Euroopan rakennusperintöpäivät Lähdön ja saapumisen paikat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan rakennusperintöpäivät 2006. Lähdön ja saapumisen paikat"

Transkriptio

1 Euroopan rakennusperintöpäivät 2006 Lähdön ja saapumisen paikat

2 Teissä ja joissa on jotakin hyvin ihmeellistä, Nipsu mietti. Kun katselee niiden kulkua, tulee sydän rauhattomaksi ja kaihoisaksi. Tuntee valtavaa halua olla jossakin muualla, lähteä mukaan katsomaan mihin ne loppuvat Tove Jansson, Muumipeikko ja pyrstötähti Lähdön ja saapumisen paikat 2 Harvat paikat kertovat yhtä monia ja värikkäitä tarinoita kuin ne, joissa ihmiset kohtaavat ja eroavat. Rautatieasema, laituri, linja-autopysäkki, lauttasatama jopa tien laidassa seisova maitolaituri ovat kaikki yhtä lailla elämän suurten hetkien kuin arkistenkin tapahtumien näyttämönä. Asemalaiturilla vilkutamme seikkailuun lähtevälle, satamassa toivotamme ystävät tervetulleiksi, lentokentän tuloaulassa syleilemme kotiin palaavaa matkamiestä. Kaikissa näissä paikoissa leijuu onnen ja odotuksen tuntu, ja kuitenkin ne ovat samalla surun ja murheen sumentamia. Kahvilassa lähtösillan kupeessa ystävykset jättävät jäähyväiset toisilleen ja laiturilla maastamuuttaja lausuu viimeiset hyvästinsä. Vapaaehtoisesti tai pakosta, näissä paikoissa jätetään entinen elämä taakse ja aloitetaan jotakin uutta. Vuonna 2006 Euroopan rakennusperintöpäivien teemana on Lähdön ja saapumisen paikat. Huomio kohdistuu suuriin risteyspaikkoihin, joissa aloitetaan ja päätetään pitkiä matkoja: linja-auto- ja rautatieasemiin, lauttasatamiin ja lentokenttiin. Nämä paikat todistavat tulevaisuuden uskoa, kunnianhimoisia poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia haaveita sekä insinööritaidon valtavaa kehitystä maailmassa, josta rajat ovat hyvää vauhtia katoamassa. Panemme merkille myös pienemmät kohtaamispaikat, kuten raitiovaunupysäkit, tienvarsiravintolat ja uneliaat pääteasemat. Ne kertovat ihmisten elämästä arkena, työssä ja vapaa-aikana, tiedon välittymisestä ja matkustamisesta niin vanhalla kuin uudella vuosituhannella. Näennäisen merkityksettömätkin paikat, jotka ovat unohtuneet tai rapistuneet, ovat arvokkaita. Autiot asemat ja laudoitetut ikkunat kertovat siitä mitä on ollut, teollisen yhteiskunnan murrosvaiheesta, maaseudun autioitumisesta ja kaupunkien paisumisesta. Nämä paikat niin suuret kuin pienetkin muodostavat tärkeän osan yhteistä kulttuuriperintöämme ja antavat meille korvaamattoman kuvan nyky-yhteiskunnan kehityksestä. Euroopan rakennusperintöpäiviä vuonna 2006 juhlitaan Pohjoismaisen yhteistyön merkeissä Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Virossa teemalla Lähdön ja saapumisen paikat. Yhteisen teemavuoden

3 photo: mikko paartola, vastavalo. fi, finland avulla osallistujamaat voivat avartaa Pohjolan monimuotoisen kulttuuriperinnön tuntemusta ja arvostusta. Tässä esitteessä on osanottajamaiden artikkeleita teeman eri osa-alueilta. Voitte lukea Viron rautatieasemien ja Ruotsin lentokenttien kehityksestä. Saatte tietoa myös Suomen linja-autoasemista ja Norjan lauttaliikenteestä. Islannin artikkeli kertoo siirtolaisuudesta, joka on aina ollut tuttu ilmiö kaikissa osallistujamaissa ja on edelleen ajankohtainen. Voitte myös osallistua teemaan liittyvään yleisökilpailuun. riin alatalu Vt. Pääjohtaja Muinsuskaitseamet Viro kristín huld sigurðardóttir Pääjohtaja Fornleifavernd ríkisins Islanti inger liliequist Pääjohtaja Riksantikvarieämbetet Ruotsi heikki kukkonen Puheenjohtaja Euroopan rakennusperintöpäivien johtoryhmä Suomi anne-marie førde Puheenjohtaja Kulturminnedagen-komitea Ympäristöministeriö Norja 3

4 SIIRTOLAISUUDEN PAIKAT Maata näkyvissä! 4 Ensimmäiset asukkaat Islantiin tulivat Norjasta, kertoo Íslendingabók (kirja islantilaisista) ja Landnámabók (kirja asutuksen historiasta). Landnámabók luettelee henkilöt, jotka asettuivat Islantiin noin vuosina Useissa tapauksissa kerrotaan, mistä päin Norjaa siirtolaiset tulivat, joten kirja on myös kertomus entisaikojen lähdön ja saapumisen paikoista. Islannin asuttaminen oli osa pohjoisten kansojen laajentumista länteen, mikä puolestaan johtui osittain Skandinavian väestönkasvusta viikinkiajalla. Norjasta muuttaneiden lisäksi Islantiin saapui pohjoista tai kelttiläistä alkuperää olevaa väestöä Irlannista ja Britanniasta. Íslendingabókin mukaan Islanti oli asutettu kokonaan kuudessakymmenessä vuodessa. Vuonna photo: sigfús eymundsson, national museum of iceland 1800-luvun puolivälistä aina 1930-luvulle asti monet pohjoismaalaiset lähtivät kotimaastaan pakoon köyhyyttä, uskonnollista vainoa tai poliittisen vapauden rajoituksia. Myös seikkailunhalu ja kultakuume veivät suomalaista, islantilaista, norjalaista ja lähes puolitoista miljoonaa ruotsalaista etsimään onneaan Yhdysvalloista. Nykyään muuttoliike on paljon pienimuotoisempaa. Kuitenkin sodat ja poliittiset vainot maailmalla ajavat pakolaisia muun muassa Pohjoismaihin. 930 perustettiin parlamentti Alþingi Islannin eteläosassa sijaitsevaan þingvelliriin, jonne kokoontui kesäisin väkeä maan kaikista kolkista säätämään lakeja ja ratkaisemaan kiistakysymyksiä. Kun maa oli jo kokonaan asutettu ja väestö edelleen kasvoi, katseet suuntautuivat taas länteen kohti maata nimeltä Gunnbjarnarsker, josta oli olemassa vain epämääräistä tietoa. Eiríkur rauði þorvaldsson (Eerik Punainen) tuli Norjan Jaðarista (Jærenista) Islantiin asettuakseen saarelle asumaan, mutta joutui kahnauksiin ja julistettiin lainsuojattomaksi kolmeksi vuodeksi. Eiríkur päätti lähteä etsimään Gunnbjarnarskeria, löysi etsimänsä ja antoi sille nimeksi Grönlanti. Kolmen vuoden kuluttua hän palasi Islantiin ja kokosi mukaansa väkeä asettumaan pysyvästi Grönlantiin. Poikkeuksellisen hyvän merenkulkutaitonsa ansiosta viikingit olivat aikansa eniten matkustavaa kansaa. Ajatellaanpa esimerkiksi Guðríður þorbjarnardótturia, joka syntyi Islannissa, meni kahdesti naimisiin Grönlannissa ja lähti toisen miehensä þorfinnur Karlsefnin kanssa Vinlandiin, jossa hän synnytti Snorri nimisen pojan (noin vuonna 1004). Snorrin uskotaan olevan ensimmäinen Amerikassa syntynyt eurooppalainen. He muuttivat takaisin Islantiin, ja myöhemmin Guðríður matkusti Roomaan. Sieltä hän palasi turvallisesti kotimaahansa Islantiin, missä kuoli. Vasta 1800-luvulla islantilaiset alkoivat muuttaa suurin joukoin ulkomaille, ja taas kerran länteen. Vuosisata oli erityisen kylmä, ja lisäksi sattui tulivuorenpurkauksia ja kotieläimet sairastelivat. Ensimmäisinä muuttivat mormonit, joita siirtyi kymmenittäin Utahiin vuodesta 1855 alkaen. Vuonna

5 Sotavuosina noin lasta evakuoitiin Suomesta muualle Pohjoismaihin pääasiassa Ruotsiin, mutta myös Tanskaan ja Norjaan. Noin viidennes sotalapsista jäi sodan jälkeen asumaan ottoperheidensä luo, joista monet adoptoivat suojattinsa säästääkseen heidät uudelta tuskaiselta erolta. Vielä useammat sotalapset palasivat Ruotsiin aikuisina maahanmuuttajina: noin suomalaista muutti Ruotsiin 1960-luvulla. photo: finnair, finland 1873 ensimmäinen suuri islantilaisryhmä lähti laivalla Kanadaan saaren pohjoisosassa sijaitsevasta Akureyrista, ja samana vuonna muutti kymmeniä ihmisiä Brasiliaan. Suurin osa siirtolaisista lähti Kanadaan, jossa Winnipegin kaupungista tuli islantilaisten keskus. Kaupungin pohjoispuolisissa territorioissa perustettiin vuonna 1875 islantilaisyhteisö, joka sai nimekseen Uusi Islanti. Samana vuonna muuttoliike Kanadaan kiihtyi Islannin pohjoisosassa sattuneen Askja-tulivuoren rajun purkauksen vuoksi. Purkausalueelta muutti Kanadaan suurin yksittäinen siirtolaisryhmä. On arvioitu, että kaikkiaan viisitoistatuhatta islantilaista siirtyi Pohjois-Amerikkaan vuosina Teksti: gunnar bollason Fornleifavernd ríkisins, arkeologisen kulttuuriperinnön vaalimisesta vastaava virasto, Islanti 5

