PÄIJÄNNELEADER-UUTISET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄNNELEADER-UUTISET"

Transkriptio

1 PÄIJÄNNELEADER-UUTISET MAASEUDUN HANKERAHOITUKSEN TIEDOTUSLEHTI N:o Jaetaan jokaiseen talouteen Asikkalassa, Hartolassa, Heinolassa, Padasjoella, Pertunmaalla ja Sysmässä. Kyläyhdistyksen aloitteesta syntyi Vierumäelle päiväkoti Kimmo Hynninen piirtää puuhun laserilla Yrittävä koulu vie 9-luokkalaisia Alppivuokkokin kukoistaa Viroon työssäoppimaan Norrlinin puistossa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin

2 Tehdään porukalla Sisältö: Päijänne-Leader ry on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä, jolle maa- ja metsätalousministeriö on antanut tehtäväksi toimia alueensa kehittäjänä. Paikallisille hankkeille ja yrityksille ohjataan yhdistyksemme kautta EU:n ja valtion julkista Leader-rahoitusta. Tämä tuki on seitsemän vuoden aikana 3,6 miljoonaa euroa. Rahoituskanava on merkittävä, sillä rahoittamiemme hankkeiden ja yritystukien tukiprosentit ovat hakijan kannalta monia muita rahoitusmahdollisuuksia paremmat. Yleishyödyllisten kehittämishankkeiden ja investointien toteuttamista varten olemme neuvotelleet valmiiksi hankkeille tarvittavan kuntarahoituksen. Tämä julkisen hallinnon, yhteisöjen ja yhdistysten yhteistoiminta mahdollistaa alueellamme paikallisen sekä Manner-Suomen maaseutuohjelman toteuttamisen. Tässä tiedotuslehdessä kuvataan onnistuneita hankkeita ja esitellään ihmisiä, jotka ovat mukana alueen kehittämistyössä toimijoina tai päätöksentekijöinä. Lehti sisältää myös luettelon ensimmäisistä puolletuista hankkeista sekä rahoituspäätökset alueemme pienyrityksille annetuista tuista. Jutuista selviää, että eri alojen toimijoiden ja hankkeiden välinen vuorovaikutus kylissä ja koko seutukunnalla on arvokasta. Leader-toimintaan kaivataankin tavallisia ruohonjuuritason ihmisiä, jotka tuntevat kylänsä tai kuntansa ja joilla on halua ja ideoita elinympäristönsä ja maaseudun toimeentulomahdollisuuksien kehittämiseksi. Ohjelmakaudella puolletusta rahoituksesta suurin osa on ohjautunut Heinolaan ja Sysmään. Olisi tärkeää, että jokaisessa toiminta-alueemme kunnassa voisi olla kuntalaisia tai hankeguruja, jotka innostaisivat ja auttaisivat Leader-toimiston lisäksi hankeideoinnissa ja suunnitelmien kirjoittamisessa. Maaseudun kehittämisestä vastaavat viranhaltijat kunnissa ovat tässä työssä mielestäni avainasemassa. Aktiivisimpia hankehakijoita ovat jo aiemmin hankkeita toteuttaneet, mutta julkisen rahoituksen hyödyntäminen oman yhdistyksen tai alueen toimintojen kehittämiseksi saa kuitenkin kuulua kaikille. Hankkeen aikaansaaminen voi tuntua vaikealta, mutta tehtävästä selviää kirjoittamalla vastauksia muutamiin hankehakemuksessa tarvittaviin kysymyksiin. Ihmisten tulee sitoutua tekemään hankehakemuksessa suunnitellut toimenpiteet. Omarahoitusosuuden hankkiminen yksityisrahana tai talkootyön kautta pitää myös suunnitella etukäteen. Hankkeeseen liittyvä toiminta kirjataan ylös tarvittavia raportteja varten. Yhteistyö ammattitaitoisen kirjanpitäjän kanssa on tärkeää, samoin kilpailuttaminen, sopimukset ostopalvelujen laajuudesta ja sisällöstä sekä hankevetäjän palkkauksesta ja työajasta ennen hankkeen aloittamista. Leader-toimistolla on nyt paremmat mahdollisuudet ohjata hanke- ja yritystukien hakijoita tarvittaessa kädestä pitäen, sillä lähes kaikki valtakunnalliset ohjeistukset ovat viimein käytössämme. Äitini suosima Tehdään porukalla -neuvo on alkanut uudestaan elää seuratessani hanketoimintaa. Ennen porukalla tekeminen oli itsestäänselvyys. Porukkaa tarvittiin ainakin silloin, kun oli kiire tai jonkun asian ratkaiseminen tuntui vaikealta. Näin on myös tänä päivänä. Ryhmässä toimiessamme voimme antaa tavoitteen toteuttamiseen oman työpanoksemme niillä lahjoilla, joita olemme saaneet. Yhteistyö ja yhteisöllisyys maaseudulla eivät ole vielä kadonneet. Maritta Virtanen Pääkirjoitus: Tehdään porukalla 2 Yhteistyöllä saatiin Vierumäelle päiväkoti 3 Oppilaat, opettajat ja yrittäjät kansainvälistyvät yhdessä 4 Nyystölässä päivitetään kyläsuunnitelma 4 Puuseppä siirtyi laser-aikaan 5 Norrlinin puisto herää henkiin 6 Rahoitusta kylien ympäristönhoitoon 6 Liettuan ja Suomen yhteinen Leader-hanke valmisteilla 7 Annukka Lehtimäki: Haluan kylien pysyvän asuttuina 7 Hanketoimijan kannattaa olla tarkkana kuin porkkana 8 Suuruuden rinnalle pientä nyt tarvitaan vahvaa paikallisuutta 9 Päijänne-Leaderin hankerekisteri ja Päijänne-Leader ry:n puoltamat yritystuet 10 Kyösti Piippo pakinoi: Lintutorni 11 Päijänne-Leaderin hallitus Päijänne-Leader ry:n hallituksessa on kolmikantaperiaatteen mukaan julkisen hallinnon edustajia, järjestöjen, yhdistysten ja yritysten edustajia sekä paikallisten maaseudun asukkaiden edustajia. Yhdistyksellä on yli 200 jäsentä, jotka päättävät kevään vuosikokouksessa hallitusvalinnoista. Hallitus valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsen voi toimia tehtävässään yhtäjaksoisestienintään 6 vuotta. Hartola Pertunmaa Asikkala Eero Helminen Tapio Vihersaari Sirkka-Liisa Rautavuo Heinola Olavi Salminen Heidi Heino Seija Kuru Pertunmaa Erkki Ojala Henrik Hausen Annukka Lehtimäki Padasjoki Asikkala Sysmä Heinola Esittelijä/sihteeri Toiminnanjohtaja Maritta Virtanen Hartola Jouni Hokkanen Hannele Heinonen Tuomo Tommola Padasjoki Pirkka Ahola, puheenjohtaja Pekka Valtonen Anneli Pastila Sysmä Maire Kalliokoski Kyösti Piippo Marja Sinisalo

