Muuttoliikekäsitteitä ja teorioita. Siirtolaisuus globaalina ilmiönä. Maahanmuutto ja ulkomaalaiset Suomessa. Siirtolaisuus Suomessa ja Euroopassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttoliikekäsitteitä ja teorioita. Siirtolaisuus globaalina ilmiönä. Maahanmuutto ja ulkomaalaiset Suomessa. Siirtolaisuus Suomessa ja Euroopassa"

Transkriptio

1 Kurssin sisältö Johdanto Muuttoliikekäsitteitä ja teorioita Siirtolaisuus globaalina ilmiönä Suomalaisten maastamuutto ja ulkosuomalaiset Maahanmuutto ja ulkomaalaiset Suomessa Siirtolaisuus Suomessa ja Euroopassa Imagination is the only weapon in the war against reality. Jules de Gautier

2 Maahanmuutto Ensimmäinen suomalainenkin oli ulkomaalainen

3 Risto Laakkonen (1991): Suomi on ollut historiansa aikaisemmissa vaiheissa huomattavan kansainvälinen kun mittarina käytetään maassa puhuttuja kieliä, ulkomaalaisten lukumäärää ja ulkomaalaisten osallistumista maan rakenteiden luomiseen, opiskelua ulkomailla sekä lähialueiden kanssakäymistä. Suomessa oli 1920-luvulla enemmän pakolaisia ja muita ulkomaalaisia kuin missään muussa Pohjoismaassa.

4 Keskiajalla Suomen tärkeimmät virkamiehet, linnaherrat, olivat ruotsalaisia tai saksalaisia. Turun ja Viipurin ensimmäisistä porvareista ¾ oli saksalaisia ja 1600-luvulla % ja 1700-luvulla 25 % Suomen aatelittomista säätyläissuvuista oli lähtöisin Ruotsista. Ruotsalaisista suvuista 38 % kuului porvaristoon, 32 % virkamiehistöön ja 17 % upseeristoon. Ruotsista tuli myös ammattitaitoista työväkeä kuten lasinpuhaltajia. Tunnettuja sukuja mm. Alftanus, Armfelt, Bensow, Cronstedt, Fordell, Grabbe, Klingspor, Löwen, Stadius, Sursill, Colliander, Gezelius, Idman, Rettig, Tallqvist, Hasselblatt, Heurlin, Palmroth, Runeberg. Lähde: Antero Leitzinger (2008): Ulkomaalaiset Suomessa

5 1500- ja 1600-lukujen aatelittomista säätyläissuvuista % oli Saksasta tai saksalaisesta Baltiasta, mm. Ammondt, Bonsdorff, Carstens, Cleve, Dammert, von Hertzen, Hirn, Holtz, Kröger, Lietzen, Pipping, Schrey, Schultz, Zilliacus. Saksalaissuvuista yli puolet (52 %) kuului sotilassäätyyn luvulla Porvoon kaupankäynnissä ulkomaalaisperäisillä oli ylivalta; myös Viipurin suurkauppiaista valtaosa oli ulkomaalaista syntyperää luvulta Ruotsinvallan loppuun (1809) ulkomaalaisperäisten määrä upseeristosta vaihteli alueesta riippuen enimmillään % välillä (ruotsalaisia, balttilaisia, inkeriläisiä, puolalaisia, saksalaisia ). Lähde: Antero Leitzinger (2008): Ulkomaalaiset Suomessa

