Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti NRO 5

Transkriptio

1 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti NRO 5 Työehtosopimus nykyaikaan s

2 2 S I S Ä L L Y S 2 Pääkirjoitus 4 Akkuja lataamassa 8 Ei henkensä kaupalla 10 Talviset turvallisuuden tekijät 12 Paloesimiehestä yrittäjäksi 14 Työmarkkinoiden kansainvälistyminen asettaa uusia haasteita työmarkkinoille 15 Työehtosopimus nykyaikaan Levikki Vuosikerta Julkaisija Ilmailualan Unioni IAU ry ISSN (Painettu) X (Verkkolehti) Päätoimittaja Tapani Kautto Puh. (09) Kuvitus Sanna Kallio 19 Kolumni 20 Yksi minuutti voi säästää henkesi! 22 Kaveria ei jätetty 23 IAU Member kehittyy 23 SAK:n ja Invalidiliiton yhteisarpajaiset 24 Loppuuko aika? 25 Keksi lehdelle uusi nimi 26 Nopea vuororytmi auttaa jaksamaan 27 Jorma Rusanen ja Ari Åberg Key-Finlandin johtoon 28 Unioni-lehti etsii kirjoittajia ja kuvaajia 28 Kuvat pois piilosta 29 Jäsentietolomake 30 Luottamusmiesten vaaliohje uudistettiin 30 Kuvakulma 31 Pellen päiväkirja KANSIKUVA: Lentokonemekaanikko Jussi Karonen tarkastamassa lentokoneen ylärungon kuntoa. Toimitussihteeri Pekka Kainulainen Puh pekka.kainulainen@pp.sak.fi Toimituskunta Markus Berg Arto Kujala Erkki Luoto Ari Miettinen Tuomo Oksanen Alpo Pehkonen Toimitus John Stenbergin ranta 6 PL HELSINKI Fax. (09) Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/ väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Muut osoitteenmuutokset voi toimittaa mieluiten sähköpostitse osoitteeseen iau@iau.fi. Ilmestyminen Lehti ilmestyy v kuusi kertaa. Ilmestymisaikataulu takakannen sisäsivulla. Aineisto Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista eikä palauta niitä. Ulkoasu Sign Design/Sanna Kallio Paino Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Kansikuva Markus Berg

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Sopimuskierrokseen valmistautuminen alkanut Ilmailualan Unionin on valmistauduttava huolella seuraavaan sopimuskierrokseen ja varauduttava torjumaan työnantajapuolen aikeet huonontaa työehtosopimusta. IAU:n on entistä tärkeämpää tukea SAK:n pyrkimyksiä tulopoliittisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Samalla sen on valmistauduttava tekemään työehtosopimus liittokohtaisen neuvottelun kautta. Arvioidessaan tulevaa sopimuskierrosta, Ilmailualan Unionin hallitus katsoi tarpeelliseksi, että konkreettinen valmistautuminen siihen aloitetaan jo nyt, vaikka työehtosopimus on vielä voimassa noin vuoden ajan. Liiton työehtosopimusvaliokunta arvioi tulevaa sopimuskierrosta kuluvan lokakuun aikana. Liiton hallitus määrittelee kuluvan vuoden lopulla toimintakäsikirjoituksen seuraavalle sopimuskierrokselle. Tulopoliittisen kokonaisratkaisun hyödyt ovat siinä määrin kiistattomat, että on järkevää ja jäsenten edun mukaista pyrkiä sen aikaansaamiseen myös jatkossa. Neuvottelun ja sopimisen ajoitus olisi Ilmailualan Unionin kannalta paras, mikäli se tapahtuisi lähellä nykyisen sopimuksen loppumisajankohtaa. Sovellutusneuvotteluille tulisi varata riittävästi aikaa, jotta liittokohtaisista tarpeista voitaisiin huolehtia. Ilmailualan Unionin kannalta on myös merkityksellistä, ettei yritys- ja työpaikkatason sopimista lisätä, kuten työnantajataho esittää. On kuitenkin tarpeellista selvittää työnantajan tavoitteet asian suhteen. Työnantajilta pitää vaatia työpaikkatason sopijaosapuolten tasavertaisuutta luottamusmiesten toimintaedellytyksiä lisäävien muutosesitysten kautta. Ilmailualan Unioni ja Palvelualojen Toimialaliitto tekivät mittavan työn parantaakseen työehtosopimuksen luettavuutta. Tämän työn seurauksena jopa työehtosopimuksen nimi muutettiin Säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevasta työehtosopimuksesta sopimusalaa paremmin kuvaavaksi Lentoliikenteen palveluja koskevaksi työehtosopimukseksi. Tässä työssä onnistuminen ei kuitenkaan merkitse, etteikö Ilmailualan Unionin tulisi erityisesti valmistautua työnantajapuolen erilaisiin toimenpiteisiin seuraavalla sopimuskierroksella. On varauduttava torjumaan esimerkiksi työ- ja palkkaehtojen huononnuspyrkimykset, joita työnantajapuoli on perustellut tarpeella ylläpitää lentoliikenteen vapaan kilpailun mahdollistavia olosuhteita. Tosiasia kuitenkin on, etteivät työ- ja palkkaehdot, mikäli ne perustuvat koko alalla samaan yleissitovaan työehtosopimukseen, ole vapaan kilpailun esteitä. Kilpailua sen sijaan vääristää tilanne, jossa alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, vaan työ- ja palkkaehdot perustuvat yrityskohtaisiin sopimuksiin. Tulopoliittisen kokonaisratkaisun hyödyt ovat siinä määrin kiistattomat, että on järkevää ja jäsenten edun mukaista pyrkiä sen aikaansaamiseen myös jatkossa. Ilmailualan Unioni tulee antamaan aktiivisen panoksensa niissä toimissa ja tavoiteasetteluissa, joita tehdään seuraavaa sopimuskierrosta silmälläpitäen koko SAK:n kuljetusliittoperheessä. Erityisen tärkeänä Ilmailualan Unioni näkee, että kuljetusliitot asettavat edelleen tavoitteita, jotka ovat kaikille liitoille yhteisiä. Niiden kautta sopimuskierrokselle syntyy kiinteä yhteistyö liittojen kesken. RAINER HAKALA puheenjohtaja 3

4 4 M I K Ä T Y Ö? Oivan ja Eikan jalanjäljissä Akkuja lataamassa

5 M I K Ä T Y Ö? Mittariasentaja Markku Hirvonen aloittamassa MD-11 koneen pääakun huoltoa. Eri matkustajakoneiden pääakkuja latauspöydällä akkukoteloiden kannet avattuina. Pöydän reunalla on MD-11 koneen laitteita, joissa kaikissa on akku. Finnairin tekniikan Avioniikkakorjaamon sähköosastolla huolletaan lähes kaikkien Suomessa toimivien liikenne-lentokoneiden akut. Vuosittain korjaamon lävitse menee noin 500 pääakkua ja saman verran lentokoneiden hätävalo- ja muita akkuyksikköjä. Nämä akkuyksiköt sisältävät useita pieniä tavallisen pariston kokoisia akkuja. Erityyppiset akut irrotetaan lentokoneesta noin kolme kertaa vuodessa, riippuen koneen lentotuntimäärästä. 5

6 6 Elektroniikka-asentaja Tero Keskitalo kokeilemassa MD-11 Power modulen akkua. Mittariasentaja Markku Hirvonen ja elektroniikkaasentaja Tero Keskitalo huolehtivat vuosittain usean sadan akun huollosta. Lataamista lataamisen perästä Niiden huolto alkaa mittauksilla, minkä jälkeen ne syväpuretaan. Mikäli kyseessä on akun vuosihuolto, kennot ja kotelo puhdistetaan, ja tuntopäät mitataan. Tämän jälkeen akut kootaan ja ladataan. Kennojen nestepinnat tarkastetaan. Akkujen syväpurkaminen, lataaminen ja kokeileminen tapahtuvat automaattisten laitteiden avulla. Lentokoneen pääakku koostuu ruostumattomasta teräksestä hitsatusta kotelosta, jonka sisälle on sijoitettu nailonkuorisia kennoja. Akkukotelon päällä on lukoilla kiinnitetty tiivis kansi. Lentokoneen akut ovat nikkeli-kadmium (Ni-Cd) -akkuja, joissa elektrolyyttinä on tislatun veden ja kaliumhydroksidin alkaalinen liuos. Tero Keskitalo ja Markku Hirvonen kertovat, että akkukorjaamolla pitkään työskennelleet Oiva Kolehmainen ja Eino Gröndahl ovat jäänet monelle Finnairin tekniikassa työskentelevälle mieleen. Oiva jaksoi muistuttaa lähes joka tilanteessa lentokoneissa työskenteleviä siitä, että koneen akkukytkin tulee muistaa ottaa pois päältä. Tero ja Markku kertovat myös puoli vakavissaan, että heillä seuraa työt jopa lomalle. Onhan olemassa sanonta: Lähden lomalle akkuja lataamaan. Teksti ja kuvat PEKKA KAINULAINEN Työturvallisuus akkutöissä Poista kellot, rannerenkaat, roikkuvat riipukset ja sormukset Käytä ainoastaan eristettyjä työvälineitä Käytä suoja- ja turvavälineitä nostovälineet silmäsuojaimet suojakäsineet turvakengät Pidä paikat siistinä Asiaankuulumattomia henkilöitä ei tule päästää alueelle Kiinnitä paperit akkuun narulla Lyijyakkuja ei saa tuoda Ni-Cd akkujen kanssa samoihin tiloihin

7 Finnairin tekniikan Avioniikkakorjaamon sähköosastolla huolletaan ja korjataan lähes kaikkien Suomessa toimivien liikennekoneiden akut. Ladatut akut säilytetään ennen lentokoneeseen asentamista kaapeissa, joissa on noin kahdeksan asteen lämpötila. Näin ne säilyttävät parhaiten varauksensa. MD-11 hätävaloakkuyksikkö sisältää paljon elektroniikkaa. Oikealla oleva tyhjä tila on varattu varsinaisille akuille. 7

8 8 Ei henkensä kaupalla Putoamisonnettomuudet aiheuttavat keskimääräistä pitempiä sairaslomia ja enemmän kuolemantapauksia kuin muut työpaikkatapaturmat. Putoamistapaturmia sattuu kaikilla toimialueilla, myös lentokoneiden huolto- ja korjaustöissä. Putoamisvaara on pyrittävä ehkäisemään ensisijaisesti rakenteellisilla ratkaisuilla, esimerkiksi työtelineillä ja turvakaiteilla. Jos tilapäisesti joudutaan työskentelemään putoamisvaarallisissa olosuhteissa, on käytettävä turvavaljaita ja köysiä. Auton turvavyö ei suojaa autoilijaa ellei se ole autoilijan päällä, sama vika turvavaljaissa! teksti ja kuvat MARKUS BERG Lentokonemekaanikko Jussi Karonen on kiinnittänyt valjaansa. Ylärungon tarkastusta ei muuten tässä tilanteessa olisi pystynyt tekemään. FAKTAA Vuosittain suomalaisilla työpaikoilla kuolee työtapaturmissa ihmistä, heistä noin 10 putoamistapaturmissa. Suomessa sattuu työpaikoilla n putoamistapaturmaa vuosittain. Työpaikkojen putoamistapaturmissa noin 1200:sta aiheutuu yli 3 päivän työkyvyttömyys. Noin 25 ihmistä joutuu sairauseläkkeelle vuosittain putoamistapaturman seurauksena. Menehtyneistä noin 25% putoaa alle 3 metrin korkeudesta. Turvallista putoamiskorkeutta ei ole olemassa.

9 Lentokonetyöskentelyn putoamissuojauksia Lentokonemekaanikko Harri Ylitie tarkastaa siiven johtoreunaa, putoamisvaara on torjuttu. Airbus-koneiden putoamissuojaus koostuu siiven kärjen ja koneen rungon väliin kiristettävästä köydestä, jota pitkin työntekijän turvaköysi liukuu. Boeing 757 -koneissa on siivessä neljä pikakiinnityspistettä turvavaljaille ja korkeusvakaajassa on kaksi kummallakin puolella. Brittein saarilla menehtyi viime vuonna lentoemäntä pudottuaan lentokoneen avoimesta oviaukosta, oviaukoissa yleisesti käytetyt nauhat eivät ole putoamissuojaimia. Kuvassa kunnollinen putoamissuoja. Putoamissuojaus voidaan hoitaa myös imukuppijärjestelmällä. Imukupin voi kiinnittää siiven yläpintaan tai korkeusvakaimeen. Järjestelmään kuuluu alipaineyksikkö, joka tuottaa paineilmasta alipainetta, sekä imukuppi turvavaljaineen ja köysineen. Alipaineyksikkö hälyttää vikaantuessaan äänimerkillä. 9

10 Talviset turvallisuuden Helsinki-Vantaan lentoasemalla aloitti lokakuun alussa uusi yritys, ANTIDEICING ADI OY, jonka keskeisimpiin tehtäviin kuuluu jäänpoisto lentokoneista. Kyselimme ADI Oy:n vastavalitulta pääluottamusmieheltä, Juha Wahlstenilta, hänen odotuksistaan ja työnantajastaan. Kertoisitko ensin itsestäsi? Olen Juha Wahlsten 33 v. Asun Tuusulassa, Rusutjärvellä. Olen naimisissa ja vähän yli vuoden ikäisen tyttölapsen onnellinen isä. Vapaa-aika kuluu käytännöllisesti katsoen kokonaan, listoillekin nousseen, hardrock ryhmä Ancaran kitaristina ja taustalaulajana. Koulutukseltani olen media-assistentti. Toimin myös freelancer-äänisuunnittelijana/tarkkailijana. Olen tehnyt hommia mm. Ylelle ja Transmix Oy:lle. Lisäksi pyöritämme kavereiden kanssa pientä levy-yhtiötä ym. Lentokentälle päädyin kesätöihin Lindstömille. Vuonna -90 tie vei Sol iin. 10

11 Ruiskutus käynnissä EFI 2000 ja EFI 3000 jäänpoistoautoilla. tekijät Ari Miettinen Sitten Lentopesun ja Globen kautta ADI Oy:öön. Kentällä olen tehnyt lähes kaikkia hommia maan ja taivaan väliltä. Ajolupakin on ollut vuodesta -93. Jäänpoistohommissa lähtee käyntiin kuudes talvi. Toimin myös yhtenä jäänpoiston kouluttajista, ja lisäksi vielä, olen toiminut eri yrityksissä pääluottamusmiehenä useita vuosia. Entä mitä odotuksia sinulla on työnantajaasi kohtaan? Odotan todella, että meille tulee hyvä talvi. Työnantajani noudattaa lakeja ja asetuksia, sekä kohtelee työntekijää kaikin puolin hyvin. Uskon sen varmasti näkyvän lisääntyneenä motivaationa ja joustona. Työnantajasi on vasta aloittanut toimintansa. Jäänpoisto on erittäin tärkeä osa lentoturvallisuutta, miten aiotte vastata haasteeseen? AntiDeIcing ADI Oy:n omistajat (vetäjät) ovat pitkänlinjan turvallisuusalan ammattilaisia, kummallakin on ilmailualan taustaa lento-operoinnin saralta ja osaamista jäänpoistajina suoritustasolta asti. Molemmat kävivät tämän syksyn jäänpoistokoulutukset ja hallitsevat siten myös tämän päivän toimintatavat. Heidän painotuksensa juuri turvallisuuteen ja laa tuun on tuotu esille nollatoleranssi-painotuksena. Tämä tarkoittaa, että ei kolhuja, ei työtapaturmia, eikä virheitä työssä. Jos tässä onnistumme, saamme tuntuvan palkkion! Työn tilaaja puolestaan saa merkittävän edun taloudellisesti, sekä nimenomaan turvallisuuden ja työn korkean laadun. ADI:ssa on panostettu myös omaan sisäiseen kouluttautumiseen. Esimerkiksi viisi meistä kävi tänä syksynä kouluttautumassa jäänpoiston ruiskutuskouluttajaksi ja ajo-opettajiksi. Vielä pienessä miehistössämme on ekstraosaamista, joka tuo mukanaan kohonnutta ammattitaitoa sekä oikeaa asennetta työhön, minkä uskomme muuttuvan myös osaksi turvallisuutta. Millaista kalustoa teillä on käytössä? Kalusto on samaa, jolla jäänpoistoa on tehty jo pitkään, eli entistä Finnairin kalustoa joka nyt on leasing-sopimuksella Northportin ja sitä kautta meidän käytössä. Autot ovat EFI 2000 avotyökorilla ja EFI 3000 umpityökorilla. Autoihin on asennettu VHF- ja UHF-radiot, Tavoitteena nollatoleranssi. tietokoneet, puhelimet ja ja refra-mittauslaiteet, joilla mitataan joka päivä käytettyjen nesteiden arvoja ym, ym, eli ne alkavat muistuttaa jo kovastikin liikkuvaa toimistoa tai muuta hi-tecyksikköä, joka vaatii käyttäjiltään paljon osaamista ja huolellisuutta. Mitä yhtiöitä teillä on asiakkaina? Northport Oy on pääasiakkaamme jäänpoistossa ja heidän kauttaan kaikki ne lentoyhtiöt, joilla on heidän kanssaan sopimus. Mitkä ovat pienen yhtiön edut ja haitat, miten niihin voi vaikuttaa? Pienen yhtiön etuihin kuuluu, että kaikki tuntee toisensa ja pystyy sopimaan helposti asioista. Vaarana voi toisaalta olla jääminen isojen jyräämäksi, mutta ammattitaidolla, osaamisella ja hyvällä yhteishengellä kyllä pitäisi pärjätä. Mitkä ovat tulevaisuuden näkymät työntekijän silmin jäänpoistossa? Valitettavasti työn kausiluontoisuuden ja nykymaailman menon takia tulevaisuus ei näytä kovinkaan valoisalta. Monella nykyisellä jäänpoistajalla on kahden Turvallisuus on numero uno! Sanoo ADI Oy:n vastavalittu pääluottamusmies Juha Wahlsten. Arto Kujala 11

12 vuoden sisään nyt jo kolmas työnantaja! Tämä jatkuva firman vaihtuminen näkyy siinä, että vanhat työntekijät lähtevät muihin töihin. Jokavuotinen uusien kouluttaminen sisältää mielestäni myös riskejä. Jokainen jäänpoistoa tehnyt tietää, että päästäkseen hyvään rutiinisuoritustasoon täytyy hommaa tehdä vähintään yksi kausi. Mikä on motiivi palkan lisäksi tehdä juuri jäänpoistoa? Työ on monipuolista, mielenkiintoista, vaatii paljon rutiinia ja on tarpeeksi vaativaa. Lisäksi on vielä hyvät työkaverit. Siinähän sitä on syytä! Mitä haluaisit sanoa jäänpoistosta muille kentällä työskenteleville? Muu työyhteisö näkee vain itse ajon ja jäänpoistosuorituksen, mutta ei sitä kaikkea muuta, mitä se sisältää, kuten kirjaukset, ohjelmoinnit, tarkastukset, yhteydenotot ja muu toiminta, jotka ovat selkeästi kasvava ja yhä isompi osa tätä työtä. Tässä kaikessa korostuu tekijöiden paineensietokyky ja vastuuntunto koko työtapahtumasta. Ulkoa katsoen tehtävä näyttää aivan muulta kuin mitä se itse asiassa onkaan. Työstä saattaa saada sellaisen kuvan, että se voisi sujua nopeammin. Jäänpoisto on kuitenkin kokonaisuus, johon kuuluu kaikki se, mitä tehdään, eli myös se näkymätön osa. Kun kaikki tehdään ohjeistuksen ja koulutuksen mukaan, rakentuu turvallinen ja laadukas työsuoritus, jonka voi kuitata omalla nimellään. Vaikka ympärillä lämmöt nousisivat ja paineet aikatauluista ja sloteista toisivatkin muun yhteisön paineet sinne jäänpoistoautoon, on jäämiesten pysyttävä viileänä myrskypäivinäkin. Turvallisuus on numero uno! Haastattelijana ARTO KUJALA Paloesimiehestä yrittäjäksi Uskomme, että kun panostamme kolmeen perus faktaan, tieto, taito ja asenne onnistumme vastaamaan tämän päivän jäänpoistossa vaadittavaan korkeaan ammattilaisuuteen. Yhtenä tuon pyhän kolminaisuuden toteuttamisen kulmakivistä on se, että työehdot ja kaikki hyvän työyhteisön perusasiat on pyritty hoitamaan niin, että voimme keskittyä työhömme ilman niihin liittyviä häiriötekijöitä. Tämän toteutumisessa ovat auttaneet hyvät neuvottelu- ja keskustelusuhteet IAU:n ja yhtiön vetäjien välillä. Näissä keskusteluissa on luonnollisesti myös miehistö ollut alusta alkaen merkittävästi mukana. Kausiluontoisuuden haasteita Jäänpoistotyön kausiluonteisuus on aiemmin ja ehkä osin vielä tänäänkin aiheuttanut tällä kapealla erikoisalalla henkilöstön vaihtumista ja sitoutumisen heikkoutta. ADI Oy:n rekrytointi on onnistunut yli odotusten ja siten koko 34 hengen miehistössä on vain neljä uutta tulokasta. Teemme koko ajan työtä, jotta vakituinen miehistö työllistyisi myös jäänpoistoajan ulkopuolella kentälle. Näin tämä valtava erikoisosaaminen ei katoaisi vaan pikemminkin vahvistuisi. Tämän päivän lentoasema on kehittynyt monialaosaajien työpaikaksi, ja siihen maailmaan kuuluvat myös ammattilaisjäämiehet, joilla on osaamista myös muista alan töistä, kuten meillä ADI:ssa tuntuu olevankin. Myös se on osa turvallisuutta, kun hallitsee alaansa hieman enemmän kuin päätoimenkuva on. Silloin ymmärtää vielä paremmin jokaisen meistä olevan osa sitä ketjua, joka palvelee lentoturvallisuutta. Turvallisuus on nimenomaan ketju, jossa kaikki lenkit ovat tiukasti kiinni toisissaan ja riippuvaisia toistensa lujuudesta ja kestävyydestä. Kentällä ei kukaan eikä mikään ammattiryhmä ole toistensa edellä tai jäljessä, vaan kaikki ovat toistensa rinnalla. Toimitaan samaan suuntaan Sama ajatus pitää olla myös yhtiössä sisällä, sillä toisten arvostaminen ja kunnioittaminen luovat pohjan tiiviille yhteistyölle ja me-hengelle. Kun jokainen tekee työnsä oikein ja hyvin, auttaa se myös muita toimimaan samaan suuntaan. Pienessä työyhteisössä tämä on vieläpä oikeasti mahdollista. Uskomme ADI:ssa, että olemme uutena toimijana, mutta kokeneella miehistöllä, todella hyvässä iskussa vastaamaan tulevan talven haasteisiin. Toivotamme kaikki työtoverimme kentällä vierailemaan toimitiloissamme (ent. radiokorjaamo 5-hallin takana), vaikkapa vain hetken jutustelun merkeissä kahvimukin ääressä. Sillä suora yhteys ihmiseltä ihmiselle menee yli kaiken organisatorisen tai mielikuvin rakennetun eriarvoisuuden lisäten yhteenkuuluvuutta, sillä samassa veneessään me kaikki lentokentän ammattilaiset olemme! JUHA JOKINEN AntiDeIcing ADI Oy:n Toimitusjohtaja Jorma Heinonen 12

13 13

14 Tietopaketti ulkomaalaisille netissä Vastauksia kysymyksiin osoitteessa finnwork. Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset tervetulleita mukaan palkansaajajärjestöihin Palkansaajajärjestöt ovat olleet kehittämässä työministeriön Internetsivuille avattua uutta tietopalvelua, joka esittelee suomalaisen työelämän sääntöjä ulkomaalaisille työntekijöille. Mitä pitäisi saada palkkaa, paljonko pitää maksaa veroja, mitä tehdä jos joutuu työttömäksi? Entä mitä tekee ammattiliitto Suomessa? Miten jäsenyys vaikuttaa työntekijän arkeen? Vastauksia kaikkiin näihin kysymyksiin löytyy osoitteesta finnwork. Internet-sivuilla kerrotaan perustietoja työelämän säännöistä, työntekoon tarvittavista luvista ja suomalaisesta työkulttuurista sekä ohjataan yksityiskohtaisemman tiedon lähteille hankkimaan lisätietoja. Sivusto on käytössä neljällä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja viroksi. Venäjänkieliset sivut valmistuvat vielä syksyn aikana. Työmarkkinoiden kansainvälistyminen asettaa uusia haasteita työmarkkinoille STTK, SAK ja AKAVA tukevat Suomen työmarkkinoiden hallittua ja kestävää kansainvälistymistä. Suomen kansantalous on myös tässä suhteessa osa globaalia taloutta. Yrityksillä on monia syitä rekrytoida maahanmuuttajia. Heillä on tarvittavaa kielitaitoa, kulttuurin tuntemusta sekä muita erityistietoja ja -taitoja. Toisaalta työnantajalla voi olla ongelmia suomalaisen työvoimaa saannissa. Olivatpa syyt mitä tahansa, on tärkeää, että ulkomaalainen työvoima toivotetaan tervetulleeksi. Lisäksi niin suomalaisen kuin ulkomaalaisenkin työntekijän edun mukaista on, että työvoiman työsuhteiden ennakko- ja jälkivalvonta toimii. Ulkomaalaisten työntekijöiden edunvalvonta on usein vaikeampaa kuin oman maan kansalaisten. Tuoreissa viranomaistarkastuksissa on käynyt ilmi, että tietyillä aloilla on yleistä käyttää ulkomaalaisten tietämättömyyttä hyödyksi vähimmäistyöehtoja polkemalla. On tärkeää, että selkokielistä tietoa on saatavilla eri kielillä. Työministeriön uusi sivusto on tähän tarkoitukseen hyvä apuväline. Lisäksi on toivottavaa, että ulkomaalaiset löytävät tiensä ay-toimintaan. Se on paitsi hyödyllinen kanava saada tietoa ja edunvalvontaa, myös tapa tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan. Finnwork-sivuston tarkoituksena on myös helpottaa uutta työntekijän ilmoittamismenettelyä. EU:hun liittyneiden Tšekin, Viron, Latvian, Liettuan, Unkarin, Puolan, Slovenian ja Slovakian kansalaisten työnteko on vapaata eikä lupaa Suomessa työskentelyyn tarvita. Näistä valtioista Suomeen tulevien on kuitenkin ilmoitettava tiedot yli 14 päivää kestävästä työnteosta työvoimatoimistoon, jossa tiedot rekisteröidään. Tämä koskee myös lähetettyjä työntekijöitä. Sivut on laadittu työministeriön johdolla yhteistyössä Kelan, verohallinnon, sosiaali- ja terveysministeriön, sisäasiainministeriön, ulkoasianministeriön, työmarkkinakeskusjärjestöjen ja Suomen Yrittäjien kanssa. SAK/viestintä 14

15 S O P I M U K S E T Työehtosopimus nykyaikaan LENTOLIIKENTEEN PALVELUJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS Otsikossa mainittu työehtosopimus, jonka Palvelualojen Toimialaliitto ja Ilmailualan Unioni IAU allekirjoittivat korvaa sitä edeltäneen säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskeneen työehtosopimuksen liitteineen, sen palkkasopimuksen ja allekirjoituspöytäkirjan. Uudistettu työehtosopimus koostuu varsinaisesta työehtosopimuksesta, sen liitteenä olevasta palkkaryhmittelystä, allekirjoituspöytäkirjasta sekä keskusjärjestösopimuksista. Käyn tässä selvityksessä ensin työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräykset ja sen jälkeen uudet kohdat. Lopuksi selvitän lyhyesti työehtosopimuksen rakennetta. Selvitykset sopimuspykälien yhteydessä ovat kursiivilla. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN MÄÄRÄYKSET Allekirjoituspöytäkirjasta on siirretty kaikki pysyväisluonteiset määräykset työehtosopimuksen puolelle, poistettu vanhentuneet määräykset ja lisätty muutama uusi määräys. Allekirjoituspöytäkirja on tarkoitettu asiakirjaksi, johon kirjataan vain sopimuskauden ajan voimassa olevat määräykset, sopijaosapuolten suositukset tai sopijaosapuolten väliset kirjaukset, jotka eivät ole varsinaisia työehtosopimuskohtia, mutta vaikuttavat niiden määräytymiseen kuten esimerkiksi allekirjoituspöytäkirjan Sopimuskausi Työehtosopimus on voimassa Sopimuskausi ei muuttunut, vaikka työehtosopimus uudistettiin kesken kauden. 2. Indeksiehto ja tarkastelulauseke Tämän sopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä sovittua indeksiehtoa ja tarkastelulauseketta. Työehtosopimus on tehty tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaisesti, joten siinä on mukana myös indeksiehto ja tarkastelulauseke. Tällä kohdalla ei ole enää merkitystä, mutta siinä vaiheessa kun tekstin uudistamistyöryhmä jätti esityksensä osapuolille , ei vielä tiedetty tuottaako tarkastelulauseke sopimusalalle palkantarkistusta. 3. Vuorolisät Lisät tarkistetaan vuosittain Ilmaliikenteen kuukausipalkkaisten työntekijöiden ansiokehitystä koskevan työmarkkinatilaston mukaisesti. Tilaston julkaisee Elinkeinoelämän Keskusliitto kalenterivuosittain. Vuorolisät määräytyvät seuraavasti: kello (iltavuoro)15 % kello (yövuoro) 25 %. Tilaston edellyttämät muutokset toteutetaan vuosittain kesäkuun alusta. Jos jonkin työnantajan alueella on käytössä edellä kirjattuja suurempia vuorolisiä, ne jäävät voimaan. Työehtosopimuksen 32. pykälän mukaiset, euromääräiset vuorolisät määräytyvät koko sopimusalan (työnantajaliiton jäsenyritykset) edellisen vuoden palkkatilastosta lasketusta keskituntipalkasta edellä kerrotuin prosentein ja tilaston edellyttämät muutokset korottavat vuorolisiä vuosittain kesäkuun alussa. 4. Henkilöstön edustajat Liitot selvittävät, onko henkilöstön edustajien asemassa tehtäviinsä nähden perusteettomia eroja, ja ehdottavat tarvittavia muutoksia. Tarvittavat muutokset niiden poistamiseksi tehdään sopimuskauden aikana. Selvityksen kohteena ovat esimerkiksi koulutusmahdollisuudet, korvaukset ja ajankäyttö luottamustehtävien hoitamiseksi. Liitot sopivat korvausten vähimmäismääristä. 5. Työsuhdeasiain koulutus Liitot toteavat, että keskusjärjestöt asettavat työryhmän laatimaan yhteistä työsuhdeasiain koulutuksen perusaineistoa liittojen käyttöön. Liitot arvioivat aineiston valmistumisen jälkeen tarvetta täydentää sitä alakohtaisilla työehtosopimusasioilla. 6. Luottamusvaltuutettu Liitot selvittävät, vastaako työehtosopimuksessa sovittu henkilöstön edustajan suoja liikkeen luovutusdirektiivin 6 artiklaa sekä työsopimuslaissa säädettyä luottamusvaltuutetun ansiomenetyksen korvausta ja luottamusvaltuutetun asemaa liikkeen luovutuksen yhteydessä. Tarvittavat muutokset toteutetaan samantasoisina. Pykälät 4 6 liittyvät tulopoliittisen sopimuksen liitteen 1 kohdassa 2 sovittuihin henkilöstön edustajien asemaa ja toimintaedellytyksiä koskeviin järjestelyihin. Ne otetaan huomioon sopimuskauden aikana ja työehtosopimukseen sovitaan tarvittavat muutokset. 7. Ratkaisulautakunnan päätös Osapuolet noudattavat ratkaisulautakunnan antamaa päätöstä ongelmista, jotka syntyvät palkkausjärjestelmään, jos henkilö työskentelee muissa sopimusalan yrityksissä kuin lentoyhtiössä. Määräys koskee niin sanottua henkilöstölippukompensaatiota ja tulee uudelleen ratkaistavaksi seuraavalla sopimuskierroksella. 8. Yhteinen työmarkkinakoulutus Allekirjoittaneet liitot sopivat sopimuskauden aikana järjestettävistä yhteisistä työmarkkinakoulutustilaisuuksista, joihin osallistuvat työnantajapuolelta Palvelualojen Toimialaliiton jäsenyrityksien työehto- ja henkilöstöasioista vastaavat sekä työntekijäpuolelta näiden yrityksien IAU:n luottamusmiehet. Koulutustilai- 15

16 S O P I M U K S E T suuksien tarkoituksena on selvittää työehtosopimusta sekä työnarviointi- ja palkkausjärjestelmää. Kun työehtosopimuksen tekstit on uudistettu, järjestetään erityisesti uudistettua työehtosopimusta esitteleviä yhteisiä koulutustilaisuuksia. Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Ilmailualan Unioni IAU ry järjestävät yhdessä ja yhteisesti työnantajaliittoon järjestäytyneiden työnantajien edustajille ja näiden yrityksien luottamusmiehille koulutustilaisuuksia, joissa selvitetään uudistettua työehtosopimusta sekä työnarviointi- ja palkkausjärjestelmää. Koulutustilaisuudet järjestetään ensi vuonna sen jälkeen, kun IAU:n kaksivuotinen luottamusmieskausi on vaihtunut. Nykyinen luottamusmieskausi päättyy Allekirjoittajaliittojen suositus Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Ilmailualan Unioni IAU ry suosittavat, että yritykset sopivat paikallisesti molemmat seuraavat asiat: 1. Lomarahan maksaminen Lomaraha maksetaan kesälomalta kokonaisuudessaan ja talvilomalta kokonaisuudessaan Pitkään palvelleiden huomioiminen 20 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleelle 50 vuotta täyttävälle työntekijälle annetaan ylimääräinen kahden päivän vapaa. 10 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleelle 50 vuotta täyttävälle työntekijälle annetaan ylimääräinen yhden päivän vapaa. 20 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleelle 60 vuotta täyttävälle työntekijälle annetaan ylimääräinen kahden päivän vapaa. 10 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleelle 60 vuotta täyttävälle työntekijälle annetaan ylimääräinen yhden päivän vapaa. Jos asiasta ei sovita toisin, annetaan edellä mainitut vapaapäivät samassa yhteydessä kuin merkkipäivän takia annettu palkallinen vapaapäivä. Tämä kohta oli myös aikaisemmassa allekirjoituspöytäkirjassa. Liittojen yhteinen suositus koskee 9. :n 1. ja 2. kohdan yhtäaikaista sopimista. 10. Palkkaryhmittely Allekirjoittaneet liitot perustavat yhteisen palkkaryhmittelytyöryhmän. Kumpikin osapuoli nimeää työryhmään kaksi jäsentä. Työryhmä huolehtii, siitä että lentoliikenteen palveluja koskevan sopimusalan työt sijoitetaan työehtosopimuksen mukaiseen palkkaryhmittelyyn. Kun työryhmä sijoittaa työt palkkaryhmiin, se käyttää hyväkseen yhteisesti sovittuja painotuskertoimia, töiden parivertailua tai muuta yhteisesti sovittua järjestelmää. Työnarvioinnin valmistuttua arviointityöryhmän sihteeri toimittaa arviointituloksen viivytyksettä tiedoksi palkkaryhmittelytyöryhmälle. Palkkaryhmittely tulee voimaan työryhmän päätöstä seuraavan palkanmaksukauden alusta. Työnantajan katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi seitsemäntenä päivänä siitä kun palkkaryhmittelytyöryhmä on lähettänyt sen tiedoksi. Kohta on sovittu aikaisemman työehtosopimuksen liitteenä ollut pöytäkirja, joka on siirretty allekirjoituspöytäkirjaan. Allekirjoituspöytäkirjan määräyksessä on huomioitu myös työehtosopimuksen nimen muutos. 11. Palkkaryhmittelyn muutokset Palkkaryhmittelytyöryhmä pitää palkkaryhmittelyluetteloa ajan tasalla. Luetteloon merkitään uuden työn tai uudelleen arvioidun työn palkkaryhmä, heti kun palkkaryhmittelytyöryhmä on sen päättänyt. Tämä luettelo on työehtosopimuksen liite, jonka palkkaryhmittelytyöryhmän jäsenet allekirjoittavat. Osapuolet tiedottavat kaikista palkkaryhmittelyn muutoksista kumpikin tahollaan. Tämä on uusi määräys, ja sillä on sovittu työehtosopimuksen liitteenä olevan palkkaryhmittelyluettelon pitämisestä ajan tasalla. IAU julkaisee muutosten päivitetyn palkkaryhmittelyluettelon kotisivuillaan sekä tiedottaa palkkaryhmittelyn muutoksista myös kaikille pääluottamusmiehille. Työehtosopimuksen uudistetun painoksen liitteenä oleva palkkaryhmittely on vielä tällä hetkellä ajantasainen. Jos siihen tulee muutoksia menetellään kuten edellä on kerrottu. 12. Sairausajan palkkaa koskevasta määräyksestä poikkeaminen Työnantajan ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välillä voidaan sopia sairausajan palkkaa koskevasta työehtosopimusmääräyksestä siten, että 78 :ssä sairausajan palkkaan oikeuttava aika lasketaan yhdenjaksoisena kalenterivuoden vaihtuessa. Tällaisella sopimuksella ei muuteta säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevan työehtosopimuksen 78 :n muita määräyksiä. Jos halutaan sopia toisin, työnantajalla on oltava käytössään järjestelmä, joka tähtää henkilöiden uudelleensijoittumiseen työssä, jos he eivät enää pysty tekemään omaa työtään ja ovat saaneet tästä lääkärin lausunnon. Työntekijä voi tällöin sijoittua joko muihin tehtäviin samassa yrityksessä tai konsernissa tai, jos tämä ei ole mahdollista, tarjolla olevan uudelleensijoituspalvelun avulla kokonaan muuhun yritykseen. Järjestelmän avulla selvitetään myös tarve ja mahdollisuus ammatilliseen kuntoutukseen ja opastetaan henkilöä käyttämään muita sosiaalisia etuuksia. Tämä pykälä on sama kuin liittojen välillä allekirjoitettu pöytäkirja. Ensimmäisessä kappaleessa mainitun toisin sopimisen edellytyksenä on, että yrityksessä on käytössä toisessa kappaleessa mainittu uudelleensijoittumiseen tähtäävä järjestelmä. Määräyksen tarkoituksena on huolehtia siitä, että omaan työhönsä työkykynsä menettäneet sijoittuvat muihin tehtäviin tai pääsevät kuntoutuksen tai muiden tarvittavien sosiaalietuuksien piirin. 13. Työehtosopimuksen tekstit ja tulkinnat Allekirjoittaneet liitot ovat tänään sopineet muuttavansa välillään sovitun säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevan työehtosopimuksen nimen lentoliikenteen palveluja koskevaksi työehtosopimukseksi. Työehtosopimuksen soveltamisalaa ei ole muutettu. Samalla työehtosopimuksen osapuolet ovat hyväksyneet työehtosopimuksen tekstien uudistuksen. Osapuolet ovat yhtä mieltä, siitä että uudistetun ja tänään allekirjoitetun työehtosopimuksen pykälien tai alakohtien sisältöä ja niiden vakiintuneita yhteisiä tulkintoja ei ole muutettu tällä sopimuksella, paitsi seuraavissa pykälissä tai kohdissa jotka ovat sisällöltään uusia: 27., 37., 57 3., 58 1., 75 :n pöytäkirjamerkintä, 81, 83 ja 84. Muiden kuin muutettujen pykälien tai alakohtien tulkintaa tai soveltamista koskevien erimielisyyksien ratkaisemisessa voidaan käyttää apuna Palvelualojen Toimialaliiton ja Ilmailualan Unioni IAU:n välistä aikaisempaa, säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevaa työehtosopimusta liitteineen, sen palkkasopimusta ja allekirjoituspöytäkirjaa, jotka on allekirjoitettu Tällä määräyksellä työehtosopimuksen osapuolet ovat hyväksyneet työehtosopimuksen nimen muuttamisen sekä työehtosopimuksen tekstien uudistuksen. Liitot ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen nimen muuttamisella ei ole muutettu soveltamisalaa eikä tekstien uudistuksilla ole muutettu niiden 16

17 S O P I M U K S E T tarkoitusta. Sisällöltään uudet kohdat, joiden tarkoitus tai soveltamisalue on muuttunut, on lueteltu toisessa kappaleessa. Lisäksi on sovittu että edellisen työehtosopimuksen viimeistä painosta voidaan käyttää apuna myös tämän työehtosopimuksen erimielisyyksien ratkaisemisessa. Kaikkien työehtosopimusta tulkitsevien henkilöiden kannattaakin säilyttää edellinen keltakantinen työehtosopimus vastaisen varalta. 14. Voimassaoloaika Tämä allekirjoituspöytäkirja on voimassa elokuun 31. päivästä 2004 alkaen syyskuun 30. päivään 2007 saakka. Se jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä ole kummaltakaan puolelta sanottu kirjallisesti irti viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä. Tässä on sovittu uudistetun työehtosopimuksen voimassaolon alkavan sopimuksen allekirjoitusta seuraavan päivänä ja päättyvän silloin, kun edellä ensimmäisessä pykälässä mainittu sopimuskausi päättyy, kuitenkin tässä pykälässä edelletyllä tavalla. 15. Allekirjoitukset Pöytäkirjalla on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella. Sitä on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle. Merkittiin, että kummankin sopijaosapuolen on allekirjoitettava pöytäkirja. Allekirjoituspöytäkirja velvoittaa allekirjoittaneita osapuolia ja niiden jäseniä (yhdistyksiä, työnantajia tai työntekijöitä) samalla tavalla kuin työehtosopimuskin, johon se liittyy. TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDET KOHDAT 27. Jaksotyö 27. ei ole varsinaisesti uusi pykälä, mutta se on yhdistelty aikaisemman työehtosopimuksen monesta eri kohdasta, joiden tekstiä on myös jonkin verran muutettu sekä tarkoituksenmukaisemmiksi että kieliasultaan selkeämmiksi. 1. Säännöllinen työaika jaksotyössä on enintään 111 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Jakson pituudessa on huomioitu aikaisempi työajan lyhentämissopimus. Pykälän 1. kohta on entisen työehtosopimuksen kohta yhdistettynä työajan lyhentämissopimuksen 5. :ään. Tekstiä on muutettu ja se korvaa aikaisemman työajan lyhentämissopimuksen jaksotyön osalta kokonaisuudessaan. 2. Loppiainen, kun se on muuna arkipäivänä kuin lauantaina, ja helatorstai lyhentävät asianomaista jaksoa kahdeksalla tunnilla. Muiden arkipyhien ja arkipyhäviikkojen lauantaiden sekä joulu- ja juhannusaattojen työaikaa lyhentävä vaikutus on otettu huomioon jakson säännöllisen työajan pituudessa. 2. kohta on entisen kohdan pöytäkirjamerkintä, jonka teksti on muutettu. 3. Aikataulukausittain laaditaan ohjeellinen henkilöstön käytön suunnitelma. Tämä kohta on entinen kohdan 1. kappale. 4. Työvuoroluettelo pannaan nähtäville vähintään kaksi viikkoa ennen ensimmäisen työvuoron alkua. Tämä kohta taas on entinen kohdan 2. kappale. 5. Työvuoroluettelossa olevan työvuoron tuntimäärä pyritään järjestämään enintään 14 tunnin pituiseksi. Työvuoroluetteloon merkitty työvuoro on mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä tuntia ja kahteen erilliseen osaan jaetun työvuoron yhteispituus vähintään seitsemän tuntia. Tähän kohtaan on yhdistetty entiset ja Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaaajan. Viikoittainen vapaa-aika pyritään järjestämään siten, että sitä edeltävänä päivänä ei ole iltavuoroa eikä sen jälkeisenä päivänä aamuvuoroa. Viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi pyritään antamaan saman viikon aikana toinen vähintään 24 tunnin pituinen vapaapäivä ja se annetaan mahdollisuuksien mukaan yhdessä viikoittaisen vapaa-ajan kanssa. 6. kohta on entinen kohdan 1. kappale. 7. Viikoittainen vapaa-aika pyritään antamaan vähintään kerran kuukaudessa viikonvaihteessa, mikäli mahdollista, sunnuntain yhteydessä. Tämä kohta on entinen kohdan 2. kappale 8. Jos työntekijä on ollut työssä kello 23.00:n ja 7.00:n välisen ajan ja työ jatkuu edelleen, yövuorolisää maksetaan niin kauan kuin työntekijä on yhdenjaksoisesti työssä. Kohta on entinen , jonka teksti on muutettu. 37. Hälytysluonteinen työ Pykälä ja sen kohdat eivät varsinaisesti ole uusia, mutta niiden soveltamisalue on muuttunut. Uusi 37. pykälä korvaa aikaisemmat erilliset hälytystyötä koskeneet määräykset 6.7 ja 6.15 alakohtineen ja sitä sovelletaan nyt kaikissa työaikamuodoissa lukuun ottamatta sen 6. kohtaa. 1. Työ katsotaan hälytysluonteiseksi silloin, kun työhöntulosta sovitaan työntekijän vapaa-aikana ja työ tehdään ennen seuraavan työvuoron alkua. Hälytysluonteinen työ päättyy viimeistään normaalin työvuoron alkaessa. 2. Hälytysluonteinen työ korvataan seuraavasti: ylityökorvaus, jos työ on ylityötä vuorotyölisät määräysten mukaisesti 50 %:lla korotettu palkka, jos työ tehdään kello 6.00:n ja 21.00: n välisenä aikana 100 %:lla korotettu palkka, jos työ tehdään kello 21.00:n ja 6.00: n välisenä aikana erityisenä hälytysrahana yhden tunnin peruspalkka, jos työ alkaa kello 6.00:n ja 21.00:n välisenä aikana erityisenä hälytysrahana kahden tunnin peruspalkka, jos työ alkaa kello 21.00:n ja 6.00:n välisenä aikana lyhyemmältä kuin yhden tunnin pituiselta työajalta maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka. 3. Jos säännöllistä julkista liikennettä ei ole, työnantaja korvaa matkakustannukset määräämästään kuljetustavasta, järjestää kuljetuksen tai varaa yöpymis-mahdollisuuden. Kohdat ovat entisen kohdan 1., 2. ja 3. kappaleet, joita sovelletaan nyt siis muuallakin kuin jaksotyöalueella. 4. Kun työntekijälle ilmoitetaan hänen työvuoroluettelonsa mukaisena työaikana, että hänen tulisi työpaikalta jo poistuttuaan palata samana tai seuraavana päivänä työvuoroluettelosta poiketen työhön, hänelle maksetaan myös tässä tapauksessa yhden tunnin peruspalkka hälytysrahana. 5. Jos ulkoasemilla tehdään hälytysluonteista työtä varsinaisen työajan ulkopuolella (erillinen työrupeama) liikenteen epäsäännöllisyyksien hoitamiseksi, maksetaan työstä kolmen tunnin palkka, vaikka työ ei kestäisikään niin kauan. Kohdat 4. ja 5. ovat entiset ja kohdat ja näitäkin sovelletaan nyt myös muualla kuin jaksotyöalueella. 6. Jos hälytysluonteinen työ alkaa päivätyössä ja joustavassa työssä ennen kello 23.00:a ja jatkuu seuraavana aamuna yli kello 3.00:n varataan työntekijälle palkallinen vapaapäivä seuraavaksi päiväksi. Jos poikkeustapauksissa ei voida menetellä näin ja hälytysluonteinen työ jatkuu säännöllisenä työaikana tehtynä työnä, työntekijälle maksetaan säännöllisenäkin työaikana tekemästään työstä 100 prosentilla korotettu palkka. Toisin kuin edellä olevat kohdat on tämä kohta aikaisemman työehtosopimuksen 6.7 kohdan alakohta. Sen soveltamis- 17

18 S O P I M U K S E T alue ei myöskään ole muuttunut, se koskee edelleenkin vain päivätyötä ja joustavaa työtä, joita työaikamuotoja koskevat toki myös tämän pykälän muut kohdat. 57. Palkkaryhmät 3. Palkkaryhmittelytyöryhmän esityksestä luettelo vahvistetaan ja päivitetään osaksi tätä sopimusta. Kohta on entinen palkkasopimuksen 3 2. kappale, jonka tekstiin on muutettu työnarviointityöryhmän sijalle palkkaryhmittelytyöryhmä. Palkkaryhmittelytyöryhmä pitää allekirjoituspöytäkirjan 11. :n mukaisesti luetteloa ajan tasalla. 58. Uudet työt 1. Jos tämän sopimuksen soveltamisalueelle tulee sellaisia uusia töitä, joita ei tässä työehtosopimuksessa ole otettu huomioon, niistä neuvotellaan erikseen 108. :n mukaisessa järjestyksessä. Kohta on entinen allekirjoituspöytäkirjan 19. kohta, johon on lisätty: 108 :n mukaisessa järjestyksessä. Aikaisemmassa määräyksessä ei ollut sovittu siitä ketkä uusista töistä neuvottelevat kohdan mukaisesti on nyt sovittu, että uusien töiden ottamisesta huomioon työehtosopimuksessa neuvotellaan samassa järjestyksessä kuin erimielisiä asioita ratkaistaessa. 75. Monitaitoisuus Pöytäkirjamerkintä: Jos palkkaryhmäluettelossa mainittuja töitä yhdistetään yhdeksi arvioiduksi työksi, voidaan työntekijän monitaitoisuuden todeta alentuneen enintään yhden tason. Palkkaa ei tällöin alenneta. Jos monitaitoisuuden taso myöhemmin nousee, tehdään TES-palkkavertailu. Pöytäkirjamerkinnän tarkoittama rajoitus päättyy Pöytäkirjamerkintä on muutettu liittojen välillä allekirjoitetun pöytäkirjan mukaiseksi. Kyseisellä pöytäkirjalla ratkaistiin aikaisemman palkkasopimuksen kohdan pöytäkirjamerkintää koskenut erimielisyys ja jatkettiin samalla muutetun pöytäkirjamerkinnän voimassaoloaikaa sopimuskauden loppuun asti. 81. Tilapäinen hoitovapaa 1. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt kymmentä vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijällä oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. 2. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta. Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan työntekijälle sairausajan palkka. Tämä pykälä korvaa aikaisemman työehtosopimuksen sairaan lapsen hoitoa koskeneen määräyksen (9.3.1) soveltamisohjeineen. Uusi määräys on muuten saman sisältöinen kuin voimassa oleva työsopimuslain 4 luvun 6, mutta 2. kohdan loppuun on lisätty, että työntekijälle maksetaan kyseisen vapaan ajalta sairausajan palkka. 83. Lakisääteiset terveystarkastukset 1. Työntekijän ansiota ei vähennetä ajalta, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa. 2. Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tarkastuksiin tai jälkitarkastuksiin määrätylle työntekijälle, ja se maksaa myös päivärahan, jos tarkastukset tehdään muulla paikkakunnalla. Korvaus matkustamiskustannuksista ja päiväraha maksetaan yrityksessä kulloinkin voimassa olevien matkakustannusten korvausten mukaan. 84. Muut terveystarkastukset 1. Työntekijän ansiota ei vähennetä, jos kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Muissa sairaustapauksissa ansiota ei vähennetä, jos aikaa lääkärintarkastukseen ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella. 2. Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärin määräämät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Niihin rinnastetaan myös lääkärintarkastus, joka on tehty aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi. Pykälät 83 ja 84 korvaavat aiemman työehtosopimuksen 10 :n 2 9 kohdat ja myös 10.8 kohdan soveltamisohjeen. TYÖEHTOSOPIMUKSEN RAKENNE Edellinen työehtosopimus oli jo rakenteeltaan varsin monimutkainen: samanvertaisia ja samaan asiayhteyteen kuuluvia määräyksiä oli työehtosopimuksessa, palkkasopimuksessa, allekirjoituspöytäkirjassa, liitepöytäkirjoissa tai eri pöytäkirjamerkintöinä tai soveltamisohjeina. Nykyisessä työehtosopimuksessa ei ole enää palkkasopimusta erikseen tai erillisiä liitepöytäkirjoja, siinä on vain yksi määräaikainen pöytäkirjamerkintä ja muutamia tulkintaohjeita. Allekirjoituspöytäkirjastakin on kaikki varsinaiset työehtosopimusmääräykset siirretty omiin asiayhteyksiinsä. Nykyinen työehtosopimus jakaantuu 22 lukuun ja 110 pykälään. Samaa asiakokonaisuutta koskevat määräykset on koottu samaan lukuun ja samaa asiaa koskevat määräykset samaan pykälään. Pykälät on numeroitu juoksevasti luvuista huolimatta, niiden määrä eri luvuissa vaihtelee yhdestä neljääntoista. Liitteenä olevassa palkkaryhmittelyssä on neljä pykälää ja allekirjoituspöytäkirjassa niitä on 15. Lisäksi tulevat työehtosopimuksen osana noudatettavat keskusjärjestösopimukset, joiden sisältöön ei luennollisestikaan ole puututtu. Sivuja uudessa työehtosopimuksessa on 128. Työehtosopimus on nyt siis uudistettu kokonaisuudessaan rakenteeltaan, osin teksteiltään, nimeltään ja myös ulkoasultaan. Kielitoimisto on myös tarkastanut sen kieliasun. Nykyinen Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välinen lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus on varmasti yksi valtakunnan nykyaikaisimmista työehtosopimuksista. Sen allekirjoittaneet liitot ovat omalta osaltaan toteuttaneet keskusjärjestöjen osana tulopoliittista kokonaisratkaisua jäsenliitoilleen tekemän esityksen, että jäsenliitot kehittäisivät alakohtaisia työehtosopimuksia. Työehtosopimus postitetaan tämän lehden mukana kaikille sen sopimusalalla työskenteleville IAU:n ammattiosastojen jäsenille ja se on luettavissa myös Internetissä Valtion säädöstietopankki Finlexin sivuilta: viranomaiset/tyoehto/tyoehto/2002/1263. TAPANI KAUTTO 18

19 K O L U M N I Reijo Hiltunen Mikäli työnantaja, tuo ikuinen keppostelija, ei kiinnitä nykyistä paremmin huomiota työhyvinvoitiin, työergonomiaan ja työturvallisuuteen, niin ei auta, vaikka hampaat irvessä hymyiltäisiin. Tällöin Hymy-ohjelmasta tulee uusi peukaloruuvi työnantajalle eli Irvistys-ohjelma. Hymyillen työkykyiseksi Lämmin ja tapahtumarikas kesä jalkapallon MM-kisoineen on vää jäämättä kääntynyt syksyksi. Toivottavasti saamme nauttia lämpimistä kesistä edelleenkin, vaikka hellekesä yhdistettynä jalkapallon MM-kisoihin, on ainakin työnantajan mielestä yhdistelmä, jolla on selkeä vaikutus sai rauspoissaolojen lisääntymiseen ja si tä kautta liikenteen täsmällisyyden heikkenemiseen. Tämän syksyn aikana olemme saaneet tutustua Hymy-ohjelmaan, jonka tarkoituksena on vähentää sairauspoissaoloja. (Alun perin H.Y.M.Y.-lyhenne tulee sanoista hyvinvoiva työpaikka, motivoiva ympäristö.) Tämä varhaisen havaitsemisen mallin tarkoituksena on työntekijän työkyvyn tukeminen. Hymy-mallissa on hälytysrajoja, joita pitkin edetään. Ensimmäisen kerran työntekijä ja työnantaja istuvat nokikkain, kun sairauspoissaoloja on kertynyt 100 tuntia vuodessa. Työkykyisyyskeskustelussa, eli seuraavassa askelmassa, kun 200 tuntia on täyttynyt, on jo ts-valtuutettukin mukana. Loppukeskustelu tulee 500 tunnin kohdalla, ja tässä vaiheessa punnitaan jo työsuhteen jatkumistakin yhtenä vaihtoehtona muiden toimenpiteiden joukossa... Hyvää tässä ohjelmassa on se, että luottamushenkilöt ovat mukana jo varhaisessa vaiheessa, ja näin ollen pysyvät paremmin kartalla missä mennään. On erittäin tärkeää, että pitkien sairauslomien todelliset syyt kartoitetaan yhdessä. Aidosti ja rehellisesti. Valitettavasti työnantajalla on nykyisin hirveä kiire viedä tapaus loppukeskusteluun, ja sitä kautta päästä eroon työntekijästä. Ei siinä paljon hymyily auta. Tämä loppukeskustelu ei saa missään nimessä olla irtisanomistilaisuus, vaan uudelleensijoitus- ja koulutusmahdollisuus on tutkittava viimeistään tässä tilaisuudessa. Lausahdus: Emme räätälöi kenellekään töitä, tulee helposti työnantajan suusta viimeistään tässä vaiheessa. Toki kaikki tiedämme, että on elämää Finnair-konsernin ulkopuolella. Mutta kun työntekijä, jolla on pitkä työhistoria ja ikää yli 50v., ainoana koulutuspohjana kansakoulu, joutuu pitkälle sairaslomalle, ollaankin pulassa. Vuosien uuttera aherrus, usein hyvinkin epäergonomisissa oloissa, rapauttaa itse kutakin. Tällaisen ihmisen työllistyminen on erittäin haasteellista vapailla työmarkkinoilla. Mikäli työnantaja, tuo ikuinen keppostelija, ei kiinnitä nykyistä paremmin huomiota työhyvinvoitiin, työergonomiaan ja työturvallisuuteen, niin ei auta, vaikka hampaat irvessä hymyiltäisiin. Tällöin Hymy-ohjelmasta tulee uusi peukaloruuvi työn antajalle. Eli Irvistys-ohjelma. Nykyisessä kvartaalitaloudessa työnantaja säälimättömästi puristaa jokaisen hikipisaran irti työntekijästä. Ja mitä sen jälkeen: kaikkensa antanut työntekijä onkin rasite, josta pitää päästä eroon keinolla millä hyvänsä. Siinä, missä 20-vuotias suoriutuu työstään vienosti hymyillen, saattaa 50-vuotias joutua jo hieman irvistämään. Pelin vääjäämättä kovetessa on oltava valmis vastaamaan siihen samalla mitalla. Pelin henki on kova ja hanskat on oltava valmiina pudottamaan jäähän, jos tilanne sitä vaatii. Tosin provosoitua ei kannata. Hymyillään kun tavataan!!!! REIJO HILTUNEN Kirjoittaja on Finnair Catering Oy:n työsuojeluvaltuutettu. 19

20 Yksi minuutti voi säästää henkesi! Tiedätkö huoltamasi koneen moottoreiden vaara-alueet? Jos et, niin selvitä asia itsellesi ennen seuraavaa työpäivää! Mieti myös, olisiko järkevää aina varmistaa että moottorit ovat sammuneet, ennen kuin lähestyt konetta. kuvitus: Sanna Kallio 20

21 KVIA, AVIATION SAFETY NETWORK Lentokonemekaanikko imeytyi Boeing 737 moottoriin, menehtyi Markus Berg Suihkumoottorien imu on hirvittävän voimakas. Ahtimesta voi tulla lihamylly. El Paso:n kansainvälisen lentokentän työntekijä imeytyi Continental Airlinesin Boeing koneen 2-moottoriin kuolettavin seurauksin. Lento 1515, jossa oli 114 matkustajaa sekä 5 miehistön jäsentä, oli lähtöportilla valmistautuen lentoonlähtöön, kun onnettomuus tapahtui. HEILONGJIANG DAILY NEWS Suihkumoottori imaisi ramptyöntekijän kohtalokkain seurauksin KIINA 12. toukokuuta asematason työntekijä kuoli välittömästi jouduttuaan käyvän lentokoneen suihkumoottorin imaisemaksi. Kone oli valmistautumassa lentoonlähtöön Harbin Taiping kansainväliseltä lentokentältä, Heilongjiangin maakunnassa Kiinassa. Paikallisen lehden mukaan Boeing , Shanghai Airlinesin matkustajakone, oli pysäköity asematasolle, kun onnettomuus tapahtui. Onnettomuuden jälkeen koko alue ruuhkautui poliisiautoista ja ambulansseista sekä lentokentän henkilökunnasta. Työntekijä ruumis peitettiin valkoisilla lakanoilla, oikean siipimoottorin taakse asematasolle jäi myös useita metrejä pitkä verivana. Matkustajat vaihtoivat konetta tapahtuneen jälkeen. Todistajan mukaan Boeing kone oli lähdössä reittilennolle Harbin City:stä Shanghaihin kello 15.20, kun asematason työntekijä imeytyi yllättäen lentokoneen moottoriin ennen koneen lähtöä. Vaikka koneen moottori sammutettiin heti, kun työntekijä katosi, mitään ei ollut tehtävissä hänen auttamisekseen. Onnettomuuden jälkeen kone ei lähtenyt lennolle ja lentokentän henkilökunta siirsi matkustajat pian pois lentokoneesta. Illalla noin kello 6 kentän henkilökunta aloitti onnettomuusalueen siivouksen sekä lentokoneen moottorin tarkastuksen. ILTALEHTI: HELSINKI-VANTAA, Suihkumoottori oli imaista miehen Kesätöissä rampilla ollut mies meni liian lähelle BA:n lennolla 794 olleen koneen moottoria. Kone oli juuri laskeutunut Helsinki-Vantaan lentokentälle. Ykkösmoottorin imu tempaisin varoituskartion kuormaajan kädestä ja ahtimen siivet murskasivat sen. Moottori ei kuitenkaan vaurioitunut. Kuormaajan esimies veti hänet turvaan 21