3 Yhteistyöllä saatiin Vierumäelle päiväkoti Yksityinen päiväkoti Ensiaskel syntyi tarpeeseen. Aloite Vierumäelle tarvittavasta päiväkodista syntyi kyläyhdistyksessä. Teksti ja kuvat Irma Peltola Lasten päivähoitopaikan läheisyys ja hyvä hoidon laatu ovat tärkeitä perheiden hyvinvoinnille ja arjen sujuvuudelle. Vierumäellä oli pulaa hoitopaikoista ja siksi ryhdyttiin miettimään miten olisi mahdollista perustaa kylään päiväkoti. Yksityinen päiväkoti saatiin kylälle usean tahon yhteistyönä. Kyläyhdistys selvitti lapsiperheiden kiinnostusta yksityiseen hoitoon, Heinolan kaupunki korotti yksityisen hoidon tukea ja seurakunnalla oli vuokrata sopiva tila leikkipuiston vierestä. Riihimäeltä löytyi päiväkotiyrittäjä, joka oli halukas perustamaan toisen yrityksen Vierumäelle. Päijänne-Leaderiltä haettiin tukirahoitusta käynnistämiseen. Kun vielä päiväkotiin löytyi ammattitaitoiset työntekijät, alkoi paketti olla koossa. Nyt päiväkoti Ensiaskeleen pihalla telmii 12 lasta. Vanhemmat ovat tyytyväisiä, kun päiväkoti on lähellä. Lottovoiton arvoista on myös, että perheen molemmat lapset on saatu samaan hoitopaikkaan. Kyläyhdistys aitasi vielä leikkipuiston, jotta siitä saatiin turvallinen, kiittää päiväkodin johtaja, yrittäjä Sinikka Viinikka. Joustavaa, kodinomaista ja liikuntapainotteista Ensiaskel on luonto- ja liikuntapainotteinen päiväkoti. Nykyajan lasten ja nuorten Lapset voivat leikkiä päiväkodin vieressä olevassa kaupungin leikkipuistossa. Leaderin rahoittamat yritystuet liikkuminen on vähentynyt, eikä luonnossa kulkeminenkaan ole välttämättä kaikille tuttua. Pyrimme luomaan liikkumisen edellytykset hyviksi ja tuomaan liikunnan iloa arkeen, sanoo lastentarhaopettaja Sirpa Krogerus-Häkkinen, yksi kolmesta työntekijästä. Niinpä ulko-oven vieressä on sukset ja sauvat rivissä, eteisen lattiaa koristaa hyppyruudukko, leikkihuoneen lattiaan maalatut värikkäät jalanjäljet houkuttavat juoksemaan ja katosta riippuu pehmeitä palloja, joita voi tavoitella hyppäämällä. VPK:n palotalon isossa salissa käydään pari kertaa viikossa. Meistä kahdella on lasten liikuntaan liittyvää koulutusta urheiluopiston kursseilta. Lisäksi lastenhoitajamme on myös Metsämörriohjaaja, joka opastaa lapsia suhtautumaan kunnioittaen luontoon, kertoo Krogerus- Häkkinen. Näin kiskotaan köyttä merirosvojumpan tahdissa. Leader-tuki auttoi alussa Yrittäjä Sinikka Viinikalla oli ennestään kokemusta yksityisen päiväkodin perustamisesta ja pyörittämisestä, mutta Vierumäen tapauksessa mietitytti luotettavan ja osaavan henkilökunnan löytäminen. Yrittäjä itse työskentelee Riihimäellä, joten henkilökuntaan pitää voida luottaa täysin. Päiväkodin talous oli alussa tiukkaa, sillä lapsia tuli hoitoon lisää vähitellen. Ensiaskelen 12 lapsen ryhmä täyttyi reilussa puolessa vuodessa. Päijänne-Leader myönsi yritykselle tukea kahden työntekijän palkkoihin vuodeksi. Se helpotti paljon päiväkodin perustamispäätöksen tekemistä, toteaa Sinikka Viinikka. Lisäksi Leaderin käynnistysavustus kattoi osan yritysneuvojan tekemän yritystutkimuksen kuluista. Oli oleellista, että ulkopuolinen kävi läpi asiakkaiden riittävyyttä ja laski taloudellisen menestymisen edellytyksiä, kertoo Viinikka. Toistaiseksi lapset ovat lähialueelta, mutta myös Lahdesta on tullut tiedusteluja. Joustavuus ja pienen hoitopaikan kodinomaisuus ovat vahvuuksiamme, kertoo Sirpa Krogerus-Häkkinen. Päiväkoti on tarvittaessa avattu aamukuudelta tai päivää on jatkettu iltakymmeneen, kun vanhempien työtilanne on ollut tiukka. Yritystukea voi hakea Päijänne-Leaderin alueella sijaitseva pienyritys, joka työllistää alle 10 henkilöä ja jonka liikevaihto on alle 2 miljoonaa euroa. Yrittäjällä on oltava riittävä ammattitaito. Hakemuksessa ja sen liitteissä yrittäjä kuvaa suunniteltuja toimenpiteitä ja niiden vaikutusta yrityksen toimintaan ja markkinoihin. Toimialoista ei tueta liikennöintiä, perustajaurakointia, koneurakointia ja vähittäiskauppaa. Käynnistystuki Käynnistystukea myönnetään yrityksen ensimmäisten vieraiden työntekijöiden palkkakuluihin. Tukea voi saada enintään kahden henkilötyövuoden palkkakuluihin ja sen voi jakaa myös useammalle työntekijälle. Tuki on maksimissaan 50 % ennakonpidätyksenalaisista palkkakuluista ilman sivukuluja. Yrityksen tai yritysryhmän kehittämistuki Kehittämistukea voidaan myöntää asiantuntija-avun hankkimiseen, jolla yritys - suunnittelee toimintansa tehostamista, laajentamista ja uudelleen suuntaamista, - kehittää tuotetta, menetelmiä ja tekniikoita, - kehittää liikkeenjohto- ja markkinointitaitoja tai - selvittää yrityksen perustamis- ja toimintaedellytyksiä. Enimmäistukiprosentti on 50 %. Kehittämisyhtiön hakemassa hankkeessa tuki voi olla 75 %. Aloittavan yrityksen enintään 1500 euron ostopalveluihin tukea voidaan myöntää 90 % esimerkiksi yritysidean selvittämiseksi. Investointituki IInvestointitukea voi saada - yrityksen toiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen liittyviin investointeihin, - tuottavuuden ja tuotteiden laadun parantamiseen, - rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen, korjaamiseen, laajentamiseen tai hankkimiseen, - koneiden, laitteiden ja aineettomien oikeuksien hankkimiseen. Investointituki on Heinolassa ja Asikkalassa 20 %, Sysmässä, Hartolassa ja Padasjoella 30 % sekä Pertunmaalla 35 %. Investointituen ja käynnistystuen vähimmäismäärä on 1000 euroa ja kehittämistuen 500 euroa. Investointitukea ei myönnetä korvausinvestointeihin. Hakemus on aina jätettävä ennen hankkeen aloittamista. Kysy lisää Päijänne-Leaderin toimistolta! 3

4 TET-jakso Virossa Oppilaat, opettajat ja yrittäjät kansainvälistyvät yhdessä Yrittäjyyskasvatus kouluissa voi olla muutakin kuin kalvosulkeiset luokassa. Työssäoppimisjakso Virossa on nuorille innostava kokemus. Yrittävä koulu -hankkeen vetäjä Kyösti Piippo Sysmän Yrittäjät ry:stä on konkari yrittäjien ja koulujen yhteistyön kehittämisessä. Aiempi hanke Työelämätietoa kouluihin avasi ovet oppilaitoksiin ja käynnisti yhteistyön. Kun yrittäjyyskasvatus tuli mukaan opetussuunnitelmiin, kouluilla oli valtava tarve ohjelmasta ja materiaaleista. Me järjestimme yrittäjävierailuja, veimme oppilaita tutustumaan yrityksiin ja teimme oppimateriaaleja, kertoo Piippo. Virolaista yrittäjyyttä oppimassa Yrittävä koulu -hankkeessa päätavoitteena on kansainvälistyminen. Hankkeessa on mukana yksi yläaste kaikista Päijänne-Leaderin alueen kunnista. Perusidea on järjestää 9-luokkalaisille, yrittäjille ja opettajille yhteinen TET-viikko Virossa. Virossa yhteistyökoulu on Tartosta itään sijaitsevan Luunjan koulu. Viikolla on mukana myös kummioppilaita Luunjan koulusta. Kierrämme erilaisissa yrityksissä, teemme koululla ryhmätöitä ja tutustumme Viron kulttuuriin, kertoo Piippo. Viro on Suomea edellä koulujen yrittäjyysopetuksessa. Esimerkiksi Luunjan koulussa 3 4 oppilaan ryhmä voi perustaa oikean yrityksen. Verottaja tulee nuoria vastaan antamalla verovapauden tiettyyn liikevaihtoon asti. Nuorten yritykset tekevät matkamuistoja, pelejä, nukkeja ja käsitöitä. Atk-luokassa yhteinen kieli on englanti. Tässä pelataan yrittäjäpeliä, jossa muutama nuori sai yritysoppia virtuaalisen konkurssin kautta. Yksi Luunjan koulun yritys on palkittu Viron parhaana oppilasyrityksenä. Yritys oli kehittänyt matemaattisen dominopelin, jatkaa Piippo. Hankalinta on ollut saada mukaan yrittäjiä, mutta siinäkin on onnistuttu. Reissulla on ollut mukana mm. matkailu-, kirjanpito- ja käsityöalan yrittäjiä. Jotta hyötyä hankkeesta on laajemminkin kuin matkaan lähtijöille, opetusmateriaaleja tuotetaan edelleen, mutta nyt suoraan verkkoon ja pääosin englanniksi. Yritysvierailutkin jatkuivat. Uusia kavereita ja ideoita Teksti Irma Peltola Kuva Kyösti Piippo Kaksi onnistunutta matkaa on tehty. Pertunmaan ja Hartolan yhteinen ja Sysmän oma 8-päivän TET. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä matkan antiin. Oppilaat ovat myös pitäneet jälkikäteen sähköpostitse yhteyttä Luunjan koulusta saamiinsa uusiin kavereihin. Suunnitteilla on myös hartolalaispertunmaalainen nuorten yritys, joka välittäisi virolaisnuorten yrityksissä tehtyjä tuotteita Suomeen. Yrittävä koulu -hanke on toiminut reilun vuoden. Päätös hankkeen hyväksymisestä on saatu joulukuussa 2008, mutta ensimmäinen vuosi on toimittu Sysmän kunnan hyvän tahdon varassa, lainarahalla. Nyt hanke on jäämässä tauolle, kunnes saamme rahat ensimmäisestä maksatuksesta. Viivästys saattaa lykätä Heinolan työssäoppimisjakson ensi syksylle, pahoittelee Piippo. Kyösti Piippo toivoo, että yrittäjyys jäisi itämään mahdollisuutena nuorten mieliin. Ensin pitää käydä koulut ja hankkia osaamista ja kokemusta. Jos nuorella on yrittäjyydestä positiivinen kuva, saattaa hän jonain päivän lähteä toteuttamaan osaamistaan yrittäjänä. Nyystölässä päivitetään kyläsuunnitelma Padasjoen Nyystölän kylän kyläsuunnitelma valmistui jo vuonna Nyt on aika määritellä uudet tavoitteet. Teksti ja kuva Irma Peltola Nyystölässä moni asia on saatu toimimaan kuten kyläsuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi. Maisemia on kunnostettu, uusia asukkaita on tullut, tosin muuttoa poiskin päin on. Vesijohto- ja viemärilinjat on saatu kylälle, tontteja on myynnissä ja kevyen liikenteen väylä tulee vuosi vuodelta lähemmäksi. Lapsiperheitä on kylällä reilusti yli 20, ja uusiakin nyystöläläisiä syntyy nelisen kappaletta vuodessa. Kylän sosiaalinen elämä on vilkasta. Tiistaisin Kävelijät liikkuvat porukalla ja samana päivänä Näppärät Muorit paukuttavat kangaspuita kyläyhdistyksen tiloissa. Huru-ukot puolestaan kokoontuvat perjantaisin. On myös museo ja kesäteatteri. Uusin tapahtuma on ravustuksen SM, joka pidetään tulevana kesänä toisen kerran. Koulu on oikeastaan ainoa asia, jonka olemme menettäneet, sanoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Virpi Kallioinen. Nyystölällä on myös mahtavat valttikortit sijaintinsa puolesta. Vieressä ovat Päijänne, Päijänteen kansallispuisto, Tarusjärven alue ja Ilvesreitti. Enemmän elämää kylään Kolmisenkymmentä kyläläistä, vakituisia ja vapaa-ajan asukkaita, kokoontui majatalo Onnenmyyrään avoimeen kyläiltaan, jossa Päijät-Hämeen kylät ry:n kyläasiamies Elina Leppänen pani kyläläiset töihin. Jokainen kertoi vuorollaan millaisena haluaisi kylänsä nähdä kymmenen vuoden päästä. Yhteistä hyvää ideoimassa Mirja Lindqvist, Jaakko Hoimela, Simo Jalli ja Sinikka Moisio. Samat teemat toistuivat toiveissa. Lapsiperheitä, kaikille hyvä paikka asua, enemmän asukkaita, enemmän elämää, jokimaisemat ja rannat avoimina ihmisten kulkea vesille, kevyen liikenteen väylä keskustaan, maisemat ja talot on pidettävä siisteinä ja kunnossa, lisää työtä ja toimeentuloa. Akuutiksi nousi kysymys Onnenmyyrän Majatalon jatkosta, koska nykyinen yrittäjä on lopettamassa tämän vuoden aikana. Majatalo toimii kunnan omistamassa kiinteistössä, jossa sijaitsevat myös kyläyhdistyksen tilat. Nyystöläläiset jatkavat kyläsuunnitelman tavoitteiden pohtimista. Fläppitaulupapereille piirtyy kaavioita, tavoitteita, toteutusmalleja. Ei epäilystäkään, etteikö tällä kylällä osata asettaa yhteisiä tavoitteita ja toteuttaa ne talkoin ja hankkein. Yhtä moni kuitenkin toivoo, viimeistään sitten kun päästään suunnitelmista toteutukseen. Uusia talkoolaisia ja Nyystölän hyväksi työtä tekeviä tarvitaan. Ja mielellään nuorempaa väkeä. 4

5 siirtyi laseraikaan Teksti ja kuvat Irma Peltola Kimmo Hynninen asettelee kaiverrettavaa leikkuulautaa laserlaitteeseen. Ulkonaisesti laite muistuttaa isoa tulostinta. Kimmo Hynninen seuraa tarkasti, miten laserlaitteisto kaivertaa kaunokirjoitusta ohuen ohuelle koivuvanerille. Lopuksi laser leikkaa valmiin kortin irti. Tässä valmistuu tuotekortteja, joissa lukee tuotteen nimi ja puulaji. Voin ohjelmoida laserin tekemään niitä kerralla koko levyllisen, noin 30, kertoo yrittäjä, puuseppä Kimmo Hynninen. Tietokoneavusteisen laserlaitteiston käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset. Sillä voi piirtää kuvia tai kirjoittaa eri materiaaleille, kuten puulle, metallille, lasille, kivelle tai muoville sekä leikata esimerkiksi puuta, korkkia ja muovia. Laserilla tehty teksti syntyy korkean lämpötilan avulla, joka muuttaa materiaalia. Siksi kestävyys on parempi kuin painatuksen, jossa väri jää tuotteen pinnalle. Laserilla tehty teksti katoaa vasta, jos itse tuote kuluu. Yritykselle uusi suunta Hartolalainen Puutyöpalvelu Hynninen Ky on aiemmin tehnyt tilauspuusepäntöitä, kuten määrämittaisia ovia, ikkunoita tai kalusteita ja talojen sisäremontteja. Pikkuhiljaa Kimmo Hynninen alkoi pohtia yrityksensä toiminnan kehittämistä ja monipuolistamista. Hän halusi siirtää painopistettä reissutöistä pientuotteiden valmistukseen, jossa työ tehdään omassa verstaassa. Perinteisen sorvin ja sirkkelin rinnalle tarvitaan tarkkaa leikkuutekniikkaa, käytännössä laserlaitteistoa. Laitteiston hankintaan hän sai 30 %:n investointituen Päijänne- Leaderiltä. Laserlaitteistolla voin leikata turvallisesti ja nopeasti pienikokoisia tuotteita eri puulajeista. Visakoivu on mieluisin, mutta vaihtelua materiaaleihin tuovat esimerkiksi tervaleppä, lehmus, kataja ja lainekoivu sekä puun lämpö- tai pintakäsittelyt. Aivan yksinkertaista laserlaitteiston käyttö ei ole, koska laserin teho on säädettävä jokaisen materiaalin kovuuden ja paksuuden mukaan. Koska puu on luonnonmateriaali, sen ominaisuudet vaihtelevat puulajin ja jopa kasvuolosuhteiden mukaan. Oma tuoteperhe työn alla Hynnisen mieli palaa uusien tuotteiden kehittelyyn. Laserin avulla hän voi laajentaa tuotevalikoimaa ja toteuttaa asiakkaan maun mukaiset ovikyltit, korut tai liikelahjat. Logon tai esineen saajan nimen laserkaiverrus perinteisesti tehtyihin puuesineisiin antaa niille henkilökohtaisen tunnun. Tällä hetkellä Hynnisen töitä on myynnissä Itä-Hämeen Taitajien tuvalla Hartolassa. Kun tuoteperhe on riittävän laaja ja sitä esittelevät nettisivut kunnossa, alkaa tehokas markkinointi. Haluan panostaa hyvin muotoiltuihin käyttöesineisiin, joille on aina markkinoita. Esimerkkeinä Hynninen näyttää maustesirottimet ja visapuisen kierrekorkin avaajan, jolla vanhuskin saa helposti mehupullon auki. Näiden vanerikiekkojen ohjelmointi ja toteutus vei vain viitisen minuuttia. Puusepän taidonnäytteitä materiaaleina lainekoivu, tervaleppä ja visakoivu. 5

6 Norrlinin puisto herää henkiin Asikkalantien ja Vääksyn joen välissä oleva viheralue kätkee pusikkoihinsa aarteen, josta Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistys haluaa luoda asikkalalaisten olohuoneen. Kun puistoalue valmistuu, siellä on kävelypolkuja, huvimaja, omenapuita, lehtokasveja ja perennoja. Vesi solisee, metsäpuistossa lentelee perhosia ja jokivarressa pesii monia lintulajeja. Alueella pidetään jumppahetkiä ja rantakalailtoja, talvisin on pulkkamäki. Viime kesänä alueella pidettiin ensimmäiset talkoot. Rakennettiin portaita rinteeseen, laitettiin pesäpönttöjä linnuille ja raivattiin maastoa, kertovat hankkeen isä, Aulis Lehto ja Vanhan Vääksyn kehittämisyhdistyksen puheenjohtaja Merja Purolinna- Ahveninen. Aulis Lehto ja Merja Purolinna uusilla Norrlinin puiston portailla. Yhdistysten yhteistyötä Kun puistoon halutaan luonnontilainen lintujen pesimäalue, van- Teksti Irma Peltola Kuva Aulis Lehto haa kasvillisuutta ja oleskelupaikkoja ihmisille, suunnittelu on tehtävä huolella. Puisto onkin jaettu toimintojen mukaan neljään eri alueeseen. Asiantuntemuksensa työhön tuovat Vanhan Vääksyn kehittämisyhdistyksen lisäksi kolme muuta yhdistystä eli Asikkalan luonnonystävät, Norrlinin puiston ystävät ja Asikkalan Tallukkajalat, joka edistää luonnossa liikkumista. Alueelta on löytynyt alppivuokko ja keltavuokko sekä ennen kansanlääkinnässä yleisesti käytetty nukula. Siellä kasvaa edelleen Norrlinin istuttamia marjapensaita ja omenapuita, kertoo Purolinna-Ahveninen. Tulevana kesänä on tarkoitus rakentaa portaat ja tärkein kävelyreitti valmiiksi, tehdä ojitusta ja siivota risukkoja. - Meitä on tällä hetkellä kymmenkunta aktiivista vetäjää ja kolmisenkymmentä talkoolaista. Kaikki asiasta innostuneet ovat tervetulleita mukaan, toivoo Merja Purolinna-Ahveninen. Puistolla on hyvät internet-sivut osoitteessa Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostilla vanhavaaksy.fi Kasvitieteen uranuurtaja Professori Johan Peter Norrlin ( ) syntyi Viitailan kylässä Asikkalassa. Hänet tunnettiin mm. jäkälien ja keltanoiden tutkijana. J. P. Norrlin toimi Aleksanterin keisarillisen yliopiston kasvitieteen professorina. Hänen opissaan ovat olleet liki kaikki Suomen 1900-luvun alun kasvitieteilijät. J. P. Norrlin osti vapaa-ajanpaikakseen Vääksystä Rantala-huvilan, joka sijaitsi nykyisen linja-autoaseman kohdalla. Sen ympärille hän loi merkittävän kasvitieteellisen puutarhan, josta nyt osaa kunnostetaan Leader-rahoituksella Norrlinin puistoksi. Rahoitusta kylien ympäristönhoitoon Viljelijöiden lisäksi nyt myös metsästysseurat, kyläyhdistykset ja muut yhdistykset saavat tukea monimuotoisten kosteikkojen sekä arvokkaiden perinnebiotooppien kunnostamiseen ja hoitoon. Tällaista ympäristötukea saadaan myös vuokratuille maille. Mitä ovat kosteikot ja perinnebiotoopit? Kosteikolla voidaan pienentää maatalouden vesistökuormaa, kun vedet valuvat pellolta padotun puron tai ojan kautta eikä suoraan järveen tai puroon. Kosteikko voi myös edistää riista-, kala- tai raputaloutta, puhutaankin vesiensuojelukosteikoista ja lintukosteikoista. Kosteikon perustamiseen voi saada tukea korkeintaan euroa hehtaarille. Kosteikot perustetaan patoamalla luontaisesti sopivia paikkoja pellolla, pellon reuna-alueilla tai metsässä. Kosteikot ja tulva-alueet on perustettava niin, että ne pidättävät mahdollisimman tehokkaasti valuma-alueelta tulevaa kiintoaineja ravinnekuormitusta. Kosteikkoja on perustettu muun muassa viljelijöiden toimesta yksityisille maille ja metsästysseurojen toimesta vuokramaille. Perinnebiotoopit ovat ketoja, niittyjä, lehdesniittyjä, hakamaita ja entisiä metsälaitumia, joilla näkyy selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä rehuntuotantoon. Perinnebiotoopin kunnostukseen voi saada korkeintaan 675 euron tuen hehtaaria kohti. Käytännössä peruskunnostuksen hoitotoimia ovat kunnostettavan perinnebiotoopin aitaus, raivaus ja raivaustähteen poistaminen. Yhdistys voi tehdä kunnostustoimenpiteet ja hoitaa sen jälkeen aluetta itse tai sopia esimerkiksi paikallisen viljelijän kanssa alueen jatkohoidosta 5- vuotisella hoitosopimuksella. Ympäristötuki tällaisille toimenpiteille anotaan paikalliselta Leader-ryhmältä, alueellamme Päijänne-Leaderilta. Rahoitus tulee EU:n tukemasta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen pitää kuitenkin täyttää monia vaatimuksia, joten myös ympäristökeskukseen kannattaa olla yhteydessä jo suunnitteluvaiheessa. Kosteikon perustaminen edellyttää muun muassa, että läheisen järven tai valtaojan valuma-alueesta riittävän suuri osa on peltoa. Päijänne-Leader järjesti syyskuussa 2008 yhdessä Hämeen ympäristökeskuksen kanssa onnistuneen seminaarin lähiympäristön hoidosta Padasjoen Maakesken Rientolan seurantalolla. Seminaarissa Paula Salomäki ProAgria Hämeestä kertoi myös muista ympäristöhankkeista, joita on toteutettu Leader-rahalla. Kylien viihtyvyyttä ja ympäristöä on kohennettu muun muassa Padasjoen Nyystölässä, Toritussa ja Arrakoskella sekä Heinolan kirkonkylässä. Hartolan Yrittäjät ry on rakentanut Päijänne-Leaderin koordinoimassa ympäristöhankkeessa torille jätekatoksen. Käytännön esimerkistä perinnemaiseman hoidosta kertoi Jaakko Hoimela Nyystölästä, jossa on Torilanmäen yhden hehtaarin ketoaluetta on hoidettu ympäristötuella jo 13 vuotta. Suunnittelija Hanna Eskola Hämeen ympäristökeskuksesta kertoi kosteikkojen perustamisesta. Henrik Hausen Padasjoen Maakesken Rientolan seurantalolla kuunneltiin tarkkaavaisesti asiantuntijoiden esitelmät kylien ympäristönhoidosta ja hankkeista. Kuvat Maritta Virtanen ja Henrik Hausen. Tilaisuuden luennoitsijat Paula Salomäki ProAgria Hämeestä (ylhäällä vas.), Jaakko Holmela Nyystölästä ja Hanna Eskola Hämeen ympäristökeskuksesta. 6

7 Liettuan ja Suomen yhteinen Leader-hanke valmisteilla Yhteistyökumppaneiden haku käynnistyy keväällä Kansainvälistä Prienai-Päijänne-Leader Together? -hanketta ollaan toteuttamassa tämän vuoden aikana Asikkalassa, Hartolassa ja Sysmässä. Alkuun lähdetään esiselvityksellä, jolla etsitään kumppaneita ja tehdään yhteinen hankesuunnitelma sekä sopimus varsinaisen hankkeen toteuttamisesta. Kumppaniksi on lupautunut Asikkalan ystävyyskaupungin Prienain alueen toimintaryhmä Liettuasta. Hankkeeseen pyydetään mukaan toimijoita myös Puolasta. Kansainvälisessä Leader-hankkeessa on mukana aina yksi Suomen ulkopuolelta tuleva, EU:n jäsenvaltion Leader-toimintaa toteuttava toimija. Osapuolet hakevat rahoitusta oman maansa ja oman toimintaryhmänsä rahoituskiintiöstä. Kansainvälisten toimenpiteiden lisäksi rahoituksella toteutetaan omia alueellisia toimenpiteitä. Yhteistyö kansainvälisen kumppanin kanssa voi olla yhteistä suunnittelua ja ideointia Tavoitteena seitsemän kansainvälistä hanketta palveluiden järjestämiseksi tai yhteistä tuotteen tai alueimagon suunnittelua. Hanke voi järjestää yhteisiä työpajoja jostain hankkeeseen liittyvästä teemasta tai rakentaa verkostoja ja järjestää niihin liittyviä tapahtumia, joista myös alueen yritykset hyötyisivät. Sirpa Glad-Staf hankevetäjäksi Kansainvälistä yhteistyötä on ideoitu noin vuoden ajan toimintaryhmien edustajien tapaamisten aikana. Päijänne-Leader on tarjouskilpailun kautta valinnut esiselvityshankkeelleen osa-aikaiseksi hankevetäjäksi Sirpa Glad-Stafin/ High Light Holidays Ltd:n. Leaderin kansainvälinen työryhmä tulee hänen kanssaan kehittämään yhteistyötä niiden kumppaneiden kanssa, Päijänne-Leader aloitti kansainvälisen toimintansa jo edellisellä ohjelmakaudella. Monille toimintaryhmille kansainvälisyys on vielä uutta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja oman kehittämisohjelmansa toimeenpanoon liittyen Päijänne-Leader uskoo rahoittavansa seitsemän kansainvälistä hanketta. Hankkeet voivat olla esiselvityshankkeita tai varsinaisia kansainvälisiä hankkeita, joissa toteutetaan etukäteen suunniteltuja kansainvälisiä ja paikallisia toimenpiteitä. Prienain alueen toimintaryhmä tutustui Päijänne-Leaderiin joulukuussa Sirpa Glad-Staf (edessä oikealla) alkaa selvittää kansainvälisen hankkeen kumppanuuksia ja sopimuksia. Kuva Loreta Jakinevičienė. joita hanketoimijoiden yhteistoiminta ja projektivalmennus, kotimiljöön vaaliminen ja kehittäminen sekä luonto- ja kulttuurimatkailun tuotteistaminen kiinnostavat. Liettuassa toimintaryhmätyö on käynnistynyt hitaammin kuin Suomessa. Ryhmä on valittu ja siellä kirjoitetaan kesään mennessä tämän ohjelmakauden strategia. Yhteistyö ja varsinainen 2 3-vuotinen hanke Prienain alueen toimintaryhmän kanssa saataneen vauhtiin reilun vuoden päästä. Kumppanit toivottavat kuitenkin jo loppukesästä 2009 suomalaiset tervetulleeksi järjestämään Prienaissa Leaderhankkeiden koulutusta. Leader-toiminta ei ole maassa vielä tunnettua, mutta kansainvälistä yhteistyötä Prienaissakin on ollut erityisesti koulutoimen kautta. Maritta Virtanen Haluan kylien pysyvän asuttuina Leader-hallituksen jäsen Annukka Lehtimäki pitää toimintaryhmätyötä mainiona väylänä laajentaa ajattelua maaseudusta. Helsingistä Pertunmaalle viitisen vuotta sitten muuttanut Annukka Lehtimäki lähti mukaan Päijänne-Leaderin hallitukseen tietämättä oikeastaan mihin lupautui. Kolmas sektori on minun tapani toimia. Kun Pertunmaan silloinen edustaja Kaisa Varjoaho kysyi lähdenkö ehdolle hallitukseen, olin heti valmis. Lehtimäki on niin aktiivinen yhdistysihminen kuin töissä käyvä pienten lasten äiti ehtii vain olla. Hän toimii mm. Pertunmaan partiossa, 4H:ssa ja seurakunnan lapsityössä. Johtoryhmässä näkee enemmän Annukka Lehtimäen mukaan nuorten ja jopa keski-ikäisten vähäinen määrä maaseutukunnissa on valitettava totuus. Positiivisessa mielessä tällainen veren vähyys näkyy siinä, että muualta tulleelle tarjoutuu toimintamahdollisuuksia ja uudet kuntalaiset otetaan hyvin vastaan. Päijänne-Leaderin hallitukseenkin tulee vuosittain uusia jäseniä, joten kysyä on voinut ja vastauksia on annettu. Annukka Lehtimäki on mukana myös Päijänne-Leaderin johtoryhmässä, johon kuuluu yksi hallituksen jäsen joka kunnasta. Johtoryhmätyöskentely on antanut hyvän näkökulman työhön, koska siellä valmistellaan asioita ja pohditaan, miten hankkeita voidaan rahoittaa. Kun toiminta-alue on kuusi kuntaa, saan näkemystä koko alueesta. Ilman Leaderiä ei varmaan tulisi seurattua naapurikuntien asioita. Maaseudun puolestapuhujat tarpeen Ahaa-elämyksen Annukka Lehtimäki sai osallistuessaan kaikille Suomen Leader-ryhmille tarkoitettuun parlamenttiin. Leadertoiminnan valtakunnallisuus ja kansainvälisyys aukenivat lopullisesti siellä. Oli avartavaa huomata, kuinka paljon maaseudun tärkeäksi kokevia ihmisiä on. Ja että he haluavat pitää maaseudun puolta, toimia sen hyväksi. Leader-parlamenteista on tulossa jatkuva toimintamalli. Niiden avulla pidetään maaseudun asioita esillä ja haastetaan mm. kansanedustajia mukaan keskusteluun. Annukka Lehtimäki näkee maallemuuton ja kyläasumisen edistämisen itselleen läheisenä. Ensimmäisen hallituskautensa parhaaksi hankkeeksi hän nostaa yrityshankkeen, yksityisen päiväkodin tukemisen Vierumäen kylälle. Minulle Leaderin merkitys on myös siinä, että on olemassa taho, joka välittää kylistä. Tulevaisuudessa voisin kuvitella itseni myös hankevetäjänä, sanoo Annukka Lehtimäki. Teksti ja kuva Irma Peltola Annukka Lehtimäen toivemaaseudulla asuvat niin vanhukset kuin lapsiperheetkin. Talot eivät saa muuttua pelkiksi kesäasunnoiksi. 7

