Toimintakertomus kevät

Transkriptio

1 Toimintakertomus kevät

2 1 Sisällys REHTORIN KATSAUS (Rehtori Jukka Nummelin) 2 YHTEISKUNNALLISET JA YLEISET AINEET (Kari Simonen ja Esa Virta) 2 TAITO- JA TAIDEAINEET (Eliisa Lintukorpi) 3 KUOROT (Natalia Maltizova) 4 TEKSTIILITYÖT (Marja-Leena Kangasniemi-Saari) 6 KIELET, KOTITALOUS YM. KEVÄÄLLÄ 2014 (Kirsi Vikman) 8 KIELET, KOTITALOUS YM. LUKUVUONNA : 9 Opiston ja YKI-tutkintojen esittelyä sekä koulutusta : 10 Opistolaiskunta 10 KIERTOMATKA KIINAAN 11

3 2 REHTORIN KATSAUS (Rehtori Jukka Nummelin) Opisto järjesti Kehräämön perhelauantaitapahtuman keväällä ja syksyllä sekä keväällä Opisto osallistui Rekry-messuihin ravintola Vanha Värjärin tiloissa ja Hyvinvointimessuihin Feeniksissä sekä Työllisyysmessuihin Työväentalolla. Opiston kevätnäyttely järjestettiin Forssassa Kehräämöllä ja Opisto järjesti yhdessä Forssan kaupungin työllisyyspalveluyksikön kanssa Kuntouttaviin elementteihin tutustuminen -kurssin keväällä 2014 ja syksyllä 2014 kaksi kurssia ja keväällä 2015 neljä kurssia. Kursseille osallistui vuonna 2014 yhteensä yli 40 ja keväällä 2015 lähes 50 kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevaa työtöntä henkilöä. Rehtori osallistui Forssan kaupungin edustajana Kansalaisopistojen liiton (KoL) liittokokoukseen Turussa. Opisto osallistui Kehräämön Ehtootorien organisointiin yhdessä muiden Kehräämön toimijoiden kanssa järjestämällä Pihapelit-tapahtuman ja Ohjelmaesite julkaistiin yhdessä Jokiläänin kansalaisopiston kanssa jo viidettätoista kertaa samoissa kansissa. Painopaikka oli jälleen Forssa Print. Ohjelmaesite jaettiin kaikkiin viiteen Lounais- Hämeen kuntaan elokuun puolivälissä. Opisto oli mukana Art-Häme -viikon järjestelyissä ja tapahtumissa Opisto sai yhdessä Jokiläänin kansalaisopiston kanssa Opetushallitukselta ns. laatu- ja kehittämisrahaa Sähköisten medioiden hyödyntäminen opistotoiminnassa -hankkeeseen sekä Opetuksen nykyaikaiset menetelmät opistotoiminnassa -hankkeeseen. Edellinen hanke jatkuu vuoden 2015 loppuun ja jälkimmäinen vuoden 2016 loppuun. Sosiaalisen median hyödyntäminen opistotoiminnassa -hanke päättyi vuoden 2014 lopussa. Opisto on mukana Kanta-Hämeen Siviste-hankkeessa yhdessä seitsemän muun oppilaitoksen kanssa. Hanke jatkuu vuoden 2015 loppuun. Opiston opetustuntimäärä vuonna 2014 oli tuntia, josta taiteen perusopetusta 631 tuntia, projektitunteja 92 ja ns. työllisyyspalveluyksikön kanssa järjestettäviä tunteja 128 sekä yleisluentoja 31 tuntia. Opiskelijamäärä oli 1.762, kun se edellisvuonna oli Laskua opiskelijamäärässä oli 55 henkilöä edellisvuoteen verrattuna. Kurssilaisten määrä sen sijaan nousi; kurssilaista vuonna 2014 ja kurssilaista vuonna 2013 eli siis 56 kurssilaista enemmän vuonna YHTEISKUNNALLISET JA YLEISET AINEET (Kari Simonen ja Esa Virta) Yhteiskunnallisten aineiden osalta jatkettiin edeltävien vuosien tapaan. Kevään kurssitarjonnassa oli mm. atk-alkeita senioreille, kertausta ja atk-pajoja sekä Office-kursseja. Syksyllä Esa Virta hoiti jälleen vakinaisen opettajan vuorotteluvapaan sijaisuutta ja piti tietotekniikan kursseja seuraavasti: atk-alkeita kesseleille, kertausta ja jatkoa atk-alkeisiin sekä tutustumista taulutietokoneisiin. Kurssien toteutuminen oli yleensä varsin tyydyttävää. Oppimistavoitteissa saavutettiin myös hyvin tyydyttäviä tuloksia. Keväällä 2015 vakinainen viranhaltija palasi töihin ja jakoi tietotekniikan opetuk-

