MAAHANMUUTTAJAÄITIEN KOTOUTUMISKOKEMUKSIA HYVINKÄÄLLÄ
|
|
- Risto Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAAHANMUUTTAJAÄITIEN KOTOUTUMISKOKEMUKSIA HYVINKÄÄLLÄ Miia Helminen Opinnäytetyö, Kevät 2007 Diakonia- Ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)
2 TIIVISTELMÄ Helminen, Miia. Maahanmuuttajaäitien kotoutumiskokemuksia Hyvinkäällä. Järvenpää, kevät 2007, 58 s. 1 liite. Diakonia- Ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Hyvinkäällä asuvien maahanmuuttajaäitien kotoutumisen kokemuksia ja selvittää kaupungin, kolmannen sektorin sekä seurakunnan tarjoamien palvelujen riittävyyttä heidän kotoutumisprosessissaan. Tavoitteena oli myös selvittää niitä ongelmakohtia, joita maahanmuuttajaäiti kohtaa uudessa ympäristössä ja toisaalta nostaa esille niitä sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, jotka antavat voimaa ja tukea kotoutumisessa. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tämän työn haastattelut toteutettiin teemahaastattelun keinoin. Haastatteluaineisto maahanmuuttajaäideiltä kerättiin syksyn 2006 ja kevään 2007 aikana. Lisäksi yksi haastattelu tehtiin puhelinhaastatteluna päivähoidon työntekijälle liittyen maahanmuuttajaperheiden parissa tehtävään työhön ja päivähoidon keinoihin auttaa maahanmuuttajaäitejä ja perheitä kotoutumaan. Haastattelujen ja tutkimukseen käytetyn teorian pohjalta olen jakanut keräämäni haastatteluaineiston teemoihin. Tutkimuksesta käy ilmi, että haastattelemani maahanmuuttajaäidit kokivat Suomen kielen oppimisen melko vaikeana ja kotouttamista vaikeuttavana tekijänä. Lisäksi kotouttamista vaikeuttavat esimerkiksi syrjinnän kokemukset ja koti-ikävä lähtömaahan. Kotoutumista helpottavina tekijöinä pidettiin omaa yhteisöä, perhettä, ystäviä ja Hyvinkäällä toimivaa kansainvälistä naistenkerhoa. Hyvinkään palveluihin oltiin tämän tutkimuksen mukaan suhteellisen tyytyväisiä ja monet maahanmuuttajaäideistä kokivat Hyvinkään turvallisena, pienenä kaupunkina. Asiasanat: integraatio, maahanmuuttajat, kvalitatiivinen tutkimus
3 ABSTRACT Miia Helminen. Immigrant mothers` experiences of integration in Hyvinkää. Järvenpää, Spring 2007, 58 p., 1 appendix. Diaconia University of Applied Sciences, Järvenpää Unit, Degree Programme in Social Services. The purpose of this study was to find out immigrant mothers experiences of integration in Hyvinkää. I also tried to find out if public services are sufficient for them and what kind of challenges immigrant mothers have to face in Finnish society. On the other hand I take up those factors which give power and support in the integration process to immigrant mothers. This study is qualitative and the material was collected in International Women s Club in Hyvinkää. I interviewed six immigrant mothers for this study. The material was collected during autumn 2006 and spring The Main results were that immigrant mothers consider learning the Finnish quite difficult. Homesickness and discrimination also caused problems. Immigrant mothers think that they got strength from their families, friends and community to integration. International Women s Club was an important meeting place for almost all of them. According to what they told, public services in Hyvinkää are Sufficient and immigrant mothers are pleased with those services. Most of them felt that Hyvinkää is a safe, small city. Key words: Integration, immigrants, qualitative research
4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYS AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET MAAHANMUUTTAJUUS JA KOTOUTUMISPROSESSI Kotoutumiseen liittyviä määritelmiä Mitä kotoutuminen on? Naisena ja äitinä Suomessa MITÄ ON MONIKULTTUURISUUS? Kuka on maahanmuuttaja? Onko Suomessa syrjintää tai rasismia? KOTOUTUMISTA JA MAAHANMUUTTOA KOSKEVAT LAIT JA ASETUKSET HYVINKÄÄN KOTOUTTAMISOHJELMA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analyysi MAAHANMUUTTAJAÄITIEN KOTOUTUMISKOKEMUKSIA Äitiys ja maahanmuutto Kieli ja identiteetti Äitinä vieraalla maalla Oma kulttuuri, perhe ja yhteisö sekä ystävyyssuhteet Turvallisuus uudessa ympäristössä Palvelujen merkitys kotoutumisprosessissa Työ ja koulutus sekä tulevaisuuden näkymät Kansainvälisen naisten kerhon merkitys kotoutumisen tukena Julkisten palveluiden merkitys kotoutumisessa JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA...50 LÄHTEET...56 LIITTEET...58 LIITE1: Haastattelukysymykset maahanmuuttajaäideille...58
5 1.JOHDANTO Kiinnostus tämän työn tekemiseen lähti keväällä 2006 ollessani monikulttuurisuusjaksoon kuuluvassa työharjoittelussa Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksessa (HRAKK). Haastatellessani opettajia ja maahanmuuttajia sain käsityksen, että monet maahanmuuttajat tarvitsisivat paljon enemmän apua ja tukea kotoutumiseensa, kuin mitä kaupungin palveluilla on mahdollista tarjota. Maahanmuuttajien määrä on kasvanut pääkaupunkiseudulla huomattavasti 90- luvun alusta lähtien ja globalisoitumisen myötä maahanmuuttajuus varmasti lisääntyy entisestään. Jotta yhteiskuntamme voisi olla toimiva, ihmisten erityistarpeet tulisi ottaa huomioon palveluita suunniteltaessa. Jos ajatellaan Suomen työmarkkinoita, tiedossamme on jo lähivuosina edessä huutava pula työntekijöistä esimerkiksi sosiaalija terveysaloilla. Tehokas ja hyvä maahanmuuttajien kotouttaminen toisi maahanmuuttajamme työmarkkinoillemme. Työn alkuvaiheessa lähdin tutustumaan niihin palveluihin ja tukitoimiin, joita maahanmuuttajille Hyvinkäällä tarjotaan. Esittelen osan näistä palveluista työssäni. Lisäksi olen tätä työtäni varten haastatellut kaupungin ulkomaalaiskoordinaattoria, perhetyöntekijöitä, päivähoidon maahanmuuttajatyötä tekevää työntekijää, maahanmuuttaja- äitejä sekä keskustellut Hyvinkään seurakunnan, kaupungin ja 4Hkerhon yhteistyössä järjestämän naistenkerhon työntekijöiden kanssa maahanmuuttajatyöstä Hyvinkäällä. Esittelen tässä työssäni siis vain näitä palveluita, jotka ovat sosiaalitoimen alaisuudessa; näiden tahojen kanssa maahanmuuttajaäidit ovat tekemisissä enemmän varsinkin maahanmuuton alkuvaiheessa. Naistenkerho taas on toiminut jo kymmenen vuotta menestyksekkäästi ja on olennainen tekijä maahanmuuttajaäitien ja naisten kotouttamisessa. Päivähoidon maahanmuuttajatyötä tekevän työntekijän näkökulman halusin osaksi tutkimustani lähinnä kuvaamaan niitä arjen tilanteita, jotka tulevat eteen kun kulttuurit kohtaavat päivähoidon työkentällä. Haastattelun myötä sain tukea niille oletuksille ja havainnoilleni, joita olin tehnyt niin työharjoittelussani kuin myöhemmin tätä
6 tutkimustani varten tehdyissä maahanmuuttajaäitien haastatteluissakin. Päivähoidon työkenttä näkökulmana kiinnosti lisäksi itseäni siitä syystä, että itse työskentelen päivähoidossa. Olen kerännyt maahanmuuttajanaisten kotoutumiskokemuksia haastattelemalla näitä henkilöitä Naistenkerhon toiminnan aikana torstai aamupäivisin teemahaastattelun keinoin. Rajasin haastateltavani maahanmuuttajaäiteihin, koska odotin haastatteluista nousevan tiettyjä teemoja liittyen kotoutumiseen; esimerkiksi äitiyden yhteensovittaminen yhteiskunnassamme. Monissa kulttuureissa, joista pakolaiset tai turvapaikan hakijat tulevat, on ensisijaisesti naisen tehtävä on hoitaa koti, perhe ja lapset. En kuitenkaan tietoisesti rajannut tutkimuskohdettani pelkästään pakolais- tai turvapaikkataustaisiin maahanmuuttajiin, vaikka viisi kuudesta haastateltavastani kuuluikin tähän ryhmään. Vapaaehtoisiksi haastatteluun osallistujiksi oli aluksi enemmän, mutta lopulta sain kerättyä naistenkerhosta viisi haastattelua. Yksi haastatteluista on tehty omalla työpaikallani. Hyvinkäällä toimivan Kansainvälisen Naisten kerhon osuus työssäni on olennainen, koska juuri nämä tutkimukseni haastattelut on pääosin kerätty naistenkerhossa käyviltä äideiltä. Lisäksi olen saanut paljon tietoa kerhon työntekijöiltä liittyen työhön maahanmuuttajien parissa, kotoutumiseen ja maahanmuuttajien palveluihin Hyvinkäällä. Naistenkerho on siis Hyvinkään kaupungin, seurakunnan diakoniatyön ja 4 H kerhon yhteisvastuullisesti vetämä kohtaamispaikka maahanmuuttajanaisille. Kansainvälinen naistenkerho on toiminut jo vuodesta 1996 ja alun alkaen kerhoa veti 4H- kerhon Aino Löytty (Juha Riikonen, 2006). Kerhon kokoontuminen on ollut kerran viikossa, kaksi tuntia kerrallaan seurakunnan tiloissa. Kerho toimii kohtauspaikkana eri kansallisuuksien välillä ja tukee sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kerhossa käy noin 30 äitiä lapsineen. Kerhon vettäjinä toimivat diakoniatyöntekijän lisäksi kaksi kaupungin perhetyöntekijää ja 4H- neuvoja. Kerhon kokoontumisajaksi on järjestetty tulkkaus ja lastenhoito. Halusin opinnäytetyöhöni nimenomaan kerätä ja tutkia maahanmuuttaja äitien kokemuksia kotoutumisesta, koska päivähoidon työntekijänä tämä näkökulma kiinnosti
7 7 minua. Vaikka omassa työpaikassani ei tällä hetkellä olekaan maahanmuuttajaperheitä, tulevaisuudessa näin voi olla. Tarkoituksenani oli toisaalta hankkia työvälineitä omaan työhöni tutustumalla muihin kulttuureihin tämän työn ohella ja toisaalta nostaa esille opinnäytetyössäni niitä vaikeuksia ja esteitä, joita maahanmuuttajaperhe voi joutua kohtaamaan uudessa, vieraassa kulttuurissa. Näin voin työntekijänä ennakoida ja ehkä ennaltaehkäistä niitä pulmia, joita kulttuurien kohtaamisessa voi syntyä. Lisäksi perheiden parissa työskenneltäessä voisin myös tukea äitejä parhaalla mahdollisella tavalla. Oman haasteensa työlleni asetti se, kuinka saada kerättyä haastattelumateriaali. Koska tutkimukseni ei sidoksissa työpaikkaani, lähtökohta oli päästä tutustumaan niihin toimijoihin, jossa työskennellään maahanmuuttajien parissa. Aloitin työn haastattelemalla kaupungin ulkomaalaiskoordinaattoria ja perhetyöntekijöitä, jonka jälkeen tutustuin Kansainvälisen naistenkerhon toimintaan. Esittelin opinnäytetyöni aiheen naistenkerhossa ja esitin toiveeni saada haastatteluja työstä kiinnostuneista maahanmuuttajista. Kerhon työntekijät tukivat työtäni paitsi antamalla mahdollisuuden suorittaa haastattelut naistenkerhon aikana, jolloin käytössä oli myös tulkit, mutta kertoen myös omasta työstään maahanmuuttajien parissa Hyvinkäällä.. 2. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYS Omassa tutkimuksessani olen lähestynyt tutkittavaa ilmiötä, maahanmuuttajaäitien kotoutumista niiden ongelmien ja voimavarojen kautta, jota maahanmuutto aiheuttaa. Olen keskustellut maahanmuuttajien ja maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen kanssa ja lähtenyt sen jälkeen keräämään tietoa aiheeseen eli kotoutumiseen ja maahanmuuttoon liittyen. Lähtötilanteessa oletuksena oli maahanmuuttajille tarkoitettujen palveluiden riittämättömyys ja se, kohtaavatko palvelut ja asiakkaat toisensa. Yhtenä työn olettamuksena oli, että esimerkiksi seurakunnan tarjoama toiminta ei houkuttelisi toisen uskontokunnan edustamaa maahanmuuttajaa. Jos puhutaan esimerkiksi Somalialaisista maahanmuuttajista, uskonto rajaa ja määrittää ihmisten elämää monin tavoin. Hyvinkäällä seurakunnalla on merkittävä osuus etenkin maahanmuuttajaäitien kotoutumisprosessissa.
8 8 Maahanmuuttajilla on erilaiset lähtökohdat, jotka vaikuttavat kotoutumisen onnistumiseen; koulutustausta, oppimisen valmiudet, fyysinen ja psyykkinen terveys tai perhetilanne. Se, missä vaiheessa maahanmuuttaja on kotoutumisessaan, vaikuttaa myös; vuosia Suomessa asunut voi olla eri tilanteessa kuin vasta maahan muuttanut. Toisaalta juuri henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten nopeasti oma kotoutumisprosessi etenee. Kulttuuritausta sanelee, miten pian uuden ympäristön tavat ja kultturin voi hyväksyä ja omaksua. Pakolaisena maahan tullut voi pitää kauankin kiinni ajatuksesta, että haluaa vielä palata lähtömaahansa. Kaipuu ja menneestä kiinnipitäminen ei anna tilaa uuden oppimiselle ja hyväksymiselle.(alitolppa- Niitamo 2005, 31.) Tutkimuksen tavoitteena on selvittää maahanmuuttajaäitien kokemuksia maahanmuutosta, kotoutumiseen liittyviä ongelmia ja toisaalta niitä tekijöitä, jotka antavat maahanmuuttajaäideille voimaa ja selviytymiskeinoja uudessa ympäristössä ja vieraassa kulttuurissa. Tutkimusaineisto eli teemahaastattelut on kerätty Hyvinkään kaupungin ja seurakunnan sekä 4H kerhon järjestämässä Kansainvälisessä naistenkerhossa. Opinnäytetyössäni peilaan maahanmuuttajaäitien haastatteluista nousevia teemoja aikaisempiin tutkimuksiin maahanmuuttajien kotoutumisesta ja pyrin nostamaan esille niitä ongelmakohtia, joita maahanmuuttaja kohtaa kotoutumisensa aikana. Asiakkaan tarpeet ja palvelujen tarjonta eivät aina kohtaa ja toisaalta maahanmuuttajien toiveet ja tarpeet voivat olla sellaisia, että työntekijä ei osaa tai voi niihin tarjota apua. Tavoitteena oli myös saada tuntumaa siihen palveluverkostoon, jota Hyvinkäällä on jo tarjolla kaupungin, seurakunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden taholta. Pyrin tutkimuksessani löytämään vastauksen siihen, ovatko maahanmuuttajaäidit kokeneet palveluverkoston Hyvinkäällä heidän tarpeitaan vastaavaksi ja miten kotoutuminen on koettu äitiyden näkökulmasta.
9 9 3. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Maahanmuuttajien kotoutumista eli integraatiota on tutkittu jonkin verran Suomessa varsinkin viime vuosina- maahanmuutto on kuitenkin Suomessa suhteellisen uusi ilmiö. Kotoutumista on tutkittu paljon siltä kannalta, miten viranomaiset ja maahanmuuttajat kohtaavat esimerkiksi sosiaalityön kentällä. Perhetyön, lastensuojelun ja muun sosiaalityön viranomaisten kokemuksia on kerätty esimerkiksi Helsingin ja Vantaan alueilta maahanmuuttajatyöstä. Näiden tutkimusten avulla voidaan auttaa ja ennaltaehkäisemään niitä ongelmia, joita yleisimmin maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa joudutaan kohtaamaan; esimerkkinä vaikkapa kulttuurisidonnaiset tavat perheen hierarkiassa. Suomessa on myös yh- äitejä myös maahanmuuttajien keskuudessa; heidän kotouttamisen haasteensa ovat taas omansalaiset. Miten tukea äitiyttä vieraassa kulttuurissa, miten saada äidit ulos kodeistaan luomaan kontakteja kodin ulkopuoliseen maailmaan ja toisaalta miten saada nämä äidit kiinni työelämään. Monien maahanmuuttajien joukossa on myös lukutaidottomia aikuisia. (Ikäläinen, Martiskainen, Törrönen 2003, 94.) Maahanmuuttajien kokemuksia on kerätty muunmuassa vietnamilaisilta ja Somalimaahanmuuttajilta. Tutkimukset ovat liittyneet esimerkiksi maahanmuuttajien kokemaan rasismiin ja syrjintään, perhe-elämän uusiin hasteisiin, perheiden turvaverkostoihin liittyviin asioihin ja lasten kasvatukseen suomalaisessa kulttuurissa ( Ikäläinen, ym ) Olen teemoitellut tutkimukseni käyttäen apuna sekä kirjallisuutta että työntekijöiden ja maahanmuuttajien kokemuksia kotoutumiseen liittyvissä asioissa. Työssäni olen käyttänyt muun muassa Anne Alitolppa- Niitamon, Minttu Rädyn, Sinikka Ikäläisen ym. ja Karmela Liebkindin tutkimuksia.
10 10 4. MAAHANMUUTTAJUUS JA KOTOUTUMISPROSESSI 4.1. Kotoutumiseen liittyviä määritelmiä Integraatiolla, kotoutumisella, tarkoitetaan tilannetta jossa maahanmuuttajalla on toimiva suhde niin omaan etniseen taustaryhmäänsä kuin valtaväestöönkin. Integraatiota voidaan pitää parhaana vaihtoehtona, kun mietitään kotoutumisen eri vaihtoehtoja. Sulautuminen eli assimilaatio tarkoittaa, että henkilö hylkää oman kulttuurinsa ja omaksuu sen tilalle valtaväestön kulttuurin. Eristäytyminen eli separatismi tarkoittaa tilannetta, jossa maahanmuuttaja vetäytyy oman yhteisönsä kanssa ja tällöin valtaväestön kanssa ei olla vuorovaikutuksessa. Pidemmällä aikavälillä separatismi aiheuttaa sen, että maahanmuuttajan on vaikea löytää omaa paikkaansa yhteiskunnassa. Syrjäytyminen eli marginaalisuus on sitä, kun maahanmuuttaja ei kuulu valtaväestöön eikä oman yhteisöönsä. Hän on ikään kuin pudonnut kahden kulttuurin väliin. Marginaalisuus- eli syrjäytymistilanteessa maahanmuuttaja elää sekä valtaväestön, että oman yhteisönsä ulkopuolella. Hän on hylännyt oman kulttuurinsa, eikä ole omaksunut uutta valtakulttuuria. Parhaimmillaan kotoutuminen tapahtuu integraation keinoin, jolloin maahanmuuttaja pystyy säilyttämään oman kulttuuriperimänsä ja kuitenkin sopeutuu uuden kulttuurin tapoihin, normeihin ja sääntöihin sekä pääsee osaksi yhteiskuntaa esimerkiksi työelämässä.(hallikainen 2000, ) 4.2. Mitä kotoutuminen on? Kotoutumista pidetään prosessina, jossa maahanmuuttajat osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään. Samaan aikaan heillä on kuitenkin mahdollisuus ylläpitää ja kehittää omaan kulttuuriinsa ja etnisyyteensä liittyviä tärkeitä asioita. Integroitumiseen sisältyy sopeutuminen ja vuoropuhelu vähemmistön ja enemmistön kesken; juuri tämän vuoksi integroitumisen sijasta onkin käytetty välillä sanaa sopeutuminen.(ikäläinen 2003, 9.)
11 11 Suomessa suurin osa maahanmuuttajista on saapunut luvun alussa tai sen jälkeen. Monet maahanmuuttajat ovat asuneet täällä vasta muutamia vuosia; kotoutumisprosessi perheissä on yhä voimakkaasti läsnä ja se heijastuu perheen elämään monin eri tavoin. Kun käytetään termiä maahanmuuttajaperheet, maahanmuuttajataustaiset perheet tai monikulttuuriset perheet voidaan ymmärtää kaikkien maahanmuuttajien olevan samankaltaisia ja omaavan samankaltaisia ongelmia kotoutumisen suhteen. Todellisuudessa nämä perheet ovat hyvin moninaisia, kuten kaikki perheet. Erottavia tekijöitä voivat olla lähtömaa, maahantulosyy, uskonto, koulutus- ja ammatillinen tausta, perheen ikärakenne ja perhemuoto. Maahanmuuttoon liittyy psykososiaalinen muutos, jota voidaan käsitellä siirtymä- käsitteen avulla. Siirtymä on vaihe, jossa yksilö siirtyy tutusta johonkin tuntemattomaan, josta hänellä ei ole aiempaa kokemusta. Tavallisia normaalielämän siirtymiä elämänkaaren varrella ovat vaikkapa parisuhteen solmiminen ja ensimmäisen lapsen syntymä. (Alitolppa-Niitamo 2005, 9-10.) Maahanmuuton syyllä on merkitystä kotoutumiseen; lisäksi maahanmuuton vapaaehtoisuus tai pakollisuus vaikuttavat kotoutumisprosessin kulkuun. Pakolaisuus, siirtolaisuus, avioliiton kautta tai työn vuoksi maahanmuutto asettavat kotoutumiselle eritasoiset haasteet. Pakolaisena tai turvapaikanhakijana Suomeen muuttanut tarvitsee enemmän tai ainakin erilaista tukea kotoutumiseensa kuin esimerkiksi vapaaehtoisesti, työn vuoksi toiseen maahan muuttanut henkilö. Suomessa asuu melko vähän maahanmuuttajia, mistä johtuen paikkakuntien etniset yhteisöt ovat pieniä. Kauemmin maassa olleet ovat uudelle maahanmuuttajalle hyvä tuki ja turva. He ovat omakohtaisesti kokeneet sopeutumisen ongelmineen ja tietävät, mitkä asiat koetaan vieraaksi ja vaikeaksi uudessa kotimaassa. Kauemmin maassa asuneet voivat myös perehdyttää uudet maahanmuuttajat omalla kielellä kertoen uuden kotimaan tavoista. (Räty 2002, 113.) Vertaistuki toisilta maahanmuuttajilta on tärkeää; oma etninen ryhmä on paitsi maahanmuuton alkuvaiheessa, myös sen jälkeen tärkeä sosiaalinen verkosto. Monesti maahanmuuttajat hakeutuvat vapaa-ajallaan muiden samaan yhteisöön kuuluvien pariin. Maahanmuuttajaäitien kohdalla toisten tuki on erityisen tärkeä; kontaktit pienten lasten äideillä kodin ulkopuoliseen maailmaan saattavat olla täysin yhteisön varassa. Omassa
12 12 etnisessä yhteisössä voi puhua äidinkieltä; ihmisillä on myös samoja kokemuksia ja sama kulttuuri, joka helpottaa kanssakäymistä ja tutustumista. Lasten kasvatukseen tarvitaan myös tällaista toimivaa etnistä ryhmää, johon lapset voivat samaistua. Maahanmuuttajaäidit kaipaavat erityisesti kotimaansa lähiyhteisöä, jolloin lasten kasvatus ja hoitovastuu jaettiin paitsi perheen ehkä myös naapuruston kesken. Suomessa välimatkat ja ydinperheen eristäytyneisyys aiheuttavat sen, että kotityöt muiden naisten kesken on vaikeaa. Vaikka perheestä saa tukea kotoutumisprosessissa, ihminen joutuu määrittelemään roolinsa perheenjäsenenä uudestaan. (Räty 2002, 113.) Maahanmuuttajayhteisöt syntyivät ja kasvavat läntisissä teollisuusmaissa ketjumuuton myötä, eli niin, että ensin muuttaa tavallisesti mies, sitten perässä tulee perhe ja vähitellen muitakin sukulaisia ja tuttavia. Monissa paikoissa ja monina aikoina ihmisiä on lähtenyt kyläkunnittain etsimään parempaa elämää muualta. Uudessa maassa syntyy ketjumuuton myötä yhteisöjä, joissa ihmiset, suvut ja verkostot olivat tunteneet toisensa jo lähtömaassa. Samasta maasta tulleiden maahanmuuttajien yhteiselo Suomessa ei kuitenkaan ole aina ongelmatonta. Ihmiset saattavat edustaa hyvinkin erilaisia väestöryhmiä ja ajatustapoja; samasta maasta tulleet ovat saattaneet olla sisällissodassa eri puolilla tai poliittiset näkemykset eivät muuten kohtaa. Maahanmuuttajien ystävystymiseen, kuten ystävystymiseen yleensäkin, tarvitaan muutenkin saman henkisiä ajatusmaailmoja. (Räty 2002, 113.) Vähemmistönä eläminen muuttaa myös maahanmuuttajan suhtautumista omaan kulttuuriin. Halu säilyttää oma kulttuuri, kulttuuri- identiteetti ja tavat saattavat nousta uudessa kotimaassa hyvin korkeiksi arvoiksi. Omassa kotimaassa niillä ei ole välttämättä ollut niin suurta merkitystä. Oman kulttuurin hyvät puolet halutaan osoittaa myös ympäristölle. Ryhmän sisällä erimielisyyksiä saattaa aiheuttaa se, miten omaa kulttuuria tulisi säilyttää ja miten kahden eri kulttuurin välillä tulisi elää. Tällöin esimerkiksi perheen sisäiset roolit muuttuvat; suomalainen kulttuuri suosii naisten työssäkäyntiä, opiskelua ja ylipäätään yhteiskuntaan osallistumista ja tämä voi aiheuttaa maahanmuuttajaperheessä ristiriitaisuutta. Yksilöllisyyttä korostava yhteiskuntamme ei välttämättä ymmärrä maahanmuuttajaperheen äitiä, joka haluaa meidän näkökulmastamme uhrautua yhteisönsä hyväksi ja jäädä yhteiskunnan sosiaalisen elämän ulkopuolelle kotiin hoitamaan perhettään. (Räty 2002, 113.)
13 13 Kun maahanmuuttaja saapuu uuteen maahan, hän joutuu kohtaamaan uuden kulttuurin, jota hän peilaa omaan kokemusmaailmaansa. Kulttuuri on laaja käsite, jota voidaan määritellä eri näkökulmista. Kulttuuri on myös olennainen osa ihmisen käyttäytymistä, hän kokemuksiaan ja elämäntapaansa. Kulttuuri pitää sisällään esimerkiksi yhteiskunnan tai yhteisön arvot, moraalikäsitykset, uskomukset ja tavat. Nämä asiat ovat opittuja ja perintönä saatuja. Ne välittyvät meille siitä yhteiskunnasta, johon olemme syntyneet. (Alitolppa- Niitamo 1993, ) Kulttuurin muutoksen kokemukset, jonka maahanmuuttaja välttämättä joutuu kohtaamaan, ovat riippuvaisia maahanmuuttajan omista voimavaroista. Maahanmuuttajan persoonallisuudesta riippuu, ottaako hän muutoksen vastaan uhkana vai mahdollisuutena. (Alitolppa- Niitamo 1993, ) Kulttuurishokki tarkoittaa stressi- tai jännitystilaa johon maahanmuuttaja voi joutua, mikäli hän joutuu tilanteeseen, jossa hänen omasta kokemusmaailmastaan ei löydy selityksiä vieraille tavoille, kielelle, säännöille tai arvoille ja moraalille. Alitolppa-Niitamon mukaan (1993, 24-25) vieras kulttuuri asettaa asettaa ihmisen jälleen lapsen asemaan. Tällöin tutut toimintamallit eivät enää toimi tai niitä paheksutaan. Samoin käy niiden arvojen ja asenteiden, joita ihminen on tottunut pitämään oikeina, eivät enää pädekään toisessa kulttuurissa Naisena ja äitinä Suomessa Suomi on työkeskeinen maa. Meillä oman elämän merkityksen löytäminen on jokaiselle tärkeää, jopa elintärkeää. Suomalaiset etsivät elämäänsä sisältöä opiskelusta, työstä, aatteista tai harrastuksista. Suomalaisella naisella on useita rooleja; äiti, vaimo, perheenelättäjä, osallistuja ja vaikuttaja. Suomalaiset naiset ovat korkeasti koulutettuja, poliittisesti aktiivisia ja työskentelevät enemmän kuin esimerkiksi muiden Euroopan maiden naiset. Naisten kokoaikaiseen ansiotyöhön on sopeuduttu vähentämällä kotitöitä. Suomalainen kulttuuri, perhe-elämä ja arki ovat mukautuneet tähän. Suorittaminen ja ahkeruus sekä moniosaaminen ja jatkuva muutos ovat yhteiskuntamme vaatimuksia. Työelämä vaatii suomalaiselta naiselta ja mieheltä- melkoisia suorituksia. Kaikkien niiden odotusten ja vaatimusten edessä moni suomalainen uupuu. Maahanmuuttajalta vaaditaan vielä enemmän, jotta hän voi päästä osaksi
14 14 yhteiskuntaamme. On opittava hallitsemaan hyvin Suomen kieli, tavat, normit ja selvittävä maahanmuuton mukanaan tuomista haasteista; koti-ikävästä, juurettomuuden tunteista ja kenties sosiaalisen verkoston puuttumisesta. (Julkunen 1999, ) Suomalaisista työssäkäyvistä äideistä enemmistö kuitenkin kokee selviävänsä työn ja perheen yhteensovittamisesta. Valitettavasti tasa-arvo suomalaisen naisen ja miehen välillä ei toteudu esimerkiksi työelämässä; palkkaus, ura- kehitys ja johtaja- asemien jakautumisessa asettaa miehet etusijalle. Toisaalta naisten kokopäiväinen ansiotyö, sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut ovat mahdollistaneet ja tukeneet naisten yksilöitymistä ja riippumattomuutta miehistä. Ongelmana on kuitenkin esimerkiksi se, että Suomessa lapset joutuvat itsenäistymään varhain. Pienet koululaiset viettävät paljon aikaa yksin kotona, kun vanhempien työpäivät ovat pidemmät kuin lasten koulupäivät. Esimerkiksi muualla Euroopassa tätä pidetään lasten laiminlyöntinä.(julkunen 1999, ) Äitiys luodaan ja se saa erilaisia tulokintoja eri toimintaympäristöissä ja kulttuureissa. vanhemmuus voidaan nähdä esimerkiksi lapsen edun kautta tai se voidaan hahmottaa myös ihmisen henkilökohtaiseksi, vapaaksi valinnaksi. (Hirsjärvi, Laurinen 1998, 17.) Äitinä toimiminen tapahtuu aina tietyssä sosiaalisessa ympäristössä, johon vaikuttavat sekä materiaaliset että henkiset voimavarat ja rajoitukset. Äitiys vaihtelee kulttuureittain ja ajan mukaan. Yhteiskunnallisena instituutiona äitiys on merkittävä naisen aseman säätelijä ja määrittäjä; se merkitsee esimerkiksi sitä, että lapset tulee synnyttää ja hoitaa yleisesti hyväksytyllä tavalla. Yhteiskunnassa vallitsee toisin sanoen käsitys siitä, millaista äitiyden tulee olla. Äitinä toimimista ja äitinä olemista rajaavat julkilausumattomat normit, jotka rakentuvat kulttuurisen äitiyden ideologian sisälle ja jotka samalla rakentavat tätä ideologiaa. (Hirsjärvi, ym. 1998, 22.) Suomessa perinteillä on ollut ohjaava merkitys kaikkina aikoina lasten kasvatuksessa. Moderneissa yhteiskunnissa sukupolvien välinen kanssakäyminen on vähentynyt, jolloin vanhemmuuden identiteetin rakentumisessa perinteet auttavat yhä vähemmän. Nopeiden muutosten yhteiskunnassa vanhemmat joutuvat monenlaisten ristiriitaisten odotusten ja paineiden kohteeksi. Kasvatuksessa perinteisiin nojautuminen merkitsee turvallisuutta, tuttuutta ja mukavuutta. Muutos merkitsee haastetta, riskinottoa ja seikkailua. Tässä välimaastossa elävät nykypäivän kasvattajat.
15 15 Vanhemmuuden kulttuuriset merkitykset perustuvat pitkälti perinteisiin, käytäntöön ja ideologiaan. Samaan kulttuuriin kuuluvien ryhmien jäsenille on kehittynyt hyvin samanlainen näkemys vanhemmuuden luonteesta sekä isän ja äidin tehtävistä. Kasvatusperiaatteet ja uskomukset siirtyvät sukupolvelta toiselle pitkälti suullisena perinteenä. (Hirsjärvi, ym. 1998, ) Kun puhutaan kulttuurieroista ja uskonnon merkityksestä kasvatuksessa, puhutaan juuri näistä aiemmin mainitsemistani ristiriitatilanteista lasten kasvatuksessa. Omien perinteiden merkitystä ja ympäristön taholta tulevia paineitta joudutaan puntaroimaan. Maahanmuutto muuttaa usein myös perheen rakennetta ja sosiaalisia verkostoja. Perheenjäsenten kotoutuminen voi tapahtua myös eri tahtiin; vaikutukset tuntuvat valtasuhteiden ja vuorovaikutuksen vääristymisinä. Esimerkkinä tästä vaikkapa äiti ja lapset; äidin jäädessä kotiin hoitamaan pienempiä lapsia isommat lapset menevät kouluun ja oppivat paikallista kieltä ja kulttuuria. Äidin sopeutuminen ja kotoutuminen on hidasta tai ehkä jopa pysähdyksissä sillä välin, kun lapset tutustuvat valtaväestön lapsiin, kotikuntaansa ja kulttuuriin. Lapset joutuvat monesti toimimaan vanhemmilleen tulkkeina, vaikka viranomaiset pyrkivätkin erilaisilla toimilla tätä välttämään. Näin lapset saavat kotona turhan paljon vastuuta vanhempiinsa nähden, mikä taas aiheuttaa lapsille turvattomuutta ja vanhemmille auktoriteettiaseman menetystä. (Alitolppa- Niitamo ym. 2005, ) 5. MITÄ ON MONIKULTTUURISUUS? Monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa. Monikulttuurisuudesta puhutaan myös käsitteillä monietninen ja monikansallinen. Maahanmuuttajien kohdalla puhutaan yleensä kulttuurien kohtaamisesta, eikä ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Kulttuurien kohtaamisessa haasteena ovat valtaväestön tapojen, sääntöjen ja yhteiskunnan normien yhteensovittaminen maahanmuuttajan omien tapojen kanssa. Ongelmana esimerkiksi sosiaalityössä ovat alkaneet esiintyä maahanmuuton lisääntyessä kulttuurien väliset ristiriidat eli kulttuurikonfliktit vaikkapa lastensuojelutyössä. Kulttuurierot tulevat esille tietenkin myös jokapäiväisessä elämässä; haasteena maahanmuuttajalla on päästä sisälle työelämään ja luoda sosiaalisia
16 16 suhteita myös valtaväestöön. Jotta nämä onnistuisivat, on oman ja vieraan kulttuurin välillä synnyttävä jonkinlainen kompromissi. (Ikäläinen 2003, 28.) Maahanmuuttajilla on oikeus pitää yllä synnyinmaansa kieltä, kulttuuria ja uskontoa siitä huolimatta, että kotimaa on vaihtunut. Lisäksi myös alkuperäisväestöjen ja kansallisten vähemmistöjen asemaan tulee kiinnittää huomiota. Valtion tulee myöntää vähemmistöille oikeuksia kulttuurinsa jatkumisen turvaamiseksi sekä joko suoraa rahallista tukea tai välillistä tukea esimerkiksi tiloja tai äidinkielenopettajien palkkauksia. Monikulttuurinen aate perustuu ajatukselle, että siirtolaisten etninen tausta ja kulttuuri periytyvät tai siirtyvät sukupolvelta toiselle ja että valtaväestöllä on taipumus syrjiä vähemmistöjä. Myös poliittisen aktiivisuuden katsotaan toteutuvan hyvin pitkälle etnisten yhteisöjen kautta. Tilastolliset aineistot usein osoittavatkin, että huono-osaisuus kasautuu tietyille etnisille ryhmille. Huono-osaisuus periytyy siten, että esimerkiksi vanhempien työttömyys heijastuu myös lapsiin.( Trux 2000, 35.) 5.1. Kuka on maahanmuuttaja? Maahanmuuttaja on henkilö, joka on Suomeen pysyvästi, vähintään vuodesi, muuttanut ihmisistä. Myös maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset luokitellaan usein tähän samaan kategoriaan, vaikka he eivät ole muuttaneet Suomeen. Maahanmuuttaja on suhteellisen uusi termi; aikaisemmin Suomessa puhuttiin ulkomaalaisista ja siirtolaisista. Ulkomaalainen on kuka tahansa henkilö, joka ei ole omalla maallaan. Suomessa asuvat tai oleskelevat ulkomaalaiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, sillä täällä on monesta eri syystä maahan tulleita henkilöitä. Myös elämäntilanteet ja se, miten ihminen elämänsä Suomessa kokee, vaihtelevat hyvin paljon. Eritaustaisista ulkomaalaisryhmistä käytetään erilaisia nimityksiä. Ulkomaalainen on henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Esimerkiksi turistit ja ulkomaalaiset opiskelijat, jotka oleskelevat täällä tilapäisesti. Ulkomaalaiset voivat asettua eri syistä pysyvästi Suomeen. Suomen ulkomaalaisväestön kasvaessa on tarvittu hyvä sana käytettäväksi täällä asuvista ulkomaalaisista. Maahanmuuttaja on vakiintunut käsitteeksi, joka tarkoittaa kaikkia
17 17 Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia. Maahanmuuttaja ei siis voinut tulla Suomeen esimerkiksi töihin, avioliiton vuoksi, pakolaisena tai paluumuuttajana. Ulkomaalainen on henkilö, jolla on muun maan kuin Suomen kansalaisuus. Ihmiset, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi muita kansalaisuuksia, ovat suomalaisia. ( Trux 2000, 343) Mikäli maahanmuuttaja on ulkomaalainen, jolta vaaditaan oleskelulupa, tulee hänellä olla vähintään vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva lupa. Vuoden aika saattaa muodostua myös useammasta peräkkäisestä vuotta lyhyemmästä luvasta (HE 287/93).Luvan päätyttyä päättyy myös sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa. ETA/EU- valtioiden kansalaiset saavat sen tiettyjen edellytysten täyttyessä automaattisesti. Vapaaehtoisesti maasta toiseen muuttavia kutsutaan myös siirtolaisiksi. Paluumuuttaja on henkilö, joka on ollut aiemmin suomalainen tai jolla on suomalaiset sukujuuret. ( Räty 2002, ) Paluumuuttajat ovat valtioneuvoston päätöksen mukaan (1054/90 ja 366/92) entisen Neuvostoliiton kansalaiset, jotka ovat saaneet viisumin tai oleskeluluvan sillä perusteella, että he ovat olleet tai jompikumpi heidän vanhemmistaan on ollut Suomen kansalainen taikka että he ovat suomalaista syntyperää. Päätöstä sovelletaan myös henkilön tänne saapuvaan perheeseen päätöksen 1 :n ja 2 momentin mukaan. Paluumuuttajien asuminen tulisi järjestää yleisen asuntopolitiikan keinoin. Sosiaalihuoltolaki tai mainittu valtioneuvoston päätös ei sisällä sosiaalilautakunnalle velvollisuutta ja vastuuta asunnon järjestämiseksi. Sosiaalihuoltolaissa on asumisen järjestämistapana asumispalvelut (22-23 ). Käytännössä paluumuuttajien asuminen on hoidettu kunnissa toimeentulotuen avulla. Valtion vastuu rajautuu asumiseen liittyvissä kustannuksissa, jos niistä on huolehdittu toimeentulotuella, kuuteen kuukauteen maahan saapumisesta lukien (Ambela ym.1995, 141.) Pakolaisella tarkoitetaan henkilöä, joka pakenee viranomaisten aiheuttamaa yksilöön kohdistuvaa vainoa toisen maan alueelle ja täyttää Geneven pakolaissopimuksen määritelmän. Käytännössä pakolaisiksi kutsutaan myös sellaisia henkilöitä, jotka ovat saaneet oleskeluluvan suojelun tarpeen vuoksi. ( Trux 2000, 343.)
18 18 Osa pakolaisista on kiintiöpakolaisia, osa myönteisen oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita ja osa perheenyhdistämisen kautta Suomeen tulleita ja osa niitä henkilöitä, joita ei voida palauttaa takaisin kotimaahansa siellä vallitsevien olosuhteiden takia.eniten Suomi on vastaanottanut pakolaisia Irakista, Iranista, Somaliasta sekä entisen Jugoslavian alueelta. (Ihmisoikeudet.net) Geneven sopimuksen mukainen pakolaisstatus myönnetään vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista. Pakolaisten oikeusasemaa koskeva Geneven sopimus kieltää palauttamasta henkilöä sellaiselle alueelle, jossa hänen henkeään tai turvallisuuttaan uhataan. Suomi varautuu vuosittain talousarviossaan vastaanottamaan tietyn määrän pakolaisia; budjetissa vahvistetussa pakolaiskiintiössä Suomeen tulevia ihmisiä kutsutaan kiintiöpakolaisiksi. Osa paikoista varataan hätätapauksille. Kiintiöpakolaiset eroavat turvapaikanhakijoista siten, että he ovat saaneet pakolaisstatuksen jo ennen tuloaan Suomeen. Pakolaisstatuksen myöntää YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleiriltä, kuten Hyvinkäälle tulleet Myanmarin pakolaiset (keväällä 2006). (Ihmisoikeudet.net.)Pakolaisten osalta valtio korvaa kunnalle aiheutuvat kustannukset kolmen vuoden ajalta sekä erityiskustannukset kymmenen vuoden ajalta. Turvapaikanhakija on henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Hakemus turvapaikasta tehdään heti maahan tullessa tai mahdollisimman maahantulon jälkeen. Valtiot tekevät itsenäisesti päätöksen siitä, otetaanko turvapaikanhakija vastaan vai ei. Suomessa turvapaikanhakijoista päättää ulkomaalaisvirasto. Valtioilla ei ole velvollisuutta tarjota turvapaikkaa sitä tarvitseville, vaikka YK:n ihmisoikeusjulistuksessa (14.artiklassa) todetaankin, että jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. Humanitäärisin perusteluin voidaan myöntää oleskelulupa esimerkiksi silloin, jos turvapaikanhakijan kotiinpaluu on mahdotonta ympäristökatastrofin tai aseellisen selkkauksen vuoksi. (Ihmisoikeudet.net.)
19 19 YK:n pakolaisjärjestö UNCHR:n mukaan turvapaikanhakijoiden määrä Euroopassa on laskenut lähes viidenneksellä viime vuoden alkuvuonna kun verrataan sitä kahden vuoden takaiseen määrään. Suomeen tulleet turvapaikanhakemukset vähenivät 38 prosenttia. Suomessa asuva pakolaisstatuksen saanut henkilö voi saada lähiomaisensa Suomeen perheenyhdistämissäännösten perusteella. Lähiomaisiksi katsotaan puoliso ja alle 18- vuotiaat lapset, myös adoptoidut. Myös alle 18- vuotias pakolaisstatuksen saanut lapsi tai nuori voi saada Suomeen vanhempansa ja alle 18- vuotiaat naimattomat sisaruksensa. Perheenjäsenten matkan Suomeen maksaa Suomen valtio, ja hän on myös oikeutettu pakolaisten vastaanottopalveluihin. (Ihmisoikeudet.net) 5.2. Onko Suomessa syrjintää tai rasismia? Maahanmuuttajien syrjintäkokemuksia tutkittaessa on todettu, että somalialaiset kokevat yhdessä turkkilaisten ja arabien kanssa selvästi muita maahanmuuttajia enemmän syrjintää. He kohtaavat myös arkielämän rasismia, kuten kiusaamista ja loukkauksia naapureiden ja lähiympäristön taholta. Tutkimuksen mukaan monet Somaliperheet suojautuvat jopa pitämällä ovea takalukossa, varmistamalla tulijan henkilöllisyyden katsomalla ovisilmästä ja jotkut ovat poistaneet nimensä postiluukusta vähentääkseen riskiä joutua häirityksi. Suomalaiset naapurit ovat saattaneet käydä käsiksi, potkia, uhkailla ja tehdä maahanmuuttajasta perättömiä valituksia. Osa maahanmuuttajista on niin sopeutunut rasismiin, että pitää tätä ilmiötä normaaliin suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaksi asiaksi ja vähättelee ongelmaa. Rikosilmoituksia ei välttämättä tehdä edes silloin, kun rasismi yltää fyysiseksi väkivallaksi. Rasismiin syyllistyneet suomalaiset tuntuvat tutkimusten mukaan usein olevan alkoholisoituneita tai alkoholin vaikutuksen alaisena olevia tai työttömiä. Häirintää kuitenkin harrastavat niin lapset kuin aikuisetkin. (Ikäläinen ym. 2003, ) Laki määrittelee syrjinnän seuraavanlaisesti: syrjintää on se, kun toinen ilman painavaa hyväksyttävää syytä asetetaan epäedulliseen asemaan. Perustuslain 6 mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan,
20 20 vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Veikko Pentti 2003, 65.) Syrjintää ja rasismia pyritään aktiivisesti ennaltaehkäisemään myös suvaitsevaisuuskasvatuksen avulla. Keskeinen on monien tutkimusten väite, että tieto on muista kulttuureista ja kontaktit erilaisiin ihmisiin ovat vähentävät ennakkoluuloja.(trux 2000, 53.) Etniseen epätasa- arvoon on monia syitä. Maahanmuuttajilta voi puuttua työmarkkinoiden vaatima koulutus, ammattitaito tai kielitaito. Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät korostuvat maahanmuuttajien kohdatessa työmarkkinat. Valitettavasti syrjäytyminen tuntuu periytyvän sukupolvelta toiselle; esimerkiksi Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan maahanmuuttajanuoret, jotka ovat käyneet läpi saman koulutusjärjestelmän kuin valtaväestökin, työllistyvät huonommin. Fosanderin mukaan maahanmuuttajat sijoittuvat Suomessa jonkinlaiseen välitilaan suomalaisen yhteiskunnan laitamille; he eivät ole oikein yhteiskunnan sisällä, mutta eivät kokonaan ulkopuolellakaan. Yhtenä syynä yhteiskunnalliseen huono-osaisuuteen voidaan pitää kasvavaa rasistista ja etnistä syrjintää, mitä tapahtuu koko Euroopan unionin alueella. Rasismi ja etnisten ryhmien yhteiskunnallinen epätasa-arvo ruokkivat toisiaan. Samalla, kun rasismi aiheuttaa syrjäytymistä, ovat syrjäytyneet hyvä kohde rasistiselle käyttäytymiselle. Jaakolan tutkimuksen mukaan Suomessa vallinnut taloudellinen lama ja vaikea työttömyyskausi luvun alkupuolella muutti asenteet kielteisemmäksi maahanmuuttajia kohtaan. Toisaalta maahanmuuttaja työnhakijoihin suhtaudutaan paremmin, mutta pakolaisia kohtaan asenteet ovat edelleen kielteisiä. Nykyään ilmenevä uusi rasismi ja sen edustajat väittävät, että kulttuuriset erot tekevät mahdottomaksi eri ihmisryhmien yhdessäolon. Tämä näkemys hiljaisesti sallii syrjinnän tavoitteenaan poistaa valtaväestöstään poikkeavat kulttuuriset ryhmät omasta yhteiskunnastaan perustellen, että kulttuurierot aiheuttavat vain loputtomasti yhteenottoja ja vaikeuksia.(ikäläinen ym.2003, )
21 21 6. KOTOUTUMISTA JA MAAHANMUUTTOA KOSKEVAT LAIT JA ASETUKSET Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta tulivat voimaan Lain mukaan kunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisesta yhteistyössä työvoimatoimistojen kanssa. Kotouttamisella tarkoitetaan eri viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja. Kotouttamislain mukaan kunta laatii kuntakohtaisen kotouttamisohjelman maahanmuuttajien kotouttamisesta yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten sekä kansaneläkelaitoksen kanssa. Kotouttamisohjelma koskee kaikkia maahanmuuttajia, ei vain pakolaisia ja paluumuuttajia. Kotouttamisohjelmassa tulee esittää suunnitelma maahanmuuttajien kotouttamisen tavoitteista, toimenpiteistä, voimavaroista sekä yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kunnan kotouttamisohjelman lisäksi laki ja asetus maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta edellyttävät, että jokaisella maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai hakee toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea, on oikeus yhteistyössä kunnan ja työvoimatoimiston kanssa laadittavaan kotouttamissuunnitelmaan, mikä korvaa työvoimapalvelulaissa tarkoitetun työnhakusuunnitelman. Yksilöllinen kotouttamissuunnitelma on laadittava viimeistään siinä vaiheessa, kun työttömyys tai toimeentulotuen saaminen on kestänyt viisi kuukautta. Maahanmuuttajalla on oikeus kotouttamissuunnitelmaan enintään kolme vuotta ensinmäisen kotikunnan väestö- ja tietojärjestelmään merkitsemisestä. Kotouttamissuunnitelmassa on tarkoitus sopia niin kunnan, työvoimatoimiston ja maahanmuuttajan kesken niistä toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankinnassa. (Hyvinkään kaupunki.) Kotouttamislain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja tasa-arvoa. Kotoutumisella eli integraatiolla pyritään saamaan maahanmuuttaja kiinnittymään
22 22 uuteen yhteiskuntaan. Kotoutumisen ajatuksena on, että tulijan ei tarvitse sulautua, mutta häntä ei myöskään eristetä, vaan tarjotaan pääsy yhteiskunnan täysipainoiseen jäsenyyteen.( Trux 2000, 346.) Mikäli maahanmuuttaja ei ole työikäinen kotouttamissuunnitelma tehdään yhdessä kunnan edustajan kanssa. Kotouttamissuunnitelma tehdään korkeintaan kolmeksi vuodeksi ja siihen kirjataan sellaisia toimenpiteitä, jotka lisäävät maahanmuuttajan mahdollisuuksia toimia työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa Suunnitelmien tekeminen ei ole ollut kunnissa ongelmatonta ja niihin onkin kohdistunut paljon kritiikkiä. Käytännön toteutus ei ole sujunut ei ole aina sujunut suunnitelman mukaisesti tai sitten maahanmuuttaja on saattanut jäädä ilman kotouttamissuunnitelmaa, koska ei ole sitä osannut vaatia. (Alitolppa-Niitamo 2005, 55.) Suomi on mukana muun muassa seuraavissa kansainvälisissä sopimuksissa: Pohjoismainen vapaa liikkuvuus, joka tarkoittaa pohjoismaiden asukkaat saavat vapaasti muuttaa Pohjoismaasta toiseen. Tämä oikeus ei kuitenkaan koske Pohjoismaissa asuvaa ei- Pohjoismaan kansalaista. Euroopan unionin kansalaisten työvoiman vapaa liikkuvuus tarkoittaa, että Euroopan unionin alueella ihminen saa muuttaa toiseen Euroopan maahan tekemään työtä. Työtön työnhakija voi asua kolme kuukautta maassa etsimässä työtä. Työntekijän mukana saa muuttaa myös hänen perheensä. Tämä sopimus ei koske Euroopan unionin alueella asuvaa ei- eurooppalaista henkilöä. (Räty 2002, ) Suomen pakolaispolitiikka pohjautuu Geneven yleissopimukseen vuodelta 1951 ja sitä täydentävään pöytäkirjaan vuodelta Suomi on liittynyt molempiin sopimuksiin vuonna Sopijavaltiot sitoutuvat siihen, etteivät ne karkota maansa alueella laillisesti oleskelevaa pakolaista, eivätkä palauta turvapaikanhakijaa sellaiselle alueelle, jossa hän voisi joutua vainotuksi. Kansainvälisen oikeusjärjestelmän mukaan valtiolla on oikeus päättää, kuka ulkomaalainen saa muuttaa sen rajojen sisäpuolelle. Tätä oikeuttaa voidaan rajoittaa tai määritellä tarkemmin kansainvälisillä sopimuksilla. Nämä sopimukset koskevat sekä suomalaisten oikeuksia maailmalla että ulkomaalaisten oikeuksia muuttaa ja asua Suomessa. (Räty 2002, )
23 23 7. HYVINKÄÄN KOTOUTTAMISOHJELMA Hyvinkäällä ulkomailta tulleita asukkaita on noin 900 ja Hyvinkäällä puhutaan 65 eri kieltä. Suurimpia ulkomaalaisryhmiä ovat virolaiset, venäläiset, kosovon albanit, afgaanit ja vietnamilaiset. Hyvinkää on vastaanottanut pakolaisia vuodesta 1988 lähtien. Hyvinkään kaupunginvaltuusto teki päätöksen pakolaisten vastaanotosta. Vuoden 2003 loppuun mennessä Hyvinkäällä oli väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan kirjoilla henkeä, joista ulkomaan kansalaisia 811 henkeä. Ulkomaalaisryhmiä ovat tuolloin olleet venäläiset, virolaiset, jugoslavialaiset ja afgaanit. Hyvinkään kaupungin oma kotoutumisohjelma on valmistunut vuonna 1996 ja sitä on uudistettu viimeksi vuonna Uusin kotouttamisohjelma astui voimaan Hyvinkään kaupunki vastaanottaa vuosittain pakolaisia yhteistyössä työvoima- ja elinkeinokeskuksen (TE-keskus) kanssa. Pakolaisten lisäksi vastaanotetaan Inkerin paluumuuttajia muutamia perheitä vuodessa. Vastaanottoon vaikuttaa asuntojen saatavuus Hyvinkäällä. (Hyvinkään kaupunki.) MAMU- työryhmä eli maahanmuuttajien työryhmän nimi oli aluksi pakolaistyöryhmä, mutta se muutti nimensä vuonna MAMU- ryhmään kuuluvat Hyvinkään kaupungilta keskushallinto, sosiaali-, terveys-, asunto-, nuoriso- ja opetustoimi, päivähoito, kirjasto, kotipalvelu ja kansalaisopisto sekä muista tahoista työvoimatoimisto, aikuiskoulutuskeskus, seutrakunta, kansaneläkelaitos, poliisi, Hyvinkään kiinteistöjenhoito Oy ja maahanmuuttajien edustajat. MAMU- ryhmän tehtäviin kuuluu maahanmuuttajien kotoutumiseseta huolehtiminen. Se tiedottaa, tekee aloitteita ja toimii yhteistyökoordinaattorina. Hyvinkäällä maahanmuuttajatyössä avainsana on verkostoituminen maahanmuuttajien työryhmän (MAMU) kautta. Ryhmän kokoonpano on vuosien varrella kasvanut. Haastattelin työtäni varten (syksy 2006) Hyvinkään ulkomaalaiskoordinaattoria ja maahanmuuttajatyötä tekeviä perhetyöntekijöitä kartoittaakseni sosiaalitoimen työnkuvaa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Maahanmuuttajien käytännön asioiden kokonaisvastuu Hyvinkäällä kuuluu perusturvakeskuksen sosiaalihuollon palvelualueen
24 24 piiriin. Maahanmuuttajien sosiaalihuoltoon kuuluvat asiat on keskitetty ulkomaalaiskoordinaattorille. Ulkomaalaiskoordinaattori kertoi, että kaikki ulkomaalaisasiat on hoidettu 1990 luvun puolivälin jälkeen sosiaalikeskuksessa. Ulkomaalaiskoordinaattori tekee sekä lapsi- että aikuistyötä, koska Hyvinkäällä ulkomaalaiskoordinaattoreita on vain yksi. Ulkomaalaiskoordinaattori toimii MAMUryhmän jäsenenä ja perhetyöntekijöiden esimiehenä. Lisäksi hänen toimenkuvaansa kuuluu eri yhdistyksissä, kouluilla ja eri tilaisuuksissa luennointi maahanmuuttajinn, pakolaisuuteen ja rasismin ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Kun Hyvinkäälle saapuu pakolaisia, heillä on info- tilaisuus sosiaalikeskuksessa. Tarvittaessa infotilaisuuteen voi osallistua myös jokainen perhe erikseen. Joskus perhe tai yksittäinen henkilö tarvitsee tukea enemmän ja silloin sosiaalikeskuksesta saa neuvonta-ajan nopeasti. Sosiaalikeskukseen maahanmuuttaja voi tulla myös ilman ajanvarausta. Useimmiten apua tarvitaan esimerkiksi kirjeiden selvittelyssä, kun kielitaito on vielä heikko. Monet pakolaiset tai turvapaikanhakijat ovat myös lukutaidottomia. Hyvinkäällä perhetyön tarkoituksena on auttaa ja tukea maahanmuuttajia selviytymään kodissaan ja sen ulkopuolella. Perhetyö tarjoaa maahanmuuttajille tarvittaessa myös saattajapalveluja kun asioidaan kaupungin eri virastoissa. Maahanmuuttajatyötä tekevät lastensuojelun perhetyöntekijät (työpari). Heidän yhteistyökumppaneitaan ovat esimerkiksi terveydenhoitajat, koulut, päiväkodit ja muut viranomaiset. Ulkomaalaiskoordinaattoori on yhteistyössä asuntopalveluiden kanssa järjestänyt pakolaisten asunnot Hyvinkäällä. Perhetyöntekijät ottavat maahanmuuttajat vastaan lentokentältä ja he ovat myös hankkineet maahanmuuttajien asuntoihin tarvittavat varusteet, jotta elämä uudessa maassa pääsee alkuun. Asuntojen varustelu tarkoittaa perusvälineistöä, asuntoihin on hankittu esimerkiksi sängyt, keittiön pöytä ja siivousvälineet. Monet suomalaiset ovat siinä uskossa, että maahanmuuttajille hankitaan uudet huonekalut, mutta todellisuudessa kirpputoreja hyödynnetään paljon tavaroiden hankkimisessa.
25 25 Kun maahanmuuttajat tulevat asuntoon, tulkki tulee myös paikalle, jotta perhetyöntekijät voivat opastaa esimerkiksi lieden ja wc:n käytön. Seuraavana päivänä maahanmuuttajan kanssa tutustutaan kaupunkiin. Kirpputorit näytetään heti tällä ensimmäisellä tutustumiskerralla, koska on tärkeää, että maahanmuuttajat oppivat hyödyntämään niitä. Tulot ovat pienet, joten hankinnat on pääsääntöisesti tehtävä niistä. Sosiaaliturvatunnuksen saatuaan maahanmuuttajalle tehdään terveystarkastus terveyskeskuksessa. Maahanmuuttajanaisille kerrotaan kansainvälisestä naistenkerhosta, jotta he pääsisivät heti tutustumaan muihinkin maahanmuuttajiin ja toisaalta naistenkerhossa opastetaan ja neuvotaan ihan tavallisia arjen asioita; vierailijoina käyvät esimerkiksi lääkärit, terveydenhoitajat ja koulujen edustajat. Naistenkerhossa on hyvä mahdollisuus vielä käydä läpi kaupungin tarjoamia palveluita ja keskustella mitä palvelut pitävät sisällään, koska kerhon vetäjät ovat kaikki MAMU- ryhmän jäseniä, yhteistyö ja verkosto työntekijöiden kesken on tiivistä. On tärkeää, että maahanmuuttaja luo kontakteja muihin ihmisiin, jotta on mahdollista löytää oma paikkansa yhteiskunnassa; kielikursseille pääseminen voi viedä aikaa jopa vuosia. Työntekijöiden itsensä on vedettävä raja työn ja vapaa-ajan välille. Vaikka maahanmuuttajien kanssa ollaan paljon tekemisissä ja heitä autetaan elämisen alkuun, ei ole tarkoitus, että työntekijöistä tulee heidän ystäviään, vaan maahanmuuttaja luo omat sosiaaliset verkostonsa. Tarkoituksena on auttaa ja tukea maahanmuuttajaa selviytymään kotona ja kodin ulkopuolella. Perhetyön kautta ohjataan asiakkaat kunnallisiin ja julkisiin palveluihin sekä annetaan neuvontaa ja ohjausta. Kesäisin perhetyö osallistuu uusille maahanmuuttajille tarkoitettujen leirien vetämiseen. Työvoimatoimisto on myös yksi merkittävistä taho maahanmuuttajien kotouttamisessa. Sen kautta maahanmuuttajat voivat hakeutua työhön, koulutukseen, työharjoitteluun, työelämävalmennukseen tai muihin kuntouttaviin toimenpiteisiin. Kun maahanmuuttajalle tehdään kotoutumissuunnitelmaa, sen ensisijaisena tavoitteena on, että maahanmuuttaja oppii riittävän Suomen kielen taidon ja oppii tuntemaan suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää. Työvoimatoimisto ostaa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen palvelut HRAKK:sta. Se on toteuttanut työvoimapoliittisena
MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ
MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...
LisätiedotYleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)
Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)
LisätiedotUudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö
Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman
LisätiedotKotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori
Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja
LisätiedotSanastoa. Kotopaikka-hanke
Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotAlkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.
Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.
LisätiedotKUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut
KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta
LisätiedotKouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
LisätiedotPERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA
PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -
LisätiedotKatsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä
Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä Käsitteet Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Kiintiöpakolainen
LisätiedotSosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1
Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun
LisätiedotMIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ
MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotEV 214/2005 vp HE 166/2005 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 214/2005 vp Hallituksen esitys laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotMitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu
Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa
Lisätiedotmaahanmuuttopalvelut SELKOESITE
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
LisätiedotIO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja
IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat
LisätiedotValtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Asianro 679/05.11.00/2013 220 Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta
LisätiedotMaahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola
Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten
LisätiedotValtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä
Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen
LisätiedotKouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
LisätiedotVPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?
VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
Lisätiedotmaahanmuuttopalvelut SELKOESITE
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
LisätiedotPäivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.
Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin
LisätiedotSisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18
Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotValtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
LisätiedotSUOMI. Tervetuloa Suomeen. Perustietoa asumisesta ja oleskelusta Suomessa
SUOMI Tervetuloa Suomeen Perustietoa asumisesta ja oleskelusta Suomessa Muutto Suomeen? Miten pääsen alkuun? Hoida nämä asiat, kun olet muuttanut Suomeen. 2 Asunto Hanki itsellesi asunto. Et voi rekisteröidä
LisätiedotKotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja
Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste
LisätiedotPääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta
Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Maahanmuuttajat voimavarana pääkaupunkiseudulla seminaari 20.3.2007 Kauniainen, Kasavuoren koulutuskeskus Kansliapäällikkö Työministeriö 1 Suomessa työskentelevät
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotKotoutuminen eilen, tänään, huomenna
Kotoutuminen eilen, tänään, huomenna Suuret pohjalaiset kotoutumispäivät 23.10.2018 Pasi Saukkonen Mitä kotoutuminen on? oman paikkansa löytämistä siellä missä asuu yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista
LisätiedotVoimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry
Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus
LisätiedotMiina Pyylehto, Mosaiikki-projekti
Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotKotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut
Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä
Lisätiedotsaataviin tietoihin v. 2009-2010.
Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotTurvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto
Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen
LisätiedotMatkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu
Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit
LisätiedotYksin tullut aikuinen maahanmuuttaja
Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotLiite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina
36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917
LisätiedotKOTIKUNNAN KOHTAAMISET KOTOUTUMISEN YTIMESSÄ. Milla Mäkinen Yhteisötyön Päällikkö
KOTIKUNNAN KOHTAAMISET KOTOUTUMISEN YTIMESSÄ Milla Mäkinen Yhteisötyön Päällikkö 28.9.2017 Suomen Pakolaisapu ry Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa
LisätiedotTurvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.
Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen
LisätiedotMonikulttuurista osaamista Ohjaamoihin -projekti
OSMo Monikulttuurista osaamista Ohjaamoihin -projekti MAAHANMUUTTOPROSESSI JA KOTOUTUMINEN Ulla Siirto & Outi Pylkkä Avainkäsitteitä Maahanmuuttaja Yleisnimitys maasta toiseen pysyvästi muuttavasta Kiintiöpakolainen
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotLuettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset:
TYÖMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain tarkentamista ja kehittämistä varten perustetun työryhmän (TM 008:00/2003)
LisätiedotTyömarkkinat, sukupuoli
Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen
LisätiedotOnnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu
Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu
LisätiedotLausunto koskien teemaa "Maahanmuuttajanaisten työllisyys ja työttömyys"
1 (6) Lausunto koskien teemaa "Maahanmuuttajanaisten työllisyys ja työttömyys" Lausuntoa pyydettiin hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä teemaan "Maahanmuuttajanaisten
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen:
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen: AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja
LisätiedotFRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *
*** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto
LisätiedotPALUUMUUTTAJAN HAASTEET
PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa
LisätiedotStudia Generalia Murikassa 12.11.2015
Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa
LisätiedotSuomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa
Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto
LisätiedotSomalien ja venäläisten näkökulma
Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten
LisätiedotLaki. ulkomaalaislain muuttamisesta
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,
LisätiedotPAKOLAISIA ENEMMÄN KUIN KOSKAAN. Yläkoulu / lukio. Maailman pakolaiset. Tehtävien lisätiedot opettajalle. Taustaksi:
PAKOLAISIA ENEMMÄN KUIN KOSKAAN Yläkoulu / lukio Maailman pakolaiset Ottakaa selvää: Mitä tarkoittavat käsitteet pakolainen ja turvapaikanhakija? Keitä ovat kiintiöpakolaiset? Kuinka monta kiintiöpakolaista
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotHyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014
Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5
LisätiedotMaahanmuutto Varsinais- Suomessa
Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotMaahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen
Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
LisätiedotOsaavaa työvoimaa maahanmuuttajista
Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista Kansainvälinen ja kulttuuritietoinen Kaakkois-Suomi seminaari Aika: Perjantai 29.9.2017 klo 9-15:15 Paikka: Kouvolan upseerikerhon juhlasali, Upseeritie 5, 45100 Kouvola
LisätiedotAjankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa
Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
Lisätiedot*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni
PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18
LisätiedotINFOA PAKOLAISKRIISISTÄ
INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ K eskustanuoret on huolissaan käynnissä olevasta pakolaiskeskustelusta. Keskustelu itsestään on hyvästä ja tervetullutta, mutta useat väärät käsitykset ja väärinymmärrykset värittävät
LisätiedotMONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016
MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).
LisätiedotYksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus
Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Johanna Hiitola, YTT, Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti Suomen Akatemian hanke: Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus Kuka
LisätiedotMaahanmuutto Pirkanmaalla Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, Pirkanmaan ELY-keskus / Tampereen yliopisto
Maahanmuutto Pirkanmaalla 4.2.2016 Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, / Tampereen yliopisto Turvapaikanhakijat 31.12.2015 Ulkomaan kansalaiset ja kotouttaminen Kunnan ja ELY-keskuksen
LisätiedotPerhenormit huostaanottoasiakirjoissa
Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotTurvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)
Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta
LisätiedotArjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa
Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen
LisätiedotMobiilin sosiaaliturvan kärkihanke 5. työpaja - Muuttohaukat
Mobiilin sosiaaliturvan kärkihanke 5. työpaja - Muuttohaukat Henna Huhtamäki 17.8.2017 1 23.2.2018 Etunimi Sukunimi Lupatyypit 2015-2017 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1.8.2017 2 0 1 6 2015 2 23.2.2018
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotTere tulemast, tervetuloa!
Reacting to Growing Immigration Strengthening social inclusion of Estonian migrant families in Finland and Estonia REGI projekti 2015-2107 Tere tulemast, tervetuloa! REGI-projekti Kaksivuotista projektia
LisätiedotKatsaus maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden tilanteeseen Lapissa
Katsaus maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden tilanteeseen Lapissa MYR 5.10.2015 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Ulkomaan kansalaisten määrä kasvaa Lapissa 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500
LisätiedotJokainen alle 18-vuotias on lapsi.
Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotMaahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus
Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat
LisätiedotEspoolainen kotouttamistyö Onnistumisia ja haasteita
Espoolainen kotouttamistyö Onnistumisia ja haasteita Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä, Maahanmuuttajapalvelut 18.1.2018 Monikulttuuriasiain neuvottelukunta Maahanmuuttajapalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille
Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012
LisätiedotMinister Astrid Thors
Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia
LisätiedotVastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista
Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotKemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma
1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut
LisätiedotKotouttaminen terveydenhuollossa
Kotouttaminen terveydenhuollossa tartuntatautien torjunnan ja rokotusten näkökulmasta Tartuntatautipäivät 6.4.2017 Paula Tiittala, LL, asiantuntijalääkäri, tutkija HY, THL 1 Sisältö 1. Käsitteet tutuiksi
LisätiedotKaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak
Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen
Lisätiedot