6 Merkittäviä ulkomaalaisperäisiä yrittäjiä Suomessa saksalainen Johan Carl Ludwig Engel ( ): arkkitehtuuri saksalainen Heinrich F. G.Stockman ( ): Stockmannin tavaratalo saksalainen Gustav W. Paulig ( ): Pohjoismaiden 1. pakastevihannestehdas, kahvipaahtimo saksalainen Johan Starkjohann: rautakauppa sveitsiläinen Eduard Peter Fazer ( ): konditoria, makeisteollisuus sveitsiläinen Jakob Robert Huber ( ): vesijohto- ja viemäröinti venäläinen Nikolai Sinebrychoff ( ): panimoteollisuus norjalainen Hans Gutzeit ( ): paperiteollisuus norjalainen Sören Mikael Bostrup Berner ( ): kauppahuone Berner norjalainen Carl Petter Daniel Nyblin: valokuvausateljee skotlantilainen James Finlayson ( ): tekstiiliteollisuus englantilainen William Crichton (-1889): telakkateollisuus englantilainen John Barker: puuvillakehräämö, tekstiiliteollisuus italialainen Casagrande: leluliike ruotsalainen Pehr Cerelius Rettig ( ): tupakkateollisuus ruotsalainen William Bensow: mm. pankkiiriliike (1889) ja öljyn maahantuontiyhtiö Lähde: Antero Leitzinger (2008): Ulkomaalaiset Suomessa

7 Suomea sanan nykyisessä merkityksessä ei ollut olemassa ennen 1800-lukua. Suomi sai tarkkaan määritellyt rajat vasta vuonna 1812, kun Viipurin lääni liitettiin suurruhtinaskuntaan keisarillisella manifestilla. Tätä edeltävää muuttoliikettä on vaikea määritellä siirtolaisuudeksi. Autonomian aikana Suomen ja Venäjän rajan yli matkustamiseen viisumi oli pakollinen. Venäjä ja Suomen suurruhtinaskunta olivat niitä harvoja maita, jotka passi- ja viisumivaatimuksilla rajoittivat matkustamista 1800-luvulta aina 1. maailmansotaan. Passi oli esitettävä tullissa ja poliisiasemalla, jos viipyi yli kaksi päivää. Pidempi oleskelu edellytti ilmoittautumista lääninhallitukseen. Myös venäläisten oli hankittava viisumi Suomeen. (Leitzinger 2008)

8 Ensimmäiset tilastotiedot ulkomaalaisista Suomessa laadittiin suurimpien kaupunkien väestölaskentojen yhteydessä. Vuonna 1870 ulkomaan kansalaisten määrä Suomen kaupungeissa oli yhteensä n , joista Helsingissä yli Helsingin kauppiaista oli tähän aikaan puolet ulkomaalaisia. Suurimmat ulkomaalaisryhmät olivat venäläisiä, baltialaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia. Ulkomaalaisia ammattiryhmiä edustivat esimerkiksi tanskalaiset meijeristit, sveitsiläiset kondiittorit ja juustomestarit, ruotsalaiset työntekijät Arabian posliinitehtaalla ja norjalaiset sahatyöläiset Kotkassa. Norjalainen yhteisö Kotkassa 1800-luvun lopulla (Merja Bertling 2003):

9 Vuonna 1910 Suomessa asui ulkomailla syntynyttä, joista enemmistö Venäjällä. Vuonna 1922 ulkomaalaisia on arvioitu olleen Vuonna 1924 Suomessa asui väestölaskennan perusteella ulkomaan kansalaista, joista venäläisiä 45,3 % suomensukuisia 15,4 % ruotsalaisia 16,7 % saksalaisia 6,7 % virolaisia 3,8 % puolalaisia 2,7 % norjalaisia 1,9 % sveitsiläisiä 1,1 % ukrainalaisia 1,0 % brittejä 0,8 % italialaisia 0,5 % amerikkalaisia 0,5 % muita 1,9 % Lähde: Antero Leitzinger (2008): Ulkomaalaiset Suomessa

10 Toisen maailmansodan aikana Suomessa oleskelevien määrää kasvattivat taas pakolaiset, joita tuli tuhansittain sekä Virosta että Inkeristä. Suurin ryhmä koostui vuosina Suomeen siirretyistä n inkeriläisestä. Heidät sijoitettiin ympäri Suomen, mutta oleskelu ei jäänyt pitkäksi, vaan heitä ryhdyttiin palauttamaan Neuvostoliittoon jo vuonna Palautettujen kokonaismäärä oli noin Useimmat Suomeen jääneistä hakeutuivat Ruotsiin pakkosiirtojen pelossa. Vielä suuremman pakolaisryhmän muodostivat sodassa Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta evakuoidut yli suomalaista.

