Maarit Boriboun, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vaasan yksikkö. [MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA JA POHJANMAALLA]

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maarit Boriboun, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vaasan yksikkö. [MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA JA POHJANMAALLA]"

Transkriptio

1 2012 Maarit Boriboun, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vaasan yksikkö. [MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA JA POHJANMAALLA]

2 Sisältö MISTÄ MAAHANMUUTTAJAT TULEVAT?... 2 MIKSI SUOMEEN?... 4 MIKSI SUOMI VASTAANOTTAA MAAHANMUUTTAJIA?... 5 MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS... 6 Palkkatöissä; yrittäjinä; työllistivät muita... 7 Miten Suomen ja Pohjanmaan kävisi ilman ulkomaalaisia?... 8 Mitä jos maahanmuuttajien työpanos otettaisiin pois BKT:sta?... 9 MITEN TYÖLLISTÄT MAAHANMUUTTAJAN?... 9 Maahanmuuttajan työllistäminen... 9 Monimuotoisen työyhteisön etuja KOTOUTUMINEN Kotouttamisen tärkeimmät toimijat PAKOLAISET JA TURVAPAIKANHAKIJAT Kuinka moni saanut oleskeluluvan? Alaikäisenä tulleet: keitä he ovat? Perheenyhdistäminen TURVAPAIKANHAKIJAN POLKU KUNTALAISEKSI Vastaanottokeskuksista kuntiin LÄHTEET

3 MISTÄ MAAHANMUUTTAJAT TULEVAT? Maahanmuuttajaksi/ maastamuuttajaksi kutsutaan maasta toiseen muuttavaa henkilöä. Kyseessä on yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä. Esimerkiksi EU:n alueella maahanmuuttajia ovat niin pakolaiset kuin EU:n kansalaisetkin. Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pysyvästi maasta toiseen rakentaakseen siellä itselleen uuden elämän. Siirtolaisella tarkoitetaan sekä maastamuuttajaa että maahanmuuttajaa. Suomessa asui vakituisesti vuoden 2011 lopussa ulkomaista syntyperää olevaa henkilöä, mikä on 4,8 prosenttia väestöstä. Ulkomaista syntyperää olevista 59 prosenttia oli taustaltaan eurooppalaisia. Toiseksi suurin ryhmä olivat aasialaistaustaiset, joiden osuus oli 23 prosenttia, ja kolmanneksi suurin afrikkalaistaustaiset, joita oli 12 prosenttia. Ulkomailla syntyneistä enemmistö (65 prosenttia) on syntynyt Euroopassa. Seuraavaksi eniten on Aasiassa syntyneitä (20 prosenttia) ja Afrikassa syntyneitä (9 prosenttia). Ulkomailla syntyneistä henkilöistä 17 prosenttia puhuu äidinkielenään suomea. (Tilastokeskus, 2011; 2010.) Maakohtaisesti eniten Suomeen on muutettu a) entisen Neuvostoliiton alueelta ja Venäjältä, b) Ruotsista ja c) Virosta. (Sisäasiainministeriö, maahanmuutto 2011.) Pohjanmaa on yksi maan kansainvälisimmistä maakunnista heti Ahvenanmaan ja Uudenmaan jälkeen. Vuoden 2011 väestörakenteen mukaan Pohjanmaalla ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli 5,02%. Ahvenanmaalla se oli 11,6% ja Uudellamaalla 8,9%. Ahvenanmaan ulkomaista syntyperää olevista ruotsalaistaustaisia oli lähes puolet. Alhaisin ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli Etelä- Pohjanmaalla, 1,5 prosenttia. (Tilastokeskus 2011.) Pohjanmaalle tullaan eniten Ruotsista, Virosta ja Venäjältä. Myös Somaliasta, Irakista, Thaimaasta ja Ruandasta saapuu ulkomaalaisia Pohjanmaalle. Vaasassa ulkomaalaisten osuus oli viime vuonna 6%. (Reini 2011) Vaasan asukasluku oli , josta ulkomaan kansalaisia oli (Tilastokeskus; Vaasan kaupunki 2011.) 2

4 Suomen kaikista maahanmuuttajista yli kolmannes puhuu äidinkielenään joko venäjää tai viroa. Uudellamaalla vieraskielisiä on 8%, Pohjanmaalla 4,5%, mutta Vaasassa heitä oli vuonna ,9%. Pohjanmaan yleisin äidinkieli on ruotsi, 45%. Vieraista kielistä eniten puhutaan venäjää. (Tilastokeskus 2011.) 3 (Tilastokeskus 2011.)

5 MIKSI SUOMEEN? Vireille tulleet oleskelulupahakemukset ) Perheside: avioliitto, perheen yhdistäminen 44% 2) Työnteko ja elinkeinonharjoittaminen 27% 3) Opiskelu 25% 4) Paluumuutto (suomalainen syntyperä) 2% 5) Muut perusteet (adoptio, au pair jne.) 2% Suomen maahanmuuttajista vain pieni osa on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Yleisimmät syyt maahanmuuttoon ovat avioituminen, työ tai opiskelu. Suurin hakijaryhmä oli jälleen Venäjän federaation kansalaiset. Vuonna 2011 seuraavaksi eniten oleskelulupahakijoita oli Somaliasta, Kiinasta ja Intiasta. (Tilastokeskus2011; Maahanmuuttovirasto 2011.) Myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat 2011 Yhteensä a) Perheside 33% b) Opiskelu 31% c) Työnteko ja elinkeinonharjoittaminen 30% d) Paluumuutto (suom. syntyperä) 4% e) Muut perusteet (adoptio, au pair jne.) 2% Oleskelulupatilastoissa eivät näy; eivät tarvitse oleskelulupaa - Pohjoismaalaiset toisissa Pohjoismaissa - Muut EU/ETA- jäsenvaltion tai Sveitsin kansalaiset; rekisteröitävä oleskeluoikeutensa - Heidän perheenjäsenensä - Turvapaikanhakijat tilastoidaan erikseen (Maahanmuuttovirasto 2011.) 4

6 MIKSI SUOMI VASTAANOTTAA MAAHANMUUTTAJIA? 1) Kansainväliset sopimukset, joihin Suomi on sitoutunut. Suomi YK:n jäsen vuodesta Pakolaisuuden edellytykset ja pakolaisille kuuluvat oikeudet määritellään YK:n laatimassa Geneven pakolaissopimuksessa. Tärkeimmät sopimukset ovat - Geneven pakolaissopimus*. Suomi allekirjoitti Geneven sopimuksen vuonna Euroopan ihmisoikeussopimus**. - Niihin ja Suomen perustuslakiin sisältyy palautuskielto. Suomen perustuslain mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. *Sopimus pakolaisten oikeudellisesta asemasta eli Geneven pakolaissopimus on Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1951 laatima ja vuonna 1967 laajennettu sopimus pakolaisten oikeudellisesta asemasta. Sopimuksessa on määritelty yksityiskohtaisesti, kuka on pakolainen ja minkälaiset oikeudet ja velvollisuudet hänelle kuuluvat sopimuksen allekirjoittajavaltioissa. **Euroopan ihmisoikeussopimus (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) on kansainvälinen ihmisoikeussopimus, johon ovat liittyneet useimmat Euroopan maat. Suomi liittyi sopimukseen toukokuussa 1989 ja se tuli Suomea sitovana voimaan vuotta myöhemmin. Sopimukseen liittyneet maat sitoutuvat takaamaan sopimuksessa mainitut oikeudet kaikille, myös ulkomaalaisille jotka kuuluvat valtion lainkäyttövallan piiriin. (Ulkoasiainministeriö.) 2) Eduskunta päättää vuosittain budjetin yhteydessä pakolaiskiintiön suuruuden ja valtioneuvosto päättää pakolaiskiintiön kohdentamisesta. Viime vuosina pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä vuodessa. (Maahanmuuttovirasto.) 3) Kunta; kunnanvaltuusto päättää itse ottaako se pakolaisia, se voi myös muuttaa päätöksensä. Pohjanmaalla pakolaisia ovat vastaaottaneet Kristiinankaupunki, Närpiö, Pietarsaari, Vaasa. (Maahanmuuttovirasto.) 4) Vastuu oleskeluluvan saaneiden kuntiin siirtymisestä on alueellisilla ELY - keskuksilla. Keskukset neuvottelevat alueensa kuntien kanssa pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. 5

7 (Maahanmuuttovirasto.) 5) Työperäinen maahanmuutto a) Heikkenevän huoltosuhteen vuoksi: Väestöennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä maan väestöstä lähes kolmannes olisi työiän ylittäneitä (yli 65- vuotiaita). Maahanmuutto voi jonkin verran korjata vinoa ikärakennetta ja pienentää valtion kustannuksia ikääntymisestä johtuen, koska muuttajista valtaosa, 80% on työikäisiä. (Reini 2012.) b) Yritykset rekrytoivat suoraan ulkomailta, kun eivät löydä Suomesta osaavaa työvoimaa. Suomessa työttömiä, mutta aina työ ja työnhakijat eivät kohtaa, ns. kohtaanto- ongelma. (Työ- ja elinkeinoministeriö.) MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS Mitä maahanmuuttaja haluaa? Maahanmuuttajat haluavat ansaita oman elantonsa, ja he pitävät työtä myös tärkeimpänä kotoutumista edistävänä tekijänä. (SM 2009; 2010.) Kantaväestöön verrattuna maahanmuuttajien työttömyysaste on noin kolminkertainen, suurissa kaupungeissa yli 50%. Maahanmuuttajien työllisyyden tasoon vaikuttaa lähtömaa, etninen tausta ja sukupuoli. (Setu 2009.) Ulkomaalaisten työttömyysaste oli marraskuun 2012 lopussa 24%. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 9,5. (Reini 2011; Tilastokeskus.) 6 Pohjanmaalla Maahanmuuttajien työttömyys on matalin Pohjanmaan alueella. Ulkomaalaisten työttömien osuus ulkomaalaisesta työvoimasta oli 14,7 marraskuussa Vuosi sitten vastaava osuus oli 15,2. Työttömänä heitä oli 524 henkilöä. Koko maassa ulkomaisten työttömien osuus oli 24 %. (ELY- keskus Pohjanmaa 2012.) Ulkomaalaisen työvoiman osuus Pohjanmaan työvoimasta oli 3,1%, mikä on toiseksi suurin osuus Uudenmaan 5,4% jälkeen. (ELY- keskus Pohjanmaa 2012.)

8 Palkkatöissä; yrittäjinä; työllistivät muita Ulkomaalaistaustaisten yleisimmät ammatit vuonna 2006 Ammattiryhmiä, joissa on suhteellisesti eniten ulkomaalaistaustaisia vuonna (Tilastokeskus.)

9 Maahanmuuttajayritykset kokonaan tai vähintään puoliksi ulkomaalaisten hallussa olevaa yritystä vuonna Työllistivät noin 5000 palkansaajaa kokovuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna. Tämä tieto ei kata omassa yrityksessä työskenteleviä yrittäjiä, jotka eivät maksa palkkoja itselleen (toiminimiyrittäjät) prosentilla maahanmuuttajayrityksistä on palkansaajia. - Naisten hallinnassa lähes 40% tai ne ovat naisten ja miesten yhdessä omistamia tiimiyrityksiä. Naisyrittäjien osuus on samaa luokkaa kuin koko yrityskentässä keskimäärin. - Lähes 60 prosenttia maahanmuuttajayrityksistä on yksityisiä toiminimiä eli pieniä yrityksiä. Suurin yritystoimiala koostuu 1) majoitus- ja ravitsemisalan yrityksistä. 2) Paljon myös informaation ja viestinnän, 3) liikkeenjohdon konsultoinnin sekä 4) ammatillisen ja teknisen toiminnan aloilla. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011.) Suomessa on samanaikaisesti sekä työttömyyttä että työvoimapulaa. Ongelma syntyy siitä, että työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. On ammattiryhmiä, joiden työpaikat ovat vähentyneet globalisaation seurauksena. Toisaalta on aloja, jolle suomalaiset itse eivät kouluttaudu ja hakeudu. (Tilastokeskus 2011.) Miten Suomen ja Pohjanmaan kävisi ilman ulkomaalaisia? Omavaraislaskelma on laskelma siitä, millainen väestökehitys Suomessa olisi tulevaisuudessa, jos valtakunnan rajat suljettaisiin eli muuttoliikettä maarajojen yli ei tapahtuisi. Omavaraislaskelman mukaan työikäisen eli vuotiaan väestön määrä vähenisi henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2040 mennessä vähennys olisi henkilöä eli lähes 14 prosenttia työikäisestä väestöstä. Tällainen kehitys olisi kestämätön. Ikärakenteen muutoksen aiheuttamat lisäkustannukset rasittavat sosiaali- ja terveysmenoja samalla, kun verotulot vähenisivät reilusti. (Tilastokeskus 2011.) 8

10 Mitä jos maahanmuuttajien työpanos otettaisiin pois BKT:sta? Vieraskielisen työpanoksen menetys pienentäisi koko maan BKT:ta 1,7 1,9 % pitkällä tähtäimellä riippuen maahanmuuttajien palkkataso- oletuksesta. Maan työllisyys heikkenisi noin 2% ja investoinnit tippuisivat 1,6%- 1,8%. Vaikutukset ulottuisivat myös ulkomaankauppaan. Sekä tuonti että vienti supistuisivat yli prosentin. Tuonnin kilpailukyky kasvaisi suhteessa kotimaiseen tuotantoon. Pohjanmaalla BKT heikkenisi 1,5%- 1,7% ilman vieraskielisten työpanosta. Kokonaisvaikutus alueen työllisyyteen olisi - 1,6 1,9%. Ilman vieraskielisen työvoiman panosta julkinen ja yksityinen kysyntä laskisivat Pohjanmaan alueella reilusti yli prosentin. Vieraskielisiä työskentelee Pohjanmaalla erityisesti alkutuotantoon liittyvissä tehtävissä. Tämä heijastuisi alkutuotantoon sidoksissa olevien toimialojen, kuten elintarviketeollisuuden heikkenemisenä. (Reini 2012.) MITEN TYÖLLISTÄT MAAHANMUUTTAJAN? Maahanmuuttajan työllistäminen Kaikkia Suomessa työtätekeviä koskevat samat työehdot. Ulkomaalainen työntekijä voi työskennellä myös lähetettynä työntekijänä. Oikeus tehdä ansiotyötä Suomessa määräytyy: Euroopan talousalueen (ETA) kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman erityistä työlupaa. ETA- maihin kuuluvat EU- maiden lisäksi Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. Muiden maiden eli ETA- alueen ulkopuolisten maiden kansalaisilta vaaditaan työntekijän oleskelulupa. Lisää tietoa oleskeluluvan hakemisesta työ- ja elinkeinotoimiston verkkopalvelussa. (Aluehallintovirasto. ) 9 Työnantajan on varmistettava Ulkomaalaislaissa on määrätty työnantajalle seuraavat velvollisuudet:

11 1. Työnantajan tulee varmistaa, että ulkomaalaisella työntekijällä on työntekijän oleskelulupa tai ettei sellaista tarvita. 2. Työnantaja tulee säilyttää työpaikalla tiedot palveluksessaan olevista ulkomaalaisista ja heidän työnteko- oikeutensa perusteista. (Lomake, jota työnantaja voi käyttää merkitessään tietoja ulkomaalaisesta työntekijästä ja hänen työnteko- oikeutensa perusteista ulkomaalaisen työntekijän työnteko- oikeuden peruste- lomakkeeseen (doc- tiedosto 43 kt). 3. Työnantajan tulee toimittaa työvoimatoimistoon selvitys ulkomaisen työntekijän työnteon keskeisistä ehdoista. Selvityksen tulee sisältää seuraavat tiedot: Työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka Työnteon alkamisajankohta Jos työ on määräaikainen, selvitys työsopimuksen kestosta ja määräaikaisuuden perusteesta Koeaika Työntekopaikka tai työkohteiden määräytymisen periaatteet Työntekijän pääasialliset työtehtävät Työhön sovellettava työehtosopimus Palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi Säännöllinen työaika Vuosiloman määräytyminen Irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste 4. Työnantajan tulee tehdä ilmoitus luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle, josta käy ilmi ulkomaalaisen työntekijän nimi ja sovellettava työehtosopimus Kohdat 3 ja 4 eivät koske EU- kansalaisia, tähän rinnastettavia tai tämän perheenjäseniä tai pysyvällä oleskeluluvalla oleskelevia ulkomaalaisia. (Aluehallintovirasto.) Ohje työnantajalle, jolla on ulkomaalaisia työntekijöitä. (http://www.tyosuojelu.fi/fi/etela_ulkomaisen_tyonantaja) Materiaalia työnantajan tueksi työsuojeluhallinnon sivuilta: 10

12 Työskentelyolosuhteet Työturvallisuusmääräysten vähimmäisvaatimukset koskevat kaikkia työntekijöitä Suomessa. Työsuojelutarkastuksilla erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että ulkomaalaiselle työntekijälle on annettu riittävä opetus ja ohjaus työtehtäviinsä. (Aluehallintovirasto.) Monimuotoisen työyhteisön etuja - Luovuus ja innovatiivisuus: monimuotoinen työyhteisö on idearikas - Käytännön hyöty kontaktien, kielitaidon ja kulttuuritietämyksen kautta; esim. yrityksen markkinoiden laajentamisessa, vienti- ja tuontitoiminnassa - Muiden työntekijöiden kielitaito voi kohentua Taloudellinen hyöty maahanmuuttajan mukanaan tuoman osaamisen avulla - Voi toimia linkkinä uusia maahanmuuttajatyöntekijöitä rekrytoitaessa - Voi toimia vertaisohjaajana uusien maahanmuuttajatyöntekijöiden perehdyttämisessä - Imagoetu (Menestystä monimuotoisuudesta elinvoimaa erilaisuudesta; Moninaisuus työelämässä opas pk- yrityksille; Monimuotoisuus työelämän mahdollisuus opas) Työ- ja elinkeinoministeriön monimuotoisuusoppaita: Monimuotoisuus yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan etu: teet/monimuotoisuus.pdf Monimuotoisuus työelämän mahdollisuus opas: esiteb5_2508.pdf Moninaisuus työelämässä opas pk- yrityksille: sille.pdf Menestystä monimuotoisuudesta: 11

13 KOTOUTUMINEN Laki kotoutumisen edistämisestä: Kotoutuminen tarkoittaa, että maahanmuuttaja sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaksuu uusia tietoja, taitoja ja toimintatapoja, jotka auttavat häntä osallistumaan aktiivisesti uuden kotimaansa elämänmenoon. Kotoutumisprosessi on aina yksilöllinen, ja maahanmuuttajien lähtökohdat kotoutua vaihtelevat merkittävästi. Suomen tai ruotsin kielen taito ja tieto suomalaisesta yhteiskunnasta ovat kotoutumisen tärkeitä edellytyksiä. Kotouttamistoimien tavoite on, että Suomeen muuttanut henkilö tuntee yhteiskunnalliset oikeutensa ja velvollisuutensa ja tuntee olevansa suomalaisen yhteiskunnan tervetullut jäsen. (Sisäasiainministeriö; Työ- ja elinkeinoministeriö.) Työvoimapulan lievittäjänä maahanmuutto edellyttää kotoutumisen ja työllistymisen onnistumista. Ulkomaalaisten kotoutumisessa on kuitenkin suuria eroja. Eroavuudet heijastavat myös ennakkoluulojamme. (Tilastokeskus 2011; Reini 2011; Valtonen 2009.) Kotoutuminen onkin kaksisuuntainen prosessi, se vaatii ulkomaalaiselta aikaa ja paljon työtä sekä kantasuomalaisilta sen, että hyväksymme uudet tulijat maahamme (Sisäasiainministeriö). Kotoutumisen esteitä a) Työllistymismahdollisuuden puuttuminen b) Kielitaidon puutteellisuus c) Syrjintä (Valtonen 1999; Sisäasiainministeriö ) Suomeen muuttavista ulkomaalaisista ei tule valtiontalouden kannalta kannattavia veronmaksajia, ellei heitä saada kotoutumaan yhteiskuntaamme. Se on haaste meille kaikille. Hyväksymmekö maahanmuuttajat vai suljemmeko heidät yhteiskunnan ulkopuolelle? (Tilastokeskus 2011.) Valtion kotoutumislaki: Valtion kotouttamisohjelma: 12

14 Kotouttamisen tärkeimmät toimijat Paikallisviranomaisista kunnat tarjoavat maahanmuuttajille sekä peruspalveluja että erityisiä kotoutumispalveluja ja työ- ja elinkeinotoimistot (TE- toimistot). Kunnat suunnittelevat ja kehittävät alueellaan maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä toimia ja palveluita, ja vastaavat näiden seurannasta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla (ELY- keskukset) on alueellinen vastuu maahanmuutto- ja kotouttamisasioista. ELY- keskukset ohjaavat TE- toimistoja maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvissä asioissa ja tukevat kuntia kotouttamisohjelmien valmistelussa ja toteutuksessa. Lisäksi ne sopivat kuntien kanssa kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntapaikoista. ELY- keskuksia ohjaa kotouttamisasioissa työ- ja elinkeinoministeriö. Elinkeinoministeriö suunnittelee, kehittää ja ohjaa maahanmuuttajien kotouttamista. Kotoutumispalveluja kehitetään myös eri hankkeissa. (Työ- ja elinkeinoministeriö.) Welcome Office, Vaasa Vaasan Kaupungin tietopiste Welcome Office tarjoaa Vaasaan muuttaville ohjausta ja neuvontaa maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Se tarjoaa palveluitaan myös kunnan eri toimijoille, yrityksille, työnantajille, koulutuksen järjestäjille ja kolmannelle sektorille. Projektityöntekijä, Kaisa Mäkinen, Kirjastonkatu 13 (kaupunginkirjasto) Vaasa. Puh , MA- PE ; TO

15 PAKOLAISET JA TURVAPAIKANHAKIJAT Maailmassa on noin 43 miljoonaa pakolaista, joista 80 prosenttia asuu köyhissä maissa. Pakolaisten lähtömaiden naapurimaat eivät pysty huolehtimaan heistä kaikista. Sen vuoksi vastuu pakolaisten suojelusta kuuluu koko kansainväliselle yhteisölle. (Pakolaisneuvonta ry.) Suomessa on pakolaisia sekä muita maahanmuuttajia hyvin vähän verrattuna muihin Euroopan maihin. (Maahanmuuttovirasto.) Vuosina Suomeen on vuosittain saanut oleskeluluvan turvapaikanhakijaa, kiintiöpakolaista ja heidän perheenjäsentään. Tämä on noin seitsemäsosa kaikesta maahanmuutosta. Suomen osuus Euroopan unionin alueen turvapaikanhakijoista on noin prosentti. Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa vuosittain kiintiöpakolaisia UNHCR:n kautta. Pakolaiskiintiö on pitkään ollut 750 henkilöä vuodessa. (Pakolaisneuvonta ry.) henkilöä, joista Suomessa 785 eli noin 1 prosentti. Samana vuonna myönteisen päätöksen sai esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa turvapaikanhakijaa. (www.ihmisoikeudet.net) Pakolainen on joutunut jättämään kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä tulevansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR toteaa olevan pakolainen. (www.ihmisoikeudet.net) Kiintiöpakolaiseksi kutsutaan henkilöä, jolle YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman ja jolle on myönnetty maahantulolupa budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä. Vuodesta 2001 Suomen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä. (www.ihmisoikeudet.net) 14 Turvapaikanhakijoiden määrät ovat täällä paljon pienempiä kuin monissa muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi vuonna 2008 koko EU:n alueelle saapui turvapaikanhakijoita lähes , joista vain noin eli 1,7 prosenttia Suomeen. Hakemuksiin tehtyjen myönteisten päätösten osuus oli samana vuonna vielä pienempi: yhteensä myönteisen päätöksen EU- maissa sai Maansisäinen pakolainen on joutunut jättämään kotinsa, mutta ei ole lähtenyt kotimaastaan. Osa maansisäisistä pakolaisista on siirretty pakolla omalta kotiseudultaan, osa taas on omatoimisesti paennut maansa konflikteja. Maansisäisiä

16 pakolaisia eli evakkoja arvioidaan olevan maailmassa yhteensä jopa 27,5 miljoonaa. (www.ihmisoikeudet.net) Tilapäisen oleskeluluvan saaneiden oikeudet ovat hyvin rajalliset. (www.ihmisoikeudet.net) Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Hän saa pakolaisaseman siinä tapauksessa, että hänelle myönnetään turvapaikka. Vain pieni osa turvapaikanhakijoista saa YK:n pakolaissopimuksen mukaisen pakolaisstatuksen, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon. Sen sijaan turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella tai humanitaarisin perustein. Suomessa turvapaikkaa voi hakea heti rajalta tai maahantulon jälkeen poliisilta. (www.ihmisoikeudet.net) Oleskeluluvaksi kutsutaan valtion jollekin tietylle henkilölle myöntämää määräaikaista tai pysyvää lupaa asua alueellaan. Turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella (esim. epäinhimillisen kohtelun uhka kotimaassa), humanitaarisin perustein (esim. kotiinpaluun mahdottomuus aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin takia) tai yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella (esim. kotimaan huonot olosuhteet ja hakijan haavoittuva asema). Tilapäinen oleskelulupa myönnetään, jos hakijaa tilapäisestä terveydellisestä syystä ei voida palauttaa kotimaahansa tai jos hänen maasta poistamisensa ei ole käytännössä mahdollista. Turvapaikanhakijat Pohjoismaissa vuosina Maahanmuuttovirasto, Migrationsverket (Ruotsi), Utlendingsdirektoratet (Norja), Justitsministeriet (Tanska) Kaikki hakijat 2010 Kaikki hakijat 2011 RUOTSI yksin tulleet alaikäiset NORJA yksin tulleet alaikäiset TANSKA yksin tulleet alaikäiset SUOMI yksin tulleet alaikäiset

17 MYÖNNETYT OLESKELULUVAT SUOMESSA 2011 Turvapaikka Oleskelulupa toisijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella Kielteisiä päätöksiä (Maahanmuuttovirasto 2011.) Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat maittain Lähtömaa 2011 Muutos vuodesta 2010 Irak Somalia Venäjä Afganistan Muiden maiden turvapaikanhakijamääriä vuonna 2011 Saksa Itävalta Belgia Iso- Britannia Ranska Kreikka Iran Syyria Nigeria Valko- Venäjä Serbia Kosovo (Maahanmuuttovirasto 2011.) 16 Italia Kanada (UNHCR, Statistics.)

18 17 Kuinka moni saanut oleskeluluvan? Pakolaisstatuksen saaminen on Suomessa erittäin vaikeaa. Vuonna 2008 koko EU:n alueelle saapui lähes turvapaikanhakijaa - heistä noin eli 1,7 prosenttia tuli Suomeen. Myönteisten päätösten osuus hakemuksista oli - EU- maissa henkilöä, - Suomessa 785 eli noin 1 prosentti. - esimerkiksi Ruotsissa ja - Saksassa turvapaikanhakijaa. (www.ihmisoikeudet.net)

19 Turvapaikkapäätökset Suomessa 2010 ja määrä määrä Myönteiset yhteensä Turvapaikka Toissijainen suojelu Humanitaarinen suojelu Oleskelulupa, muut perusteet Kielteiset yhteensä Dublin Rauennut Päätökset yhteensä (Maahanmuuttovirasto 2011.) Alaikäisenä tulleet: keitä he ovat? Ilman vanhempia tulleet lapset ovat erityisen haavoittuvainen ryhmä turvapaikanhakijoiden joukossa. Lapsiturvapaikanhakijoita kuuluu suojella paitsi pakolaisina myös ensisijaisesti lapsina. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus valtioiden antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen. (Pakolaisneuvonta ry.) Lapset saapuvat aseellisten konfliktien repimistä maista kuten Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Kongosta. Monet ovat kokeneet aseellisia hyökkäyksiä ja taisteluita, he ovat vaihtaneet asuinpaikkaa useaan kertaan ja heidän perheenjäseniään ja ystäviään on kuollut tai kadonnut. Usein lapsen vanhempi tai muu sukulainen on päättänyt lähettää lapsen turvaan rauhalliseen maahan. (Pakolaisneuvonta ry.) 18

20 Miksi lapsi pakenee yksin? Lapsipakolaisuudelle on monia syitä 1) Joutuneet eroon vanhemmistaan sekasorron keskellä, 2) ovat itse karanneet tai 3) jääneet orvoiksi. 4) Konfliktit lisäävät myös lieveilmiöitä kuten lapsikauppaa ja kidnappauksia. 5) Lapset voivat paeta myös perheeseen tai häneen itseensä kohdistuvaa vainoa, joka voi johtua esimerkiksi poliittisesta toiminnasta tai uskonnosta. 6) Lapsia ja nuoria voi uhata myös kunniaväkivalta tai pakkoavioliitto. 7) Joskus rajujen elinympäristön muutosten takia perheet joutuvat lähtemään kotiseudultaan. 8) Suomeen tulleista lapsista useimmat ovat paenneet sotatilaa ja aseellisia konflikteja, jolloin heitä voi uhata pakkovärvääminen lapsisotilaaksi. (Pakolaisneuvonta ry.) 19

21 20

22 Kuinka paljon Suomeen? Vuonna 2010 saapui 329 lasta. Vuonna 2009 saapui 557 lasta. Vuonna 2008 saapui 706 lasta. Vuonna 2007 saapui 98 lasta. Mistä maista lapset saapuvat? Vuonna 2010: 1. Somalia (117) 2. Irak (64) 3. Afganistan (43) Vuosina 2009 ja 2008 lähtömaat olivat samat. Lisäksi lapsipakolaisten lähtömaita ovat muiden muassa Angola, Kongon demokraattinen tasavalta, Iran, Venäjä ja Etiopia, yhteensä yli 30 kansalaisuutta. (Pakolaisneuvonta ry.) naimattomat lapset. Muiden kuin pakolaisstatuksen tai oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella saaneiden tulee osoittaa voivansa elättää perheensä, jotta perheen voi saada Suomeen. (www.ihmisoikeudet.net) Perheenyhdistämistä voivat hakea vain henkilöt, jotka ovat jo itse saaneet oleskeluluvan Suomesta. (Pakolaisneuvonta ry.) Perheenyhdistäminen ei tapahdu automaattisesti, vaan henkilön on laitettava prosessi vireille. Hakemusten käsittelyajat ovat pitkiä. Joulukuun 2012 alussa vireillä on noin perhesidehakemusta käsittelyn alkamista odottavista hakemuksista vanhimmat on pantu vireille pääsääntöisesti heinäkuussa 2012 ratkaisua odottavista hakemuksista vanhimmat on pantu vireille pääsääntöisesti maaliskuussa 2012 (Maahanmuuttovirasto.) 21 Perheenyhdistäminen Perheenyhdistämisellä tarkoitetaan pakolaisen tai henkilön, joka on saanut oleskeluluvan toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella, oikeutta saada Suomeen myös perheensä. Perheeseen katsotaan kuuluvaksi avio- /avopuoliso ja alaikäiset Perheenyhdistämisprosessi 1) Punaisen Ristin henkilötiedustelun avulla voi etsiä lähiomaisia silloin, kun yhteys omaiseen on menetetty sodan tai luonnononnettomuuden vuoksi.

23 2) Monisivuisen perheenyhdistämishakemuksen täyttävät sekä ulkomailla asuva perheenjäsen että Suomessa asuva perheenkokoaja joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. 3) Perheenjäsenten, mukaan luettuna perheenkokoajan, haastattelut vaaditaan silloin, kun hakijoilla ei ole esittää vaadittavia dokumentteja (vihki-, syntymä- ja adoptiotodistukset) tai asiakirjojen oikeellisuuteen ei voi luottaa. Maahanmuuttoviraston päätökset perustuvat kansainvälistä suojelua saavien osalta pitkälti hakijoiden kuulemiseen edustustossa. Haastattelut suoritetaan paikallisessa Suomen edustustossa. Haastatteluun tarvitaan usein tulkkausta. Käytännöt tulkkauskustannusten korvaamisesta vaihtelevat, toisinaan kustannukset maksaa valtio, toisinaan taas hakija itse. 4) Hakijoille tehdään myös DNA- testit sukulaisuuden varmistamiseksi. Suomessa oleskeleva perheenkokoaja haastatellaan Suomessa. 5) Niissä tapauksissa, joissa ulkomailla oleskelevien perheenjäsenten oleskelumaassa ei ole Suomen edustustoa perheenjäsenten on matkustettava haastattelua ja mahdollisia testejä varten siihen Suomen edustustoon, jonka toimivaltaan kyseessä oleva maa kuuluu. Haastatteluihin joutuu ruuhkien vuoksi jonottamaan usein kauan. Tapaukset, joissa ulkomailla oleskeleva perheenjäsen on alaikäinen, kaikki henkilöllisyyttä vahvistavat asiakirjat puuttuvat ja hakija asuu esim. orpokodissa tai kirkon suojissa, ovat hankalia. Alaikäisen hakijan voi olla mahdotonta ylittää rajaa ilman täysi- ikäistä sukulaista. 6) Myönteisen päätöksen jälkeen Suomen Punainen Risti hoitaa kansainvälistä suojelua saavien perheenkokoajien perheiden matkajärjestelyt yhteistyössä Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n kanssa. Tällä hetkellä ongelmaksi on muodostumassa, että kuntapaikkojen vähyyden vuoksi moni perheenkokoaja ei ole päässyt vastaanottokeskuksista asumaan itsenäisesti vielä siinäkään vaiheessa, kun hän on jo käynnistänyt perheenyhdistämisprosessin. Kunnilla ei ole tarjolla riittävästi asuntoja tulijoille eivätkä ne ole varautuneet isoihin perheisiin. 7) Kun perheenjäsenet ovat tulleet Suomeen, heidän tilannettaan kartoitetaan sosiaalitoimessa. Alkuvaiheessa perheenjäsenet rekisteröityvät maistraattiin, heistä tehdään muuttoilmoitukset ja haetaan tarvittaessa Kelan etuuksia, kuten lapsilisää. Oppivelvollisuusikäisen lapsen tai lasten tulosta ilmoitetaan kunnan opetuksesta vastaavaan virastoon. Maahan saapumisen jälkeen perheenjäsenet käyvät läpi perusteelliset terveystarkastukseet. (Pakolaisneuvonta ry.) 22

24 TURVAPAIKANHAKIJAN POLKU KUNTALAISEKSI Turvapaikkahakemusta ei voi tehdä Suomen rajojen ulkopuolelta tai Suomen edustustoista. EU:n ulkopuolelta tulevalla on yleensä oltava passi ja viisumi. Viisumeita ei kuitenkaan myönnetä henkilöille, joiden oletetaan hakevan turvapaikkaa, eikä Suomesta turvapaikan saaneiden sukulaisille yleensä myönnetä vierailulupia. Geneven pakolaissopimuksen mukaan turvapaikkaa hakeva ihminen ei oleskele laittomasti maassa huolimatta siitä, miten hän on maahan päässyt. (www.ihmisoikeudet.net) Suomeen saapuessaan turvapaikanhakija 1) jättää turvapaikkahakemuksen rajavartijoille tai poliisille 2) Siirtäminen vastaanottokeskukseen tai hän voi halutessaan hankkia majoituksen itsenäisesti. 3) Suomessa jokainen tapaus tutkitaan yksilöllisesti ja hakemusten käsittelyajat venyvät usein erittäin pitkiksi. Käsittelyssä saattaa mennä jopa kolme vuotta. 4) Saa oleskeluluvan tai kielteisen päätöksen 5) Oleskeluluvan saatuaan odottaa vastaanottokeskuksessa sen ilmoittamaa kuntapaikkaa tai 6) on vapaa siirtymään oma- aloitteisesti asumaan muualle. (www.ihmisoikeudet.net) Suomessa kuka tahansa voi muuttaa paikkakunnalta toiselle. Usein pitkäksi venyneen turvapaikkaprosessin jälkeen turvapaikanhakijalla on kiire päästä aloittamaan elämä uudessa kotimaassa, ja hankkimaan elanto perheelleen. Vuonna 2011 turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika on 263 vuorokautta hakemuksen vireillepanosta ensimmäiseen ratkaisuun. Kielteisestä turvapaikkapäätöksestä on mahdollisuus valittaa hallinto- oikeuteen. (Maahanmuuttovirasto.) Vastaanottokeskuksista kuntiin Vuoden 2011 aikana vastaanottokeskuksissa asui keskimäärin 200 oleskeluluvan saanutta henkilöä joka kuukausi. Tammi huhtikuussa 2012 yli 400 oleskeluluvan saanutta henkilöä odotti kuntapaikkaa vastaanottokeskuksissa joka kuukausi. Turvapaikanhakijan tulisi päästä siirtymään mahdollisimman nopeasti omaan asuntoon johonkin kuntaan sen jälkeen, kun hän on saanut turvapaikan. Silloin hänen kotoutumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan pääsisi tehokkaasti käyntiin. Vastuu oleskeluluvan saaneiden kuntiin siirtymisestä on alueellisilla ELY- keskuksilla. Keskukset neuvottelevat alueensa kuntien kanssa pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. (Maahanmuuttovirasto 2012.) 23

25 Riittävää määrää kuntapaikkoja ei ole löytynyt, minkä vuoksi Maahanmuuttovirasto on kehottanut vastaanottokeskuksia aktivoimaan oleskeluluvan saaneita muuttamaan omaehtoisesti kuntiin asumaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastaanottokeskukset ovat yhdessä oleskeluluvan saaneen henkilön kanssa tehneet suunnitelman asunnon etsimisestä ja muutosta johonkin kuntaan. (Maahanmuuttovirasto 2012.) Tammi huhtikuussa 2012 lähes 300 oleskeluluvan saanutta muutti omaehtoisesti kuntiin. Edellisvuoden aikana muuttajia oli koko vuonna yhteensä noin henkilöä. (Maahanmuuttovirasto 2012.) 24 Kotikuntalaki ja kotikunnan vaihtamisen rajoitukset Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen neljännen lisäpöytäkirjan liikkumisvapautta koskevan 2 artiklan mukaan jokaisella, joka on laillisesti jonkin valtion alueella, on oikeus liikkumisvapauteen tällä alueella ja vapaus valita asuinpaikkansa. (SM 2005.) Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 12 artiklan mukaan jokaisella laillisesti valtion alueella olevalla on oikeus liikkua siellä vapaasti ja valita vapaasti asuinpaikkansa. (SM 2005.)

26 LÄHTEET Aluehallintovirasto (2012). Ulkomaalaisen oikeus ansiotyöhön määräytyy kansalaisuuden mukaan. Työpaikkatiedote 4/2008. Työsuojelupiiri ; Ulkomaalaisten työnteko Suomessa. Työsuojeluhallinto. Koponen, Eija- Leena, Laiho, Ulla- Maija, Tuomaala, Mika (2012). Mistä tekijät sosiaali- ja terveysalalle. työvoimatarpeen ja tarjonnan kehitys vuoteen TEM- analyyseja 43/2012. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki. Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa- alueilla. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta / Osaaminen, työ ja hyvinvointi 9/ pdf Setu Maahanmuuttajien työllistymisen esteet kohti ennakoivaa ja vaikuttavaa verkostotyötä. Sisäasiainministeriö, Maahanmuutto- osasto. Vipuvoimaa EU:lta. Alpo. Euroopan unioni; Euroopan sosiaalirahasto. Ramboll Maahanmuuttovirasto (2012). Oleskelulupatilastot; turvapaikka- ja pakolaistilastot: kiintiöpakolaiset; Perheenjäsenen luokse Suomeen; Perhesidehakemusten jono; Turvapaikka Suomesta; Turvapaikkayksikön tilastokatsaus 2011; Vastaanottoyksikön tilastokatsaus tammi- huhtikuu National statistical institutes of Denmark, Norway, Sweden; Iceland Directorate of Immigration; Finnish Immigration Service. Pakolais- ja turvapaikkakäytännöt Suomessa; Käsitteitä. liittyvia- kasitteita Pakolaisneuvonta (2012). Kymmenen kovaa faktaa pakolaisuudesta; 10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista; Ilman vanhempia tulleet turvapaikanhakijalapset; Miten (perheen)yhdistäminen käytännössä toimii? Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjanmaa- Österbotten (2012). Työllisyyskatsaus: Lokakuu keskus.fi/fi/elykeskukset/pohjanmaanely/ajankohtaista/julkaisut/tyllisyys katsaukset/2012_10%20lokakuun%20ty%c3%b6llisyyskatsaus.pdf Reini, Katariina (2012). Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset. Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset vaikutukset Pohjanmaalle. Raportti 12/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere, Reini, Katariina (2011). Maahanmuutto tilastojen valossa. Tilastotietoa maahanmuutosta Suomeen ja Pohjanmaan maakuntaan. Bower- hanke, Vaasan kaupunki, THL Vaasan toimipiste. Vaasa, Sisäasiainministeriö (2005). Kotikuntalaki ja kotikunnan vaihtamisen rajoitukset. Sisäasianministeriön julkaisuja 24/2005. Sisäasiainministeriö (2012). Kotoutuminen. 25

27 Sisäasiainministeriö (2012). Maahanmuuttajabarometri Loppuraportti. Ramboll, Espoo ec8b/$file/maahanmuuttajabarometri_loppuraportti_final_pdf.pdf; Maahanmuuttajabarometri Loppuraportti. Ramboll. ee00388f48/$file/rmc_maahanmuuttajabarometri_loppuraportti.pdf Sisäasiainministeriö (2011). Maahanmuuton vuosikatsaus s.pdf Tilastokeskus (2011). Kuka on maahanmuuttaja? Tieto&Trendit 1/ _003.html Tilastokeskus (2012). Muuttoliiketilasto; väestötilasto; Väestörakenne _tie_001_fi.html ; Väestörakenne _tie_001_fi.html Tilastokeskus (2012). Ulkomaalaistaustaisten yleisimmät ammatit olivat siivoojat ja myyjät vuonna Työssäkäynti _tie_004.html Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kotouttamisen tärkeimmät toimijat. Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Maahanmuuttajien kotouttaminen. Työ- ja elinkeinoministeriö. Monimuotoisuus työelämän mahdollisuus opas: esiteb5_2508.pdf ; Moninaisuus työelämässä opas pk- yrityksille: sille.pdf ; Menestystä monimuotoisuudesta: Työ- ja elinkeinoministeriö (2011). Yrittäjyyskatsaus Työ ja yrittäjyys 34/2011. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Ulkoasiainministeriö (2012). Kansainväliset sopimukset. &culture=fi- FI UNHCR (2011). Asylum Levels and Trends in Industrialized Countries. Statistical overview of asylum applications lodged in Europe and selected non- European countries. UNCHR, The UN Refugee Agency. The Danish Immigration Service (2012), Finnish Immigration Service (2012), Iceland Directorate of Immigration (2012), the Norwegian Directorate of Immigration (2012) and the Swedish Migration Board (2012). Unaccompanied children; Unaccompanied children by age group Valtonen, K. (1999). Pakolaisten kotoutuminen Suomeen luvulla. Työministeriö, Helsinki. Verkkojulkaisut: 26

28 KIRJALLISUUS Menestystä monimuotoisuudesta elinvoimaa erilaisuudesta. Hyviä käytäntöjä monimuotoisuuden johtamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö. Strategia- ja ennakointiyksikkö. Työ- ja elinkeinoministeriö. Lönnberg Oy, marraskuu Monimuotoisuus työelämän mahdollisuus. Opas yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen työpaikalla. Tuotettu osana YES Yhdenvertaisuus EtuSijalle - hanketta ( ). Työ- ja elinkeinoministeriö. Monimuotoisuus yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan etu. Tuotettu osana YES Yhdenvertaisuus EtuSijalle - hanketta ( ). Työ- ja elinkeinotoimisto. 27 Moninaisuus työelämässä. Opas pk- yrityksille. Euroopan komission julkaisuja. Euroopan yhteisöt 2009.

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AvainluVUT nyckeltal key figures Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö Verksamhetskostnader (1000

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto TILASTOANALYYSI 2009 Maahanmuuttoyksikkö 22.2.2010 OLESKELULUVAT VUONNA 2009 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 2009 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

MAAHANMUUTON TUNNUSLUVUT

MAAHANMUUTON TUNNUSLUVUT MAAHANMUUTON TUNNUSLUVUT 2013 Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan unionin osarahoittama Julkaisusta vastaa: Euroopan muuttoliikeverkosto Maahanmuuttovirasto Panimokatu 2a 00580 Helsinki Tel. 0295 430

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Maahanmuuton vuosikatsaus 2009

Maahanmuuton vuosikatsaus 2009 Maahanmuuton vuosikatsaus 2009 2 MAAHANMUUTTO VÄHENI VUONNA 2009 Tämän tilastokatsauksen tavoitteena on kuvata maahanmuuttoa vuoden 2009 aikana. Muuttoliikettä on tapahtunut Suomessa läpi historian. Maasta

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013

Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013 Muistiinpanot opettajille Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013 Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänelle on voitu

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ

INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ K eskustanuoret on huolissaan käynnissä olevasta pakolaiskeskustelusta. Keskustelu itsestään on hyvästä ja tervetullutta, mutta useat väärät käsitykset ja väärinymmärrykset värittävät

Lisätiedot

OLESKELULUPA SUOMEEN TIETOSIVU MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET

OLESKELULUPA SUOMEEN TIETOSIVU MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET TIETOSIVU OLESKELULUPA SUOMEEN MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET Suomeen tulevat ulkomaalaiset tarvitsevat yleensä oleskeluluvan pitkäaikaista oleskelua varten Suomessa. Tässä tietosivussa selostetaan yleisluonteisesti

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOKATSAUS 2012/2 Kansalaisuusyksikkö 24.1.2013 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Mikä käynnisti vuoden 2015 maahantuloaallon EU:iin? Afrikan pohjoisosien ja Lähi-idän maiden sisäinen kehitys. Koulutettuja nuoria ilman töitä ja tiedonsaannin

Lisätiedot

Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), ns. kotoutumislaki voimaan 1.9.2011. Kuntanäkökulma

Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), ns. kotoutumislaki voimaan 1.9.2011. Kuntanäkökulma Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), ns. kotoutumislaki voimaan 1.9.2011 Kuntanäkökulma 1 Käsitteitä Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä.

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Ulkomaalaisten lupa-asiat Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Viisumi vai oleskelulupa? Viisumi on maahantulolupa lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään kolme kuukautta

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

244 Muut-luku sisältää muiden oleskelulupaperusteiden lisäksi myös turvapaikkaprosessin yhteydessä myönnetyt oleskeluluvat.

244 Muut-luku sisältää muiden oleskelulupaperusteiden lisäksi myös turvapaikkaprosessin yhteydessä myönnetyt oleskeluluvat. 5 Maahanmuuttoviraston myöntämät ensimmäiset oleskeluluvat ja Suomen kansalaisuuden saaneet 5 PERHE 6 36 OPISKELU 5 869 ENSIMMÄISET OLESKELULUVAT YHTEENSÄ 79 TYÖ 5 36 KANSAINVÄLINEN SUOJELU 68 Suomen kansalaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa?

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Kalle Myllymäki 18.1.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 1. Maahanmuuton tilanne Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön. TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014

LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön. TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014 LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014 LuvallaHETU-hanke Hankkeen esittely Hankkeen sisältö Tavoitteet Prosessi muutoksen

Lisätiedot

Näin ollen esimerkiksi kolme lastaan ja puolisonsa Suomeen haluavalta perheenkokoajalta edellytetään 2880 euron kuukausituloja.

Näin ollen esimerkiksi kolme lastaan ja puolisonsa Suomeen haluavalta perheenkokoajalta edellytetään 2880 euron kuukausituloja. 20.6.2010 Pakolaisneuvonta Suomen Pakolaisapu PERHEIDEN YHDISTÄMINEN TAUSTASELVITYS 1. Mitä perheiden yhdistäminen tarkoittaa? Lähes kaikki oleskeluluvan Suomesta saaneet henkilöt saavat samalla perheenyhdistämisoikeuden.

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Suomeen arvioidaan tulevan

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 1: LIIKKUVUUS

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 1: LIIKKUVUUS JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 1: LIIKKUVUUS Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion teemat Liikkumisen vapaus ihmisoikeussopimuksissa Käsitteitä: Pakolaisuus, turvapaikanhakijat, siirtolaiset,

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

LIIKKUVUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ. TAUSTAPAPERI - Osio 5

LIIKKUVUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ. TAUSTAPAPERI - Osio 5 TAUSTAPAPERI - Osio 5 LIIKKUVUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ Keskeiset käsitteet: pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen 10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista Tilastoja Ihmiskauppa Paperittomat

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään. Turvapaikanhakijat vuosina 2011 2013 ja 1.1.-30.6.2014

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään. Turvapaikanhakijat vuosina 2011 2013 ja 1.1.-30.6.2014 TILASTOKATSAUS 2014/1 Vastaanottoyksikkö 15.7.2014 VASTAANOTTOASIAT 1.1. 30.6.2014 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän vuoden 2014 ensimmäisen puolivuotiskauden

Lisätiedot

Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn

Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn Asiaankuuluvia käsitteitä maahanmuuttaja - yleiskäsite, joka koskee eri perustein maasta toiseen muuttavia

Lisätiedot

Amnesty kampanjoi pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta maailman laajuisesti

Amnesty kampanjoi pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta maailman laajuisesti 1 Amnesty kampanjoi pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta maailman laajuisesti Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen turvaa. Noin 80 prosenttia

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat kuukausittain vuosina 2010 2012

Turvapaikanhakijat kuukausittain vuosina 2010 2012 TILASTOKATSAUS 2012/3 Turvapaikkayksikkö 13.2.2013 TURVAPAIKKAYKSIKÖN TILASTOKATSAUS 2012 1. Johdanto 2. Turvapaikanhakijat Tilastokatsaus jakaantuu hakemus-, päätös- sekä Dublin-prosessiin. Katsaus kuvaa

Lisätiedot

+ + JATKOLUPAHAKEMUS; MÄÄRÄAIKAINEN OLESKELULUPA JATKUVALLA PERUSTEELLA

+ + JATKOLUPAHAKEMUS; MÄÄRÄAIKAINEN OLESKELULUPA JATKUVALLA PERUSTEELLA OLE_JATKO_A 1 *1269901* JATKOLUPAHAKEMUS; MÄÄRÄAIKAINEN OLESKELULUPA JATKUVALLA PERUSTEELLA Tämä oleskelulupahakemuslomake on tarkoitettu sinulle, jolle on myönnetty jatkuva määräaikainen oleskelulupa

Lisätiedot

LIIKKUVUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ. TAUSTAPAPERI - Osio 5

LIIKKUVUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ. TAUSTAPAPERI - Osio 5 TAUSTAPAPERI - Osio 5 LIIKKUVUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ Liikkumisen vapaus ihmisoikeussopimuksissa Keskeiset käsitteet: pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen, Frontex, palautuskielto 10 väitettä ja

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

MAAHANMUUTON VUOSIKATSAUS 2011

MAAHANMUUTON VUOSIKATSAUS 2011 MAAHANMUUTON VUOSIKATSAUS 2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 3 Muuttoliike vuonna 2011 4 Väestö ja ulkomaan kansalaiset 5 Väestö äidinkielen mukaan 6 Väestö syntymävaltion mukaan 7 Ulkomaalaisten määrä alueittain

Lisätiedot

Kotouttaminen. Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut

Kotouttaminen. Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut Kotouttaminen Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut Yleistä Etelä-Karjalaan muutetaan eri syistä: pakolaiset (kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat)

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 5: LIIKKUVUUS

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 5: LIIKKUVUUS JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 5: LIIKKUVUUS Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion teemat Käsitteitä: Pakolaisuus, turvapaikanhakijat, siirtolaiset 10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 47 20.05.2010 Kunnanhallitus 206 31.05.2010. Pakolaisten ottaminen kuntapaikalle 2075/08/082/2010

Perusturvalautakunta 47 20.05.2010 Kunnanhallitus 206 31.05.2010. Pakolaisten ottaminen kuntapaikalle 2075/08/082/2010 Perusturvalautakunta 47 20.05.2010 Kunnanhallitus 206 31.05.2010 Pakolaisten ottaminen kuntapaikalle 2075/08/082/2010 PERUST 47 Pohjois-Pohjanmaalla on pulaa pakolaisten kuntapaikoista. Vastaanottavia

Lisätiedot

Maahanmuuttovirasto. Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. www.migri.fi

Maahanmuuttovirasto. Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. www.migri.fi Maahanmuuttovirasto Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja www.migri.fi Rajavartiolaitos Organisaatio Ylijohtaja Maahanmuuton johtava asiantuntija Maahanmuuttoasioita

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kantelun kohde Turvapaikka- ja oleskelulupapäätökset tekevä sisäministeriön alainen maahanmuuttovirasto (Migri).

Kantelun kohde Turvapaikka- ja oleskelulupapäätökset tekevä sisäministeriön alainen maahanmuuttovirasto (Migri). 1 Oikeuskansleri Kantelu 16.7.2015 Kantelija Pauli Vahtera Oikeuskanslerille Arvoisa oikeuskansleri Kantelun kohde Turvapaikka- ja oleskelulupapäätökset tekevä sisäministeriön alainen maahanmuuttovirasto

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

TURVAPAIKKAYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI 2009. 1. Johdanto

TURVAPAIKKAYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI 2009. 1. Johdanto TILASTOANALYYSI 2/09 Turvapaikkayksikkö 25.2.2010 TURVAPAIKKAYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI 2009 1. Johdanto 2. Turvapaikanhakijat Tilastokatsaus jakaantuu hakemus-, päätös- sekä Dublin-prosessiin. Tarkastelun

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI 2009. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI 2009. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOANALYYSI Kansalaisuusyksikkö 18.2.2010 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI 2009 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja POLIISIHALLITUS Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja Viimeinen vuosi/kk: 2015/01 Poliisitoimintayksikkö, Lupahallinto/ Sini Kumpulainen, erikoissuunnittelija 1 Sisällysluettelo Poliisin

Lisätiedot

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013.

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kauniaisten kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP +

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP + OLE_PH4 1 *1319901* OLESKELULUPAHAKEMUS LAPSELLE Tällä lomakkeella haetaan alle 18-vuotiaalle lapselle ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan hakemisen tarkoituksena on,

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015

Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015 Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015 Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla Kunnanhallitus 19.10.2015 187 557/042/2015 Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

Suomeen tulleiden määrä vuoden alusta. Tilanne viikolla 37 : Turvapaikanhakijoita yhteensä 9 657

Suomeen tulleiden määrä vuoden alusta. Tilanne viikolla 37 : Turvapaikanhakijoita yhteensä 9 657 Suomeen tulleiden määrä vuoden alusta Tilanne viikolla 37 : Turvapaikanhakijoita yhteensä 9 657 Pakolaiset tarvitsevat kodin. Usein on kysytty miksi pakolaiset eivät palaa omiin koteihinsa? Kuva Homsin

Lisätiedot

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja POLIISIHALLITUS Poliisinlupahallinnon toimintaakuvaavia tilastoja Viimeinenvuosi/kk:2015/07 Poliisitoimintayksikkö, Lupahallinto/ Sini Kumpulainen, erikoissuunnittelija 1 Sisällysluettelo Poliisinkäsittelemätlupa-asiatluparyhmittäin

Lisätiedot

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Hallitusohjelma keskeiset maahanmuuttopolitiikan linjaukset Hallitus kannustaa avoimeen

Lisätiedot

MAAHANMUUTON TUNNUSLUVUT

MAAHANMUUTON TUNNUSLUVUT MAAHANMUUTON TUNNUSLUVUT 2014 Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan unionin osarahoittama 2 Julkaisusta vastaa: Euroopan muuttoliikeverkosto Maahanmuuttovirasto Panimokatu 2a 00580 Helsinki Tel. 0295 430

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kemin kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään

2. Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa majoituspaikkojen määrään TILASTOKATSAUS 2012 Vastaanottoyksikkö 8.3.2013 VASTAANOTTOYKSIKÖN TILASTOKATSAUS 2012 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän vuoden 2012 tunnuslukuja. Katsauksessa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ [Diaarinumero] SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kouvolan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat

Lisätiedot

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18

Lisätiedot

Oleskelu. Maistraatti KELA. Verotoimisto. TE-toimisto. Julkiset peruspalvelut

Oleskelu. Maistraatti KELA. Verotoimisto. TE-toimisto. Julkiset peruspalvelut 1. Työnte kijän (EU:n kansalainen ) muutto Suomeen EU -alueelta Oleskelu Ansiotyö Suomessa ei vaadi työntekijän oleskelulupaa. Mikäli työ Suomessa kestää yli 3 kk, on rekisteröitävä oleskeluoikeus paikallisella

Lisätiedot

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET TILASTOKATSAUS Kansalaisuusyksikkö 2010/2 31.3.2011 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2010 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuton tilannekuva (1) Ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia; 32 400 saapui 2015 Valtaosa Irakista

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Suomen naapurit ovat Venäjä (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Ruotsi (lännessä)

Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Suomen naapurit ovat Venäjä (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Ruotsi (lännessä) Perustietoa Suomesta Suomi on tasavalta ja EU:n jäsen Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Asukkaita on n. 5 300 000 Helsingissä, maan pääkaupungissa, asuu n. 590 000

Lisätiedot