MAAHANMUUTTAJAÄITIEN KOTOUTUMISKOKEMUKSIA HYVINKÄÄLLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAHANMUUTTAJAÄITIEN KOTOUTUMISKOKEMUKSIA HYVINKÄÄLLÄ"

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJAÄITIEN KOTOUTUMISKOKEMUKSIA HYVINKÄÄLLÄ Miia Helminen Opinnäytetyö, Kevät 2007 Diakonia- Ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Helminen, Miia. Maahanmuuttajaäitien kotoutumiskokemuksia Hyvinkäällä. Järvenpää, kevät 2007, 58 s. 1 liite. Diakonia- Ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Hyvinkäällä asuvien maahanmuuttajaäitien kotoutumisen kokemuksia ja selvittää kaupungin, kolmannen sektorin sekä seurakunnan tarjoamien palvelujen riittävyyttä heidän kotoutumisprosessissaan. Tavoitteena oli myös selvittää niitä ongelmakohtia, joita maahanmuuttajaäiti kohtaa uudessa ympäristössä ja toisaalta nostaa esille niitä sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, jotka antavat voimaa ja tukea kotoutumisessa. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tämän työn haastattelut toteutettiin teemahaastattelun keinoin. Haastatteluaineisto maahanmuuttajaäideiltä kerättiin syksyn 2006 ja kevään 2007 aikana. Lisäksi yksi haastattelu tehtiin puhelinhaastatteluna päivähoidon työntekijälle liittyen maahanmuuttajaperheiden parissa tehtävään työhön ja päivähoidon keinoihin auttaa maahanmuuttajaäitejä ja perheitä kotoutumaan. Haastattelujen ja tutkimukseen käytetyn teorian pohjalta olen jakanut keräämäni haastatteluaineiston teemoihin. Tutkimuksesta käy ilmi, että haastattelemani maahanmuuttajaäidit kokivat Suomen kielen oppimisen melko vaikeana ja kotouttamista vaikeuttavana tekijänä. Lisäksi kotouttamista vaikeuttavat esimerkiksi syrjinnän kokemukset ja koti-ikävä lähtömaahan. Kotoutumista helpottavina tekijöinä pidettiin omaa yhteisöä, perhettä, ystäviä ja Hyvinkäällä toimivaa kansainvälistä naistenkerhoa. Hyvinkään palveluihin oltiin tämän tutkimuksen mukaan suhteellisen tyytyväisiä ja monet maahanmuuttajaäideistä kokivat Hyvinkään turvallisena, pienenä kaupunkina. Asiasanat: integraatio, maahanmuuttajat, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Miia Helminen. Immigrant mothers` experiences of integration in Hyvinkää. Järvenpää, Spring 2007, 58 p., 1 appendix. Diaconia University of Applied Sciences, Järvenpää Unit, Degree Programme in Social Services. The purpose of this study was to find out immigrant mothers experiences of integration in Hyvinkää. I also tried to find out if public services are sufficient for them and what kind of challenges immigrant mothers have to face in Finnish society. On the other hand I take up those factors which give power and support in the integration process to immigrant mothers. This study is qualitative and the material was collected in International Women s Club in Hyvinkää. I interviewed six immigrant mothers for this study. The material was collected during autumn 2006 and spring The Main results were that immigrant mothers consider learning the Finnish quite difficult. Homesickness and discrimination also caused problems. Immigrant mothers think that they got strength from their families, friends and community to integration. International Women s Club was an important meeting place for almost all of them. According to what they told, public services in Hyvinkää are Sufficient and immigrant mothers are pleased with those services. Most of them felt that Hyvinkää is a safe, small city. Key words: Integration, immigrants, qualitative research

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYS AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET MAAHANMUUTTAJUUS JA KOTOUTUMISPROSESSI Kotoutumiseen liittyviä määritelmiä Mitä kotoutuminen on? Naisena ja äitinä Suomessa MITÄ ON MONIKULTTUURISUUS? Kuka on maahanmuuttaja? Onko Suomessa syrjintää tai rasismia? KOTOUTUMISTA JA MAAHANMUUTTOA KOSKEVAT LAIT JA ASETUKSET HYVINKÄÄN KOTOUTTAMISOHJELMA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analyysi MAAHANMUUTTAJAÄITIEN KOTOUTUMISKOKEMUKSIA Äitiys ja maahanmuutto Kieli ja identiteetti Äitinä vieraalla maalla Oma kulttuuri, perhe ja yhteisö sekä ystävyyssuhteet Turvallisuus uudessa ympäristössä Palvelujen merkitys kotoutumisprosessissa Työ ja koulutus sekä tulevaisuuden näkymät Kansainvälisen naisten kerhon merkitys kotoutumisen tukena Julkisten palveluiden merkitys kotoutumisessa JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA...50 LÄHTEET...56 LIITTEET...58 LIITE1: Haastattelukysymykset maahanmuuttajaäideille...58

5 1.JOHDANTO Kiinnostus tämän työn tekemiseen lähti keväällä 2006 ollessani monikulttuurisuusjaksoon kuuluvassa työharjoittelussa Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksessa (HRAKK). Haastatellessani opettajia ja maahanmuuttajia sain käsityksen, että monet maahanmuuttajat tarvitsisivat paljon enemmän apua ja tukea kotoutumiseensa, kuin mitä kaupungin palveluilla on mahdollista tarjota. Maahanmuuttajien määrä on kasvanut pääkaupunkiseudulla huomattavasti 90- luvun alusta lähtien ja globalisoitumisen myötä maahanmuuttajuus varmasti lisääntyy entisestään. Jotta yhteiskuntamme voisi olla toimiva, ihmisten erityistarpeet tulisi ottaa huomioon palveluita suunniteltaessa. Jos ajatellaan Suomen työmarkkinoita, tiedossamme on jo lähivuosina edessä huutava pula työntekijöistä esimerkiksi sosiaalija terveysaloilla. Tehokas ja hyvä maahanmuuttajien kotouttaminen toisi maahanmuuttajamme työmarkkinoillemme. Työn alkuvaiheessa lähdin tutustumaan niihin palveluihin ja tukitoimiin, joita maahanmuuttajille Hyvinkäällä tarjotaan. Esittelen osan näistä palveluista työssäni. Lisäksi olen tätä työtäni varten haastatellut kaupungin ulkomaalaiskoordinaattoria, perhetyöntekijöitä, päivähoidon maahanmuuttajatyötä tekevää työntekijää, maahanmuuttaja- äitejä sekä keskustellut Hyvinkään seurakunnan, kaupungin ja 4Hkerhon yhteistyössä järjestämän naistenkerhon työntekijöiden kanssa maahanmuuttajatyöstä Hyvinkäällä. Esittelen tässä työssäni siis vain näitä palveluita, jotka ovat sosiaalitoimen alaisuudessa; näiden tahojen kanssa maahanmuuttajaäidit ovat tekemisissä enemmän varsinkin maahanmuuton alkuvaiheessa. Naistenkerho taas on toiminut jo kymmenen vuotta menestyksekkäästi ja on olennainen tekijä maahanmuuttajaäitien ja naisten kotouttamisessa. Päivähoidon maahanmuuttajatyötä tekevän työntekijän näkökulman halusin osaksi tutkimustani lähinnä kuvaamaan niitä arjen tilanteita, jotka tulevat eteen kun kulttuurit kohtaavat päivähoidon työkentällä. Haastattelun myötä sain tukea niille oletuksille ja havainnoilleni, joita olin tehnyt niin työharjoittelussani kuin myöhemmin tätä

