Maarit Boriboun, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vaasan yksikkö. [MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA JA POHJANMAALLA]

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maarit Boriboun, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vaasan yksikkö. [MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA JA POHJANMAALLA]"

Transkriptio

1 2012 Maarit Boriboun, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vaasan yksikkö. [MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA JA POHJANMAALLA]

2 Sisältö MISTÄ MAAHANMUUTTAJAT TULEVAT?... 2 MIKSI SUOMEEN?... 4 MIKSI SUOMI VASTAANOTTAA MAAHANMUUTTAJIA?... 5 MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS... 6 Palkkatöissä; yrittäjinä; työllistivät muita... 7 Miten Suomen ja Pohjanmaan kävisi ilman ulkomaalaisia?... 8 Mitä jos maahanmuuttajien työpanos otettaisiin pois BKT:sta?... 9 MITEN TYÖLLISTÄT MAAHANMUUTTAJAN?... 9 Maahanmuuttajan työllistäminen... 9 Monimuotoisen työyhteisön etuja KOTOUTUMINEN Kotouttamisen tärkeimmät toimijat PAKOLAISET JA TURVAPAIKANHAKIJAT Kuinka moni saanut oleskeluluvan? Alaikäisenä tulleet: keitä he ovat? Perheenyhdistäminen TURVAPAIKANHAKIJAN POLKU KUNTALAISEKSI Vastaanottokeskuksista kuntiin LÄHTEET

3 MISTÄ MAAHANMUUTTAJAT TULEVAT? Maahanmuuttajaksi/ maastamuuttajaksi kutsutaan maasta toiseen muuttavaa henkilöä. Kyseessä on yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä. Esimerkiksi EU:n alueella maahanmuuttajia ovat niin pakolaiset kuin EU:n kansalaisetkin. Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pysyvästi maasta toiseen rakentaakseen siellä itselleen uuden elämän. Siirtolaisella tarkoitetaan sekä maastamuuttajaa että maahanmuuttajaa. Suomessa asui vakituisesti vuoden 2011 lopussa ulkomaista syntyperää olevaa henkilöä, mikä on 4,8 prosenttia väestöstä. Ulkomaista syntyperää olevista 59 prosenttia oli taustaltaan eurooppalaisia. Toiseksi suurin ryhmä olivat aasialaistaustaiset, joiden osuus oli 23 prosenttia, ja kolmanneksi suurin afrikkalaistaustaiset, joita oli 12 prosenttia. Ulkomailla syntyneistä enemmistö (65 prosenttia) on syntynyt Euroopassa. Seuraavaksi eniten on Aasiassa syntyneitä (20 prosenttia) ja Afrikassa syntyneitä (9 prosenttia). Ulkomailla syntyneistä henkilöistä 17 prosenttia puhuu äidinkielenään suomea. (Tilastokeskus, 2011; 2010.) Maakohtaisesti eniten Suomeen on muutettu a) entisen Neuvostoliiton alueelta ja Venäjältä, b) Ruotsista ja c) Virosta. (Sisäasiainministeriö, maahanmuutto 2011.) Pohjanmaa on yksi maan kansainvälisimmistä maakunnista heti Ahvenanmaan ja Uudenmaan jälkeen. Vuoden 2011 väestörakenteen mukaan Pohjanmaalla ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli 5,02%. Ahvenanmaalla se oli 11,6% ja Uudellamaalla 8,9%. Ahvenanmaan ulkomaista syntyperää olevista ruotsalaistaustaisia oli lähes puolet. Alhaisin ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli Etelä- Pohjanmaalla, 1,5 prosenttia. (Tilastokeskus 2011.) Pohjanmaalle tullaan eniten Ruotsista, Virosta ja Venäjältä. Myös Somaliasta, Irakista, Thaimaasta ja Ruandasta saapuu ulkomaalaisia Pohjanmaalle. Vaasassa ulkomaalaisten osuus oli viime vuonna 6%. (Reini 2011) Vaasan asukasluku oli , josta ulkomaan kansalaisia oli (Tilastokeskus; Vaasan kaupunki 2011.) 2

4 Suomen kaikista maahanmuuttajista yli kolmannes puhuu äidinkielenään joko venäjää tai viroa. Uudellamaalla vieraskielisiä on 8%, Pohjanmaalla 4,5%, mutta Vaasassa heitä oli vuonna ,9%. Pohjanmaan yleisin äidinkieli on ruotsi, 45%. Vieraista kielistä eniten puhutaan venäjää. (Tilastokeskus 2011.) 3 (Tilastokeskus 2011.)

5 MIKSI SUOMEEN? Vireille tulleet oleskelulupahakemukset ) Perheside: avioliitto, perheen yhdistäminen 44% 2) Työnteko ja elinkeinonharjoittaminen 27% 3) Opiskelu 25% 4) Paluumuutto (suomalainen syntyperä) 2% 5) Muut perusteet (adoptio, au pair jne.) 2% Suomen maahanmuuttajista vain pieni osa on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Yleisimmät syyt maahanmuuttoon ovat avioituminen, työ tai opiskelu. Suurin hakijaryhmä oli jälleen Venäjän federaation kansalaiset. Vuonna 2011 seuraavaksi eniten oleskelulupahakijoita oli Somaliasta, Kiinasta ja Intiasta. (Tilastokeskus2011; Maahanmuuttovirasto 2011.) Myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat 2011 Yhteensä a) Perheside 33% b) Opiskelu 31% c) Työnteko ja elinkeinonharjoittaminen 30% d) Paluumuutto (suom. syntyperä) 4% e) Muut perusteet (adoptio, au pair jne.) 2% Oleskelulupatilastoissa eivät näy; eivät tarvitse oleskelulupaa - Pohjoismaalaiset toisissa Pohjoismaissa - Muut EU/ETA- jäsenvaltion tai Sveitsin kansalaiset; rekisteröitävä oleskeluoikeutensa - Heidän perheenjäsenensä - Turvapaikanhakijat tilastoidaan erikseen (Maahanmuuttovirasto 2011.) 4

6 MIKSI SUOMI VASTAANOTTAA MAAHANMUUTTAJIA? 1) Kansainväliset sopimukset, joihin Suomi on sitoutunut. Suomi YK:n jäsen vuodesta Pakolaisuuden edellytykset ja pakolaisille kuuluvat oikeudet määritellään YK:n laatimassa Geneven pakolaissopimuksessa. Tärkeimmät sopimukset ovat - Geneven pakolaissopimus*. Suomi allekirjoitti Geneven sopimuksen vuonna Euroopan ihmisoikeussopimus**. - Niihin ja Suomen perustuslakiin sisältyy palautuskielto. Suomen perustuslain mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. *Sopimus pakolaisten oikeudellisesta asemasta eli Geneven pakolaissopimus on Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1951 laatima ja vuonna 1967 laajennettu sopimus pakolaisten oikeudellisesta asemasta. Sopimuksessa on määritelty yksityiskohtaisesti, kuka on pakolainen ja minkälaiset oikeudet ja velvollisuudet hänelle kuuluvat sopimuksen allekirjoittajavaltioissa. **Euroopan ihmisoikeussopimus (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) on kansainvälinen ihmisoikeussopimus, johon ovat liittyneet useimmat Euroopan maat. Suomi liittyi sopimukseen toukokuussa 1989 ja se tuli Suomea sitovana voimaan vuotta myöhemmin. Sopimukseen liittyneet maat sitoutuvat takaamaan sopimuksessa mainitut oikeudet kaikille, myös ulkomaalaisille jotka kuuluvat valtion lainkäyttövallan piiriin. (Ulkoasiainministeriö.) 2) Eduskunta päättää vuosittain budjetin yhteydessä pakolaiskiintiön suuruuden ja valtioneuvosto päättää pakolaiskiintiön kohdentamisesta. Viime vuosina pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä vuodessa. (Maahanmuuttovirasto.) 3) Kunta; kunnanvaltuusto päättää itse ottaako se pakolaisia, se voi myös muuttaa päätöksensä. Pohjanmaalla pakolaisia ovat vastaaottaneet Kristiinankaupunki, Närpiö, Pietarsaari, Vaasa. (Maahanmuuttovirasto.) 4) Vastuu oleskeluluvan saaneiden kuntiin siirtymisestä on alueellisilla ELY - keskuksilla. Keskukset neuvottelevat alueensa kuntien kanssa pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. 5

7 (Maahanmuuttovirasto.) 5) Työperäinen maahanmuutto a) Heikkenevän huoltosuhteen vuoksi: Väestöennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä maan väestöstä lähes kolmannes olisi työiän ylittäneitä (yli 65- vuotiaita). Maahanmuutto voi jonkin verran korjata vinoa ikärakennetta ja pienentää valtion kustannuksia ikääntymisestä johtuen, koska muuttajista valtaosa, 80% on työikäisiä. (Reini 2012.) b) Yritykset rekrytoivat suoraan ulkomailta, kun eivät löydä Suomesta osaavaa työvoimaa. Suomessa työttömiä, mutta aina työ ja työnhakijat eivät kohtaa, ns. kohtaanto- ongelma. (Työ- ja elinkeinoministeriö.) MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS Mitä maahanmuuttaja haluaa? Maahanmuuttajat haluavat ansaita oman elantonsa, ja he pitävät työtä myös tärkeimpänä kotoutumista edistävänä tekijänä. (SM 2009; 2010.) Kantaväestöön verrattuna maahanmuuttajien työttömyysaste on noin kolminkertainen, suurissa kaupungeissa yli 50%. Maahanmuuttajien työllisyyden tasoon vaikuttaa lähtömaa, etninen tausta ja sukupuoli. (Setu 2009.) Ulkomaalaisten työttömyysaste oli marraskuun 2012 lopussa 24%. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 9,5. (Reini 2011; Tilastokeskus.) 6 Pohjanmaalla Maahanmuuttajien työttömyys on matalin Pohjanmaan alueella. Ulkomaalaisten työttömien osuus ulkomaalaisesta työvoimasta oli 14,7 marraskuussa Vuosi sitten vastaava osuus oli 15,2. Työttömänä heitä oli 524 henkilöä. Koko maassa ulkomaisten työttömien osuus oli 24 %. (ELY- keskus Pohjanmaa 2012.) Ulkomaalaisen työvoiman osuus Pohjanmaan työvoimasta oli 3,1%, mikä on toiseksi suurin osuus Uudenmaan 5,4% jälkeen. (ELY- keskus Pohjanmaa 2012.)

8 Palkkatöissä; yrittäjinä; työllistivät muita Ulkomaalaistaustaisten yleisimmät ammatit vuonna 2006 Ammattiryhmiä, joissa on suhteellisesti eniten ulkomaalaistaustaisia vuonna (Tilastokeskus.)

9 Maahanmuuttajayritykset kokonaan tai vähintään puoliksi ulkomaalaisten hallussa olevaa yritystä vuonna Työllistivät noin 5000 palkansaajaa kokovuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna. Tämä tieto ei kata omassa yrityksessä työskenteleviä yrittäjiä, jotka eivät maksa palkkoja itselleen (toiminimiyrittäjät) prosentilla maahanmuuttajayrityksistä on palkansaajia. - Naisten hallinnassa lähes 40% tai ne ovat naisten ja miesten yhdessä omistamia tiimiyrityksiä. Naisyrittäjien osuus on samaa luokkaa kuin koko yrityskentässä keskimäärin. - Lähes 60 prosenttia maahanmuuttajayrityksistä on yksityisiä toiminimiä eli pieniä yrityksiä. Suurin yritystoimiala koostuu 1) majoitus- ja ravitsemisalan yrityksistä. 2) Paljon myös informaation ja viestinnän, 3) liikkeenjohdon konsultoinnin sekä 4) ammatillisen ja teknisen toiminnan aloilla. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011.) Suomessa on samanaikaisesti sekä työttömyyttä että työvoimapulaa. Ongelma syntyy siitä, että työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. On ammattiryhmiä, joiden työpaikat ovat vähentyneet globalisaation seurauksena. Toisaalta on aloja, jolle suomalaiset itse eivät kouluttaudu ja hakeudu. (Tilastokeskus 2011.) Miten Suomen ja Pohjanmaan kävisi ilman ulkomaalaisia? Omavaraislaskelma on laskelma siitä, millainen väestökehitys Suomessa olisi tulevaisuudessa, jos valtakunnan rajat suljettaisiin eli muuttoliikettä maarajojen yli ei tapahtuisi. Omavaraislaskelman mukaan työikäisen eli vuotiaan väestön määrä vähenisi henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2040 mennessä vähennys olisi henkilöä eli lähes 14 prosenttia työikäisestä väestöstä. Tällainen kehitys olisi kestämätön. Ikärakenteen muutoksen aiheuttamat lisäkustannukset rasittavat sosiaali- ja terveysmenoja samalla, kun verotulot vähenisivät reilusti. (Tilastokeskus 2011.) 8

10 Mitä jos maahanmuuttajien työpanos otettaisiin pois BKT:sta? Vieraskielisen työpanoksen menetys pienentäisi koko maan BKT:ta 1,7 1,9 % pitkällä tähtäimellä riippuen maahanmuuttajien palkkataso- oletuksesta. Maan työllisyys heikkenisi noin 2% ja investoinnit tippuisivat 1,6%- 1,8%. Vaikutukset ulottuisivat myös ulkomaankauppaan. Sekä tuonti että vienti supistuisivat yli prosentin. Tuonnin kilpailukyky kasvaisi suhteessa kotimaiseen tuotantoon. Pohjanmaalla BKT heikkenisi 1,5%- 1,7% ilman vieraskielisten työpanosta. Kokonaisvaikutus alueen työllisyyteen olisi - 1,6 1,9%. Ilman vieraskielisen työvoiman panosta julkinen ja yksityinen kysyntä laskisivat Pohjanmaan alueella reilusti yli prosentin. Vieraskielisiä työskentelee Pohjanmaalla erityisesti alkutuotantoon liittyvissä tehtävissä. Tämä heijastuisi alkutuotantoon sidoksissa olevien toimialojen, kuten elintarviketeollisuuden heikkenemisenä. (Reini 2012.) MITEN TYÖLLISTÄT MAAHANMUUTTAJAN? Maahanmuuttajan työllistäminen Kaikkia Suomessa työtätekeviä koskevat samat työehdot. Ulkomaalainen työntekijä voi työskennellä myös lähetettynä työntekijänä. Oikeus tehdä ansiotyötä Suomessa määräytyy: Euroopan talousalueen (ETA) kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman erityistä työlupaa. ETA- maihin kuuluvat EU- maiden lisäksi Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. Muiden maiden eli ETA- alueen ulkopuolisten maiden kansalaisilta vaaditaan työntekijän oleskelulupa. Lisää tietoa oleskeluluvan hakemisesta työ- ja elinkeinotoimiston verkkopalvelussa. (Aluehallintovirasto. ) 9 Työnantajan on varmistettava Ulkomaalaislaissa on määrätty työnantajalle seuraavat velvollisuudet:

11 1. Työnantajan tulee varmistaa, että ulkomaalaisella työntekijällä on työntekijän oleskelulupa tai ettei sellaista tarvita. 2. Työnantaja tulee säilyttää työpaikalla tiedot palveluksessaan olevista ulkomaalaisista ja heidän työnteko- oikeutensa perusteista. (Lomake, jota työnantaja voi käyttää merkitessään tietoja ulkomaalaisesta työntekijästä ja hänen työnteko- oikeutensa perusteista ulkomaalaisen työntekijän työnteko- oikeuden peruste- lomakkeeseen (doc- tiedosto 43 kt). 3. Työnantajan tulee toimittaa työvoimatoimistoon selvitys ulkomaisen työntekijän työnteon keskeisistä ehdoista. Selvityksen tulee sisältää seuraavat tiedot: Työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka Työnteon alkamisajankohta Jos työ on määräaikainen, selvitys työsopimuksen kestosta ja määräaikaisuuden perusteesta Koeaika Työntekopaikka tai työkohteiden määräytymisen periaatteet Työntekijän pääasialliset työtehtävät Työhön sovellettava työehtosopimus Palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi Säännöllinen työaika Vuosiloman määräytyminen Irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste 4. Työnantajan tulee tehdä ilmoitus luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle, josta käy ilmi ulkomaalaisen työntekijän nimi ja sovellettava työehtosopimus Kohdat 3 ja 4 eivät koske EU- kansalaisia, tähän rinnastettavia tai tämän perheenjäseniä tai pysyvällä oleskeluluvalla oleskelevia ulkomaalaisia. (Aluehallintovirasto.) Ohje työnantajalle, jolla on ulkomaalaisia työntekijöitä. (http://www.tyosuojelu.fi/fi/etela_ulkomaisen_tyonantaja) Materiaalia työnantajan tueksi työsuojeluhallinnon sivuilta: 10

12 Työskentelyolosuhteet Työturvallisuusmääräysten vähimmäisvaatimukset koskevat kaikkia työntekijöitä Suomessa. Työsuojelutarkastuksilla erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että ulkomaalaiselle työntekijälle on annettu riittävä opetus ja ohjaus työtehtäviinsä. (Aluehallintovirasto.) Monimuotoisen työyhteisön etuja - Luovuus ja innovatiivisuus: monimuotoinen työyhteisö on idearikas - Käytännön hyöty kontaktien, kielitaidon ja kulttuuritietämyksen kautta; esim. yrityksen markkinoiden laajentamisessa, vienti- ja tuontitoiminnassa - Muiden työntekijöiden kielitaito voi kohentua Taloudellinen hyöty maahanmuuttajan mukanaan tuoman osaamisen avulla - Voi toimia linkkinä uusia maahanmuuttajatyöntekijöitä rekrytoitaessa - Voi toimia vertaisohjaajana uusien maahanmuuttajatyöntekijöiden perehdyttämisessä - Imagoetu (Menestystä monimuotoisuudesta elinvoimaa erilaisuudesta; Moninaisuus työelämässä opas pk- yrityksille; Monimuotoisuus työelämän mahdollisuus opas) Työ- ja elinkeinoministeriön monimuotoisuusoppaita: Monimuotoisuus yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan etu: teet/monimuotoisuus.pdf Monimuotoisuus työelämän mahdollisuus opas: esiteb5_2508.pdf Moninaisuus työelämässä opas pk- yrityksille: sille.pdf Menestystä monimuotoisuudesta: 11

13 KOTOUTUMINEN Laki kotoutumisen edistämisestä: Kotoutuminen tarkoittaa, että maahanmuuttaja sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaksuu uusia tietoja, taitoja ja toimintatapoja, jotka auttavat häntä osallistumaan aktiivisesti uuden kotimaansa elämänmenoon. Kotoutumisprosessi on aina yksilöllinen, ja maahanmuuttajien lähtökohdat kotoutua vaihtelevat merkittävästi. Suomen tai ruotsin kielen taito ja tieto suomalaisesta yhteiskunnasta ovat kotoutumisen tärkeitä edellytyksiä. Kotouttamistoimien tavoite on, että Suomeen muuttanut henkilö tuntee yhteiskunnalliset oikeutensa ja velvollisuutensa ja tuntee olevansa suomalaisen yhteiskunnan tervetullut jäsen. (Sisäasiainministeriö; Työ- ja elinkeinoministeriö.) Työvoimapulan lievittäjänä maahanmuutto edellyttää kotoutumisen ja työllistymisen onnistumista. Ulkomaalaisten kotoutumisessa on kuitenkin suuria eroja. Eroavuudet heijastavat myös ennakkoluulojamme. (Tilastokeskus 2011; Reini 2011; Valtonen 2009.) Kotoutuminen onkin kaksisuuntainen prosessi, se vaatii ulkomaalaiselta aikaa ja paljon työtä sekä kantasuomalaisilta sen, että hyväksymme uudet tulijat maahamme (Sisäasiainministeriö). Kotoutumisen esteitä a) Työllistymismahdollisuuden puuttuminen b) Kielitaidon puutteellisuus c) Syrjintä (Valtonen 1999; Sisäasiainministeriö ) Suomeen muuttavista ulkomaalaisista ei tule valtiontalouden kannalta kannattavia veronmaksajia, ellei heitä saada kotoutumaan yhteiskuntaamme. Se on haaste meille kaikille. Hyväksymmekö maahanmuuttajat vai suljemmeko heidät yhteiskunnan ulkopuolelle? (Tilastokeskus 2011.) Valtion kotoutumislaki: Valtion kotouttamisohjelma: 12

14 Kotouttamisen tärkeimmät toimijat Paikallisviranomaisista kunnat tarjoavat maahanmuuttajille sekä peruspalveluja että erityisiä kotoutumispalveluja ja työ- ja elinkeinotoimistot (TE- toimistot). Kunnat suunnittelevat ja kehittävät alueellaan maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä toimia ja palveluita, ja vastaavat näiden seurannasta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla (ELY- keskukset) on alueellinen vastuu maahanmuutto- ja kotouttamisasioista. ELY- keskukset ohjaavat TE- toimistoja maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvissä asioissa ja tukevat kuntia kotouttamisohjelmien valmistelussa ja toteutuksessa. Lisäksi ne sopivat kuntien kanssa kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntapaikoista. ELY- keskuksia ohjaa kotouttamisasioissa työ- ja elinkeinoministeriö. Elinkeinoministeriö suunnittelee, kehittää ja ohjaa maahanmuuttajien kotouttamista. Kotoutumispalveluja kehitetään myös eri hankkeissa. (Työ- ja elinkeinoministeriö.) Welcome Office, Vaasa Vaasan Kaupungin tietopiste Welcome Office tarjoaa Vaasaan muuttaville ohjausta ja neuvontaa maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Se tarjoaa palveluitaan myös kunnan eri toimijoille, yrityksille, työnantajille, koulutuksen järjestäjille ja kolmannelle sektorille. Projektityöntekijä, Kaisa Mäkinen, Kirjastonkatu 13 (kaupunginkirjasto) Vaasa. Puh , MA- PE ; TO

15 PAKOLAISET JA TURVAPAIKANHAKIJAT Maailmassa on noin 43 miljoonaa pakolaista, joista 80 prosenttia asuu köyhissä maissa. Pakolaisten lähtömaiden naapurimaat eivät pysty huolehtimaan heistä kaikista. Sen vuoksi vastuu pakolaisten suojelusta kuuluu koko kansainväliselle yhteisölle. (Pakolaisneuvonta ry.) Suomessa on pakolaisia sekä muita maahanmuuttajia hyvin vähän verrattuna muihin Euroopan maihin. (Maahanmuuttovirasto.) Vuosina Suomeen on vuosittain saanut oleskeluluvan turvapaikanhakijaa, kiintiöpakolaista ja heidän perheenjäsentään. Tämä on noin seitsemäsosa kaikesta maahanmuutosta. Suomen osuus Euroopan unionin alueen turvapaikanhakijoista on noin prosentti. Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa vuosittain kiintiöpakolaisia UNHCR:n kautta. Pakolaiskiintiö on pitkään ollut 750 henkilöä vuodessa. (Pakolaisneuvonta ry.) henkilöä, joista Suomessa 785 eli noin 1 prosentti. Samana vuonna myönteisen päätöksen sai esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa turvapaikanhakijaa. (www.ihmisoikeudet.net) Pakolainen on joutunut jättämään kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä tulevansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR toteaa olevan pakolainen. (www.ihmisoikeudet.net) Kiintiöpakolaiseksi kutsutaan henkilöä, jolle YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman ja jolle on myönnetty maahantulolupa budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä. Vuodesta 2001 Suomen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä. (www.ihmisoikeudet.net) 14 Turvapaikanhakijoiden määrät ovat täällä paljon pienempiä kuin monissa muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi vuonna 2008 koko EU:n alueelle saapui turvapaikanhakijoita lähes , joista vain noin eli 1,7 prosenttia Suomeen. Hakemuksiin tehtyjen myönteisten päätösten osuus oli samana vuonna vielä pienempi: yhteensä myönteisen päätöksen EU- maissa sai Maansisäinen pakolainen on joutunut jättämään kotinsa, mutta ei ole lähtenyt kotimaastaan. Osa maansisäisistä pakolaisista on siirretty pakolla omalta kotiseudultaan, osa taas on omatoimisesti paennut maansa konflikteja. Maansisäisiä

16 pakolaisia eli evakkoja arvioidaan olevan maailmassa yhteensä jopa 27,5 miljoonaa. (www.ihmisoikeudet.net) Tilapäisen oleskeluluvan saaneiden oikeudet ovat hyvin rajalliset. (www.ihmisoikeudet.net) Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Hän saa pakolaisaseman siinä tapauksessa, että hänelle myönnetään turvapaikka. Vain pieni osa turvapaikanhakijoista saa YK:n pakolaissopimuksen mukaisen pakolaisstatuksen, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon. Sen sijaan turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella tai humanitaarisin perustein. Suomessa turvapaikkaa voi hakea heti rajalta tai maahantulon jälkeen poliisilta. (www.ihmisoikeudet.net) Oleskeluluvaksi kutsutaan valtion jollekin tietylle henkilölle myöntämää määräaikaista tai pysyvää lupaa asua alueellaan. Turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella (esim. epäinhimillisen kohtelun uhka kotimaassa), humanitaarisin perustein (esim. kotiinpaluun mahdottomuus aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin takia) tai yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella (esim. kotimaan huonot olosuhteet ja hakijan haavoittuva asema). Tilapäinen oleskelulupa myönnetään, jos hakijaa tilapäisestä terveydellisestä syystä ei voida palauttaa kotimaahansa tai jos hänen maasta poistamisensa ei ole käytännössä mahdollista. Turvapaikanhakijat Pohjoismaissa vuosina Maahanmuuttovirasto, Migrationsverket (Ruotsi), Utlendingsdirektoratet (Norja), Justitsministeriet (Tanska) Kaikki hakijat 2010 Kaikki hakijat 2011 RUOTSI yksin tulleet alaikäiset NORJA yksin tulleet alaikäiset TANSKA yksin tulleet alaikäiset SUOMI yksin tulleet alaikäiset

17 MYÖNNETYT OLESKELULUVAT SUOMESSA 2011 Turvapaikka Oleskelulupa toisijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella Kielteisiä päätöksiä (Maahanmuuttovirasto 2011.) Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat maittain Lähtömaa 2011 Muutos vuodesta 2010 Irak Somalia Venäjä Afganistan Muiden maiden turvapaikanhakijamääriä vuonna 2011 Saksa Itävalta Belgia Iso- Britannia Ranska Kreikka Iran Syyria Nigeria Valko- Venäjä Serbia Kosovo (Maahanmuuttovirasto 2011.) 16 Italia Kanada (UNHCR, Statistics.)

18 17 Kuinka moni saanut oleskeluluvan? Pakolaisstatuksen saaminen on Suomessa erittäin vaikeaa. Vuonna 2008 koko EU:n alueelle saapui lähes turvapaikanhakijaa - heistä noin eli 1,7 prosenttia tuli Suomeen. Myönteisten päätösten osuus hakemuksista oli - EU- maissa henkilöä, - Suomessa 785 eli noin 1 prosentti. - esimerkiksi Ruotsissa ja - Saksassa turvapaikanhakijaa. (www.ihmisoikeudet.net)

19 Turvapaikkapäätökset Suomessa 2010 ja määrä määrä Myönteiset yhteensä Turvapaikka Toissijainen suojelu Humanitaarinen suojelu Oleskelulupa, muut perusteet Kielteiset yhteensä Dublin Rauennut Päätökset yhteensä (Maahanmuuttovirasto 2011.) Alaikäisenä tulleet: keitä he ovat? Ilman vanhempia tulleet lapset ovat erityisen haavoittuvainen ryhmä turvapaikanhakijoiden joukossa. Lapsiturvapaikanhakijoita kuuluu suojella paitsi pakolaisina myös ensisijaisesti lapsina. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus valtioiden antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen. (Pakolaisneuvonta ry.) Lapset saapuvat aseellisten konfliktien repimistä maista kuten Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Kongosta. Monet ovat kokeneet aseellisia hyökkäyksiä ja taisteluita, he ovat vaihtaneet asuinpaikkaa useaan kertaan ja heidän perheenjäseniään ja ystäviään on kuollut tai kadonnut. Usein lapsen vanhempi tai muu sukulainen on päättänyt lähettää lapsen turvaan rauhalliseen maahan. (Pakolaisneuvonta ry.) 18

20 Miksi lapsi pakenee yksin? Lapsipakolaisuudelle on monia syitä 1) Joutuneet eroon vanhemmistaan sekasorron keskellä, 2) ovat itse karanneet tai 3) jääneet orvoiksi. 4) Konfliktit lisäävät myös lieveilmiöitä kuten lapsikauppaa ja kidnappauksia. 5) Lapset voivat paeta myös perheeseen tai häneen itseensä kohdistuvaa vainoa, joka voi johtua esimerkiksi poliittisesta toiminnasta tai uskonnosta. 6) Lapsia ja nuoria voi uhata myös kunniaväkivalta tai pakkoavioliitto. 7) Joskus rajujen elinympäristön muutosten takia perheet joutuvat lähtemään kotiseudultaan. 8) Suomeen tulleista lapsista useimmat ovat paenneet sotatilaa ja aseellisia konflikteja, jolloin heitä voi uhata pakkovärvääminen lapsisotilaaksi. (Pakolaisneuvonta ry.) 19

21 20

22 Kuinka paljon Suomeen? Vuonna 2010 saapui 329 lasta. Vuonna 2009 saapui 557 lasta. Vuonna 2008 saapui 706 lasta. Vuonna 2007 saapui 98 lasta. Mistä maista lapset saapuvat? Vuonna 2010: 1. Somalia (117) 2. Irak (64) 3. Afganistan (43) Vuosina 2009 ja 2008 lähtömaat olivat samat. Lisäksi lapsipakolaisten lähtömaita ovat muiden muassa Angola, Kongon demokraattinen tasavalta, Iran, Venäjä ja Etiopia, yhteensä yli 30 kansalaisuutta. (Pakolaisneuvonta ry.) naimattomat lapset. Muiden kuin pakolaisstatuksen tai oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella saaneiden tulee osoittaa voivansa elättää perheensä, jotta perheen voi saada Suomeen. (www.ihmisoikeudet.net) Perheenyhdistämistä voivat hakea vain henkilöt, jotka ovat jo itse saaneet oleskeluluvan Suomesta. (Pakolaisneuvonta ry.) Perheenyhdistäminen ei tapahdu automaattisesti, vaan henkilön on laitettava prosessi vireille. Hakemusten käsittelyajat ovat pitkiä. Joulukuun 2012 alussa vireillä on noin perhesidehakemusta käsittelyn alkamista odottavista hakemuksista vanhimmat on pantu vireille pääsääntöisesti heinäkuussa 2012 ratkaisua odottavista hakemuksista vanhimmat on pantu vireille pääsääntöisesti maaliskuussa 2012 (Maahanmuuttovirasto.) 21 Perheenyhdistäminen Perheenyhdistämisellä tarkoitetaan pakolaisen tai henkilön, joka on saanut oleskeluluvan toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella, oikeutta saada Suomeen myös perheensä. Perheeseen katsotaan kuuluvaksi avio- /avopuoliso ja alaikäiset Perheenyhdistämisprosessi 1) Punaisen Ristin henkilötiedustelun avulla voi etsiä lähiomaisia silloin, kun yhteys omaiseen on menetetty sodan tai luonnononnettomuuden vuoksi.

23 2) Monisivuisen perheenyhdistämishakemuksen täyttävät sekä ulkomailla asuva perheenjäsen että Suomessa asuva perheenkokoaja joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. 3) Perheenjäsenten, mukaan luettuna perheenkokoajan, haastattelut vaaditaan silloin, kun hakijoilla ei ole esittää vaadittavia dokumentteja (vihki-, syntymä- ja adoptiotodistukset) tai asiakirjojen oikeellisuuteen ei voi luottaa. Maahanmuuttoviraston päätökset perustuvat kansainvälistä suojelua saavien osalta pitkälti hakijoiden kuulemiseen edustustossa. Haastattelut suoritetaan paikallisessa Suomen edustustossa. Haastatteluun tarvitaan usein tulkkausta. Käytännöt tulkkauskustannusten korvaamisesta vaihtelevat, toisinaan kustannukset maksaa valtio, toisinaan taas hakija itse. 4) Hakijoille tehdään myös DNA- testit sukulaisuuden varmistamiseksi. Suomessa oleskeleva perheenkokoaja haastatellaan Suomessa. 5) Niissä tapauksissa, joissa ulkomailla oleskelevien perheenjäsenten oleskelumaassa ei ole Suomen edustustoa perheenjäsenten on matkustettava haastattelua ja mahdollisia testejä varten siihen Suomen edustustoon, jonka toimivaltaan kyseessä oleva maa kuuluu. Haastatteluihin joutuu ruuhkien vuoksi jonottamaan usein kauan. Tapaukset, joissa ulkomailla oleskeleva perheenjäsen on alaikäinen, kaikki henkilöllisyyttä vahvistavat asiakirjat puuttuvat ja hakija asuu esim. orpokodissa tai kirkon suojissa, ovat hankalia. Alaikäisen hakijan voi olla mahdotonta ylittää rajaa ilman täysi- ikäistä sukulaista. 6) Myönteisen päätöksen jälkeen Suomen Punainen Risti hoitaa kansainvälistä suojelua saavien perheenkokoajien perheiden matkajärjestelyt yhteistyössä Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n kanssa. Tällä hetkellä ongelmaksi on muodostumassa, että kuntapaikkojen vähyyden vuoksi moni perheenkokoaja ei ole päässyt vastaanottokeskuksista asumaan itsenäisesti vielä siinäkään vaiheessa, kun hän on jo käynnistänyt perheenyhdistämisprosessin. Kunnilla ei ole tarjolla riittävästi asuntoja tulijoille eivätkä ne ole varautuneet isoihin perheisiin. 7) Kun perheenjäsenet ovat tulleet Suomeen, heidän tilannettaan kartoitetaan sosiaalitoimessa. Alkuvaiheessa perheenjäsenet rekisteröityvät maistraattiin, heistä tehdään muuttoilmoitukset ja haetaan tarvittaessa Kelan etuuksia, kuten lapsilisää. Oppivelvollisuusikäisen lapsen tai lasten tulosta ilmoitetaan kunnan opetuksesta vastaavaan virastoon. Maahan saapumisen jälkeen perheenjäsenet käyvät läpi perusteelliset terveystarkastukseet. (Pakolaisneuvonta ry.) 22

24 TURVAPAIKANHAKIJAN POLKU KUNTALAISEKSI Turvapaikkahakemusta ei voi tehdä Suomen rajojen ulkopuolelta tai Suomen edustustoista. EU:n ulkopuolelta tulevalla on yleensä oltava passi ja viisumi. Viisumeita ei kuitenkaan myönnetä henkilöille, joiden oletetaan hakevan turvapaikkaa, eikä Suomesta turvapaikan saaneiden sukulaisille yleensä myönnetä vierailulupia. Geneven pakolaissopimuksen mukaan turvapaikkaa hakeva ihminen ei oleskele laittomasti maassa huolimatta siitä, miten hän on maahan päässyt. (www.ihmisoikeudet.net) Suomeen saapuessaan turvapaikanhakija 1) jättää turvapaikkahakemuksen rajavartijoille tai poliisille 2) Siirtäminen vastaanottokeskukseen tai hän voi halutessaan hankkia majoituksen itsenäisesti. 3) Suomessa jokainen tapaus tutkitaan yksilöllisesti ja hakemusten käsittelyajat venyvät usein erittäin pitkiksi. Käsittelyssä saattaa mennä jopa kolme vuotta. 4) Saa oleskeluluvan tai kielteisen päätöksen 5) Oleskeluluvan saatuaan odottaa vastaanottokeskuksessa sen ilmoittamaa kuntapaikkaa tai 6) on vapaa siirtymään oma- aloitteisesti asumaan muualle. (www.ihmisoikeudet.net) Suomessa kuka tahansa voi muuttaa paikkakunnalta toiselle. Usein pitkäksi venyneen turvapaikkaprosessin jälkeen turvapaikanhakijalla on kiire päästä aloittamaan elämä uudessa kotimaassa, ja hankkimaan elanto perheelleen. Vuonna 2011 turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika on 263 vuorokautta hakemuksen vireillepanosta ensimmäiseen ratkaisuun. Kielteisestä turvapaikkapäätöksestä on mahdollisuus valittaa hallinto- oikeuteen. (Maahanmuuttovirasto.) Vastaanottokeskuksista kuntiin Vuoden 2011 aikana vastaanottokeskuksissa asui keskimäärin 200 oleskeluluvan saanutta henkilöä joka kuukausi. Tammi huhtikuussa 2012 yli 400 oleskeluluvan saanutta henkilöä odotti kuntapaikkaa vastaanottokeskuksissa joka kuukausi. Turvapaikanhakijan tulisi päästä siirtymään mahdollisimman nopeasti omaan asuntoon johonkin kuntaan sen jälkeen, kun hän on saanut turvapaikan. Silloin hänen kotoutumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan pääsisi tehokkaasti käyntiin. Vastuu oleskeluluvan saaneiden kuntiin siirtymisestä on alueellisilla ELY- keskuksilla. Keskukset neuvottelevat alueensa kuntien kanssa pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. (Maahanmuuttovirasto 2012.) 23

25 Riittävää määrää kuntapaikkoja ei ole löytynyt, minkä vuoksi Maahanmuuttovirasto on kehottanut vastaanottokeskuksia aktivoimaan oleskeluluvan saaneita muuttamaan omaehtoisesti kuntiin asumaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastaanottokeskukset ovat yhdessä oleskeluluvan saaneen henkilön kanssa tehneet suunnitelman asunnon etsimisestä ja muutosta johonkin kuntaan. (Maahanmuuttovirasto 2012.) Tammi huhtikuussa 2012 lähes 300 oleskeluluvan saanutta muutti omaehtoisesti kuntiin. Edellisvuoden aikana muuttajia oli koko vuonna yhteensä noin henkilöä. (Maahanmuuttovirasto 2012.) 24 Kotikuntalaki ja kotikunnan vaihtamisen rajoitukset Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen neljännen lisäpöytäkirjan liikkumisvapautta koskevan 2 artiklan mukaan jokaisella, joka on laillisesti jonkin valtion alueella, on oikeus liikkumisvapauteen tällä alueella ja vapaus valita asuinpaikkansa. (SM 2005.) Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 12 artiklan mukaan jokaisella laillisesti valtion alueella olevalla on oikeus liikkua siellä vapaasti ja valita vapaasti asuinpaikkansa. (SM 2005.)

26 LÄHTEET Aluehallintovirasto (2012). Ulkomaalaisen oikeus ansiotyöhön määräytyy kansalaisuuden mukaan. Työpaikkatiedote 4/2008. Työsuojelupiiri ; Ulkomaalaisten työnteko Suomessa. Työsuojeluhallinto. Koponen, Eija- Leena, Laiho, Ulla- Maija, Tuomaala, Mika (2012). Mistä tekijät sosiaali- ja terveysalalle. työvoimatarpeen ja tarjonnan kehitys vuoteen TEM- analyyseja 43/2012. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki. Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa- alueilla. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta / Osaaminen, työ ja hyvinvointi 9/ pdf Setu Maahanmuuttajien työllistymisen esteet kohti ennakoivaa ja vaikuttavaa verkostotyötä. Sisäasiainministeriö, Maahanmuutto- osasto. Vipuvoimaa EU:lta. Alpo. Euroopan unioni; Euroopan sosiaalirahasto. Ramboll Maahanmuuttovirasto (2012). Oleskelulupatilastot; turvapaikka- ja pakolaistilastot: kiintiöpakolaiset; Perheenjäsenen luokse Suomeen; Perhesidehakemusten jono; Turvapaikka Suomesta; Turvapaikkayksikön tilastokatsaus 2011; Vastaanottoyksikön tilastokatsaus tammi- huhtikuu National statistical institutes of Denmark, Norway, Sweden; Iceland Directorate of Immigration; Finnish Immigration Service. Pakolais- ja turvapaikkakäytännöt Suomessa; Käsitteitä. liittyvia- kasitteita Pakolaisneuvonta (2012). Kymmenen kovaa faktaa pakolaisuudesta; 10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista; Ilman vanhempia tulleet turvapaikanhakijalapset; Miten (perheen)yhdistäminen käytännössä toimii? Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjanmaa- Österbotten (2012). Työllisyyskatsaus: Lokakuu keskus.fi/fi/elykeskukset/pohjanmaanely/ajankohtaista/julkaisut/tyllisyys katsaukset/2012_10%20lokakuun%20ty%c3%b6llisyyskatsaus.pdf Reini, Katariina (2012). Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset. Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset vaikutukset Pohjanmaalle. Raportti 12/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere, Reini, Katariina (2011). Maahanmuutto tilastojen valossa. Tilastotietoa maahanmuutosta Suomeen ja Pohjanmaan maakuntaan. Bower- hanke, Vaasan kaupunki, THL Vaasan toimipiste. Vaasa, Sisäasiainministeriö (2005). Kotikuntalaki ja kotikunnan vaihtamisen rajoitukset. Sisäasianministeriön julkaisuja 24/2005. Sisäasiainministeriö (2012). Kotoutuminen. 25

27 Sisäasiainministeriö (2012). Maahanmuuttajabarometri Loppuraportti. Ramboll, Espoo ec8b/$file/maahanmuuttajabarometri_loppuraportti_final_pdf.pdf; Maahanmuuttajabarometri Loppuraportti. Ramboll. ee00388f48/$file/rmc_maahanmuuttajabarometri_loppuraportti.pdf Sisäasiainministeriö (2011). Maahanmuuton vuosikatsaus s.pdf Tilastokeskus (2011). Kuka on maahanmuuttaja? Tieto&Trendit 1/ _003.html Tilastokeskus (2012). Muuttoliiketilasto; väestötilasto; Väestörakenne _tie_001_fi.html ; Väestörakenne _tie_001_fi.html Tilastokeskus (2012). Ulkomaalaistaustaisten yleisimmät ammatit olivat siivoojat ja myyjät vuonna Työssäkäynti _tie_004.html Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kotouttamisen tärkeimmät toimijat. Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Maahanmuuttajien kotouttaminen. Työ- ja elinkeinoministeriö. Monimuotoisuus työelämän mahdollisuus opas: esiteb5_2508.pdf ; Moninaisuus työelämässä opas pk- yrityksille: sille.pdf ; Menestystä monimuotoisuudesta: Työ- ja elinkeinoministeriö (2011). Yrittäjyyskatsaus Työ ja yrittäjyys 34/2011. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Ulkoasiainministeriö (2012). Kansainväliset sopimukset. &culture=fi- FI UNHCR (2011). Asylum Levels and Trends in Industrialized Countries. Statistical overview of asylum applications lodged in Europe and selected non- European countries. UNCHR, The UN Refugee Agency. The Danish Immigration Service (2012), Finnish Immigration Service (2012), Iceland Directorate of Immigration (2012), the Norwegian Directorate of Immigration (2012) and the Swedish Migration Board (2012). Unaccompanied children; Unaccompanied children by age group Valtonen, K. (1999). Pakolaisten kotoutuminen Suomeen luvulla. Työministeriö, Helsinki. Verkkojulkaisut: 26

28 KIRJALLISUUS Menestystä monimuotoisuudesta elinvoimaa erilaisuudesta. Hyviä käytäntöjä monimuotoisuuden johtamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö. Strategia- ja ennakointiyksikkö. Työ- ja elinkeinoministeriö. Lönnberg Oy, marraskuu Monimuotoisuus työelämän mahdollisuus. Opas yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen työpaikalla. Tuotettu osana YES Yhdenvertaisuus EtuSijalle - hanketta ( ). Työ- ja elinkeinoministeriö. Monimuotoisuus yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan etu. Tuotettu osana YES Yhdenvertaisuus EtuSijalle - hanketta ( ). Työ- ja elinkeinotoimisto. 27 Moninaisuus työelämässä. Opas pk- yrityksille. Euroopan komission julkaisuja. Euroopan yhteisöt 2009.

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Maahanmuuttoyksikkö

Maahanmuuttoyksikkö TILASTOKATSAUS 21/3 Maahanmuuttoyksikkö 15.3.211 OLESKELULUVAT VUONNA 21 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 21 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa tehtyjen

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset 2015 Alue Pohjois- Pohjanm aa Ulkomaalai set Alle 25v. Alle 25 v osuus Ulkomaalaisten

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Maahanmuuton tilannekuva Paasikivi-seuran kokous 2.11.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö 215 miljoonaa maahanmuuttajaa koko maailmassa. Näistä pakolaisia 45,1 miljoonaa Pohjois- ja Etelä-

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen?

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? KARKOTETUT - SEMINAARI EUROOPPALAISESTA SIIRTOLAISPOLITIIKASTA 6. 7.9. 2016 MARKUS HIMANEN, TURUN YLIOPISTO, 6.9.2016 Siirtolaisuuden

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013

Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013 Muistiinpanot opettajille Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013 Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänelle on voitu

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOANALYYSI 2/08 Kansalaisuusyksikkö 2.3.2009 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI 2008 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 2011/3 Maahanmuuttoyksikkö 29.2.2012 OLESKELULUVAT VUONNA 2011 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuonna 2011 vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 2012/3 Maahanmuuttoyksikkö 18.2.2013 OLESKELULUVAT 1.1. 31.12.2012 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuonna 2012 vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 213/2 Maahanmuuttoyksikkö 27.1.214 OLESKELULUVAT 1.1. 31.12.213 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan 1.1.-.31.12.213 välisenä aikana vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten

Lisätiedot

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Mikä käynnisti vuoden 2015 maahantuloaallon EU:iin? Afrikan pohjoisosien ja Lähi-idän maiden sisäinen kehitys. Koulutettuja nuoria ilman töitä ja tiedonsaannin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

Toivakan kunnan kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta

Toivakan kunnan kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta Toivakan kunnan kotouttamisohjelma Perusturvalautakunta 16.11.2016 Sisällys JOHDANTO...3 1. KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT...4 2. LAINSÄÄDÄNTÖ...4 3. KÄSITTEET...4 4. MAAHANMUUTTAJAT TOIVAKASSA...5 5.

Lisätiedot

Kemi. Juha Taanila, Suomen Lähetysseura

Kemi. Juha Taanila, Suomen Lähetysseura Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu." 27

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa

ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa 9.11.2015 Suomeen saapunut 27 070 turvapaikanhakijaa viime vuonna 3651 tulijaa Alaikäisenä yksin tulleita 2028

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa?

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Kalle Myllymäki 18.1.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 1. Maahanmuuton tilanne Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 146/04.03.01/2016 SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kirkkonummen kunta (jäljempänä kunta/kaupunki)

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 13. tammikuuta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0043(CNS) LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta kansalaisvapauksien

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

32% Maahanmuuttoviraston vuosi Eniten lisääntyivät kansalaisuushakemukset

32% Maahanmuuttoviraston vuosi Eniten lisääntyivät kansalaisuushakemukset Maahanmuuttoviraston vuosi Vireille tulleiden asioiden määrä kasvoi lähes 4 000:lla kohoten lähes 54 000:een. Päätöksiä tehtiin 5,6 % enemmän kuin asioita tuli vireille. Vuonna mediaa kiinnosti erityisesti

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 22.7.2014 klo 9.00 Ulkomaalaisten, naisten ja nuorten työttömyys kasvaa. Kesäkuun lopussa työttömiä oli 10 288 henkilöä,

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

HE 49/11 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen

HE 49/11 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen HE 49/11 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain 45 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen edistämisestä annettua lakia. Ehdotettu

Lisätiedot

Tilannekatsaus. Rovaniemen MAKO-kokous Mirva Petäjämaa

Tilannekatsaus. Rovaniemen MAKO-kokous Mirva Petäjämaa Tilannekatsaus Rovaniemen MAKO-kokous 3.10.2013 Mirva Petäjämaa 25.10.2013 Ulkomaan kansalaisten määrä 2001-2012 (Lähde: http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto) Suurimmat kansalaisuusryhmät 2012 (Lähde:

Lisätiedot

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Katariina Tcheuffa Pirkanmaan ja Keski-Suomen aluekoordinaattori Kotona Suomessa on vuoden 2015 alussa alkanut Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoima

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Ylivieskan kaupunki (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat

Lisätiedot

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Pakolaisuus, muuttoliike ja eurooppalaiset ratkaisut - muuttajat ja muutoksen haasteet 4.12.2015 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Sisäasiainministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2008 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Ulkomaille muutto ja kotikunta

Ulkomaille muutto ja kotikunta Ulkomaille muutto ja kotikunta Kelan kv-kesätilaisuus 26./27.8.2016 Torbjörn Sandell Sisältö Väestökirjahallinnon lyhyt esittely Kotikunnan määräytyminen Pääsääntö ja poikkeukset Maastamuutto ja maahanmuutto

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kittilän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kempeleen kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaupunginhallitus 175 16.05.2016 Kaupunginhallitus 195 23.05.2016 Kaupunginvaltuusto 43 13.06.2016 Sopimus kuntaan osoittamisesta kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki Varsinais-Suomen elinkeino-,

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET TILASTOKATSAUS Kansalaisuusyksikkö 2010/2 31.3.2011 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2010 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Hallitusohjelma keskeiset maahanmuuttopolitiikan linjaukset Hallitus kannustaa avoimeen

Lisätiedot

Maahanmuuttovirasto on perustellut A:n oleskeluluvan peruuttamispäätöstään seuraavasti:

Maahanmuuttovirasto on perustellut A:n oleskeluluvan peruuttamispäätöstään seuraavasti: Vuosikirjanumero KHO:2011:8 Antopäivä 24.1.2011 Taltionumero 139 Diaarinumero 1752/1/09 Ulkomaalaisasia - Oleskeluluvan peruuttaminen - Muukalaispassin peruuttaminen - Direktiivi 2004/83/EY - Määritelmädirektiivi

Lisätiedot

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu Tilannekatsaus maahanmuuton asioista Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu 1 Turvapaikanhakijatilanne Koko maassa V. 2015 32478 turvapaikanhakijaa V. 2016 1697 (1.1. 23.2.) Irak 61%, Afganistan 17%,

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994:

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Pöytyän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 21.10.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys jatkaa ennätyskorkealla tasolla. Erityisasiantuntijoiden, palvelu- ja myyntityöntekijöiden

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Helmikuu Sysselsättningsöversikt: Februari 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Helmikuu Sysselsättningsöversikt: Februari 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Helmikuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Februari 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Helmikuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358

Lisätiedot

Janne Aer ULKOMAALAISOIKEUDEN PERUSTEET

Janne Aer ULKOMAALAISOIKEUDEN PERUSTEET Janne Aer ULKOMAALAISOIKEUDEN PERUSTEET Alma Talent Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kannen suunnittelu: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS Etelä-Savo xxpv xxkk 2014 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja :n kunta/kaupunki (jäljempänä kunta)

Lisätiedot