4 3 sen sijaisen kanssa siten, että Virta huolehti atk-jatkokurssien opetuksen syksyn kurssilaisten osalta ja veti myös taulutietokoneet tutuksi -kurssit. Simonen puolestaan hoiti uudet atk-alkeis- ja peruskurssit, Office- sekä kuvankäsittelykurssit, jonka lisäksi vielä kuntouttavaan työtoimintaan kuuluvan pitkähkön atk-kurssin. Avoimen yliopiston kursseista toteutui keväällä 2014 English Communication Skills. Syksyllä oli tarjonnassa Suomen kielen kirjallinen viestintä 3 op, joka peruuntui ilmoittautujien vähyyden vuoksi ja Gerontologian perusopinnot 25 op, peruuntui Turun avoimen yliopiston vuoksi. Keväällä 2015 toteutui Hyvinvointia ja terveyttä valokuvista. Lisäksi tarjonnassa oli Puheviestinnän perusteet 2 op, joka peruuntui ilmoittautujien vähyyden vuoksi. Opinnot järjestettiin vakiintuneeseen tapaan yhteistyössä Hämeen kesäyliopiston kanssa. Opintopiireihin ja kursseihin osallistuttiin entiseen tapaan innokkaasti, etenkin liikunta-, tanssi- ja yogaryhmiin. Miesten yhteiskunnallinen opinto- ja keskustelupiiri, Jukka Nummelinin vetämänä jatkui vakiintuneen suosion pohjalta. Myös Luontokurssi ja puutyökurssit säilyttivät suosionsa totuttuun tapaan. Tuottavan sijoittamisen perusteet -kurssi toteutui syksyllä 2014 hyvällä osanotolla. Sen sijaan Esteettömän yhteisöasumisen suunnittelu -luentosarja ei keväällä 2015 saanut suurta suosiota osakseen. TAITO- JA TAIDEAINEET (Eliisa Lintukorpi) Syksyn kuntouttavan työtoiminnan kettu-kurssit: perus- ja jatkokettu Ryhmät kokoontuivat kaksi kertaa viikossa 13 viikon ajan (ti-to ja ke-pe klo 10-14). Niissä työttömät tutustuivat kuntouttavan työtoiminnan nimissä opiston monipuolisiin itsensä kehittämismahdollisuuksiin. Ryhmät osallistuivat Kehräämön joulutorille ja tekivät yhteisen matkan Loimaalle tutustuen Loimaan maatalousmuseoon, taidemuseoon ja Heljä Liukko-Sundströmin ateljeehen. Päätöspäivänä näyttely Lankavärjäämöllä kokosi ryhmän monipuoliset tekemiset: keramiikkaa, kankaanpainantaa, koruja, mosaiikkitöitä, koristemaalattuja kelloja ja hopeakorukurssin tuotoksia. Kevään jatkokettu aloitti jo ja myöhemmin aloittaneet ns. uudet ketut tekivät retken Tampereelle Kettu-ryhmät keskittyivät käsityön lisäksi taiteelliseen ilmaisuun. Jokainen teki akryylimaalauksen. Kurssilaisten töiden näyttely pidettiin kurssin lopuksi. Vorssan kieltä ja kulttuuria ryhmä koki monia muodonmuutoksia: syyskausi meni menneitä muistellessa Tyykihovissa. Kevään valtasi Adele Åbergin 100-vuotisjuhla ja retki Koijärvelle Forssa eilen ja nyt -kuntouttava työtoiminta koki lyhyen lennon Tyykihovin ja Heikanrinteen palvelutaloihin tutustumalla. Ryhmästä jäi kuitenkin neljä ihmistä Tyykihoviin toteuttamaan vanhusten viriketoimintaa. Järjestimme sukututkimus- ja tapahtumapäivän Tyykihoviin maanantaina Nukketeatteri -ryhmä valmisti nuket ja tarinan ja esitti sen Jokioisten kirjastossa Satutunnin yhteydessä onnistui hyvin. Lapset eläytyivät hyvin tarinaan ja aikuiset kiittelivät itse tehtyä kokonaisuutta. Kirjoittamisen ryhmät järjestäytyivät kahdeksi eri ryhmäksi. Ajatusten arkeologia toimi hyvin kokoontumalla joka toinen viikko. Pieni Teatterikoulu opettajina Titi Lillqvist ja Tanja Thomsson koostui viidestä eri teatteritaiteen perusopetusta antavana ryhmänä. Jokainen ryhmä valmisti esityksen. Teatterimatka tehtiin tammikuussa 2015 Hämeenlinnan miniteatteriin.

5 4 KUOROT (Natalia Maltizova) Viihdekuoro Kehrät Vuosi 2014 oli kuoron 39. toimintavuosi. Harjoituksia pidettiin keskiviikkoisin Kehräämöllä, tarvittaessa järjestettiin ylimääräisiä harjoituksia. Vuoden Kehräksi 2013 valittiin Aila Mäkitalo. Vuoden ensimmäinen esiintyminen oli Forssan kaupungintalolla. Helmikuun alussa alettiin harjoitella kevään yhteisvastuukonsertin lauluja yhdessä Palava Pensas -kuoron kanssa. Harjoituksia pidettiin sekä Kehräämön kuorosalissa että seurakuntatalolla. Yhteisvastuukonsertti pidettiin yhdessä Palavan Pensaan kanssa 9.3. Forssan kirkossa. Konsertin tuotto lahjoitettiin yhteisvastuukeräykseen. Oma kevätkonsertti Taas on aika auringon pidettiin 5.4. Työväentalon Musiikkisalissa. Kehrät vierailivat Somerolla 4.5. Kuin taivaisiin kirkkokonsertissa. Muina esiintyjinä olivat seniorilaulukilpailujen voittajia ja tangokuninkaallisia. Kevätkauden päättäjäisiä vietettiin viimeisten harjoitusten yhteydessä 7.5. Kehrät palasivat kesätauolta ke ja esiintyivät seuraavana lauantaina Tori soimaan -tapahtumassa Forssan toripaviljongissa. Harjoitukset jatkuivat syyskuussa, jolloin ryhdyttiin harjoittelemaan Olavi Virran lauluja jotka oli tarkoitus esittää seuraavana keväänä kuoron 40-vuotisjuhlakonsertissa Kehrät olivat mukana Tuomas-messussa Forssan kirkossa. Kehrien 40-vuotisjuhlakonsertti pidettiin Työväentalolla Solistina ja juontajana toimi taiteilija Erkki Liikanen, orkesteri koostui paikallisista muusikoista. Ohjelmassa mm. Täysikuu, Keinu kanssani, Sinitaivas, Amor, Mustasukkaisuutta, Hopeinen kuu ja muita ikivihreitä Olavi Virran ohjelmistoon kuuluvia lauluja. Forssan Naiskuoro Vuosi 2014 oli kuoron 70. toimintavuosi. Juhlavuoden kirkkokonsertti pidettiin Forssan kirkossa, solistivieraana oli Erkki Liikanen, säestäjinä musiikkiopiston opettaja Regina Huokuna, piano, ja kanttori Päivi Toikka, urut. Ohjelmassa oli kauniita klassisia musiikkiteoksia, mm. J. Sibeliuksen Soi kunniaksi Luojan, H. Klemetin ja S. Rahmaninovin Ave Mariat, C. Franckin Panis angelicus, W.A. Mozartin Ave verum corpus, spirituaalit Soon Ah Will Be Done ja Sometimes I Feel, H. Kasken Illalla ja Muistelen sua. Erkki Liikanen lauloi T. Kuusiston Suomalainen rukous, L. Madetojan Ei mitään multa puutu, kansanlauluja Olen kuullut, on kaupunki tuolla ja Hiljainen tienoo, kuoron kanssa O. Merikannon Oi, muistatko vielä sen virren Naiskuoro osallistui Sulasolin Hämeen piirin kuorokatselmukseen kuoro lauloi Veteraanijuhlassa seurakuntatalossa, 8.5. kävi laulamassa ja laulattamassa palvelutaloissa Forssassa ja Jokioisilla. Ravintolapäivänä Naiskuoro avasi kuppikakkukahvilan Kello-Nyströmin edessä teemalla Pikku Pariisi Syyskausi aloitettiin Teurolla Eerola nimisellä mökillä. Sulasolin Hämeen piirin 45- vuotisjuhlakonsertti järjestettin Hämeenlinnan kirkossa; Forssan Naiskuoro esiintyi konsertissa omalla ohjelmalla ja isossa kuorossa, orkesterin kanssa esitettiin J. Sibeliuksen Finlandia. Kuoron 70-vuotisjuhlakonsertti järjestettiin Työväentalon Musiikkisalissa. Konsertissa oli mukana Forssan Naiskuoron entinen johtaja Leea Laukola ja Jussi Laukola, piano. Joulukuussa kuoro kävi Tammelan palvelutaloissa laulamassa joululauluja. Kuoro osallistui Kaupungin Itsenäisyyspäiväjuhlaan Tehtaankoululla. Vuoden 2013 laulajaksi valittiin Anja Nisula. Joutsenon laululeirillä Anja Nisula suoritti mestarikellon.keväällä 2015 pidettiin Suomalaisen musiikin illan Laulua elämä soi Tammelan kirkossa.

