RAKENNUSHANKKEIDEN SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN OHJE (HANKEOHJE)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENNUSHANKKEIDEN SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN OHJE (HANKEOHJE)"

Transkriptio

1 1/32 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-Tilakeskus RAKENNUSHANKKEIDEN SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN OHJE (HANKEOHJE)

2 2/32 1. JOHDANTO 3 2. TOIMINNAN SUUNNITTELU 4 3. HANKKEIDEN SUUNNITTELUN ERITYISVAATIMUKSIA 5 4. HANKKEIDEN OHJELMOINTI Yleistä Aikataulusuunnitelmat Rakennuttamissopimus Suurten rakennushankkeiden etenemisen seuranta ja raportointi 9 5. RAKENNUSHANKKEEN ETENEMINEN SUURET RAKENNUSHANKKEET > euroa (alv = 0) Investointiesitys ja tarveselvitys hankkeen budjetointi Hankesuunnittelu Hankkeen toteutussuunnittelu Rakentamisen valmistelu urakkatarjousten pyytäminen Rakentaminen Tilaajan edustajan tehtävät rakennusvaiheessa Käyttäjän edustajien tehtävät rakentamisvaiheessa Hankkeen valmistuminen, käyttöönotto ja takuuajan tarkastukset Hankkeen luovuttaminen tilaajalle Laskuttaminen Hankkeen päättyminen ja investoinnin aktivointi Hankkeen elinkaaren kustannukset Hankkeesta tiedottaminen PIENET RAKENNUSHANKKEET < EUROA (alv = 0) Hankkeen esittäminen ja pienten rakennusinvestointien investointiohjelman hyväksyminen Hankesuunnitelman hyväksyminen (mikäli hankesuunnitelmaa on edellytetty) Hankkeet, joissa hankesuunnitelmaa ei laadita Toteutussuunnittelu HANKKEET ALLE EUROA LAITEHANKKEISIIN LITTYVÄT RAKENNUSTEKNISET TYÖT VUOKRATILAHANKKEET Yleistä Uusien vuokratilojen hankinta Olemassa oleviin vuokrakohteisiin tehtävät rakennusinvestoinnit HANKKEEN KUSTANNUSTEN HALLINTA JA VAIKUTUKSET SISÄISEEN VUOKRAAN Hankkeen kustannusarvion sitovuus Kustannusten raportointi Vaikutukset sisäisiin vuokriin POISTOT Poistoajan määrittely Poistoajan muuttaminen OHJEEN VOIMAANTULO 32

3 3/32 1. JOHDANTO Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja on antanut pysyväisohjeen 5/2013 investointisuunnittelusta. HUS:n investointisuunnitteluohjeen painopiste on investointien strategisessa suunnittelussa, investointien kannattavuuden ja toteuttamisen tarpeen arvioinnissa. Investointisuunnitteluohjeessa annetaan HUS-Tilakeskuksen tehtäväksi ohjeistaa rakennusprojektien suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvät prosessit ja menettelytavat. HUS:n hallituksen hyväksymän tilaaja-tuottaja toimintamallin periaatteiden mukaisesti tilaaja johtaa omistajaohjauksen periaatteiden mukaisesti suunnitteluprosessia, vastaa investointiprojektin sisällön, laatutason ja kustannusten ohjauksesta, valvoo hankkeiden toteutusvaiheita ja asetettuihin tavoitteisiin pääsemistä, tekee päätökset ja vastaa projektin rahoituksesta ja budjettivarauksessa pysymisestä. Rakennushankkeissa HUS-Tilakeskus toimii omistajaa edustavana tilaajana. HUS:n toimitusjohtajan tekemän linjauksen mukaisesti johtajaylilääkäri toimitusjohtajan alaisuudessa vastaa suurten sairaalarakennushankkeiden toiminnallisesta koordinoinnista HUS:n strategian ja sairaaloiden välisen työnjaon kehittämislinjausten mukaisesti. Hänen alaisuudessaan toimii suurten rakennushankkeiden toiminnallista suunnittelua koordinoiva hankejohtaja. Hankejohtaja johtaa HUS:n suurten rakennushankkeiden toiminnallista suunnittelua ja muuta valmistelua. Hänen tehtävässään korostuu toimintaprosessien kehittämistyön ohjaaminen siten, että uusien toimitilojen suunnitteluun aina yhdistetään aikaisempaa laadukkaampi ja tehokkaammin järjestetty, uutta teknologiaa hyödyntävä palvelutuotanto. Tavoitteena on uusien tilojen lisäkustannusten kattaminen ainakin osittain tuottavuuden kasvulla. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös hankeselvitysten ja hankesuunnittelun ohjaus ja toimintayksiköiden sijainnin suunnittelu siten, että rakennettu tilakapasiteetti on optimaalisessa käytössä. Ohjausryhmän tehtävänä on huolehtia siitä, että suuret rakennushankkeet ja niihin liittyvät palvelutuotannon järjestelyt tukevat konsernin strategiaa huomioiden potilaslähtöisen ja oikea-aikaisen hoidon, tiivistyvän kumppanuuden perusterveydenhuollon kanssa, vaikuttavan ja kilpailukykyisen toiminnan sekä opetuksen/koulutuksen ja tutkimuksen edellytykset HUS:ssa. Sen toimintaa ei ole ajallisesti rajoitettu tavanomaisten hankkeiden hankeselvitys- tai hankesuunnitteluvaiheisiin. Suurten rakennushankkeiden lisäksi ohjausryhmä voi ottaa käsiteltäväkseen pienempiä rakennus- tai muita hankkeita, joilla ilmiselvästi tulee olemaan vaikutuksia ohjausryhmän jo käsiteltävinä oleviin asioihin. Ohjausryhmä ohjaa HUS:n toimintojen sijoittumista koskevaa pitkäkantoisen suunnitelman, ns. master planin luomista ja sen päivittämistä tarpeiden mukaisesti. Ohjausryhmä käsittelee merkittäviä perustamiskustannuksia ja toimintakuluja aiheuttavat liikelaitosten uudet toimintakonseptit uusissa sairaalarakennuksissa, huomioiden potilaiden saaman palvelun laadun, henkilöstön tarkoituksenmukaisen työnjaon ja sairaanhoitopiirin kokonaiskustannukset koskien sekä investointikustannuksia että toimintakuluja. Liikelaitokset tuovat nämä toimintamallit ohjausryhmän käsittelyyn huolella valmisteltuna sisältäen kustannusarviot eri vaihtoehdoista myös kliinisille toi-

4 4/32 mialoille koituvien muutosten osalta, kansalliset ja kansainväliset kokemukset huomioiden ja kiinnittäen erityistä huomiota uusien menetelmien edellyttämien tietoteknisten rajapintojen suunnitteluun ja kustannuksiin. Rakennushankkeisiin liittyvät IT-hankinnat koordinoidaan ohjausryhmän kautta. Niiden osalta huolehditaan potilaslähtöisyydestä, käyttäjien näkemysten huomioimisesta, tulevaisuuden innovaatioiden hyödyntämisestä ja kokonaistaloudellisesta suunnittelusta. IT-hankintojen laajuuden ja merkittävyyden vuoksi (esim. hoitajakutsujärjestelmät) ohjausryhmä on asettanut erillisen valmistelevan ryhmän ohjausryhmässä tapahtuvaa IT-asioiden käsittelyä varten. Lisäksi ohjausryhmä käsittelee tilakeskuksen valmistelemat rakennushankkeiden ja peruskorjausten edellyttämät laajat väistöt. Investointiprojekteissa tuottaja vastaa hankkeen käytännön organisoinnista, hankintaprosessista, osaltaan aikataulu- ja kustannusraamien pitävyydestä, riittävästä erityisosaamisesta ja laadunhallinnasta sekä raportoinnista. Rakennushankkeissa tuottajana toimii HUS-Kiinteistöt Oy. Hankinta ja urakkasopimukset tehdään tuottajan nimiin. Rakennussuunnitteluprosessissa HUS-Tilakeskus tilaajan tehtävien lisäksi avustaa ohjausryhmää, tulosyksiköitä, liikelaitoksia ja konsernihallintoa tarveselvityksen valmistelussa, tarpeellisen teknisen avun antamisessa ja on läheisessä yhteistyössä ohjausryhmän, yksiköitten ja konsernijohdon kanssa investointiohjelmaa valmisteltaessa. HUS:n investointisuunnitteluohjeessa korostetaan investointihankkeen kokonaisuutta. Uudisrakennushankkeen budjetoinnissa ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon investoinnin kaikki osatekijät, rakennussuunnittelu, tietohallinnon suunnittelu, kiinteät laitteet ja uuden toiminnan ensikertainen kalustaminen. Hankkeen kustannusarvion ja aikataulun pitävyys riippuu olennaisesti hankkeen suunnittelun ja toteuttamisen sujuvuudesta. Suunnitteluvaiheesta toiseen siirtyminen edellyttää joustavuutta ja erityisesti selkeää ohjeistusta. Hankeohjeen tarkoituksena on ohjata rakennushankkeiden suunnittelu, toteutus ja käyttöönotto samankaltaisiksi prosesseiksi koko kuntayhtymässä ja toisaalta helpottaa ja nopeuttaa hankkeiden läpivientiä. Ohjeella pyritään turvaamaan suunnittelun ja rakentamisen laatu; tavoitteena on tuottaa toimintaa tukevia, viihtyisiä, kestäviä ja käytännöllisiä tiloja, joissa toteutuvat monikäyttöisyys, muunneltavuus sekä ratkaisujen kokonaistaloudellinen kestävyys. Tätä ohjetta tulee noudattaa kaikissa HUS:n rakennus- ja vuokratilahankkeissa. Ohje koskee HUS konsernin kaikkia osapuolia ja sidosryhmiä sekä yhteistyökumppaneita rakennushankkeissa. 2. TOIMINNAN SUUNNITTELU Rakennushankkeisiin liittyy kaikissa vaiheessa toiminnan suunnittelu lähtien tarveselvitysvaiheesta ja suunnitteluvaiheista aina rakentamis- ja käyttöönottovaiheisiin. Toiminnan suunnitteluun kuuluu tavoitteiden asettaminen huomioiden lääketieteelliset ja

5 5/32 Potilaan näkökulma hoitotyöhön liittyvät tavoitteet, uudistuvat potilasprosessit, potilaan ja omaisen kokemus ja tutkimuksen ja opetuksen tarpeet. Toiminnan suunnittelua ohjaa kustannustehokkuus ja erityisesti henkilökunnan tehokas käyttö varsinaiseen perustehtävään. Tämä toteutetaan jatkuvaan kehittämiseen perustuvalla lean-toimintatavalla. Toiminnan suunnittelussa suunnitellaan varsinaiset potilasprosessien lisäksi kaikki tukipalvelut ja erityishuomiota kiinnitetään ICT-järjestelmiin. Tavoitteena on kaikissa suurissa ja myös pienissä rakennushankkeissa luoda mahdollisuudet tulevaisuuden innovaatioille, ja suunnitella geneerisiä tiloja siten, että toimintojen vaihtuessa tilat ovat mahdollisimman monikäyttöisiä ja muuntojoustavia. Toiminnan suunnittelua ohjaa suurten rakennushankkeiden hankejohtaja ja suurille rakennushankkeille nimetään erikseen projektipäälliköt, joita hankejohtaja ohjaa. Projektipäälliköt ohjaavat ja koordinoivat toiminnan suunnittelua ja käyttäjien osuutta hankkeen eri vaiheissa. Suurten rakennushankkeiden toiminnan suunnittelusta raportoidaan säännöllisesti HUS:n johtajaylilääkärin alaiselle suurten rakennushankkeiden ohjausryhmälle. Toimialojen tulee resursoida riittävästi työaikaa käyttäjien työskentelylle ja mahdollistaa tutustuminen kansallisiin ja myös kansainvälisiin sairaaloiden suunnitteluratkaisuihin. HUS: iin perustetaan tarkoituksenmukaisia asiantuntijaryhmiä, jotka tukevat suuria rakennushankkeita (esimerkkinä infektioturvallisuuden asiantuntijaryhmä). HUS: in rakennushankkeiden käyttäjien edustajat verkostoituvat siten, että mahdollisimman hyvin saadaan uudet innovaatiot ja kehittämishankkeet kaikkien hyödynnettäväksi. Tavoitteena on luoda useimmille tiloille yhtenäiset standardit mitoitukseen ja tilasuunnitteluun suurten rakennushankkeiden ohjausryhmän ohjaamana. Suunnitteluratkaisuilta edellytetään mahdollisimman hyvää visualisointia, simulointia ja testaamista hyödyntäen virtuaalitekniikkaa ja erilaisia fyysisiä mallitiloja. Tarvittaessa hankitaan ulkopuolista asiantuntijaosaamista. Potilaan näkökulma ja tarpeet on koko toiminnan ja tilasuunnittelun keskeinen lähtökohta. Potilaat ja omaiset pyritään osallistamaan suunnitteluun hyödyntäen palvelumuotoilun keinoja. Tilat suunnitellaan siten, että omaiset voivat olla läsnä mahdollisimman paljon eri vaiheissa. Tilat suunnitellaan siten, että ne edistävät potilaan paranemista ja tarjoavat potilaille, omaisille ja siten myös henkilökunnalle viihtyisät tilat. Suunnittelussa huomioidaan visuaalisen ympäristön lisäksi erityisesti myös akustiset ratkaisut. Erityishuomiota kiinnitetään potilaan voinnin valvottavuuteen ja intimiteettiin. Tavoitteena on mahdollisimman selkeä palvelukokonaisuus, potilaan ja omaisten helppo orientaatio, innovatiiviset sähköiset palvelut ja turvallisuutta lisäävä ympäristö. 3. HANKKEIDEN SUUNNITTELUN ERITYISVAATIMUKSIA Erikoissairaanhoidon tilojen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyy paljon eritysosaamista. Tässä luvussa on pyritty kuvaamaan niistä keskeisiä ja samalla ohjeistamaan suunnitteluorganisaatiot ottamaan nämä huomioon.

6 6/32 Opastus Esteettömyys Hyvä työympäristö Sairaala-alueilla liikkuu päivittäin suuri määrä vieraita, potilaita ja heidän omaisiaan. Sairaalarakennukset ovat usein toimintalähtöisestä suunnittelustaan johtuen ulkopuolisen silmään sekavia ja vaikeasti orientoiduttavissa olevia tiloja. Opastejärjestelmän tavoitteena on tukea niin potilaiden, vierailijoiden kuin oman henkilökunnankin mahdollisimman omatoimista liikkumista sairaala-alueella. Vaikka opasteet eivät voi korvata kokonaan henkilökohtaista neuvontaa, tulee opastusjärjestelmän tukea sen vähentämistä. Opastusjärjestelmä palvelee sairaalan toimintaa optimaalisesti silloin, kun potilas pystyy omatoimisesti ja turvallisesti siirtymään hoitopaikasta toiseen ilman viivästyksiä ja turhaa potilaan ja henkilökunnan ajan käyttöä. HUS:n opasteohjeiden periaatteita tulee noudattaa mahdollisimman tarkasti yhtenäisten käytäntöjen luomiseksi. Opastus suunnitellaan osana hanketta ja toteutetaan ennen rakennuksen käyttöönottoa. Työmaa-aikainen opastus suunnitellaan osana työmaavaiheen suunnittelua ja siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota etenkin silloin, kun rakennetaan toiminnassa olevassa rakennuksessa tai alueella. Opastus tehdään kaksikielisenä. Päivystyspisteissä ja tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan muuallakin myös englanninkielisenä. Esteettömyydellä tarkoitetaan ympäristön ominaisuutta ja kykyä palvella toimintaympäristönä toimintakyvyltään eri tavoin rajoittuneita henkilöitä. Esteettömässä ympäristössä kaikki voivat toimia yhdenvertaisina. Esteettömässä ympäristössä ei tarvita erityisratkaisuja tai palveluja toimintarajoitteisille henkilöille. Toimintarajoitteiseksi katsotaan liikuntarajoitteisten lisäksi esim. näkö- ja kuulovammaiset ym. erilaisia toimintakykyä rajoittavaa sairautta tai ominaisuutta kantavat henkilöt. Sairaalaympäristössä esteettömyys on luonnollisesti oleellinen osa ympäristön toimivuutta. Rakentamisen esteettömyyttä ohjataan lainsäädännöllä ja ohjeilla, jotka suunnittelijoiden tulee hallita. Rakennuksissa kaikkiin tiloihin ja kerrostasoihin on oltava helppo pääsy. Tilojen ja niissä olevia toimintojen on oltava mahdollisimman helppokäyttöisiä ja loogisia. Esteettömyyden vaikutukset rakentamisen perusratkaisuihin on otettava huomioon jo hankkeen alkuvaiheessa, sillä perusratkaisuihin liittyviä virheitä saattaa olla mahdotonta korjata myöhemmissä vaiheissa. Hyvän työympäristön tavoite on monilta osin yhteneväinen hyvän potilasympäristön tavoitteen kanssa. Työtilojen osalta noudatetaan työsuojelulainsäädäntöä ja viranomaisohjeita. Tarvittaessa pyydetään lausunto HUS:n omalta työsuojeluorganisaatiolta. Työympäristön viihtyisyyden varmistamiseksi tulee suunnittelussa kiinnittää huomiota luonnonvalon riittävyyteen erityisesti niissä tiloissa, joissa joudutaan työskentelemään pitkiä jaksoja. Myös tilojen keinovalaistukseen, väritykseen ja pintamateriaalien laatuun ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön tulee panostaa.

7 7/32 Taide osana hoitoympäristöä Potilaiden hoitoympäristöä kehitetään terveyttä edistäväksi ja potilaan voimavaroja tukevaksi. Taiteen monipuolista käyttöä lisätään rakennushankkeissa. Energiatehokkuus ja ympäristöarvot Rakennussuojelu HUS on sitoutunut merkittävään energiatehokkuuden parantamiseen. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää rakennusten energiatehokkuuden parantamista useilla eri tavoilla. Samalla voidaan vaikuttaa rakennusten elinkaarikustannuksiin energian kulutusta rajoittavilla ratkaisuilla. Energiatehokkuuden huomioiminen rakennushankkeissa on ohjeistettu erillisessä ohjeessa Energiatehokkuuden varmentaminen HUS-rakennushankkeissa. Rakennettu ympäristö on osa kansallista kulttuuriperintöä. Sairaalarakennukset ovat usein yhteiskunnan varoilla rakennettuja, ja siksi sairaalaympäristöt koetaan julkisiksi, avoimiksi ja yhteisiksi. Rakennusten ja ympäristöjen säilyminen voidaan turvata kaavoituksella maankäyttöja rakennuslain mukaisesti sekä suojelemalla rakennuksia muilla laeilla ja asetuksilla. Osa HUS:n kiinteistöistä on suojeltu asemakaavan nojalla. Osa rakennuksista on suojeltu kaupunkikuvallisin perustein lähinnä julkisivujen osalta, mutta muutamat rakennuksista on suojeltu myös sisäosiltaan. Rakennussuojeluun liittyy usein tavoite alkuperäisen käyttötarkoituksen säilyttämisestä. Rakennusten suunnittelussa tulee pyrkiä ottamaan huomioon rakennussuojelun tavoitteita siten, ettei sairaalatoimintojen kehittäminen kiinteistössä häiriinny. Viranomaisneuvottelut tulee käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mielellään jo hankeselvitysvaiheessa, jotta varmistetaan investointipäätöksen toteuttamiskelpoisuus suhteessa viranomaisvaatimuksiin. 4. HANKKEIDEN OHJELMOINTI 4.1. Yleistä Investointihankkeiden käsittelytapa määräytyy niiden arvioitujen kustannusten suuruuden mukaan: suuret hankkeet, kustannusarvio ja pienet hankkeet, kustannusarvio Konsernin hallitus vahvistaa investointisuunnitelmaan kuuluvan hankeohjelman valtuuston hyväksymien määrärahojen ja linjausten mukaisesti. Samalla hallitus vahvistaa kokonaissumman pienten investointien ohjelmalle, jonka hankekohtaisesta jaosta päättää HUS-Tilakeskuksen johtaja.

8 8/32 Käyttöomaisuuden pääkirjanpitäjä antaa jokaiselle investoinnille projektikoodin. Investoinnin poistoaika määritellään alustavasti hankeohjelman hyväksymisen yhteydessä osana hanke-ehdotuksen taloudellisten vaikutusten laskelmaa. Poistoaika määritellään lopullisesti hankesuunnitelmassa, päätöksen tekemiseen oikeutettu viranhaltija tekee hankkeesta investoinnin hyväksymistä ja rahoitusta koskevan rakentamispäätöksen. Alle euron hankkeet katsotaan pääsääntöisesti toimintakuluhankkeiksi. Niiden käsittelyä sivutaan tässä ohjeessa lyhyesti. 4.2 Aikataulusuunnitelmat Suuret rakennushankkeet Investointiohjelman vahvistamisen jälkeen HUS-Tilakeskuksen hankesuunnittelun vastuuyksikkö valmistelee suurten rakennushankkeiden aikataulusuunnitelman. Aikataulusuunnitelmaan merkitään kaikista suurista rakennushankkeista seuraavat tavoitepäivämäärät: v v v v v v v v v hankesuunnittelun aloitus suunnittelijavalintojen käynnistäminen hankesuunnitelman hyväksyminen toteutussuunnittelun tilauspäätös urakkalaskentasuunnitelmien valmistuminen rakentamisen hankintapäätös rakentamisen aloitus hankkeen vastaanotto tilojen käyttöönotto Pääsääntöisesti vastuuhenkilönä toimii hankesuunnittelu- ja suunnitteluvaiheessa hankesuunnittelun vastuuyksikön edustaja ja rakennusvaiheessa kiinteistöpäällikkö. Aikataulusuunnitelmaan päivitetään kaikkien käynnissä olevien hankkeiden tiedot ja siihen tehdään tarvittavat tarkistukset toimintavuoden aikana. Aikataulusuunnitelmasta on pyydettävä HUS-Tilakeskuksen kiinteistöpäälliköiden ja HUS-Kiinteistöt Oy:n kannanotot. 4.3 Rakennuttamissopimus Rakennuttamissopimus tehdään hankekohtaisesti kaikista valtuuston erikseen hyväksymistä kustannusarvioltaan vähintään 10 M hankkeista ja muista hankkeista harkinnan mukaan, mikäli hankkeessa esiintyy poikkeuksellisia riskejä tai hankkeella on useampia rahoittajaosapuolia.

9 9/32 Muiden osalta tehdään vuosittain rakennuttamisen puitesopimus. Puitesopimuksessa määritellään soveltaen vastaavat asiat kuin projektikohtaisissa sopimuksissakin, erityisesti HUS-Kiinteistöt Oy:n käyttämät yksikköhinnat. 4.4 Suurten rakennushankkeiden etenemisen seuranta ja raportointi Suurten rakennusinvestointien etenemistä seurataan määräajoin pidettävissä HUS- Tilakeskuksen ja HUS-Kiinteistöt Oy:n välisissä raportointikokouksissa. Raportointikokouksissa rakennuttajan edustajat raportoivat hankekohtaisesti seuraavat asiat: 1. kassavirtaennuste, kuukausittain, vuosittain ja kumulatiivisesti 2. aikataulutilanne ja mahdolliset muutokset 3. merkittävät toiminnalliset muutokset 4. merkittävät laatutasoon liittyvät muutokset Lisäksi HUS-Tilakeskus raportoi yhtymähallinnolle hankkeiden edistymisestä osana normaalia toiminnan raportointia. 5. RAKENNUSHANKKEEN ETENEMINEN 5.1. SUURET RAKENNUSHANKKEET > euroa (alv = 0) HUS:n rakennushankkeet etenevät vaiheittain: Hankkeen hyväksyminen investointiohjelmaan v investointiesitys ja tarveselvitys v mahdollinen hankeselvitys Hankesuunnittelu v hankesuunnitelma Hankkeen toteuttaminen v toteutussuunnittelu v rakentamisen valmistelu v rakentaminen v valmistuminen ja käyttöönotto v takuuaika ja käyttö Eri vaiheet on selostettu tämän ohjeen kohdissa Kustakin vaiheesta on määritelty suunnitteluorganisaatio, eri osapuolten roolit, tarvittava tieto ja tuotettava ratkaisu, tuotettavat asiakirjat, päätöksentekoprosessit, hankintaprosessit ja seuranta/ raportointi.

10 10/ Investointiesitys ja tarveselvitys hankkeen budjetointi Talousarvion valmistelun yhteydessä yhtymähallinto pyytää vuosittain yksiköiltä suuria rakennusinvestointeja koskevat esitykset. Esitykset laaditaan investointiohjeen ja vuosittain annettavan valmisteluohjeen mukaisesti. Osana esitystä laaditaan tarveselvitys, jossa julkituodaan tarve ja sen perustelut. Investointiesitys ja tarveselvitys laaditaan investointia esittävässä tulosyksikössä tai liikelaitoksessa. Teknisiä investointeja koskevat esitykset valmistelee ja esittää yhtymähallinnolle HUS-Tilakeskus. Yhtymähallinto valmistelee esitysten perustella osana talousarvioprosessia investointisuunnitelman ja suurten hankkeiden ohjelman. Hankeohjelman vahvistaa hallitus. Valtuusto hyväksyy omalta osaltaan hankeohjelmaan sisällytettävät yli 10 milj. euron hankkeet. Investointiesityksen laadinnassa käytetään Invest for Excel ohjelmaa, jonka avulla esitetään hankkeen keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Esitystä täydentävä tarveselvitys on käynnistettävän rakennushankkeen tarpeellisuuden ja toteuttamismahdollisuuksien selvittämistä varten. Tarveselvitysvaiheessa tulee kuvata se toiminnallinen tai tekninen tarve, johon esitys rakentamisesta perustuu. Tarveselvityksessä perustellaan tilanhankinnan tarpeellisuus, kuvataan alustavasti tarvittavat tilat ja rakenteet ja niille asetetut vaatimukset, tutkitaan rakennustarpeen tyydyttämisen vaihtoehdot sekä arvioidaan eri ratkaisujen kustannukset. Tarveselvityksen sisältö määritellään tarkemmin investointiohjeessa. Investointiesityksissä esitettyjen kustannusarvioiden ja rakennushankkeen aikataulutusten tulee olla laadittu yhteneväisten periaatteiden mukaan, jotta hankkeet ovat näiltä osin keskenään vertailukelpoisia. Hankkeen kustannusarvion laadinnassa käytetään asiantuntijana Tilakeskuksen kiinteistöpäällikköä. Mikäli hankkeen edetessä sen kustannukset osoittautuvat olevan investointiohjelmaan kirjattua suuremmat, on hanke keskeytettävä kunnes rahoitus on järjestetty. Tarveselvityksen tekeminen edellyttää tulosyksiköltä riittävää resursointia. Vastuuhenkilöt tulee nimetä ja turvata heille riittävä määrä työaikaa käytettäväksi tarveselvityksen laatimiseen. Tarveselvitys tulee päivittää, jos hankkeen eteneminen lykkääntyy. Kaikkein suurimmissa hankkeissa tarveselvitys korvataan hankeselvityksellä hankejohtajan ja investointijohtajan tekemän linjauksen perusteella. Tyypillinen hankeselvityksen kohde on uudisrakennus, jossa tarveselvitystasoisen kuvauksen perusteella ei voida määritellä hankkeeseen liittyviä toiminnallisia järjestelyjä, hankkeen laajuutta, toteuttamismahdollisuuksia ja kustannuksia. Hankeselvitykset tehdään suurten rakennushankkeiden osalta hankejohtajan asettaman työryhmän toimesta. HUS- Tilakeskus osallistuu tarvittaessa hankeselvitysten laatimiseen kiinteistön omistajan ja suunnittelun asiantuntijan roolissa. Koska hankeselvityksen laatiminen saattaa vaatia palveluhankintoja (selvitykset, tutkimukset, konsulttityö), tulee suuren hankkeen selvittelyn kustannukset ottaa mukaan hankkeen kustannusarvioon. Tällöin hankeselvitysvaiheen hankintojen tilaajana on HUS-Tilakeskus, jonka tulee neuvotella HUS-Kiinteistöt Oy:n kanssa, mikäli tilaus koskee teknistä suunnittelua tai jotain muuta sellaista toimintaa, joka myöhemmin siirtyisi HUS-Kiinteistöt Oy:n vastuulle. Hankeselvityksessä noudatetaan soveltuvin osin hankesuunnitelman sisällöstä ja rakenteesta annettua ohjeistusta.

11 11/32 HUS-Tilakeskus avustaa ohjausryhmää, hankejohtajaa ja investointijohtajaa ja tukee käyttäjiä rakennushankkeiden investointiesitysten ja tarveselvitysten sekä tarvittaessa hankeselvityksen laatimisessa. Erityisesti peruskorjaus- ja perusparannushankkeissa kustannuksiin olennaisesti vaikuttavaa teknistä tietoa tulee hankkia jo tarveselvitysvaiheessa Hankesuunnittelu Hankesuunnitteluvaiheen keskeinen asiakirja on hankesuunnitelma, joka laaditaan kaikista suurista rakennusinvestoinneista. Hyväksytty hankesuunnitelma ohjaa sitovasti hankkeen jatkosuunnittelua ja toteutusta. Hankesuunnitelmassa asetetaan hankkeelle täsmälliset laajuutta, kustannuksia, laatua ja aikataulua koskevat tavoitteet. Hankesuunnitelmaan sisältyy toiminnan kuvaus ja sen edellyttämien tilatarpeiden määrittely sekä tilaratkaisujen esittäminen suunnitelmaluonnoksina ja rakennustapaselostuksina ym. selvityksinä, rakennusosapohjainen kustannusarvio sekä määritellään hankkeen lähtökohdat ja valitut toteutusratkaisut ja sitova toteuttamisaikataulu. Hankesuunnitelma sisältää myös selvityksen esitetyistä toiminnallisista järjestelyistä ja investoinnin aiheuttamista vuotuisten kulujen ja tuottojen muutoksista. Tätä varten investointia esittänyt yksikkö päivittää investointiesityksenä käytetyn Invest for Excel-laskelman. Suurissa rakennushankkeissa tiedonsiirtojärjestelmien kaapeloinnit sisältyvät hankkeeseen. Uuden toiminnan ensikertainen kalustaminen budjetoidaan joko erikseen tai osaksi rakennushankkeen kustannuksia. Rakennushankkeiden hankesuunnitelman laadinnasta ja esittelystä päätöksentekoa varten vastaa HUS-Tilakeskus. Hankesuunnittelun aloitus Rakennushankkeen hankesuunnittelu voidaan aloittaa, kun hanke on hyväksytty HUS:n investointiohjelmaan. Hankesuunnitelman laadinnasta vastaa HUS-Tilakeskuksen johtajan nimeämä hankesuunnitteluryhmä. Päätöksessä nimetään hankesuunnitteluryhmän puheenjohtaja ja jäsenet sekä kuvataan hankkeen lähtökohdat ja asetetaan tavoitteet hankesuunnittelulle. Käyttäjien edustajien määrä on1-2 toimintayksikköä kohden riippuen yksikön osuuden suuruudesta. Hankesuunnitteluryhmän puheenjohtajaksi nimetään ensisijaisesti HUS-Tilakeskuksen edustaja, joka omalta osaltaan vastaa hankesuunnitelman valmistumisesta. Hankesuunnitteluryhmä aloittaa työnsä tarkistamalla tarveselvityksen ja mahdollisen hankeselvityksen tiedot. Toiminnallisten linjausten valmistumisen jälkeen puheenjohtaja valmistelee tarjouspyynnön HUS-Kiinteistöt Oy:lle hankesuunnitteluvaiheen rakennuttamis- ja suunnittelutehtävistä.

12 12/32 Hankesuunnitteluvaiheen rakennuttamis- ja suunnittelutehtävien tilaaminen HUS-Tilakeskus pyytää tarjouksen HUS-Kiinteistöt Oy:ltä hankesuunnitteluvaiheen rakennuttamis- ja suunnittelutehtävistä. HUS-Kiinteistöt Oy toimii HUS:n rakennushankkeiden tuottajana ja hankintalain tarkoittamana hankintayksikkönä. HUS-Kiinteistöt Oy aloittaa ja valmistelee suunnittelutyön hankintamenettelyt. Tarjouskysely käynnistetään hankkeen tarveselvityksen ja mahdollisen hankeselvityksen määritysten pohjalta. Mikäli näissä tiedoissa on puutteita, hankesuunnitteluryhmä täydentää puuttuvat tiedot. HUS-Kiinteistöt Oy antaa hankkeesta tarjouksen, jossa on eriteltyinä hankkeen laajuudesta ja vaiheesta riippuen seuraavat kustannukset jaettuna seuraaviin päälajeihin: 1. projektinjohto- ja valvontakustannukset 2. suunnittelukustannukset - suunnittelukustannukset jaettuna suunnittelualoittain tai suunnittelijoittain 3. kopiointi-, tietopankki- ja tietomallikustannukset eriteltyinä HANKESUUNNITTELU- JA TOTEUTUSSUUNNITTELUVAIHEEN TEHTÄVÄSISÄLTÖ Toimeksianto käsittää niiden tehtävien asianmukaisen hoitamisen ja valvomisen, jotka Hankkeen johtamisen ja rakennuttamisen tehtäväluettelon, HJR 12 (RT ) kohtien B 4.3.1, B B 4.3.5; B 4.4, B 4.6, C2.2, C 3, C4, D, E,F,G, H 1,H2, H3, H 4.1 H4.5 mukaan kuuluu hankkeen johtamiseen ja rakennuttamiseen mukaan luettuna soveltuvin osin kohteen kustannussuunnittelu, -ohjaus ja seuranta sekä raportointi tilaajalle. Rakennusosa-arvion laadinta kuuluu myös tehtäviin. Toimeksianto sisältää myös rakennushankkeeseen ryhtyvän työturvallisuusvelvoitteet rakennushankkeessa (VNA 205/2009) sisältäen myös turvallisuuskoordinaattorin tehtävät. Hankesuunnittelu- ja toteutussuunnitteluvaiheeseen sisältyvät myös pääsuunnittelijan tehtävät, arkkitehtisuunnittelu, akustinen suunnittelu, geotekninen suunnittelu, rakennetekninen suunnittelu, talotekninen suunnittelu, valaistussuunnittelu ja kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelu, palotekninen suunnittelu ja maisemasuunnittelu tarvittavassa laajuudessa. Tietomallit ja projektipankki sisältyvät myös sopimukseen, erikseen sovittavassa laajuudessa HUS-Kiinteistöt Oy laatii hankkeen suunnitteluohjelman. Hinta-laatupisteytyksen painoarvot käydään läpi HUS-Tilakeskuksen kanssa. HUS-Kiinteistöt Oy antaa hankesuunnitteluvaiheen rakennuttamis- ja suunnittelutehtäviä koskevan tarjouksen HUS-Tilakeskukselle. Tarjouksessaan HUS-Kiinteistöt Oy nimeää hankkeelle projektipäällikön, joka toimii muun ohella hankesuunnitteluryhmän sopimalla tavalla kokousten puheenjohtajana. HUS-Kiinteistöjen tarjouksen mukainen hankintapäätös tehdään tarjouksen kokonaissumman edellyttämän päätöksentekojärjestyksen mukaisesti. Hankintapäätöksen tultua lainvoimaiseksi HUS-Tilakeskus tilaa hankesuunnitteluvaiheen rakennuttamis- ja suunnittelutehtävät HUS-Kiinteistöt Oy:ltä.

13 13/32 Puheenjohtajan koolle kutsumassa hankesuunnitteluryhmän ensimmäisessä yhteisessä kokouksessa sovitaan puheenjohtajuuden siirtymisestä HUS-Kiinteistöt Oy:n nimeämälle projektipäällikölle. Hankesuunnitteluryhmä hyväksyy omalta osaltaan hankesuunnitelman päätöskokouksessaan, jossa puheenjohtajana toimii ryhmän asetuspäätöksessä nimetty puheenjohtaja. Ensimmäisessä yhteisessä kokouksessa kirjataan keskeiset suunnittelun lähtökohdat: Aloituskokouksessa käsiteltävät asiat: virallinen nimi ja projektikoodi projektiorganisaatio; osapuolet ja heidän edustajansa hankkeenrajaus ja muut suunnittelun lähtötiedot aikataulutavoitteet seuraavat kokoukset suunnitteluasiakirjojen ja pöytäkirjojen jakelu Tilakeskukseen voidaan palkata projektikohtaisesti päätoiminen, määräaikainen toiminnan suunnittelija edellyttäen, että palkkaus on otettu huomioon hankkeen budjetissa. Henkilöstömeno kohdennetaan tällöin hankkeeseen. Hankesuunnitelman sisältö o Hankkeen nimi Hankesuunnitelman laatineen ryhmän jäsenten nimet ja yksikkö, jota edustaa Hankkeeseen osallistuvat käyttäjävastuuyksiköt, joista myös numerot tilaohjelmaan tai pohjapiirustuksiin merkittynä Hankkeen perustelut, vertailu tarveselvitykseen Selvitys toiminnasta, toiminnan laajuudesta ja hankkeeseen liittyvistä toiminnallisista muutoksista ja asetettavista tuottavuustavoitteista Tilaohjelma, tilojen vaatimukset ja tilaratkaisut L2 tasoisina o Esitetään tilojen mitoitusperusteet vastaavina tarkistettuina laskelmina kuin tarveselvityksessä/ hankeselvityksessä o Laaditaan hankkeen tilaohjelma, jonka perusteella tehdään luonnokset (tilakohtainen toiminnan kuvaus eli huonekortti.) Huonekortissa esitetään tila, yhteydet, huoneolosuhteet, tekniset vaatimukset, varusteet, laitteet, kalusteet) o Määritellään tilaohjelmaa täydentävät erityisvaatimukset o Määritellään hankkeen laajuus (usein hankkeen laajuus on lukittu jo investointiohjelmaan hyväksymisen yhteydessä) Kuvataan tuottavuus- ja muut tavoitteet, joita suunniteltu investointi edistää ja määritellään alustavasti niiden seurantamittarit Rakennus-/ sijaintipaikka (usein esitetty jo tarveselvityksessä), sijoittuminen tontille L2-tasolla ratkaistuna Kiinteiden sairaalalaitteiden huonekohtainen luettelo Luettelo toiminnan kannalta kriittisitä järjestelmistä ja laitteista sekä kuvaus niiden toiminnan varmentamisesta. Rakennustapaselostusten tiivistelmät Aikataulu Väritetyt kaaviopiirustukset tilojen käyttäjistä vastuuyksiköittäin

14 14/32 Pinta-alalaskelmat, joista ilmenee huonealat vastuuyksiköittäin ja tulosalueittain. Henkilöstö- ja toimintakuluvaikutukset sekä toimintatuottovaikutukset, myös toiminnan käynnistämisestä aiheutuvat kertakustannukset, sekä niiden vertailu investointiesitykseen. Päivitetään Invest for Excel-investointiesityksen laskelmat-välilehti, jonka perusteella kirjoitetaan hankesuunnitelman ao. kohta. Selvitys toiminnan järjestämisestä hankkeen toteutusvaiheen aikana eli ns. väistötilasuunnitelma (tarveselvityksen ja mahdollisen hankeselvityksen vastaavan osion tarkistaminen) Rakennusosapohjainen kustannusarvio (lähtötietona L2 tasoiset luonnokset) ja kustannusarvion vuosijako o Rakentaminen jaoteltuna o Hankinnat o Ensikertainen kalustaminen o Väistöt Poistoaikatarkistettu sisäisen vuokran laskelma. Vuokralaskelma tulee laatia vastuuyksiköittäin ja tulosalueittain. Tulosaluekohtaiset vuokralaskelmat tulevat hankesuunnitelman liitteeksi. Riskianalyysi Hankesuunnitelman rakenne Hankesuunnitelma muodostuu tekstiosasta ja liitteenä olevista piirustuksista, jotka ovat julkisia sekä liitteenä olevasta kustannusarviosta ja vuokralaskelmista, jotka ovat ei julkisia. Hankesuunnitteluvaiheessa tuotettavaan materiaaliin kuuluvat hankesuunnitelman lisäksi rakennushankkeen luonnossuunnitelmat, rakennustapaselostukset ja järjestelmäkuvaukset, joihin hankkeesta laskettava kustannusarvio perustuu, sekä turvallisuusselvitys. Tilaohjelma ja mallihuonekortit Mallihuonekortteihin tulee määritellä myös tilaominaisuudet joka tilatyypille erikseen. Tilaominaisuuksissa tulee olla määriteltyinä mm. lämpökuormat, puhtausluokka, energian- ja vedenkulutus, ilmamäärät, lämpötila, valaistustasot ja äänieristysvaatimukset. Hankesuunnitelmaan tulee laatia luettelo sairaalan toiminnan kannalta kriittisistä tek nisistä järjestelmistä ja niiden järjestelmien toimintakaaviot. Jokaisen järjestelmän osalta on määriteltävä sen varmennus mahdollisen toimintahäiriön sattuessa. Hankesuunnitteluvaiheessa asetetaan lisäksi kohteen energiankulutustavoitteet sekä määritellään hankkeessa mahdollisesti käytettävät erityisen energiatehokkaat ratkaisut, sekä arvioidaan näiden kustannusvaikutukset. Osana hankesuunnittelua projektille tulee laatia energiatehokkuustavoitteet, tavoitteiden määritys ja niiden toteutumisen seuranta ja energiaselvitys. Rakennushankkeeseen integroidut taidehankinnat määritellään jo hankesuunnitteluvaiheessa ja irtonaisen taiteen sijoittaminen tiloihin huomioidaan osana yleisten tilojen suunnittelua.

15 15/32 Hankesuunnitteluryhmän varsinaisten kokousten lisäksi suunnittelun edetessä pidetään lukuisia muita neuvotteluja, joiden pitämiseen liittyviä ohjeita annetaan suunnittelun aloituskokouksessa. Merkittävistä suunnitteluratkaisuista voidaan päättää vain hankesuunnitteluryhmän kokouksissa ja merkittävistä hankkeen koko laajuutta koskevista toiminnallisista ratkaisuista vain ohjausryhmässä sen menettelytapojen mukaisesti. Hankesuunnitteluryhmä vastaa siitä, että hankesuunnitteluvaiheen aikana kuullaan ja tarpeen vaatiessa pyydetään lausunnot ainakin seuraavia sidosryhmiä: Hygieniayksikkö, HUS-Apteekki, HUS-Desiko, HUS-Tietotekniikka, HUS-Lääkintätekniikka, HUS-Työsuojelu, HUS-Ympäristökeskus, HUS-Kiinteistöt Oy turvallisuuspäällikkö ja HUS-Tilakeskuksen sähkökäytön johtaja. Suunnittelussa on otettava huomioon Energiatehokkuuden varmistaminen HUS-rakennusinvestoinneissa ohje, HUS:n ohjeet jätehuollosta, lääkintätiloista, HUS- Desikon ohjeet jne. Mikäli hankkeessa päädytään ratkaisuihin, jotka edellyttävät poikkeamista asemakaavasta, tulee viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa varmistaa viranomaisilta hankkeen toteuttamismahdollisuudet. Hankesuunnitelman hyväksyminen Hyväksytty hankesuunnitelma ohjaa ja sitoo hankkeen seuraavia vaiheita sekä asettaa hankkeelle enimmäishinnan. Hankesuunnitelmaa, jonka tarkistettu kustannusarvio ylittää investointiohjelmaan hyväksytyn määrän, ei voida hyväksyä ennen kuin investointiohjelmaa on vastaavasti tarkistettu tai hankkeen sisältöä tai ajoitusta muutettu niin, että rahoitus varmistuu kaikilta osin. Hankesuunnitelman hyväksyminen tapahtuu seuraavassa järjestyksessä 1. investointia esittäneen tulosyksikön johtaja hyväksyy osaltaan hankesuunnitelman sisällön. 2. sairaanhoitoalueen tai liikelaitoksen johtaja hyväksyy hankesuunnitelman HUS-Tilakeskuksen johtajan esittelystä (viranhaltijan yleispäätös). Silloin kun hankkeeseen sisältyy usean eri tulosalueen tiloja, hyväksyy jokainen tulosaluejohtaja omalta osaltaan hankesuunnitelman sekä sen liitteenä olevan tulosaluettaan koskevan vuokranmääräytymisliitteen. Kustannusarvioltaan 10 M hankesuunnitelman hyväksyy em. vaiheiden jälkeen HUS:n hallitus. Suurissa rakennushankkeissa toimii erikseen nimetty projektipäällikkö, joka ohjaa toiminnan suunnittelua hankesuunnitelman aikana. Hankesuunnitteluryhmään asetetaan riittävän moniammatillinen käyttäjien edustus asianomaisilta toimialoilta. Käyttäjien edustajat ovat vastuussa riittävien ja oikeellisten lähtötietojen antamisesta hankkeelle. Käyttäjien edustajat koordinoivat hankesuunnitteluryhmän, muiden käyttäjien ja asianomaisten toimialojen välisen tiedonkulun. Käyttäjien edustajille tulee varata

16 16/32 riittävästi työaikaa ja suurimmissa hankkeissa on käyttäjän irrottaminen joksikin aikaa kokonaan suunnittelutehtäviin välttämätöntä. Projektipankki Kaikkien suurten hankkeiden ja erikseen sovittavien pienempienkin hankkeiden projektin johto ja suunnitelma-aineistot tallennetaan sähköiseen projektipankkiin. Asiakirjat ja suunnitelmat tulee tallentaa projektipankkiin helposti löydettävään ja käytettävän muotoon hankevaiheittain. Tallennettavien tiedostojen nimien pitää viitata selkokielisesti tiedoston sisältöön. Eri suunnittelualojen piirustusluettelot tulee tallentaa helposti löydettävään omaan kansioonsa Hankkeen toteutussuunnittelu Toteutussuunnittelun lähtökohtana on hyväksytty hankesuunnitelma sekä HUS-Tilakeskuksen hyväksymät muutostarpeet. Toteutussuunnittelu on rakennushankkeessa rakentamisen yksityiskohtaisten toteutusasiakirjojen laadinnan työvaihe. Näitä asiakirjoja ovat urakkalaskennan ja työmaan käynnistämisen sekä rakennuslupa- ym. viranomaisprosessien edellyttämät piirustukset ja muut asiakirjat. Toteutussuunnittelu voidaan aloittaa kun hankkeen hankesuunnitelma on hyväksytty ja hankesuunnitteluvaiheen suunnitelmiin perustuva kustannusarvio ei ylitä investointiohjelmassa esitettyjä kustannuksia. Toteutussuunnitteluvaiheen aloittaminen 1. HUS-Tilakeskus pyytää HUS-Kiinteistöt Oy:ltä tarjouksen toteutussuunnitteluvaiheen rakennuttamis- ja suunnittelutehtävistä, 2. HUS-Kiinteistöt Oy antaa tarjouksensa HUS-Tilakeskukselle, 3. HUS-Kiinteistöt Oy:n tarjouksen mukainen hankintapäätös tehdään tarjouksen kokonaissumman edellyttämän päätöksentekojärjestyksen mukaisesti, 4. hankintapäätöksen tultua lainvoimaiseksi HUS-Tilakeskus tekee HUS-Kiinteistöt Oy:lle tilauksen toteutussuunnitteluvaiheen rakennuttamis- ja suunnittelutehtävistä 5. HUS-Kiinteistöt Oy kutsuu tämän jälkeen koolle toteutussuunnittelun ensimmäisen suunnittelukokouksen. Toteutussuunnitteluvaiheen suunnittelukokoukset järjestää ja niissä puhetta johtaa HUS-Kiinteistöt Oy:n nimeämä projektipäällikkö. Tässä suunnittelun vaiheessa ei enää edellytetä käyttäjien edustajien säännöllistä osallistumista. Suunnittelijat pitävät tarvittaessa erillisneuvotteluja pääsuunnittelijan johdolla varsinaisten suunnittelukokousten välillä ja raportoivat niistä suunnittelukokouksissa. Erillisneuvotteluista laaditaan muistiot, jotka liitetään suunnittelukokouspöytäkirjan liitteeksi.

17 17/32 Suunnitelmien sisältöön vaikuttavat päätökset tehdään suunnittelukokouksissa etukäteen tehdyn valmistelun perusteella. Suunnittelun tulee edetä sitovaan hankesuunnitelmaan perustuen. Merkittävistä poikkeamisista hankesuunnitelmasta voidaan päättää ainoastaan tilaajan toimesta. Toiminnalliset merkittävät poikkeamat tilaaja voi hyväksyä vain kuultuaan ohjausryhmää sen menettelytapojen mukaisesti. Erikoissuunnitelmien osalta Tilakeskuksen edustajat voivat halutessaan erikseen pyytää suunnitelmien esittelyä. Sähkösuunnitelmien osalta on konsultoitava sähkökäytönjohtajaa. Rakennuslupa Toteutussuunnitteluvaiheeseen kuuluu myös rakennusluvan tai muun rakennuslupaviranomaisen myöntämän luvan hakeminen. Pääsuunnittelijalla on keskeinen asema hankkeen lupaprosesseissa ja määräysten noudattamisessa. Rakennuslupa-asiakirjojen valmistuttua sovitaan HUS-Tilakeskuksen johtajan kanssa suunnitelmien esittelytilaisuus. Rakennuslupahakemus sekä kaikki sen liitteenä olevat asiakirjat rakennuslupapiirustukset mukaan lukien toimitetaan tilaisuuteen myös paperikopioina. Rakennuslupa-asiakirjojen esittelyn jälkeen HUS-Tilakeskuksen johtajan allekirjoittama valtakirja luovutetaan pääsuunnittelijalle. Mahdolliset myöhemmät lisäykset tai muutokset toimitetaan vastaavasti viipymättä. Lupaprosessin edistymistä tulee seurata suunnittelukokouksissa. Mikäli rakennustoimenpiteeseen liittyy muutoksia rakennusoikeudelliseen kerrosalaan, tulee laskelmien laatimisesta sopia erikseen Tilakeskuksen edustajan kanssa. Toiminnan kehittämisestä vastaavan projektipäällikön ja käyttäjän edustajien tehtävät toteutussuunnitteluvaiheessa. Suurten hankkeiden hankejohtajan nimeämien asiantuntijaedustajien ja pienemmissä hankkeissa käyttäjien edustajien tehtävänä on toteutussuunnitteluvaiheessa yksikön toiminnan edellyttämien tilaratkaisujen ja niistä esitettyjen vaatimusten toteutumisen varmentaminen. Käyttäjien yhdyshenkilö vastaa tiedonkulusta suunnitteluryhmän ja muiden käyttäjien edustajien ja tulosyksikön johdon välillä. Suuremmissa hankkeissa käyttäjän edustajan irrottaminen joksikin aikaa suunnittelutyöhön on välttämätöntä Rakentamisen valmistelu urakkatarjousten pyytäminen Mikäli toteutussuunnitteluvaiheessa on päätetty merkittävistä kustannuksiin vaikuttavista suunnitelmamuutoksista hankesuunnitelmaan nähden, tulee hankkeen kustannusarvio tarkistaa joko sopeuttamalla hanke kustannusarvion mukaiseksi tai esittämällä tilaajan hyväksyttäväksi uusi kustannusarvio. Tarvittaessa voidaan suunnitteluvaiheessa käyttää kustannussuunnittelijaa hankesuunnitteluryhmän asiantuntijana. Teknisten järjestelmien osalta sovitaan HUS-Tilakeskuksen kiinteistöpäällikön ja HUS-Kiinteistöt Oy:n kanssa otetaanko teknisten järjestelmien elinkaarikustannukset osaksi valintaperusteita. HUS-Kiinteistöt Oy huolehtii rakentamiseen kuuluvien urakoiden kilpailuttamisesta hankintalain mukaisesti. HUS-Kiinteistöt Oy antaa saamiensa urakkatarjousten perusteella kattohintaisen tarjouksen HUS-Tilakeskukselle hankkeen toteuttamisesta.

18 18/32 Kattohintaan sisältyy urakkatarjousten lisäksi rakennuttajan kustannukset, suunnittelu- ja hankintakustannukset. Tarjouksesta on ilmettävä hyväksyttäväksi esitettävät urakoitsijat ja näiden esittämät tarjoushinnat. HUS-Kiinteistöt Oy:n on esitettävä tarjouksessaan hankkeen projektipäällikkö ja projektiryhmän jäsenet sekä suunnitelma valvojien määrästä eri rakennusvaiheissa. HUS-Tilakeskuksella on oikeus nähdä tarjouksen perusteena olevat tarjousvertailut. Rakentamispäätöksen saatua lainvoiman HUS-Tilakeskus tekee tilauksen toteutuksesta HUS Kiinteistöt Oy:lle Rakentaminen HUS-Kiinteistöt Oy toimii hankkeen hankintayksikkönä ja rakennuttajana. Rakennushankkeen työmaavaihe käynnistyy kun rakentamispäätös, eli rakentamisen ensivaiheen hankintapäätös on tehty. HUS-Kiinteistöt Oy solmii sopimukset valittujen toteuttajien kanssa. HUS-Kiinteistöt Oy vastaa työmaan toteuttamiseen liittyvien työmaakokousten järjestämisestä. Tilaajan edustajat osallistuvat rakentamisvaiheessa hankintakokouksiin ja harkintansa mukaan työmaakokouksiin. Työn aikaiset merkittävät toiminnalliset muutosesitykset hyväksyy tilaajan edustaja kuultuaan ohjausryhmän projektinjohtajan nimeämää projektipäällikköä. Merkittävä muutosehdotus tuodaan harkinnan mukaan ohjausryhmän päätettäväksi. Kaikki lisä- tai muutostyöesitykset/ -tarjoukset tulee kirjata työmaakokouspöytäkirjoihin. Kaikki lisä- tai muutostyöesitykset ja -tarjoukset käsitellään projektikohtaisissa hankintakokouksissa missä tilaajan virkavastuulla toimiva viranhaltija ne hyväksyy. Hankintakokouksista tehdään muistio, jonka tilaajan edustaja myös allekirjoittaa. Muistioon kirjataan urakoittain lisä- ja muutostyöt, muutostyötarjouksen numero, aihe, tarjottu hinta ( ), tarjouspäivä, hyväksymispäivä ja hyväksytty hinta ( ). Lisäksi kirjataan urakoittain kumulatiivinen summa hyväksytyistä ja hyväksymättömistä tarjouksista. Yli (alv = 0%) lisä- ja muutostyöt tarjotaan erikseen tilakeskuksen johtajan päätettäväksi. Pienet ja kiireiset työn etenemisen kannalta oleelliset alle euron muutos ja lisätyöt voi projektin valvoja hyväksyä mutta ne kirjataan hankintakokousmuistioihin, jolloin myös tilaajan edustaja hyväksyy ne. Rakentamisvaiheessa merkittävät avoimet suunnitteluratkaisut tai sen aikana syntyneet uudet ratkaisutarpeet tehdään toteutusvaiheen hankesuunnitteluryhmässä sen toiminnasta edellä annettujen menettelytapojen mukaisesti. HUS-Kiinteistöt Oy vastaa tilaajalle suunnittelukokouksessa sovittujen asioiden ristiriidattomuudesta suhteessa toteutuksesta sovittuihin ratkaisuihin. Rakennusteknisiin tai taloteknisiin työvaiheisiin ei saa ryhtyä ennen kuin vastuulliset työnjohtajat on hyväksytty. Toimeksianto HUS-Kiinteistöt Oy:lle käsittää kaikkien niiden tehtävien asianmukaisen hoitamisen ja valvomisen, jotka Hankkeen johtamisen ja rakennuttamisen tehtävä-

19 19/32 luettelon, HJR12, kohtien H4.6, 4.7, H5, I, J1, J2, J3, J4.1 ja K sekä Talonrakennustyön työmaavalvonnan tehtäväluettelon 2013(RT ) kohtien 1-9, sekä Talotekniikan valvonnan tehtäväluettelon 2013 (RT ) kohtien 1-8 mukaan kuuluvat rakennushankkeeseen ryhtyvälle, ellei tapauskohtaisesti ole muuta sovittu. Lisäksi rakennuttaja vastaa rakentamisen aikaisesta suunnittelusta ja rakennuttajan hankintojen aikatauluttamisesta ja yhteensovittamisesta. Rakennuttaja huolehtii myös, että rakennuttajan hankinnassa olevien lääkintälaitteiden käyttöönottotarkastukset tehdään oikea-aikaisesti. HUS-Kiinteistöt Oy:n tulee ylläpitää luetteloa henkilöistä, jotka on hyväksytty pääsuunnittelijaksi, rakennussuunnittelijaksi tai erityissuunnittelijaksi (Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 120 a, 120b ja 120c mukaisesti HUS-Tilakeskuksen rahoittamissa hankkeissa. HUS-Kiinteistöt Oy:n tulee ylläpitää kuntakohtaista luetteloa henkilöistä, jotka on hyväksytty vastaaviksi työnjohtajiksi HUS-Tilakeskuksen rahoittamissa rakennushankkeissa viimeisen viiden vuoden aikana (MRL122 d ja e ). Esitettäessä uusia suunnittelijoita tai vastaavia työnjohtajia hankkeisiin tai entisiä suunnittelijoita tai työnjohtajia vaativampiin hankkeisiin tulee esitettävien henkilöiden osalta osittaa hankkeesta vastaavalle kiinteistöpäällikölle että esitettävä henkilö täyttää MRL:ssa esitetyt asiantuntemus- ja ammattitaitovaatimukset Tilaajan edustajan tehtävät rakennusvaiheessa Tilaajan edustaja on rakennusteknisissä asioissa HUS-Tilakeskuksen asianomainen kiinteistöpäällikkö ja suunnitteluratkaisuissa HUS-Tilakeskuksen hankesuunnitteluryhmän vastuualuejohtaja. Tilaajan edustajan tehtävänä on valvoa hankkeessa omistajan etua, hankkeen toiminnallisuuden toteutumista ja taloutta sekä aikataulua. Kiinteistöjohtaja tai kiinteistöpäälliköt hänen sijaisenaan toimivat Maankäyttö ja rakennuslaissa tarkoitettuina rakennushankkeeseen ryhtyvän edustajina, he huolehtivat MRL:n mukaisista ilmoituksista ja hakemuksista mm. suunnittelijoiden ilmoittaminen, suunnittelijoiden vaihtuminen ja työnjohtajien hyväksymistä koskevat hakemukset. Kiinteistöpäälliköt osallistuvat hankkeeseen ryhtyvän edustajina viranomaiskatselmuksiin, jotka vastaava mestari ja projektipäällikkö hoitavat ja kutsuvat koolle, ja huolehtivat tarvittaessa rakennustyön laadunvarmistusselvityksestä, tarkastusasiankirjan pidosta ja loppukatselmuksesta ilmoittamisesta (MRL 120g, 121, 121 a, 122d, 122e, 149c, f,153 ) Käyttäjän edustajien tehtävät rakentamisvaiheessa Hankkeen suunnittelu jatkuu yleensä vielä rakentamisvaiheen aikana suunnitelmia täydentävänä suunnitteluna. Käyttäjien edustajien tulee perehtyä mallihuoneiden laiteasennusten sijoitukseen. Hankkeen toiminnallisista järjestelyistä vastaava projektipäällikkö osallistuu harkintansa mukaan työmaakokouksiin; muut käyttäjien edustajat poikkeustapauksissa.

20 20/ Hankkeen valmistuminen, käyttöönotto ja takuuajan tarkastukset Työmaavaihe päättyy kohteen vastaanottoon. Rakentamisen loppuvaiheessa HUS- Kiinteistöt Oy laatii virhe- ja puuteluettelot, jotka toimitetaan pääurakoitsijalle ja muille urakoitsijoille. Pääurakoitsija ja muut urakoitsijat korjaavat puutteet vastaanottotarkastukseen mennessä, johon mennessä on toimitettava myös kaikki viranomaisten määräämät katselmukset ja tarkastukset sekä rakennussiivous. Viranomaistarkastuksista ilmoitetaan hyvissä ajoissa ennakkoon HUS-Tilakeskuksen kiinteistöpäällikölle. Sähköisen huoltokirjan olla valmis kun rakennuksen käyttö alkaa. Työtä ei saa ottaa vastaan ennen kuin puutteet on korjattu tai niiden korjaamisesta on kirjallisesti sovittu. Käyttöönottovaiheessa huolehditaan siitä, että rakennuksen käyttäjä ja ylläpitäjä saavat valmiin rakennuksen, jota he osaavat käyttää ja hoitaa. Ennen käyttäjän muuttoa uusiin tiloihin varmistetaan ilmastoinnin, mahdollisen jäähdytyksen, turvajärjestelmien jne. käyttö ja että laitekoulutus on annettu sekä ns. hygieniasiivous toimitettu. Hygieniasiivouksen tilaa omaan lukuunsa käyttäjä. Käyttöönottoa ja muuttoa varten tulee varata riittävästi aikaa, hankkeesta riippuen 3 viikkoa 8 kuukautta, em. tekniseen käyttöönottovaiheeseen kuuluvia varmistuksia varten. Toiminnan alkuvaiheessa varmistetaan laitteiden ja järjestelmien käytön osaaminen. Rakennusta seurataan sen varmistamiseksi, että se toimii suunnitellulla tavalla. Rakennuksen käyttäjä ja ylläpitäjä sekä rakennuttaja seuraavat käytön yhteydessä rakennuksen toimintaa mahdollisten virheiden ja puutteiden havaitsemiseksi. Mahdollisia muutoksia tehtäessä otetaan huomioon takuuvastuun ehdot. Takuukorjaukset on tehtävä takuuaikana. Takuuajan päättyessä pidetään takuutarkastus, jonka pitämisestä ilmoitetaan hyvissä ajoin ennakkoon HUS-Tilakeskuksen kiinteistöpäällikölle. Energiatehokkuuden varmistaminen HUS:n rakennushankkeissa -ohjeen noudattaminen edellyttää, että HUS-Kiinteistöt Oy vertaa takuuaikana saavutettavia tuloksia hankkeen aikaisemmissa vaiheissa asetettuihin tavoitteisiin. Mahdolliset poikkeamat kirjataan ja syyt poikkeamiin selvitetään. HUS-Kiinteistöt Oy teettää takuutyönä mahdolliset korjaavat toimenpiteet. Takuuajan energiatehokkuustavoitteiden seurantaraportti toimitetaan HUS-Tilakeskuksen asianomaiselle kiinteistöpäällikölle. Takuuaikana toteutetaan Motivan-mallin mukainen käyttöönottovaiheen energiakatselmus. Tämän katselmuksen yhteydessä ulkopuolinen konsultti arvioi viime kädessä käytetäänkö kiinteistöä suunnitellulla tavalla. Rakennusprojektin valmistuttua HUS-Kiinteistöt Oy laatii hankkeesta käyttöönottoilmoituksen. Investoinnin valmistuttua HUS-Kiinteistöt Oy laatii investoinnin toteutumista kuvaavan hankelaskelman, josta ilmenee erittely hankkeen hankesuunnitteluvaiheen kustannusarviosta, rakentamispäätösvaiheen tarjouksesta ja toteutuneista kokonaiskustannuksista. Laskelmassa esitetään suunnittelualoittain ja urakoittain vertailut toteutuneista kustannuksista ja tehdyistä lisä- ja muutostöistä. Luvut ilmoitetaan ainakin kokonaismäärinä sekä laskettuna brutto- ja huoneistoneliömetriä kohti. Mikäli investoinnit eivät toteutuneet suunnitelman mukaisina esitetään selvitys

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Toimintamalli tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheissa KV seminaari 14.9.2015 Tekninen johtaja Anu Näätänen MIKSI OHJEITA PÄIVITETÄÄN Edelliset ohjeet vuodelta 2002

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaustarpeisiin 2000-luvun ratkaisut

Taloyhtiön korjaustarpeisiin 2000-luvun ratkaisut Rakennuttamisen Rakentaminen ammattilainen ammattina avuksesi! Uudenmaan Projektinjohtopalvelun kuvaus Taloyhtiön korjaustarpeisiin 2000-luvun ratkaisut Tekniikantie 12 Vaihde 020 779 0010 myynti@upj.fi

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia.

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia. Hallitus 3 24.01.2017 KONSULTTIEN VALINTA HELSINGIN SEUDUN MAL 2019 -SUUNNITELMAN JA SEN SISÄLTÄMÄN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ) KONSULTOINNIN PUITEJÄRJESTELYYN VUOSINA 2017 2019 59/08.00.00.00/2017

Lisätiedot

JUUAN POIKOLAN KOULUN JÄÄKIEKKOKAUKALON KATTAMINEN

JUUAN POIKOLAN KOULUN JÄÄKIEKKOKAUKALON KATTAMINEN JUUAN POIKOLAN KOULUN JÄÄKIEKKOKAUKALON KATTAMINEN Hankintasuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. RAKENNUTTAMINEN 3. SUUNNITTELU 4. TOTEUTUS 5. VIRANOMAISET 6. TOTEUTUSMUODON VALINTA 7. SUUNNITTELUMUODOT

Lisätiedot

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Päätehtävät ja roolit Tilaaja päättää Isännöitsijä johtaa taloyhtiötä Projektijohtaja johtaa hanketta Valvoja valvoo

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS Rakennusvalvonnan ohjeita nro 28 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennuttaja on vastuussa rakennustuotteiden kelpoisuuden

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo LCI-Päivä 2016 Järvenpään Uusi Sosiaali - ja Terveyskeskus

Lisätiedot

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli Projektinjohtourakkaosuus PJU osuuden projektisuunnitelma - 12.8.2015 2 (7) Sisällysluettelo 1 PROJEKTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 4 2 URAKAN YLEISTIEDOT... 4 3 URAKANORGANISAATIO... 4 4 PROJEKTIN TAVOITTEET

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

Case Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä

Case Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä Case Sahalahden esikäsittelylaitos Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari 6.10.2006, Antti Heikkilä 2009 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn käytön yleiset vaatimukset

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7127/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7127/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/2013 1 (1) 314 Asianro 7127/00.01.00/2013 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisselvityksen toteuttamisen periaatteet ja toteuttamistapa Kehittämisjohtaja Heikki

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

BUILD UP SKILLS

BUILD UP SKILLS VANTAAN RAKENNUSVALVONTA BUILD UP SKILLS 9.12.2015 Hannu Mönkkönen tarkastusinsinööri Rakennusvalvontaviranomaisen työkalut ja säädösmaailma rakentamisen laadun keskiössä RAKENNUSVALVONTA Rakennusvalvonta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA OULUN KAUPUNKI 1 (5) RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA Yleistä Av-laitetoimittaja sitoutuu suorittamaan sovittua urakkasummaa vastaan tämän asiakirjan, tarjouspyynnön

Lisätiedot

KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUONNOS

KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUONNOS KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUOOS 2017-2018 1. Yleistä Puitesopimus edellyttää yhteistyötä, joka vaatii molemmilta osapuolilta käytännön tasolla ansaittua luottamusta, paneutumista toisen toimintaan,

Lisätiedot

MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS

MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA 30.11.2015 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 1 YHTEENVETO... 3 1.1 Hankkeen perustiedot... 3 1.2 Hankkeen tarpeellisuus... 3

Lisätiedot

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI 30.1.2017 Kunnanhallitus 6.2.2017 - Jari Lämsä, tekninen johtaja Valmisteluvaiheet - Valtuustoseminaari 30.1.2017 (Terveyskeskus) - Valtuusto 19.12.2016, TA2017,

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö Oulun kaupunki Rakennusvalvontatoimen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 115 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 12 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3 Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010146 27.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10 Rakennetekniset korjaukset Hanke 8081470 11.6.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKITILAOHJEEN LAATIMINEN / MINIKILPAILUTUS. A. Tuote ja / tai palvelumuotoilu sekä konseptisuunnittelu

HELSINGIN KAUPUNKITILAOHJEEN LAATIMINEN / MINIKILPAILUTUS. A. Tuote ja / tai palvelumuotoilu sekä konseptisuunnittelu Tarjouspyyntö 1 (6) 4.10.2013 Hallinto-osasto HELSINGIN KAUPUNKITILAOHJEEN LAATIMINEN / MINIKILPAILUTUS Diaarinumero: HEL 2013-005356 Hanke 1. Helsingin kaupungin rakennusvirasto pyytää Helsingin kaupunkitilaohjetta

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-4-45-9 Pinta-ala 1559.0 Eteläinen Heikelintie 4 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ohje

Sisäisen valvonnan ohje Sisäisen valvonnan ohje Kuntayhtymähallitus 15.6.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄ SEKÄ KUNTAYHTYMÄN VALVONNAN RAKENNE 3 1.2 Johtamis- ja hallintojärjestelmä 3 1.2 Kuntayhtymän valvonnan

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

Rakennushankkeen oikeudelliset roolit

Rakennushankkeen oikeudelliset roolit Rakennushankkeen oikeudelliset roolit Pohjois- Suomen Kiinteistöyhdistys 15.10.2014 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy 2 Mitkä ovat rakennushankkeen keskeiset osapuolet? Mitkä

Lisätiedot

Rakennuttajan vastuu ja päätöksenteko

Rakennuttajan vastuu ja päätöksenteko Rakennuttajan vastuu ja päätöksenteko Rakentamiseen ryhtyvän on tiedettävä, ja paljon!! On tunnettava rakentamista ohjaava lainsäädäntö, rakentamismääräykset, paikallinen rakennusjärjestys, hyvän rakentamistavan

Lisätiedot

REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN

REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN 27. 28.5.2002 Liite 5. REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN YLEINEN TIEDONSAANTIOIKEUS : REKISTERISELOSTE HENKILÖKOHTAINEN TIEDONSAANTIOIKEUS: - Rekisteröityjen informointi henkilötietojensa

Lisätiedot

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 1 (6) 25.11.2015 Lappeenrannan kaupungin tietoturvapolitiikka 2016 Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 25.11.2015 Valmis Tietohallintotyöryhmän käsittelyyn. 1.0

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Sisällysluettelo Liikelaitosten organisaatio

Lisätiedot

Lupatunnus R Sivu 1

Lupatunnus R Sivu 1 Lupatunnus 12-0111-R 01.10.2012 64 Sivu 1 Kerimäen kunta Kerimäentie 10 58200 Kerimäki RAKENNUSPAIKKA Jouhenniemi, 246-408-0004-0629 Teollisuustie, 58200 KERIMÄKI Kiinteistön nimi HERTTUALA pinta-ala 4000

Lisätiedot

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS Toiminta- ja laatusuunnitelmamalli 1(5) YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS 2017-2018 ASIKKALAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio )

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) TYÖJÄRJESTYS 1 (5) Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) 1. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ylintä päätösvaltaa käyttää pelastusjohtajien

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Nilsiänkatu 3, Taucher-talo julkisivukorjaus JULKISIVUJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

Stadin ammattiopisto Nilsiänkatu 3, Taucher-talo julkisivukorjaus JULKISIVUJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA Stadin ammattiopisto Nilsiänkatu 3, Taucher-talo julkisivukorjaus JULKISIVUJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA 4.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Tekninen peruskorjaus, Nilsiänkatu 3, Taucher-talo,

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PIENTALOHANKKEEN ARKKITEHTI- JA PÄÄSUUNNITTELU

PIENTALOHANKKEEN ARKKITEHTI- JA PÄÄSUUNNITTELU PIENTALOHANKKEEN ARKKITEHTI- JA PÄÄSUUNNITTELU SUUNNITTELUN OSAPUOLET RAKENNUTTAJA PÄÄSUUNNITTELIJA / ARKKITEHTI RAKENNESUUNNITTELIJA LVI-SUUNNITTELIJA SÄHKÖSUUNNITTELIJA Lisäksi esim. - sisustussuunnittelija

Lisätiedot

TILAAJA TUOTTAJA päivä Takuuajan hoito kuinka varmistamme kaikkia osapuolia tyydyttävän lopputuloksen

TILAAJA TUOTTAJA päivä Takuuajan hoito kuinka varmistamme kaikkia osapuolia tyydyttävän lopputuloksen TILAAJA TUOTTAJA päivä 11.12.2012 Takuuajan hoito kuinka varmistamme kaikkia osapuolia tyydyttävän lopputuloksen Ritva Keko / Rakennusvirasto Helsingin kaupunki LUENNON SISÄLTÖ: Takuuajan hoito kuinka

Lisätiedot

Ihminen edellä -valinnanvapauskokeilu Ylä-Savossa hankkeen jatkaminen

Ihminen edellä -valinnanvapauskokeilu Ylä-Savossa hankkeen jatkaminen Yhtymähallitus 88 24.05.2016 Yhtymähallitus 129 16.08.2016 Yhtymähallitus 221 07.12.2016 Ihminen edellä -valinnanvapauskokeilu Ylä-Savossa hankkeen jatkaminen 2017-2018 129/00.01.05/2016 Yhall 24.05.2016

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. 1 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toimiala Tekninen lautakunta vastaa kaupungin rakennusomaisuuden suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja kehittämisestä; kaavoituksesta;

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

RAKENTAMINEN KAUPUNKISEUDUN KEHITTÄMISEN TYÖKALUNA Puheenjohtaja: Tampere: Kaupunkistratregiasta keskustakehitykseen

RAKENTAMINEN KAUPUNKISEUDUN KEHITTÄMISEN TYÖKALUNA Puheenjohtaja: Tampere: Kaupunkistratregiasta keskustakehitykseen Sivu 1 (10) 1. jakso 19..20.10.2016 Tampere 19.10.2016 RAKENTAMINEN KAUPUNKISEUDUN KEHITTÄMISEN TYÖKALUNA 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.30 Avauspuheenvuoro Rakentamisen yhteiskunnallinen merkitys

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö

Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö Valtuusto 10.6.2009 1 SISÄLLYSLUETTELO Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunta... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta...

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/2013 1 (1) 315 Asianro 1950/00.04.01/2013 Juankosken ja Kuopion kaupunkien yhdistymisselvityksen toteuttamisen periaatteet ja toteutamistapa Kehittämisjohtaja Heikki Helve

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 5.4.2016 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus Ahlstrom Oyj:n (jäljempänä Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta on Yhtiön osakkeenomistajien

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat

Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat 13.3.2013 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat 9.15 Projektipäällikön vaatimukset ja valmiudet tiimi motivointi & kuunteleminen viestintä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2016 1 (5) 216 Keskustakirjaston projektinjohtourakka; urakoitsijan valinta HEL 2015-001242 T 02 08 03 00 Kiinteistökartta 63/673 496, Töölönlahdenkatu 4-10 Päätös A päätti

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Timo Saarinen, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset 2013 olennaiset tekniset vaatimukset 2014 rakennuksen suunnittelu, rakennustyönjohto, viranomaisvalvonta P-Savon ELY-keskus 4.12.2013 Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-1-300-3 Pinta-ala 1254.0 Fasaaninpolku 8 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus Lisärakennusoikeus

Lisätiedot

Kestäväksi rakennettu Suomi

Kestäväksi rakennettu Suomi KANSILEHTI Rakennusvalvonnan valvontaprosessi RAKENNUSHANKKEEN KOSTEUDENHALLINTA Rakennusvalvontaviranomaisentehtävänä on omalta osaltaan varmistua siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvällä on riittävät

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

YHALL Valmistelija: Kari Puumalainen p , Matti Kauppinen p

YHALL Valmistelija: Kari Puumalainen p , Matti Kauppinen p Yhtymähallitus 80 17.09.2014 Yhtymävaltuusto 18 17.12.2014 Yhtymähallitus 83 07.10.2015 Yhtymävaltuusto 14 27.10.2015 Yhtymähallitus 97 28.10.2015 Yhtymähallitus 102 26.11.2015 ASEVELIKATU 4:N PERUSKORJAUS-

Lisätiedot

Tutkimuslaitosseminaari

Tutkimuslaitosseminaari Tutkimuslaitosseminaari Rakennushankkeen suojaustason vaikutus hankkeeseen Case ST III Luottamuksellinen tasoisen hankkeen käynnistämis- ja suunnitteluvaihe. Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Lanula 20.1.2009 Elala 27.1.2009 Lanula 22.2.2011 21, Elala 7.3.2011 16

Lisätiedot

Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt

Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt Riskienhallintamenettelyt 1 (7) Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt Riskienhallintamenettelyt 2 (7) SISÄLTÖ 1 PERIAATTEET JA TAVOITTEET... 3 2 ORGANISOINTI JA VASTUUT... 4 3 RISKIENHALLINTAPROSESSI...

Lisätiedot

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 Hankeprosessin keskeiset tavoitteet: rakennushankkeen tavoitteiden määrittäminen, tiedon tuottaminen eri vaihtoehdoista

Lisätiedot

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO

SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE 15.4.2015 KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN VALVOJINA LUPAVIRANOMAISTEN

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot