puhuttaessa tarkoitetaan yleisesti pohjoisnapaa ympäröiviä alueita. Tarkempia määritelmiä arktiselle alueelle on olemassa useita riippuen näkökulmasta. Esimerkiksi Arktisen neuvoston (Arctic Council) työryhmä Arktisen kasvillisuuden ja eläimistön suojeluohjelma (CAFF) on määritellyt arktiselle alueelle rajauksia eri kriteerein. CAFF:n tekemää määrittelyä käytetään yleisesti arktisen alueen rajauksista puhuttaessa, vaikka se ei asetakaan alueelle yhtä ainoaa rajausta. Arktiselle alueelle on olemassa useita rajauksia eri tarkoitusta varten ja niitä kaikkia käytetään jatkuvasti, sillä mikään yksittäinen rajaus ei täytä kaikkien tarpeita. Tähtitieteellisesti tarkasteltuna arktisen alueen raja kulkee pitkin 66,32 N leveyspiiriä eli napapiiriä, jonka yläpuolella aurinko ei laske kesäpäivänseisauksen eikä nouse talvipäivänseisauksen aikaan. Tätä rajausta on käytetty muun muassa niiden kahdeksan arktisen valtion (Kanada, Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä ja Yhdysvallat) määrittämisessä, jotka yhdessä muodostavat Arktisen neuvoston. Biologisessa merkityksessä napapiiri on kuitenkin abstrakti käsite. Kasvitieteellisesti arktinen alue määritellään puurajan mukaan. Rajauksen määritelmä on yksinkertaisuudessaan houkutteleva, mutta puurajan tarkka sijainti on vaikea selvittää. Ilmastollisesti yleisin käytetty arktisen alueen rajaus on 10 C isotermi, eli raja jossa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila ei ylitä + 10 C. Tämä rajaus on osin yhteneväinen puurajan sijoittumisen kanssa, mutta nämä molemmat poikkeavat suuresti napapiiristä eri kohdissa. Meritieteellinen rajaus alueelle kulkee Atlantista ja Tyynestä valtamerestä tulevan lämpimän, suolaisen meriveden ja Jäämeren kylmemmän, vähäsuolaisen veden rajakohdassa. Myös tämä rajaus vaihtelee leveyspiireittäin tarkasteltuna suuresti (CAFF 2001: 11 14). Suomen tapauksessa napapiirirajaus on ainoa jonka määritelmään maa sopii, puuraja ja 10 C isotermi kulkevat molemmat maan pohjoispuolitse. Napapiiri 66,32 N lienee Suomessa useimmiten käytetty rajaus, mutta esimerkiksi Islanti sekä iso osa yleisesti arktiseksi luettuja pohjoista Kanadaa, Alaskaa ja Grönlantia jäävät tämän rajauksen eteläpuolelle. CAFF:n kehittelemä yleisimmin käytetty rajaus (ks. CAFF 2001: 14) on määritelty edellä mainittujen rajausten ulkopuolelta erilaisten luonnonsuojelullisten perusteiden mukaisesti, ja se käsittää paljon niitä laajemman alueen. CAFFmääritelmän alueeseen kuuluvat edellisten rajausten sisällön lisäksi muun muassa alueita Siperiasta, Beringinmereltä sekä Kanadasta, ja se sopiikin laajuutensa vuoksi moneen käyttötarkoitukseen (CAFF 2001: 11 14).

22 22 Arktisella alueella sijaitsevat, kiistojen pääkohteena olevat luonnonresurssit arvioidaan valtaviksi. Yhdysvaltojen geologisen tutkimuskeskuksen arvion mukaan arktisella alueella sijaitsee noin 30 % maailman löytämättömistä luonnonkaasuvaroista ja 13 % löytämättömistä öljyvaroista. Näistä suurin osa sijaitsee avomerellä alle 500 metrin syvyydessä (Gautier ym. 2009). Myös kaivosalan toiminta on jo alueella mittavaa: esimerkiksi maailman suurimmat sinkki- ja nikkelikaivokset sekä yksi suurimmista kuparintuottajakaivoksista sijaitsevat arktisella alueella. Kanadan arktisella alueella sijaitsee myös yksi maailman parhaista kehittämisen alla olevista rautamalmiesiintymistä. Myös löytämättömiä malmivaroja arvioidaan olevan valtavat määrät arktisella alueella (Brigham 2010, Stephenson 2012: 312). Ilmastonmuutoksen vaikutus Arktisen alueen keskilämpötila on noussut lähes kaksinkertaista vauhtia muuhun maailmaan verrattuna. Merijää vähenee ja vetäytyy, Grönlannin jäätiköt sulavat, lumipeite vähenee ja ikirouta sulaa. Nämä ovat ennennäkemättömiä muutoksia, ja niillä on jo ollut merkittävää vaikutusta arktisen alueen 4 miljoonan ihmisen, etenkin alkuperäisväestöön kuuluvan, kulttuuriin ja elämäntapaan (Brigham 2010). Ilmastonmuutoksen vaikutusten ymmärtäminen liikennejärjestelmiin on erityisen tärkeää pohjoisilla leveysasteilla, missä nollan alapuoliset lämpötilat rajoittavat kuljetusta, mutta samalla mahdollistavat maa-ajoneuvojen kulun jäisten maa- ja vesialueiden yli. Ennustettu 2-4 C maailmanlaajuinen lämpötilan nousu vuosisadan loppuun mennessä korostuu arktisilla alueilla, jossa nousu voi olla 2-9 C välillä, talvisin jopa C. Muutos on jo nähtävillä kesäaikaisen merijään laajuuden vähenemisenä, jäätiköiden massan vähenemisenä, rannikkoeroosion lisääntymisenä sekä kausittaisen maaperän sulamisen kestona. Näistä merijään vähenemisellä ja sulavalla maalla on eniten potentiaalia vaikuttaa ihmisten alueiden saatavuuteen, sillä ne vaikuttavat kahteen alueille elintärkeään kuljetussysteemiin: merikuljetuksiin sekä väliaikaisiin talviteihin ja jääpäällysteisiin, joita on rakennettu jäätyneisiin maisemiin. Sisämaan saavutettavuus tulee ilmastonmuutoksen myötä laskemaan talviaikaisten teiden rakennuspotentiaalin vähenemisen vuoksi. Leudommat talvet ja kasvava lumensyvyys ovat ilmiön aiheuttajina (Stephenson ym. 2011: 156). Ilmastonmuutoksen aiheuttaman merijään sulamisen myötä mereinen saavutettavuus kasvaa, mutta samalla jäätymiseen ja kylmiin lämpötiloihin luottavat tieverkostot huononevat lämpenevän ilmaston myötä. Tästä hyötyviä tahoja ovat rannikkoyhdyskunnat, rannikolla sijaitsevat resursseja keräävät operaatiot, turismi, kalastus sekä kuljetusala. Häviäjiin kuuluvat sisämaan kaivos- ja puu-

23 23 teollisuus, sisämaan öljy- ja kaasunporausteollisuus sekä pienemmän sisämaan yhdyskunnat, jotka ovat useimmiten alkuperäisväestön asuttamia (Sullivan 2011). Vaikka lämpötilojen nousun saattaa vähentää merijään määrää ja tehdä kuljetuksesta turvallisempaa ja helpompaa, on ikiroudan sulamisella monia negatiivisia vaikutuksia maa-alueilla. Sulanut maaperä on epävakaa pohja rakennuksille, maakuljetuksille, putkilinjoille ja sähköverkostoille. Lisäksi, vaikka kaupallisten laivojen arktisten alueiden kuljetuksesta on keskusteltukin paljon, arktisten alueiden sisäiseen liikennetarpeeseen on kiinnitetty vain vähän huomiota. Puhuttaessa esimerkiksi resurssien saavutettavuudesta, koneiden, työvoiman ja hyödykkeiden paikalle kuljetuksesta, ja tuotteen alueelta ulos kuljetuksessa tieyhteyksien ollessa ongelmaisia, on ikiroudan sekä jää- ja lumipeitteen sulaminen merkittävä ongelma yhteyksien säilyttämiselle. Uusia taloudellisia aktiviteetteja, kuten turismia, ajatellen tarvittavien resurssien puuttuminen on yksi ongelma lisää kasvavaan listaan joista pitää huolehtia tulevaisuuden kuljetusinfrastruktuuria suunniteltaessa. Jotta yhdyskunnat voisivat hyötyä uusista aktiviteeteista jota resurssiteollisuuden kasvaminen, turistien saapuminen ja merireittien palveluiden paraneminen tuovat tullessaan, on selvää että arktiset yhteiskunnat tarvitsevat uutta meri-infrastruktuuria. Infrastruktuurin rakentaminen taas kasvattaa kysyntää, ei pelkästään liikenteelle ja kommunikaatioverkostolle, vaan myös peruspalveluille kuten jätehuollolle, viemäröinnille, sähkölle, vedelle sekä virkistys- ja vapaa-ajan palveluille (Rasmussen 2011: 172). Alaska on hyvä esimerkki ilmastonmuutoksen vaikutusten kanssa kamppailevasta alueesta. Lämpenevä ikirouta, rannikkoeroosio ja sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt ja tulvat, ovat jatkuvasti jäädyttämässä, repimässä, ja huuhtomassa pois Alaskan tieverkkoa ja muuta infrastruktuuria. Alaskan maa-alasta 80 % on ikiroudan peitossa, mikä tekee koko alueesta erityisen alttiin ilmastonmuutoksen aiheuttamille muutoksille. Insinöörit ja suunnittelijat joutuvat sopeutumaan sekä lämpeneviin että jäähtyviin trendeihin, ja joutuvat jatkuvasti päivittämään tietojaan kehittääkseen uusia tukevampia ja kestävämpiä malleja tieverkon parantamiseksi (Hintzman ym. 2005: 251). Vaikka ilmastonmuutos on arktisilla alueilla sen kehitystä eniten muokkaava ilmiö, ei se missään nimessä ole ainoa. Kiinnostusta lisää myös globaali talous ja luonnonresurssien saatavuus. Pääasiassa muutama talousala on vaikuttanut kiinnostuksen kasvuun: luonnonresurssien kehittäminen (öljyn-, kaasun-, mineraalien- ja puuntuotanto), mereinen turismi (risteilyalukset) sekä kalastus (Brigham 2010).

24 24 Arktisen saavutettavuuden piirteitä Rasmussen (2011: 9-13) on esittänyt yhdeksän arktisen alueen megatrendiä, joista saavutettavuus on yksi: 1. Kasvava urbanisaatio globaali trendi vaikuttaa myös arktisilla alueilla 2. Demografiset haasteet nuoret lähtevät, vanhat jäävät 3. Jatkuva riippuvuus tuontitavarasta ja luonnonresurssien hyväksikäyttö jatkavat arktisten talouksien dominointia 4. Jatkuva saastuttaminen ja meneillään oleva ilmastonmuutos tulevat vaikuttamaan suuresti arktisten alueiden ilmastoon ja luontoon 5. Arktisen alueen tulee luoda lisää ihmispääomaa investoimalla enemmän asukkaisiinsa 6. Muutokset yksityisen ja julkisen sektoreiden välisten suhteiden luonteessa tulevat vaikuttamaan kehitykseen 7. Uusiutuva energia tulee edesauttamaan talouden vihertymistä 8. Kasvava saavutettavuus tulee tarjoamaan sekä mahdollisuuksia että uusia riskejä 9. Arktinen alue uutena pelaajana globaalissa pelissä Saavutettavuuden suhteen arktinen alue eroaa muusta maailmasta erityisesti kolmen asian osalta: pitkät välimatkat, harvaan asutut alueet sekä maantieteellisten ja kausittaisten vaihteluiden aiheuttamat ongelmat saavutettavuuteen. Näistä johtuen arktisten yhdyskuntien näkymät eivät ole yhtä positiiviset kuin muualla maailmassa. Arktisen alueen sisäinen ja ulkoinen liikenne on yleensä ollut riippuvainen kaikkein kalleimmista vaihtoehdoista eritoten lentoliikenteestä. Tämän kuljetustavan ei myöskään ennusteta halpenevan tulevaisuudessa. Yksi seuraus tästä on ollut monien taloudellisten aktiviteettien sekä väestön asuinpaikkojen delokalisaatio paikkoihin, joissa saavutettavuus on mahdollisimmat hyvä. Tästä taas on seurauksena kasvava urbanisaatio (Rasmussen 2011: ). Mereinen saavutettavuus on aina ollut alueelle tärkeää huolimatta monista sen asettamista ongelmista, kuten merijää ja karut talviset olosuhteet. Tässä kontekstissa ilmastonmuutoksen positiivisiin vaikutuksiin kuuluisivat meriliikenteen kasvava käyttö. Tämä saattaa helpottaa joidenkin yhdyskuntien eristyneisyyttä, jos tulevaisuuden kuljetusjärjestelmä voisi samalla toimia yhteyksinä paikkojen välillä. Tähän toisi kuitenkin ongelman reittien ylläpidon kalleus yhdyskuntien väkimäärään ja näin ollen matkustajamääriin nähden. Syrjäisillä alueilla tärkeämpää onkin internetin, langattomien laitteiden ja muiden informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden nousu, joka helpottaa arktisten yhdyskuntien elämää. Ne tuovat uusia yhteyksiä alueiden välille ja niiltä pois sekä mah-

25 25 dollistavat erilaisten palveluiden, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon sekä liike-elämän kehityksen (Rasmussen 2011: ). Paljon ennustettu resurssien ja liikenteen helpompi merisaavutettavuus arktisella alueella tulee todennäköisesti luomaan kasvua kuljetustoiminnalle, mutta samalla myös uusia riskejä ympäristölle. Se saattaa tuoda ainakin joillekin asukkaille paremmat yhteydet maailman muihin osiin, mutta kulut saattavat silti tulla olemaan rajoittava tekijä. Se tulee kuitenkin tarjoamaan turismille, etenkin risteilyteollisuudelle paremman saavutettavuuden. Tästä ei välttämättä ole hyötyä pienille arktisille yhteisöille joilla on vain vähäiset mahdollisuudet hyötyä massaturismista. Vaadittavat infrastruktuurikulut (sataman palvelut ja hotelliyöpymiset) ovat ehkäisevä tekijä ja yhdyskunnilla on suuri riski joutua taloudellisesti riippuvaisiksi risteily-yritysten toiminnasta. Kaikkialla läsnä oleva, edullinen viestintäteknologia tulee muuttamaan kansalaisten ja valtion välistä suhdetta. Joillakin alueilla kuitenkin epätasaiset kapasiteetit ja siihen liittyvät vaikeudet tulevat epäilemättä pysymään ongelmana johtuen liikenteen määrään perustuvasta veloitusjärjestelmästä (Rasmussen 2011: 13). Liikenneinfrastruktuuria arktisilla alueilla luonnehtii yleensä kaksi asiaa: eristyneisyys ja pääasiassa yksisuuntaiset yhteydet (ks. Rasmussen 2011: 171). Huomattavia piirteitä ovat toisaalta satamien ja merireittien suhteellisen tiheä verkosto tietyillä alueilla ja toisaalta taas laajat alueet joiden välillä ei ole lainkaan ympärivuotisia tieyhteyksiä. Yleisesti käytössä olevista neljästä kulkumuodosta, ilmasta, merestä, teistä ja rautateistä, on arktisilla alueilla yleensä kerralla käytettävissä vain harva. Lähes kaikki yhteydet ovat Pohjois-eteläsuuntaisia vieden resursseja ulos arktiselta alueelta ja tuoden kuluttajahyödykkeitä alueen sisälle. Vaihtoehtoisia, alueiden sisäisiä yhteyksiä on yritetty perustaa, mutta ne eivät ole kestäneet pelkästään vähäisen käyttömäärän vuoksi joka ei riitä taloudellisesti ylläpitämään yhteyksiä. Yhteydet ovat siis epätasaisesti jakautuneet, mikä tekee minkäänlaisen matkustamisen alueen asukkaille haastavaksi. Arktisten alueiden ja arktisten valtioiden välisiä yhteyksiä pyritään kuitenkin jatkuvasti parantamaan etsimällä niiden välille kaupankäynti- ja sijoitusmahdollisuuksia (Rasmussen 2011: 170, ). Internetin saatavuus on lisännyt ja tulee lisäämään arktisen alueen yhteyksiä ja sitä mukaa saavutettavuutta. Jo kauan on oletettu että kommunikaatiomahdollisuuksissa tapahtuneet parannukset arktisilla alueilla auttavat suuresti kestävän kehityksen, kapasiteettirakentamisen sekä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisessä. Toisaalta yhteyksien paranemisella on ollut myös päinvastaisia vaikutuksia. Pohjoismaissa laajakaistan saatavuuden paraneminen on pakottanut yrityksiä sulkemaan toimipaikkoja harvaan asutuilla alueilla. Sama prosessi on nähtävissä myös muun infrastruktuurin paranemisen johdosta: uudet tiet ja tunnelit eivät luo vain pääsyteitä syrjäisiin yhdyskuntiin, vaan myös tuovat uusia vaihtoehtoja niistä lähtemiseen (Rasmussen 2011: ).

26 26 Hajanaisuus ja syrjäisyys tuovat omat haasteensa arktiselle saavutettavuudelle. Hajanaisuus kuvaa alueita, joilla alhainen väentiheys ja hajautuneet asutusrakenteet luovat tiettyjä ongelmia taloudelliselle toiminnalle ja julkisten palveluiden tarjonnalle. Toisin sanoen alhainen alueellinen väentiheys ei riitä kuvaamaan aluetta hajanaiseksi. On tärkeää huomata, että hajanaisuus ja syrjäisyys ovat erillisiä käsitteitä. Hajanaisuus viittaa väestön leviämiseen tai jakautumiseen alueella, syrjäisyys taas etäisyyksiin alueen ja Euroopan pääasiallisten talouskeskusten välillä. Pohjoismaissa kuten myös muualla arktisella alueella hajanaisuus ja perifeerisyys ovat kuitenkin yleensä samanaikaisia. On kenties myös huomaamisen arvoista, että jos termien välillä on mitään kausaalista suhdetta, se kulkee syrjäisyydestä hajanaisuuteen, ei toisinpäin. Siinä, miten nämä kaksi ulottuvuutta vaikuttavat taloudelliseen toimintaan, on kuitenkin selviä yhtäläisyyksiä. Molemmat johtavat kasvaviin kuluihin ja vaikeuksiin liiketoiminnan harjoittamisessa, kuten myös julkisten palveluiden tarjonnan vaikeuksiin ja kasvaviin kustannuksiin (Gløersen ym. 2005: 21 22). Hajanaisuuteen ja perifeerisyyteen liittyy monia haittoja. Näistä merkittävimpiin kuuluvat modernien logistiikkasysteemien hyötyjen ulkopuolelle jääminen, kasautumisetujen puuttuminen, kriittisen massan ja suurtuotannon etujen puuttuminen sekä materiaalisyötteiden kasvavat kulut korkeampien kuljetuskustannusten johdosta. Myös ylimääräiset infrastruktuuri- ja toimintakulut sekä innovatiivisen miljöön kehitystä rajoittavat vajavaiset liiketoimintaverkostot tuovat omat ongelmansa alueille (Gløersen ym. 2005: 23 28). Saavutettavuus eri liikennevälinein Meriliikenne Merijää on suurin yksittäinen este laivojen navigoinnille pohjoisilla merialueilla. Merijään jatkuvasti vähenevä konsentraatio ja paksuus tukevat nopeampaa matkustusta ja paranevaa pääsyä olemassa oleville ja teoreettisille avomerellä sijaitseville eksklusiivisille talousalueille Kanadassa, Grönlannissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Vuosisadan puoleenväliin mennessä Pohjoisen meritien (Koillisväylä), Arktisen sillan ja Pohjoisnapa-reitin (ks. The Arctic Bridge Gateway 2013) ennustetaan tulevan täysin saavutettavaksi Heinäkuusta Syyskuuhun, keskiarvo noin 11, 15 ja 16 kulkupäivää, kun taas Luoteisväylä pysyy kulkemattomana. Trans-Arktisilla reiteillä on potentiaalia merkittäville säästöille matkaetäisyydessä verrattuna eteläisiin reitteihin: 40 % Pohjoisen merireitin (Koillis-

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology 1 Finland as a part of the World Kuva: NASA Globalisation and the structural change of trade

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9

Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9 Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9 A polycentric and networking spatial structure. The development of Finland s spatial structure is based on a polycentric

Lisätiedot

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista Ville Henttu Työryhmä: Ville Henttu, Lauri Lättilä, Juha Saranen, Olli-Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan yksikkö Prikaatintie 9, FIN-45100

Lisätiedot

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimus kattoi 5 Pohjoismaata, joissa haastateltiin yhteensä 4586 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä 21.11.2012 Sauli Majaniemi Ilmatieteenlaitos/PowerPoint-ohjeistus/N.N 22.11.2012 Arktisen alueen haasteita Arktiset olosuhteet: kylmyys,

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Avoimet paikkatiedot ja tulevaisuuden tietolähteet liikkumisen tutkimuksessa. Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto Accessibility Research Group

Avoimet paikkatiedot ja tulevaisuuden tietolähteet liikkumisen tutkimuksessa. Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto Accessibility Research Group Avoimet paikkatiedot ja tulevaisuuden tietolähteet liikkumisen tutkimuksessa Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto Accessibility Research Group Tavoitettavuus ja liikkuminen arkipäivän peruskysymyksiä Terveelliset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Structure of Service Production in Central Finland

Structure of Service Production in Central Finland Structure of Service Production in Central Finland Martti Ahokas Regional Council of Central Finland Introduction Traditionally services in Finland produced by over 400 municipalities The service production

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö. Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen

Rakennettu ympäristö. Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen Rakennettu ympäristö Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen Kiinteistö on oikeuksien, rajoitusten ja velvollisuuksien muodostama alueellisesti rajattu kokonaisuus Reaalitalouden yksikkö Maankäytön yksikkö

Lisätiedot

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04.

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04. KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04.2010 20.7.2012 Finland Land of A Thousand Lakes 187,888 lakes 5,100 rapids

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare 2013

Helsinki Region Infoshare 2013 Helsinki Region Infoshare 2013 Apps4Finland 2012 Ville Meloni & Petri Kola Forum Virium Helsinki 1 Suomalainen tietoyhteiskunta 2012? Tietoyhteiskunnan kehittäminen Kansalaiset vaativat avoimuutta Rohkeita

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Finland/Europe. Helsinki. Metrex Partners. Helsinki Metropolitan Area - Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

Finland/Europe. Helsinki. Metrex Partners. Helsinki Metropolitan Area - Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Finland/Europe Metrex Partners Helsinki Helsinki Metropolitan Area SWEDEN Stockholm Area Baltic Sea FINLAND Helsinki Area Tallinn Area ESTONIA RUSSIA St. Petersburg Area Finland in Europe Regions By population

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

KUKA HYÖTYY ASIAKAS PALVELUNTUOTTAJA VAI MOLEMMAT? Kari Harno Ylilääkäri LKT, Dosentti HUS

KUKA HYÖTYY ASIAKAS PALVELUNTUOTTAJA VAI MOLEMMAT? Kari Harno Ylilääkäri LKT, Dosentti HUS KUKA HYÖTYY ASIAKAS PALVELUNTUOTTAJA VAI MOLEMMAT? Kari Harno Ylilääkäri LKT, Dosentti HUS SÄHKÖISEN ASIOINNIN TAVOITTEET Serkkola, Ari 2006 Asiakas/potilas parannetaan asiakkaan kokemaa laatua asiakkaalla

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT

REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT Harri Antikainen Oulun yliopisto Maantieteen laitos GEOINFORMATIIKAN

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen

Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen SEMINAARI ILMASTONMUUTOKSEN KANSALLISESTA SOPEUTUMISSTRATEGIASTA 10.4 2014 Sirkku Juhola Sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutusten määritelmiä

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Arktiset tiedonlähteet

Arktiset tiedonlähteet L I I S A H A L L I K A I N E N 2 0. 0 5. 2 0 1 6 Arktiset tiedonlähteet Sairaalakirjastopäivät, Rovaniemi 19.-20.2016 Arktinen alue A L O I T U S D I A V O I O L L A M Y Ö S K U V A L L I N E N Mitä arktinen

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Harvaanasuttujen alueiden terveyspalvelut kokemuksia pilottihankkeesta

Harvaanasuttujen alueiden terveyspalvelut kokemuksia pilottihankkeesta Harvaanasuttujen alueiden terveyspalvelut kokemuksia pilottihankkeesta Pasi Parkkila Kehitysjohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjoisen periferian ohjelma (NPP) Tavoitteena on auttaa syrjäisiä

Lisätiedot

Perspectives on the future

Perspectives on the future Perspectives on the future Pemamek Oy Perustettu 1970 Loimaalle Established 1970 in Loimaa, Finland Pemamek Oy Henkilöstömäärä 130 Liikevaihto EUR 40 miljoonaa (2011) Vientiin yli 90% vuotuisesta tuotannosta,

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Lupa toimia eri tavalla. Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti

Lupa toimia eri tavalla. Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Lupa toimia eri tavalla 1.11.2011 Hub Logistics Sanomatalo 1.11.2011 Hub Logistics Sanomatalo Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti 1)Teemmekö oikeita asioita? 2)Teemmekö riittävän eri lailla oikeita

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Saavutettavuus ja väestönmuutoksen ennustaminen paikkatiedon avulla

Saavutettavuus ja väestönmuutoksen ennustaminen paikkatiedon avulla Saavutettavuus ja väestönmuutoksen ennustaminen paikkatiedon avulla Ilmastoystävällinen kaavoitus / 26.4.2013 GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin Ossi Kotavaara,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA Ville Haapasaari Lentoasemanjohtaja Finavia Finanssilounas 17.4.2015 1 FINAVIA LYHYESTI Valtion omistama lentoasemayhtiö 24

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Avoin tilastotieto ja Apps4Finland 2012. Asiakasaamu 4.12.2012 Tietopalvelujohtaja Heli Mikkelä Tilastokeskus

Avoin tilastotieto ja Apps4Finland 2012. Asiakasaamu 4.12.2012 Tietopalvelujohtaja Heli Mikkelä Tilastokeskus Avoin tilastotieto ja Apps4Finland 2012 Asiakasaamu 4.12.2012 Tietopalvelujohtaja Heli Mikkelä Tilastokeskus Muutama sana avoimesta datasta Tilastokeskus ja avoin data Kokemuksia Apps4Finland -kilpailusta

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Tarvitaanko Talousjohtajaa? 7.5.2014 Kai Tihilä. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Tarvitaanko Talousjohtajaa? 7.5.2014 Kai Tihilä. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Tarvitaanko Talousjohtajaa? 7.5.2014 Kai Tihilä Mikä on tärkeintä? Talousosaaminen Johtaminen Joku muu? Ei ole yhtä oikeaa vastausta Ulkoiset tekijät Yleinen taloustilanne Liiketoiminnan

Lisätiedot