6 5 Forssan Kamarikuoro Vuosi 2014 oli kuoron 28. toimintavuosi. Harjoituksia pidettiin torstaisin Kehräämöllä, tarvittaessa järjestettiin ylimääräisiä harjoituksia. Aloitettiin harjoitelemaan syksyllä järjestettävän oopperakonsertin ohjelmistoa. Harjoiteltiin kuorokohtauksia oopperoista: Hymni Suomelle Frederik Paciuksen Kaarle-kuninkaan metsästys -oopperasta, Onko Suomessa kevät? Aulis Sallisen Punainen viiva -oopperasta, Henry Pursellin Dido ja Aeneas -oopperasta 1.näytöksen valoisa kuoronumero To the hills and the vales, 2. näytöksen Thanks to these lonesome vales ja oopperan viimeinen kuoro With droopin' wings. Pjotr Tsaikovskin Jevgeni Onegin -oopperasta harjoiteltiin kuoro-osia On raskaasta työstä nopsat jalkani uupuneet ja Päivän lähetessä iltaa. Italialainen säveltäjä Giuseppe Verdi on oopperan historian menestynein ja esitetyin säveltäjä. Kamarikuoro esitti Orjien kuoron oopperasta Nabucco sekä juomalaulun ja karnevaaliväen laulun Baccanale oopperasta La Traviata. Ranskalaisen, vain 36-vuotiaaksi eläneen, Georges Bizet'n maine oopperasäveltäjänä perustuu yhteen, mutta sitäkin suositumpaan oopperaan, Carmeniin. Esitettiin oopperasta sen tunnetuimman sävelmän - 1. näytöksessä olevan Habaneran. Forssan Kamarikuoron Oopperamusiikkikonsertti pidettiin Työväentalon Musiikkisalissa. Mukana olivat Silja Aalto - sopraano, Sanna Mansikkaniemi - mezzosopraano, Jere Martikainen - tenori, Maarja Plink - piano. Marraskuun viimeisenä viikonloppuna Wahren-opiston kuorot osallistuivat perinteiseen Kehräämöntorin Joulun avaukseen. Kuorojen yhteinen joulukonsertti Nyt syttyy valot tuhanneet Forssan kirkossa oli vuoden kohokohta. Konsertin lopussa juhlavasti soi kaikkien kuorojen yhteinen Halleluia Händelin Messias-oratoriosta. Kamarikuoron kevät Harjoiteltiin latinalaisamerikkalaisen musiikin konsertteja varten seuraavia teoksia: Misa Peruana (Perulainen messu), säv. Chabuca Granda ja Misa Criolla (Kreolimessu), säv. Ariel Ramirez. Konsertit on tarkoitus järjestää syksyllä 2015 Forssan kirkossa ja Hämeenlinnan kirkossa. Mukana on myös latinalaisamerikkalaiseen musiikkiin erikoistuneita soittajia kuoro oli mukana jumalanpalveluksessa seurakuntatalossa. Vuosi 2014 oli kuoron 70. toimintavuosi. Forssan Naiskuoro on Forssan Wahrenopiston virkeä ja värikäs kuoro. Eri-ikäisistä naisista koostuvalla ryhmällämme on monipuolinen ohjelmisto: perinteistä, klassista ja myös viihteellistä musiikkia.

7 6 TEKSTIILITYÖT (Marja-Leena Kangasniemi-Saari) Museon koordinoima RE3 -projekti jatkui keväällä Vierailin Forssasta lähtevän ryhmän mukana Saksan Apoldassa Ohjelma oli kiinnostava ja monipuolinen. Tutustuttiin paikallisen museon historialliseen neulekonenäyttelyyn, paikalliseen neuletehtaaseen sekä pienempään neuleyritykseen. Museossa olimme mukana vaatetusalan opiskelijoiden näyttelyn avajaisissa ja muotinäytöksessä. Kävimme Marilyn Monroen näyttelyssä sekä nahkavaateyrityksessä, joka valmistaa käännettäviä, painettuja nahka-asuja sekä trikoovaatteita. Yritys on nimeltään Kasee. Matkustimme myös Vaimariin tutustumaan nähtävyyksiin. Saimme myös kutsun pieneen värjärikylään, Neckerödaan, jossa pääsimme myös värjäämään. Viikko huipentui muotigaalaan; Apolda european design award, nuorten suunnittelijoiden kilpailuun, jossa eurooppalaiset nuoret suunnittelijat esittivät catwalkilla mallistojaan. Suomalainen Aalto-yliopiston opiskelija sijoittui kolmannelle sijalle kahdenkymmenen kilpailijan joukosta. ArtHäme tapahtuma järjestettiin Forssassa Aikuisten käsityön taiteen perusopetuksen opiskelijat osallistuivat omalla näyttelyllä Lankavärjäämössä: Minun kirjavan kankaan kaupunkini kangas. Vastavuoroon RE3 vieraita saapui ArtHäme tapahtuma-aikaan Forssaan Saksasta ja Puolasta Syksyllä 2014 tekstiiliopettajat kokoontuivat Loimaalle. Loimaan Sarka-museossa vaihdoimme käsityökuulumiset meidän, Jokiläänin, Loimaan ja Auranlaakson tekstiiliopettajien kesken. Yhteistyö Valkeakoskiopiston ja Vanjaveden opiston suunnittelijaopettajien kesken jatkui. Aloitimme käsityön eri osa-alueiden opetussuunnitelmatyön ja tasokurssimäärityksen suunnittelun. Kävimme Jyväskylän käsityömuseossa Olen virolainen näyttelyssä, Folkista poppia -näyttelyssä ja Haute Couture -näyttelyssä. Matkat teimme opetussuunnitelmatyötä.

8 7 Kävimme myös vierailulla Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopilaitoksessa ja Raision vaatetusalan yksikössä. Vierailimme samalla kertaa myös Turun suomenkielisessä työväenopistossa ja haimme innoitusta Väinö Aaltosen museosta, Kaarina Kaikkosen näyttelystä. Matkat toteutettiin Sivistehankkeesta. Syksyn 2014 loppuun mennessä päättyi Avoin kudonta. Keväällä 2014 maksettiin 124 päivämaksua, syksyllä 2014 päivämaksuja kertyi 179. Opettajavaihtoa jatkettiin Vanajaveden opiston kanssa. Syksyllä 2014 opetin Hämeenlinnassa indigovärjäystä ja Marjo Ritamäki vastavuoroon valokuvausta huovalle. Loimaan työväenopiston Marja Junnikkalan kanssa vaihdettiin osaamista: opetin Loimaalla indigovärjäystä ja Marja opetti meillä konekirjontaa. Keväällä 2015 Värjärikilta piti meidän tekstiilitiloissa vuosikokouksensa. Oheistoimintana järjestimme Hamk;n Laura Vainion luennoimaan Texvex-hankkeesta sekä museon kirjavan kankaan kaupunki opastetun näyttelykierroksen. Rykkerin kankaanpainotilassa painettiin kangasta ja samalla vierailtiin Outi Silfveniuksen työhuoneella. Myös Finlaysonin kauppakierros kuului ohjelmaan. Tuntiopettajat lukuvuonna : Tuija Grahn Tuija Kurikka Leena Miettinen Karita Stenfors Marja Junnikkala Outi Saaristo Teija Kaivoluoto-Viitanen Anni Paulin Tiina Salmi Terhi Sipiläinen Tero Pelto-Knuutila Tiina Raumolin Marjo Ritamäki Maija Uusitalo Ulla Viljanen Näyttelyt: Kevätnäyttely , Forssan museo, Lankavärjäämö ja tekstiilitilat, avoimet ovet. Kevätnäyttely , Forssan museo, Lankavärjäämö ja tekstiilitilat, avoimet ovet Vaihtuvat vitriininäyttelyt opiston aulassa. Vuoden opiskelijan palkitseminen kevätnäyttelyssä :

9 8 Raili Suomi palkittiin vuoden opiskelijaksi pitkäaikaisena opiston kurssilaisena ja työstä jota hän on tehnyt opistolaiskunnassa opiston hyväksi. Koulutus (Marja-Leena-Kangasniemi-Saari): Tuotekuvauskoulutus Tiedon ja taidon kierrätysviikko KIELET, KOTITALOUS YM. KEVÄÄLLÄ 2014 (Kirsi Vikman) Kevään suosituin juttu oli Carla Cordomin luento kotikaupungistaan Barcelonasta. Upea esitys kaupungin historiasta ja nykypäivästä, nähtävyyksistä, ruuasta ym. veti kieliluokan aivan äärimmilleen kuulijoita. Carla piti myös katalaanin kielen lyhytkurssin Kerro se katalaaniksi. Aiemmin talvella Eric Biddle kertoi synnyinmaastaan Kanadasta otsikolla Canada, the land of opportunity, fact and fiction. Kotitaloudessa valmistettiin kotiruokaa vauvalle Anna Paijan johdolla, tehtiin kakkuja Tule hyvä kakku! otsikolla Piia Toivolan opastuksella (jopa kaksi kurssia) sekä valmistettiin ravioleja Roberto Pagnin kurssilla. Gluteeniton ruuanlaitto ja leivonta, jonka veti Merja Koski, sai myös erittäin hyvän vastaanoton. Huhtikuussa Tarja Paulus antoi hyödyllistä tietoa perennoista otsikolla Pitkään iloa perennoista. Muita kevään juttuja oli mm. Nuorten kuvat sarjaksi Jouko Nuoran opastuksella ja Olga Vuorisen Venäjän kirjaimia kaaliin. Matkamessut Helsingin Messukeskuksessa ja Uuden Iloisen Teatterin Ilosofian oppitunti 3.5. Hakaniemen musiikkiteatterissa vetivät jälleen runsaasti väkeä. Opiston kielten opiskelijoiden ja opettajien yhteistä Kevätkeikausta vietetttiin ravintola Scandicissa. Ohjelmassa oli Lounais-Hämeen musiikkiopiston musiikillista antia: Lassi Mastomäki ja Vili Simola soittivat kitaraa, Kalle Järvelä selloa Terhi Karhumäen pianosäestyksellä sekä Suvi-Tuuli Laaksonen viulua. Iltaa vietettiin yhteisen ruokailun ja arpajaisten merkeissä, paikalla oli 55 henkeä. Lisäksi illan juontanut Kirsi Vikman loi lyhyen katsauksen kuluneen lukuvuoden kielten kursseihin ja tapahtumiin ja hieman jo tuleviinkin.

10 9 KIELET, KOTITALOUS YM. LUKUVUONNA : Kielten, kotitalouden ja muiden kurssien ja luentojen toteutuma oli jälleen hyvä. Lukuvuonna jäi kielistä täysin toteutumatta vain japanin jatkokurssi ja Matkaranskaa kurssit sekä avoimen yliopiston puolella suomen kielen kurssit, joista viimemainittuihin ei kuitenkaan oltu varattu opiston tuntejakaan. Muuten vuotta värittivät mm. Saksa ja Kiina. Muutamia opistomme saksan opiskelijoita osallistui marras-joulukuun vaihteessa kielikurssimatkalle Berliiniin sekä keväämmällä vastaavalle matkalle Koblenziin. Matkat toteutettiin yhteistyössä White House EG:n kanssa. Toukokuun jälkipuoliskolla puolestaan 31 henkeä vieraili Kiinassa. Kertomus ja kuvia Kiinan matkalta tämän tekstin loppupuolella. Lukuvuoden aikana Soili Rukko opetti suomea ulkomaalaisille useammallakin kurssilla, Tuula Rauhala-Benuzzi puolestaan italiaa ja englantia. María Mastropaolo-Särkijärvellä oli lähinnä espanjan ryhmiä, mutta myös yksi englannain keskusteluryhmä. Marían sijaisina osan keväkaudesta toimivat Ulla Lehtinen, Marjo Sevón ja David Adams. Aino Koskelin jatkoi englannin opettamista Teurolla. Elina Korpihete aloitti saksan alkeiden opettamisen jopa kahdelle ryhmälle, koska tulijoita alkeisiin oli ennätyksellisen paljon. Edellisenä vuonna aloittanut saksan jatkokurssi jatkui omana ryhmänään. Venäjän opettamisesta vastasivat Olga Vuorinen ja Olga Enqvist. Useamman vuoden tauon jälkeen aloitettiin myös viron alkeet, sen ja jatkoryhmän opettajana oli Vivian Majevski. Japanin alkeisiin tutustutti opiskelijoita puolestaan Reika Vesala. Uusien alkeiskurssien ja jo pitempään ohjelmaan kuuluneiden kurssien lisäksi tutustuttiin viittomiin Kirsi Lustigin johdolla, Teemu Koivula johdatteli keskustelemaan ranskaksi. Olga Vuorinen kertoi luennollaan ajankohtaisia asioita Ukrainasta. Matkaenglannin lyhytkurssit toteutuivat sekä syksyllä että keväällä. Keväällä David Adams vieraili parissa englannin ryhmässä kertomassa englanniksi Yhdysvalloista ja kokemuksistaan Suomessa asumisesta. Clémence Melsheim vieraili Escalier - ranskan ryhmissä ja kertoi Ranskasta ja kokemuksistaan vaihto-oppilaana Somerolla. Natiivien kielenpuhujien vierailut olivat mukavaa vaihtelua normaalitunteihin. Lähinnä englannin ja ranskan opiskelijoille tarkoitetun wahenra.blogspot.fi blogin lisäksi avautui wahrenopisto.blogspot.fi sivusto, jossa kielistä ja kansainvälisyydestä blogataan Kielenkannat sivulla. Hanna Villa luennoi siitä, miten kodin paperikaaos ja vaatekaapin kaaos saadaan hallintaan, Heidi Peltonen puolestaan koiran hankkimisesta ja muistakin lemmikeistä sekä Jukka Vesterbacka polkupyörän huoltamisesta itse. Filosofista pohdintaa tarjosi Osmo Mansukosken Oman elämäsi äärellä. Ryhmässä pohdittiin mm. tietoa ja uskomusta, ihmisyyttä ja mitä on hyvä elämä. Tuula Teperin Tekstiiliä ja taidetta kehitysvammaisille -ryhmäläiset työskentelivät jälleen ahkerasti syyslukukauden ajan.