8 Älä aloita hanketta ennen kuin hakemuksesi on varmasti leimattu toimintaryhmässä saapuneeksi. Ennen vireilletuloa syntyneisiin kustannuksiin ei saa tukea. Lue tukipäätös, sen ehdot ja erityisehdot huolella ja toteuta hanketta tukipäätöksen ja hyväksytyn hankesuunnitelman mukaan. Käytä kirjanpidon hoidossa tilitoimistoa tai muuten asiat osaavaa henkilöä. Suunnittele kirjanpidon tilit ja kustannuspaikat toteutettavan hankkeen mukaisesti. Hanketoimijan kannattaa olla Tarkkana kuin porkkana Lisäselvitysten pyyntö maksatushakemuksia käsiteltäessä on arkipäivää. Kaikissa investointeja sisältävissä hankkeissa käydään paikan päällä viimeistään ennen loppumaksatusta, kertovat Pirjo Halinen ja Jaana Urpalainen. Pohdi kannattaisiko hankkeelle avata oma pankkitili. Jokaiseen tositteeseen on ennen kopiointia kirjoitettava myös hankenumero. Laita esitemateriaalin kanteen tai parhaalle paikalle EU-lippu tunnuslauseineen ja Leader-tunnus. Ne on oltava myös nettisivuilla, oppaissa, kalvoissa, julisteissa, ilmoituksissa, käyntikorteissa ja kirjekuorissa, jos painatat hankkeelle omat. Jos logot unohtuvat, materiaalin tuottamisen kustannukset hylätään. Kiinnitä huomiota näihin! Hyvin suunniteltu on hankemaailmassa oikeastaan enemmän kuin puoliksi tehty, painottavat Jaana Urpalainen ja Pirjo Halinen Hämeen TE-keskuksen maksatus- ja tarkastusyksiköstä. Hakijan oman rahoituksen osuudesta osa saa olla talkootyötä. Talkootyön tekijä kirjaa tekemänsä tunnit talkootyölomakkeisiin. Hankkeesta vastaava henkilö hyväksyy lomakkeet. Jos hankkeen toteutuksen aikana kustannusten jaottelu muuttuu tukipäätöksen mukaisista hyväksytyistä kustannuksista, on aina haettava muutosta tuen myöntäjältä. Muutospäätöstä on haettava ennen kuin muutos toteutuu. Jos hankkeella on ohjausryhmä, muutostarve käsitellään ohjausryhmän kokouksessa. Maksatustarkastaja Jaana Urpalaisen pöydälle päätyvät kaikki Päijänne-Leaderin ja Etpähän kautta rahoitettujen hankkeiden maksatushakemukset. Yksikön päällikkö Pirjo Halisen kanssa pohditaan kinkkisimmät tapaukset. Paperipinojen koko on kasvanut aiemmasta. Pääsääntöisesti voi sanoa, että maksatusten osalta kaikki on tarkentunut ja tiukentunut viime ohjelmakaudesta. Pienen pohdinnan jälkeen löytyy pari lievennystäkin: Hanketuki myönnetään könttäsummana koko hankkeelle, joten kalenterivuositasolla ei haittaa, vaikka hanke ei etene täsmälleen alkuperäisen suunnitelman mukaan. Tilintarkastuslausunto esitetään alle 18 kuukautta kestävissä hankkeissa loppumaksatuksen yhteydessä, muutoin se tulee esittää vuosittain. Jos yhteisö ei kuulu tilintarkastusvelvollisuuden piiriin, niin silloin lausuntoa ei vaadita. Ohjeet ovat kattavat Hankkeen hallinnosta kyllä selviää, kunhan siihen paneutuu kunnolla. Hankepäätökseen kannattaa perehtyä huolella ja palata siihen aina välillä. Vaikka päätös onkin yli 10 sivua, hyvät ohjeet kannattaa lukea tarkkaan, sanoo Urpalainen. Muita tärkeitä papereita ovat maksatushakemuksessa mukana oleva liiteluettelo sekä maksatushakemuksen mukana olevat ohjeet. Kun niiden mukaan toimii, ei pitäisi tulla ongelmia. Eniten hankaluuksia on ehkä Tukipäätöksen mukaisten rahoitussuhteiden on toteuduttava jokaisessa maksatuksessa (mm. yksityisen rahoituksen kertymä). Laskennallisia osuuksia ei voida hyväksyä, vaan tukea maksetaan vain toteutuneiden rahoitussuhteiden mukaan. Jos hanke on mittava, tee itsellesi jokaisen maksatushakemuksen tositteista taulukkolaskentaohjelmalla yhteenveto. Sen avulla näet kokonaisuuden ja mahdollisten muutosten teko on nopeaa. Laita yhteenveto maksatushakemuksen mukaan. Se nopeuttaa maksatuksen käsittelyä. Teksti ja kuva Irma Peltola ollut niillä hankkeilla, jotka käynnistyivät omalla riskillä heti kun oli mahdollista laittaa hanke vireille. Tällöin Maaseutuviraston määräykset olivat vasta työn alla, ja saattoi käydä niin, että hanke toimi vuoden verran ilman varmaa tietoa siitä, miten voi toimia. Tällaisessa tapauksessa vastuu on hakijan, koska hän on aloittanut hankkeen omalla riskillä, toteaa Pirjo Halinen. Tähän mennessä yhtään maksatusta ei ole vielä mennyt läpi ilman, että Urpalainen on pyytänyt lisäselvityksiä. Tärkeintä kuitenkin on, että selvitykset tehdään, sillä jos tukikelvoton kustannus lipsahtaa maksuun ja hanke joutuu Mavin tarkastusotantaan, virhe löytyy viimeistään silloin. Seurauksena on maksatushakemuksen uudelleen käsittely ja puutteellisten tai tukikelvottomien kustannuserien selvittäminen. Tämä hidastaa edelleen maksatusta. Mavi tarkastaa viisi prosenttia kaikista maksatushakemuksista. Välillä pöydän toisella puolen Virpi Kallioinen on työskennellyt Päijänne-Leaderin hankesihteerin sijaisena viime lokakuusta alkaen. Padasjokelaisella Virpillä on hankekokemusta kymmenkunta vuotta, mutta aiemmin Leader-rahoitus vaatii hakijalta huolellisuutta ja tarkkuutta. Hyvin tehty raportointi nopeuttaa maksatushakemusten käsittelyä, kertoo Virpi Kalloinen. toteuttamispuolelta. Hän on ollut mukana monissa Nyystölän kylän hankkeissa, kuten entisen vanhainkodin kunnostamisessa majataloksi ja kyläyhdistyksen tiloiksi sekä ympäristönja maisemanhoitohankkeissa. Viimeksi hänen hankeosaamistaan hyödynnettiin jo naapurikylän puolella, kun Rientolan kylätaloa kunnostettiin. Päijänne-Leaderissä työnkuvaan kuuluu pääasiassa hakijoiden neuvonta hankkeiden suunnitteluvaiheessa ja maksatuksissa avustaminen. Omasta hanketoimijan taustasta on kosolti hyötyä, vaikka asioita tehdään nyt joiltain osin eri tavoin kuin edellisellä ohjelmakaudella. Virpi Kallioisen pesti hankesihteerinä kestää näillä näkymin tämän vuoden elokuun loppuun. Virpin tavoittaa sähköpostilla tai puhelimitse numerosta tai toimistolta (03)

9 Suuruuden rinnalle pientä nyt tarvitaan vahvaa paikallisuutta Päijät-Hämeen kylät ry, maakunnallinen kylien yhteinen yhdistys, pitää ääntä paikallisuuden puolesta. Teksti ja kuva Elina Leppänen Haluamme panostaa paikallisuuden vahvistamiseen. Tulevaisuudessa kylien on oltava osaavampia ja aktiivisempia kuin nyt, jos haluamme jotain muuta kuin ajaa palvelujen perässä keskuksiin, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Markkanen. Markkanen toteaa, että vaikuttaminen kuntaan kylän palveluja koskevissa asioissa tulee vaikeutumaan, kun kuntien välinen yhteistyö lisääntyy tai kuntayhdistymisiä tapahtuu. Asioita ei voida hoitaa enää tutun virkamiehen ja oman kylän päättäjän avustuksella. Tarvitaan uudenlaisia tapoja yhteisten asioiden hoitamiseen. Kyläsuunnitelmien arvo tunnustettu Tänä talvena viidellä päijäthämäläisellä kylällä on pidetty kyläasiamiehen vetämä kyläsuunnitteluilta. Markkanen kannustaa kaikkia kyliä tutustumaan Hannu Markkanen, Päijät-Hämeen kylät ry:n puheenjohtaja ja kylämarkkinaemäntä Sirpa Kerppilä suunnittelevat vuoden 2009 kylämarkkinoita. taulukkokyläsuunnitelmaan. Hyvä, että kyläsuunnitelmien tekemisestä on kylillä jälleen innostuttu, iloitsee Hannu Markkanen. Kuntien tulisi ottaa kyläsuunnitelmat entistä paremmin osaksi omaa suunnitteluaan. Kyläsuunnitelmien merkityksen vahvistaminen on mukana juuri hyväksytyssä viidennessä valtakunnallisessa maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa. Se sisältää myös tavoitteen kunnan ja sen kylien yhteistyön järjestämisestä säännölliseksi ja pelisääntöjen rakentamisen siihen. Päijät-Hämeessä tässä ollaan hyvällä mallilla, sillä useassa kunnassa toimii kyläneuvottelukunta ja kunnissa on kylien ja maaseudun kehittämiseen nimetty virkamies. Yhteisvoimin eteenpäin Yhdistykset ovat keskeisiä paikallisuuden vahvistamisessa. Maaseudulla ja kylissä on monia yhdistyksiä, jotka järjestävät erilaisia rientoja, tapahtumia tai juhlia. Kun ihmiset kokoontuvat yhteen ja tapaavat, se paljon puhuttu yhteisöllisyys vahvistuu, toteaa Hannu Markkanen, joka on myös nuorisoseuramiehiä. Ei olekaan tärkeää, mikä taho on järjestäjänä, oleellista on että tapahtuu, eikä touhoteta päällekkäisiä asioita. Kyläyhdistys on kuitenkin usein keskeinen verkottaja ja yhteistyön rakentaja. Päijät-Hämeen kylät ry:llä on vireillä Kylä välittää -kehittämishanke, jossa kylien vaikutusmahdollisuuksista huolehtiminen on keskeisellä sijalla. Hanke kattaa neljä eteläsuomalaista maakuntaa, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen. Kun neljä maakunnallista kyläyhdistystä ja neljän maakunnan kyläasiamiehet auttavat kyliä samaan asiaan panostaen, tulee kylätoiminnalle painoarvoa myös valtakunnallisesti. Kylä välittää -hankkeessa on mukana myös Koulutuskeskus Salpaus, joka tuo hankkeeseen koulutustarjontaa. Salpauksessa on monenlaista lyhyttä ja pitkää koulutusta, jos kylässä on innostuneita vaikka palveluyrittäjyyteen, kertoo koulutussuunnittelija Liisa Murto. Kylä lähelläsi kylämarkkinat Teksti Elina Leppänen Kuva Tapani Kiviniemi Kylä lähelläsi -teema kokoaa maaseudun ystäviä, kyliä, asukas- ja muita yhdistyksiä sekä paikallisia tuottajia yhteen kylämarkkinoille Lahden satamaan Kylämarkkinoille tullaan tapaamaan kyläläisiä tai kaupunkilaisia, ehkä kesäasukkaita tai maalle muutosta haaveilevia. Samalla voi tehdä ostoksia vaikka äitienpäivälahjaksi. Periaatteena on, että myynnissä on paikallisia tuotteita, käsitöitä, herkkuja ja lahjatavaroita. Ei sitä tavallista Kylämarkkinoille 2008 tultiin viettämään aurinkoista päivää. markkinakrääsää ja tuontitavaroita. Kylämarkkinoille tullaan viihtymään markkinatunnelmasta ja maaseudun osaamisesta. Ohjelmalavan ääressä pysähdytään ja työnäytöksiä seurataan. Mukaan mahtuu leikkimielistä kyläkilpailua ja -arpajaisia, musiikkia ja eläimiä. Kylät ovat esittelemässä toimintaansa, myymässä kylänsä yrittäjien tuotteita ja markkinoimassa tonttejaan usein kunnan tarjoamassa teltassa. Viime vuosina myös asukasyhdistykset ovat löytäneet tiensä kylätapahtumaan. Kylätoimintaa voi olla myös kaupungissa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Liipola, joka luovuttaa Vuoden Kylän kiertopalkinnon markkinoilla julkistettavalle Maakunnan Kylälle Kylämarkkinat järjestetään nyt kahdennentoista kerran. Tapahtuma on yksi valtakunnallisista kukanpäivän vapaaehtoistoiminnan tapahtumista. Päijät-Hämeessä on noin sata kylää, joista puolet Päijänne-Leaderin alueella. Kylistä 60 % on Päijät-Hämeen kylät ry:n jäseniä. Lisäksi muita yhdistys- sekä henkilöjäseniä. Päijät-Hämeen kylät ry on maakunnallinen kylien perustama yhdistys, joka toimii päijäthämäläisten kylien edunvalvojana, kehittäjänä, neuvojana ja markkinoijana. Yhdistys järjestää vuosittain kylämarkkinat Lahdessa, valitsee maakunnallisen vuoden kylän, toimii aloitteellisena maakunnallisten yhdistysten yhteistyössä sekä toteuttaa ja edistää kylien elinvoimaisuutta vahvistavia hankkeita. Toiminnan tavoitteita linjaa Päijät-Hämeen kyläohjelma Lisätietoa kylätoiminnasta ja kylien kehittämisestä: Elina Leppänen Kyläasiamies Kylä välittää -vauhtiin -hanke Päijät-Hämeen kylät ry

10 Päijänne-Leaderin hankerekisteri Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Päijänne-Leader on puoltanut Leader-rahoitusta seuraaville kehittämishankkeille ohjelmakaudella Yrittävä koulu Hankkeessa tuetaan peruskoulun yrittäjäkasvatusta. Kohderyhminä Päijänne-Leaderin alueella 9-luokkalaiset, heidän vanhempansa ja opettajansa sekä pienyritykset ja yrittäjät. Hankkeessa tehdään yhteistyötä virolaisen Tarton naisyrittäjäyhdistyksen kanssa. Hakija: Sysmän Yrittäjät ry, Sysmä kehittämishanke Toteuttamisaika: Kokonaisrahoitus: , josta tukea 84 % = Kulttuurihistoriallinen alue kuntoon: Sysmän VPK:n lava-alueen toimintojen monipuolistaminen Hankkeessa kunnostetaan lavarakennus, kesäkäytössä oleva saunarakennus ja parannetaan esiintymisolosuhteet. Hakija: Sysmän VPK ry, Sysmä investointihanke Toteuttamisaika: Kokonaisrahoitus: , josta tukea 75 % = Norrlinin Puisto -hanke Hankkeessa kunnostetaan vuonna 1842 Asikkalassa syntyneen professori Norrlinin entisen puutarhan aluetta. 1,2 hehtaarin puistoon raivataan kulkuväylät, rakennetaan pääportti ja levähdyskatos. Puistoon avataan tilaa alkuperäiskasveille ja varataan alueet virkistykselle, perhospuistolle ja linnuille. Hakija: Vanhan Vääksyn kehittämisyhdistys ry, Asikkala investointihanke Hiihtokeskuksen rinnekoneen ja lumitykkien hankinta Paikalliset maanviljelijät ja yrittäjät aloittavat uuden yritystoiminnan turvatakseen Vuorenkylän ja lähialueen mökki- ja maatilamatkailutoimintaa sekä lisätäkseen harrastusmahdollisuuksia. Investointituella hankitaan rinnekone ja lumitykit. Hakija: Vuorenkylän Purnu Oy, Hartola Tukityyppi: Yrityksen investointituki Kustannusarvio: , josta tukea 30 % = Toteuttamisaika: Toteuttamisaika: Kokonaisrahoitus: , josta tuki 75 % = Rientolan vesihuoltohanke Hankkeessa turvataan puhtaan veden saanti ja jätevesien ympäristöystävällinen käsittely. Seurantalo liitetään 100 metrin etäisyydellä olevaan kunnalliseen vesi- ja viemärilinjaan. Vesihuollon järjestämisellä taataan laadukas käyttövesi ja estetään pohjavesien saastuminen. Hakija: Maakesken maa- ja kotitalousseura ry, Padasjoki investointihanke Toteuttamisaika: Kokonaisrahoitus: , josta tuki 75 % = Ravioskorven koulun kunnostamishanke Hankkeessa kunnostetaan Ravioskorven entisen koulun vesijohtoverkosto ja nykyaikaistetaan jätevesijärjestelmä. Lisäksi uusitaan piharakennuksen katto. Kohderyhmänä Ravioskorven kyläläiset, naapurikylät Sysmästä, Asikkalasta ja Heinolasta sekä matkailijat. Hakija: Ravioskorven kyläyhdistys ry, Sysmä investointihanke Toteuttamisaika: Kokonaisrahoitus: , josta tuki 75 % = Yrityksen uuden imagon luominen ja markkinointi Yrityksen uusien kotisivujen suunnittelu, mainoslehtisen suunnittelu ja painatus Hakija: Vuorenkylän Purnu Oy, Hartola Tukityyppi: Aloittavan yrityksen kehittämistuki Kustannusarvio: 3 497, josta tukea 50 % = 1749 Toteuttamisaika: Lähiruokaravintolan perustaminen Heinolaan Yritysgrafiikan suunnittelu, mainos- ja markkinointimateriaalin suunnittelu, sähköinen materiaali, www-sivut. Hakija: Heila Ravintolat Oy, Heinola Pertunmaan yrittäjien kehittämisselvitys Hankkeessa selvitetään Pertunmaan yrittäjien kehitys- ja rahoitustarpeet 2-4 vuoden ajalla. Lisäksi selvitetään nykyinen ja tuleva työvoima sekä yhteistyökumppaneiden tarve. Hakija: Pertunmaan Yrittäjät ry, Pertunmaa Hanketyyppi: Elinkeinojen kehittämishanke Toteuttamisaika: Kokonaisrahoitus: 7 564, josta tuki 90 % = Tekevät kädet terve mieli Hankkeessa luodaan käsityöharrastajien toimipaikka/avoin ideapaja vuotiaille, siirretään kädentaitoja, annetaan vertaistukea, edistetään kierrätystä ja luonnonmateriaalien käyttöä sekä järjestetään kursseja ja tapahtumia. Yhdistysten yhteistyötä tehdään kaupungilta vuokratussa tilassa. Hakija: Talas ry, Heinola kehittämishanke Toteuttamisaika: Kokonaisrahoitus: , josta tuki 90 % = VPK:n lava-alueen toimintoja täydentävät rakennukset ja rakennelmat Hankkeessa peruskorjataan kioskia ja rakennetaan siirrettävä ympäristöystävällinen WC-ratkaisu. Lisäksi korjataan saunaa ja pesutiloja, tehdään viemärilinja sekä takka. Alueelle rakennetaan huvimaja/grillikatos. Hakija: Sysmän VPK ry, Sysmä investointihanke Toteuttamisaika: Kokonaisrahoitus: , josta tuki 75 % = Tukityyppi: Yrityksen kehittämistuki Kustannusarvio: , josta tukea 50 % = Toteuttamisaika: Lähiruokaravintolan kehittäminen, ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaaminen Lähiruokaravintola palkkaa yritykselle kahden vuoden palkkatuella ensimmäisen vieraan työntekijän keittiöpäälliköksi. Hakija: Heila Ravintolat Oy, Heinola Tukityyppi: Yrityksen käynnistystuki Kustannusarvio: , josta tukea 50 % = Toteuttamisaika: Yhteistyöllä elinvoimaa nelostien asiakasvirrat Hartolaan Hankkeessa selvitetään Hartolan eri toimijoiden kehittämisedellytyksiä, Hartolan elämänlaatua sekä monipuolisen elinkeinoelämän tarjonnan ja eri toimijoiden verkostoitumismahdollisuuksia. Hakija: Hartolan kunta, Hartola Hanketyyppi: Elinkeinojen kehittämishanke Toteuttamisaika: Kokonaisrahoitus: 8 640, josta tuki 90 % = Etelä-Päijänteen saaristoviikko Tavoitteena on saada aikaan vuosittain toistuva Etelä-Päijänteen saaristoviikko ja nostaa Etelä-Päijänteen alueen imagoa sekä kehittää alueen yritysten, yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Hakija: Juotavan hyvä Etelä-Päijänne ry, Asikkala kehittämishanke Toteuttamisaika: Kokonaisrahoitus: , josta tuki 90 % = Kylä välittää vauhtiin Hanke toteutetaan kahden toimintaryhmän, Etpähä ry:n ja Päijänne-Leader ry:n alueilla. Tavoitteena on lähidemokratian toteutuminen kylissä. Hankkeessa Päijät-Hämeen kylät ry antaa kyläsuunnittelun ohjausta ja järjestää kuntatason aktivointitilaisuuksia. Hankkeen aikana käynnistetään 3- vuotinen ylimaakunnallinen Kylä välittää hanke. Hakija: Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymä/koulutuskeskus Salpaus kehittämishanke Toteuttamisaika: Kokonaisrahoitus: , josta Päijänne-Leader ry:n osalta tuki 80 % = Päijänne-Leader ry:n puoltamat yritystuet Toimintaryhmä Päijänne-Leader ry on puoltanut hakijoille seuraavia yritystukia ja ne ovat saaneet myös Hämeen TE-keskuksen laillisuuspäätöksen. Yritystuissa tuki on EU:lta ja valtiolta saatua rahoitusta, eikä sisällä kuntarahaa. 10 Ravintolan tuotanto- ja tarjoiluvälineiden sekä huonekalujen hankkiminen Tukea haetaan lähiruokaravintolan perustamiseen, jolloin hankitaan tuotanto- ja tarjoiluvälineitä sekä huonekaluja. Hakija: Heila Ravintolat Oy, Heinola Tukityyppi: Yrityksen investointituki Kustannusarvio: , josta tukea 20 % = Toteuttamisaika: Laserlaitteiston hankinta Kiinteistöjen remontointia ja tilauspuusepäntuotteita tehnyt yritys hankkii puulle soveltuvan laserlaitteiston puun koristeluun, leikkaukseen ja merkintään. Investointi mahdollistaa uuden tuotannon käyttöönoton. Hakija: Puutyöpalvelu Hynninen Ky, Hartola Tukityyppi: Yrityksen investointituki Kustannusarvio: , josta tukea 30 % = Toteuttamisaika: Nuorten yritystutorit Hankkeella luodaan yritysohjaajien verkosto 4H-piirin toiminta-alueelle (Päijänne-Leaderin alueella Hartolassa, Sysmässä ja Pertunmaalla). Lisäksi kehitetään yritysneuvojien roolia nuorten yritysneuvonnassa ja vakiinnutetaan heidän toimintansa osaksi 4H-yrittäjyyskasvatusta. Nuoria ja nuorten ryhmiä aktivoidaan 4H-yritysten perustamiseen. Hakija: Suur-Savon 4H-piiri ry kehittämishanke Toteuttamisaika: Kokonaisrahoitus: Päijänne-Leader ry:n alueella euroa, tuki 80 % = Leader-toimintatavan ja yhteistyön edistämishanke Hankkeessa kohderyhmänä ovat kaikki Leader-ryhmät ja hyödynsaajina verkostoon kuuluvat toimijat koko maassa. Hankkeessa kehitetään Leader-metodia sekä edistetään yhteistyötä. Hanke mahdollistaa osallistumisen maaseutupoliittisiin verkostoihin, vahvistaa eurooppalaista Leader-yhteistyöjärjestöä, huolehtii Leaderjaoston sihteerin työstä sekä valtakunnallisen Leader-parlamentin toteuttamisesta. Hankkeessa osallistutaan kansainvälisten järjestöjen työhön. Työntekijäksi palkataan 21 kuukauden ajaksi Leaderasiamies. Hakija: Suomen Kylätoiminta ry (SYTY) kehittämishanke Toteuttamisaika: Kokonaisrahoitus: , tuki 100 %, Päijänne-Leaderin osuus arviolta Työtilan siirto/ kunnostaminen Graafisen suunnittelijan työtilan siirto/kunnostus. Hakija: Tmi Neiti Sievänen, Sysmä Tukityyppi: Yrityksen investointituki Kustannusarvio: 5 000, josta tukea 30 % = Toteuttamisaika: Henkilöstön palkkaus Vierumäellä toimintansa aloittavaan yksityiseen päiväkotiin palkataan toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella kaksi henkilöä vuoden palkkatuella. Hakija: Sinikka Viinikka, perustettavan Oy:n lukuun, Heinola Tukityyppi: Yrityksen käynnistystuki Kustannusarvio: , josta tukea 50 % = Toteuttamisaika:

11 Pakina Lintutorni PÄIJÄNNE-LEADER-UUTISET - Tähän tulee yksi kulmatolppa, sanoi Juntusen Pertti ja heitti lapiollisen märkää multaa olkansa yli kuivuneen rantakaislikon kupeeseen. Joukko Heinälammin metsästysseuran hallituksen kokouksesta palaavia miehiä seurasi innolla toimenpidettä ja Pertin innostus tarttui muihinkin. Kaikkien kulmatolppien perustukset kaivettiin hetkessä auki, olihan heillä mukana tulevan rakennelman tarkat piirustukset ja montut syntyivät taatusti oikeisiin kohtiin. Istahdettiin hetkeksi ja pantiin tupakaksi. Huomenna jätettäisiin paperit Leader-toimistoon. Juttu ajautui helposti koko hankkeen syntyhetkiin. Hukkasen Eino oli siitä edistyksellinen maanviljelijä, että pisti aikoinaan poikansa Heikin koulun tielle. Hän näki jo ennen Euroopan unionin syntymistä, ettei maanviljelyksellä ollut tulevaisuutta Heinälammin kokoisessa pikkukylässä ja oikeassahan mies oli ollut. Yksi paikallinen viljelijä yhä sinnittelee ammatissaan ja on ottanut vuokralle lähes kaiken kylän viljelyskelpoisen maan. Parikymmentä lehmää taitaa olla märehtimässä pienessä ja vanhahkossa navetassa. Pieni on sellainen tila tämän päivän mittakaavassa. Hukkasen Heikki kävi koulut, valmistui merkonomiksi ja työskentelee läheisen kirkonkylän pankissa lainaosastolla. Mökki miehellä on entisen kotitalonsa mailla Heinälammin rannalla. Aktiivisena kansalaisena Heikki on ajautunut myös muutamiin luottamustoimiin ja tutustunut sitä kautta ja tietty myös ammattinsa puitteissa mm. EU:n tukimuotoihin. Heinälampi oli tunnettu monipuolisena lintujärvenä. Tukkoiseksi heinittynyt ja paljon kosteikkoja sisältävänä se oli mieluinen paikka monille kahlaajille, sorsajärvenä myös maakunnallisesti tunnettu. Sammakot kutevat kurnuttain keväisin, piisamit rakentavat pesiään, ruskosuohaukka liitelee saalistusmatkoillaan ja kurjet sekä joutsenet viihtyvät järvellä ja sen märillä rannoilla. Heikki oli innokas luontoihminen ja aktiivinen lintubongari ja hän se saikin syksyn hirvipeijaisissa paikkakunnan miehet innostumaan lintutornin rakentamisesta. - Rahaa ei tarvita, se tulee EU:lta, vain jonkin verran talkootyötä, vakuutteli Heikki. Hän maalaili vielä epäuskoisille innostavia kuvia bongareiden tungokseen asti runsaista käynneistä tornilla lintujen kevät- ja syysmuuton aikaan. Heitä tulisi niin paljon, että kyläläiset voisivat jopa ansaita pieniä sivutuloja kahvin ja makkaran myynnillä tien varteen pystytetyllä kojulla. Hän itse hoitaisi kaiken paperityön hankkeen rahoituskuvioissa. Puhe tehosi. Metsästysseura päätti virallisessa kokouksessaan hakea hankerahoitusta paikalliselta Leader-yhdistykseltä euroa. Heikki juoksikin suurella vaivalla kokoon kaikki asiakirjat ja liitteet, talkootyöt arvioitiin, tarkka budjetti tehtiin ja ympäristöviranomaisilta saatiin monta hanketta puoltavaa lausuntoa hakemuksen liitteiksi. Kertoipa Heikki asiasta jo viisaasti etukäteen samaan aikaan kauppaopistossa opiskelleelle Pekka Kärkkäiselle, joka toimi tarkastajana TE keskuksessa. Hyvin valmisteltu on miltei puoliksi tehty... Eräällä virkamatkallaan Kärkkäinen muisti puheet Heinälammen lintutornista ja poikkesi katsomaan paikkaa kun sattui paikkakunnalla liikkumaan. Ja löytyihän se helposti. Lopullista päätöstä odoteltiin metsästysseuran piirissä kiihkeästi, olihan Leader lähettänyt hakemuksen eteenpäin TE-keskukseen vahvasti puollettuna. Ja lopulta päätös tuli se oli kielteinen. Hylkäämisen syy oli töiden aloittaminen tornilla ennen hakemuksen jättöpäivää. Kyösti Piippo Päijänne-Leaderille oma standaari Liity Päijänne-Leader ry:n jäseneksi Kuva: Loreta Jakinevičienė. Päijänne-Leader on teettänyt uutta logoaan vastaavan pöytästandaarin, jolla se voi muistaa yhteistyökumppaneitaan ja aktiivisia Leader-toimijoita. Ensimmäisen standaarin toiminnanjohtaja Maritta Virtanen luovutti Liettuan Prienain toimintaryhmän puheenjohtajalle Aušra Kazlauskienélle joulukuussa 2008 liettualaisryhmän tutustuessa Päijänne-Leaderin toimintaan. Tänä keväänä Päijänne-Leader ry:n hallitus on kokoontunut alueen kunnissa. Kokousten yhteydessä myös yhdistyksen jäsenkunnat ovat saaneet graafikko Maarit Sieväsen suunnittelemat standaarit. Olen kiinnostunut Päijänne-Leader ry:n jäsenyydestä q Henkilöjäsen q Yhteisöjäsen q Haluaisin keskustella hankeideasta Hankeideani lyhyesti: Nimi tai yhteisö: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Jäsenhakemuksen voi lähettää osoitteeseen Päijänne-Leader ry, Tallukantie 1, Vääksy. Jäseneksi voi liittyä myös verkkosivuilla Yhdistyksen jäsenmaksun vahvistaa vuosikokous. Henkilöjäsenen jäsenmaksu on 10 ja yhteisöiltä, yrityksiltä ja yhdistyksiltä 20. Päijänne-Leaderin tiedotuslehti huhtikuu 1/2009 Julkaisija: Päijänne-Leader ry Maaseudun hankerahoituksen tiedotuslehti. Jaetaan jokaiseen talouteen Asikkalassa, Hartolassa, Heinolassa, Padasjoella, Pertunmaalla ja Sysmässä. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Painos: kpl Toimituskunta: Päätoimittaja Maritta Virtanen, hallituksen jäsenet Henrik Hausen ja Kyösti Piippo Toimitus Irma Peltola / Tohtaan Tieto Layout Hannu Salmi Paino: Sanomapaino Oy, Vantaa Päijänne-Leaderin toimisto Tallukantie Vääksy Puhelin: (03) Telefax: (03) Avoinna ma-pe klo Toiminnanjohtaja Maritta Virtanen Hankesihteeri Virpi Kallioinen

12 Kaikille avoin yleisöluento Keskiviikkona kello Pertunmaan yhtenäiskoulun tiloissa, Kirkkotie 3, Pertunmaa. Hallintotieteiden tohtori Torsti Hyyryläinen esitelmöi aiheesta "Uusi yhteisöllisyys ja maaseudun kehittäminen" Torsti Hyyryläinen on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja, joka vastaa monitieteisten maaseutuopintojen Rural Studies -yliopistoverkoston koordinoinnista ja joka on tutkinut paikallisen kehittämisen teorioita ja menetelmiä. Hänen väitöskirjansa Toiminnan aika valmistui vuonna 1994 ja oli ensimmäinen väitöskirja kylätoiminnasta. PÄIJÄNNE-LEADER RY:N HALLITUS Päijänne-Leader ry:n vuosikokous Keskiviikkona kello alkaen Pertunmaan yhtenäiskoulun tiloissa, Kirkkotie 3, Pertunmaa. Kello alkaen vuosikokouksen osanottajien toteaminen, valtakirjojen tarkastaminen sekä kahvitarjoilu. Tervetuloa! Vuosikokouksessa kello 18 käsiteltävät asiat: 1 Vuosikokouksen avaus 2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 Hyväksytään kokouksen esityslista 5 Esitetään vuosikertomus ja tilinpäätös vuodelta 2008 sekä tilintarkastajien niistä antama lausunto 6 Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7 Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio kuluvalle kalenterivuodelle Päätetään jäsenmaksun suuruus vuodelle Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä 10 Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet 11 Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa 12 Päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista 13 Käsitellään muut kokoukselle esitetyt asiat PÄIJÄNNE-LEADER RY:N HALLITUS Päijät-Hämeen kyläpäivä Mäkilähtö kesään Lahden Liipolassa la klo Isäntänä tapahtumassa Päijät-Hämeen Vuoden Kylä 2008, kaupunkikylä Liipola Ohjelmassa: - Kyläkehut-kilpailu, yleisö äänestää parhaiten itseään kehuvan kylän - Asukastupa, hartaushetki, nukketeatteria, yhteislaulua Liipolan huipulla, Puksu-juna, myyjäiset, ympäristöbussi, partiolaisten tietovisaa yms. - Tutustuminen naapuriin Anttilanmäkeen, Vuoden Kaupunginosa 2008 Valokuvauskilpailun aiheena riihet ja ladot Päijänne-Leaderin Maasedun riihet ja ladot -digikuvakilpailuun osallistui kahdeksan henkilöä yhteensä 32 kuvalla. Kilpailun tuomaristo, johon kuuluivat taiteilija Johan Hietala Asikkalasta, mainosgraafikko Maarit Sievänen Sysmästä sekä Päijänne-Leader ry:n hallitus, valitsivat parhaimmaksi kuvaksi hartolalaisen Jouko Santalan kuvan. Hän saavutti kisassa myös kolmannen sijan. Toiseksi digikuvakilpailussa sijoittui pertunmaalaisen Rauno Argillanderin Talvinen lato (kuvassa). Kuvien tunnelma, rakennusten kauniit auringon polttamat hirret ja sopiva valo tekivät parhaissa kuvissa valitsijoihin vaikutuksen. Maaseutuympäristön vaaliminen on Päijänne-Leaderin yksi tavoite tällä ohjelmakaudella. HANKEHAUT VUONNA 2009 Päijänne-Leader ry hakee uusia hankkeita käynnistettäväksi Asikkalassa, Hartolassa, Heinolassa, Padasjoella, Pertunmaalla ja Sysmässä. Rahoitamme maaseudun kehittämistä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sekä paikallisen Päijänne-Leader ry:n kehittämisohjelman tavoitteiden mukaisesti. Yritysten käynnistys-, investointi- ja kehittämistuet ovat % hyväksyttävistä kustannuksista. Tukihakemus jätetään Päijänne-Leaderin toimistoon. Kehittämishankkeissa seuraavat hankehaut ovat , ja mennessä. EU:n, valtion ja kuntien rahoitusta on mahdollista saada yleishyödyllisiin investointeihin, kehittämiseen ja koulutukseen. Näiden hanketukien määrä voi olla % hyväksyttävistä kustannuksista. Hakijana voi olla muun muassa yhdistys, järjestö, kunta, säätiö tai osuuskunta. Ota yhteyttä jo hankesuunnitelmaa laatiessasi! Neuvomme hankehakemuksen, hakukaavakkeiden ja hakemukseen tarvittavien liitteiden kokoamisessa. Päijänne-Leader ry:n hallitus on hyväksynyt ohjelmakauden valintakriteerit, joista saat tietoa toiminnanjohtaja Maritta Virtaselta, hankesihteeri Virpi Kallioiselta sekä hallituksemme jäseniltä. Ohjeet ja linkit hakukaavakkeisiin löydät myös verkkosivuiltamme Tervetuloa käymään Leader-toimistollamme Vääksyssä tai soittele numeroon (03) Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla Päijänne-Leader ry Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Maakunnallinen Vuoden Kylä -kilpailu on käynnissä hakemukset mennessä, hakulomake löytyy Kylä lähelläsi Kylämarkkinat Lahden satamassa la 9.5. klo 9 15 Lähde mukaan! Markkinapaikkavaraukset, työnäytökset, ohjelmantekijät puh

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Tilannekatsaus 9 / 2016

Tilannekatsaus 9 / 2016 Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9

Lisätiedot

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään Kustavi 3.2.2016 Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry 1 Esitykseni tänään 1) Toiminnan taustaa ja strategiaa 2) Hankevalinnan perusteet 3) Pohdintoja hyvästä hankeidesta 4) Hankkeen perusedellytykset

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm MAKSUHAKEMUS TEEMAHANKE Lnro 3318 1(5) ROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uusi maksuhakemus Korjaus/täydennys vireillä olevaan maksuhakemukseen

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Pirjo Onkalo, tarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

ETELÄISEN PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS ETPÄHÄ RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2017

ETELÄISEN PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS ETPÄHÄ RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2017 ETELÄISEN PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS ETPÄHÄ RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2017 ETPÄHÄ RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1. Yleistä Eteläisen Päijät-Hämeen toimintaryhmä ETPÄHÄ

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmän toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä ry:n toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä on yksi Suomen 54 Leader-ryhmästä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa toimintaalueen asukkaita yhteistyöhön

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Leader-tuki. Yritys- ja yhdistys info 2016

Leader-tuki. Yritys- ja yhdistys info 2016 Leader-tuki Yritys- ja yhdistys info 2016 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-euroja yhdistysten

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

48 16.06.2015 56 11.08.2015 90 11.11.2015 19 25.02.2016 Ideat kehiin - Inarin kylien esiselvityshankkeeseen osallistuminen/jatkoajan hakeminen/hankkeen tulokset 75/00.01.05.02/2016 NORD 48 Kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO TriPla-hanke TriPla-hanke LounaPlussa ry:n ja Hämeen Kylät ry:n toteuttama välityömarkkinahanke, jossa työllistetään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä yhdistyksiin ja yrityksiin Toimialueena

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella 2014-2020 Yritystuki-info 11.6.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Sivu 1 27.5.2015 Yritystukien suuntaaminen Toteutetaan Manner-Suomen

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja

Lisätiedot

Kehittämisen työkaluja elintarvikeyrityksille

Kehittämisen työkaluja elintarvikeyrityksille Kehittämisen työkaluja elintarvikeyrityksille Webbiseminaari 20.3.2017 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto reijo.martikainen@mavi.fi Koulutushankkeet (toimenpide 1) Muun yritystoiminnan koulutus, 70 % Yritysryhmän

Lisätiedot

Yleishyödylliset investointihankkeet

Yleishyödylliset investointihankkeet Yleishyödylliset investointihankkeet Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 28.5.2015

Lisätiedot

Lisää elämää kylille pienillä investoinneilla

Lisää elämää kylille pienillä investoinneilla Lisää elämää kylille pienillä investoinneilla Tiedotustilaisuudet Karstun seuratalolla 9.8.2016 Salon kaupungintalolla 10.8.2016 Jaana Joutsen Teemahanke yleisesti Leader-ryhmän kehittämishanke, jossa

Lisätiedot

ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT

ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT Hankeaika 25.2.2010 31.07.2010 Hankkeen tarkoitus Virtain kylien yhteisen kyläsuunnitelman laatiminen Kyläsuunnitelman tavoite Hanke on esiselvityshanke, jonka aikana laaditaan

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan!

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Bioaika-tapahtumakiertue on koko metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Kiertueen ytimen muodostaa pyörillä - ja biopolttoaineella -

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Ajankohtaista hanketuista

Ajankohtaista hanketuista Ajankohtaista hanketuista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Petri Svanbäck ja Sirkku Wacklin 3.11.2016 Myönteiset hanketukipäätökset 11.10.2016 NTM-centralen Leader Totalt Uudenmaan ELY-keskus

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2016

Mansikan teemahaut syksyllä 2016 Mansikan teemahaut syksyllä 2016 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti 2 Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 Kantri on perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Maaseudun kehittäjien tapaaminen Helsinki 1.12.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto EI TUETA YRITYSTOIMINTAA TUETAAN MUUTOSTA TUETAAN YRITYSTOIMINNAN KEHITTYMISTÄ,

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9 Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020 LIITE 9 Peräpohjolan kehitys ry:n valintakriteerit hankkeille Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää maaseudun kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen Rahoitusinfo 5.5.2015 Kalevi Hiivala Asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 6.5.2015 YRITYSTEN

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Varainhoito-osasto /22/2007 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus

Varainhoito-osasto /22/2007 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus Varainhoito-osasto 26.9.2007 747/22/2007 Tukien maksatusyksikkö TE-keskusten maaseutuosastot Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus Liitteenä on maksatusta koskeva Maaseutuviraston

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Forssan seudun Green Care - klusterihanke Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna

Lisätiedot