11 Ulkomaalaistilastot ovat sotaa seuraavan vuosikymmenen ajalta epäluotettavia. Epätietoisuutta Suomen ja Ruotsin välisestä muutosta lisäsi Pohjoismaiden passivapaus, joka astui voimaan vuonna Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisten määrä oli noin vuonna 1950 ja kasvoi vain tuhannella kahdessakymmenessä vuodessa. Suurimmat ulkomaalaisryhmät (pl. ruotsalaiset) olivat Länsi-Saksasta, Yhdysvalloista ja Britanniasta. Kesti vuoteen 1991 ennen kuin ulkomaalaisten määrä Suomessa ylitti itsenäisyyden alkuaikojen tason.

12 Milloin Suomeen muutti ensimmäinen afrikkalainen (mustaihoinen)? Kuka hän oli?

13 Anna anteeksi, pikku Rosa Ensimmäinen Suomen kansalaisuuden saanut tummaihoinen oli ambomaalainen tyttö Rosa Emilia Clay. Häntä saavuttiin katsomaan kaukaa kuin sirkuseläintä. Video: Afro-Suomen Historia Osa 1 YLE Teema (ei saatavilla netistä) HS :

14 Väitöskirja 634 s. Oheisjulkaisu 540 s.

15 Ulkomaan kansalaiset Suomessa Henkilöä % väkiluvusta 3, Henkilöä % väkiluvusta ,5 2 1,5 1 0,5 0 Lähteet: Leitzinger 2008 ja Tilastokeskuksen väestötilasto.

16 Läh Foreign population in Finland Persons Foreign citizens Foreign born Foreign language U U Source: Statistics Finland; figure: Jouni Korkiasaari, Institute of Migration

17

18 Maahanmuuttajan / ulkomaalaisen määrittely Erilaisia käytäntöjä Kansalaisuus? ( henkilöä) Äidinkieli? ( henkilöä) Syntymävaltio? ( henkilöä) Jokin em. kombinaatio? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö Paluumuuttajat?

19 Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan Tuoreimmat maahanmuutto- ja ulkomaalaistilastot löydät Tilastokeskuksen sivustolta linkillä: (Väestö>väestörakenne & muuttoliike)

20 Maahanmuuttajan / ulkomaalaisen määrittely Syntymävaltio? Suomalaisperheisiin ulkomailla syntyneet lapset? (esim. Ruotsissa) Äidinkieli? Suomessa syntyneet vieraskieliset? ulkomaalaistaustaiset? Syntymävaltio ja äidinkieli? Ulkomailla syntyneet muuta kuin suomea puhuvat? Vuoden 2010 lopussa: henkilöä

21 Maahanmuuttajan / ulkomaalaisen määrittely (jatk.) Demografia vs. etnisyys? Peruskoulun maahanmuuttajaoppilaat Suomessa syntyneitä eli tulisiko puhua ulkomaalaistaustaisista? Tilastot ja etiikka? Onko oikein leimata tai kategorisoida ihmisiä heidän taustansa mukaan?

22 YLE-uutiset Blogi klo 17:00 päivitetty klo 17:00 Ruben Stiller: Kantasuomalainen, uussuomalainen, perussuomalainen vai pseudosuomalainen? Vai olenko sittenkin megasuomalainen? Vaikeaa tämä suomalaisuus. Alussa oli maahanmuuttaja. Sitten hänet päätettiin nimetä uussuomalaiseksi, jotta kaikki tajuaisivat, että maahanmuuttajakin voi olla suomalainen. Tämä ei kuitenkaan riittänyt: jotenkin se maahanmuuttaja oli erotettava varsinaisista suomalaisista, joten joukkoomme syntyi yhtäkkiä valtava määrä ns. kantasuomalaisia. Maamme-laulu on tyypillinen kvasisuomalainen kulttuurituote. Sen sävelsi Hampurissa syntynyt maahanmuuttaja. En ymmärrä tämän kielipelin mielekkyyttä - miksi maahanmuuttaja muutetaan uussuomalaiseksi, jos tarkoituksena on kuitenkin pitää yllä sitä erottelua, josta yritettiin luopua? Miksi maahanmuuttaja-sanalle täytyy keksiä poliittisesti korrekti vastine, joka vain korostaa sitä, kuinka suomalaisia sitä ollaan? Miten kauan uussuomalaisen pitää olla uussuomalainen ennen kuin hän muuttuu kantasuomalaiseksi? Lue koko blogi täältä (kannattaa lukea!):

23 Ulkomaalaisuus määrittely Väestölaskenta 2010 Ulkomaalainen: Ulkomailla syntynyt henkilö Molemmat vanhemmat (tai ainoa tiedossa oleva) syntyneet ulkomailla Ei tietoa kummastakaan vanhemmasta Suomalaistaustainen: Ulkomailla syntynyt henkilö, jonka: Molemmat vanhemmat tai edes toinen vanhemmista syntynyt Suomessa Ulkomaalaistaustainen: Suomessa syntynyt henkilö, jonka: Molemmat vanhemmat (tai ainoa tiedossa oleva) syntyneet ulkomailla Suomalainen: Suomessa syntynyt henkilö, jonka: Molemmat vanhemmat tai edes toinen vanhemmista syntynyt Suomessa

24 Ulkomaalaisen määrittely (jatk.) Ulkomaalaisia Syntymävaltion ja äidinkielen perusteella Vanhempien perusteella Suomalaistaustaisia (ulkomailla syntyneet) Ulkomaalaistaustaisia Suomalaisia

25 Suomen väestöstä ulkomaista syntyperää olevia 5,5 prosenttia (2013) Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa asui vakituisesti vuoden 2013 lopussa ulkomaista syntyperää olevaa henkilöä, mikä on 5,5 prosenttia väestöstä. Ulkomailla syntyneitä eli ensimmäisen polven ulkomaista syntyperää olevia oli henkilöä ja Suomessa syntyneitä eli toisen polven ulkomaista syntyperää olevia oli Syntyperä ja taustamaa uusia luokituksia Tilastokeskus otti vuonna 2012 käyttöön uudet syntyperä- ja taustamaaluokitukset. Samantyyppiset luokitukset ovat jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Henkilön syntyperä ja taustamaa määräytyvät pääsääntöisesti vanhempien syntymävaltion mukaan.

26 Ulkomaalaisen määrittely (jatk.) Väestölaskenta (2010) 1) Tieto kummastakin vanhemmasta puuttuu? Runsas miljoona henkilöä 1970 väestölaskenta 2) Ulkomailta adoptiodut lapset? 3) Tarvitaanko monikulttuurinen määritelmää? Toinen vanhemmista syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla

27 35 Tuhansia Maahanmuutto syntymävaltion mukaan Joka kolmas 2000-luvulla ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö on syntynyt Suomessa Ulkomaa Suomi Tilastokeskus 2011

28 Maastamuutto syntymävaltion mukaan Tuhansia 16 Ulkomaa Joka kolmas 2000-luvulla Suomesta Suomi 14 ulkomaille muuttanut henkilö on syntynyt ulkomailla Tilastokeskus 2011

29 250 Tuhansia Vieraskielisten määrä Suomessa muu thai albania kiina kurdi arabia englanti somali viro venäjä Tilastokeskus 2011

30 Lähes joka kymmenes vuotias ulkomaista syntyperää Vuoden 2012 väkiluvun kasvusta vieraskielisten osuus 87 prosenttia Maahanmuuttoa viime vuotta selvästi enemmän

31 Suomen ulkomaalaistaustainen väestö, suurimmat ryhmät taustamaittain

32 Population by region, background country 2013 EUROPEAN UNION 26 % REST OF EUROPE 34 % OCEANIA 0 % LATIN AMERICA 2 % NORTH AMERICA 2 % AFRICA 12 % ASIA 24 %

33 Ulkomailla syntyneet muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvat syntymävaltion mukaan 2010 Viro Pohjoismaat 11,9% Ent. NL + Venäjä 4,5% 24,7% muu Eurooppa 19,7% 10,6% 1,8% 3,8% muu P- ja E-Amerikka 22,9% Afrikka Aasia Tilastokeskus 2011

34 100 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan Suomalaisten ikäjakauma Miehet (Tuhansia) Naiset (Tuhansia) Tilastokeskus 2011

35 Ulkomaalaisten ikäjakauma Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan Tilastokeskus 2011

36 100 Väestö iän ja sukupuolen mukaan Ulkomaalaistaustaisten ikäjakauma 2010 Puolet alle kouluikäisiä 1000 Miehet Naiset Tilastokeskus 2011

37 Vuoden 2010 lopussa Suomessa asuneet 0 25-vuotiaat Suomalainen "Monikulttuuri" Ulkomaalaistaustainen Ulkomaalainen ,3% 5,5% Prosenttia ikäluokasta Tilastokeskus 2011

38 Vuoden 2010 lopussa Suomessa asuneet 0 25-vuotiaat (Pääkaupunkiseutu) Suomalainen Monikulttuuri Ulkomaalaistaustainen Ulkomaalainen Prosenttia ikäluokasta Tilastokeskus 2011

39 Hyvä alueellinen katsaus Suomen ulkomaalaisväestöön: Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina Julkaisija: Kuntaliitto sivua. Verkkoversio ladattavissa ilmaiseksi linkillä: Liiteosassa runsaasti hyviä ajankohtaisia kuvioita ja karttoja.

40 Yksi näkökulma: Suomen ulkomaalaisväestön koostumus 1. Suomalaista syntyperää olevat (inkerinsuomalaiset ja "varsinaiset" paluumuuttajat, jotka ovat ulkomailla asuessaan vaihtaneet kansalaisuutensa, sekä heidän ulkomailla syntyneet lapsensa); vuonna 2010 Suomessa asui arviolta liki inkerinsuomalaista) 2. Suomalaisen kanssa avioituneet ulkomaalaiset (vuonna 2006 noin ulkomaalaisella oli suomalainen avio- tai avopuoliso; vuosittain Suomessa solmitaan yli "seka-avioliittoa"; heidän maahantulonsa syy on tietenkin voinut olla muu kuin avio- tai avoliitto) 3. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat (vuosina Suomi ottanut vastaan noin pakolaista, jotka kaikki eivät kuitenkaan asu enää Suomessa) 4. Työn, opiskelun tms. syyn vuoksi Suomeen muuttaneet ja heidän perheenjäsenensä ("vierastyöläiset", kansainvälisten yritysten työntekijät, tiedotusvälineiden edustajat, harjoittelijat, vaihtoopiskelijat, pitempiaikaisesti asuvat taiteilijat yms.) Näihin ryhmiin kuuluvien määrää on vaikea arvioida, koska esimerkiksi inkerinsuomalaisista, paluumuuttajista ja maassa edelleen asuvista pakolaisista ei ole tilastoja. Lisäksi ryhmät ovat osaksi päällekkäisiä.

41 Maahanmuutto ja ulkomaalaiset muissa Euroopan maissa Enlargement of the European Union Hae kartan animaatioversio täältä (koska ei toimi pdf:n sisällä):

42 Maahanmuuton päätyypit Euroopassa Perheenyhdistäminen ja muodostus (avioliitot) Työvoimasiirtolaisuus Turvapaikanhakijat ja pakolaiset Laiton siirtolaisuus Ulkomaalaiset opiskelijat