11 10 Ruokakursseista suosikeiksi nousivat sienikurssi ja suolaiset piirakat kurssi, joista molemmista pidettiin kaksi kurssia. Edelliset veti Arja Sura ja jälkimmäiset Piia Toivola. Kaikki muutkin ruokaillat toteutuivat: Véronique Hofmannin Sveitsiläinen ruoka ja Hyvää suklaasta, Reika Vesalan Gyouza, lihakaalinyytit, Olga Vuorisen Hapankaalista hyvää oloa, Elina Korpiheteen Pikkuleipiä saksalaisittain, Em-On Mosungnern-Salomaan Herkullista thairuokaa, Merja Rastaan Gluteenitonta, kiitos sekä Juustokakuissa löytyy, jonka veti Piia Toivola. Tuulikki Heikkilän luennot Virkeyttä ja voimaa painonhallinnalla olivat myös suosittuja. Ruuanlaittoon, terveelliseen ruokavalioon ja myös puutarhanhoitoon sekä muut kotoiluun liittyvät jutut selvästi kiinnostavat ihmisiä, joten niitä kannattaa ehdottomasti tarjota jatkossakin. Esim. keväällä järjestettyihin Puutarhan puut ja pensaat ja Pihan ja puutarhan puu- ja kivirakentaminen luentoihin osallistui todella runsaasti väkeä. Ajankohtaiset aiheet ja puutarhuri Timo Koskisen pitkä ja laaja asiantuntemus alalta kiinnosti. Opiston ja YKI-tutkintojen esittelyä sekä koulutusta : Kirsi Vikman oli esittelemässä opiston toimintaa keväisillä Työllisyysmessuilla Forssan Työväentalolla sekä YKI-tutkintoja Kehräämön kieliluokassa Spring Housen suomen kielen opiskelijoille useaan otteeseen sekä syksyllä että keväällä. YKI-tutkinnot täyttivät syksyllä 20 vuotta ja juhlaseminaariin Helsingissä sekä vuosittaiseen YKI-koulutuspäivään 26.9., samoin Helsingissä, osallistui Kirsi Vikman. Wahren-opisto on ollut mukana järjestämässä tutkintoja heti alusta eli vuodesta 1994 lähtien. Kielitutkintoihin osallistui vuoden 2014 aikana 214 henkeä eli 57 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Vaikka suomen keskitason tutkinto on edelleen ehdottomasti suosituin, on myös muiden, esim. ruotsin, saksan ja ranskan kysyntä kasvanut osallistujan raja rikkoutunee tulevan lukuvuoden aikana. Opetushallitus on myöntänyt Wahren-opistolle luvan järjestää tutkintoja jälleen seuraavan viiden vuoden ajan. Tarjolla on, kuten tähänkin saakka on ollut, kaikki muut tutkintokielet paitsi saame. Kirsi Vikman osallistui keväällä 2014 Askeleet hyvän tekstin kirjoittamiseen Forssan kaupungintalolla, Some-seminaariin Kehräämöllä sekä vapaan sivistystyön kieltenopettajatapaamisiin 4.6. Huittisissa ja Porissa. Blogikoulutusta oli vuorossa sekä myöhemmin talvella vielä koulutusta Taulutietokoneista ja pilvipalveluista. Kirsi Vikman osallistui myös Benchmarkkausmatkaan Lappeenrantaan , SUKOLin koulutuspäivään vapaan sivistystyön kieltenopettajille Turussa sekä European Label työpajaan kieltenopettajille Valkeakoskiopistossa.Viimemainitussa tutustuttiin European Language Label -palkitun toimintamallin mahdollisuuksiin sekä samalla omaehtoiseen oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisen median työkalujen käyttöön aikuisten kieltenopetuksessa. OPISTOLAISKUNTA Opistolaiskunnan toiminta jakautui tuttuun tapaan lähinnä mökin ylläpitoon, retkien järjestämiseen sekä kevätnäyttelyn kahvituksesta huolehtimiseen. Johtokunnan puheenjohtajana ja myös rahastonhoitajana jatkoi edelleen Maija Sulanto. Varapuheenjohtajana oli Tapani Kandolin ja sihteerinä, myös edelleen, Eila Kulmala. Hallitukseen kuuluivat lisäksi Eliisa Lintukorpi, Harri Mäkilä, Pirjo Mustonen, Erkki Rämö, Kirsi Vikman (retkivastaava), Katja Kandolin ja Olli Sulanto sekä varajäseninä Eliisa Paija-Sulka ja Riitta Henriksson. Rahastonhoitajana oli edelleen Ilkka Pohjola. Toiminnantarkastajina toimivat Anja Alho ja Aira Rauhala, varalla Tuija Sulonen ja Paula Vastamäki. Saunanlämmittäjänä ja kiinteistönhoitajana mökillä toimi kesällä 2014 jo neljättä kesää Pertti Ojaranta, kesällä 2015 aloitti uutena saunanlämmittäjänä Jari Saarinen.. Tilaussaunan ja mökin varaukset hoiti aikaisempien vuosien tapaan puheenjohtaja Maija Sulanto. Talkooporukalla hoidettiin laiturit, pihan ja mökin kunnostukset, siivoukset sekä kahvitukset. Vuoden aikana tehtiin useita retkiä, osa yhteistyössä opiston kanssa. Lukuvuoden retket tehtiin 6.9. Tove Janssonin elämäntyötä käsittelevään näyttelyyn Ateneumiin Helsinkiin. Retkelle osallistui 40 henkeä.

12 11 Turun Kirjamessut, jossa teemoina olivat Ranska ja Sastamala, vetivät mukaansa 37 henkeä. Matkamessuille Helsinkiin matkattiin 18.1; mukana oli 54 osallistujaa. Suosituin retki oli jälleen kerran retki Suomen Kädentaidot messuille Tampereelle ; mukana 56 osallistujaa. Myös Uusi Iloinen Teatteri ja sen revyy Kivaa ja korkealta, tällä kertaa pitkästä aikaa jälleen Linnanmäen Peacockissa, sai linja-auton melkein täyteen, mukana oli 44 katsojaa. Kevään viimeinen retki Lepaalle ja Aulangolle oli myös suosittu: 46 osallistujaa sai nauttia aurinkoisesta puutarha- ja metsäpäivästä sekä puutarhuri Timo Koskisen asiantuntevasta opastuksesta. KIERTOMATKA KIINAAN Ni hao. Duibuqi. Xiexie. Eli päivää, anteeksi ja kiitos ja hieman numeroitakin. Mm. nämä kiinan kielen sanat opimme Kiinan matkallamme. Kiina on valtavien vastakohtaisuuksien maa, jossa on lukematon määrä uskomattomia nähtävyyksiä, uskomattoman paljon ihmisiä (mutta silti kaduilla oli tilaa liikkua eikä ilmakaan ollut hankala hengittää), uskomattoman korkeita rakennuksia (huone hotellin 19. kerroksessa oli vielä melko alhaalla) ja uskomaton luonto ja kulttuuriperintö. Nykyaikainen maa, jossa kuitenkin historia on koko ajan elävästi läsnä. Ensinnäkin ruoka. Kiinalainen ruoka huippuhyvää eikä sitä ole pakko syödä puikoilla, vaikka senkin taidon harjoittelemalla kyllä hyvin oppii. Tosin, jos ei halua syödä puikoilla, on hyvä olla mukana omat kertakäyttöhaarukat ja veitset. Meillä Suomessa kiinalaisesta ruuasta tunnetaan yleensä mm. kevätrullat sekä makeat ja hapanimelät kastikkeet, jotka edustavat erityisesti eteläisen Kiinan keittiötä. Me saimme tutustua eri alueiden keittiöihin ja käydä aina valmiiseen pöytään, jossa pyörivän, pyöreän lasipöydän äärellä maistelimme todella maukkaita kiinalaisia ruokia. Paljon vihanneksia, meren eläviä, keittoja, riisiä, eri tavoilla valmistettua Idea keväällä 2015 toteutuneesta matkasta oli lähtenyt itämään jo muutamaa vuotta aiemmin. Moniin Wahrenopiston järjestämiin matkoihin osallistunut Tarja Nurmi- Niemelä ehdotti Kiinan matkan tekemistä. Hän oli jo aiemmin matkannut Kiinassa ja kertoi siellä jo 16 vuotta asuneesta suomalaisesta sukulaisestaan. Monien vaiheiden, tiiviin sähköpostittelun ja suunnittelun jälkeen oltiin siinä vaiheessa, että mukaan oli lähdössä yli 30 asiasta kiinnostunutta ja10 päivän mittainen Shanghai- Suzhou- Hangzhou -matka toteutui sitten toukokuun puolivälissä Lentolipuista Finnairin lennoille, viisumeista ja matkanjohtajuudesta huolehti matkatoimisto Matka- Agentit. Ohjelmasta, hotelleista, opastuksesta, majoituksesta, ruokailuista ym. kiinalainen matkatoimisto ja Suzhoussa asuva Raija Aflatuni rautaisella ammattitaidollaan. Olimme hyvässä hoidossa koko matkan ajan!

13 12 lihaa, valinnan varaa oli aina runsaasti jo yhdenkin aterian aikana. Paljon myös höyrytettyjä ruokia ja leivonnaisia. Kiinassa, toisin kuin nyky-suomessa, syödään edelleen säännöllisesti, usein yhdessä ja pitkään, sillä ateriaan kuuluu yleensä aina alkuruokia, pääruokia sekä keitto. Jälkiruokia ei niinkään harrasteta: jotain makeaa voidaan syödä jo pääruuan yhteydessä tai sitten aterian lopuksi nautitaan hedelmä, esim. viipale vesimelonia. Mitä muuta opimme? Sen, että kello on vuodenajasta riippuen 5-6 tuntia Suomen aikaa edellä. Sen, että englantia ei välttämättä osata. Sen, että vanhempia ihmisiä ja yleensä ikää kunnioitetaan. Sen, että Kiina on ateistinen maa, mutta uskontoja toki suvaitaan. Suurimmat uskonnolliset ryhmät ovat buddhalaiset, taolaiset, islamilaiset ja kristityt (protestantit ja katoliset). Sen, että käteistä eli juaneja on hyvä olla mukana, sillä luottokorteilla ei voi maksaa läheskään kaikissa paikoissa. Raha kannattaa vaihtaa vasta paikan päällä pankissa tai kätevimmin hotellissa. Sen, että Kiinan väestö on keskittynyt itään ja erityisesti itärannikolle. Ja paljon, paljon muuta... Orientoitumisessa tulevaan matkaamme auttoi myös varatuomari Antti Karpin ennen matkaamme pitämä mielenkiintoinen luento Kiinasta, sen historiasta ja nykypäivästä. Antti antoi meille myös paljon käytännön neuvoja. Shanghai, Idän Pariisiksi kutsuttu 26 miljoonan ihmisen kaupunki on talouden, kaupan ja turismin keskus. Kaupunkilaisten osuus on Kiinassa ylipäätään nopeasti kasvanut. Nyt se on jo yli 50 %. Kaupungistumisella pyritään parantamaan ihmisten elinoloja ja pitämään yllä talouskasvua, joka tosin juuri nyt yskii. Etenkin Länsi-Kiina on edelleen hyvin maaseutuvaltaista. Ensimmäinen vierailukohteemme Shanghaissa oli kuuluisa Shanghai-museo, jonka neljän kerroksen gallerioihin oli koottu kiinalaisaarteita yli 5000 vuoden ajalta. Esineitä oli jopa , joten aika pieneen osaan niistä ehti tutustua. Museossa oli erityisesti upeita pronssi- ja posliiniesineitä sekä myös kalligrafiaa. Lisäksi maalauksia, huonekaluja, rahoja... Museo on perustettu jo 1950-luvulla, mutta nykyinen museorakennus on melko uusi, rakennettu 1990-luvun puolivälissä. Rakennus on nelikulmainen ja sen katolla on pyöreä kaari. Rakennuksen ulkomuoto kuvaa vanhaa kiinalaista uskomusta siitä, että maa on neliskanttinen ja taivas pyöreä. Ulkona rakennusta vartioi 8 marmorista veistettyä vartijaleijonapatsasta. Kun saavuimme museon piha-alueelle, alkoi sataa. Juuri kellään ei tainnut olla sateensuojaa juuri sillä hetkellä mukana. Sade yltyi ja jono museoon oli edelleen aika pitkä. Eipä aikaakaan, kun ympärillämme hyöri useita sateenvarjokaupustelijoita ja hetkessä superoppaamme Raija oli ostanut suojaa haluaville sateenvarjot! Kiinassa kaikkea löytyy käden ulottuvilta ja nopeasti! Muina päivinä ei sitten enää satanutkaan, vaan sää oli mukavan aurinkoinen, mutta ei vielä helteinen eli todella optimi matkailijan näkökulmasta. Nanjing Lu tai Road, Shanghain hienoin ja suosituin kauppakatu, oli täpötäynnä liikkeitä ja tavaraa. Tämän, noin kilometrin pituisen kadun varrella sanotaan olevan jopa n. 600 kauppaa! Hetken siellä pyörittyään teki mieli palata avarammille paikoille Bundin rantakadulle ja ihailla samalla kadun varrella olevia korkeita rakennuksia, jotka edustivat monia erilaisia arkkitehtuurin tyylejä. Shanghai, mikä tarkoittaa meren äärellä, on todella valtava. Pelkästään hotellihuoneita löytyy sieltä n ! Kaupungissa sekoittuu vanha ja uusi, itä ja länsi, lännen Puxi ja idän Pudong.. Kerrotaan, että Shanghain metrolla tehdään lähes 10 miljoonaa yksittäistä matkaa päivässä. Ja jos

14 13 lasketaan yhteen Shanghain ja sen naapurimaakuntien väkimäärä, päästään väkiluvussa jo noin 160 miljoonaan! Mahtava on myös Shanghain kuuluisan 468 metriä korkean Oriental Pearl televisiotornin alakerrassa sijaitseva Shanghain historian museo, joka esitteli elävästi kaupungin menneisyyttä. Paljon vahanukkeja, erilaisia pienoismalleja, ääni-, valo- ja multimediatekniikkaa, upea paikka. Itse tornista on mahtavat näköalat yli koko kaupungin. Harmi, että meidän vierailuiltamme oli sateinen ja sumuinen ja näkyvyys kauemmaksi sen mukainen. Tyydyimme nauttimaan 267 metrin korkeudella olleen ravintolan buffetpöydästä. Ruokalajien määrässä ruotsinlaivojen tarjonta kyllä kalpeni äkkiä! Yu Yuan -puutarhan sanotaan olevan Shanghain hienoin ja samalla myös suosituin nähtävyys. Noin parin hehtaarin kokoinen puutarha on perustettu jo 1550-luvun lopulla. Jade Buddhan temppeli puolestaan rakennettiin 1882 kahden Burmasta tuodun jadebuddhan säilytyspaikaksi. Temppeli tuhoutui osin vallankumouksen aikana, mutta jadeveistokset säilyivät. Se rakennettiin uudestaan Kiinalaisen sirkuksen ja akrobatian ylivertaisuuden moni tuntee. Meillä oli mahdollisuus nähdä ERA akrobatiashow ja se oli todella supertaidokasta alusta loppuun! Nuoria, huippulahjakkaita esiintyjiä ja mm. ns. surmanajoa, jossa seitsemän ajajaa oli yhtäaikaa häkissä, hurjaa taituruutta! Tonglin vesikaupunki kanavineen ja kanavaveneristeilyineen Suzhousta etelään oli viehättävä välietappi. Kapeita kujia ja katuja, joissa kyllä sai varoa hiljaa takaa lähestyviä sähköpyöriä ja mopoja, jotka yllättäen olivatkin aivan takanasi tai jo vierelläsi. Mopoilijan varusteisiin kuului usein leveät, värikkäät hanskat ja etusuoja, kypäriä ei juurikaan näkynyt. Ylipäätään kaikenlaisia pyöräilijöitä oli paljon, se on kätevä tapa liikkua paikasta toiseen. Ja pyörän päällä voi kuljettaa myös aikamoisen suuren tavaramäärän, tavaroiden pakkaaminen on tavallaan taitolaji! Vierailimme myös silkkitehtaassa. Näimme miten silkkiperhosentoukka kehräsi ja miten kotilosta jalostui silkkilankaa.tehtaan yhteydessä oli suuri myymälä, jossa oli myynnissä kaikkea silkistä valmistettua: vuodevaatteita, vaatteita, asusteita, tauluja ym. Useampi ryhmästämme ostikin aidon silkkipeiton kotiinviemisiksi. Shanghaista runsaan sadan kilometrin päässä on Suzhou, Idän Venetsiaksikin kutsuttu kaupunki. Noin 10 miljoonan asukkaan kaupunki sijaitsee Jangtse-joen alajuoksulla, keisarien kanavan varrella. Itse Jangtse on maailman kolmanneksi pisin ja Kiinan pisin joki, pituudeltaan 6300 km. Suzhou oli jo 500-

15 14 luvulla merkittävä silkkikaupan keskus. Se on myös merkittävä puutarhakaupunki. Kaupungissa on monia hauskannimisiä puutarhoja. Nöyrän virkamiehen puutarha oli upea hienoine paviljonkeineen. Noin 500 vuotta vanha, viiden hehtaarin suuruinen alue on hyväksytty vuonna 1997 UNES- COn Maailmanperintökohteeksi, eikä syyttä. Mielenkiintoista olisi varmasti ollut vierailu myös Hupsun poliitikon puutarhaan, jota emme tällä matkalla nähneet. Sen sijaan Verkkomestarin puutarhassa, joka taas on yksi Suzhoun pienimmistä, mutta kauneimmista puutarhoista, saimme osallistua upeaan iltaesitykseen, jossa liikuimme puutarhassa (sisällä ja ulkona) paikasta toiseen nauttien suzhoulaisesta musiikista, tanssista ja teatterista. Taitoa, tyyliä, hienoja pukuja ja erikoisia musiikkiinstrumentteja! Kiinalaisessa maisemapuutarhassa on yleensä vettä (yksi tai useampia lampia), siltoja, kiviä ja kukkuloita, kukkia, puita ja pensaita sekä rauhaa ja suojaa tarjoavia rakennuksia, ihmisen ja luonnon harmoniaa. Niistä löytyy myös mutkittelevia polkuja ja käytäviä. Puiden siimeksessä oli ihanaa rauhoittua, mietiskellä ja irtaantua kaupungin melskeestä ja liikenteestä... Suzhoussa vierailimme myös kungfutselaisessa Wen temppelissä. Jokainen sai tehdä myös itse kalligrafiataidetta käyttämällä ikivanhaa kiinalaista kivenhankausmenetelmää kiveen kaiverrettujen tekstien kopioimiseksi. Ei ihan helppo juttu saada siisti ja ehjä lopputulos, mutta kyllä siinä jotkut onnistuivatkin! Oman työn sai mukaansa kotiinviemisiksi. Suzhoun museon, joka avattiin kymmenkunta vuotta sitten, arkkitehtuuri oli terästä, graniittia ja lasia, pihalla vettä, mutta sisällä mahtavia muinaisaarteita. Mielenkiintoinen paikka oli myös LuXiangin vanha maalaiskylä, jossa edelleen asutaan. Suzhoussa venetaksi kulki, kun meloja meloi ja lauloi. Veneessä istuen oli mukava seurata kanavanvarren asukkaiden arkielämää ja bongasimmehan me sieltä Raijan ja miehensä ravintolan Finland Home Cafén, jossa hetkeä aikaisemmin olimme nauttineet maukkaan lounaan suomalaiskiinalais-iranilaisittain sekä myös hengen ravintoa, kun paikan isäntä soitti ja lauloi monella kielellä ja opettipa hän seurueemme nuoret soittamaan rumpujakin! Itse monipuolisuus tämä Zekrollahherra, joka kaiken lisäksi puhui mahtavan hyvää suomea! Suzhousta Hangzhouhun on noin 170 km. Historiallinen Hangzhou, Zhejiangin maakunnan idyllinen pääkaupunki, oli Song-dynastian pääkaupunki ja 1200-luvuilla, jolloin se oli aikansa suurimpia kaupunkeja maailmassa. Nykyään Hangzhoussa, Kiinan teekaupungissa, asuu n. 8,7 miljoonaa ihmistä eli se on kiinalaisittain pikkukaupunki.

16 15 Länsijärven eli Xi Hu-järven rannoilla on monia tunnettuja historiallisia maamerkkejä kuten Solidaarisuuskukkula, Harmonian Pagoda ja myös LingYin-temppeli. Monet kiinalaiset runoilijat ovat ylistäneet tämän ympärysmitaltaan 14 kilometriä pitkän järven kauneutta. Meillä oli mahdollisuus päästä järven rannalle seuramaan upeaa iltaesitystä, jonka oli ohjannut Pekingin olympialaisten avajais- ja päättäjäisohjelmat ohjannut Zhang Yimou. Esiintymislavalla, joka oli hieman vedenpinnan alapuolella, taituroi tanssien ja laulaen parisataa esiintyjää. Valoshow pimeässä illassa, musiikki, esiintyjien yhteenhitsautunut toiminta unohtumaton elämys! Myös laivaristeily Länsijärvellä kuului ohjelmaamme. Vierailimme myös Lohikäärmeenlähteen teetilalla, jossa saimme kuulla teen viljelystä, poiminnasta, eri teelaaduista, teen valmistuksesta ja teen terveysvaikutuksista. Ja tietysti maistella oikeoppisesti valmistettua teetä. Kiinassa valmistetaan melkein mitä vaan ja myydään myös. Palattuamme takaisin Shanghaihin kävimme vielä tavarataivaassa eli TaoBao Cityssä, jossa oli satoja pikkuliikkeitä vierivieressä: kankaita, vaatteita, laukkuja, leluja ym. eli tavaraa oli aivan silmänkantamattomiin. Myös kopioita aidoista tuotteista ja kovia hintoja tinkimisen jälkeen jo ihan siedettäviäkin, jopa halpoja. Vielä oli jäljellä iltaristeily Shanghaita halkovalla HuangPu-joella. Bund, joen maailmankuulu rantakatu ja sen vastarannalla korkeuksiin kohoavat pilvenpiirtäjät iltavalaistuksessaan oli upea näky. Kaiken kaikkiaan näimme runsaan viikon aikana todella paljon. Missä kuitenkin olivat vammaiset ihmiset? Muutamia liikuntavammaisia näimme, useimmiten kerjäämässä rahaa, mutta esim. kehitysvammaisia ei näkynyt. Virallisen tilaston mukaan vammaisia on kuitenkin Kiinassa noin 85 miljoonaa, mutta kiinalainen yhteiskunta ei halua heidän näkyvän. Erityisesti syntymästään asti vammaiset henkilöt koetaan Kiinassa usein häpeän aiheeksi. Vammaisia perheenjäseniä piilotellaan, koska ei haluta koko perheen leimautuvan. Kiinassa ruumiillinen ja henkinen erilaisuus johtaa usein salailuun, syrjintään, kouluttamattomuuteen ja sitä kautta myös köyhyyteen. Tässä mielessä Kiinalla on vielä pitkä tie kuljettavanaan... Useimmille ryhmästämme kyseessä oli ensimmäinen matka Kiinaan, mutta ei varmasti viimeinen. Saimme hyvää palvelua (esim. kaupoissa ja ravintoloissa oli paljon henkilökuntaa paikalla), meidän oli turvallista liikkua (keltään ei edes yritetty varastaa yhtään mitään) ja saimme matkamme aikana runsain mitoin ravintoa sekä sielulle että ruumiille. Hieman jäi ilmaan ajatus siitä, josko seuraavalla kerralla matkaisimme Pekingiin... Kiitos kaikille Kiinaa kiertämässä mukana olleille sekä erityisesti tietysti Raija Aflatunille, kiinalaisille oppaillemme Eugenialle ja Jenniferille sekä Tarjoille Nurmi- Niemelä ja Mietala, hyvästä matkaideasta ja erinomaisesta opastuksesta suomeksi. Mitä toisimme Kiinasta Suomeen? Montakin asiaa ja käytäntöä. Esim. sen, että puistoissa voisi kesäaikaan harrastaa tanssia (ei vain jumppaa ja joogaa) musiikin säestyksellä. Ei tarvita pareja, ei rivejä, vaan jonoja! Liikkuminen tapahtui paljon suunnassa eteen-taakse, joten yksi tanssija ei tarvinnut paljon tilaa. Eri-ikäiset ihmiset selvästi nauttivat sekä musiikista, tanssista että toistensa seurasta ja vetivät jopa suomalaisenkin mukaan yhteistanssiinsa. Pimentyvässä illassa järven rannalla tunnelma oli rento ja vapautunut ja kaikki tapahtui kaupungissa! Kuka siis järjestää ekat puistojonotanssit Forssassa?

17 16 P.S. Lukuvinkeiksi Kiinasta kiinnostuneille luennoitsijamme ja matkatoimistomme suosittelivat mm. Linda Jakobsonin kirjaa Miljoona totuutta, kiinalaisen nobelistin Gao Xingjianin suurromaania Sielun vuori, Su Tongin Uskollisen vaimon kyyneleet, Jung Changin Kiinan viimeinen keisarinna ja Qiu Xiaolongin Shanghai-dekkareita. Teksti ja kuvat Kirsi Vikman Kannen kuvat, osittain myös esitteen sisällössä tekstiilien osalta: Route Couture näyttelystä, Jyväskylän Käsityömuseo 2014 Pirkko Liisa Pohjanheimo, tyykikylän kudonta, Liekki ryijy 2015 Re3 matkalta Saksan Apoldasta, muotinäytös paikallisessa museossa 2014 Katrin Sergejew, Kasee tuotanto, Saksan Apoldassa 2014