6 LAUTTARANNAT JA SATAMAT Kaikki laivaan! 6 Lauttaranta on vastakohtien satama. Kuin kuhiseva muurahaispesä juuri ennen aluksen saapumista ja lähtöä, mutta hiljainen kuin hautausmaa, kun myöhästyy viimeisestä lautasta ja joutuu viettämään yön autossaan. Lauttoja lähtee kaikkein kaukaisimmilta saarilta ja vilkkaimmista kaupunkikeskuksista. Ihminen ei ole koskaan niin yksin tai niin suuressa määrin osa joukkoa kuin satamassa. Bussiretkellä olevat lapset nauravat turisteille, jotka eivät ymmärrä keltaisten ja sinisten opastinkilpien eroja ja jotka kuumeisesti tutkivat lautta-aikataulun vääriä sarakkeita. Siniset kilvet kertovat missä matkustaja on, keltaiset ilmoittavat määränpään. Laituri on kuin kirkon portaat, se on tapaamispaikka. Myyntikojut ovat seikkailu sinänsä. Ne Vuonna 1974 lossit kuljettivat Norjan pääteillä yli yhdeksän miljoonaa ajoneuvoa ja lähes 23 miljoonaa matkustajaa. Vuonna 2004 ajoneuvojen määrä ylitti 17 miljoonaa, mutta matkustajia oli enää parikymmentä miljoonaa. Nykyään Norjassa on 350 autolauttarantaa. Lauttaliikenteen huippuvuosina niitä oli jopa 100 enemmän. photo: bjørn foss, norway ovat sivilisaation lähettiläitä sadoissa etuvartiopaikoissa. Niistä voi ostaa maan sanomaja juorulehtiä. Satamassa on myös aina voinut löytää mainosjulisteita, postitoimiston ja puhelimen. Kirjo kattaa kaiken itse pystytetyn kojun kapeasta taittuvasta myyntitasosta valintamyymälöihin, kypsyyttään halkeilevista makkaroista hienoihin gourmetruokalajeihin. Yhden lauttarannan odotushuoneessa pitää kokoustaan kristillinen nuorisokerho. Toisen ravintola on niin hieno, että lauttaliikenteen käyttämää rumaa polttoainesäiliötä vaaditaan siirrettäväksi. Kun ihmisillä alkoi olla varaa omiin autoihin ja tieverkko mahdollisti henkilöauto- ja linja-autoliikenteen, lauttalaiturit syrjäyttivät höyrylaivasatamat. Usein autolautat toimivat samalla paikalla missä matkustajalaivat aikaisemmin laskivat laituriin, sillä se oli halvin ratkaisu. Yhtä usein se osoittautui kuitenkin huonoksi ratkaisuksi miehistölle, joka joutuu ohjaamaan aluksia kaikenlaisessa säässä. Lisäksi uudet lauttalaiturit rakennettiin usein kaikkein uloimpiin, sään pahimmin pieksemiin niemenkärkiin, jotta merimatka olisi mahdollisimman lyhyt. Näitä ongelmia ei juuri enää ole, sillä autolautoista on kasvanut lentotukialusten kokoisia. Entisaikojen pienten, matalakulkuisten lauttojen ja jyrkkien lastausramppien aikakaudella oli laskuveden aikaan osoitettava joskus aivan erityistä kekseliäisyyttä ramppien loiventamiseksi niin, että autot saatiin rannalle. Vielä nykyäänkin lapsista on jännittävää katsella lauttajonoja, jotka turistikaudella

7 photo: kamerareportage, sweden, pressens bild Kuuluisa näyttelijätär Greta Garbo saapui Göteborgiin MS Kungsholm laivalla kesäkuussa Suuret valtamerihöyryt kiinnittyivät ns. Amerikan makasiinin toiselta nimeltään Betonimakasiinin luo. Betonimakasiini sai nimensä siitä, että valmistuessaan v se oli Göteborgin ensimmäinen täysin betonirakenteinen rakennus. venyvät useiden satojen metrien mittaisiksi. Rekisterinumeroiden kerääminen ja värien ja kansallisuuksien laskeminen ei varmaan milloinkaan jää pois muodista. On varsin erikoislaatuinen kokemus odottaa tällaisessa ikuisessa jonossa syksyisen sunnuntain iltahämärässä matkalla kotiin lomalta tai perhetapahtumasta. Maailma on pysähtynyt. Odotus saattaa kestää yli puolenyön, ja ehkä joudutaan odottamaan vielä toista lauttaa ennen kotiin pääsyä. Kun matkustaja nousee maihin paikassa, jossa hän ei ole koskaan aikaisemmin käynyt, on tehtävä kaikenlaisia päätöksiä. Busseja on monesti jonossa useita, ja väärän valitseminen saattaa olla kohtalokasta. Erehdyksen saattaa huomata vasta ajettuaan muutaman kilometrin väärään suuntaan, ja virheen tehnyt voi joutua kävelemään takaisin, sillä kaikissa satamissa ei ole takseja ja bussikin saattaa kulkea vain kerran päivässä. Alukset ovat samanlaisia meren kummallakin laidalla. Rannikon asukkaat ovat oppineet toisiltaan herkkuruokien valmistusta, musiikkia ja vaatemuotia. Satamat ja laiturit ovat globaaleja luonnoltaan ja kuitenkin samanaikaisesti kokonaan oman paikkakuntansa tuotteita. Teksti: odd w. williamsen Nordmøren museo, Norja 7

8 RAUTATIEASEMAT Matkaliput, olkaa hyvä! 8 Vaikka Venäjän valtakuntaan kuuluneessa Virossa kaivattiin rautateitä jo 1840-luvulla, huomattavia rakennushankkeita ei toteutettu ennen vuotta 1870, jolloin avattiin rata Paldiskista Tallinnan ja Narvan kautta Hatsinaan. Tämän yksityisrautatien alullepanijana oli Baltian saksalainen ylimystö, mutta valtion valvonta pakotti rakentajat noudattamaan vakiokaavaa ja hyväksymään Venäjän tieministeriön laatimat rakennusohjeet ja käyttömääräykset. Tsaarinajan päättyessä Viron alueella oli leveä- ja kapearaiteisten ratojen verkko, joka oli kansallistettu vuonna Huolimatta sotien ja ajan hampaan aiheuttamista vahingoista tsaarinajan rakennustyön jäljiltä on jäänyt joukko suhteellisen yhdenmukaisia asemarakennuksia. Vakiomuotoista julkisivusuunnittelua sovellettiin kautta linjan asemarakennuksista ulkokäymälöihin. Rakennukset ovat enimmäkseen puuta ja ajan tavan mukaan niiden ovet, ikkunat ja jyrkät päätykolmiot oli varustettu runsain puukoristeluin. Ensimmäisen ja toisen luokan risteys- ja pääteasemat - Tallinna 1870, Tartto 1877, Haapsalu 1905, Tapa olivat melko suurellisia ja osaksi tai kokonaan kivestä rakennettuja. Veturitallit, joita oli jokaisella suurella asemalla, ovat nykyään harvinaisuuksia ja ansaitsevat erityistä huomiota. Pietarissa provinsseja varten laaditut vakiosuunnitelmat eivät jättäneet Viron tsaarinaikaiselle rautatiearkkitehtuurille juurikaan varaa tyylilliseen vaihteluun. Viron itsenäisyyden aikana ( ) arkkitehtuurimuodin muutokset heijastuivat myös uusiin asemarakennuksiin. Rataverkon kasvaessa maan rautatielaitoksen insinöörit toivat rautateiden arkkitehtoniseen ilmeeseen koko ajan jotain uutta. Kolmekymmentäluvun loppuun mennessä 1920-luvun traditionalismi Heimatkunst ja uusbarokin vivahteineen kehittyi funktionalismin rationaaliseksi muotokieleksi. Käyttäessään yhteistä tilaa jäsentäviä vakioratkaisuja Viron tasavalta osoitti samanlaista yhtenäistämishalua kuin tsaarinhallintokin. Toisen maailmansodan aikana monet rautatieasemat tuhoutuivat. Neuvostoliiton miehityksen ensimmäisinä vuosikymmeninä riitti työtä, vaikka uusia merkittäviä rataosuuksia ei siviilikuljetuksia varten rakennettukaan. Tämän aikakauden anti Viron rautatiearkkitehtuurille oli suuri joukko stalinistisia (uusklassisia) asemarakennuksia, jotka rakennettiin neuvostoliittolaisen vakiokaavan mukaisesti. Pian modernismi il-

9 photo: timo tamminen luvun alussa Islannissa oli rautatie ja kaksi veturia. Kaksi kapearaiteista rataa, joiden yhteenlaskettu pituus oli 12 km, rakennettiin kuljettamaan tarvikkeita laiturin ja aallonmurtajan ra- vastavalo. fi, finland kennustyömaalle pääsaaren ja Örfíriseyn saaren välille. Muissa Pohjoismaissa rautatiet ovat olleet tärkeä kuljetusmuoto 1800-luvun puoliväliltä lähtien. Tänä vuonna Ruotsin rautatiet viettää 150-vuotisjuhliaan. mestyi arkkitehtuuriin uudelleen. Vuonna 1967 Tallinnan Baltian rautatieasema sai kokonaan uuden ulkoasun. Viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana on Viron rautateillä tapahtunut suuria, toisinaan ehkä harkitsemattomiakin, muutoksia. Matkustajaliikenne on vähentynyt huomattavasti ja asemaverkko, joka kerran oli tärkeä osa rataliikenteen logistiikkakokonaisuutta, on nyt usein supistunut pelkiksi radan vieressä seisoviksi rakennusryhmiksi, joiden tehtävä on jokaisessa tapauksessa mietittävä uudelleen muuttuneiden tarpeiden ja mahdollisuuksien pohjalta. Teksti: martin jänes Viro 9

10 LENTOASEMAT Lentoon! 10 photo: the museum of estonian architecture, estonia Tanskalaisen Christiani & Nielsen insinööritoimiston suunnittelemia virolaisia vesitasohangaareja Tallinnan kaivossatamassa. Tämä oli maailman ensimmäisiä rakennuksia, johon rakennettiin teräsbetoninen kupoli. Ensimmäinen reittilento Tallinnasta Helsinkiin lennettiin 7. helmikuuta 1920: kolme sotilaskonetta kuljetti tuolloin postia ja paketteja. Ihminen on kautta aikojen haaveillut lentämisestä. Kreikkalaisessa mytologiassa Ikaros pyrki lentoon sulista ja vahasta rakennettujen siipien varassa. Leonardo da Vinci teki 1400-luvulla piirustuksia ja kuvauksia lentolaitteista. Ensimmäinen voimanlähdettä käyttävä ohjattava lentokone nousi kuitenkin ilmaan vasta vuonna Sen olivat suunnitelleet veljekset Orville ja Wilbur Wright. Ensimmäinen reittilento tehtiin Floridassa, Yhdysvalloissa, vuonna 1914, ja Charles Lindbergh teki kuuluisan Atlantinylityslentonsa vuonna Libyan sodan aikana vuonna 1911 italialaiset käyttivät ensimmäisinä lentokoneita taistelussa, sekä tiedustelutehtävissä että pommikoneina. Ruotsi pysytteli kansainvälisen kehityksen mukana ja rakensi ensimmäisen lentokenttäsukupolvensa jo 1920-luvulla. Tällöin valmistuivat muun muassa Göteborgin Torslandan, Malmön Bulltoftan ja Tukholman Lindarängenin ilmalaiva-asemat. Kymmenisen vuotta myöhemmin Tukholmassa todettiin, että tarvittiin talvikäyttöön sopivia kiitoratoja. Kaupungin uusi lentoasema rakennettiin Brommaan ja avattiin liikenteelle vuonna Työ tehtiin osittain työllisyystöinä ja koska työvoimaa oli valtavasti, asfalttipäällysteen perustaksi lasketut kivet asennettiin paikalleen käsityönä luvun lopulla purjelentoinnostus sai kirjaimellisesti siivet alleen. Purjelentokerhoja oli perustettu eri puolille Ruotsia jo aikaisemmin, ja Ållebergiin Länsi-Göötanmaalle avattiin alan keskusoppilaitos vuonna Samaan aikaan perustettiin eri puolille maata kaikenkokoisia lentokenttiä, osa sotilas- ja osa siviilikäyttöön. Useimmat ensimmäisen sukupolven lentokenttärakennukset ovat peräisin 1940-luvulta. Ulkoasultaan näillä terminaalirakennuksilla on paljon yhteistä aikakauden rautatieasemien kanssa, ja niitä sanottiinkin asemarakennuksiksi. Lentokonehalleja rakennettiin ja luvulla, ja niissä oli usein voimakaslinjaisia puisia tai metallisia kaarirakenteita. Vuodesta 1960 alettiin suunnitella ja rakentaa uutta lentoasemasukupolvea. Vaikka Arlandan, Landvetterin, Bromman ja Sturupin suuret kansainväliset lentokentät ovat ruotsalaisten arkkitehtien suunnittelemia, ne ovat ulkonäöltään hyvin kansainvälisiä, mikä näkyy esimerkiksi avarista tulo- ja lähtöauloista ja lennonjohtotorneista. Lentämisen alkuvuosilta on vielä jäljellä kohtalaisen paljon rakennuksia, muun muassa nykyään suojeltu Lindarängenin kaarilinjainen lentokonehalli. Sen suunnitteli

11 On mahdotonta ajatella lentoliikennettä jokapäiväisenä asiana, enkä saata käsittää, että tästä voisi tulla ihmisten ja tavaroiden kuljetusmuoto. (Norjalainen kansanedustaja vuonna 1927) photo: kuvajainen, vastavalo. fi, finland Sven Markelius, joka oli opiskellut lentokenttärakentamista ulkomailla. Suojeltu lentokenttäkohde on myös Brattforshedenin alue Karlstadin kunnassa, jonne sijoitettiin sotilaslentokenttä nro 16 vuonna Alueella on laskeutumis- ja nousukiitoradat, naamioidut lentokonehallit, sotilasparakkeja, konekivääripesäkkeitä ja panssariesteitä. Ållebergissä järjestetään edelleen purjelentokursseja. Laukaisualustasta, jota käytettiin purjekoneiden sinkoamiseen ilmaan kumiköyden avulla, on vielä olemassa jäänteitä, ja yhdessä vanhoista lentokonehalleista on purjelentomuseo. Teksti: fredrik blomqvist ja pia hedenstedt Riksantikvarieämbetet, Ruotsi 11

12 LINJA-AUTOASEMAT Mennään bussilla! Suomen ensimmäinen linja-auto lähti reitilleen 1905, mutta linjaliikenne alkoi vakiintua vasta 1920-luvulla tieverkon laajentumisen ja siltatekniikan kehittymisen myötä. Linja-autoilla ei aluksi ollut vakituisia pysäkkejä. Vähitellen liikennöitsijät löysivät yhteiset etunsa ja alkoivat järjestää Suomeen yhtenäistä asemaverkostoa esikuvinaan rautatieasemat ja ruotsalaiset pakettitoimistot. Vuonna 1928 perustettiin Linja-autoliitto, jonka tavoitteena oli luoda säännölliset vuorot ja kiinteät taksat. Liitto haki kumppaneikseen kaupunkeja perustamaan asemia. Yhteistyöhön tulivat myös bensiiniyhtiöt, jotka toimivat usein rakennuttajina. Tästä alkoi linja-autoasemien ja huoltoasemien vuosikymmenien rinnakkaiselo Suomessa. Alusta alkaen linjaautoasemien tilaohjelma vakiintui käsittämään odotussalin, lippumyymälät, rahtitavaratoimiston, WC:t ja myymälöitä. Asemalla oli yleensä myös kahvila tai ravintola luvulla asemien liikennejärjestelyjä ja sijoitusta kaupunkirakenteessa kehitettiin pohjoismaisten esikuvien pohjalta. Asemien määrä lisääntyi nopeasti. Niiden arkkitehtuuri alkoi eriytyä joustava ja yleispätevä funktionalismi suunnannäyttäjänään. Kook- 12 photo:minna autio.vastavalo. fi, finland

13 August Kasakin verstaalla Missossa Virossa v rakennettu koivupuinen linja-auton kori. photo: arnold unt s private collection, estonia kaat ikkunat, massiiviset odotushallit, erilliset rahtisiivet ja tornit vakiintuivat asemien ominaispiirteiksi. Useimpien suurten suomalaiskaupunkien linja-autoasemat rakennettiin 1930-luvulla lukuun ottamatta Helsinkiä. Toinen maailmansota katkaisi kehityksen, mutta se pääsi uudelleen vauhtiin jälleenrakennusaikana, jolloin pidettiin tärkeänä erityisesti Pohjois- Suomen liikenneverkon parantamista. Vuoden 1952 olympialaiset olivat todellinen piristysruiske linjaliikenteelle. Tämän ajan asemat ovat yleensä arkkitehtonisesti laadukkaita ja ympäristöönsä taiten suunniteltuja. Asemat alkoivat 1970-luvulla menettää yksilöllisyyttään ja lähentyä liiketaloarkkitehtuuria. Myymälät ja standardiratkaisut valtasivat alaa. Eri liikennemuodot alkoivat yhdistää tilatarpeitaan. Syntyi uusi rakennustyyppi, matkakeskus. Nykyään sen rakennustaiteelliset innoittajat saattavatkin löytyä ennemmin lentoasemista kuin perinteisistä linja-autoasemista. Teksti: riitta niskanen Lahden kaupunginmuseo, Suomi 13

14 Euroopan päivä ja Pohjoismaiden! Euroopan rakennusperintöpäivien tavoitteena on lisätä rakennetun kulttuuriympäristön tuntemusta ja edistää tietoisuutta rakennusperinnön arvosta. Euroopan rakennusperintöpäivät saivat alkunsa vuonna 1985, kun Ranskan kulttuuriministeri Jack Lang ehdotti Ranskassa vuonna 1984 järjestettyjen historiallisten monumenttien avointen ovien päivän laajentamista koko Eurooppaan. Useat Euroopan maat, kuten Alankomaat, Luxemburg, Malta, Belgia, Iso-Britannia (Skotlanti) ja Ruotsi järjestivät pian vastaavia tapahtumia. Virallisesti Euroopan neuvosto perusti Euroopan rakennusperintöpäivät vuonna 1991 Euroopan unionin tukemana. Rakennusperintöpäivien laajentuminen koko Eurooppaan on lisännyt tapahtuman merkitystä vuosi vuodelta. Osallistujamaiden lukumäärä on noussut vuoden 1991 yhdestätoista nykyiseen 48:aan. Yleisömenestys on ollut valtava, ja vuosittain noin kohteeseen käy tutustumassa yli 20 miljoonaa ihmistä. Vuosi 2006 on pohjoismaisen yhteistyön vuosi. Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Viro viettävät Euroopan rakennusperintöpäiviä yhdessä teemalla Lähdön ja saapumisen paikat. Teemavuoden avulla osallistujamaat avartavat Pohjoismaisen kulttuuriperinnön tuntemusta ja arvostusta. Teemavuosi, jonka rahoitukseen Pohjoismaiden ministerineuvosto osallistuu, on Euroopan rakennusperintöpäivien ensimmäinen laaja monikansallinen yhteistyöhanke. Entistä paremmat tiedot lähialueiden kulttuurieroista ja yhteisistä piirteistä auttavat vahvistamaan pohjoismaista kulttuuriidentiteettiä ja yhteisöllisyyttä ja ovat esimerkkinä muille rajat ylittäville kulttuuriperintöalan aloitteille koko Euroopan alueella. Valtiomuoto Pääkaupunki Kansallispäivä Kansallislaulu 14 Viro Tasavalta Tallinna 24. helmikuuta Mu Isamaa Suomi Tasavalta Helsinki 6. joulukuuta Maamme/Vårt land Islanti Tasavalta Reykjavik 17. kesäkuuta Lofsöngur Norja Kuningaskunta Oslo 17. toukokuuta Ja vi elsker Ruotsi Kuningaskunta Tukholma 6. kesäkuuta Du gamla, du fria

15 Tiedätkö...? photo: marianne lind, pressens bild, sweden. Osallistu kilpailuun voit päästä omatoimiselle tutustumismatkalle rautatieliikenteen lähdön ja saapumisen paikkoihin Pohjoismaissa! Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan VR-Yhtymän B ja C -vyöhykkeen Interrail kortti, jolla voi matkustaa junalla 2. luokassa 22 päivän ajan Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja lisäksi Itävallassa, Saksassa ja Sveitsissä. Lisäksi arvotaan kirjapalkintoja. Tänä vuonna Viro, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi viettävät rakennusperintöpäiviä yhdessä teemalla Lähdön ja saapumisen paikat. Valitse oikeat vaihtoehdot. 1. Ruotsalaisen Bromman lentokentän asvalttipäällysteen perustaksi lasketut kivet asennettiin paikoilleen hevosvetoisen katujyrän avulla moottorikäyttöisen katujyrän avulla käsityönä luvun loppuun mennessä Viron rautatiearkkitehtuuri kehittyi uusrenessanssiksi traditionalismiksi funktionalismiksi 3. Norjan lauttarantojen opastinkilvissä määränpäätä ilmoittava väri on sininen keltainen punainen 4. Íslendingabók kertoo, että Islanti oli asutettu kokonaan vuodessa 5. Suomen ensimmäinen linja-auto lähti reitilleen vuonna Nimi: Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Lähetä vastauksesi 1. lokakuuta mennessä. (Osoite kääntöpuolella) Kilpailuun voi osallistua myös Euroopan rakennusperintöpäivien kotisivuilla > Euroopan rakennusperintöpäivät > Yleisökilpailu 15

16 Euroopan rakennusperintöpäivien logon muodostaa Euroopan tähtikehä yhdessä Euroopan arkkitehtuuriperintövuoden 1975 rakennussymbolin kanssa. Euroopan neuvosto otti tähtikehätunnuksen käyttöön vuonna Euroopan neuvoston hyväksynnällä Euroopan Unioni on käyttänyt tätä tunnusta vuodesta Kahdentoista tähden kehä edustaa yhteyttä ja täydellisyyttä. > Euroopan rakennusperintöpäivät Suomen kotiseutuliitto p. (09) photo: tõnis padu, estonia (hapsalu railwaystation) Ympäristöministeriö p. (09) Postimerkki Riksantikvarieämbetet, Sweden. project leaders: Pia Hedenstedt, Riin Alatalu, Hanna Hämäläinen, Gunnar Bollason, Unni Blegen Walhovd. coverphotos: Tõnis Padu, Estonia, E.M. Staf, Matkahuolto, Finland, Sigfús Eymundsson, National Museum of Iceland, Fylkesarkivet Sogn og Fjordane, Norway, Gunnar Lundh, Nordiska museet, Sweden. graphic design: Graffoto AB. print: Intellecta Tryckindustri AB. Euroopan rakennusperintöpäivät/yleisökilpailu ympäristöministeriö PL Valtioneuvosto

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Pohjola numeroina 2004

Pohjola numeroina 2004 Pohjola numeroina 2004 Pohjola numeroina 2004 Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: Kjeld Brandt Grafisk Tegnestue ApS, Kööpenhamina Paino: Scanprint, Århus Painos: 4 000 Pääasialliset tietolähteet: Kansalliset

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Itsenäiseen elämään LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN. Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija

Itsenäiseen elämään LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN. Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija Itsenäiseen elämään 4 LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija Sisällys 1. LINJA-AUTOMATKALLA....... 3 2. PAIKALLISLIIKENTEESSÄ LIIKKUMINEN..... 4 3. LINJA-AUTOLLA KAUKOLIIKENTEESSÄ.....

Lisätiedot

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved.

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved. Hyvän palvelun muotoilutoimisto 1 TEKES LIIKKUMINEN PALVELUINA 27.5.2014 Käyttäjäprofiilit palveluiden luomisen pohjana Case: Helsingin risteilymatkustajien profilointiprojekti Mikko Koivisto, johtava

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA

Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA Pohjoismaista verkkokauppaa 34,5 miljardilla Ruotsin kruunulla ESIPUHE Pohjoismaiset kuluttajat arvioivat tehneensä verkko-ostoksia

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen seurakuntatyö NÄKÖVAMMAISTYÖ Kesäohjelma 2016 Helsingin Seurakuntayhtymä Näkövammaistyö Seurakuntien talo, 4 krs. Kolmas linja 22, 00530 Helsinki Toimisto 09-2340 2538

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta 1 Usko Anttikoski dipl.ins. geotekniikan asiantuntija /Muistio 1.10.2012 Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Ravintolasuositukset. (Sijainti merkitty karttaliitteeseen) Von Krahli Aed Tarjolla virolaista lähiruokaa, myös kasvisannoksia, edulliset hinnat

Ravintolasuositukset. (Sijainti merkitty karttaliitteeseen) Von Krahli Aed Tarjolla virolaista lähiruokaa, myös kasvisannoksia, edulliset hinnat Kuljetus Oy Håkan Eriksson Ab (+358400596227) M/S Superstar (TALLINK GRUPP) (EST +3726409800) (FIN +358918041) Majoitus Tallinn Spa & Conference Hotel (SADAMA 11A, TALLINN 10111 VIRO) (EST +3726301000)

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

REONIRÄTKÄT 2014 - Kymmenvuotiskekkerit

REONIRÄTKÄT 2014 - Kymmenvuotiskekkerit REONIRÄTKÄT 2014 - Kymmenvuotiskekkerit 25.6.2014/jp Tässä on taas lopullinen ohjelma eli näillä mennään! Lomakausi on siellä pahimmillaan ja väkeä on liikkeellä paljon Muutaman päivän reissu Eestinmaan

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA. 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm

Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA. 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm Retki nro 1. Reykjavík - pääkaupungin kiertoajelu Opastettu kierros Reykjavikissa. Retken pituus n. 2,5

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Hyvinkään-Riihimäen aikuiskouluttajien seminaarimatka Tarttoon 13.-14.6.2015

Hyvinkään-Riihimäen aikuiskouluttajien seminaarimatka Tarttoon 13.-14.6.2015 Hyvinkään-Riihimäen aikuiskouluttajien seminaarimatka Tarttoon 13.-14.6.2015 Aikataulu 13.6.2015 Ohjelma 7:30-8:00 Kokoontuminen Länsiterminaalissa Helsingissä, lippujen jako 8:30 Laiva lähtee satamasta

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu

Markkinaraportti / heinäkuu VII / 25 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / heinäkuu Matkailu Venäjältä ja Virosta kasvanut voimakkaasti Venäjältä ja Virosta Helsinkiin suuntautuvan matkailun kasvu jatkuu. Venäjän talouden

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2010

Markkinaraportti / tammikuu 2010 Markkinaraportti / tammikuu 21 Yöpymisissä pientä laskua edelleen Helsingin majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset vähenivät tammikuussa edelleen jonkin verran (- 6., - 2,7 %). Vuoden 29 tammikuussa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Helena Niskanen 1.5.2013 31.10.2013 1.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

06/07 Darmstadt, Saksa

06/07 Darmstadt, Saksa 06/07 Darmstadt, Saksa Darmstadt Darmstadt sijaitsee Hessenin osavaltiossa, noin 30km päässä Frankfurtista Darmstadt on keskikokoinen kaupunki, jossa on noin 200 000 asukasta Hochschule Darmstadt Vaihtareita

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 5-50-500-5000 kilometriä Etäisyydet Lähipiiri, kaupunkiseutu, valtakunta, maapallo Kulkutavat Kävely,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

Savonlinnassa 1987. Sarin ja Pentin kotiin saapui vierailulle hyvä uskonystävä Anne. Illan mittaan keskustelu kääntyi uniin ja ilmestyksiin.

Savonlinnassa 1987. Sarin ja Pentin kotiin saapui vierailulle hyvä uskonystävä Anne. Illan mittaan keskustelu kääntyi uniin ja ilmestyksiin. Savonlinnassa 1987 Sarin ja Pentin kotiin saapui vierailulle hyvä uskonystävä Anne. Illan mittaan keskustelu kääntyi uniin ja ilmestyksiin. Pentti kertoi, kuinka jo vuosia hän oli unissa käynyt aina samassa

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta 1 Usko Anttikoski dipl.ins. /Muistio 30.8.2012 Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä Välimerelle. Varsinkin

Lisätiedot