Bali Hai! Erik Ehnroth. FestArt: Animoi! Lennossa. Tampereen taidemuseo. Sara Hildénin taidemuseo TR1. Vapriikki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bali Hai! Erik Ehnroth. FestArt: Animoi! Lennossa. Tampereen taidemuseo. Sara Hildénin taidemuseo TR1. Vapriikki"

Transkriptio

1 museoon! TAMPEREEN KAUPUNGIN MUSEOPALVELUT 1/2012 Tampereen taidemuseo Bali Hai! Sara Hildénin taidemuseo Erik Ehnroth TR1 FestArt: Animoi! Vapriikki Lennossa 1

2 Kansi: Bali Hai -näyttely Tampereen taidemuseossa Tampereen kaupungin museoiden tiedotuslehti Tässä lehdessä: 1 Pääkirjoitus 2 Erik Enroth väkevän väriasteikon ekspressionisti 4 Tamperelaiset taideostoksilla 8 Vuoden nuori taiteilija tekee grafiikkaa maalauskankaalle 10 Bali Hai! 12 FestArt: Animoi! 14 Art Forum Tampere 16 Myyttinen lintu 20 Britti Tampereella Tulossa syksyllä 26 Muumilaakso muuttaa mutta milloin ja mihin? 27 Mustikerho 28 Uutisia 31 Näyttelykalenteri 34 Tapahtumakalenteri S Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2012 Vastaava päätoimittaja: Toimi Jaatinen Toimitusneuvosto: Toimi Jaatinen, Timo Lehtinen, Taina Myllyharju, Tähtitalvikki Poikajärvi ja Johanna Kangas Toimitussihteeri: Tähtitalvikki Poikajärvi Editointi: Tammisto Knuutila Tammisto Oy Taitto: Timo Lehtinen, Lasse Honkanen Painopaikka: Hämeen kirjapaino Oy 2012 Museoon lehteä voi lukea myös netissä museoiden sivuilla. 2

3 TAMPEREEN KOKOELMAKESKUS TÄRKEÄ INVESTOINTI KULTTUURIIN Kuva: Antti Sompinmäki uomessa ainutlaatuinen museoiden kokoelmakeskus valmistuu Tampereen Ruskon kaupunginosaan keväällä. Noin 16 miljoonaa euroa maksanut, yli neliömetrin laajuinen rakennuskokonaisuus sisältää säilytystilat kaikille niille Tampereen kaupungin omistamille ja kaupungin museoiden ylläpitämille taideteoksille, museoesineille ja luonnonnäytteille, jotka eivät ole yleisön nähtävillä näyttelyissä tai julkisissa tiloissa. Kokoelmakeskuksessa on tilat myös konservoinnille sekä muulle kokoelmien hoidolle ja tutkimukselle. Keskuksen yleisötiloissa esitellään koululaisryhmille, harrastajille ja muille kiinnostuneille kokoelmien rikkautta ja kokoelmatyötä. Käytännön museotyölle uudet tilat merkitsevät todella paljon. Mutta hankkeella on myös suuri symbolinen ja periaatteellinen merkitys. Tampereen kaupunki, joka on ollut valmis rakentamaan kunnon tilat kulttuuri- ja taideomaisuudelleen, ansaitsee hankkeesta tunnustuksen. Kiitos kuuluu myös Opetus- ja kulttuuriministeriölle hankkeen tukemisesta. Vaikka uudesta museorakennuksesta ei tule koskaan suurten kävijäryhmien kohdetta eikä median seuraamaa dynaamista tapahtumapaikkaa, monestakin näkökulmasta kokoelmakeskus on 2000-luvun alun tärkeimpiä kulttuuri-investointeja Suomessa ja toivottavasti esikuvana myös muille kaupungeille ja maakunnille. Uuden keskuksen vaikutukset museotyön laatuun, kokoelmien säilymiseen ja kartutukseen sekä museoiden yhteistyöhön ovat merkittävät ja näkyvät myös tavalliselle museoasiakkaalle. Kokoelmakeskus ei vähennä kokoelmien esittelyä näyttelyissä. Päinvastoin: kun kokoelmat saadaan tiedollisesti ja fyysisesti parempaan hallintaan, mahdollisuudet tehdä niistä näyttelyitä paranevat. Kun Tampereelle suunnitellaan lisää tilaa taidemuseoille, voidaan keskittyä nimenomaan näyttely- ja yleisötiloihin, kokoelmatilatarve on ratkaistu kauaksi tulevaisuuteen. Muutto uuteen keskukseen ja tilojen käyttöönotto on suuri työ. Tästä huolimatta näyttelytoimintaa jatketaan lähes täydellä teholla. Vuoden 2012 uusien näyttelyiden aiheet ulottuvat Tampereelta Balille ja Siperian Burjatiaan, muinaisen Egyptin muumioista englantilaisen J.M.W. Turnerin grafiikkaan sekä lintuihin suomalaisten ja muiden pohjoisen ihmisten elämänpiirissä. Ja monet vanhat tutut näyttelyt jatkuvat. Tervetuloa museoihin kokemaan elämyksiä ja oppimaan uutta! TOIMI JAATINEN TUOTANTOJOHTAJA 1

4 HELENA YLI-KERTTULA Työni täytyy olla kuin puristettu nyrkki, tiivis ja tehoava. Erik Enroth väkevän väriasteikon ekspressionisti Vuonna 2012 tulee kuluneeksi 50 vuotta Sara Hildénin säätiön perustamisesta. Juhlakauden aloittaa taidemaalari Erik Enrothin näyttely. Erik Enrothin ( ) maalaustapaa on luonnehdittu ekspressionistiseksi ja kubistiseksi. Hänen tuotannossaan toistuvat taiteilijalle läheiset aiheet kuten sirkus, urheilu, kaupunkinäkymät, tehdas- ja työläisaiheet, maisemat, henkilökuvat ja asetelmat. Enroth oli tuottelias taiteilija ja saattoi työstää yksittäistä maalausta useita vuosia, jopa sen jälkeen kun teos oli ollut jo esillä näyttelyssä. Enroth matkusteli paljon muun muassa Espanjassa ja Yhdysvalloissa innostuen yhtälailla New Yorkin vilskeestä kuin Arizonan luonnon muovaamasta erämaasta. Espanjassa Enrothia kiehtoi vuoristomaisemien lisäksi paikallinen kulttuuri, matkan innoittamana syntyi maalauksia flamencotanssijoista, härkätaistelusta ja espanjalaisista elonkorjaajista. En käytä malleja, mutta kuljen ympäri tehtaissa, teurastamoissa, romuvarastoissa kaikkialla missä kohtaan elämän räiskyvän väriloiston ja muistista luon uudelleen kokemuksen. Asetelmamaalauksissaan Enroth toisti häränkalloteemaa. Toisinaan häränkallo on brutaalin verinen, toisinaan taas heleän vaaleankeltaiseksi kulunut. Kuolema kiehtoi Enrothia elämän lihallisuuden ja toiminnallisuuden vastakohtana ja keskeisenä osana elämän kiertokulkua. Kiinnostava kokonaisuus Enrothin tuotannossa ovat sirkusaiheiset teokset, joita syntyi useita luvuilla. Sirkuksen kimallus ja loisto on jätetty taka-alalle, Enroth kuvaa viihdetyön varjopuolta, raskaan työn kuluttamia komeljanttareita. Sodanjälkeiset ponnistelut maan jälleenrakentamiseksi innostivat Enrothia maalaamaan työläis- ja tehdasaiheita. Näissä kuvauksissa korostuivat työn ankaruus ja työläisten fyysiset ponnistukset. Erik Enroth avioitui vuonna 1949 Sara Hildénin kanssa. Hänellä oli työhuone Tampereella Commercen talossa Keskustorin laidalla, ja paikalliset aiheet, kuten tehdas- ja kaupunkinäkymät päätyivät teoksiin. Enroth teki useita tussipiirustuksia Tampellan tehdassaleista ja työläisistä. Piirroksia hän käytti lähdeaineistona maalauksiaan varten. Muita Tampere-aiheita hänen tuotannossaan olivat muun muassa Pyynikki, Tampellan voimalaitos ja Keskustorin Vanha kirkko. Erik Enrothin näyttely on esillä Sara Hildénin taidemuseossa asti. Kesällä esillä on modernismin klassikoita, Sara Hildénin säätiön kokoelman uusia hankintoja sekä Erik Enrothin Amerikka-aiheiset teokset. Sara Hildénin säätiön kokoelmassa on 4600 teosta, lisäksi säätiö vastaanotti vuonna 2011 graafikko Pentti Kaskipuron testamenttilahjoituksena noin 3600 teoksen taidekokoelman. Museon kokoelmaa kasvatetaan edelleen vuosittaisin taidehankinnoin. ERIK ENROTH SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOSSA 2

5 Erik Enroth, Elonleikkuu, Kuva: Jussi Koivunen. Erik Enroth, Sepän työkaluja, Kuva: Jussi Koivunen. 3

6 Tamperelaiset taideostoksilla TAPIO SUOMINEN Joku saattaa pitää houkuttelevana ajatusta, että voisi kulkea työkseen taidenäyttelyissä, tehdä löytöjä ja shoppailla toisten rahoilla. Tilaisuuden tullen kokisi itsensä tärkeäksi, koska esiintyisi asiakkaana, ja asiakas on aina oikeassa. Tästä maksettaisiin palkkaakin pientä ja nimellistä, mutta silti. Ovatko julkisia taidehankintoja tekevät siis etuoikeutettu joukko vai onko roposilla tässäkin kääntöpuolensa? Radoslaw Grytan Vilja-installaatio valmistui taidemuseon 80-vuotisjuhlanäyttelyyn. Teos ostettiin 2011 taidemuseon kokoelmaan. Gryta on Vuoden nuori taitelija vuodelta Kuva: Jari Kuusenaho. Yksi ongelma ainakin on ajan puute. Kuvataidekentän seuraaminen on niin suuri työ, että se tuskin kattavasti onnistuu oman toimen ohella. Kunnallisen kartuttajan kädet on myös sidottu tiukoin kokoelmapoliittisin sitein. Hän ei tee valintoja niin kuin yksityinen keräilijä, joka voi keskittyä minkälaiseen sisältöön haluaa. Julkista taidekokoelmaa on kartutettava julkilausutuin perustein ja linjassa instituution perustehtävän kanssa. Mikä on hyvää taidetta? Hankinnan hankaluus on sekin, että taidekokoelmaan ostetun esineen pitäisi olla taideteos, vaikka määritelmällisiä työkaluja ei oikein ole tarjolla. Miten erottaa taideteos kaikista muista myytävistä esineistä? Edes lainsäätäjä ei täsmällisesti kerro, miten teoskynnys ylittyy, puhumattakaan siitä, että ottaisi kantaa laatukriteereihin. Tekijänoikeudellisessa mielessä huonokin taide on aina taidetta. Vaikeuksia tulee, kun pitäisi pettämättömästi tehdä ero hyvän ja vähemmän hyvän teoksen välillä. Luultavasti kaikissa kokoelmapoliittisissa ohjelmissa kuitenkin juuri taiteellinen taso ilmoitetaan tärkeimmäksi hankinnan kriteeriksi. Laadun voi tunnistaa korvaamalla sen ensin määrällä, kuten Kurt Vonnegutin fiktiivinen taiteilija Rabo Karabekian on huomauttanut: Kun olet nähnyt miljoona taulua, et erehdy ikinä. 4

7 Villu Jaanisoon Kumiankka vuodelta 2003 ostettiin vuonna Se on nyt esillä Ratinanniemessä ja vuonna 2012 Vuoreksen asuntomessuilla. Kumiankka on ensimmäinen kokoelmateos, jolle on jo hankintavaiheessa määritelty elinkaari. Tämä johtuu siitä, että kumi ei säily ikuisesti ei ainakaan ulkona. Kuva: Jari Kuusenaho. Mutta hankittu tieto johtanee vain keskiarvoostoihin. Todellisella taiteentuntijalla pitäisi olla myös luontaisia ominaisuuksia; hänellä on hyppysissään aivan erityinen esteettinen herkkyys poimia laajasta tarjonnasta juuri sellaiset työt, joille arvoluokittajat eivät tulevaisuudessa naureskele. Hankintapäätös on nimittäin viime kädessä, jos ei makuasia, niin arvostelma kuitenkin. Tärkein kokoelmapoistoja vastaan käytetty peruste onkin se, että taiteen arvoluokitus on tehty jo hankintavaiheessa. Taiteen käsite on lisäksi historiallinen, eikä menneitä saa kyseenalaistaa ainakaan nykymuodin lumoissa. Museoeettisissä ohjeissakin todetaan, että kokoelmien poistot on tehtävä täydessä ymmärryksessä niiden merkityksestä. Hankintoja tekevien on siis syytä tarkkailla omaa tuloskuntoaan aika näyttää, mihin se riittää. Museoon vai kaupungille? Teosta ostettaessa mietitään samalla, liitetäänkö se museokokoelmaan vai kaupungin kokoelmaan. Muiden suurten kaupunkien tapaan Tampere ostaa taidetta sijoitettavaksi kaupungin tiloihin ja julkiseen kaupunkitilaan. Siten halutaan tuottaa elämyksiä kaupunkilaisille ja luoda viihtyisä ympäristö työntekijöille. Myös taidekasvatuksellinen näkökulma on muka- 5

8 Päivi Koskisen valokuva Elisa 2009 ei ole vielä löytänyt sijoituspaikkaansa. Minkälaiseksi kannanotoksi se tulkittaisiin sairaalaympäristössä? Kuva Antti Sompinmäki. Gabriel Engberg, Maisema Pohjois-Hämeestä, Maalauksen lahjoitti Pentti Vikkula Lahjoituksiin pyritään soveltamaan ostoihin verrattavia tasokriteereitä. Kuva: Antti Sompinmäki. na, mikä tarkoittaa sitä, että julkisten teosten soveltuvuus sijoituspaikkaansa arvioidaan. Päiväkodissa provokatiivinen teos luultavasti synnyttäisi samanlaista riitaa kuin Leinolan Mannerheim Keskustorilla. Museokokoelman kartuttamisessa voi ottaa vähän riskiäkin, koska sillä ei ole sisustuksellisia velvoitteita. Museokokoelmaan voi hankkia museomestareiden harmiksi tosin myös hankalasti installoitavia töitä, jotka eivät teko- ja esitystavaltaan sovi kaupungin kokoelmaan. Toki pitää miettiä, miten teokset istuvat jo olemassa olevaan kokonaisuuteen, miten ne sitä profiloivat eli mihin suuntaan kokoelmaa halutaan ja on syytä kasvattaa. Aiemmin taidemuseon kokoelman toivottiin painottuvan vanhempaan arvotaiteeseen, mutta se on käytännössä hinnoiteltu ulottumattomiin. Hankinnat keskittyvät nyt pakostakin nykytaiteeseen, joskin ajallisia jatkumoita täydennetään, jos huomionarvoisia töitä löytyy ja rahaa on. Mielekkäämpää kuin kilpailla jälkijättöisesti Ateneumin kanssa olisi kuitenkin löytää omat vahvuudet. Aluetaidemuseolle yksi sellainen tarjoutuu luonnostaan oman alueen taiteen tallentamisesta, onhan jokaisella museolla parhaat edellytykset seurata lähiympäristönsä tapahtumia. Virtaviivaista päätöksentekoa? Museokokoelman suhteellisesta riippumattomuudesta kertoo sekin, että siihen museonjohtaja voi ostaa teoksia itsenäisesti, kun taas kaupungin kokoelman hankinnat alistetaan vielä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden johtokunnan demokraattisesti hyväksyttäviksi. Tampereella on tosin käytännössä päädytty siihen, että myös museokokoelman hankinnoista päätetään kollektiivisesti. Päätökset ja esitykset tekee nelihenkinen kuvataiteen asiantuntijaryhmä eli tuttavallisemmin Katri. Siihen kuuluvat nyt puheenjohtajana Taina Myllyharju, sihteerinä Sirpa Joenniemi ja jäseninä Hannu Taros ja Tapio Suominen. Takavuosina ryhmä oli huomattavasti laajempi, ja mukana oli myös arvovaltaisia poliittisia luottamushenkilöitä. Organisaatiota ja päätöksentekoa on siis siltä osin virtaviivaistettu. Paikallisuutta suositaan Paikallistaiteilijoita suositaan myös kaupungin kokoelman ostoissa, eikä paikallisuus onneksi enää tarkoita kotikutoisuutta, sillä Pirkanmaalla asuu paljon tasokkaita taiteilijoita. 6

9 Hankinnoilla on merkitystä myös taiteilijoiden tukimuotona. Siksi tamperelaisia ei välttämättä houkuttele kohdentaa omia verovarojansa Helsinkiin, niin kuvataiteen kansallinen keskus kuin se onkin. Jos ja kun taidehankinnoista puhutaan tukimuotona, kannattaa huomata, että hankintamäärärahojen leikkaukset tarkoittaisivat käymistä taiteilijoiden rahapussilla, joka tutkitusti ei ole kovin paksu. Taidekokoelma karttuu noin sadan teoksen vuosivauhtia, mikä on ehkä vajaa promille kaikista Suomessa valmistuvista taideteoksista. Suurin osa kartunnasta päätyy kaupungin kokoelmaan, mutta raja kokoelmien välillä on häilyvä ja monet teokset sopisivat kumpaankin kategoriaan. Näyttelyistä tai suoraan taiteilijoilta hankittujen yksittäisten teosten lisäksi vuosittain teetetään 1 2 tilausteosta, jolloin taiteilijat pyritään saamaan mukaan jo ympäristön suunnitteluvaiheeseen. Hinta, laatu Taiteen ostaja joutuu miettimään myös teosten hinnan ja laadun suhdetta, olkoonkin, että taiteen hinnan muodostus on hankala asia. Hienoa tietysti olisi, että ostettaisiin hyviä töitä nousevilta kyvyiltä jo siinä vaiheessa, kun hinnat eivät ole vielä karanneet käsistä. Halvalla hankitut teokset kasvattaisivat sitten aikaa myöten arvoaan ja samalla pönkittäisivät mukavasti museoihmisten omanarvontuntoa. Tällaisia ajatuksia tuli mieleeni, kun kävin Glasgow ssa Kelvingrove Art Gallery and Museumissa, jonka kokoelmat täyttävät vaativimmankin kävijän toiveet. Museon 22 galleriassa on esillä 8000 esinettä. Niistä tunnetuin on Salvador Dalin maalaus Christ of St John of the Cross (1951), jolle on omistettu oma huoneensa. Museo kertoo mielellään tarinaa Dalin maalauksen hankkimisesta. Museonjohtaja Tom J. Honeyman maksoi vuonna 1952 teoksesta puntaa. Summa lienee nykyrahassa euroa, jos se suhteutetaan keskiansioihin. Hankinta synnytti aikanaan kärjekkään keskustelun. Maalausta pidettiin liian kalliina elävän taiteilijan työksi. Ostamista vastustivat erityisesti Glasgow n taidekoulun opiskelijat, joiden mielestä rahat tuli käyttää paikallisten taiteilijoiden teoksiin. Sittemmin Dalin maalauksesta on tullut museon vetonaula, ja sen reproduktioiden myynti on tuottanut hankintahinnan jo moninkertaisesti takaisin. Honeymania kiitellään nyt kaukonäköiseksi visionääriksi, joka tiukassa tilanteessa uskalsi pitää näkemyksestään kiinni. ja arvo On mukavaa, että Kelvingrove vetää turisteja, mutta jotenkin turhanpäiväiseltä tämäntyyppinen taiteen välineellistäminen tuntuu. En usko, että museon tallennustehtävälle on eduksi, jos teoksia pitää arvioida ikään kuin sijoituskohteina tai jollakin tavoin realisoitavana omaisuutena. Suurista turistimääristä huolimatta minä en tunnista edes Salvador Dalin maalauksen taidehistoriallista merkittävyyttä. Haluaisin kysyä 1950-luvun taideopiskelijoiden tapaan, mitä glasgow laiset taiteilijat hankinnasta ovat hyötyneet. Hankinnan kannalta taiteen itseisarvoinen merkitys on paljon kiinnostavampi kuin sen arvo vaihdon välineenä. Jouna Karsi, Puisto, 2011, sekatekniikka. Karsin teos on hyvä esimerkki hankinnasta, joka sopisi sekä kaupungin että taidemuseon kokoelmaan. Teokseen kuuluva pleksivitriini mahdollistaa sijoittamisen myös ei-valvottuun julkiseen tilaan. Kuva: Antti Sompinmäki. 7

10 Suomen tyylikkäintä taidetta VUODEN NUORI TAITEILIJA TEKEE GRAFIIKKAA MAALAUSKANKAALLE TAINA MYLLYHARJU Kuvat JARI KUUSENAHO Kaikki Ari Pelkosen tavanneet huokailevat: Ihana!. Eikä syyttä. Sympaattinen nuori mies katsoo puhuessaan suoraan silmiin. Hän ei täytä mitään perinteisiä taiteilijan tunnusmerkkejä, ei pukeudu baskeriin eikä mutise partaansa tai ole korostetun teatraalinen. Ari Pelkonen voisi yhtä hyvin olla luksusvaatekaupan myyjä tai hienostuneen yökerhon tiskijukka. Työhuoneen työpöytäkin on korostetun siisti ja puhdas ja työkalut esimerkillisessä järjestyksessä. Kun Ari Pelkonen valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2012, häntä luonnehdittiin sanoilla Suomen tyylikkäintä taidetta vanhalla puupiirrostekniikalla tekevä taidegraafikko. Tyylikästä todellakin, mutta myös sykähdyttävää. Äkkiseltään katsottuna Pelkosen kuvat jättävät vaikutelman cooleista levynkansimaisista kuvituksista, mutta lähempää tarkasteltuna kuvista löytyy hulppeaa syvyyttä. Hienovaraisen rankkaa työtä Pelkonen aloittaa kuvan tekemisen pohjustamalla maalauskankaan ja tekee siihen maalausjäljen, värin alun maalaukselle. Usein yksinkertaisen maalauseleen. Vasta sitten hän ryhtyy työstämään puulaattaa. Rankkaa fyysistä työtä vaativa puupiirrostekniikka uuvuttaa kädet ja polvet Pelkonen työskentelee lattialla eikä salli yhtään virhettä. Hienosyistä japanilaista painopaperiakaan ei sovi kohdella rajusti ja painotyökin vaatii keskittymistä ja itse kehiteltyä tekniikkaa. Japaninpaperille painetun kuvan Pelkonen kiinnittää poikkeuksellisesti maalauspohjan päälle. Hänen teoksensa ovat kollaaseja, osaksi maalausta, osaksi grafiikkaa. Lopputuloksena syntyy niin ainutlaatuisia kuvia, että Vuoden nuori taiteilija -asiantuntijatyöryhmäkin on jo usean vuoden ajan kiinnittänyt niihin huomiota. Vaikka Ari Pelkosen isokokoisia teoksia katsellessa mieleen tulevatkin suuret nimet Andy Warhol ja Roy Lichtenstein, ei taiteilijan päätä tunnu pakottavan eikä vertaus pop-taiteen klassikkoihin pelota. Pelkonen ei ota kantaa eikä käsittele kuvissaan ajankohtaisia aiheita tai tuo esiin omia poliittisia päämääriään. Hän maalaa omia tuntojaan ja tuntemuksiaan, oman sukupolvensa tapaan, coolisti. Kuvissa taiteilijan näköinen hahmo katsoo, liikkuu, tuijottaa, pukee, on vaivaantunut tai muuten elehtii siten, että katsoja jää miettimään, mitä ihmettä kuvassa tapahtuu. Se on tarkoituskin. Nämä kuvat vaativat aikaa ja kestävät katsomiskertoja. Lauma, 2009, puupiirros ja akryyli kankaalle. Yksityiskokoelma. 8 Nopea maisema, 2006, puupiirros ja akryyli kankaalle. Yksityiskokoelma.

11 Hunt, 2009, puupiirros ja akryyli kankaalle. Taiteilijan omistuksessa. Naamio, 2008, puupiirros ja akryyli kankaalle. Yksityiskokoelma. Kuka? ARI PELKONEN syntyi Porissa 1978 opiskeli Turun ammattikorkeakoulun Kuvataiteen koulutusohjelmassa ja Kuvataideakatemiassa valmistui Taiteen maisteriksi 2006 yksityisnäyttelyitä vuodesta 2004 työskenteli Kuvataideakatemian Taidegrafiikan osastolla työmestarina Mikä? VUODEN NUORI TAITEILIJA -TAPAHTUMA syntyi Tampereen nuorkauppakamarin aloitteesta 1984 tuo esiin nuoria, lahjakkaita kuvataiteilijoita ja kiinnittää huomiota uuteen suomalaiseen kuvataiteeseen ja sen ilmiöihin ensimmäinen Vuoden nuori taiteilija -näyttely Tampereen taidemuseossa 1985, esillä Kristian Krokforsin teoksia näyttelyn yhteydessä julkaistaan Ari Pelkosen taidetta esittelevä kirja. VUODEN NUORI TAITEILIJA 2012 ARI PELKONEN -NÄYTTELY TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSA

12 religion is alive and is there in order to teach how to love life and how to live life; art is alive and is there in order to cherish the sanctity of life. Here, art is not external to life and belief. taiteilija Walter Spies kirjeessään veljelleen Leolle, Ubud, Bali 1939 Bali Hai! Tampereen taidemuseon vieraita odottaa taidematka Balille. TAPANI PENNANEN Helmikuussa avautuvassa Bali Hai -näyttelyssä on lähes 40 maalausta, niin perinteisempää paikallista tyyliä kuin näytteitä kansainvälisemmistä modernistisista suuntauksistakin. Näyttelyn nimi tulee Richard Rodgers & Oscar Hammerstein -musikaalista South Pacific vuodelta Bali Ha'i on sen tunnetuimpia lauluja. Uskonto ja taide vahvasti läsnä Balilainen maalaustaide sai varsinaisesti alkunsa hindulaisuuden myötä. Maalauksia tilasivat Balin kuningashovit uskonnollisiin seremonioihin ja palatsien ja temppelien koristuksiksi. Niiden aiheet saatiin Mahabharatasta ja Ramayanasta sekä Sutasoma-tarusta ja muista balilaisista kertomuksista. Kuvien tekijöitä kutsuttiin nimellä sangging luvun alussa hollantilaiset valloittivat saaren ja hovit menettivät kykynsä toimia taiteen suojelijoina. Turismi alkoi kehittyä suurin piirtein samaan aikaan. Maahan tuli myös taiteilijoita. Näistä Walter Spiesillä ( ) ja Rudolf Bonnetilla ( ) on ollut suuri merkitys saaren taidehistoriassa. Molemmat olivat mukana Pita Maha -liikkeessä, joka pyrki elvyttämään balilaisen taiteen traditioita ja vastustamaan massatuotantoa. Uskonto ja taide ovat edelleen vahvasti läsnä Balin asukkaiden elämässä. Bali on hindulainen provinssi maailman suurimmassa muslimivaltiossa, Indonesiassa. Intiasta peräisin oleva uskonto on vuosisatojen kuluessa kehittynyt omaan suuntaansa yhdistäen paikallisia uskomuksia hindulaisiin vaikutteisiin. Balilaiset palvovat jumalkolminai- suutta Brahma, Shiva ja Vishnu, ja näiden rinnalla esi-isiään ja luontoa. He uskovat myös magiaan ja henkien voimaan. Uskon harjoittaminen on osa balilaisten jokapäiväistä elämää. Saaren kaupungit ja kylät ovat täynnä palvontapaikkoja, temppeleitä, pienempiä pyhäkköjä ja alttareita. Uskonnollisia juhlia on paljon. Temppeleissä on runsaasti veistokoristelua ja jonkin verran maalauksia. Balilaiset näyttävät muutoinkin arvostavan veistotaidetta. Reliefit ja kuvapatsaat ovat olennainen osa myös uusien rakennusten, kuten hotellien, ilmettä. Veistokset ovat saarelaisten omaa tuotantoa. Ubud maalaustaiteen keskus Ubud on Balin maalaustaiteen keskus. Kaupungissa on paljon eritasoisia taidekauppoja ja -gallerioita, joissa myydään traditionaalisia tyylejä edustavien maalausten lisäksi kaikkia mahdollisia suuntauksia abstraktioista Michael Jacksonin ja Marilyn Monroen muotokuviin. Osa varsinaisista taidegallerioista on suuria taidekeskuksia, joissa vierailija voi tutustua myös taiteilijoihin työssään. Ubudin tärkeät taidemuseot ARMA (Agung Rai Museum of Art), Museum Neka, Museum Puri Lukisan ja Museum Rudana ovat kehittyneet juuri tällaisista yksityisistä taidekeskuksista ammatillisesti ylläpidetyiksi museoiksi. Niiden joukkoon on nousemassa myös Tampereen taidemuseon yhteistyökumppani Sahadewa Gallery. Taidekeskuksen johtaja herra I Dewa Gede Sahadewa on rakennuttamassa kokoelmilleen suurta museota, joka avautuu alkukesästä Sen näyttelytilojen yhteenlaskettu pinta-ala ylittää esimerkiksi Tampereen taidemuseon vastaavat tilat moninkertaisesti. 10

13 BALI Jaavan ja Lombokin välissä sijaitseva saari Indonesiassa, yksi Indonesian 33 provinssista pinta-ala lähisaarineen on km², asukasluku noin 3,6 miljoonaa pääkaupunki Denpasar merkittävin hindulaisuuden keskus Intian ulkopuolella suosittu matkailukohde, noin 7 miljoonaa turistia vuosittain turismi koki takaiskuja vuosien 2002 ja 2005 pommi-iskuissa, joissa kuoli yli 200 turistia ja paikallista asukasta ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat saarelle 1597; toisen maailmansodan jälkeen Balista tuli 1948 osa itsenäistä Indonesiaa. BALI HAI! TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSA

14 FestArt: - animaattor Ami Lindholm, Ahdistaa/helpottaa, animaatiopäiväkirja. Kaisa Penttilä, Juosten kustu. Reetta Neittaanmäki, Lilliputti. Tampereen elokuvajuhlat on yhdessä TR1 Taidehallin kanssa järjestänyt jo muutaman vuoden ajan elokuvajuhlien yhteyteen elokuvaa tavalla tai toisella sivuavan näyttelyn. Tänä vuonna vuorossa on animaatioiden esittely. Animaatio on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut niin Suomessa kuin kansainvälisestikin merkittäväksi taidemuodoksi eikä se enää pitkään aikaan ole ollut vain lastenelokuviin tai mainontaan keskittyvä tekotapa. Japanilaisen animen maailmanvalloitus tai television aikuisille suunnatut Simpsonien ja South Parkin tai vaikkapa suomalaisen Pasilan kaltaisten sarjojen suuri suosio yhdessä digitaalitekniikan tarjoamien uusien mahdollisuuksien kanssa ovat laajentaneet ja monipuolistaneet animaatioiden katsojapohjaa. Samalla alan koulutus on vakiintunut ja tekijöiden määrä moninkertaistunut. FestArt: Animoi -näyttelyn on koonnut vuonna 2004 perustettu Animaation apupyörä ry. Sen tarkoituksena on edistää ja kehittää animaatiota itsenäisenä taidemuotona ja kohottaa animaation tekijöiden ammattitaitoa sekä auttaa heitä kehittymään taiteellisesti mielenkiintoiseen suuntaan. Yhdistys kokoaa myös resursseja yhteiseen käyttöön ja järjestää mahdollisuuksia epäkaupallisten, omaehtoisten animaatioprojektien toteuttamiseen. Jäsenistö koostuu noin 40:stä pääasiassa nuoresta animaation ammattilaisesta. Animoi -näyttelyprojekti käynnistettiin toukokuussa 2008 keräämällä yhdistyksen jäseniltä teosehdotuksia. Toteutettavaksi valittiin kymmenen mielenkiintoisinta. Maria Björklund, Kihi-Kuhi. FESTART: ANIMOI! ANIMAATTOREIDEN 12

15 ANIMOI! eiden näyttely SIRPA JOENNIEMI Niiden esillepanolla haluttiin uudistaa animaation esitys- ja katsomistilanteita. Luopumalla valkokangas katsoja -asetelmasta ja tuomalla teokset galleriaympäristöön tarjotaan yleisölle uudenlaisia tapoja tutustua animaatioon ja samalla myös uusia lähestymistapoja animaation tekemiseen. Näyttelytila esityspaikka mahdollistaa installaatiot, interaktiivisuuden ja lineaarisesta aikakäsityksestä sekä kuvarajauksesta luopumisen. Näyttely myös kyseenalaistaa animaation perinteiset konventiot ja uudistaa elokuvallisten kerronnan keinoja. Esiin tulee laaja kirjo erilaisia tekotapoja ja niiden yhdistelmiä. Teoksissa käsitellään muun muassa liikkumattoman ja liikkuvan välistä suhdetta, passiivisen hahmon olemuksellisuutta, minimalististen liikkeiden tunnepitoista ilmaisuvoimaa, katsojan suhdetta kontaktia hakevaan hahmoon, audiovisuaalista tilan illuusiota sekä liikkuvan kuvan tirkistelevää luonnetta. Koska suurin osa tekijöistä toimii elokuvallisen animaation parissa, heille on luontevaa lähestyä aihetta tarinan kautta. Näyttely tarjoaa hauskoja hetkiä niillekin, jotka eivät ole vihkiytyneet animaatiotekniikan saloihin. Näyttelyn animaatiotaiteilijat ovat: Kristian Simolin, Reetta Neittaanmäki, Jan Andersson, Ami Lindholm, Mark Ståhle, Tommi Juutilainen, Aiju Salminen, Maria Björklund, Kaisa Penttilä ja Niina Suominen. Osa heistä on tehnyt ammatillisia elokuvatuotantoja ja jotkut ovat toimineet alalla jo pitkään. Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana menestystä on tullut myös kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Aija Salminen, Hus!/Schash!/schoo! Kristian Simolin, Not waiting for Godot. Niina Suominen, Finnish Fable 2011 NÄYTTELY, TR1 TAIDEHALLI

16 Tampereen sydämessä Väinö Linnan aukiolla sijaitseva TR1 Taidehalli tekee keväällä 2012 uuden aluevaltauksen: se järjestää kansainvälisen taiteilijaja kuraattoriluentojen sekä tapaamisten sarjan. Kuukausittaiset tapahtumat liittyvät sisällöiltään kevään näyttelyohjelmaan. Art Forum Tampere -luentosarjan organisoi Arteles Creative Center ja sen johtaja Pekka Ruuska. Arteles on järjestänyt taiteilijaluentoja ja projekteja aiemmin muun muassa Kiasmassa ja Porin taidemuseossa. Pekka Ruuska, mikä on Arteles ja millaista toimintanne on? Arteles keskittyy luovien yksilöiden verkostojen laadun ja määrän kasvattamiseen. Toimintamme painottuu tällä hetkellä verkkoympäristöihin ja luoviin residenssiohjelmiin. Residenssiohjelmat kestävät yleensä 1 3 kuukautta, ja niissä työskentelee kuukausittain noin 8 10 taiteilijaa, taiteilijaryhmää tai kuraattoria. Isoin ryhmä koostuu pääasiassa kansainvälisistä kuvataiteilijoista ja kuraattoreista. Konkreettisesti toimipisteemme on Arteles Creative Center Hämeenkyrössä, entisessä Haukijärven kansakoulussa, jossa aikanaan opiskeli muun muassa nobelisti F. E. Sillanpää. Miksi toimitte juuri Hämeenkyrössä? Kaikki alkoi vuonna 2009 ideasta, jonka sain Inga Mustakallion ja Teemu Räsäsen kanssa, kun asuimme Sveitsissä ja vietimme itse aikaa residensseissä. Kartoitimme vaihtoehtoja Ranskasta ja eri puolilta Suomea, kunnes päädymme Hämeenkyröön. Eniten valintaan vaikutti Tampere-Pirkkalalentokentän läheisyys. Helsinki is not Finland -sanonnassa kiteytyy monen vieraamme ajatus siitä, miksi he haluavat tulla nimenomaan metsään työskentelemään. He haluavat nähdä aitoa suomalaista kulttuuria. Suomen puhdas luonto, järvet, kansallismaisemat ja esimerkiksi Frantsilan luomuosaaminen ovat myös toimintaamme tukevia elementtejä. Millaista luentosarjaa olette suunnitelleet TR1 Taidehalliin ensi kevääksi? Haluamme edistää luentosarjallamme kansainvälisten ammattilaisten ja pirkanmaalaisten näkemysten kohtaamista. Luennoilla kuullaan monipuolisia tapoja toteuttaa ja tuottaa taiteellisia produktioita. Jokaisen luennon jälkeen on keskustelutilaisuus, jonka toivomme olevan aktiivinen. Toivon myös, että pirkanmaalaiset toimijat voisivat solmia siteitä vierailevien luennoitsijoiden kanssa. Luovien yksilöiden 14

17 ART FORUM TAMPERE tuulahdus kansainvälisestä VIRPI NIKKARI taidemaailmasta Luentosarja TR1 Taidehallissa keväällä 2012 välinen kansainvälinen yhteistyö on mielestäni oikea tapa myös pirkanmaalaisen taideosaamisen viemiseksi maailmalle. Keitä luennoitsijoita kuullaan? Luennoitsijat tulevat ympäri maailmaa, esimerkiksi Australiasta, Etelä-Afrikasta ja Meksikosta. Henkilökohtaisesti minua kiinnostavat erityisesti kolmen johannesburgilaisen taiteilijan esittelyt. He ovat kirjailija Zachariah Rapola sekä kuraattori- ja taiteilijakaksikko Lauren Von Gogh ja Robyn Cook. Etelä-Afrikasta on viime aikoina noussut esille hyvin mielenkiintoisia poikkitaiteellisia projekteja. Miten luennot liittyvät TR1:n näyttelyihin? Illan esittelijöitä pyydetään jo etukäteen ottamaan kantaa TR1:n kulloisenkin näyttelyn teemaan ja lähestymään sitä esittelijän oman kulttuurin tai jostain muusta omasta näkökulmasta. Yksi iltojen herkullisimpia anteja on varmasti se, miten omat vakiintuneet toimintatapamme nähdään ulkopuolisen silmin. Kenelle luennot on tarkoitettu? Tilaisuudet soveltuvat erityisesti niille, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälisen taidemaailman suuntauksista ja uusista virtauksista. Tapahtumasarjan kautta pyritään myös kehittämään pirkanmaalaisen ja kansainvälisen taidekentän vuoropuhelua ja yhteistyötä. Tilaisuudet ovat yleisölle avoimia ja ilmaisia. Toivotamme kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi! Pekka Ruuska on opiskellut teatteriohjausta Turun Taideakatemiassa, mediataidetta Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa ja taiteen teoriaa Geneven yliopistossa. Art Forum Tampere -luennot klo ti ti ti to to Ilmainen sisäänpääsy Taiteen ja kulttuurin dynaaminen kohtauspaikka TR1 Taidehalli on toimintansa alusta lähtien profiloitunut monipuoliseksi näyttelykeskukseksi, joka esittelee niin kuvataidetta kuin populaarikulttuuriakin. Näyttelyt koostuvat pääasiassa kuva- ja mediataiteen, valokuvan, sarjakuvan, valokuvajournalismin, designin, taidekäsityön ja arkkitehtuurin esittelyistä. Näyttelyt vaihtuvat galleriamaisen nopeasti. Vastaavaa taiteen ja kulttuurin dynaamista kohtaamispaikkaa ei Tampereella ole, ja yleisö onkin löytänyt hyvin TR1 Taidehallin: kävijämäärät ovat nousseet jatkuvasti, vuonna 2011 kävijöitä oli yli

18 MYYTTINEN LINTU MARJO MERILUOTO-JAAKKOLA Piirroskuvat: STINA RIIKONEN Linnut elävät lähellä ihmisiä. Niiden laulu kuuluu erottamattomasti meitä ympäröivään luontoon jopa modernissa kaupungissa. Talvella ruokimme siivekkäitä ystäviämme lintulaudoilla. Keväällä tarkkailemme muuttolintujen paluuta, ja kun heräämme aamulla iloiseen linnunlauluun, tiedämme kesän vihdoin tulevan. Syksyllä, kun näemme kurkiauran lentävän kohti etelää, hyvästelemme valoisan vuodenajan ja valmistaudumme talveen. Pyhät linnut Muinaiselle suomalaiselle linnut olivat tärkeä osa maailmanjärjestystä. Kalevalan vanhimpien runojen mukaan maailma syntyi Väinämöisen polvelle pesineen sotkan munasta. Linnut toimivat samaanien apuhenkinä ja veivät viestejä eri ulottuvuuksien välillä. Kun ihminen kuoli, sielu poistui suun kautta linnun hahmossa ja lensi taivaaseen. Vainaja saattoi lintuna palata laulelemaan kotiväelle, ja siksi pihaan laitettiin lintulauta ja varattiin pyhien pihlajapuiden marjat vainajalinnulle. Myös lintujen ruokkiminen jouluna on vanha tapa. Muinaissuomalaiset kutsuivat näin suvun vainajat mukaan keskitalven juhlaan. Telkkä, kuva Erkka Hindberg Lintukoto Suomalaiset uskoivat, että linnut lensivät Linnunrataa pitkin talveksi Lintukotoon, onnen maahan. Sinne johti aukko taivaanääressä eli eteläisessä horisontissa. Keväällä ne tulivat takaisin Pohjolaan, ja koettiin luonnon uudestisyntymisen ihme. Lintuja metsästettiin ympäri vuoden, mutta erityisesti keväiset muuttolinnut olivat talvivarastot tyhjentäneille ihmisille erittäin tärkeää ravintoa. 16

19 Leonardo da Vinci, lentokone Vesilinnun kansa Lintujen käytöksestä osattiin ennustaa paitsi tulevaa säätä ja vuodentuloa, myös kohtaloa. Vieläkin lasketaan elinvuosia käen kukkumisesta tai pelätään mustanpuhuvan korpin tuovan onnettomuutta. Linnut esiintyvät runsaslukuisina suomalaisessa nimistössä, runoudessa, kuvataiteessa, musiikissa ja kirjallisuudessa. On esimerkiksi laskettu, että Aleksis Kiven tuotannossa lintu esiintyy keskimäärin joka toisella sivulla. Niin merkittävä on lintujen asema suomalaisessa mytologiassa ja kulttuurissa, että entinen Viron presidentti Lennart Meri on kutsunut suomalaisia ja suomensukuisia kansoja vesilinnun kansaksi. Kunstkamera 17

20 Yksi kevätaamun kohokohtiani on edelleen havainnoida suolla liikkuvaa kurkiparia tai järven lahdella uiskentelevaa joutsenpariskuntaa. Tällaiset kohtaamiset jättävät sieluun pysyvän kuvan. Jukka T. Helin, Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtaja Lapin noitien ja Siperian saamanien parissa olen havainnut noidan sakraalin laulun rytmin olevan sama Amurilta Atlantin vuonon rantaan. Silloin se on vanhempi kuin kieli. Olen havainnut, kuinka samaani asuu leiristään pohjoisessa, erillään muista, jotta voi seurustella luonnon kanssa. Hän kuuntelee etenkin lintujen ääniä ja saa ne vastailemaan. Tästä kohtaamisesta syntyy samaaniepiikkaa. Juha Pentikäinen, pohjoisen etnografian professori, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta ja Pohjoisen kulttuuri-instituutti Olen aina kalevalamittaista runoutta esitellessäni kertonut poikapuolisille oppilailleni, että jos he todella haluavat oppia tuntemaan suomalaisen naisen sisintä, ottakoot esiin Kantelettaren ja etsikööt naisten kalevalamittaisen lyriikan helmet. Siellä laulaa suomalaisen naisen elävä sielulintu. Lassi Saressalo, folkloristiikan dosentti, Turun yliopisto Talvella syötän pihalintuja pihapiirissä, keväällä käyn ottamassa vastaan muuttolinnut, kesällä seuraan pesintää, ja keskitalvella teen yhden laskentaretken vähän niin kuin velvollisuudesta ja myötätunnosta ankeassa oloissa sinnitteleviä talvehtijoita kohtaan. Linnut ovat elämän tapa; biologiaa ja ekologiaa, estetiikkaa ja fyysistä kilvoittelua. Niin kauan kun jaksamme lasten lailla kysellä ja katsella, ihmetellä ja hämmästyä, luonto on rakas ja elämä on elämisen arvoinen. Risto Pelkonen, arkkiatri 18

21 Huuhkajan poikanen, kuva Erkka Hindberg Linnut lentävät Vapriikkiin Jumalten sanansaattajista Angry Birdseihin Lennossa linnut Vapriikissa -näyttely kertoo linnuista suomalaisten ja suomensukuisten kansojen kumppaneina läpi vuosituhansien, Kalevalan maailman syntymyyttien vesilinnuista nykypäivän Angry Birds -hahmoihin. Humoristisessa ja leikittelevässä näyttelyssä tutustutaan perusteellisesti lintuun sekä kulttuurisena että biologisena olentona. Näyttelyssä voi muun muassa kokea lentämistä lintujen kanssa, laulaa lintuaiheista karaokea ja pelata Angry Birds -livepeliä. Perheen pienimmät rauhoittuvat pehmeässä linnunpesässä. Perinteistä asialinjaa edustavat tuhti tietopaketti suomalaisista linnuista sekä esineet Pietari Suuren Etnografisesta ja antropologisesta museosta Pietarista. Niistä arvokkain on vuotta vanha luinen joutsenfiguuri Siperiasta. Esineitä on myös muista suomalaisista museoista. Näyttelyn keskeisiksi teemoiksi nousevat ihmisen kaipuu lentää kuin lintu, lintujen merkitys jumalten sanansaattajina ja sielun vertauskuvina sekä toisaalta lintujen tärkeys ihmisten ravintona ja osana suomalaista luontoa. LENNOSSA LINNUT VAPRIIKISSA

22 Britti Tampereella, 2012 HOWY JACOBS Kuinka nykypäivän britin kokemus Tampereella elämisestä eroaa vuosisata sitten Tampereelle muuttaneen ulkomaalaisen kokemuksesta? Molekyylibiologian professori Howy Jacobs Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian instituutista kertoo. Kuva:Petri Kaipiainen. Yhteisen valuutan ja nyttemmin valuuttakriisin lisäksi Euroopalle on yhteistä euroespresso, euroteinit ja naurettavista syistä myöhästelevät junat. Britannian liityttyä EU:ta edeltäneeseen Euroopan yhteisöön vuonna 1973 maassa pelättiin, että pian jouduttaisiin luopumaan brittiläisistä instituutioista, kuten perinteisestä oluttuopin mitasta pintista, ja tilalle tulisivat ulkomaalaiset käytännöt. Kenellekään ei tullut mieleen mahdollisuus, että vuonna 2012 muun muassa Tampereella Suomessa myytäisiin olutta brittiläisinä pintteina eli 568 millilitran annoksina. Tai että BBC:tä voisi katsella useimmissa Euroopan kodeissa. Lyhyesti sanottuna Euroopan ja lähes koko planeetan kansakuntien kulttuurit ja elämäntavat ovat vähitellen samanlaistumassa kulttuuristen normien soluttautuessa elämäämme joka suunnalta. Kansalliset perinteet säilyvät, mutta ovat näkyvimpiä matkailuteollisuudessa, jossa historia ja nostalgia korostuvat. Vieraista maista on tehty vierailijoille turvallisia ja ennalta-arvattavia. Niiden omintakeisuutta on pidetty yllä juuri sen verran, että vierailu vielä kannattaa. Usein kohteen luonto on sen ainoa aidosti erityinen piirre: Islannin tulivuoret ja jäätiköt, Australian Iso valliriutta ja Uluru (Ayres Rock) ja USA:n Grand Canyon. Tampere ei sijaitse suurten vuorten juurella eikä sademetsän sydämessä, jokisuistossa tai tuulenpyyhkimällä tasangolla. Sen muistomerkit eivät kilpaile Empire State Buildingin, Taj Mahalin tai Kiinan muurin kanssa. Totuus on, että se on tyypillinen jälkiteollinen yliopistokaupunki, jolla on asukkailleen paljon tarjottavaa, mutta jonka kulttuuri ja elä- Kaupankäyntiä Keskustorilla. 20

23 Dear Maggie William Lomax ja Tampere Vapriikissa mäntapa ovat pitkälti samat kuin missä tahansa samantyyppisessä "länsimaisessa" kaupungissa. Vierailija 1900-luvun alun Britanniasta huomaisi toki erot oman aikansa ja nykyajan välillä, mutta ei pitäisi nykyistä Tamperetta oleellisesti erilaisena kuin nykyajan Telfordia, Norwichia tai Rotherhamia. Näissä kaikissa ihmiset käyvät kerran viikossa autoillaan ruokaostoksilla keskustan ulkopuolella sijaitsevissa supermarketeissa. Kaupunkien vanhat keskustat ovat tavallisesti vilkkaimmillaan (aivan muista syistä) kahdelta sunnuntaiaamuna. Useimmat ihmiset nauttivat perhe-elämänsä yksityisyydestä ja jakavat työkavereidensa kanssa hyvin erilaisia kiinnostuksenkohteita ja harrastuksia, mutta väittävät myös heillä olevan sata tai useampia ystäviä ja seuraajia ympäri maailmaa internetin välityksellä. Myös nämä internet-ystävät asuvat hyvin samanlaisissa paikoissa hyvin harvat Etelänavalla tai jurtassa Ulko-Mongoliassa. Tampere, jonka lentokentästä on tullut halpalentoliikenteen keskus, on jossakin mielessä yhtä paljon osa suur-lontoota kuin "suur-helsinkiä". Tampereelta käsin on nopeampaa, halvempaa ja helpompaa viettää viikonloppu Cambridgessä kuin käydä Lapissa (tai Kuopiossa, tai edes Turun saaristossa) luvun alkupuolella Tampere oli englantilaiselle vierailijalle paljon oudompi. Vain harvat tamperelaiset puhuivat alkeellisintakaan englantia eikä ulkomailla ollut käynyt juuri kukaan. Ihmiset peseytyivät yleensä kerran viikossa saunassa. Kirkolliset pyhäpäivät hallitsivat kalenteria. Esimerkiksi pyhäinpäivä oli vakava uskonnollinen juhla, ei kaupallinen Amerikasta kopioitu Halloween. Joulupukkikin oli paljon pelottavampi kuin nykyajan Coca-Cola-puk- Dear Maggie William Lomax ja Tampere nostaa päivänvaloon Vapriikin kuva-arkiston niin tutkijoille kuin suurelle yleisöllekin tuntemattoman, laajan ja merkittävän William Lomaxin valokuvakokoelman. Lomaxin Tampere-aiheiset valokuvat sijoittuvat lukujen vaihteeseen. Näyttely avaa myös uuden näkökulman ulkomaalaisuuden teemaan. Englantilaissyntyinen William Lomax muutti pysyvästi Tampereelle 1891 Finlaysonin puuvillatehtaalle kankurimestariksi. Hän harrasti aktiivisesti valokuvausta ja oli muun muassa Fotografiklubben i Tammerforsin jäsen. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan korkeatasoinen valokuvakirja, jossa upeiden valokuvien rinnalla pohditaan Lomaxin valokuvatuotantoa, avataan hänen henkilöhistoriaansa sekä pureudutaan Fotografiklubben i Tammerforsin toimintaan. William Lomax ( ) tarkasteli valokuvissaan sadan vuoden takaista Tamperetta maahanmuuttajan silmin. Purjeveneitä Naistenlahdella. 21

24 ki. Kaupungin työväenkulttuuri oli synkkää, vaikkakin toipumassa katkerasta sisällissodasta, joka oli hajottanut perheitä ja tuonut mukanaan kuolemaa ja julmuutta massiivisissa mittasuhteissa. Vuonna 1996 Tampereelle saapuneena ulkomaalaisena pystyn tunnistamaan vanhan kulttuurin jäänteitä ja toisaalta muutoksia, jotka vievät meitä kohti globaalia yhdenmukaisuutta. Tampereen historiallinen sydän, jota hallitsevat kosken rantojen nykyisin muistomerkinomainen tehdasmiljöö ja Keskustorin vaikuttavat Jugend-rakennukset, on vieläkin erityinen. Mutta nykyisin Keskustorin historiallista aukiota rumentavat lasista ja teräksestä rakennetut linja-autokatokset, jotka näyttävät taiwanilaisesta kuvastosta tilatulta. Jos minä olisin saanut päättää Keskustorin uudistamisprojektista olisin ottanut rohkeamman ja nyky-suomea paremmin kuvaavan linjan. Keskustorille olisi voitu vaikkapa istuttaa rivi palmuja, joiden ympärille olisi laitettu talveksi uusiutuvalla energialla lämmitettävä lasisuoja. Tai sitten aukio olisi voitu entisöidä alkuperäiseen tyyliinsä luvun loppupuolella laboratorioni oli todennäköisesti vastuussa puolesta Tampereelle muuttaneista muslimeista. Erään kollegani Tampereella vieraillut farmaseuttivaimo sanoi ihmisten kadulla pelkäävän häntä, koska hän oli pukeutunut perinteiseen muslimiasuun. Ajat ovat muuttuneet ja Tampereesta on tullut rennompi ja monikulttuurisempi, enemmän muiden Euroopan kaupunkien kaltainen. Nykyisin maahanmuuttajat Aasiasta, Afrikasta ja muualta näkyvät katukuvassa. Stockmannilla voi joskus kuulla puhuttavan ranskaa. Mutta täältä puuttuvat suuret Euroopan ulkopuolelta tulleet vähemmistöyhteisöt, jotka ovat olennainen ja merkittävä osa yhteiskuntaa jälkikolonialistisissa pääkaupungeissa kuten Lontoossa, Lissabonissa ja Amsterdamissa. Seuraukset ovat moninaiset. Ensinnäkin Tampereen ravintolakulttuuri on kehittymätöntä. Toisaalta täällä on paljon vähemmän etnisiä jännitteitä kuin monissa muissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Silti täälläkin on omat muukalaisvihaa lietsovat poliitikkonsa ja kommentaattorinsa, joiden retoriikassa kuuluu 1930-luvun kaikuja. Rasismilla on kuitenkin Suomessa hyvin rajallinen viehätys. Kun eräs kansanedustaja jokin aikaa sitten ehdotti mustien ja homojen karkottamista Ahvenanmaalle, esitettiin väistämätön vastaehdotus, että vaikka tämäkin olisi liikaa saariston infrastruktuurille, olisi yksinkertaisempaa karkottaa saarille Suomen paljon pienempi rasistipopulaatio. Valitettavasti jopa tämä vahingoittaisi Ahvenmaan taloutta ja yhteiskuntaa tavalla, jota ei voida hyväksyä. Syvemmällä tasolla on yksi silmiinpistävä seikka, joka erottaa Tampereen (tai Suomen, tai kaikki Pohjoismaat) Britanniasta, nimittäin yhteiskunnallisen yhtenäisyyden perinne. Tämä ei tarkoita, että sosiaalinen liikkuvuus Suomessa olisi esteetöntä tai ettei Suomessa olisi köyhyyttä. Se tarkoittaa vain, että elämä on tasa-arvoisempaa kuin esimerkiksi entisessä asuinpaikassani Skotlannissa. Glasgow ssa prosenttia väestöstä on pysyvästi äärimmäisen puutteen kierteessä. Tämä enemmän tai vähemmän pysyvä alaluokka luo rikollisuuden ja katuväkivallan kulttuurin, joka on Tampereelle täysin tuntematon. Täällä äärimmäisin väkivalta, pois lukien lähes jokaista nykyaikaista yhteiskuntaa vaivaava perheväkivalta, on kahden humalaisen suomalaismiehen välillä, jotka haastavat toisiaan tappeluun jostain tyhjänpäiväisestä asiasta eikä kumpikaan ole siinä kunnossa, että tappelu johtaisi mihinkään. Niinpä Tampereen kaduilla on turvallista kulkea päivin ja öin; ainoa varottava asia on paleltumat. Yhteiskunnallisen sopuisuuden perinne on myös jollain tavalla sisällissodan perintöä. Politikointi on kohteliasta ja konsensushenkistä. Tärkeimmät puolueet ovat kaikki hyvin lähellä toisiaan, ja tällä hetkellä yhteiskunnallista asiantilaa pyrkii päättäväisimmin muuttamaan puolue, joka edustaa äärikeskustaa. Oikeisto kannattaa intohimoisesti markkinataloutta, jonka tuottamalla vauraudella voidaan ylläpitää hyvinvointivaltiota. Vasemmisto julistaa kestävää uskoaan hyvinvointivaltioon, joka luo mahdollisuudet taloudelliselle menestykselle. Lyhyesti sanottuna puolueiden välillä ei ole todellisia eroja. Tampereen kaupunginhallitus ja pormestari toimivat samalla konsensusperiaatteella. Tampere tuntui minusta kodilta viikon jälkeen. Silti se tuntuu vielä viidentoista vuoden jälkeenkin jollakin tapaa vieraalta. Olisi sääli jos se luopuisi jäljellä olevista erityispiirteistään globalisaation nimissä. Vappu kaikkine puolineen on vieläkin mahtava spektaakkeli. Toisaalta aamun ruuhkabussissa vierailija saattaisi olettaa maahan julistetun kansallisen surupäivän. Mutta ei ole huono asia olla jälkiteollinen inhimillisen kokoinen yliopistokaupunki. Asumalla Tampereella välttää päivittäisen kaaoksen M25-moottoritiellä. Kun otetaan huomioon kaikki suurkaupunkielämän vaivat, elämänlaatu Tampereella on monta pykälää korkeampi lähes millä hyvänsä mittarilla mitattuna. Jopa omaa sydäntäni lähimpänä oleva alakulttuuri tuntuu täällä olevan paljon helpommin saatavilla: olen käynyt kuuntelemassa kansainvälisiä punk-bändejä Tampereella paljon useammin kuin Britanniassa asuessani. Kuvat: William Lomax 22

25 Posetiivareita. Hiihtokilpailut järven jäällä. Talvinen Näsinpuisto. Vetureita rakennetaan Tampellassa. 23

26 MUUMIOT VIIHTYVÄT PIMEÄSSÄ MARJO-RIITTA SALONIEMI Kuvat: MUSEO EGITTO, FIRENZE TULOSSA Syksyllä 2012 Vapriikki tarjoaa kulttuurin nälkäisille ainutkertaisen elämyksen. Marraskuusta lähtien Muumiot matka kuoleman valtakuntaan -näyttely vie tutkimusmatkalle kiehtovaan faraoiden Egyptiin. Kuoleman jälkeinen elämä tunnetaan monissa maailman uskonnoissa. Se askarrutti myös muinaisia egyptiläisiä, jotka varustivat vainajansa viimeiselle matkalle monien tarkkojen sääntöjen mukaan. Vainajan mukaan hautoihin laitettiin myös arkisia tarvekaluja ja kallisarvoisia rituaaliseineitä. Egyptin hautakammiot aarteineen ovat kiehtoneet ihmismieliä läpi vuosisatojen ja houkutelleet puoleensa niin haudanryöstäjiä ja onnenonkijoita kuin tutkijoita ja arkeologejakin. Vapriikin näyttely tulee Firenzen egyptologisesta museosta, jonka kokoelmia on vuosisatojen kuluessa kartuttaneet mm. vaikutusvaltainen Medici-suku. Vapriikiin saapuvista esineistä monet ovat museon kokoelmiin päätyneet vuonna 1828 Egyptiin suuntautuneen ranskalais-toskanalaisen tutkimusretkikunnan työn tuloksena. Matkaa johtivat Italian egyptologian perustaja, Ippolyte Rosellini ja ranskalainen Jean Francois Champollion, mies joka onnistui ratkaisemaan hieroglyfien arvoituksen. Työn tulokset jaettiin tasan: puolet keruutuloksista jäi Firenzeen, toinen puoli niistä matkasi Louvreen, Pariisiin. Vapriikin Muumiot matka kuoleman valtakuntaan -näyttely keskittyy muinaisen Egyptin kuoleman kultin esittelyyn; se perehdyttää mm. palsamoinnin ja muumioinnin saloihin. Mukana näyttelyssä on sarkofageja, rituaaliesineitä, arkisia tarvekaluja, amuletteja ja koruja. Ja tietysti myös muumioita; mm. nuoren naisen ja lapsen muumiot. Firenze egyptologinen museo esittelee kokoelmiaan Italian ulkopuolella nyt ensimmäistä kertaa. Vapriikin näyttelyssä on mukana sata aitoa ja toinen toistaan kiehtovampaa esinettä. 24 MUUMIOT MATKA KUOLEMAN VALTAKUNTAAN VAPRIIKISSA

27 SYKSYLLÄ DASHI NAMDAKOV TAINA MYLLYHARJU Tampereen taidemuseo järjestää siperialaisen kuvanveistäjän Dashi Namdakovin (s.1967) näyttelyn Tampereen taidemuseossa Lyhyessä ajassa oman maansa supertähdeksi nousseen ja viime vuoden aikana myös kansainvälistä kiinnostusta herättäneen kuvanveistäjän teoksia nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa. Aikaisemmin taiteilijan teokset ovat olleet esillä mm. Valtiollisessa Eremitaasissa Pietarissa ja Lontoossa. Tampereen näyttely koostuu kaikkiaan noin 100 teosta ja valikoima loisteliaita koruja. Teosten aihemaailma on lähtöisin taiteilijan kotiseudun rikkaasta kansanperinteestä, johon taiteilija on lisännyt oman mystisen ulottuvuuden. Teosten aihemaailma ja muotoilu tuo mieleen Tampereen taidemuseon parin vuoden takaisen menestysnäyttelyn H.R. Gigerin, johon myös kuvataiteilija itse myöntää tuntevansa mielenkiintoa. Namdakovin tapauksessa myös taideteosten tekninen toteutus lyö katsojan ällikällä sekä jättikokoisten pronssiveistosten että miniatyyristen korujen viimeistely antaa viitteitä tekijänsä teknisestä taituruudesta. Taatusti suomalaista taidemaailmaa kohahduttava näyttely! Dashi Namdakov, Evening, 2001 Dashi Namdakov, Teosnimi, vuosi DASHI NAMDAKOV TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSA

28 Muumilaakso muuttaa mutta milloin ja mihin? ELINA BONELIUS Tamperelaisten ja muidenkin rakastama muumien kotipesä on muuton edessä. Pääkirjasto Metso menee remonttiin näillä tiedoin 2013, ja siihen mennessä on Muumilaakson löydettävä uudet, ajanmukaiset tilat muualta. Keskustelu uudesta sijaintipaikasta käy vilkkaana ja usein tunteikkaanakin. Se osoittaa, että yleisölle Tove Janssonin alkuperäinen muumitaide on tärkeä asia. Onhan se kaikkien tamperelaisten omaisuutta 1986 allekirjoitetun lahjakirjan perusteella. Jansson lahjoitti muumikokoelmansa Tampereen kaupungille ja Tampereen taidemuseolle. Nyt tuo kokoelma on noussut jo kansallisaarteen asemaan. Remontin alta pois Muumit ovat asuneet niin kaakeliuunin takana kuin viehättävässä villassa omassa laaksossaan. Taideteokset ovat olleet Muumilaaksossa Hämeenpuistossa vuodesta 1987, liki 25 vuotta. Vieläkään ei ole varmaa, milloin Metson remontti alkaa, mutta kaupungin budjettiin ja hankkeisiin se on kirjattu vuodelle On tärkeää, että muumitaide olisi evakuoitu Metsosta parempaan talteen, kun remontti alkaa. Remontin pöly, melu, tärinä, lika ja työnteon trafiikki eivät edistä kokoelman säilyvyyttä eivätkä yleisön viihtyvyyttä. minne? Kipakka kysymys. Tilan olisi vastattava teosten arvoa tämä mainitaan lahjakirjassa. Sinne pitäisi päästä helposti. Sen pitäisi palvella niin kotimaisia, tamperelaisia kuin ulkomaisiakin muumien ystäviä, kaiken ikäisiä, hiljaisia ja aktiivisia museovieraita. Sen pitäisi tunnelmaltaan noudattaa Tove Janssonin itsensä luomia suuntaviivoja. Tällaisen tunnelman voi aistia nykyisessä Muumilaaksossa, jonka suunnitteluun taiteilija itse osallistui. Vahvin ehdokas uudeksi tilaksi tällä hetkellä on Luovien alojen keskus, jota on pitkään ideoitu Rantaväylän varteen, lähelle Särkänniemeä niin sanottuun Sukkatehtaaseen. Samaan rakennukseen olisi luvassa monikin kulttuurialan ja erityisesti lastenkulttuurin toimija. Lisäksi Muumilaakson naapuri, Kivimuseo upeine kiteineen, mineraaleineen, koruineen ja muinaisine fossiileineen olisi näillä näkymin liittymässä Muumilaakson seuraan. Muitakin vaihtoehtoja on, ainakin teoriassa. On esitetty taidemuseon uudisrakennusta Pyynikintorin varteen ja Muumilaaksolle tiloja sinne. On esitetty useampia kiinteistöjä keskustasta, mutta ne eivät ole soveltuneet tarkoitukseen. On esitetty uudisrakennusta, vahvana tonttiehdokkaana Eteläpuisto Pyhäjärven rannalla. Vuosi 2014 on Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuosi. Olisi komeaa avata uusi Muumilaakso silloin. Onnistuuko se ja millä varoin? Voiko kaupunki osoittaa tarpeeksi rahaa muumeille? Voidaanko saada ulkopuolista rahoitusta? Ymmärtävätkö oikeat ihmiset Muumilaakson arvon tamperelaisena käyntikohteena? Muumit hurmaavat maailmalla Muumilaakso on painottanut toimintaansa kansainvälisiin näyttelyihin vuodesta 2007 lähtien. Muutto on ollut tiedossa, ja siksi nykyisiin tiloihin ei ole haluttu merkittävästi investoida. Vääjäämättä nykyinen tila rapistuu ja kuluu. Sen museotekniikka on jo tullut tiensä päähän. On ollut sopiva aika suuntautua ulospäin, ja sillä onkin ollut seurauksensa. Vaikka kokonaiskävijämäärä Muumilaaksossa on laskenut viiden viime vuoden aikana, on ulkomaisten kävijöiden määrä kasvanut. Lisäksi kansainväliset näyttelyt eri puolilla maailmaa ovat keränneet viiden vuoden aikana yhteensä yli kävijää. Kansainvälisille museovieraille kannattaisi rakentaa museokohde, joka vastaa odotuksia, hurmaa ja saa bloggaajat kehumaan Tamperetta ja Muumilaaksoa. Tervetuloa Tampereelle, uuteen Muumilaaksoon 2014 minne, se on vielä yllätys, mutta pankaa vuosi mieleen ja seuratkaa mitä Muumilaaksosta kuuluu. Kuva: Reino Branthin, Vapriikin kuva-arkisto. 26

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 KOULU, ESIKOULU JA ERITYISOPPILAAT PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 Kevään teemana on piirtäminen, jota tutkitaan monelta kantilta pääasiassa sarjakuvan ja pilapiirroksen maailmoissa. Marraskuussa 2011 suomalainen

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 Ideointipaja Yhteenveto 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 - yleiset toiveet Design käsitteen avaus ja laajennus Kansainvälisyyttä Suomeen Kestävä kehitys

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Verkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot

Verkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot Verkostoitumalla uusia tuotteita Case: Serlachius-museot Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 31.8.2011 Serlachius-museot Mäntän Serlachius-museot koostuvat kahdesta museosta: Gösta

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME. 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU

Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME. 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU Venäjä teemamaana Helsingin kansainvälisilä kirjamessuilla 22. 25. lokakuuta 2015 Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU 10:00-11:30 Meidän kirjatarhamme

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Kerava 90 vuotta Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Mistä on kyse? Tämä vuosi on Keravan kaupungille merkittävä, sillä kaupunki viettää 90- vuotisjuhlaansa. 3.1.2014 tuli kuluneeksi tasan

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas

Lisätiedot

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy.

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Asiat ovat eriarvoisia! Elämme maailmassa, jossa asiat ovat eriarvoisia! Kulta on hopeaa arvokkaampaa, öljy on vettä kalliimpaa, jne.! Tämä arvottaminen

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1 Osio: #6 Lue, katso, kuuntele 1 #6 lue-katsokuuntele Lue, katso, kuuntele -osion etusivu Nostoja alasivuilta ja erilaisia listoja. 6 alasivun esittelylaatikot,

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi TOIMINTAKERTOMUS 2010 NYKYTAITEEN MUSEO KIASMAN TUKISÄÄTIÖ UNDERSTÖDSSTIFTELSEN FÖR MUSEET FÖR NUTIDSKONST KIASMA KIASMA MUSEUM OF CONTEMPORARY ART FOUNDATION TOIMINTAKERTOMUS 2010 Y-tunnus: 2199820-1

Lisätiedot

taskuusi koe enemmän! TAMPERE-KORTTI TAMPERE CARD

taskuusi koe enemmän! TAMPERE-KORTTI TAMPERE CARD taskuusi koe enemmän! TAMPERE-KORTTI TAMPERE CARD TAMPERE-KORTTI TAMPERE CARD TAMPERE-KORTTI MUSEOT AMURIN TYÖLÄISMUSEO- KORTTELI ALBERT EDELFELT, UUSMAALAINEN MERIMIES, 1896, EAM Laajasta museotarjonnasta

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä Lukioiden ilmiöt Euroopan unioni 1. jakso Euroopan unioni on 28 jäsenvaltiosta ja lukuisista toimielimistä koostuva yhteisö, jonka toiminnassa riittää setvittävää niin poliittisille vaikuttajille, talouden

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun

Lisätiedot

IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015

IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015 IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015 Kevättalvella 2015 aloitimme vaihto-opiskelupaikan hakuprosessin valmistelun. Pohdimme perusteellisesti mihin maahan haluamme matkustaa ja missä maassa voisimme oppia

Lisätiedot

Takapihalta etupihalle Uusi Amos Andersonin taidemuseo Lasipalatsissa

Takapihalta etupihalle Uusi Amos Andersonin taidemuseo Lasipalatsissa Takapihalta etupihalle Uusi Amos Andersonin taidemuseo Lasipalatsissa Näyttelypäällikkö Susanna Luojus & Intendentti Kaj Martin 24.9.2015 Kypsän miehen iän saavuttanut, omillaan toimeentuleva, määrätietoinen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot