Koululaisten kirjoitustaidoissa parantamisen varaa. Älytaulut opetuksessa. Maahanmuuttajien opiskeluasenteet myönteisiä

Transkriptio

1 Opetushallituksen lehti Utbildningsstyrelsens tidning Koululaisten kirjoitustaidoissa parantamisen varaa Älytaulut opetuksessa Maahanmuuttajien opiskeluasenteet myönteisiä

2 Tässä numerossa Koululaisten kirjoitustaidoissa parantamisen varaa Älytaulut opetuksessa Maahanmuuttajien opiskeluasenteet myönteisiä Merkkivuosi 1809 kouluissa Kohtaamisia Kannen kuva: Mikko Lehtimäki 3... Pääkirjoitus Ledare 4... Ajankohtaista OPH:ssa 8... Poikien kirjoitustaidossa parantamisen varaa OPETUSHALLITUKSEN LEHTI UTBILDNINGSSTYRELSENS TIDNING PÄÄTOIMITTAJA. Viestintäpäällikkö Tiiu Bräutigam. puh TOIMITTAJAT. Viestinnän suunnittelija Juha Ojanen Erityisasiantuntija Hannu Ylilehto Kielenkääntäjä Heidi Malm Maahanmuuttajien opiskeluasenteet myönteisiä oppimistuloksissa parannettavaa Kuvataidekilpailu Kohtaamisia Laulusta voimaa Teemajulkaisu Kansakuntaa rakentamassa autonomian juhlaa Verkkomateriaali Kansallinen merkkivuosi 1809 kouluissa ja oppilaitoksissa kansakuntaa rakentamaan! PAINATUS. Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Ammatillisen koulutuksen kansainvälisessä toiminnassa eroja LEHDEN ULKOASU ja taitto. Kirjapaino Uusimaa/Liisa Surakka Hallitusohjelman kouluhankkeen kärkikoulut valittu Spektri-uutiskirjeen tilaus Bongaa talo, löydä kaupunki ISSN Olisiko avataristani oppijaksi? Riihimäen lukio toi älytaulut kaikkiin luokkiin Svensk sida OPETUSHALLITUKSEN VERKKOSIVUT Vetamix ett sätt att skapa eget. undervisningsmaterial Tulevia koulutuksia Opetushallitukselta opas sisäilmaongelmaisten koulujen korjaamiseen Uusia tuotteita

3 Hyvä lukija, Tiiu Bräutigam Viestintäpäällikkö Kommunikationschef Opetushallitus Utbildningsstyrelsen tässä numerossa käsitellään tietotekniikkaa erilaisissa oppimisympäristöissä: avatarien oppimiskykyä sekä talobongausta tietokantoja hyödyntäen. Interaktiiviset älytaulut monipuolistavat opetusmenetelmiä ja saattavat tuoda huomattavia säästöjä opetustilojen suunnitteluun. Mukana on myös tuoretta arviointitietoa peruskoululaisten äidinkielen osaamisesta sekä maahanmuuttajien oppimistuloksista. Tämä on viimeinen paperimuodossa ilmestyvä Spektri. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti virasto vähentää paperijulkaisujen määrää ja laajentaa sähköistä tiedottamista. Viraston verkkosivuja uudistetaan parhaillaan, ja uudistetut ja on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä Ensi vuoden puolella Spektri jatkaa sähköisenä uutiskirjeenä. Uutiskirje lähetetään automaattisesti kaikille koulutuksen järjestäjille, kouluille ja oppilaitoksille, joiden viranomaissähköpostiosoite on päivitetty Kouluta-järjestelmään. Muut tilaajat voivat tilata uutiskirjeen osoitteesta Kiitän kaikkia lukijoitamme ja toivotan teille kaikkea hyvää tulevalle vuodelle. pääkirjoitus ledare Bästa läsare, i det här numret behandlas informationsteknik i olika lärmiljöer: avatarernas inlärningsförmåga och husskådning med hjälp av databaser. Interaktiva smart boards gör lärmetoderna månsidigare och kan föra med sig betydande inbesparingar vid planering av undervisningsutrymmen. Med finns också färska utvärderingsuppgifter om grundskolelevernas kunskaper i modersmålet samt invandrarnas inlärningsresultat. Det här är sista gången som Spektri kommer ut i pappersform. Enligt principerna för hållbar utveckling minskar ämbetsverket på mängden papperspublikationer och övergår allt mer till elektronisk information. Som bäst förnyas ämbetsverkets nätsidor och det är meningen att de förnyade och ska tas i bruk våren Nästa år fortsätter Spektri som ett elektroniskt nyhetsbrev. Nyhetsbrevet skickas automatiskt till alla utbildningsanordnare, skolor och läroanstalter som har en uppdaterad e-postadress för myndigheter i Utbildningsstyrelsens Andatas-databas. Övriga beställare kan beställa nyhetsbrevet på adressen opetushallitus@oph.fi. Jag tackar alla våra läsare och önskar er allt gott under det kommande året. Spektri

4 ajankohtaista OPH:ssa Uusia tilastotietoja Wera-tietopalvelussa n Opetushallituksen Wera-tietopalvelua on täydennetty uusilla tilastoilla. Werasta löytyy uutta tietoa esiopetuksen oppilaiden määrästä, lukiokoulutuksen uusien opiskelijoiden määrästä sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen uusien opiskelijoiden määristä. Lisäksi palvelussa on uudet raportit perustetuista ja lakkautetuista oppilaitoksista. Wera on Opetushallituksen ylläpitämä koulutuksen ja siihen läheisesti liittyvien tilastotietojen raportointipalvelu. Tavoitteena on tukea ja palvella koulutuksen suunnittelua ja päätöksentekoa paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Tilastot perustuvat Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen keräämiin tietoihin ja rekistereihin. Wera on Opetushallituksen verkkosivuilla osoitteessa. Opetushallitus muuttaa Hakaniemenrantaan n Opetushallitus muuttaa takaisin perusteellisesti sisältä ja ulkoa. Opetushallituksen osoite Hakaniemeen joulun alla. Viraston evakkoaika Itä-Pasilassa kesti lähtien on Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, Helsinki, puh. kaksi vuotta. Tänä aikana Hakaniemenrannan virastotalo on uusittu Opetushallitus palkitsi ansiokasta kieltenopetusta n Opetushallitus myönsi kolme kieltenopetuksen johtaja Timo Lankinen eurooppalaista laa- jakoi palkinnot Säätyjohtaja tuleimaa ja kaksi kunniamainintaa talolla ansiokkaille kielenopetushankkeille. Euroopan unioni on Palkinnon saivat Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ja aikuiskoulutuskeskus Adulta, Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio sekä Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes. Lisäksi palkittiin vuoden kieltenopettajana Terhi Lahdenpohja Rengon alakoulusta sekä vuoden kieltenopiskelijana kehittänyt kieltenopetuksen tehostamiseksi kieltenopetuksen eurooppalaisen laatuleiman, European Label. Sen tavoitteena on korostaa kielitaidon ja kieltenopiskelun merkitystä. Vuoden 2008 painopisteenä olivat kulttuurienvälinen vuorovaikutus, kielet työelämässä sekä kieliohjelman mo- Sarianna Mankki Helsingin nipuolistaminen. Laatuleimakilpailu Suomalaisesta yhteiskoulusta. Pää- järjestettiin yhdennentoista kerran. Ehdota vuoden 2009 Cygnaeus-palkittavaa! n Opetushallitukseen kaivataan ehdotuksia vuoden 2009 Cygnaeus-palkittavista mennessä. Cygnaeuspalkinto myönnetään joko yksityiselle henkilölle tai yhteisölle erityisistä ansioista yleissivistävän, ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen tai muun sivistystoimen kentällä. Vapaamuotoiset ehdotukset palkinnon myöntämiseksi toimitetaan kouluneuvos Ilhan Hamidille, OPH, PL 380, Helsinki, ilhan.hamid@oph.fi. Esitykset on perusteltava ja henkilöehdokkaasta oheistettava henkilön nimikirjanote, ansioluettelo tai muu vastaava selvitys tämän toiminnasta. Vuoden 2008 Cygnaeus-palkinto myönnettiin helsinkiläiselle luokanopettajalle ja opettajankouluttajalle Mervi Wäre-von Hedenbergille. 4 Spektri

5 Lasten ja nuorten foorumin toiminta jatkuu hannu ylilehto n Opetushallituksen käynnistämän Lasten ja nuorten foorumin toiminta jatkuu vuonna Foorumissa lapset ja nuoret keskustelevat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta sekä lasten oikeuksien toteutumisesta Suomessa ja maailmalla. Seuraava tapaaminen on Helsingissä , ja siihen mennessä foorumin osallistujat työstävät teemaa omissa kouluissaan ja kunnissaan. Foorumin tavoitteena on luoda vaikuttamiskanava lapsille ja nuorille sekä saada heidän näkemyksiään paikalliseen ja kansalliseen päätöksentekoon. Foorumityöskentelyllä vahvistetaan paikallisia ja seudullisia osallisuuden rakenteita ja edistetään yhteisöllistä toimintakulttuuria. Kansalliseen foorumiin osallistuvat peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaat ja opiskelijat yhdessä ohjaavan opettajan kanssa. Osallistujakunnat tänä lukuvuonna ovat Hyrynsalmi, Jyväskylä, Kiuruvesi, Kotka, Lahti, Ranua ja Savonlinna sekä Itä-Savon koulutuskuntayhtymä. Spektri muuttuu uutiskirjeeksi vuonna 2009 n Spektri alkaa ilmestyä sähköisenä uutiskirjeenä vuonna Se lähetetään automaattisesti kaikille kouluille, oppilaitoksille ja koulutuksen järjestäjille, joiden sähköpostiosoite on päivitetty Opetushallituksen Kouluta-tietokantaan. Uutiskirje lähetetään näiden tahojen viranomaissähköpostiosoitteeseen sekä opetuspisteisiin. Osoitteiden ajankohtaisuudesta vastaa koulutuksen järjestäjän nimeämä henkilö, jolla on Kouluta-järjestelmän käyttöoikeus. Käyttäjätunnuksia hallinnoidaan osoitteesta Käyttäjätunnuksia voivat lisätä ja poistaa koulutuksen järjestäjän nimeämät tunnuksenantajat. Ellei tiedossanne ole oman organisaationne tunnuksenantajaa, hänen nimeään voi tiedustella Opetushallituksesta sähköpostiosoitteella kouluta@oph.fi tai Spektri-uutiskirjeen voi myös tilata osoitteesta opetushallitus@oph.fi. Spektri

6 ajankohtaista OPH:ssa Kouluruokailun juhlavuoden tunnustus Merja Partaselle emilia blomberg n Kouluruokailun juhlavuoden tunnustus myönnettiin lehtori Merja Partaselle kouluruokailun kehittämisestä, oppilaiden osallisuuden vahvistamisesta sekä Juhlapöytä Etiopiaan -keräyksen toteuttamisesta. Opetushallituksen myöntämän tunnustuksen saanut kotitalouden lehtori Merja Partanen työskentelee Karjaan yhteiskoulussa. Tunnustus luovutettiin nyt ensimmäisen kerran, meneillään olevan kouluruokailun 60- vuotisjuhlan kunniaksi. Perustelujen mukaan Karjaan yhteiskoulussa on edistetty erityisesti oppilaiden osallisuutta, koulun aikuisten kasvatuskumppanuutta sekä ruokailutilan houkuttelevuutta oppimisympäristönä. Merja Partanen ja Karjaan yhteiskoulu korostavat koulun toimintakulttuurin ja johdon roolia sekä välittämisen merkitystä osana vastuullista ja opetussuunnitelman mukaista toimintaa. Suomalainen kouluruokailu viettää juhlavuottaan. Maksuton kouluruokailu alkoi Suomessa 1948, ensimmäisenä maana maailmassa. Nykyisin lähes esi- ja peruskoululaista sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijaa nauttii koulupäivittäin maksuttoman aterian. Suomalainen kouluruokailu tunnetaan myös maailmalla ja se on laajentumassa kansainväliseksi oppimisen edistäjäksi. Opetushallitus kehittää kouluruokailua ministeriöiden ja sidosryhmien sekä kouluruokailun asiantuntijoiden, kuten kotitalousopettajien liitto ry:n kanssa. Merkkivuoden aikana on selvitetty kansallisesti kouluruokailun tilaa eri koulu- ja oppilaitostasoilla. Kouluruokailun kehittämiseen voi tutustua Opetushallituksen verkkosivuilla: -> perusopetus -> kouluruokailu Valtionavustusta kielten opetuksen kehittämiseen n Opetushallitus julistaa opetuksen järjestäjien haettavaksi valtionavustusta kielten opetuksen kehittämiseen vuosiksi Tavoitteena on edistää monipuolisen kieliohjelman toteutumista perusopetuksessa. Keväällä 2009 käynnistyvä kielten opetuksen kehittäminen on osa perusopetuksen laadun parantamiseen tähtäävää POPohjelmaa. Tavoitteena on, että nykyistä useampi oppilas voi opiskella englannin lisäksi myös muita vieraita kieliä. Kieliohjelmia pyritään monipuolistamaan. Lisäksi halutaan parantaa mahdollisuuksia aloittaa kielten opiskelu jo alaluokilla. Kieltenopetuksen laatua kehitetään esimerkiksi vahvistamalla suullisia ja toiminnallisia työtapoja ja luomalla autenttisia kieliympäristöjä. Kieliohjelmia tulisi suunnitella pitkäjänteisesti ja mielellään myös alueellisena yhteistyönä, jolloin alueelliset kielitaitotarpeet voidaan ottaa huomi- 6 Spektri

7 oon. On suotavaa ottaa suunnittelussa huomioon myös maahanmuuttajien äidinkielet. Yhteistyötä tehdään kunkin alueen toimijoiden, esimerkiksi päiväkotien, esiopetuksen järjestäjien, toisen asteen oppilaitosten, yliopistojen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä elinkeinoelämän kesken. Hakuaikaa on helmikuun loppuun Lisätietoa: opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta, puh , ARI KORKALA Maailmankansalainen ja media -hanke opetti peruskoululaisille kansainvälisyys- ja mediataitoja n Opetushallituksen Maailmankansalainen ja media hanke päättyi tilaisuuteen, jossa koulut esittivät kehittämiään uudenlaisia globaalikasvatuksen toimintamalleja. Koulut ovat omalta osaltaan valmiita ottamaan vastuuta maapallon tilasta. Hankkeessa kehitettiin peruskoululaisten kansainvälisyys-, media- ja tiedonhankintataitoja ja syvennettiin lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen valmiuksia sekä mediakriittisyyttä. Hankkeessa oli mukana 14 peruskoulua ympäri Suomea. Hankekoulut pohtivat lasten ja nuorten elämänpiiriin soveltuvia työtapoja, jotka auttaisivat heitä tunnistamaan globaaleja riskejä ja toimimaan vastuullisina maailmankansalaisina. Koulujen edellytettiin myös toimivan yhteistyössä median, järjestöjen, yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa. Eri kulttuuriryhmien vuorovaikutusta parannettiin myös omassa koulussa. Kouluhankkeissa aihepiireiksi valittiin esimerkiksi ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu, vesi, sodat ja pakolaisuus, kierrätys ja mainonta ja koti sekä niiden kautta median yhteiskunnallinen tehtävä ja kansalaisen vaikutusmahdollisuudet. Oppilaat ovat tehneet tutkimusta nuorten median käytöstä sekä ilmastonmuutosasioiden hallinnasta, olleet yhteydessä kuvin ja kertomuksin tansanialaisten nuorten mediapajaan, käyneet kaatopaikoilla ja kierrätyskeskuksissa, perustaneet mainostoimiston ja saaneet sille oikeita yritysasiakkaita. Lapset ja nuoret ovat myös opettajiensa kanssa järjestäneet suomalaislasten ja maahanmuuttajalasten yhteisiä kerhoja, teemapäiviä sekä asiantuntijavierailuita, tiivistäneet kodin ja koulun yhteistyötä ja käyneet keskenään yhteiskunnallista keskustelua blogeissa. Opetushallitus tekee keväällä 2009 koulujen hankkeita ja globaalikasvatusta esittelevän julkaisun, jotta nyt kehitellyt ideat ja työskentelytavat leviäisivät ja antaisivat ideoita muillekin kouluille vastuullisiksi maailmankansalaisiksi kasvamisessa. Maailmankansalainen ja media -hanke on ollut osa opetusministeriön Kansainvälisyyskasvatus ohjelman toimeenpanoa. Spektri

8 TEKSTI: tiiu bräutigam kuva: hannu piirainen Poikien kirjoitustaidossa parantamisen varaa Tytöt osaavat äidinkieltä poikia paremmin. Erityisesti kirjoitustaidossa sukupuolten välillä on huomattavia eroja. Oppilaiden saamat arvosanat eivät aina vastaa heidän osaamistaan. Arvosanoja annetaan tytöille ja pojille eri perustein etenkin kirjoitustaidon osalta. Tiedot ilmenevät Opetushallituksen järjestämästä perusopetuksen oppimistulosten arvioinnista, johon osallistui yli oppilasta 130 koulusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistuloksia seurattiin 6. kouluvuoden jälkeen. Tytöt osasivat äidinkieltä keskimäärin hyvin, pojat kohtalaisesti. Hyvän tai kiitettävän tuloksen sai 43 % oppilaista. Joka kymmenes suoriutui arviointitehtävistä heikosti. Oppilaat menestyivät melko hyvin lukemiseen, kirjallisuuteen ja tekstien tuntemukseen liittyvissä tehtävissä. Kirjoittamisessa osaaminen oli heikompaa: Ainakin tyydyttävän kirjoitustaidon tason saavutti 60 % tytöistä, mutta vain 28 % pojista. Kirjoitustaidon taso ei ole kohentunut vuodesta 2002, jolloin Opetushallitus järjesti vastaavan arvioinnin. Koulujen välillä oli suuria eroja varsinkin kirjoitustaidossa ja kirjoittamisen työtavoissa. Alueelliset erot olivat sitä vastoin pienet. Arvosanoissa eroja koulujen ja sukupuolten välillä Oppilaiden 6. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden arvosana oli keskimäärin 8,1. Todistusten perusteella 75 % oppilaista oli saavuttanut hyvät, kiitettävät tai erinomaiset taidot. Arvioinnin tulosten perusteella kuitenkin vain 43 % oppilaista hallitsi äidinkieltä ja kir- jallisuutta keskitasoa paremmin. Koulujen arvosanakäytännöissä on suuria eroja: oppilaat aloittavat 7. luokan samoin äidinkielen arvosanoin, mutta huomattavan erilaisin perustiedoin ja -taidoin. Moni oppilas, jolla oli todistuksessa tyydyttävä tai hyvä arvosana, selvisi arvioinnin kirjoitustehtävistä heikosti. Arvosanoja annetaan eri perustein: tytöiltä vaaditaan enemmän osaamista samaan arvosanaan kuin pojilta. Esimerkiksi arvosanan 8 saaneilla pojilla oli samantasoiset kirjoitustaidot kuin arvosanan 7 saaneilla tytöillä. Myös asenteissa on eroja. Tytöistä 64 % kertoi opiskelevansa mielellään äidinkieltä ja kirjallisuutta, pojista 36 %. Tytöistä puolet oli sitä mieltä, että oppiaineessa oli ollut 5. ja 6. luokalla kiinnostavia tehtäviä pojista 31 % oli samalla kannalla. Oppilaiden käsitykset oppiaineen hyödyllisyydestä arkielämän, opintojen ja tulevaisuuden kannalta olivat kielteisempiä kuin vuonna Arvioinnin mukaan kirjoittamisen harjoittelua tulisi monipuolistaa äidinkielen oppitunneilla. Yläluokkien kirjoituksen opetuksessa suositaan tarinoiden ja kertomusten kirjoittamista, mutta esimerkiksi verkossa käytävää opiskelukeskustelua käytetään työmuotona erittäin vähän. Suullisen viestinnän harjoittelussa perinteiset keskustelut ja tehtävät sekä näytelmä- ja yksilöesitykset olivat yleisimpiä harjoitusmuotoja 5. ja 6. luokilla. Oppilaiden vuorovaikutustaidot saivat kiitosta: kaksi kolmasosaa opettajista arvioi seitsemännen luokan aloittaneiden oppilaiden vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot keskimäärin hyviksi tai kiitettäviksi. Lisätietoa: opetusneuvos Hannu-Pekka Lappalainen, puh raportti: 8 Spektri

9 Kehittämisehdotuksia: Suhteellinen osuus (%) vastauksista 24 % 27 % 25 % 37 % 36 % 29 % 27 % 10 % 10 % 18 % 23 % 34 % 37 % 33 % 23 % 7 % koko koe kielen kirjoittaminen lukeminen tuntemus ja tekstit Viestinnän teknisten välineiden käyttöä oppiaineen opiskelussa tulee lisätä. Kirjoittamista tulee harjoitella entistä tehokkaammin ja monipuolisemmin tosielämän tilanteissa ja luontevissa yhteyksissä opiskeluun ja harrastuksiin. Poikien ja tyttöjen erilaisia kiinnostuksen kohteita ja työskentelytyylejä tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimateriaaleja tulee kehittää niin, että oppiaineen hyö- heikko (korkeintaan 30 % enimmäispisteistä välttävä tai kohtalainen (31 50 %) tyydyttävä tai hyvä (51 70 %) kiitettävä (>70 %) dyllisyys arkielämän ja tulevien opintojen kannalta tulee näkyvämmäksi myös pojille. Oppilaiden tulee tottua työstämään kirjoituksiaan ja saamaan niistä säännöllistä ohjaavaa palautetta. Oppilaat tulee totuttaa oikeinkirjoituksen pe- Eri tehtävissä hyvin ja heikommin menestyneiden oppilaiden suhteellinen osuus: rusasioiden hallintaan. Opetushallituksen ja opetuksen järjestäjien tulee nykyistä selkeämmin ohjata ja seurata Heikkoja suorituksia oli 10 %:lla oppilaista. Lukutaito, oppiaineen oppilasarviointia. kirjallisuuden ja tekstien tuntemus oli heikkoa 7 %:lla, Perusopetuksen ala- ja yläluokkien äidinkie- kielentuntemus 10 %:lla ja kirjoitustaidot 34 %:lla op- len opettajien käytännön yhteistyötä tulee li- pilaista. sätä myös oppilasarvioinnin yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Spektri

10 Maahanmuuttajien opis oppimistuloksissa paran Opetushallitus on tutkinut Suomessa asuvien maahanmuuttajanuorten koulutustilannetta. Maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen on heikompaa kuin suomenkielisen vertailuryhmän, mutta suhtautuminen opiskeluun on myönteisempää. Maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen eri oppiaineissa on keskimäärin heikompaa kuin suomenkielisen vertailuryhmän, kun kriteerinä pidetään Opetushallituksen arviointikokeissa osoitettua osaamista. Oppilaiden asenteet koulua ja opiskelua kohtaan ovat kuitenkin suomalaisia myönteisempiä. Todistusten keskiarvoja verrattaessa toisen polven maahanmuuttajat menestyvät parhaiten, jopa kantaväestöä paremmin. Heikoimmat keskiarvot saavat muista kuin EU-maista muuttaneet. Maahanmuuttajissakin tytöt menestyvät paremmin kuin pojat. Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksessa painotetaan eniten suomen kielen opetusta, ei niinkään oman äidinkielen opetusta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa maahanmuuttajaoppilaat saavat myös enemmän tuki- tai erityisopetusta kuin suomenkieliset. Matematiikassa maahanmuuttajanuoret saavat tuki- ja erityisopetusta suunnilleen saman verran kuin samantasoisesti suoriutuneet suomenkieliset oppilaat. Raportissa korostetaan, että maahanmuuttajat eivät ole mikään homogeeninen ryhmä, vaan oppilaiden ja opiskelijoiden tilanne vaihtelee huomattavasti kulttuuritaustan, Suomessa oloajan ja suomen kielen taidon mukaan. Muista kuin EU-maista tulleet en- 10 Spektri Suomessa on kaikkiaan noin kouluikäistä maahanmuuttajataustaista lasta ja nuorta. Suurin osa heistä asuu Etelä-Suomessa kaupunkimaisissa kunnissa ja pääkaupunkiseudulla. Ennusteiden mukaan vuonna 2025 joka viidennen pääkaupunkiseudun koululaisen arvioidaan olevan maahanmuuttajataustainen...

11 keluasenteet myönteisiä nettavaa Teksti: Juha Ojanen Kuvat: Mikko Lehtimäki simmäisen polven maahanmuuttajanuoret ovat riskialtteimmassa asemassa koulumenestyksen, toisen asteen koulutukseen pääsyn, sen läpäisyn ja työllistymisen osalta. Raportin mukaan maahanmuuttajien opetusjärjestelyissä eri viranomaisten yhteistyö kangertelee. Taloudellisia resursseja pidetään riittämättöminä eikä sopivia opettajia aina löydetä. Myös kodin ja koulun yhteistyö koetaan toisinaan pulmalliseksi. Kaikilla maahanmuuttajaryhmillä lukio on ollut yleisempi toisen asteen koulutusvaihtoehto kuin ammatillinen koulutus. Maahanmuuttajaoppilaat pyrkivät ja myös pääsevät lukioon keskimäärin heikommin arvosanoin kuin kantaväestöön kuuluvat. Kun kantaväestöstä jätti hakematta toisen asteen koulutukseen, jäi sen ulkopuolelle tai keskeytti sen varhaisessa vaiheessa 5,5 prosenttia opiskelijoista, vastaava osuus EU-maiden ulkopuolelta tulleilla ensimmäisen polven muuttajilla oli 15,4 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen kielikoe saattaa raportin mukaan olla yksi toisen asteen koulutukseen pääsyn este. Toisen asteen koulutukseen siirtymävaiheen tukeen tulisi tutkimuksen mukaan kiinnittää erityistä huomiota. Toisen asteen tutkinnon suorittaneet maahanmuuttajanuoret ovat keskimäärin heikommassa asemassa kuin tutkinnon suorittaneet kantaväestöön kuuluvat. Ilman tutkintoa olevat suomalaisnuoret työllistyvät paremmin kuin ilman toisen asteen tutkintoa olevat vieraskieliset nuoret. Tutkimuksen tausta-aineistoina ovat 2000-luvulla Opetushallituksen tekemät oppimistulosten arvioinnit ja toisen asteen yhteishakurekisteri, jota on täydennetty Tilastokeskukselta tilatulla aineistolla. Lisätietoja: erikoistutkija Jorma Kuusela, puh Spektri

12 Kansallinen merkkivuosi 1809 kouluissa ja oppilaitoksissa kansakuntaa rakentamaan! TEKSTI: Kristina Kaihari-Salminen kuvat: mika launis Suomen sodan vuodet 1808 ja 1809 kuuluvat Suomen valtiollisiin merkkivuosiin. Vuoden 1809 historiallisiin ja kauaskantoisiin tapahtumiin liittyvät seminaarit ja juhlallisuudet huipentuvat vuonna Porvoon valtiopäivistä ja Haminan rauhasta sekä Suomen hallituskonseljin perustamisesta tulee kuluneeksi 200 vuotta. Usealla paikkakunnalla museot ja muut kulttuuritoimijat järjestävät aihepiirin tiimoilta paikallisia näyttelyitä ja muita tapahtumia. YLE tuottaa monipuolista teemaan liittyviä ohjelmistoa. Opetushallitus kannustaa kouluja ja oppilaitoksia huomioimaan tavallista laajemmin Suomen historian merkkivuodet eri oppiaineiden opetuksessa sekä muissa tapahtumissa. Aikakauteen liittyvää aineistoa ja kirjallisuutta on olemassa runsaasti. Virikemateriaalia opetukseen Opetushallitus on valmistellut yhteistyössä muun muassa ainejärjestöjen kanssa aineistoa ja virikkeitä koulujen työn tueksi. Merkkivuodelle on avattu oma sivusto valtioneuvoston kanslian ylläpitämän rinnalle. Tavoitteena on tukea eri oppiaineiden välistä yhteistyötä sekä edistää aihekokonaisuuksien toteuttamista merkkivuoden teemojen kautta. Sivuilla on esimerkkejä paikallishistorian tapahtumien ja tarinoiden avaamisesta kuvien ja tekstien avulla. Virikemateriaali sisältää päivänavauksia, draamapedagogiikkaa, dokumentteja ja teemapäiväaineistoa sekä tietovisan. Siellä on ideoita peruskoulun alaluokkien opetukseen, selkokielistä aineistoa, tekstilajitehtäviä 12 Spektri

13 äidinkielen opetukseen sekä monipuolisia kuvataidetehtäviä. Vänrikki Stooliin liittyvä vauhdikas multimediatoteutus toimii opetuksen virittäjänä monessa tilanteessa. Teemajulkaisu: Kansakuntaa rakentamassa autonomian juhlaa Opetushallituksen tuottama Kansakuntaa rakentamassa autonomian juhlaa -teemajulkaisu lähetetään kaikkiin peruskouluihin ja lukioihin alkuvuodesta Se kertoo vuosien 1808 ja 1809 tapahtumista, kulttuurista ja ihmisten elämästä sanoin ja kuvin. Sähköiseen ja painettuun julkaisuun on koottu asiantuntija-artikkeleita ja virikeaineistoa, joita voidaan hyödyntää eri oppiaineiden opetuksessa myös merkkivuoden jälkeen. Suomalaisen laulun viikko toukokuussa Laulusta voimaa! suomalaisen laulun viikkoon tulee sisältymään laulun päivä kouluissa ja oppilaitoksissa, suomalaisen laulumusiikin kiertue sekä suuri konsertti toukokuussa Tapahtumaviikon tavoitteena on innostaa erityisesti kouluja ja oppilaitoksia laulutaidon vaalimiseen, rohkaista opettajia lauluperinteen säilyttämiseen sekä valottaa Suomen kansakunnan vaiheita laulujen kautta. Kuvataidekilpailu Kohtaamisia Opetushallitus järjestää merkkivuoden kunniaksi kuvataidekilpailun Kohtaamisia. Perusopetuksen ja toisen asteen opiskelijoille suunnattu kilpailu kannustaa oppilaita kohtaamaan Suomen historian tapahtumat kuvien kautta postikorttina, muotokuvana tai kuvasarjana. Osa kuvataidekilpailun tehtävistä liittyy laajasti Suomen historiaan, osa suoraan autonomisen Suomen synnyn syihin ja seurauksiin 1800-luvulla. Kilpailuaika on Kilpailuun liittyy Kohtaamisia-verkkonäyttely, jossa yleisö voi äänestää suosikkiaan: Lisätietoa teemavuodesta: opetusneuvos Kristina Kaihari-Salminen, puh ja Spektri

14 Ammatillisen koulutuksen kansainvälisessä toiminnassa eroja Kansainvälisen toiminnan resurssit vaihtelevat huomattavasti eri ammatillisten oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien välillä. Toiminnan strategiset linjaukset on usein kirjattu hyvin yleisellä tasolla, eikä suunnitelmilla aina ole yhteyttä käytännön toimintaan. Toisaalta kansainvälinen toiminta on monipuolisempaa ja laajempaa kuin strategiset suunnitelmat antavat ymmärtää. Tiedot ilmenevät Opetushallituksen ja Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOn tuottamasta selvityksestä, jonka laati Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. Tarkoituksena oli kartoittaa, miten kansainvälisyyttä johdetaan strategioiden ja resurssien näkökulmasta sekä miten kansainvälinen toiminta näkyy opetussuunnitelmissa ja opetuksessa ammatillisissa toisen asteen oppilaitoksissa. Laatua ja vaikuttavuutta kansain välistymisen johtamiseen AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN KANSAIN VÄLISTYMISEN NYKYTILA Tulevaisuudessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset paneutuvat enemmän strategiseen suunnitteluun. Tavoitteena on, että kansainvälisyys ja monikulttuurisuus näkyisivät koulutuksen järjestäjän kokonaisstrategiassa ja opetussuunnitelmissa sekä lisäksi mahdollisessa erillisessä kansainvälistymisstrategiassa, toteavat selvityksen tehneet johtaja Seija Mahlamäki-Kultanen ja projektipäällikkö Marko Susimetsä. Vahva kansainvälinen osallistuminen vaatii organisaatiolta hyvää johtamisjärjestelmää. Parhaimmillaan kansainvälisen toiminnan johtaminen oppilaitoksissa perustuu muun muassa hallitusohjelmaan ja valtakunnalliseen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sekä EU:n linjauksiin. Määrätietoiseen kansainvälisen toiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen liittyy johdon sitoutuminen ja kaikkien opettajien ja muun henkilöstön osallistuminen toimintaan. Suomalaisten koulutuksen järjestäjien kansainvälinen toiminta käynnistyi aktiivisesti 1990-luvun puolivälissä. Kansainvälinen toiminta on pääosin muodostunut hankkeiden, opiskelija- ja opettajavaihdon sekä maahanmuuttajaopiskelijoiden kautta. Noin puolet vastaajista arvioi kansainvälisen toiminnan laajenevan, kasvavan ja kehittyvän. Erityisesti opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta pyritään lisäämään. Laatua ja vaikuttavuutta kansainvälistymisen johtamiseen ammatillisen peruskoulutuksen kansainvälistymisen nykytila -raporttia voi tilata Selvitys on saatavissa kokonaisuudessaan Opetushallituksen verkkosivuilta: sekä CIMOn verkkosivuilta: 14 Spektri

15 Kuva: Mikko Lehtimäki Hallitusohjelman kouluhankkeen kärkikoulut valittu Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa ja opiskelussa edistävään hankkeeseen on valittu kärkikouluja 12 kunnasta. Hanke on liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen. Hakemuksia avoimeen hakuun saatiin kaikkiaan 35. ICT kouluissa -hanke on kaksivuotinen ja sen tavoitteena on entistä monipuolisempi tieto- ja viestintätekniikan käyttö suomalaisissa kouluissa. Valitut koulut ovat: Espoo: Koulumestarin koulu Helsinki: Kuninkaantien molemmin puolin -hanke Joutseno: Joutsenon yläkoulu Kauniainen: Kauniaisten suomenkielinen perusopetus Larsmo: Holm skola Oulu: Oulujoen koulu Punkalaidun: Punkalaitumen yhteiskoulu Riihimäki: Pohjolanrinteen koulu Rovaniemi: Saaren koulu Ruovesi: Kirkonkylän koulu Tampere: Kanjonin koulu ja päiväkoti, Nekalan koulu sekä Muotialan päiväkoti Turku: Puropellon koulu Kärkikouluissa kehitellään uutta opiskeluympäristöä ja kouluviihtyisyyttä yhdessä vanhempien kanssa, kokeillaan kevyitä minikannettavia ja verkkotietokoneita, sosiaalisen verkon ja median palveluita ja kollektiivista sisällöntuotantoa sekä tuetaan lasten omaa aktiivista osallistumista ja sisällön tuottamista. Hankkeessa paneudutaan muun muassa uusien sähköisten opetussisältöjen kehittämiseen, tulevaisuuden oppimisympäristöjen hahmottamiseen ja oppilaiden sekä opettajien valmiuksien parantamiseen. Tavoitteena on, että kouluissa syntyvistä uusista ideoista, käytännön toimintamalleista ja kehittämistyöstä pääsevät hyötymään kaikki Suomen koulut, viestintäministeri Suvi Lindén toteaa. Tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa edistävä ICT kouluissa -hanke sisältyy hallitusohjelmaan ja arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan toimintaohjelmaan. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa yhdessä koulujen, tutkijoiden ja yritysten muodostamassa verkostossa. Hankkeessa yhdistetään innovatiivisten koulujen kokemuksia ja osaamista tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisessä. Kouluhankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen. Meillä on laadukkaan perusopetuksen tukena jo helppokäyttöisiä välineitä ja toimivia pedagogisia käytänteitä sähköisten opiskeluympäristöjen hyödyntämiseksi. Nyt selvitämme, millä tavalla voimme ottaa niitä käyttöön suomalaisissa kouluissa laajemminkin, Lankinen toteaa. Spektri

16 Bongaa talo, löydä kaupunki TEKSTI JA KUVAT: HANNU YLILEHTO Tampereen Puu-Tammelan raitilla on touhukas meininki, kun läheisen Tammelan koulun viidesluokkalaiset bongailevat taloja. Oppilaat tekevät pareittain havaintoja mielenkiintoisista rakennuksista, väreistä, julkisivujen koristeista, rakennusmateriaaleista ja rakenteellisista yksityiskohdista. Löytyy paljon kummasteltavaa. Kuinkahan vanha tuokin rakennus on? Mihin sitä käytetään? Pitäisikö se korjata? Anniina ja Anisa valitsevat tutkittavakseen jännittävän näköisen puutalon, jossa on komea parveke. Linda ja Fanni havainnoivat uudempaa omakotitaloa, kun se on niin ihanan värinen. Janita ja Liisa iskevät silmänsä romanttiseen, hienolta vaikuttavaan huvilaan. Myös Marko ja Santeri bongaavat kadulla kiinnostavan kohteen: Se on Morris Kuupper! tunnistaa Marko, ja opettaja Anna- Marja Reinivaara yrittää kääntää poikien huomion käsikirjoituksen mukaisiin kohteisiin. Puu-Tammelan rauhallinen raitti eri-ikäisine ja erityylisine rakennuksineen on otollinen kohde arkkitehtuurin tutkimiseen. Se on yksi Tampereen seitsemästä arkkitehtuurin lintutornista, joista oppilaat pääsevät tutustumaan kaupunkinsa monikerroksiseen rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön. Havaintopaikat on valittu eri puolilta kaupunkia ja niiden virtuaaliset vastineet löytyvät tietokannasta, johon oppilaat heti kenttätutkimuksen jälkeen syventyvät koulun tietokoneluokassa. Meneillään on Taloista kaupunki oppimisympäristöhanke. Kevään aikana Tammelan kuvataidepainotteisen alakoulun sekä Amurin, Pispan ja Tammerkosken koulujen oppilaat testasivat talobongauksen tehtäväkokonaisuutta ja sen taustaksi rakennettua nettisovellusta. Hankkeessa kehiteltävät menetelmät ja aineistot on tarkoitus saada syksyllä Tampereen koulujen yleiseen opetuskäyttöön. 16 Spektri

17 Marko ja Santeri bongaamassa kaupunkirakenteen osatekijöitä. Anniina ja Anisa ovat havainneet Puu- Tammelan raitilta mielenkiintoisen puutalon. Sama talo löytyy tietokannasta ja tytöt vertailevat havaintojaan siihen. Rakennetun ympäristön lukutaitoa Havaintojen tekoon oppilaita motivoivat muiden samanikäisten havainnot, yhdessä löytäminen ja havaintojen tulkinta kavereiden kanssa. Paikan päällä tehtyjen autenttisten havaintojen vertailu tietokannan tietoihin auttaa tutkimaan reaalimaailmaa virtuaalimaailman avulla ja hankkimaan tietoa useasta lähteestä. Hankkeen tavoitteena on kehittää rakennetun ympäristön havainnoinnista luontoharrastukseen verrattava harrastus ja oppimistapa, määrittelee toinen hankkeen vetäjistä, Arkkivoltti Ay:n mediasuunnittelija ja arkkitehti Päivi Paananen. Päivi Paanasen mukaan rakennetun ympäristön lukutaito on kykyä tunnistaa sen osatekijöitä, muutoksia ja niiden vaikutuksia. On hyvä tuntea rakentamisen historiaa, jotta osattaisiin arvostaa oman elinympäristön esteettisiä arvoja. Taloista kaupunki -hanke liittyy Tampereen kaupungin arkkitehtuuriohjelmaan, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä kaupungin rakennusperinnön arvostusta ja kehittää asukkaiden osallisuutta. Tarkoitus on ottaa kaupunkiympäristö osaksi koulujen oppimateriaalia. Taidepainotteisessa koulussa kun ollaan, keskittyvät Tammelan koulun 5.-luokan tytöt luontevasti rakennusten esteettisten ominaisuuksien arvioimiseen. Hankkeen tavoitteet ovat kuitenkin monitahoisemmat. Kun kehotamme lapsia pohtimaan, miten talosta voisi tehdä hauskemman ja viihtyisämmän, valmennamme heitä samalla aktiivisiksi ja ympäristötietoisiksi kansalaisiksi, sanoo Päivi Paananen. Muutaman vuoden kuluttua nämäkin koululaiset hankkivat asuntoa ja joutuvat tekemään vertailuja eri kohteiden välillä asiantuntevasti ja kustannustietoisesti. Näin hankkeella on myös tietty kuluttajakasvatuksellinen päämäärä, lisää toinen hankkeen suunnittelijoista, arkkitehti Kari Lehtonen. Ensi askelia kansalaisaktiivisuuteen Tammelan koulun luokanopettaja Katja Koski-Tuuri on tehnyt saman bongauskierroksen 3.-luokkalaistensa kanssa, ja lapset ovat olleet innoissaan kun pienetkin pääsee mukaan. Katja kertoo sisällyttävänsä rakennetun ympäristön havainnointia oman luokkansa opetukseen muutenkin, mutta hanke tuo aiheen käsittelyyn uutta syvyyttä. Se on mainio oppilaslähtöinen menetelmä, jota voidaan hyödyntää monella tapaa eri luokka-asteilla. Arkkitehtuuriin voi sisällyttää vaikka matematiikan tehtäviä. Osallistavaan havainnointiin on pienetkin oppilaat helppo innostaa mukaan. Katja Koski-Tuuri pitää hyvänä myös arkkitehtuuriopetuksen yleistettävyyttä. On tärkeää, että lapset oppivat havainnoimaan yksityiskohtia ja oivaltamaan, millaisista palasista Spektri

18 ...löydä kaupunki Puu-Tammelan pihoilta löytyy jännittäviä yksityiskohtia. Olisiko asuinympäristö koostuu. Siitä se kansalaisaktiivisuus lähtee. Eikä ole sellaista paikkakuntaa, jolla ei olisi kiinnostavaa ja tarkkailtavaksi soveltuvaa rakennusperintöä. Havainnot talteen ja jakeluun Tietokoneluokassa Päivi Paananen, Kari Lehtonen ja Anna-Marja Reinivaara opastavat lapsia tutkimaan bongaamiaan taloja uudelleen nyt tietokannasta, jonne paikan päällä tehdyt havainnot samalla kirjataan. Taloista löytyy lisätietoja, ja samalla niiden luonne, tausta ja merkitys kaupunkirakenteessa tarkentuu. Kirjatessaan havaintojaan vapaamuotoisesti koululaiset ottavat kantaa kohteen ja sen ympäristön esteettisiin, teknisiin ja käytännöllisiin arvoihin. Arkkitehtuurin havaintopaikat on Tampereella valittu edustamaan monipuolisesti kaupunkilaisten arkielämään liittyviä paikkoja, ne eivät keskity vain tunnetuimpiin nähtävyyskohteisiin. Seuratessaan lasten työskentelyä tietokannassa arkkitehdit puhuvat ympäristöään inventoivasta havaintoyhteisöstä, jollainen nettiyhteisöissä luontevasti liikkuvista koululaisistakin voi muodostua. Mutta mikä Tampereen rakennus olisi Markon ja Santerin paras bongaus? Ja miksi? Paloasema! Se on iskän työpaikka. Ja se muistuttaa eniten Harry Potterin Tylypahkaa. Ja koska se on maineikkaan tamperelaisen naisarkkitehdin Wivi Lönnin suunnittelema! huomauttaa Anna-Marja Reinivaara opettavaisesti. Virtuaalihenkilön rakentaminen vaatii harkintaa. Tekisinkö siitä näköiskappaleeni, unelmahahmon vai peiteminän? Kaikki on mahdollista, kun luodaan omaa avataria eli virtuaalihahmoa SecondLifen kolmiulotteiseen maailmaan. Kun avatar on valmis, nostan sen lentoon. Opin liikehtimään sulavasti virtuaalitiloissa, teleporttaamaan eli siirtymään paikasta toiseen ja kokemaan huikeita elämyksiä! Mutta olisiko avataristani oppijaksi? Päijät-Hämeen koulutuskeskus Salpauksessa uskotaan vakaasti, että on. Lahden hyppyrimäet ja radiomastot ovat jo nousseet maamerkeiksi koulutuskeskuksen SecondLifeen rakentamalle saarelle, joka jäljittelee Salpauksen ja sen yhteistyökumppaneiden ulkoista arkkitehtuuria ja palvelusisältöjä. Keskustorilta avautuu kolmiulotteinen maisema palvelualojen, tekniikan, kulttuurin ja luonnonvarojen rakennuksiin. Salpauksen auditorioon oli lokakuussa kerääntynyt joukko osallistujia avatar-hahmoissaan seuraamaan puheenvuoroja, joita ihmishahmoiset Reijo Pöyhönen, Hannu Heinonen, Irma Mänty, Maj-Britt Kentz ja Teemu Moilanen pitivät 18 Spektri

19 avataristani oppijaksi? TEKSTI JA KUVAT: HANNU YLILEHTO elävälle yleisölle Salpauksen luentosalissa ja Peter Bloomfield avatarina Länsi-Skotlannin yliopiston auditoriosta käsin. Virtuaaliyleisön läsnäolo oli aluksi hämmentävän aito: näytti kuin avatarien kankut puutuisivat kovilla istuimilla siinä missä saliyleisönkin. Uppouttava ympäristö Elokuussa avattu Paijat-Hame Edu Island pitää sisällään Salpauksen, ammattikorkeakoulun, lukion ja Eures-palvelujen toimistot. Pelikentällä voi jo pelata oikeasti shakkia, sudokua ja ristinollaa, ja ulkona hiekkalaatikolla vierailija voi kokeilla saarimaailman rakennusmateriaaleja ja -tekniikoita. Keskeneräisenäkin lahtelaisten luoma oppimisfoorumi antaa vahvasti elämyksellisen tuntuman SecondLifen virtuaaliympäristöön ja sen uppouttaviin vaikutuksiin. SecondLifen uppouttavia ominaisuuksia kehui myös Irma Mänty Vantaan Laureasta, jossa on vuoden päivät valmisteltu SL:n ottamista käyttöön ammattikorkeakoulun opetuksessa. SecondLife on yksi lupaavimmista virtuaalimaailmoista, hehkutti Mänty. Se taipuu niin moneen suuntaan! Virtuaalimaailman tarjoamat simulointimahdollisuudet voisivat tuoda uusia ulottuvuuksia sosiaalialojen koulutukseen. Todellisuuden jäljittely, yhteisöllisyyden ja läsnäolon tuntu, vuorovaikutustilanteiden harjoittelu sopisivat hyvin lapsi- ja nuorisotyön sosionomikoulutukseen, kun tutkitaan vaikkapa syrjäytymistä ja häiriökäyttäytymistä ja kehitetään sosiaalialan auttamismenetelmiä. Opettajankoulutukseen SecondLife voisi tarjota Spektri

20 Olisiko avataristani oppijaksi? tiimityön ja johtamismenetelmien simulointia pelien muodossa. Tavanomaiset koulutusrutiinit, luennot, kokoukset, ryhmätyöt, markkinointi ja presentaatiot saisivat siellä uutta elämyksellistä lisäarvoa. Verkkosivustojen ja oppimisalustojen sisällöt ja toiminnot tulevat kolmiulotteisessa maailmassa monin verroin havainnollisemmiksi. Yrittäjäkoulutukseen ja yritysopintoihin, sähköisen liiketoiminnan ja markkinoinnin opiskeluun verkkomaailma tarjoaa niin ikään rajattomasti simulaatiomahdollisuuksia. Salpauksen saarta testataankin ensi alkuun juuri yrittäjyyden koulutusohjelmassa, johon 30 hengen ryhmä osallistuu parhaillaan avatareina. Oppimisen aarrearkku? virtuaalihahmo; verkkohahmo; avatar en avatar määritelmä käyttäjän valitsema, häntä edustava visuaalinen hahmo tietokonepelissä, virtuaalitodellisuudessa tai keskustelupalstalla huomautus Käyttäjä voi valita tai koota itse haluamansa virtuaalihahmon tietokonepelin tai virtuaalitodellisuuden tarjoamista vaihtoehdoista. Keskustelupalstalla virtuaalihahmo on käyttäjän valitsema kuva, joka toistuu kaikkien hänen kirjoitustensa yhteydessä. Termiä verkkohahmo voi käyttää silloin, kun hahmo on tietoverkossa toimivassa sovelluksessa, esimerkiksi internetissä pelattavassa tietokonepelissä. Lähde: Tietotekniikan termitalkoot, Etäopetuksen teknologioihin perehtyneille opettajille ja oppimisalustoillaan rutinoidusti toimiville oppilaitoksille kynnys kolmiulotteisten internet-ympäristöjen omaksumiseen ei ole mahdoton ylittää. Tällä hetkellä tekniset seikat kuten kaistan kapeus, palomuurit, laitteistojen teho ja päivitykset tuottavat kuitenkin käyttöönottoon ja ylläpitoon omat ongelmansa. Oman saaren hankkiminen ei sinänsä ole kallista: lahtelaiset hankkivat neliön virtuaalitonttinsa noin 500 eurolla. Ylläpitokustannukset ovat sadan euron luokkaa kuukaudessa, ja perusmiljöön pystyttäminen on vienyt Georges Seguran vetämässä oppimisympäristöhankkeessa kahdelta rakentajalta kolmisen kuukautta. Salpauksen lokakuisen seminaarin työpajoissa ilmeet vaihtelivat epäuskon ja ihastuksen välillä. Mutta päästyään kokeilemaan avatarin luomista ja virtuaalisaarilla suunnistamista osanottajat rohkaistuivat loppukeskustelussa luonnehtimaan SecondLifea oppimisen aarrearkuksi. Apulaisrehtori Hannu Heinonen ei kuitenkaan suoraa päätä julistanut uutta aikakautta alkaneeksi. Hänen mielestään SecondLife tarjoaa joka tapauksessa paljon mahdollisuuksia muuttuvan opettajuuden tutkimiseen ja harjoitteluun: oivallisen ja luontevan, kansainvälisen ja henkilökohtaistetun työympäristön avatarinsa sisäistäneille. 20 Spektri

21 TEKSTI JA KUVAT: HANNU YLILEHTO Riihimäen lukio toi älytaulut kaikkiin luokkiin Interaktiiviset taulut, smartboardit eli älytaulut ovat opetusvälineiden uusinta sukupolvea. Ne innostavat oppilaita, haastavat opettajia ja askarruttavat päättäjiä. Rohkeat päätökset uuteen teknologiaan siirtymisestä saattavat kuitenkin tuoda selvää säästöä. Näin kävi Riihimäen lukiossa. R iihimäen seutu on positiivisella kasvu-uralla, mikä heijastuu myös paikkakunnan kouluelämään. Maahanmuuttajien määrä kasvaa, seutulukio on kehitteillä, koulujen saneeraus käynnissä. Riihimäen lukiossa ylioppilastutkinnon suorittaa vuosittain noin 170 opiskelijaa. Koululla on suuren koulun tarjonta: pakollisten ja syventävien lisäksi paljon soveltavia kursseja. Koulussa voi mm. hakea urheiluvalmennukseen, musisoida monipuolisesti ja suorittaa diplomeja kuvataiteessa ja liikunnassa sekä puheviestinnän päättökokeen. Eri aineiden opetustilojen tarve on siis suuri. Sivistystoimenjohtaja Esa Santakallion harrastuneisuus opetusteknologian uusimpiin sovelluksiin on perua Kajaanin OKL:sta parinkymmenen vuoden takaa. Ensi kosketus interaktiivisiin tauluihin Prahassa kymmenen vuotta sitten oli herättävä kokemus. Kun Riihimäellä lähdettiin uudistamaan kaupungin koulujen tietoteknistä varustusta, oli Santakalliolla visio valmiina: jos nostetaan teknologian tasoa kautta linjan, voidaan mikä tahansa luokkatila muunnella mihin tahansa opetukseen. Satsaus älytauluihin vähensi Riihimäen lukion rakennustarvetta 300 neliön verran. Ensimmäiset smartboardit hankittiin Riihimäen Pohjoiselle koululle vuonna 2005, Riihimäen lukiolle kaksi vuotta sitten. Kaupungin kaikkiin kouluihin asennetaan yhdenmukainen opetusteknologia vuoteen 2015 mennessä. Kun tällaiseen uudistukseen lähdetään, sen on oltava kokonaisvaltainen ja tasa-arvoinen, Santakallio perustelee. Kun kaikki pääsevät hyödyistä osallisiksi, on satsaus helpompi myydä päättäjille. Jos se vielä vähentää muuta rakennustarvetta, se ei enää ollenkaan näytä kerskarakentamiselta. Salla Vainio esittelee, kuinka joustavasti älytaulu mukautuu käyttäjiensä opetustyyleihin. Luovuudella on vain taivas kattona! Smartboardit muuttavat opetuskäytäntöä yhtä perusteellisesti kuin hyppy rihvelitaulusta piirtoheittimeen, julistaa sivistystoimenjohtaja Esa Santakallio. Spektri

22 Digitaalisen tauluteknologian käyttöönotosta koituu lisähaasteita arkkitehdeille ja sähkösuunnittelijoille: äänisuunnittelu, kamerat, pöydät, kaapeloinnit, ilmastointi, koko interaktiivisuuden konsepti pitää ottaa huomioon jo piirustuspöydällä. Eikä prosessi lopu siihen että rauta saadaan paikoilleen: tarvitaan toimiva ohjelmisto ja hyvä huolto, jotta käyttäjät motivoituisivat muutokseen mukaan. Ja kun kerran tehdään, on paras tehdä kunnolla: Ei kannata tyytyä pikkuraapaisuihin, on tuotava muutos koko toimintakulttuuriin, Santakallio kannustaa. Seuraava suuri haaste lankeaa opettajien täydennyskoulutukselle. Käyttöönotto herätti aluksi vastarintaa myös Riihimäellä, jossa lukion 35 opettajasta aluksi vain puolen tusinaa oli halukkaita muutokseen. Vähitellen pelko hälveni ja käyttöönoton kynnys madaltui, ja nyt ovat asiassa mukana kaikki. Santakallion ja rehtori Sinikka Hämäläisen kokemus muutoksen sisäänajosta osoittaa, että lipunkantaja ei saa edetä liian kaukana pääjoukosta: Tietotaito lisääntyy sitä paremmin, mitä enemmän opettajille on tarjolla yhteistyötä ja vertaistukea, sisäistä koulutusta ja innostamista. Papinmuorin penkissä Riihimäkisten kokemus on, että vertaistuki, motivointi ja koulutus otetaan helpoimmin vastaan silloin, kun se tulee oman väen joukosta. Opetusteknologian suunnittelija ja Riihimäen opettajien tukihenkilö Salla Vainio kokeekin olevansa ensisijaisesti linkkinä opettajien kielen ja insinöörikielen välillä. Omasta taustasta uskonnon ja psykologian lehtorina on tällöin etua: Kun tämmöinen papinrouva puhuu teknologiasta, ei sävy voi olla kovin pelottava, Salla naurahtaa. Ja kun näytän, miten taulut toimivat myös pehmeiden aineiden kuten uskonnon ja psykologian opetuksessa, se hälventää ennakkoluuloja niiden matemaattis-teknisestä luonteesta ja käytön vaikeudesta. Taulujen toimittaja Aronet Oy on mukana aineryhmäkoulutuksessa kahden vuoden siirtymävaiheen aikana, ja vertaistukea saadaan Espoon ruotsinkieli- Opettajan työpisteen hallintaan tarvitaan puolen tusinaa erillistä ohjainkapulaa, mutta rehtori Sinikka Hämäläinen uskoo kehityksen yksinkertaistavan myös laitekirjoa. sen koulutoimen vastaavasta hankkeesta. Älytaulujen käyttökoulutuksen ohella Riihimäen kouluissa laajennetaan oppimisalustoja ja sähköisiä koti-kouluyhteyksiä. Salla Vainio pitää älytauluteknologian avaamia mahdollisuuksia hurjan motivoivina niin opettajille kuin oppilaille. Jo esi- ja alkuopetuksessa oppilaiden keskinäinen yhteistoiminnallisuus ja vuorovaikutus taulujen käytössä tuovat valtavan kulttuurimuutoksen opetukseen. Taulujen vahvuudet tulevat esiin myös erityisryhmien kuten autistien ja hahmottamisongelmaisten sekä visuaalis-motoristisesti ongelmaisten opetuksessa. Uutuus sekä viehättää että pelottaa luonnollisesti myös oppilaita: Oppilaat hämmentyvät, jos tulee liikaa tietoa liian nopeasti. Siksi tutut liitutaulut on säilytetty käytössä smartboardien rinnalla. Rehtori Sinikka Hämäläinen ennustaa, että ennen pitkää uusi teknologia saattaa osittain korvata kirjat. Mutta ei niistä kokonaan saa luopua, on rohkaistava oppilaita lukemaan kirjoja kotona. Vanhan koulun kulttuuriperintö on säilytettävä, vaikka jo 85 % oppilaista käyttää omia tietoverkostojaan. 22 Spektri

23 Svensk sida Utbildningsstyrelsen flyttar till Hagnäskajen Ökad satsning på skrivfärdigheterna behövs Utbildningsstyrelsen flyttar tillbaka till Hagnäs veckan före jul. Ämbetsverket har varit evakuerad i Östra Böle i två år. Under tiden har ämbetshuset vid Hagnäskajen renoverats grundligt inifrån och ut. Utbildningsstyrelsens adress fr.o.m är Utbildningsstyrelsen, Hagnäskajen 6, Helsingfors, tfn Spektri ändras till ett nyhetsbrev år 2009 Spektri börjar utkomma som ett elektroniskt nyhetsbrev år Den skickas automatiskt till alla skolor, läroanstalter och utbildningsanordnare som har uppdaterat sin e-postadress i Utbildningsstyrelsens Andatas-databas. Nyhetsbrevet skickas till e-postadressen för myndigheter vid dessa instanser och till undervisningsställena. En person som utnämnts av utbildningsanordnaren svarar för att adresserna är aktuella. Denna person har användarrättigheter till Andatas-systemet. Användarkoder administreras på adressen De kodutdelare som utsetts av utbildningsanordnaren kan lägga till eller avlägsna användarkoder. Om ni inte vet vem det är i er organisation som delar ut koder, kan ni fråga efter personens namn på Utbildningsstyrelsen på e-postadressen kouluta@oph.fi eller per telefon Spektri-nyhetsbrevet kan också beställas på adressen opetushallitus@oph.fi. Flickorna presterar bättre i modersmål och litteratur än pojkarna. Särskilt i skrivuppgifterna finns det stora skillnader mellan könen. Elevernas betygsvitsord motsvarar inte alltid deras kunskaper. Flickor och pojkar får sina vitsord på olika grunder särskilt i fråga om skrivfärdigheterna. Det här framgår av en utvärdering i modersmål och litteratur (svenska) som Utbildningsstyrelsen genomförde bland elever i 25 svenskspråkiga skolor hösten Inlärningsresultaten i modersmål och litteratur utvärderades efter elevernas sex första år i den grundläggande utbildningen. Närmare 40 % av eleverna nådde goda eller bättre resultat i provet, medan var åttonde elev hade svaga resultat. Flickorna klarade skrivuppgifterna bättre än de övriga uppgifterna, som gällde t.ex. läsfärdigheter och språkkännedom. Hälften av flickorna hade berömliga eller utmärkta skrivfärdigheter. Pojkarna hade försvarliga resultat i alla delområden, men var svagast i skrivuppgifterna. Ungefär 40 % av pojkarna hade svaga skrivfärdigheter. Skrivfärdigheterna har inte förbättrats sedan år 2002, då Utbildningsstyrelsen ordnade motsvarande utvärdering. Kunskaperna var något bättre i Södra Finlands län än i Västra Finlands län. Likaså var resultaten i stadsskolorna en aning bättre än i landsbygdsskolorna. De regionala skillnaderna var trots allt små. Ett resultat värt att notera är att det inte framkom skillnader i provresultat för elever som använder svenska i olika hög grad med sina familjemedlemmar. De finskdominerat tvåspråkiga eleverna behöver trots allt fortsatt stöd på alla områden inom ämnet modersmål och litteratur. Tilläggsinformation: specialplanerare Chris Silverström, tfn Spektri