43 Linkkejä:

44 Ulkomaalaisperäisen väestön osuus Euroopassa Yli 20 % väestöstä: Luxemburg 37,4 %, Lichtenstein 33,9 %, Sveitsi 22,9 % % väestöstä: Itävalta, Belgia, Kypros, Ranska, Saksa, Irlanti, Alankomaat, Espanja, Ruotsi, Kroatia, Viro, Latvia 7 9 % väestöstä Tanska, Kreikka, Portugali, Slovenia, Iso-Britannia, Islanti, Norja 3 6 % väestöstä Tsekki, Suomi, Unkari, Italia, Liettua, Makedonia Alle 3 % väestöstä: Malta, Puola, Slovakia, Bulgaria, Romania, Turkki (Munz at al. 2006:66)

45 Tyypillisimpiä maahanmuuttajaryhmiä eri maissa: morokkolaisia Belgissa irakilaisia Tanskassa pohjoisamerikkalaisia ja nigerialaisia Irlannissa pakistanilaisia Norjassa surinamilaisia, morokkolaisia ja indonesialaisia Alankomaissa angolalaisia ja mosambikilaisia Portugalssa irakilaisia Ruotsissa morokkolaisia ja algerialaisia Ranskassa albanians ja morokkolaisia Italiassa Intialaisia Isossa-Britanniassa Saksassa enemmistö eurooppalaisia (OECD 2006: )

46

47 Tuoreimmat julkaistut tilastot ja graafiset esitykset OECD-maiden (sis. EU-maat) muuttoliikkeistä löydät julkaisusta International Migration Outlook, joka on luettavissa OECD:n online-kirjakaupassa: Kirjoita sivun hakutoiminnossa hakusanaksi International Migration Outlook

48 Muuttoliikkeet ja väestökehitys

49 Ulkomaalta Ranskan kansan wähentyminen Uusi Suometar Daily Nevs lehdelle kirjoitetaan Parisista: Wakawat ranskalaiset lehdet julkaisewat Ranskan wäestön tilastosta kirjoituksia, joista kuwaantuu yleinen alakuloisuus. France wäittää syyksi siihen, että syntyneiden luku wielä on wuosittain suurempi, kuin kuolleiden, sitä seikkaa, että kuolewaisuus wähenee. Nykyaikaiset ihmiset eläwät wanhemmiksi, mutta tämän kaltaisen kansan kaswu on kokonansa satunnaista. Ranskan kansaa uhkaa perikato, jota wastoin Englantilaiset ja Ranskalaiset wuosittain kaswawat puolella miljoonalla. Anglosaksinen rotu oli kerran luwultaan pienempi kuin ranskalainen mutta nyt on se kolme kertaa suurempi. 100 wuoden kuluttua on kutakin ranskalaista kohti 10 englannin kielistä. France mainitsee ja hylkää kaikki ne keinot, joilla on koetettu estää Ranskan kansan wähenemistä; ainoa tehokas on lehden mielestä muka se keino, että Ranskan muinainen kansallishenki taas herätetään eloon. Mutta tämä ei mitenkään saata tapahtua lainsäädännön kautta. L Univers sanoo, että nyt jo saattaa warmuudella arwata sen päiwän, ja se ei ole kaukana, jolloin Ranskan kansa, syntymyksen alituisen wähenemisen kautta, on kadottanut itsestänsä kolmannen osan. Tämä on arweluttawa tosiasia. Puolen wuosisadan kuluttua on Ranska wajonnut toisen luokan waltioksi, josta Italia ja Espanja wie woiton. Numerot osoittawat tätä wastaansanomattoman selwästi. Jos asiat jatkuwat sillä tawalla, niin on Ranskan kansa mennyt kansa. Ja eipä moinen kansallinen sukuwähentyminen olekaan ihme maassa, jossa enempi kuin puolet miehistä eläwät wanhoina poikina ja suurin osa naisista miten sattuu, ja jossa wanhukset perintömenetyksen uhalla nuhtelewat nuoria awiopareja, jos heillä on useampi kuin 2 3 lasta.

50 Suomen väestönkehitys

51 Suomen väestö: 1 miljoonaa miljoonaa miljoonaa miljoonaa miljoonaa 1991 Maapallon väestö 1 miljardia 1800-l. alkup. 2 miljardia 1920-luku 3 miljardia miljardia miljardia miljardia miljardia 2011 Old age is always 15 years older than I am.

52 Optimism is the content of small men in high places. F. Scott Fitzgerald

53 Väestö iän mukaan Tuhansia Eläkkeelle siirtyvät ikäluokat n henkeä / ikäluokka Työelämään tulevat ikäluokat n henkeä / ikäluokka Myös lähitulevaisuudessa työelämästä poistuvat ikäluokat suurempia kuin heidät korvaavat

54 HS

55

56

57 Alkuperäinen animaatioversio: (animaatio ei toimi pdf-tiedostomuodossa)

58 Väestön ikärakenne Pyramidista tuhkauurnaksi?

59

Muuttoliikekäsitteitä ja teorioita. Siirtolaisuus globaalina ilmiönä. Maahanmuutto ja ulkomaalaiset Suomessa. Siirtolaisuus Suomessa ja Euroopassa

Muuttoliikekäsitteitä ja teorioita. Siirtolaisuus globaalina ilmiönä. Maahanmuutto ja ulkomaalaiset Suomessa. Siirtolaisuus Suomessa ja Euroopassa Kurssin sisältö Johdanto Muuttoliikekäsitteitä ja teorioita Siirtolaisuus globaalina ilmiönä Suomalaisten maastamuutto ja ulkosuomalaiset Maahanmuutto ja ulkomaalaiset Suomessa Siirtolaisuus Suomessa ja

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset?

UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? Uudenmaan liiton julkaisuja 2013 Uudenmaan liiton julkaisuja xxx 2013 ISBN 978-952-448- ISSN Ulkoasu: Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

EU-kansalaisiin verrattavia ovat ETA-maiden ja Sveitsin kansalaiset. ETA-maita ovat Islanti, Norja ja Liechtenstein.

EU-kansalaisiin verrattavia ovat ETA-maiden ja Sveitsin kansalaiset. ETA-maita ovat Islanti, Norja ja Liechtenstein. 1 EU-kansalaisen tulo Vantaalle SYKSY 2013 EU maita ovat Suomen lisäksi Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg,

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015. Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015. Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015 Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy Kuka muuttaa Suomeen? Vain joka kymmenes tulee pakolaisena, suojelun

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET PEKKA PARKKINEN ALUKSI Vuoden 2000 päättyessä Suomessa oli 5,18 miljoonaa asukasta. Asukasluvultaan suurimmassa ikäluokassa eli 1948 syntyneissä oli 87

Lisätiedot

UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? Uudenmaan liiton julkaisuja E 126-2013

UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? Uudenmaan liiton julkaisuja E 126-2013 Uudenmaan liiton julkaisuja E 126-2013 UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? Uudenmaan liiton julkaisuja E 126 2013 ISBN 978-952-448-371-1 ISSN 2341-8885 Ulkoasu: Anni Levonen Valokuvat:

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: toukokuussa 2008 Luotu 01-Jun-2008 02:14 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010 Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 1.3.2005 Rikoslakirikokset 2006 2006 23 805 1 186 4 056

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - maaliskuussa 2007

Käyttötilastot www.vaalit.fi - maaliskuussa 2007 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: maaliskuussa 2007 Luotu 01-Apr-2007 03:12 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä?

Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä? NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä? Johdanto 2 l Muuttoliike 3 l Työssäkäynti 4 l Ulkomaalaiset 8 l Väestön koulutusrakenne 11 l Väestön määrä

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: lokakuussa 2008 Luotu 01-Nov-2008 02:37 EET [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

18.02.2015 Tina Sundqvist. 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

18.02.2015 Tina Sundqvist. 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 18.02.2015 Tina Sundqvist 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit 2014

Europarlamenttivaalit 2014 Oikeusministeriö Europarlamenttivaalit 2014 Tiedotustilaisuus 29.4.2014 1 Vaalien toimittamisaika 22. - 25.5.2014 Torstaina: Hollanti ja UK Perjantaina: Irlanti Perjantaina ja lauantaina: Tshekki Lauantaina:

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot