Matkailu pohjoisten paikkojen muovaajana. Arctic Tourism Research -project Seija Tuulentie & Outi Rantala

Transkriptio

1 Matkailu pohjoisten paikkojen muovaajana Arctic Tourism Research -project Seija Tuulentie & Outi Rantala

2 Tarvitaan tietoa siitä, kuinka tilalliset, materiaaliset, inhimilliset ja kulttuuriset resurssit kokonaisuutena tukevat innovatiivisten ja kestävien kohteiden ja yhteisöjen rakentumista Tourist Destination Development: Place-Making and Work Performances in Arctic Networking Societies Matkailu monisyisenä kokonaisuutena Matkailun vuorovaikutus yhteisön, hallinnon ja hallintakäytäntöjen sekä luonnonympäristön rakenteiden kanssa (McDonald 2009: 456).

3 Tourist Destination Development -projektissa tätä kokonaisuutta lähestytään tarkastelemalla Arktisen alueen eri kohteissa matkailutyötä, kohteiden suunnittelua, paikan rakentumista ja hallinnan prosesseja Lähtökohtana siis: Matkailu on osa yhteiskuntaa, ei erillinen tutkimus- tai suunnittelukohde (vrt. Hall 1994) Fokuksena ei ensisijassa ole matkailun kehitys, vaan matkailun ja sen ympäristön välisen symbioottisen suhteen huomioiminen; esimerkiksi taloudellisia vaikutuksia ei voi tarkastella erillään matkailun muista seurauksista. (Burns 1999)

4 Tapaustutkimusten jäsennys Tutkimuskohde Paikan rakentuminen -Kohteen rakenne -Osalliset Case (matkakohde) -Inbetweenness eli rajapinnoilla oleminen Yrittäjyyden ja matkailutyön erityispiirteet -Poliittiset -Sosiaaliset -Taloudelliset Verkostot -Rakenteet -Solmukohdat -Osallisuus Hallinto (etenkin sesonkiluonteisuus) -Viranomaistahojen osallisuus -Hallinnon eri tasot -Hallinnoitavuus: käyttäytymisen muovaaminen halutunlaiseksi Case 1 Case n

5 Vertailuasetelmia tutkimusprojektissa Vertailu eri tapaustutkimuskohteiden välillä Suomen lisäksi mm. Kanada: Dawson City, Yukon: `kultaryntäys Islanti: Holmavikin kylän kulttuurimatkailu (noituus) Norja: Målselvin hiihtokohde, `Snowmansland : verkostojen ja brändäyksen näkökulma North Cape: sesonkityö ja sen tekijät, pk-yritysrakenne vs. monopoliasema Lyngen: vuoristo- ja talvimatkailu, matkailupotentiaalin hyödyntämättömyys Øksnes, Andenes: valassafarit, itsehallinto, verkostojen hallinto (erityisesti Norjan ja Suomen kohteiden vertailu) Suomen Enontekiö-Muonio case: sisältää jo itsessään vertailuasetelman toisaalta kuntien välillä ja toisaalta matkailupaikkojen välillä

6 Luoteis-Lapin matkailun kehityspolut Miten eri toimijat ja toimijaryhmät ovat muovanneet ja muovaavat paikan luonnetta? Miten matkailu uutena tulokkaana muuttaa materiaalisesti/fyysisesti paikkaa (maisemaa, rakentamista, luonnonkäyttöä)? Miten matkailu muuttaa hallintakäytäntöjä ja miten matkailua hallinnoidaan? Miten paikkojen potentiaali toteutuu nykyisten kehityspolkujen kautta?

7 Kaarina Kari vuodesta 1933 kirjassaan Haltin valloitus: Kesäretkien innostamina lähdimme hakemaan Lapin tuntureilta sopivaa hiihtokurssien pitopaikkaa. Pelkäsimme että jos emme nyt kiireellä aloita hiihtotoimintaa tuntureillamme, niin hiihtäjien virta kääntyy rajojemme ulkopuolelle. Matkustimme Enontekiöön asti, josta hiihdimme Ounastunturille. Siellä hiihtelimme tunturimaastoon ihastuen -17 asteen pakkasessa auringonkylpyjä ottaen. Enontekiössä ei ollut minkäänlaista majoitus mahdollisuutta kurssilaisille, ja lisäksi Ounastunturikin oli kovin kaukana kylästä. Jatkoimme matkaa Pallasjärvelle, poiketen yöksi Raattamaan. Pallasjärven rantaan oli jo merkitty tulevan hotellin paikka, kalastajia ajatellen. Olimme sitä mieltä että hotelli on rakennettava tunturiin hiihtäjiä varten, koska nousu Pallasjärveltä tunturille oli liian pitkä. Tämä ajatuksemme sittemmin toteutettiinkin. Muistan kuinka innostuneesti ja ystävällistä vieraanvaraisuutta osoittaen muoniolaiset ottivat vastaan ensimmäiset hiihtokurssimme Pallasjärvellä. Tapaamisemme oli sekä heille että meille suurta juhlaa. Hiihtokurssien jatkuessa muoniolaiset totesivat: hiihtokurssilaiset tuovat aina kauniit ilmat mukanaan.

8 Monet osalliset, monenlaiset paikat MATKAILUN PAIKAT: Olos, Pallas, Harriniva; Hetta, Karesuvanto, Kilpisjärvi;Pallas-Yllästunturin kansallispuiston pohjoiset alueet;haltin reitti MATKAILIJAT: Reppuselkäretkeilijät, kelkka- ja helikopterimatkat erämaa-alueilla joko osana vaellusta tai itsenäisenä matkana, norjalaiset mökkiläiset etenkin, kotimaiset hiihtoturistit, kotimaiset ruskaturistit, kotimaiset kalastusturistit Villin Pohjolan mökkien vuokraajina kesällä; pilkillä Käsivarressa kevättalvella, ulkomaalaiset ryhmämatkailijat, itsenäiset ulkomaalaiset matkailijat, autotestaajat ja testaukseen liittyvät incentive-matkailijaryhmät RAJAPINNALLA (IN-BETWEEN): Sesonkityöläiset, osa-aika-asujat, muualle muuttaneet entiset paikalliset, joilla sukua tai esim. kiinteistöjä alueella PAIKALLISET: Ns. peruspaikalliset (= alueella syntyneet tai pitkään asuneet), joissa 1. muualta kuin matkailusta elantonsa saavat, 2. paikallisia matkailutyöntekijöitä, 3. paikallisia matkailuyrittäjiä; viime vuosina matkailun vuoksi (työntekijät, yrittäjät) tai muista syistä muuttaneet KIISTAKYSYMYKSET: matkailun ja metsätalouden välinen Muoniossa, porotalouden ja matkailun välinen Enontekiöllä, Pallashotellin rakentaminen, kansallispuiston käyttöoikeudet...

9 Tutkimuksen toteutus Teoreettinen näkökulma: polkuriippuvuus, paikkojen ja osallisten moninaisuus, paikan potentiaalit Aineistot: Dokumenttiaineistot: tilastot, strategiat. Kirjoitus- & kuvakilpailu: Muonio/Enontekiö matkailun paikkana (ennen, nyt, tulevaisuudessa) Fokusryhmähaastattelut: Retkeilijät (haastattelut Suomen Ladun Etelä-Suomen yhdistyksissä), muut matkailijat, norjalaiset ja suomalaiset loma-asukkaat, kyläläiset, luottamus- ja virkahenkilöt, matkailuyrittäjät Yksilöhaastattelut: Sesonkityöntekijät (Osallistuva) havainnointi

10 Aineiston tulkinta Käytäntöjen vakiintumisen ja muutoksen tarkastelu (katkokset vs. jatkuvuus)? Paikan narratiivit? Elämänkulun ja vuodenkierron kertomuksina? Tutkimuksen tulokset Polkuriippuvuuden ja potentiaalien välisten suhteiden kuvaus Rajapintojen ja moninaisuuden esiin nostaminen Muutoksen monet muodot ja merkitykset tulevalle kehitykselle

11 Kiitos. Kysymyksiä? Kommentteja!