6 tutkimustani varten tehdyissä maahanmuuttajaäitien haastatteluissakin. Päivähoidon työkenttä näkökulmana kiinnosti lisäksi itseäni siitä syystä, että itse työskentelen päivähoidossa. Olen kerännyt maahanmuuttajanaisten kotoutumiskokemuksia haastattelemalla näitä henkilöitä Naistenkerhon toiminnan aikana torstai aamupäivisin teemahaastattelun keinoin. Rajasin haastateltavani maahanmuuttajaäiteihin, koska odotin haastatteluista nousevan tiettyjä teemoja liittyen kotoutumiseen; esimerkiksi äitiyden yhteensovittaminen yhteiskunnassamme. Monissa kulttuureissa, joista pakolaiset tai turvapaikan hakijat tulevat, on ensisijaisesti naisen tehtävä on hoitaa koti, perhe ja lapset. En kuitenkaan tietoisesti rajannut tutkimuskohdettani pelkästään pakolais- tai turvapaikkataustaisiin maahanmuuttajiin, vaikka viisi kuudesta haastateltavastani kuuluikin tähän ryhmään. Vapaaehtoisiksi haastatteluun osallistujiksi oli aluksi enemmän, mutta lopulta sain kerättyä naistenkerhosta viisi haastattelua. Yksi haastatteluista on tehty omalla työpaikallani. Hyvinkäällä toimivan Kansainvälisen Naisten kerhon osuus työssäni on olennainen, koska juuri nämä tutkimukseni haastattelut on pääosin kerätty naistenkerhossa käyviltä äideiltä. Lisäksi olen saanut paljon tietoa kerhon työntekijöiltä liittyen työhön maahanmuuttajien parissa, kotoutumiseen ja maahanmuuttajien palveluihin Hyvinkäällä. Naistenkerho on siis Hyvinkään kaupungin, seurakunnan diakoniatyön ja 4 H kerhon yhteisvastuullisesti vetämä kohtaamispaikka maahanmuuttajanaisille. Kansainvälinen naistenkerho on toiminut jo vuodesta 1996 ja alun alkaen kerhoa veti 4H- kerhon Aino Löytty (Juha Riikonen, 2006). Kerhon kokoontuminen on ollut kerran viikossa, kaksi tuntia kerrallaan seurakunnan tiloissa. Kerho toimii kohtauspaikkana eri kansallisuuksien välillä ja tukee sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kerhossa käy noin 30 äitiä lapsineen. Kerhon vettäjinä toimivat diakoniatyöntekijän lisäksi kaksi kaupungin perhetyöntekijää ja 4H- neuvoja. Kerhon kokoontumisajaksi on järjestetty tulkkaus ja lastenhoito. Halusin opinnäytetyöhöni nimenomaan kerätä ja tutkia maahanmuuttaja äitien kokemuksia kotoutumisesta, koska päivähoidon työntekijänä tämä näkökulma kiinnosti

7 7 minua. Vaikka omassa työpaikassani ei tällä hetkellä olekaan maahanmuuttajaperheitä, tulevaisuudessa näin voi olla. Tarkoituksenani oli toisaalta hankkia työvälineitä omaan työhöni tutustumalla muihin kulttuureihin tämän työn ohella ja toisaalta nostaa esille opinnäytetyössäni niitä vaikeuksia ja esteitä, joita maahanmuuttajaperhe voi joutua kohtaamaan uudessa, vieraassa kulttuurissa. Näin voin työntekijänä ennakoida ja ehkä ennaltaehkäistä niitä pulmia, joita kulttuurien kohtaamisessa voi syntyä. Lisäksi perheiden parissa työskenneltäessä voisin myös tukea äitejä parhaalla mahdollisella tavalla. Oman haasteensa työlleni asetti se, kuinka saada kerättyä haastattelumateriaali. Koska tutkimukseni ei sidoksissa työpaikkaani, lähtökohta oli päästä tutustumaan niihin toimijoihin, jossa työskennellään maahanmuuttajien parissa. Aloitin työn haastattelemalla kaupungin ulkomaalaiskoordinaattoria ja perhetyöntekijöitä, jonka jälkeen tutustuin Kansainvälisen naistenkerhon toimintaan. Esittelin opinnäytetyöni aiheen naistenkerhossa ja esitin toiveeni saada haastatteluja työstä kiinnostuneista maahanmuuttajista. Kerhon työntekijät tukivat työtäni paitsi antamalla mahdollisuuden suorittaa haastattelut naistenkerhon aikana, jolloin käytössä oli myös tulkit, mutta kertoen myös omasta työstään maahanmuuttajien parissa Hyvinkäällä.. 2. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYS Omassa tutkimuksessani olen lähestynyt tutkittavaa ilmiötä, maahanmuuttajaäitien kotoutumista niiden ongelmien ja voimavarojen kautta, jota maahanmuutto aiheuttaa. Olen keskustellut maahanmuuttajien ja maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen kanssa ja lähtenyt sen jälkeen keräämään tietoa aiheeseen eli kotoutumiseen ja maahanmuuttoon liittyen. Lähtötilanteessa oletuksena oli maahanmuuttajille tarkoitettujen palveluiden riittämättömyys ja se, kohtaavatko palvelut ja asiakkaat toisensa. Yhtenä työn olettamuksena oli, että esimerkiksi seurakunnan tarjoama toiminta ei houkuttelisi toisen uskontokunnan edustamaa maahanmuuttajaa. Jos puhutaan esimerkiksi Somalialaisista maahanmuuttajista, uskonto rajaa ja määrittää ihmisten elämää monin tavoin. Hyvinkäällä seurakunnalla on merkittävä osuus etenkin maahanmuuttajaäitien kotoutumisprosessissa.

8 8 Maahanmuuttajilla on erilaiset lähtökohdat, jotka vaikuttavat kotoutumisen onnistumiseen; koulutustausta, oppimisen valmiudet, fyysinen ja psyykkinen terveys tai perhetilanne. Se, missä vaiheessa maahanmuuttaja on kotoutumisessaan, vaikuttaa myös; vuosia Suomessa asunut voi olla eri tilanteessa kuin vasta maahan muuttanut. Toisaalta juuri henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten nopeasti oma kotoutumisprosessi etenee. Kulttuuritausta sanelee, miten pian uuden ympäristön tavat ja kultturin voi hyväksyä ja omaksua. Pakolaisena maahan tullut voi pitää kauankin kiinni ajatuksesta, että haluaa vielä palata lähtömaahansa. Kaipuu ja menneestä kiinnipitäminen ei anna tilaa uuden oppimiselle ja hyväksymiselle.(alitolppa- Niitamo 2005, 31.) Tutkimuksen tavoitteena on selvittää maahanmuuttajaäitien kokemuksia maahanmuutosta, kotoutumiseen liittyviä ongelmia ja toisaalta niitä tekijöitä, jotka antavat maahanmuuttajaäideille voimaa ja selviytymiskeinoja uudessa ympäristössä ja vieraassa kulttuurissa. Tutkimusaineisto eli teemahaastattelut on kerätty Hyvinkään kaupungin ja seurakunnan sekä 4H kerhon järjestämässä Kansainvälisessä naistenkerhossa. Opinnäytetyössäni peilaan maahanmuuttajaäitien haastatteluista nousevia teemoja aikaisempiin tutkimuksiin maahanmuuttajien kotoutumisesta ja pyrin nostamaan esille niitä ongelmakohtia, joita maahanmuuttaja kohtaa kotoutumisensa aikana. Asiakkaan tarpeet ja palvelujen tarjonta eivät aina kohtaa ja toisaalta maahanmuuttajien toiveet ja tarpeet voivat olla sellaisia, että työntekijä ei osaa tai voi niihin tarjota apua. Tavoitteena oli myös saada tuntumaa siihen palveluverkostoon, jota Hyvinkäällä on jo tarjolla kaupungin, seurakunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden taholta. Pyrin tutkimuksessani löytämään vastauksen siihen, ovatko maahanmuuttajaäidit kokeneet palveluverkoston Hyvinkäällä heidän tarpeitaan vastaavaksi ja miten kotoutuminen on koettu äitiyden näkökulmasta.

9 9 3. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Maahanmuuttajien kotoutumista eli integraatiota on tutkittu jonkin verran Suomessa varsinkin viime vuosina- maahanmuutto on kuitenkin Suomessa suhteellisen uusi ilmiö. Kotoutumista on tutkittu paljon siltä kannalta, miten viranomaiset ja maahanmuuttajat kohtaavat esimerkiksi sosiaalityön kentällä. Perhetyön, lastensuojelun ja muun sosiaalityön viranomaisten kokemuksia on kerätty esimerkiksi Helsingin ja Vantaan alueilta maahanmuuttajatyöstä. Näiden tutkimusten avulla voidaan auttaa ja ennaltaehkäisemään niitä ongelmia, joita yleisimmin maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa joudutaan kohtaamaan; esimerkkinä vaikkapa kulttuurisidonnaiset tavat perheen hierarkiassa. Suomessa on myös yh- äitejä myös maahanmuuttajien keskuudessa; heidän kotouttamisen haasteensa ovat taas omansalaiset. Miten tukea äitiyttä vieraassa kulttuurissa, miten saada äidit ulos kodeistaan luomaan kontakteja kodin ulkopuoliseen maailmaan ja toisaalta miten saada nämä äidit kiinni työelämään. Monien maahanmuuttajien joukossa on myös lukutaidottomia aikuisia. (Ikäläinen, Martiskainen, Törrönen 2003, 94.) Maahanmuuttajien kokemuksia on kerätty muunmuassa vietnamilaisilta ja Somalimaahanmuuttajilta. Tutkimukset ovat liittyneet esimerkiksi maahanmuuttajien kokemaan rasismiin ja syrjintään, perhe-elämän uusiin hasteisiin, perheiden turvaverkostoihin liittyviin asioihin ja lasten kasvatukseen suomalaisessa kulttuurissa ( Ikäläinen, ym ) Olen teemoitellut tutkimukseni käyttäen apuna sekä kirjallisuutta että työntekijöiden ja maahanmuuttajien kokemuksia kotoutumiseen liittyvissä asioissa. Työssäni olen käyttänyt muun muassa Anne Alitolppa- Niitamon, Minttu Rädyn, Sinikka Ikäläisen ym. ja Karmela Liebkindin tutkimuksia.

10 10 4. MAAHANMUUTTAJUUS JA KOTOUTUMISPROSESSI 4.1. Kotoutumiseen liittyviä määritelmiä Integraatiolla, kotoutumisella, tarkoitetaan tilannetta jossa maahanmuuttajalla on toimiva suhde niin omaan etniseen taustaryhmäänsä kuin valtaväestöönkin. Integraatiota voidaan pitää parhaana vaihtoehtona, kun mietitään kotoutumisen eri vaihtoehtoja. Sulautuminen eli assimilaatio tarkoittaa, että henkilö hylkää oman kulttuurinsa ja omaksuu sen tilalle valtaväestön kulttuurin. Eristäytyminen eli separatismi tarkoittaa tilannetta, jossa maahanmuuttaja vetäytyy oman yhteisönsä kanssa ja tällöin valtaväestön kanssa ei olla vuorovaikutuksessa. Pidemmällä aikavälillä separatismi aiheuttaa sen, että maahanmuuttajan on vaikea löytää omaa paikkaansa yhteiskunnassa. Syrjäytyminen eli marginaalisuus on sitä, kun maahanmuuttaja ei kuulu valtaväestöön eikä oman yhteisöönsä. Hän on ikään kuin pudonnut kahden kulttuurin väliin. Marginaalisuus- eli syrjäytymistilanteessa maahanmuuttaja elää sekä valtaväestön, että oman yhteisönsä ulkopuolella. Hän on hylännyt oman kulttuurinsa, eikä ole omaksunut uutta valtakulttuuria. Parhaimmillaan kotoutuminen tapahtuu integraation keinoin, jolloin maahanmuuttaja pystyy säilyttämään oman kulttuuriperimänsä ja kuitenkin sopeutuu uuden kulttuurin tapoihin, normeihin ja sääntöihin sekä pääsee osaksi yhteiskuntaa esimerkiksi työelämässä.(hallikainen 2000, ) 4.2. Mitä kotoutuminen on? Kotoutumista pidetään prosessina, jossa maahanmuuttajat osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään. Samaan aikaan heillä on kuitenkin mahdollisuus ylläpitää ja kehittää omaan kulttuuriinsa ja etnisyyteensä liittyviä tärkeitä asioita. Integroitumiseen sisältyy sopeutuminen ja vuoropuhelu vähemmistön ja enemmistön kesken; juuri tämän vuoksi integroitumisen sijasta onkin käytetty välillä sanaa sopeutuminen.(ikäläinen 2003, 9.)

11 11 Suomessa suurin osa maahanmuuttajista on saapunut luvun alussa tai sen jälkeen. Monet maahanmuuttajat ovat asuneet täällä vasta muutamia vuosia; kotoutumisprosessi perheissä on yhä voimakkaasti läsnä ja se heijastuu perheen elämään monin eri tavoin. Kun käytetään termiä maahanmuuttajaperheet, maahanmuuttajataustaiset perheet tai monikulttuuriset perheet voidaan ymmärtää kaikkien maahanmuuttajien olevan samankaltaisia ja omaavan samankaltaisia ongelmia kotoutumisen suhteen. Todellisuudessa nämä perheet ovat hyvin moninaisia, kuten kaikki perheet. Erottavia tekijöitä voivat olla lähtömaa, maahantulosyy, uskonto, koulutus- ja ammatillinen tausta, perheen ikärakenne ja perhemuoto. Maahanmuuttoon liittyy psykososiaalinen muutos, jota voidaan käsitellä siirtymä- käsitteen avulla. Siirtymä on vaihe, jossa yksilö siirtyy tutusta johonkin tuntemattomaan, josta hänellä ei ole aiempaa kokemusta. Tavallisia normaalielämän siirtymiä elämänkaaren varrella ovat vaikkapa parisuhteen solmiminen ja ensimmäisen lapsen syntymä. (Alitolppa-Niitamo 2005, 9-10.) Maahanmuuton syyllä on merkitystä kotoutumiseen; lisäksi maahanmuuton vapaaehtoisuus tai pakollisuus vaikuttavat kotoutumisprosessin kulkuun. Pakolaisuus, siirtolaisuus, avioliiton kautta tai työn vuoksi maahanmuutto asettavat kotoutumiselle eritasoiset haasteet. Pakolaisena tai turvapaikanhakijana Suomeen muuttanut tarvitsee enemmän tai ainakin erilaista tukea kotoutumiseensa kuin esimerkiksi vapaaehtoisesti, työn vuoksi toiseen maahan muuttanut henkilö. Suomessa asuu melko vähän maahanmuuttajia, mistä johtuen paikkakuntien etniset yhteisöt ovat pieniä. Kauemmin maassa olleet ovat uudelle maahanmuuttajalle hyvä tuki ja turva. He ovat omakohtaisesti kokeneet sopeutumisen ongelmineen ja tietävät, mitkä asiat koetaan vieraaksi ja vaikeaksi uudessa kotimaassa. Kauemmin maassa asuneet voivat myös perehdyttää uudet maahanmuuttajat omalla kielellä kertoen uuden kotimaan tavoista. (Räty 2002, 113.) Vertaistuki toisilta maahanmuuttajilta on tärkeää; oma etninen ryhmä on paitsi maahanmuuton alkuvaiheessa, myös sen jälkeen tärkeä sosiaalinen verkosto. Monesti maahanmuuttajat hakeutuvat vapaa-ajallaan muiden samaan yhteisöön kuuluvien pariin. Maahanmuuttajaäitien kohdalla toisten tuki on erityisen tärkeä; kontaktit pienten lasten äideillä kodin ulkopuoliseen maailmaan saattavat olla täysin yhteisön varassa. Omassa

12 12 etnisessä yhteisössä voi puhua äidinkieltä; ihmisillä on myös samoja kokemuksia ja sama kulttuuri, joka helpottaa kanssakäymistä ja tutustumista. Lasten kasvatukseen tarvitaan myös tällaista toimivaa etnistä ryhmää, johon lapset voivat samaistua. Maahanmuuttajaäidit kaipaavat erityisesti kotimaansa lähiyhteisöä, jolloin lasten kasvatus ja hoitovastuu jaettiin paitsi perheen ehkä myös naapuruston kesken. Suomessa välimatkat ja ydinperheen eristäytyneisyys aiheuttavat sen, että kotityöt muiden naisten kesken on vaikeaa. Vaikka perheestä saa tukea kotoutumisprosessissa, ihminen joutuu määrittelemään roolinsa perheenjäsenenä uudestaan. (Räty 2002, 113.) Maahanmuuttajayhteisöt syntyivät ja kasvavat läntisissä teollisuusmaissa ketjumuuton myötä, eli niin, että ensin muuttaa tavallisesti mies, sitten perässä tulee perhe ja vähitellen muitakin sukulaisia ja tuttavia. Monissa paikoissa ja monina aikoina ihmisiä on lähtenyt kyläkunnittain etsimään parempaa elämää muualta. Uudessa maassa syntyy ketjumuuton myötä yhteisöjä, joissa ihmiset, suvut ja verkostot olivat tunteneet toisensa jo lähtömaassa. Samasta maasta tulleiden maahanmuuttajien yhteiselo Suomessa ei kuitenkaan ole aina ongelmatonta. Ihmiset saattavat edustaa hyvinkin erilaisia väestöryhmiä ja ajatustapoja; samasta maasta tulleet ovat saattaneet olla sisällissodassa eri puolilla tai poliittiset näkemykset eivät muuten kohtaa. Maahanmuuttajien ystävystymiseen, kuten ystävystymiseen yleensäkin, tarvitaan muutenkin saman henkisiä ajatusmaailmoja. (Räty 2002, 113.) Vähemmistönä eläminen muuttaa myös maahanmuuttajan suhtautumista omaan kulttuuriin. Halu säilyttää oma kulttuuri, kulttuuri- identiteetti ja tavat saattavat nousta uudessa kotimaassa hyvin korkeiksi arvoiksi. Omassa kotimaassa niillä ei ole välttämättä ollut niin suurta merkitystä. Oman kulttuurin hyvät puolet halutaan osoittaa myös ympäristölle. Ryhmän sisällä erimielisyyksiä saattaa aiheuttaa se, miten omaa kulttuuria tulisi säilyttää ja miten kahden eri kulttuurin välillä tulisi elää. Tällöin esimerkiksi perheen sisäiset roolit muuttuvat; suomalainen kulttuuri suosii naisten työssäkäyntiä, opiskelua ja ylipäätään yhteiskuntaan osallistumista ja tämä voi aiheuttaa maahanmuuttajaperheessä ristiriitaisuutta. Yksilöllisyyttä korostava yhteiskuntamme ei välttämättä ymmärrä maahanmuuttajaperheen äitiä, joka haluaa meidän näkökulmastamme uhrautua yhteisönsä hyväksi ja jäädä yhteiskunnan sosiaalisen elämän ulkopuolelle kotiin hoitamaan perhettään. (Räty 2002, 113.)

13 13 Kun maahanmuuttaja saapuu uuteen maahan, hän joutuu kohtaamaan uuden kulttuurin, jota hän peilaa omaan kokemusmaailmaansa. Kulttuuri on laaja käsite, jota voidaan määritellä eri näkökulmista. Kulttuuri on myös olennainen osa ihmisen käyttäytymistä, hän kokemuksiaan ja elämäntapaansa. Kulttuuri pitää sisällään esimerkiksi yhteiskunnan tai yhteisön arvot, moraalikäsitykset, uskomukset ja tavat. Nämä asiat ovat opittuja ja perintönä saatuja. Ne välittyvät meille siitä yhteiskunnasta, johon olemme syntyneet. (Alitolppa- Niitamo 1993, ) Kulttuurin muutoksen kokemukset, jonka maahanmuuttaja välttämättä joutuu kohtaamaan, ovat riippuvaisia maahanmuuttajan omista voimavaroista. Maahanmuuttajan persoonallisuudesta riippuu, ottaako hän muutoksen vastaan uhkana vai mahdollisuutena. (Alitolppa- Niitamo 1993, ) Kulttuurishokki tarkoittaa stressi- tai jännitystilaa johon maahanmuuttaja voi joutua, mikäli hän joutuu tilanteeseen, jossa hänen omasta kokemusmaailmastaan ei löydy selityksiä vieraille tavoille, kielelle, säännöille tai arvoille ja moraalille. Alitolppa-Niitamon mukaan (1993, 24-25) vieras kulttuuri asettaa asettaa ihmisen jälleen lapsen asemaan. Tällöin tutut toimintamallit eivät enää toimi tai niitä paheksutaan. Samoin käy niiden arvojen ja asenteiden, joita ihminen on tottunut pitämään oikeina, eivät enää pädekään toisessa kulttuurissa Naisena ja äitinä Suomessa Suomi on työkeskeinen maa. Meillä oman elämän merkityksen löytäminen on jokaiselle tärkeää, jopa elintärkeää. Suomalaiset etsivät elämäänsä sisältöä opiskelusta, työstä, aatteista tai harrastuksista. Suomalaisella naisella on useita rooleja; äiti, vaimo, perheenelättäjä, osallistuja ja vaikuttaja. Suomalaiset naiset ovat korkeasti koulutettuja, poliittisesti aktiivisia ja työskentelevät enemmän kuin esimerkiksi muiden Euroopan maiden naiset. Naisten kokoaikaiseen ansiotyöhön on sopeuduttu vähentämällä kotitöitä. Suomalainen kulttuuri, perhe-elämä ja arki ovat mukautuneet tähän. Suorittaminen ja ahkeruus sekä moniosaaminen ja jatkuva muutos ovat yhteiskuntamme vaatimuksia. Työelämä vaatii suomalaiselta naiselta ja mieheltä- melkoisia suorituksia. Kaikkien niiden odotusten ja vaatimusten edessä moni suomalainen uupuu. Maahanmuuttajalta vaaditaan vielä enemmän, jotta hän voi päästä osaksi

14 14 yhteiskuntaamme. On opittava hallitsemaan hyvin Suomen kieli, tavat, normit ja selvittävä maahanmuuton mukanaan tuomista haasteista; koti-ikävästä, juurettomuuden tunteista ja kenties sosiaalisen verkoston puuttumisesta. (Julkunen 1999, ) Suomalaisista työssäkäyvistä äideistä enemmistö kuitenkin kokee selviävänsä työn ja perheen yhteensovittamisesta. Valitettavasti tasa-arvo suomalaisen naisen ja miehen välillä ei toteudu esimerkiksi työelämässä; palkkaus, ura- kehitys ja johtaja- asemien jakautumisessa asettaa miehet etusijalle. Toisaalta naisten kokopäiväinen ansiotyö, sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut ovat mahdollistaneet ja tukeneet naisten yksilöitymistä ja riippumattomuutta miehistä. Ongelmana on kuitenkin esimerkiksi se, että Suomessa lapset joutuvat itsenäistymään varhain. Pienet koululaiset viettävät paljon aikaa yksin kotona, kun vanhempien työpäivät ovat pidemmät kuin lasten koulupäivät. Esimerkiksi muualla Euroopassa tätä pidetään lasten laiminlyöntinä.(julkunen 1999, ) Äitiys luodaan ja se saa erilaisia tulokintoja eri toimintaympäristöissä ja kulttuureissa. vanhemmuus voidaan nähdä esimerkiksi lapsen edun kautta tai se voidaan hahmottaa myös ihmisen henkilökohtaiseksi, vapaaksi valinnaksi. (Hirsjärvi, Laurinen 1998, 17.) Äitinä toimiminen tapahtuu aina tietyssä sosiaalisessa ympäristössä, johon vaikuttavat sekä materiaaliset että henkiset voimavarat ja rajoitukset. Äitiys vaihtelee kulttuureittain ja ajan mukaan. Yhteiskunnallisena instituutiona äitiys on merkittävä naisen aseman säätelijä ja määrittäjä; se merkitsee esimerkiksi sitä, että lapset tulee synnyttää ja hoitaa yleisesti hyväksytyllä tavalla. Yhteiskunnassa vallitsee toisin sanoen käsitys siitä, millaista äitiyden tulee olla. Äitinä toimimista ja äitinä olemista rajaavat julkilausumattomat normit, jotka rakentuvat kulttuurisen äitiyden ideologian sisälle ja jotka samalla rakentavat tätä ideologiaa. (Hirsjärvi, ym. 1998, 22.) Suomessa perinteillä on ollut ohjaava merkitys kaikkina aikoina lasten kasvatuksessa. Moderneissa yhteiskunnissa sukupolvien välinen kanssakäyminen on vähentynyt, jolloin vanhemmuuden identiteetin rakentumisessa perinteet auttavat yhä vähemmän. Nopeiden muutosten yhteiskunnassa vanhemmat joutuvat monenlaisten ristiriitaisten odotusten ja paineiden kohteeksi. Kasvatuksessa perinteisiin nojautuminen merkitsee turvallisuutta, tuttuutta ja mukavuutta. Muutos merkitsee haastetta, riskinottoa ja seikkailua. Tässä välimaastossa elävät nykypäivän kasvattajat.

15 15 Vanhemmuuden kulttuuriset merkitykset perustuvat pitkälti perinteisiin, käytäntöön ja ideologiaan. Samaan kulttuuriin kuuluvien ryhmien jäsenille on kehittynyt hyvin samanlainen näkemys vanhemmuuden luonteesta sekä isän ja äidin tehtävistä. Kasvatusperiaatteet ja uskomukset siirtyvät sukupolvelta toiselle pitkälti suullisena perinteenä. (Hirsjärvi, ym. 1998, ) Kun puhutaan kulttuurieroista ja uskonnon merkityksestä kasvatuksessa, puhutaan juuri näistä aiemmin mainitsemistani ristiriitatilanteista lasten kasvatuksessa. Omien perinteiden merkitystä ja ympäristön taholta tulevia paineitta joudutaan puntaroimaan. Maahanmuutto muuttaa usein myös perheen rakennetta ja sosiaalisia verkostoja. Perheenjäsenten kotoutuminen voi tapahtua myös eri tahtiin; vaikutukset tuntuvat valtasuhteiden ja vuorovaikutuksen vääristymisinä. Esimerkkinä tästä vaikkapa äiti ja lapset; äidin jäädessä kotiin hoitamaan pienempiä lapsia isommat lapset menevät kouluun ja oppivat paikallista kieltä ja kulttuuria. Äidin sopeutuminen ja kotoutuminen on hidasta tai ehkä jopa pysähdyksissä sillä välin, kun lapset tutustuvat valtaväestön lapsiin, kotikuntaansa ja kulttuuriin. Lapset joutuvat monesti toimimaan vanhemmilleen tulkkeina, vaikka viranomaiset pyrkivätkin erilaisilla toimilla tätä välttämään. Näin lapset saavat kotona turhan paljon vastuuta vanhempiinsa nähden, mikä taas aiheuttaa lapsille turvattomuutta ja vanhemmille auktoriteettiaseman menetystä. (Alitolppa- Niitamo ym. 2005, ) 5. MITÄ ON MONIKULTTUURISUUS? Monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa. Monikulttuurisuudesta puhutaan myös käsitteillä monietninen ja monikansallinen. Maahanmuuttajien kohdalla puhutaan yleensä kulttuurien kohtaamisesta, eikä ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Kulttuurien kohtaamisessa haasteena ovat valtaväestön tapojen, sääntöjen ja yhteiskunnan normien yhteensovittaminen maahanmuuttajan omien tapojen kanssa. Ongelmana esimerkiksi sosiaalityössä ovat alkaneet esiintyä maahanmuuton lisääntyessä kulttuurien väliset ristiriidat eli kulttuurikonfliktit vaikkapa lastensuojelutyössä. Kulttuurierot tulevat esille tietenkin myös jokapäiväisessä elämässä; haasteena maahanmuuttajalla on päästä sisälle työelämään ja luoda sosiaalisia

16 16 suhteita myös valtaväestöön. Jotta nämä onnistuisivat, on oman ja vieraan kulttuurin välillä synnyttävä jonkinlainen kompromissi. (Ikäläinen 2003, 28.) Maahanmuuttajilla on oikeus pitää yllä synnyinmaansa kieltä, kulttuuria ja uskontoa siitä huolimatta, että kotimaa on vaihtunut. Lisäksi myös alkuperäisväestöjen ja kansallisten vähemmistöjen asemaan tulee kiinnittää huomiota. Valtion tulee myöntää vähemmistöille oikeuksia kulttuurinsa jatkumisen turvaamiseksi sekä joko suoraa rahallista tukea tai välillistä tukea esimerkiksi tiloja tai äidinkielenopettajien palkkauksia. Monikulttuurinen aate perustuu ajatukselle, että siirtolaisten etninen tausta ja kulttuuri periytyvät tai siirtyvät sukupolvelta toiselle ja että valtaväestöllä on taipumus syrjiä vähemmistöjä. Myös poliittisen aktiivisuuden katsotaan toteutuvan hyvin pitkälle etnisten yhteisöjen kautta. Tilastolliset aineistot usein osoittavatkin, että huono-osaisuus kasautuu tietyille etnisille ryhmille. Huono-osaisuus periytyy siten, että esimerkiksi vanhempien työttömyys heijastuu myös lapsiin.( Trux 2000, 35.) 5.1. Kuka on maahanmuuttaja? Maahanmuuttaja on henkilö, joka on Suomeen pysyvästi, vähintään vuodesi, muuttanut ihmisistä. Myös maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset luokitellaan usein tähän samaan kategoriaan, vaikka he eivät ole muuttaneet Suomeen. Maahanmuuttaja on suhteellisen uusi termi; aikaisemmin Suomessa puhuttiin ulkomaalaisista ja siirtolaisista. Ulkomaalainen on kuka tahansa henkilö, joka ei ole omalla maallaan. Suomessa asuvat tai oleskelevat ulkomaalaiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, sillä täällä on monesta eri syystä maahan tulleita henkilöitä. Myös elämäntilanteet ja se, miten ihminen elämänsä Suomessa kokee, vaihtelevat hyvin paljon. Eritaustaisista ulkomaalaisryhmistä käytetään erilaisia nimityksiä. Ulkomaalainen on henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Esimerkiksi turistit ja ulkomaalaiset opiskelijat, jotka oleskelevat täällä tilapäisesti. Ulkomaalaiset voivat asettua eri syistä pysyvästi Suomeen. Suomen ulkomaalaisväestön kasvaessa on tarvittu hyvä sana käytettäväksi täällä asuvista ulkomaalaisista. Maahanmuuttaja on vakiintunut käsitteeksi, joka tarkoittaa kaikkia

17 17 Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia. Maahanmuuttaja ei siis voinut tulla Suomeen esimerkiksi töihin, avioliiton vuoksi, pakolaisena tai paluumuuttajana. Ulkomaalainen on henkilö, jolla on muun maan kuin Suomen kansalaisuus. Ihmiset, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi muita kansalaisuuksia, ovat suomalaisia. ( Trux 2000, 343) Mikäli maahanmuuttaja on ulkomaalainen, jolta vaaditaan oleskelulupa, tulee hänellä olla vähintään vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva lupa. Vuoden aika saattaa muodostua myös useammasta peräkkäisestä vuotta lyhyemmästä luvasta (HE 287/93).Luvan päätyttyä päättyy myös sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa. ETA/EU- valtioiden kansalaiset saavat sen tiettyjen edellytysten täyttyessä automaattisesti. Vapaaehtoisesti maasta toiseen muuttavia kutsutaan myös siirtolaisiksi. Paluumuuttaja on henkilö, joka on ollut aiemmin suomalainen tai jolla on suomalaiset sukujuuret. ( Räty 2002, ) Paluumuuttajat ovat valtioneuvoston päätöksen mukaan (1054/90 ja 366/92) entisen Neuvostoliiton kansalaiset, jotka ovat saaneet viisumin tai oleskeluluvan sillä perusteella, että he ovat olleet tai jompikumpi heidän vanhemmistaan on ollut Suomen kansalainen taikka että he ovat suomalaista syntyperää. Päätöstä sovelletaan myös henkilön tänne saapuvaan perheeseen päätöksen 1 :n ja 2 momentin mukaan. Paluumuuttajien asuminen tulisi järjestää yleisen asuntopolitiikan keinoin. Sosiaalihuoltolaki tai mainittu valtioneuvoston päätös ei sisällä sosiaalilautakunnalle velvollisuutta ja vastuuta asunnon järjestämiseksi. Sosiaalihuoltolaissa on asumisen järjestämistapana asumispalvelut (22-23 ). Käytännössä paluumuuttajien asuminen on hoidettu kunnissa toimeentulotuen avulla. Valtion vastuu rajautuu asumiseen liittyvissä kustannuksissa, jos niistä on huolehdittu toimeentulotuella, kuuteen kuukauteen maahan saapumisesta lukien (Ambela ym.1995, 141.) Pakolaisella tarkoitetaan henkilöä, joka pakenee viranomaisten aiheuttamaa yksilöön kohdistuvaa vainoa toisen maan alueelle ja täyttää Geneven pakolaissopimuksen määritelmän. Käytännössä pakolaisiksi kutsutaan myös sellaisia henkilöitä, jotka ovat saaneet oleskeluluvan suojelun tarpeen vuoksi. ( Trux 2000, 343.)

18 18 Osa pakolaisista on kiintiöpakolaisia, osa myönteisen oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita ja osa perheenyhdistämisen kautta Suomeen tulleita ja osa niitä henkilöitä, joita ei voida palauttaa takaisin kotimaahansa siellä vallitsevien olosuhteiden takia.eniten Suomi on vastaanottanut pakolaisia Irakista, Iranista, Somaliasta sekä entisen Jugoslavian alueelta. (Ihmisoikeudet.net) Geneven sopimuksen mukainen pakolaisstatus myönnetään vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista. Pakolaisten oikeusasemaa koskeva Geneven sopimus kieltää palauttamasta henkilöä sellaiselle alueelle, jossa hänen henkeään tai turvallisuuttaan uhataan. Suomi varautuu vuosittain talousarviossaan vastaanottamaan tietyn määrän pakolaisia; budjetissa vahvistetussa pakolaiskiintiössä Suomeen tulevia ihmisiä kutsutaan kiintiöpakolaisiksi. Osa paikoista varataan hätätapauksille. Kiintiöpakolaiset eroavat turvapaikanhakijoista siten, että he ovat saaneet pakolaisstatuksen jo ennen tuloaan Suomeen. Pakolaisstatuksen myöntää YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleiriltä, kuten Hyvinkäälle tulleet Myanmarin pakolaiset (keväällä 2006). (Ihmisoikeudet.net.)Pakolaisten osalta valtio korvaa kunnalle aiheutuvat kustannukset kolmen vuoden ajalta sekä erityiskustannukset kymmenen vuoden ajalta. Turvapaikanhakija on henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Hakemus turvapaikasta tehdään heti maahan tullessa tai mahdollisimman maahantulon jälkeen. Valtiot tekevät itsenäisesti päätöksen siitä, otetaanko turvapaikanhakija vastaan vai ei. Suomessa turvapaikanhakijoista päättää ulkomaalaisvirasto. Valtioilla ei ole velvollisuutta tarjota turvapaikkaa sitä tarvitseville, vaikka YK:n ihmisoikeusjulistuksessa (14.artiklassa) todetaankin, että jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. Humanitäärisin perusteluin voidaan myöntää oleskelulupa esimerkiksi silloin, jos turvapaikanhakijan kotiinpaluu on mahdotonta ympäristökatastrofin tai aseellisen selkkauksen vuoksi. (Ihmisoikeudet.net.)

19 19 YK:n pakolaisjärjestö UNCHR:n mukaan turvapaikanhakijoiden määrä Euroopassa on laskenut lähes viidenneksellä viime vuoden alkuvuonna kun verrataan sitä kahden vuoden takaiseen määrään. Suomeen tulleet turvapaikanhakemukset vähenivät 38 prosenttia. Suomessa asuva pakolaisstatuksen saanut henkilö voi saada lähiomaisensa Suomeen perheenyhdistämissäännösten perusteella. Lähiomaisiksi katsotaan puoliso ja alle 18- vuotiaat lapset, myös adoptoidut. Myös alle 18- vuotias pakolaisstatuksen saanut lapsi tai nuori voi saada Suomeen vanhempansa ja alle 18- vuotiaat naimattomat sisaruksensa. Perheenjäsenten matkan Suomeen maksaa Suomen valtio, ja hän on myös oikeutettu pakolaisten vastaanottopalveluihin. (Ihmisoikeudet.net) 5.2. Onko Suomessa syrjintää tai rasismia? Maahanmuuttajien syrjintäkokemuksia tutkittaessa on todettu, että somalialaiset kokevat yhdessä turkkilaisten ja arabien kanssa selvästi muita maahanmuuttajia enemmän syrjintää. He kohtaavat myös arkielämän rasismia, kuten kiusaamista ja loukkauksia naapureiden ja lähiympäristön taholta. Tutkimuksen mukaan monet Somaliperheet suojautuvat jopa pitämällä ovea takalukossa, varmistamalla tulijan henkilöllisyyden katsomalla ovisilmästä ja jotkut ovat poistaneet nimensä postiluukusta vähentääkseen riskiä joutua häirityksi. Suomalaiset naapurit ovat saattaneet käydä käsiksi, potkia, uhkailla ja tehdä maahanmuuttajasta perättömiä valituksia. Osa maahanmuuttajista on niin sopeutunut rasismiin, että pitää tätä ilmiötä normaaliin suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaksi asiaksi ja vähättelee ongelmaa. Rikosilmoituksia ei välttämättä tehdä edes silloin, kun rasismi yltää fyysiseksi väkivallaksi. Rasismiin syyllistyneet suomalaiset tuntuvat tutkimusten mukaan usein olevan alkoholisoituneita tai alkoholin vaikutuksen alaisena olevia tai työttömiä. Häirintää kuitenkin harrastavat niin lapset kuin aikuisetkin. (Ikäläinen ym. 2003, ) Laki määrittelee syrjinnän seuraavanlaisesti: syrjintää on se, kun toinen ilman painavaa hyväksyttävää syytä asetetaan epäedulliseen asemaan. Perustuslain 6 mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan,

20 20 vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Veikko Pentti 2003, 65.) Syrjintää ja rasismia pyritään aktiivisesti ennaltaehkäisemään myös suvaitsevaisuuskasvatuksen avulla. Keskeinen on monien tutkimusten väite, että tieto on muista kulttuureista ja kontaktit erilaisiin ihmisiin ovat vähentävät ennakkoluuloja.(trux 2000, 53.) Etniseen epätasa- arvoon on monia syitä. Maahanmuuttajilta voi puuttua työmarkkinoiden vaatima koulutus, ammattitaito tai kielitaito. Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät korostuvat maahanmuuttajien kohdatessa työmarkkinat. Valitettavasti syrjäytyminen tuntuu periytyvän sukupolvelta toiselle; esimerkiksi Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan maahanmuuttajanuoret, jotka ovat käyneet läpi saman koulutusjärjestelmän kuin valtaväestökin, työllistyvät huonommin. Fosanderin mukaan maahanmuuttajat sijoittuvat Suomessa jonkinlaiseen välitilaan suomalaisen yhteiskunnan laitamille; he eivät ole oikein yhteiskunnan sisällä, mutta eivät kokonaan ulkopuolellakaan. Yhtenä syynä yhteiskunnalliseen huono-osaisuuteen voidaan pitää kasvavaa rasistista ja etnistä syrjintää, mitä tapahtuu koko Euroopan unionin alueella. Rasismi ja etnisten ryhmien yhteiskunnallinen epätasa-arvo ruokkivat toisiaan. Samalla, kun rasismi aiheuttaa syrjäytymistä, ovat syrjäytyneet hyvä kohde rasistiselle käyttäytymiselle. Jaakolan tutkimuksen mukaan Suomessa vallinnut taloudellinen lama ja vaikea työttömyyskausi luvun alkupuolella muutti asenteet kielteisemmäksi maahanmuuttajia kohtaan. Toisaalta maahanmuuttaja työnhakijoihin suhtaudutaan paremmin, mutta pakolaisia kohtaan asenteet ovat edelleen kielteisiä. Nykyään ilmenevä uusi rasismi ja sen edustajat väittävät, että kulttuuriset erot tekevät mahdottomaksi eri ihmisryhmien yhdessäolon. Tämä näkemys hiljaisesti sallii syrjinnän tavoitteenaan poistaa valtaväestöstään poikkeavat kulttuuriset ryhmät omasta yhteiskunnastaan perustellen, että kulttuurierot aiheuttavat vain loputtomasti yhteenottoja ja vaikeuksia.(ikäläinen ym.2003, )

21 21 6. KOTOUTUMISTA JA MAAHANMUUTTOA KOSKEVAT LAIT JA ASETUKSET Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta tulivat voimaan Lain mukaan kunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisesta yhteistyössä työvoimatoimistojen kanssa. Kotouttamisella tarkoitetaan eri viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja. Kotouttamislain mukaan kunta laatii kuntakohtaisen kotouttamisohjelman maahanmuuttajien kotouttamisesta yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten sekä kansaneläkelaitoksen kanssa. Kotouttamisohjelma koskee kaikkia maahanmuuttajia, ei vain pakolaisia ja paluumuuttajia. Kotouttamisohjelmassa tulee esittää suunnitelma maahanmuuttajien kotouttamisen tavoitteista, toimenpiteistä, voimavaroista sekä yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kunnan kotouttamisohjelman lisäksi laki ja asetus maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta edellyttävät, että jokaisella maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai hakee toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea, on oikeus yhteistyössä kunnan ja työvoimatoimiston kanssa laadittavaan kotouttamissuunnitelmaan, mikä korvaa työvoimapalvelulaissa tarkoitetun työnhakusuunnitelman. Yksilöllinen kotouttamissuunnitelma on laadittava viimeistään siinä vaiheessa, kun työttömyys tai toimeentulotuen saaminen on kestänyt viisi kuukautta. Maahanmuuttajalla on oikeus kotouttamissuunnitelmaan enintään kolme vuotta ensinmäisen kotikunnan väestö- ja tietojärjestelmään merkitsemisestä. Kotouttamissuunnitelmassa on tarkoitus sopia niin kunnan, työvoimatoimiston ja maahanmuuttajan kesken niistä toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankinnassa. (Hyvinkään kaupunki.) Kotouttamislain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja tasa-arvoa. Kotoutumisella eli integraatiolla pyritään saamaan maahanmuuttaja kiinnittymään

22 22 uuteen yhteiskuntaan. Kotoutumisen ajatuksena on, että tulijan ei tarvitse sulautua, mutta häntä ei myöskään eristetä, vaan tarjotaan pääsy yhteiskunnan täysipainoiseen jäsenyyteen.( Trux 2000, 346.) Mikäli maahanmuuttaja ei ole työikäinen kotouttamissuunnitelma tehdään yhdessä kunnan edustajan kanssa. Kotouttamissuunnitelma tehdään korkeintaan kolmeksi vuodeksi ja siihen kirjataan sellaisia toimenpiteitä, jotka lisäävät maahanmuuttajan mahdollisuuksia toimia työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa Suunnitelmien tekeminen ei ole ollut kunnissa ongelmatonta ja niihin onkin kohdistunut paljon kritiikkiä. Käytännön toteutus ei ole sujunut ei ole aina sujunut suunnitelman mukaisesti tai sitten maahanmuuttaja on saattanut jäädä ilman kotouttamissuunnitelmaa, koska ei ole sitä osannut vaatia. (Alitolppa-Niitamo 2005, 55.) Suomi on mukana muun muassa seuraavissa kansainvälisissä sopimuksissa: Pohjoismainen vapaa liikkuvuus, joka tarkoittaa pohjoismaiden asukkaat saavat vapaasti muuttaa Pohjoismaasta toiseen. Tämä oikeus ei kuitenkaan koske Pohjoismaissa asuvaa ei- Pohjoismaan kansalaista. Euroopan unionin kansalaisten työvoiman vapaa liikkuvuus tarkoittaa, että Euroopan unionin alueella ihminen saa muuttaa toiseen Euroopan maahan tekemään työtä. Työtön työnhakija voi asua kolme kuukautta maassa etsimässä työtä. Työntekijän mukana saa muuttaa myös hänen perheensä. Tämä sopimus ei koske Euroopan unionin alueella asuvaa ei- eurooppalaista henkilöä. (Räty 2002, ) Suomen pakolaispolitiikka pohjautuu Geneven yleissopimukseen vuodelta 1951 ja sitä täydentävään pöytäkirjaan vuodelta Suomi on liittynyt molempiin sopimuksiin vuonna Sopijavaltiot sitoutuvat siihen, etteivät ne karkota maansa alueella laillisesti oleskelevaa pakolaista, eivätkä palauta turvapaikanhakijaa sellaiselle alueelle, jossa hän voisi joutua vainotuksi. Kansainvälisen oikeusjärjestelmän mukaan valtiolla on oikeus päättää, kuka ulkomaalainen saa muuttaa sen rajojen sisäpuolelle. Tätä oikeuttaa voidaan rajoittaa tai määritellä tarkemmin kansainvälisillä sopimuksilla. Nämä sopimukset koskevat sekä suomalaisten oikeuksia maailmalla että ulkomaalaisten oikeuksia muuttaa ja asua Suomessa. (Räty 2002, )

23 23 7. HYVINKÄÄN KOTOUTTAMISOHJELMA Hyvinkäällä ulkomailta tulleita asukkaita on noin 900 ja Hyvinkäällä puhutaan 65 eri kieltä. Suurimpia ulkomaalaisryhmiä ovat virolaiset, venäläiset, kosovon albanit, afgaanit ja vietnamilaiset. Hyvinkää on vastaanottanut pakolaisia vuodesta 1988 lähtien. Hyvinkään kaupunginvaltuusto teki päätöksen pakolaisten vastaanotosta. Vuoden 2003 loppuun mennessä Hyvinkäällä oli väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan kirjoilla henkeä, joista ulkomaan kansalaisia 811 henkeä. Ulkomaalaisryhmiä ovat tuolloin olleet venäläiset, virolaiset, jugoslavialaiset ja afgaanit. Hyvinkään kaupungin oma kotoutumisohjelma on valmistunut vuonna 1996 ja sitä on uudistettu viimeksi vuonna Uusin kotouttamisohjelma astui voimaan Hyvinkään kaupunki vastaanottaa vuosittain pakolaisia yhteistyössä työvoima- ja elinkeinokeskuksen (TE-keskus) kanssa. Pakolaisten lisäksi vastaanotetaan Inkerin paluumuuttajia muutamia perheitä vuodessa. Vastaanottoon vaikuttaa asuntojen saatavuus Hyvinkäällä. (Hyvinkään kaupunki.) MAMU- työryhmä eli maahanmuuttajien työryhmän nimi oli aluksi pakolaistyöryhmä, mutta se muutti nimensä vuonna MAMU- ryhmään kuuluvat Hyvinkään kaupungilta keskushallinto, sosiaali-, terveys-, asunto-, nuoriso- ja opetustoimi, päivähoito, kirjasto, kotipalvelu ja kansalaisopisto sekä muista tahoista työvoimatoimisto, aikuiskoulutuskeskus, seutrakunta, kansaneläkelaitos, poliisi, Hyvinkään kiinteistöjenhoito Oy ja maahanmuuttajien edustajat. MAMU- ryhmän tehtäviin kuuluu maahanmuuttajien kotoutumiseseta huolehtiminen. Se tiedottaa, tekee aloitteita ja toimii yhteistyökoordinaattorina. Hyvinkäällä maahanmuuttajatyössä avainsana on verkostoituminen maahanmuuttajien työryhmän (MAMU) kautta. Ryhmän kokoonpano on vuosien varrella kasvanut. Haastattelin työtäni varten (syksy 2006) Hyvinkään ulkomaalaiskoordinaattoria ja maahanmuuttajatyötä tekeviä perhetyöntekijöitä kartoittaakseni sosiaalitoimen työnkuvaa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Maahanmuuttajien käytännön asioiden kokonaisvastuu Hyvinkäällä kuuluu perusturvakeskuksen sosiaalihuollon palvelualueen

24 24 piiriin. Maahanmuuttajien sosiaalihuoltoon kuuluvat asiat on keskitetty ulkomaalaiskoordinaattorille. Ulkomaalaiskoordinaattori kertoi, että kaikki ulkomaalaisasiat on hoidettu 1990 luvun puolivälin jälkeen sosiaalikeskuksessa. Ulkomaalaiskoordinaattori tekee sekä lapsi- että aikuistyötä, koska Hyvinkäällä ulkomaalaiskoordinaattoreita on vain yksi. Ulkomaalaiskoordinaattori toimii MAMUryhmän jäsenenä ja perhetyöntekijöiden esimiehenä. Lisäksi hänen toimenkuvaansa kuuluu eri yhdistyksissä, kouluilla ja eri tilaisuuksissa luennointi maahanmuuttajinn, pakolaisuuteen ja rasismin ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Kun Hyvinkäälle saapuu pakolaisia, heillä on info- tilaisuus sosiaalikeskuksessa. Tarvittaessa infotilaisuuteen voi osallistua myös jokainen perhe erikseen. Joskus perhe tai yksittäinen henkilö tarvitsee tukea enemmän ja silloin sosiaalikeskuksesta saa neuvonta-ajan nopeasti. Sosiaalikeskukseen maahanmuuttaja voi tulla myös ilman ajanvarausta. Useimmiten apua tarvitaan esimerkiksi kirjeiden selvittelyssä, kun kielitaito on vielä heikko. Monet pakolaiset tai turvapaikanhakijat ovat myös lukutaidottomia. Hyvinkäällä perhetyön tarkoituksena on auttaa ja tukea maahanmuuttajia selviytymään kodissaan ja sen ulkopuolella. Perhetyö tarjoaa maahanmuuttajille tarvittaessa myös saattajapalveluja kun asioidaan kaupungin eri virastoissa. Maahanmuuttajatyötä tekevät lastensuojelun perhetyöntekijät (työpari). Heidän yhteistyökumppaneitaan ovat esimerkiksi terveydenhoitajat, koulut, päiväkodit ja muut viranomaiset. Ulkomaalaiskoordinaattoori on yhteistyössä asuntopalveluiden kanssa järjestänyt pakolaisten asunnot Hyvinkäällä. Perhetyöntekijät ottavat maahanmuuttajat vastaan lentokentältä ja he ovat myös hankkineet maahanmuuttajien asuntoihin tarvittavat varusteet, jotta elämä uudessa maassa pääsee alkuun. Asuntojen varustelu tarkoittaa perusvälineistöä, asuntoihin on hankittu esimerkiksi sängyt, keittiön pöytä ja siivousvälineet. Monet suomalaiset ovat siinä uskossa, että maahanmuuttajille hankitaan uudet huonekalut, mutta todellisuudessa kirpputoreja hyödynnetään paljon tavaroiden hankkimisessa.

25 25 Kun maahanmuuttajat tulevat asuntoon, tulkki tulee myös paikalle, jotta perhetyöntekijät voivat opastaa esimerkiksi lieden ja wc:n käytön. Seuraavana päivänä maahanmuuttajan kanssa tutustutaan kaupunkiin. Kirpputorit näytetään heti tällä ensimmäisellä tutustumiskerralla, koska on tärkeää, että maahanmuuttajat oppivat hyödyntämään niitä. Tulot ovat pienet, joten hankinnat on pääsääntöisesti tehtävä niistä. Sosiaaliturvatunnuksen saatuaan maahanmuuttajalle tehdään terveystarkastus terveyskeskuksessa. Maahanmuuttajanaisille kerrotaan kansainvälisestä naistenkerhosta, jotta he pääsisivät heti tutustumaan muihinkin maahanmuuttajiin ja toisaalta naistenkerhossa opastetaan ja neuvotaan ihan tavallisia arjen asioita; vierailijoina käyvät esimerkiksi lääkärit, terveydenhoitajat ja koulujen edustajat. Naistenkerhossa on hyvä mahdollisuus vielä käydä läpi kaupungin tarjoamia palveluita ja keskustella mitä palvelut pitävät sisällään, koska kerhon vetäjät ovat kaikki MAMU- ryhmän jäseniä, yhteistyö ja verkosto työntekijöiden kesken on tiivistä. On tärkeää, että maahanmuuttaja luo kontakteja muihin ihmisiin, jotta on mahdollista löytää oma paikkansa yhteiskunnassa; kielikursseille pääseminen voi viedä aikaa jopa vuosia. Työntekijöiden itsensä on vedettävä raja työn ja vapaa-ajan välille. Vaikka maahanmuuttajien kanssa ollaan paljon tekemisissä ja heitä autetaan elämisen alkuun, ei ole tarkoitus, että työntekijöistä tulee heidän ystäviään, vaan maahanmuuttaja luo omat sosiaaliset verkostonsa. Tarkoituksena on auttaa ja tukea maahanmuuttajaa selviytymään kotona ja kodin ulkopuolella. Perhetyön kautta ohjataan asiakkaat kunnallisiin ja julkisiin palveluihin sekä annetaan neuvontaa ja ohjausta. Kesäisin perhetyö osallistuu uusille maahanmuuttajille tarkoitettujen leirien vetämiseen. Työvoimatoimisto on myös yksi merkittävistä taho maahanmuuttajien kotouttamisessa. Sen kautta maahanmuuttajat voivat hakeutua työhön, koulutukseen, työharjoitteluun, työelämävalmennukseen tai muihin kuntouttaviin toimenpiteisiin. Kun maahanmuuttajalle tehdään kotoutumissuunnitelmaa, sen ensisijaisena tavoitteena on, että maahanmuuttaja oppii riittävän Suomen kielen taidon ja oppii tuntemaan suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää. Työvoimatoimisto ostaa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen palvelut HRAKK:sta. Se on toteuttanut työvoimapoliittisena

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 220 6.11.2013 Kaupunginhallitus 412 18.11.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 62

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaupunginhallitus 175 16.05.2016 Kaupunginhallitus 195 23.05.2016 Kaupunginvaltuusto 43 13.06.2016 Sopimus kuntaan osoittamisesta kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki Varsinais-Suomen elinkeino-,

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

ALI GIRAY KURDI TURKISTA

ALI GIRAY KURDI TURKISTA ALI GIRAY KURDI TURKISTA Muutin Suomeen vuonna -93 Taustaa Muutin Suomeen vuonna 1993 viiden sisaren ja äidin kanssa. Olen asunut Salossa, Mikkelissä, Riihimäellä, Porvoossa, Imatralla, Kouvolassa ja Joensuussa.

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Mynämäen kunta SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Varavaltuutettu Jari Valkosen valtuustoaloite: Vastaanottokeskus / avoimet keskustelut ja päätökset

Varavaltuutettu Jari Valkosen valtuustoaloite: Vastaanottokeskus / avoimet keskustelut ja päätökset Kaupunginvaltuusto 119 08.12.2015 Kaupunginhallitus 459 14.12.2015 Kaupunginhallitus 123 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 27 04.04.2016 Varavaltuutettu Jari Valkosen valtuustoaloite: Vastaanottokeskus / avoimet

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Katariina Tcheuffa Pirkanmaan ja Keski-Suomen aluekoordinaattori Kotona Suomessa on vuoden 2015 alussa alkanut Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoima

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Pöytyän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen?

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? KARKOTETUT - SEMINAARI EUROOPPALAISESTA SIIRTOLAISPOLITIIKASTA 6. 7.9. 2016 MARKUS HIMANEN, TURUN YLIOPISTO, 6.9.2016 Siirtolaisuuden

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa

Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa Kotona Euroopassa? - Lapsen oikeudet ja arki turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten elämässä 28.10.2016 28.10.2016 Päivikki Koponen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot